MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Samo Jereb tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

17.3.2016 - (C8-0025/2016 – 2015/0804(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Bart Staes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Samo Jereb tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0025/2016 – 2015/0804(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0025/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0060/2016),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 15. maaliskuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Samo Jereb tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: SAMO JEREBIN ANSIOLUETTELO

TYÖKOKEMUS

1.12.2013 alkaen	Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimen varapresidentti
	Court of Audit of the Republic of SloveniaSlovenska 50, 1000 Ljubljana (Slovenia)   http://www.rs-rs.si
	▪  Päätöksenteko tilintarkastustuomioistuimen kollegiossa (Senate of the Court of Auditors) kaikissa tuomioistuimen tarkastuksissa, joissa tarkastuskertomuksesta on valitettu, työn laajuudesta riippumatta. ▪  Tilintarkastustuomioistuimen osoittamien tehtävien toteuttaminen tilintarkastustuomioistuimen presidentin toimivaltuuksien perusteella (tarkastusten suorittamista koskevien ehdotusten tekeminen, lupien myöntäminen yksityiskohtaisille tarkastussuunnitelmille sekä tarkastuskertomusluonnoksille ja -ehdotuksille, osallistuminen tarkastajien koulutusohjelmiin ja valtion valtuutettujen tarkastajien tutkintokomiteoihin sekä tarkastuskertomusten esittäminen Slovenian tasavallan kansalliskokoukselle ja muille asiasta kiinnostuneille yleisöille). Työni ulottuvuutta ei ole rajattu, ja se koskee kaikkia tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyttöalueita ja kaiken tyyppisiä tarkastuksia (tilintarkastuksia, asianmukaisuutta ja säännönmukaisuutta koskevia tarkastuksia sekä toiminnantarkastuksia). Tehtävänäni on myös seurata ja valvoa suoraan puolta tilintarkastustuomioistuimen työstä. Vastuullani on ollut erityisesti Bank Assets Management Companyn perustamisen ja toiminnan asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastuksen täytäntöönpanon tiivis seuraaminen sekä viime vuosien suurimman investoinnin eli Šoštanjin lämpövoimalaitoksen (Termoelektrarna Šoštanjin) yksikön 6 rakentamisen toiminnantarkastus liittyen siihen, miten se vaikuttaa Holding Slovenske elektrarnen (Slovenian suurin energiantuotantoalan organisaatio) ja Slovenian Sovereign Holdingin voittoihin tai tappioihin ja kassavirtaan.
	Ansiotoiminnan tyyppi tai toimiala Julkinen sektori

1.12.2004–30.11.2013	Valtion ylin tarkastaja
	Court of Audit of Republic of SloveniaSlovenska 50, 1000 Ljubljana (Slovenia)   http://www.rs-rs.si
	▪  Julkisten laitosten tarkastamisesta, ympäristötarkastuksista, yksityistämistä koskevista tarkastuksista sekä julkisyhteisöjen ja rahastojen tarkastuksista vastaavan tarkastusosaston johtaminen. Osasto suoritti tilintarkastuksia ja toimintojen asianmukaisuuden tarkastuksia. Suurin osa tarkastuksista tehtiin ministeriöiden (erityisesti valtiovarainministeriön, ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriön, maatalousministeriön, liikenneministeriön ja talous- ja infrastruktuuriministeriön energiantuotannosta vastaavan osan), paikallisyhteisöjen, kuten julkisten palvelujen (esimerkiksi Slovenian tasavallan moottoritieyhtiön DARSin, Slovenian rautatieyhtiön, sähkön siirtoverkonhaltijan ELESin, sähkön jakeluverkonhaltijan SODOn, GEN energijan, kaasuntoimittajien, vedentoimittajien ja jäteveden päästäjien ja jäteveden käsittelijöiden) ja Slovenian tasavallan investointioperaattorien (esimerkiksi Slovenian Restitution Companyn ja Slovenian Sovereign Holdingin) toiminnantarkastuksina. ▪  1.2.2013–1.7.2013: Tarkastusosaston johtamisen lisäksi toimin valtion ylimmän tarkastajan sijaisena ja johdin osastoa, joka vastaa valtion ja muiden talousarvion käyttäjien, valtion talousarvion oikeudellisten käyttäjien ja puolueiden tarkastamisesta.
	Ansiotoiminnan tyyppi tai toimiala Julkinen sektori

23.9.1996–1.12.2004	Riippumaton tarkastaja/konsultti
	LM Veritas d.o.o.
	▪  Yritysten vuosikertomusten (tilinpäätösten) tarkastusten suorittaminen itsenäisesti. ▪  Osallistuminen tarkastustyöryhmiin, jotka tarkastivat suurten yhtiöiden vuosikertomuksia (tilinpäätöksiä). ▪  Kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti sovittujen menettelyjen suorittaminen tärkeänä osana ympäristöverojen asianmukaisen laskutuksen ja käytön todentamista. ▪  Laskentatoimen ja tilintarkastuksen alan opetus ja konsultointi. ▪  Seminaarien ja paneelien järjestäminen.

1.11.1995–3.3.1996	Riippumaton tarkastaja/konsultti
	LM Veritas d.o.o.Dunajska 106, 1000 Ljubljana (Slovenia)   http://www.lm-veritas.si
	▪  Yritysten vuosikertomusten (tilinpäätösten) tarkastusten suorittaminen itsenäisesti. ▪  Osallistuminen tarkastustyöryhmiin, jotka tarkastivat suurten yhtiöiden vuosikertomuksia (tilinpäätöksiä). ▪  Kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti sovittujen menettelyjen suorittaminen tärkeänä osana ympäristöverojen asianmukaisen laskutuksen ja käytön todentamista. ▪  Laskentatoimen ja tilintarkastuksen alan opetus ja konsultointi. ▪  Seminaarien ja paneelien järjestäminen.
	Ansiotoiminnan tyyppi tai toimiala Laskentatoimi ja tilintarkastus

KOULUTUS

1.10.1991–9.11.1995	Taloustieteen kandidaatti – laskentatoimi ja taloustiede
	Faculty of Economics, University of LjubljanaKardeljeva ploščad 17, 1000 Ljubljana (Slovenia)   http://www.ef.uni-lj.si/en
	▪  talousluokitukset ja luokkien väliset suhteet ▪  tilinpäätösstandardit sekä kirjanpidon, kustannuslaskennan ja sisäisen laskentatoimen sisältö ▪  tilintarkastus ▪  tietojen tilastollinen käsittely ▪  rahoitusinstrumentit ja kaupankäynti niillä

1.9.1987–30.6.1991	Ravintola- ja matkailualan toisen asteen oppilaitos (Secondary School for Catering and Tourism), Ljubljana
	Preglov trg 9, 1000 Ljubljana (Slovenia) http://www.ssgtlj.si

Henkilökohtaiset tiedot ja taidot

Äidinkieli tai -kielet	Sloveeni
Muut kielet	YMMÄRTÄMINEN		PUHUMINEN		KIRJOITTAMINEN
	Kuuntelu	Lukeminen	Suullinen vuorovaikutus	Suullinen tuottaminen
Englanti	C2	C1	B1	B1	B1
	Tasot: A1 ja A2: Peruskielitaito – B1 ja B2: Itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito – C1 ja C2: Taitavan kielenkäyttäjän kielitaito Kieliä koskeva yhteinen eurooppalainen viitekehys

Viestintätaidot	▪  Johtamis- ja hallinnointitaidot ▪  Viestintätaidot ▪  Kekseliäisyys ▪  Riippumattomuus ▪  Neuvottelu- ja suostuttelutaidot ▪  Ammattimaisuus ja vahva työmoraali ▪  Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot ▪  Aikuisopetuksen menetelmien tuntemus (olen hankkinut opettajan pätevyyden ja järjestänyt seminaareja ja paneeleja) Luennointikokemus: ▪  Laskentatoimi- ja tilinpäätöskurssien pitäminen osana julkisesti hyväksyttyä ohjelmaa kirjanpitäjän pätevyyden hankkimiseksi Ljudska univerza Trebnjen aikuiskoulutuskeskuksessa ja Slovenian tasavallan ammattikoulutusinstituutissa Cene Štuparissa Ljubljanassa vuosina 1998 ja 1999. ▪  Seminaarien sekä laitosten ja yritysten sisäisten koulutusohjelmien järjestäminen vuodesta 1996 lähtien (esimerkiksi Mariborin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Slovenian Institute of Auditors, Institute of Public Administration, LM Veritas d.o.o., Nebra d.o.o., Agency for Management, työvoimatoimisto Agencija za kadre ja Association of Ecological Movements of Slovenia). ▪  Kunnallisinsinöörien korkeamman asteen koulutusohjelman johtaminen – kunnallistalouden rahoitussuunnitelmia koskeva kurssi/ohjelma IZRAZ Institutessa vuonna 2003. ▪  Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimen työn esitteleminen osana jatko-opintoja taloustieteen tiedekunnassa Ljubljanassa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen johtamiskurssia (vuosina 2006, 2007, 2008, 2009, 2014 ja 2015) ja tilintarkastuskurssia (2009) varten. ▪  Luentoja osana Slovenian tillintarkastusinstituutin auktorisoidun tilintarkastajan nimikkeen hankkimiseksi tarkoitettua koulutusohjelmaa (2009, 2010, 2012). ▪  Luentoja kustannuslaskennasta yleishyödyllisten palvelujen alan urakoitsijoille taloustieteen tiedekunnassa Ljubljanassa (2015).   Mediaesiintymisten hallinta (esimerkiksi lehdistökonferensseja, joissa esiteltiin tilintarkastustuomioistuimen raportteja, riippumattomia mediajulkaisuja, paneeleja, konferensseja ja asiantuntijaseminaareja) ▪  Erinomainen tietämys tehokkaiden kokousten pitämisestä Slovenian tasavallan hallituksen ja ministeriöiden edustajien sekä muiden julkisten varojen käyttäjien kanssa sekä laadittujen tarkastuskertomusluonnosten selventämisestä. ▪  Tietämystä ammatillisten aiheiden esittelemisestä kansalliskokouksen työelimille (kuten julkisen talouden valvontakomitealle, maatalous- ja ympäristövaliokunnalle ja talousvaliokunnalle). ▪  Osaamista sisäisten kokousten ja työntekijöiden haastattelujen järjestämisessä. Tarkastusosaston johtajana tehtäväni ulottuivat työn organisoinnista vuotuisiin ja säännöllisiin työntekijöiden suorituksen arviointeihin.

Organisatoriset taidot / johtamistaidot	▪  Tarkastusyksiköiden johtajana (yhdeksän vuotta, joista toimin vuonna 2015 kahden yksikön johtaja viiden kuukauden ajan) ja tilintarkastustuomioistuimen varapresidenttinä (kaksi vuotta) minulla on hyvä tietämys työn organisoinnista, projektinhallinnasta, työryhmien perustamisesta ja johtamisesta sekä työntekijöiden motivoimisesta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. ▪  Vuonna 1996 kävin upseerikoulun ja sain reservin kapteenin arvon. Koulutuksen yhteydessä sain sotilasyksikön komentamis- ja johtamistaidot.

Tehtävään liittyvät taidot	▪  1997–1998: Koulutusohjelma, josta sain TILINTARKASTAJAN nimikkeen. Olin yksi sukupolveni ensimmäisistä koulutusohjelman suorittaneista (todistus nro 110, 24. maaliskuuta 1998). ▪  2000–2001: Koulutusohjelma, josta valmistuin AUKTORISOIDUKSI TILINTARKASTAJAKSI (todistus nro 010, 12. marraskuuta 2001). Nämä kaksi nimikettä yhdistettiin tilintarkastuslain mukaisesti ja sain uuden todistuksen ammattinimikkeestä TILINTARKASTAJA (todistus nro 084, 15. heinäkuuta 2008). ▪  2000: Koulutusohjelma, josta valmistuin ammattinimikkeellä AUKTORISOITU YRITYKSEN ARVIOIJA. Läpäisin kaikki tentit mutta en tehnyt lopputyötä, koska en aikonut harjoittaa tätä toimintaa käytännössä. ▪  2001: Slovenian tasavallan ammatillisen ja teknisen koulutuksen asiantuntijaneuvosto teki 53. kokouksessaan 30. marraskuuta 2001 päätöksen nimikkeen TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN LUENNOITSIJA myöntämisestä minulle Kunnallistalouden rahoitussuunnitelmat -kurssista/ohjelmasta. ▪  2003: Sain TOISEN ASTEEN OPPILAITOSTEN LUENNOITSIJAN pätevyyden Ljubljanan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa (todistus päivätty 12. toukokuuta 2003). ▪  2004: Hain valtion sisäisen tarkastajan nimikettä ja sain sen (todistus 120-DNR-MF, päivätty 19. maaliskuuta 2004). Vuonna 2013 sain VALTUUTETUN VALTION SISÄISEN TARKASTAJAN nimikkeen (todistus nro 77-PDNR-MF, päivätty 14 toukokuuta 2013). ▪  2007: Sain VALTION TARKASTAJAN nimikkeen (todistus nro 88, 26. tammikuuta 2007) ja vuonna 2012 sain VALTUUTETUN VALTION TARKASTAJAN nimikkeen, jolloin lopputyöni koski Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisen tuloksellisuuden mittaamista (todistus nro 49, päivätty 27. syyskuuta 2012). ▪  Vuosina 2009 ja 2012 toimin Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimessa JULKISEN SEKTORIN LASKENTATOIMEN LUENNOITSIJANA osana valtion tarkastajan nimikkeen hankkimiseen tähtäävää ohjelmaa. Komitean jäsenenä osallistuin useisiin valtion tarkastajan ja valtion valtuutetun tarkastajan nimikkeen tutkintokomiteoihin. ▪  2010: Sain todistuksen tietojenkäsittelyn ja tietoturvan peruskoulutuksesta ja minulle myönnettiin luottamuksellisen tason turvallisuusselvitys. ▪  2006: Sain todistuksen valvonta- tai hallintoneuvoston jäsenen peruskoulutuksesta.

Digitaaliset taidot	▪  Microsoft Office -ohjelmiston (Word, Excel ja Power Point) taitava käyttäjä. ▪  Lotus Notesin käyttäjä.

Ajokortti	B, G, H

LISÄTIETOJA

	Valtion ylimpänä tarkastajana ja tilintarkastustuomioistuimen varapresidenttinä ▪  laadin helmikuussa 2011 englanninkielisen artikkelin ja pidin valtion ylimpien elinten konferenssissa esityksen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja julkisen sektorin tarkastuksista (”PPP and Public Sector Auditing”) ▪  osallistuin Euroopan ylimpien tarkastuselinten kokoukseen, jonka aiheena oli julkisen sektorin eurooppalaisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) laatiminen ▪  valtion ylimpänä tarkastajana, jolla on valtuudet tehdä ympäristötarkastuksia, olen johtanut useita kansainvälisiä ympäristötarkastuksia [ilmastonmuutosta, suojelualueiden (esimerkiksi luonnonpuistojen) hoitoa, valuma-alueita, metsiä ja suurpetojen suojelua koskevia] yhteistyössä kansainvälisten valtion ylimpien elinten kanssa englannin kielellä ▪  osallistuin muiden ylimpien tarkastuselinten järjestämiin asiantuntijaseminaareihin ja EUROSAI-kongressiin ▪  osallistuin useisiin muiden ylimpien tarkastuselinten ja organisaatioiden (muun muassa Euroopan keskuspankin) edustajien sekä Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen tarkastusviraston (National Audit Office, NAO) johtaman tilintarkastustuomioistuimen vertaisarvioinnin toimeenpanijoiden kanssa pidettyihin kahdenvälisiin kokouksiin.

Muut taidot	Vapaa-aikanani harrastan puutarhanhoitoa ja valokuvausta. Omasta puutarhastamme saamani kokemuksen perusteella olen kirjoittanut yhdessä muiden kanssa kaksi kirjaa: ▪  Alenka Gorza, Jereb Samo, Matic Sever, Tomaž Vesel: Perennoja kaikille vuodenajoille: onnistuneita istutuksia Slovenian puutarhoissa. Ljubljana: Cankarjeva založba, 2009, 227 sivua. ▪  Alenka Gorza, Jereb Samo, Tomaž Vesel: Slovenian hurmaavat puutarhat: 26 yksityistä koristepuutarhaa. Ljubljana: Cankarjeva založba, 2010, 236 sivua. Artikkelejani ja valokuviani on julkaistu lehdissä Delo in Dom ja Delo in dom Plus.

Julkaisut	Olen järjestänyt ja johtanut yleishyödyllisten palvelujen sektorille ja kunnille suunniteltuja julkisten yritysten laskentatoimea koskevia, säännöllisiä vuotuisia kuulemistilaisuuksia ja osallistunut vastaaviin tilaisuuksiin (1998–2004) sekä esitellyt niissä seuraavat artikkelit (sloveeninkielisiä), jotka on julkaistu julkisten yritysten laskentatoimea koskevassa julkaisukokoelmassa: 1) Jereb Samo: Slovenian julkisen infrastruktuurin jälleenrakennuksen ja kehittämisen rahoitus. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2010. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2010, s. 53-72. 2) Jereb Samo: Talouden periaatteet (ja oikeusperusta), jotka on otettava huomioon luotaessa tulevaa yleishyödyllisiä palveluja koskevaa lainsäädäntöä. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2009. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2009, s. 13-34. 3) Jereb Samo: Infrastruktuurin omistajien ja yleishyödyllisen palvelun tuottajan välinen sopimus infrastruktuurista. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2008. Portorož: LM Veritas d. o. o., 2008, s. 37-56. 4) Jereb Samo: Paikallisyhteisöjen ja julkisten yritysten uudet taloudelliset suhteet. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2007. Portorož: LM Veritas d. o. o., 2007, s. 5–22. 5) Jereb Samo: Talouden alusta yleishyödyllisten palvelujen hinnanmuodostusta varten. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2006. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2006, s. 37-52. 6) Jereb Samo: Yleishyödyllisten palvelujen infrastruktuuri, jos siihen on investoitu materiaalisia panoksia. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2006. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2006, s. 79-96. 7) Yleishyödyllisten palvelujen infrastruktuuria koskevat poistot. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2005. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2005, s. 5-32. 8) SRS 35 -standardin soveltaminen julkisiin yrityksiin ja toimiluvanhaltijoihin nyt ja tulevaisuudessa. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2004. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2004, s. 65-80. 9) Jereb Samo: Jätehuoltopalvelun laskentatoimi ja verokysymykset. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2004. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2004, s. 91-108. 10) Jereb Samo: Yleishyödyllisten palvelujen ja kaupallisen toiminnan tuloslaskelman laatiminen erikseen toiminnoittain ja kunnittain. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2003. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2003, s. 33-59. 11) Jereb Samo, Loncner Matej: Yleishyödyllisten palvelujen vuosikertomusten data-analyysi. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2003. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2003, s. 93-127. 12) Jereb Samo: Julkisten palvelujen toiminto- ja kuntakohtaisten tuloslaskelmien laadinnan analysointimenetelmät. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2002. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2002, s. 5-42. 13) Jereb Samo: Hallittavana olevan käyttöomaisuuden kirjaaminen infrastruktuuriverkostojen arvostuksen perusteella. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2002. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2002, s. 57-76. 14) Jereb Samo: Julkisten yhtiöiden elinkelpoisuuden varmistaminen. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2001. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2001, s. 19-42. 15) Jereb Samo: Pitkäaikaisten kapasiteettivarausten tekeminen ja purkaminen kaatopaikkojen kunnostamiseksi. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2001. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2001, s. 79-98. 16) Jereb Samo: Kuntien poistokustannusten kohdentaminen. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2000. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2000, s. 63-81. 17) Jereb Samo: Varojen ja vastuiden välitaseen laatiminen julkisissa yhtiöissä ja infrastruktuuriin tehtäviin investointeihin saatavilla olevan rahoituksen määrittäminen. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 2000. Radenci: LM Veritas d. o. o., 2000, s. 83-113. 18) Jereb Samo: Yleishyödyllisten palveluyhtiöiden arvonlisäveroa koskevat lainsäädäntömuutokset ja valtiovarainministeriön selitykset. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 1999. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 1999, s. 37-54. 19) Jereb Samo: Nettotulojen jakautuminen julkisissa yhtiöissä. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 1999. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 1999, s. 73-117. 20) Jereb Samo: Käyttöomaisuusluettelon hallinnoinnin erityispiirteet. Julkisten yritysten laskentatoimea koskeva julkaisukokoelma 1998. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 1998, s. 117-147.

Seminaarit – sloveeninkieliset julkaisut	Olen järjestänyt ja johtanut muita julkisten palvelujen ja kuntien johtamiseen liittyviä ajankohtaisia aiheita käsitteleviä seminaareja ja osallistunut sellaisiin sekä esitellyt niissä seuraavat artikkelit: a) Seminaarit julkisten yhtiöiden ajankohtaisista taloudellisista ja oikeudellisista kysymyksistä 1) Jereb Samo: Jätehuoltoa koskevat verot (kaatopaikan omistamisen ja operatiivisten varojen välitaseen laatimisen yhteydessä). Ajankohtaisia taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä julkisissa yhtiöissä koskeva julkaisukokoelma 2003. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2003, s. 11-29. 2) Jereb Samo: Julkisten yhtiöiden laskentatoimeen vaikuttavat muutokset yhtiölakiin ja Slovenian tilinpäätösstandardiin SRS 35. Ajankohtaisia taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä julkisissa yhtiöissä koskeva julkaisukokoelma 2002. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2002, s. 60-81. 3) Jereb Samo: Infrastruktuurin rahoituslähteiden vastuiden jakautuminen yksittäisissä kunnissa julkisen yhtiön taseessa. Ajankohtaisia taloudellisia ja oikeudellisia kysymyksiä julkisissa yhtiöissä koskeva julkaisukokoelma 2001. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2001, s. 49–69. b) Ympäristöveroja koskevat seminaarit: 1) Jereb Samo: Verosaamisten kohdennetun käytön tarkastaminen. Seminaarimateriaali – vesimaksut ja jätehuoltoverot. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2003, s. 55-61. 2) Jereb Samo: Verojen käsittely kirjanpidossa julkisissa yhtiöissä. Seminaarimateriaali – jätehuoltoverot. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2002, s. 33-42. 3) Jereb Samo: Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavilta yhtiöiltä perittävien verojen ja hyvitysten kirjanpitokäsittely Slovenian tasavallan lainsäädännön perusteella. Seminaarimateriaali – vesimaksut ja jätehuoltoverot. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2001, s. 34–53. c) Julkisten palveluyhtiöiden vuosikertomusten laatimista käsittelevät seminaarit: 1) Jereb Samo, Fekonja Benjamin, Lozej Marko, MSc: Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yhtiöiden vuosikertomus. Seminaarimateriaali – yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yhtiöiden vuosikertomus. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2004, 121 sivua. 2) Jereb Samo, Fekonja Benjamin, Lozej Marko MSc: Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yhtiöiden vuosikertomus. Seminaarimateriaali – kuntien yleishyödyllisiä palveluja tarjoavien yhtiöiden vuosikertomus. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2003, 115 sivua. d) Muita LM Veritasin järjestämiä seminaareja ja julkaistut artikkelit: 1) Useiden käyttöpääoman kirjanpitokäsittelyä yrityksissä, julkisissa yhtiöissä ja instituuteissa käsittelevien seminaarien materiaali ja esitykset vuosina 1996–2004, uusin materiaali: Jereb Samo: Esimerkkejä käyttöpääomaan liittyvien tapahtumien kirjaamisesta. Käyttöpääoman kirjanpitokäsittely, seminaarimateriaali. Ljubljana: LM Veritas d. o. o., 2004, s. 8-165. e) Kansainväliset seminaarit: Jereb Samo, Petrovič Jorg Kristijan. MSc: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja julkisen sektorin tarkastukset. Seminaarimateriaali – Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden tarkastaminen (EU:n yhteyskomitean ja EUROSAIn yhteinen koulutustapahtuma). Bonn: Bundesrechnungnshof, 2011.

Sloveeninkieliset julkaisut:	Slovenialaisessa julkishallintoa käsittelevässä aikakausjulkaisussa julkaistut artikkelit: Jereb Samo: Kuntien ja yleishyödyllisten palvelujen sektorin välisten taloudellisten suhteiden avoimuuden varmistaminen sen jälkeen, kun hallinnoitavana olevien varojen ilmoittaminen on päättynyt. Julkishallintoa käsittelevä aikakausjulkaisu, vol. 44, nrot 2–3, Ljubljana: Julkishallinnon laitos, oikeustieteellinen tiedekunta, Ljubljana, 2008, s. 57–84. Slovenialaisessa tilintarkastuksia käsittelevässä Revizor-aikakausjulkaisussa julkaistut artikkelit: 1) Jereb Samo, Jorg Kristijan Petrovič MSc: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eri muotojen laskentatoimi (osa yksi). Tilintarkastuksia käsittelevä aikakausjulkaisu Revizor, nro 5/08, vol. IX. Ljubljana: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2008, s. 26-40. 2) Jereb Samo, Jorg Kristijan Petrovič MSc: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eri muotojen laskentatoimi (osa kaksi). Tilintarkastuksia käsittelevä aikakausjulkaisu Revizor, vol. IX, nro 6/08. Ljubljana: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2008, s. 23-40. 3) Jereb Samo: Edellisten kausien aiheita (perustavaa laatua olevien virheiden korjaaminen), tilintarkastuksia käsittelevä aikakausjulkaisu Revizor, nro 11/97, vol. VIII. Ljubljana: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 1997, s. 7-30.

Muu materiaali:	Nykyaikaisia kirjanpito-, rahoitus- ja tarkastusmenetelmiä käsittelevässä symposiumjulkaisussa julkaistut artikkelit, tilinpäätöskonferenssien raportit ja arvon arvioijien vuotuisten konferenssien seminaarimateriaalit: 1) Jereb Samo: Julkisten ympäristöpalvelujen hinnoittelu ja taseisiin sovellettavien lähestymistapojen (epä)yhdenmukaisuus, 18. vuotuisen kirjanpitäjien konferenssin seminaarimateriaali. Zreče: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2015. 2) Jereb Samo: Julkiset velvollisuudet ja taseen kattavuuden periaatteen soveltaminen tai soveltamatta jättäminen käytännössä, 17. vuotuisen kirjanpitäjien konferenssin seminaarimateriaali. Zreče: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2014. 3) Jereb Samo: Tilintarkastustuomioistuimen kokemus varojen arvioijien ja arvon arvioinnin valtuutettujen arvioijien arvostamista koskevista raporteista, 17. vuotuisen arvon arvioitsijoiden konferenssi. Rogaška Slatina: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2014. 4) Jereb Samo: Valtion ja kuntien julkisen talouden infrastruktuurin uudelleenarvioinnin vaikutus (vaikuttamattomuus) yleishyödyllisten palvelujen kustannuksiin, 16. vuotuisen kirjanpitäjien konferenssin seminaarimateriaali. Zreče: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2013. 5) Jereb Samo: Hallinnoitavana olevien varojen eliminointi suhteessa kansainvälisten tilinpäätösstandardien ratkaisuihin. Julkaisukokoelma kirjanpidon, rahoituksen ja tilintarkastuksen nykyaikaisia menetelmiä käsittelevää 42. symposiumia varten. Ljubljana: Slovenian ekonomistien liitto ja Slovenian kirjanpitäjien, rahoittajien ja tilintarkastajien yhdistys, 2010, s. 49–88. 6) Jereb Samo: Yleishyödyllisten palvelujen sektorin eri toimintojen erillisiin tileihin liittyviä kirjanpitokysymyksiä, julkaisukokoelma, 12. vuotuinen kirjanpitäjien konferenssi. Portorož: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2009, s. 107–148. 7) Jereb Samo: Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien eri muotojen kirjanpitotiedot, julkaisukokoelma, 11. vuotuinen kirjanpitäjien konferenssi. Portorož: Slovenian tilintarkastajien instituutti, 2008, s. 81-104. 8) Jereb Samo: Julkisten yhtiöiden taloudellisen tuloksen määrittelyyn liittyviä ongelmia. Julkaisukokoelma kirjanpidon, rahoituksen ja tilintarkastuksen nykyaikaisia menetelmiä käsittelevää 38. symposiumia varten. Ljubljana: Slovenian ekonomistien liitto ja Slovenian kirjanpitäjien, rahoittajien ja tilintarkastajien yhdistys, 2006, s. 47–78. 9) Jereb Samo: Julkisten yhtiöiden tarkastus. Julkaisukokoelma kirjanpidon, rahoituksen ja tilintarkastuksen nykyaikaisia menetelmiä käsittelevää 34. symposiumia varten. Ljubljana: Slovenian ekonomistien liitto ja Slovenian kirjanpitäjien, rahoittajien ja tilintarkastajien yhdistys, 2002, s. 263-284. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevassa käsikirjassa julkaistuja artikkeleja: Jereb Samo: Infrastruktuurin omistajuuden yleishyödyllisten palvelujen sektorille siirtämisen toteuttamiskelpoisuus (tai -kelvottomuus). Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien käsikirja – ammatillisia ohjeita ja hyödyllisiä ratkaisuja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeiden onnistunutta toteuttamista varten. Maribor: Založba Forum Media d. o. o., 2009, luku 16, 56 sivua. Gospodarski vestnik -aikakausjulkaisussa julkaistut artikkelit: 1) Jereb Samo: Pienet työkalut (osa yksi). Gospodarski vestnik -aikakausjulkaisu – liite Advisor, nro 7, vol. 45. Ljubljana: Gospodarski vestnik -aikakausjulkaisu, 1996, s. 65–68. 2) Jereb Samo: Pienet työkalut (osa kaksi). Gospodarski vestnik -aikakausjulkaisu – liite Advisor, nro 8, vol. 45. Ljubljana: Gospodarski vestnik -aikakausjulkaisu, 1996, s. 61–64.

LIITE 2: SAMO JEREBIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Olen omistanut koko urani (20 vuotta) tilintarkastuksille. Heti valmistuttuani korkeakoulusta marraskuussa 1995 aloitin työskentelyn yksityisessä tilintarkastusyrityksessä ja kävin läpi kaikki tilintarkastuskoulutuksen ja tilintarkastajan käytännön työn vaiheet. Yhdeksän ensimmäisen vuoden aikana tein useita teollisuuden ja kaupan alan tilintarkastuksia ja opiskelin tilintarkastajaksi ja auktorisoiduksi tilintarkastajaksi Slovenian tilintarkastusinstituutissa. Yhtiölain mukaan auktorisoidulla tilintarkastajalla on valtuudet antaa kertomus pääomanlisäyksestä apporttina. Osallistuin myös auktorisoidun yrityksen arvonmäärittäjän (arvioijan) koulutusprosessiin saadakseni riittävät tiedot arviointimenetelmistä. Suoritin kaikki tentit mutta päätin olla tekemättä lopputyötä, koska en aikonut harjoittaa tätä toimintaa käytännössä. Tärkeä osa työtäni tuolloin liittyi yleishyödyllisten palvelujen tarjoajien tarkastuksiin. Järjestin myös kuntien ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoajien edustajille seminaareja ja konsultointia ja julkaisin useita artikkeleja yleishyödyllisten palvelujen käytännön ongelmista ja ratkaisuista, jotka liittyivät kirjanpitoon, raportointiin, yleishyödyllisen palvelun järjestämiseen liittyviin oikeus- ja hallinnointikysymyksiin, hintojen ja verojen muodostukseen ja määritykseen.

Koska työskentelin yleishyödyllisten palvelujen tarjoajien ja kuntien kanssa, minut kutsuttiin Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimeen (jäljempänä ”COARS”) valtion ylimmäksi tarkastajaksi, joka johtaa julkisten laitosten tarkastamisesta, ympäristötarkastuksista, yksityistämistä koskevista tarkastuksista sekä julkisyhteisöjen ja rahastojen tarkastuksista vastaavaa tarkastusosastoa (jäljempänä ”tarkastusosasto”). Tarkastusosasto teki tilinpäätösten ja toimintojen asianmukaisuuden tarkastuksia, mutta suurin osa tarkastuksista tehtiin ministeriöiden[1], paikallisyhteisöjen ja julkisten laitosten[2]toiminnan ristiintarkastuksina. Tarkastusosasto tarkasti myös Slovenian tasavallan investointioperaattoreiden (muun muassa Slovenian Restitution Companyn ja Slovenian Sovereign Holdingin) rahoitusvarojen ja velkasitoumusten hallinnointia ja yksityistämisprosesseja. Suoritin nämä tehtävät menestyksellä ja johdin yhdeksän vuoden ajan tarkastusosastoa, jossa työskenteli 15–20 tarkastajaa (suosittelija COARSin entinen presidentti Igor Šoltes). Teimme kaikkia mahdollisia julkisen sektorin tarkastuksia – asianmukaisuuden ja toiminnan tarkastuksia, joissa annettiin lausuntoja taloudellisuudesta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Koska tarkastuskohteet eivät aina toteuttaneet asianmukaisesti tarkastustemme tulosten edellyttämiä toimia, teimme myös useita seurantatarkastuksia ja saimme julkishallinnossa aikaan tärkeitä rahoitukseen liittyviä ja organisaatiomuutoksia. Halusin tehdä julkishallintoon parannuksia, ja siksi tutkimme tarkastuksissamme tarkkaan kaikki tarkastuskohteet, annoimme useita suosituksia ja vaadimme yleensä monia oikaisutoimenpiteitä. Kiinnostukseni julkishallinnon parantamista kohtaan COARSin työn kautta johti myös siihen, että valtuutetun valtion tarkastajan arvonimen saadakseni tein lopputyön aiheesta "Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisen tuloksellisuuden mittaaminen".

Sen lisäksi, että johdin yleishyödyllisten palvelujen tarkastusosastoa, toimin vuonna 2013 valtion ylimmän tarkastajan sijaisena ja johdin osastoa, joka vastaa valtion ja muiden talousarvion käyttäjien, valtion talousarvion oikeudellisten käyttäjien ja puolueiden tarkastamisesta. Tuona aikana johdin valtion vuoden 2012 talousarvion tarkastamista (tarkastuslausuma tilien luotettavuudesta sekä niiden perustana olevien tapahtumien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta).

Slovenian parlamentti valitsi minut joulukuusta 2013 alkaen COARSin toiseksi varapresidentiksi. Vastaan COARSin kollegiossa päätöksenteosta kaikissa tuomioistuimen tarkastuksissa, joissa tarkastuskertomuksesta on valitettu, tarkastuksen laajuudesta riippumatta. Suurin osa työstäni koostuu tällä hetkellä seuraavista: tarkastusten suorittamista koskevien ehdotusten tekeminen, lupien myöntäminen yksityiskohtaisille tarkastussuunnitelmille, tarkastuskertomusluonnoksille ja -ehdotuksille, osallistuminen tarkastajien koulutusohjelmiin ja valtion valtuutettujen tarkastajien tutkintokomiteoihin ja tarkastuskertomusten esittäminen Slovenian tasavallan kansalliskokoukselle ja muille asiasta kiinnostuneille yleisöille media mukaan lukien. Työni ulottuvuutta ei ole rajattu, ja se koskee kaikkia COARSin oikeudenkäyttöalueita ja kaiken tyyppisiä tarkastuksia (tilintarkastuksia, asianmukaisuutta ja säännönmukaisuutta koskevia tarkastuksia sekä toiminnantarkastuksia). Tehtävänäni on myös seurata ja valvoa suoraan puolta COARSin työstä. Vuonna 2015 vastuullani oli erityisesti Bank Assets Management Companyn perustamisen ja toiminnan asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastuksen täytäntöönpanon tiivis seuraaminen sekä viime vuosien suurimman investoinnin (Šoštanjin lämpövoimalaitoksen yksikön 6 rakentaminen) toiminnantarkastus liittyen siihen, miten se vaikuttaa Holding Slovenske elektrarnen (Slovenian suurin energiantuotantoalan organisaatio) ja Slovenian Sovereign Holdingin voittoihin tai tappioihin ja kassavirtaan.

Valtion ylimpänä tarkastajana, jolla on valtuudet tehdä ympäristötarkastuksia, olen johtanut useita kansainvälisiä ympäristötarkastuksia [ilmastonmuutosta, suojelualueiden (esimerkiksi luonnonpuistojen) hoitoa, valuma-alueita, metsiä ja suurpetojen suojelua koskevia] yhteistyössä kansainvälisten valtion ylimpien elinten kanssa englannin kielellä. Osa näistä tarkastuksista tehtiin yhteistarkastuksina Euroopan ylimpien tarkastuselinten kanssa ja osa rinnakkaistarkastuksina Euroopan ja muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, joten kansainvälinen yhteistyö ylimpien tarkastuselinten kanssa on minulle tuttua. Koska olin vastuussa yksityistämistarkastuksista, toimin COARSin edustajana yksityistämisiä sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeita käsittelevässä INTOSAI-työryhmässä. Helmikuussa 2011 laadin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja julkisen sektorin tarkastuksia koskevan englanninkielisen artikkelin (”PPP and Public Sector Auditing”) ja pidin esityksen konferenssissa, jonka Bundesrechnungshof järjesti ylimpien tarkastuselinten edustajille Bonnissa. Olen myös hyvin kiinnostunut EPSAS-hankkeesta. Tammikuussa 2016 osallistuin Euroopan ylimpien tarkastuselinten kokoukseen, jossa käsiteltiin eurooppalaisten julkisen sektorin yhteisten tilinpäätösstandardien (EPSAS) laatimista, sekä ETT:n seminaariin, jonka aiheena oli ”paremmat tilit, paremmat budjetit, parempaa varainkäyttöä”.

Valtuutetun tilintarkastajan, valtion valtuutetun tilintarkastajan ja valtion valtuutetun sisäisen tarkastajan todistusten hankkimisen lisäksi olen myös hyvin kiinnostunut hankkimani tietämyksen siirtämisestä muille, joten olen järjestänyt useita seminaareja ja koulutusohjelmia ja sen lisäksi luennoinut aktiivisesti muun muassa tarkastajille, johtajille, kaupunginjohtajille, kirjanpitäjille ja opiskelijoille. Jotta pystyisin paremmin siirtämään tietämystäni muille, olen hankkinut teknisen pätevyyden toisen asteen oppilaitosten luennoitsijana. Olen myös hankkinut toisen asteen luennoitsijan oikeuden, joka koskee kurssia/ohjelmaa, jonka aiheena ovat kunnallistalouden rahoitussuunnitelmat. Vuosina 2009 ja 2012 järjestin COARSissa osana valtion tarkastajan arvonimen saamiseen tähtäävää ohjelmaa julkisen sektorin kirjanpitoa koskevan kurssin, jolla myös luennoin. Komitean jäsenenä osallistuin useisiin valtion tarkastajan ja valtion valtuutetun tarkastajan nimikkeen tutkintokomiteoihin.

Uskon, että merkittävästä kokemuksestani julkisen sektorin tarkastuksissa, johtamis- ja luennointikokemuksestani sekä yhteis- ja rinnakkaistarkastusten tekemisestä ylimpien tarkastuselinten kanssa on varmasti hyötyä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (jäljempänä ”ETT”) työssä.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Olen työskennellyt koko ammatillisen urani ajan tarkastusten parissa, ja olen pyrkinyt aina käyttämään tarkastuksista saamiani kokemuksia parantaakseni vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta ja edistääkseni jatkuvia parannuksia sekä pitämään yllä sidosryhmien luottamusta julkisten verojen asianmukaiseen käyttöön ja julkishallinnon tulokselliseen toimintaan. Siksi olen päättänyt esitellä seuraavat kolme julkisen sektorin tarkastusten osa-aluetta.

a)  Tietoisuuden lisääminen valtiontukisäännöistä, yleishyödyllisten palvelujen hintojen ja verojen muodostus ja määritys ja varojen takaisinmaksuvaatimukset

Koska suurin osa tarkastettujen väärinkäytöksistä yleensä oikaistaan vastaisuuden varalta, olen pyrkinyt lisäämään COARSissa, parlamentissa ja tarkastuskohteiden keskuudessa tietoisuutta siitä, että kansalaisilta ilman laillisia perusteita veloitetut varat on maksettava takaisin ja edellisten vuosien maksut ja verot on perittävä, jos niitä ei ole aiemmin peritty. Siksi olemme tehneet seuraavat tarkastukset:

– Liikaa perityt verot: Mariborin kunta ja useimmat muutkin kunnat ovat perineet kansalaisilta liikaa ympäristöveroja jätteiden viemisestä kaatopaikoille, koska ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriö ei ole valvonut ympäristöverojen perimistä mitenkään. Olemme vaatineet Mariborin kuntaa palauttamaan liikaa perityt verot ja ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriötä varmistamaan, että kaikki kahdeksan miljoonaa euroa Sloveniassa tilintarkastusvuotena liikaa perittyjä ympäristöveroja palautetaan veronmaksajille. Ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriö ei suorittanut vaadittuja toimenpiteitä, joten me esitimme COARSin historiassa ensimmäisen kerran vaatimuksen ministerin erottamisesta tilintarkastustuomioistuinta koskevan lain säännösten mukaisesti.

– Käyttölupamaksujen veloittaminen: Parlamentin vuonna 2002 hyväksymän vesilain mukaan ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriön olisi myönnettävä käyttöluvat yrityksille, jotka käyttävät vettä teollista tai muuta kaupallista tarkoitusta varten. Laissa määriteltiin siirtymäkausi vuoden 2004 loppuun asti. Ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriö myönsi joillekin yrityksille käyttöluvan vuonna 2005, ja nämä yritykset alkoivat maksaa käyttölupamaksuja vedestä, mutta niiden osuus vettä käyttävistä yrityksistä oli pieni. Teimme tarkastuksen vuodelta 2006 ja vaadimme, että ministeriö myöntää käyttöluvan kaikille vettä käyttäville yrityksille ja perii niiltä käyttölupamaksut. Kun teimme seurantatarkastuksen vuosilta 2010–2012, totesimme, että ministeriö ei ollut myöntänyt uusia käyttölupia, joten suurin osa yrityksistä käytti vettä maksamatta käyttölupamaksua. Tällainen ministeriön toimimattomuus tuotti kilpailuetuja kaikille yrityksille, jotka eivät maksaneet käyttölupamaksuja veden käytöstä. Kilpailua ja valtiontukia koskevaan lainsäädäntöön viitaten vaadimme, että ympäristöministeriö perii käyttölupamaksut koko siltä ajalta, jona yritykset olivat käyttäneet vettä. Puhuimme hyvin ponnekkaasti asian puolesta, ja parlamentti hyväksyikin vesilain muutoksen, jossa velvollisuus maksaa käyttömaksuja koko vedenkäyttöajalta ilmaistiin selvästi. Tämän tarkastuksen hyödyt valtiontaloudelle olisivat voineet olla 25 miljoonaa euroa, mutta parlamentti alensi käyttölupamaksuja niin, että todelliset hyödyt olivat yhdeksän miljoonaa euroa.

– Yleishyödyllisten palvelujen hinnanmuodostus ja -määritys: Olemme tehneet useita yleishyödyllisten palvelujen hinnanmuodostuksen ja -määrityksen tarkastuksia. Olemme saavuttaneet näiden palvelujen käyttäjien kannalta parhaat tulokset, kun olemme tarkastaneet sähkön siirtoverkonhaltijan. Kyseisessä tarkastuksessa vaadimme verkonhaltijaa laskemaan hinnan uudelleen niin, että sen kustannuksia oikaistiin 17 miljoonalla eurolla käyttäjien eduksi. Vaadimme myös Slovenian tasavallan perustuslakituomioistuinta arvioimaan, onko energialaki perustuslain mukainen. Tällä hetkellä teen paljon töitä vakuuttaakseni ympäristöministeriön ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat siitä, että Euroopan komissio on hyväksynyt uudet yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen valtiontukien säännöt, joita niiden on noudatettava.

Mielestäni olen tehnyt arvokasta työtä tietoisuuden lisäämiseksi laillisesta ja tehokkaasta verojen, maksujen ja hintojen perimisestä kansalaisten eduksi.

b)  Julkinen velka

Yksi COARSin tärkeimmistä aiheista on viime vuosina ollut julkinen velka. Vaikka Slovenialla oli ennen kriisiä alhainen julkistalouden velkasuhde (33 prosenttia BKT:stä vuoden 2007 lopussa), olimme paljastaneet tarkastuksissamme, että joitakin valtion tai kunnan omistamia yrityksiä käytettiin väärin julkisia investointeja varten otetun velan jättämiseksi talousarvion ulkopuolelle. Joidenkin tällaisten tarkastusten jälkeen COARS päätti keskittyä aiempaa enemmän julkista velkaa koskeviin kysymyksiin, joten valvoimme ja tarkastimme julkista velkaa kaikista näkökulmista ennen talous- ja finanssikriisiä ja sen aikana. Valitettavasti poliitikot eivät noudattaneet varoituksiamme eivätkä toteuttaneet todellisia julkisen sektorin uudistuksia, joten Slovenian julkinen velka on noussut yli 80 prosenttiin BKT:stä.

Minun johdollani osasto tarkasti sellaisia yrityksiä kuin Slovenian Restitution Company (nyt muutettu Slovenian Sovereign Holdingiksi), joka oli vastuussa muun muassa vuoden 1991 yksityistämisprosessiin, toisen maailmansodan ja sodan jälkeisen ajan vahinkoihin ja teleoperaattorin yksityistämiseen liittyvien korvausten maksamisesta. Tarkastimme myös infrastruktuuriyhtiöitä, jotka rakensivat vesi-infrastruktuuria (infrastruktuuria muun muassa jokien säännöstelyä ja vesialtaita varten), Slovenian moottoritieyhtiön DARSin, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan ja joitakin infrastruktuurin rakentamiseen ja yleishyödyllisten palvelujen tarjoamiseen liittyviä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia.

Toisena varapresidenttinä olin erityisesti vastuussa Bank Assets Management Companyn perustamisen sekä toiminnan asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastuksen täytäntöönpanon tiiviistä seurannasta. Bank Assets Management Companyn piti olla väline, jolla varmistetaan pankkisektorin vakaus, mutta julkinen velka kasvoikin pankkien pääomittamisen yhteydessä viidellä miljardilla eurolla, mikä vastasi 13:a prosenttia BKT:stä.

Korjaavia toimenpiteitä koskevat suosituksemme ja vaatimuksemme johtivat siihen, että julkista velkaa koskeva tilinpito, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista annettava ohjeistus ja yleinen tietoisuus suuren julkisen velan kielteisistä vaikutuksista paranivat. Emme vielä ole onnistuneet taivuttelemaan valtiovarainministeriötä siirtymään suoriteperusteiseen kirjanpitoon, jotta julkiselle velalle saataisiin asianmukainen positio, erityisesti koskien julkisen ja yleisen sektorin kumppanuuksia, joita ei edelleenkään aina kirjata taseeseen (”off-off position”).

Mielestäni monet toimeni ovat edistäneet julkisen velan parempaa esittämistä talousarviossa ja lisänneet tietoisuutta uhkista, joita Maastrichtin kriteerit ylittävä suuri julkinen velka aiheuttaa. Tällä osa-alueella on vielä paljon tekemistä erityisesti koskien suoriteperusteista kirjanpitoa, julkisen ja yleisen sektorin kumppanuuksien ilmoituksia ja erityisesti julkisen sektorin ja eläkejärjestelmien uudistusten toteuttamista.

c)  Ympäristötarkastuksen kehittäminen

COARS oli yrittänyt tehdä ympäristötarkastuksia ennen vuotta 2004, mutta minun tukeni ja opastukseni ansiosta tarkastajat ovat huomanneet tämän osa-alueen tärkeyden sekä sen, mitä ympäristötarkastuksilla voidaan saada aikaan. Yhdeksän vuotta kestäneen valtion ylimmän tarkastajan toimeni aikana tarkastustemme kohteena oli suurin osa ympäristöön liittyvistä näkökohdista (muun muassa ilmastonmuutoksen lieventäminen, kunnallinen jätehuolto ja pakkausjätteen kierrätys, laiton jätteen hävittäminen, rajat ylittävät jätekuljetukset, jäteveden puhdistuslaitosten rakentaminen ja elinkaarensa lopussa olevien ajoneuvojen kierrätys). Monet näistä tarkastuksista tehtiin laaja-alaisina tarkastuksina, joissa arvioitiin ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriön, kuntien ja yleishyödyllisten palveluntarjoajien tai muiden julkisten varojen vastaanottajien toimintaa. Tällaisten tarkastuslähestymistapojen avulla tarkastajat voivat tutkia syvällisesti kaikkia näkökohtia ja ongelmia, jotka koskevat tiettyjen ympäristökysymysten valittujen osa-alueiden organisoimista, hallinnointia ja rahoitusta, ja ne mahdollistavat järkevien ja arvossa pidettyjen suositusten antamisen. Tämän työn ansiosta COARSilla on erinomainen maine kaikkien sidosryhmien keskuudessa ympäristöministeriöstä kansalaisjärjestöihin, ja se toimii myös aktiivisesti INTOSAIn ja EUROSAIn ympäristötarkastuksia käsittelevässä työryhmässä.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Slovenia oli osa entistä Jugoslaviaa, ja jokapäiväiseen elämäämme kuuluu vuorovaikutus koko entisen Jugoslavian tasavallan eri kansallisuuksien, uskontojen ja kielien kanssa. Vaikka kielemme ovat keskenään samankaltaisia (eteläslaavilainen kieliryhmä), meidän on "yhteisestä" menneisyydestämme huolimatta kuitenkin edelleen otettava huomioon pienet kulttuurierot, kun työskentelemme muissa entisen Jugoslavian tasavalloissa toimivien järjestöjen ja laitosten kanssa. Kulttuurisesti monimuotoisessa ympäristössä työskenteleminen vaatii ihmissuhdetaitoja, erityisesti halua kuunnella, ja paljon kunnioitusta, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.

Kuten edellä mainitsin, olen myös valtion ylimpänä tarkastajana johtanut useita kansainvälisiä ympäristötarkastuksia yhteistyössä kansainvälisten ylimpien valtionelinten kanssa englannin kielellä. Osa näistä tarkastuksista tehtiin yhteistarkastuksina Euroopan ylimpien tarkastuselinten kanssa ja osa rinnakkaistarkastuksina Euroopan ja muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa, joten kansainvälinen yhteistyö ylimpien tarkastuselinten kanssa on minulle tuttua. Tämän lisäksi minulla on jonkin verran muuta ammatillista kokemusta monikulttuurisista ja monikielisistä organisaatioista. Odotan innolla työskentelyä Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa laajentaakseni kokemuksiani edelleen Euroopan unionin tasolla.

Olen eri ajatuksille avoin enkä epäröi lainkaan työskennellä eri kansallisuuksia, uskontoja tai seksuaalisia suuntautumisia edustavien ihmisten kanssa. Mielestäni työskentely ja keskustelu ratkaisuista erilaisten ihmisten kanssa auttavat meitä löytämään ja hyväksymään sopivan ratkaisun laajemmalle yhteisölle. Siksi uskon vakaasti, että työskentely tällaisessa organisaatiossa auttaa päivittämään taitoni ja tietämykseni eri elämänkatsomuksista ja lähestymistavoista ammatillisten ongelmien ratkaisemiseen, kasvuun ja oppimiseen, minkä voi saavuttaa vain elämänkokemuksen kautta.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Sellaista menettelyä ei sovelleta Sloveniassa.

Lähimpänä vastuuvapauden myöntämistä johtotehtävissäni olisi kuitenkin a) Slovenian tasavallan presidentin ehdotus valinnastani tilintarkastustuomioistuimen toiseksi varapresidentiksi ja Slovenian parlamentin tekemä valinta tehtävääni, mikä perustui työhöni valtion ylimpänä tarkastajana, ja b) nimitys Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi ilman hallituksen tai parlamentin vastalauseita, mikä perustui työhöni valtion ylimpänä tarkastajana ja COARSin varapresidenttinä.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Nykyinen tehtäväni (COARSin toinen varapresidentti) sekä ehdokkuuteni ETT:n jäseneksi on seurausta poliittisesta nimityksestä.

Slovenian tasavallan presidentti järjesti nykyiseen tehtävääni yleisen haun vuonna 2013. Hän valitsi minut yhdeksän ehdokkaan joukosta ja ehdotti minua (nimesi minut) Slovenian parlamentille, joka valitsi minut salaisella äänestyksellä toiseksi varapresidentiksi.

Ehdokkuus ETT:n jäseneksi oli seurausta julkisesta hausta, jonka järjesti valtiovarainministeriö. Minut valittiin seitsemän ehdokkaan joukosta, ja minua esitettiin ETT:n jäsenehdokkaaksi hallitukselle. Hallitus vahvisti ehdokkuuteni nimitykseen, ja Slovenian parlamentin EU-asioista vastaava valiokunta äänesti ehdokkuuteni puolesta ja antoi hallituksen päätöksestä myönteisen lausunnon.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Koska tärkeimmät päätökseni ovat enimmäkseen päällekkäisiä vastauksessa kysymykseen 2 kuvatun kolmen merkittävimmän saavutukseni kanssa, teen niistä tässä lyhyen yhteenvedon:

–  edellisten kausien verojen, maksujen ja hintojen asianmukaista perimistä koskevat päätökset (esimerkiksi liikaa perittyjen verojen palauttamista kansalaisille, käyttölupamaksujen perimistä koko vedenkäyttöajalta ja verkonhaltijan sähköntoimitushinnan uudelleenlaskentaa koskevat päätökset),

–  julkisen velan epäasianmukaisen välttelyn rajoittaminen valtion ja kuntien omistamissa yhtiöissä,

–  ympäristötarkastuksen kehittäminen.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Riippumattomuus on yksi INTOSAIn antaman Liman julistuksen tärkeimpiä määräyksiä, kuuluu riippumattomuudesta annetun Meksikon julistuksen lisäperiaatteisin ja sisältyy myös Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 286 artiklaan (jäljempänä ”SEUT-sopimus”). SEUT-sopimuksessa säädetään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten riippumattomuuden perussuuntaviivoista, joiden mukaan heidät ”valitaan henkilöistä, jotka kotivaltiossaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin taikka ovat erityisen päteviä tähän tehtävään. Heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton.

Tehtäväänsä hoitaessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta. He pidättyvät kaikesta, mikä on ristiriidassa heidän tehtävänsä kanssa.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät saa toimikautensa aikana harjoittaa muuta palkallista tai palkatonta ammattitoimintaa. Tehtäväänsä ryhtyessään he antavat juhlallisen vakuutuksen siitä, että he toimikautensa aikana ja sen päätyttyä kunnioittavat tilintarkastustuomioistuimen jäsenyydestä johtuvia velvollisuuksiaan ja varsinkin osoittavat kunniallisuutta ja pidättyvyyttä, kun heille toimikauden päätyttyä tarjotaan tiettyjä tehtäviä tai etuja.”

Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten menettelysääntöjen 1 artiklassa todetaan, että jäsenten on käyttäydyttävä perussopimusten määräysten ja niihin liittyvän johdetun oikeuden mukaisesti. Heidän on toimittava riippumattomina suhteissaan muihin organisaatioihin ja eturyhmiin.

Koska tilintarkastustuomioistuin on riippumaton instituutio, sen jäsenten riippumattomuus on sen toimintakyvyn kannalta ratkaiseva edellytys. Tulevia tehtäviäni ETT:n jäsenenä suorittaessani noudatan edelleen samoja eettisiä normeja kuin noudatan tällä hetkellä COARSissa. Siksi en ole ollut koskaan minkään poliittisen puolueen tai muun poliittisen tai johtamiseen liittyvän ryhmittymän jäsen. Tähän asti olen pitänyt periaatteessa kaikki luentoni avoimissa seminaareissa enkä ole koskaan toiminut yksittäisen osapuolen neuvonantajana missään yksittäisessä asiassa.

Suorittaessani tehtävääni ETT:n jäsenenä vältän kaikkia tilanteita, jotka saattaisivat aiheuttaa eturistiriidan, ja toimin itsenäisesti suhteissa toisiin toimielimiin tai elimiin. Se tarkoittaa, että en ota vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta elimiltä. Suorittaessani tehtäviäni omaksun puolueettoman kannan riippumatta siitä, missä maassa tarkastus tehdään (mukaan luettuna kotimaani). Perustan toimeni ja tarkastuslausuntoni vain tosiasioihin, tietoihin, asianmukaisiin, riittäviin ja luotettaviin todisteisiin, tarkastusstandardeihin ja ammatilliseen osaamiseeni ja kokemukseeni. Pidättäydyn myös kaikesta ammatillisesta tai poliittisesta toiminnasta. Lopetan myöskin luennoimisen ja esittelen vain ETT:n tarkastuskertomusten tuloksia Euroopan ja Slovenian parlamentille, Slovenian hallitukselle, COARSille ja muille asiasta kiinnostuneille tahoille (esimerkiksi yliopistoille), jos se on ETT:n sääntöjen mukaista ja olen saanut sisällön esittämiseen etukäteen valtuudet.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Minulla tai lähiomaisillani ei ole yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävieni kanssa.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

En epäröi lainkaan ilmoittaa kaikista taloudellisista eduistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja suurelle yleisölle. Minulla oli 11 viime vuoden aikana oikeudellinen velvollisuus (jonka täytin) ilmoittaa taloudellisista sidonnaisuuksistani ja velvollisuuksistani Slovenian korruptiontorjuntakomissiolle, ja tämä velvollisuus säilyy myös suorittaessani tehtäviäni ETT:n jäsenenä.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole ollut vastuullisissa tehtävissä politiikassa.

En ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen, enkä ole ollut koskaan missään poliittisessa tehtävässä tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

En toimi tehtävissä, joihin minut olisi valittu vaaleilla, enkä hoida mitään vastuutehtäviä missään poliittisessa puolueessa. En ole enkä ole koskaan ollut minkään poliittisen puolueen jäsen.

ETT:n jäseneksi nimeämisen jälkeen vetäydyn syrjään tehtävästäni COARSin toisena varapresidenttinä, johon Slovenian parlamentti valitsi minut Slovenian tasavallan presidentin ehdotuksesta vuonna 2013.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Hoitaessani valtion ylimmän tarkastajan (yhdeksän vuotta) ja COARSin toisen varapresidentin (kaksi viime vuotta) tehtäviä vastaani tuli usein suuria väärinkäytöksiä ja usein myös tapauksia, joissa oli merkkejä petoksesta ja/tai lahjonnasta. Kaikissa näissä tapauksissa en koskaan epäröinyt ilmoittaa niistä sisäisesti ja lainvalvontaviranomaisille (tein myös yhteistyötä poliisin ja syyttäjien kanssa tarvittaessa niiden menettelyissä) tai muille viranomaisille (esimerkiksi korruptiontorjuntakomitealle ja rahanpesun torjunnasta vastaavalle virastolle). Tilintarkastustuomioistuinta koskevan lain tarjoamien mahdollisuuksien perusteella ehdotin seitsemässä tapauksessa ETT:n presidentille virkamiehen erottamista tehtävästään. Toivon, että tämä osoittaa minun tietämykseni siitä, että julkisen sektorin tarkastajan on huolehdittava julkisista varoista eikä niistä vastaavista henkilöistä ottaen huomioon heidän poliittisen suuntauksensa, kansallisuutensa, sukupuolensa, uskontonsa tai muun piirteen. Kannatan vahvasti nollatoleranssia petosten ja lahjonnan suhteen.

Aion toimia samalla tavalla ETT:n jäsenenä tarkastaessani Euroopan unionin talousarviota (josta annan tarkastuslausuman) ja asianmukaisuutta (säännönmukaisuutta) tai tehdessäni toiminnantarkastusta siitä, miten Euroopan unionin talousarvion varat on käytetty. Jos joutuisin selvittämään väärinkäytöksiä, petoksia ja/tai lahjontatapauksia, ilmoittaisin niistä sekä sisäisesti että OLAFille (Euroopan petostentorjuntavirastolle) ETT:n menettelyjen mukaisesti. Tekisin niin riippumatta siitä, kenestä henkilöstä tai mistä jäsenvaltiosta on kyse. Jos tehtäväkseni annetaan tehdä yhteistyötä OLAFin kanssa sen petoksia, lahjontaa tai muuta unionin taloudellisten etujen kannalta haitallista laitonta toimintaa koskevissa tutkimuksissa, annan tutkimukselle täyden tukeni.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Moitteettoman varainhoidon kulttuurin julkishallinnossa olisi perustuttava tietoisuuteen siitä, että hallitukset ja muut julkisen sektorin yksiköt ovat vastuussa veroina ja muista lähteistä kerättyjen julkisten varojen taloudellisesta, vaikuttavasta ja tehokkaasta käytöstä laadukkaiden palvelujen tarjoamiseen kansalaisille ja muille. Kaiken julkisen palvelun tärkein tavoite on asiakkaiden (kansalaisten) tyytyväisyys.

Tässä onnistuakseen jokaisen organisaation on luotava moitteettoman varainhoidon kulttuurin ”pehmeät” ja ”kovat” elementit. ”Pehmeiden” elementtien olisi liityttävä yleiseen poliittiseen ja hallinnolliseen kulttuuriin, kuten demokraattiseen toiminta- ja ajattelutapaan, joka johtaa avoimeen ja ennustettavaan toimintaan ja raportointiin, tukee eettisiä arvoja ja mahdollistaa valvonnan. ”Koviin” elementteihin olisi kuuluttava selvät ja toiminnalliset tavoitteet ja strategiat, selvästi määritellyt valtuus- ja vastuualueet, työntekijöille tiedottaminen ja heidän kouluttamisensa, johdon tehokas tiedotus- ja raportointijärjestelmä, joka mahdollistaa avoimen raportoinnin, saavutettujen tulosten julkistaminen ja tehokas sisäisen ja ulkoisen valvonnan järjestelmä. Jokaisen organisaation olisi keskityttävä menojen laillisuuteen ja taloudellisuuteen sekä vastineen saamiseen rahoille.

ETT:n tehtävä toiminnantarkastusten tekijänä edellyttää (valittujen tavoitteiden osalta), että tarkastajat tutkivat erityisesti moitteettoman varainhoidon kulttuurin ”kovia” elementtejä. ETT tuo tarkastuskertomuksissaan esiin tarkastuskohteen liiketoimintaprosessien puutteet ja antaa suosituksia prosessien puutteellisten osien parantamisesta. Tämä on moitteettoman varainhoidon parantamisen perusedellytys. Tarkastuskertomuksen lukijan on saatava helposti selville, mitä tarkastuskohteen toiminnan osa-aluetta on parannettava ja miten. ETT voisi tarkastuskertomuksen perusteella saada sidosryhmille (muun muassa Euroopan parlamentille, erityisesti talousarvion valvontavaliokunnalle, kansallisille parlamenteille, kansallisille ylimmille tarkastuselimille ja medialle) antamiensa esitysten avulla sopivaa tukea annettujen suositusten toteuttamiseen, jos tarkastuskohde ei ota niitä huomioon. Jos tämäkään ei auta, ETT:lla on mahdollisuus toistaa varoitukset muissa parlamentille antamissaan kertomuksissa (esimerkiksi kumulatiivissa kertomuksissa tai laaja-alaisissa kertomuksissa) tai suorittaa seurantatarkastus ja tuoda uudelleen esiin, mitä olisi korjattava.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Perussopimuksen mukainen ETT:n mandaatti antaa kehyksen sen toiminnalle EU:n talousarvion riippumattomana ulkoisena tarkastajana. Mandaatti jättää ETT:lle huomattavasti joustovaraa siinä, miten se täyttää tehtävänsä parhaiten niin, että sillä on mahdollisimman suuri vaikutus. Yksi ETT:n tärkeä tehtävä on antaa Euroopan parlamentille parlamentin kannalta tärkeistä aiheista tarkastuskertomuksia, jotka ovat ajankohtaisia ja merkityksellisiä ja sisältävät EU:n talousarvion menoihin lisäarvoa tuottavia suosituksia.

ETT:n ja Euroopan parlamentin, erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan (jäljempänä ”CONT-valiokunta”), välisen yhteystyöhön kuuluu muutakin kuin kertomusten antaminen, ja se alkaa tarkastusaiheiden valinnasta. CONT-valiokunnalla olisi oltava mahdollisuus ehdottaa tarkastusaiheita, jotka ovat talousarvion valvonnan kannalta tärkeitä (vaikka ehdotukset, jotka eivät ole pakollisia, toteuttaa yleensä ylin tarkastuselin). ETT:n olisi tuettava CONT-valiokuntaa valiokunnan jäsenten ja ETT:n selvityskokouksessa, ennen kuin tarkastuskertomusta käsitellään CONT-valiokunnan julkisessa istunnossa. ETT voisi laatia tarkastuskohteille tarkastustulosten perusteella kysymysluettelon, joka säästäisi CONT-valiokunnan jäseniltä aikaa istuntoon valmistautumisessa. Toisaalta CONT-valiokunnan jäsenet voisivat auttaa ETT:a tukemalla tarkastuskertomusten suosituksia erityisesti silloin, kun lainsäädäntöä olisi muutettava. ETT:n suositusten täytäntöönpanon edistämiseksi CONT-valiokunnan on yleensä pidettävä jonkin ajan kuluttua toistuvia tarkastuskohteita käsitteleviä istuntoja. Tarkastuskohteet ovat velvollisia raportoimaan ETT:lle tai suoraan CONT-valiokunnalle, mitä suositusten suhteen on tehty. Tällainen velvollisuus on tarkastuskohteille hyvä kannustin keskustella vakavasti suosituksista ja panna ne täytäntöön, mikä on vielä tärkeämpää. Yksi keino tämän toteuttamiseen on myös seurantatarkastusten suorittaminen. Niillä ETT tiedottaa CONT-valiokunnalle ETT:n aiempien tarkastusten ja CONT-valiokunnan hyväksymien ETT:n suosituksia koskevien päätelmien seurauksena tehdyistä muutoksista. Näin saataisiin tietoa siitä, toimivatko tarkastuskohteet tarkastuskertomuksen tulosten mukaisesti vai tarvitaanko tiukempia toimenpiteitä tai toimia, kuten keskustelua täysistunnossa tai lainsäädäntömuutosten valmistelua.

Valtion ylimpänä tarkastajana ja toisena varapresidenttinä olen osallistunut kaikkeen edellä mainittuun toimintaan COARSin ja talousarvion valvontavaliokunnan sekä muiden elinten välillä Slovenian parlamentissa ja tuen täysin vastaavaa ETT:n ja CONT-valiokunnan välistä toimintaa.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Toiminnantarkastuksilla tutkitaan riippumattomasti, objektiivisesti ja luotettavasti sitä, toimivatko valtion tai EU:n yritykset, järjestelmät, operaatiot, ohjelmat ja erilaiset toimet niin, että niiden yhteydessä noudatetaan taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita, ja voidaanko toimia parantaa. Toiminnantarkastusten hyötyjä tai lisäarvoa tuottavat tarkastuskohteille annettavat suositukset niiden liiketoimintaprosessien parantamiseksi. Sitä varten tarkastajan on tutkittava kyseinen liiketoimintaprosessi yksityiskohtaisesti, valittava tällaista prosessia vastaava paras käytäntö ja/tai selvitettävä, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Ylin tarkastuselin esittää tarkastuskertomuksissaan suosituksia, joissa se esittää tarkastuskohteille, miten ne voisivat parantaa liiketoimintaprosessiaan välttääkseen jotkin mahdolliset riskit (muut kuin taloudelliset hyödyt) ja missä ne voisivat mahdollisesti säästää (tai parantaa tuloksiaan) (taloudelliset hyödyt). Tarkastuskohteiden mahdollisten säästöjen voitaisiin katsoa olevan tarkastuksen tuottamaa taloudellista lisäarvoa. Yksi ensimmäisiä menetelmiä ylimmän tarkastuselimen suorittaman tarkastuksen taloudellisen lisäarvon mittaamiseksi kehitettiin Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisessa tarkastusvirastossa (National Audit Office). Sen puutteet johtivat myöhemmin siihen, että tällaisten tulosten mittaamisesta tai ainakin niistä raportoimisesta luovuttiin. Siitä huolimatta valtion valtuutetun tilintarkastajan arvonimen saamiseksi tekemäni lopputyön aiheena oli Slovenian tasavallan tilintarkastustuomioistuimen työn tuloksellisuuden mittaaminen ja siinä ehdotetaan tarkastustyön taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi menetelmää, joka on NAOn menetelmän päivitetty versio ja tehty Slovenian tilintarkastustuomioistuinta koskevan lain mukaiseksi. Mielestäni ylimmän tarkastuselimen on tärkeää osoittaa veronmaksajille, että tarkastuskohteiden tarkastuksen johdosta suorittamat toimet voisivat mahdollisesti tuottaa säästöjä, jotka ovat vähintäänkin suurempia kuin ylimmän tarkastuselimen toimien rahoituskustannukset. Koska ylimmällä tarkastuselimellä on kuitenkin rajalliset valtuudet toteuttaa suosituksia, on ymmärrettävä, että vastuu suositusten toteuttamisesta ja mahdollisten säästöjen muuttamisesta todellisiksi säästöiksi on edelleen tarkastuskohteella. Näin ollen ylimmän tarkastuselimen aikaansaamaksi lisäarvoksi on mahdollista todeta vain mahdolliset julkisten varojen säästöt tai paremmat tulokset (tulot, tuotot tai tuotokset).

Julkisella sektorilla taloudellisuus, vaikuttavuus ja tehokkuus määritellään seuraavasti:

▪  Taloudellisuuden periaate tarkoittaa sitä, että resurssien (kuten materiaalien, palvelujen, työvoimakustannusten ja arvonalennusten) kustannukset minimoidaan mutta laatukin otetaan asianmukaisesti huomioon. Käytettävien resurssien on oltava käytettävissä oikea-aikaisesti, ja niiden määrän ja laadun on oltava asianmukainen ja hinnan paras mahdollinen.

▪  Tehokkuuden periaate merkitsee sitä, että käytettävissä olevat resurssit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Se koskee käytettyjen resurssien ja toisaalta saavutettujen tulosten välisiä suhteita määrä, laatu ja ajoitus huomioon ottaen.

▪  Vaikuttavuuden periaate liittyy suunniteltujen tulosten ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Julkisen sektorin taloudellisuuden tarkastaminen liittyy tiukasti julkisia hankintaprosesseja tai työsuhdetta ja palkkoja koskeviin sääntöihin. Koska julkisia hankintoja koskevat säännökset perustuvat (muun muassa) taloudellisuuden periaatteeseen ja tämä periaate sisältyy näihin säännöksiin, taloudellisuus tarkastetaan yleensä asianmukaisuuden (säännönmukaisuuden) tarkastuksen yhteydessä.

Tehokkuuden tarkastaminen sen sijaan on toiminnantarkastuksen laajin tavoite, koska siihen sisältyvät panosten ja tuotosten (tulosten) välisen suhteen selvittäminen ja siten taloudellisuutta sekä asetettujen tavoitteiden täyttymistä koskevat havainnot. Kun tutkitaan (epä)edullista suhdetta, tarkastajan on tutkittava tarkastuskohteen toimintojen koko prosessi heikon tuloksen syiden selvittämiseksi. Tällaiseen tarkastukseen kuluu enemmän aikaa, mutta sen ansiosta tarkastaja voi suositella tarkastettuun prosessiin tärkeitä parannuksia, jotka vaikuttavat riskien poistumiseen, hankintaprosessien paranemiseen, kun panosten määrä tai hinta rationalisoidaan, tai itse prosessin paranemiseen, minkä seurauksena tuotokset voivat olla suurempia, parempia tai jopa erilaisia ja prosessin tulos parempi.

Vaikuttavuuden tarkastamisessa mitataan prosessin tuotokselle tai tulokselle asetettuja tavoitteita. Sir John Whitmore otti asetettujen tavoitteiden laadun arvioimiseksi käyttöön mallin, jossa käytetään muistisääntönä englanninkielisiä lyhenteitä SMART (”Specific, Measurable, Achievable, Relevant, Time-bound” eli täsmällinen, mitattavissa oleva, toteutettavissa oleva, asiaan kuuluva, ajallisesti määrätty), PURE (”Positively stated, Understood, Relevant, Ethical” eli myönteisesti ilmaistu, ymmärrettävä, merkityksellinen, eettinen) ja CLEAR (”Challenging, Legal, Environmentally sound, Appropriate, Recorded” eli haastava, laillinen, ympäristöä säästävä, asianmukainen, muistiin merkitty). ETT ja COARS käyttävät yleensä SMART-kriteerejä arvioidessaan asetettujen tavoitteiden asianmukaisuutta ja RACER-kriteerejä (”Relevant, Accepted, Credible, Easy, Robust” eli merkityksellinen, hyväksytty, uskottava, selkeä, kestävä) arvioidessaan indikaattorien laatua. Kun mitataan tavoitteita, tulokset ovat tärkeämpiä kuin tuotokset, koska ETT on COARSin tavoin todennut, että usein saadaan tuotoksia (joita ei aina edes määritellä tarkasti) mutta ei odotettuja tuloksia. Yksi tällainen tyypillinen havainto Sloveniassa on se, että kaikki käytettävissä olevat EU:n talousarviosta maataloutta varten käytettävissä olleet määrärahat kulutettiin, uusien traktorien määrälliset tavoitteet (tuotos) täyttyivät mutta tukea saaneiden tilojen saama lisäarvo (tulos) oli pienempi kuin ennen traktorien hankkimista. Keskittyminen tulokseen tuotoksen sijasta on luultavasti syynä (sen lisäksi, että kausi 2007–2013 on n+2-säännön mukaisesti päättynyt) siihen, että ETT:n vuoden 2016 tarkastusohjelma koostuu pääasiassa tarkastuksista, joiden tavoitteena on tutkia EU:n ohjelmien ja erityisesti koheesiorahastojen vaikuttavuutta.

Myös 6E-periaate, johon sisältyy myös enemmän sosiaalisia tai ympäristöön liittyviä tavoitteita eli tasa-arvo, ekologisuus ja eettisyys (”Equality, Ecology ja Ethics”) ja vähemmän talouteen liittyviä tavoitteita, on minulle tuttu. Tarkastustavoitteiksi määritellään yleensä taloudellisuus, vaikuttavuus tai tehokkuus (”Economy, Efficiency, Effectiveness”), koska ne vastaavat kaikkien liiketoimintaprosessien panos-tuotosmallia. Tasa-arvoa, ekologisuutta ja eettisyyttä voitaisiin kuitenkin toteuttaa seuraavasti:

–  Osana tarkastuskohteen asettamia tavoitteita: Tarkastetaan esimerkiksi se, miten hyvin saavutetaan vaikuttavuus johtotehtävissä olevien työntekijöiden sukupuolten tasa-arvon (miehet/naiset) osalta. Samaa lähestymistapaa voitaisiin käyttää vaikuttavuuden tarkastamiseen ekologisuuden ja eettisyyden osalta.

–  Liiketoimintaprosessin (projektinhallinnan) tehokkuuden tarkastamisen yhteydessä: Ylin tarkastuselin voisi esimerkiksi tienrakennusprosessia tarkastaessaan tutkia, onko tarkastuskohde ottanut huomioon esimerkiksi eläinten muuttoa, uhanalaisten lajien suojelua, tieltä peräisin olevan jäteveden puhdistamista, tulvien mahdollisuutta tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat kysymykset.

–  Hankinnan taloudellisuuden ja/tai tehokkuuden tarkastamisen yhteydessä: Tarkastetaan esimerkiksi, onko julkisessa hankinnassa otettu huomioon eettisyys ja ekologisuus, kuten vihreitä hankintoja koskevat säännökset, reilun kaupan tuotteet tai paikalliset tilat.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdan mukaan toimitettaessa tarkastusta jäsenvaltioissa tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. ETT:lla on yksinomaiset valtuudet antaa riippumaton lausunto EU:n tilinpäätöksistä ja antaa kertomus tilien taustalla olevien toimien moitteetonta varainhoitoa ja laillisuutta ja asianmukaisuutta koskevista asioista sekä tilien luotettavuudesta. Ylimmät tarkastuselimet puolestaan toimivat valtuuksiensa mukaisesti kansallisissa oikeudellisissa puitteissa, ovat vastuuvelvollisia kansallisille parlamenteille ja ovat täysin riippumattomia EU:n toimielimistä. EU:n talousarviosta 80 prosenttia kuuluu komission ja jäsenvaltioiden yhteistyössä tapahtuvan hallinnoinnin piiriin, minkä vuoksi ETT:n ja kansallisten ylinten tarkastuselinten yhteistyö on olennaista, mutta EU:n talousarvion tarkastamisesta ETT ja ylimmät tarkastuselimet eivät vastaa yhdessä. Tätä epäsuhtaa pahentaa ylimpien tarkastuselinten, niiden tarkastusmallien ja niillä niiden kansallisissa tarkastusjärjestelmissä olevien asemien erilaisuus. Mielestäni Euroopan ylinten tarkastuselinten yhteyskomitea on hyvä foorumi tällaiselle yhteistyölle. Yhteyskomiteassa keskustellaan tällaisista yhteisistä tarkastusmalleista, kuten käynnissä olevassa keskustelussa tarkastusyhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä. Päätavoitteena on yhteensovittaa EU:n toimielinten ja ylinten tarkastuselinten EU:n varojen tarkastamiseksi tekemä työ. Keskustelu yhtenäisen tarkastusmallin tai kansallisten lausumien käyttöönottoa koskevista kysymyksistä on kuitenkin edelleen käynnissä eikä niistä ole vielä päätetty. Minun mielestäni parempi yhteistyö liittyy tiiviisti siihen, että kansalliset parlamentit, hallitukset ja ylimmät tarkastuselimet ymmärtävät, että EU:n varojen tehokkaampi käyttö ja valvonta kuvastavat niiden omia pyrkimyksiä ja etuja. Ja toisaalta siihen, että EU:n toimielimet ymmärtävät vastavuoroisesti kansallisia etuja ja huolia. ETT ja ylimmät tarkastuselimet tekevät jo nyt jonkin verran ETT:n työohjelman lähettämiseen ylimmille tarkastuselimille liittyvää yhteistyötä, mikä mahdollistaa sen, että ylimpien tarkastuselinten edustajat voivat osallistua tarkastukseen. Se auttaa jakamaan tietoa ja parhaita käytäntöjä ja lisää mahdollisuuksia parempaan keskinäiseen ymmärtämiseen. Ylimmät tarkastuselimet tarkastavat jossain määrin EU:n varoja, jotka sisältyvät kansallisiin talousarvioihin, mutta tarkastusmallit eivät silti ole vielä riittävän vertailukelpoisia. Tämä kuitenkin mahdollistaa sen, että ETT voi käyttää ylimpien tarkastuselinten tärkeimpiä tuloksia ohjelmasuunnittelussa, erityiskertomuksissa ja tietyissä tarkastuslausuman (DAS) näkökohdissa.

Parantamisen varaa on silti aina: Euroopan unioni pyrkii saamaan käyttöön julkisen sektorin yhteiset tilinpäätösstandardit (EPSAS), ja Euroopan komissio vahvistaa jäsenvaltioiden talousarvioprosessien ja raportoinnin yhtenäistämistä eurooppalaisen ohjausjakson kanssa. ETT:n ja kansallisten ylinten tarkastuselinten olisi parannettava yhteistyötä tietojen jakamisessa, rinnakkaisissa talousarvion tarkastuksissa erityisesti suunnitteluvaiheessa, EU:n varoja koskevien yhteisten otosten suunnittelussa talousarviotarkastuksia varten sekä tarkastuskokemusten ja tarkastustulosten jakamisessa tarkastusten välillä. Muiden kokemuksista kuuleminen olisi hyvin hyödyllistä, jotta voitaisiin välittää hyviä käytäntöjä kaikille ylimmille tarkastuselimille ja tuottaa ajankohtaista, merkityksellistä ja vertailukelpoista tietoa sidosryhmille.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Tämä on todennäköisesti yksi tärkeimmistä kysymyksistä koskien Euroopan komission ja ETT:n tulevaa asemaa suhteissa jäsenvaltioihin ja kansallisiin ylimpiin tarkastuselimiin eikä ETT voi yksinään parantaa sitä. Kuten edellisessä vastauksessa mainitsin, ylimmät tarkastuselimet ovat riippumattomia eikä ETT ole sellaisessa asemassa, että se voisi määrätä niiden työstä. Vapaaehtoinen yhteistyö tarkastusten suorittamisessa on mahdollista, mutta kaikki ylimmät tarkastuselimet eivät todennäköisesti osallistu koordinoituun tarkastukseen. Yhteyskomitean ansiosta on kuitenkin otettu joitakin edistysaskeleita.

Riippumatta yhteyskomitean tekemästä työstä ja yhtenäisen tarkastusmallin tai kansallisten lausumien käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä yhä käytävästä keskustelusta, on selvää, että tarvitaan edelleen jonkinlaista ETT:n ja ylimpien tarkastuselinten välistä tehostettua yhteistyötä. ETT:n valmiuksien kehittäminen jäsenvaltioiden tarkastusten suorittamisessa rinnakkain kansallisten ylinten tarkastuselinten kanssa ei olisi moitteettoman varainhoidon mukaista, joten mielestäni tämä ei ole hyvä ratkaisu.

Näkemykseni mukaan ja sen tosiseikan perusteella, että Euroopan komission (ei ETT:n) velvollisuutena on vaatia ja saada jäsenvaltioilta virheettömiä tietoja, Euroopan komissio on siinä asemassa, että se voisi ehdottaa Euroopan parlamentille sellaisen asetuksen hyväksymistä, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava vuosittain selvitys ylinten tarkastuselinten Euroopan komissiolle toimittamien tietojen virheettömyydestä. Ei ehkä ole välttämätöntä antaa joka vuosi tällaista selvitystä kaikista Euroopan komissiolle lähetetyistä tiedoista (koska kansallisten ylinten tarkastuskertomusten kapasiteetti ei riitä siihen), vaan sen sijaan olisi annettava vain selvitykset, jotka valitaan vuosittain ja jotka jäsenvaltioita vaaditaan antamaan Euroopan komission tunnistamien riskien, ETT:n työohjelman ja Euroopan parlamentin ehdotusten perusteella.

ETT:n olisi yhtenäistettävä ylinten tarkastuselinten tarkastusmallit vaadittujen kertomusten laatimiseksi, mikä voitaisiin tehdä yhteyskomitean puitteissa. Ensisijaisesti ETT:n tehtävänä on kuitenkin tarkastaa se, miten Euroopan komission voi vastaanottaa virheettömiä tietoja jäsenvaltioilta ja suorittaa Euroopan komission menettelyissä saatujen tietojen virheettömyyden sisäisiä tarkastuksia. ETT valitsee jäsenvaltioiden otokset ja suorittaa tarkastukset tietojen virheettömyyden jälkitarkastuksilla. Silloin ETT kuitenkin vain vahvistaa, toimivatko Euroopan komission ennakkotarkastukset asianmukaisesti, eikä sen tarkoituksena ole korvata Euroopan komission työtä.

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Kyllä, vetäytyisin silloin ehdokkuudestani. Mielestäni ETT:n jäsenten ja Euroopan parlamentin (erityisesti CONT-valiokunnan) välinen luottamus ja kunnioitus on ehdoton edellytys hyvälle yhteistyölle yhteisten tehtäviemme suorittamisessa.

Uskon kuitenkin, että tähänastisen urani (joka kuvaa sitoutumistani riippumattomaan ja ammattimaiseen julkiseen tarkastamiseen), Slovenian hallituksen ja Slovenian parlamentin EU-asioista vastaavan valiokunnan yksimielisen tuen, tässä antamieni kirjallisten vastausten ja valiokunnan kuulemistilaisuuden perusteella Euroopan parlamentti esittää suotuisan kannan ehdokkuudestani ja tukee nimittämistäni ETT:n jäseneksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.3.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 3 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Louis Aliot, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Monica Macovei, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Igor Šoltes, Bart Staes, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Richard Ashworth, Karin Kadenbach, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Xabier Benito Ziluaga

• [1]  Erityisesti valtiovaranministeriön, ympäristö- ja aluesuunnitteluministeriön, maatalousministeriön,
  liikenneministeriön ja talous- ja infrastruktuuriministeriön.
• [2]  Esimerkiksi Slovenian tasavallan moottoritieyhtiö DARS, Slovenian rautatieyhtiö, sähkön siirtoverkonhaltija ELES, sähkön jakeluverkonhaltija SODO, GEN energija, kaasuntoimittajat, vedentoimittajat ja jäteveden päästäjät sekä jäteveden käsittelijät.