MIETINTÖ digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
21.12.2015 - (2015/2147(INI))
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Kaja Kallas, Evelyne Gebhardt
(Valiokuntien yhteiskokoukset – työjärjestyksen 55 artikla)
Valmistelija(t) (*):
Jutta Steinruck, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Petra Kammerevert, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Angel Dzhambazki, oikeudellisten asioiden valiokunta
Michał Boni, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD)(2015)0100),
– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 päivätyn komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),
– ottaa huomioon komission tiedonannon eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja koskevasta ohjelmasta (ISA2) – Yhteentoimivuus julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä (COM(2014)0367),
– ottaa huomioon komission tiedonannon joukkorahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä Euroopan unionissa (COM(2014)0172),
– ottaa huomioon komission liitteen sen tiedonantoon aiheesta ”Sääntelyn toimivuus ja tuloksellisuus (REFIT): Tulokset ja jatkotoimet” (COM(2013)0685),
– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2011 päivätyn komission tiedonannon eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (COM(2013)0627),
– ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2013 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”E-commerce Action plan 2012-2015 – State of play 2013” (SWD(2013)0153),
– ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2013 päivätyn komission tiedonannon toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (COM(2013)0147),
– ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 päivätyn komission tiedonannon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (COM(2013)0048),
– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 päivätyn komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),
– ottaa huomioon 3. joulukuuta 2012 päivätyn komission tiedonannon julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (COM(2012)0721),
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),
– ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 päivätyn komission tiedonannon aiheesta ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),
– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 päivätyn komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” (COM(2011)0206),
– ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 päivätyn komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (COM(2010)0608),
– ottaa huomioon teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan komission ehdotuksen tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajasta (COM(2008)0464),
– ottaa huomioon hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall‑järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta 29. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/758[1],
– ottaa huomioon sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014[2],
– ottaa huomioon Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 283/2014[3],
– ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista sekä usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten oikeuksien lisensioinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU[4],
– ottaa huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013[5],
– ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 27. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/37/EU[6],
– ottaa huomioon kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 524/2013 (verkkovälitteistä kuluttajariitojen ratkaisua koskeva asetus)[7],
– ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU[8],
– ottaa huomioon monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14. maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU[9],
– ottaa huomioon kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU[10],
– ottaa huomioon Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja viraston perustamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1211/2009[11],
– ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY[12],
– ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY[13],
– ottaa huomioon tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta 11. maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY[14],
– ottaa huomioon tietokantojen oikeudellisesta suojasta annetun direktiivin 96/9/EY ensimmäisen arvioinnin,
– ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[15] sekä siihen asetuksella (EY) N:o 1882/2003 tehdyt muutokset,
– ottaa huomioon 28. syyskuuta 2015 tehdyn Euroopan unionin ja Kiinan välisen sopimuksen yhteistyöstä 5G-mobiiliteknologian alalla ja siihen liittyvät sopimukset,
– ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY täytäntöönpanosta[16],
– ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uuteen yksimielisyyteen teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta: EU:n toimintasuunnitelma”[17],
– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta[18],
– ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman kuluttajien oikeuksien edistämisestä digitaalisilla sisämarkkinoilla[19],
– ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman yksityisen kopioinnin maksuista[20],
– ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman yhdennetyistä paketinjakelumarkkinoista sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa[21],
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[22],
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa”[23],
– ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman lausunnosta BERECin ja viraston arviointikertomuksesta[24],
– ottaa huomioon 24. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman täytäntöönpanokertomuksesta sähköisen viestinnän uudesta sääntelyjärjestelmästä[25],
– ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman harhaanjohtavista markkinointikäytännöistä[26],
– ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalisesta strategiasta: aika kiristää tahtia[27],
– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman digitaalisten yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta[28],
– ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista[29],
– ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta[30],
– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisesta[31],
– ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa[32],
– ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta – saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta[33],
– ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisistä digitaalisista sisämarkkinoista – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut[34],
– ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen[35],
– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman internetin hallinnosta tästä eteenpäin[36],
– ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu[37],
– ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman esineiden internetistä[38],
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, sellaisena kuin se on sisällytettynä perussopimuksiin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 6 artiklalla,
– ottaa huomioon EU:n 23. joulukuuta 2010 ratifioiman (2010/48/EY) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 9 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9, 12, 14, 16 ja 26 artiklan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0371/2015),
A. toteaa, että internetin ja matkaviestimien nopeasti kehittyvä käyttö on muuttanut tapoja, joilla kansalaiset, yritykset ja niiden työntekijät viestivät, hankkivat tietoja ja osaamista, keksivät, kuluttavat, vaihtavat tietoja, osallistuvat ja työskentelevät; huomauttaa, että tämä on laajentanut ja muuttanut taloutta, jolloin pienten ja keskisuurten yritysten ulottuvilla on potentiaalinen 500 miljoonan kuluttajan asiakaskunta unionissa sekä maailmanlaajuiset markkinat, ja jolloin yksilöillä on mahdollisuus kehitellä uusia yritysideoita ja liiketoimintamalleja;
B. katsoo, että kaikessa digitaalisia sisämarkkinoita koskevissa unionin toimissa ja lainsäädännössä olisi luotava uusia mahdollisuuksia käyttäjille ja yrityksille ja mahdollistettava uusien innovatiivisten ja rajojen yli kilpailukykyiseen hintaan tarjottavien verkkopalvelujen kehittäminen ja kasvu, poistettava jäsenvaltioiden väliset esteet ja edistettävä eurooppalaisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja toimintaansa aloittelevien yritysten pääsemistä rajat ylittäville markkinoille, mikä on olennaista unionin kasvun ja työllisyyden kannalta; toteaa, että nämä mahdollisuudet edellyttävät vääjäämättä rakennemuutoksia ja kokonaisvaltaisen, myös sosiaalisen ulottuvuuden kattavan lähestymistavan omaksumista ja että digitaalisten taitojen puutteet on korjattava nopeasti;
C. ottaa huomioon, että digitaalitalouden arvonlisästä 75 prosenttia tulee perinteisestä teollisuudesta ja että perinteisen teollisuuden digitalisoitumiskehitys on edelleen heikkoa, sillä vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää edistyneitä digitaalitekniikoita täysimääräisesti ja vain 14 prosenttia pk-yrityksistä käyttää internetiä myyntikanavana; toteaa, että Euroopan on hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan alan valtaisaa potentiaalia digitalisoidakseen teollisuutensa ja säilyttääkseen kilpailukykynsä globaalissa mittakaavassa;
D. toteaa, että datavetoisen talouden kehittäminen on pitkälti riippuvainen tietokantojen kehittämistä, huoltoa, ylläpitoa ja lisäämistä rohkaisevasta oikeudellisesta kehyksestä, toisin sanoen se on riippuvainen innovaatioystävällisestä ja käytännöllisestä lainsäädännöstä;
E. toteaa, että vuonna 2013 jakamistalouden markkinoiden koko oli noin 3,5 miljardia euroa koko maailmassa ja että komissio ennustaa nyt 100 miljardin euron arvon ylittävää kasvupotentiaalia;
F. katsoo, että kuluttajansuojan, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja kuluttajien tyytyväisyyden korkea ja yhdenmukainen taso edellyttää aina valintoja, laatua, joustavuutta, avoimuutta, tietoa, yhteentoimivuutta ja helppokäyttöistä ja suojattua verkkoympäristöä, jonka tietosuojataso on korkea;
G. katsoo, että koska luovuus ja innovointi ovat digitaalisen talouden moottoreita, on olennaista taata teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suojelu;
H. toteaa, että 44,8 prosentilla EU:n kotitalouksista ei ole nopeaa internetyhteyttä[39] ja nykyinen politiikka ja kannustimet ovat epäonnistuneet riittävän digitaalisen infrastruktuurin tuottamisessa erityisesti maaseutualueilla;
I toteaa, että Euroopan unionin alueet ovat hyvin eritasoisia, mitä tulee niiden verkottuneisuuteen, inhimilliseen pääomaan, internetin käyttöön, digitaalisen teknologian käyttöönottoon yrityksissä sekä digitaalisissa palveluissa, kuten käy ilmi digitaalistrategian tulostaulusta; toteaa, että näiden viiden indikaattorin osalta heikossa asemassa olevat alueet ovat vaarassa menettää digitaalisen aikakauden hyödyt;
1. JOHDANTO: MIKSI DIGITAALISET SISÄMARKKINAT OVAT TARPEEN?
1. pitää myönteisenä tiedonantoa ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”; katsoo, että yhteiseen säännöstöön perustuvien digitaalisten sisämarkkinoiden luomisella voitaisiin lujittaa unionin kilpailukykyä, myötävaikuttaa kasvuun ja työpaikkoihin, antaa uutta pontta sisämarkkinoille, tehdä yhteiskunnasta osallistavampi ja tarjota uusia mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille erityisesti vaihtamalla ja levittämällä innovointia koskevia tietoja; katsoo, että omaksutun monialaisen lähestymistavan soveltamista on vahvistettava, mihin sisältyy 16 aloitteen hyväksyminen ajoissa, koska digitaaliset veturit vaikuttavat kaikkiin kansalaisiin sekä yhteiskunnan ja talouden kaikkiin osa-alueisiin;
2. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että digitaalisten sisämarkkinoiden hallinnointi ja toimenpiteiden ripeä toteuttaminen on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä vastuulla; rohkaisee komissiota tekemään yhteistyötä yhteiskunnallisten ja sosiaalisten sidosryhmien kanssa sekä ottamaan nämä mahdollisimman laajasti mukaan päätöksentekoprosessiin;
3. katsoo sääntelyn parantamisen edellyttävän, että lainsäädäntöön sovelletaan lähestymistapaa, jossa pidetään lähtökohtana digitaalisuutta ja joka pohjautuu periaatteisiin ja on teknologisesti neutraali; katsoo, että innovointia koskevan liikkumavaran luomiseksi on tarvittavien kuulemisten ja vaikutustenarviointien jälkeen arvioitava, soveltuvatko voimassa oleva lainsäädäntö, täydentävät sääntelyyn kuulumattomat toimet ja voimaansaattamisjärjestelyt digitaaliselle aikakaudelle, kun otetaan huomioon uudet teknologiat ja liiketoimintamallit; katsoo, että tällöin on pyrittävä ratkaisemaan sisämarkkinoiden oikeudellisen hajanaisuuden ongelma, karsimaan hallinnollista rasitusta ja edistämään kasvua ja innovointia;
4. pitää kansalaisten ja yritysten luottamusta digitaaliseen ympäristöön olennaisena digitaalitalouden innovoinnin ja kasvun täysipainoisen hyödyntämisen kannalta; on vakuuttunut siitä, että julkisen politiikan olisi perustuttava luottamuksen palauttamiseen tietosuojaa ja -turvallisuutta koskevien normien, korkeatasoisen kuluttajansuojan ja kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä yrityksiä koskevan ajantasaisen lainsäädännön avulla; toteaa samalla, että digitaalialan yritysten liiketoimintamallit pohjautuvat käyttäjien luottamukseen;
5. korostaa, että sähköinen kauppa tuottaa unionissa vuosittain 500 miljardia euroa ja se täydentää merkittävällä tavalla verkon ulkopuolista kauppaa ja parantaa kuluttajien valintamahdollisuuksia etenkin syrjäisillä alueilla ja luo uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille; kehottaa komissiota kartoittamaan ja poistamaan sähköisen kaupankäynnin esteet, jotta kyetään luomaan aidosti rajojen yli toimivat sähköisen kaupan markkinat; katsoo, että näihin esteisiin kuuluvat muun muassa yhteentoimivuuden ja yhteisten standardien puute, kuluttajien tietoiset valinnat mahdollistavien tietojen puuttuminen sekä puutteelliset valmiudet rajat ylittävien maksujen suorittamiseen;
6. kannattaa komission aikomusta varmistaa, että digitaalisiin sisämarkkinoihin sovelletaan täysipainoisesti unionin kilpailupolitiikkaa, koska kilpailu parantaa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia ja takaa yhdenvertaiset lähtökohdat; pitää valitettavana, että Euroopan digitaalisen järjestelmän puuttuminen tuo korostetusti esille sen, että suurten ja pienten tarjoajien etuja ei ole kyetty saamaan tasapainoon;
7. korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden on pikaisesti edistettävä dynaamisempaa taloutta, joka mahdollistaa innovoinnin menestymisen ja poistaa yritysten ja etenkin pk‑yritysten, toimintaansa aloittelevien yritysten ja toimintaansa laajentavien yritysten esteet, jotta ne voivat päästä markkinoille yhdenvertaisista lähtökohdista; katsoo, että tämä on toteutettava kehittämällä sähköistä kauppaa sekä tulevaisuuteen varautuvaa ja integroitua sääntelyjärjestelmää ja muita järjestelmiä ja rahoituksensaantimahdollisuuksia, joihin kuuluvat uudet rahoitusmallit unionin aloitteleville yrityksille, pk-yrityksille ja kansalaisyhteiskunnan aloitteille, sekä pitkän aikavälin investointistrategiaa, joka koskee digitaalista infrastruktuuria, ammattitaitoa, digitaalista osallisuutta, tutkimusta ja innovointia; muistuttaa, että hankkeiden rahoituksensaantimahdollisuuksien olisi oltava osa kilpailua ja innovointia edistävän innovointiystävällisen politiikan perustaa; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että joukkorahoitus voidaan järjestää saumattomasti rajojen yli, ja rohkaisee jäsenvaltioita ottamaan käyttöön joukkorahoitusta koskevia kannustimia;
8. katsoo, että on arvioitava digitalisoinnin vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen ja mukautettava nykyisiä terveyttä ja turvallisuutta koskevia säännöksiä; ottaa huomioon, että etätyötä tai joukkoistamisen piiriin kuuluvaa työtä kotoaan käsin tekeville henkilöille voi tapahtua onnettomuuksia; korostaa, että työhön liittyvät mielenterveysongelmat, kuten jatkuvan saavutettavuuden aiheuttama työuupumus ja perinteisten työaikajärjestelyjen katoaminen, ovat vakava uhka työntekijöille; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen digitalisoinnin heijastusvaikutuksista, kuten työtehon lisääntymisen vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja perhe‑elämään sekä lasten kognitiivisten taitojen kehittymiseen;
9. kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään edelleen yrittäjyyttä ja erityisesti innovoivia liiketoimintamalleja vauhdittavia aloitteita, joilla muutetaan ajattelutapaa siitä, miten menestys määritellään, ja edistetään yrittäjyyden ja innovoinnin kulttuuria; katsoo lisäksi, että erilaisten kansallisten innovaatiokeskittymien monimuotoisuudesta ja erityispiirteistä voitaisiin tehdä EU:lle todellinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla, joten ne olisi liitettävä yhteen, ja olisi vahvistettava innovoivia ekosysteemejä, joissa eri alat ja yritykset tekevät entistä enemmän yhteistyötä;
10. on huolestunut jäsenvaltioiden tähän mennessä toteuttamista internetin ja jakamistalouden sääntelyyn liittyvistä erilaisista kansallisista toimintamalleista; kehottaa komissiota käynnistämään unionin toimivallan mukaisesti aloitteita, joilla tuetaan innovointia ja oikeudenmukaista kilpailua, poistetaan digitaalisen kaupan esteet ja vaalitaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä sisämarkkinoiden eheyttä; kehottaa komissiota huolehtimaan myös siitä, että internet pysyy avoimena, neutraalina, suojattuna, osallistavana ja globaalina foorumina, jolla edistetään viestintää, tuotantoa, osallistumista, luovuutta, kulttuurista monimuotoisuutta ja innovointia kansalaisten ja kuluttajien etujen mukaisesti ja jolla autetaan eurooppalaisia yrityksiä menestymään maailmanlaajuisesti;
11. toteaa, että digitaalinen vallankumous vaikuttaa yhteiskuntiemme kaikkiin osa-alueisiin ja että se merkitsee sekä haasteita että mahdollisuuksia; katsoo, että digitaalinen vallankumous saattaa lisätä kansalaisten, kuluttajien ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksia ennennäkemättömällä tavalla; kehottaa komissiota laatimaan politiikkaa, jolla edistetään kansalaisten aktiivista osallistumista ja luodaan heille tilaisuus hyödyntää digitalisoitumisesta koituvia etuja; kehottaa komissiota arvioimaan edelleen, miten digitaalinen vallankumous vaikuttaa eurooppalaiseen yhteiskuntaan;
12. kehottaa komissiota torjumaan lainsäädännön pirstaloitumista lisäämällä merkittävästi koordinointia eri pääosastojen kesken laadittaessa uutta sääntelyä ja kehottamalla vahvasti jäsenvaltioita turvaamaan lainsäädännön täytäntöönpanon johdonmukaisuuden;
13. painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille strategian tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti niin rekisteröityjen kuin yritystenkin edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa siinä vaiheessa, kun paketti tulee voimaan;
2. KULUTTAJIEN JA YRITYSTEN DIGITAALISILLE SISÄMARKKINOILLE PÄÄSYN PARANTAMINEN KOKO EUROOPASSA
2.1 Rajat ylittävän verkkokaupan säännöt, joihin kuluttajat ja yritykset voivat luottaa
14. pitää myönteisenä, että komissio pyrkii hyväksymään verkkosopimuksia koskevan vahvan ehdotuksen, joka kattaa verkossa ostetun digitaalisen sisällön, ja parantamaan kuluttajien oikeudellista suojaa kyseisellä alalla; katsoo, että kaikkien mahdollisten parannusten on oltava kohdennettuja ja että on analysoitava huolellisesti digitaalisen sisällön ja tavaroiden välisiä eroja; huomauttaa, että sisältöä aineellisella välineellä ostavia kuluttajia suojellaan kuluttajansuojalainsäädännöllä, mutta kuluttajien oikeuksia ei vieläkään juuri säännellä heidän ostaessaan digitaalista sisältöä verkossa, ja tämä pätee erityisesti digitaalista sisältöä koskevien oikeuksien takaamiseen sekä vialliseen sisältöön ja tiettyihin epäreiluihin ehtoihin; korostaa, että nykyinen kaiken digitaalisen sisällön luokitteleminen palveluiksi saattaa herättää huolta, koska se ei kenties vastaa kuluttajien odotuksia, kun suoratoistopalvelujen tilaamista ei eroteta ladattavissa olevan sisällön ostamisesta; on samaa mieltä siitä, että kuluttajilla olisi oltava vastaava ja tulevaisuudessa kestävä suoja riippumatta siitä, ostavatko he digitaalista sisältöä verkossa vai perinteisesti;
15. katsoo, että käytännöllinen ja oikeasuhteinen lähestymistapa on jatkaa digitaalisen sisällön ja konkreettisten tuotteiden verkkomyyntiä yrityksiltä kuluttajille koskevan lainsäädäntökehyksen yhdenmukaistamista riippumatta siitä, onko kyse rajat ylittävästä vai kotimaankaupasta, mutta samalla on turvattava sääntöjen johdonmukaisuus verkossa ja perinteisessä kaupassa, vältettävä kilpailua alimmalle sääntelytasolle, korjattava oikeudelliset puutteet ja tukeuduttava voimassa olevaan kuluttajalainsäädäntöön; korostaa, että tämä olisi toteutettava teknologianeutraalisti eikä siitä saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia yrityksille;
16. katsoo, että kuluttajien ja yritysten välisiä rajojen yli tehtäviä sopimuksia koskevissa komission ehdotuksissa olisi vältettävä riski verkkokauppaan ja perinteiseen kauppaan sovellettavien oikeudellisten normien erojen kasvamisesta; katsoo, että verkkomyyntiä ja perinteistä myyntiä olisi kohdeltava yhdenmukaisesti ja yhdenvertaisesti käyttäen perustana nykyistä korkeatasoista kuluttajansuojaa, koska kuluttajat saattaisivat olla sitä mieltä, että oikeudellisten normien eroilla pyritään kiistämään heidän oikeuksiaan; edellyttää, että kaikissa uusissa ehdotuksissa olisi otettava huomioon Rooma I ‑asetuksen 6 artikla, ja korostaa, että komissio kaavailee koko kuluttajasäännöstön toimivuuden ja tuloksellisuuden arviointia (REFIT) vuodelle 2016; kehottaa komissiota pohtimaan tässä yhteydessä sitä, voidaanko sen suunnittelemat tavaroita koskevat ehdotukset käsitellä samaan aikaan REFIT-ohjelman kanssa;
17. katsoo, että digitaalista sisältöä koskevien sääntöjen on pohjauduttava periaatteisiin, jotta ne voivat olla teknologianeutraaleja ja niissä voidaan ottaa huomioon tulevaisuuden vaatimukset; korostaa lisäksi, että komission antamassa alan ehdotuksessa on tärkeää välttää epäjohdonmukaisuutta ja päällekkäisyyttä olemassa olevan lainsäädännön kanssa sekä pitkällä aikavälillä perusteettoman oikeudellisen kuilun luomista verkkosopimusten ja verkon ulkopuolisten sopimusten sekä erilaisten jakelukanavien välille, kun pidetään mielessä kuluttaja-asioita koskevan säännöstön REFIT;
18. pyytää laatimaan ns. aktiivisia kuluttajia koskevan strategian, jossa arvioidaan erityisesti, onko kuluttajien helppo vaihtaa palveluntarjoajaa verkkomaailmassa ja tarvitaanko toimia palveluntarjoajan vaihtamisen helpottamiseksi, jotta voidaan vauhdittaa kilpailua verkkomarkkinoilla; huomauttaa myös tarpeesta varmistaa sähköisen kaupan palvelujen saatavuus koko arvoketjussa, mukaan luettuna kaikkien käytettävissä olevat tiedot, maksumekanismit ja asiakaspalvelu;
19. kehottaa komissiota arvioimaan yhdessä sidosryhmien kanssa unionissa käyttöön otettavien verkkokaupan alakohtaisten luotettavuusmerkkien toteutettavuutta ja hyödyllisyyttä sekä mahdollisia etuja ja heikkouksia soveltaen perustana jäsenvaltioiden nykyisten luotettavuusmerkkijärjestelmien parhaita käytänteitä, jotta voidaan huolehtia kuluttajien luottamuksesta ja laadusta etenkin rajat ylittävässä verkkomyynnissä ja lakkauttaa sekaannuksia mahdollisesti aiheuttava nykyisten luotettavuusmerkkien kirjo; katsoo, että samalla olisi arvioitava muita vaihtoehtoja, kuten itsesääntelyä tai erillisten sidosryhmien perustamista asiakaspalvelun yhteisten periaatteiden määrittelemiseksi;
20. pitää myönteisenä, että komissio pyrkii luomaan koko unionissa käytössä olevan verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin, ja kehottaa komissiota pyrkimään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa siihen, että verkkovälitteistä riidanratkaisua koskeva asetus ja etenkin sen käännösjärjestelyt sekä vaihtoehtoista riidanratkaisua koskeva direktiivi pannaan täytäntöön ajoissa ja täsmällisesti; kehottaa komissiota ja sidosryhmiä pohtimaan, miten yhteisiä kuluttajavalituksia koskevien tietojen saatavuutta voitaisiin parantaa entisestään;
21. toteaa, että kuluttaja-asioita koskeva säännöstö ja palveludirektiivi tarvitsevat kunnianhimoisen täytäntöönpanokehyksen; kannustaa komissiota hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia keinoja, jotta voidaan varmistaa voimassa olevien sääntöjen täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano ja rikkomismenettelyt tapauksissa, joissa direktiiviä ei ole pantu asianmukaisesti tai riittävästi täytäntöön;
22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään tarvittavat toimenpiteet laittoman sisällön ja laittomien tuotteiden verkkomyynnin estämiseksi lisäämällä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa sekä levittämällä parhaita käytänteitä internetissä harjoitettavan laittoman toiminnan torjumiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että kuluttajalle toimitettavaan digitaaliseen sisältöön ei saisi liittyä kolmannen osapuolen oikeuksia, jotka saattaisivat estää kuluttajaa käyttämästä digitaalista sisältöä sopimuksen mukaisesti;
23. edellyttää perusteellista, kohdennettua ja näyttöön perustuvaa analyysia siitä, olisiko kaikkien arvoketjun toimijoiden, kuten verkkovälittäjien, verkkoalustojen, sisällön- ja palveluntuottajien sekä myös verkon ulkopuolisten välittäjien, kuten jälleenmyyjien ja vähittäiskauppiaiden, toteutettava kohtuullisia ja riittäviä toimia laittoman sisällön, väärennettyjen tavaroiden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomisten torjumiseksi samalla, kun turvataan loppukäyttäjien mahdollisuus saada ja jakaa tietoja tai käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja;
24. painottaa, että EU:n lainsäädännön voimaansaattamista koskevan nollatoleranssin olisi oltava jäsenvaltioiden ja EU:n perusohje; katsoo kuitenkin, että rikkomismenettelyjä olisi aina käytettävä viimeisenä keinona ja ne olisi käynnistettävä vasta useiden koordinointi- ja oikaisuyritysten jälkeen; korostaa, että menettelyjen keston lyhentäminen on olennaisen tärkeää;
25. suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen tarkistaa kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annettu asetus; katsoo, että valvontaviranomaisten toimivallan laajentaminen ja niiden keskinäisen yhteistyön vahvistaminen on edellytys kuluttajansuojasääntöjen tehokkaalle valvonnalle verkko-ostamisen alalla;
2.2. Kohtuuhintaiset ja laadukkaat valtioiden rajat ylittävät pakettipalvelut
26. tähdentää, että pakettipalvelut toimivat kuluttajien kannalta hyvin eräissä jäsenvaltioissa, mutta toisissa taas rajat ylittävän sähköisen kaupan yhtenä suurimpana esteenä ovat riittämättömät toimituspalvelut etenkin viimeisen kilometrin kuljetuksen osalta ja että niin kuluttajat kuin yritykset ilmoittavat riittämättömät toimituspalvelut yhdeksi yleisimmistä syistä verkon kautta tapahtuvista liiketoimista luopumiselle; katsoo, että rajat ylittävien pakettipalvelujen puutteet voidaan korjata ainoastaan Euroopan sisämarkkinoiden näkökulmasta, ja korostaa alan kilpailun merkitystä sekä pakettipalvelujen tarjoajien tarvetta sopeutua nykyaikaiseen elämäntapaan ja tarjota joustavia toimitusvaihtoehtoja, kuten nouto- ja pakettipisteiden verkostoa, sekä hintavertailuvälineitä;
27. korostaa, että vilkas rajat ylittävä sähköinen kauppa edellyttää helppokäyttöisiä, kohtuuhintaisia, tehokkaita ja laadukkaita toimituspalveluja, ja tukee siksi ehdotettuja toimenpiteitä, joilla parannetaan hinnoittelun avoimuutta, jotta kuluttajat olisivat paremmin perillä hintarakenteesta, ja annetaan tietoja katoamiseen tai vahingoittumiseen liittyvistä vastuukysymyksistä ja huolehditaan yhteentoimivuudesta ja lakisääteisestä valvonnasta, jonka avulla olisi pyrittävä rajat ylittävien pakettipalvelumarkkinoiden moitteettomaan toimintaan sekä rajojen yli toimivien jäljitysjärjestelmien edistämiseen ja riittävän joustavuuden sallimiseen, jotta pakettipalvelumarkkinat voivat kehittyä ja mukautua tekniikan innovaatioihin;
28. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään aktiivisesti pakettipalvelualan parhaita käytänteitä ja kehottaa komissiota tekemään Euroopan parlamentille selkoa rajat ylittäviä pakettipalveluja koskevasta julkisesta kuulemisesta sekä esittämään itsesääntelyä koskevan kokeilun tulokset; pitää myönteisenä, että rajat ylittäviä pakettipalveluja varten on perustettu tilapäinen työryhmä;
29. kehotta komissiota ehdottamaan lisäksi yhteistyössä toimijoiden kanssa kattavaa toimintasuunnitelmaa, jossa on parhaita käytänteitä koskevia ohjeita, löytämään innovatiivisia ratkaisuja palvelujen parantamiseen, kustannusten alentamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen, jatkamaan paketti- ja postipalvelujen sisämarkkinoiden yhdentämistä, poistamaan postialan toimijoiden esteet rajat ylittävissä pakettipalveluissa, tehostamaan yhteistyötä Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) kanssa ja ehdottamaan tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädännön muuttamista;
30. korostaa, että komission jatkama pakettipalvelujen yhdenmukaistaminen ei saa johtaa jakelijoiden sosiaalisen suojelun ja työehtojen heikentymiseen riippumatta heidän ammattiasemastaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämän alan työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, kun on kyse sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisesta ja oikeudesta osallistua työtaistelutoimiin; korostaa, että sosiaaliturvan järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;
2.3. Perusteettomien maarajoitusten ehkäiseminen
31. katsoo, että tavaroiden ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi tarvitaan kunnianhimoisia ja kohdennettuja toimia ja että on erityisesti poistettava perusteettomat maarajoitukset ja kohtuuton hintasyrjintä maantieteellisen sijainnin tai kansallisuuden perusteella, sillä ne johtavat usein monopolien syntymiseen ja siihen, että kuluttajat turvautuvat laittomaan sisältöön;
32. kannattaa komission sitoutumista perusteettomien maarajoitusten tehokkaaseen käsittelemiseen täydentämällä nykyistä sähköisen kaupankäynnin kehystä ja huolehtimalla asiaa koskevan voimassa olevan lainsäädännön täytäntöön panemisesta; pitää olennaisena, että keskitytään yritysten välisiin suhteisiin, jotka johtavat maarajoituksiin, kuten kilpailulainsäädännön ja markkinasegmenttien vastaiseen valikoivaan jakeluun, sekä teknologisiin toimenpiteisiin ja teknisiin käytänteisiin (kuten IP-seurantaan tai järjestelmien tahalliseen yhteensopimattomuuteen), jotka aiheuttavat perusteettomia rajoituksia tietoyhteiskunnan palvelujen käytölle ja tavaroiden ja palvelujen ostamista koskevien rajat ylittävien sopimusten tekemiselle sekä niihin liittyville toimille, kuten maksuille ja tavaratoimituksille, samalla kun otetaan huomioon oikeasuhteisuusperiaate etenkin pien- ja mikroyritysten kannalta;
33. korostaa, että yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa toimivien verkkomyyjien on kohdeltava kuluttajia yhdenveroisesti kaikkialla unionissa, mukaan luettuna kuluttajille myönnettävät alennukset ja muut tarjoukset;
34. kannattaa erityisesti komission kaavailemaa selvitystä sisämarkkinoilla tarjottavia palveluja koskevan direktiivin 2006/123/EY 20 artiklan 2 kohdan käytännön täytäntöönpanosta, jotta voidaan analysoida mahdollista kuluttajiin ja muihin palvelujen käyttäjiin heidän kansallisuutensa tai asuinmaansa vuoksi kohdistuvaa perusteetonta syrjintää; kehottaa komissiota selvittämään ja määrittelemään suppeasti tapaukset, joissa syrjintä on perusteltua palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan nojalla, jotta voidaan selvittää, mitä on yksityisten yhteisöjen harjoittama perusteeton syrjintä, ja tarjota tulkinta-apua 20 artiklan 2 kohdan käytännön soveltamisesta vastaaville viranomaisille palveludirektiivin 16 artiklassa edellytetyllä tavalla; kehottaa komissiota ryhtymään toimiin 20 artiklan 2 kohdan säännöksen lisäämiseksi asetuksen (EY) N:o 2006/2004 liitteeseen, jotta voidaan hyödyntää kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkoston tutkinta- ja valvontavaltuuksia;
35. tähdentää, että maarajoitusten kieltäminen ei koskaan velvoita jälleenmyyjiä toimittamaan tavaroita verkkokaupastaan tiettyyn jäsenvaltioon, kun he eivät ole kiinnostuneet myymään tuotteitaan kaikkiin jäsenvaltioihin ja haluavat säilyä pieninä tai myydä vain kauppansa lähellä oleville kuluttajille;
36. pitää lisäksi merkittävänä meneillään olevaa kilpailualan selvitystä, joka koskee verkkokauppaa, sillä näin voidaan tutkia muun muassa, ovatko perusteettomat maarajoitukset, kuten IP-osoitteen, postiosoitteen tai luottokortin myöntäneen maan perusteella tapahtuva syrjintä, EU:n kilpailulainsäädännön vastaisia; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien ja yritysten luottamusta ottamalla huomioon alalla toteutetun kyselyn tulokset ja arvioimalla, ovatko ryhmäpoikkeusasetukseen ja aivan erityisesti sen 4 a ja 4 b artiklaan tehtävät muutokset tarpeen, jotta voidaan vähentää epäsuotavaa ohjausta toisille verkkosivustoille ja alueellisia rajoituksia;
37. pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa siirrettävyyden ja yhteentoimivuuden tehostamista edistääkseen laillisesti hankittujen ja saatavilla olevien sisältöjen ja palvelujen vapaata kiertoa, mikä on ensimmäinen vaihe perusteettomien maarajoitusten lakkauttamisessa sekä tilausten saatavuuden ja rajat ylittävän toimivuuden parantamisessa; korostaa, että alueperiaate ja sisällön siirrettävyyden esteiden poistamistoimenpiteet eivät ole ristiriidassa keskenään;
38. varoittaa edistämästä syrjivällä tavalla pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien käyttöön ottamista, koska kyseinen toimenpide saattaisi vähentää käyttäjien saatavilla olevaa sisältöä; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkitys EU:ssa;
2.4. Digitaalisen sisällön saannin parantaminen – nykyaikainen, eurooppalaisempi tekijänoikeusjärjestelmä
39. pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän nykyaikaistamiseen mukauttaakseen sitä digitaaliseen aikakauteen; korostaa, että mahdollisten muutosten olisi oltava kohdennettuja ja niissä olisi keskityttävä oikeudenmukaisen ja asianmukaisen korvauksen varmistamiseen luovan työn tekijöille ja muille tekijänoikeuksien haltijoille, talouskasvuun, kilpailukykyyn ja kuluttajien aseman parantamiseen, mutta myös perusoikeuksien suojelun varmistamiseen;
40. korostaa, että tekijänoikeuksien loukkaamiseen perustuvat ammatilliset toimet tai liiketoimintamallit ovat vakava uhka digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnalle;
41. katsoo, että uudistuksella olisi tasapainotettava kaikkien osapuolten edut; huomauttaa, että luovalla toimialalla on ominaispiirteitä ja erilaisia haasteita, jotka johtuvat etenkin erityyppisestä sisällöstä ja erityyppisistä luovan toimialan teoksista ja käytetyistä liiketoimintamalleista; ottaa huomioon, että tutkimuksessa ”Territoriality and its impact on the financing of audiovisual works” korostetaan, että alueellisella lisensoinnilla on merkittävä rooli eurooppalaisten elokuvien jälleenrahoituksessa; kehottaa siksi komissiota tekemään paremmin selkoa näistä erityispiirteistä ja ottamaan ne paremmin huomioon;
42. kehottaa komissiota varmistamaan, että tekijänoikeusdirektiiviä uudistettaessa otettaisiin huomioon jälkikäteen suoritettavan vaikutustenarvioinnin tulokset sekä parlamentin 9. heinäkuuta 2015 antama direktiiviä 2001/29/EY koskeva päätöslauselma ja että uudistus perustuisi vankkaan näyttöön ja että siihen liittyisi arvio muutosten mahdollisista vaikutuksista kasvuun ja työpaikkoihin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja erityisesti audiovisuaalisten teosten tuottamiseen, rahoittamiseen ja jakeluun;
43. korostaa kohdennettujen poikkeusten ja rajoitusten ratkaisevaa roolia talouskasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen yhteydessä, mikä kannustaa luovuutta vastaisuudessa ja parantaa Euroopan innovointia sekä luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta; muistuttaa kannattavansa sitä, että tarkastellaan tekijänoikeuden rajoituksia ja poikkeuksia koskevien vähimmäisnormien soveltamista ja direktiivissä 2001/29/EY asetettujen rajoitusten ja poikkeusten asianmukaista soveltamista;
44. painottaa, että tekijänoikeutta koskevia poikkeuksia olisi käsiteltävä tasapainoisella, kohdennetulla ja muodosta riippumattomalla tavalla ja että sen olisi perustuttava ainoastaan todennettuihin tarpeisiin eikä se saisi vaikuttaa Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen, sen rahoitukseen eikä tekijöiden oikeudenmukaisiin korvauksiin;
45. korostaa, että vaikka tekstin ja tiedon louhinta edellyttää suurempaa oikeusvarmuutta, jotta tutkijat ja oppilaitokset voivat käyttää tekijänoikeussuojattua materiaalia laajemmin myös yli rajojen, mahdollisia Euroopan laajuisia poikkeuksia tekstin ja tiedon louhinnan suhteen olisi sovellettava vain silloin, kun käyttäjällä on siihen laillinen oikeus, ja niitä olisi kehitettävä yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa näyttöön perustuvan vaikutustenarvioinnin jälkeen;
46. korostaa, että on tärkeää selkeyttää tekijänoikeusjärjestelmää ja lisätä sen avoimuutta erityisesti käyttäjien luoman sisällön ja tekijänoikeusmaksujen osalta niissä jäsenvaltioissa, jotka niitä soveltavat; toteaa tähän liittyen, että kansalaisille olisi kerrottava tekijänoikeusmaksun todellisesta määrästä, sen tarkoituksesta ja siitä, miten maksuja käytetään;
2.5. Arvonlisäverosta aiheutuvien rasitteiden ja esteiden vähentäminen rajat ylittävässä kaupassa
47. katsoo, että verotuksen koordinointia on lisättävä ja samalla on otettava asianmukaisesti huomioon kansallinen toimivalta, jotta voidaan estää markkinoiden vääristyminen, veron kiertäminen ja verovilppi ja luoda aidot eurooppalaiset digitaalimarkkinat; toteaa, että tähän kuuluu yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan käyttöön ottaminen koko unionissa;
48. pitää ensisijaisena tavoitteena kehittää verkossa toimiva yksinkertaistettu, yhdenmukainen ja johdonmukainen arvonlisäverojärjestelmä, jotta voidaan pienentää Euroopassa toimiville pienille ja innovatiivisille yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; suhtautuu myönteisesti pienimuotoisen keskitetyn alv‑asiointipisteen käyttöönottoon, koska se on askel kohti EU:n tilapäisen alv‑järjestelmän lakkauttamista; on kuitenkin huolissaan siitä, että kynnysarvoja ei ole asetettu, koska tämä aiheuttaa vaikeuksia tietyille pk-yrityksille niiden pyrkiessä soveltamaan nykyistä järjestelmää; kehottaa siksi komissiota arvioimaan järjestelmää uudelleen ja tekemään siitä yritysystävällisemmän;
49. edellyttää lisäksi, että samanlaisiin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan verotuksen neutraaliuden periaatetta riippumatta siitä, ovatko kyseiset tavarat ja palvelut digitaalisia vai fyysisiä; kehottaa komissiota annettujen sitoumusten mukaisesti antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen, jonka perusteella jäsenvaltiot voivat alentaa lehdistön, digitaalisten julkaisujen, sähköisten kirjojen ja verkkojulkaisujen arvonlisäverokantoja;
50. kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa veroviranomaisten ja sidosryhmien välillä, jotta voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia veronmaksuratkaisuja jakamistaloudessa;
51. pitää tervetulleena maksupalveludirektiivin tarkistusta; korostaa, että jos unioni haluaa parantaa EU:n laajuista sähköistä kaupankäyntiä, on viipymättä varmistettava yleiseurooppalaisten sähköisten pikamaksujen ja mobiilimaksujen toteutuminen yhteisen normin nojalla sekä maksupalveludirektiivin tarkistuksen asianmukainen täytäntöönpano;
3. SUOTUISTEN JA TASAPUOLISTEN OLOSUHTEIDEN LUOMINEN EDISTYNEILLE DIGITAALIVERKOILLE JA INNOVATIIVISILLE PALVELUILLE
3.1. Tarkoituksenmukaiset televiestinnän säännöt
52. korostaa, että digitaalinen edistys edellyttää yksityisten investointien tekemistä nopeisiin ja huippunopeisiin viestintäverkkoihin, ja toteaa, että tähän on kannustettava vakaalla unionin sääntelyjärjestelmällä, jonka avulla kaikki toimijat voivat tehdä investointeja myös maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla; katsoo, että kilpailun lisääntymiseen kytkeytyvät mittavammat infrastruktuuri-investoinnit, innovointi sekä kuluttajien ja yritysten valinnanmahdollisuudet ja huokeammat hinnat; katsoo, että operaattorien keskittymisen ja verkkoihin tehtävien investointien ja panostuksen lisääntymisen välisestä yhteydestä ei juuri ole näyttöä; katsoo, että asiaa olisi arvioitava huolellisesti ja kilpailusäännöt olisi saatettava voimaan, jotta voidaan välttää markkinoiden liiallinen keskittyminen ja oligopolien muodostuminen Euroopassa, sillä tämä haittaisi kuluttajia;
53. korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on otettava käyttöön menestyksekkäästi, jotta investointeja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin kohdentamalla ne korkeamman riskiprofiilin hankkeisiin, edistämällä talouden elpymistä ja kasvua sekä kannustamalla yksityisten investointien tekemiseen muun muassa mikrorahoituksen ja riskipääoman avulla, jotta voidaan tukea innovatiivisia yrityksiä niiden kehittämisen eri rahoitusvaiheissa; korostaa, että markkinoiden toimintapuutteita koskevissa tapauksissa on hyödynnettävä täysipainoisesti digitaalisiin investointeihin jo saatavilla olevia julkisia varoja ja mahdollistettava siten unionin ohjelmien, kuten Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen, sekä muiden asianomaisten rakennerahastojen ja muiden välineiden (mukaan luettuina yhteisöperusteiset hankkeet ja ohjeiden mukainen valtiontuki) synergia, jotta suuremmissa ja pienemmissä kunnissa voidaan edistää julkisia WLAN-verkkoja, koska tämä on osoittanut välttämättömäksi alueellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen yhdentymisen sekä koulutuksen kannalta;
54. muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikkialla saavutetaan minimitavoite, jonka mukaan siirtonopeus on 30 megabittiä sekunnissa; kehottaa komissiota arvioimaan, onko nykyinen matkaviestinverkkoja ja kiinteitä verkkoja koskeva laajakaistastrategia taattu myös tulevaisuudessa; kehottaa täyttämään edellytykset, jotka koskevat hyvän kytkettävyyden takaamista kaikille digitaalisen kuilun välttämiseksi datavetoisen talouden tarpeisiin, ja ottamaan nopeasti käyttöön 5G-järjestelmän ja ultranopean laajakaistan;
55. korostaa, että digitaalisten palvelujen ja avoimen internetin kautta tapahtuvien jakelupalvelujen kehittäminen on lisännyt kysyntää ja kilpailua kuluttajien eduksi ja että digitaaliseen infrastruktuuriin tarvitaan investointeja; katsoo, että televiestintäjärjestelmän nykyaikaistaminen ei saisi lisätä tarpeetonta sääntelyrasitusta, vaan siinä olisi taattava syrjimätön pääsy verkkoihin ja tulevaisuudessa taattujen ratkaisujen toteuttaminen siten, että samanlaisiin palveluihin sovelletaan mahdollisuuksien mukaan samanlaisia sääntöjä, joilla edistetään innovointia ja oikeudenmukaista kilpailua ja varmistetaan kuluttajansuoja;
56. korostaa, että on varmistettava, että televiestintäjärjestelmässä vahvistettavat loppukäyttäjien oikeudet ovat johdonmukaisia, oikeasuhteisia ja taattuja myös tulevaisuudessa ja että niihin sisällytetään myös helpompi vaihdettavuus ja sopimuksia koskeva avoimuus loppukäyttäjien kannalta, kunhan koko Euroopan yhteen liittämistä koskeva paketti on hyväksytty; pitää myönteisenä, että televiestintäjärjestelmän arvioinnin ohella aiotaan tarkastella uudelleen myös yleispalveludirektiiviä, jotta voidaan varmistaa, että internetin nopealle laajakaistayhteydelle asetetut vaatimukset soveltuvat digitaalisen kuilun kaventamiseen, ja jotta voidaan arvioida 112-palvelun käytettävyyttä;
57. korostaa, että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden olisi helpotettava loppukäyttäjän jokapäiväistä elämää; kehottaa komissiota näin ollen ratkaisemaan valtioiden rajat ylittävien puhelujen siirtämiseen liittyvän ongelman, jotta kuluttajat voisivat soittaa puheluja ilman että ne keskeytyvät unionin valtioiden rajoja ylitettäessä;
58. pitää myönteisinä viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston äskettäin käynnistämiä ja meneillään olevia julkisia kuulemisia Euroopan digitaalisesta asialistasta, jonka aiheita ovat etenkin EU:n televiestintäsääntöjen uudistaminen, internetyhteyden nopeutta ja laatua koskevat tarpeet vuoden 2020 jälkeen sekä verkkoalustat, data- ja pilvipalvelut, välittäjien vastuu ja vuorovaikutustalous, mutta kehottaa komissiota varmistamaan kaikkien rinnakkaisten aloitteiden välisen johdonmukaisuuden;
59. korostaa, että radiotaajuudet ovat matkaviestinnän ja langattoman laajakaistaviestinnän sisämarkkinoiden ja lähetystoiminnan kannalta keskeinen resurssi Euroopan unionissa ja olennaisen tärkeitä Euroopan unionin kilpailukyvylle tulevaisuudessa; edellyttää ensisijaisena asiana, että taajuuksien jakamista varten otetaan käyttöön yhdenmukaistettu ja kilpailua edistävä järjestelmä, jota hallinnoidaan tehokkaasti taajuuksien jakamisen viivästymisen estämiseksi; edellyttää myös, että kaikilla markkinatoimijoilla on yhdenvertaiset lähtökohdat ja että eri taajuusalueiden tulevaan käyttöön sovelletaan Lamyn selonteon[40] mukaisesti pitkän aikavälin strategiaa, joka on tarpeen etenkin 5G-verkon käyttöä ajatellen;
60. korostaa, että unionin televiestintäsäännöt, kuten koko Euroopan yhteen liittämistä koskeva paketti, on pantava täytäntöön jäsenvaltioissa ajoissa, yhdenmukaisesti ja avoimesti, koska kyseinen pilari on ratkaiseva digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen kannalta, jotta voidaan varmistaa, että verkkoneutraaliuden periaatetta sovelletaan tiukasti ja että laaja tarkistus toteutetaan ajoissa siten, että eurooppalaisilta kuluttajilta perittävät verkkovierailumaksut lakkautetaan 15. kesäkuuta 2017 mennessä;
61. kehottaa digitaalisten sisämarkkinoiden integroinnin jatkamiseksi komissiota varmistamaan, että otetaan käyttöön tehokkaampi institutionaalinen järjestelmä lujittamalla BEREC:n roolia, valmiuksia ja päätöksiä, jotta sääntelykehystä sovellettaisiin johdonmukaisesti ja jotta kyettäisiin valvomaan sisämarkkinoiden kehittymistä ja ratkaisemaan rajat ylittävät kiistat; korostaa tässä yhteydessä, että BEREC:n varoja ja henkilöresursseja on lisättävä ja sen hallintorakennetta on tehostettava vastaavasti;
3.2. Mediakehys 2000-luvulle
62. korostaa audiovisuaalisten medioiden kahtalaisuutta, sillä ne ovat sosiaalinen voimavara, kulttuurituote ja taloushyödyke; katsoo, että Euroopan media-alan tulevan sääntelyn tarve kumpuaa pyrkimyksestä varmistaa audiovisuaalisen median monimuotoisuus ja edistää sitä, vahvistaa tiukat normit alaikäisten ja kuluttajien sekä henkilötietojen suojelemiseksi, luoda oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset ja lisätä joustavuutta määrällistä ja kaupallista viestintää koskevien sääntöjen suhteen;
63. toteaa painokkaasti, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä vahvistettu alkuperämaaperiaate on välttämätön edellytys sille, että audiovisuaalista sisältöä voidaan tarjota myös rajojen yli pyrittäessä palvelujen yhteismarkkinoihin; korostaa samalla, että kyseinen periaate ei estä sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden saavuttamista eikä se myöskään poista tarvetta muuttaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ohella myös muuta unionin lainsäädäntöä; korostaa, että oikeuspaikkakeinottelun torjumiseksi mainonnan hyödyn alkuperämaa, palvelun kieli sekä mainonnan ja sisällön kohdeyleisö olisi sisällytettävä kriteereihin, kun määritellään audiovisuaalisen mediapalvelun alkuperämaa tai riitautetaan sen määrittely;
64. katsoo, että kaikkiin, myös audiovisuaalisen median verkkoalustojen ja käyttäjäliittymien tarjoajiin, olisi sovellettava audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä siinä määrin kuin on kyse audiovisuaalisista mediapalveluista; korostaa pitävänsä tärkeinä sääntöjä, joilla parannetaan laillisen sisällön ja tiedon löydettävyyttä, jotta vahvistetaan median vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta tutkimusta sekä taataan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden turvaavan syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen; korostaa, että yleishyödyllisen audiovisuaalisen sisällön löydettävyyden varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön erityisiä sääntöjä, joilla pyritään kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä tiedon, mielipiteiden ja tiedotusvälineiden monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi myös lasten, nuorten tai vähemmistöjen suojeluun ja yleisesti kuluttajien suojeluun; vaatii toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että audiovisuaaliset mediapalvelut ovat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten käytettävissä; kehottaa komissiota edistämään laillisen audiovisuaalisen mediasisällön tarjontaa suosimalla itsenäisiä eurooppalaisia teoksia;
65. kehottaa komissiota ottamaan huomioon muuttuvat katselutottumukset ja uudet tavat hankkia audiovisuaalista sisältöä, ja tekemään tämän siten, että lineaarisia ja ei‑lineaarisia palveluja kohdellaan samalla tavalla ja vahvistetaan unionin tason vähimmäisvaatimukset kaikille audiovisuaalisen median palveluille, jotta voidaan varmistaa, että niitä sovelletaan yhdenmukaisesti, paitsi silloin, kun kyseinen sisältö on välttämätön muiden kuin audiovisuaalisten sisältöjen tai palvelujen täydentämiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklassa määriteltyä mediapalvelun käsitettä edelleen jäsenvaltioiden asianmukainen joustovara säilyttäen siten, että se liittyy vahvemmin palvelutarjonnan yhteiskuntapoliittisen vaikutuksen erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin, erityisesti sen merkitykseen mielipiteen muodostamisen ja mielipiteiden monimuotoisuuden kannalta, sekä toimitukselliseen vastuuseen;
66. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan yhtäläisesti täytäntöön EU:ssa sellaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kiellon, joissa loukataan ihmisarvoa tai yllytetään vihaan tai rasismiin, ja puuttumaan niihin tehokkaasti;
67. painottaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukauttamisella olisi vähennettävä sääntelyä ja vahvistettava yhteis- ja itsesäätelyä saattamalla tasapainoon lähetystoiminnan harjoittajien oikeudet ja velvollisuudet muiden markkinaosallistujien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa siten, että sovelletaan horisontaalista ja median rajat ylittävää sääntelyä koskevaa lähestymistapaa; katsoo, että periaatteelle, jonka mukaan mainonnan ja ohjelmasisällön on oltava selvästi tunnistettavissa ja erotettavissa, olisi annettava etusija mainonnan ja ohjelmien erottamisen periaatteeseen nähden kaikentyppisissä tiedotusvälineissä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, missä määrin valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annetun komission tiedonannon 6.7 kohta on vielä asianmukainen ja ajankohtainen;
68. katsoo, että direktiivissä 93/83/ETY vahvistettu laillisuuskäsite, sitten kun lisäarvio on tehty, voisi parantaa rajat ylittävää pääsyä lailliseen verkkosisältöön ja palveluihin digitaalisilla sisämarkkinoilla ilman, että kyseenalaistetaan sopimusoikeuden periaatteita, asianmukaista korvausta tekijöille ja taiteilijoille ja yksinoikeuksien alueellista luonnetta;
3.3. Asianmukainen sääntely-ympäristö alustoille ja välittäjille
3.3.1. Verkkoalustojen asema
69. kehottaa komissiota tarkastelemaan, voitaisiinko verkkoalustoihin mahdollisesti liittyvät kysymykset ratkaista huolehtimalla nykyisen lainsäädännön asianmukaisesta ja täysipainoisesta täytäntöönpanosta sekä unionin kilpailulainsäädännön tehokkaasta voimaan saattamisesta, jotta voidaan varmistaa verkkoalustojen yhdenvertaiset lähtökohdat sekä oikeudenmukainen ja tehokas kilpailu ja välttää monopolien muodostaminen; kehottaa komissiota soveltamaan edelleen innovaatiomyönteistä politiikkaa verkkoalustoihin, joilla edistetään markkinoille saapumista ja kannustetaan innovointiin; katsoo, että painopisteiksi olisi otettava avoimuus, syrjimättömyys, kuluttajien valinnat mahdollistavan alustojen tai verkkopalvelujen vaihtamisen helpottaminen, alustojen saanti sekä alustojen perustamisen ja toiminnan laajentamisen esteiden selvittäminen ja poistaminen;
70. panee lisäksi merkille, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin säännöksiä on myöhemmin vahvistettu sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä, kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä ja muilla kuluttajansuojasäännöstön osilla ja että nämä direktiivit on saatettava voimaan asianmukaisesti ja niitä on sovellettava niin verkkoalustoja käyttäviin välittäjiin kuin perinteistenkin markkinoiden välittäjiin; kehottaa komissiota työskentelemään kaikkien sidosryhmien ja parlamentin kanssa, jotta voitaisiin ottaa käyttöön selkeät ohjeet kuluttajansuojasäännöstön sovellettavuudesta verkkoalustoja käyttäviin välittäjiin ja antaa jäsenvaltioiden kuluttajansuojaviranomaisille tarvittaessa tukea kuluttajansuojalainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa varten;
71. arvostaa komission aloitetta verkkoalustojen asemaa digitaalitaloudessa koskevasta analyysista osana digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, koska se vaikuttaa useisiin tuleviin lainsäädäntöehdotuksiin; katsoo, että analyysissa olisi pyrittävä selvittämään erityisten liiketoiminta-alojen todennetut ja hyvin määritellyt ongelmat sekä kuluttajansuojan mahdolliset puutteet ja tehtävä ero verkkopalvelujen ja niiden tarjoajien välillä; korostaa, että kulttuurihyödykkeitä ja etenkin audiovisuaalista mediaa käsitteleviä alustoja on kohdeltava erityisellä tavalla, jolla varmistetaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen noudattaminen;
72. pyytää komissiota tekemään vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä selkoa parlamentille asiaa koskevien kuulemisten tuloksista ja varmistamaan, että tulevissa lainsäädännön tarkistamisissa sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa; varoittaa luomasta verkkopalvelujen markkinoiden vääristymistä tai markkinoille pääsyn esteitä ottamalla käyttöön uusia velvoitteita, jotka liittyvät tiettyjen perinteisten liiketoimintamallien ristiintukemiseen;
73. korostaa, että palvelunvälittäjien rajallinen vastuu on olennainen tekijä internetin avoimuuden suojelemisen, perusoikeuksien, oikeusvarmuuden sekä innovoinnin kannalta; toteaa tässä yhteydessä, että sähköistä kauppaa koskevassa direktiivissä olevat välittäjien vastuuta koskevat säännökset ovat taattuja myös tulvaisuudessa ja teknologianeutraaleja;
74. muistuttaa, että voidakseen hyötyä vastuun rajoittamisesta tietoyhteiskunnan palveluntarjoajan on saatuaan tietää laittomasta toiminnasta tai havaittuaan sellaista toimintaa toimittava ripeästi poistaakseen kyseiset tiedot tai estääkseen niihin pääsemisen; pyytää komissiota varmistamaan, että kyseinen säännös pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti ja perusoikeuskirjaa noudattaen, jotta voidaan välttää lainvalvonnan yksityistäminen ja varmistaa, että laitonta sisältöä ja laittomia tavaroita vastaan käynnistetään asianmukaisia ja kohtuullisia toimenpiteitä;
75. katsoo, että koska markkinat kehittyvät nopeasti ja alustat ovat erilaisia aina voittoa tavoittelemattomista alustoista yritysten välisen kaupankäynnin alustoihin ja ne kattavat erilaisia palveluja ja aloja ja toimijoiden kirjo on valtaisa, alustoille ei ole luotu selkeää määritelmää, ja yksi kaikkiin sovellettava lähestymistapa saattaisi haitata vakavasti innovointia ja saattaa eurooppalaiset yritykset epäedulliseen kilpailuasemaan globaalissa taloudessa;
76. katsoo, että jotkut verkossa toimivat välittäjät ja verkkoalustat saavat tuloja kulttuuriteoksista ja -sisällöstä, mutta näitä tuloja ei aina jaeta tekijöiden kanssa; kehottaa komissiota harkitsemaan perusteltuja vaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua arvon siirtymiseen sisällöstä palveluihin ja joiden ansiosta tekijät, esittäjät ja oikeuksien haltijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen teostensa käytöstä internetissä ilman, että innovointia haitataan;
3.3.2. Jakamistalouden uudet mahdollisuudet
77. pitää myönteisenä, että jakamistalous on lisännyt kilpailua ja kuluttajien valintamahdollisuuksia ja tarjonnut samalla mahdollisuuksia työpaikkojen ja talouskasvun luomiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja osallistavampiin työmarkkinoihin sekä voimistanut unionin kiertotaloutta, kun resursseja, ammattitaitoa ja muita hyödykkeitä on käytetty tehokkaammin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan jakamistalouden jatkokehittämistä kartoittamalla jakamistalouden keinotekoiset esteet ja sen kasvua haittaava lainsäädäntö;
78. kannustaa komissiota analysoimaan jakamistalouden tarkastelussa tapoja päästä tasapainoon kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ja heidän suojelemisensa välillä; kannustaa varmistamaan selvennystä edellyttävissä tapauksissa, että kuluttajia koskeva lainsäädäntökehys on riittävä digitaalisella alalla myös mahdollisissa väärinkäytöstapauksissa, sekä määrittelemään, milloin jälkikäteen toteutettavat korjaavat toimenpiteet ovat riittäviä tai tehokkaampia;
79. toteaa, että on yritysten oman edun mukaista hyödyntää näitä maineeseen ja luottamukseen perustuvia uusia liiketoimintamalleja hyväksyttäessä toimenpiteitä, joilla ehkäistään laitonta toimintaa samalla kun kuluttajille tarjotaan uusia turvallisuusominaisuuksia;
80. kannustaa komissiota perustamaan asianosaisten muodostaman ryhmän, joka on vastuussa jakamistalouteen liittyvien parhaiden käytäntöjen edistämisestä;
81. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka soveltuvat digitaalisen innovoinnin ja yrittäjyyden tarkoituksiin ja jakamistalouden kasvuun sekä sen potentiaaliin tuottaa joustavampia työllistämistapoja; katsoo, että tämä on toteutettava selvittämällä uudet työllistämistavat arvioimalla sosiaali- ja työllisyyslainsäädännön nykyaikaistamisen tarvetta, jotta nykyiset työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevat järjestelmät voidaan säilyttää myös digitaalisessa työelämässä; korostaa, että sosiaaliturvan järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; pyytää komissiota selvittämään näiden alojen parhaat käytänteet unionissa ja kansainvälisellä tasolla sekä edistämään tällaisten käytänteiden vaihtamista;
3.3.3. Laittoman sisällön torjunta internetissä
82. vaatii komissiota kehittämään kyberrikollisuuden sekä internetin laittoman sisällön ja aineiston, myös vihapuheen, torjuntaan tarkoitettuja toimia ja oikeudellisen kehyksen, jotka ovat täysin yhdenmukaisia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien, erityisesti ilmaisunvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, voimassa olevan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön sekä tarpeellisuus-, suhteellisuus- ja oikeusvaltioperiaatteiden ja asianmukaisen oikeusmenettelyn periaatteen kanssa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen
– säätää johdonmukaisia ja tehokkaita lainvalvontakeinoja eurooppalaisille ja kansallisille poliisi- ja lainvalvontaviranomaisille,
– laatia selkeät suuntaviivat laittoman verkkosisällön, myös vihapuheen, torjuntaan,
– tukea julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti,
– selventää välittäjien ja verkkoalustojen asema EU:n perusoikeuskirjan osalta,
– varmistaa, että EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (EU IRU) perustaminen Europolin yhteyteen pohjautuu oikeusperustaan, joka sopii sen toimintaan,
– varmistaa erityistoimenpiteitä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi ja taata tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien välillä, jotta turvataan lasten oikeudet ja suojelu verkossa ja kannustetaan tekemään aloitteita, joiden pyrkimyksenä on tehdä internetistä turvallinen paikka lapsille,
– tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa koulutus- ja tiedotuskampanjoiden edistämiseksi;
83. pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien voimaan saattamisen nykyaikaistamista verkkoympäristössä, kun on kyse kaupallisessa laajuudessa tapahtuvasta loukkaamisesta; katsoo, että direktiivin 2004/48/EY mukainen tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonta on tärkeää ja että tekijänoikeus ja siihen liittyviä oikeudet ovat tehokkaita vain, jos niitä suojeleva valvonta on tehokasta;
84. korostaa, että unionilla on edessään huomattava määrä tapauksia, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamista; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen velvollisuus on tuottaa talouden toimijoille luotettavaa tietoa ja objektiivisia analyyseja loukkauksien vaikutuksesta; kehottaa noudattamaan tehokasta, kestävää, oikeasuhteista ja nykyaikaista lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonnassa ja suojaamisessa verkossa erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten osalta;
85. toteaa, että eräissä tapauksissa tekijänoikeusrikkomukset voivat johtua vaikeuksista löytää haluttuja sisältöjä, jotka olisivat laillisesti saatavilla; kehottaa siksi kehittämään laaja-alaisempaa käyttäjäystävällistä laillista tarjontaa ja tekemään sitä yleisölle tunnetuksi;
86. pitää myönteisenä rahan kulun seuraamista koskevaa lähestymistapaa ja kannustaa toimitusketjun toimijoita toteuttamaan koordinoituja ja oikeasuhteisia toimia kaupallisessa laajuudessa tehtyjen loukkausten torjumiseksi vapaaehtoisten sopimusten pohjalta; korostaa, että komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistettävä tiedostamista ja huolellisuutta koko tuotantoketjussa sekä kannustettava tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantamiseen; vaatii, että kaikkien toimenpiteiden olisi oltava perusteltuja, koordinoituja ja oikeasuhteisia ja että niiden olisi tarjottava vahinkoa kärsineille osapuolille mahdollisuus tehokkaaseen ja käyttäjäystävälliseen oikaisukeinoon; korostaa, että on tarpeen valistaa kuluttajia tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rikkomisen seurauksista;
3.4. Lisää luottamusta digitaalisiin verkostoihin, toimialoihin, palveluihin ja infrastruktuureihin sekä henkilötietojen käsittelyyn ja parannuksia niiden turvallisuuteen
87. katsoo, että digitaalisia palveluja, datavetoista teknologiaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, maksujärjestelmiä, olennaista infrastruktuuria ja verkkoja koskevan luottamuksen ja turvallisuuden varmistaminen edellyttää lisäresursseja sekä Euroopan verkkoturvallisuusalan ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä etenkin tutkimuksen saralla, johon kuuluvat Horisontti 2020 -ohjelma sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet; tukee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tällä alalla koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä;
88. edellyttää toimia, joilla parannetaan verkkohyökkäyksiä koskevaa sietokykyä, sekä erityisesti Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) roolin vahvistamista, jotta voidaan parantaa käyttäjien ja etenkin pk-yritysten riskitietoisuutta ja tietämystä perustason turvallisuusprosesseista ja varmistaa, että yrityksillä on ainakin perustason turvallisuusvalmiudet, kuten tietojen ja viestinnän ja ohjelmistopäivitysten päästä päähän -salaus, ja kannustaa käyttämään sisäänrakennetun turvallisuuden mallia;
89. katsoo, että ohjelmistojen tarjoajien olisi markkinoitava ponnekkaammin käyttäjille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen turvallisuusetuja ja turvallisuuteen liittyviä ohjelmistopäivityksiä; kehottaa komissiota tutkimaan koko unionissa koordinoitua haavoittuvuuden havaitsemisohjelmaa, mukaan luettuna tunnettujen ohjelmistohaavoittuvuuksien korjaaminen, ja soveltamaan sitä suojakeinona ohjelmistohaavoittuvuuksia koskevien väärinkäytösten sekä turvallisuuden loukkaamisen ja henkilötietojen tietoturvaloukkausten varalta;
90. katsoo, että on hyväksyttävä pikaisesti tarkoitukseensa soveltuva verkko- ja tietoturvadirektiivi, jotta unioni voi soveltaa verkkoturvallisuuteen koordinoitua lähestymistapaa; katsoo, että alan digitalisoimisen jatkaminen edellyttää jäsenvaltioilta sekä asianomaisilta unionin toimielimiltä ja elimiltä kunnianhimoisempaa yhteistyötä ja parhaiden käytänteiden vaihtamista, samalla kun unionissa varmistetaan perusoikeuksien suojeleminen ja etenkin tietosuoja;
91. korostaa, että nopeasti lisääntyvien tietoverkkoihin kohdistuvien hyökkäysten ja kyberrikosten vuoksi on tarpeen laatia yhdenmukainen unionin ja sen jäsenvaltioiden vastatoimi, joka takaa korkean verkko- ja tietoturvallisuuden tason; uskoo, että turvallisuuden takaaminen internetissä edellyttää, että tietoverkkoja ja tärkeää infrastruktuuria suojataan, että lainvalvontaelimet pystyvät torjumaan rikollisuutta, myös terrorismia, väkivaltaista radikalisoitumista ja verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa, ja että välttämättä tarvittavan datan käyttö mahdollistetaan sekä verkossa että sen ulkopuolella tapahtuvan rikollisuuden torjuntaan; painottaa, että näin määriteltynä turvallisuus ja perusoikeuksien turvaaminen kybertoimintaympäristössä ovat välttämättömiä ennakkoedellytyksiä sille, että voidaan vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin, minkä vuoksi turvallisuus on välttämätön perusta kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi;
92. muistuttaa, että salaus ja muut välineet ovat hyödyllisiä kansalaisille ja yrityksille, sillä niillä voidaan turvata yksityisyys ja vähintään perustasoinen viestintäsuoja; tuomitsee sen, että salausta voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin;
93. suhtautuu myönteisesti siihen, että Europolin alaisuuteen kuuluu Euroopan verkkorikostorjuntakeskus (EC3), joka auttaa reagoimaan nopeammin kyberhyökkäyksiin; edellyttää lainsäädäntöehdotusta, jolla lisätään EC3:n toimintavaltuuksia, ja kehottaa saattamaan 12. elokuuta 2013 annetun tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan direktiivin 2013/40/EU ripeästi osaksi kansallista lainsäädäntöä;
94. huomauttaa, että laajamittaiseen sähköiseen valvontaan liittyvät paljastukset ovat osoittaneet, että on palautettava kansalaisten luottamus digitaalisten palveluiden yksityisyyteen, turvallisuuteen ja suojaukseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää noudattaa tarkasti voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä ja kunnioittaa perusoikeuksia, kun henkilötietoja käsitellään kaupallisissa tai lainvalvontatarkoituksissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää pitää mielessä sellaiset voimassa olevat välineet, kuten keskinäistä oikeusapua koskevat sopimukset, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja vähentävät vaaraa päästä laittomasti käsiksi ulkomaille tallennettuihin tietoihin;
95. muistuttaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille siirtämistä, tallentamista ja säilyttämistä koskevien palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita; panee erityisesti merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on asioissa C-360/10 ja C-70/10 antamissaan tuomioissa torjunut lähes kaikkien kyseessä olevien palvelujen käyttäjien (internetyhteyksien tarjoajat toisessa ja sosiaalinen media toisessa tapauksessa) aktiivista valvontaa koskevat toimenpiteet ja täsmentänyt, että kaikki määräykset, joilla velvoitetaan hosting-palveluntarjoaja suorittamaan yleistä valvontaa, ovat kiellettyjä;
4. DIGITAALITALOUDEN KASVUPOTENTIAALIN MAKSIMOINTI
96. toteaa, että koska Euroopan teollisuus on erittäin merkittävä ja digitaalinen talous kasvaa paljon nopeammin kuin muu talous, teollisuuden digitalisoituminen on olennaista Euroopan talouden kilpailukyvylle ja energia-alan muutokselle; katsoo kuitenkin, että digitalisoitumisen onnistuminen edellyttää, että eurooppalaiset yritykset tajuavat sen merkityksen tehokkuuden lisäämisessä ja hyödyntämättömän potentiaalin vapauttamisessa, kun arvoketjut ovat integroidumpia ja kytköksissä toisiinsa, jolloin kuluttajien toiveisiin kyetään reagoimaan nopeasti ja joustavasti;
97. kehottaa komissiota kehittämään viipymättä digitalisoitumista koskevan suunnitelman, johon kuuluu lainsäädännön nykyaikaistaminen ja asianomaisten välineiden käyttäminen investointeihin, jotka kohdennetaan tutkimukseen ja kehittämiseen sekä infrastruktuuriin; kehottaa komissiota tukemaan teollisuuden kaikkien alojen, kuten valmistusteollisuuden, energia-alan, liikenteen alan ja jälleenmyynnin, digitalisoimista kannustamalla digitaalisen teknologian sekä päästä päähän -liitettävyyden omaksumiseen arvoketjuissa ja innovoivien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiseen;
98. katsoo, että toimialojen olisi voitava sääntelyjärjestelmän avulla hyväksyä nämä muutokset ja varautua niihin, jotta voidaan edistää työpaikkojen luomista, kasvua ja alueellista lähentymistä;
99. edellyttää lisäksi, että keskitytään erityisesti pk-yrityksiin, mihin kuuluu erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen mahdollinen uudelleenarviointi, koska pk-yritysten on välttämätöntä digitalisoitua talouden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä jo vakiintuneiden yritysten ja aloitelevien yritysten yhteistyön parantamiseksi;
100. muistuttaa, että Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät, etenkin Galileo ja Egnos, ovat tärkeitä digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksen kannalta massadatan ja esineiden internetin sovelluksiin liittyvien paikkatietojen ja aikaleimojen vuoksi;
4.1. Datavetoisen talouden kehittäminen
101. katsoo, että datavetoinen talous on talouskasvun kannalta keskeinen tekijä; korostaa, että uudet tieto- ja viestintäteknologiat, kuten massadata, pilvipalvelut, esineiden internet, 3D-tulostus jne., voivat luoda uusia mahdollisuuksia taloudelle ja yhteiskunnalle etenkin, jos ne integroidaan muihin aloihin, kuten energia-, liikenne- ja logistiikka, rahoituspalvelu-, koulutus-, vähittäismyynti-, valmistus-, ja tutkimusalaan taikka terveys- ja pelastuspalvelujen alaan, ja jos julkisviranomaiset käyttävät niitä älykkäiden kaupunkien kehittämiseen, resurssien hallinnan parantamiseen sekä ympäristönsuojelun kohentamiseen; korostaa erityisesti energia-alan digitalisoimisen merkitystä, kun älykkäiden mittarien ja verkkojen ja datakeskittymien avulla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin ja joustavammin; korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien merkitystä ja pitää niitä koskevia komission aloitteita myönteisinä;
102. kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta asettaa maksutta saataville digitaalisessa muodossa kaikki vähintään puoliksi julkisin varoin rahoitettu tieteellinen tutkimus sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei vaikuta kielteisesti taloudellisiin ja sosiaalisiin hyötyihin, kuten alan kustantamojen työllisyyteen;
103. kehottaa komissiota tarkastelemaan maaliskuuhun 2016 mennessä uudelleen massadataa laajasti ja avoimella tavalla ja ottamaan mukaan kaikki asianomaiset asiantuntijat, mukaan luettuina tutkijoita ja kansalaisyhteiskunnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin edustajia; toteaa, että tällöin on pyrittävä ennakoimaan massadatateknologiaa ja laskentainfrastruktuuria, etenkin eurooppalaisia supertietokoneita koskevia tarpeita, mihin sisältyy alan parempien kasvu- ja innovointiedellytysten luominen sekä sääntelyyn kuulumattomassa järjestelmässä että nykyisessä sääntelyjärjestelmässä; toteaa, että samalla on maksimoitava mahdollisuudet lisätä luottamusta esimerkiksi tietojen saatavuuden, turvallisuuden ja tietosuojan suhteen ja käsiteltävä tähän liittyviä mahdollisia riskejä ja haasteita;
104. kehottaa kehittämään tulevaisuudessa taatun ja teknologianeutraalin eurooppalaisen lähestymistavan ja edistämään esineiden internetiin ja teolliseen internetiin liittyvien sisämarkkinoiden integrointia, johon sisältyy avoin standardointi- ja yhteentoimivuusstrategia sekä luottamuksen vahvistaminen näihin tekniikoihin sisäänrakennetun ja oletusarvoisen turvallisuuden, avoimuuden sekä yksityisyyden suojan avulla; pitää myönteisenä vapaata tietovirtaa koskevaa aloitetta, jonka olisi kattavan arvioinnin jälkeen selkeytettävä tiedon käyttöä, saatavuutta ja omistajuutta koskevia sääntöjä siten, että otetaan huomioon huolenaiheet tietojen pakollista säilytyspaikkaa koskevien vaatimusten vaikutuksista sisämarkkinoiden toimivuuteen ja helpotetaan tietopalvelun tarjoajien vaihtamista, jotta vältettäisiin toimittajariippuvuus ja markkinoiden vääristyminen;
Internet
105. katsoo, että julkishallinnossa olisi sovellettava oletusarvoisesti hallinnon avoimen datan periaatetta; edellyttää, että edistytään avoimena datana annettavien tietojen määrän ja vauhdin suhteen, saataville asetettavien keskeisten datakokonaisuuksien määrittämisen suhteen sekä avoimessa muodossa olevan avoimen datan uudelleenkäytön lisäämisen suhteen, kun otetaan huomioon mainittujen tekijöiden arvo innovatiivisten palvelujen kehittämisessä, mukaan luettuina rajat ylittävät ratkaisut, avoimuus sekä taloudelle ja yhteiskunnalle koituvat edut;
106. panee merkille EU:n kuluttajien kasvavan huolen siitä, miten verkkopalvelujen tarjoajat käyttävät ja suojaavat heidän henkilötietojaan, ja toteaa tämän olevan olennainen kysymys parannettaessa kuluttajien luottamusta digitaaliseen talouteen; korostaa aktiivisten kuluttajien keskeistä merkitystä kilpailun edistämisessä; korostaa samalla sen merkitystä, että kuluttajille tiedotetaan entistä paremmin heitä koskevien tietojen käytöstä, erityisesti kun on kyse tietoja vaihdettaessa tarjotuista palveluista ja kuluttajien oikeudesta datan siirtämiseen; kehottaa komissiota selventämään datan valvontaa ja siirrettävyyttä koskevia sääntöjä noudattaen perusperiaatetta, että kansalaisten olisi voitava valvoa omia tietojaan;
107. uskoo, että on välttämätöntä noudattaa tietosuojalainsäädäntöä sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä tehokkaita yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiä, myös lasten asemaa heikommassa asemassa olevina kuluttajina koskevia erityissäännöksiä, kun halutaan rakentaa kansalaisten ja kuluttajien luottamusta datavetoisen talouden alaan; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta tiedon ja tiedonjakamisen merkityksestä taloudessa ja heidän perusoikeuksiensa yhteydessä ja säätää tietojen omistajuutta ja kansalaisten oikeutta henkilötietojensa valvontaan koskevia sääntöjä; korostaa palveluiden ja tuotteiden personoinnin merkitystä ja katsoo, että se olisi toteutettava tietosuojavaatimusten mukaisesti; toivoo, että edistetään oletusarvoista ja sisäänrakennettua yksityisyyttä, koska se voi puolestaan edistää innovointia ja talouskasvua; painottaa, että on varmistettava syrjimätön lähestymistapa kaikkeen tietojenkäsittelyyn; tähdentää riskiperusteisen lähestymistavan merkitystä, koska sen avulla voidaan välttää mahdollinen turha hallinnollinen rasitus ja turvata oikeusvarmuus erityisesti pk-yrityksille ja aloitteleville yrityksille sekä demokraattinen valvonta ja viranomaisten suorittama jatkuva seuranta; painottaa, että henkilötietoja on suojattava erityisesti, ja toteaa, että suojausta voidaan tehostaa ottamalla käyttöön lisäsuojatoimenpiteitä, kuten salanimien käyttö ja tietojen tekeminen anonyymeiksi, kun massadatasovellukset ja verkkopalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietoja;
108. huomauttaa, että komission tietokantadirektiiviä koskevassa arvioinnissa katsotaan, että tämä direktiivi on este Euroopan datavetoisen talouden kehittymiselle; kehottaa komissiota toteuttamaan poliittisia seurantatoimenpiteitä direktiivin 96/9/EY kumoamiseksi;
4.2. Parempi kilpailukyky yhteentoimivuuden ja standardoinnin avulla
109. katsoo, että Euroopan digistrategian yhtenä osana olisi oltava Euroopan tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelma ja yhteentoimivuusjärjestelmän tarkistaminen, jonka yhteydessä komissio antaa toimeksiantoja Euroopan standardointijärjestöille, jotta eurooppalaisille yrityksille saadaan mittakaavaetuja ja budjettisäästöjä ja niiden kilpailukykyä voidaan parantaa ja jotta voidaan lisätä tavaroiden ja palvelujen yhteentoimivuutta eri alojen välillä ja rajojen yli määrittelemällä nopeammin sekä avoimella ja kilpailukykyisellä tavalla vapaaehtoisia, markkinavetoisia ja globaaleja standardeja, joita pk-yritykset kykenevät noudattamaan helposti; kannustaa komissiota varmistamaan, että standardointiprosesseissa ovat mukana kaikki asianomaiset sidosryhmät ja että prosesseihin saadaan parasta teknologiaa ja niissä vältetään monopolien muodostumisen tai suljettujen arvoketjujen riskiä etenkin pk-yritysten ja aloittelevien yritysten suojelemiseksi ja että eurooppalaisia standardeja edistetään aktiivisesti kansainvälisellä tasolla, kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan standardointialoitteiden globaali luonne;
110. kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään ilmaisten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osuutta ja niiden uudelleenkäyttöä julkishallinnoissa ja niiden välillä ratkaisuna yhteentoimivuuden lisäämiseen;
111. panee merkille, että komissio kuulee parhaillaan asianomaisia sidosryhmiä ajoneuvon sisäisestä, yhteentoimivasta, standardoidusta, varmasta ja avoimesti saatavilla olevasta alustasta, jota voidaan käyttää mahdollisissa tulevissa sovelluksissa tai palveluissa, kuten parlamentti pyysi eCall-asetuksessa; kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä alusta ei rajoita innovointia, vapaata kilpailua eikä kuluttajien valinnanvapautta;
112. kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikennealan nopeat innovaatiot, kehittämään liikennealan verkkoyhteyksiä koskevan koordinoidun strategian ja erityisesti ottamaan käyttöön verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja koskevan koordinoidun strategian, jotta voidaan varmistaa eri palvelujen, kuten etädiagnostiikan ja -huollon, sekä eri sovellusten yhteentoimivuus, jotta voidaan pitää yllä oikeudenmukaista kilpailua ja tyydyttää sellaisten tuotteiden voimakas tarve, jotka täyttävät verkkoturvallisuus- ja tietosuojavaatimukset, ja jotta voidaan varmistaa matkustajien fyysinen turvallisuus; katsoo, että tarvitaan autoteollisuuden ja televiestintäteollisuuden välisiä kumppanuuksia sen varmistamiseksi, että verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja ja tällaisten ajoneuvojen infrastruktuuria kehitetään yhteisten standardien mukaisesti kaikkialla Euroopassa;
4.3. Osallistava sähköinen yhteiskunta
113. toteaa, että internet sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat vaikuttaneet valtavasti naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen; toteaa, että naisten osallistuminen unionin digitaalisella alalla on vaikuttanut suotuisasti Euroopan BKT:hen; korostaa naisten merkittävää potentiaalia innovoijina ja yrittäjinä ja tärkeää roolia, joka heillä voisi olla digitalisoitumiskehityksessä; korostaa, että on luovuttava sukupuolistereotypioista, ja antaa täyden tukensa ja kannustuksensa naisten digitaalialan yrittäjyyskulttuurille ja naisten tietoyhteiskuntaan integroitumiselle ja osallistumiselle;
114. ottaa huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden potentiaalin varmistettaessa kaikkien kansalaisten, myös henkilöiden, joilla on erityistarpeita, iäkkäiden, vähemmistöjen sekä muiden haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien kansalaisten, saavutettavuus ja osallistuminen digitaalisen talouden kaikkien näkökohtien suhteen, mukaan luettuina tuotteet ja palvelut, jotka on suojattu tekijänoikeuden ja liitännäisoikeuksien avulla; katsoo, että tähän päästään erityisesti kehittämällä osallistavaa sähköistä yhteiskuntaa ja varmistamalla, että kaikki sähköistä hallintoa ja hallinnointia koskevat ohjelmat ovat kokonaisuudessaan saatavilla; on erittäin huolissaan siitä, että Marrakeshin sopimuksen ratifioinnissa ei ole edistytty, ja kehottaa ratifioimaan sen mahdollisimman pian; korostaa tässä yhteydessä, että julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskeva direktiiviehdotus on hyväksyttävä ripeästi;
4.3.1. Digitaalitaidot ja asiantuntemus
115. muistuttaa, että osaamisen ja kysynnän kohtaanto-ongelma haittaa digitaalitalouden kehittämistä, työpaikkojen luomista ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämistä, ja kehottaa komissiota kehittämään pikaisesti taitoja koskevan strategian, jolla tämä puute voidaan korjata; kehottaa komissiota käyttämään nuorisotyöllisyysaloitteen varoja sellaisten järjestöjen (ruohonjuuriliikkeiden) tukemiseen, jotka välittävät digitaalisia taitoja muita heikommassa asemassa oleville nuorille; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tukea antamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön;
116. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään unionin kaikkien kansalaisten ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden media- ja internetlukutaitoa aloitteilla ja koordinoiduilla toimilla ja investoimalla medialukutaitoa opettavien eurooppalaisten verkkojen perustamiseen; korostaa, että kyky käyttää tiedotusvälineitä itsenäisesti ja kriittisesti ja selvitä tiedon liikatarjonnasta on sukupolvelta toiselle siirtyvä elinikäinen oppimistehtävä, joka muuttuu jatkuvasti, jotta kaikki sukupolvet voisivat käsitellä asianmukaisesti ja itsenäisesti tiedon liikatarjontaa; toteaa, että koska toimenkuvista ja pätevyysprofiileista tulee monimutkaisempia, syntyy uusia, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia koulutus- ja jatkokoulutustarpeita sekä elinikäistä oppimista koskevia tarpeita:
117. kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään digitaalitaitojen hankkimisen koulujen opetussuunnitelmiin, parantamaan tähän tarvittavaa teknistä varustusta ja edistämään yliopistojen ja teknisten oppilaitosten yhteistyötä, jotta voidaan kehittää sähköistä oppimista koskevia yhteisiä opetussuunnitelmia, jotka tunnustetaan opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä (ECTS); korostaa, että koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien tavoitteena on oltava uusmediaan kriittisesti suhtautuvan ajattelun kehittäminen sekä uusmedian ja digitaalisten ja tietoteknisten laitteiden ja käyttöliittymien perusteellinen tunteminen, jotta ihmiset voivat olla uuden tekniikan aktiivisia käyttäjiä eivätkä vain sen loppukäyttäjiä; korostaa, että opettajat on perehdytettävä asianmukaisesti digitaalitaitoihin ja niiden tehokkaaseen opettamiseen, mukaan luettuna leikkimiseen perustuvan digitaalisen opettamisen menestystarina, sekä siihen, miten niitä voidaan yleensä käyttää oppimisprosessin tukena tekemällä matematiikasta, tieto- ja viestintätekniikasta, tieteestä ja teknologiasta houkuttelevampia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tutkimusta digitaalisen median vaikutuksista kognitiivisiin taitoihin;
118. toteaa, että ammatillisessa koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa tarvitaan julkisia ja yksityisiä investointeja ja uusia rahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan varmistaa, että työntekijöillä ja etenkin vähemmän koulutetuilla työntekijöillä on digitaaliseen talouteen soveltuvat taidot; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä yksityisen sektorin kanssa helposti saatavilla olevia, standardoituja ja sertifioituja verkossa tarjottavia koulutuskursseja sekä innovatiivisia ja saatavilla olevia sähköisten taitojen koulutusohjelmia, joilla osallistujille opetetaan digitaaliset vähimmäistaidot; kannustaa jäsenvaltioita tekemään näistä verkossa tarjottavista kursseista keskeisen osan nuorisotakuuta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan perustan digitaalitaitojen ja -pätevyyden keskinäistä tunnustamista varten luomalla eurooppalaisen todistuksen tai pisteytysjärjestelmän kielten oppimista ja opetusta koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen esimerkin mukaisesti; korostaa, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys hyötyvät rajat ylittävästä sisällön saatavuudesta;
119. pitää myönteisenä, että muodostetaan Euroopan laajuinen digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio, kannustaa yrityksiä liittymään siihen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan pk-yritysten aktiivista osallistumista; pitää myönteisinä komission ajatuksia nykyaikaisten tietotallennusjärjestelmien rakentamisesta julkista sektoria varten sertifioitujen ja tietosuojalainsäädännöllä suojattujen pilviteknologioiden ja tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla; katsoo, että tällaisten teknologioiden käyttäminen edellyttää erityisiä koulutustoimia kirjasto-, arkisto- ja dokumentointialalla; kehottaa opettamaan ja käyttämään yhteistyöhön perustuvan työskentelyn ja viestinnän digitaalisia muotoja – hyödyntäen ja kehittäen CC-lisenssejä – maa- ja kielirajat ylittäen koulutuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa samoin kuin julkisissa tutkimuslaitoksissa sekä edistämään niitä hankintamenettelyissä; panee merkille oppisopimuskoulutuksen ratkaisevan roolin;
120. toteaa, että on tehtävä julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sen varmistamiseksi, että EU:ssa käytettävissä olevalla työvoimalla, digitaalitalouden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät mukaan luettuina, olisi digitaalitaloutta varten tarvittavat taidot; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on pyritty parantamaan työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia ottamalla käyttöön oikeuksia, jotka takaavat työntekijöille vähimmäisoikeuden palkalliseen opintovapaaseen;
4.3.2. Sähköinen hallinto
121. pitää sähköisen hallinnon kehittämistä ensisijaisena innovointikohteena, koska sillä on vipuvaikutuksia talouden kaikilla aloilla ja se parantaa tehokkuutta, yhteentoimivuutta ja avoimuutta, vähentää kustannuksia ja hallinnollista rasitusta, mahdollistaa julkishallintojen paremman yhteistyön ja tarjoaa kaikille kansalaisille ja yrityksille parempia, käyttäjäystävällisempiä ja räätälöityjä palveluja, kun otetaan huomioon sosiaalisten digitaalisten innovointien tarjoamat mahdollisuudet; kehottaa komissiota näyttämään esimerkkiä sähköisen hallinnon alalla ja kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa sähköistä hallintoa koskevan kunnianhimoisen ja kattavan toimintasuunnitelman; katsoo, että toimintasuunnitelman olisi perustuttava käyttäjien tarpeisiin ja parhaisiin käytänteisiin, mukaan luettuina edistymistä koskevat vertailuarvot sekä vaiheittainen alakohtainen lähestymistapa, jossa julkishallinnossa sovelletaan yhden ainoan kerran periaatetta, jolloin kansalaisilta ja yrityksiltä ei saisi enää pyytää virnaomaisille jo kertaalleen annettuja tietoja; katsoo, että samalla on varmistettava kansalaisten yksityisyyden suoja ja korkeatasoinen tietosuoja unionin tietosuojan uudistuspaketin vaatimusten ja periaatteiden mukaisesti ja perusoikeuskirjaa täysipainoisesti soveltaen sekä kyseisiä aloitteita koskevan turvallisuuden korkea taso; katsoo, että toimintasuunnitelmassa olisi myös varmistettava tehokkaasti salatun sähköisen henkilökortin ja sähköisen allekirjoituksen täysimääräinen käyttöönotto rajojen yli sekä erityisesti e-IDAS -asetuksen ripeä täytäntöönpano ja verkossa tarjottavien julkisten palvelujen saatavuuden lisääminen; korostaa, että kansalaisten ja yritysten on päästävä toisiinsa yhteyksissä oleviin kaupallisiin rekistereihin;
122. kehottaa kehittämään nykyisten aloitteiden ja verkostojen avulla yhden kaikenkattavan ja helppokäyttöisen portaalin yhdeksi ainoaksi digitaaliseksi päästä päähän -prosessiksi, joka mahdollistaisi yritysten perustamisen ja toiminnan kaikkialla EU:ssa ja joka ulottuisi yrityksen perustamisesta verkossa aina verkkotunnuksiin, sääntöjen noudattamista koskevien tietojen vaihtoon, sähköisen laskutuksen tunnustamiseen, veroilmoituksen tekemiseen, yksinkertaistettuun verkkopohjaiseen alv-järjestelmään sekä tuotteiden vaatimustenmukaisuutta, resurssien vuokraamista ja työntekijöiden lähettämistä, kuluttajien oikeuksia, kuluttaja- ja yritysverkostojen saatavuutta, ilmoitusmenettelyjä ja riitojenratkaisumekanismeja koskevien tietojen antamiseen verkossa;
123. kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että palveludirektiivin avulla perustetut keskitetyt asiointipisteet otetaan kokonaisuudessaan käyttöön, ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan taata niiden tehokas toiminta ja siten hyödyntää niiden täyttä potentiaalia;
124. on huolestunut siitä, että tutkijoiden ja yliopistojen pilvipalveluinfrastruktuurit ovat edelleen hajanaisia; kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa toimintasuunnitelman, joka johtaa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen käyttöön ottamiseen vuoden 2016 loppuun mennessä ja johon olisi integroitava saumattomasti nykyiset verkot, data ja suurtehoiset tietotekniikkajärjestelmät ja sähköistä infrastruktuuria koskevat palvelut tieteen eri aloilla järjestelmässä, jossa politiikka, standardit ja investoinnit ovat yhteisiä; katsoo, että sen olisi toimittava kimmokkeena pilvipalvelujen kehittämiselle tieteen ulkopuolella, entistä paremmin yhteenliitetyille innovaatiokeskuksille ja aloittelevien yritysten ekosysteemeille sekä tehostetulle yhteistyölle korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä tekniikan kaupallistamiseksi, samalla kun noudatetaan asiaa koskevia luottamuksellisuusmääräyksiä ja edistetään alan kansainvälistä koordinointia ja yhteistyötä;
125. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan uudelleen Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja innovointitavoitteisiin, jotka ovat kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen rakennusosia, ja soveltamaan kattavaa lähestymistapaa avoimeen tieteeseen, avoimeen innovointiin, avoimeen dataan ja tietämyksen siirtämiseen; katsoo, että tähän olisi kuuluttava myös tieteellistä tutkimusta varten toteutettavaa tekstin ja tiedon louhintaa koskevan oikeudellisen järjestelmän tarkistaminen, ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisääminen erityisesti oppilaitoksissa ja julkishallinnossa sekä pk-yritysten ja aloittelevien yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksien lisääminen Horisontti 2020 ‑ohjelman yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan lyhyisiin innovointisykleihin mukautuen; korostaa tässä yhteydessä kaikkien aloitteiden merkitystä aina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja innovointiklustereista Euroopan teknologia- ja tiedepuistoihin etenkin Euroopan vähemmän teollistuneilla alueilla; korostaa myös aloittelevien yritysten toimintaa vauhdittavien ohjelmien ja yhteisten teknologia‑alustojen merkitystä sekä valmiuksia saada unionin kilpailulainsäädännön puitteissa lisenssejä standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja varten FRAND-lisenssiehtojen mukaisesti, jotta voidaan säilyttää tutkimusta ja kehittämistä ja standardointia koskevat kannustimet ja edistää innovointia;
126. kehottaa komissiota keskittymään sähköistä hankintamenettelyä koskevien säännösten sekä yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan täytäntöönpanoon, jotta voidaan helpottaa taloudellisen kokonaishyödyn saamista ja kaikkien talouden toimijoiden pääsyä EU:n markkinoille kaikkien valinta-, poissulkemis- ja myöntämisperusteiden mukaisesti; korostaa, että julkisia hankintoja tekevien viranomaisten on ilmoitettava tärkeimmät syyt päätökselleen olla jakamatta sopimuksia eriin nykyisen lainsäädännön mukaisesti, millä parannettaisiin innovoivien yritysten ja pk-yritysten pääsemistä julkisten hankintojen markkinoille;
4.4. Kansainvälinen ulottuvuus
127. korostaa täysin riippumattoman internetin hallinnointirakenteen merkitystä, jotta internetiä voidaan pitää yllä avoimena ja osallistavana monen sidosryhmän hallinnoimana mallina, jonka periaatteena on, että internet pysyy ainutlaatuisena, avoimena, ilmaisena ja vakaana alustana; pitää olennaisena hyödyntää ICANN-järjestön johtoon siirtymisen viivästymistä tähän tarkoitukseen; katsoo vakaasti, että internetin maailmanlaajuinen ulottuvuus on otettava huomioon kaikilla asiaankuuluvilla EU:n politiikanaloilla, ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämään täysipainoisesti digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia johdonmukaisen ulkopolitiikan kehittämisessä ja varmistamaan, että unioni on edustettuna internetin hallintoa koskevilla foorumeilla ja toimii tarmokkaammin maailmanlaajuisilla foorumeilla, erityisesti standardien asettamisessa, tietovirroissa, valmistautumisessa 5G‑verkon käyttöönottoon ja verkkoturvallisuudessa;
128. on tietoinen siitä, että datavetoinen talous on luonteeltaan maailmanlaajuinen; muistuttaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden luominen edellyttää vapaita datavirtoja Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; vaatii EU:lta ja sen jäsenvaltioilta yhteistyössä kolmansien maiden kanssa toimia kattavien tietosuojanormien ja turvallisen kansainvälisen tiedonsiirron turvaamiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n oikeuskäytännön mukaisesti, kun toimitaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä;
129. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Komissio antoi 6. toukokuuta 2015 tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”, johon sisältyvät 16 aloitetta on määrä toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Digitaalisten sisämarkkinoiden rinnastaminen sisämarkkinoihin on saanut EU:n lainsäätäjät tiedostamaan siihen sisältyvät valtavat mahdollisuudet, joiden toteutuessa EU:n yrittäjät ja yritykset voivat menestyä ja EU:n työmarkkinat toipua täysin talouskriisin ja sen jälkeen toteutettujen toimien seurauksista. Digitaalialan innovointi muuttaa jatkuvasti tapoja, joilla kansalaiset viestivät, vaihtavat tietoja, kuluttavat ja jopa käyttäytyvät, ja tarjoaa sen vuoksi uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin käyttäjille. Digitaalitekniikoiden tehostettu käyttö voi myös helpottaa kansalaisten tiedon ja kulttuurin saantia, parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja laajentaa heidän saatavillaan olevaa tuotevalikoimaa. Lisäksi sen avulla voidaan uudenaikaistaa ja parantaa hallintoa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Dynaamisen talouden edistäminen on välttämätöntä, jotta innovointi voi kukoistaa ja yritykset voivat laajentaa toimintaansa, joten tämän olisi oltava komission samoin kuin jäsenvaltioiden painopisteenä. Myös yrittäjyyden kulttuurin edistämiseksi tarvitaan lisätoimia, joihin sisältyvät innovatiiviset liiketoimintamallit ja Euroopan monien menestyksekkäiden innovaatiokeskittymien entistä parempi yhteenliittäminen.
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa on kolme osaa: 1) saatavuus: kuluttajien ja yritysten digitaalituotteiden ja -palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa; 2) ympäristö: luodaan digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet; 3) talous ja yhteiskunta: maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Tässä mietinnössä vastataan komission esittämiin 16 ehdotukseen, kehitellään edelleen digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi toteutettavia toimia ja tarkastellaan, mitä seurauksia digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanolla on yhteiskunnalle ja taloudelle laajemminkin.
Verkkokauppalainsäädäntö
Komissio pitää rajat ylittävää verkkokauppaa koskevien yhteisten sääntöjen puuttumista yhtenä suurimmista esteistä pk-yritysten ja kuluttajien mahdollisuuksille myydä tai ostaa verkossa eri puolilla EU:ta. Komissio toteaa myös, että verkkokauppaa ja perinteistä kauppaa koskeva lainsäädäntö on jo merkittäviltä osin yhdenmukaistettu joko täysin tai osittain kuluttajakauppa- ja maksuviivästysdirektiiveillä, mutta digitaalisen sisällön verkkokauppaa ei vieläkään juuri säännellä EU:n tai kansallisesta lainsäädännöstä huolimatta. Viimeksi mainittua koskevassa sääntelyssä on otettava huomioon, että digitaalisen verkkosisällön markkinat kasvavat koko ajan. Aineellista digitaalista sisältöä ostavalla kuluttajalla on tähän saakka ollut monenlaisia oikeuksia, kun taas samaa digitaalista sisältöä sähköisillä jakeluvälineillä ostavalla kuluttajalla ei niitä ole.
Komissio ehdottaa, että tavaroiden kohdalla käytännöllisin keino poistaa eurooppalaisten elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien vastahakoisuus rajat ylittävää kauppaa kohtaan on asettaa etusijalle myyjän asuinpaikan laki samalla, kun vahvistetaan ”yhteisiä sääntöjä”.
Tähän lähestymistapaan liittyy se vaara, että yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista esitetään kevytversio ja siten tehdään siitä valinnainen oikeudellinen järjestely. Eurooppalainen vakiosopimus, johon sisältyvät ”myyntisopimuksen osapuolten keskeiset oikeudet ja velvoitteet” rajat ylittävässä ja kotimaisessa verkkokaupassa, ei sovi yhteen sen periaatteen kanssa, että EU:n johdettu oikeus koostuu lähtökohtaisesti asetuksista, direktiiveistä, päätöksistä, suosituksista ja lausunnoista (SEUT-sopimuksen 288 artikla). Tämä viittaisi ainakin ensi näkemältä täydentävään ja siten valinnaiseen järjestelyyn. EU:n kauppalainsäädännössä on jo saavutettu pitkälle menevä yhdenmukaistamisen taso, joten EU:n kauppalainsäädännön täysimääräinen yhdenmukaistaminen lienee suotavampaa, varsinkin kun komissio on ilmoittanut tavoitteekseen parantaa rajat ylittävän verkkokaupan olosuhteita.
Asiaa koskevan johdetun oikeuden täytäntöönpanon valvonnan parantaminen
Komissio on tehnyt perusteettomien maarajoitusten ja kuluttajien syrjinnän ehkäisemisestä rajat ylittävissä tilanteissa yhden ensisijaisista tavoitteistaan. Kuluttajia syrjitään heidän asuinmaansa perusteella pääasiassa kieltäytymällä tekemästä sopimuksia ja ohjaamalla heitä kotimaisille verkkosivustoille. Tällaista syrjintää, joka jakaa sisämarkkinoita ja estää kansallisten rajojen yli tapahtuvan kaupan, esiintyy yleisesti, mutta unionin tuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö on varsin merkityksetöntä.
Komissio toteaa ryhtyvänsä toimiin palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen puitteiden muuttamiseksi. Komission toteuttamat täytäntöönpanotoimenpiteet eivät kuitenkaan saisi aiheuttaa liian suurta taakkaa tämän alan mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Sen vuoksi komission olisi syytä selvittää ja määritellä tapaukset, joissa syrjintä on perusteltua palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohdan nojalla. Toinen lupaava toimenpide olisi ottaa mukaan kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkosto, jotta vielä hyvin hajanaista valvontaa voitaisiin tiukentaa. Myös EU:n voimassa olevaa kilpailuoikeutta on aiheellista selventää.
Verkkokauppaan liittyvä kilpailuoikeus
On tärkeää tarkastella voimassa olevaa ryhmäpoikkeusasetusta verkkokaupan (4 a artikla) ja alueellisten rajoitusten (4 b artikla) osalta, jotta sääntöjä voidaan täsmentää ja vähittäismyyjien ja kuluttajansuojajärjestöjen on siten helpompi soveltaa niitä. Vaikka kyseisen asetuksen nojalla sallittu alueellinen suoja rajoittuu ”aktiiviseen” kauppaan eikä ”passiivisen” kaupan rajoituksia sallita lainkaan, passiivisen kaupan määritelmää koskevat suuntaviivat jättävät liikaa tulkinnanvaraa ja siten kannustavat alueelliseen suojaan ja samalla SEUT-sopimuksen 101 ja 102 artiklan rikkomiseen.
Sähköinen hallinto
Julkishallinnoilla on keskeinen merkitys digitaalipalveluihin liittyvässä innovoinnissa mutta myös siinä, miten kansalaiset ja yritykset käyttävät niitä. Digitalisoituminen tarjoaa eurooppalaisille julkishallinnoille kaikilla tasoilla mahdollisuuden uudenaikaistaa organisaatiotaan, sillä ne voivat näin parantaa tehokkuuttaan, mikä hyödyttää sekä kansalaisia että talouden toimijoita, ja uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma on välttämätön tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Investoinnit julkishallinnon digitalisointiin ja yhteentoimivat ratkaisut ovat keino parantaa julkisten menojen käyttöä ja edistää alueiden, ihmisten ja yritysten integrointia ja yhteenliittämistä EU:ssa.
Samalla kaikissa sähköisen hallinnon tekniikkajärjestelmissä on pyrittävä siirtämään päätöksentekovalta lähemmäksi kansalaisia ja siten parantamaan palvelujen saantia ja avoimuutta. Olisi edistettävä avoimen datan saatavuutta ja määritettävä saataville asetettavat keskeiset datakokonaisuudet. Komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarkasteltava ns. yhden kerran periaatteen soveltamista julkishallinnoissa, sillä se säästää niin aikaa kuin rahaakin. Yrityksen perustamisen ja oikeudellisten vaatimusten noudattamisen olisi oltava mahdollista kaikkialla EU:ssa sellaisen yhden kaikenkattavan portaalin kautta, joka mahdollistaa esimerkiksi sähköisten allekirjoitusten ja sähköisten henkilökorttien käytön, sähköisen laskutuksen, pääsyn julkisiin hankintoihin ja alv-sääntöjen noudattamisen. Tämän pitäisi yksinkertaistaa menettelyjä erityisesti sellaisten pienten yritysten ja mikroyritysten kannalta, jotka haluavat toimia ja laajentaa toimintaansa yli rajojen.
Suotuisten ja tasapuolisten olosuhteiden luominen edistyneille digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille
Digitaalinen infrastruktuuri on digitaalisten sisämarkkinoiden peruspilari. Komission olisi varmistettava, että sääntelykehys edistää kilpailua ja siten yksityisiä investointeja verkkoihin. Kilpailusääntöjä ei tarvitse heikentää, sillä yritysten keskittymisen ja investointien lisääntymisen välisestä yhteydestä ei juuri ole näyttöä. Televiestinnän kehyksen tarkistamisella olisi pyrittävä varmistamaan, että säännöt sopivat digitaaliaikaan ja ne edistävät kilpailua ja innovointia avoimen internetin kautta tapahtuvien jakelupalvelujen ja teleoperaattorien osalta kuluttajien hyödyksi. Kannustimien tarjoaminen yksityisten investointien tekemiseksi verkkoihin edellyttää myös, että EU:lla on taajuuksien varaamista koskeva yhdenmukaistettu kehys, jotta sijoittajille taataan oikeusvarmuus. Komission olisi kiireellisesti hyödynnettävä liikevoimaa jäsenvaltioiden kanssa ja esitettävä tällainen ehdotus. Komission olisi niin ikään ehdotettava yhteistä televiestinnän sääntelyviranomaista, jotta voidaan varmistaa sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen.
Verkkoalustojen osalta komission olisi tarkasteltava kilpailun ja innovoinnin keskeisiä tekijöitä alustojen välillä ja sisällä ja kehitettävä verkkoalustoihin liittyvä tulevaisuuteen suuntautuva, innovointiystävällinen toimintapolitiikka. Verkkoalustojen lisääntyminen on luonut Eurooppaan talouskasvua ja avannut uusia mahdollisuuksia kansalaisille, kuluttajille, pienille yrityksille tai jopa mikroyrityksille alustojen kirjon ja monimuotoisuuden vuoksi. Komission olisi myös harkittava keinoja voimaannuttaa alustojen käyttäjiä lisäämällä avoimuutta, tietojen siirrettävyyttä ja mahdollisuuksia vaihtaa alustasta toiseen sekä selvitettävä ja poistettava näiden yritysten kasvun ja toiminnan laajentamisen esteitä. Komission olisi lisäksi analysoitava tarvetta suojella kuluttajia jakamistaloudessa ja esitettävä tarvittaessa ehdotuksia, joilla varmistetaan kuluttajiin liittyvän lainsäädäntökehyksen riittävyys digitaalialalla.
Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa voidaan arvostella erityisesti teollisuuden digitalisoitumiskehitystä koskevan vision puuttumisesta, sillä digitaalitalouden arvonlisästä 75 prosenttia tulee perinteisiltä teollisuudenaloilta, mutta suurena heikkoutena on edelleen digitaalitekniikan integrointi. Komission olisi sen vuoksi laadittava teollisuudelle digitalisoitumiskehitystä koskeva suunnitelma, jotta voidaan lisätä Euroopan talouden kilpailukykyä, lisätä tehokkuutta ja hyödyntää käyttämättä jäänyttä potentiaalia. Tämä edellyttää eurooppalaista lähestymistapaa, johon sisältyy standardointistrategia, ja sisämarkkinoiden integrointia datavetoisissa tekniikoissa, kuten pilvipalvelut, esineiden internet ja massadata, datan vapaan liikkuvuuden rajoitusten poistamista Euroopassa ja avoimen datan saatavuuden parantamista.
Luottamuksen lisääminen digitaalitekniikoihin on olennaista myös datavetoisen talouden kehittämisen kannalta. Komission olisi tältä osin selvennettävä datan omistajuutta ja datan siirrettävyyttä koskevia sääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset voivat valvoa omia tietojaan. On myös lisättävä julkisia ja yksityisiä resursseja, joilla lujitetaan tieto- ja verkkoturvallisuutta sekä viestinnän salausta, parannetaan verkkohyökkäysten ennaltaehkäisyä ja lisätään tietämystä tietotekniikan perussuojauksesta digitaalipalvelujen käyttäjien keskuudessa.
16.11.2015
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
Valmistelija(*): Jutta Steinruck
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),
– ottaa huomioon valiokunta-aloitteisen menettelyn aiheesta ”Sosiaalista suojelua kaikille, myös itsenäisille ammatinharjoittajille” (2013/2111(INI)),
– ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle yhdennetyistä paketinjakelumarkkinoista sähköisen kaupankäynnin edistämiseksi EU:ssa (2013/2043(INI)),
A. toteaa, että 35 prosenttia EU:n väestöstä on vaarassa jäädä digitaalisten sisämarkkinoiden ulkopuolelle ja että tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yli 50-vuotiaat ja vammaiset;
B. toteaa, että digitaalitaitoisten työntekijöiden kysyntä kasvaa noin neljä prosenttia vuodessa, että 47 prosentilla EU:n työvoimasta ei ole riittäviä digitaalitaitoja, että vuoteen 2020 mennessä EU:ssa saattaa olla pula yli 800 000:sta tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisesta ja että tieto- ja viestintätekniikan osaamisen puute saattaa johtaa siihen, että 900 000 työpaikkaa jää täyttämättä vuoteen 2020 mennessä, ellei asiaan puututa määrätietoisesti;
C. toteaa, että vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää kehittynyttä digitaalitekniikkaa täysimääräisesti ja 41 prosenttia ei käytä sitä lainkaan; korostaa, että kaikkien alojen digitalisointi on tärkeää EU:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi;
D. toteaa, että EU:n sisämarkkinoiden tavoitteena on SEU-sopimuksen 3 artiklan ja SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti myös edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista suojelua;
E. ottaa huomioon, että vammaisten osallistuminen yhteiskuntaelämään on Euroopan perusoikeuskirjan 26 artiklan mukaan perusoikeus Euroopan unionissa;
1. suhtautuu myönteisesti digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan komission strategiaan, koska se tarjoaa mahdollisuuksia innovointiin, kasvuun ja työllistymiseen; korostaa, että digitaalinen vallankumous muuttaa merkittävästi Euroopan työmarkkinoita, koska tulevaisuudessa syntyy uusia työpaikkoja, jotka edellyttävät digitaalisia taitoja; painottaa siksi, että digitaalialan kehitystä on ohjattava sosiaalisesti oikeudenmukaiseen ja kestävään suuntaan;
2. pitää kuitenkin valitettavana, että digitaalisia sisämarkkinoita koskeva komission strategia koskee ensisijaisesti vain teknisiä näkökohtia; kehottaa ottamaan digitaalisen vallankumouksen huomioon tärkeänä tekijänä uusien työskentely- ja elämänmuotojen kehittämisessä; korostaa, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa on otettava huomioon sosiaaliset näkökohdat, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti sen tarjoamaa työllisyys- ja kasvupotentiaalia;
3. toteaa, että digitaalinen kehitys on muuttanut työmarkkinoita merkittävästi tietyillä aloilla ja että tämä kehitys tulee lähivuosina voimistumaan entisestään; korostaa, että yhtäältä digitalisaatio luo uusia liiketoimintamalleja ja uusia työpaikkoja, etenkin korkean osaamistason mutta myös matalan osaamistason työntekijöille, mutta toisaalta digitalisaatio myös aiheuttaa työpaikkojen tai työtehtävien siirtymistä maihin, joissa työvoimakustannukset ovat pienemmät; toteaa, että automaation vuoksi osa työpaikoista, etenkin keskitason ammattitaitoa vaativista tehtävistä, häviää jopa kokonaan;
4. toteaa, että digitaaliset sisämarkkinat voivat toteutua vasta, kun kaikkialla EU:ssa, niin maaseudulla kuin kaupungeissa, on käytettävissä suorituskykyinen laajakaistainfrastruktuuri;
5. katsoo, että digitaalisen ja rajat ylittävän liiketoiminnan esteet estävät myös kasvun ja työpaikkojen luomisen;
6. katsoo, että työelämän tietoinen ja kohdennettu digitalisointi on oiva mahdollisuus luoda Eurooppaan uusi työkulttuuri;
7. toteaa, että start up -yritykset ovat tärkeitä työpaikkojen nettokasvun moottoreita kaikkialla EU:ssa ja että työttömyysasteen ollessa korkea monissa jäsenvaltioissa digitaaliset sisämarkkinat tarjoavat pk-yrityksille, mikroyrityksille ja start up -yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää kasvua ja luoda työpaikkoja;
8. korostaa, että on luotava vakaat ja toimivat digitaaliset sisämarkkinat, joilta on poistettu tarpeettomat esteet, jotta kuluttajat ja yritykset voivat ja uskaltavat toimia kaikkialla EU:ssa, mikä puolestaan luo uusia, pitkäaikaisia ja kestäviä työmahdollisuuksia;
9. korostaa, että yritykset ovat viime aikoina palauttaneet tuotantoa ja palveluja Eurooppaan, mikä on tarjonnut mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden päätökseen saattaminen voi osaltaan kiihdyttää tätä työpaikkojen palauttamisen trendiä;
10. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työllisyys- ja sosiaalipolitiikka pysyy mukana digitaalisen innovoinnin ja yrittäjyyden kehityksessä, jotta siinä voidaan hyödyntää digitaalialan kehittymisen tarjoamia mahdollisuuksia ja torjua siihen mahdollisesti liittyviä riskejä; toteaa, että työmarkkina- ja sosiaalipolitiikkaa on mahdollisesti mukautettava joiltakin osin; huomauttaa, että työmarkkinoihin liittyvien erityisten haasteiden ratkaisemiseen tarkoitettuja toimia, kuten vammaisten integroimista työelämään, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä, sosiaalista polkumyyntiä ja väestönkehitykseen liittyviä muutoksia, olisi käsiteltävä myös digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa; katsoo, että tarvitaan tehokkaiden laajakaistaverkkojen kaltaista digitaalista infrastruktuuria, jotta voidaan poistaa esteet digitaaliselta ja rajat ylittävältä liiketoiminnalta;
11. vaatii kaikkia asianomaisia sidosryhmiä, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, käymään keskustelua siitä, miten Euroopan digitaalista visiota voidaan kehittää, millaiseksi tulevaisuuden digitaalinen Eurooppa olisi muovattava ja miten ”teollisuus 4.0”, ”työpaikka 4.0” ja älykkäät digitaaliset palvelut olisi suunniteltava;
12. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että kaikilla uusilla poliittisilla aloitteilla edistetään innovointia ja että niiden vaikutusten arviointiin sisältyy myös digitaalinen stressitesti; katsoo lisäksi, että myös työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa nykyistä lainsäädäntöä olisi tarkasteltava uudelleen sen varmistamiseksi, että se soveltuu edelleen myös digitaalisen aikakauden tarpeisiin;
13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita, tarvittaessa yhdessä työmarkkinaosapuolten sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa, arvioimaan säännöllisesti digitalisoinnin vaikutuksia tarjolla olevien työpaikkojen määrälliseen ja laadulliseen kehitykseen ja keräämään tietoja joukkoistamisen (crowdsourcing/crowdworking) kaltaisista uusista työllistymismuodoista sekä niiden vaikutuksista työ- ja perhe-elämään ja siitä, mitä taitoja näiden työpaikkojen täyttäminen edellyttää;
14. toteaa, että koska toimenkuvista ja pätevyysprofiileista tulee monimutkaisempia, syntyy uusia, erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaa koskevia, koulutus- ja jatkokoulutustarpeita sekä elinikäistä oppimista koskevia tarpeita digitaalisen lukutaidon edistämiseksi sekä sukupuolten ja sukupolvien välisen kuilun umpeen kuromiseksi, erityisesti kun on kyse tässä suhteessa heikommassa asemassa olevista henkilöistä: korostaa, että on vahvistettava synergiavaikutuksia ja osallistettava näihin pyrkimyksiin työmarkkinaosapuolet ja erilaisia oppilaitoksia kurssisuunnitelmien ajantasaistamiseksi ja sellaisten ammatillisten strategioiden kehittämiseksi, joilla koulutus ja työelämä yhdistetään toisiinsa;
15. kiinnittää huomiota siihen, että komission mukaan taitojen hankkimisessa on merkittäviä puutteita; toteaa, että osaamisen ja kysynnän kohtaanto-ongelma haittaa digitaalitalouden kehittämistä, työpaikkojen luomista ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämistä; kehottaa komissiota laatimaan pikaisesti osaamisstrategian, jolla voidaan paikata osaamisvajetta;
16. toteaa, että digitalisointi johtaa rakennemuutokseen; huomauttaa, että rakennemuutos on jatkuva prosessi ja että digitaaliset taidot vastaavat joustavammin eri alojen tarpeita ja ovat siten vähemmän alttiita rakennemuutokselle;
17. vaatii jäsenvaltioita mukauttamaan tarvittaessa koulutusjärjestelmiään STEM-aineiden koulutuksen ja niitä kohtaan tunnetun kiinnostuksen edistämiseksi oppilaitoksissa sekä kannustamaan naisia työllistymään tieto- ja viestintätekniikka-alalle; rohkaisee jäsenvaltioita kehittämään opettajien digitaalista osaamista opettajakoulutuksessa;
18. toteaa, että naiset ovat aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alalla; toteaa, että harvinaisia tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia aineita Euroopassa opiskelevat naiset työllistyvät harvoin tälle alalle ja ovat harvoin johtoasemissa teknologiayrityksissä; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten väliseen kuiluun tieto- ja viestintätekniikan alalla luomalla naisille enemmän kannusteita tällä alalla työskentelemiseksi;
19. toteaa lisäksi, että on tehtävä julkisia ja yksityisiä investointeja ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sen varmistamiseksi, että EU:ssa käytettävissä olevalla työvoimalla, digitaalitalouden epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät mukaan luettuina, olisi digitaalitaloutta varten tarvittavat taidot; korostaa, että kaikilla työntekijöillä on oltava mahdollisuus saada koulutusta ja ammatillista koulutusta; katsoo, että elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan uusia rahoitusmahdollisuuksia etenkin mikro- ja pienyrityksiä varten;
20. korostaa, että koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien tavoitteena on oltava uusmediaan kriittisesti suhtautuvan ajattelun kehittäminen sekä uusmedian ja digitaalisten ja tietoteknisten laitteiden ja käyttöliittymien perusteellinen tunteminen, jotta ihmiset voivat olla uuden tekniikan aktiivisia käyttäjiä eivätkä vain sen loppukäyttäjiä;
21. toteaa, että koulutuksesta tai ammatillisesta koulutuksesta työelämään siirtymisen onnistumiseksi on erittäin tärkeää, että ihmisille opetetaan monille aloille soveltuvia taitoja, joiden avulla he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä kehittää aloitekykyä ja itsetuntemusta, joita myös tarvitaan digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan huomioon koulutusjärjestelmien, opetussuunnitelmien ja työskentelymenetelmien kokonaisvaltaisen ja kunnianhimoisen uudistamisen tarjoamat edut digitaalisen vallankumouksen asettamiin haasteisiin vastaamisessa ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä;
22. kehottaa jäsenvaltioita antamaan työnantajien käyttöön varoja kaikista käytettävissä olevista rahastoista, jotta työnantajat voivat investoida enemmän vähän koulutetun henkilöstönsä digitaaliseen koulutukseen tai palkata vähän koulutettua henkilöstöä, jonka jatkokoulutusta luvattaisiin rahoittaa näillä varoilla; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on pyritty parantamaan työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia ottamalla käyttöön oikeuksia, jotka takaavat työntekijöille vähimmäisoikeuden palkalliseen opintovapaaseen; kehottaa siksi jäsenvaltioita harkitsemaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, voisivatko myös ne ottaa käyttöön tällaiset oikeudet;
23. kehottaa komissiota käyttämään muun muassa nuorisotyöllisyysaloitteen varoja sellaisten järjestöjen (”ruohonjuuriliikkeiden”) tukemiseen, jotka välittävät digitaalisia taitoja muita heikommassa asemassa oleville nuorille; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan tukea antamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön;
24. korostaa, että kaikenikäisten työntekijöiden elinikäisen oppimisen on oltava yleinen käytäntö digitalisoituneessa yhteiskunnassa;
25. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä yksityisen sektorin kanssa yleisiä, vapaasti saatavilla olevia, standardoituja ja sertifioituja on-line-koulutuskursseja, joilla osallistujille opetetaan digitaaliset vähimmäistaidot; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään innovatiivisia ja helposti saatavilla olevia digitaalisten taitojen koulutusohjelmia, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon työmarkkinoilta eniten syrjäytyneiden henkilöiden tarpeet;
26. kannustaa jäsenvaltioita tekemään näistä on-line-kursseista keskeisen osan nuorisotakuuta;
27. kannustaa jäsenvaltioita edistämään yliopistojen ja teknisten oppilaitosten välistä yhteistyötä yhteisen verkko-oppimisen opetusohjelman kehittämiseksi, jotta menestyville oppijoille voidaan antaa ECTS-pisteitä opinto-ohjelmista, kursseista ja suoritetuista osatutkinnoista;
28. pitää myönteisenä euroopanlaajuisen digitaalialan työllisyyttä edistävän suuren koalition perustamista ja kannustaa yrityksiä osallistumaan siihen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan pk-yritysten aktiivista osallistumista tähän tarjontaan; toteaa, että yksityisen sektorin on oltava mukana digitaalisten taitojen koulutusvajeiden täyttämisessä ja että kaksiosainen ammattikoulutusjärjestelmä on tässä yhteydessä tärkeässä asemassa; on tyytyväinen komission digitaalisia taitoja koskevaan kampanjaan ja vaatii kaikkia siihen osallistuvia kehittämään sitä edelleen yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa; kehottaa Euroopan laajuista digitaalialan työllisyyttä edistävää suurta koalitiota antamaan suosituksia uusista oppimismuodoista, kuten verkko-opiskelusta ja työnantajien laatimista lyhyistä kursseista, joiden avulla voidaan pysyä digitaalisen teknologian kehityksen ja muutosten vauhdissa;
29. muistuttaa komissiota siitä, että kauan luvattu ja odotettu EU:n esteettömyyssäädös voi toimia vain sellaisessa digitaalisessa yhteiskunnassa, jossa otetaan huomioon, että vammaisilla käyttäjillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet alustojen käyttöön; korostaa lisäksi, että digitaalinen monimuotoisuus ei saa johtaa vammaisten henkilöiden syrjäytymiseen;
30. on vakuuttunut siitä, että esteettömyys toteutuu parhaiten ja kustannustehokkaimmin, kun se huomioidaan alusta lähtien soveltamalla kaikille suunnittelun periaatetta, ja katsoo lisäksi, että esteettömyys on myös liiketoimintamahdollisuus;
31. kehottaa komissiota antamaan esteettömyyssäädöksen, jolla varmistetaan, että verkkotuotteet ja -palvelut ovat myös vammaisten saatavilla;
32. pitää valitettavana, ettei komission laatimassa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa oteta lainkaan huomioon tarvetta varmistaa, että uusi digitaaliteknologia, digitaaliset markkinat ja digitaalinen televiestintä ovat täysimääräisesti, tasapuolisesti ja rajoittamattomasti kaikkien ja erityisesti vammaisten saatavilla;
33. painottaa ”työ 4.0” -käsitteen ja sen edustaman digitaalisen tulevaisuuden merkitystä perheystävällisen työelämän luomisessa sekä perhe- ja työelämän paremmassa yhteensovittamisessa;
34. korostaa digitalisoinnin mahdollisuuksia joustavien työllistymismuotojen toteuttamisessa ja erityisesti naisten työmarkkinoillepaluun helpottamisessa äitiysloman jälkeen;
35. toteaa, että digitaalinen vallankumous muuttaa myös työskentelytapoja, mikä lisää epätyypillisiä ja joustavia työsuhteita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, onko sosiaali- ja työlainsäädäntöä uudistettava näihin muutoksiin vastaamiseksi, ja kehottaa lisäksi niitä kannustamaan työmarkkinaosapuolia ajantasaistamaan työehtosopimuksia, jotta nykyiset työsuojelunormit voidaan säilyttää myös digitalisoituneessa työelämässä;
36. toteaa, että jotkut ihmiset hyötyvät joustavista työehdoista, koska ne mahdollistavat paremman työ- ja yksityiselämän tasapainon; viittaa digitaalisiin työmarkkinoihin liittymisestä maaseutualueilla ja taloudellisesti vähemmän kehittyneillä alueilla asuville ihmisille koituviin hyötyihin; kiinnittää huomiota siihen ongelmaan, että digitalisoinnin avulla tapahtuva työelämän joustavoittaminen voi synnyttää myös epävarmoja työsuhteita; korostaa, että on varmistettava, että tähänastiset sosiaaliturvaa, vähimmäispalkkaa, myötämääräämisoikeutta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat normit pysyvät voimassa;
37. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia kehittämään strategioita sen varmistamiseksi, että henkilöillä, jotka työskentelevät samankaltaisissa oloissa kuin työntekijät, on – riippumatta siitä, onko heidän virallinen statuksensa itsenäinen ammatinharjoittaja vai jokin muu – asianmukaiset työlainsäädännön mukaiset oikeudet, kollektiivinen neuvotteluoikeus mukaan luettuna;
38. korostaa, että ”itsenäinen ammatinharjoittaminen” on määriteltävä, jotta estetään näennäinen itsenäinen ammatinharjoittaminen; kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden välistä itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen eri muotoja koskevaa tiedonvaihtoa ottaen huomioon digitaalisen työn liikkuvuuden ja muualle siirtymisen; katsoo, että pimeää työtä koskevan foorumin olisi käsiteltävä tätä asiaa;
39. korostaa alustatalouden tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa työpaikkoja ja lisätuloja;
40. painottaa, että kulttuurialan ja luovien alojen työpaikkojen pysyvyyttä on suojeltava digitaaliaikakaudella varmistamalla, että taiteilijat ja luovan työn tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen internetfoorumeilla levitettävistä kulttuuriteoksista ja luovista teoksista;
41. painottaa, että jakamistalous edellyttää työelämän uudelleen määrittelemistä; painottaa, että jäsenvaltioiden on mukautettava lainsäädäntöään digitaalitalouteen ja erityisesti jakamistalouteen; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia kehittämään strategioita sen varmistamiseksi, että kansalliset viranomaiset saavat kaikki tarvitsemansa tiedot ja että kaikentyyppisistä töistä maksetaan kaikki maksut;
42. korostaa, että komission suunnittelema paketinjakelupalvelujen yhdenmukaistaminen ei saa johtaa jakelijoiden sosiaalisen suojelun ja työehtojen heikentymiseen riippumatta heidän ammattiasemastaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tämän alan työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan, kun on kyse sosiaaliturvajärjestelmään kuulumisesta ja oikeudesta osallistua työtaistelutoimiin;
43. korostaa, että yhdistymisvapautta, joka on perusoikeus, on sovellettava myös uusiin työllistymismuotoihin kaikilla aloilla; korostaa, että tämä koskee myös oikeutta tehdä työehtosopimuksia ja työntekijöiden järjestäytymisoikeutta;
44. kehottaa työmarkkinaosapuolia tarjoamaan työntekijöille riittävästi tietoa työehdoista ja työntekijöiden oikeuksista joukkoistamisalustojen avulla;
45. painottaa, että työelämän digitalisointi asettaa uusia vaatimuksia työnantajille ja työntekijöille ja että tämän on ilmennyttävä työntekijöiden tietosuojaa koskevina selkeinä säännöksinä; kehottaa komissiota vahvistamaan korkeat vähimmäisvaatimukset EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti; toteaa, että jäsenvaltioiden on sallittava ottaa käyttöön EU:n vähimmäisvaatimuksia pidemmälle meneviä vaatimuksia;
46. painottaa, että työntekijöiden tietosuojaa on kehitettävä niin, että siinä otetaan huomioon uudet tietojenkeräämistavat; painottaa, että uudet robotti-ihminen-suhteet tarjoavat myös mahdollisuuksia ikääntyneiden ja ruumiillisesti tai henkisesti muita heikommassa asemassa olevien työntekijöiden kuormituksen vähentämiseen ja osallistamisen tukemiseen; kehottaa kiinnittämän huomiota työterveyteen ja -turvallisuuteen robotti–ihminen-suhteissa;
47. katsoo, että on arvioitava digitalisoinnin vaikutuksia työterveyteen ja -turvallisuuteen ja mukautettava nykyisiä terveyttä ja turvallisuutta koskevia säännöksiä; ottaa huomioon, että etätyötä tai joukkoistamisen piiriin kuuluvaa työtä kotoaan käsin tekeville henkilöille voi tapahtua onnettomuuksia; korostaa, että työhön liittyvät mielenterveysongelmat, kuten jatkuvan saavutettavuuden aiheuttama työuupumus ja perinteisten työaikajärjestelyjen katoaminen, ovat vakava uhka työntekijöille; kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen digitalisoinnin heijastusvaikutuksista, kuten työtehon lisääntymisen vaikutuksista työntekijöiden psyykkiseen hyvinvointiin ja perhe-elämään sekä lasten kognitiivisten taitojen kehittymiseen;
48. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän sosiaaliturvan itsenäisille ammatinharjoittajille ja freelance -työntekijöille, jotka ovat avaintoimijoita, kun on kyse uusista työllistymismuodoista;
49. korostaa, että sosiaaliturvan järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;
50. toteaa, että itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalisessa suojelussa on merkittäviä eroja jäsenvaltioittain; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään työmarkkinaosapuolten kanssa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisia sosiaaliturvajärjestelmiä parantaakseen erityisesti eläkkeisiin, vammaisuuteen, vanhemmuuteen, sairauteen ja työttömyyteen liittyvää sosiaaliturvaa.
ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
10.11.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
48 4 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Thomas Händel, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Dominique Martin, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Ulla Tørnæs, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská, Inês Cristina Zuber |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Tim Aker, Georges Bach, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, António Marinho e Pinto, Edouard Martin, Joachim Schuster, Michaela Šojdrová, Ivo Vajgl, Flavio Zanonato |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Sorin Moisă |
||||
16.11.2015
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
Valmistelija: (*): Petra Kammerevert
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,
– ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta tehdyn pöytäkirjan, joka on liitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan yhteisöjen perustamissopimusten ja niihin liittyvien tiettyjen asiakirjojen muuttamisesta tehtyyn Amsterdamin sopimukseen,
– ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,
– ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi)[41],
– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman, joka koskee hybriditelevisiota[42],
– ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman valmistautumisesta täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan[43],
A. toteaa, että digitalisointi koskee kaikkia unionin kansalaisten elämän osa-alueita; toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat ja erityisesti audiovisuaaliala, joka tarjoaa yhä enemmän kiinnostavia ja täydentäviä verkkopalveluja, luovat merkittävää kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa ja työpaikkoja sekä lisäävät kasvua ja innovointia EU:ssa; toteaa, että tätä alaa olisi tuettava laajemmin, jotta se voi hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia, laajentaa yleisöään ja edistää kasvua; toteaa, että tekijänoikeusvaltainen toiminta on merkittävä osa kulttuurialaa ja luovia toimialoja;
B. ottaa huomioon, että unionin kaikkien jäsenvaltioiden lisäksi myös unioni itse on liittymällä Unescon yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä sitoutunut varmistamaan tehokkailla toimilla, että tiedotusvälineiden monimuotoisuus ei ole riippuvainen yksin taloudellisista markkinamahdollisuuksista;
C. katsoo, että tiedotusvälineiden tekninen lähentyminen on varsinkin radio- ja televisiolähetystoiminnan, lehdistön ja internetin osalta jo toteutunut, ja katsoo, että Euroopan tiedotusväline-, kulttuuri- ja verkkopolitiikan sääntelykehys on mukautettava pikaisesti uuteen todellisuuteen varmistaen samalla, että saadaan yhdenmukainen sääntelytaso, jota sovelletaan myös unionin ja kolmansien maiden uusiin markkinatoimijoihin;
D. katsoo, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi on tärkeä EU:n media-alan sääntelyn sekä eurooppalaisten teosten edistämisen kannalta; katsoo, että sen olisi perustuttava teknologian neutraaliuteen ja että sillä olisi varmistettava tasaveroiset toimintaedellytykset sekä paremmat mahdollisuudet käyttää ja löytää digitaalista sisältöä ja digitaalisia palveluja;
E. katsoo, että eurooppalaisten teosten edistämisestä tilauspalvelujen osalta annetun audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ei ole eräissä jäsenvaltioissa tarpeeksi määräävää, jotta saavutettaisiin direktiiviin sisältyvä kulttuurisen monimuotoisuuden tavoite;
F. ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat alat ovat riippuvaisia tekijänoikeuksista, jotka edellyttävät vahvaa sääntelykehystä, jotta varmistetaan Euroopan kulttuurin elinvoima, jakelu ja monimuotoisuus; ottaa huomioon, että internetpalvelujen välittäjien kasvava valta ja toisinaan määräävä asema sekä rajoitettu vastuu vaikuttavat kielteisesti tekijöiden ja taiteilijoiden luovaan potentiaaliin ja voivat vaarantaa heitä koskevan kestävän arvonmuodostuksen; ottaa huomioon, että tutkimuksessa ”Territoriality and its impact on the financing of audiovisual works” korostetaan, että alueellisella lisensoinnilla on merkittävä rooli eurooppalaisten elokuvien jälleenrahoituksessa;
1. suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin digitalisoinnin nopeuttamisesta EU:ssa ja aloitteisiin yksinkertaistaa digitaalisen sisällön rajat ylittävää saatavuutta; painottaa julkisten yleisradioyhtiöiden ja digitaalisten palvelujen huomattavaa merkitystä kansalaisille ja erityisesti syrjäisillä seuduilla asuville ja heikossa asemassa oleville[44] ihmisille; kehottaa komissiota määrittelemään paremmin luovan alan erityistarpeet, jotka liittyvät sisältötyyppeihin sekä luovan työn ja liiketoiminnan malleihin ja ottamaan ne huomioon ehdottaessaan muutoksia ja ratkaisuja;
2. korostaa audiovisuaalisten medioiden kahtalaisuutta, sillä ne ovat sekä kulttuurituote että taloushyödyke; panee merkille, että tulevaa eurooppalaista mediasääntelyä ei tarvita siksi, että olisi pula tiedonvälityskanavista, vaan perusteena on ennen kaikkea tarve varmistaa monimuotoisuus, ja edellyttää, että mahdollisuudet hyödyntää monipuolista ja laadukasta media-, kulttuuri- ja kielitarjontaa eivät saa olla riippuvaisia yksittäisten henkilöiden taloudellisista resursseista;
3. kehottaa komissiota ottamaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tulevassa uudelleentarkastelussa huomioon teknologiset muutokset ja digitaalisen maailman uudet liiketoimintamallit sekä muuttuvat katselutottumukset ja uudet tavat hankkia audiovisuaalista sisältöä, ja tekemään tämän siten, että lineaarisia ja ei-lineaarisia palveluja kohdellaan samalla tavalla ja vahvistetaan unionin tason vähimmäisvaatimukset kaikille audiovisuaalisen median palveluille, jotta voidaan varmistaa, että kaikki audiovisuaalisten mediapalvelujen parissa toimivat soveltavat niitä yhdenmukaisesti EU:ssa, paitsi silloin, kun kyseinen sisältö on välttämätön muiden kuin audiovisuaalisen sisältöjen tai palvelujen täydentämiseksi; katsoo, että tämän uudelleentarkastelun olisi keskityttävä sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä alaikäisten, kuluttajien ja henkilötietojen suojelun korkeisiin normeihin ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen; katsoo, että sillä olisi pyrittävä myös kannustamaan investointeja audiovisuaaliseen sisältöön ja audiovisuaalisiin foorumeihin EU:ssa ja levittämään tällaista sisältöä edistäen siten eurooppalaisten teosten saatavuutta voimassa olevan ja jatkossa mahdollisesti uudistettavan tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti;
4. toteaa painokkaasti, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä vahvistettu alkuperämaaperiaate on välttämätön edellytys sille, että audiovisuaalista sisältöä voidaan tarjota myös alueellisten rajojen ulkopuolella, ja että se on tärkeä virstanpylväs matkalla palvelujen yhteismarkkinoihin; korostaa, että tämä ei estä saavuttamasta sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita eikä tee tyhjäksi tarvetta mukauttaa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ulkopuolista EU:n oikeutta internetin ja digitaalisen maailman todellisuuteen tai tarvetta kiinnittää erityistä huomiota audiovisuaalista sisältöä verkossa tai tilauspalveluina tarjoaviin yrityksiin, jotka yrittävät vältellä verotusta ja audiovisuaalialan sääntelyä tietyissä jäsenvaltioissa sijoittautumalla maihin, joissa on hyvin matala verokanta tai heikko audiovisuaalialan sääntely;
5. kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 1 artiklassa määriteltyä mediapalvelun käsitettä edelleen jäsenvaltioiden asianmukainen harkintavalta säilyttäen siten, että se liittyy vahvemmin palvelutarjonnan yhteiskuntapoliittisen vaikutuksen erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin, erityisesti sen merkitykseen mielipiteen muodostamisen ja mielipiteiden monimuotoisuuden kannalta, sekä toimitukselliseen vastuuseen;
6. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan yhtäläisesti täytäntöön EU:ssa sellaisten audiovisuaalisten mediapalvelujen kiellon, joissa loukataan ihmisarvoa tai yllytetään vihaan tai rasismiin, ja käsittelemään niitä tehokkaasti; kehottaa toteuttamaan toimia sen varmistamiseksi, että heikossa asemassa olevat ihmiset voivat käyttää audiovisuaalisia mediapalveluja, että vältetään kaikenlaista Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa määriteltyä syrjintää kaikentyyppisissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa ja että kaikki audiovisuaalisia mediapalveluja tarjoavat turvaavat oikeuden vastaamiseen toimituksellisen vastuun mukaisesti;
7. panee merkille, että välittäjät, verkkoalustat ja käyttäjäliittymät, samalla kun ne tarjoavat pääsyn sisältöön, voivat yhä paremmin vaikuttaa monimuotoisuuteen; katsoo siksi, että demokraattisiin poliittisiin tavoitteisiin ja monimuotoisuuden varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota kilpailupolitiikan ja sääntelynäkökohtien rinnalla; kehottaa komissiota määrittelemään termit "verkkoalusta" ja "käyttäjäliittymä" sekä mukauttamaan muiden välittäjien roolia heikentämättä niiden innovointipotentiaalia ja ottaen huomioon niiden aktiivisen tai passiivisen roolin; katsoo, että kaikkiin, myös verkkoalustojen ja käyttäjäliittymien tarjoajiin olisi sovellettava audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä siinä määrin kuin on kyse audiovisuaalisista mediapalveluista; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää soveltaa sääntöjä, joilla parannetaan laillisen sisällön ja tiedon löydettävyyttä, jotta vahvistetaan median vapautta, moniarvoisuutta ja riippumatonta tutkimusta sekä taataan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden turvaamisen kannalta olennaisen syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen;
8. kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että audiovisuaaliset mediapalvelut ovat vammaisten saatavilla, ja että vältetään kaikenlaista syrjintää Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti;
9. korostaa, että komission olisi pidettävä tässä lähtökohtanaan syrjimättömyyden, sopimusvapauden, avoimen pääsyn, löydettävyyden, teknologianeutraaliuden, verkkoneutraaliuden, avoimuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten luomisen tavoitteita;
10. vaatii, että audiovisuaalisten mediapalvelujen, jotka ovat yleishyödyllisiä tai joilla on vaikutusta yleisön mielipiteenmuodostukseen, on oltava kaikkien käyttäjien saatavilla ja löydettävissä varsinkin, jos käyttäjille tarjotaan laitevalmistajien, verkko-operaattorien, sisällöntarjoajien tai muiden toimijoiden ennalta määrittämää sisältöä tavalla, joka ei kunnioita käyttäjien vapautta itse määritellä järjestyksensä ja prioriteettinsa; korostaa, että yleishyödyllisen audiovisuaalisen sisällön löydettävyyden varmistamiseksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön erityisiä sääntöjä, joilla pyritään kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden sekä tiedon, mielipiteiden ja tiedotusvälineiden monimuotoisuuden säilyttämisen lisäksi myös lasten, nuorten tai vähemmistöjen suojeluun ja yleisesti kuluttajien suojeluun;
11. painottaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin mukauttamisella olisi vähennettävä sääntelyä, luotava oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset, lisättävä määrällisiä ja kaupallisia viestinnän sääntöjä koskevaa joustavuutta ja vahvistettava yhteis- ja itsesäätelyä saattamalla tasapainoon lähetystoiminnan harjoittajien oikeudet ja velvollisuudet muiden markkinaosallistujien oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa siten, että sovelletaan horisontaalista ja median rajat ylittävää sääntelyä koskevaa lähestymistapaa; katsoo, että periaatteelle, jonka mukaan mainonnan ja ohjelmasisällön on oltava selvästi tunnistettavissa ja erotettavissa, olisi annettava etusija mainonnan ja ohjelmien erottamisen periaatteeseen nähden kaikentyppisissä tiedotusvälineissä;
12. korostaa, että oikeuspaikkakeinottelun torjumiseksi mainonnan hyödyn alkuperämaa, palvelun kieli sekä mainonnan ja sisällön kohdeyleisö olisi katsottava osaksi kriteereitä, kun määritellään audiovisuaalisiin mediapalveluihin sovellettavaa audiovisuaalialan sääntelyä tai riitautetaan toimivaltaisen jäsenvaltion määrittelemistä koskeva alkuperäinen päätös;
13. pitää valitettavana, että eurooppalaisten teosten edistämisestä tilauspalvelujen osalta annetun direktiivin 13 artiklan vaatimuksia on pantu täytäntöön eri tavoin useissa jäsenvaltioissa, mikä on johtanut siihen, että selviä velvoitteita ja valvontaa ei ole, mikä puolestaan kannustaa tilauspalveluja koskevaan oikeuspaikkakeinotteluun; kehottaa siksi komissiota tiukentamaan 13 artiklaa lisäämällä siihen selkeitä vaatimuksia, esimerkiksi taloudellinen korvaus, ja valvontavälineitä eurooppalaisten teosten edistämiseksi tilauspalveluissa; kehottaa komissiota edistämään laillisen audiovisuaalisen mediasisällön tarjontaa suosimalla itsenäisiä eurooppalaisia teoksia;
14. katsoo, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava laatimaan luetteloita merkittävistä tapahtumista, mukaan lukien yleisesti kiinnostavat urheilu- ja viihdetapahtumat, ja muistuttaa, että näistä luetteloista ilmoittaminen komissiolle on pakollista; katsoo, että luettelossa olevat tapahtumat olisi asetettava yleisön saataville vallitsevien laatuvaatimusten mukaisesti;
15. kehottaa komissiota tarkastelemaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä, missä määrin valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan annetun komission tiedonannon 6.7 kohta on vielä asianmukainen ja ajankohtainen;
16. korostaa, että laillisen audiovisuaalisen sisällön tarjontaa verkossa olisi kehitettävä edelleen, jotta laajan ja monipuolisen sisällön saatavuutta kuluttajille parannettaisiin useilla kieli- ja tekstitysvaihtoehdoilla;
17. kehottaa Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä (BEREC) tarkastelemaan lähemmin sisällönjakeluverkkojen (content delivery network tai content distribution network) jakeluteitä ja markkinointimuotoja unionissa ja niiden vaikutusta tiedotusvälineiden monimuotoisuuteen;
18. tukee kulttuuripolitiikan näkökulmasta komission tavoitetta nopeuttaa laajakaistaverkon laajentamista etenkin maaseudulla ja kannattaa julkisten WLAN-verkkojen edistämistä suurissa ja pienissä kunnissa, sillä näin saadaan aikaan sen tulevan toiminnan edellyttämä infrastruktuuri, joka on välttämätön sekä sosiaalisen ja kulttuurisen yhdentymisen että nykyaikaisten koulutus- ja tietoprosessien samoin kuin matkailun ja alueellisen kulttuuritalouden kannalta;
19. panee merkille Marrakeshin sopimuksen, jolla helpotetaan teosten saatavuutta heikkonäköisten hyväksi, ja kannustaa ratifioimaan sen nopeasti;
20. kehottaa komissiota annettujen sitoumusten mukaisesti antamaan viivytyksettä ehdotuksen lehdistön, digitaalisten julkaisujen, kirjojen ja verkkojulkaisujen arvonlisäverokantojen alentamisesta, jotta parannetaan tiedon ja kulttuurihyödykkeiden saatavuutta;
21. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan lainsäädännöllä digitaalisten sisältöjen eheyden sekä erityisesti kieltämään tällaisten palvelujen päällekkäisyyden tai skaalauksen kolmansien tuottamien sisältöjen tai muiden palvelujen kanssa, jollei tämä tapahdu nimenomaan käyttäjän aloitteesta ja jollei sisällöntarjoaja ole antanut siihen lupaa niiden sisältöjen tapauksissa, jotka eivät kuulu yksilölliseen viestintään; huomauttaa, että on estettävä myös kolmansien osapuolten luvaton pääsy tarjoajan sisältöön tai lähetyssignaaleihin sekä tällaisen sisällön tai tällaisten signaalien luvaton salauksen purku, käyttö tai lähettäminen edelleen;
22. korostaa, että tekijänoikeus on tärkeä taloudellinen perusta luovuudelle, työllisyydelle ja innovoinnille ja kulttuurisen monimuotoisuuden takaaja ja että on tärkeää antaa Euroopan luvalle alalle ja kulttuuriteollisuudelle mahdollisuus kilpailla maailmanlaajuisesti; toteaa painokkaasti, että tekijänoikeuksien alalla tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan ottaa tasapuolisesti huomioon kaikki merkittävät toimijat, ja että tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksella olisi varmistettava asianmukainen suoja, joka edistää investointeja ja kasvua luovalla toimialalla ja kulttuurialalla, ja että samalla olisi poistettava oikeudellinen epävarmuus ja epäjohdonmukaisuus, jotka haittaavat digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa; kehottaa komissiota tarvittaessa tarkistamaan tekijänoikeuksien sääntelykehystä, jotta helpotetaan unionin kansalaisten pääsyä luoviin sisältöihin ja kannustetaan eurooppalaisia tutkijoita, oppilaitoksia, kulttuuriperintöä vaalivia laitoksia ja luovaa toimialaa mukauttamaan toimintaansa digitaaliseen maailmaan; korostaa, että tekijänoikeuksilla suojeltujen teosten hyödyntämisestä voittoa saavien on maksettava asianmukainen korvaus ja että mikään ratkaisu tässä asiassa ei saisi laskea kiinnostusta laillisten toimittajien käyttämiseen; muistuttaa, että digitaaliset teknologiat ovat määritelleet uudelleen kulttuurialan arvoketjun, mikä on hyödyttänyt pääasiassa välittäjiä ja usein vahingoittanut tekijöitä; pyytää komissiota tutkimaan tällaisten muutosten laajuuden ja vaikutukset ja ehdottamaan toimenpiteitä tekijöiden ja taiteilijoiden palkkioiden parantamiseksi unionin tasolla; painottaa, että tarkistettujen säännösten on oltava tulevaisuuden kestäviä ja teknologianeutraaleja, näyttöön perustuvia ja huolellisesti arvioituja komission parempaa sääntelyä koskevan tavoitteen mukaisesti ottaen samalla huomioon digitaalisen ja analogisen ympäristön väliset erot;
23. suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen parantaa digitaalisen sisällön rajat ylittävää saatavuutta helpottamalla tekijänoikeuksien selvittämistä, ottamalla huomioon digitalisoinnin tarjoamat uudet palkitsemismahdollisuudet ja parantamalla oikeusvarmuutta; korostaa, että poikkeuksia ja rajoituksia koskevat vähimmäisvaatimukset ja soveltuvissa tapauksissa lisäharmonisointi ovat keskeisiä näkökohtia oikeusvarmuuden parantamisessa, ja niissä olisi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon kulttuuriset erityispiirteet; korostaa, että rajat ylittävä saatavuus ei saisi estää sisältöjen tai palvelujen rahoittamista ja että rajat ylittävässä saatavuudessa olisi kunnioitettava ja pidettävä arvossa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta; painottaa, että audiovisuaalista teollisuutta on kannustettava kehittämään innovatiivisia lisensointiratkaisuja, jotta rahoitusmallit voidaan mukauttaa digitaaliseen aikaan;
24. korostaa, että tekijänoikeuksien loukkaamiseen perustuvat ammatilliset toimet tai liiketoimintamallit ovat vakava uhka digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnalle ja kehottaa ottamaan käyttöön unionin laajuisen lähestymistavan sen varmistamiseksi, että kukaan ei hyödy tekijänoikeuksien tahallisesta loukkaamisesta;
25. kehottaa komissiota edistämään siirrettävyyttä ja yhteentoimivuutta, jotta voidaan stimuloida laillisesti hankitun ja laillisesti saataville asetetun sisällön tai palvelujen vapaata liikkuvuutta kaikkialla unionin alueella, sekä tilausten saatavuutta ja rajat ylittävää toimivuutta samalla kun kunnioitetaan sitä, että eräät talousmallit perustuvat oikeuksien alueellisuuteen Euroopassa erityisesti audiovisuaalisen tuotannon rahoituksen ja erityisten etukäteen rajoitettujen elokuvatuotantojen osalta, mikä antaa mahdollisuuden voimakkaaseen kulttuuriseen monimuotoisuuteen; korostaa, että alueperiaate ja sisällön siirrettävyyden edistämistoimet eivät ole ristiriidassa keskenään; katsoo, että Euroopan laajuisten lisenssien olisi pystyttävä vaihtoehtona, niitä olisi otettava käyttöön vapaaehtoisina ja niistä olisi tehtävä etukäteen vaikutusten arviointi; korostaa, että tällaiset lisenssit eivät voi korvata alueellisuutta ja että audiovisuaalisten teosten rahoitusmallit perustuvat kansallisiin lisensointimalleihin, jotka on suunniteltu kansallisten markkinoiden erityispiirteiden mukaisiksi; kehottaa edistämään edelleen unionin laajuista oikeuksien hallintaa ja lisäämään sen houkuttelevuutta ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 118 artiklan;
26. katsoo, että on tarpeen selventää "perusteettoman maarajoituksen" sisältöä ottaen huomioon kuuleminen; muistuttaa, että on tilanteita, joissa maarajoitukset ovat tarpeen, erityisesti kun ajatellaan kulttuurista monimuotoisuutta, joiden osalta maarajoituksilla voidaan usein estää markkinoiden monopolisoituminen; panee merkille, että aluerajoitus vaikuttaa tarpeelliselta siinä tapauksessa, että sisällön tai palvelujen tarjoamista rajojen yli ei ole katettu eikä saatavana ole uudelleen rahoitusta;
27. kehottaa komissiota sidosryhmiä kuullen optimoimaan median julkaisuikkunat, jotta voidaan nopeuttaa audiovisuaalisen sisällön saatavuutta, samalla kun pidetään yllä kestävää ensimmäistä ja toista julkaisuikkunaa, jotka ovat peräisin audiovisuaalisen sisällön rahoitusohjelmista;
28. kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan lainaamista koskevaa poikkeusta, tämän kuitenkaan rajoittamatta tekijän moraalisia oikeuksia, lyhyisiin audiovisuaalisiin lainauksiin muihin muin mainonta- tai poliittisiin tarkoituksiin edellyttäen, että käytetty teos on mainittu selvästi, että lainaus ei ole ristiriidassa teoksen tavanomaisen käytön kanssa eikä se vaikuta tekijöiden oikeutettuihin etuihin;
29. vaatii lisää vuoropuhelua tekijöiden, oikeuksien haltijoiden ja välittäjien välille, jotta edistetään molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä, jossa tekijänoikeudet on suojattu ja samalla mahdollistetaan ja kannustetaan innovatiivisia tapoja tehdä luovaa työtä; kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia tekijänoikeuslainsäädännön nykyaikaistamiseksi, jotta voidaan tarjota ja kehittää sellaisia uusia innovatiivisia lisensoinnin muotoja, jotka ovat tehokkaampia luovan sisällön verkkokäytön kannalta ja joissa otetaan huomioon myös kollektiivinen lisensointi;
30. katsoo, että direktiivissä 93/83/ETY vahvistettu laillisuuskäsite, sitten kun lisäarvio on tehty, voisi parantaa rajat ylittävää pääsyä lailliseen verkkosisältöön ja palveluihin digitaalisilla sisämarkkinoilla ilman, että kyseenalaistetaan sopimusoikeuden periaatteita, asianmukaista korvausta tekijöille ja taiteilijoille ja yksinoikeuksien alueellista luonnetta, ja pitää myönteisenä komission aloitetta julkisen kuulemisen järjestämisestä direktiivistä 93/83/ETY;
31. korostaa, että on tarkasteltava hankalaa rajanvetoa teoksen kopiointioikeuden ja teoksen yleisölle välittämistä koskevan oikeuden välillä; korostaa, että on selkeytettävä yleisölle välittämisen käsitettä Euroopan unionin tuomioistuimen viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa; korostaa, että tekijänoikeussuojasta vapaalle aineistolle tarvitaan yleinen määritelmä, jotta varmistetaan kulttuurisisällön leviäminen laajasti EU:n alueella;
32. vaatii ottamaan käyttöön nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaisia pakollisia rajoituksia ja poikkeuksia, esimerkiksi koulutus-, tutkimus-, kirjasto- ja museoaloilla, jotta mahdollistetaan kulttuurisisällön laajempi levittäminen EU:n alueella, ottaen samalla huomioon sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, taiteen ja tutkimuksen vapaus sekä uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus;
33. korostaa, että on toteutettava lisätoimia medialukutaidon parantamiseksi, jotta voidaan saada aikaan todelliset digitaaliset sisämarkkinat ja jotta kansalaiset, myös heikossa asemassa olevat ihmiset, voivat täysimääräisesti käyttää uusia digitaaliteknologioita; kehottaa siksi jäsenvaltioita tunnustamaan mediakoulutuksen merkitys, sisällyttämään digitaalitaitojen hankkiminen koulujen opetussuunnitelmiin ja parantamaan tarvittavia teknisiä välineitä; korostaa tässä yhteydessä, että opettajille on annettava asianmukaista koulutusta digitaalitaidoissa, niiden tehokkaassa opettamisessa ja käyttämisessä yleisesti oppimisprosessin tukemiseen;
34. korostaa, että kyky käyttää tiedotusvälineitä itsenäisesti ja kriittisesti on sukupolvelta toiselle siirtyvä elinikäinen oppimistehtävä, joka muuttuu jatkuvasti tiedotusvälineiden kehityksen mukana ja on nykyisin välttämätön avaintaito; korostaa, että koulutusjärjestelmien mukauttaminen on elintärkeää tieto- ja viestintätekniikan ammattitaidon parantamiseksi Euroopassa ja digitaalitaitoisten ammattilaisten kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi EU:ssa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita luomaan perustan digitaalitaitojen ja -pätevyyden keskinäistä tunnustamista varten luomalla eurooppalaisen todistuksen tai pisteytysjärjestelmän kielten oppimista ja opetusta koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen esimerkin mukaisesti; korostaa, että on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla parannetaan kansalaisten medialukutaitoa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota edistämään kaikkien unionin kansalaisten ja erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten medialukutaitoa aloitteiden ja koordinoitujen toimien avulla; ehdottaa, että internet-lukutaito lisätään pysyvästi medialukutaidon lisäämistä koskeviin toimiin;
35. katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi omaksuttava kaksitahoinen lähestymistapa osaamista ja digitaalitaitoja koskevassa asiassa panostamalla digitaaliseen koulutukseen ja digitaalisiin infrastruktuureihin, sekä sisällyttämällä nykyisiin oppisuunnitelmiin digitaalisia sisältöjä; suosittelee keskittymään jatkossakin lasten suojelun parantamiseen verkossa tarvittaessa nykyisen kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisilla avoimilla itsesääntelytoimenpiteillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tarjouksia kaikille sukupolville, jotta välitetään tiedon ylikuormituksen asianmukainen ja itsenäinen käsittely, sekä investoimaan enemmän medialukutaidon opettamista koskevien eurooppalaisten verkostojen luomiseen, jotta voidaan edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja varmistaa kansallisten, alueellisten tai myös paikallisten aloitteiden Euroopan laajuinen näkyvyys;
36. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tutkimusta digitaalisen median vaikutuksista älylliseen kapasiteettiin, toimivista itsesääntelymenetelmistä sekä pelipohjaisen digitaalisen oppimisen tuloksista;
37. korostaa, että kielten elävä moninaisuus ja lisääntyvä monikielisyys muodostavat Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden ratkaisevan kulttuuriperustan; katsoo, että kielellisen moninaisuuden digitaalinen tukeminen, sen esteiden poistaminen ja sen varmistaminen taitoja tukien tulee olemaan keskeinen edellytys digitaalisten sisämarkkinoiden yhteiskunnallisesti kestävälle kehitykselle; odottaa monikielisyyden tuottavan käsittelyn osalta, että komissio ryhtyy tehokkaampiin toimiin monikielisyyden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi niin, että Euroopan monikielisyyden ponnekkaan varmistamisen ja tuottavan käytön teknologinen perusta otetaan nopeammin käyttöön koulutuksessa, elokuva-alalla, kulttuuriperinnössä, tutkimuksessa ja julkishallinnossa sekä ammatti- ja yrityselämässä;
38. korostaa alueperiaatteen merkitystä esimerkiksi eurooppalaiselle elokuvakulttuurille ja vaatii, että kansallisille lisenssimalleille perustuvien audiovisuaalisten teosten rahoitusmalleja ei tuhota velvoittavilla yleiseurooppalaisilla lisensseillä; korostaa, että sen sijaan olisi edistettävä laillisesti hankitun sisällön rajat ylittävä siirrettävyyttä;
39. kehottaa komissiota varmistamaan tietoverkon neutraaliuden periaatteen noudattamisen, joka on elintärkeää medioiden yhdentymisen takia;
40. korostaa, että verkkoneutraaliuden kattava varmistaminen on digitaalisia sisämarkkinoita koskevan sosiaalisesti oikeudenmukaisen strategian keskeinen osa eikä siitä pidä osittain luopua lyhyellä aikavälillä tarpeellisen verkkovierailumaksujen poistamistavoitteen vuoksi;
41. muistuttaa, että eri oikeudenhaltijaryhmien ja suojatun aineiston käyttäjien välisten oikeuksien ja etujen oikeudenmukainen tasapaino on turvattava;
42. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen toteuttaa julkinen kuuleminen satelliitin välityksellä tapahtuvasta yleisradioinnista ja kaapeleitse tapahtuvasta edelleen lähettämisestä annetusta direktiivistä 93/83/ETY, jotta voidaan tarkastella mahdollisuutta laajentaa direktiivin soveltamisalaa audiovisuaalisten teosten verkkoviestintään suoratoistona ja tilausvideona, mikä lisäisi merkittävästi yleisradiotoiminnan kykyä täyttää julkista palvelua koskeva tehtävänsä digitaalisella aikakaudella ja edistäisi digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamista;
43. odottaa, että komissio ryhtyy myös digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä tehokkaampiin toimiin monikielisyyden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, jotta Euroopan monikielisyyden ponnekkaan varmistamisen ja tuottavan käytön teknologinen perusta otetaan nopeammin käyttöön koulutuksessa, elokuva-alalla, kulttuuriperinnössä, tutkimuksessa ja julkishallinnossa sekä ammatti- ja yrityselämässä;
44. pitää myönteisinä komission ajatuksia nykyaikaisten tietotallennusjärjestelmien rakentamisesta julkista sektoria varten sertifioitujen ja tietosuojalainsäädännöllä suojattujen pilviteknologioiden ja tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla; katsoo, että niiden käyttö koulutuslaitoksissa, julkisissa kirjastoissa ja arkistoissa edellyttää erityisiä jatko- ja täydennyskoulutustoimia kirjasto-, arkisto- ja tietopalvelualan ammateissa sekä vastaavasti käyttäjien kannalta monikielistä saatavuutta;
45. kehottaa tutkimaan digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa tarkemmin vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä koulutuslaitoksissa ja julkishallinnossa, sillä lähdekoodin saatavuus ja näkyvyys lisää resursseja säästävää julkisen vallan osallistumista yhteistyöhön perustuvien innovaatioiden käyttöä koskevaan päätöksentekoon; katsoo, että avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisääminen mahdollistaa käyttäjien digitaalisten taitojen arvioinnin etenkin koulutuslaitoksissa;
46. kehottaa opettamaan ja käyttämään yhteistyöhön perustuvan työskentelyn ja viestinnän digitaalisia muotoja – hyödyntäen ja kehittäen CC-lisenssejä – maa- ja kielirajat ylittäen koulutuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa samoin kuin julkisissa tutkimuslaitoksissa sekä edistämään niitä hankintamenettelyissä.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
12.11.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 6 3 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, Jill Evans, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Fernando Maura Barandiarán, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Santiago Fisas Ayxelà, Sylvie Guillaume, György Hölvényi, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Martina Michels, Elisabeth Morin-Chartier, Michel Reimon, Hannu Takkula |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Julia Reid |
||||
7.12.2015
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
aiheesta ”Kohti digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa säädöstä”
Valmistelija (*): Angel Dzhambazki
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. korostaa, että kasvun, innovoinnin, kansalaisen ja kuluttajan valintamahdollisuuksien, korkealuokkaisten työpaikkojen luomisen ja kilpailukyvyn edistäminen on erittäin tärkeää, ja katsoo, että digitaaliset sisämarkkinat ovat tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta avainasemassa, koska ne poistavat kaupan esteitä, lisäävät tuottavuutta, virtaviivaistavat verkkoyrityksiä koskevia prosesseja ja tukevat luovan työn tekijöitä, investoijia ja kuluttajia sekä niitä, jotka työskentelevät digitaalisen talouden parissa ja erityisesti pk-yrityksissä, ja tekevät luovaan infrastruktuuriin kohdistuvista yksityisistä investoinneista kaupallisesti houkuttelevia, vähentävät byrokratiaa mutta ennen kaikkea helpottavat uusyritysten perustamista; toteaa lisäksi, että on helpotettava laillista pääsyä akateemisiin tutkimuksiin ja luovan alan teoksiin sekä varmistettava korkeatasoinen kuluttajansuoja ja tietosuoja digitaalisilla sisämarkkinoilla; kehottaa tekemään sääntelystä tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa ja arvioimaan kaikkien uusien ehdotusten vaikutukset kilpailukykyyn, kasvuun, pk-yrityksiin, innovointipotentiaaliin ja työpaikkojen luomiseen, samoin kuin niiden mahdolliset kustannukset ja hyödyt yhdessä ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten vaikutusten kanssa;
2. pitää myönteisenä komission tiedonantoa "Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle" (COM(2015)0192) ja siihen liitettyä sitoumusta nykyisen tekijänoikeuskehyksen uudistamisesta vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita; korostaa, että kyseisen oikeuskehyksen muuttamista olisi tarkasteltava kohdennetusti ja tarkastelussa olisi keskityttävä oikeudenmukaisen ja asianmukaisen korvauksen varmistamiseen luovan työn tekijöille ja muille tekijänoikeuksien haltijoille heidän työnsä käyttämisestä, talouskasvuun, kilpailukykyyn ja kuluttajien aseman parantamiseen, mutta myös perusoikeuksien suojelun varmistamiseen;
3. panee merkille teollis- ja tekijänoikeuksien roolin ja muistuttaa, että tekijänoikeuksien poikkeukset ja rajoitukset ovat yksi tekijänoikeusjärjestelmän piirteistä; korostaa kohdennettujen poikkeusten ja rajoitusten ratkaisevaa roolia talouskasvun, innovoinnin ja työpaikkojen luomisen yhteydessä, mikä kannustaa luovuutta vastaisuudessa ja parantaa EU:n innovointia sekä luovaa ja kulttuurista monimuotoisuutta;
4. painottaa, että tässä suhteessa Euroopan kulttuuriala ja luovat toimialat ovat talouskasvun, innovoinnin ja kilpailukyvyn moottori unionissa, koska ne työllistävät alan omien lukujen mukaan yli 7 miljoonaa henkeä ja muodostavat yli 4,2 prosenttia EU:n BKT:stä[45];
5. katsoo, että uudistuksessa olisi otettava huomioon kaikkien osapuolten edut; huomauttaa, että luovalla toimialalla on ominaispiirteitä ja erilaisia haasteita, jotka johtuvat etenkin erityyppisestä sisällöstä ja erityyppisistä luovan toimialan teoksista ja käytetyistä liiketoimintamalleista; kehottaa sen vuoksi komissiota määrittämään paremmin nämä erityispiirteet ja ottamaan ne huomioon ehdottaessaan muutoksia ja ratkaisuja;
6. korostaa, että tekijänoikeuksia koskevan kehyksen uudistuksen olisi perustuttava korkeatasoiseen suojaan, sillä oikeudet ovat keskeisen tärkeitä älylliselle luovuudelle ja tarjoavat vakaan, selkeän ja joustavan oikeusperustan, joka edistää investointeja ja kasvua luovalla toimialalla ja kulttuurialalla, ja että olisi myös poistettava oikeudellinen epävarmuus ja epäjohdonmukaisuus, jotka haittaavat sisämarkkinoiden toimintaa;
7. kehottaa komissiota varmistamaan, että tekijänoikeusdirektiivin mahdollisessa uudistuksessa otetaan kulttuurisen monimuotoisuuden lisäksi huomioon vuoden 2001 tekijänoikeusdirektiivin vaikutusten jälkikäteisarvioinnin tulokset ja että se perustuu vankkaan näyttöön, mukaan lukien audiovisuaalisten teosten tuotantoon, rahoitukseen ja levitykseen liittyvien muutostekijöiden mahdollisten vaikutusten arviointi; katsoo, että on toteutettava asianmukainen taloudellinen analyysi, jossa otetaan huomioon työpaikkoihin ja kasvuun kohdistuvat vaikutukset;
8. kehottaa komissiota ottamaan huomioon 9. heinäkuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY täytäntöönpanosta[46];
9. toteaa, että 56 prosenttia eurooppalaisista käyttää internetiä kulttuuritarkoituksiin; panee siksi merkille useiden tekijänoikeutta koskevien poikkeusten merkityksen; muistuttaa komissiota parlamentin jäsenten enemmistön tuesta sille, että tarkastellaan tekijänoikeuden rajoituksia ja poikkeuksia koskevien vähimmäisnormien soveltamista ja direktiivissä 2001/29/EY asetettujen rajoitusten ja poikkeusten asianmukaista soveltamista; painottaa, että tekijänoikeutta koskevia poikkeuksia olisi käsiteltävä tasapainoisella, kohdennetulla ja muodosta riippumattomalla tavalla ja että lähestymistavan olisi perustuttava ainoastaan todennettuihin tarpeisiin eikä se saisi vaikuttaa EU:n kulttuuriseen monimuotoisuuteen, sen rahoitukseen eikä tekijöiden oikeudenmukaisiin korvauksiin; korostaa, että vaikka tekstin ja tiedon louhinta edellyttää suurempaa oikeusvarmuutta, jotta tutkijat ja oppilaitokset voivat käyttää tekijänoikeussuojattua materiaalia laajemmin myös yli rajojen, mahdollisia EU:n laajuisia poikkeuksia tekstin ja tiedon louhinnan suhteen olisi sovellettava vain silloin, kun käyttäjällä on siihen laillinen oikeus, ja niitä olisi kehitettävä yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa näyttöön perustuvan vaikutustenarvioinnin jälkeen;
10. korostaa, että on tärkeää selkeyttää tekijänoikeusjärjestelmää ja lisätä sen avoimuutta erityisesti käyttäjien luoman sisällön osalta ja yksityiskopiomaksujen osalta niissä jäsenvaltioissa, jotka soveltavat näitä maksuja; toteaa tähän liittyen, että kansalaisille olisi kerrottava tekijänoikeusmaksujen todellisesta määrästä, niiden tarkoituksesta ja siitä, miten maksuja käytetään;
11. korostaa, että digitaalisilla sisämarkkinoilla olisi voitava varmistaa tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojattujen tuotteiden ja palvelujen saatavuus kaikille, myös vammaisille henkilöille; on tämän vuoksi erittäin huolestunut siitä, että tähän mennessä ei ole kyetty ratifioimaan Marrakeshin sopimusta julkaistujen teosten saatavuuden helpottamiseksi sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi, ja kehottaa ratifioimaan sen mahdollisimman pikaisesti; odottaa innolla Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota tässä asiassa;
12. kehottaa toteuttamaan kohdennettuja ja näyttöön perustuvia uudistuksia, joilla parannetaan laillisesti käytettävissä olevan tai laillisesti hankitun verkkosisällön saatavuutta rajojen yli, mutta varoittaa edistämästä umpimähkäisesti pakollisten yleiseurooppalaisten lisenssien myöntämistä, koska se saattaisi johtaa käyttäjille tarjolla olevan sisällön vähenemiseen; korostaa alueellisuusperiaatteen osuutta tekijänoikeusjärjestelmässä, kun otetaan huomioon alueellisten lisenssien merkityksen EU:ssa; kehottaa lopettamaan perusteettomien maantieteellisten rajoitusten soveltamisen asettamalla painopisteeksi sen, että oikeusvarmuuden parantamisen ensimmäisenä vaiheena mahdollistetaan laillisesti hankitun tai laillisesti saatavilla olevan sisällön siirrettävyys rajojen yli; kehottaa ottamaan käyttöön uusia kaupallisia malleja joustaville ja innovatiivisille lisenssijärjestelmille; toteaa, että kyseisten mallien olisi hyödytettävä kuluttajia, jotta varmistetaan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ilman, että heikennetään alueellisuuden periaatetta tai sopimusvapautta;
13. suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen lujittaa eurooppalaista tutkimusta ja innovointia parantamalla tekijänoikeussuojatun materiaalin käyttöä rajojen yli; katsoo, että tämä pyrkimys on keskeinen tiedon ja verkkokoulutuksen saatavuuden tehostamisen ja EU:n oppilaitosten kilpailukyvyn parantamisen kannalta;
14. korostaa, että vapaasti käytettävissä olevan tiedon ja sisällön saatavuus on tärkeää; korostaa, että yhdessä jäsenvaltiossa vapaasti käytettävissä olevan sisällön olisi oltava saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa; katsoo, että EU:n toimielinten julkinen sisältö olisi mahdollisuuksien mukaan saatettava vapaasti käytettäväksi;
15. katsoo, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muuttamisessa olisi otettava huomioon audiovisuaalisen sisällön saatavuutta koskevat uudet mahdollisuudet ja sen olisi oltava johdonmukainen meneillään olevan tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen kanssa;
16. katsoo, että tietyt verkossa toimivat välittäjät ja verkkoalustat saavat tuloja kulttuuriteoksista ja -sisällöstä mutta näitä tuloja ei aina jaeta tekijöiden kanssa; kehottaa komissiota harkitsemaan perusteltuja vaihtoehtoja, joilla voidaan puuttua arvon siirtymiseen sisällöstä palveluihin ja joiden ansiosta tekijät, esittäjät ja oikeuksien haltijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen teostensa käytöstä internetissä ilman, että innovointia haitataan;
17. huomauttaa, että tekniikan nopea kehitys digitaalisilla markkinoilla edellyttää, että tekijänoikeuksia koskeva kehys on teknisesti neutraali;
18. kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa kehitetään yhteistyössä niiden valtioiden kanssa, jotka ovat edelläkävijöitä digitoinnin hyvien käytänteiden alalla, jotta voidaan ottaa vaivattomasti huomioon EU:n ulkopuolisten maiden teknologiset innovaatiot erityisesti henkisen omaisuuden alalla ja parantaa siten yhteentoimivuutta ja lisätä eurooppalaisten yritysten kasvu- ja laajentumismahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla;
19. kehottaa jakajia julkaisemaan kaikki saatavilla olevat tiedot tarvittavista teknisistä toimenpiteistä, joiden avulla voidaan varmistaa niiden sisältöjen yhteentoimivuus;
20. kannattaa komission pyrkimyksiä varmistaa digitaalisten osa-alueiden yhteentoimivuus; korostaa sellaisen standardoinnin merkitystä, joka voidaan saavuttaa sekä standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien (SEP) että avoimien lisensointimallien avulla; pitää myönteisenä komission toimia kehittää tasapainoinen kehys oikeuksien haltioiden ja SEP-patenttien käyttäjien neuvotteluille, joilla varmistetaan tasapuoliset lisenssiehdot; kehottaa komissiota panemaan merkille unionin tuomioistuimen asiassa C‑170/13 (Huawei v. ZTE) antaman tuomion hengen ja soveltamaan sitä; toteaa, että tuomiossa saadaan aikaan tasapaino SEP-patenttien omistajien ja standardien käyttäjien välillä patenttiloukkauksien välttämiseksi ja oikeudenmukaisten, kohtuullisten ja syrjimättömien (FRAND) lisenssisopimusten solmimisen varmistamiseksi;
21. pitää myönteisenä komission toimintasuunnitelmaa, joka uudistaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvontaa verkossa erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomusten osalta; korostaa, että tekijänoikeuslainsäädännön ja siihen liittyvien oikeuksien noudattaminen digitaalisella aikakaudella on erittäin tärkeää; katsoo, että direktiivin 2004/48/EY mukainen tekijänoikeuksien täytäntöönpanon valvonta jäsenvaltioissa on erittäin tärkeää ja että tekijänoikeus ja siihen liittyvät oikeudet ovat tehokkaita vain, jos niitä suojeleva valvonta on tehokasta; korostaa että EU:ssa tapahtuu huomattava määrä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia ja että komission tietojen mukaan tulliviranomaiset tekivät yli 95 000 takavarikkoa vuonna 2014 ja 35,5 miljoonan takavarikoidun tuotteen arvo on arviolta yli 600 miljoonaa euroa[47]; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten eurooppalaisen seurantakeskuksen velvollisuus on tuottaa talouden toimijoille luotettavaa tietoa ja objektiivisia analyysejä loukkauksien vaikutuksesta; kehottaa sen vuoksi noudattamaan tehokasta, kestävää, oikeasuhteista ja nykyaikaista lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa, valvonnassa ja suojaamisessa verkossa erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomusten osalta; toteaa, että eräissä tapauksissa tekijänoikeusrikkomukset voivat johtua vaikeuksista löytää haluttuja sisältöjä, jotka olisivat laillisesti saatavilla; kehottaa siksi kehittämään laaja-alaisempaa käyttäjäystävällistä laillista tarjontaa ja tekemään sitä yleisölle tunnetuksi;
22. pitää ns. seuraa rahaa -lähestymistapaa myönteisenä ja kannustaa toimitusketjun toimijoita toteuttamaan koordinoituja ja oikeasuhteisia toimia kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomusten torjumiseksi vapaaehtoisten sopimusten pohjalta; korostaa, että komission olisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edistettävä tiedostamista ja asianmukaista huolellisuutta koko tuotantoketjussa, sekä kannustettava tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön parantamiseen; vaatii, että kaikkien toimitusketjun toimijoiden kaupallisessa laajuudessa tehtyjen oikeudenloukkausten torjumiseksi toteuttamien toimien olisi oltava perusteltuja, koordinoituja ja oikeasuhteisia ja että niiden olisi tarjottava vahinkoa kärsineille osapuolille mahdollisuus tehokkaaseen ja käyttäjäystävälliseen oikaisukeinoon; korostaa, että on tarpeen valistaa kuluttajia tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rikkomisen seurauksista;
23. katsoo, että komission olisi käynnistettävä keskustelut ja että olisi tehtävä näyttöön perustuvia analyyseja siitä, olisiko kaikkien arvoketjun toimijoiden, kuten verkkovälittäjien, verkkoalustojen, sisällön- ja palveluntuottajien sekä myös verkon ulkopuolisten välittäjien, kuten jälleenmyyjien ja vähittäiskauppiaiden, toteutettava kohtuullisia ja riittäviä toimia laittoman sisällön, väärennettyjen tavaroiden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisessa laajuudessa tehtyjen rikkomisten torjumiseksi samalla, kun turvataan loppukäyttäjien mahdollisuus saada tietoja tai käyttää haluamiaan sovelluksia ja palveluja; korostaa, että on harkittava välittäjien roolin selkeyttämistä etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomisen torjunnassa sen jälkeen, kun on tehty perinpohjainen, kohdennettu ja näyttöön perustuva analyysi ja otettu huomioon kaikki komission asiaa koskevat julkiset kuulemiset; korostaa, että internetin palveluntarjoajilla ja verkossa toimivilla välittäjillä olisi joka tapauksessa oltava tietyt velvoitteet eikä niiden pitäisi omaksua tuomioistuimille kuuluvaa roolia, jotta lainvalvonnan yksityistäminen voitaisiin välttää; kehottaa komissiota toteuttamaan arviointitutkimuksen oikeuden päätöksellä tehdyn verkkosivujen eston sekä varoitus- ja sulkemisjärjestelmien tehokkuudesta;
24. toteaa, että sisällöntarjoajilla on merkittävä asema teosten kehittämisessä ja levityksessä erityisesti internetissä ja että verkkoalustojen kasvu on johtunut kulutuskysynnän lisääntymisestä; toteaa, että olemassa olevat verkossa toimivien välittäjien vastuuvelvollisuutta koskevat periaatteet ovat mahdollistaneet verkkoalustojen kasvun, ja varoittaa, että uuden oikeudellisen epävarmuuden luominen tällä alalla voisi vaikuttaa kielteisesti talouskasvuun; kiinnittää huomiota joidenkin internetin välittäjien kasvavaan rooliin ja heidän valta-asemansa mahdolliseen kielteiseen vaikutukseen tekijöiden luovaan potentiaaliin, heidän työstään maksettavaan oikeudenmukaiseen korvaukseen sekä muiden teosten jakajien tarjoamien palveluiden kehittämiseen;
25. ehdottaa, että verkkoalustoja koskevan lainsäädäntöehdotuksen olisi perustuttava kuluttajien, suunnittelijoiden ja digitaalisessa ympäristössä työskentelevien etuihin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien suojeluun;
26. korostaa, että tekijänoikeuden merkityksellinen voimaansaattaminen edellyttää, että kaikki tieto oikeudenhaltijoiden henkilöllisyydestä ja tarvittaessa oikeussuojan kestosta on helposti yleisön saatavilla;
27. muistuttaa, että verkkopalvelujen tarjoajat ovat direktiivin 2000/31/EY 5 artiklan mukaisesti velvollisia ilmoittamaan selkeästi henkilöllisyytensä ja että tämän velvoitteen täyttäminen auttaa lisäämään ratkaisevasti kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin;
28. panee merkille komission aikomuksen vetää pois ehdotus yhteisestä eurooppalaisesta kauppalaista ja muistuttaa tässä yhteydessä 26. helmikuuta 2014 hyväksytystä parlamentin ensimmäisen käsittelyn kannasta; korostaa, että ennen lähestymistavan valitsemista on tarpeen kerätä ja analysoida mahdollisimman paljoa näyttöä, ja kaikkia sidosryhmiä on kuultava erityisesti sen vaikutuksesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti kuluttajille tarjottavaan nykyiseen suojeluun etenkin konkreettisten hyödykkeiden tai digitaalisen sisällön verkkomyynnin sopimusehtojen noudattamatta jättämistä koskevien oikeussuojakeinojen osalta tai Rooma I -asetuksen soveltamista koskevan oikeusvarmuuden osalta;
29. katsoo, että digitaalista sisältöä koskevien sääntöjen on oltava periaatteellisia, jotta ne voivat olla teknologianeutraaleja ja ottaa huomioon tulevaisuuden vaatimukset; korostaa lisäksi, että komission tulevissa tämän alan ehdotuksissa on tärkeää välttää epäjohdonmukaisuutta ja päällekkäisyyttä olemassa olevan lainsäädännön kanssa sekä pitkällä aikavälillä perusteettoman oikeudellisen kuilun luomista verkkosopimusten ja verkon ulkopuolisten sopimusten sekä erilaisten jakelukanavien välille, kun pidetään mielessä kuluttaja-asioita koskeva säännöstö REFIT;
30. katsoo, että komission tarkistetun ehdotuksen olisi myös selvennettävä sitä, kuinka olemassa olevia sääntöjä sovelletaan digitaalisessa ympäristössä, kun käydään rajat ylittävää verkkokauppaa, mukaan lukien palveludirektiivin soveltaminen kansallisuuteen tai sijaintiin perustuvan epäoikeudenmukaisen hintasyrjinnän torjumiseksi verkkokaupassa;
31. kannustaa komissiota analysoimaan EU:n aineellisten kuluttajansuojalakien suojelun tasoa niin kutsutussa jakamistaloudessa ja osapuolten eriarvoisuutta kuluttajien välisen kaupankäynnin sopimussuhteissa, joita esiintyy yhä enemmän, koska jakamistalouden alustojen tarjoamien palvelujen käyttö on yleistynyt;
32. korostaa tarvetta parantaa kaikissa jäsenvaltioissa verkossa tapahtuvaan yritysten perustamiseen ja toimintaan liittyviä menettelyjä, jotka olisi rationalisoitava ja digitalisoitava; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä kysymystä sisämarkkinastrategiassaan;
33. kehottaa komissiota varmistamaan, että kiinnitetään erityistä huomiota asioihin, jotka estävät kuluttajia ja yrityksiä hyötymästä laajasta valikoimasta tuotteita ja palveluja, jotka ovat joko digitaalisia tai joita tarjotaan digitaalisten kanavien kautta EU:ssa, ja jotka estävät yrityksiä aloittamasta ja tehostamasta toimintaa, toimimasta yli rajojen ja innovoimasta;
34. kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan digitaaliseen hallintoon yhteisiä standardeja ja hyviä käytäntöjä keskittyen erityisesti lainkäyttöelimiin ja paikallisviranomaisiin;
35. korostaa, että digitaalinen kehitys saa myös aikaan merkittävän muutoksen julkishallinnossa luoden paljon tehokkaamman, yksinkertaisemman ja käyttäjäystävällisemmän sähköisen hallinnon; pitää tässä suhteessa kansalaisten ja liikeyritysten kannalta hyvin tärkeänä sitä, että niiden kaupparekisterit ovat yhteenliitettyjä;
36. tukee kuluttajansuojaa koskevan EU:n laajuisen verkkovälitteisen riidanratkaisufoorumin perustamista vuonna 2016; korostaa, että kuluttajien oikeuksia ei voida taata ilman tehokasta lainsäädäntöä ja mahdollisuutta käyttää oikeudellisia välineitä; katsoo, että sähköinen kauppa voisi myös kukoistaa, jos kuluttajat voisivat tehdä ostoksia verkossa samanlaisin ehdoin koko Euroopassa;
37. korostaa, että verkkoturvallisuus on yksi digitaalisten sisämarkkinoiden ennakkoedellytyksistä, ja katsoo juuri tästä syystä, että on välttämätöntä varmistaa verkkoturvallisuus ja tietoturva näillä nopeasti kasvavilla markkinoilla; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission aloitteeseen perustaa kyberturvallisuutta koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus verkkoturvallisuuden tekniikoiden ja sovellusten alalla;
38. kehottaa laatimaan tehokkaamman säädöskehyksen tieto- ja viestintätekniikka-alan koulutusta koskevaa EU:n rahoitusta varten, jotta parannetaan EU:n kilpailukykyä;
39. katsoo, että EU:ssa olevaan teknologiakuiluun on löydettävä ratkaisu digitaalisia sisämarkkinoita koskeviin toimiin liittyvän säädöskehyksen avulla; korostaa, että tarvitaan aloitteellista lähestymistapaa, jotta kavennettaisiin eri alueiden, maaseutu- ja taajama-alueiden sekä sukupolvien välistä kuilua;
40. toteaa, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan politiikkaan liittyvän vahvan säädöskehyksen tukemiseksi on annettava suoraa tukea EU:n yrityksissä tapahtuvalle kehittämiselle ja innovoinnille; painottaa siksi, että pk-yrityksiä on rohkaistava käyttämään digitaalista teknologiaa sekä kehittämään tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja palveluita;
41. huomauttaa, että digitaalinen innovointi luo kasvua ja että digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan politiikkaan liittyvän vahvan säädöskehyksen on kannustettava yrittäjyyttä; korostaa, että on kehitettävä nuorille innovoijille suunniteltuja kannustavia ohjelmia, jotta hyödynnettäisiin Euroopan nuorten potentiaalia.
ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
3.12.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 3 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Laura Ferrara, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Tadeusz Zwiefka |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Stefano Maullu, Rainer Wieland, Kosma Złotowski |
||||
1.12.2015
KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
Valmistelija: Michał Boni
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. painottaa, että kaikkien digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin kuuluvien aloitteiden olisi oltava perusoikeuksien ja erityisesti tietosuojalainsäädännön mukaisia, ja panee merkille toimenpidepaketin tuottaman lisäarvon EU:n taloudelle; korostaa, että perusoikeuksien ja erityisesti yksityisyyden ja henkilötietojen suojan kunnioittaminen on tärkeä tekijä kansalaisten luottamuksen ja turvallisuudentunteen rakentamisessa, jotka taas ovat välttämättömiä datavetoisen talouden kehittämiselle digitaalialan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ja katsoo, että näitä käsiteltäessä olisi pidettävä mielessä, että ne luovat mahdollisuuksia ja muodostavat kilpailuedun; korostaa teknologioiden, yritysten ja viranomaisten välisen yhteistyön tarvetta, jotta sovellettavan EU:n lainsäädännön noudattaminen voidaan taata; tähdentää, että sekä yleinen tietosuoja-asetus että tietosuojadirektiivi on tärkeää hyväksyä nopeasti sekä rekisteröityjen että yritysten edun nimissä; vaatii sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistamista, jotta varmistetaan direktiivin säännösten yhdenmukaisuus tietosuojapaketin kanssa ennen sen voimaantuloa;
3.3.2. Laittoman sisällön torjunta internetissä
2. vaatii komissiota kehittämään kyberrikollisuuden sekä internetin laittoman sisällön ja materiaalin, myös vihapuheen, torjuntaan tarkoitettuja toimia ja oikeudellisen kehyksen, jotka ovat täysin yhdenmukaisia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien, erityisesti ilmaisunvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, voimassa olevan unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön sekä tarpeellisuus-, suhteellisuus- ja oikeusvaltioperiaatteiden ja asianmukaisen oikeusmenettelyn periaatteen kanssa; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen
– säätää johdonmukaisia ja tehokkaita lainvalvontakeinoja eurooppalaisille ja kansallisille poliisi- ja lainvalvontaviranomaisille,
– laatia selkeät suuntaviivat laittoman verkkosisällön, myös vihapuheen, torjuntaan,
– tukea julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja vuoropuhelua voimassa olevan unionin lainsäädännön mukaisesti,
– selventää välittäjien ja verkkoalustojen asema EU:n perusoikeuskirjan osalta,
– varmistaa, että EU:n internetsisällöstä ilmoittamista käsittelevän yksikön (EU IRU) perustaminen Europolin yhteyteen pohjautuu oikeusperustaan, joka sopii sen toimintaan,
– varmistaa erityistoimenpiteitä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi ja taata tehokas yhteistyö kaikkien sidosryhmien välillä, jotta turvataan lasten oikeudet ja suojelu verkossa ja kannustetaan tekemään aloitteita, joiden pyrkimyksenä on tehdä internetistä turvallinen paikka lapsille,
– tehdä yhteistyötä sidosryhmien kanssa koulutus- ja tiedotuskampanjoiden edistämiseksi;
3. muistuttaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin (2000/31/EY) 12 artiklan mukaan ”jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tarjottava tietoyhteiskunnan palvelu muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa tai viestintäverkkoyhteyden tarjoamisesta, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa siirretyistä tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja: a) ei ole siirron alkuunpanija; b) ei valitse siirron vastaanottajaa; eikä c) valitse eikä muuta siirrettäviä tietoja”;
3.4. Lisää luottamusta digitaalipalveluihin ja henkilötietojen käsittelyyn ja parannuksia niiden turvallisuuteen
4. korostaa, että nopeasti lisääntyvien tietoverkkoihin kohdistuvien hyökkäysten ja kyberrikosten vuoksi on tarpeen laatia yhdenmukainen unionin ja sen jäsenvaltioiden vastatoimi, joka takaa korkean verkko- ja tietoturvallisuuden tason; uskoo, että turvallisuuden lisääminen internetissä edellyttää, että tietoverkkoja ja tärkeää infrastruktuuria suojataan, että lainvalvontaelimet pystyvät torjumaan rikollisuutta, myös terrorismia, väkivaltaista radikalisoitumista ja verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista riistoa, ja että välttämättä tarvittavan datan käyttö mahdollistetaan sekä verkossa että sen ulkopuolella tapahtuvan rikollisuuden torjuntaan; painottaa, että näin määriteltynä turvallisuus ja perusoikeuksien turvaaminen kybertoimintaympäristössä ovat välttämättömiä ennakkoedellytyksiä sille, että voidaan vahvistaa luottamusta digitaalisiin palveluihin, minkä vuoksi turvallisuus on välttämätön perusta kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi;
5. vaatii verkko- ja tietoturvadirektiivin lopullista hyväksymistä, jotta voidaan säätää johdonmukainen sääntelykehys strategisen ja toiminnallisen kyberturvallisuuden turvaamiseksi sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, mikä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä kansallisten viranomaisten ja EU:n virastojen kanssa ja sitä, että varmistetaan EU:n perusoikeuksien, erityisesti yritysten, julkishallinnon ja rekisteröityjen tieto- ja yksityisyyden suojan turvaaminen;
6. muistuttaa, että salaus ja muut välineet ovat hyödyllisiä kansalaisille ja yrityksille, sillä niillä voidaan turvata yksityisyys ja vähintään perustasoinen tietoturvallisuus; tuomitsee sen, että salausta voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin;
7. suhtautuu myönteisesti siihen, että Europolin yhteyteen on perustettu Euroopan verkkorikostorjuntakeskus (EC3), joka auttaa reagoimaan nopeammin kyberhyökkäyksiin; kehottaa esittämään lainsäädäntöehdotuksen Euroopan verkkorikostorjuntakeskuksen valtuuksien vahvistamiseksi ja kehottaa saattamaan tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä 12. elokuuta 2013 annetun direktiivin 2013/40/EU pikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja toteaa, että direktiivin tarkoituksena on myös parantaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja asiaankuuluvien EU:n virastojen (Eurojust, Europol, EC3 ja ENISA) välistä toiminnallista yhteistyötä;
8. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen perustaa kyberturvallisuutta koskeva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus; korostaa yritysten yhteistyön ja niiden osallistumisen tarpeellisuutta ja sitä, että on otettava käyttöön sisäänrakennetun turvallisuuden konsepti; tukee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia tällä alalla koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä; pitää tässä yhteydessä valitettavana päätöstä lopettaa sietokykyä käsittelevä eurooppalainen julkis-yksityinen kumppanuus (EP3R);
9. huomauttaa, että laajamittaiseen sähköiseen valvontaan liittyvät paljastukset ovat osoittaneet, että on palautettava kansalaisten luottamus digitaalisten palveluiden yksityisyyteen, turvallisuuteen ja suojaukseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää noudattaa tarkasti voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä ja kunnioittaa perusoikeuksia, kun henkilötietoja käsitellään kaupallisissa tai lainvalvontatarkoituksissa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää pitää mielessä sellaiset voimassa olevat välineet, kuten keskinäistä oikeusapua koskevat sopimukset, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia ja vähentävät vaaraa päästä laittomasti käsiksi ulkomaille tallennettuihin tietoihin;
10. muistuttaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille siirtämistä, tallentamista ja säilyttämistä koskevien palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita; panee erityisesti merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on asioissa C-360/10 ja C-70/10 antamissaan tuomioissa torjunut lähes kaikkien kyseessä olevien palvelujen käyttäjien (internetyhteyksien tarjoajat toisessa ja sosiaalinen media toisessa tapauksessa) aktiivista valvontaa koskevat toimenpiteet ja täsmentänyt, että kaikki määräykset, joilla velvoitetaan hosting-palveluntarjoaja suorittamaan yleistä valvontaa, ovat kiellettyjä;
4.1. Datavetoisen talouden kehittäminen
11. katsoo, että massadata, pilvipalvelut, esineiden internet sekä tutkimus ja innovointi ovat keskeisiä talouskasvun kannalta ja että niihin tarvitaan johdonmukainen lähestymistapa EU:n lainsäädännössä; uskoo, että on välttämätöntä noudattaa tietosuojalainsäädäntöä sekä yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyjä tehokkaita yksityisyyden suojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiä, myös lapsen asemaa heikommassa asemassa olevina kuluttajina koskevia erityissäännöksiä, kun halutaan rakentaa kansalaisten ja kuluttajien luottamusta datavetoisen talouden alaan; korostaa, että on tärkeää lisätä kuluttajien tietoisuutta tiedon ja tiedonjakamisen merkityksestä taloudessa ja heidän perusoikeuksiensa yhteydessä ja säätää tietojen omistajuutta ja kansalaisten oikeutta henkilötietojensa valvontaan koskevia sääntöjä; korostaa palveluiden ja tuotteiden personoinnin merkitystä ja katsoo, että se olisi toteutettava tietosuojavaatimusten mukaisesti; toivoo, että edistetään oletusarvoista ja sisäänrakennettua yksityisyyttä, koska se voi puolestaan edistää innovointia ja talouskasvua; painottaa, että on varmistettava syrjimätön lähestymistapa kaikkeen tietojenkäsittelyyn; tähdentää riskiperusteisen lähestymistavan merkitystä, koska sen avulla voidaan välttää mahdollinen turha hallinnollinen rasitus ja turvata oikeusvarmuus, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen kohdalla, erityisesti pk- ja uusyrityksille sekä demokraattinen valvonta ja viranomaisten suorittama jatkuva seuranta; painottaa, että henkilötietoja on suojattava erityisesti, ja toteaa, että suojausta voidaan tehostaa ottamalla käyttöön lisäsuojatoimenpiteitä, kuten salanimien käyttö ja tietojen tekeminen anonyymeiksi, kun massadatasovellukset ja verkkopalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietoja;
4.2. Parempi kilpailukyky yhteentoimivuuden ja standardoinnin avulla
12. painottaa, että kaikessa henkilötietojen käsittelyssä, joka tehdään yhteentoimivuuteen perustuvien ratkaisujen avulla eli ISA²-ohjelman puitteissa, on noudatettava EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimuksia; vaatii yhteistyön tehostamista yhteisten maailmanlaajuisten datavetoista taloutta koskevien normien kehittämiseksi ja katsoo, että turvallisuuden, yksityisyyden kunnioittamisen ja tietosuojan olisi oltava niissä etusijalla; pitää erityisen tärkeänä, että kansalaisilla on oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen;
4.3.2. Sähköinen hallinto
13. tukee julkisten palvelujen digitalisoimista Euroopassa, sähköisen hallinnon, sähköisen demokratian ja avoimen datan toimintatapojen kehittämistä, avoimuuteen ja voimassa olevaan EU:n oikeudelliseen kehykseen perustuvaa pääsyä julkisiin asiakirjoihin ja niiden uudelleenkäyttöä ja tietosuojalainsäädännön uudistamispaketissa ehdotettuja, perusoikeuskirjan kanssa täysin yhteensopivia kattavia tietosuojanormeja; muistuttaa, että sähköinen hallinto edistää aitoa osallistumista, kuulemista ja julkishallinnon muokkaamista avoimemmaksi, helpommin ymmärrettäväksi ja tehokkaammaksi; korostaa tässä yhteydessä, että kaikkien sidosryhmien välinen tiedonvaihto on tärkeää;
14. tukee sähköisen hallinnon kehittämistä ja yhden kerran periaatteen edistämistä mutta tähdentää, että kaikkien sähköistä hallintoa koskevien aloitteiden on oltava yhdenmukaisia tietosuojalainsäädännön uudistamispaketin vaatimusten ja periaatteiden kanssa ja että aloitteissa on turvattava korkea suojauksen taso julkisille laitoksille annettujen kansalaisten tietojen suojelemiseksi;
5.2. Kansainvälinen ulottuvuus
15. on tietoinen siitä, että datavetoinen talous on luonteeltaan maailmanlaajuinen; muistuttaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden luominen edellyttää vapaita datavirtoja Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella; vaatii EU:lta ja sen jäsenvaltioilta yhteistyössä kolmansien maiden kanssa toimia kattavien tietosuojanormien ja turvallisen kansainvälisen tiedonsiirron turvaamiseksi yleisen tietosuoja-asetuksen ja EU:n oikeuskäytännön mukaisesti, kun toimitaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
30.11.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
49 1 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Philipp Albrecht, Michał Boni, Ignazio Corrao, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Sophia in ‘t Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Roberta Metsola, Louis Michel, Claude Moraes, Alessandra Mussolini, József Nagy, Soraya Post, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Csaba Sógor, Helga Stevens, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Harald Vilimsky, Udo Voigt, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Carlos Coelho, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Marek Jurek, Ska Keller, Miltiadis Kyrkos, Jeroen Lenaers, Nuno Melo, Emilian Pavel, Morten Helveg Petersen, Barbara Spinelli, Axel Voss |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Jens Geier, Gabriele Preuß, Marco Zanni |
||||
4.12.2015
TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista
Valmistelija: Renato Soru
EHDOTUKSET
Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. korostaa, että kestävään talouskasvuun Euroopassa päästään vain kehittämällä aloja, jotka tuottavat paljon taloudellista lisäarvoa; kannattaa siksi kaikkia digitaalitalouteen siirtymistä edistäviä komission toimia; korostaa, että on luotava kansainvälisiä yhteyksiä ja korjattava nykyinen tilanne, jossa digitaalisia palveluja koskevat kansalliset säännöt ovat sirpaloituneita; kehottaa komissiota noudattamaan suunniteltua aikataulua, jonka tavoitteena on luoda todelliset reiluun kilpailuun ja korkeatasoiseen kuluttajansuojaan perustuvat digitaaliset sisämarkkinat;
2. korostaa, että kustannustehokkuudessa ja kuluttajille tarkoitetuissa entistä paremmissa yksilöllisissä palveluissa näkyvien rahoituspalvelujen digitalisoinnin myönteisten vaikutusten ansiosta voidaan tarjota suotuisia rahoitustuotteita ja -palveluja, jotka yksinkertaistavat kuluttajakokemusta;
3. korostaa digitaalisten sisämarkkinoiden merkitystä Euroopan taloudelle; muistuttaa, että komission arvioiden mukaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehitys voisi tuottaa Euroopan taloudelle 415 miljardia euroa vuodessa ja luoda 3,8 miljoonaa uutta työpaikkaa; korostaa, että sen lisäksi, että digitaaliala kasvaa jatkuvasti, digitaaliset teknologiat tarjoavat uusia mahdollisuuksia myös Euroopan perinteisillä taloussektoreilla;
4. katsoo, että talouden digitalisointi on väistämätön ja positiivinen suuntaus, joka edistää kehitystä, kasvua ja innovaatiota eurooppalaisissa yrityksissä ja etenkin pk-yrityksissä, ja katsoo, että sitä kannattaa tukea;
5. kehottaa komissiota edistämään digitalisoinnin etusijalle asettavaa lähestymistapaa julkisten laitosten toiminnassa ja lainsäädännön laatimisessa; katsoo, että digitalisoinnin etusijalle asettava strategia saattaisi tuottaa etuja, jotka näkyisivät kustannussäästöinä, ympäristön kestävyytenä ja parempina palveluina, ja että kansalaisten ja EU:n toimielinten välistä kuilua voitaisiin siten kuroa umpeen;
6. toteaa, että jotta EU:n eri alueita voidaan lähentää taloudellisesti toisiinsa, on kavennettava merkittävästi niiden välistä digitaalista kuilua ja taattava kaikille EU:n kansalaisille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, tasapuolinen, avoin ja syrjimätön pääsy internetiin; korostaa, että internetiin pääsyä olisi pidettävä yleisenä hyödykkeenä, joka on yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässä; kannustaa tekemään lisää julkisia ja yksityisiä investointeja infrastruktuuriin internetin kehittämiseksi siten, että se on käytettävissä myös EU:n syrjäisimmillä alueilla; kehottaa komissiota pohtimaan uudelleen valtiontukia koskevien sääntöjen nykyistä soveltamista; pitää myönteisinä toimia, joita Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) aikoo toteuttaa tällä alalla;
7. katsoo, että jotta digitaaliset sisämarkkinat voidaan todella toteuttaa, loppukäyttäjien on voitava luottaa siihen, että taataan yhtenäiset suojanormit, ja yrityksille on taattava, että ne voivat luottaa yhteiseen ja oikeudenmukaiseen sääntelykehykseen, jolla pannaan täytäntöön samanlaisia palveluja koskevat samanlaiset säännöt;
8. pitää tervetulleena tarkistetun maksupalveludirektiivin hyväksymistä; korostaa, että jos unioni haluaa parantaa EU:n laajuista sähköistä kaupankäyntiä, on viipymättä varmistettava yleiseurooppalaisten sähköisten pikamaksujen ja mobiilimaksujen toteutuminen yhteisen normin mukaisesti sekä tarkistetun maksupalveludirektiivin asianmukainen täytäntöönpano;
9. huomauttaa, että unionin korkeasta työttömyysasteesta huolimatta useat työpaikat ovat edelleen täyttämättä, koska tehtävään ei löydy tarvittavaa osaamista; korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi on edistettävä sellaisia työ- ja koulutuspoliittisia toimia, joiden tavoitteena on parantaa EU:n kansalaisten digitaalisia taitoja; kehottaa komissiota laatimaan ohjelmia, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista;
10. katsoo, että yleiseurooppalaiset sähköisten maksujen ja mobiilimaksujen järjestelmät (SEPA-maksut) vauhdittavat rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä entistä tehokkaampien ja nopeampien vähittäismaksujen ansiosta; panee merkille, että Faster Payments -palvelun tai PayM-maksujärjestelmän kaltaisista järjestelmistä saaduista kokemuksista voidaan oppia hyödyllisiä asioita;
11. toteaa, että jotta digitaalitalous voisi kukoistaa, on parannettava sekä uusien että nykyisten yritysten ja erityisesti pk-yritysten ja mikroyritysten pääomansaantia; pitää myönteisenä komission työtä pääomaunionin luomiseksi, koska pääomaunioni tarjoaa vaihtoehtoisia rahoituslähteitä eurooppalaisille yrityksille ja pitkän aikavälin hankkeille ja täydentää siten digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa; kannustaa lisäkuulemisiin, nykyisen lainsäädännön arviointiin, joukkorahoituksen ja vertaislainojen kaltaisia aloja koskevien parhaiden käytäntöjen levittämiseen sekä riskipääomajärjestelmien elvyttämiseen EU:ssa;
12. pitää ratkaisevan tärkeänä, että digitaalisia sisämarkkinoita tuetaan tehokkaalla ja asiakasystävällisellä maksujärjestelmällä; pitää tervetulleena edistystä, jota viime vuosina on saavutettu mahdollistamalla pääsy maksupalvelumarkkinoille, lisäämällä kilpailua, parantamalla turvallisuutta ja helpottamalla rajat ylittäviä toimintoja kyseisillä markkinoilla (esimerkiksi SEPAn, uuden maksutilejä koskevan direktiivin, toimitusmaksujen uuden sääntelyn sekä tarkistetun maksupalveludirektiivin avulla); korostaa, että tulevina vuosina olisi harkittava lisätoimia, jotta voidaan pysyä innovatiivisen kehityksen tahdissa ja tasoittaa tietä entistä laajemmalle rajat ylittävälle integraatiolle;
13. kehottaa EAMV:ta tukemaan innovaatioita säännellyillä aloilla, kuten kaupan jälkeisessä infrastruktuurissa ja tietojen raportoinnissa sen varmistamiseksi, että nykyiset markkinatoimijat eivät käytä sääntelyä esteenä sellaisten uusien tekniikoiden kehittämiselle, jotka saattaisivat lisätä tehokkuutta ja alentaa kustannuksia, kuten Blockchain- ja Distributed Ledger -teknologia;
14. korostaa verkkoturvallisuuden merkitystä digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa, etenkin pankki- ja rahoitusalalla, maksujärjestelmissä ja sähköisessä kaupankäynnissä; kehottaa siksi komissiota seuraamaan erityisesti verkossa tapahtuvista petoksista ja verkkohyökkäyksistä aiheutuvia uhkia, vahvistamaan ennaltaehkäisytoimia, luomaan puitteet, joiden avulla voidaan kehittää Euroopan laajuisia koordinoituja ratkaisuja verkkorikollisuuden torjumiseksi, sekä laatimaan Euroopan laajuisia tiedotuskampanjoita, joissa tiedotetaan kansalaisille tietoturvallisuuteen liittyvistä uhkista;
15. kehottaa komissiota ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon rahoitusta koskevien tietojen erityisluonteen ja globaalien sääntely- ja valvontaviranomaisten tarpeet, kun neuvotellaan tietosuojaa ja tiedon jakamista koskevista sopimuksista;
16. korostaa, että on tärkeä luoda yksinkertaiset, tehokkaat ja varmat maksujärjestelmät digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä ja kasvua varten; pitää myönteisenä, että maksujärjestelmiä koskevan unionin laajuisen lainsäädännön laadinnassa on edistytty; kehottaa komissiota ottamaan tämän kehityksen huomioon sen pannessa täytäntöön omaa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaansa;
17. ottaa huomioon, että digitaaliset teknologiat mahdollistavat lainansaannin monille sellaisille toimijoille, jotka jäävät perinteisesti pankki- ja rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle, ja että ne edistävät näin ollen sosiaalista ja taloudellista kehitystä; kehottaa komissiota laatimaan strategian, joka edistää heikoimmassa asemassa olevien väestönosien osallistumista digitaalisiin sisämarkkinoihin ja niille pääsyä ja näin ollen myös uusien rahoitus- ja pankkipalvelujen saatavuutta;
18. katsoo, että digitaalitalouden erityispiirteiden vuoksi ei enää ole mahdollista soveltaa nykyisiä verosäännöksiä; katsoo, että verotusta on – kansallinen toimivalta asianmukaisesti huomioon ottaen – koordinoitava paremmin, jotta voidaan torjua veronkiertoa ja aggressiivisia verosuunnittelukäytäntöjä, ehkäistä markkinoiden vääristymistä ja epäreilua kilpailua sekä luoda todelliset eurooppalaiset digitaaliset sisämarkkinat; kehottaa komissiota tukemaan monikansallisiin yrityksiin sovellettavan maakohtaisen raportoinnin ulottamista koskemaan kaikkia aloja, lukuun ottamatta pk-yrityksiä ja markkina-arvoltaan keskisuuria yrityksiä, kannattamaan yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa koskevaa ehdotusta ja tukemaan digitaaliteknologian ja parhaiden käytäntöjen hyväksymistä verotusta koskevien tietojen tehokkaan ja oikea-aikaisen keräämisen helpottamiseksi; pyytää komissiota ottamaan huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) viimeisimmät veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjuntaa koskevat suositukset;
19. pitää ensisijaisena tavoitteena, että kehitetään yksinkertaistettu, yhtenäinen ja johdonmukainen verkossa toimiva arvonlisäverojärjestelmä, jotta voidaan pienentää Euroopassa toimiville pienille ja innovatiivisille yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia; kehottaa lisäksi noudattamaan täysimääräisesti verotuksen neutraaliuden periaatetta muodosta (fyysinen tai digitaalinen) riippumatta; kehottaa komissiota tehtyjen sitoumusten mukaisesti antamaan mahdollisimman pian ehdotuksen, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat alentaa lehtien, digitaalisten julkaisujen, kirjojen ja verkkojulkaisujen arvonlisäverokantoja; toteaa, että jäsenvaltiot voivat EU:n nykyisen arvonlisäverodirektiivin nojalla soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa kulttuurisisältöihin; kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa veroviranomaisten ja sidosryhmien välillä, jotta voidaan kehittää tarkoituksenmukaisia veronmaksuratkaisuja jakamistaloudessa; suhtautuu myönteisesti pienimuotoisen keskitetyn alv-asiointipisteen käyttöönottoon, koska se on askel kohti EU:n tilapäisen alv-järjestelmän lakkauttamista; on kuitenkin huolestunut siitä, että kynnysarvon puuttuminen asettaa jotkut pk-yritykset vaikeaan asemaan säännösten noudattamisessa; kehottaa komissiota tarkistamaan järjestelmää ja tekemään siitä yritysystävällisemmän;
20. korostaa tarvetta kannustaa innovaatioihin ja edistää tasavertaisia toimintaedellytyksiä niin, että kaikkia digitaalitaloudessa toimivia taloustoimijoita koskevat samat toiminnalliset vaatimukset sekä turvallisuus- ja pääomavaatimukset;
21. toteaa, että erityisesti pk-yritykset kärsivät verotusongelmista harjoittaessaan rajat ylittävää toimintaa; kehottaa siksi komissiota tutkimaan mahdollisuuksia näiden pk-yritysten esteiden poistamiseksi;
22. painottaa sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalvelujen merkitystä sähköisen tiedonvaihdon määrän ja laadun lisäämisessä kasvua silmällä pitäen; kehottaa siksi jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun asetuksen (EU) N:o 910/2014 täytäntöön panemiseksi 1. heinäkuuta 2016 mennessä;
23. kannattaa komission päätöstä käynnistää julkinen keskustelu ja kaksi kuulemista maarajoituksista ja alustoista, verkossa toimivista välittäjistä, datasta, pilvipalveluista ja jakamistaloudesta; korostaa, että alustan käsite on määriteltävä, jotta kilpailulainsäädännön tarkistamiselle saadaan selkeä lähtökohta; kannustaa komissiota luomaan yrityksille toimintaedellytykset, jolla varmistetaan innovatiivisten ideoiden kehittäminen, työnormien suojelu, reilu kilpailu ja yhtäläiset mahdollisuudet digitaalisille palveluille; myöntää, että tekniikan nopea kehitys digitaalisilla markkinoilla edellyttää teknisesti neutraalia sääntelykehystä tulevia aloitteita varten;
24. pitää valitettavana Googlen käytäntöjä koskevien tutkimusten pitkähköä kestoa sekä sitä, että tutkimukset ovat olleet käynnissä jo vuosia ilman lopullista tulosta; on siksi tyytyväinen, että komissio on lähettänyt Googlelle väitetiedoksiannon hintaseurantapalvelusta; kehottaa komissiota tutkimaan edelleen päättäväisesti kaikkia tutkimuksissaan havaitsemia epäkohtia, mukaan luettuna kaikki muut vertikaalisen haun alat, sillä tämä on viime kädessä osa tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamista kaikille digitaalisten markkinoiden toimijoille;
25. pitää myönteisenä komission aikomusta tehdä loppu perusteettomista maarajoituskäytännöistä, jotka vähentävät kuluttajien valinnanmahdollisuuksia; pitää keskeisenä varmistaa, että pannaan asianmukaisesti täytäntöön palveludirektiivin 20 artiklan 2 kohta, jossa kielletään kansalaisuuteen tai asuinmaahan tai asuinpaikkakuntaan perustuva syrjintä palvelujen tarjoamisessa, ja kuluttajansuojadirektiivin 8 artiklan 3 kohta, jossa edellytetään, että verkkosivustoilla, joilla käydään kauppaa, olisi ilmoitettava viimeistään tilausprosessin käynnistyessä, sovelletaanko toimitusrajoituksia ja mitkä maksuvälineet hyväksytään;
26. katsoo, että digitaaliset maksupalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä taloudelle; kehottaa komissiota poistamaan kaikki mahdolliset verkossa maksamisen esteet unionissa ja varmistamaan, että kaikki kaupalliset EU:n alueen verkkosivut, jotka hyväksyvät verkkopankkitoiminnan ja luottokorttien kaltaiset maksupalvelut, eivät syrji näitä maksupalveluja rekisteröintijäsenvaltion perusteella;
27. katsoo, että eurooppalaisen digitaalitalouden kehittäminen edellyttää riittävää kilpailutasoa ja palveluntarjoajien monimuotoisuutta ja painottaa, että verkkovaikutukset mahdollistavat monopolien ja oligopolien luomisen; tukee komissiota sen pyrkimyksissä ehkäistä markkinoiden väärinkäytöksiä ja ylläpitää kuluttajien oikeuksia; kannustaa komissiota poistamaan esteet digitaalitalouteen pääsyltä aloilla, joilla on harvoja määräävässä asemassa olevia toimijoita, lukuun ottamatta tapauksia, joissa niitä tarvitaan varovaisuussyistä tai kuluttajien oikeuksien suojelemiseksi; kehottaa komissiota torjumaan syrjiviä käytäntöjä kaikilla digitaalitalouden aloilla, mukaan luettuina verkko-ostaminen ja verkkomaksut, hakukoneet ja sosiaalinen media sekä verkon neutraalius, lisäkeinona verkon avaamiseksi kilpailulle;
28. korostaa tietotalouden merkitystä digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiselle; panee merkille, että yksityisyyden suojaan kohdistuva uhka on merkittävä haaste, sillä se vaikuttaa digitaalista ympäristöä kohtaan tunnettuun luottamukseen; kehottaa komissiota arvioimaan avoimuuden tasoa, tietojen käyttöä ja henkilötietojen laitonta käyttöä verkkoalustoilla sekä ehdottamaan tarvittaessa tarkoituksenmukaista sääntelyä;
29. pitää myönteisenä, että komissio käynnisti julkisen kuulemisen arvonlisäveron nykyaikaistamisesta rajat ylittävää sähköistä kaupankäyntiä varten syyskuussa 2015, ja pitää sitä tärkeänä ensimmäisenä askeleena arvonlisäveron maksamiseen rajat ylittävissä verkko-ostoksissa sovellettavan käytännön yksinkertaistamiseksi; pyytää komissiota arvioimaan tämän julkisen kuulemisen tulokset sekä tiedottamaan niistä parlamentille ja laajemmalle yleisölle kuulemisen päätyttyä;
30. painottaa, että kuluttajien pitäisi nauttia samantasoista suojelua riippumatta siitä, mitä tuotteita ja mistä he ostavat niitä, toisin sanoen riippumatta siitä, ostavatko he niitä sähköisiltä kauppapaikoilta vai perinteisistä liikkeistä;
31. korostaa, että erilaisista jakamistalouden alustoista olisi tehtävä perusteellinen arviointi, jotta voidaan varmistaa, että asianomaisessa lainsäädännössä sallitaan tällaisten palvelujen kehittäminen uusien kulutus- ja tuotantomuotojen mahdollistamiseksi ja turvataan samalla korkeatasoinen kuluttajansuoja;
32. suhtautuu myönteisesti uutta sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa koskevaan komission aloitteeseen; panee merkille, että yhteentoimivat sähköiset allekirjoitukset ja niihin liittyvä eIDAS-asetus ovat erittäin merkitykselliset digitaalisten sisämarkkinoiden kannalta rahoituspalveluissa, sillä ne tarjoavat uusia välineitä pankeille ja vakuutusyhtiöille, kuten sähköisen tunnistuksen digitaalisessa Onboarding-prosessissa ja sähköiset allekirjoitusvälineet sopimuksia ja maksuja varten;
33. katsoo, että vaikka olisi tehtävä enemmän markkinoillepääsyn esteiden poistamiseksi uusilta ja kehittyviltä digitaalialan yrityksiltä, on samanaikaisesti vaadittava, että nämä yritykset noudattavat kyseisillä markkinoilla voimassa olevia pitkäaikaisia kansallisia säännöksiä, kuten verotusta, terveyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden oikeuksia koskevia sääntöjä, ja että niiden toiminta täyttää samat korkeat vaatimukset, joita vaaditaan näillä aloilla jo toimivilta yrityksiltä;
34. korostaa, että on tärkeää tukea digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämistä ajantasaisen ja tehokkaan lainsäädäntökehyksen avulla, jotta voidaan varmistaa sähköisen liiketoiminnan jatkuvuus ja suojelu verkkorikollisuudelta, erityisesti pankkipalvelujen kaltaisilla kriittisillä aloilla;
35. toteaa, että internetin kehittymiselle ja sen käytön yleistymiselle tunnusomaiset taloudelliset periaatteet, kuten verkon neutraalius, avoimuus ja syrjimättömyys, ovat uhattuina verkossa olevien suljettujen ekosysteemien vuoksi; korostaa, että näiden ekosysteemien kehitys ja kasvu sekä niiden digitaalisten palvelujen ja tuotteiden markkinoille luoma oligopoliperusteinen rakenne vahingoittavat kuluttajien etuja ja innovointia ja saattavat siksi pitkällä aikavälillä jopa uhata digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä;
36. kehottaa komissiota tekemään pikaisesti aloitteen lainsäädännön tarkistamiseksi siten, että siinä otetaan huomioon teknologinen kehitys ja poistetaan sähköisten kirjojen ja elektronisen paperin markkinoiden kehitystä vakavasti haittaavat esteet;
37. korostaa, että komission on jatkettava kilpailusääntöjen ja erityisesti vertikaalisista rajoituksista annetun asetuksen ja siihen liittyvien suuntaviivojen täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa, että valikoivaa jakelua koskevia erityissääntöjä ei käytetä tuotteiden saatavuuden rajoittamiseen sähköisillä kaupankäyntikanavilla, ja jotta voidaan torjua kuluttajia vahingoittavaa kilpailua;
38. katsoo, että digitaalitalouden erityispiirteet, jotka johtuvat erityisesti alenevista ja kohti nollaa suuntautuvista marginaalikustannuksista sekä verkon vahvoista vaikutuksista, edistävät mittakaavaetuja ja näin ollen keskittymistä; kehottaa komissiota luomaan sellaisen kilpailupolitiikan, jossa otetaan huomioon digitaalitalouden erityispiirteet ja haasteet;
39. kehottaa komissiota laatimaan rohkean ehdotuksen, jolla tarkistetaan alv-direktiiviä (2006/112/EY), jotta rajat ylittävä alv-järjestelmä olisi selkeämpi ja keveämpi yrityksille, etenkin pk-yrityksille;
40. korostaa, että jakamistalous- ja markkinatalousmallien päällekkäisyys voisi vääristää vapaata kilpailua joillakin markkinoilla; kehottaa komissiota pyrkimään luomaan sellaisen lainsäädäntökehyksen, joka edistää jakamistalouden kehittämistä mutta joka takaa samalla yhdenvertaiset mahdollisuudet ja EU:n lainsäädännön noudattamisen etenkin verotuksen ja työoikeuden alalla;
41. toteaa, että digitaalisten markkinoiden kehittämistä voitaisiin edistää, jos unionissa olisi innovaatioryppäitä, toisin sanoen maantieteellisiä alueita, joille olisi keskittynyt paljon digitaalialan yrityksiä ja digitaaliosaamista; pyytää komissiota edistämään tällaisten alueiden edelleen kehittämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja tietojen levittämistä;
42. korostaa sellaisten yrityshautomoiden, bisnesenkeleiden sekä julkisten ja yksityisten sidosryhmien ja laitosten merkitystä, jotka pyrkivät kehittämään digitaalialan yrityksiä; kehottaa komissiota luomaan strategian, joka mahdollistaa tällaisten sidosryhmien osallistumisen digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen ja yrityshautomoiden eurooppalaisen verkon perustamiseen.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
1.12.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
49 8 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Jakob von Weizsäcker, Steven Woolfe, Sotirios Zarianopoulos |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Matt Carthy, Philippe De Backer, Ashley Fox, Doru-Claudian Frunzulică, Ildikó Gáll-Pelcz, Marian Harkin, Barbara Kappel, Verónica Lope Fontagné, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Alessia Maria Mosca, Michel Reimon, Maria João Rodrigues |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Agnes Jongerius, Anneleen Van Bossuyt, Igor Šoltes |
||||
11.11.2015
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
digitaalisia sisämarkkinoita koskevan säädöksen valmistelusta
Valmistelija: Merja Kyllönen
EHDOTUKSET
Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. pitää myönteisenä tiedonantoa ”digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”; korostaa, että digitalisaation toteutus ja yhteentoimivien älykkäiden liikennejärjestelmien käytön laajentaminen ovat keskeisiä välineitä, joiden avulla Euroopan liikennejärjestelmästä saadaan entistä tehokkaampi ja tuottavampi ja nykyisen kapasiteetin käyttöä voidaan tehostaa niin, että päivittäisestä liikenteestä, liikkuvuudesta ja logistiikasta tulee entistä sujuvampaa, turvallisempaa, resurssitehokkaampaa ja kestävämpää;
2. on tietoinen siitä, että liian hankalat hallinnolliset menettelyt saattavat estää lupaavien liikennehankkeiden toteuttamisen joissakin maissa (uusyritykset ja digitaaliset hankkeet mukaan luettuina); kehottaa sisällyttämään digitaalisiin sisämarkkinoihin erityisen ulottuvuuden hallinnollisten muodollisuuksien (verotus, ilmoitus liiketoiminnan aloittamisesta, työhönotto jne.) karsimiseksi erityisesti hankkeiden käynnistysvaiheessa;
3. toteaa, että liikenne- jaa matkailualan digitalisaatio tuo Euroopalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä työpaikkoja ja sillä on keskeinen merkitys tehtäessä eurooppalaisista kaupungeista älykkäitä kaupunkeja; toteaa, että älykkäiden liikennejärjestelmien ala kasvaa voimakkaasti ja sen vuosittaisen globaalin kasvun odotetaan olevan 16,4 prosenttia vuosina 2014–2019; toteaa, että vaikka liikenneala onkin ollut yksi edelläkävijöistä uuden tietotekniikan käytössä ja käyttöönotossa, tarvitaan vielä lisää edistystä; korostaa siksi liikenne- ja matkailualan innovatiivisten pk- ja uusyritysten rahoituksen saantia ja katsoo, että ESIRillä olisi oltavakeskeinen asema alan digitalisaatiossa;
4. huomauttaa, että liikenne- ja matkailualan digitalisaatio helpottaa uusien vähemmän mekaanisten työpaikkojen luomista ja avaa mahdollisuuksia entistä luovemmille tehtäville; huomauttaa, että työntekijöiden kouluttaminen työpaikalla on olennaisen tärkeää, jotta työntekijät pysyvät mukana tekniikan kehityksessä; korostaa, että tarvitaan sosiaalipoliittisia suunnitelmia ja koulutusta, joilla tähdätään entistä houkuttelevampien ja kestävämpien työpaikkojen luomiseen niin, että voidaan tasapainottaa digitalisaatiosta aiheutuvaa työpaikkojen katoamisen riskiä tietyillä aloilla;
5. on tietoinen siitä, digitalisaatio saattaa johtaa rakenteellisiin muutoksiin liikenne- ja matkailualalla; korostaa tarvetta käyttää uusia liiketoimintamalleja, digitaalisia alustoja ja palveluita, jotka perustuvat digitalisaatioon ja jakamistalouteen; pitää myönteisenä, että digitalisaatio mahdollistaa ”liikkuminen palveluna” -mallin (MaaS) kehittämisen, ja kehottaa komissiota panemaan alulle perinpohjaisen analyysin tähän malliin johtavien vaiheiden tukemiseksi niin, että analyysi käsittää esimerkiksi kuluttajat, liikenneinfrastruktuurin sekä kaupunkisuunnittelun;
6. kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta nykyaikaistaa unionin liikenne- ja matkailupolitiikkaa ja mukauttaa niitä digitaaliseen aikakauteen; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan eri liikennemuotojen sääntelykehystä niin, että edistetään kestävää multimodaalijärjestelmää sekä kilpailua eri liikennemuotojen tai eri yksiköiden välillä arvoketjussa ja kannustetaan liikkuvuuteen ja logistiikkaan liittyviä uusia innovaatioita ja palveluita, joiden yhteydessä olisi otettava huomioon myös jakamistalouteen perustuvat ratkaisut; katsoo, että samalla olisi luotava yhtäläiset toimintaedellytykset markkinoiden nykyisille toimijoille sekä uusille tulokkaille noudattaen turvallisuutta, saatavuutta, työoloja, oikeudenmukaista verotusta, kuluttajansuojaa, tietosuojaa ja haitallisten ympäristövaikutusten estämiseen liittyviä korkeita eurooppalaisia normeja; katsoo myös, että olisi noudatettava teknologianeutraaliuden periaatetta eikä innovointia saisi jarruttaa;
7. korostaa, että on tärkeää määritellä tarkasti ja avoimesti matkustajien oikeudet liikenteessä; kehottaa siksi komissiota esittämään ehdotuksen kaikki liikennemuodot käsittäväksi matkustajien oikeuksien peruskirjaksi, jonka avulla myös suojataan matkustajien oikeudet selkeästi ja avoimesti eri liikennemuotoja yhdistettäessä;
8. huomauttaa komissiolle, että Euroopan matkailualaa voidaan tukea tehokkaammin hyödyntämällä digitaalista ja innovoivaa tekniikkaa entistä paremmin;
9. tukee uuden digitaalitekniikan kehittämistä liikennepalvelujen itsearviointia varten ja näiden palvelujen parantamiseksi käyttäjien edun mukaisesti;
10. kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa kehitetään yhteistyössä niiden valtioiden kanssa, jotka ovat edelläkävijöitä liikennealan digitalisaation hyvien käytänteiden alalla, jotta voidaan ottaa helposti huomioon EU:n ulkopuolisten maiden teknologiset innovaatiot ja parantaa näin yhteentoimivuutta sekä lisätä eurooppalaisten yritysten kasvu- ja laajentumismahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla;
11. toivoo, ettei komissio liikennealan digitalisaatiota edistäessään unohtaisi kokonaan inhimillistä tekijää, vaan varmistaisi, että alan ammattilaiset voivat koska tahansa valvoa älykkäitä ja automatisoituja järjestelmiä hätätilanteissa; korostaa painokkaasti, että alan työntekijöiden koulutukseen on ehdottomasti sisällytettävä automatisoitujen valvonta- ja ajojärjestelmien ottaminen hallintaan;
12. kehottaa jäsenvaltioita edistämään vammaisille käyttäjille tarkoitettujen liikennepalvelujen digitalisointia, jotta kyseiset palvelut olisivat avuksi eivätkä aiheuttaisi lisäesteitä;
13. katsoo, että digitalisaation kasvuun liittyy kolme haastetta: luottamus, liitettävyys ja kapasiteetti; korostaa, että luottamus ja vankka tietosuoja ovat edellytyksenä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiselle; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa tietokapasiteettiin, saatavuuteen ja turvallisuuteen liittyvät korkeat normit niin, että tarjotaan kattava, luotettava ja yhteentoimiva tietoinfrastruktuuri ja taataan tietojen keräämisen, käsittelyn, käytön ja tallentamisen turvallisuus ja uskottavuus; pitää tärkeänä, että aiheutuvien uusien tietovirtojen määrän hallinnointia varten on olemassa tarvittava infrastruktuuri, ja toteaa, että tämä edellyttää investointeja laajakaistaan, Galileo-järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä sekä taajuuksien entistä tehokkaampaa käyttöä;
14. kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia huolehtimaan liikenteen digitaalisesta ulottuvuudesta kaupunkiliikennesuunnitelmia laatiessaan ja sisällyttämään niihin aina digitaalisen ulottuvuuden sekä varmistamaan, että kaupunkiliikenne on täysin kaikkien käyttäjien käytettävissä ja saatavilla;
15. katsoo, että liikenne- ja matkailualasta tulee yksi ”esineiden internetin” toteutuksen merkittävimmistä aloista, ja kehottaa siksi komissiota kehittämään liikennealan liitettävyyttä koskevan koordinoidun strategian; korostaakin ennakoinnin ja etukäteisen vaikutustenarvioinnin merkitystä päätöksenteossa sekä sääntelyn että infrastruktuuri-investointien yhteydessä, jotta voidaan luoda soveltamiskelpoinen perusta digitalisoidulle ja automatisoidulle liikenteelle niin, että kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, infrastruktuurin tehokkaaseen käyttöön sekä tietojen yksityisyyteen, turvallisuuteen ja saatavuuteen; korostaa myös vahvojen kyberturvatoimien tarvetta silloin, kun kulkuneuvot ovat yhteydessä toisiinsa, ja painottaa, ettei tässä ole kyse vain tietosuojasta, vaan kulkuneuvon ja sen matkustajien fyysisestä turvallisuudesta;
16. odottaa komission esittävän kattavan kertomuksen, johon sisältyy arvio EU:n matkailumarkkinoiden digitalisoinnin nykytilasta, jotta voidaan yksilöidä ja käsitellä erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden haasteita ja mahdollisuuksia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; katsoo, että tällaisessa kertomuksessa olisi esitettävä myös asiaankuuluvia suosituksia terveen kilpailun ja tasapuolisten toimintaedellytysten takaamiseksi kaikille toimijoille ja kuluttajien suojelemiseksi siten, että huolehditaan avoimuudesta, neutraaliudesta ja saatavuudesta;
17. korostaa digitalisaation merkitystä matkailualalla sekä sitä, että kaikista digitaali-infrastruktuureista on tehtävä helposti saatavilla olevia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ottaen huomioon myös jakamistalouden alustojen kehitys;
18. on vakuuttunut, että digitalisaatio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia integraation tehostamiseen; kehottaa komissiota selvittämään nykyisiä puutteita, jotka liittyvät integrointiin, yhteentoimivuuteen ja standardointiin; tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa televiestintä- ja liikenneverkkoihin sekä älykkäisiin energiaverkkoihin, kun kehitetään uudentyyppisiä digitaalisia palveluja kuluttajille ja hyödykkeiden toimittajille; korostaa, että tarvitaan autoteollisuuden ja televiestintäteollisuuden välistä kumppanuutta sen varmistamiseksi, että verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja ja tällaisten ajoneuvojen infrastruktuuria kehitetään yhteisten standardien mukaisesti kaikkialla Euroopassa sekä koko maailmassa;
19. muistuttaa, että on edistettävä kunnianhimoisella tavalla eri liikennemuodot yhdistävää ja rajat ylittävää matkatietoa, reittisuunnittelua ja lippupalveluja, joissa käytetään digitaalisia sekä verkossa toimivia alustoja, ja kehottaa komissiota tämän kehityksen vauhdittamiseksi esittämään ehdotuksen, joka velvoittaa palveluntarjoajia asettamaan saataville kaikki tarvittavat tiedot;
20. korostaa, että tieto- ja viestintäteknisten välineiden ja sekä verkkojen että sovellusten olisi oltava kattavia ja kaikkien käyttäjien, myös vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten, saatavilla ja helposti käytettävissä; kehottaa komissiota ottamaan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä huomioon näiden käyttäjien syrjäytymisvaaran;
21. pitää tärkeänä, että Euroopan kaikkien kansalaisten sekä kaikkien Euroopassa vierailevien käytettävissä on nopea ja langaton internet-yhteys etenkin liikenteen ja matkailun solmukohdissa ja maaseudulla sekä syrjäisillä alueilla; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan sitoutumistaan verkkovierailumaksujen poistamiseen Euroopasta; toteaa, että on äärimmäisen tärkeää poistaa esteet, jotka haittaavat sähköisten palveluiden rajat ylittävää kehittämistä liikenne- ja matkailualalla; painottaa, että liikenteeseen liittyvien palvelujen maakohtaiset estot olisi siksi poistettava;
22. korostaa, että EU:n on toimittava aktiivisesti ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevässä YK:n maailmanfoorumissa ja erityisesti älykkäitä liikennejärjestelmiä ja automatisoituja ajoneuvoja käsittelevässä epävirallisessa työryhmässä (WP.29); pitää tällaista osallistumista keskeisen tärkeänä, jotta voidaan varmistaa, että verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja koskevista EU:n standardeista tulee maailmanlaajuisten standardien perusta; katsoo niin ikään, että EU:n olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa verkkoyhteydellä varustettuja ajoneuvoja koskevien standardien ja säädösten yhteydessä.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
10.11.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
41 4 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Daniela Aiuto, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Rosa Estaràs Ferragut |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Clara Eugenia Aguilera García, Paul Brannen, Jiří Maštálka, Flavio Zanonato |
||||
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
Hyväksytty (pvä) |
14.12.2015 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
80 6 3 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Jerzy Buzek, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Philippe De Backer, Pilar del Castillo Vera, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Theresa Griffin, Antanas Guoga, Sergio Gutiérrez Prieto, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Miapetra Kumpula-Natri, Paloma López Bermejo, Antonio López-Istúriz White, Ernest Maragall, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Dan Nica, Angelika Niebler, Margot Parker, Eva Paunova, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Marcus Pretzell, Michel Reimon, Robert Rochefort, Virginie Rozière, Paul Rübig, Jean-Luc Schaffhauser, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Sergei Stanishev, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Mylène Troszczynski, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Anneleen Van Bossuyt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Marco Zullo |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Lucy Anderson, Pervenche Berès, Michał Boni, Lefteris Christoforou, Gunnar Hökmark, Werner Langen, Vladimír Maňka, Marian-Jean Marinescu, Roberta Metsola, Clare Moody, Julia Reda, Massimiliano Salini, Adam Szejnfeld |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Amjad Bashir, Andrea Bocskor, Petra Kammerevert, Ulrike Müller |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
|
80 |
+ |
|
|
ALDE, ECR, EFDD, ENF, PPE, S&D, Verts/ALE |
Philippe De Backer, Antanas Guoga, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Ulrike Müller, Morten Helveg Petersen, Robert Rochefort, Daniel Dalton, Vicky Ford, Hans-Olaf Henkel, Marcus Pretzell, Richard Sulík, Evžen Tošenovský, Anneleen Van Bossuyt, David Borrelli, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Dario Tamburrano, Marco Zullo, Barbara Kappel, Bendt Bendtsen, Andrea Bocskor, Michał Boni, Jerzy Buzek, Lefteris Christoforou, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, András Gyürk, Ildikó Gáll-Pelcz, Gunnar Hökmark, Philippe Juvin, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Antonio López-Istúriz White, Marian-Jean Marinescu, Roberta Metsola, Angelika Niebler, Eva Paunova, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Adam Szejnfeld, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera, Lucy Anderson, José Blanco López, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Theresa Griffin, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Eva Kaili, Petra Kammerevert, Jeppe Kofod, Miapetra Kumpula-Natri, Vladimír Maňka, Csaba Molnár, Clare Moody, Dan Nica, Miroslav Poche, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Sergei Stanishev, Catherine Stihler, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Pascal Durand, Ernest Maragall, Julia Reda, Michel Reimon, Igor Šoltes, Claude Turmes |
|
|
6 |
- |
|
|
ECR, EFDD, ENF, S&D |
Amjad Bashir, Margot Parker, Jean-Luc Schaffhauser, Mylène Troszczynski, Pervenche Berès, Virginie Rozière |
|
|
3 |
0 |
|
|
GUE |
Xabier Benito Ziluaga, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77.
- [2] EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73.
- [3] EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14.
- [4] EUVL L 84, 20.3.2014, s. 72.
- [5] EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129.
- [6] EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.
- [7] EUVL L 165, 18.6.2013, s. 1.
- [8] EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
- [9] EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7.
- [10] EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.
- [11] EUVL L 337, 18.12.2009, s. 1.
- [12] EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
- [13] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
- [14] EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20.
- [15] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.
- [16] EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10.
- [17] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0220.
- [18] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0051.
- [19] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0071.
- [20] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0179.
- [21] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0067.
- [22] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0032.
- [23] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0535.
- [24] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0536.
- [25] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0454.
- [26] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0436.
- [27] Hyväksytyt tekstit, P7_TA (2013)0377.
- [28] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0327.
- [29] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0239.
- [30] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0215.
- [31] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0468.
- [32] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0324.
- [33] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0237.
- [34] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0140.
- [35] EUVL C 50E, 21.2.2012, s. 1.
- [36] EUVL C 236E, 12.8.2011, s. 33.
- [37] EUVL C 81E, 15.3.2011, s. 45.
- [38] EUVL C 236E, 12.8.2011, s. 24.
- [39] Eurostat (2014): http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Information_society_statistics_at_regional_level#People_who_never_used_the_internet
- [40] Selonteko UHF-kaistan tulevaa käyttöä käsitelleen korkean tason työryhmän tuloksista.
- [41] EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
- [42] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0329.
- [43] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0232.
- [44] Tunisin toimintaohjelman ja tietoyhteiskuntahuippukokouksen Genevessä hyväksytyn periaatejulistuksen mukainen määritelmä.
- [45] Tutkimus kasvun luomisesta – kulttuurialan ja luovan alan markkinoiden mittaaminen EU:ssa (Ernst & Young).
- [46] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0273.
- [47] Ks. raportti "EU customs enforcement of intellectual property rights – Results at the EU border 2014, DG TAXUD, 2015".