MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Mihails Kozlovs tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

17.3.2016 - (C8-0411/2015 – 2015/0814(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Igor Šoltes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Mihails Kozlovs tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0411/2015 – 2015/0814(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0411/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0059/2016),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 15. maaliskuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Mihails Kozlovs tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: MIHAILS KOZLOVSIN ANSIOLUETTELO

Riippumaton, pätevä ja motivoitunut ammattilainen, jolla on yli 15 vuoden syvällinen kokemus EU:n ja kansallisesta talouspoliittisesta päätöksenteosta, EU:n talousarviosta, julkisesta taloudesta, julkishallinnosta, toimielinten välisistä suhteista, kehityspankkitoiminnasta, valtioiden välisten suhteiden hoitamisesta, edustuksesta, viestinnästä sekä henkilöstö-, muutos- ja hankejohtamisesta. Monipuolisesti verkostoitunut EU:n toimielimissä kaikilla tasoilla, suorittanut lisäksi arvostetun johtotason MBA-tutkinnon.

AMMATILLINEN KOKEMUS

Varajohtaja (talous, rahoitus, EU:n talousarvio - Ecofin-neuvosto), neuvonantaja Latvian valtiovarainministeriö ja Latvian pysyvä edustusto EU:ssa	Huhtikuusta 2012 alkaen Bryssel

•  Toimiminen pääministerin neuvonantajana, valtiovarainministerinä, pysyvänä edustajana

•  Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR-rahasto) ja Ukrainalle annettavaa rahoitusapua koskevien vaikeiden monenvälisten sidosryhmäneuvottelujen johtaminen

•  EU:n valtiovarainministereiden (Ecofin-neuvosto) kuukausittain pidettävien kokousten strategisten linjausten muotoilu ja asioiden valmistelu

•  Osallistuminen Latvian euroon liittymistä koskevan strategian suunnitteluun ja toteuttamiseen

Johtokunnan puheenjohtajan (Suomen, Norjan ja Latvian edustaja) neuvonantaja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki	Lokakuu 2010 – huhtikuu 2012 Lontoo

•  Strategisten ja toimintapoliittisten esitysten arviointi suhteessa johtokunnan tavoitteisiin. Työskentely johtokunnan budjetti- ja hallintoasiain sekä rahoitus- ja toimintapolitiikan komiteoissa

•  Pankin hankkeiden tulosten ja lisäarvon arviointi suhteessa sen toimivaltuuksiin. Työskentely tilintarkastuskomiteassa

•  Investointihankkeiden kattava analysointi

Neuvonantaja (talous, rahoitus, EU:n talousarvio, verotus) Latvian pysyvä edustusto EU:ssa	Toukokuu 2003 – lokakuu 2010 Bryssel

•  Eurooppa-neuvoston maakohtaiselle valtuuskunnalle, Ecofin-neuvostolle, talous- ja rahoituskomitealle ja pysyvien edustajien komitealle paikan päällä ennakkoon annettava suora neuvonta Ecofin-asiakirjoja koskevista toimintalinjoista ja menettelyistä

Johtaja, EU:hun liittymisestä vastaava osasto, valtiovarainministeriö, Riika Yksikönpäällikkö, EU:hun liittymisestä vastaava yksikkö, valtiovarainministeriö, Riika	Tammikuu 2002 – toukokuu 2003 Helmikuu 2001 – tammikuu 2002

Harjoittelut Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto	Tammikuu 2000 – huhtikuu 2000 Bryssel

Useita harjoittelujaksoja yksityisellä ja julkisella sektorilla ja korkeakouluissa	Kesäkuu 1996 – joulukuu 1999

KOULUTUS

Johtotason MBA-tutkinto, City University London, Cass Business School, Lontoo Valmistunut erinomaisin arvosanoin		2011–2014
Ylempi korkeakoulututkinto yhteiskuntatieteissä, Latvian yliopisto Taloustiede, kansainvälinen talous, liiketaloustiede, kirjanpito	1997–1999
Alempi korkeakoulututkinto yhteiskuntatieteissä, Riian teknillinen yliopisto Taloustiede, kansainvälinen talous, liiketaloustiede, kirjanpito	1994–1997
Eurooppa-opintoja Latvian yliopistossa Taloustieteen, rahoituksen ja oikeustieteen erityisopintoja	1996–1997

KIELITAITO

englanti – sujuva taito

ranska – hyvä työskentelytason taito

saksa – passiiviset taidot

latvia ja venäjä – äidinkieli

SAAVUTUKSET JA TUNNUSTUKSET

Latvian tasavallan hallituksen myöntämä palkinto, marraskuu 2015

Pääministerin myöntämät palkinnot henkilökohtaisesta panoksesta: 1) Latvian menestyksekkään EU:n puheenjohtajakauden hyväksi (2015) ja 2) euron käyttöön ottamiseksi Latviassa (2014)

Henkilökohtaiset onnittelut Ecofin-neuvoston julkisessa istunnossa komission varapuheenjohtajalta Jyrki Kataiselta ja EIP:n pääjohtaja Werner Hoyerilta keskeisestä panoksesta Euroopan strategisten investointien rahaston perustamisen hyväksi, kesäkuu 2015.

Ulkoasiainministeriön palkinto euron käyttöönoton edistämisestä Latviassa, 2014

Valtiovarainministeriön kunniamerkki: Latvian etujen erinomaisesta edustamisesta ja edistämisestä EU:n taloudessa ja varainhoidossa, 2008

Urheilu: Latvian mestaruus vesihiihdossa

JULKAISUT

Kozlovs M., ”European Strategic Investment Fund (EFSI): the negotiation process”; Latvian Interests in the EU, marraskuu 2015 (latviaksi)

LIITE 2: MIHAILS KOZLOVSIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Suoritettuani ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1999 olen hankkinut ammattikokemusta julkistaloudesta, talouselämästä, veropolitiikasta ja varainhoidosta Latvian julkishallinnossa (valtiovarainministeriö) sekä kansainvälisissä tehtävissä Brysselissä (Latvian pysyvä edustusto EU:ssa) ja Lontoossa (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki). Osana henkilökohtaista elinikäistä kehittämissuunnitelmani suoritin vuonna 2014 erinomaisin arvosanoin johtotason MBA-tutkinnon Cass Business Schoolissa (City University London).

Vuosien aikana olen hankkinut ammattikokemusta Euroopan unionin (EU) julkisesta taloudesta sanan laajassa merkityksessä. Ensimmäinen varsinainen työsuhteeni liittyi liittymisneuvottelujen kymmeneen neuvottelulukuun (yhteensä 31 luvusta), jotka koskivat talous- ja rahaliittoa, rahoitusmarkkinoita sekä rahoitus- ja talousarviosäännöksiä. Verratessani Latvian tuolloista ja nykyistä hallintotapaa, varainhoitoa ja sen valvontaa sekä sisäistä ja ulkoista tilintarkastusta olen iloinen siitä, että olen pystynyt helpottamaan osaamisen siirtoon ja valmiuksien parantamiseen liittyvää prosessia.

Aloitin työt Brysselissä vuonna 2003 heti liittymissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen toimimalla yhtenä ensimmäisistä kansallista etua EU:ssa edustavista neuvonantajista. Minulla oli kaksi pääasiallista tehtäväkenttää: ensinnäkin talous-, raha- ja veropolitiikan sisältökysymykset sekä EU:n talousarvio ja toiseksi valmiuksien parantaminen Latvian kansallisten etujen ajamiseksi paremmin näillä aloilla. Ymmärrettyäni pian EU:n talousarviovarojen merkityksen Latvian talouskehitykselle kehotin sekä valtiovarainministeriön johtoa että EU:ssa toimivia päättäjiämme parantamaan Latvian hallinnollisia valmiuksia EU:n talousarvion hallinnoinnin alalla.

Seuraavina vuosina hankin perusteellisen teoreettisen tietämyksen ja omakohtaista käytännön kokemusta EU:n toimielinten toiminnasta sekä erilaisista päätöksentekomenetelmistä ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Tämä paikan päällä saatu kokemus EU:n asioista antaa minulle vahvan tunteen siitä, että kykenen toimimaan tehokkaasti EU:n poliittisesti monitahoisessa ja dynaamisessa ympäristössä, koska olen työskennellyt lukuisissa EU:n toimielimissä tai niiden kanssa monenlaisissa ja eritasoisissa tehtävissä. EU:n toiminnan ymmärtäminen on avainasemassa, koska se antaa selvän kuvan nykytilanteesta sekä mahdollisista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Tällainen tietämys on suureksi hyödyksi tilintarkastustuomioistuimessa ja sille annettujen tehtävien hoitamisessa.

Seurattuani talous- ja rahoituskomitean (TRK) työskentelyä ja osallistuttuani siihen Latvian edustajana vuodesta 2003 sain kokemusta siitä, miten talous- ja finanssipolitiikan monenvälistä valvontaa koskevat perussopimuksen määräykset pannaan täytäntöön. Sen jälkeen tulivat vakaus- ja kasvusopimuksen ensimmäinen uudistus (2005), talous- ja rahoituskriisi, euroalueen rahoituspolitiikan uudet koordinointimekanismit (kuten finanssipoliittinen sopimus, Euroopan vakausmekanismi, niin kutsuttu budjettikuripaketti (two-pack) ja talouspolitiikan ohjauspaketti (six-pack)) sekä pankkiunioni. Näiden vuosien ajan olen ollut Latvian valtuuskunnan jäsen talous- ja rahoitusasioiden neuvostossa (Ecofin-neuvosto), jossa näistä asioista keskusteltiin ja päätettiin, usein yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Seuraava haaste on edetä kohti todellista talous- ja rahaliittoa, jonka avulla olisi varmistettava muun muassa demokraattinen legitimiteetti ja tilivelvollisuus.

Haluankin korostaa kokemustani talous- ja finanssipolitiikan monenvälisen valvonnan alalla ja rahoitussektorilla, jossa on kriisin jälkeisissä olosuhteissa tapahtunut merkittävää kehitystä. Sen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja asettavat joissakin tapauksissa haasteita Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ETT) perustamissopimuksessa määrättyjen tehtävien hoitamiselle. Tämä käy ilmi tuomioistuimen viimeaikaisesta työstä, kuten yleiskatsauksista[1]. Toivon, että tuomioistuin voi ratkaista osan haasteista hyödyntämällä alalla hankkimaani osaamista ja kokemusta.

Minulla oli erinomainen tilaisuus tutkia perinpohjaisemmin tilintarkastukseen ja vaikutustenarviointiin liittyviä kysymyksiä työskennellessäni kansainvälisen rahoituslaitoksen eli EBRD:n johtokunnan palveluksessa. Osallistuin säännöllisesti johtokunnan tilintarkastuskomitean työskentelyyn. Tämä komitea valvoo pankin tilinpäätösten ja kirjanpidon luotettavuutta, tilinpäätöstä koskevaa raportointia sekä julkisuuspolitiikkaa ja -käytäntöjä, pankin sisäisen valvonnan järjestelmien vakautta ja niiden tehokasta toteuttamista, pankin sääntöjen noudattamisen, sisäisten tarkastusten, arviointi- ja riskinhallintatoimintojen tehokkuutta sekä pankin ulkopuolisen tilintarkastajan riippumattomuutta, pätevyyttä ja työsuoritusta.

Tässä työssä kiinnitin aina huomiota siihen, hyödynnettiinkö EBRD:n henkilöstön esityksestä EBRD:n toimintamaissa toteutetussa investointi- ja toimintapolitiikassa osakkeenomistajien pääomaa taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti sekä EBRD:n toimeksiannon mukaisesti. Lisäksi arvioin, onnistuiko EBRD saavuttamaan suunnitellun ja tarvittavan vaikutuksen ja lisäarvon toimintamaissaan.

Kokemukseni EBRD:n johtokunnassa sai minut ymmärtämään, että on tarpeen paitsi arvioida laadukkaasti hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, varainhoito ja sen valvonta sekä sisäisen tarkastuksen järjestelmät myös laatia kertomukset ajoissa, asettaa selkeät painopisteet, antaa kunnianhimoisia suosituksia ja helpottaa täytäntöönpanoa. Olen aina ajatellut, ettei riippumaton tarkastus- ja arviointitoiminta tarkoita eristäytymistä. Tilintarkastajien on oltava riippumattomia mutta samanaikaisesti myös sitoutuneita. Lisäksi heidän on edistettävä riippumattomilla johtopäätöksillään ja suosituksillaan parempia tuloksia.

Työurallani olen siis hankkinut tärkeää osaamista, kuten talous- ja rahoitusasioita laajemman kattavan yleiskuvan ja perinpohjaisen tietämyksen EU:n asioista, kyvyn tunnistaa eri politiikanaloilla tapahtuvan kehityksen välisiä yhteyksiä, syvällisen ymmärryksen EU:n toimielinten työstä ja niiden tehtävistä päätöksentekomenettelyssä sekä selkeän käsityksen EU:n talousarvion hallinnoinnista. Olen pannut merkille, että huolimatta toimielinten sinnikkäästä työstä, jonka tuloksena EU:n talousarvion hallinnointi on vähitellen parantunut sekä tehostunut ja tuottanut lisäarvoa, siinä on edelleen puutteita. Tämä liittyy lainsäädännön monimutkaisuuteen, monitasoiseen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja valvontajärjestelmiin sekä epäselviin vastuualueisiin ja toisinaan valitettavasti poliittisiin tekijöihin.

Lisäksi EU:n talousarvion niukat rahoitusvarat ja koko ajan lisääntyvät uudet haasteet vaikuttavat siihen, että on määriteltävä uusia tapoja saada enemmän aikaan vähemmillä resursseilla. Latvian toimiessa hiljattain EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona minulla oli ilo johtaa Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR-rahasto) käsittelevää ad hoc ‑työryhmää sekä useita Euroopan parlamentissa käytyjä poliittisia kolmikantaneuvotteluja. Näissä neuvotteluissa onnistuimme tekemään kompromissiratkaisun ennätysajassa, mikä muun muassa lujitti ESIR-rahaston tilintarkastusjärjestelyjä. Haasteena on nyt määritellä ESIR-rahastosta annetun asetuksen nojalla toteutettavien toimien sekä EIP:lle ja EIR:lle EU:n talousarviosta myönnettävän takauksen tilintarkastusmalli. Haluan antaa panokseni tähän keskusteluun tulevassa asemassani tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

Yleisesti ottaen kokemus EU:n neuvoston puheenjohtajakaudesta oli minulle ja Ecofin-työryhmälleni Brysselissä todellinen testi. Organisoin, johdin ja vein onnistuneesti päätökseen monimutkaisen valmisteluprosessin, mistä on osoituksena puheenjohtajakauden erittäin hyvä tulos Ecofin-asioiden alalla. Osoitin tietämykseni kyseisestä politiikanalasta erityisesti perehtymällä yksityiskohtaisesti lukuisiin asiakirjoihin, hoitamalla menettelyihin liittyviä kysymyksiä ja muodostamalla verkostoja. Olen nyt valmis käyttämään tätä osaamista tilintarkastustuomioistuimen hyväksi.

Olen varma, että luettuaan kysymyslomakkeen tämän osion komitea huomaa, että uraa luodessani olen asettanut tavoitteeksi laajaan teoreettiseen ja monipuoliseen käytännön osaamiseen perustuvan ammattitaidon saavuttamisen. Kollegiaalisena elimenä tilintarkastustuomioistuimen vahvuus perustuu mielestäni paitsi sen kansalliseen moninaisuuteen etenkin myös sen jäsenten monipuoliseen ammattikokemukseen.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Uskon, että urani on nyt käännekohdassa. EU:n neuvoston puheenjohtajuus on nimittäin johdonmukainen merkkipaalu, joka vie päätökseen sen täyden kehityskaaren, jonka EU:ssa voi käydä läpi jäsenvaltion näkökulmasta: liittymisneuvottelut, EU:n jäsenyys, valmiuksien kehittäminen, euron käyttöönotto ja lopulta EU:n puheenjohtajuus.

Annoin suuren panoksen maani hyväksi näissä historiallisissa hankkeissa. Latvian hallitus, kaksi pääministeriä ja valtiovarainministeri antoivat tunnustusta työlleni palkitsemalla minut. Tämä merkittävä ja arvostettu työpanos on uskoakseni merkittävin saavutus urallani.

Viimeisin kohokohta oli Euroopan strategisten investointien rahaston valmistelun käynnistäminen ja päätökseen saattaminen alle kuudessa kuukaudessa. Tämä hanke oli sekä Euroopan parlamentille että neuvostolle tärkeä merkkipaalu. Toinen saavutus ja samalla kertaa esimerkki hyvästä yhteistyöstä Euroopan parlamentin kanssa oli sopiminen Ukrainalle suunnatusta laajasta makrotaloudellisesta rahoitusapupaketista. Sopimus allekirjoitettiin Riian itäisen kumppanuuden huippukokouksessa, ja siitä on tullut yksi sen keskeisistä saavutuksista.

Valmistautuminen EU:n neuvoston puheenjohtajakauteen yhdellä kaikkein monimutkaisimmista politiikanaloista (talous- ja rahoitusasiat, Ecofin) oli sekä Latvialle että minulle henkilökohtaisesti yksi viimeaikaisista haasteista. Puheenjohtajavaltio Latvian erinomaiset tulokset talous- ja rahoitusasioiden alalla ovat suuressa määrin Brysselin-työryhmäni ja Riiassa toimivien kollegojen saumattoman yhteistyön ansiota.

Viimeisenä mutta silti huomattavana esimerkkinä haluaisin mainita valtiovarainministeriön EU:hun liittymisestä vastaavan osaston johtajana antamani panoksen liittymisneuvotteluprosessin hyväksi EU:n talousarviota ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevan neuvotteluluvun osalta. Kyseisessä tehtävässä edistin tiedottamista EU:n talousarviosta, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä, riskinhallinnasta, sisäisestä valvonnasta sekä sisäisestä ja ulkoisesta tilintarkastuksesta, jotka olivat uusia asioita Latviassa 2000-luvun alussa.

Nyt tavoitteenani on jatkaa työtä Euroopan unionin yhdentymiskehityksen lujittamiseksi, mitä kannatan täydestä sydämestäni. Jos minut valitaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, jonka roolin EU:n vuotuisten ja monivuotisten talousarvioiden suunnittelussa pitäisi kasvaa sen ansiosta, että pääpaino on tulosten saavuttamisessa vähemmillä resursseilla, saan erinomaisen tilaisuuden antaa kokemukseni Euroopan unionin käyttöön.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Oikeastaan olen hankkinut suurimman osan ammattikokemuksestani Latvian ulkopuolella. Urani alussa vietin kolme mielenkiintoista kuukautta harjoittelijana Euroopan komissiossa (talouden ja rahoituksen pääosasto).

Siirryttyäni Brysseliin toimin aluksi Ecofin-asiantuntijana ja myöhemmin EU:n pysyvän edustuston Ecofin-yksikön varapääjohtajana. Olen toiminut erittäin monimuotoisessa työympäristössä ja ollut säännöllisesti ja mielelläni vuorovaikutuksessa muista jäsenvaltioista tulevien kollegojen, Euroopan parlamentin, Euroopan komission, EIP:n ja muiden alojen edustajien kanssa.

Toimiessani EBRD:n hallintoneuvostossa sain kokemusta kansainvälisestä ulottuvuudesta tekemällä säännöllistä yhteistyötä Euroopan ulkopuolelta tulevien EBRD:n osakkeenomistajien kanssa. Mikä tärkeintä, vuorovaikutus pankin niin kutsuttujen merentakaisten osakkeenomistajien kanssa auttoi ymmärtämään paljon paremmin heidän näkemyksiään meistä eurooppalaisista sekä muun muassa ajattelutavastamme ja päätöksenteostamme.

Mielestäni olen vahvimmillani monikansallisessa ja monikulttuurisessa ympäristössä, jossa erilaisten taustojen ymmärtäminen auttaa minua varmistamaan tavoitteiden saavuttamisen. Euroopan historia on monimutkainen yhtälö, mutta uskon, että moninaisuuden ansiosta saavutetaan merkittäviä synergiaetuja, jotka tukevat Euroopan yhdentymistä.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Vastuuvapausmenettely ei koske aiemmin hoitamiani johtotehtäviä.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Ei mihinkään. Olen saanut kaikki työtehtäväni ansioideni tai puolueettomaan arviointiin perustuvien hallinnollisten päätösten perusteella.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Olen iloinen, että olen luonut uraani aikana, jolloin Latvian kansa on sekä yhteisesti että kunkin yksittäisen kansalaisen tasolla joutunut pohtimaan asioita vakavasti ja tekemään maamme tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä päätöksiä. Teimme epäilemättä oikeat päätökset, jotka palauttivat maamme peruuttamattomasti Euroopan kansojen perheeseen, ja olen ylpeä siitä, että olemme selviytyneet kiistellystä siirtymävaiheesta ja vaikuttaneet joihinkin näistä ratkaisevista päätöksistä.

Haluan ensiksi mainita tässä päätökset, jotka johtivat EU:n talousarviota ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevien liittymisneuvottelulukujen sulkemiseen. Urani alussa valtiovarainministeriössä vastasin EU:n omien varojen järjestelmän liittymisvalmisteluista sekä hallinnon kehittämisen, varainhoidon ja sen valvonnan ja sisäisten ja ulkoisten tilintarkastusjärjestelmien seurannasta ja niitä koskevasta raportoinnista. Koordinoin ja helpotin myös komission suositusten kattavaa seurantaa sen varmistamiseksi, että järjestelmämme ovat EU:hun liittymisestä alkaen valmiita EU:n varojen käyttöönottoon. Pidän tätä vaihetta erittäin tärkeänä osana uraani.

Toiseksi minulla oli mielestäni tärkeä osuus prosessissa, jonka perimmäisenä tavoitteena oli hakea euroalueen jäsenyyttä ja ottaa käyttöön Euroopan yhtenäisvaluutta 1. tammikuuta 2014 alkaen. Tähän tavoitteeseen pääseminen vei kauan, Latvia törmäsi matkalla useisiin esteisiin ja liittyi euroalueeseen sen ollessa tienhaarassa. Latvian oltua euroalueen jäsenenä muutaman vuoden useimmat tarkkailijat ovat vakuuttuneita siitä, että se teki oikean ratkaisun.

Kolmanneksi talousasiantuntijat, akateeminen maailma ja yleisö näyttävät olevan samaa mieltä siitä, että EU:n ja kansallisten päättäjien tehtävänä on kiireesti priorisoida Eurooppaan tehtävien investointien vauhdittaminen. Olen varma siitä, että kompromissi, jonka minä ja työryhmäni saavutimme Euroopan strategisten investointien rahaston pääpiirteistä yhdessä Euroopan parlamentin neuvotteluryhmän ja komission varapuheenjohtajien Kristalina Georgievan ja Jyrki Kataisen kanssa 28. toukokuuta 2015 aamuyöllä 13 tuntia kestäneiden poliittisten kolmikantaneuvottelujen jälkeen, on erittäin tärkeä päätös urallani. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, yksi komission esitykseen tekemistämme parannuksista oli ulkoista tilintarkastusta koskeva määräys.

Olen tyytyväinen siihen, että komissio ja Euroopan investointipankki ovat jo saavuttaneet hyviä tuloksia panemalla täytäntöön EU:n talousarviovaroilla taatun Euroopan investointiohjelman. Toivon, että ohjelman onnistunut täytäntöönpano toisi omalta osaltaan arvokkaan lisänsä EU:n talousarvion tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Panin merkille, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin oli kutsuttu mukaan ja on halukas osallistumaan näihin pohdintoihin. Toivon, että kokemuksestani on hyötyä tuomioistuimelle.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Vaikka tilintarkastajien ammattikunta on yleisesti ottaen suhteellisen nuori, ainakin nuorempi kuin virkamieskunta, ei ole sattumaa, että tilintarkastuksia tekevien tai siitä vastaavien tahojen riippumattomuuden käsite on jo aikaa sitten vahvistettu selvin sanoin ylimpien tarkastuselinten kansainvälisessä standardissa nro 1 (ISSAI 1). Eettiset ohjeet on annettu kansainvälisessä standardissa nro 30. Mielestäni ylimpien tarkastuselinten on ehdottomasti noudatettava toiminnassaan riippumattomuuden ja eettisyyden periaatteita.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomudesta määrätään yksiselitteisesti perussopimuksessa, jonka mukaan sen ”jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti” (285 artikla) ja ”heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton” (286 artiklan 1 kohta).

Näitä keskeisiä periaatteita on selvitetty perinpohjaisemmin tilintarkastustuomioistuimen eettisissä ohjeissa ja ETT:n jäsenten menettelysäännöissä sekä työjärjestyksessä ja työjärjestyksen täytäntöönpanosta annetuissa säännöissä.

Haluan ilmaista sitoutuvani täysimääräisesti riippumattomuuden periaatteen noudattamiseen, koska se on edellytys sille, että tilintarkastustuomioistuin ja sen jäsenet hoitavat tehtävänsä perussopimuksen mukaisesti. Lisäksi kansalaisten luottamus tuomioistuimeen perustuu riippumattomuuden periaatteen tarkkaan noudattamiseen käytännössä.

Mielestäni on olennaisen tärkeää antaa täydelliset tiedot taloudellisesta ja ulkopuolisesta toiminnasta, noudattaa raportointivelvoitetta ja olla pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita kansalliselta hallitukselta tai miltään muulta taholta. Riippumattomuus on tilintarkastuksen keskeinen periaate, ja siksi sen pitäisi näkyä sekä päivittäisten tehtävien hoidossa että strategisessa päätöksenteossa. Tällä on suuri merkitys tuomioistuimen julkisen kuvan ja maineen kannalta sekä sen tärkeimmälle asiakkaalle eli EU:n kansalaisille että ulkomaailmalle myös tuomioistuimen jäsenten keskuudessa. Ymmärtääkseni nämä ovat riippumattomuuden perusperiaatteet, joita aion noudattaa tulevien tehtävieni hoidossa.

Mielestäni olen aina noudattanut työssäni edellä mainittuja periaatteita. Kuluneiden 12 vuoden aikana olen esimerkiksi antanut neuvoja useille poliittisen kentän eri laitoja edustaville pääministereille, valtiovarainministereille ja valtiosihteereille. Neuvoni on hyväksytty ja niitä on arvostettu niiden laadun sekä ennen kaikkea puolueettomuuden ja objektiivisuuden takia. Myötäily ei ole koskaan kuulunut tapoihini työtehtävieni hoidossa. Sen sijaan olen aina mieluummin esittänyt tosiasiat sellaisina kuin ne ovat ja tehnyt niistä objektiiviset johtopäätökset, vaikka ne olisivat olleet kiusallisia, epäsuosittuja tai vastoin yleisiä käsityksiä.

En ole koskaan ollut mukana saamassa EU:n rahoitusta enkä toiminut minkään edunsaajan nimissä.

Todettakoon lopuksi, että Latviassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan avoimessa monivaiheisessa kilpailussa.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

En ole tietoinen tällaisista seikoista, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Kyllä, olen valmis täyttämään kaikki tuomioistuimen jäsenelle kuuluvat ilmoittamisvelvollisuudet.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

Kuten totesin kysymykseen nro 7 antamassani vastauksessa, Latviassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaat valitaan monivaiheisessa avoimessa kilpailussa, joka takaa menettelyn avoimuuden ja puolueettomuuden.

Tällä kertaa menettely käynnistettiin valintamenettelyn aloittamista ja valintakomitean perustamista koskevalla Latvian hallituksen päätöksellä. Varsinaiseen menettelyyn kuuluivat kilpailuilmoituksen julkaiseminen Latvian valtion virallisessa lehdessä, luettelon laatiminen valintakomitean haastatteluun valituista ehdokkaista, valintakomitean päätös sopivimmasta ehdokkaasta ja lopulta hallituksen päätös ehdokkaan hyväksymisestä ja ilmoittamisesta neuvoston pääsihteeristölle. Hallitus käynnisti menettelyn siis elokuussa 2015 ja päätti sen 19. marraskuuta 2015 ministerien lopullisella päätöksellä. Sen jälkeen päätös annettiin tiedoksi neuvoston pääsihteeristölle.

Täyden avoimuuden varmistamiseksi haluan ilmoittaa Euroopan parlamentille, että yksi hakijoista, jota hallitus ei asettanut ehdolle, nosti asiasta kanteen hallintotuomioistuimessa 5. tammikuuta 2016. Asian kantajana oleva henkilö on pyytänyt hallintotuomioistuinta lykkäämään sen päätöksen täytäntöönpanoa, jolla hallitus nimesi minut ehdolle Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, ja on riitauttanut sen laillisuuden. Asiassa on vastaajana Latvian tasavalta, jota edustavat Latvian tasavallan hallitus ja valtiovarainministeriö, jonka hallitus valtuutti järjestämään avoimen valintamenettelyn.

Hallintotuomioistuin päätti myöntää minulle kolmannen henkilön aseman hallinto-oikeudellisessa menettelyssä, koska se katsoi, että oikeudenkäynnin tulos voisi vaikuttaa oikeuksiini. Olen siis hallinto-oikeuden päätöksellä ja tahdostani riippumatta osallisena tässä hallinto-oikeudellisessa menettelyssä, jonka valitsematta jäänyt toinen ehdokas on pannut vireille.

Vastaaja hyväksyi hallintotuomioistuimelle esitettävän selvityksen 12. tammikuuta 2016 pidetyssä hallituksen kokouksessa, jossa vastaaja käytännössä vahvisti ehdokasvalinnasta tekemänsä alkuperäisen päätöksen.

Hallintotuomioistuin päätti 27. tammikuuta 2016 hylätä kokonaan vaatimuksen lykätä hallituksen ehdokkaaksi nimeämisestäni tekemän päätöksen täytäntöönpanoa. EU:n ministerineuvosto päättää valinnastani kuultuaan asiasta Euroopan parlamenttia. Tuomioistuin totesi myös, että edellä mainittu hallituksen päätös oli ensi näkemältä laillinen ja että voimassa olevaa lainsäädäntöä noudatettiin kaikilta osin.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole ollut aktiivisesti mukana enkä vastuullisissa tehtävissä politiikassa. En ole myöskään toiminut missään poliittisessa virassa. En ole enkä ole koskaan ollut minkään poliittisen puolueen jäsen.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Tämä kysymys ei koske minua, koska en hoida sellaisia tehtäviä, joihin minut olisi valittu vaaleilla, enkä toimi aktiivisesti missään poliittisessa puolueessa.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Huomattavat väärinkäytökset, petokset ja lahjonta ovat vakava uhka demokraattisen yhteiskunnan asianmukaiselle toiminnalle. Ne aiheuttavat resurssien virheellistä kohdentamista, moraalikatoa, menetettyjä mahdollisuuksia ja vääränlaisia kannustimia. Vaarallisin tulos on kansalaisten lisääntyvä epäluottamus, joka voi johtaa avuttomuuden tunteeseen sekä samankaltaisten menetelmien vähittäiseen hyväksyntään ja lopulta niiden pitämiseen itsestään selvinä ja käyttöönottoon. Koska tällaiset suuntaukset ovat haitallisia minkä tahansa kansakunnan terveelle kehitykselle, Euroopan yhdentymishanke on niille erityisen altis, koska ihmiset olettavat oikeutetusti, ettei kansainvälisissä ja ylikansallisissa elimissä turvauduta kyseisen kaltaisiin laittomiin menettelyihin.

Mielestäni yksikään tuomioistuimen jäsen ei tehtäviään hoitaessaan pysty kokonaan välttymään huomattavilta väärinkäytös-, petos- tai lahjontatapauksilta, joissa on osallisena henkilöitä hänen kotijäsenvaltiostaan. Tällaisessa tapauksessa arvioisin ensin nopeasti kaikki saatavana olevat tiedot määritelläkseni parhaan toimintatavan, jonka avulla varmistaisin, että tämä tieto välittyy jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille mahdollisimman pian. Jos kyseessä olisivat EU:n taloudelliset edut, keskustelisin asiasta suhteista OLAFiin vastaavien yksiköiden ja tuomioistuimen jäsenen kanssa ja varmistaisin sen jälkeen, että epäillystä petoksesta annetaan viipymättä selvitys OLAFille. Keskustelisin asiasta myös tuomioistuimen presidentin kanssa.

Mielestäni tällaiset tapaukset on myös analysoitava perinpohjaisesti, jotta ymmärrettäisiin niiden syyt ja saataisiin estettyä samankaltaiset tapaukset. Yleensä itse järjestelmään kuuluvat ennaltaehkäisevät toimet osoittautuvat tehokkaammiksi, koska ne vähentävät huomattavia väärinkäytös-, petos- ja lahjontatapauksia ja parantavat samalla kansalaisten luottamusta.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Tulojen uudelleenjako on keskeinen osa minkä tahansa hallituksen toimintaa. Kansalaiset antavat suostumuksensa siihen, että tietty osuus esimerkiksi verotuksen kautta kertyvistä talouden resursseista yhdistetään sen oikeutetun olettamuksen pohjalta, että varoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteiskunnan hyödyksi, esimerkiksi julkisten hyödykkeiden hankkimiseen ja markkinahäiriöiden korjaamiseen. Parhaan mahdollisen tavan periaate on tärkeä, ja valitettavasti siitä on erilaisia tulkintoja.

EU:n oikeudessa, toisin sanoen varainhoitoasetuksessa, joka on kansainvälisten vaatimusten mukainen, edellytetään, että EU:n määrärahoja käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Tavoitteena on antaa EU:n kansalaisille ja veronmaksajille takeet siitä, että tapa, jolla heidän varojaan käytetään, maksimoi Euroopan yhdentymishankkeen myönteiset vaikutukset. Koska emme todellakaan enää elä yltäkylläisyydessä, moitteettoman varainhoidon periaatteet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Tärkeintä on käyttää julkisia varoja viisaasti siten, että saavutetaan asetetut tavoitteet, jos EU aikoo palauttaa kansalaisten luottamuksen ja vahvistaa sitä.

Siksi moitteettoman varainhoidon periaatteen selitetään tarkoittavan myös sitä, että määrärahoja käytetään taloudellisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Nämä ”kolme E:tä” (economically, efficiently, effectively) ovat moitteettoman varainhoidon kolme tärkeintä osatekijää, joita julkishallinnossa on noudatettava.

Moitteettoman varainhoitokulttuurin edistämiseksi EU:ssa tai muussa julkishallinnossa ratkaisevinta on asettaa johto tilivelvolliseksi sille uskotuista julkisista varoista. On itsestään selvää, että nyt kun julkisia varoja on niukasti, niitä on käytettävä paitsi sääntöjen mukaisesti myös siten, että saavutetaan halutut tulokset, tuotokset ja etenkin päämäärät.

Tilivelvollisuuden lisäksi pidän moitteettoman varainhoitokulttuurin tärkeimpinä osatekijöinä seuraavia: selkeät tavoitteet, tehokas hallinnointijärjestelmä ja tuloskulttuuri, tehokas sisäinen valvontajärjestelmä, johdonmukaiset tulosindikaattorit, luotettava seuranta ja läpinäkyvä raportointi. Viimeinen mutta sitäkin tärkeämpi seikka on painopisteen siirto varojen käytöstä tulosten saavuttamiseen.

Oman maani kokemuksia voidaan käyttää tässä esimerkkinä. Talous- ja rahoituskriisin jälkeen julkishallinnon rahoitusta on leikattu samalla kuitenkin varmistaen, ettei julkisen sektorin suorituskyky heikkene tai että se jopa paranee.

Tätä taustaa vasten ymmärrän ETT:n vuosien 2013 ja 2014 vastuuvapausmenettelyssä esittämän voimakkaan kehotuksen siirtää painopistettä yksinomaan varojen käyttämisestä niiden järkevään sijoittamiseen. Mielestäni päättäjien on syytä harkita tätä vakavasti ja laatia sen jälkeen kattava toimintaohjelma. On selvää, ettei tällainen siirtymä voi tapahtua hetkessä, etenkään jos kohdennettujen määrärahojen käyttämättä jättäminen nykyisellä rahoituskaudella johtaa syystä riippumatta määrärahojen leikkaamiseen seuraavalla rahoituskaudella. Siksi EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä edistääkseen kulttuurin muutosta.

ETT:llä on tärkeä asema menettelyssä moitteettoman varainhoitokulttuurin edistämiseksi. Se antaa päätöksentekijöille, kuten Euroopan parlamentille, riippumattomia tarkastuslausumia, joita voidaan hyödyntää johtoa (komissiota) koskevassa vastuuvapausmenettelyssä. Viime vuosina ETT on uskoakseni pannut työssään enemmän painoa moitteetonta varainhoitoa koskevalle raportoinnille (toiminnantarkastukset). Nykyinen Euroopan komissio työskentelee varapuheenjohtaja Kristalina Gerogievan johdolla sinnikkäästi tulosbudjetoinnin kehittämiseksi. Euroopan parlamentin, tilintarkastustuomioistuimen ja komission tarmokkaat toimet ovat myönteinen kehityssuunta, jota on jatkettava.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Perussopimuksessa määrätty vaatimus avustaa Euroopan parlamenttia talousarvion toteutumisen valvonnassa on erittäin tärkeä osa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtäviä. Koska valvontavaltuuksiin liittyvät haasteet muuttuvat ajan myötä myös Euroopan parlamentin ja ETT:n välisten työsuhteiden pitäisi kehittyä. Siksi seuranta, tai pikemminkin ennakointi ja etukäteen valmistautuminen, ovat jatkuva ja toistuva prosessi.

Mielestäni lähtökohtana tämän vaatimuksen täyttämiselle paremmin on parlamentin tarpeiden perinpohjainen tuntemus. Se tarkoittaa säännöllistä ja perusteellista vuoropuhelua, jossa molemmat osapuolet saavat esittää näkökantansa. Olen pannut merkille, että viime vuosina on jo otettu myönteisiä edistysaskeleita (esimerkiksi ETT:n ja talousarvion valvontavaliokunnan säännölliset kokoukset, suhteista muihin toimielimiin vastaavan ETT:n jäsenen viran perustaminen, ETT:n osallistuminen valiokuntien puheenjohtajakokoukseen ennen ETT:n vuotuisen työohjelman laatimista).

ETT:n raportoinnista vastaavan jäsenen osallistuminen talousarvion valvontavaliokunnan kokoukseen aina, kun hänen raporttiaan käsitellään, on itsestään selvä osa Euroopan parlamentin avustamista. Olisi myös oltava itsestään selvää, että ETT toteuttaa jatkotoimia talousarvion valvontavaliokunnan tai EP:n kokouksessa tehtyjen päätelmien johdosta.

Olen myös pannut merkille, että osa ETT:n erityiskertomuksista on esitelty alakohtaisista politiikoista vastaaville Euroopan parlamentin valiokunnille. Mielestäni tämä käytäntö voi laajentaa ETT:n työn hyödyntämistä ja lisäarvoa ja parantaa siten parlamentin avustamista. Pohjimmiltaan tämän yhteistyön pitäisi näkyä lainsäädäntötyössä ETT:n päätelmien ja suositusten huomioon ottamisena.

Uskon, että tilintarkastuksen riippumattomuutta koskevien perussopimuksen vaatimusten yhdistäminen Euroopan parlamentin (ja neuvoston) avustamiseen on äärimmäisen tärkeää. Jos ETT ei onnistu viimeksi mainitussa tehtävässä, vaarana on, että sen laatimilla laadukkailla tilintarkastuskertomuksilla ei lopulta aiheensa tai aikataulunsa puolesta ole kovin suurta merkitystä sen sidosryhmien kannalta. Riippumattomuus ja merkityksellisyys kuuluvat erottamattomasti yhteen. EU:n talouden vartijana ETT on merkittävä osa EU:n varainhoidon toiminnallista kokonaisuutta, ja sen olisi tuotava asemansa puolueettomana ja arvostettuna kumppanina näkyvämmin esiin.

Seurattuani säännöllisesti molempien budjettivallan käyttäjien keskusteluja tilintarkastustuomioistuimen työn tuloksista olen ensinnäkin sitä mieltä, että parlamentti ja neuvosto voisivat tiivistää yhteistyötään EU:n talousarvion toteutumisen valvonnassa, ja toiseksi, että ETT:n erityiskertomusten ja yleiskatsausten analysointia voitaisiin koordinoida tehokkaammin. Tuomioistuimen työn pitäisi myös olla useammin ja näkyvämmin esillä neuvoston asialistalla.

Haluan mainita myös kaksi erityistä näkökohtaa, joiden osalta toivon parannusten johtavan ETT:n kertomusten parempaan hyödyntämiseen: ajoitus ja viestintä.

Latvian EU:n neuvoston puheenjohtajakaudella varainhoitoasetusta muutettiin siten, että erityiskertomukset on annettava 13 kuukauden kuluessa. Tuomioistuimen on pyrittävä noudattamaan tätä säännöstä ja siten parantamaan näiden kertomusten ajoitusta. Näin ollen ymmärrän myös ETT:tä painavan vastuun, kun se EU:n ulkoisena tilintarkastajana tekee päätelmiä ja antaa suosituksia, ja samoin olen tietoinen vaikeasta tasapainoilusta oikea-aikaisuuden ja laadun välillä.

Viestinnän osalta olen tyytyväinen siihen, että suhdetoimintastrategian parantaminen on yksi ETT:n uudistusohjelman peruspilareista. Monipuoliset tiedot tuomioistuimen tehtävistä ja toiminnasta sekä sen työn tuloksista ja suosituksista lisäisivät avoimuutta ja julkista seurantaa.

Mielestäni nämä kaksi osatekijää ovat tärkeitä, sillä ETT:n työn lisäarvo ja vaikutus määräytyvät viime kädessä sen mukaan, miten sidosryhmät hyödyntävät sen työn tuloksia.

Todettakoon lopuksi, että samalla kun tilintarkastustuomioistuimen riippumaton asema otetaan täysimääräisesti huomioon, on pohdittava sen tiiviimpää osallistumista lainsäätämisprosessiin sellaisten säädösten osalta, joiden taloudellinen vaikutus on merkittävä. Osallistuminen Euroopan strategisten investointien rahastoa ja varainhoitoasetusta koskevaan työhön Latvian puheenjohtajakaudella osoitti tuomioistuimen panoksen tuoman lisäarvon. Toimintamalli ei tietenkään ole uusi, mutta sitä voitaisiin käyttää yleisemmin.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Tilintarkastustuomioistuimen Tuloksellisuuden tarkastuksen käsikirjassa esitetyn määritelmän mukaan tuloksellisuuden tarkastus on yrityksistä, järjestelmistä, ohjelmista, tai organisaatioista tehtävä riippumaton ja objektiivinen arvio, jossa otetaan huomioon niiden taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus tai ainakin jonkin näistä näkökohdista. Arvioinnin tavoitteena on saada aikaan parannuksia.

Oma käsitykseni tästä määritelmästä on, että toiminnantarkastuksen lisäarvo on suurin silloin, kun se sisältää selkeät päätelmät ja suositukset ja ennen kaikkea kun sillä onnistutaan kehittämään tarkastettujen yksiköiden ja järjestelmien toimintaa. Vaikka esimerkiksi EU:n talousarvion otsakkeen 5 (Hallinto) virhetaso ei ylitä olennaisuusrajaa, kansalaisten kannalta voisi olla perusteltua kysyä, saavatko he EU:n parhaan virkamieskunnan noin 9 miljardilla eurolla vuodessa. Panen tyytyväisenä merkille, että tänä vuonna Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tukensa toiminnantarkastuksen ulottamiselle monivuotisen rahoituskehyksen muihin otsakkeisiin.

Toiminnantarkastuksen tärkein tulos on tarkastuskertomus, jossa arvioidaan, ovatko ne, joiden tehtäväksi on annettu julkisten varojen käyttö, saavuttaneet asetetut tavoitteet. Ajan myötä kuitenkin myös tilintarkastajat saavat paljon arvokasta tietoa hallinnointi- ja hallintomenettelyjen toiminnasta. Jotta toiminnantarkastuksista saataisiin lisäarvoa, tilintarkastajia olisi kannustettava nostamaan esiin hallintomenettelyjen puutteita ja ehdottamaan parannuksia tilintarkastuskertomuksiin sekä tarkastetulle yksikölle kohdistettuun viestintään.

ETT on toimintakertomuksessaan todennut, että valitessaan toiminnantarkastusten aiheita se ottaa yhtenä näkökohtana huomioon mahdollisuuden tuottaa lisäarvoa tarkastuksen kautta. Lisäarvotekijä on näin ollen osa menettelyä sen alusta alkaen.

On äärimmäisen tärkeää kysyä, miten varmistetaan tarkastustulosten sisällyttäminen hallintomenettelyihin. Seuranta on siis avainasemassa. Kun kertomus ja tulokset julkaistaan, tähän tavoitteeseen olisi pyrittävä seuraavin tavoin:

–  ensinnäkin ylimpien päättäjien on otettava tulokset huomioon ja tarvittaessa linjattava talousarvio vastaamaan paremmin (pitkän aikavälin) strategisia painopistealoja

–  toiseksi lainsäätäjien on varmistettava, että menojärjestelyissä on asetettu selkeät tulostavoitteet

–  kolmanneksi johdon on varmistettava hallintomenettelyjen osalta sekä varojen säännönmukainen käyttö että suunniteltujen tulosten saavuttaminen.

Haluan lopuksi vielä mainita, että toiminnantarkastuksen lisäarvoa voidaan parantaa, kuten ETT on vuosikertomuksessaan 2014 osoittanut. Tämä uusi kokeilu, jossa toimintaan liittyviä kysymyksiä tarkastellaan säännönmukaisuutta koskevan tarkastuksen yhteydessä, on erittäin tervetullut aloite. Sitä on ehdottomasti jatkettava ja laajennettava myös muille EU:n talousarvion aloille. Samalla on suunniteltava huolellisesti säännönmukaisuustarkastuksiin sekä tilin- ja toiminnantarkastuksiin ja muihin ETT:n toimintoihin kohdennettavien varojen määrä.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Kun otetaan huomioon EU:n talousarvion täytäntöönpanotapa, tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välinen vuorovaikutus olisi määriteltävä tiiviimmän yhteistyön sekä kokemusten- ja tietojenvaihdon pohjalta.

ETT:n ja ylimpien kansallisten tarkastuselinten osalta perussopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa määrätään kahdesta tärkeästä periaatteesta.

Siinä todetaan ensin, että ”tarkastus toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa”. Tällä määräyksellä turvataan lähes rajattomat mahdollisuudet sekä kahden- että monenvälisen yhteistyön edelleen kehittämiseen.

Siinä määrätään myös, että ”tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen”. Ylimpien tarkastuselinten eurooppalainen järjestö (EUROSAI) ja sen yhteyskomitea tarjoavat asianmukaisen foorumin keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiselle ja yhteisten hankkeiden suunnittelulle.

Uskon, että antamalla Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoa säännöistä, tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselinten tiiviimmän yhteistyön edistymisestä ja esteistä sekä Euroopan parlamentilta saadun rakentavan palautteen avulla voidaan lopulta arvioida paremmin EU:n talousarvion toteuttamista.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Tilintarkastustuomioistuimen keskeinen tuotos molemmille budjettivallan käyttäjille on perussopimuksen määräysten mukaisesti EU:n talousarvion toteuttamista koskeva vuosikertomus, jonka pohjalta neuvosto antaa Euroopan parlamentille suosituksen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle ja parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Vuosikertomus luo perustan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytäville keskusteluille, ja siksi tilintarkastustuomioistuimen on välttämätöntä antaa perinpohjaiset ja laajat tiedot.

Koska noin 80 prosenttia EU:n talousarviosta toteutetaan osana jaettua hallinnointia, jäsenvaltioiden toimittamien tietojen kattavuus, laatu ja ajankohtaisuus vaikuttavat suuressa määrin myöhemmän analyysin ja viime kädessä komission antamien vakuutusten laatuun.

Kuten muutamina viime vuosina on tehty ja kuten tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksissa todettiin, komission pääosastot laativat vuotuiset toimintakertomuksensa esimerkiksi jäsenvaltioiden viranomaisten (kuten koheesiopolitiikan alalla tilintarkastusviranomaisten) toimittamien tarkastuskertomusten tietojen pohjalta. ETT:n säännöllisissä vuosikertomuksissa tuodaan esiin, että tilintarkastusviranomaisten työssä on joitakin puutteita (mukaan lukien virheettömyydessä), joita ei nykyään voida ennaltaehkäistä komission tarkastuksilla.

ETT:n olisi kertomuksissaan jatkossakin nostettava esiin puutteet sekä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen virheettömyydessä että komission tekemissä tarkastuksissa. Tuomioistuimen on selvitettävä mahdollisimman selvästi ja yksityiskohtaisesti, millaisista puutteista on kyse ja miten ne pitäisi korjata.

Mielestäni jäsenvaltioiden olisi pystyttävä toimittamaan täydelliset, asianmukaiset ja ajankohtaiset tiedot niiden hallinnosta, varainhoidosta, sisäisestä valvonnasta ja sisäisen tarkastuksen järjestelmistä. Jos niissä on puutteita, komission on sitouduttava tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hankkimaan kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi niiden perusteella arvioida EU:n talousarvion toteuttamista koskevat jäsenvaltioiden järjestelmät.

Myönnän, että on hyödyllistä keskustella tietojen toimittamiseen liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä, mutta jos yhteinen tavoitteemme on varmistaa, että budjettivallan käyttäjä saa kansainvälisten vaatimusten mukaisen korkealaatuisen tilintarkastusta koskevan arviointikertomuksen, siihen on pyrittävä kaikin keinoin. Asia on näin etenkin siksi, että usein ongelmana ei ole tiedon puute vaan se, etteivät kansalliset tilintarkastusviranomaiset tai valitut tarkastajat hyödynnä sitä asianmukaisesti.

Vuosikertomusta on käsitelty runsaasti sekä parlamentissa että neuvostossa, ja yksi sen tärkeimmistä tilintarkastukseen liittyvistä tuloksista on tuomioistuimen ilmoittama arvioitu virhetaso. Seurattuani vastuuvapaudesta käytäviä keskusteluja olen tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin antaa vuosi vuodelta paremmat taustatiedot virheiden perimmäisistä syistä. Budjettivallan käyttäjän olisi mielestäni kiinnitettävä huomiota olennaisuusrajan ylittävien virhetasojen syihin (eikä ainoastaan virheiden määrään).

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Latvian hallitus valitsi minut ehdokkaaksi monivaiheisessa avoimessa valintamenettelyssä. Hallitus antoi minulle luottamuksensa ja olen vakuuttunut siitä, että voin lunastaa korkeat odotukset.

Jos Euroopan parlamentti epäilee vakavasti sitoutumistani ja kykyäni edistää Euroopan yhdentymishanketta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä sekä katsoo, etten täytä sen vaatimuksia edellä mainittujen seikkojen osalta, vetäydyn ehdokkuudesta.

Jotta EU:n talousarviosta saadaan mahdollisimman suuri hyöty, molempien budjettivallan käyttäjien on mielestäni ensinnäkin työskenneltävä keskinäisen luottamuksen parantamiseksi ja toiseksi tehtävä tiivistä ja avointa yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kanssa. Jos jokin osapuoli katsoo, että nykyisessä perussopimuksessa on toimielinten väliseen tasapainoon liittyviä puutteita, ne on analysoitava ja tarvittaessa korjattava heti perussopimuksen tarkistusmenettelyssä.

Työskennellessäni EU:n toimielinten kanssa olen aina noudattanut tätä aitoa avoimen yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen mallia yhteisen eurooppalaisen päämäärän edistämiseksi. Aion ehdottomasti vaalia tätä henkeä tilintarkastustuomioistuimessa, jos tulen valituksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.3.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	14 4 8
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Louis Aliot, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Richard Ashworth, Karin Kadenbach, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Xabier Benito Ziluaga

• [1]  Yleiskatsaus: ”Yleiskatsaus tilivelvollisuuteen ja julkiseen tarkastukseen EU:ssa: puutteita, päällekkäisyyksiä ja haasteita”, Osa III, 2014.