MIETINTÖ johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

25.1.2016 - (2015/2233(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Viviane Reding

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS)[1], joka tuli voimaan tammikuussa 1995 WTO:n Uruguayn kierroksen neuvottelujen tuloksena,

–  ottaa huomioon WTO:n palvelukauppaneuvoston puheenjohtajan, suurlähettiläs Fernando de Mateon 21. huhtikuuta 2011 WTO:n kauppaneuvottelukomitealle antaman raportin palvelukauppaneuvottelujen erityisistunnosta[2],

–  ottaa huomioon Really Good Friends of Services -ryhmän 5. heinäkuuta 2012 antaman lausuman[3],

–  ottaa huomioon neuvoston 8. maaliskuuta 2013 antamat sekä 10. maaliskuuta 2015 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat ohjeet palvelukauppasopimuksen (TiSA) neuvottelemiseksi[4],

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta[5],

–  ottaa huomioon puheenjohtaja Junckerin 15. heinäkuuta 2014 uudelle komissiolle antamat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,

--  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 päivätyn Ecorysin raportin komissiolle ”Trade Sustainable Impact Assessment in support of negotiations on a plurilateral Trade in Services Agreement (TiSA)”[6],

–  ottaa huomioon kaikkien TiSA-sopimuspuolten toimittamat neuvotteluasiakirjat ja erityisesti komission 22. heinäkuuta 2014 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat asiakirjat, joihin kuuluu EU:n alustava esitys[7],

–  ottaa huomioon komission jäsenen Malmströmin 5. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman potilaiden liikkuvuudesta TiSA-sopimuksessa[8],

–  ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 20. maaliskuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman julkisista palveluista TiSA- ja TTIP-neuvottelujen yhteydessä[9],

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 39 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan henkilötietojen suojasta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan, joiden mukaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen kuuluu EU:n perusarvoihin,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) WTO:ssa, kulttuurin monimuotoisuus mukaan lukien[10],

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 21 artiklan,

--  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 207 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksessa esitetyn kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen,

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon palvelukauppasopimuksen (TiSA) paikallisesta ja alueellisesta ulottuvuudesta (CDR 2700/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0009/2016),

A.  toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä;

B.  toteaa, että vaikka TiSA on nykymuodossaan ja sen nykyisten neuvotteluosapuolten kanssa useammankeskinen sopimus, tavoitteena olisi oltava, että tehty sopimus saavuttaa kriittisen massan, jonka ansiosta siitä tulee monenvälinen sopimus WTO:ssa;

C.  toteaa, että kauppasopimusten tarkoituksena on antaa eurooppalaisille kuluttajille enemmän oikeuksia ja tarjota heille edullisempia hintoja, enemmän työpaikkoja ja turvaa työntekijöille; toteaa, että niiden tarkoituksena on oltava myös edistää kestävää kehitystä ja yritysten yhteiskuntavastuuta maailmanlaajuisesti sekä luoda eurooppalaisille yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset; toteaa, että kauppapolitiikalla olisi edistettävä ihmisarvoista työtä koskevan ILO:n ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteuttamista ja sen olisi oltava täysin yhdenmukaista niiden kanssa;

D.  toteaa, että kaikilla kauppasopimuksilla on oltava tarkoitus avata markkinat eurooppalaisille yrityksille ulkomailla ja turvata EU:n kansalaisten asema; toteaa, että TiSA-sopimuksen olisi lisättävä pääsyä ulkomaanmarkkinoille, edistettävä parhaita käytäntöjä ja ohjailtava globalisaatiota, jotta varmistetaan, että se vastaa EU:n arvoja, periaatteita ja etuja ja auttaa EU:n yrityksiä menestymään globaalien arvoketjujen aikakaudella; toteaa, että kuluttajien oikeudet sekä sosiaaliset ja ympäristöä koskevat normit eivät ole kaupan esteitä vaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian perustekijöitä, joista ei neuvotella; toteaa, että EU:n kauppapolitiikassa on tuettava SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetettuja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevia tavoitteita; toteaa, että palvelujen tarjoaminen EU:ssa perustuu yleistä saatavuutta, laatua, turvallisuutta, edullisuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskeviin periaatteisiin, jotka on taattava aina ja kaikissa kaupungeissa ja kaikilla alueilla; toteaa, että EU:n olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisellä tasolla;

E.  katsoo, että talouksien ja kansainvälisen kaupan globalisoitumisen, palveluistumisen ja digitalisoitumisen yhteydessä tarvitaan pikaisia toimia, joilla vahvistetaan kansainvälisiä sääntöjä; katsoo, että EU haluaa erityisesti vahvistaa globaaleja kauppasääntöjä globaalien tuotantoketjujen hallitsemiseksi; katsoo, että monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen tehokkain kehys avoimen ja reilun kaupan saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti;

F.  katsoo, että TiSA on EU:lle tilaisuus vakiinnuttaa asemansa maailman suurimpana palvelujen viejänä, joka vastaa 25 prosentista globaalista palvelujen viennistä ja jonka palvelukaupan ylijäämä oli 170 miljardia euroa vuonna 2013; toteaa, että EU:n palveluviennin arvo on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana ja sen arvo oli 728 miljardia euroa vuonna 2014; huomauttaa, että palvelut työllistävät lähes 70 prosenttia EU:n työvoimasta ja niiden osuus Euroopan tavaraviennin arvosta on 40 prosenttia; toteaa, että 90 prosenttia EU:ssa vuosina 2013–2025 luotavista uusista työpaikoista syntyy palvelualoille; katsoo, että tällä sopimuksella on mahdollista edistää työpaikkojen luomista EU:ssa;

G.  katsoo, että palvelukauppa synnyttää EU:ssa kasvua ja työpaikkoja, mitä voitaisiin vahvistaa TiSA-sopimuksella;

H.  toteaa, että monet tärkeät markkinat varsinkin kehittyvissä talouksissa ovat yhä suljettuja eurooppalaisille yrityksille; toteaa, että tarpeettomat palvelukaupan esteet, jotka tuontitulleiksi muutettuina ovat 15 prosenttia Kanadan, 16 prosenttia Japanin, 25 prosenttia Etelä-Korean, 44 prosenttia Turkin ja 68 prosenttia Kiinan osalta, estävät eurooppalaisia yrityksiä edelleen saamasta täyttä hyötyä kilpailukyvystään; toteaa, että EU, jossa vastaava osuus on vain 6 prosenttia, on merkittävästi avoimempi kuin suurin osa kumppaneistaan; toteaa, että EU:n olisi hyödynnettävä asemaansa palvelujen tärkeimpänä tuojana ja viejänä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi vastavuoroisella pääsyllä markkinoille ja reilulla kilpailulla;

I.  toteaa, että tullien ulkopuoliset esteet, joiden keskimääräinen osuus on yli 50 prosenttia valtioiden rajat ylittävien palvelujen kustannuksista, vaikuttavat suhteettoman paljon pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), joiden osuus EU:n palveluviennistä on yksi kolmasosa ja joilla ei usein ole riittävästi inhimillisiä ja taloudellisia resursseja tällaisista esteistä selviytymiseen; katsoo, että tarpeettomien esteiden poistaminen helpottaisi pk-yritysten kansainvälistymistä, jos nämä esteet voidaan poistaa vaarantamatta niiden perustana olevien yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden täyttymistä; katsoo, että oikeutettujen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimet olisi säilytettävä;

J.  toteaa, että arvoketjujen globalisoituminen lisää sekä kotimaisen tuotoksen että viennin tuontisisältöä; toteaa, että tavarakauppa ja palvelukauppa liittyvät toisiinsa ja näiden globaalien toimitusketjujen hallitsemiseksi tarvitaan globaaleja sääntöjä; toteaa, että sitovista kansainvälisistä normeista tulee entistä tärkeämpiä globaalien arvoketjujen yhteydessä, jotta vältetään kilpailun jatkuminen alimmalle sääntelytasolle sekä sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä polkumyynti;

K.  katsoo, että kansalaisten luottamusta EU:n kauppapolitiikkaan on vahvistettava varmistamalla työllisyyden parantuminen sekä kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lisääminen ja takaamalla, että toiminta on mahdollisimman avointa, sitoutunutta ja vastuullista, minkä vuoksi työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, paikallis- ja alueviranomaisten ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja neuvotteluissa olisi oltava selvät suuntaviivat;

L.  toteaa, että suurin osa EU:n ohjelman sitoumuksista koskee jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että sitoumusten toteuttaminen vaikuttaa erityisesti alue- ja paikallishallintoon;

M.  katsoo, että tietosuoja ei ole taloudellinen rasite vaan talouskasvun lähde; katsoo, että on erittäin tärkeää palauttaa luottamus digitaaliseen toimintaympäristöön; katsoo, että palvelukauppa ei voi toimia ilman tietovirtoja mutta siinä ei koskaan saisi tinkiä tietosuojaa ja oikeutta yksityisyyteen koskevasta EU:n säännöstöstä;

N.  toteaa kehottaneensa 26. kesäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta[11] komissiota ”panemaan täytäntöön suunnitelmansa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi”;

O.  katsoo, että TiSA lisää luonnollisten henkilöiden liikkumista sopimuspuolina olevien maiden välillä ja että kaikkia EU:n kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, kun on kyse pääsystä sopimuspuolten alueelle;

P.  toteaa, että Euroopan parlamentilla on hyväksyntämenettelyssä lopullinen päätösvalta kauppasopimuksista ja sen jäsenet päättävät vain TiSA-sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä neuvottelujen päättymisen jälkeen; toteaa, että tietyissä jäsenvaltioissa ratifiointi voi edellyttää alueellisten parlamenttien ja/tai aluetasoa edustavien parlamentin kamarien tekemää ratifiointia;

Q.  toteaa varaavansa oikeuden esittää kantansa tutustuttuaan TiSA-sopimusta koskeviin mahdollisiin tuleviin tekstiehdotuksiin ja luonnoksiin;

1.  suosittaa komissiolle meneillään olevien palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevien neuvottelujen yhteydessä, että

  a)  asiayhteys ja soveltamisala:

i.  nähdään TiSA-neuvottelut ponnahduslautana uusille tavoitteille WTO:n tasolla uudistettua GATS-sopimusta koskevien neuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi;

ii.  toistetaan tuki kunnianhimoisille, laaja-alaisille ja tasapuolisille neuvotteluille, joilla olisi vapautettava integroidumpien globaalien palvelumarkkinoiden hyödyntämätön potentiaali ja varmistettava samalla, että estetään sosiaalinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen polkumyynti ja noudatetaan täysin unionin säännöstöä; vaikutetaan globalisaation kehitykseen ja säännellään sitä sekä vahvistetaan kansainvälisiä normeja samalla, kun turvataan laillisesti oikeus antaa sääntelyä ja pyritään oikeutettuihin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin, kuten kansanterveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskeviin tavoitteisiin; turvataan eurooppalaisille palveluntarjoajille, myös pk-yrityksille, helpompi pääsy avainalojen markkinoille ja sisällytetään sopimukseen erityisiä poikkeuslausekkeita herkkiä aloja, kuten kaikkia julkisia palveluja, varten; varmistetaan, että neuvottelut edistävät oikeudenmukaisesti ja merkittävästi työpaikkojen luomista ja osallistavaa kasvua, ja vahvistetaan palvelukaupalle kunnianhimoiset 2000-luvun normit; kunnioitetaan EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia malleja sekä EU:n perussopimuksiin kirjattuja perusperiaatteita ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä periaatteita, myös sukupuolten tasa-arvon periaatetta; edistetään ja suojellaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa;

iii.  tähdätään monenvälisyyteen ja vastustetaan määräyksiä tai liitteitä, jotka estäisivät sen, jotka eivät ole yhteensopivia GATS-sopimuksen kanssa ja jotka estäisivät sopimuksen liittämisen WTO-järjestelmään tulevaisuudessa; otetaan mukaan uusia osapuolia edellyttäen, että ne hyväksyvät jo sovitut säännöt ja tavoitteet; kannustetaan laajempaan neuvotteluihin osallistumiseen; todetaan, että palvelukaupan suurimmat esteet ja kasvumahdollisuudet ovat BRICS- ja MINT‑maissa; tunnustetaan näiden maiden merkitys EU:lle vientikohteina, joissa on kasvava keskiluokka, välillisten panosten lähteinä ja globaalien arvoketjujen solmukohtina; avataan mahdollisuus sitoutuneiden kehittyvien ja dynaamisten talouksien osallistumiselle ja toistetaan tuki Kiinan pyynnölle osallistua neuvotteluihin; varmistetaan TiSA-sopimuksen kaikkien osapuolten sitoutuminen neuvottelujen tulosten monenvälistämiseen; varmistetaan, että kehitysmaihin kiinnitetään erityistä huomiota ja TiSA-sopimukseen sisällytetään GATS-sopimuksen liitteessä IV olevat määräykset;

iv.  todetaan, että YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) mukaan palvelualan osuus kehitysmaiden BKT:stä on noin 51 prosenttia ja että palveluvienti Afrikan maista lisääntyy; otetaan huomioon, että kauppa, myös palvelukauppa, voisi tietyin edellytyksin edistää osallistavaa kasvua, kestävää kehitystä ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista sekä vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja että se voisi lisätä innovointia, koska se helpottaa taitotiedon, teknologian ja tutkimukseen ja kehitykseen tehtävien investointien vaihtoa muun muassa ulkomaisten investointien ansiosta; korostetaan näin ollen, että kehitysmaiden mahdollisuudet päästä oikeudenmukaisin ehdoin palvelujen maailmanmarkkinoille voisivat tukea niiden taloudellista yhdentymistä ja globalisaatioon sopeutumista;

v.  todetaan, että koska neuvottelut käydään etuuskohtelun periaatteella, sopimuksen hyödyt rajoitetaan koskemaan TiSA-osapuolia, kunnes sopimus on monenvälistetty; hylätään suosituimmuuskohtelulausekkeen soveltaminen muihin kuin TiSA-osapuoliin, kunnes sopimus on monenvälistetty; hylätään vapaakauppasopimusten sisällyttäminen suosituimmuuskohtelulausekkeeseen, kuten GATS-sopimuksessa;

vi.  aloitetaan uudelleen keskustelut palveluista Dohan kehityskierroksella;

vii.  varmistetaan synergia ja johdonmukaisuus parhaillaan neuvoteltavina olevien kahdenvälisten, useammankeskisten ja monenvälisten sopimusten välillä sekä sisämarkkinakehityksen kanssa, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden osalta; varmistetaan EU:n sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuus ja edistetään yhdennettyä lähestymistapaa ulkoasioihin; noudatetaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta ja kannustetaan panemaan täytäntöön syyskuussa 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet;

viii.  ehdotetaan matkailijoita koskevia erityisiä suojatoimia, jotta voidaan muun muassa tehdä kansainvälisistä verkkovierailumaksuista sekä kansainvälisiin puheluihin ja viesteihin sovellettavista maksuista läpinäkyviä, jolloin voidaan rajoittaa liiallisia maksuja, joita peritään Euroopan ulkopuolella luottokorttejaan käyttäviltä kuluttajilta, ja säilyttää EU:n ja jäsenvaltioiden oikeus antaa matkailukohteiden turvallisuutta koskevia varoituksia;

ix.  julkaistaan viipymättä kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi ja päivitetään sitä neuvottelujen päätyttyä ottaen huomioon TiSA-sopimuksen vaikutukset kansalaisiin, paikallis- ja alueviranomaisiin ja neuvottelujen ulkopuolisiin kehitysmaihin sekä EU:n sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen; tehdään yksityiskohtainen ja oikea-aikainen arviointi GATS-sopimuksen vaikutuksista unionin talouteen sen voimaantulon jälkeen; otetaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta täysimääräisesti mukaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin viimeistelyyn; pyydetään parlamentin tutkimuspalvelua julkaisemaan kattava ja informatiivinen tutkimus TiSA-neuvottelujen laajuudesta ja mahdollisista vaikutuksista ja ottamaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja tarve torjua lasikaton ja sukupuolten palkkaeron kaltaisia ilmiöitä; tehdään perusoikeuksien tarkistus, jotta parlamentti pystyy tekemään tietoon perustuvan päätöksen TiSA-sopimuksen hyväksymisestä;

x.  varmistetaan, että sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia ei voida ”tuoda” muista kahdenvälisistä investointisopimuksista suosituimmuuskohtelulausekkeiden avulla;

  b)  markkinoille pääsy:

i.  jätetään julkiset palvelut ja audiovisuaaliset palvelut sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja omaksutaan varovainen lähestymistapa kulttuuripalveluihin rajoittamatta EU:n GATS-sopimuksen mukaisten sitoumusten noudattamista; pyritään kunnianhimoisiin sitoumuksiin kaikkien osapuolten, alojen ja hallinnon tasojen osalta erityisesti avaamalla edelleen julkisten hankintojen, televiestinnän, liikenteen sekä rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen ulkomaanmarkkinoita;

ii.  varmistetaan vastavuoroisuus kaikilla tasoilla; kannatetaan sitoumuksia koskevien horisontaalisten määräysten käyttöä keinona asettaa yhteinen tavoitetaso rajoittamatta GATS-sopimuksen XVI ja XVII artiklan mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ja todetaan, että tällaiset vähimmäisvaatimukset toimisivat selkeinä parametreina osallistumisesta kiinnostuneille maille; mahdollistetaan GATS-sopimuksen IV artiklan mukaisesti joustavuus kehitysmaille ja vähiten kehittyneille maille siltä osin, mihin sopimuksen tavoitteisiin ne sitoutuvat; varmistetaan, että sopimuksella pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset palvelualalla ja avaamaan uusia markkinoita EU:n palveluntarjoajille;

iii.  jätetään EU:n sitoumuksista pois sellaisten uusien palvelujen tarjoaminen, joita ei ole luokiteltu asiaankuuluvan luokitusjärjestelmän mukaisesti, mutta säilytetään samalla mahdollisuus ottaa ne mukaan myöhemmässä vaiheessa;

iv.  hylätään vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevan lausekkeen ja salpalausekkeen soveltaminen markkinoille pääsyä koskeviin sitoumuksiin ja hylätään niiden soveltaminen herkkiin aloihin, kuten julkisiin palveluihin ja kulttuuripalveluihin, julkisiin hankintoihin, toimintamuotoon 4, liikenteeseen ja rahoituspalveluihin; mahdollistetaan riittävä joustavuus yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen palauttamiseksi julkiseen valvontaan; säilytetään EU:n ja jäsenvaltioiden oikeus muuttaa sitoumusten luetteloaan GATS-sopimuksen mukaisesti;

v.  tehdään rajoitetusti sitoumuksia toimintamuodossa 1, erityisesti digitaalisten palvelujen, rahoituspalvelujen ja tieliikenteen osa-alueilla, jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja sosiaalinen polkumyynti; tehdään kuitenkin kunnianhimoisia sitoumuksia ja tunnustetaan tavoiteltavat edut satelliittiviestintäpalvelujen, meripalvelujen ja jälleenvakuutusten osa-alueilla; otetaan huomioon, että tällaiset sitoumukset voivat olla kannattavia vain asianmukaisesti säännellyssä ympäristössä; varmistetaan, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti ja että sitä sovelletaan ulkomaisiin palveluntarjoajiin, kun yritys tarjoaa EU:n kuluttajille palveluja Euroopan ulkopuolelta, ja sisällytetään sopimukseen määräyksiä, joilla taataan, että oikeussuojakeinot ovat helposti kuluttajien saatavilla; yksilöidään samanaikaisesti haasteet, joita kuluttajilla on heidän toimiessaan kolmansissa maissa sijaitsevien palveluntarjoajien kanssa, annetaan kuluttajille neuvoja heidän oikeussuojakeinoistaan tällaisissa olosuhteissa ja ehdotetaan tarvittaessa konkreettisia toimenpiteitä;

vi.  valitaan kunnianhimoinen lähestymistapa toimintamuodossa 3 ja pyritään poistamaan kolmansilta mailta kaupallisen läsnäolon ja sijoittautumisen esteitä, kuten ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia ja yhteisyrityksiä koskevia vaatimuksia, koska näillä on ratkaiseva merkitys toimintamuodoissa 1 ja 4 tarjottujen palvelujen kasvun lisäämisessä, samalla kun säilytetään EU:n laajuisten varaumien nykyinen taso;

vii.  pidetään mielessä, että EU:lla on tavoiteltava etu korkeasti koulutettujen ammattilaisten liikkumisessa unionista; pidätytään tekemästä GATS-sopimusta laajempia uusia sitoumuksia, jotka koskevat liikkumista unioniin, kunnes muut sopimuspuolet ovat parantaneet tarjouksiaan huomattavasti; todetaan, että työlauseke velvoittaa edelleen ulkomaisia palveluntarjoajia noudattamaan EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaali- ja työlainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia; tehdään toimintamuotoa 4 koskevia kunnianhimoisia sitoumuksia tapauksissa, jotka vahvistavat toimintamuodon 3 sitoumuksia; säilytetään kyky tehdä talouden tarpeita ja työmarkkinoita koskevia testejä sopimusperusteisille palveluntarjoajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille;

viii.  kunnioitetaan jäsenvaltion täysivaltaista oikeutta valita, mitkä alat se avaa ulkomaiselle kilpailulle rajoitusten ja vapautusten avulla ja missä määrin; pidätytään painostamasta jäsenvaltioita olemaan käyttämättä täysimääräisesti tätä oikeuttaan;

ix.  jätetään SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 26 nojalla sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, koulutus, jätehuolto ja julkinen liikenne); varmistetaan, että EU:n viranomaisilla sekä kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi oikeus esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen; sovelletaan tätä rajoitusta riippumatta siitä, miten julkiset palvelut tarjotaan ja rahoitetaan; varmistetaan, että sosiaaliturvajärjestelmät eivät kuulu sopimuksen soveltamisalan piiriin; hylätään ehdotus potilaiden liikkuvuutta koskevasta liitteestä, jota enemmistö TiSA-osapuolista vastustaa; tunnustetaan, että unionin kansalaiset pitävät erittäin tärkeinä laadukkaita julkisia palveluja, joilla edistetään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

x.  vastustetaan rajoituksia, jotka koskevat saman paikallisviranomaisen yritysten ristiintukemista, kun rajoitukset ovat EU:n ja kansallisen lainsäädännön rajoituksia laajempia;

xi.  pyritään ottamaan GATS-sopimuksen soveltamista rajoittamatta käyttöön yksiselitteinen ”Gold Standard” -lauseke, joka voitaisiin sisällyttää kaikkiin kauppasopimuksiin ja jolla varmistettaisiin, että yleishyödyllisiä palveluja koskevaa lauseketta sovelletaan kaikkiin tarjoamistapoihin ja kaikkiin palveluihin, jotka unionin viranomaiset tai kansalliset taikka paikalliset viranomaiset katsovat julkisiksi palveluiksi millä tahansa alalla ja riippumatta palvelun monopoliasemasta;

xii.  varmistetaan SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen hengessä koko sopimukseen sovellettavalla horisontaalisella ja oikeudellisesti sitovalla lausekkeella, että sopimuspuolilla on oikeus hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi riippumatta verkossa tai perinteisessä muodossa käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta;

  c)  digitaalitalouden säännöt:

i.  turvataan valtioiden rajat ylittävät tietovirrat kunnioittaen yleismaailmallista oikeutta yksityisyyteen;

ii.  noudatetaan varovaisuutta tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa käsitteleviä lukuja koskevissa neuvotteluissa;

iii.  todetaan, että tietosuoja ja oikeus yksityisyyteen eivät ole kaupan esteitä vaan perusoikeuksia, jotka on vahvistettu SEU-sopimuksen 39 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12 artiklassa; todetaan, että luottamuksen korkea taso on olennaista kehitettäessä datavetoista taloutta; varmistetaan tämän perusoikeuden täysimääräinen kunnioittaminen ottaen asianmukaisesti huomioon digitaalitalouden viimeaikainen kehitys sekä noudattaen täysin Euroopan unionin tuomioistuimen safe harbor -tapauksessa antamaa tuomiota; sisällytetään sopimukseen GATS-sopimuksen XIV artiklaan perustuva kattava, yksiselitteinen, horisontaalinen, itsenäinen ja oikeudellisesti sitova määräys, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen ja tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ilman että sen ehtona olisi johdonmukaisuus TiSA-sopimuksen muiden osien kanssa; sovelletaan tällaisia määräyksiä kaikkiin muihin TiSA-sopimuksen liitteisiin; tuetaan välittömästi ja virallisesti tällaisia ehdotuksia TiSA-sopimuksen sähköistä kaupankäyntiä koskevassa liitteessä; tuetaan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjien henkilötietojen suojaa koskevaa kotimaista lainsäädäntöä sovelletaan syrjimättömästi; sovelletaan sähköistä kaupankäyntiä koskevassa liitteessä vahvistettuja tietosuojamääräyksiä kaikkiin muihin TiSA-sopimuksen liitteisiin, myös rahoituspalveluja koskevaan liitteeseen;

iv.  varmistetaan, että EU:n kansalaisten henkilötietovirtojen yhteydessä noudatetaan maailmanlaajuisesti Euroopassa voimassa olevia tietosuoja- ja tietoturvasääntöjä; varmistetaan, että kansalaiset voivat vastedeskin valvoa omia tietojaan; hylätään siksi tietovirtoja koskevat kaikenkattavat määräykset, joihin ei liity yksiselitteistä viittausta välttämättömään tietosuojavaatimusten noudattamiseen;

v.  vastustetaan välittömästi ja virallisesti tietojen liikkuvuutta koskevia Yhdysvaltojen ehdotuksia;

vi.  todetaan, että selkeästi määritelty ja vastavuoroisesti sovittu oikeudellinen kehys takaa tarvittaessa nopean tietojenvaihdon turvallisuusuhkien torjumiseksi; varmistetaan, että GATS-sopimuksen XIV a artikla sisällytetään TiSA-sopimustekstiin; varmistetaan, että kansallista turvallisuutta koskevat lausekkeet perustuvat asianmukaisiin välttämättömyyskriteereihin; hylätään kuitenkin tiukasti kaikki GATS-sopimuksen XIV a artiklaan sisältyvän kansallista turvallisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisalan laajennukset ja takaportit teknologiassa; vastustetaan välittömästi ja virallisesti tällaisia TiSA-sopimusta koskevia ehdotuksia;

vii.  todetaan, että digitaalinen innovointi vauhdittaa talouskasvua ja koko talouden tuottavuutta; tunnustetaan, että tietovirrat ovat ratkaisevia tekijöitä palvelutaloudessa, olennainen osatekijä perinteisten valmistusteollisuuden yritysten globaalissa arvoketjussa ja ratkaisevia digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä; pyritään siksi estämään kaikki tietojen pakollista paikantamista koskevat vaatimukset ja varmistamaan, että TiSA-sopimus sisältää tulevaisuuden huomioon ottavat säännöt ja estää digitaalisen maailman pirstaloitumisen; otetaan huomioon, että pakollista paikantamista koskevat vaatimukset, toisin sanoen palveluntarjoajien pakottaminen käyttämään paikallista infrastruktuuria tai olemaan läsnä paikan päällä palvelujen tuottamisen edellytyksenä, estävät ulkomaisten suorien sijoitusten tekemisen sopimuspuoleen tai estävät sopimuspuolta tekemästä ulkomaisia suoria sijoituksia; pyritään siksi mahdollisuuksien mukaan hillitsemään tällaisten käytäntöjen soveltamista Euroopassa ja sen ulkopuolella ja sisällytetään samalla sopimukseen tarvittavat poikkeukset, jotka perustuvat oikeutettuihin julkisiin tavoitteisiin, kuten kuluttajansuojaan ja perusoikeuksien suojeluun;

viii.  varmistetaan, että lopullisen sopimuksen määräykset ovat sopusoinnussa EU:n nykyisen ja tulevan lainsäädännön kanssa, mukaan lukien eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskeva asetus, yleinen tietosuoja-asetus, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi ja digitaalisista sisämarkkinoista annettuun tiedonantoon sisältyvät 16 toimenpidettä; turvataan verkon neutraalius ja avoin internet; varmistetaan, että henkilötietoja voidaan siirtää unionin ulkopuolelle vain, jos noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön säännöksiä henkilötietojen siirtämisestä kolmansiin maihin; taataan erityisesti, että EU voi vastedeskin kieltää henkilötietojen siirron EU:sta kolmansiin maihin, jos kolmannen osapuolen säännöt eivät ole EU:n normien mukaisia, jos yritykset eivät käytä vaihtoehtoisia keinoja, kuten yrityksiä koskevia sitovia sääntöjä tai vakiomuotoisia sopimuslausekkeita, ja jos direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdassa luetellut poikkeukset eivät ole voimassa; estetään maakohtaiset estokäytännöt ja pidetään voimassa internetin avoimen hallinnon periaate; tehdään yhteistyötä osapuolten kanssa asianmukaisissa yhteyksissä, jotta voidaan hyväksyä riittävän korkeatasoiset tietosuojavaatimukset;

ix.  edistetään sääntöihin perustuvaa kilpailua televiestintäalalla palveluntarjoajien ja kuluttajien hyödyksi; puututaan televiestintäalan sääntelyn jatkuvaan epäsymmetriaan estämällä osapuolia asettamasta ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia, laatimalla kilpailua edistäviä sääntöjä vakiintuneiden operaattoreiden verkkojen tukkumarkkinoille pääsystä, antamalla selkeitä ja syrjimättömiä sääntöjä lisensioinnista, turvaamalla EU:n televiestintäpalvelujen tarjoajille tosiasiallinen pääsy verkon viimeisen osuuden infrastruktuuriin vientimarkkinoilla, varmistamalla sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja tukemalla televiestintäpalvelujen kaikki verkkotyypit kattavaa määritelmää; varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja että EU:n ulkopuoliset, oligopolistisilla markkinoilla toimivat yritykset eivät käytä hyväkseen EU:n markkinoiden sirpaleisuutta; taataan, että TiSA-sopimuksen osapuolet noudattavat palveluntarjoajien ja kuluttajien avoimen ja syrjimättömän internetyhteyden periaatetta; taataan, että EU:n toimijoilla on TiSA-sopimusmaissa oikeudenmukainen ja tasavertainen televiestintämarkkinoille pääsy, johon ei liity tullien ulkopuolisia ja rajantakaisia esteitä, kuten sääntelyvaatimuksia, normien eroavaisuutta, teknisiä määräyksiä tai rajoituksia;

x.  ilmaistaan vankka tuki määräyksille mobiililaitteiden kansainvälisistä verkkovierailuista ja ulotetaan ne koskemaan kansainvälisiä puheluja ja viestejä; tehostetaan lyhyellä aikavälillä yleistä tiedotusta vähittäishinnoista ja kannatetaan pitkällä aikavälillä rajoituksia hintojen alentamiseksi; varmistetaan, että TiSA-sopimus ei ole esteenä tämän alan kahdenvälisille sopimuksille; edistetään kuluttajansuojaa verkossa ja erityisesti suojaa ei-toivotulta kaupalliselta sähköiseltä viestinnältä;

xi.  mahdollistetaan tehokas yhteistyö digitaalitalouden verotuksen alalla verotusalan hyvää hallintotapaa käsittelevän komission foorumin työn pohjalta ja taataan erityisesti verotuksen ja alan yritysten todellisen taloudellisen toiminnan välinen yhteys;

  d)  liikkuvuutta koskevat säännöt:

i.  varmistetaan, että mikään ei estä EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämästä yllä, parantamasta ja soveltamasta työ- ja sosiaalilainsäädäntöään, työehtosopimuksia ja luonnollisten henkilöiden maahantuloa tai tilapäistä oleskelua EU:n tai jäsenvaltion alueella koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien tarvittavat toimet luonnollisten henkilöiden hallitun liikkuvuuden varmistamiseksi rajojen yli, kuten muun muassa maahantulon salliminen tai sallimisedellytykset; taataan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin 96/71/EY mukaisesti, että vastaanottavan maan vähimmäistason työehtoja ja -oloja sovelletaan kaikkiin EU:n alueelle nyt ja tulevaisuudessa tuleviin palveluntarjoajiin; varmistetaan, että kaikilla Eurooppaan tulevilla työntekijöillä on kotimaastaan riippumatta työpaikallaan samat oikeudet kuin vastaanottavan maan kansalaisilla ja että noudatetaan periaatetta, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka; varmistetaan, että TiSA-osapuolet noudattavat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksaa keskeistä yleissopimusta; kehotetaan kaikkia osapuolia ratifioimaan ja panemaan täytäntöön tärkeimmät ILO:n normit sekä edistämään muiden asiaa koskevien ILO:n yleissopimusten ja YK:n päätöslauselmien täytäntöönpanoa; varmistetaan, että EU:n alueella noudatetaan EU:n ja jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia; vahvistetaan EU:n seuranta- ja valvontamekanismia rikkomusten ehkäisemiseksi; kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastajien käytettävissä olevia resursseja; kootaan ja esitetään pikaisesti yksityiskohtaista tietoa siitä, miten paljon ja minkä tyyppisiä palveluntarjoajia EU:ssa tällä hetkellä toimii toimintamuodon 4 nojalla ja miten pitkään heidän oleskelunsa kestää; varmistetaan, että tietojen rajatylittävää saatavuutta EU:ssa parannetaan merkittävästi tulevaisuudessa; sisällytetään sopimukseen turvalauseke, jonka nojalla yrityksiä estetään kiertämästä tai heikentämästä oikeutta toteuttaa työtaistelutoimia työllistämällä kolmansista maista olevia työntekijöitä työehtosopimusneuvottelujen ja työriitojen aikana, ja sallitaan TiSA-osapuolten soveltaa kaikkia tarvittavia suojatoimia, jos painetta kohdistetaan palkkatasoon kotimaassa, kotimaisten työntekijöiden oikeudet ovat uhattuina tai muita sovittuja normeja rikotaan, GATS-sopimuksen X artiklassa asetettujen rajoitusten mukaisesti; kehotetaan kaikkia sopimuspuolia kunnioittamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisille yrityksille antamia toimintaohjeita;

ii.  palautetaan mieliin, että toimintamuodon 4 sitoumuksia on sovellettava ainoastaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten, kuten yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai ylemmissä johtotehtävissä työskentelevien, liikkuvuuteen, joka tapahtuu erityisessä tarkoituksessa, rajoitetun ajan ja täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sen maan lainsäädännössä, jossa palvelua tarjotaan, sekä sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti laaditussa sopimuksessa; vaaditaan, että tässä yhteydessä otetaan huomioon ja pannaan täytäntöön palveludirektiivin (2006/123/EY) 16 artikla; torjutaan merkittävät muutokset toimintamuotoa 4 koskeviin sääntöihin, jotka on määritetty GATS-sopimuksessa, ja harkitaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun nykyisen direktiivin 2014/66/EU tarkistamista;

iii.  todetaan, että toimintamuotoa 4 koskeva liite on Euroopalle tavoiteltava etu, sillä EU:n ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja ja halukkaita liikkumaan ja EU:n yritykset tarvitsevat yhä enemmän ulkomaisten asiantuntijoiden erityistaitoja Euroopassa ja omaa henkilöstöään Euroopan ulkopuolella uuden liiketoiminnan aloittamisen tueksi; varmistetaan, että liikkuvuudesta on etua sekä eurooppalaisille yrityksille että eurooppalaisille työntekijöille;

iv.  vastustetaan viisumeita ja muita maahantulomenettelyjä koskevia määräyksiä, lukuun ottamatta sellaisia, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja sujuvoittaa hallintomenettelyjä; varmistetaan, ettei TiSA-sopimusta sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä myöskään kansalaisuutta, oleskelua tai vakituista työntekoa koskeviin toimenpiteisiin; annetaan riittävät takeet sen varmistamiseksi, että tilapäiset palveluntarjoajat palaavat kotimaihinsa;

v.  pyritään estämään laaja-alaisesti vaatimus, jonka mukaan asiantuntijapalvelujen tarjoajan olisi oltava kaupallisesti läsnä paikan päällä tai asuttava maassa, jossa palvelu tarjotaan; rajataan asiantuntijapalveluja koskevan liitteen soveltamisala kunkin sopimuspuolen tekemien sitoumusten luetteloon;

vi.  pyritään koulutuksen, akateemisten oppiarvojen ja ammattipätevyyden vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvän kehyksen luomiseen erityisesti rakennustekniikan, kirjanpidon ja oikeudellisten ammattien aloilla ja varmistetaan samalla palveluntarjoajan pätevyys ja tarjottujen palvelujen laatu EU:n ammattipätevyydestä annettujen direktiivien mukaisesti pyrkien samalla välttämään yliopistotutkintojen automaattinen ja määrällinen tunnustaminen;

vii.   kehotetaan määrittelemään selkeästi toimintamuotoa 4 koskevan liitteen piiriin kuuluvat työntekijät;

  e)  rahoituspalveluja koskevat säännöt:

i.  pyritään saamaan aikaan sopimus, joka sisältää kunnianhimoisen mutta tasapainoisen liitteen, joka kattaa kaiken tyyppiset rahoituspalvelut, erityisesti pankki- ja vakuutuspalvelut, laajemmin kuin GATS-sopimuksen rahoituspalveluja koskeva liite ja joka edistää kestävää kasvua pitkällä aikavälillä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; pyritään vahvistamaan rahoitusjärjestelmän ja yksittäisten rahoituslaitosten vakautta, takaamaan kriisin jälkeisen sääntely-ympäristön täysi johdonmukaisuus ja takaamaan rahoituspalvelujen tarjoajien välinen reilu kilpailu; pyritään saamaan aikaan sopimus, josta on hyötyä eurooppalaisille kuluttajille ja joka suojelee heitä, kun rahoitusalan sääntelyä yhtenäistetään ja samalla tiukennetaan ja rahoituspalvelujen valikoima laajenee; pyritään huolehtimaan asianmukaisesta kuluttajansuojasta, mukaan lukien tietosuoja ja oikeus yksityisyyteen sekä ymmärrettävän ja oikean tiedon tarjoaminen, koska ne ovat välttämättömiä tiedon epäsymmetrian vähentämiseksi;

ii.  velvoitetaan TiSA-osapuolet panemaan täytäntöön rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa koskevat kansainväliset vaatimukset, kuten G20-ryhmän, Baselin pankkivalvontakomitean, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön ja kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön asettamat vaatimukset, ja soveltamaan niitä; ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn WTO:n sopimuksen tärkeimmät osat sisällytetään TiSA-sopimukseen siten, että samalla parannetaan rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn sopimuksen sanamuotoa ja saatetaan se yhdenmukaiseksi näitä aloja koskevien EU:n tämänhetkisten toimintalinjojen kanssa; varmistetaan, että TiSA-sopimuksella edistetään kaksinkertaisen verotuksen vähentämistä mutta ei millään tavoin helpoteta veropetoksia, verovilppiä, aggressiivista verosuunnittelua tai rahanpesua eikä tarjota näitä mahdollistavia porsaanreikiä; pyritään saamaan erityisesti markkinoille pääsyä koskevia painavia sitoumuksia mailta, joilla ei tähän asti ole ollut kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU:n kanssa, kuten Australia, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Taiwan, tai joiden sitoumukset ovat olleet hyvin rajallisia WTO:n tasolla, kuten Chile ja Turkki, tai joiden rahoituspalvelusitoumukset ovat olleet hyvin rajallisia kahdenvälisesti, kuten Meksiko;

iii.  sisällytetään TiSA-sopimukseen vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeuslauseke EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) mallin mukaisesti ja säilytetään sopimuspuolen täysivaltainen oikeus poiketa kauppasitoumuksistaan ja hyväksyä rahoitus- ja pankkialansa sääntelemiseksi tarvittavaksi katsomansa toimenpiteet silloin, kun se on vakavaraisuus- ja valvontasyistä tarpeen sopimuspuolen rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi;

iv.  varmistetaan, että rahoituspalvelujen alalla ei tehdä uusia sitoumuksia, jotka voisivat vaarantaa EU:n rahoitusalan sääntelyn pakottamalla EU:n pysäyttämään rahoitusalan sääntelykehyksen vahvistamisen tai estämällä EU:ta torjumasta rahoituslaitosten liiallista riskinottoa lainsäädännön avulla; varmistetaan, että mikään sopimusmääräys ei rajoita EU:n sääntelyviranomaisten mahdollisuutta sallia tai kieltää nykyisiä tai uusia rahoitustuotteita EU:n sääntelykehyksen puitteissa;

v.  korostetaan tarvetta parantaa globaalia pääsyä rahoituspalvelumarkkinoille, jotka ovat tärkeät kasvun ja talouden kannalta, mutta jättää EU:n sitoumusten ulkopuolelle valtioiden rajat ylittävät rahoituspalvelut, myös salkunhoito, muutamaa rajoitettua ja asianmukaisesti perusteltua tapausta, kuten yritysten välisiä jälleenvakuutuspalveluja, lukuun ottamatta, kunnes rahoitusalan sääntely on saatu yhdenmukaistettua mahdollisimman korkealla tasolla; otetaan erityisesti huomioon, että kolmansiin maihin sijoittautuneisiin yrityksiin sovellettavat selkeät säännöt ja menettelyt, jotka koskevat lupaa tarjota näitä palveluja EU:ssa, ja tarvittaessa EU:n nimenomainen toteamus siitä, että näiden yritysten alkuperämaissa on voimassa vastaava sääntely- ja valvontakehys kuin EU:ssa, ovat välttämättömiä, jotta estetään valvomattomien yritysten toiminta unionissa ja varmistetaan, että eurooppalaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaedellytykset ovat tasapuoliset riippumatta siitä lainkäyttöalueesta, jolle ne ovat sijoittautuneet; ryhdytään samanaikaisesti TiSA-sopimuksen kanssa välittömästi toimiin, joilla lähennetään niitä eri tapoja, joilla valtiot nykyisin tunnustavat muiden lainkäyttöalueiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuuden, mikä tällä hetkellä tekee maailmanlaajuisista rahoituspalvelumarkkinoista hajanaiset, pyrkimällä yhteisymmärrykseen siitä, että vastaavuutta koskevan päätöksen olisi oltava tulos avoimesta arvioinnista, jossa tutkitaan, saavutetaanko eri lainkäyttöalueiden säännöillä samat tavoitteet, sekä siitä, että päätös voi olla yksipuolinen, jos vastavuoroinen tunnustaminen ei ole mahdollista, vaikkakin päätös olisi tehtävä varhaisessa vaiheessa ja tiiviiden kahdenvälisten keskustelujen jälkeen;

vi.  pyydetään vaikutusten perusteellista ja riippumatonta ennakkoarviointia, jotta voidaan selvittää TiSA-sopimuksen mukaisen rahoitusmarkkinoiden pidemmälle menevän vapauttamisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;

vii.  otetaan huomioon, että rahoituskriisiä seuranneet uudelleensääntelytoimet eivät ole vielä päättyneet ja että niihin sisältyy muun muassa tiettyjä oikeudellisia muotoja, pilkkomista (esim. pankin toimintojen eriyttäminen) ja liiketoiminnan muutoksia tai supistamista koskevia vaatimuksia;

  f)  logistiikkaa koskevat säännöt:

i.  pyritään liikennealan kunnianhimoiseen mutta tasapainoiseen sääntelyyn, mikä on erittäin tärkeää globaalien arvoketjujen kestävässä kehityksessä; lisätään liikennepalvelujen nopeutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja yhteentoimivuutta yritysasiakkaiden ja yksittäisten käyttäjien ja työntekijöiden hyödyksi; varmistetaan johdonmukaisuus EU:n ilmastopolitiikan kanssa; otetaan huomioon liikenne- ja kuljetuspalvelujen merkitys Euroopan taloudelle ja työllisyydelle, sillä eurooppalaiset laivanvarustajat hallitsevat yli 40:tä prosenttia maailman kauppalaivastoista, ilmailuteollisuus työllistää yli viisi miljoonaa henkilöä, Euroopan raideteollisuus tuottaa yli puolet maailman rautatiekalustosta ja -palveluista ja maantieliikenteellä on edelleen tärkeä asema koko unionin logistiikassa; otetaan siksi huomioon, että liikennepalvelut voisivat auttaa vähentämään työttömyyttä Euroopassa; varmistetaan, että neuvotteluissa pidetään mielessä liikennealan nopeasti kehittyvä luonne ja jakamistalouteen perustuvien liikennemuotojen kasvava merkitys eurooppalaisten arjessa; vaaditaan, että ulkomaiset yritykset noudattavat täysin EU:n voimassa olevia sääntelyvaatimuksia tarjotessaan liikenne- ja kuljetuspalveluja EU:n alueella;

ii.  pyritään helpottamaan pääsyä ulkomaanmarkkinoille ja vähentämään kilpailua rajoittavia sääntelykäytäntöjä ja varsinkin niitä, jotka pilaavat ympäristöä ja heikentävät liikennepalvelujen tehokkuutta, sekä kolmansien maiden ulkomaiselle omistukselle asettamia rajoituksia turvaamalla samalla oikeudellisesti viranomaisten oikeus säännellä liikennettä ja turvata julkinen liikenne; puututaan erityisesti meri- ja ilmakuljetuksia koskevissa liitteissä oleviin kabotaasiliikenteen rajoituksiin ja pyritään välttämään liikenteenharjoittajien paluu kohdemaasta ilman lastia;

iii.  esitetään ehdotuksia määräyksiksi, joilla tiukennetaan matkustajien oikeuksia erityisesti ilmakuljetuksia koskevassa liitteessä ja muiden liikennemuotojen osalta, jotta sopimus hyödyttää myös kuluttajia;

iv.  vaalitaan jäsenvaltioiden oikeuksia, jotka koskevat voimassa olevia tai tulevia kansallisia sääntöjä ja kahden- tai monenvälisiä tieliikennesopimuksia, mukaan lukien kauttakulkulupia koskevat vaatimukset; jätetään tieliikennettä koskevan liitteen soveltamisalan ulkopuolelle määräykset, joilla helpotetaan ammattikuljettajien maahantuloa ja oleskelua; hylätään kaikki pyynnöt toimintamuotoon 4 liittyvien sitoumusten tekemisestä tieliikennealalla;

v.  varmistetaan johdonmukaisuus kansainvälisten vaatimusten ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten kanssa, katsotaan niiden olevan vähimmäisvaatimuksia ja vastustetaan näiden kansainvälisten vaatimusten heikentämistä; pidetään pitkän aikavälin tavoitteena, että meri- ja ilmakuljetusalalla saadaan aikaan sitovat kansainvälisen kaupan säännöt; varmistetaan logistiikka- ja liikennealaa koskevien ILO:n yleissopimusten, kuten merityötä koskevan yleissopimuksen, soveltaminen; painotetaan, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä taataan työntekijöille etuja, jotka koskevat muun muassa turvallisuutta ja varmuutta, ja se hyödyttää myös kuluttajia ja ympäristöä; korostetaan, että niin ulkomaisten kuin kotimaisten palveluntarjoajien on noudatettava kyseistä lainsäädäntöä tarjotessaan palveluja EU:ssa; tunnustetaan, että palvelujen laatu kytkeytyy olennaisesti työllisyyden laatuun ja voimassa oleviin sääntelyjärjestelmiin;

vi.  korostetaan kilpailukykyisen postialan vapauttamisen, joka on palvelujen ja digitaalisen talouden tulevan kehityksen kannalta keskeinen tekijä, ja postin yleispalvelujen, joilla on ratkaiseva rooli sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, suojelun oikeanlaista tasapainoa; estetään siksi kilpailua rajoittava ristiintukeminen ja lisätään pääsyä kolmansien maiden markkinoille, samalla kun varmistetaan kunkin osapuolen määrittelemien yleispalveluvelvoitteiden täyttäminen;

vii.  pidetään mielessä, että meriliikenteellä on ratkaisevan tärkeä asema maailmantaloudessa sekä teollisuudenalana että kansainvälisen kaupan edistäjänä; pyritään siihen, että neuvotteluissa laaditaan vahvoja sitoumuksia sisältävä selkeä sopimusteksti, joka turvaa pääsyn satamiin sekä markkinoille pääsyn ja kansallisen kohtelun kansainvälisille meriliikennepalveluille;

  g)  kotimaista sääntelyä ja avoimuutta koskevat säännöt:

i.  varmistetaan oikeudellisesti EU:n sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten oikeus harjoittaa yleisen edun mukaista sääntelyä tavalla, joka ei ole rajoittavampi kuin GATS-sopimus ja johon ei sovelleta välttämättömyyskriteereitä; varmistetaan, etteivät liitteiden määräykset ole rajoittavampia kuin GATS-sopimuksen VI artiklassa tai EU:n oikeudessa vahvistetut periaatteet;

ii.  todetaan, että neuvotteluosapuolet kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta ja niillä on riippumaton oikeusjärjestelmä sekä muutoksenhakukeinoja, joiden avulla turvataan investoijien ja kansalaisten oikeudet;

iii.  edistetään hyvää hallintoa ja avoimuutta sekä hyviä käytäntöjä hallinto-, sääntely- ja lainsäädäntömenettelyissä kannustamalla sellaisten toimenpiteiden yleiseen toteuttamiseen, joilla vahvistetaan päättäjien riippumattomuutta, lisätään päätösten avoimuutta ja demokraattista vastuullisuutta ja vähennetään byrokratiaa; korostetaan, että kuluttajansuoja, terveyden ja ympäristön suojelu ja turvallisuus sekä työelämän oikeudet on asetettava sääntelytoiminnan keskiöön; varmistetaan, että EU:n tasolla säänneltyyn suojeluun tehtävät mahdolliset muutokset ovat parannuksia eivätkä koskaan heikennyksiä;

iv.  todetaan, että kotimaista sääntelyä koskevan liitteen olisi GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti estettävä osapuolia käyttämästä peiteltyjä kaupan esteitä ja asettamasta tarpeettomia rasitteita ulkomaisille yrityksille erityisesti silloin, kun ne anovat erilaisia lupia; varmistetaan, että kotimainen sääntely täyttää edelleen yhteiskuntapoliittiset tavoitteet;

v.  varmistetaan, että sovittuja sääntöjä sovelletaan ainoastaan kauppaan liittyviin toimenpiteisiin, kuten pätevyys- ja lisensiointivaatimuksiin ja -menettelyihin, ja ainoastaan aloihin, joilla osapuoli on tehnyt sitoumuksia;

vi.  pyydetään ja julkaistaan oikeudellinen lausunto ennen kuin parlamentti äänestää lopullisesta sopimuksesta, jotta liitteitä kotimaisesta sääntelystä ja avoimuudesta voidaan arvioida perusteellisesti unionin oikeuden valossa, ja arvioidaan, noudatetaanko EU:ssa jo näissä liitteissä vahvistettuja oikeudellisia velvoitteita;

vii.  määritellään selkeästi lainsäädännölliset avoimuus- ja puolueettomuusperiaatteet, jotta voidaan varmistaa, etteivät nämä käsitteet muutu kaikenkattaviksi määräyksiksi;

viii.  asetetaan tiedot kauppaan liittyvistä säännöistä ja niiden samoin kuin alemmilla hallintotasoilla sovellettavien sääntöjen soveltamisesta yleisön saataville verkkoon; korostetaan lisensiointi- ja lupamenettelysääntöjä; pyritään erityisesti luomaan verkkopohjainen keskitetty tiedotusjärjestelmä pk-yritysten käyttöön ja ottamaan pk-yritykset mukaan sen suunnitteluun;

ix.  varmistetaan, että ulkomaisilta yrityksiltä perittävät hallinnolliset maksut ovat oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä, että niin ulkomaisilla kuin kotimaisilla palveluntarjoajilla on riittävät mahdollisuudet hakea muutosta kansallisilta tuomioistuimilta ja että päätökset annetaan kohtuullisessa ajassa;

x.  pidetään kiinni EU:n käytännöstä järjestää julkisia kuulemisia ennen säädösehdotusten käsittelyä; varmistetaan, että kuulemisten tulokset otetaan neuvotteluissa tarkoin huomioon;

xi.  vastustetaan ehdotuksia, joissa velvoitetaan toimittamaan säädösehdotukset kolmansille osapuolille ennen niiden julkistamista; pidetään mielessä, että sidosryhmillä on erilainen mahdollisuus saada resursseja ja asiantuntemusta, ja varmistetaan, että sidosryhmien vapaaehtoinen kuulemismenettely TiSA-prosessissa ei suosi järjestöjä, joilla on enemmän rahoitusta;

  h)  muihin sääntelyperiaatteisiin sisältyvät säännöt:

i.  todetaan, että TiSA-sopimus on tilaisuus varmistaa kilpailu sääntöjen mukaisesti, ei sääntöjä varten;

ii.  varmistetaan, että vastavuoroisesti sovittuja sitoumuksia noudatetaan käytännössä, varataan mahdollisuus tehokkaisiin vastatoimiin ja määrätään seuraamuksia sitoumusten rikkomisesta; sisällytetään sopimukseen valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely, jota käytetään kunnes sopimus muutetaan monenväliseksi ja WTO:n riitojenratkaisumenettely tulee saataville; tarkistetaan unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten annettua asetusta (EU) N:o 654/2014 sen varmistamiseksi, että EU voi ryhtyä vastatoimiin palvelualoilla;

iii.  puolletaan julkisten hankintojen sääntelyä koskevan liitteen sisällyttämistä sopimukseen, jotta mahdollisimman moni eurooppalainen yritys voisi osallistua ulkomaisiin tarjouskilpailuihin, ja säilytetään samalla EU:n kriteerit, kuten sosiaaliset ja ympäristökriteerit, sekä EU:n tarjouskilpailujen menettelyt, erityisesti ne, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintasopimuksiin, parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvat valintaperusteet sekä vähimmäismäärät, joita alempiin määriin sitoumuksia ei sovelleta; poistetaan avoimuuden puute ja markkinoille pääsyn esteet EU:n ulkopuolisissa tarjouspyynnöissä ja arvostellaan kaikilla hallintotasoilla tällä alalla esiintyvää vastavuoroisuuden puutetta, joka ilmenee siinä, että monissa maissa kotimaiset yritykset saavat etuuskohtelun, samalla kun tarjotaan mahdollisuus valita markkinoille pääsyä ja kansallista kohtelua koskevat sitoumukset monenvälisyyden vuoksi; kannustetaan niitä osapuolia, jotka eivät vielä ole ratifioineet ja panneet täytäntöön julkisia hankintoja koskevaa WTO:n sopimusta ja sen tarkistettua versiota vuodelta 2011, ratifioimaan ne ja panemaan ne täytäntöön; kehotetaan unionia laatimaan American Business Act -lakia vastaava eurooppalaisia yrityksiä koskeva säädös, jolla tuetaan eurooppalaisten pk-yritysten ja teollisuudenalojen taloudellista kehitystä;

iv.  varmistetaan EU:n pienten ja keskisuurten palveluntarjoajien suojelu EU:n ulkopuolisten palveluntarjoajien hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä;

v.  vähennetään kaupan tarpeettomia esteitä energia- ja ympäristöpalveluissa ja erityisesti uusiutuvan energian ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen ja edistämiseen liittyvissä palveluissa samalla, kun säilytetään mahdollisuus tehdä varaumia markkinoille pääsyyn ja kansalliseen kohteluun kaikissa toimintamuodoissa, sillä yhä useammat palvelut, kuten asennukset, huolto ja korjaukset, myydään yhdessä tuotteiden kanssa näillä kahdella alalla; tunnustetaan nimenomaisesti kunkin osapuolen suvereniteetti energiaresursseissa perussopimusten määräysten mukaisesti ja turvataan GATS-sopimusta vastaavia määräyksiä parantamalla oikeudellisesti EU:n oikeus antaa sääntelyä erityisesti siksi, että voidaan täyttää EU:n kestävyys-, ilmasto-, turvallisuus- ja kohtuuhintaisuustavoitteet;

vi.  varmistetaan, etteivät tulevat hankintasitoumukset ylitä minkään osapuolen paikallista tai kansallista lainsäädäntöä;

  i)  julkinen ja poliittinen tiedottaminen:

i.  varmistetaan mahdollisimman laaja avoimuus, vuoropuhelu ja vastuuvelvollisuus;

ii.  pidetään parlamentti kaikilta osin ja viipymättä ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa; varmistetaan, että kaikki parlamentin jäsenet saavat kaikki TiSA-sopimuksen neuvotteluasiakirjat sekä kaikki komission sisäiset asiakirjat, kuten yksityiskohtaiset yhteenvedot neuvottelukierroksista ja perusteelliset arviot TiSA-osapuolten tarjouksista, ja taataan samalla asianmukainen luottamuksellisuus; julkaistaan neuvotteluasiakirjat WTO:n toimintaperiaatteiden, salassa pidettäviä asiakirjoja koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja EU:n säännöstössä, erityisesti asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001, asetettujen rajoitusten mukaisesti, poikkeuksena tapauskohtaisesti ne asiakirjat, joiden salassapito on selvästi perusteltua;

iii.  pannaan tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeiset merkittävät pyrkimykset lisätä avoimuutta kansalaisten suuntaan, mukaan lukien EU:n markkinoille pääsyä koskevien tarjousten julkaiseminen ja neuvoston antama valtuutus; edistetään näitä toimia antamalla faktatietoja, joissa selitetään sopimuksen kaikki osat selkeästi ja ymmärrettävästi, ja julkaisemalla neuvottelukierroskohtaisia palauteraportteja Europa-verkkosivustolla; kehotetaan EU:n neuvottelukumppaneita lisäämään avoimuutta, jotta TiSA-sopimuksesta käytävät neuvottelut olisivat vähintään yhtä avoimet kuin WTO:n johdolla käydyt neuvottelut;

iv.  varmistetaan EU:n toimielinten vakavasti otettava ja jatkuva yhteistyö kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa koko neuvotteluprosessissa; vaaditaan, että yhteistyötä tiivistetään neuvottelujen edetessä, jotta Euroopan kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien odotukset otetaan asianmukaisesti huomioon, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävässä vuoropuhelussa; korostetaan, että neuvotteluohjeita antavilla jäsenvaltioilla on tässä keskeinen tehtävä;

v.  kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan kansalliset parlamentit sekä paikallis- ja alueviranomaiset mukaan prosessiin ja kuulemaan niitä sekä pitämään ne asianmukaisesti ajan tasalla käynnissä olevista neuvotteluista;

vi.  kutsutaan EU:n tasolla alueiden komiteassa edustettuina olevien paikallis- ja alueviranomaisten edustajat osallistumaan komission järjestämiin vuoropuheluihin kunkin neuvottelukierroksen alussa ja lopussa;

2.  pyytää komissiota ottamaan tämän päätöslauselman huomioon kaikilta osin ja vastaamaan siihen kuuden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, komissiolle sekä tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja kaikkien TiSA-sopimuspuolten hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Euroopan parlamentilla on erittäin tärkeä rooli EU:n kauppapolitiikassa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaan parlamentin jäsenillä on lopullinen päätösvalta kauppasopimuksista, ja lisäksi heille on tiedotettava välittömästi ja täysimääräisesti kauppasopimusten neuvottelemista ja tekemistä koskevan menettelyn kaikissa vaiheissa, jotta parlamentti voi koko ajan valvoa kauppaneuvotteluja.

Kyetäkseen vaikuttamaan neuvottelujen kulkuun parlamentti on oikeutettu ilmaisemaan kantansa prosessin kaikissa vaiheissa. Sen vuoksi esittelijä haluaisi arvioida palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevien neuvottelujen ensimmäistä 2,5:tä vuotta ja 13:a neuvottelukierrosta työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohtaan perustuvassa mietinnössä ja antaa komissiolle selkeitä ja ponnekkaita suosituksia.

Esittelijä katsoo, että TiSA-neuvotteluissa on varmistettava laajempi vastavuoroisuus markkinoille pääsyssä, luotava tasapuoliset globaalit toimintaedellytykset, tuotettava kouriintuntuvia etuja kuluttajille ja annettava sidosryhmille mahdollisuus osallistua neuvotteluihin tulevan monenvälistymisen helpottamiseksi. Sopimuksen soveltamisalasta olisi kuitenkin jätettävä nimenomaisesti pois julkiset palvelut ja kulttuuripalvelut, tietosuojaan ja asianmukaisiin työoloihin liittyvät perusoikeudet sekä oikeus antaa sääntelyä, sillä näistä ei voida tinkiä.

TiSA-sopimusta ei voida leimata hyväksi tai huonoksi ennen kuin se saadaan valmiiksi. Euroopan parlamentin on sen sijaan työskenneltävä rakentavasti ja pragmaattisesti, jotta TiSA-neuvottelut sujuisivat myönteisesti, olisivat ymmärrettävät ja saisivat etusijan. Näin voidaan saada aikaan niin eurooppalaisten yritysten kuin kuluttajien etujen mukainen hyvä sopimus. TiSA-sopimuksesta joko tulee tasapuolinen tai sitten sopimusta ei synny lainkaan.

7.12.2015

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Lola Sánchez Caldentey

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikat kytkeytyvät EU:n kehityspolitiikan toimiin ja vaikuttavat kehitysmaihin; kehottaa komissiota noudattamaan kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta ja kauppaa tukevan avun periaatteita kaikissa kauppaneuvotteluissa; korostaa, että on tärkeää keskittyä äskettäin hyväksyttyjen kestävän kehityksen tavoitteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja seurantaan; kehottaa komissiota takaamaan kaikissa kauppasopimuksissa ihmisoikeuksia, ILO:n normeja, sosiaaliturvaa, sosiaalista vuoropuhelua, sukupuolten tasa-arvoa, julkista ja yleistä sairauskulujen korvausjärjestelmää, yleistä lääkkeiden saatavuutta sekä elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat maailmanlaajuisesti korkeatasoisimmat standardit;

2.  panee merkille EU:n viimeaikaiset toimet avoimuuden lisäämiseksi unionin kauppasopimuksissa; vaatii komissiota lisäämään edelleen avoimuutta ja demokraattista vastuuta palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevissa neuvotteluissa; antaa unionin toimielimille tunnustusta jatkuvasta yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa koko neuvotteluprosessin ajan; kannustaa komissiota jatkamaan ja mahdollisesti laajentamaan tätä ennakoivasti avointa toimintatapaa unionin kauppapolitiikan toimien yhteydessä; tähdentää, että on otettava huomioon ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen, myös kehitysmaiden kansalaisjärjestöjen, huolenaiheet; kehottaa komissiota parantamaan mahdollisuutta tutustua kaikkiin julkisiin konsolidoituihin neuvotteluasiakirjoihin, koska ne ovat asianomaisten kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten ainoa demokraattinen keino osallistua prosessiin ja saada siitä tietoa; kannustaa komissiota teettämään riippumattoman tutkimuksen palvelukauppasopimuksen vaikutuksesta kehitysmaihin ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta kolmansissa maissa ja tarkastelemaan tutkimuksen tuloksia huolellisesti;

3.  huomauttaa, että UNCTAD:n mukaan palvelualan osuus kehitysmaiden BKT:stä on arviolta 51 prosenttia; panee merkille myös, että palveluvienti Afrikan maista lisääntyy koko ajan; ottaa huomioon, että kauppa, myös palvelukauppa, voi tietyin ehdoin edistää osallistavaa kasvua, kestävää kehitystä ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista, vähentää köyhyyttä ja epätasa-arvoa ja lisätä innovointia, sillä se helpottaa taitotiedon, teknologian ja tutkimukseen ja kehittämiseen tehtävien investointien vaihtoa muun muassa ulkomaisten investointien kautta; korostaa näin ollen, että kehitysmaiden mahdollisuudet päästä oikeudenmukaisin ehdoin palvelujen maailmanmarkkinoille voivat tukea niiden taloudellista yhdentymistä ja globalisaatioon sopeutumista;

4.  huomauttaa, että vain harvat kehitysmaat ovat mukana palvelukauppasopimusneuvotteluissa; katsoo, että maailmanlaajuisen kaupan monenvälistä toimintatapaa on vahvistettava ja että tämän vuoksi on tehostettava EU:n ja demokraattisten kansainvälisten elinten, kuten YK:n ja WTO:n, yhteistyötä, sillä kehitysmaat ovat asianmukaisesti edustettuina näissä järjestöissä; muistuttaa, että palvelukauppasopimuksen olisi perustuttava WTO:n palvelukaupan yleissopimukseen (GATS), jossa kaikki WTO:n jäsenet ovat mukana; muistuttaa kuitenkin torjuvansa mahdolliset määräykset, jotka eivät ole yhdenmukaisia GATS-sopimuksen kanssa ja estäisivät sopimuksen liittämisen WTO:n järjestelmään tulevaisuudessa; kehottaa komissiota ottamaan huomioon palvelukauppasopimuksen vaikutuksen niihin maihin, jotka eivät ole mukana neuvotteluissa, erityisesti kehitysmaihin, ja sisällyttämään palvelukauppasopimukseen GATS-sopimuksen IV artiklan sisältämät määräykset;

5.  vaatii komissiolta toimia kansainvälisten kauppasuhteiden epätasapainon torjumiseen; palauttaa mieliin, että kestävän kehityksen tavoitteessa 17.15 tunnustetaan tarve kunnioittaa kunkin maan poliittista liikkumavaraa ja päätäntävaltaa ottaa käyttöön ja panna täytäntöön köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskevia toimia; pitää erittäin tärkeänä, että palvelukauppasopimusneuvotteluissa turvataan kansallisten ja alueellisten viranomaisten sääntelyoikeudet; tähdentää, että voidakseen lieventää mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kehitysmaille, joiden ensisijaisena tavoitteena on kehittää palvelualojaan, myös yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ja sääntelykehyksiään EU:n olisi tehostettava toimiaan kehitysmaiden saamiseksi mukaan globaaleihin palvelujen arvoketjuihin ja harkittava nykyistä joustavampaa lähestymistapaa siinä, mihin määräyksiin kehitysmaiden on sitouduttava sopimukseen liittyessään;

6.  kehottaa komissiota nimenomaisesti jättämään julkiset palvelut sekä kulttuuripalvelut ja audiovisuaaliset palvelut palvelukauppasopimusneuvotteluiden ulkopuolelle, koska ne ovat tärkeimpiä välineitä, kun halutaan edistää kestävää kehitystä ja varmistaa ihmisarvon kunnioittaminen, ja varmistamaan erityisesti, että kehitysmaat voivat säilyttää kulttuurivarantonsa; muistuttaa, että palvelukauppasopimuksen, kuten minkä tahansa muun kansainvälisen sopimuksen, on oltava kansainvälisesti hyväksyttyjen työ-, ympäristö- ja ihmisoikeusnormien mukainen; kehottaa komissiota edistämään ja seuraamaan kehitysmaiden toimintaedellytysten kehittämispyrkimyksiä kestävien julkisten palvelujen tarjoamisessa;

7.  muistuttaa vuoden 2008 rahoituskriisin osoittaneen, että rahoituspalvelujen vapauttamisen yhteydessä on määriteltävä lujat vakavaraisuussäännöt, jotta rahoitusmarkkinat voidaan säilyttää terveellä ja vakaalla pohjalla; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan, että rahoituspalveluja koskevat palvelukauppasopimuksen määräykset täyttävät korkeimmat avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevat vaatimukset, varmistavat velan kestävyyden ja takaavat lainanantajien ja lainanottajien yhteisen vastuun periaatteen mutta eivät lisää talouden epävakautta;

8.  kehottaa komissiota tekemään sukupuolten tasa-arvosta ja naisten vaikutusvallan lisäämisestä olennaisen osan EU:n kauppapolitiikkaa nykyisten huolenaiheiden vuoksi ja seuraamaan tarkasti EU:n kauppasopimusten vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon; muistuttaa tässä yhteydessä palvelukaupan sukupuoliulottuvuudesta Afrikassa, missä palvelualalla työskentelevien naisten osuus on suurempi kuin valmistusteollisuudessa työskentelevien naisten, sillä se voisi auttaa edistämään naisten yrittäjyyttä ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista naisille;

9.   muistuttaa, että palvelukauppasopimus ei saa vaarantaa EU:n lainsäädäntöä ja että siinä on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, joka sitoo unionin toimielimiä ja muita elimiä ja jota sovelletaan jäsenvaltioiden hallituksiin, kun ne panevat täytäntöön unionin lainsäädäntöä; muistuttaa, että Euroopan unioni perustuu lujaan sitoumukseen edistää ja suojella ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa; pitää tässä yhteydessä erittäin tärkeänä, että ihmisoikeudet ovat unionin ja muiden maiden ja alueiden suhteiden ytimessä;

10.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon Uruguayn äskettäisen vetäytymisen palvelukauppasopimusneuvotteluista ja tekemään tarvittavat johtopäätökset ja kiinnittämään enemmän huomiota palvelukauppasopimukseen osallistuvien kehitysmaiden tarpeisiin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Beatriz Becerra Basterrechea, Doru-Claudian Frunzulică, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jordi Sebastià
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Pál Csáky, José Inácio Faria, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández

2.12.2015

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Alessia Maria Mosca

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suosittaa komissiolle, että se

  a.  ottaa rahoituspalvelut yhdeksi EU:n ensisijaisista tavoitteista palvelukauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa, sillä EU:n omat rahoituspalvelumarkkinat ovat jo verrattain avoimet; pyrkii saamaan aikaan sopimuksen, joka sisältää kunnianhimoisia mutta kuitenkin tasapainoisia sääntöjä ja määräyksiä, jotka kattavat kaikentyyppiset rahoituspalvelut kaikissa tarjontamuodoissa, erityisesti pankki- ja vakuutuspalvelut, ja joissa kiinnitetään erityistä huomiota uusia palveluja koskeviin uusiin sääntöihin; pyrkii saamaan aikaan sopimuksen, josta on hyötyä eurooppalaisille kuluttajille, kun rahoitusalan sääntely yhtenäistetään tiukemmalle tasolle, rahoituspalvelujen valikoima laajenee ja kuluttajansuoja paranee (ymmärrettävä ja oikea tieto on ensisijaisen tärkeää, kun halutaan tasapainottaa tiedon epäsymmetriaa), ja joka edistää pitkän aikavälin kasvua Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

  b.  ehdottaa, että rahoituspalvelujen alalla palvelukauppasopimuksessa tuetaan kansainvälisten normien täytäntöönpanoa ja soveltamista, että sopimuksessa ei tehdä uusia sitoumuksia, jotka voisivat vaarantaa EU:n rahoitusalan sääntelyn pakottamalla EU:n pysäyttämään rahoitusalan sääntelykehyksen vahvistamisen tai estämällä EU:ta torjumasta rahoituslaitosten liiallista riskinottoa lainsäädännön avulla ja että EU:n sääntelyviranomaisilla säilyy oikeus sallia tai kieltää mahdolliset nykyiset tai uudet rahoitustuotteet vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi arvioituaan ensin perinpohjaisesti riskit ja hyödyt, joita näiden tuotteiden tai palvelujen käyttöönotto unionissa toisi; luettelee markkinoillepääsysitoumukset positiiviseen luetteloon perustuvan lähestymistavan perusteella;

  c.  sallii – kun otetaan huomioon rahoituspalvelujen merkitys kasvulle ja taloudelle – palvelukauppasopimuksessa soveltuvilla alatoimialoilla ja ellei rajallisista ja asianmukaisesti perustelluista varaumista muuta johdu, kolmansiin maihin sijoittautuneille yrityksille rajat ylittävän rahoituspalvelujen tarjonnan EU:ssa (rajoitetuilla alatoimialoilla, kuten jälleenvakuutustoiminta) sellaisten näihin yrityksiin sovellettavien selkeiden sääntöjen ja menettelyjen perusteella, jotka koskevat lupaa tarjota näitä palveluja EU:ssa, ja tarvittaessa sen jälkeen, kun EU on todennut, että näiden yritysten alkuperämaissa on voimassa vastaava sääntely- ja valvontakehys kuin EU:ssa, jotta estetään valvomattomien yritysten toiminta unionissa ja varmistetaan, että yritysten toimintaedellytykset ovat tasavertaiset riippumatta niiden sijoittautumispaikan lainkäyttöalueesta;

  d.  varmistaa, että palvelukauppasopimuksen osapuolilla on oikeus jättää herkkiä aloja salpalausekkeen ulkopuolelle, erityisesti rahoituspalvelualan rajat ylittävien sitoumuksien osalta, ja siten puolustaa kantaa, että markkinoiden avoimuus ei estä uusien toimenpiteiden käyttöönottoa eikä olemassa olevien kansallisten sääntöjen muuttamista, jos niillä turvataan vakautta ja luotettavuutta ja edistetään kuluttajansuojaa, eikä näiden sääntöjen mahdollista ekstraterritoriaalista soveltamista;

  e.  ottaa huomioon pk-yritysten kaupankäynnissä ja investoinneissa kohtaamat erityiset esteet; helpottaa suurempien yritysten mutta erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien liikkuvuutta ja kehitystä rahoituspalvelujen neljänteen toimitusmuotoon sovellettavien parannettujen määräysten avulla, jotka mahdollistavat, että erittäin pätevät ammatinharjoittajat voivat väliaikaisesti liikkua rajojen yli erityistehtävissä rajoitetun ajan työsopimuksessa ja kotimaan lainsäädännössä vahvistetuin ehdoin;

  f.  painostaa voimakkaammin muita neuvotteluosapuolia tarjoamaan edelleen BRICS-maille, erityisesti Intialle ja Brasilialle, mahdollisuutta osallistua neuvotteluihin ja hyväksymään Kiinan pyynnön, jos Kiina on valmis vastaamaan osapuolten tavoitteisiin erityisesti markkinoille pääsyä ja kansallista kohtelua koskevista sitoumuksista esitetyn ehdotuksen osalta, ja pidättäytymään käynnistämästä uudelleen keskustelua sopimuksen rakenteesta ja sääntelyä koskevien lukujen keskeisistä määräyksistä, joista on jo sovittu;

  g.  kannustaa uusia osapuolia liittymään palvelukauppasopimusta koskeviin neuvotteluihin, vaikka keskusteluissa ovat jo mukana EU, Yhdysvallat ja Japani, jotka käyvät suurimman osan rahoituspalvelujen kaupasta maailmassa; pyrkii EU:n kannalta erittäin merkittävien tulosten saavuttamiseksi saamaan painavia sitoumuksia (erityisesti markkinoille pääsyn suhteen) mailta, joilla ei tähän asti ole ollut kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU:n kanssa, kuten Australia, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Taiwan, tai joiden sitoumukset ovat olleet hyvin rajallisia monenvälisesti, kuten Chile ja Turkki, tai joiden sitoumukset rahoituspalvelujen alalla ovat olleet hyvin rajallisia kahdenvälisesti, kuten Meksiko;

  h.  varmistaa, että palvelukauppasopimus ei millään tavalla haittaa WTO:n neuvotteluohjelmaa vaan pikemminkin edistää arvokasta keskustelua siitä, kuinka voitaisiin parhaiten torjua rahoituspalveluja koskevia kohtuuttomia kaupankäynnin esteitä ja luoda rahoituspalvelujen parhaita sääntelykäytäntöjä, jotka edistävät taloudellisten ja kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista, ja lisäksi valmistelee maaperää sen hyväksymiseksi monenvälisellä tasolla hyödyntäen monenvälisellä tasolla jo voimassa olevia sääntöjä;

  i.  kehottaa neuvotteluosapuolia laatimaan WTO:n GATS-sopimuksen rahoituspalveluliitettä, joka jo kattaa kaikki palvelukauppasopimusta koskevien neuvottelujen osapuolet WTO:n jäseninä, pidemmälle meneviä sääntelyperiaatteita rahoituspalvelujen alalle ja sui generis -sopimusta rahoituspalvelusitoumuksista pidemmälle meneviä syvempiä sitoumuksia sekä toteaa, että edellä mainittu sopimus ei ole WTO:n jäsenille pakollinen ja näin ollen sen piiriin kuuluu vain hyvin pieni osa palvelukauppasopimusta koskevien neuvottelujen osapuolista; asettaa tavoitteekseen sisällyttää palvelukauppasopimuksen rahoituspalveluja koskevaan kappaleeseen vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus, joka perustuu Kanadan ja EU:n välisessä kauppasopimuksessa vahvistettuun versioon, joka puolestaan tehostaa GATS-sopimuksen rahoituspalveluliitteen 2 artiklan a kohdassa määrättyä poikkeusta, jossa säilytetään osapuolten suvereeni oikeus ryhtyä toimenpiteisiin vakauden ja luotettavuuden turvaamiseksi, kunhan näillä toimenpiteillä ei pyritä kiertämään muita sitoumuksia, ja jonka tavoitteena on varmistaa, että hallituksilla säilyy mahdollisuus ryhtyä tarvittaviin toimiin rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden säilyttämiseksi; ryhtyy toimiin, jotta edellä mainitun rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn sopimuksen tärkeimmät osat, kuten tietojen siirtoa ja syrjimätöntä pääsyä selvitysjärjestelmiin koskevat erityismääräykset, sisällytetään palvelukauppasopimukseen, parannetaan rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn sopimuksen tekstiä ja saatetaan se yhdenmukaiseksi EU:n tämänhetkisten tarkkojen toimintalinjojen kanssa näillä aloilla;

  j.  vahvistaa rahoituspalveluja koskevassa sääntelykappaleessa tehokkaita horisontaalisia normeja sääntelyn läpinäkyvyydestä, sillä nämä parantaisivat kaikkien sidosryhmien valmiuksia analysoida ja valmistautua lakeihin, normeihin ja viranomaisten päätöksiin sekä rahoituspalvelujen tarjoajien luottamusta niiden sijoittautuessa ulkomaille tai tarjotessa palveluja kolmansien maiden asiakkaille mutta eivät heikennä asianmukaisia ja tunnustettuja demokraattisia prosesseja, ja vahvistaa ratkaisuja, joilla varmistetaan, että kansallisessa sääntelyssä otetaan huomioon myös rajojen yli toimivat rahoituspalvelujen tarjoajat; ryhtyy tätä varten välittömästi toimiin, jotta lähennetään eri tapoja, joilla valtiot tällä hetkellä tunnustavat muiden lainkäyttöalueiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuuden, mikä tällä hetkellä aiheuttaa maailmanlaajuisten rahoituspalvelumarkkinoiden hajanaisuutta, pyrkimällä yhteiseen sopimukseen siitä, että vastaavuutta koskevan päätöksen olisi oltava tulos avoimesta arvioinnista, jossa arvioidaan sitä, saavutetaanko eri lainkäyttöalueiden säännöillä samat tavoitteet, ja siitä, että päätös voi olla yksipuolinen, jos keskinäinen tunnustaminen ei ole mahdollista, vaikkakin päätös olisi tehtävä varhaisessa vaiheessa ja tiiviiden kahdenvälisten keskustelujen jälkeen;

  k.  varmistaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) vahvistetun EU:n toimia koskevan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti komissio ei hyväksy palvelukauppasopimuksessa sellaisia kansallista sääntelyä koskevia vaatimuksia, jotka menisivät tarpeellista pidemmälle edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

  l.  varmistaa, että palvelukauppasopimuksella edistetään kaksinkertaisen verotuksen vähentämistä mutta ei millään tavoin helpoteta veropetoksia, verovilppiä, aggressiivista verosuunnittelua tai rahanpesua rahoituspalvelualalla eikä tarjota näitä mahdollistavia porsaanreikiä; varmistaa, että sopimus kannustaa sopimuspuolia, erityisesti niitä neljää maata, jotka ovat myös EU:n mustalla listalla veroparatiisien takia, hyväksymään OECD:n yhteisen tietojenvaihtostandardin (CRS) automaattisessa tietojenvaihdossa veropäätöksistä samoin kuin OECD:n suositukset veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjumiseksi ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän yleiset standardit rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi ja noudattamaan edellä mainittuja standardeja ja suosituksia 6. joulukuuta 2012 annetun komission suosituksen mukaisesti toimenpiteistä, joilla kannustetaan kolmansia maita soveltamaan hyvän hallintotavan vähimmäisvaatimuksia verotusalalla[12];

  m.  suhtautuu järkevästi rahoitustietojen kulkuun rajojen yli kieltämällä toimet, joilla estetään aiheettomasti rahoitustietojen käsittely tai tietojen siirrot maan alueen sisälle tai sieltä ulos, ja takaamalla henkilötietojen suojan (joka vahvistetaan perusoikeudeksi EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa), yksityisyyden suojan ja yksittäisten rekisterien ja tilien luottamuksellisuuden vahvistaen näin rahoituspalveluista tehtyä GATS-sopimusta; varmistaa tämän vuoksi, että syntyvä palvelukauppasopimus on täysin johdonmukainen EU:n tarkistetun tietosuoja-asetuksen kanssa;

  n.  varmistaa julkisyhteisöjen hankkiessa rahoituspalveluja, että neuvotteluissa suojellaan ja tuetaan hiljattain hyväksyttyjä julkisista hankinnoista annettuja EU:n sääntöjä, erityisesti niitä, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintasopimuksiin, parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvia valintaperusteita halvimman hinnan sijasta, yhteisötalouden yrityksille varattuja markkinaosuuksia sekä hankintaviranomaisten mahdollisuutta edistää yhteisöjen välistä yhteistyötä ja säilyttää kynnysarvot, joiden perusteella tarjouskilpailuun ei sovelleta EU:n eikä kansainvälisiä sääntöjä;

  o.  varmistaa läpinäkyvyyden, vuoropuhelun ja vastuullisuuden mahdollisimman korkean tason koko neuvotteluprosessin ajan SEUT-sopimuksesta johtuvan velvoitteensa mukaisesti; varmistaa, että parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsenet saavat kaikki palvelukauppasopimusta koskevat neuvotteluasiakirjat ja että parlamentin toimivaltaisten valiokuntien jäsenet saavat konsolidoidut neuvotteluasiakirjat ja tietoa niiden toimivaltaan kuuluvista aloista; vauhdittaa vuoden 2014 eurovaalien jälkeisiä merkittäviä pyrkimyksiä lisätä avoimuutta kansalaisten suuntaan, joka on tähän mennessä merkinnyt EU:n markkinoillepääsytarjousten julkaisemista ja neuvoston antamaa valtuutusta;

  p.  julkaisee mahdollisimman pian riippumattoman kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin ja päivittää sitä neuvottelujen päätyttyä;

  q.  jättää SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 26 nojalla pois EU:n sitoumuksista nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus); varmistaa, että unionin viranomaisilla sekä kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi toimivalta esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen; soveltaa tätä pois jättämistä riippumatta siitä, millä tavalla julkiset palvelut tarjotaan ja rahoitetaan.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 14 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni, Sotirios Zarianopoulos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Matt Carthy, Philippe De Backer, Ashley Fox, Doru-Claudian Frunzulică, Ildikó Gáll-Pelcz, Marian Harkin, Barbara Kappel, Verónica Lope Fontagné, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Alessia Maria Mosca, Michel Reimon, Maria João Rodrigues
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Agnes Jongerius, Anneleen Van Bossuyt, Igor Šoltes

3.12.2015

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Thomas Händel

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, kuinka tärkeää on, että palvelukauppasopimuksen (TiSA) allekirjoittajat ratifioivat ja panevat täytäntöön ILO:n kahdeksan tärkeintä työelämää koskevaa yleissopimusta ja soveltavat niitä täysipainoisesti ja tehokkaasti; kehottaa palvelukauppasopimuksen allekirjoittajia noudattamaan ja edistämään muita asiaa koskevia ILO:n yleissopimuksia ja sopimuksia sekä YK:n päätöslauselmia, joihin kuuluvat muun muassa työlausekkeita koskeva sopimus (N:o 94), ihmisarvoisen työn toimintaohjelma sekä kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista;

2.  edellyttää määräyksiä, joilla sovituista ILO:n normeista ja muista normeista tehdään täytäntöönpanokelpoisia; katsoo, että kaikkiin tuleviin palvelukauppasopimuksiin on sisällytettävä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmiä koskeva lauseke, jotta ehkäistään ja torjutaan yritysten työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien, mukaan luettuina työehtosopimukset, vastaista toimintaa; kehottaa turvautumaan työoikeutta koskevista määräyksistä syntyvissä kiistoissa riitojenratkaisumekanismeihin, mukaan luettuna mahdollisuus asettaa seuraamuksia, ottaen huomioon ILO:n valvontaelimet;

3.  vaatii, että toteutetaan toimia, joilla varmistetaan, että palvelukauppasopimuksella edistetään oikeudenmukaisesti ja merkittävästi uusia työpaikkoja ja että siinä asetetaan kunnianhimoisia palvelukauppaa koskevia normeja, jotka kattavat tärkeimmät 2000-luvun kysymykset, etenkin eräissä jäsenvaltioissa jatkuvan työpaikkakriisin, voimistuvan eriarvoisuuden, nuorisotyöttömyyden ja muut sosiaaliset haasteet; edellyttää, että parannetaan työelämä- ja ympäristönormien suojaa, torjutaan kaikkia sosiaalisen polkumyynnin muotoja ja varmistetaan, että syrjintäkieltoa noudatetaan;

4.  ottaa huomioon, että palveluala on merkittävässä asemassa EU:n taloudessa, että palvelualan osuus on 70 prosenttia taloudellisesta toiminnasta ja että se tuottaa 90 prosenttia uusista työpaikoista; toteaa samalla, että 90 prosenttia maailmanlaajuisesta kasvusta tapahtuu EU:n ulkopuolella, ja korostaa tästä syystä, että on ratkaisevan tärkeää turvata uudet markkinoillepääsyä koskevat mahdollisuudet perussopimusten allekirjoittajien kannalta sekä varmistaa palveluntuottajien tasapuolinen, syrjimätön ja oikeudenmukainen kohtelu; muistuttaa palvelusektorin keskeisestä merkityksestä korkeatasoista pätevyyttä edellyttävien työpaikkojen luomisessa EU:ssa; pitää tärkeänä varmistaa, että sopimuksella todella kyetään edistämään työpaikkojen luomista EU:ssa; katsoo myös olevan syytä varmistaa, että vakiintuneita normeja tehostetaan ja parannetaan pyrkien niiden laajempaan vakiinnuttamiseen monenvälisellä tasolla;

5.  korostaa, että tasapainoisen sopimuksen allekirjoittaminen tarjoaisi tässä yhteydessä mahdollisuuden luoda kestävää ja osallistavaa kasvua ja korkeatasoista pätevyyttä edellyttäviä työpaikkoja; edellyttää, että erityisesti pk-yritysten ongelmat otetaan huomioon, etenkin sen vuoksi, että ne ovat suurimpia työpaikkojen luojia;

6.  korostaa, että palvelukauppasopimus merkitsee mahdollisuuksia Euroopan yritysten kansainvälistämiseen ja että näitä mahdollisuuksia olisi täydennettävä aidoilla toimintapoliitikoilla, joilla autetaan työntekijöitä sopeutumaan uuteen ympäristöön; korostaa, että näitä toimenpiteitä voitaisiin täydentää EU:n käyttöön ottamilla rahoitusmekanismeilla, kuten Euroopan sosiaalirahastolla;

7.  kehottaa ilmoittamaan Euroopan parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle välittömästi, jos lopullisen palvelukauppasopimuksen määräykset uhkaavat kyseisten alojen normeja tai ovat niiden vastaisia, jotta asiasta voidaan neuvotella ja tehdä päätöksiä;

8.  painottaa, että liikkuvuuden lisääntyessä on huolehdittava korkeatasoisista ja sitovista sosiaalisista ja työnormeista, jotta varmistetaan, että työntekijöitä suojellaan hyväksikäytöltä; on erityisen huolestunut monimutkaisten rajat ylittävien alihankintaketjujen vaikutuksista, joiden vuoksi on hyvin vaikea varmistaa ja valvoa, että normeja noudatetaan; korostaa, että työsuojelutarkastajilla ja ammattiyhdistyksillä on ratkaiseva rooli väärinkäytösten ehkäisemisessä ja valvonnassa; edellyttää, että tietojen saatavuutta rajojen yli parannetaan selvästi EU:ssa;

9.  kehottaa tästä syystä komissiota harkitsemaan, että ehdotetaan EU:n lainsäädäntöä, jolla varmistetaan vastuuvelvollisuus etenkin pitkissä alihankintaketjuissa, ja katsoo, että vastuuvelvollisuutta on myös sovellettava ja pantava täytäntöön kolmansien maiden yrityksiin nähden;

10.  korostaa, että erityisesti työsuojelutarkastuksiin kohdistuu haasteita, kun suoritetaan tarkastuksia yrityksissä, joissa työskentelee siirtotyöläisiä sekä EU:sta ja kolmansista maista lähetettyjä työntekijöitä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastusten henkilökuntaa ja resursseja, jotta voidaan saavuttaa ILO:n suosituksen mukainen tavoite yhdestä tarkastajasta 10 000:ta työntekijää kohden;

11.  kannustaa komissiota noudattamaan sosiaalista tavoitetta, jonka se asetti palvelukauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa ns. työlausekkeen kohdalla; muistuttaa, että on taattava Euroopan laajuinen ja kansallinen sosiaali- ja työlainsäädäntö sekä työehtosopimukset ja sosiaaliset normit, jotta palvelujen laatu voidaan varmistaa; muistuttaa, että palvelukauppasopimus ei saa vaikuttaa kielteisesti jäsenvaltioiden eikä tarpeellisissa tapauksissa myöskään EU:n sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan eikä työoloihin;

12.  kehottaa tältä osin varmistamaan, että työnormit suljetaan muita kuin tulleihin liittyviä esteitä ja teknisiä esteitä koskevien käsitteiden ulkopuolelle, ja sisällyttämään työmarkkinaosapuolet sääntely-yhteistyön prosessiin tasapainoisen edustuksen muodossa, jotta voidaan varmistaa, että sääntely-yhteistyö ei rajoita hallitusten ja Euroopan parlamentin oikeutta säätää lakeja yleisen edun vuoksi eikä johda sääntelyn jähmettymiseen tai työnormien ja työterveys- ja työturvallisuusnormien heikentämiseen;

13.  katsoo, että kaikilla työntekijöillä on kotimaastaan riippumatta oltava työpaikallaan samat oikeudet ja työehdot kuin kyseisen maan kansalaisilla; katsoo lisäksi, että kaikkiin tuleviin palvelukauppasopimuksiin on sisällytettävä lauseke, jonka nojalla yrityksiä estetään kiertämästä tai heikentämästä oikeutta toteuttaa työtaistelutoimia työllistämällä kolmansista maista olevia työntekijöitä työehtosopimusneuvottelujen ja työriitojen aikana;

14.  edellyttää, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen pöytäkirjan N:o 26 nojalla toteutetaan toimenpiteitä, joilla suljetaan pois sopimuksen soveltamisalasta nykyiset ja tulevat yleishyödylliset palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus), jotta voidaan varmistaa, että unionin viranomaisilla sekä kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi toimivalta esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen riippumatta siitä, millä tavalla julkiset palvelut tarjotaan ja rahoitetaan, ja jotta voidaan varmistaa, että sosiaaliturvajärjestelmät jäävät neuvottelujen ulkopuolelle;

15.  vaatii myös, ettei salpa- ja keskeyttämislausekkeita sovelleta velvoitteisiin markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun aloilla;

16.  kehottaa komissiota takaamaan, että ympäristökriteerejä ja sosiaalisia kriteerejä, kuten sukupuolten tasa-arvoa koskevia kriteerejä, voidaan soveltaa myönnettäessä julkisia hankintasopimuksia; painottaa, että kauppasopimusten ei pitäisi missään oloissa vaikuttaa julkisista hankinnoista annetun direktiivin säännöksiin, joilla varmistetaan työlainsäädännön täytäntöönpano ja mahdollistetaan se, että hankintaviranomaiset voivat hyödyntää erityissäännöksiä, jotka koskevat suoraan henkilöille tarjottavia sosiaali-, terveys- ja muita palveluja; muistuttaa komissiota siitä, että palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten sääntelyyn liittyy merkittävää arkaluonteisuutta ja että on tarpeen säilyttää tarvittava toimintapoliittinen liikkumavara, jotta voidaan vastata julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskeviin epäonnistuneisiin malleihin;

17.  katsoo, että unionin rajojen yli tarjottavien palvelujen vapauttamisen jatkamista koskevia neuvotteluja olisi täydennettävä sosiaalista suojelua koskevilla toimenpiteillä, kuten minimipalkkajärjestelmillä, kansallisten käytänteiden mukaisesti; toteaa, että tarvitaan myös unionin laajuista yhteistyötä, jotta työolojen suhteen noudatettaisiin edelleen sen maan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, jossa kyseinen palvelu tarjotaan ja jossa siis myös työ tehdään; katsoo, että tämä ei saisi rajoittaa suotuisampien säännösten tai määräysten noudattamista lainsäädännössä tai sopimuksissa, joita sovelletaan lähettävässä maassa;

18.  katsoo, että on varottava heikentämästä hallitusten valmiuksia harjoittaa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullista palveluhankintapolitiikkaa, jossa vastataan yhteiskunnan ja ympäristön tarpeisiin, ja että näin ollen kaikissa sopimuksissa olisi noudatettava ILO:n sopimusta N:o 94 työlausekkeista välikirjoissa, joissa julkinen viranomainen on sopimuspuolena;

19.  kannustaa unionin toimielimiä tekemään edelleenkin sosiaalista vaikutuksenarviointia koskevia perusteellisia riippumattomia tutkimuksia, joissa keskitytään tarkastelemaan palvelukauppasopimuksen mahdollista vaikutusta sosiaaliseen ja työllisyyteen liittyvään tilanteeseen EU:ssa ja muissa sopimuspuolissa, mukaan luettuina yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen saatavuus, edullisuus, laatu ja saavutettavuus sekä näiden palvelujen syrjimätön ja tasapuolinen saanti; kehottaa julkistamaan mahdollisen sopimuksen aiheuttamia työpaikkojen menetyksiä/lisäyksiä koskevia jatkuvasti päivitettyjä tilastollisia ennusteita, jotta komissio voi toteuttaa oikea-aikaisia toimia asianomaisten alueiden tai jäsenvaltioiden tukemiseksi; odottaa lisäksi, että käyttöön otetaan valvontajärjestelmä, jotta voidaan ehkäistä kaikkia mahdollisia rikkomistapauksia;

20.  katsoo, että EU:n olisi sitouduttava hyvin rajoitetusti mahdollisiin tuleviin määräyksiin GATS-sopimuksen tämänhetkisen toimitusmuodon 1 välityksellä, jotta ei heikennetä EU:ssa noudatettavia korkeatasoisia työnormeja ja -ehtoja tarjoamalla kolmansissa maissa tuotettuja palveluja, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan alalla;

21.  toteaa, että olisi purettava sääntelyesteitä, jotta voidaan varmistaa, että korkeatasoista pätevyyttä hankkineiden työntekijöiden liikkuvuus voi tarjota etua sekä eurooppalaisille yrityksille että eurooppalaisille työntekijöille; toteaa jälleen kerran, kuinka tärkeää on varmistaa, ettei palvelukauppasopimus missään tapauksessa haittaa työ- ja sosiaalisten normien eikä työntekijöiden toiseen maahan lähettämistä koskevien normien soveltamista;

22.  muistuttaa, että palvelukauppasopimuksen kuljetusalaa koskevien lausekkeiden ei pidä aiheuttaa haittaa alan eurooppalaisille työntekijöille; kannustaa komissiota vahvistamaan merikuljetuksia koskevat selkeät rajoitukset, jotta voidaan ehkäistä sosiaalista polkumyyntiä;

23.  kehottaa määrittelemään selvästi toimitusmuotoa 4 koskevaan liitteen piiriin kuuluvat työntekijät;

24.  katsoo, että palvelukauppasopimuksessa on noudatettava täysipainoisesti allekirjoittajien oikeutta muuttaa listansa jotakin elementtiä tai peruuttaa se, kuten GATS-sopimuksen XXI artiklassa edellytetään; edellyttää, että sopimus ja erityisesti toimitusmuotoa 4 koskeva liite sisältää määräyksiä, joilla pyritään estämään ulkomaisten työntekijöiden oikeuksia polkevat työsuhteet, sekä turvalausekkeen, jonka nojalla palvelukauppasopimuksen osapuolet voivat soveltaa kaikkia tarvittavia turvatoimia, jos painetta kohdistetaan palkkatasoon kotimaassa, kotimaisten työntekijöiden oikeudet ovat uhattuina tai muita sovittuja normeja rikotaan;

25.  kehottaa toteuttamaan lisätoimia julkisten hankintamarkkinoiden avaamiseksi kaikille palvelukauppasopimuksesta käytäviin neuvotteluihin osallistuville maille; korostaa hankintasopimusten myöntämisen edellyttävän, että yritykset noudattavat ILO:n keskeisiä työ- ja sosiaalisia normeja; toteaa, että hankintasopimuksia myönnettäessä perusteena ei pitäisi käyttää ainoastaan hintaa mutta että nämä toimenpiteet saa muodostua kaupan esteeksi;

26.  korostaa komission toteuttamia toimia, joilla pyritään tekemään neuvotteluista mahdollisimman avoimet; vaatii, että Euroopan oikeusasiamiehen TTIP:tä koskevien suositusten mukaisesti jatketaan ja vauhditetaan käynnissä olevia pyrkimyksiä parantaa neuvottelujen avoimuutta julkistamalla kaikki palvelukauppasopimusta koskevat asiakirjat; edellyttää toimenpiteiden toteuttamista, jotta voidaan vahvistaa jatkuvaa ja läpinäkyvää yhteyttä kansallisiin parlamentteihin sekä kaikkiin asiaankuuluviin ministeriöihin jäsenvaltioissa; painottaa sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työmarkkinaosapuolten ja niiden asiantuntemuksen merkitystä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan ne mukaan ja tekemään niiden kanssa yhteistyötä tiiviisti palvelukauppasopimuksesta käytävien neuvottelujen aikana, erityisesti kun tarkastellaan palvelukauppasopimuksen mahdollisia vaikutuksia työmarkkinoihin; kannustaa kaikkia sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti ja esittämään aloitteita, ottamaan esille huolenaiheita ja ongelmia ja antamaan tietoja, jotka ovat neuvottelujen kannalta merkityksellisiä, sekä kehottaa komissiota ottamaan paremmin huomioon työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisyhteiskunnalta saadun palautteen;

27.  katsoo, että maiden olisi voitava edelleen soveltaa taloudellista tarveharkintaa;

28.  pitää valitettavana, että parlamenttia ei kuultu ennen kuin neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuudet; katsoo, että tässä menetettiin tilaisuus tehdä neuvotteluista mahdollisimman demokraattiset ja ottaa alusta lähtien mukaan ne, joihin palvelukauppasopimus todennäköisesti vaikuttaa eniten;

29.  pitää valitettavana, että tällä hetkellä ei ole saatavilla tilastoja eikä tietoa luonnollisten henkilöiden liikkuvuudesta (toimitusmuoto 4) jo olemassa olevan palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) kehyksessä; toteaa, että palvelukauppasopimukseen aiotaan sisällyttää samanlainen luku; korostaa, että tähän luokkaan kuuluvien palvelujen tarjoajia on valvottava, jotta voidaan välttää kolmansien maiden työntekijöitä koskevat väärinkäytökset ja hyväksikäyttö; kehottaa komissiota kiireellisesti keräämään ja esittelemään tietoa siitä, miten paljon ja minkä tyyppisiä palveluntarjoajia EU:hun tulee GATS-sopimuksen toimitusmuodon 4 nojalla ja miten pitkään heidän oleskelunsa kestää; korostaa, että kaikkien tulevien toimitusmuotoa 4 koskevien määräysten on koskettava ainoastaan korkeasti koulutettuja ammattilaisia eli henkilöitä, jotka ovat suorittaneet yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jotka työskentelevät ylemmissä johtotehtävissä, minkä lisäksi heidän oleskelullaan EU:ssa on oltava määrätty tarkoitus ja sen on oltava asianmukaisesti määritellyn, rajoitetun ajan pituinen ja täytettävä tarkat edellytykset;

30.  edellyttää lisäksi EU:n direktiiviä, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja seurata niiden kolmansista maista tulevien yksittäisten palveluntarjoajien virtaa, jotka tulevat EU:hun näiden säännösten nojalla, jotta voidaan vahvistaa yksittäisten palveluntarjoajien maahantuloa ja oleskelua koskevat edellytykset;

31.  korostaa, että jäsenvaltioiden on säilytettävä täysi määräysvalta siihen nähden, sitoutuvatko ne toimitusmuotoa 4 koskeviin tuleviin määräyksiin; painottaa lisäksi, että kaikki määräyksiin sisällytettävät alat on määritettävä yhdessä ja toimien täysimääräisesti yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa;

32.  painottaa, että ennen kuin tehdään uusia sitoumuksia, jotka koskevat maailmanlaajuista palvelukauppaa, komission on esitettävä laajamittainen arviointi siitä, miten kaikki GATS-sopimuksen tämänhetkiset toimitusmuodot ovat vaikuttaneet talouteen ja työmarkkinoihin sopimuksen voimaantulosta alkaen; kehottaa lisäksi komissiota esittämään mahdollisimman pian palvelukauppasopimusta koskevan vaikutuksenarvioinnin, jossa tarkastellaan työoloja, vilpilliseen kilpailuun liittyviä mahdollisia vaikutuksia sekä joillakin aloilla mahdollisesti havaittua hiipumista, joka johtuu kolmansista maista peräisin olevan kilpailun lisääntymisestä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	3.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 11 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Zdzisław Krasnodębski, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Lynn Boylan, Mircea Diaconu, Tania González Peñas, Paloma López Bermejo, Csaba Sógor, Monika Vana, Flavio Zanonato
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Diane James, Martina Michels, Estefanía Torres Martínez

3.12.2015

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: David Borrelli

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

suosittaa meneillään olevien TiSA-neuvottelujen yhteydessä komissiolle, että

Yleinen lähestymistapa

1.  varmistetaan paras mahdollinen avoimuus ja tilivelvollisuus, neuvotteluasiakirjojen saatavuus sekä kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän edustajien ja työmarkkinaosapuolten kuuleminen; se, että EU:n ja kolmansien maiden palveluntarjoajiin sovelletaan täsmälleen samoja sääntöjä; osapuolten välinen, niiden yhteistä päämäärää heijastava vastavuoroisuus kaikilla tasoilla; oikea-aikainen ja perusteellinen vaikutusten arviointi; se, että tehdään kaikki mahdollinen, jotta TiSA‑sopimuksesta tulisi aidosti monenkeskinen, neuvottelemalla sopimukseen liittymislauseke ja toivottamalla tervetulleeksi ne, joilla on samanlaiset päämäärät kuin muilla osapuolilla;

2.  taataan jäsenvaltioiden rajoittamaton valmius säädellä, tarjota ja rahoittaa nykyisiä ja tulevia julkisia palveluja sekä yleistä taloudellista etua koskevia palveluja kaikilla tasoilla; erityishuomio televiestintä- ja energiapalveluille, jotka ovat välttämättömiä kansalaisille ja yrityksille ja edistävät yhteenkuuluvuutta, verkkokauppaa ja yrittäjyyttä suosivaa ilmapiiriä sekä korkealaatuista työllisyyttä; EU:n tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevien lakien noudattaminen;

Televiestintämarkkinat

3.  varmistetaan se, että TiSA-sopimus tuo selviä etuja EU:n kuluttajille ja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille ja yrittäjille; se, etteivät EU:n ulkopuoliset, oligopolistisilla markkinoilla toimivat yritykset käytä hyväkseen EU:n markkinoiden sirpaleisuutta; tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille;

4.  taataan se, että EU:n toimijoilla on TiSA-sopimuksen allekirjoittajavaltioissa oikeudenmukainen ja tasavertainen markkinoille pääsy, johon ei liity tullien ulkopuolisia ja rajantakaisia esteitä, kuten sääntely- ja lupavaatimuksia, normien eroavaisuutta, teknisiä määräyksiä tai rajoituksia tai infrastruktuurin jakamista koskevia sääntöjä (erityisesti verkon viimeisellä osuudella), jotka suosivat vakiintuneita laitoksia; se, että TiSA‑sopimuksen allekirjoittajavaltiot noudattavat palveluntarjoajien avoimen ja syrjimättömän internetyhteyden periaatetta;

5.  vältetään uusia sitoumuksia, jotka voisivat heikentää EU:n sääntelyä; ylläpidetään EU:n sääntelyelinten toimivaltaa; internetin avoimen hallinnon periaate pidetään voimassa; taataan, että kaikilla TiSA-sopimuksen allekirjoittajavaltioilla on riippumaton televiestinnän sääntelyviranomainen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.12.2015

10

3.12.2015

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Wim van de Camp

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suosittaa komissiolle, että se meneillään olevien palvelukauppasopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä

i)  ottaa huomioon liikenteen, matkailun ja kuljetuspalveluiden merkityksen Euroopan taloudelle ja työllisyydelle, sillä eurooppalaiset laivanvarustajat hallitsevat yli 40:tä prosenttia maailman kauppalaivastoista, ilmailuteollisuus työllistää yli viisi miljoonaa henkilöä, Euroopan raideteollisuus tuottaa yli puolet maailman rautatiekalustosta ja -palveluista ja maantieliikenteellä on edelleen tärkeä asema koko Euroopan unionin logistiikassa; ottaa huomioon, että kuljetuspalvelut voisivat auttaa Euroopan työttömyyden vähentämisessä; ottaa huomioon palvelujen kaupan vapauttamisen vaikutukset matkailualalle;

ii)  varmistaa, että neuvotteluissa pidetään mielessä liikennealan nopeasti kehittyvä luonne ja jakamistalouteen perustuvien liikennemuotojen kasvava merkitys eurooppalaisten arjessa;

iii)  painottaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännöissä taataan etuja työntekijöille muun muassa turvallisuuteen ja varmuuteen liittyen; korostaa, että sekä ulkomaisten että kotimaisten palveluntarjoajien on noudatettava kyseistä lainsäädäntöä tarjotessaan palveluja EU:ssa; tunnustaa, että palvelujen laatu kytkeytyy myötäsyntyisesti työllisyyden laatuun ja sovellettaviin sääntelyjärjestelmiin; ottaa huomioon sopimuksen sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden; välttää työmarkkinoiden kohtuutonta vääristymistä ja varmistaa, että kunnioitetaan nykyisiä sosiaalisia oikeuksia;

iv)  ottaa huomioon yleisen edun mukaisten palvelujen merkityksen liikennealalla, julkisen palvelun velvoitteet sekä kyseisen alan merkityksen sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle;

v)  tiukentaa määräyksiä, jotka koskevat matkustajien oikeuksia kaikkien liikennemuotojen suhteen, jotta sopimus hyödyttää myös kuluttajia;

vi)  pyrkii pitkällä aikavälillä parantamaan liikennepalvelujen laatua ja turvanormeja, samalla kun lyhennetään liikennöintiaikoja, millä kannustetaan saamaan aikaan tuloksia ja innovointia liikenteen alalla;

vii)  varmistaa, että neuvotteluissa käsitellään liikenteen ja matkailun aloja tarkoituksenmukaisesti ja vastavuoroisuuden hengessä; säilyttää poliittisen liikkumavaran, jotta voidaan reagoida liikenne-, posti- ja kuriiripalvelualan kehityssuuntiin; noudattaa syrjintäkiellon periaatetta; jättää julkiset liikennepalvelut sopimuksen ulkopuolelle;

viii)    pitää mielessä vapauttamisesta saadut kielteiset kokemukset, joista voidaan mainita esimerkiksi palvelujen laadun, työolojen ja liikenneturvallisuuden heikentyminen;

ix)  edistää sellaisia sääntelystä käytäviä neuvotteluja, joissa käsitellään esimerkiksi avoimuutta, määräaikoja, oikeusturvaa, tarpeettomia rasitteita, syrjimättömyyttä ja muutoksenhakua, ja vaatii jatkossakin, että ulkomaiset yritykset, jotka haluavat tarjota liikenne- tai kuljetuspalveluja unionin alueella, noudattavat voimassa olevia EU:n sääntelynormeja; kehottaa kolmansia maita julkaisemaan erityisiä tiedottavia asiakirjoja voimassa olevista laeistaan, jotta voidaan edistää yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa vuoropuhelua;

x)  jättää palvelukauppasopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle kaikki palvelut, jotka koskevat julkista liikennettä ja postipalveluja, silloin kun viimeksi mainitut ovat julkisia;

xi)  puuttuu tiettyjen maiden asettamiin rajoituksiin, jotka koskevat ulkomaista omistusta, lentoyhtiöiden valvontaa sekä kabotaasiliikennettä koskevia oikeuksia; pitää pitkän aikavälin tavoitteena, että saavutetaan sitovat kansainvälisen kaupan säännöt ilmailualalle, ja ottaa huomioon, että Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on vastuussa talouden ja turvallisuuden sääntelystä; etsii muita vaihtoehtoja ja varmistaa eurooppalaisille kuljetusliikkeille tasavertaiset kilpailuedellytykset, mikäli tärkeät kauppakumppanit eivät ole halukkaita etenemään asiassa;

xii)  pitää mielessä, että meriliikenteellä on ratkaisevan tärkeä asema maailmantaloudessa sekä teollisuudenalana että kansainvälisen kaupan edistäjänä; pyrkii siihen, että neuvotteluissa laaditaan vahvoja sitoumuksia sisältävä selkeä sopimusteksti, joka turvaa pääsyn satamiin sekä markkinoille pääsyn ja kansallisen kohtelun kansainvälisille meriliikennepalveluille;

xiii)  käyttää tilaisuuden hyväksi ja sisällyttää nykyisen meriliikennelainsäädännön ja -käytännöt oikeudellisesti sitovaan kansainväliseen sopimukseen, joka estää osapuolia laatimasta protektionistisia sääntöjä tulevaisuudessa ja on yhdenmukainen asiaankuuluvien muun muassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön laatimien kansainvälisten normien kanssa;

xiv)  puuttuu nykyisiin merikuljetuspalveluja koskeviin rajoituksiin ja poistaa ne ja pyrkii vastavuoroisuuteen, koska unionin yrityksiä estetään usein pääsemästä tietyille ulkomaisille markkinasegmenteille, vaikka unionissa ulkomaiset yritykset pääsevät vastaaville segmenteille, kuten lähimerenkulun ja kabotaasiliikenteen aloille;

xv)  vaalii jäsenvaltioiden oikeuksia, jotka koskevat voimassa olevia tai tulevia kansallisia säännöksiä ja kahden- tai monenvälisiä tieliikennesopimuksia, mukaan luettuina kauttakulkulupia koskevat vaatimukset;

xvi)  vastustaa kaikkia maantiekuljetuksiin liittyviä markkinoille pääsyä koskevia sitoumuksia, etenkin neljättä toimitusmuotoa, koska ne saattaisivat johtaa työntekijöiden liikkumiseen yli rajojen ilman työsuhdeturvaa, ja työntekijät tekisivät siten työtä pienemmällä palkalla verrattuna työlainsäädännöltään parempiin kohdemaihin;

xvii)  varmistaa, että kolmansien maiden jakelupalvelumarkkinoille pääsymahdollisuuksien parantaminen ei vaaranna postialan voimassa olevia yleispalveluvelvoitteita; toteaa postin yleispalvelun ratkaisevan roolin sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; vahvistaa kyseistä yleispalvelua;

2.  pitää valitettavana ilmeisen selväksi käynyttä avoimuuden puutetta ja sitä, että parlamentilla ei ollut tilaisuutta esittää omaa kantaansa ennen kuin neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuudet;

3.  vaatii, että kaikki parlamentin jäsenet saavat kaikki palvelukauppasopimusneuvotteluja koskevat asiakirjat, ja kehottaa julkaisemaan kaikki neuvottelutekstit.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	3.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 14 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Isabella De Monte, Jacqueline Foster, Bruno Gollnisch, Stelios Kouloglou, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Claudia Schmidt, Keith Taylor, Pavel Telička, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Fabio De Masi, Bas Eickhout, Markus Ferber, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Werner Kuhn, Massimo Paolucci, Franck Proust, Olga Sehnalová, Patricija Šulin, Ruža Tomašić, Matthijs van Miltenburg

16.11.2015

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Monika Vana

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että on tarpeen päivittää vanhentuneita GATS-järjestelyjä ja helpottaa uusien palvelujen kauppaa; on tietoinen palvelujen arvosta EU:ssa ja maailmanlaajuisesti; toteaa, että komission mukaan työllisyyskasvua EU:ssa kaudella 2013–2025 saavat aikaan palvelualan työpaikat, koska 90 prosenttia EU:n uusista työpaikoista luodaan palvelualalla, etenkin korkeamman pätevyystason aloilla, kuten asiantuntijapalvelut, yrityspalvelut ja tietokoneala; toteaa myös, että palvelujen osuus unionin taloudesta on noin 70 prosenttia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään palvelukauppasopimuksesta parhaillaan käytävissä neuvotteluissa täysimääräisesti SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet;

2.  painottaa, että palvelujen tarjoaminen EU:ssa perustuu yleistä saatavuutta, laatua, turvallisuutta, edullisuutta ja tasavertaista kohtelua koskeviin periaatteisiin, jotka on taattava aina ja kaikissa kaupungeissa ja kaikilla alueilla; katsoo, ettei näitä periaatteita saa rajoittaa palvelukauppasopimuksella; muistuttaa, että on tärkeää pitää erityiset julkiset palvelut kuten vesialan palvelut jäsenvaltioiden viranomaisten vastuulla, jotta voidaan välttää kielteiset vaikutukset taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen;

3.  muistuttaa, että EU:n koheesiopolitiikka on sen tärkein investointiväline sekä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi että kiireellisten sosioekonomisten tarpeiden täyttämiseksi; korostaa, että koheesiopolitiikan perusperiaatteita ja -tavoitteita on ylläpidettävä ja vahvistettava palvelukauppasopimuksessa;

4.  katsoo, että palvelukaupan vapauttaminen voi edistää alueellista kasvua lisäämällä investointimahdollisuuksia alue- ja paikallistasolla; muistuttaa, että tässä vapauttamisessa olisi noudatettava EU:n poliittista, sosiaalista ja kulttuurista mallia ja EU:n perussopimuksiin kirjattuja perusperiaatteita;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia, jotka ovat antaneet komissiolle neuvotteluvaltuudet, seuraamaan ja arvioimaan palvelukauppasopimuksen vaikutuksia yhteenkuuluvuuteen ja paikallis- ja aluehallintoon EU:ssa etenkin koko neuvotteluprosessin ajan; kehottaa komissiota keräämään ja asettamaan saataville kattavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja ja teettämään tässä yhteydessä alueellisia vaikutusarviointeja; pyytää komissiota ottamaan palvelukauppasopimusneuvotteluissa huomioon paikallis- ja alueviranomaisten toimivallan;

6.  korostaa, että palvelukauppasopimuksella ei saisi rajoittaa paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaa, sillä nämä vastaavat suuresta osasta unionin koheesiopolitiikkaan kuuluvia julkisia investointeja ja osallistuvat aktiivisesti keskeisten julkisten palvelujen tuottamiseen kaikkialla EU:ssa, eikä palvelukauppasopimus saisi heikentää paikallis- ja alueviranomaisten mahdollisuuksia edistää paikallista ja alueellista kehitystä ja turvata kansalaisten yleinen etu; muistuttaa, että palvelukauppasopimus ei saa heikentää jäsenvaltioiden eikä paikallis- ja alueviranomaisten toimivaltaa ja että näillä olisi oltava oikeus säännellä palvelujen tarjoamista ja esittää alueellaan uusia säännöksiä julkisen politiikan tavoitteidensa saavuttamiseksi; toivoo siksi, että nämä näkökohdat otetaan huomioon neuvotteluissa, jotta taataan koheesiopolitiikan täysimääräinen täytäntöönpano siten, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat vapaasti ajaa kansalaisten etuja;

7.  muistuttaa julkisten palvelujen merkityksestä sekä tarpeesta kunnioittaa perussopimuksissa ja pöytäkirjassa N:o 26 ja kotimaista sääntelyä ja julkisia hankintoja koskevissa määräyksissä paikallis- ja alueviranomaisille annettua toimivaltaa; korostaa, että olisi myös kunnioitettava paikallis- ja alueviranomaisten erioikeutta luoda uusia julkisia palveluja tulevaisuudessa; panee siksi tyytyväisenä merkille, että komissio on ilmoittanut julkisesti ja toistuvasti, että se jättää julkiset palvelut palvelukauppasopimuksesta käytävien neuvottelujen ulkopuolelle; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan, että nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut, myös yleistä taloudellista etua koskevat palvelut, jätetään palvelukauppasopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, jotta varmistetaan, että kansallisilla viranomaisilla ja tarpeen mukaan myös paikallisviranomaisilla on edelleen täysi oikeus esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä perussopimusten mukaisten julkisten palvelujen teettämiseksi, järjestämiseksi, rahoittamiseksi ja tarjoamiseksi; katsoo lisäksi, että asiantuntijapalveluja tarjoavien liikkuvuutta on säänneltävä;

8.  katsoo, että palvelukauppasopimusneuvottelut ovat yhä tärkeämmät unionin taloudelle; katsoo, että nämä neuvottelut voivat olla mahdollisuus vahvistaa sääntöihin perustuvaa kauppaa, joka on avointa, jossa kunnioitetaan EU:n normeja etenkin tietosuojan alalla ja jolla lisätään vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä;

9.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden sosiaalisia malleja ei sovelleta ainoastaan julkisten palvelujen toimittamiseen, jatkuvuuteen ja laatuun liittyvään velvoitteeseen vaan myös niiden demokraattiseen valvontaan kansalaisten toimesta; kehottaakin komissiota jatkamaan paikallis- ja alueviranomaisten sekä talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisjärjestöjen julkista kuulemista näiden osallistamiseksi ja sisällyttämään niiden näkemykset palvelukauppasopimusta koskeviin neuvotteluohjeisiin, koska niillä on ratkaiseva asema julkisten palvelujen sääntelyssä ja tarjoamisessa, talouskasvussa ja työpaikkojen luomisessa; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että komissio on toteuttanut kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua koskevia kokouksia ja pyrkii jatkuvasti tekemään EU:n palvelukauppasopimusta koskevissa neuvotteluissa omaksumasta kannasta mahdollisimman avoimen raportoimalla säännöllisesti neuvotteluprosessin edistymisestä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.11.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 3 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pascal Arimont, Victor Boştinaru, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Michela Giuffrida, Anna Hedh, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Terry Reintke, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andor Deli, Josu Juaristi Abaunz, Ivana Maletić, Jan Olbrycht, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Claudia Schmidt, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Stanisław Ożóg, Claudiu Ciprian Tănăsescu

24.11.2015

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Jan Philipp Albrecht

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevat neuvoston neuvotteluohjeet[13],

A.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirja, mukaan luettuna sen 8 artikla, joka koskee oikeutta henkilötietojen suojaan, sekä samaa perusoikeutta koskeva Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artikla sitovat unionia EU:n primaarilainsäädännön keskeisenä pilarina, jota on noudatettava täysimääräisesti kaikissa kansainvälisissä sopimuksissa;

B.  toteaa, että unionia sitoo Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artikla, joka koskee muun muassa kansanvaltaa ja oikeusvaltiota;

C.  toteaa, että unionia sitovat perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla, jotka koskevat yhdenvertaisuutta lain edessä sekä syrjintäkieltoa koskevien periaatteiden noudattamista;

D.  toteaa, että SEU-sopimuksen 1 artiklassa ja 10 artiklan 3 kohdassa määrätään molemmissa, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia; ottaa huomioon, että avoimuus ja kumppanien välinen avoin vuoropuhelu, myös kansalaisten kanssa, ovat ratkaisevan tärkeitä niin neuvottelujen aikana kuin sopimuksen täytäntöönpanossa; ottaa huomioon, että parlamentti tukee Euroopan oikeusasiamiehen kehotusta avoimuuden noudattamisesta;

E.  toteaa, että parhaillaan käytävät neuvottelut kansainvälisistä kauppasopimuksista, mukaan luettuna palvelukauppasopimus (TiSA), liittyvät myös kansainvälisiin tietovirtoihin, mutta niiden ulkopuolelle jäävät kokonaisuudessaan yksityisyyden suoja ja tietosuoja, joista keskustellaan samanaikaisesti;

F.  katsoo, että verkkokauppaa koskeva Yhdysvaltojen esitys TiSA-sopimusta varten heikentäisi henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskevia EU:n sääntöjä ja takeita; toteaa, että parlamentti varaa oikeuden esittää kantansa tutustuttuaan TiSA-sopimusta koskeviin mahdollisiin tuleviin tekstiehdotuksiin ja luonnoksiin;

1.  suosittaa komissiolle, että se

  a)  huolehtii, että sopimuksessa varmistetaan EU:n perusoikeusnormien täysimääräinen noudattaminen niin, että EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin kauppasopimuksiin sisällytetään aina oikeudellisesti sitova ihmisoikeuslauseke,

  b)  sisällyttää sopimukseen keskeisenä prioriteettina kattavan ja yksiselitteisen horisontaalisen sekä erillisen, palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) XIV artiklaan pohjautuvan määräyksen, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen tai tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen ulkopuolelle ilman mitään ehtoja siitä, että sen on oltava johdonmukainen TiSAn muiden osien kanssa, ja varmistaa, että sopimuksella ei estetä panemasta täytäntöön perusteltuja palvelujen tarjontaa koskevia poikkeuksia asiaa koskevien Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukaisesti (GATS-sopimuksen XIV ja XIV a artikla),

  c)  varmistaa, että henkilötietoja voidaan siirtää unionin ulkopuolelle vain, jos noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön säännöksiä henkilötietojen siirtämisestä kolmansiin maihin, ja neuvottelee henkilötietojen siirtämistä koskevista säännöksistä vain, jos taataan EU:n tietosuojasäännösten täysimääräinen soveltaminen ja noudatetaan niitä;

  d)  vastustaa Yhdysvaltain esittämän TiSA-sopimusluonnoksen verkkokauppaa koskevan luvun henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä,

  e)  pitää mielessä, että henkilötietojen siirtoa koskevilla EU:n säännöillä voidaan kieltää tällaisten tietojen käsittely kolmansissa maissa, jos nämä eivät täytä EU:n tietosuojanormeja, vaatii, että kaikki tietojenkäsittelylaitteistojen ja -laitosten sijoittamista koskevat vaatimukset ovat tietojen siirtoa koskevien EU-sääntöjen mukaisia; toimii yhteistyössä kolmansien maiden kanssa asianmukaisissa kokoonpanoissa, jotta voidaan hyväksyä riittävän tiukat tietosuojanormit kaikkialla maailmassa,

  f)  ottaa täysimääräisesti huomioon, että neuvotteluissa tarvitaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koko prosessin ajan; täyttää SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisen velvoitteensa, jonka unionin tuomioistuin hiljattain antamassaan tuomiossa katsoi luonteeltaan lakisääteiseksi[14]; pitää parlamentin aina täysin ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa; varmistaa, että kansalaiset voivat tutustua kaikkien osapuolten asiaankuuluviin neuvotteluasiakirjoihin, lukuun ottamatta niitä, jotka on tapauskohtaisesti ja selvin perustein määriteltävä luottamuksellisiksi siten, että julkaistaan perustelut siitä, missä määrin luottamuksellisiksi luokiteltujen asiakirjan osien avoin saatavuus on omiaan erityisesti ja tosiasiallisesti vaarantamaan poikkeuksella suojatut edut, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001[15] mukaisesti; varmistaa, että sopimus ei rajoita millään tavalla EU:n tai jäsenvaltioiden säädöksiä yleisön oikeudesta tutustua virallisiin asiakirjoihin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	23.11.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 13 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Martina Anderson, Malin Björk, Michał Boni, Caterina Chinnici, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Monika Flašíková Beňová, Lorenzo Fontana, Ana Gomes, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Brice Hortefeux, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Iliana Iotova, Eva Joly, Timothy Kirkhope, Barbara Kudrycka, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Vicky Maeijer, Barbara Matera, Roberta Metsola, Louis Michel, József Nagy, Péter Niedermüller, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Harald Vilimsky, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Laura Agea, Pál Csáky, Miriam Dalli, Daniel Dalton, Petra Kammerevert, Ska Keller, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Salvatore Domenico Pogliese, Josep-Maria Terricabras, Axel Voss
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Clara Eugenia Aguilera García, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Michela Giuffrida, Daniel Hannan, Jude Kirton-Darling, Edouard Martin, Julia Pitera, Jarosław Wałęsa

18.11.2015

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksista Euroopan komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin

(2015/2233(INI))

Valmistelija: Monika Vana

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että vaikka kauppasopimukset vaikuttavat eri tavalla miehiin ja naisiin, mikä johtuu sukupuolten epätasa-arvosta tietyillä aloilla, palvelukauppasopimusta koskevassa julkisessa kuulemistilaisuudessa ei käsitelty lainkaan vaatimusta pohtia enemmän sukupuolten tasa-arvoa koskevien kysymysten sisällyttämistä, eikä tavoista, joilla sukupuolten tasa-arvoa koskevat asiat sisällytetään kauppapolitiikkaan, vallitse riittävää yhteisymmärrystä, eikä sukupuoliulottuvuus sisälly nykyisin kauppapolitiikkaan ja -sopimuksiin kuin rajoitetusti; ottaa huomioon, että meneillään olevan kaupan vapauttamisen sukupuolinäkökohtia koskevia seurauksia ei ole vielä tutkittu perusteellisesti;

B.  katsoo, että kauppapolitiikan menestystä olisi mitattava sillä, vaikuttaako se yhtä myönteisesti miehiin ja naisiin, ja tästä syystä erilaisia ja moninaisia sukupuolivaikutuksia on tutkittava ja analysoitava ja ne on yksilöitävä alkuvaiheista lähtien; toteaa, että myös tässä on oltava perustana ennalta varautumisen periaate;

C.  katsoo, että sukupuolten välisillä suhteilla on vaikutusta kaikkeen taloudelliseen toimintaan ja kaikkiin talouden prosesseihin ja se sisältyy työ-, työllistymis- ja palkkakysymyksiin; katsoo, että naisiin kohdistuu edelleen rakenteellista syrjintää ja esimerkiksi sukupuolten välinen palkkaero on yhä olemassa kaikkialla maailmassa; katsoo, että sukupuolten välistä palkkaeroa käytetään myös kilpailuetuna, mutta tätä on torjuttava kauppasopimuksen avulla;

D.  toteaa, että parlamentilla ei ollut mahdollisuutta ilmaista kantaansa ennen kuin neuvosto hyväksyi neuvotteluvaltuudet palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin ja se äänesti päätöslauselmaesityksestä 4. heinäkuuta 2013 ilmaistakseen kantansa neuvotteluvaltuuksista palvelukauppasopimusta koskeviin neuvotteluihin;

E.  toteaa, että erityisesti naiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja jotkut heistä joutuvat jättämään kotinsa sen vuoksi; toteaa, että kauppapolitiikalla olisi pyrittävä estämään tällaista tapahtumasta ja kauppapolitiikkaa laadittaessa olisi pidettävä mielessä ympäristön kestävyys;

F.  toteaa, että naiset työskentelevät keskimääräistä useammin julkisella sektorilla tai julkisten palvelujen alalla ja ovat näiden palvelujen käyttäjinä miehiä riippuvaisempia korkealaatuisista, kohtuuhintaisista, lähellä sijaitsevista ja kysyntää vastaavista julkisista palveluista ja erityisesti sosiaalipalveluista, kuten lastenhoidosta ja vanhustenhoidosta; toteaa, että julkisiin palveluihin kohdistuvat vähennykset ja leikkaukset sekä hinnankorotukset siirtävät nämä hoitopalvelut usein palkatta työskenteleville naisille, jotka eivät tästä syystä kykene jatkamaan sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvaa työtään tai voivat työskennellä ainoastaan osa-aikaisesti;

G.  toteaa, että julkisten palvelujen ja järjestelyjen vähentäminen tai leikkaukset siirtävät usein työn kustannukset ja riskit palkattomille hoitotyöntekijöille ja kotitalouksille, jotka ovat pääasiassa naisten käsissä, mikä heikentää sukupuolten tasa-arvoa;

H.  katsoo, että vaikka palvelukauppasopimus saattaa tarjoaa mahdollisuuden kestävään kasvuun, sen olisi myös edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä kannustettava kaikkia asiaankuuluvia osapuolia noudattamaan ihmisoikeuksia koskevia korkeatasoisia normeja; katsoo, että palvelukauppasopimuksen olisi sellaisenaan edistettävä sukupuolten tasa-arvoa, eikä se saisi missään tapauksessa heikentää sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettua edistystä EU:ssa tai sen jäsenvaltioissa;

I.  toteaa, että palvelukauppasopimuksella on tarkoitus luoda uusi maailmankaupan malli, jossa 51 osallistujaa edustaa 70:tä prosenttia maailman palvelukaupasta, ja pitää erittäin tärkeänä, että kaikissa uusissa maailmankaupan järjestelyissä edistetään sukupuolten tasa-arvoa;

1.  huomauttaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen on sitova lakisääteinen vaatimus, joka komission on pantava täytäntöön muun muassa kestävää kehitystä koskevilla vaikutustenarvioinneilla; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan huomioon sukupuolikohtaiset indikaattorit ja tekemään sukupuolikohtaisen vaikutustenarvioinnin, joka on eritelty iän ja sosioekonomisten tekijöiden perusteella ottaen huomioon naisten erilaiset roolit, jotta varmistetaan, että EU turvaa ja edistää naisten oikeuksia moitteettomasti;

2.  korostaa, että EU:n varmistettava ihmisoikeuksien, työtekijöiden ja kuluttajien oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon sekä sosiaali- ja ympäristönormien korkeatasoinen suojelu; katsoo, että näiden arvojen olisi ohjattava kansainvälistä ja kansallista kauppaa sekä palvelukauppasopimuksen kaltaisia sopimuksia, joita olisi käytettävä myös näiden tavoitteiden aktiiviseen tukemiseen;

3.  katsoo, että komission on valvottava palvelukauppasopimusta ja toteutettava kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta sukupuolten tasa-arvoa koskeva vaikutustenarviointi sekä perusihmisoikeuksien noudattamista koskeva arviointi;

4.  katsoo, että kaikkien palvelukauppasopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden olisi joka tapauksessa sitouduttava varmistamaan sukupuolten tasa-arvon ja perusoikeuksien noudattaminen myös silloin, kun kyse on kansallisten ja paikallisten markkinoiden vapauttamisesta ja avaamisesta;

5.  korostaa, että on tarpeen turvata asiaankuuluvien tekstien mahdollisimman suuri avoimuus ja varmistaa käynnissä olevien neuvottelujen laatu tarvittaessa;

6.  pitää valitettavana, että naiset ovat heikosti edustettuina kaupan alalla Euroopassa ja suhteissa kolmansiin maihin ja että naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamiseen palvelujen saannissa on kiinnitetty vain vähän huomiota;

7.  pitää valitettava, ettei neuvosto odottanut parlamentin kantaa ennen valtuuksien myöntämistä; katsoo, että tässä menetettiin tilaisuus tehdä neuvotteluista demokraattiset ja ottaa alusta lähtien mukaan ne, joihin palvelukauppasopimus ehkä eniten vaikuttaisi, esimerkiksi naiset;

8.  kehottaa komissiota ylläpitämään ja lisäämään toisiinsa liittyvien eri politiikanalojen, kuten kaupan, kehityksen, työllisyyden, muuttoliikkeen ja sukupuolten tasa-arvon, johdonmukaisuutta ja ottamaan huomioon myös vaikutuksen naisten ja tyttöjen oikeuksiin, heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen sekä heidän oikeuteensa terveydenhoitoon, koulutukseen, ruokaan, työhön ja veteen; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä pohdinnat vaikutuksenarviointeihinsa, jotta vältetään palvelukauppasopimuksesta tai eri kauppasopimusten yhteisvaikutuksesta mahdollisesti aiheutuva kielteinen vaikutus;

9.  suosittelee painokkaasti, että EU käyttää poliittista tahtoaan, jotta varmistetaan, että unionin viranomaisilla sekä kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi toimivalta esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen, ja että erityisesti kaikki sosiaalipalvelut, sekä julkisesti että yksityisesti rahoitetut, jätetään palvelukauppasopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ja jotta siihen sisällytetään näitä palveluita koskeva ”Gold Standard” -lauseke niiden laadun turvaamiseksi; korostaa tässä yhteydessä koulutuksen ja terveydenhuollon merkitystä ja näiden palveluiden pysyvän saatavuuden varmistamista naisille ja tytöille;

10.  pitää huolestuttavana, että palvelukauppasopimuksella saattaa olla sukupuolten tasa-arvoa heikentävä vaikutus; pitää tärkeänä varmistaa, että neuvotteluryhmät ovat sukupuolijakaumaltaan tasapainoisia ja että jäsenvaltioissa toteutetaan tarpeen vaatiessa sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia toimia palvelukauppasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä;

11.  kehottaa sisällyttämään palvelukauppasopimukseen sukupuolten tasa-arvon sisältävän ihmisoikeuslausekkeen, jotta varmistetaan tyttöjen ja naisten oikeuksien suojelu ja heidän osallistumisensa kauppa- ja palvelualalle, ja sisällyttämään myös asianmukaiset indikaattorit, jotta taataan sukupuolten tasa-arvon toteutuminen palvelukauppasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä;

12.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita keräämään sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja, jotta voidaan arvioida paremmin kauppapolitiikkojen ja -sopimusten vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon ja panna täytäntöön positiivisen syrjinnän toimia;

13.  kehottaa komissiota takaamaan, että ympäristökriteerejä ja sosiaalisia kriteerejä, kuten sukupuolten tasa-arvoa koskevia kriteerejä, voidaan soveltaa julkisia hankintasopimuksia myönnettäessä;

14.  pyytää komissiota varmistamaan, että palvelukauppasopimukseen liittyvissä tieto- ja viestintäpalveluissa pyritään naisten edustuksen lisäämiseen alalla;

15.  vaatii, että Euroopan oikeusasiamiehen TTIP:tä koskevien suositusten mukaisesti jatketaan ja lisätään pyrkimyksiä parantaa neuvottelujen avoimuutta julkistamalla viipymättä kaikki palvelukauppasopimusta koskevat asiakirjat, kuten neuvotteluehdotukset ja erityisesti konsolidoidut neuvottelutekstit; kehottaa vahvistamaan jatkuvaa ja avointa yhteyttä kansallisiin parlamentteihin sekä kaikkiin asiaankuuluviin ministeriöihin jäsenvaltioissa; katsoo, että kaikkien sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen ja etenkin naisjärjestöjen sekä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten on saatava osallistua neuvotteluprosessiin;

16.  katsoo, että on erittäin tärkeää sisällyttää sopimukseen lauseke, joka antaa valtioille mahdollisuuden peruuttaa palvelujen vapauttaminen erityisesti, jos vapauttamisella on kielteisiä vaikutuksia naisiin; kehottaa tästä syystä laatimaan positiivisen luettelon ja jättämään salpa- ja keskeyttämislausekkeet sopimuksen ulkopuolelle.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.11.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 9 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Anna Maria Corazza Bildt, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Margot Parker, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Inés Ayala Sender, Stefan Eck, Eleonora Forenza, Mariya Gabriel, Constance Le Grip, Elly Schlein, Branislav Škripek, Dubravka Šuica, Monika Vana
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Seb Dance, Davor Ivo Stier, Claudiu Ciprian Tănăsescu

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	18.1.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 6 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Yannick Jadot, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, Marine Le Pen, David Martin, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Hannu Takkula, Iuliu Winkler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Bendt Bendtsen, Klaus Buchner, Edouard Ferrand, Seán Kelly, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Lola Sánchez Caldentey, Ramon Tremosa i Balcells, Marita Ulvskog, Jarosław Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Daniel Dalton, Andrew Lewer

• [1]  https://www.wto.org/english/docs_e/legal_e/26-gats_01_e.htm
• [2]  TN/S/36
• [3]  http://eeas.europa.eu/delegations/wto/press_corner/all_news/news/2012/20120705_advancing_negotiations_services.htm
• [4]  http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/03/150310-trade-services-agreement-negotiating-mandate-made-public/
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0325.
• [6]  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/july/tradoc_152702.pdf
• [7]  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/july/tradoc_152702.pdf
• [8]  http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1254
• [9]  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/march/tradoc_153264.pdf
• [10]  EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 289.
• [11]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0325.
• [12]  EUVL L 338, 12.12.2012, s. 37.
• [13]  Neuvoston asiakirja 6891/13 ADD 1.
• [14]  Asia C-658/11, parlamentti v. neuvosto, tuomio 24.6.2014.
• [15]  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.