MIETINTÖ Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

8.3.2016 - (2015/2127(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Georgi Pirinski

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

(2015/2127(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2014 ja tilastokertomuksen vuodelta 2014,

–  ottaa huomioon vuoden 2014 kestävyyskertomuksen, vuoden 2014 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:ssa toteuttamien toimien kolmeen pilariin perustuvasta arvioinnista sekä vuoden 2014 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:n ulkopuolella toteuttamien toimien tuloksista,

–  ottaa huomioon EIP:n tarkastuskomitean vuosikertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän vuosikertomuksen 2014 petostentorjunnasta,

–  ottaa huomioon EIP-ryhmän toimintasuunnitelman 2014–2016 (17. joulukuuta 2013), Euroopan investointirahaston toimintasuunnitelman 2014–2016 (joulukuu 2013) sekä EIP-ryhmän toimintasuunnitelman 2015–2017 (21. huhtikuuta 2015),

–  ottaa huomioon kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2014,

–  ottaa huomioon säännösten noudattamista valvovan EIP:n toimiston toimintakertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 174, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin työjärjestyksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Euroopan investointipankki (EIP) – vuosikertomus 2012”[1],

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2013[2],

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta[3] sekä 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),

–   ottaa huomioon EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU sekä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU,

–  ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta 11. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 670/2012 (joka koskee Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihetta),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa viitataan nimenomaisesti siihen, että EIP osallistuu uuteen varantoon, josta katetaan energiatehokkuuden parantamiseen ja energiajärjestelmien uudistamiseen tehtäviä investointeja alemman tulotason jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1017[4],

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Työtä ja kasvua Euroopan tulevaisuuden hyväksi: kansallisten keskuspankkien rooli Euroopan investointiohjelman tukemisessa” (COM(2015)0361/2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0050/2016),

A.  toteaa, että EIP:n ydintehtävä EU:n pankkina on tukea taloudellisesti unionin edun mukaisia hankkeita, jotka edistävät sisämarkkinoiden tasapainoista kehitystä sekä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tätä kautta Euroopan yhdentymistä sekä työllisyyttä, joten se on äärimmäisen tärkeä unionin kilpailukyvyn parantamisen kannalta;

B.  toteaa, että kaikkien EIP:n rahoittamien toimien on oltava johdonmukaisia unionin perussopimusten sekä Eurooppa 2020 -strategiassa ja kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineessä vahvistettujen yleisten tavoitteiden ja painopistealojen kanssa;

C.  toteaa, että tätä varten EIP voittoa tavoittelematta myöntää lainoja ja antaa takauksia, jotka helpottavat hankkeiden rahoittamista kaikilla talouden aloilla;

D.  toteaa, että vuoden 2008 rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi on aiheuttanut vakavan investointivajeen ja massatyöttömyyden, joka koskee erityisesti nuoria, ja Euroopan talouden pysähtyneisyyden odotetaan jatkuvan vielä pitkään;

E.  ottaa huomioon, että vuodesta 2008 lähtien EU ei ole enää toiminut aikaisempaan tapaan ”lähentymisautomaattina”, vaan lähentymisessä on juututtu paikoilleen ja menty jopa taaksepäin, mikä on lisännyt merkittävästi olemassa olevia eroja alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ja pahentanut sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta eri puolilla unionia, ja toteaa, että eriarvoisuus heikentää talouden elpymistä ja haittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

F.  toteaa, että tällä hetkellä sekä yksittäiset jäsenvaltiot että koko EU ovat mittavan haasteen edessä ja koko EU:n historiassa ennennäkemättömässä tilanteessa, kun niiden on hallinnoitava eri puolilta maailmaa tulevia maahanmuuttovirtoja;

G.  toteaa, että nykyoloissa EIP:n keskeinen rooli Euroopan investointiohjelman tehokkaassa täytäntöönpanossa ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuloksekkaassa toiminnassa on entistä tärkeämpi, sillä pankki on pääasiallinen väline kasvun aikaansaamiseksi, kunnollisten työpaikkojen luomiseksi sekä sosiaalisten ja alueellisten rajalinjojen umpeen kuromiseksi unionissa;

H.  toteaa, että Euroopan investointirahastolla (EIR) on keskeinen rooli EIP-ryhmän toimissa, joilla vastataan kriisin pitkän aikavälin seurauksiin, ja toteaa, että tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä se myötävaikuttaa osaltaan Euroopan talouden elpymiseen;

I.  katsoo, että EIP:n ei pitäisi olla pelkästään rahoituslaitos, vaan myös tiedon ja hyvien käytäntöjen pankki, joka neuvoo jäsenvaltioita ja talouden toimijoita ja edistää omalta osaltaan sitä, että EU:n varat tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa;

J.  toteaa, että EIP:n EU:n ulkopuolella rahoittamien toimien on tarkoitus tukea EU:n ulkopoliittisia tavoitteita ja toimien on oltava unionin arvojen mukaisia ja perustuttava kestäviin sosiaali- ja ympäristönormeihin;

K.  katsoo, että EIP:n tämänhetkiset tehtävät ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että pankin on vahvistettava sitoumuksensa pidättäytyä ehdottomasti rahoittamasta hankkeita, jotka rikkovat moitteettoman varainhoidon perusvaatimuksia ja vahingoittavat näin EIP:n uskottavuutta AAA-luottoluokituksen saaneena ja maineeltaan tahrattomana julkisena rahoituslaitoksena;

EIP:n investointiohjelma EU:n politiikan tavoitteiden tukena

Investoinnit etusijalle elpymisen vauhdittamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi

1.  suhtautuu myönteisesti EIP:n vuosikertomukseen 2014 ja kertomuksessa esiteltyihin pankin saavutuksiin ja kannustaa EIP:tä jatkamaan ponnistelujaan lisätäkseen EU:ssa tällä hetkellä alhaista investointien määrää;

2.  panee tyytyväisenä merkille erityisesti sen, että EIP myönsi vuonna 2014 rahoitusta 285 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle ja turvasi näin 3,6 miljoonaa työpaikkaa ja allekirjoitti sopimuksen kaikkiaan 413:sta EU:ssa toteutettavasta hankkeesta, joiden arvo on 69 miljardia euroa, sekä 92:sta EU:n ulkopuolella toteutettavasta uudesta hankkeesta, joiden arvo on yhteensä 7,98 miljardia euroa; pitää myönteisenä myös sitä, että samana vuonna EIR myönsi pääoma- ja takuurahastojensa kautta 3,3 miljardia euroa pienyritysten tukemiseen, minkä ansiosta voitiin panna täytäntöön yksi EIP:n kunnianhimoisimmista liiketoimintasuunnitelmista, jossa EIP-ryhmän rahoitus oli yhteensä 80,3 miljardia euroa, pantiin onnistuneesti täytäntöön; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP:n vuonna 2014 hyväksymien hankkeiden määrä on korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2009, mutta korostaa, että hyväksyttyjen hankkeiden määrässä on vielä parantamisen varaa; tukee EIP:n pääoman lisäystä 10 miljardilla eurolla, mistä kaikki jäsenvaltiot päättivät vuonna 2012;

3.  kehottaa EIP:tä tarjoamaan hyväksymistä edeltävässä vaiheessa enemmän teknistä tukea niille jäsenvaltioille, jotka ovat onnistuneet huonommin hyväksyttämään hankkeita, ja kannustaa EIP:tä helpottamaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa onnistuneesta hankesuunnittelusta;

4.  kehottaa EIP:tä keskittymään reaalitalouden investointeihin työpaikkojen ja kasvun edistämiseksi EU:ssa;

5.  muistuttaa monien jäsenvaltioiden dramaattisen korkeasta työttömyys- ja etenkin nuorisotyöttömyysasteesta ja kehottaa EIP:tä ottamaan tämän huomioon toimintalinjojensa täytäntöönpanossa;

6.  huomauttaa, että toimet on määrärahojen saatavuus huomioon ottaen suunnattava sellaisten investointien luomiseen, jotka vauhdittavat talouden elpymistä ja tuottavaa työllisyyttä, ja niihin on kytkettävä jäsenvaltioille jatkuvasti annettava tuki, jotta voitaisiin tarvittaessa parantaa niiden vastaanottokykyä, sekä jatkuva sitoutuminen alueellisen pirstoutumisen riskin välttämiseen;

7.  panee merkille, että riittämätön hankesuunnittelukyky julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä huono lainanottokyky joissakin jäsenvaltioissa yhdistettyinä nykyisiin markkinaolosuhteisiin merkitsevät huomattavia haasteita EIP:n lainaohjelmalle; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi lisäämään merkittävästi teknistä apuaan ja rahoitusneuvontaansa kaikilla tärkeimmillä toiminta-aloilla, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi varmistettava, että apu ja neuvonta ovat helposti kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla, jotta EIP:n kyky tuottaa kasvua paranisi huomattavasti nykyisestä;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP on käyttänyt kolmeen pilariin perustuvaa arviointikehystä (3PA) ja tulosten mittausta koskevaa kehystä (ReM) arvioidessaan etukäteen tuloksia, joita odotetaan niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella toteutettavilta investointihankkeilta;

9.  kehottaa EIP:tä, kun se arvioi ja luokittelee hankkeita, pitämään ehdottoman ensisijaisena perusteena investointien pitkän aikavälin vaikutusta ja kiinnittämään huomiota pelkkien rahoitusindikaattoreiden sijaan myös ennen kaikkea siihen, miten investoinnit vaikuttavat kestävään kehitykseen ja elämänlaadun parantamiseen, kun ne saavat aikaan lisäparannuksia työllisyyden, sosiaalisten normien ja ympäristön aloilla;

10.  korostaa, että hankerahoituksen hyväksymisen olisi perustuttava asianmukaiseen rahoitus- ja riskianalyysiin, taloudelliseen toteutuskelpoisuuteen ja moitteettomaan varainhoitoon; korostaa, että EIP:n rahoituksen saajiksi hyväksyttyjen hankkeiden olisi tuotava selkeää lisäarvoa Euroopan taloudelle;

11.  pitää valitettavana, että kolmeen pilariin perustuvassa arviointikertomuksessa ei esitetä – joko kolmeen pilariin perustuvan arviointikehyksen tai muiden asiaankuuluvien välineiden perusteella saatuja – tietoja tuloksista, jotka on saavutettu EU:ssa vuonna 2014 toteutetuilla toimilla (kun taas EU:n ulkopuolella saavutetuista tuloksista tiedot esitetään), vaikka kolmeen pilariin perustuvan arviointikertomuksen tarkoituksena on parantaa EIP:n valmiuksia valvoa täytäntöönpanoa, kun vaikutukset voidaan jäljittää koko hankesyklin ajan; odottaa, että kolmeen pilariin perustuvan arviointikehyksen (3PA) ja tulosten mittausta koskevan kehyksen (ReM) yhdenmukaistaminen tuottaa uuden yhdenmukaisen kehyksen, joka sopii paremmin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella toteutettujen hankkeiden tulosten jälkiarviointiin ja raportointiin ja on täysin yhdenmukainen ESIR-rahaston toimille laaditun tulostaulun kanssa; toivoo, että tämä kehys on käytössä vuoden 2016 alussa ja EIP käyttää sitä vuotta 2015 koskevassa raportoinnissaan; kehottaa julkaisemaan yksittäisten hankkeiden arvioinnit järjestelmällisesti;

12.  ottaa huomioon EIP:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2017; pitää myönteisenä, että EIP on tietoinen siitä, että elpymisvauhti vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, ja että EIP on asettanut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden horisontaaliseksi poliittiseksi tavoitteekseen;

13.  panee merkille, että EIP on uudistanut tärkeimmät julkisen politiikan tavoitteensa EIP-ryhmän osalta vuosina 2015–2017 (innovointi ja inhimillinen pääoma, pk-yritysten ja mid cap -yritysten rahoitus, tehokas infrastruktuuri sekä ympäristö) niin, että julkisen politiikan tavoitteet on nyt luokiteltu eri tavalla kuin vuosina 2014–2016 (kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, ympäristökestävyys, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen sekä ilmastotoimet); panee merkille, että julkisen politiikan tavoitteet on mukautettu muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen, ja kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä varmistamaan, että kahta horisontaalista tavoitetta, eli EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaa tavoitetta sekä ilmastotoimia koskevaa tavoitetta, vahvistetaan edelleen, mihin kuuluu myös se, että lisätään näitä tavoitteita edistävän rahoituksen osuutta;

14.  katsoo kuitenkin, että vuoden 2014 toimintakertomuksessa esitellyt EIP:n toimet eivät ole johdonmukaisia vuoden 2014 julkisen politiikan tavoitteiden kanssa; pitää lisäksi valitettavana, että kertomuksessa ei esitetä tietoja vuonna 2014 käyttöön otetuilla EIP:n eri rahoitusvälineillä ja aloitteilla saavutetuista tuloksista; suosittelee, että EIP:n olisi toimistaan tiedottaessaan keskityttävä pikemminkin investointien vaikutuksiin eikä niinkään niiden määrään;

15.  toivoo, että EIP antaa oman panoksensa Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin esittämällä tietoja toimistaan ja siitä, miten ne ovat myötävaikuttaneet strategian tavoitteiden saavuttamiseen;

16.  kehottaa EIP:tä harkitsemaan, että se laatisi vuonna 2015 kattavamman ja analyyttisemman toimintakertomuksen, jossa tiivistettäisiin asianmukaisella tavalla aihekohtaisten kertomusten tiedot ja joka vastaisi paremmin EIP:n perussäännön 9 artiklassa esitettyjä vaatimuksia;

17.  panee tyytyväisenä merkille talousarvioesitykseen liitetyssä rahoitusvälineitä koskevassa valmisteluasiakirjassa esitetyt uudet tiedot; pitää kuitenkin valitettavana, ettei EIP:lle vuosittain osoitettavista sitoumuksista ja maksuista anneta kattavaa yleiskuvaa, ja odottaa saavansa asiasta lisätietoja;

18.  korostaa, että investointien, rakenneuudistusten ja vakaan finanssipolitiikan on oltava osa yleistä strategiaa;

Nuorten työllisyys, innovointi ja pk-yritykset nousuun

19.  panee tyytyväisenä merkille EIP:n ”Skills and Jobs – Investing for Youth” -ohjelman toteuttamisen vuonna 2014 ja kannustaa EIP:tä investoimaan jatkossakin nuorten koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työpaikkoihin; kehottaa EIP:tä raportoimaan kattavasti ”Investing for Youth” -aloitteella saavutetuista tuloksista ja myös tuloksista, jotka on saatu käyttämällä jotain indikaattoria, kuten tietyillä toimilla aikaansaatu kestävä työllisyys;

20.  panee tyytyväisenä merkille, että kaikenkokoisille innovoijille avoimen InnovFin-hankkeen (EU Finance for Innovators) yhteydessä tuotiin vuonna 2014 markkinoille monia uusia tuotteita, ja suhtautuu myönteisesti mittaville T&K-hankkeille tarkoitetun InnovFin-neuvontapalvelun käynnistämiseen; panee merkille myös EIP:n uuden riskipääomavaltuutuksen (Risk Enhancement Mandate, EREM) käynnistämisen vuonna 2014;

21.  panee merkille, että vuonna 2014 EIP allekirjoitti yhteensä 225:n EU:ssa toteutettavan toimen rahoituksen, ja toteaa, että toimilla tuetaan innovointia ja osaamista (62 innovointia ja T&K-toimia koskevaa hanketta, joihin myönnettiin 9,6 miljardia euroa, ja 25 koulutusta ja osaamista koskevaa hanketta, joihin myönnettiin 4,4 miljardia euroa) sekä pk-yrityksiä ja mid cap -yrityksiä (138 hanketta, joihin myönnettiin 22,2 miljardia euroa);

22.  panee merkille, että EIR:n pääomaa korotettiin 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2014 ja se tarjosi pk-yrityksille riskirahoitusta ennätyksellisen paljon, 3,3 miljardia euroa, joilla saatiin käyttöön kaikkiaan 14 miljardin euron pääoma; kehottaa sisällyttämään EIP:n vuosikertomukseen kattavan ja avoimen katsauksen EIR:n toimista;

23.  panee merkille, että EIP-ryhmä kanavoi pk-yritysten ja mid cap -yritysten rahoituksen monenlaisten rahoituksen välittäjien kautta, millä pyritään parantamaan rahoituksen ehtoja ja rahoituksensaantimahdollisuuksia; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi tekemään huomattavasti aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä rahoituksen välittäjiensä kanssa jäsenvaltioissa ja kehottamaan niitä levittämään asiaankuuluvaa tietoa mahdollisille edunsaajille, jotta saataisiin aikaan yrittäjyyttä suosiva ympäristö, jossa pk-yritysten on helpompi saada rahoitusta;

24.  panee merkille, että monissa osissa Eurooppaa pk-yrityksillä on valtavia vaikeuksia saada tarvitsemaansa rahoitusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EIP:n keskittymistä entistä enemmän pk-yritysten tukemiseen; korostaa EIP:n merkitystä kumppanuuksien edistämisessä samoin kuin sellaisten tukivälineiden lisäämisessä, joilla rahoitetaan mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä innovatiivisia start up -yrityksiä; kehottaa lisäksi EIP:tä lisäämään yhteistyötä alueellisten julkisten elinten kanssa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien optimoimiseksi;

25.  pitää myönteisenä EIP:n kauppaa helpottavia ohjelmia, erityisesti pk-yrityksille tarkoitettua kaupan rahoitusvälinettä, joka tarjoaa takauksia kaupan rahoitusta tarjoaville ulkomaisille pankeille ja osallistuu siten kauppavirtojen vilkastuttamiseen ja käteisvakuuksia koskevien rajoitusten purkamiseen, sekä muita kaupan rahoitukseen liittyviä hankkeita, jotka on suunnattu talouskriisin vakavasti koettelemille maille, tai räätälöityjä rahoitusratkaisuja, kuten eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, jolla lisätään rahoituspalvelujen saatavuutta;

26.  kehottaa EIP:tä laatimaan mahdollisiin yksityisiin edunsaajiin kohdistettavan tehokkaan viestintäpolitiikan, ja katsoo, että tämän olisi kuuluttava olennaisena osana sen neuvontatehtäviin; kannustaa EIP:tä vahvistamaan ja laajentamaan toimipisteverkostoaan EU:ssa;

27.  pitää valitettavana, että vuoden 2014 toimintakertomuksessa ei esitetä tietoja komission ja EIR:n heinäkuussa 2014 yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) yhteydessä tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta;

Ympäristökestävyys ja ilmastotoimet paremmiksi

28.  panee merkille, että vuonna 2014 allekirjoitetuista 84:stä EU:ssa toteutettavasta ympäristöhankkeesta, joiden arvo on yhteensä 12,6 miljardia euroa, kestävää liikennettä koskevien hankkeiden osuus oli 5,1 miljardia euroa, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden osuus oli 3,7 miljardia ja ympäristönsuojelua koskevien hankkeiden osuus 3,8 miljardia; panee merkille, että ilmastotoimien horisontaaliseen tavoitteeseen kuuluvien allekirjoitettujen toimien arvo oli 16,8 miljardia euroa, mikä vastaa 24:ää prosenttia EIP:n EU:ssa toteutettaviin toimiin myöntämästä rahoituksesta;

29.  panee merkille, että valmiuksien kehittämiseen uusiutuvan energian alalla tarkoitettu EIP:n tuki keskittyi vuonna 2014 suurimmaksi osaksi unionin viiteen suurimpaan talouteen ja ainoastaan 42 miljoonaa euroa yhteensä 4,5 miljardista eurosta, jotka oli myönnetty uusiutuvan energian alalla toteutettaviin hankkeisiin 28 jäsenvaltion EU:ssa, käytettiin 13 uudessa jäsenvaltiossa; huomauttaa lisäksi, että samanlaista keskittymistä on havaittavissa energiatehokkuuden alalla, jolla yhteensä 2 miljardista eurosta ainoastaan 148 miljoonaa euroa osoitettiin 13 uudelle jäsenvaltiolle; katsoo, että olisi asetettava tavoitteet siitä, mikä osa tulevaisuuden investoinneista käytetään uusiutuvaa energiaa koskevien valmiuksien kehittämiseen ja energiatehokkuusalaan uusissa jäsenvaltioissa, ja kannustaa nostamaan näitä osuuksia asteittain, niin että ne ovat 30 prosenttia kaikista näillä aloilla tehdyistä investoinneista vuoteen 2020 mennessä; kehottaa pyrkimään voimakkaammin siihen, että tarjotaan teknistä lisätukea kansallisille ja alueellisille viranomaisille, jotta voitaisiin parantaa niiden valmiuksia valmistella toteuttamiskelpoisia hankkeita, jotka mahdollistavat energia-alaan tehtävien investointien lisäämisen;

30.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2014 käynnistettiin uusia innovatiivisia välineitä ilmastotoimien tueksi, esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvä yksityisen rahoituksen väline (PF4EE) sekä luonnon pääomaan liittyvien hankkeiden rahoitusväline (NCFF), ja toivoo, että EIP raportoi tulevissa toimintakertomuksissaan niiden täytäntöönpanosta;

31.  kannustaa EIP:tä sen sitoumuksessa tukea aloitteita, joilla autetaan EU:ta pysymään edelläkävijänä ja saavuttamaan sen omat pitkäaikaiset hiilimarkkinatavoitteet vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden, vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisyysstrategian sekä uuden maailmanlaajuisen sopimuksen tekemiseen tähtäävien YK:n ilmastoneuvottelujen yhteydessä; kehottaa tarkistamaan ilmastotoimien osuutta EIP:n investoinneista, sillä 25 prosentin osuutta koskeva tavoite on jo saavutettu;

32.  panee merkille otolliset olosuhteet vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämiselle sekä EIP:n johtavan aseman, joka sillä on omien vihreiden joukkovelkakirjojensa ja ilmastojoukkovelkakirjalainojensa ansiosta, ja toteaa tämän osoittavan, että sijoittajat ovat nyt kiinnostuneita sellaisista rahoitustuotteista, jotka on tarkoitettu tukemaan kestävää, vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kasvua; kehottaa EIP:tä tarkistamaan päästönormiaan vuonna 2016 vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisyysstrategian mukaiseksi;

33.  panee tyytyväisenä merkille syyskuussa 2015 julkaistun EIP:n ilmastostrategian, jolla pyritään hankkimaan rahoitusta vähähiiliseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen siirtymiseen, sekä yhteenvetokertomuksen EU:ssa vuosina 2010–2014 toteutettaviin ilmastotoimiin (ilmastonmuutoksen hillintään) myönnetyn EIP:n rahoituksen arvioinnista; kehottaa soveltamaan erityisissä toimintasuunnitelmissa, jotka on laadittava EIP:n ilmastostrategian jälkeen vuoteen 2017 mennessä, SMART-periaatetta, jonka mukaan toimintasuunnitelmien on oltava erikseen määritettyjä, mitattavissa olevia, käytettävissä/saavutettavissa olevia, olennaisia ja oikein ajoitettuja;

Tiiviimpi taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen

34.  panee merkille, että koheesiotoimiin myönnettiin 19,9 miljardia euroa, mikä vastaa 29:ää prosenttia EIP:n EU:ssa toteutettaviin toimiin vuonna 2014 myöntämästä rahoituksesta; pitää kuitenkin valitettavana, että kertomuksessa ei esitetä tietoja EIP-ryhmän kyseisillä aloilla tukemien hankkeiden lukumäärästä tai tähän horisontaaliseen tavoitteeseen liittyvistä rahoitusvälineistä tai sovelletuista aloitteista;

35.  korostaa koheesiopolitiikan ratkaisevan tärkeää roolia Euroopan alueiden välisen epätasapainon vähentämisessä ja Euroopan yhdentymisen lujittamisessa; painottaa tässä yhteydessä suorituspohjaisen lähestymistavan suurta merkitystä; kehottaa EIP:tä sisällyttämään tuleviin vuosikertomuksiinsa yksityiskohtaisia tietoja toimista, joita on toteutettu koheesiopolitiikan tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi kaikissa EIP:n toimissa, sekä näiden toimien tuloksista;

36.  on tyytyväinen EIP-ryhmän kasvavaan rooliin koheesiopolitiikan toteuttamisessa ohjelmakaudella 2014–2020; katsoo, että tämä on askel oikeaan suuntaan EIP:n ja ERI-rahastojen välisten synergioiden lisäämiseksi; kehottaa parantamaan EIP-ryhmän toimintaa taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta tehdyn SEUT-sopimuksen pöytäkirjan (N:o 28) mukaisesti; pitää tarpeellisena komission, EIP:n sekä paikallisten ja alueellisten elinten välisen yhteistyön lujittamista, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusvälineitä käytetään vaikuttavasti aluekehityksen ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen; pitää myönteisenä komission ja EIP:n yhteistyötä neuvoa-antavan foorumin (Fi-Compass) luomisessa; on vakaasti sitä mieltä, että on yksinkertaistettava sääntöjä, jotka koskevat ERI-rahastoista EIP:n rahoitusvälineille annettavaa tukea;

37.  pitää erityisen myönteisenä EIP:n rahoitustoimintaa, jolla tuetaan infrastruktuuri- ja liikennehankkeita Euroopan alueilla; korostaa, että tällaiset taloudellisen tuen muodot lisäävät merkittävästi kaupankäynnin kehitysmahdollisuuksia edistämällä kasvua ja lisäämällä kilpailukykyä erityisesti pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsivillä alueilla;

38.  panee merkille, että vuonna 2014 EIP allekirjoitti 104 EU:ssa toteutettavaa sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittämiseen liittyvää hanketta, joiden arvo on yhteensä 20,2 miljardia euroa, josta strategisten liikennehankkeiden (TEN-T-hankkeet mukaan luettuina) osuus oli 8,2 miljardia euroa, kilpailukykyisten ja turvallisten energiahankkeiden osuus 7,5 miljardia euroa ja kaupunkiuudistushankkeiden (terveyshankkeet mukaan luettuina) osuus 4,5 miljardia euroa;

39.  korostaa, että investoinnit kestäviin infrastruktuurihankkeisiin ovat erittäin tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun ja työllisyyden elvyttämiseksi; kehottaa siksi EIP:tä kohdistamaan rahoitustaan suurtyöttömyydestä eniten kärsiville alueille sekä sosiaalista infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin; korostaa, että EIP:n olisi keskityttävä rahoitustoiminnassaan ensisijaisesti maihin, joissa infrastruktuurin laatu ja kehitys on jäänyt jälkeen muista maista, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi kuitenkin pidettävä mielessä moitteettoman varainhoidon sekä hankkeiden toteutuskelpoisuuden periaate;

40.  pitää valitettavana, että EIP:n rahoitusta on tähän saakka käytetty monesti tukemaan erilaisia yleisen edun mukaisia ja ilmastotoimia koskevia infrastruktuurihankkeita, jotka eivät ole rahoituksellisesti kestäviä; panee huolestuneena merkille suuntauksen, että rahoitetaan moottoriteiden kaltaista infrastruktuuria, joka kannustaa käyttämään fossiilisia polttoaineita ja on näin ollen ristiriidassa niiden unionin pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, jotka koskevat siirtymistä kohti hiiletöntä taloutta; kehottaa EIP:tä sisällyttämään unionissa ja sen ulkopuolella rahoitettavien hankkeiden valintaprosessiin ympäristöllistä, taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa koskevan pakollisen ja perusteellisen etukäteisarvion; kehottaa toteuttamaan kaikki etukäteen ja jälkikäteen laadittavat arvioinnit siten, että sidosryhmät, paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat aktiivisesti mukana; kehottaa lisäksi julkaisemaan ja asettamaan kokonaisuudessaan kaikkien saataville näiden arviointien tulokset ja käytetyt indikaattorit;

41.  painottaa, että mittavien hankkeiden rahoittaminen mahdollistaa usein sellaisten yritysten soluttautumisen, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; arvostelee sitä, että EIP on rahoittanut Passante di Mestre -ohitustietä, josta on käynnistetty veropetostutkimus; panee huolestuneena merkille, että EIP ei ole vastannut tätä koskeviin pyyntöihin, joita esitettiin aiheesta ”Vuosikertomus 2013 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta” laaditussa mietinnössä; kehottaa EIP:tä jälleen kerran keskeyttämään kaiken rahoituksen maksamisen tähän hankkeeseen;

42.  korostaa aluekehityksen merkitystä ja kehottaa EIP:tä lisäämään vuoropuhelua ja yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä pankkien ja virastojen kanssa; katsoo tässä yhteydessä, että olisi tuettava myös rajatylittävää yhteistyötä;

43.  kehottaa EIP:tä lisäämään tukeaan hankkeille, jotka ovat osa Euroopan unionin makroalueellisia strategioita; korostaa, että on tärkeää jatkaa kestävien innovatiivisten ja perinteisten talouden alojen tukemista EU:ssa; korostaa, että Eurooppa on liitettävä yhteen intermodaalisten kuljetusten ja paikkakohtaisten investointien avulla; kehottaa lisäksi luomaan rahoitus- ja investointijärjestelyitä eri lähteistä tulevien varojen yhdistämisen mahdollistamiseksi sekä makroalueellisille projekteille tarpeellisten investointien käynnistämiseksi;

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) hallinnointi

44.  pitää myönteisenä uutta Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR); tähdentää, että ESIR-rahaston toiminnan on oltava tehokasta, avointa ja oikeudenmukaista ja linjassa sen toimeksiannon ja asetuksen kanssa, ja suosittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tiivistä yhteistyötä ja valvovat toimia; painottaa, että rahaston määrärahoilla olisi täydennettävä tehokkaasti EIP:n rahoittamia tavanomaisia toimia; muistuttaa, että ESIR-rahastolla on myös edistettävä yhteenkuuluvuutta, ja kehottaa EIP:tä varmistamaan, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja muu julkinen rahoitus täydentävät toisiaan; kehottaa EIP:tä toteuttamaan ja kehittämään ESIR-rahastoa tiiviissä yhteistyössä lainsäätäjien kanssa, mikä edellyttää myös tekeillä olevan Euroopan parlamentin ja EIP:n välisen sopimuksen oikea-aikaista päätökseen saattamista;

45.  toivoo, että ESIR-rahastolle asetettavat tavoitteet ovat johdonmukaisia EIP:n julkisen politiikan tavoitteiden kanssa ja että EIP:n investointimääriä vuonna 2016 myös mukautetaan vastaamaan ESIR-toimia;

46.  korostaa, että ESIR-rahaston olisi hyödytettävä kaikkia jäsenvaltioita ilman minkäänlaista alakohtaista tai alueellista ennakkokohdentamista ja sen olisi myös oltava johdonmukainen käynnissä olevien alue- tai paikallistason investointialoitteiden kanssa; korostaa, että myös pienimuotoisten hankkeiden olisi hyödyttävä ESIR-rahoituksesta;

47.  on tietoinen haasteista, joita strategisten hankkeiden ESIR-jatkumon perustamiseen ja nopeasti toimintakykyiseksi saamiseen liittyy; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP on perustanut Euroopan investointineuvontakeskuksen, jonka tavoitteena on tarjota teknistä apua ja asiantuntemusta mahdollisille hankkeiden vetäjille; toivoo, että teknisen avun mekanismi toimii tehokkaasti paikallisella ja alueellisella tasolla;

48.  suosittaa, että jäsenvaltiot nimeävät kansalliset kehityspankit ja että tiivistetään EIP:n ja kansallisten kehityspankkien, rahoituslaitosten ja investointijärjestelyjen yhteistyötä, jotta voitaisiin koota ja jakaa asiantuntemusta ja mukauttaa EIP:n toimet paremmin jäsenvaltioiden toimintapoliittisiin painopisteisiin; muistuttaa, että on toimittava täysin avoimesti ja asetettava etusijalle tulossuuntautuneisuus, kun ESIR-hankkeisiin otetaan mukaan kansallisia kehityspankkeja ja -laitoksia;

49.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että ESIR-rahastoa ei käytetä epäsuorasti EIP:n pääomanlisäyksenä; kehottaakin EIP:tä aina, kun ESIR on toimissa mukana, tarkistamaan ja osoittamaan, että asetuksen (EU) N:o 2015/1017 5 artiklan 1 kohdan täydentävyyttä koskevat edellytykset täyttyvät eikä syrjäytetä yksityisiä rahoituslähteitä;

50.  panee huolestuneena merkille, että useat valmisteluvaiheessa etukäteen rahoitettavaksi valitut hankkeet olisivat saaneet rahoitusta myös normaaliedellytyksin eivätkä ne täytä täydentävyyteen liittyvää vaatimusta; muistuttaa, että ESIR-takuun avulla EIP:lle haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan riskinottoon siten, että säilytetään sen AAA-luottoluokitus; korostaa aikovansa tarkkailla erityisen valppaasti tämän kriteerin täyttymistä;

51.  edellyttää EIP-ryhmän noudattavan erittäin tarkasti varainhoitoasetuksen 140 artiklan 6 kohtaa, jonka mukaan rahoitusvälineet eivät ”saa tuottaa kolmansille osapuolille perusteetonta etua etenkään perusteettomien osinkojen tai voittojen muodossa”, sillä on olemassa vaara, että ESIR-rahasto voisi osaltaan edistää ”riskien sosialisointia ja voittojen yksityistämistä” ottaen huomioon muun muassa sellaiset rahoituskokemukset kuin Castor-hanke Espanjassa tai Passante di Mestre -hanke Italiassa;

Hankejoukkolainoja koskeva mahdollinen aloite

52.  katsoo, että hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta olisi arvioitava huolellisesti sen rahoitusvaikutusten sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten kannalta; kehottaa komissiota käynnistämään hankejoukkolainojen tulevaisuudesta vuosina 2016–2020 osallistavan ja avoimen unionin tason kuulemisen, jossa Euroopan parlamentin edustajat ovat aktiivisesti mukana, ennen kuin hankejoukkolainoja koskeva nykyinen pilottivaihe käynnistetään täysimääräisesti;

EIP:n toimien ulkoinen ulottuvuus ajan tasalle

53.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP:n ulkoista lainanantoa koskeva valtuus uusittiin vuosiksi 2014–2020, ja toteaa, että lainavaltuus tarjoaa EU:lle takuun, joka kattaa EIP:n ulkoiset toimet aina 30 miljardiin euroon saakka; suhtautuu myönteisesti myös ulkoista lainanantoa koskevan valtuuden tärkeimpiin tavoitteisiin, joita ovat paikallisen yksityissektorin kehittäminen, sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen;

54.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään huomiota kolmansiin maihin ja EU:n ulkopuolisiin alueisiin, joita konfliktit ja äärimmäinen köyhyys koettelevat, jotta voidaan vähentää kehityseroja EU:n ja näiden alueiden välillä, sekä myötävaikuttamaan pk-yrityksille itäisen ja eteläisen naapuruston kauppakumppanimaissa tarkoitettuihin tukiohjelmiin muun muassa varmistamalla riittävä rahoitus pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta (DCFTA) koskeva rahoitusväline pk-yrityksiä varten; katsoo, että tässä yhteydessä olisi painotettava erityisesti Välimeren eteläpuolisia ja itäisen Euroopan naapurimaita; kehottaa EIP:tä työskentelemään yhdessä Afrikan kehityspankin (AfDB) kanssa talouskehitystä edistävien pitkän aikavälin investointien rahoittamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n tukia yhdistetään entistä enemmän EIP:n lainanantoon parempien hanketulosten saavuttamiseksi EU:n kumppanivaltioissa;

55.  kehottaa EIP:tä edistämään edelleen aktiivisesti kestävää kasvua sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa, jotta voidaan tukea kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa; korostaa, että EIP:n on unionin tason rahoituslaitoksena tehtävä oma osuutensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden vuoden 2016 väliarvioinnissa;

56.  kehottaa EIP:tä kehittämään ja ottamaan käyttöön kattavan lähestymistavan, jotta voidaan vastata Eurooppaan tulevien muuttovirtojen aiheuttamiin vakaviin haasteisiin, ja toteaa, että tällaiseen lähestymistapaan kuuluu myös toimien lisääminen muuttovirtojen lähtömaissa sekä lähtömaiden rajanaapurimaissa;

57.  kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä keskittämään toimintansa investointitarpeiden tukemiseen, kun kyseessä on kaupunki-, terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaali-infrastruktuuri, uusia työllistymismahdollisuuksia luovan taloudellisen toiminnan vauhdittamiseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen;

58.  huomauttaa, että EIP on merkittävä toimija, joka voi edistää EU:n ulkopolitiikan painopisteitä ja tavoitteita; suosittaa tiivistämään EIP:n ja EU:n ulkopolitiikan yksiköiden ja välineiden yhteistyötä; kehottaa tekemään jatkossakin järjestelmällisesti ennakko- ja jälkiarvioinnin EIP:n tukemien hankkeiden taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ekologisista vaikutuksista ja vertaamaan niitä EUH:n tavoitteisiin ja SEU-sopimuksen 21 artiklassa, EU:n strategiakehyksessä ja ihmisoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkoitettuihin, unionin ulkoisia toimia ohjaaviin yleisiin periaatteisiin sekä parantamaan näitä arviointeja; kehottaa laatimaan unionin ulkopuolisten investointien yhteydessä yksityiskohtaisemman raportin mahdollisista tappioista sekä siitä, miten ja missä tapauksissa on käytetty takausvälinettä; pitää myönteisenä, että EIP on järjestänyt liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsitteleviä seminaareja;

59.  kehottaa EIP:tä antamaan parlamentille ja kansalaisille yksityiskohtaista tietoa EIP:n rahoituksesta ja liike-elämän oikeusasiamiehen toiminnasta Ukrainassa;

60.  pitää myönteisenä Maailmanpankin kanssa saavutettua ratkaisua, jonka avulla EIP voi osaltaan helpottaa Ukrainan kaasuostoja;

61.  aikoo valvoa tarkkaan EIP:n ulkoisten valtuuksien täytäntöönpanoa ennen väliarviointia ja ottaa myös huomioon mahdollisen 3 miljardin euron lisämäärän käyttöönoton; vahvistaa olevansa sitoutunut tarkastelemaan yksityiskohtaisesti hankkeiden ensimmäisiä loppuraportteja, jotka julkaistaan EIP:n ulkoista lainanantoa koskevien valtuuksien mukaisesti ajanjaksolta 2014–2020; pyytää Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja sovittamisesta yhteen EU:n politiikkojen kanssa;

Parannuksia EIP:n hallintoon, avoimuuteen ja valvontakehykseen

62.  pitää myönteisenä EIP:n omaisuuserien laadukkuutta ja toteaa, että sen riskilainojen määrä on lähellä 0:aa prosenttia (0,2 prosenttia) koko lainasalkusta ja likviditeetinhallinta varovaista; pitää ehdottoman välttämättömänä, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jotta se voisi edelleen hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta parhain mahdollisin rahoitusehdoin;

63.  ehdottaa, että EIP:n olisi lisättävä valmiuksiaan tehdä alakohtaisia analyyseja ja julkaistava yhteenkoottuja tilastotietoja sekä tietoja alahankkeista, jotta voidaan edistää tiettyihin pk-yritysaloihin tai tietyntyyppisiin pk-yrityksiin kohdennettua lähestymistapaa; korostaa, että EIP:n vuosikertomuksiin on tarpeen sisällyttää kattavampi ja yksityiskohtaisempi analyysi unionin alakohtaisista investointitarpeista, jotta voidaan määrittää alat, joilla on investointivajeita suhteessa EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin; katsoo, että EIP:n olisi arvioitava investointivälineidensä mahdollisuudet korjata nämä vajeet.

64.  korostaa, että EIP ei suvaitse lainkaan petoksia, korruptiota eikä vilpillistä yhteistoimintaa ja se on sitoutunut tinkimättömyyteen ja lujiin eettisiin sääntöihin; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että EIP:n valtuusto hyväksyi ajantasaistetut petostentorjuntatoimet sekä EIP-ryhmän vuosikertomuksen 2014 petostentorjunnasta; toivoo, että EIP lopettaa lainojen maksatuksen hankkeille, jotka ovat kansallisen tai unionin tason korruptiotutkinnan kohteina;

65.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP-ryhmän tarkistettu rahanpesun ja terrorismirahoituksen vastainen kehys (AML-CFT) hyväksyttiin heinäkuussa 2014; kannustaa EIP:tä käymään kansalaisyhteiskunnan kanssa vuoropuhelua yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa parantamisesta; kehottaa EIP:tä vahvistamaan vastuullista verotusta koskevan uuden toimintapolitiikan ottaen lähtökohdaksi yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa vuonna 2016 suoritettavan uudelleentarkastelun päätelmät; kehottaa EIP:tä asettamaan niin suoran rahoituksen kuin välittäjien toteuttaman rahoituksen ehdoksi, että ilmoitetaan sekä maakohtaiset verotustiedot luottolaitoksia koskevan neljännen vakavaraisuusdirektiivin säännösten mukaisesti että tosiasiallista omistajaa koskevat tiedot;

66.  kehottaa EIP:tä päivittämään rahanpesun vastaisia sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoitusta torjuvia toimintalinjojaan sellaisten yritysten etukäteisarvioita ajatellen, joilla on ratkaisemattomia oikeudellisia ongelmia;

67.  panee merkille kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2014; korostaa tarvetta saavuttaa mahdollisimman suuri avoimuus ja institutionaalinen vastuuvelvollisuus kaikilla tasoilla siten, että varmistetaan kattavien ja luotettavien budjettitietojen saanti EIP:n rahoittamista hankkeista ja pääsy niitä koskeviin rahoitustietoihin;

68.  kehottaa noudattamaan hankinta- ja alihankintajärjestelmän yhteydessä mahdollisimman suurta avoimuutta ja julkisuutta ja takaamaan parlamentille joka tapauksessa pääsyn tietoihin ja asiakirjoihin;

69.  kannustaa EIP:tä noudattamaan tarkasti ns. Århusin asetuksessa (asetus (EY) N:o 1367/2006) säädettyjä vaatimuksia ympäristöön liittyvien asiakirjojen julkisesta rekisteristä ja raportoimaan jatkossakin säännöllisesti lainanantotoiminnastaan EU:n ulkopuolella kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen (IATI) standardien mukaisesti;

70.  toistaa kantanaan, että EIP:n olisi vahvistettava due diligence -toimiaan, jotta voitaisiin parantaa lopullisia edunsaajia koskevien tietojen laatua ja estää tehokkaammin toimet sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joista on huonoja kokemuksia avoimuuden, petosten, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun tai vahingollisten sosiaalisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä tai jotka on rekisteröity offshore-rahoituskeskuksiin tai veroparatiiseihin tai jotka käyttävät aggressiivista verosuunnittelua; kehottaa EIP:tä pidättäytymään käyttämästä hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta sellaisten toimien rahoittamiseen, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; korostaa jälleen kerran, että EIP:n on laadittava yhdessä komission kanssa sitova julkinen luettelo rahoituksen välittäjien valintaperusteista;

71.  kehottaa EIP:tä tiukentamaan eturistiriitoja koskevia sääntöjä ja laatimaan selkeät, tiukat ja avoimet perusteet, joita sovelletaan rahoitusta saaviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, jotta voidaan varmistaa, että paitsi hankkeisiin tehtyjen investointien määrä myös investointeihin liittyvät riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden kesken, jotta voidaan valvoa yleistä etua; kehottaa EIP:tä vahvistamaan esimerkiksi ohjeita antamalla hallitusten, alueiden, kaupunkien ja kuntien taitotietopohjaa, jotta ne voivat osallistua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyviin rakenteisiin;

72.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että EIP:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä vaaditaan samapalkkaisuuden ja palkkauksen avoimuutta koskevan periaatteen sekä sukupuolten tasa-arvon periaatteen noudattamista miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. kesäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY säädetyllä tavalla; toteaa lisäksi, että päätettäessä hankkeiden rahoittamisesta EIP:n tulisi ottaa huomioon ehdolla olevien yritysten toimet yhteiskuntavastuukysymyksissä;

73.  katsoo, että säännöllisesti päivitetyt tiedot EIP:stä aiheutuvista hallintokuluista ja -maksuista sekä rahoitettujen hankkeiden vaikutuksesta työllisyyteen ja taloudelliseen lisäarvoon olisivat hyödyllisiä.

74.  suosittaa julkaisemaan EIP:n verkkosivustolla asiakirjat, jotka eivät ole luottamuksellisia, kuten aikaisempien vuosien toimintasuunnitelmat, toimielinten sopimukset ja muistiot sekä muut asiaankuuluvat sopimukset; suosittaa julkaisemaan järjestelmällisesti myös pöytäkirjat EIP:n hallintoelinten kokouksista tammikuusta 2016 alkaen; katsoo, että asiakirjojen parempi saatavuus on erittäin tärkeää pankin avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden kannalta;

75.  suhtautuu myönteisesti EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintalinjan tarkistamiseen, joka käynnistettiin syyskuussa 2015, sekä sidosryhmien julkiseen kuulemiseen; toivoo, että valitusmekanismia koskevan toimintalinjan meneillään oleva tarkistaminen parantaa ja lisää mekanismin riippumattomuutta ja edistää valituksia käsittelevän toimiston vaikuttavuutta ja tehokkuutta; kehottaa EIP:n hallitusta ottamaan toimiston suositukset huomioon sekä toimimaan Euroopan oikeusasiamiehen kannanottojen mukaisesti; kehottaa varmistamaan jatkuvan tiedonkulun EIP:n valitusmekanismista vastaavan toimiston ja EIP:n hallintoneuvoston välillä; katsoo, että EIP:n ja oikeusasiamiehen välillä tehty yhteistoimintapöytäkirja olisi saatettava ajan tasalle, jotta oikeusasiamies voisi harjoittaa EIP:n ulkoista valvontaa aktiivisemmin ja jotta voitaisiin parantaa seurantamenettelyjä ja EIP:n vastuuvelvollisuutta entisestään;

76.  panee tyytyväisenä merkille EIP:n tarkastuskomitean vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2014, ja vaatii asiasta vastaavia EIP:n elimiä varmistamaan, että parhaita toiminnan vakautta edistäviä pankkikäytäntöjä noudatetaan täysimääräisesti kaikilla aloilla, joilla tähän ei päästy vuonna 2014; panee merkille EIP:n johdon aikeen järjestää pankin valvontatehtävät uudelleen; kannattaa tarkastuskomitean pyyntöä asiaa koskevan toteutussuunnitelman laatimisesta samoin kuin tarkastuskomitean aikomusta seurata tarkasti asian etenemistä; pitää myönteisenä sitä, että tarkastuskomitea on varoittanut EIP:n johtoa ja yksiköitä siitä, että EIP:n olisi säilytettävä valmiutensa heikentämättä nykyistä sisäisen valvonnan järjestelmää;

77.  katsoo, että EIP:n vuosikertomuksissa olisi keskityttävä enemmän päätökseen saatujen hankkeiden tuloksiin; kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä yhdessä hankekumppaneiden kanssa esittämään kustakin päätökseen saadusta hankkeesta tulokset, joissa arvioidaan EIP:n rahoituksen tehokkuutta;

78.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa mainitun kolmikantasopimuksen, jossa määrätään EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisestä yhteistyöstä EIP:n toimintaa unionin ja jäsenvaltioiden varojen hallinnassa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamassa valvonnassa, voimassaolo päättyy 27. lokakuuta 2015; kehottaa kolmea toimielintä tekemään yhteistyötä sopimuksen uusimiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi sekä varmistamaan, että uusi sopimus kattaa jo olemassa olevat ja mahdolliset uudet EIP:n välineet tai aloitteet, joissa käytetään EU:n tai Euroopan kehitysrahaston varoja; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa, jotta EIP:n lainanantokäytäntöjä, -välineitä ja -aloitteita, kun ne liittyvät suoraan unionin talousarvion määrärahojen käyttöön, voidaan arvioida ja niistä voidaan raportoida perusteellisemmin;

Kohti kattavaa parlamentaarista vastuuta

79.  katsoo, että koska EIP:n toimet muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi ja niiden määrä kasvaa ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu, on entistä tärkeämpää löytää ratkaisuja EIP:n vakavaraisuuteen kohdistuvan pankkivalvonnan käyttöön ottamiseksi; pitää tämän vuoksi valitettavana, että sen enempää komissio kuin EIP:kään eivät ole ottaneet huomioon parlamentin aikaisemmin esittämiä ehdotuksia vakavaraisuuteen kohdistuvan säännöllisen ulkoisen pankkivalvonnan käyttöön ottamiseksi;

80.  kannattaa osapuolten toteuttamia toimia saada aikaan Euroopan parlamentin ja EIP:n välinen toimielinten sopimus, jossa määrättäisiin tiiviimmästä yhteistyötä näiden kahden toimielimen välillä; kehottaa lisäksi EIP:n pääjohtajaa käymään säännöllistä jäsenneltyä vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan varmistaa EIP:n toimiin kohdistuva tiukempi parlamentaarinen valvonta; kehottaa lisäksi EIP:tä allekirjoittamaan osana tätä toimielinten sopimusta parlamentin kanssa sopimuksen, jotta Euroopan parlamentin jäsenet voisivat esittää pääjohtajalle suoria kysymyksiä, joihin vastaamiselle olisi sovittu määräaika, kuten EKP:n pääjohtajan kanssa jo tehdään;

°

°  °

81.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

20.11.2015

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

(2015/2127(INI))

Valmistelija: Yannick Jadot

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä EUH:n kanssa puitteet EIP:n vuotuiselle raportoinnille toimistaan EU:n ulkopuolella mitä tulee SEU-sopimuksen 21 artiklassa, EU:n strategiakehyksessä ja ihmisoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkoitettujen unionin ulkoisia toimia ohjaavien yleisten periaatteiden noudattamiseen; vaatii komissiota varmistamaan, että EIP:n tukemat hankkeet ovat EU:n toimintalinjojen mukaisia ja edustavat Euroopan etuja, ja suosittelee EIP:n hankkeiden taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten jälkiarvioinnin parantamista EUH:n tavoitteiden valossa; pyytää, että unionin ulkopuolisten investointien yhteydessä laaditaan yksityiskohtaisempi raportti mahdollisista tappioista sekä siitä, miten ja missä tapauksissa on käytetty takausvälinettä;

2.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään enemmän huomiota niihin vaikutuksiin, joita sen toiminnalla on ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin, ja kehittämään sosiaalisia normeja koskevaa politiikkaansa edelleen pankkialan ihmisoikeuspolitiikaksi; ehdottaa tätä varten ihmisoikeuksia koskevien viitearvojen lisäämistä sen hankkeiden arviointeihin;

3.  suhtautuu myönteisesti kaikkiin EIP:n aloitteisiin lisätä läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien kuulemista, ja erityisesti EIP:n julkiseen konsultointiin ilmastotoimista; pitää erittäin ilahduttavana EIP:n tähän asti tekemää työtä aktiivisten ilmastonsuojelutoimien hyväksi, esimerkiksi 19,1 miljardin euron tukea ilmastotoimiin suunnatuille hankkeille; uskoo, että EIP voi edelleen vahvistaa johtavaa asemaansa ilmastoalalla; odottaa kiinnostuneena EIP:n EU:n ulkopuolisen ilmastostrategian päivittämistä ja toimintasuunnitelmaa, jossa lisätään ilmastonsuojelua koskevia hankkeita; kehottaa EIP:tä raportoimaan vuosittain ilmastopolitiikkansa täytäntöönpanosta;

4.  kehottaa EIP:tä edistämään edelleen aktiivisesti kestävää kasvua sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa, jotta tuetaan kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa; korostaa, että EIP:n on unionin tason rahoituslaitoksena tehtävä oma osuutensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden vuoden 2016 väliarvioinnissa;

5.  pyytää EIP:tä tarkistamaan vuoden 2016 päästönormiaan ja alentamaan päästörajoja 350 grammaan hiilidioksidia kilowattituntia kohti, jotta tuetaan ainoastaan kaikkein tehokkaimpia fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimalaitoksia;

6.  suosittelee, että lainanantotoimet keskitetään pienimuotoisiin, kantaverkon ulkopuolisiin ja hajautettuihin uusiutuvan energian hankkeisiin, joihin osallistuvat myös kansalaiset ja yhteisöt, ja että energiatehokkuus ensin -periaate sisällytetään kaikkiin EIP:n toimintalinjoihin ja toimiin;

7.  pitää myönteisenä, että EIP on järjestänyt liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsitteleviä seminaareja;

8.  kehottaa EIP:tä hyödyntämään enemmän sitä, että se on EU:n ihmisoikeuksia ja sosiaalisia ja ympäristöä koskevien sääntöjen sekä EU:n oikeudellisten mekanismien alainen, minkä avulla se voi lisätä aineellisia sääntöjä ja menettelysääntöjä koskevaa vastuuvelvollisuuttaan suhteessa ulkoisiin sidosryhmiin;

9.  kiittää EIP:tä korkean tason läpinäkyvyyden saavuttamisesta; esittää lisäparannuksia läpinäkyvyyteen EIP:n välitettyjen lainojen taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osalta;

10.  muistuttaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka; korostaa, että yli 600 000 pk-yritystä, joissa työskentelee yli kuusi miljoonaa ihmistä, vastaa kolmanneksesta EU:n kokonaisviennistä; korostaa, että rahoituksen saatavuus on yksi EU:n pk-yritysten suurimmista ongelmista, ja kehottaa siksi EIP:tä varmistamaan, että pk-yritykset ovat yksi EIP:n pääasiallisista rahoituksen saajista;

11.  suosittelee, että EIP:n sisäinen valitusmekanismista vastaava toimisto käynnistää tutkimuksen EIP:n välittämän lainanannon avoimuudesta, tehokkuudesta ja kehitysvaikutuksista ja että EIP toimii tämän tutkimuksen tulosten mukaisesti ja laatii luettelon rahoituksen välittäjien valintaa koskevista kriteereistä;

12.  kehottaa EIP:tä antamaan parlamentille ja kansalaisille yksityiskohtaista tietoa EIP:n rahoituksesta ja liike-elämän oikeusasiamiehen toiminnasta Ukrainassa;

13.  kehottaa EIP:tä välttämään yhteistyötä sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joista on huonoja kokemuksia avoimuuteen, verovilppiin, aggressiiviseen verosuunnitteluun tai muihin haitallisiin verotuskäytäntöihin, kuten verotukseen sovellettavaan ennakkopäätösjärjestelmään tai siirtohinnoittelun väärinkäyttöön, petoksiin, korruptioon tai ympäristö- ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyen tai joilta puuttuu paikallista vastuuta;

14.  kiittää EIP:tä sitoutumisesta pk-yritysten etuihin ja pienempien taloudellisten toimijoiden syrjinnän torjuntaan ja kehottaa EIP:tä parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta EIR:n ja EIP:n ulkoisesta lainanantokapasiteetista; esittää, että välittäjäpankeille, jotka myöntävät EIP-rahoitusta globaalilainojen välityksellä, luotaisiin pk- ja mikroyrityksiä koskevat ennakoivan toiminnan vaatimukset, joiden avulla varmistetaan johdonmukaisuus epävirallisen talouden virallistamiseen pyrkivän EU:n kehityspolitiikan kanssa; pitää myönteisenä EIP:n kauppaa helpottavia ohjelmia, erityisesti pk-yrityksille tarkoitettua kaupan rahoitusvälinettä, joka tarjoaa takauksia kaupan rahoitusta tarjoaville ulkomaisille pankeille ja osallistuu siten kauppavirtojen vilkastuttamiseen ja käteisvakuuksia koskevien rajausten helpottamiseen, sekä muita kaupan rahoitukseen liittyviä hankkeita, jotka on suunnattu talouskriisin vakavasti koettelemille maille, tai räätälöityjä rahoitusratkaisuja, kuten eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, jolla lisätään rahoituspalvelujen saatavuutta;

15.  pitää erityisen myönteisenä EIP:n rahoitustoimintaa, jolla tuetaan infrastruktuuri- ja liikennehankkeita Euroopan alueilla; korostaa, että tällaiset taloudellisen tuen muodot lisäävät merkittävästi kaupankäynnin kehitysmahdollisuuksia edistämällä kasvua ja lisäämällä kilpailukykyä erityisesti pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsivillä alueilla;

16.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että EIP:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä vaaditaan samapalkkaisuuden ja palkkauksen avoimuutta koskevan periaatteen sekä sukupuolten tasa-arvon periaatteen noudattamista miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. kesäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY määrätyllä tavalla; toteaa lisäksi, että päätettäessä hankkeiden rahoittamisesta EIP:n tulisi ottaa huomioon ehdolla olevien yritysten toimet yhteiskuntavastuun alalla;

17.  katsoo, että pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta (DCFTA) koskeva rahoitusväline pk-yrityksiä varten ei saa riittävästi rahoitusta ottaen huomioon sen tärkeän tavoitteen eli korkealaatuisten työpaikkojen ja kestävän kehityksen edistämisen myöntämällä 200 miljoonan euron tuki 10 vuoden aikana kolmessa eri itäisen kumppanuuden maassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) ja EIP:n kautta;

18.  kehottaa EIP:tä huolehtimaan, että kehitysmaille tarkoitetut varat myönnetään infrastruktuurin parantamiseen, ja työskentelemään yhdessä Afrikan kehityspankin (AfDB) kanssa talouskehitystä edistävien pitkän aikavälin investointien rahoittamiseksi;

19.  pitää myönteisenä Maailmanpankin kanssa saavutettua ratkaisua, jonka avulla EIP voi osaltaan helpottaa Ukrainan kaasuostoja;

20.  kehottaa EIP:tä pyrkimään rahoitusresurssien vipuvaikutukseen muiden kanssa toteutettavan kumppanuuden avulla ja yhdistämällä EU:n tukia EIP:n lainanantoon;

21.  katsoo, että EIP:n olisi pk-yrityksille itäisen ja eteläisen naapuruston kauppakumppanimaissa tarkoitettujen tukiohjelmien yhteydessä keskityttävä edistämään näiden yritysten osallistumista eurooppalaisiin arvoketjuihin; toteaa, että luottamus kumppanipankkeihin paikallisilla rahoitusmarkkinoilla voi olla ongelmallista pk-yritysten rahoituksensaannin kannalta, jos paikallinen korkotaso on erittäin korkea, kuten Ukrainassa;

22.  kehottaa EIP:tä päivittämään rahanpesun vastaisia ja terrorismin rahoitusta sekä järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvia toimintalinjojaan sellaisten yritysten etukäteisarvioita ajatellen, joilla on ratkaisemattomia oikeudellisia ongelmia, ja luomaan muun muassa uuden, vastuullisen veropolitiikan aloittaen vuoden 2016 yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan politiikkansa (NJC-politiikka) tarkistamisesta;

23.  kehottaa EIP:tä säilyttämään tarvittavan joustavuuden toimivaltuuksissaan, jotta se voi reagoida epäedullisiin kehityssuuntiin ulkomailla ja mahdollisesti lisätä ulkoista rahoitusta EU:n itäisille ja Välimeren eteläpuolisille naapurimaille kriisiaikoina;

24.  suosittelee, että EIP asettaa niin suoran kuin välillisenkin rahoituksen ehdoksi, että maakohtaiset verotustiedot ilmoitetaan luottolaitoksia koskevan neljännen vakavaraisuusdirektiivin (CRD-4) säännösten mukaisesti;

25.  kehottaa EIP:tä keräämään tiedot sen investointi- ja lainanantotoimiin perustuvista veronmaksuista, erityisesti yritysten voittojen verotuksesta ja verotuksesta kehitysmaissa, ja analysoimaan ja julkistamaan nämä tiedot vuosittain;

26.  katsoo, että EIP:n tehtävien ja vastuun kehittäminen edelleen on toteutettava suhteessa pankin pääoman lisäykseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	19.11.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Arena, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Karoline Graswander-Hainz, Ska Keller, Gabrielius Landsbergis, David Martin, Emmanuel Maurel, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Klaus Buchner, Nicola Danti, Edouard Ferrand, Agnes Jongerius, Seán Kelly, Fernando Ruas, Marita Ulvskog
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Beatriz Becerra Basterrechea, Edward Czesak, Rosa D’Amato, Dario Tamburrano, Janusz Wojciechowski

10.12.2015

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

(2015/2127(INI))

Valmistelija: Eider Gardiazabal Rubial

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käyttöönottamista ja kehottaa EIP:tä varmistamaan, että rahaston rahoitusoperaatiot täydentävät käynnissä olevia unionin ohjelmia ja EIP:n perinteistä toimintaa; panee huolestuneena merkille, että useat valmisteluvaiheessa etukäteen rahoitettavaksi valitut hankkeet olisivat saaneet rahoitusta myös normaaliedellytyksin eivätkä ne täytä täydentävyyteen liittyvää vaatimusta; muistuttaa, että ESIR-takuun avulla EIP:lle haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan riskinottoon siten, että säilytetään sen AAA-luottoluokitus; korostaa aikovansa tarkkailla erityisen valppaasti tämän kriteerin täyttymistä; korostaa tarvetta lisätä avoimuutta, mikä edellyttää raportointikäytäntöjen parantamista; kehottaa EIP:tä lisäksi hyödyntämään avoimesti ja asianmukaisesti tulostaulua;

2.  pitää tervetulleena EIP:n ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten välistä yhteistyötä, jota tehdään erityisesti ESIR-rahaston yhteydessä ja jossa hyödynnetään niiden erityisvalmiuksia ja -tietämystä rahoituksen myöntämisestä mikroyrityksille, pk-yrityksille ja innovatiivisille uusyrityksille; muistuttaa, että on toimittava täysin avoimesti ja asetettava etusijalle tulossuuntautuneisuus, kun ESIR-hankkeisiin otetaan mukaan kansallisia kehityspankkeja ja -laitoksia;

3.  muistuttaa, että pk-yritykset muodostavat Euroopan talouden kulmakiven ja ne olisi pidettävä EIP:n lainanannon pääasiallisena kohteena siten, että sovelletaan pk-yrityksille tarkoitetun kaupan rahoitusvälineen kaltaisia välineitä ja räätälöityjä rahoitusratkaisuja, kuten pk-yritysten InnovFin-takausjärjestelmä;

4.  panee tyytyväisenä merkille talousarvioesitykseen liitetyssä rahoitusvälineitä koskevassa valmisteluasiakirjassa esitetyt uudet tiedot; pitää kuitenkin valitettavana, ettei EIP:lle vuosittain osoitettavista sitoumuksista ja maksuista anneta kattavaa yleiskuvaa, ja odottaa asiasta lisätietoja;

5.  pitää tärkeänä välttää maantieteellistä epätasapainoa EIP:n lainanannossa, jotta varmistetaan rahoituksen myöntäminen maantieteellisesti ja alakohtaisesti laajemmalti;

6.  edellyttää EIP-ryhmän noudattavan erittäin tarkasti varainhoitoasetuksen 140 artiklan 6 kohtaa, jonka mukaan rahoitusvälineet eivät ”saa tuottaa kolmansille osapuolille perusteetonta etua etenkään perusteettomien osinkojen tai voittojen muodossa”, sillä on olemassa vaara, että ESIR-rahasto voisi osaltaan edistää ”riskien sosialisointia ja voittojen yksityistämistä” ottaen huomioon muun muassa sellaiset rahoituskokemukset kuin Castor-hanke Espanjassa tai Passante di Mestre -hanke Italiassa;

7.  katsoo, että EIP:n ja kansallisten kehityspankkien ja -laitosten lisäksi tarvitaan kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden osallistumista, jotta voidaan puuttua jäsenvaltioiden erilaisiin tarpeisiin ja markkinaolosuhteisiin ja saavuttaa todellista täydentävyyttä;

8.  kannustaa painokkaasti EIP:tä käyttämään kaikkia keinoja, myös Euroopan investointineuvontakeskusta, joilla se voi edistää aktiivisesti kansallisten kehityspankkien ja -laitosten osallistumista rahoitusvälineisiin, joiden täytäntöönpano on uskottu EIP:n tehtäväksi; odottaa erityisesti, että kansalliset kehityspankit ja -laitokset tai niiden yhteenliittymät osallistuvat riittävän moneen hankkeeseen ja myös muulla tavoin kuin rahoittamalla niitä;

9.  aikoo valvoa tarkkaan EIP:n ulkoisten valtuuksien täytäntöönpanoa ennen väliarviointia ja ottaa myös huomioon mahdollisen 3 miljardin euron lisämäärän käyttöönoton; vahvistaa olevansa sitoutunut tarkastelemaan yksityiskohtaisesti ensimmäisiä hankkeiden loppuraportteja, jotka julkaistaan EIP:n ulkoista lainanantoa koskevien valtuuksien mukaisesti ajanjaksolta 2014–2020;

10.  kehottaa tässä yhteydessä lujittamaan EIP:n ulkoisia valtuuksia, jotta voidaan vastata EU:n nykyisiin haasteisiin; korostaa EIP:n rahoitustoimien merkitystä itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; muistuttaa, että pääasiallisella rahoitustoiminnalla olisi pyrittävä myös puuttumaan sekä kiireellisiin tarpeisiin että pidemmän aikavälin haasteisiin, kuten infrastruktuurien uudelleenrakentaminen, riittävän asuntotuotannon ja pelastuspalveluinfrastruktuurin varmistaminen sekä nuorisotyöttömyyden torjunta;

11.  kannustaa EIP:tä tehostamaan toimintaansa, jotta se voi puuttua pakolais- ja muuttoliikekriisin ulkoiseen ulottuvuuteen ja taustalla oleviin syihin; kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä keskittämään toimintansa investointitarpeiden tukemiseen, kun kyseessä on kaupunki-, terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaali-infrastruktuuri, uusia työllistymismahdollisuuksia luovan taloudellisen toiminnan vauhdittamiseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen;

12.  kannattaa täysin sitä, että EIP:n valintaprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarkastetaan, että kaikki hankkeet vastaavat unionin tavoitteita ja politiikkoja, jotta hyväksyttäisiin ainoastaan vaatimukset täysin täyttäviä hankkeita; kehottaa EIP:tä lisäämään edelleen avoimuutta ja tietojen saatavuutta sekä sisäisesti että julkisesti erityisesti toimien ja ohjelmien valinnan, seurannan ja arvioinnin yhteydessä; pyytää lisäksi, että hankinta- ja alihankintajärjestelmästä julkistetaan mahdollisimman paljon tietoja ja että parlamentti saa joka tapauksessa käyttöönsä järjestelmää koskevat rahoitustiedot ja -asiakirjat;

13.  muistuttaa monien jäsenvaltioiden dramaattisen korkeasta työttömyys- ja etenkin nuorisotyöttömyysasteesta ja kehottaa EIP:tä ottamaan tämän tilanteen huomioon pannessaan toimintalinjoja täytäntöön;

14.  korostaa, että EIP:n vuosikertomuksiin on tarpeen sisällyttää kattavampi ja yksityiskohtaisempi analyysi unionin alakohtaisista investointitarpeista, jotta voidaan määrittää alat, joilla on investointivajeita suhteessa EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin; katsoo, että EIP:n olisi arvioitava investointivälineidensä mahdollisuudet korjata nämä vajeet.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	10.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Richard Ashworth, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Eleftherios Synadinos, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Marco Zanni, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mercedes Bresso, Anneli Jäätteenmäki, Andrey Novakov, Marco Valli

8.12.2015

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

(2015/2127(INI))

Valmistelija: Dimitrios Papadimoulis

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille EIP:n vuosikertomuksen 2014 ja panee tyytyväisenä merkille, että EIP‑ryhmän lainananto on lisääntynyt 6,92 prosentilla 80,3 miljardiin euroon taloudellisessa tilanteessa, jolle on ominaista rajallinen ja hauras kasvu ja joissakin tapauksissa taantuma; on syvästi huolissaan työttömyydestä, epätasa-arvosta ja köyhyydestä, jotka pysyttelevät korkeina ja joissakin jäsenvaltioissa jopa pahenevat, sekä investointien vähäisyydestä Euroopassa; huomauttaa, että rahoitusmarkkinoiden tilanne on epävakaa; painottaa, että tässä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa monet EU:n jäsenvaltiot ovat vielä kaukana taloudellisten ja Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisesta;

2.  panee merkille EIP:n pääoman korotuksen 10 miljardilla eurolla vuonna 2012 ja pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan tämän EU:n toimielimen pääoman uutta korotusta;

3.  pitää valitettavana, että vuonna 2013 EU:n kokonaisinvestoinnit vähenivät 13 prosentilla kriisiä edeltäneestä ajanjaksosta, kun joissakin maissa vähennystä tapahtui 25 prosenttia ja jopa 60 prosenttia, mikä loi vaarallisen investointien epätasapainon EU:ssa; katsoo, että kasvua lisäävät ja työpaikkoja luovat investoinnit ovat edelleen suuri haaste EIP:lle, mihin kuuluu myös EU:n ja jäsenvaltioiden varojen tehokkaampi jakaminen tulevina vuosina; katsoo, että EIP:llä on tärkeä tehtävä tukea investointeja kestävään, lähentävään ja osallistavaan kasvuun osana EU:ssa toteutettavia kokonaistoimia;

4.  kehottaa lisäämään EIP:n investointitoimintaa, siten että kiinnitetään erityistä huomiota strategiseen infrastruktuuriin, tutkimukseen, innovointiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, T&K-toimintaan sekä innovatiivisiin start up -yrityksiin merkittävällä ja huolellisella tavalla, jotta voidaan vastata reaalitalouden tarpeisiin ja puuttua Euroopan talouksia vaivaavaan huomattavaan investointivajeeseen; kehottaa parantamaan sen toimintaa taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 28) mukaisesti; korostaa, että on tärkeää luoda uusia investointivälineitä, jotka parantavat EIP:n riskinkantokykyä ja edistävät tehokkaita ja vaikuttavia investointeja mieluiten siten, ettei syrjäytetä yksityisiä investointeja; suhtautuu myönteisesti siihen, että hyväksyttyjen hankkeiden määrä on korkeimmillaan vuoden 2009 jälkeen, mutta korostaa, että hyväksyttyjen hankkeiden määrässä on vielä parantamisen varaa; huomauttaa, että erityisesti pk-yrityksien rahoituksen saantia on lisättävä kiireesti;

5.  kehottaa EIP:tä tarkastelemaan uudelleen strategista suunnittelua koskevaa ohjelmaansa toimeksiantonsa mukaisesti; kehottaa EIP:tä rahoittamaan investointihankkeita, joilla on suurimmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset;

6.  painottaa, että on olennaisen tärkeää luottaa sekä EIP:n että sen tukemien hankkeiden taloudellisen vakauteen, jotta EIP voi tukea asetettuja taloudellisia tavoitteita; korostaa tästä syystä, että pankkien lainanantotoiminnan on oltava korkealaatuista;

7.  korostaa, että EIP:n rahoitustoiminnan kasvu ei voi korvata julkisen talouden vakautusta ja rakenneuudistuksia jäsenvaltioissa;

8.  korostaa, että investointien, rakenneuudistusten ja vakaan finanssipolitiikan on oltava osa yleistä strategiaa;

9.  katsoo, että EIP:n olisi oltava paitsi rahoituslaitos myös tiedon ja hyvien käytäntöjen pankki;

10.  ehdottaa, että EIP lisää valmiuksiaan tehdä alakohtaisia analyyseja;

11.  kehottaa EIP:tä ja muita EU:n sijoituslaitoksia lisäämään yhteistyötä, jotta voidaan välttää investointien päällekkäisyyden riski;

12.  suhtautuu myönteisesti Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) perustamiseen; tähdentää, että ESIR-rahaston toiminnan on oltava tehokasta, avointa ja oikeudenmukaista ja linjassa sen toimeksiannon ja asetuksen kanssa; kehottaa EIP:tä toteuttamaan ja kehittämään ESIR-rahastoa tiiviissä yhteistyössä lainsäätäjien kanssa, mikä edellyttää myös tekeillä olevan Euroopan parlamentin ja EIP:n välisen sopimuksen oikea-aikaista ja pakollista päätökseen saattamista;

13.  pitää myönteisenä EIP:n neuvontapalvelujen vahvistamista, mikä johtaa EU:n varojen tehokkaampaan käyttöön sekä hankkeiden parempaan valmisteluun ja toteutukseen;

14.  korostaa, että EIP:n olisi tarkasteltava hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta lainanannon peruskriteerinä; kehottaa EIP:tä keskittymään reaalitalouden investointeihin työpaikkojen ja kasvun edistämiseksi EU:ssa;

15.  kehottaa EIP:tä noudattamaan tehokasta ja ajan tasalle saatettua vastuullista veropolitiikkaa, jota verotuksesta vastaava yksikkö valvoo ja joka eritellään yksityiskohtaisesti EIP:n vuotuisessa verotuskertomuksessa; kehottaa ottamaan EIP:n aktiivisesti mukaan politiikan kehyksessä toteutettaviin toimiin hyödyntäen sen toimintojen muualle siirtämistä koskevaa lauseketta ja julkistaen järjestelmällisesti tietoja niiden rahastojen kotipaikasta, joille on myönnetty EIP:n tukea; pyytää, ettei EIP rahoita sellaisia edunsaajia tai rahoituksenvälittäjiä eikä tee yhteistyötä sellaisten rahoituskumppaneiden kanssa, joiden aikaisempaan toimintaan on liittynyt kielteisiä piirteitä, ja pyytää sitä toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja säännöllisiä veroarviointeja sellaisten yhteistyöhaluttomien lainkäyttöalueiden torjumiseksi, jotka komissio on virallisesti julistanut veroparatiiseiksi, ja veroparatiisien, veropetosten ja verovilpin sekä aggressiivisen verojen välttelyn torjumiseksi; kehottaa EIP:tä puuttumaan tehokkaammin riskeihin, jotka koskevat korruptiota ja järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista EIP:n hankkeisiin; kehottaa EIP:tä vaatimaan sellaisten lainojen palautusta, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti, ja pyytää saada luettelon meneillään olevista EIP:n rahoitustoimista, erityisesti niistä, jotka ovat komission maailman veroparatiisien top 30 -listalla;

16.  kehottaa EIP:tä arvioimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia sen suhteen, miten ne lisäävät kasvua, työpaikkoja ja tuottavuutta ja tuovat lisäarvoa asianomaisille talouksille ja yhteiskunnille ja miten ne vaikuttavat talousarvioihin, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti, kun otetaan huomioon pitkän aikavälin korkokantoihin liittyvät tämänhetkiset näkymät; kehottaa EIP:tä vahvistamaan hallituksien, alueiden, kaupunkien ja kuntien taitotietopohjaa, jotta ne voivat osallistua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyviin rakenteisiin;

17.  painottaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltioissa, joissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ovat vähemmän kehittyneitä, olisi mahdollista harkita suuntaviivojen käyttöönottoa tällaisen sopimustyypin tehokkaamman käytön kannustamiseksi;

18.  toteaa, että EIP:n joukkovelkakirjat ovat ainoa esimerkki unionin velan liikkeeseenlaskusta;

19.  suhtautuu myönteisesti EIP:n toimintaan, jolla lisätään pk-yrityksille myönnettävää rahoitusta ja nuoriin investoimista, mutta on huolestunut siitä, että reaalitalouden ja työllisyyden kannalta tulokset ovat jääneet toistaiseksi heikoiksi; suhtautuu myönteisesti Euroopan investointirahaston (EIR) pääoman korottamiseen kolmesta miljardista eurosta 4,5 miljardiin euroon ja kehottaa EIR:ää laatimaan kertomuksen, jossa analysoidaan sen toteuttamia toimia tämän merkittävän korotuksen perusteella; kehottaa vastaavasti EIP:tä laatimaan kertomuksen siitä, miten EIP-ryhmän riskipääomavaltuutus on hyödyttänyt innovatiivisia ja korkeariskisiä pk-yrityksiä;

20.  pitää myönteisenä, että 4,3 miljardin euron osuudellaan EIP oli vuonna 2014 suurin liikkeeseenlaskija vihreillä joukkovelkakirjamarkkinoilla, ja toteaa, että osuutta korotettiin merkittävästi, kunnes liikkeeseenlasku nousi arvoltaan 28 miljardiin euroon, ja kehottaa EIP:tä jatkamaan ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa koskevien toimien toteuttamista; suhtautuu myönteisesti myös siihen, että EIP laatii ilmastoarvioinnin ja esittää sen julkistamista koskevan pyynnön, ja kehottaa EIP:tä noudattamaan komission ja jätepuitedirektiivin suosituksia ja asettamaan etusijalle jätehierarkian huipulle sijoittuviin hankkeisiin ja muunlaiseen energian talteenottoon tehtävät investoinnit;

21.  korostaa aluekehityksen merkitystä ja kehottaa EIP:tä lisäämään vuoropuhelua ja yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä pankkien ja virastojen kanssa; katsoo tässä yhteydessä, että olisi tuettava myös rajatylittävää yhteistyötä;

22.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään huomiota kolmansiin maihin ja EU:n ulkopuolisiin alueisiin, joita konfliktit ja äärimmäinen köyhyys koettelevat, jotta voidaan pääasiassa vähentää kehityseroja EU:n ja näiden alueiden välillä, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi painotettava erityisesti Välimeren eteläpuolisia ja Itä-Euroopan naapurimaita; kehottaa noudattamaan täysimääräisesti edunsaajamaiden lainsäädäntöä; kehottaa EIP:tä tehostamaan entisestään tulosmittauskehystä, jota käytetään EU:n ulkopuolella toteutettavia toimintoja varten; pyytää Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja sovittamisesta yhteen EU:n politiikkojen kanssa; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n tukia yhdistetään entistä enemmän EIP:n lainanantoon parempien hanketulosten saavuttamiseksi EU:n kumppanivaltioissa;

23.  kehottaa EIP:tä lisäämään edelleen avoimuutta ja tietojen saatavuutta sekä sisäisesti Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten suuntaan että julkisesti erityisesti hankinta- ja alihankintajärjestelmän, sisäisten tutkintojen tulosten sekä toimien ja ohjelmien valinnan, seurannan ja arvioinnin yhteydessä selkeiden ja mitattavissa olevien kriteerien perusteella sekä kunkin rahoitettavan hankkeen vaikutuksista tehtävän etukäteisarvioinnin menetelmän ja tulosten sekä jälkikäteisraportoinnin yhteydessä edellyttäen, että kyse ei ole arkaluontoisista kaupallisista tiedoista; kehottaa EIP:tä vahvistamaan valituksia käsittelevän toimiston riippumattomuutta ja tehokkuutta sekä toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan vähentää byrokratiaa, vahvistaa toimiston makrotaloudelliseen analyysiin liittyviä valmiuksia ja tasata sukupuolijakaumaa johtavissa asemissa; pitää valitettavana EIP:n hallituksen, valtuuston ja hallintoneuvoston kokoonpanon yksipuolisuutta erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta;

24.  kehottaa EIP:tä raportoimaan parlamentille ja muille sidosryhmille paremmin päätöksistään, saavutetusta edistyksestä sekä lainanantotoiminnan vaikutuksista EU:ssa ja sen ulkopuolella säännöllisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla parlamentaarisen valvonnan lisäämiseksi, mukaan lukien raportointi yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa (NCJ) toteuttamisesta, ja noudattamaan täysimääräisesti ESIR-asetusta erityisesti parlamentin kanssa tehtävän toimielinten välisen yhteistyön kohdalla; kehottaa EIP:tä soveltamaan tavanomaisiin toimiinsa samoja ESIR-asetuksessa säädettyjä raportointi- ja vastuuvelvollisuussäännöksiä; pyytää tässä hengessä EIP:tä tekemään sopimuksen parlamentin kanssa, jotta mahdollistetaan suorien kysymysten esittäminen EIP:n pääjohtajalle, kuten on jo mahdollista EKP:n pääjohtajan osalta, ja parantamaan valintamenettelyä pankin toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtäviin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	1.12.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 5 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Gerolf Annemans, Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Sven Giegold, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Petr Ježek, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Werner Langen, Sander Loones, Bernd Lucke, Olle Ludvigsson, Ivana Maletić, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Peter Simon, Renato Soru, Theodor Dumitru Stolojan, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Cora van Nieuwenhuizen, Jakob von Weizsäcker, Marco Zanni, Sotirios Zarianopoulos
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Matt Carthy, Philippe De Backer, Ildikó Gáll-Pelcz, Marian Harkin, Sophia in ‘t Veld, Barbara Kappel, Verónica Lope Fontagné, Paloma López Bermejo, Thomas Mann, Alessia Maria Mosca, Michel Reimon, Maria João Rodrigues
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Agnes Jongerius, Anneleen Van Bossuyt, Igor Šoltes

13.11.2015

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO

talousarvion valvontavaliokunnalle

Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014

(2015/2127(INI))

Valmistelija: Ivan Jakovčić

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti vuonna 2014 tapahtuneeseen EIP:n rahoitustoiminnan kokonaiskasvuun, johon kuuluvat yli 50 miljardin euron lisälainoitus ja yli 150 miljardin euron investoinnit, jotka ovat välttämättömiä koheesiopolitiikan sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) täydentämiseksi;

2.  on tietoinen, että talous- ja rahoituskriisi sekä sen vaikutus perinteisiin luottojärjestelmiin sekä taloudelliset ja muut kuin taloudelliset esteet ovat vähentäneet investointeja, mikä heikentää Euroopan talouden kasvupotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä ja vaarantaa mpk-yritysten (mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset) kehityspotentiaalin; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR) ja sen mahdollisuuksiin lisätä yksityisiä investointeja;

3.  muistuttaa, että ESIR-rahaston on myös edistettävä yhteenkuuluvuutta, ja korostaa tarvetta varmistaa ESIR-rahaston sekä EU:n muiden toimintapolitiikkojen ja välineiden, erityisesti ERI-rahastojen, välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys, minkä ansioista voi syntyä vakaa ja ystävällinen investointi- ja liiketoimintaympäristö; suosittelee, että jäsenvaltiot nimeävät kansalliset kehityspankit;

4.  katsoo, että EIP:n toimia koskevaa viestintäpolitiikkaa on kehitettävä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki hallinnon tasot saavat tietoja näistä ohjelmista; on vakaasti sitä mieltä, että on yksinkertaistettava sääntöjä, jotka koskevat ERI-rahastoista annettavaa tukea EIP:n rahoitusvälineille; kehottaa EIP:tä edistämään tehokkaammin suunnittelua koskevaa konsultointia auttamalla ERI-rahastojen hallintoviranomaisia käyttämään paremmin niiden käytettävissä olevia resursseja kaikkien Euroopan unionin kansalaisten hyväksi;

5.  suhtautuu myönteisesti uusien InnovFinin alaisten, tutkimusta ja innovaatioita edistävien välineiden ja palveluiden käyttöönottoon;

6.  ottaa huomioon EIP:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2017; pitää myönteisenä, että EIP on tietoinen siitä, että elpymisen vauhti vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, ja että se on asettanut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden horisontaaliseksi poliittiseksi tavoitteekseen;

7.  katsoo, että EIP:n omia sääntöjä ja menettelyjä, jotka koskevat muun muassa laaja-alaisia ja alakohtaisia toimintaperiaatteita, olisi sovellettava kaikkiin toimiin, joita rahoitetaan EU:n talousarviosta, ESIR-rahasto mukaan lukien; katsoo, että EIP:n ja EIR:n rahoitustoimien valinnan olisi oltava avointa, vastuullista ja laatukriteereihin perustuvaa; korostaa, että tällaisten välineiden toimintaa sekä due diligence -prosessin täytäntöönpanon tehokkuutta on arvioitava säännöllisesti;

8.  on tyytyväinen EIP-ryhmän kasvavaan rooliin koheesiopolitiikan toteuttamisessa ohjelmakaudella 2014–2020; katsoo, että tämä on askel oikeaan suuntaan EIP:n ja ERI‑rahastojen välisten synergioiden parantamiseksi; katsoo, että rahoitusvälineitä on käytettävä siten, että otetaan huomioon alueelliset näkökohdat sekä kaupunkien ja maaseutualueiden monimuotoisuus myös alueiden sisäisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi; korostaa, että on ylläpidettävä jatkuvaa vuoropuhelua toimenpideohjelmien hallintoviranomaisten kanssa, jotta voidaan luoda synergioita ja saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet muun muassa antamalla tukea mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille ja varmistamalla niiden mahdollisuudet käyttää rahoitusvälineitä; on kuitenkin huolestunut siitä, että koheesiopolitiikan rahoitusvälineisiin liittyvien lopullisille edunsaajille tarkoitettujen maksujen taso oli alhainen ohjelmakaudella 2007–2013;

9.  korostaa EIP:n roolia niiden töiden rahoittamisessa, joilla varmistetaan kolmansien maiden väestön perustarpeet;

10.  kehottaa EIP:tä vaatimaan rahoituksen välittäjiään lisäämään avoimuutta, kun on kyse lainojen myöntämisestä ehdolla oleville hankkeille;

11.  pitää hallinnollisia rasitteita sekä hallinnollisten valmiuksien puutetta vakavina esteinä koheesiopolitiikan tavoitteiden menestyksekkäälle saavuttamiselle; pitää myös tärkeänä hallinnollisten menettelyjen tarkistamista ja tällaisen rasituksen vähentämistä; painottaa EIP:n neuvonantajan roolin tärkeyttä ja panee merkille tässä roolissa tehdyt toimet; pitää myönteisenä komission ja EIP:n yhteistyötä neuvoa-antavan foorumin (Fi-Compass) luomisessa; kehottaa EIP:tä toimittamaan komissiolle ja jäsenvaltioille ehdotuksia hallinnon yksinkertaistamiseksi ja valmiuksien kehittämiseksi, koska sillä on kokemusta julkisesta rahoituksesta;

12.  pitää lisäksi tarpeellisena komission, EIP:n sekä paikallisten ja alueellisten elinten välisen yhteistyön lujittamista, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusvälineitä käytetään vaikuttavasti aluekehityksen ja koheesiopolitiikan tehostamiseen;

13.  kehottaa EIP:tä lisäämään tukeaan projekteille, jotka ovat osa Euroopan unionin makroalueellisia strategioita; korostaa, että on tärkeää jatkaa kestävien innovatiivisten ja perinteisten talouden sektoreiden tukemista EU:ssa; korostaa, että Eurooppa on liitettävä yhteen intermodaalisten kuljetusten ja paikkakohtaisten investointien avulla; kehottaa lisäksi luomaan rahoitus- ja investointijärjestelyitä eri lähteistä tulevien varojen yhdistämisen mahdollistamiseksi sekä makroalueellisille projekteille tarpeellisten investointien käynnistämiseksi;

14.  painottaa koheesiopolitiikan tuloshakuista lähestymistapaa ohjelmakaudella 2014–2020; peräänkuuluttaa EIP:n vuosikertomusten yhteydessä lisää tietoa EIP:n toimien vaikutuksista ja panoksesta koheesiopolitiikan tavoitteisiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään tarvittaessa kaikkia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 tarjoamia mahdollisuuksia rahoitusvälineiden käytön lisäämiseksi vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella, ja kehottaa EIP:tä edistämään edelleen välineitään ja edunsaajien hyviä käytäntöjä niiden houkuttavuuden lisäämiseksi;

15.  muistuttaa EIP:n ja kansallisten kehityspankkien monenvälisen yhteistyön merkityksestä synergioiden edistämiseksi, riskien ja kustannusten jakamiseksi sekä asianmukaisen luototuksen varmistamiseksi sellaisille EU:n hankkeille, joilla on myönteisiä vaikutuksia tuottavuuteen, työllisyyteen, ympäristönsuojeluun ja elämänlaatuun;

16.  muistuttaa, että parlamentilla on oltava merkittävä rooli näiden strategioiden ja hankkeiden työllisyyteen ja talouskasvuun kohdistuvien vaikutusten seurannassa; kehottaa vahvistamaan säännöllisten kokousten avulla EIP:n ja Euroopan parlamentin välistä vuoropuhelua ja jatkuvaa tietojen vaihtoa EIP:n toimista, joilla on vaikutusta Euroopan unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; katsoo, että säännöllisesti päivitetyt tiedot EIP:stä aiheutuvista hallintokuluista ja -maksuista sekä rahoitettujen hankkeiden vaikutuksesta työllisyyteen ja taloudelliseen lisäarvoon olisivat hyödyllisiä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.11.2015
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pascal Arimont, Victor Boştinaru, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Michela Giuffrida, Anna Hedh, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Terry Reintke, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andor Deli, Josu Juaristi Abaunz, Ivana Maletić, Jan Olbrycht, Demetris Papadakis, Tonino Picula, Claudia Schmidt, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Stanisław Ożóg

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	23.2.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Louis Aliot, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Dennis de Jong, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Verónica Lope Fontagné, Monica Macovei, Dan Nica, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Michael Theurer, Marco Valli, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cătălin Sorin Ivan, Benedek Jávor, Markus Pieper, Julia Pitera, Marco Zanni

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0201.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0183.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0161.
• [4]  EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.