Menettely : 2015/2035(INL)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0286/2015

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0286/2015

Keskustelut :

PV 27/10/2015 - 16
CRE 27/10/2015 - 16

Äänestykset :

PV 11/11/2015 - 16.3
CRE 11/11/2015 - 16.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2015)0395

MIETINTÖ     
PDF 259kWORD 321k
2.10.2015
PE 560.824v02-00 A8-0286/2015

Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta

(2015/2035(INL))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Yhteisesittelijät: Danuta Maria Hübner, Jo Leinen

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan unionin vaalilain uudistuksesta

(2015/2035(INL))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston 20. syyskuuta 1976 tekemän päätöksen liitteenä olevan säädöksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla (”vaalisäädös”), sellaisena kuin se on muutettuna(1), ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimukset ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 9, 10 ja 14 artiklan sekä 17 artiklan 7 kohdan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 22 artiklan, 223 artiklan 1 kohdan ja 225 artiklan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 3 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7,

  ottaa huomioon aiemmat vaalimenettelystään antamansa päätöslauselmat ja erityisesti Euroopan parlamentin jäsenten vaaleja koskevat yhteiset periaatteet sisältävän vaalimenettelyesityksen laatimisesta 15. heinäkuuta 1998(2), vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleista 22. marraskuuta 2012(3) ja vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien käytännön järjestelyjen tehostamisesta 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen(4),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/142/EU Euroopan parlamentin vaalimenettelyn demokraattisuuden ja tehokkuuden lisäämisestä(5),

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kertomus vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleista” (COM(2015)0206),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista(6),

–  ottaa huomioon niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6. joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY(7),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(8) Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta ja erityisesti sen 13, 21 ja 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11, 23 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 45 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0286/2015),

A.  ottaa huomioon, että parlamentilla on SEUT:n 223 artiklan mukaisesti oikeus panna alulle oman vaalimenettelynsä uudistus laatiakseen esityksen yhdenmukaisesta menettelystä, jota noudatetaan kaikissa jäsenvaltioissa, tai menettelystä, joka perustuu kaikille jäsenvaltioille yhteisiin periaatteisiin, ja antaa hyväksyntänsä sille;

B.   katsoo, että parlamentin vaalimenettelyn uudistuksella olisi pyrittävä vahvistamaan Euroopan parlamentin vaalien demokraattista ja ylikansallista ulottuvuutta sekä unionin päätöksenteon demokraattista legitiimiyttä, lujittamaan unionin kansalaisuuden käsitettä, tehostamaan parlamentin toimintaa ja unionin hallintotapaa, parantamaan parlamentin työn legitiimiyttä, lisäämään yhdenvertaisuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia vaaleissa, tehostamaan parlamentin vaalien järjestämistä sekä tuomaan parlamentin jäsenet lähemmäksi äänestäjiään ja erityisesti nuorimpia äänestäjiään;

C.  katsoo, että vaalimenettelyn uudistuksessa on noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita eikä yhdenmukaistamisen pidä olla itseisarvo;

D.  muistuttaa, että perussopimuksiin on jo vuodesta 1957 sisältynyt mahdollisuus kehittää yhdenmukainen vaalimenettely, joka perustuu yleiseen äänioikeuteen ja vaalien välittömyyteen;

E.   katsoo, että äänestäjien ja erityisesti nuorimpien äänestäjien jatkuvasti pienenevä äänestysaktiivisuus Euroopan parlamentin vaaleissa ja vähäinen kiinnostus unionin asioihin muodostavat uhan Euroopan tulevaisuudelle, ja toteaa, että siksi tarvitaan uusia ajatuksia Euroopan demokratian elvyttämiseksi;

F.   katsoo, että Euroopan parlamentin vaaleissa sovellettavan menettelyn todellinen yhdenmukaistaminen kaikissa jäsenvaltiossa voisi edistää tehokkaammin kaikkien unionin kansalaisten oikeutta osallistua yhdenvertaisesti unionin demokraattiseen elämään samalla kun lujitetaan Euroopan integraation poliittista ulottuvuutta;

G.  ottaa huomioon, että parlamentin toimivalta on vähitellen lisääntynyt vuonna 1979 pidettyjen ensimmäisten välittömien vaalien jälkeen ja että parlamentti on nykyisin neuvoston kanssa tasavertainen lainsäätäjä useimmilla unionin politiikan aloilla lähinnä Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena;

H.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa muutettiin Euroopan parlamentin jäsenten edustajantointa siten, että he ovat nyt unionin kansalaisten suoria edustajia(9) eivätkä enää ”yhteisöksi yhdistyneiden valtioiden kansojen edustajia”(10);

I.  ottaa huomioon, että itse vaalisäädöstä on uudistettu vain kerran, vuonna 2002, neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom(11), jossa edellytetään, että jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen, ja kielletään Euroopan parlamentin jäsenten kaksoismandaatti; toteaa, että jäsenvaltioille annettiin nimenomaisesti oikeus perustaa vaalipiirejä kansallisella tasolla ja asettaa kansallisella tasolla äänikynnys, joka voi olla enintään viisi prosenttia annetuista äänistä;

J.  ottaa huomioon, että vielä ei ole aikaansaatu kattavaa sopimusta aidosti yhdenmukaisesta vaalimenettelystä, vaikka vaalijärjestelmiä on vähitellen jonkin verran yhdenmukaistettu muun muassa johdetulla oikeudella, kuten neuvoston direktiivillä 93/109/EY;

K.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuuden käsite, joka sisällytettiin virallisesti unionin oikeusjärjestykseen Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993, sisältää unionin kansalaisten oikeuden osallistua Euroopan parlamentin vaaleihin ja kunnallisvaaleihin omassa jäsenvaltiossaan sekä asuinjäsenvaltiossaan samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaiset(12); toteaa, että tätä oikeutta on lujitettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, josta Lissabonin sopimuksessa tehtiin oikeudellisesti sitova;

L.  ottaa huomioon, että näistä uudistuksista huolimatta Euroopan parlamentin vaaleja säädellään edelleen pääasiassa kansallisella lainsäädännöllä, vaalikampanjat toteutetaan edelleen kansallisella tasolla ja Euroopan tason poliittiset puolueet eivät pysty riittävästi täyttämään perussopimusten mukaista tehtäväänsä ja myötävaikuttamaan ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen”, kuten SEU:n 10 artiklan 4 kohdassa edellytetään;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan tason poliittiset puolueet pystyvät parhaiten myötävaikuttamaan ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen” ja että niillä olisi siksi oltava painavampi rooli Euroopan parlamentin vaalien kampanjoinnissa, jotta niiden näkyvyyttä voidaan parantaa ja jotta voidaan osoittaa kansalliselle puolueelle annetun äänen vaikutus vastaavan Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän kokoon;

N.   toteaa, että Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden nimitysmenettelyt vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain ja puolueittain ja että tämä koskee erityisesti avoimuutta ja demokratian vaatimuksia; korostaa, että ehdokkaiden avoimet, helposti seurattavat ja demokraattiset valintamenettelyt ovat tärkeitä, jotta luottamus poliittiseen järjestelmään voisi lisääntyä;

O.  toteaa, että määräajat ehdokasluetteloiden vahvistamiselle ennen Euroopan parlamentin vaaleja vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken ja ovat nykyään lyhimmillään 17 ja enimmillään 83 päivää, mikä asettaa ehdokkaat ja äänestäjät eri puolilla unionia eriarvoiseen asemaan kampanjaa tai äänestyspäätöksen harkintaa varten käytettävissä olevan ajan suhteen;

P.   toteaa, että määräajat vaaliluetteloiden vahvistamiselle ennen Euroopan parlamentin vaaleja vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken, mikä saattaa tehdä äänestäjiä koskevien tietojen vaihdosta (kahteen kertaan äänestämisen välttämiseksi) vaikeaa tai jopa mahdotonta;

Q.   ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin vaaleja koskevien nykyisten sääntöjen mukaisesti vaaleja varten voidaan asettaa vapaaehtoinen äänikynnys, joka voi olla enintään viisi prosenttia annetuista äänistä, ja että 15 jäsenvaltiota on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta ja ottanut käyttöön äänikynnyksen, joka vaihtelee kolmen ja viiden prosentin välillä; ottaa huomioon, että pienemmissä jäsenvaltioissa sekä jäsenvaltiossa, jotka ovat jakaneet vaalialueensa vaalipiireihin, on tosiasiallisesti yli kolmen prosentin äänikynnys, vaikkei äänikynnystä olisikaan määritelty laissa; toteaa, että pakollisen äänikynnyksen asettaminen on valtiosääntöperinteessä tunnustettu legitiimiksi tavaksi taata parlamenttien toimintakyky;

R.  ottaa huomioon, että vaikka vaalisäädöksen 10 artiklan 2 kohdassa nimenomaisesti kielletään vaalien tulosten varhainen julkistaminen, tuloksia on silti julkistettu; katsoo, että yhdenmukaistetun äänestyspaikkojen sulkemisajan käyttöönotto kaikissa jäsenvaltioissa korostaisi huomattavasti Euroopan parlamentin vaalien yhteistä eurooppalaista luonnetta ja pienentäisi mahdollisuutta, että joidenkin jäsenvaltioiden tulosten julkistaminen ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista kaikissa jäsenvaltioissa vaikuttaa vaalitulokseen;

S.  katsoo, että ensimmäiset viralliset arviot vaalituloksista olisi ilmoitettava samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa äänestysajanjakson viimeisenä päivänä klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa;

T.   katsoo, että yhteisen eurooppalaisen äänestyspäivän käyttöönotto ilmentäisi paremmin sitä, että kansalaiset osallistuvat vaaleihin kaikkialla unionissa, ja se myös lujittaisi osallistuvaa demokratiaa ja auttaisi luomaan yhdenmukaisemmat yleiseurooppalaiset vaalit;

U.   ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksella unionin oikeusjärjestystä muutettiin niin, että Euroopan parlamentille annettiin oikeus valita Euroopan komission puheenjohtaja(13) sen sijaan, että se vain antaisi valinnalle hyväksyntänsä; toteaa, että vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalit muodostivat tässä asiassa merkittävän ennakkotapauksen ja osoittivat, että kärkiehdokkaiden nimeäminen lisää kansalaisten mielenkiintoa näihin vaaleihin;

V.  katsoo, että kärkiehdokkaiden nimeäminen komission puheenjohtajan toimeen luo yhteyden kansallisella tasolla annettujen äänten ja unionin tason välille ja antaa unionin kansalaisille mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja vaihtoehtoisten poliittisten ohjelmien välillä; toteaa, että kärkiehdokkaiden nimeäminen avoimin ja helposti seurattavin menettelyin lisää demokraattista legitiimiyttä ja vastuullisuutta;

W.  katsoo, että tähän toimeen tarjolla olevien kärkiehdokkaiden nimeämis- ja valintamenettelyt ilmentävät vahvasti eurooppalaista demokratiaa ja niiden tulisi olla kiinteä osa vaalikampanjoita;

X.   katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ehdokkaiden nimeämisen määräaika olisi vahvistettava vaalisäädöksessä ja että komission puheenjohtajan toimen kärkiehdokkaiden olisi oltava ehdolla Euroopan parlamentin vaaleissa;

Y.   ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät suo kansalaisilleen mahdollisuutta äänestää ulkomailta käsin ja että äänestysoikeuden epäämisperusteet vaihtelevat suuresti niissä jäsenvaltioissa, jotka tämän mahdollisuuden suovat; katsoo, että yhdenvertaisuutta vaaleissa voitaisiin edistää niin, että kaikille unionin ulkopuolella asuville unionin kansalaisille annettaisiin oikeus osallistua vaaleihin; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi kuitenkin sovitettava hallinnolliset järjestelmänsä paremmin yhteen, jotta estettäisiin kahteen kertaan äänestäminen kahdessa eri jäsenvaltiossa:

Z.   panee merkille, että ainakaan 13 jäsenvaltiossa ei ole asianmukaisia kansallisia sääntöjä, jotka estäisivät niitä unionin kansalaisia, joilla on kahden jäsenvaltion kansalaisuus, äänestämästä kahdesti, mikä rikkoo vaalisäädöksen 9 artiklaa;

AA.   katsoo, että Euroopan tasolla olisi perustettava vaaliviranomainen, joka toimisi jäsenvaltioissa nimettyjen yhteysviranomaisten verkostona, sillä näin helpotettaisiin tiedonsaantia Euroopan parlamentin vaaleja sääntelevistä säännöistä ja sujuvoitettaisiin prosessia sekä korostettaisiin näiden vaalien eurooppalaista luonnetta; toteaa, että komissiota olisi tämän vuoksi kehotettava tarkastelemaan käytännön järjestelyjä, joita tällaisen viranomaisen perustaminen unionissa edellyttää;

AB.  toteaa, että vaalikelpoisuuden alaikäraja vaihtelee 28 jäsenvaltiossa 18 ja 25 vuoden välillä ja äänioikeuden alaikäraja 16 ja 18 vuoden välillä jäsenvaltioiden erilaisten valtiosääntö- ja vaaliperinteiden vuoksi; katsoo, että äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden alaikärajojen yhdenmukaistaminen olisi erittäin toivottavaa, koska siten voitaisiin varmistaa unionin kansalaisten todellinen yhdenvertaisuus vaaleissa ja välttää syrjintää kansalaisuuden kaikkein keskeisimmällä osa-alueella eli oikeudessa osallistua demokraattiseen prosessiin;

AC.   katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden virallinen perustaminen ja vakiintuminen edistää eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumista ja ilmentää unionin kansalaisten toiveita, ja toteaa, että tämä on myös helpottanut vaalijärjestelmien vähittäistä lähentymistä;

AD.  katsoo, että postiäänestys sekä sähköisesti ja internetissä äänestäminen voisivat tehostaa Euroopan parlamentin vaalien järjestämistä ja lisätä äänestäjien kiinnostusta niitä kohtaan, edellyttäen että varmistetaan korkein mahdollinen tietosuojan taso;

AE.  ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa hallituksen jäsenet voivat asettua ehdolle kansallisissa parlamenttivaaleissa joutumatta keskeyttämään tehtävänsä hoitamista;

AF.  toteaa, että paikkojen jakaantumisessa tasapuolisesti naisten ja miesten kesken on tapahtunut jatkuvaa edistymistä vuoden 1979 jälkeen, mutta ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa edelleen merkittäviä eroja ja että 10 jäsenvaltiossa vähemmän edustettuna olevan sukupuolen osuus on alle 33 prosenttia; toteaa, että Euroopan parlamentissa on nykyään vain 36,62 prosenttia naisia, mikä merkitsee, että perusoikeuskirjassa vahvistetut sukupuolten tasa-arvon arvot ja tavoitteet jäävät täyttymättä;

AG.   korostaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on saavutettava, sillä se on yksi unionin perusarvoista, mutta toteaa, että vain hyvin harvat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet tämän periaatteen kansallisiin vaalilakeihinsa; katsoo, että sukupuolikiintiöt poliittisessa päätöksenteossa ja tasapuolisesti naisista ja miehistä koostuvien ehdokasluetteloiden käyttö ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi välineiksi, joilla voidaan puuttua syrjintään ja vallan epätasaiseen jakautumiseen naisten ja miesten välillä sekä parantaa demokraattista edustusta poliittisissa päätöksentekoelimissä;

AH.   toteaa, että SEU:ssa vahvistettu alenevan suhteellisuuden periaate on merkittävästi vaikuttanut siihen, että Euroopan yhdentymishankkeesta on tullut kaikkien jäsenvaltioiden yhteisesti edistämä asia;

1.   päättää uudistaa vaalimenettelynsä hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 vaaleja ja pyrkiä vahvistamaan Euroopan parlamentin vaalien demokraattista ja ylikansallista ulottuvuutta sekä unionin päätöksenteon legitiimiyttä, lujittamaan unionin kansalaisuuden käsitettä ja yhdenvertaisuutta vaaleissa, edistämään edustuksellisen demokratian periaatetta ja unionin kansalaisten suoraa edustamista Euroopan parlamentissa SEU:n 10 artiklan mukaisesti, tehostamaan parlamentin toimintaa ja unionin hallintotapaa, parantamaan parlamentin työn legitiimiyttä ja tehokkuutta, tehostamaan parlamentin vaalien järjestämistä, auttamaan kaikkia jäsenvaltioiden kansalaisia kokemaan vaalit omikseen, edistämään Euroopan parlamentin tasapainoista kokoonpanoa ja varmistamaan mahdollisimman pitkälle unionin kansalaisten yhdenvertaisuus vaaleissa ja osallistuminen niihin;

2.  ehdottaa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä lisätään sisällyttämällä niiden nimet ja logot äänestyslipukkeisiin, ja suosittaa, että nämä olisivat esillä myös Euroopan parlamentin vaalien radio- ja televisiomainoksissa, julisteissa ja muussa vaalikampanjamateriaalissa ja erityisesti kansallisten puolueiden vaaliohjelmissa, sillä näin voitaisiin lisätä Euroopan parlamentin vaalien seurattavuutta ja niiden järjestämisen demokraattisuutta, koska kansalaiset näkisivät selvästi, mikä vaikutus heidän antamallaan äänellä on Euroopan tason puolueiden poliittiseen vaikutusvaltaan ja niiden mahdollisuuksiin muodostaa poliittisia ryhmiä Euroopan parlamentissa;

3.   on myös sitä mieltä, että koska EU on sitoutunut toissijaisuusperiaatteeseen, Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvien alueellisten puolueiden olisi noudatettava samaa käytäntöä ja alueviranomaisia olisi kannustettava käyttämään virallisesti tunnustettuja alueellisia kieliä tässä yhteydessä;

4.   kannustaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan tason poliittisten puolueiden ja niiden kärkiehdokkaiden osallistumista vaalikampanjointiin erityisesti televisiossa ja muissa tiedotusvälineissä;

5.   päättää ottaa käyttöön jäsenvaltioiden ehdokasluetteloiden vahvistamisen yhteiseksi vähimmäismääräajaksi 12 viikkoa ennen vaalipäivää, jotta voidaan lujittaa yhdenvertaisuutta vaaleissa varmistamalla, että ehdokkailla ja äänestäjillä eri puolilla unionia on yhtä paljon aikaa valmistautua ja pohtia asioita ennen äänestystä; kannustaa jäsenvaltioita pohtimaan, miten voitaisiin varmistaa, että Euroopan parlamentin vaalien kampanjointia koskevat säännöt olisivat yhdenmukaisempia;

6.   pitää tärkeänä, että puolueet kaikilla tasoilla ottavat käyttöön demokraattisia ja helposti seurattavia ehdokkaiden valintamenettelyjä; suosittaa, että kansalliset puolueet järjestävät demokraattisen äänestyksen Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden valitsemiseksi;

7.  ehdottaa, että yhden vaalipiirin jäsenvaltioissa sekä vaalipiireissä, joissa käytetään listajärjestelmää ja joilla on yli 26 paikkaa, otetaan paikkojen jakamista varten käyttöön pakollinen äänikynnys, joka olisi kolmesta viiteen prosenttia annetuista äänistä; katsoo, että tämä olisi tärkeää Euroopan parlamentin toimintakyvyn turvaamiseksi, koska siten vältettäisiin yhä suurempi pirstoutuminen;

8.   on tietoinen siitä, että jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, minä Euroopan parlamentin vaalien äänestysajanjakson päivinä vaalit järjestetään, mutta ehdottaa, että vaalit päättyisivät kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa äänestysjakson sunnuntaina, koska siten varmistettaisiin vaalisäädöksen 10 artiklan 2 kohdan asianmukainen soveltaminen ja pienennettäisiin mahdollisuutta, että joidenkin jäsenvaltioiden tulosten julkistaminen ennen äänestyspaikkojen sulkeutumista kaikissa jäsenvaltioissa vaikuttaa vaalitulokseen; kannattaa sitä, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi edelleen kiellettyä ilmoittaa vaalitulokset varhaisessa vaiheessa;

9.   päättää vahvistaa Euroopan tason poliittisten puolueiden kärkiehdokkaiden nimeämisen yhteiseksi määräajaksi 12 viikkoa ennen Euroopan parlamentin vaaleja, jotta he voivat esittää vaaliohjelmansa ja jotta ehdokkaiden välillä voidaan järjestää vaalikeskusteluja ja toteuttaa unionin laajuisia vaalikampanjoita; katsoo, että kärkiehdokkaiden nimeäminen on tärkeä osa vaalikampanjointia, koska Euroopan parlamentin vaalien tulos ja komission puheenjohtajan valinta ovat Lissabonin sopimuksessa vahvistetulla tavalla yhteydessä keskenään;

10.   päättää asettaa yhteisen kahdeksan viikon määräajan vaaliluetteloiden vahvistamiselle ja kuuden viikon määräajan tietojen vaihtamiselle niistä unionin kansalaisista, joilla on kaksoiskansalaisuus tai jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, vaaliluettelosta kussakin jäsenvaltiossa keskitetysti vastaavien viranomaisten kesken;

11.   ehdottaa, että vaalien rehellisyyttä olisi tuettava asettamalla kampanjointikustannuksille sellainen kohtuullinen yläraja, joka mahdollistaa puolueiden, ehdokkaiden ja näiden vaaliohjelmien asianmukaisen esittelyn;

12.   ehdottaa, että myös kolmansissa maissa asuville tai töissä oleville unionin kansalaisille myönnetään oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa; toteaa, että siten kaikilla unionin kansalaisilla olisi lopultakin yhtäläinen äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa samoin edellytyksin heidän asuinpaikastaan tai kansalaisuudestaan riippumatta;

13.   kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita sovittamaan hallinnolliset järjestelmänsä paremmin yhteen, jotta estettäisiin kahteen kertaan äänestäminen kahdessa eri jäsenvaltiossa:

14.   kehottaa jäsenvaltioita käyttämään postiäänestystä sekä sähköisesti ja internetissä äänestämistä, jotta äänestysaktiivisuus lisääntyisi ja jotta äänestäminen olisi helpompaa kaikille kansalaisille ja erityisesti liikuntarajoitteisille henkilöille sekä niille, jotka asuvat tai ovat töissä EU:n jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole, tai kolmannessa maassa, edellyttäen että huolehditaan tarvittavista varotoimista, jotta voidaan estää kaikenlainen vilppi näiden äänestystapojen käytössä;

15.  suosittaa, että jäsenvaltiot pohtivat tulevaisuutta silmällä pitäen, miten voitaisiin yhdenmukaistaa äänioikeuden alaikäraja 16 vuoteen, jotta lisättäisiin unionin kansalaisten yhdenvertaisuutta vaaleissa;

16.  kehottaa tarkastelemaan uudelleen Euroopan parlamentin ja komission välisistä suhteista tehtyä puitesopimusta ja muuttamaan Euroopan parlamenttiin ehdolla olevia komission jäseniä koskevia sääntöjä niin, ettei komission tehokkuus toimielimenä vaarannu vaalien aikana ja vältetään toimielinten resurssien väärinkäyttö;

17.  päättää antaa Euroopan parlamentille oikeuden vahvistaa vaaliensa äänestysajanjakso neuvostoa kuultuaan;

18.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään asianmukaiset oikeudelliset puitteet, jotta varmistetaan, että tiedotusvälineiltä ja erityisesti julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajilta edellytetään mahdollisimman informatiivista, rehellistä ja tasapuolista raportointia vaalikampanjoinnin aikana; katsoo, että tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta unionin kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja kilpailevien poliittisten ohjelmien välillä; tunnustaa käytännesääntöjen ja muiden itsesääntelyvälineiden merkityksen tämän tavoitteen saavuttamisessa;

19.  kehottaa tiukentamaan sääntöjä siitä, miten varmistetaan vapaa rajoittamaton kilpailu puolueiden välillä, ja varmistamaan erityisesti tiedotusvälineiden moniarvoisuus sekä kaikkien julkishallinnon tasojen neutraalius vaaliprosessin suhteen;

20.  korostaa sen merkitystä, että naiset osallistuvat laajemmin poliittiseen päätöksentekoon ja että he ovat paremmin edustettuina Euroopan parlamentin vaaleissa; kehottaakin jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan edistää miesten ja naisten tasa-arvoa koko vaaliprosessissa; painottaa myös sen merkitystä, että ehdokasluetteloissa on tasapuolisesti naisia ja miehiä;

21.  kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä etnisten ja kielivähemmistöjen sekä muiden vähemmistöjen asianmukaisen edustuksen edistämiseksi Euroopan parlamentin vaaleissa;

22.  pitää suotavana sellaisen Euroopan vaaliviranomaisen perustamista, jonka tehtäväksi voitaisiin antaa Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tiedon keskitetty tarjoaminen, vaalien toimittamisen valvominen ja tiedonvaihdon helpottaminen jäsenvaltioiden välillä;

23.  päättää, että myös Euroopan parlamentin jäsenen ja lainsäädäntövaltaa käyttävän alueellisen parlamentin tai edustajankokouksen jäsenen toimia olisi pidettävä yhteensopimattomina;

24.  muistuttaa, että komission suosituksista huolimatta jäsenvaltiot ovat toistuvasti jättäneet sopimatta yhteisestä äänestyspäivästä; kannustaa jäsenvaltioita työskentelemään ratkaisun löytämiseksi tässä asiassa;

25.  välittää neuvostolle tämän asiakirjan liitteenä olevan esityksen Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamiseksi;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

LIITE: ESITYSLUONNOS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta(14)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 223 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tekemän esityksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)  Vaalimenettelyä koskevat perussopimusten määräykset olisi pantava täytäntöön,

ON HYVÄKSYNYT tähän päätökseen liitetyt säännökset ja suosittelee jäsenvaltioille niiden hyväksymistä valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Tämä päätös ja siihen liitetyt säännökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltiot ilmoittavat viipymättä neuvoston pääsihteerille tähän päätökseen liitettyjen säännösten hyväksymisen edellyttämien valtiosääntöoikeudellisten menettelyjen loppuunsaattamisesta.

Nämä muutokset tulevat voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tämän päätöksen säännökset valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti.

Liite esitysluonnokseen neuvoston päätökseksi säännöksistä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta

Tarkistus  1

Vuoden 1976 vaalisäädös

1 artikla – 1 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

1. Kussakin jäsenvaltiossa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen.

1. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan unionin kansalaisten edustajina listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen.

Tarkistus    2

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 artikla

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat asettaa äänikynnyksen paikkojen jakamista varten. Kynnys saa olla kansallisella tasolla enintään 5 prosenttia annetuista äänistä.

Vaalipiireissä sekä yhden vaalipiirin käsittävissä jäsenvaltioissa, joissa käytetään listajärjestelmää ja joilla on yli 26 paikkaa, jäsenvaltioiden on asetettava paikkojen jakamista varten äänikynnys, jonka on oltava vähintään 3 prosenttia ja enintään 5 prosenttia kyseisessä vaalipiirissä tai yhden vaalipiirin käsittävässä jäsenvaltiossa annetuista äänistä.

Perustelu

All Member States with up to 26 seats have a de facto threshold of more than 3%. Of the seven Member States with more than 26 seats (Germany, France, the United Kingdom, Italy, Poland, Romania and Spain), all Member States except Spain and Germany have a legal electoral threshold for European elections, ranging from 3% to 5%, or have subdivided their electoral area in constituencies comprising not more than 26 seats. Therefore, this amendment would prevent the Parliament from further fragmentation and would make its functioning more efficient but at the same time not constrain the conduct of democratic elections in smaller Member States or Member States that have divided their territories into smaller constituencies.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus    3

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 a artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 a artikla

 

Kukin jäsenvaltio asettaa ehdokasluetteloiden vahvistamiselle määräajan. Tämä määräaika on vähintään 12 viikkoa ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun Euroopan parlamentin vaalien äänestysajanjakson alkua.

Perustelu

Tällä tarkistuksella unionin kansalaisille suotaisiin saman verran aikaa äänestyspäätöksen tekemiseen ja ehdokkaille saman verran aikaa vaalikampanjoidensa valmisteluun.

Tarkistus    4

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 b artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 b artikla

 

Vaaliluetteloiden vahvistamisen ja viimeistelyn määräaika on kahdeksan viikkoa ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Perustelu

Esitysluonnoksen alkuperäisversiossa tarkistuksen sanamuoto on seuraava: ”Kukin jäsenvaltio asettaa ehdokasluetteloiden vahvistamiselle kansallisella tasolla määräajan, …” Tämä voisi sulkea säännöksen soveltamisen ulkopuolelle alueelliset luettelot tai vaalipiirien luettelot. Tarkistuksen tarkoituksena on selventää, että kaikki Euroopan parlamentin vaalien ehdokasluettelot kuuluvat säännöksen piiriin.

Tarkistus    5

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 c artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 c artikla

 

Euroopan parlamentin vaaleihin osallistuvien poliittisten puolueiden on sovellettava demokraattisia menettelyjä ja noudatettava avoimuutta valitessaan ehdokkaitaan näihin vaaleihin.

Tarkistus    6

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 d artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 d artikla

 

Euroopan parlamentin vaalien ehdokasluetteloissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvo käyttämällä tasapuolisesti naisista ja miehistä koostuvia ehdokasluetteloita tai muilla vastaavilla tavoilla.

Tarkistus    7

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 e artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 e artikla

 

Euroopan parlamentin vaaleissa käytettäviin äänestyslipukkeisiin on merkittävä yhtä näkyvästi kansallisten poliittisten puolueiden nimet ja logot ja niiden Euroopan tason poliittisten puolueiden nimet ja logot, joiden jäseniä kansalliset poliittiset puolueet mahdollisesti ovat.

 

Jäsenvaltioiden on edistettävä ja helpotettava tällaisten jäsenyyksien esittämistä television ja radion vaalilähetyksissä ja vaalikampanjamateriaaleissa. Vaalikampanjamateriaaleihin on sisällytettävä viittaus sellaisen Euroopan tason poliittisen puolueen vaaliohjelmaan, jonka jäsen kansallinen poliittinen puolue mahdollisesti on.

 

Euroopan parlamentin vaaleissa sovelletaan vaalimateriaalien lähettämiseen äänestäjille samoja sääntöjä kuin kyseisen jäsenvaltion kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa vaaleissa.

Tarkistus    8

Vuoden 1976 vaalisäädös

3 f artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

3 f artikla

 

Euroopan tason poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajan toimeen vähintään 12 viikkoa ennen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson alkua.

Perustelu

Koska Lissabonin sopimuksessa parlamentille annetaan oikeus valita komission puheenjohtaja, unionin kansalaisten olisi saatava tietää yhteys heidän antamiensa äänten ja puolueiden komission puheenjohtajaehdokkaiden välillä.

Tarkistus    9

Vuoden 1976 vaalisäädös

4 a artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Jäsenvaltiot voivat ottaa Euroopan parlamentin vaaleissa käyttöön sähköisen äänestyksen ja äänestyksen internetissä, ja jos ne päättävät tehdä niin, niiden on toteutettava riittävät toimenpiteet tulosten luotettavuuden, vaalisalaisuuden ja tietosuojan varmistamiseksi.

Perustelu

Tarkistuksella mahdollistettaisiin sähköisen äänestyksen käyttö Euroopan parlamentin vaaleissa, minkä ansiosta liikuntarajoitteisten sekä ulkomailla asuvien unionin kansalaisten olisi helpompi äänestää.

Tarkistus    10

Vuoden 1976 vaalisäädös

4 b artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

4 b artikla

 

Jäsenvaltiot voivat antaa kansalaisilleen mahdollisuuden äänestää postitse Euroopan parlamentin vaaleissa.

Perustelu

Tarkistuksella mahdollistettaisiin postitse äänestäminen, jolloin unionin kansalaisilla olisi käytettävissään vielä yksi keino äänensä antamiseen.

Tarkistus    11

Vuoden 1976 vaalisäädös

5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Sitä pidennetään tai lyhennetään 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan määräysten mukaisesti.

Poistetaan.

Tarkistus    12

Vuoden 1976 vaalisäädös

6 artikla – 1 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

1. Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajantoimensa ole sidottu toimintaohjeisiin.

1. Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet eikä heidän edustajantoimensa ole sidottu toimintaohjeisiin. He edustavat kaikkia unionin kansalaisia.

Tarkistus    13

Vuoden 1976 vaalisäädös

6 artikla – 2 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

2. Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita heihin sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan nojalla.

2. Euroopan parlamentin jäsenet nauttivat niitä erioikeuksia ja vapauksia, joita heihin sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan N:o 7 nojalla.

Tarkistus    14

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

– lainsäädäntövaltaa käyttävän kansallisen tai alueellisen parlamentin tai edustajankokouksen jäsen,

Tarkistus    15

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Euroopan yhteisöjen komission jäsen,

– komission jäsen,

Tarkistus    16

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 3 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

– Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja,

– Euroopan unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen tuomari, julkisasiamies tai kirjaaja,

Tarkistus    17

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 5 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen jäsen,

– tilintarkastustuomioistuimen jäsen,

Tarkistus    18

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 6 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

– Euroopan yhteisöjen oikeusasiamies

– Euroopan oikeusasiamies,

Tarkistus    19

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 7 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön talous- ja sosiaalikomitean jäsen,

– talous- ja sosiaalikomitean jäsen,

Tarkistus    20

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 1 kohta – 9 luetelmakohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

yhteisön varojen tai pysyvän ja välittömän hallinnollisen tehtävän hoitamiseksi Euroopan yhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusten nojalla tai soveltamiseksi perustettujen komiteoiden tai toimielinten jäsenet,

unionin varojen tai pysyvän ja välittömän hallinnollisen tehtävän hoitamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen nojalla tai soveltamiseksi perustettujen komiteoiden tai toimielinten jäsenet,

 

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Tarkistus    21

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 2 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

2. Vuoden 2004 Euroopan parlamentin vaaleista alkaen Euroopan parlamentin jäsenyys on yhteensopimaton kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenyyden kanssa.

Poistetaan.

Tästä säännöstä poiketen ja rajoittamatta 3 kohdan säännösten soveltamista:

 

Irlannin kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenet, jotka valitaan Irlannin kansanedustuslaitoksen vaalien jälkeen pidetyissä vaaleissa Euroopan parlamenttiin, voivat samanaikaisesti olla jäseninä kummassakin niihin Irlannin kansallisen kansanedustuslaitoksen vaaleihin saakka, joiden toimitusajankohtana tämän kohdan ensimmäinen alakohta on voimassa,

 

Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen kansanedustuslaitoksen jäsenet, jotka ovat myös Euroopan parlamentin jäseniä vuonna 2004 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä viisivuotiskautena, voivat samanaikaisesti olla jäseninä kummassakin niihin vuonna 2009 järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin saakka, joiden toimitusajankohtana tämän kohdan ensimmäinen alakohta on voimassa.

 

Tarkistus    22

Vuoden 1976 vaalisäädös

7 artikla – 4 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

4. Niiden Euroopan parlamentin jäsenten tilalle, joihin 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden aikana sovelletaan 1, 2 ja 3 kohdan määräyksiä, nimitetään uudet jäsenet 13 artiklan määräysten mukaisesti.

4. Niiden Euroopan parlamentin jäsenien tilalle, joihin 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden aikana sovelletaan 1 ja 3 kohdan määräyksiä, nimitetään uudet jäsenet 13 artiklan määräysten mukaisesti.

Tarkistus    23

Vuoden 1976 vaalisäädös

9 a artikla (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

9 a artikla

 

Kaikilla unionin kansalaisilla ja myös kolmansissa maissa asuvilla tai töissä olevilla unionin kansalaisilla on oikeus äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän oikeuden käyttämisen edellyttämät toimenpiteet.

Perustelu

Unionin ulkopuolisissa maissa asuvien unionin kansalaisten olisi voitava nauttia samoista Euroopan parlamentin vaaleihin osallistumiseen liittyvistä oikeuksista kuin unionissa asuvat unionin kansalaiset.

Tarkistus    24

Vuoden 1976 vaalisäädös

10 artikla – 1 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

1. Euroopan parlamentin vaalit pidetään kunkin jäsenvaltion vahvistamana päivänä ja ajankohtana, joka on jokaisessa jäsenvaltiossa saman, torstaiaamuna alkavan ja sitä seuraavana sunnuntaina päättyvän ajanjakson aikana.

1. Euroopan parlamentin vaalit pidetään päivänä tai päivinä ja ajankohtana, jotka kukin jäsenvaltio vahvistaa Äänestysajanjakso on jokaisessa jäsenvaltiossa sama, torstaiaamuna alkava ja sitä seuraavana sunnuntaina päättyvä ajanjakso. Vaalit päättyvät kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa kyseisenä sunnuntaina.

Perustelu

Tällä toimenpiteellä vältettäisiin vaalituloksia koskevien tietojen vuotaminen sellaisista jäsenvaltioista, joissa Euroopan parlamentin vaalit järjestetään aikaisemmin, ja suljettaisiin pois vaalien kokonaistulokseen kohdistuvien vaikutusten mahdollisuus.

Tarkistus    25

Vuoden 1976 vaalisäädös

10 artikla – 2 kohta

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

2. Jäsenvaltio voi julkistaa virallisesti vaalien tuloksen, kun vaalit ovat päättyneet siinä jäsenvaltiossa, jonka äänestäjät äänestävät viimeisinä 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

2. Jäsenvaltio voi julkistaa virallisesti vaalien tuloksen vasta, kun vaalit ovat päättyneet. Ensimmäiset arviot vaalituloksista on ilmoitettava samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa 1 kohdassa tarkoitetun äänestysajanjakson päättyessä. Tätä ennen ei saa julkaista ovensuukyselyihin perustuvia ennusteita.

Perustelu

Tällä toimenpiteellä luotaisiin tärkeä yhteinen hetki koko unionissa.

Tarkistus    26

Vuoden 1976 vaalisäädös

10 artikla – 2 a kohta (uusi)

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

 

2 a. Postiäänten laskenta voidaan aloittaa kaikissa jäsenvaltioissa, kun äänestyspaikat ovat sulkeutuneet siinä jäsenvaltiossa, jonka äänestäjät äänestävät viimeisinä 1 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

Perustelu

Postiäänten samanaikainen laskenta kaikissa jäsenvaltioissa estää niitä jäsenvaltioita ilmoittamasta tuloksia, joiden äänestyspaikat sulkeutuvat ennen 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson loppua.

Tarkistus    27

Vuoden 1976 vaalisäädös

11 artikla

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

1. Neuvosto määrää yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan äänestysajanjakson ensimmäisiä vaaleja varten.

1. Euroopan parlamentti päättää neuvostoa kuultuaan vaalien äänestysajanjakson vähintään yksi vuosi ennen 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotisen vaalikauden loppumista.

2. Seuraavat vaalit pidetään 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden viimeisen vuoden vastaavana ajanjaksona.

 

Jos vaalien toimittaminen yhteisössä kyseisenä ajanjaksona osoittautuu mahdottomaksi, neuvosto määrää yksimielisesti ja Euroopan parlamenttia kuultuaan vähintään vuotta ennen 5 artiklassa tarkoitetun viisivuotiskauden päättymistä toisen ajanjakson, joka voi olla aikaisintaan kaksi kuukautta ennen edellisen alakohdan määräysten mukaisesti määrättyä ajanjaksoa ja myöhäisintään yhden kuukauden kuluttua sen jälkeen.

 

3. Euroopan parlamentti kokoontuu ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina, joka seuraa äänestysajanjakson päättymisestä alkavan yhden kuukauden määräajan päättymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 196 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 109 artiklan määräysten soveltamista.

3. Euroopan parlamentti kokoontuu ilman erillistä kutsua ensimmäisenä tiistaina, joka seuraa äänestysajanjakson päättymisestä alkavan yhden kuukauden määräajan päättymistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 229 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 109 artiklan määräysten soveltamista.

4. Toimikautensa päättävän Euroopan parlamentin toiminta päättyy, kun uusi Euroopan parlamentti kokoontuu ensimmäisen kerran.

 

Tarkistus    28

Vuoden 1976 vaalisäädös

14 artikla

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Jos tämän säädöksen soveltamiseksi osoittautuu tarpeelliseksi toteuttaa toimenpiteitä, neuvosto pyrittyään sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa neuvottelukomiteassa, johon osallistuu neuvosto ja Euroopan parlamentin jäseniä, vahvistaa nämä toimenpiteet yksimielisesti Euroopan parlamentin ehdotuksesta ja komissiota kuultuaan.

Euroopan parlamentti ehdottaa jäsentensä enemmistöllä toimenpiteitä tämän säädöksen soveltamiseksi, ja neuvosto vahvistaa nämä toimenpiteet määräenemmistöllä sen jälkeen, kun se on kuullut komissiota ja saanut Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Tarkistus    29

Vuoden 1976 vaalisäädös

15 artikla

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Tämä säädös on laadittu englannin, espanjan, hollannin, italian, iirin, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Tämä säädös on laadittu englannin, espanjan, hollannin, italian, iirin, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

 

Tämä sopimus on liittymissopimusten nojalla todistusvoimainen myös bulgarian, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, puolan, romanian, slovakin, sloveenin, tšekin, unkarin ja viron kielellä laadittuina toisintoina.

Liitteet I ja II ovat tämän säädöksen erottamaton osa.

 

Tarkistus    30

Vuoden 1976 vaalisäädös

Liite I

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Liite I

Poistetaan.

Yhdistynyt kuningaskunta soveltaa tämän säädöksen määräyksiä vain niiltä osin kuin ne koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

 

Tarkistus    31

Vuoden 1976 vaalisäädös

Liite II

Vuoden 1976 vaalisäädös

Tarkistus

Liite II

Poistetaan.

Säädöksen 14 artiklaa koskeva julistus

 

On sovittu, että neuvottelukomiteassa noudatettavaan menettelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 4 päivänä maaliskuuta 1975 antamassa yhteisessä julistuksessa1 vahvistetun menettelyn 5, 6 ja 7 kohdan määräyksiä.

 

_____________

 

1 EYVL C 89, 22.4.1975, s. 1.

 

PERUSTELUT

Miksi vaalilainsäädäntöä on tarpeen uudistaa?

Vaikka jo Rooman sopimuksessa vuonna 1957 käsiteltiin mahdollisuutta ottaa käyttöön yleisiin, välittömiin vaaleihin perustuva yhdenmukainen vaalimenettely, kansalliset vaalisäännöt hallitsevat edelleen suuressa määrin Euroopan parlamentin vaaleja. Paikkojen poliittista jakautumista Euroopan parlamentissa eivät määritä vain yhdet Euroopan parlamentin vaalit, vaan 28 kansallista vaalimenettelyä, jotka koskevat paikkojen jakautumista jäsenvaltioissa. Tämä on räikeästi ristiriidassa Euroopan parlamentin luonteen kanssa, sillä se on aidosti eurooppalainen elin ja tasavertainen lainsäätäjä EU:n toimielinrakenteessa. Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät osoittavat äänestäessään huomattavan suurta yksituumaisuutta useimpiin kansallisiin parlamentteihin verrattuna. Perussopimusten mukaan Euroopan parlamentin jäsenet eivät toimi omien jäsenvaltioidensa edustajina, vaan unionin kansalaisten edustajina(15).

Euroopan parlamentissa edustettuina olevia erilaisia poliittisia näkemyksiä ja intressejä ei esitellä äänestäjille Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä aikana. Vaalikampanjat toteutetaan ensisijaisesti kansallisilla poliittisilla areenoilla, jolloin unionin kansalaisille jää epäselväksi, millaista politiikkaa heidän antamansa äänen johdosta todellisuudessa saatettaisiin toteuttaa. Tältä osin voidaan pitää läpimurtona sitä, että Euroopan tason poliittiset puolueet nimesivät kärkiehdokkaansa komission puheenjohtajan tehtävää varten vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa. Kyseiset kärkiehdokkaat olivat kaikista ponnisteluista huolimatta kuitenkin vieraita valtaosalle unionin kansalaisista(16), ja monille äänestäjille jäi jopa epäselväksi, mikä yhteys kansallisilla puolueilla on Euroopan tason poliittisiin perheisiin. Vaalit ovat demokraattisen osallistumisen tärkein väline, mutta Euroopan parlamentin vaaleja sääntelevän vanhentuneen järjestelmän vuoksi unionin kansalaiset eivät pysty osallistumaan täysipainoisesti Euroopan tasolla käytäviin poliittisiin keskusteluihin.

Sen lisäksi, että Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaista ulottuvuutta on tarpeen vahvistaa, kansallisten vaalisääntöjen tämänhetkinen kirjavuus on ristiriidassa unionin kansalaisuuden käsitteen ja tasavertaisuusperiaatteen kanssa. Vaikkei yhdenmukaistaminen olekaan itsetarkoitus, unionin kansalaisten on voitava käyttää äänioikeuttaan yhdenmukaisissa olosuhteissa demokratian periaatteita noudattaen ja riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion kansalaisia he ovat.

Jotta voidaan kuroa umpeen kuilu, joka vallitsee Euroopan unionin toimielinten ja kansallisessa ympäristössä elävien äänestäjien välillä sekä varmistaa kaikkien unionin kansalaisten tasavertainen kohtelu, Euroopan parlamentti on päättänyt käyttää SEUT:n 223 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja oikeuksiaan ja panna alulle EU:n vaalisäädöksen uudistuksen(17).

Tämänhetkinen tilanne

Siitä lähtien, kun vuonna 1976 annetulla vaalisäädöksellä pohjustettiin tietä ensimmäisille, vuonna 1979 järjestetyille suorille Euroopan parlamentin vaaleille, Euroopan parlamentin vaaleja koskevat säännökset ovat kehittyneet jonkin verran, joskaan eivät niin paljon kuin Euroopan parlamentti olisi toivonut. Vuonna 1992 tehdyllä Maastrichtin sopimuksella Euroopan parlamentille annettiin oikeus antaa hyväksyntänsä neuvoston yhdenmukaista menettelyä koskevalle päätökselle. Maastrichtin sopimus merkitsi myös huomattavaa edistysaskelta kansalaisuutta koskevassa asiassa, koska siinä unionin kansalaisille suotiin äänioikeus sekä oikeus asettua ehdolle missä tahansa asuinjäsenvaltiossa. Maastrichtin sopimuksella otettiin käyttöön mahdollisuus perustaa Euroopan tason poliittisia puolueita ja edetä siten kohti ylikansallista politiikkaa. Amsterdamin sopimuksessa, joka tehtiin vuonna 1997, laajennettiin Euroopan parlamentin valtuuksia uudistaa Euroopan parlamentin vaaleja koskevia säännöksiä. Siitä lähtien Euroopan parlamentin ehdotusten ei enää tarvitse tähdätä vain yhdenmukaiseen menettelyyn, vaan niiden avulla voidaan myös määritellä yhteisiä periaatteita, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava. Lissabonin sopimuksessa Euroopan parlamentin jäsenet määriteltiin Euroopan unionin kansalaisten edustajiksi ”valtioiden kansojen edustajien” sijaan. Lisäksi siinä suotiin Euroopan parlamentille oikeus valita komission puheenjohtaja sen sijaan, että se vain antaisi hyväksyntänsä Eurooppa-neuvoston asiasta tekemälle päätökselle. Eurooppa-neuvoston velvollisuus ottaa ehdokkaan nimittämisessä huomioon Euroopan parlamentin vaalien tulos kytkee unionin kansalaisten antamat äänet komission puheenjohtajan valintaan.

Perussopimuksiin tehtyjen muutosten rinnalla edistyttiin myös perusedellytysten luomisessa Euroopan parlamentin vaalien toteuttamiselle johdetun oikeuden avulla. Neuvoston direktiivissä 93/109/EY(18) säädettiin yksityiskohtaisista järjestelyistä, jotka koskevat äänioikeuden käyttämistä ja ehdolle asettumista Euroopan parlamentin vaaleissa sellaisten unionin kansalaisten tapauksessa, jotka asuvat muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he ovat. Ongelmia ilmenee kuitenkin edelleen täytäntöönpanossa (komissio käynnisti rikkomusmenettelyn 14:ä jäsenvaltiota vastaan, jotka olivat laiminlyöneet direktiivin saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöään). Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 2004/2003(19) vahvistettiin Euroopan tason poliittisten puolueiden perustamista koskevat säännöt ja annettiin niille mahdollisuus saada rahoitusta Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Sääntöjä kehitettiin edelleen asetuksella (EY) N:o 1141/2014(20), joka tulee voimaan vuonna 2017 ja jolla Euroopan tason poliittisista puolueista tulee oikeushenkilöitä.

Itse vaalisäädöstä on uudistettu vain kerran, vuonna 2002, neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, jossa edellytetään, että jäsenvaltioissa Euroopan parlamentin jäsenet valitaan listojen tai siirtoäänestyksen perusteella suhteellista vaalitapaa noudattaen, ja kielletään Euroopan parlamentin jäsenten kaksoismandaatti. Lisäksi jäsenvaltioille annettiin yksiselitteisesti oikeus perustaa vaalipiirejä Euroopan parlamentin vaaleja varten ja asettaa kansallisella tasolla äänikynnys, joka voi olla enintään viisi prosenttia annetuista äänistä.

Näistä uudistuksista huolimatta Euroopan parlamentin vaaleja säädellään edelleen pääasiassa kansallisella lainsäädännöllä, vaalikampanjat toteutetaan edelleen kansallisella tasolla ja Euroopan tason poliittiset puolueet eivät pysty riittävästi täyttämään perussopimusten mukaista tehtäväänsä ja myötävaikuttamaan eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen, kuten SEU:n 10 artiklan 4 kohdassa edellytetään.

Seuraavat askeleet

SEUT:n 223 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan Euroopan parlamentin oikeus panna alulle EU:n vaalisäädöksen uudistus tekemällä ehdotuksia, joista neuvosto tekee yksimielisesti päätökset. EU:n vaalisäädökseen tehdyt muutokset toimitetaan sen jälkeen jäsenvaltioiden ratifioitaviksi niiden perustuslaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Tämän lisäksi vaalisäädöksen 14 artiklassa säädetään kevyemmästä menettelystä, jota käytetään luonteeltaan teknisemmissä toimenpiteissä. Neuvosto hyväksyy ne komissiota kuultuaan yksimielisesti, eivätkä ne edellytä ratifiointia jäsenvaltioissa. Täytäntöönpanotoimenpiteiden on kuitenkin perustuttava itse EU:n vaalisäädöksen säännöksiin. Koska voimassa olevan EU:n vaalisäädöksen soveltamisala on suppea, täytäntöönpanotoimenpiteillä ei voida toteuttaa tuntuvia uudistuksia

Esittelijät ovat tarkastelleet laajaa joukkoa mahdollisia uudistustoimenpiteitä, joilla voitaisiin saavuttaa tavoitteet, jotka koskevat Euroopan parlamentin vaalien demokraattisen ulottuvuuden vahvistamista, Euroopan parlamentin toiminnan ja unionin hallinnon tehostamista, Euroopan parlamentin työn legitiimiyden ja tehokkuuden parantamista, Euroopan parlamentin vaalien järjestämisessä noudatettavien järjestelyjen tehostamista sekä unionin kansalaisten yhdenvertaisuuden periaatteen lujittamista Euroopan parlamentin vaaleihin liittyvissä asioissa. Pohdittuaan perin juurin kunkin mahdollisen uudistustoimenpiteen etuja edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä niiden toteutettavuutta nykyisessä poliittisessa tilanteessa esittelijät päättivät ehdottaa vuoden 1976 vaalisäädökseen seuraavia muutoksia:

1.  Lisätään Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä sisällyttämällä niiden nimet ja logot äänestyslipukkeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös Euroopan parlamentin vaalien kampanjoissa käytettäviin julisteisiin.

2.  Otetaan käyttöön jäsenvaltioiden ehdokasluetteloiden vahvistamiselle yhteinen määräaika, joka on 12 viikkoa ennen vaalipäivää.

3.  Otetaan listajärjestelmää käyttävissä jäsenvaltioissa käyttöön pakollinen äänikynnys, joka on 3–5 prosenttia annetuista äänistä, paikkojen jakamiseksi yhden vaalipiirin käsittävissä jäsenvaltioissa sekä vaalipiireissä, joilla on yli 26 paikkaa.

4.  Päätetään vaalien päättymisestä kaikissa jäsenvaltioissa viimeistään klo 21.00 Keski-Euroopan aikaa äänestysajanjakson sunnuntaina.

5.  Otetaan käyttöön Euroopan tason poliittisten puolueiden kärkiehdokkaiden nimeämiselle yhteinen määräaika, joka on 12 viikkoa ennen vaaleja.

6.  Annetaan kaikille EU:n ulkopuolella asuville unionin kansalaisille äänioikeus Euroopan parlamentin vaaleissa.

7.  Otetaan käyttöön sähköinen äänestys ja äänestys internetissä sekä mahdollisuus äänestää postitse.

8.  Suositetaan jäsenvaltioille äänioikeuden yhdenmukaisen alaikärajan asettamista 16 vuoteen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.9.2015

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

5

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, Jo Leinen, György Schöpflin, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Guy Verhofstadt, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerolf Annemans, Sylvie Goulard, Enrique Guerrero Salom, Sylvia-Yvonne Kaufmann, David McAllister, Viviane Reding, Helmut Scholz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Andrea Bocskor, Mady Delvaux, Ulrike Rodust, Iuliu Winkler

(1)

Neuvoston päätös 76/787/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 93/81/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 33, 9.2.1993, s. 15) ja neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1).

(2)

EYVL C 292, 21.9.1998, s. 66.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0462.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0082.

(5)

EUVL L 79, 21.3.2013, s. 29.

(6)

EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.

(7)

EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34.

(8)

EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.

(9)

SEU:n 10 artiklan 2 kohta ja 14 artiklan 2 kohta.

(10)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 artiklan 1 kohta.

(11)

Neuvoston päätös 2002/772/EY, Euratom, tehty 25. kesäkuuta 2002 ja 23. syyskuuta 2002, päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta .

(12)

SEUT:n 20 artiklan 2 kohta.

(13)

SEU:n 17 artiklan 7 kohta.

(14)

Tässä asiakirjassa esitetyt tarkistukset perustuvat Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön tuottamaan konsolidoituun versioon edustajien valitsemisesta edustajakokoukseen yleisillä, välittömillä vaaleilla annetusta säädöksestä (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5), sellaisena kuin se on muutettuna 20 päivänä syyskuuta 1976 tehdyn neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyllä päätöksellä 93/81/Euratom, EHTY, ETY (EYVL L 33, 9.2.1993, s. 15) ja 25 päivänä kesäkuuta 2002 ja 23 päivänä syyskuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1). Tämä konsolidoitu versio poikkeaa Euroopan unionin julkaisutoimiston tuottamasta konsolidoidusta versiosta (CONSLEG. 1976X1008-23/09/2002) kahdessa suhteessa: sen 6 artiklan 1 kohtaan on sisällytetty luetelmakohta ”– alueiden komitean jäsen”, joka on seurausta Amsterdamin sopimuksen 5 artiklasta (EYVL C 340, 10.11.1997), ja se on numeroitu uudelleen neuvoston päätöksen 2002/772/EY, Euratom 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(15)

SEU:n 14 artiklan 2 kohta: ”Euroopan parlamentti koostuu unionin kansalaisten edustajista. Edustajien määrä on puhemiehen lisäksi enintään 750. Kansalaisten edustus on alenevasti suhteellinen siten, että vähimmäismäärä on kuusi jäsentä jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltio voi saada enintään 96 paikkaa.”

(16)

Huhtikuussa 2014 tehdyn IPSOSin kyselytutkimuksen mukaan vain 40 prosenttia äänestäjistä eri puolilla Eurooppaa tiesi, kuka on Martin Schulz, 39 prosenttia tiesi Jean-Claude Junckerin ja José Bovén, 37 prosenttia Guy Verhofstadtin ja 31 prosenttia Ska Kellerin tai Alexis Tsiprasin. www.ipsos-na.com/news-polls/pressrelease.aspx?id=6491.

(17)

Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annettu säädös (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5), sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2002 ja 23 päivänä syyskuuta 2002, päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta (EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1–4), jäljempänä ”vaalisäädös”.

(18)

Neuvoston direktiivi 93/109/EY, annettu 6 päivänä joulukuuta 1993, EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34–38, muutettu 20 päivänä joulukuuta 2012 annetulla neuvoston direktiivillä 2013/1/EU (EUVL L 26, 26.1.2013, s. 27).

(19)

Euroopan tason poliittisia puolueita ja niiden rahoitusta koskevista säännöistä 4 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2004/2003 (EUVL L 297, 15.11.2003, s. 1), muutettu 18 päivänä joulukuuta 2007 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1524/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 5).

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö