Menettely : 2015/2279(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0074/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0074/2016

Keskustelut :

PV 09/05/2016 - 15
CRE 09/05/2016 - 15

Äänestykset :

PV 10/05/2016 - 6.8
CRE 10/05/2016 - 6.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0213

MIETINTÖ     
PDF 357kWORD 153k
4.4.2016
PE 572.940v02-00 A8-0074/2016

koheesiopolitiikasta EU:n vuoristoalueilla

(2015/2279(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Iliana Iotova

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

koheesiopolitiikasta EU:n vuoristoalueilla

(2015/2279(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen kolmannen osan III osaston erityisesti maatalouden osalta,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013(4),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta(5),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta(6),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta(7),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(8),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(9),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(10),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”(11),

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla(12),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman maidontuotannon jatkumisesta vuoristoalueilla, epäsuotuisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla maitokiintiön lakkauttamisen jälkeen(13),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman Alppeja koskevasta makroaluestrategiasta(14),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮAlppien aluetta koskeva Euroopan unionin strategiaˮ (COM(2015)0366) ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2015 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ˮAlppien aluetta koskeva Euroopan unionin makroaluestrategiaˮ(15),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta(16),

–  ottaa huomioon 21. tammikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta(17),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät Tonavan aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮTonavan aluetta koskeva Euroopan unionin strategiaˮ (COM(2013)0181),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta (COM(2010)0715) sekä strategiaan liittyvän ohjeellisen toimintasuunnitelman (SEC(2009)0712),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ˮKomission tiedonanto – Tonavan aluetta koskeva EU:n strategiaˮ(18),

–  ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2011 annetun alueiden komitean lausunnon aiheesta ˮTonavan aluetta koskeva EU:n strategiaˮ(19),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮMakroaluestrategioiden lisäarvoˮ (COM(2013)0468) sekä asiaankuuluvat 22. lokakuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen (COM(2014)0473),

–  ottaa huomioon Alppeja koskevan yleissopimuksen sekä sen pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon vuoristoalueista ja ohjelmasuunnittelusta 28. helmikuuta 2013 julkaistun Euromontana-järjestön tutkimuksen ˮToward Mountains 2020: Step 1 – capitalising on Euromontana work to inspire programmingˮ,

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston (osasto B – rakenne- ja koheesiopolitiikka, aluekehitys) helmikuussa 2016 julkaiseman tutkimuksen koheesiosta EU:n vuoristoalueilla (ˮResearch for REGI Committee – Cohesion in mountainous regions of the EUˮ),

–  ottaa huomioon kauden 2001–2006 Interregin Alppien aluetta koskevan ohjelman Women/Alpnet-hankkeen: paikallisinstituutioiden ja naisten resurssikeskusten verkosto: naisten osallistumisen edistäminen Alppien alueen kestävään kehitykseen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0074/2016),

A.  toteaa, että vuoristoalueiden osuus EU:n pinta-alasta on merkittävä (noin 30 prosenttia), ja katsoo, että koko EU on riippuvainen niiden ekosysteemipalveluista;

B.  toteaa, että vuoristoalueita ei ole määritelty täsmällisesti EU:n aluepolitiikassa, ja katsoo, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa (maaseuturahasto) käytettävä määritelmä ei sovi koheesiopolitiikkaan eikä sitä voi sellaisenaan käyttää koheesiopolitiikan tehokkaaseen hallinnointiin;

C.  toteaa, että ääriolosuhteidensa ja syrjäisen sijaintinsa vuoksi nämä alueet ovat rakenteellisesti epäedullisessa asemassa jopa siinä määrin, että niillä esiintyy väestökatoon ja väestön ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä, jotka voivat häiritä sukupolvien luonnollista kiertoa ja johtaa siten sosiaalisten olojen ja elämänlaadun heikkenemiseen monilla vuoristoalueilla; ottaa huomioon, että tämä johtaa usein työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen kasvuun;

D.  katsoo, että vuoristoalueiden luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa useita mahdollisuuksia työllisyyttä, yhteenkuuluvuutta ja ympäristön turvaamista koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamiseen;

E.  toteaa, että vuoristoalueiden välillä on huomattavia eroja, minkä vuoksi politiikan ja sektoreiden toimintaa on tarpeen koordinoida sekä eri vuoristoalueiden kesken (horisontaalisesti) että yksittäisten vuoristoalueiden sisällä (vertikaalisesti);

F.  katsoo, että EU:n eri välineistä, kuten maaseuturahastosta ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) vuoristoalueille suunnattavan tuen olisi oltava täydentävää tukea synergioiden luomiseksi ja tätä kautta paremman ja osallistavamman kehityksen aikaansaamiseksi;

G.  katsoo, että vuoristoalueet ovat tärkeässä asemassa jäsenvaltioiden taloudellisen, sosiaalisen ja kestävän kehityksen kannalta ja ne tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja; katsoo, että sukupuolten tasa-arvolla on tärkeä vaikutus eurooppalaiseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesioon; katsoo, että vuoristoalueiden rajat ylittävä yhteistyö on kestävä tapa edistää kyseisten alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä;

H.  katsoo, että vuoristoalueet voivat vaikuttaa osaltaan uuden tekniikan kehitykseen ja yleiseen innovointiin erityispiirteidensä vuoksi, erityisesti uusiutuvien energialähteiden runsauden ja monipuolisuuden sekä alueiden resurssi- ja energiatehokkuutta koskevan riippuvuuden vuoksi;

I.  toteaa, että vuoristoalueilla on tärkeä rooli kyseisten alueiden kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjunnan sekä alueellisten ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja suojelun kannalta; toteaa, että suurta osaa vuoristoalueista suojellaan ekologisen Natura 2000 -verkon puitteissa ja muun tyyppisten luonnonsuojelutoimien avulla, mikä toisaalta rajoittaa taloudellista toimintaa mutta toisaalta auttaa edistämään entistä kestävämpiä maanviljelymuotoja ja maatalouden kytkemistä entistä tiiviimmin muuhun taloudelliseen toimintaan; toteaa, että vuoristoalueiden viljely ja maankäyttö on hyvin tärkeää näiden alueiden hydrogeologisen vakauden kannalta;

J.  ottaa huomioon, että vuoristoalueilla on vakavia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, ilmastonmuutokseen, liikenteeseen ja väestörakenteeseen liittyviä haasteita, joihin on vastattava luomalla riittäviä yhteyksiä kaupunki- ja alankoalueisiin sekä takaamalla digitaalisten palvelujen saatavuus;

K.  toteaa, että vuoristoalueiden suojellut ekosysteemit ja niiden palvelut voivat tarjota perustan laajalle taloudelliselle toiminnalle, varsinkin maa- ja metsätaloudelle, matkailulle ja energiataloudelle, kun otetaan huomioon kyseisten alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja maatilojen erikoistuminen; katsoo, että näitä voidaan edistää koordinoiduilla toimilla ja/tai rajat ylittävällä yhteistyöllä, ja toteaa, että vuoristoalueet säilyttävät ainutlaatuiset olosuhteet ja perinteistä tietotaitoa ja tarjoavat huomattavan potentiaalin siirtyä korkealaatuisiin maatalousjärjestelmiin;

L.  ottaa huomioon, että jäätiköt ovat tunnusomaisia eurooppalaisille vuoristoille ja niillä on keskeinen merkitys niin vuorten ekosysteemeille kuin vesistöille, kun otetaan huomioon, että niiden vetäytyminen massana ja pituutena mitattuna aina 1800-luvun puolivälistä lähtien on edennyt huolestuttavasti ja että useat Euroopan jäätiköistä ovat jo tuhoutuneet tai ovat vaarassa tuhoutua vuoteen 2050 mennessä;

M.  toteaa, että ilmasto- ja topografisiin oloihin sekä etäisyyteen talouskeskuksista ja eristyneisyyteen liittyvät lisäkustannukset vaikuttavat kielteisesti vuoristoalueiden taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen; toteaa, että riittävän infrastruktuurin puute, laajakaistakattavuus mukaan luettuna, sekä vuoristoalueille suuntautuvien investointien puute leventää edelleen kuilua näiden ja muiden alueiden välillä; muistuttaa, että maataloustuotannon säilyttämistä EU:n vuoristoalueilla on tuettava fyysisillä yhteyksillä ja digitaalisten palvelujen saatavuudella ja infrastruktuurilla samoin kuin sillä, että asukkailla on mahdollisuus saada julkisia ja yleishyödyllisiä palveluja, joita ovat muun muassa koulutus, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, liikenne ja postipalvelut;

N.  toteaa, että Euroopassa on erityyppisiä vuoristoalueita, joita yhdistää se, että niillä on yhteisiä perustavaa laatua olevia haasteita, kuten heikko saavutettavuus, heikot työllistymismahdollisuudet, väestön ikääntyminen, yhteyksien puuttuminen, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ihmisen tuotantotoiminnan tehostuminen; toteaa, että näitä ongelmia täytyy selvittää aktiivisesti;

O.  katsoo, että epävakaiden markkinoiden ja hintojen, nousevien tuotantokustannusten, lisääntyvän kilpailun ja maitokiintiöiden lakkauttamisen sekä ympäristöön liittyvien haasteiden yhteydessä on olennaisen tärkeää turvata elintarviketuotanto ja maatalouden monimuotoinen rooli lisäarvon säilyttämiseksi vuoristoalueilla, kestävän työllisyyden vahvistamiseksi ja muiden tulonlähteiden mahdollistamiseksi;

P.  toteaa, että EU:n ulkorajojen vuoristoalueet kohtaavat enemmän vaikeuksia ja kaikille vuoristoalueille yhteisten kielteisten suuntausten vaikutukset kohdistuvat niihin voimakkaammin;

Q.  toteaa, että Euroopassa on monien jäsenvaltioiden halki kulkevia ja myös jäsenvaltioiden ulkopuolelle ulottuvia vuorijonoja, kuten Karpaattien vuoristo, josta EU:n laajentumisen myötä muodostui EU:n itäraja ja joka nykyisin on äärimmäisen tärkeä geopoliittinen alue, jolla yhdistyvät toisiinsa hyvin merkittävät unionin vakauteen liittyvät strategiset poliittiset intressit;

R.  ottaa huomioon, että monilta vuoristoalueilta puuttuu perusinfrastruktuuri, julkiset palvelut ja jatkuvasti saatavilla olevat yleishyödylliset palvelut, varsinkin kausityöalueilla;

S.  toteaa, että vuoristomaatalous on tärkeä osa vuoristoalueiden identiteettiä ja kulttuuria ja että se edistää näiden alueiden työllisyyttä ja tiettyjä aloja, joista voidaan mainita esimerkiksi vuoristomaatalous, metsävarat ja matkailu, kun otetaan huomioon, että niiden talouden ja työllisyyden monipuolistaminen entisestään jatkuu ja niillä on tärkeä asema kiertotaloudessa;

T.  ottaa huomioon, että eräät syrjäisimmät alueet ovat myös tuliperäisiä vuoristoalueita (aktiivisia tai levossa olevia tulivuoria, tuliperäisiä vuoristoja tai vuorijonoja sekä tuliperäisiä saaria), joista osa on vedenalaisia ja osa vedenpäällisiä, ja että niillä on niiden alueen topologiasta johtuvia ongelmia;

U.  toteaa, että vuoristoalueilla ja erityisesti epäsuotuisilla alueilla elävät naiset kohtaavat usein ongelmia korkea-asteen koulutukseen ja kunnollisiin työpaikkoihin pääsyssä;

V.  toteaa, että vuoristoalueiden väestökadon, ilmastonmuutoksen vaikutuksen, viljelymaan puutteen ja käyttämättä jättämisen ja siihen liittyvän pensaikon ja puiden kasvun sekä vuoristoniittyjen säilyttämistarpeen asettamiin erilaisiin haasteisiin olisi löydettävä ratkaisu;

W.  toteaa, että karjankasvatuksella (maitotuotteet ja laajamittainen lihantuotanto) on merkittävä rooli vuoristoalueilla monissa EU:n jäsenvaltioissa; toteaa, että vaikeilla markkinaolosuhteilla ja vakavilla kustannushaitoilla on suuri vaikutus näiden alueiden pieniin maatiloihin;

X.  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 174 artiklan 3 kohdan, jossa todetaan nimenomaisesti, että muun muassa vuoristoalueisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota; toteaa, että useilla EU:n politiikoilla, ohjelmilla ja strategioilla on välillinen vaikutus vuoristoalueisiin;

Koordinoitu lähestymistapa ja yleiset näkökohdat

1.  pyytää komissiota aloittamaan työn toiminnallisia vuoristoalueita koskevan käyttökelpoisen määritelmän laatimiseksi koheesiopolitiikan yhteydessä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa käytettävän vuoristoalueiden määritelmän lisäksi, jotta voidaan parantaa asiaa koskevien toimintatapojen ja toimien koordinointia; katsoo, että määritelmän on oltava laaja ja kattava ja siinä on otettava huomioon eri tekijöitä, kuten korkeus, saavutettavuus ja rinteen kaltevuus; kehottaa komissiota määrittelemään vuoristoalueet kattavasti siten, että määritelmä kattaa myös tuliperäiset alueet saarilla ja syrjäisimmillä alueilla samoin kuin alueet, jotka eivät ole vuoristoisia mutta jotka ovat vahvasti yhteydessä vuoristoalueisiin; huomauttaa tässä yhteydessä, että Alppien aluetta koskevassa EU:n strategiassa (EUSALP) esitetty ajatus muiden kuin vuoristoalueiden sisällyttämisestä strategiaan on hyvä aloite;

2.  katsoo, että EU:n politiikoissa olisi sovellettava erityistä lähestymistapaa vuoristoalueisiin, sillä ne kärsivät selkeistä rakenteellisista haitoista; katsoo, että nämä alueet tarvitsevat lisätukea selviytyäkseen ilmastomuutoksen aiheuttamista haasteista, pystyäkseen tarjoamaan ympärivuotista eikä ainoastaan kausiluontoista työtä, kehittymään taloudellisesti, torjumaan ja hallitsemaan luonnonkatastrofeja ja suojelemaan ympäristöä sekä auttaakseen saavuttamaan EU:n uusiutuvaa energiaa koskevat tavoitteet; katsoo tämän vuoksi, että vuoristoalueet olisi otettava huomioon EU:n politiikkojen, myös koheesiopolitiikan, kaikilla osa-alueilla siten, että otetaan käyttöön alueellinen vaikutusten arviointi;

3.  toteaa, ettei EU:lla ole erityistä vuoristoalueita koskevaa politiikkaa; huomauttaa, että nykyiset politiikkatoimet, ohjelmat ja strategiat, joilla on välillinen vaikutus näihin alueisiin, muodostavat perustan ˮEU:n vuoristoalueita koskevalle toimintaohjelmalleˮ, jonka olisi oltava pohjana vuoristoalueiden ja niistä riippuvaisten alueiden pitkän aikavälin kehitykseen tähtäävälle EU:n strategialle;

4.  pyytää komissiota valmistelemaan ˮEU:n vuoristoalueita koskevan toimintaohjelmanˮ, jonka puitteissa edistettäisiin valtioiden välisiä, rajat ylittäviä ja alueiden välisiä politiikkatoimia; katsoo, että tulevassa toimintaohjelmassa olisi määritettävä näiden alueiden kehityksen painopisteet, jotta alakohtaisia toimia olisi mahdollista sopeuttaa paremmin ja niiden rahoitukseen olisi mahdollista ohjata EU:n varoja ja jotta voitaisiin toteuttaa osallisuutta koskevia pitkäjänteisiä, kestäviä toimia;

5.  kehottaa komissiota tämän ohjelman puitteissa laatimaan erityisen ja perusteellisen Euroopan jäätiköiden suojeluohjelman niitä jäätiköitä varten, joiden on arvioitu tuhoutuvan vuoteen 2050 mennessä;

6.  vaatii lisäämään synergiaa koordinoimalla vuoristoalueisiin välillisesti vaikuttavia EU:n politiikkatoimia, strategioita ja ohjelmia, joita ovat esimerkiksi Horisontti 2020, COSME, Life, Natura 2000, EU:n laajakaistastrategia, EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, EU:n ympäristöalan toimintaohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan alueellinen yhteistyö, ERI-rahastot ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) sekä makroaluestrategioihin liittyvät hankkeet; pyytää komissiota harkitsemaan näiden ohjelmien erityistä soveltamista ja toimintaa vuoristoalueilla;

7.  painottaa, että on tärkeää saada aikaan synergiaa eri politiikanalojen, välineiden ja alojen välillä, mikä edellyttää yhdennetyn lähestymistavan soveltamista; korostaa Alppeja koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta saatua arvokasta kokemusta, jossa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat intressit;

8.  painottaa, että käyttökelpoista maata on vuoristoalueilla vain vähän, mistä saattaa aiheutua konflikteja toisistaan poikkeavien tai päällekkäisten maan luokitusta ja käyttöä koskevien intressien vuoksi; kehottaa jäsenvaltioita tämän vuoksi kehittämään ja soveltamaan sellaisia maankäytön suunnitteluun liittyviä työvälineitä, joilla helpotetaan koordinointia ja kansalaisten osallistumista alueelliseen kehittämiseen; katsoo, että Alppeja koskevan yleissopimuksen yhdyskuntasuunnittelua ja kestävää kehitystä koskeva pöytäkirja on merkittävä esimerkki, jota olisi hyödynnettävä edelleen;

9.  kannustaa niitä jäsenvaltioita, joilla on yhteinen raja yhden tai useamman muun valtion kanssa, kehittämään kyseisiä luonnonpuistoja koskevia yhteisiä hallinta-, kehitys- ja suojelualoitteita;

10.  panee merkille, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja aluepolitiikan viimeaikaisten uudistusten ansiosta unionin koheesiovarojen hallinnointi voidaan alueellistaa;

11.  vaatii hallinnasta vastaavia viranomaisia harkitsemaan ERI-rahastoista alikehittyneille vuoristoalueille kohdennettavan tuen lisäämistä kansallisella tasolla hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan monialaista lähestymistapaa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään vuoristoalueisiin tehtäviä investointeja käyttämällä toimenpideohjelmarahoitusta näille alueille;

12.  korostaa, että koheesiopolitiikan alueellinen ulottuvuus on asetettava etusijalle aluekehitystä koskevien kohdennettujen aloitteiden ja EU:n tason alueelliselle yhteistyölle annettavan lisätuen avulla;

13.  painottaa, että jäsenvaltioilla ja alueilla on maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen antama mahdollisuus luoda aihekohtaisia osaohjelmia, joissa keskitytään tarpeisiin vuoristoalueilla, jotka ovat oikeutettuja suurempaan julkisista varoista maksettavaan tukeen; kannustaa niitä hyödyntämään tällaisia mahdollisuuksia; toteaa, että tähän mennessä mitkään toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toimineet näin; katsoo kuitenkin, ettei tämä välttämättä merkitse sitä, ettei näille alueille olisi suunniteltu annettavan erityistukea;

14.  kannustaa jäsenvaltioita käyttämään yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI) ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) kaltaisia välineitä vuoristoalueiden kehityksen tukemiseen erityisten kehitysmahdollisuuksien ja -tavoitteiden mukaan; kannustaa tukemaan paikallisia toimintaryhmiä osallistavan paikallisen kehityksen hyväksi, jotta voidaan tukea rajat ylittäviä verkostoja ja yhteistyöhön perustuvia työmenetelmiä;

15.  korostaa makroaluestrategioiden nykyisen ja tulevan kehittämisen mahdollisuuksia ja merkitystä EU:n vuoristoalueiden kestävän kehityksen kannalta ottaen huomioon vahvan rajat ylittävän yhteistyön ulottuvuuden soveltuvin osin; kehottaa ottamaan huomioon EU:n muiden makroaluestrategioiden täytäntöönpanosta saadut kokemukset;

16.  suhtautuu myönteisesti Karpaattien vuoristoa koskeviin nykyisiin aloitteisiin Tonavan aluetta koskevassa EU:n strategiassa sekä Alppien aluetta koskevan EU:n makroaluestrategian edistymiseen; huomauttaa, että viimeksi mainittu on hyvä esimerkki aluekehitystä koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta, jossa otetaan huomioon vuoristoalueet ja niihin yhteydessä olevat alueet;

17.  katsoo, että Euroopan alueellisen yhteistyön väline tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet parhaiden käytäntöjen ja tiedon vaihtamiseen vuoristoalueilla, jotka sijaitsevat usein maiden raja-alueilla; vaatii, että tulevaan Euroopan alueelliseen yhteistyöhön sisältyy erityinen vuoristoulottuvuus; suhtautuu myönteisesti PADIMAn (Policies against depopulation in mountainous areas) kaltaisiin aloitteisiin, joiden tavoitteena on ratkaista vuoristoalueiden erityisiä ongelmia; korostaa Interreg-ohjelmien ja muiden yhteistyöaloitteiden, kuten eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) ja eurooppalaisen taloudellisen etuyhtymien (ETEY), merkitystä yhteisten alueiden ja vuoristojen kehittämisessä yhteisin ja koordinoiduin toimin alueilla, joilla on rajat ylittäviä vuoristoalueita;

18.  pyytää komissiota esittämään tiedonannon, johon sisältyy ˮEU:n vuoristoalueita koskeva toimintaohjelmaˮ, ja myöhemmin vuoristoalueiden kehitystä käsittelevän valkoisen kirjan, joka perustuu parhaisiin käytäntöihin ja jossa on mukana paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita, muun muassa talouselämän osapuolia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia;

19.  vaatii, että komissio ja muut sidosryhmät arvioivat perusteellisesti ja säännöllisesti EU:n vuoristoalueiden tilannetta ja analysoivat tietoja, kuten koheesiopolitiikan toimenpideohjelmien täytäntöönpanon tuloksia sekä elämänlaadun ja väestörakenteen muutoksia koskevia indikaattoreita, jotta EU:n rahoitus ja politiikka voidaan kohdentaa oikein;

20.  korostaa, että käytettävissä on oltava luotettavia tilastotietoja politiikka-aloitteiden pohjaksi;

21.  vaatii tekemään yhteistyötä EU:n ulkopuolisten valtioiden sekä alue- ja paikallishallintojen kanssa vuoristoalueita koskevan politiikan täytäntöönpanossa;

22.  pyytää komissiota edistämään rahoitusvälineiden käyttöä vuoristoalueilla konkreettisten tulosten saavuttamiseksi;

23.  suhtautuu myönteisesti meneillään olevaan koheesiopolitiikan yksinkertaistamista koskevaan keskusteluun; toivoo, että kevyemmät puitteet sekä sidosryhmille ja tuensaajille helppokäyttöisempien välineiden saatavuus edistävät EU:n vuoristoalueiden kehitystä; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota yksinkertaistamiseen ja pyrkimyksiin helpottaa investointeja vuoristoalueilla;

24.  kehottaa komissiota ehdottamaan saarten ja vuorten eurooppalaista teemavuotta;

Vuoristoalueiden työpaikat ja talouskasvu

25.  panee merkille, että vuoristoalueiden pk-yrityksillä on vakavia vaikeuksia saavutettavuuden, infrastruktuurin, yhteyksien ja henkilöresurssien puuttumisen vuoksi; pyytää komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vuoristoalueiden pk-yritysten kehittämiseen, erityisesti luonnonkatastrofeista ja ilmastonmuutoksen pahentamista katastrofeista kärsivillä alueilla, ja kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle investoinnit vuoristoalueiden infrastruktuureihin ja palveluihin; kehottaa luomaan synergioita ERI-rahastojen varojen ja muiden EU:n tukemien ohjelmien ja aloitteiden välille, jotta syntyy kokonaisvaltainen ja tehokas poliittinen lähestymistapa pk-yrityksille ja yrittäjyydelle annettavan tuen maksimoimiseksi; korostaa, että olisi kehitettävä paikkalähtöisiä vuoristoalueiden strategioita erityisten kehittämismahdollisuuksien määrittämiseksi ja että niihin olisi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla lisättäisiin paikallisten pk-yritysten yhteyksiä sekä alojen sisäisiä ja niiden välisiä suhteita ja koordinointia;

26.  korostaa, että monien toimintojen maataloustuotannon sekä matkailu- ja ympäristönsuojelutoimien kehittämisen merkitystä sekä vuoristoalueiden elintarvikeketjun strukturoinnin merkitystä, joko tuottajajärjestöjen yhtymien kautta, mikä lisää maanviljelijöiden neuvotteluvoimaa, tai luomalla paikallisia markkinoita ja lyhyitä toimitusketjuja; korostaa, että on taattava pääsy suurille markkinoille ja käynnistettävä tuotteiden laatuun, myynnin edistämiseen ja suojaamiseen liittyviä toimia, joilla parannetaan maataloustuotteiden kaupan pitämistä ja sisällytetään ne yhteisiin, tietyn maantieteellisen alueen matkailutuotteisiin; pitää tätä tärkeänä etenkin, koska vuoristoalueilla on olemassa paljon laadukkaiden elintarviketuotteiden tuotantopotentiaalia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään keskustelun erillisen, vuoristoalueella tuotettujen elintarviketuotteiden merkinnän käyttöönotosta EU:ssa;

27.  toteaa tässä yhteydessä, että vuoristoalueiden maataloustuotantoa on tuettava Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja katsoo, että on pyrittävä luomaan synergiaa maaseuturahaston ja EU:n muiden rahastojen, aloitteiden sekä yksityisten rahoitusvälineiden välille, jotta voidaan saada aikaan myönteinen vaikutus vuoristoalueisiin;

28.  on tyytyväinen EU:n metsästrategian edistymiseen; tukee metsien kestävää kehitystä EU:n tasolla, erityisesti ottaen huomioon metsien merkityksen ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; huomauttaa, että strategiassa voitaisiin painottaa metsätalouden taloudellista ulottuvuutta;

29.  katsoo, että metsätalous voi tuoda työpaikkoja ja taloudellista kehitystä vuoristoalueille ja että metsävarat on näin ollen taattava ajan kuluessa hyödyntämällä niitä kestävällä tavalla; muistuttaa, että metsät ovat keskeisen tärkeitä ekosysteemille ja että vuoristossa niillä on tärkeä tehtävä maa-, lumi- ja mutavyöryjen ja tulvien torjujina; vaatii tukea pk-yrityksille, erityisesti vuoristoalueille sijoittuneille yrityksille, jotka toimivat metsäalalla ja jotka noudattavat täysipainoisesti ympäristön kestävyyden periaatetta; korostaa erityisesti metsätalouden taloudellista ja sosiaalista merkitystä vuoristoalueilla ja pitää tärkeinä investointeja metsätalousresurssien tehokkaaseen käyttöön näillä alueilla; muistuttaa metsien tärkeydestä raaka-aineiden ja jalostustuotteiden lähteenä lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa, mikä auttaa luomaan työpaikkoja; kehottaa tässä yhteydessä keskittymään koheesiopolitiikassa entistä enemmän kestävään metsänhoitoon;

30.  kehottaa lisäkannustimiin, joilla suojellaan vuoristoalueiden pieniä jalostuslaitoksia sekä pieniä ja keskisuuria vuoristotiloja vuoristoalueilla, sillä nämä ovat tärkeitä työllistäjiä ja tuottavat erityisen laadukkaita tuotteita mutta niiden kustannukset ovat keskimäärin korkeammat ja tuotto alhaisempi kuin tehoviljelystä tai -kasvatuksesta saatava tuotto; kehottaa komissiota edistämään pilottihankkeita, joiden tavoitteena on elvyttää perinteisen taloudellisen toiminnan muotoja, kuten maatalous- ja kotiteollisuustoimintaa, vuoristoalueilla, joita uhkaa väestökato; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään virtaviivaistettuja hallinnollisia menettelyjä varojen hakemisessa ja hallinnoinnissa, jotta helpotetaan pienten yhteisöjen rahoituksen saantia pitkän aikavälin kehityksen ja markkinoille pääsyn edistämiseksi sekä tuottajajärjestöjen perustamiseksi vuoristoalueilla;

31.  kehottaa vuoristoalueilla toimivia ERI-rahastojen tuensaajia arvioimaan paikallisten teknologiapuistojen ja kestävien teollisuuspuistojen perustamisen mahdollisuutta ja tarpeita ja harkitsemaan tällaisten puistojen rakentamista EU:n ja kansallisin varoin asianmukaisten toteutettavuustutkimusten ja kustannus-hyötyanalyysien jälkeen;

32.  korostaa, että älykkään erikoistumisen strategiat ovat soveltuvin osin tarpeen vuoristoalueiden tarjoamien mahdollisuuksien vauhdittamiseksi;

33.  painottaa merkittävää asemaa, joka yhteisötalouden yrityksillä ja osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden kaltaisilla vaihtoehtoisilla liiketoimintamalleilla voi olla vuoristoalueiden osallistavassa ja kestävässä kehittämisessä, myös marginalisoituneiden ryhmien syrjäytymisen ja sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistamisessa;

34.  kannattaa ERI-rahastojen hyödyntämistä saastuttamattomilla ja tulevaisuuteen suuntautuneilla taloudenaloilla, kuten kestävässä matkailussa, kulttuuriperinnön vaalimisessa, kestävässä metsätaloudessa, nopeiden internetyhteyksien kehittämisessä, käsiteollisuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla; korostaa, että on tärkeää kehittää uusia matkailumalleja ja edistää olemassa olevia menestyksekkäitä matkailumalleja;

Vuoristoalueiden sosioekonominen ulottuvuus

35.  huomauttaa, että koheesiopolitiikassa voitaisiin painottaa vähähiiliseen, ilmastonmuutoksen vaikutukset kestävään, resurssitehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään talouteen siirtymisen tukemista;

36.  katsoo, että työntekijöiden pätevyyden lisäämisen ja uusien vihreän talouden työpaikkojen luomisen olisi kuuluttava ERI-rahastojen investointiprioriteetteihin, ja painottaa, että EU:n politiikkatoimien avulla olisi tuettava koulutusta vuoristomaatalouden, kestävän matkailun, käsiteollisuuden, kestävän metsätalouden ja uusiutuvaan energiaan liittyvän tekniikan kaltaisilla aloilla;

37.  panee tyytyväisenä merkille aloitteet nuorten houkuttelemiseksi maatalousalalle ja kehottaa komissiota laatimaan samanlaisia ohjelmia vuoristoalueille; vaatii, että toimet, joilla kannustetaan nuoria yrittäjiä kulttuuriperintöön liittyvään yritystoimintaan, eivät saa rajoittua pelkästään kausitoimintaan; korostaa tieteellisten laitosten ja muiden vuoristomaataloutta käsittelevien koulutuslaitosten tehtävää; kannustaa nuoria viljelijöitä osallistumaan vaihto-ohjelmiin ja käyttämään verkko-oppimisympäristöjä;

38.  korostaa naisten ja tyttöjen koulutuksen merkitystä ja sitä, että on tärkeää saada lisää naisia sellaisille aloille kuin tiede, tekniikka, insinööritieteet, matematiikka ja yrittäjyys, myös vihreän talouden aloille; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että tuetaan ja kannustetaan naispuolisia viljelijöitä ja naisia, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina suoramarkkinoinnissa, matkailussa ja käsiteollisuudessa ja niihin liittyvissä hankkeissa; korostaa naisten roolin ja aktiivisen läsnäolon merkitystä vuoristoalueilla erityisesti innovointi- ja yhteistyöprosessien edistämisessä ja näiden alueiden asianmukaisen toiminnan säilyttämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän vuoksi käyttämään Euroopan sosiaalirahaston ja rajat ylittävien hankkeiden olemassa olevia resursseja ja menettelyjä naisille myönnettäviin mikrorahoitus- ja mikroluottoaloitteisiin ja uramahdollisuuksien luomiseksi naisille;

39.  korostaa, että vuoristoalueiden ja EU:n tehokkaiden toimien merkitys on sisällytetty YMP:n viimeisimpään uudistukseen; katsoo, että YMP:n pitäisi paitsi pyrkiä korvaamaan viljelijöiden kärsimiä luontoon tai talouteen liittyviä haittoja, myös antaa heille keinoja hyödyntää etujaan;

40.  painottaa YMP:n ensimmäisen pilarin tukien merkitystä vuoristoalueiden maataloustuotannon ja maanviljelijöiden tulojen säilyttämisessä; muistuttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus myös suoriin erityistukiin ja tuotantosidonnaisiin maksuihin; muistuttaa, että monissa jäsenvaltioissa jotkin ensimmäiseen pilariin sisältyvät tuotannosta irrotetut tuet ovat huomattavasti pienempiä kuin pääasiallisilla maatalousalueilla, mikä johtuu riittämättömästä sisäisestä lähentymisestä, ja että tämä rajoittaa tilojen kilpailukykyä entisestään;

41.  katsoo, että YMP:n toisen pilarin toimilla on taattava maataloustuotannon ja jalostusteollisuuden kestävyys, kilpailukyky ja monipuolisuus vuoristoalueilla; katsoo myös, että tällaiset toimet voisivat auttaa saamaan aikaan ”maaseudun renessanssin” tukemalla monitoimisten maatilojen kehittämishankkeita, joilla luodaan lisäarvoa ja innovaatioita, ja suosimalla maatalousinvestointeja (rakennuksiin, erityisvarusteisiin, nykyaikaistamiseen jne.) ja suojelemalla kotoperäisiä rotuja;

42.  katsoo, että maitotaloudessa alakohtaisella lähestymistavalla olisi pyrittävä kestävän maidontuotannon varmistamiseen vuoristoalueilla, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia tarjoamaan YMP:n toisen pilarin kautta täydentäviä liitännäistoimia haittaa kärsineelle maidontuotannolle päämääränä ylläpitää ja vahvistaa maataloutta ja maatilojen, etenkin pienten tilojen, tehokasta toimintaa näillä alueilla;

43.  korostaa harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevän koulutusmallin mahdollisuuksia vuoristoalueilla; viittaa joissakin jäsenvaltioissa saatuihin rohkaiseviin tuloksiin; suhtautuu myönteisesti harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviin koulutushankkeisiin eri puolilla unionia;

44.  katsoo, että asianmukainen fyysinen ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri luo mahdollisuuksia taloudelliseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen sekä kulttuuriseen toimintaan ja vähentää syrjäisen sijainnin ja eristyneisyyden aiheuttamia vaikutuksia; kehottaa komissiota laatimaan erityisiä suosituksia matkailualan ammattitaitoisen työvoiman puutteen poistamiseksi ja puuttumaan erityisesti vähemmän houkuttelevien työpaikkojen ja riittämättömän palkan haasteisiin sekä lisäämään urakehitysmahdollisuuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan Euroopan sosiaalirahastojen kautta vuoristoalueiden infrastruktuuriin investointeja, joilla pyritään tekemään niistä houkuttelevampia talouden toimijoille;

45.  kannattaa innovatiivisia ratkaisuja, myös tietoteknisiä ratkaisuja, laadukkaan peruskoulutuksen sekä virallisen ja epävirallisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien saatavuuden turvaamiseksi syrjäisillä vuoristoalueilla esimerkiksi vuoristoalueiden, kaupunkien ja yliopistojen välisen yhteistyön keinoin; painottaa korkealaatuisen korkea-asteen koulutuksen tarvetta ja korostaa etäopetusjärjestelmissä piileviä mahdollisuuksia, sillä nämä mahdollistavat opetuksen ja oppimisen syrjäisillä alueilla; korostaa, että sekä yhdenvertainen pääsy koulutukseen ja lastenhoitopalveluihin että toisaalta lisäkoulutus ja vanhenevan väestön ammatillinen uudelleenkoulutus, jolla helpotetaan heidän aktiivista integroitumistaan työmarkkinoille, ovat tärkeitä kysymyksiä, joita on käsiteltävä, jotta voidaan pysäyttää kyseisten alueiden negatiivinen väestönkehitys;

46.  vaatii, että vuoristoalueiden terveydenhuoltolaitoksia on kehitettävä ja parannettava muun muassa rajat ylittävillä yhteistyöaloitteilla, myös kehittämällä tarvittaessa rajat ylittäviä terveydenhuoltoyksikköjä; kehottaa kehittämään vapaaehtoistoimintaa julkisissa palveluissa joissakin jäsenvaltioissa rekisteröityjen hyvien käytäntöjen mukaisesti;

47.  muistuttaa, että julkisten palvelujen yleistä saatavuutta koskeva periaate on taattava kaikilla EU:n alueilla, ja painottaa, että jäsenvaltioiden ja alueiden on rohkaistava vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen, myös tarvittaessa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä vuoristoalueilla;

48.  painottaa nuorisotyöttömyysaloitteen ja nuorisotakuun entistä tehokkaamman täytäntöönpanon merkitystä, sillä ne tarjoavat hyvän tilaisuuden pysäyttää nuorten poismuutto vuoristoalueilta ja ratkaista näin väestökriisin ja väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia; vaatii laatimaan nuorisotyöttömyysaloitteita, joilla vastataan erityisesti kehityksessä jälkeen jääneiden vuoristoalueiden tarpeisiin;

49.  painottaa, että sukupuolten eriarvoisuus jatkuu vuoristoalueiden yhteisöissä erityisesti marginalisoituneissa yhteisöissä ja haavoittuvissa ryhmissä; kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia toimia kaikkien politiikanalojen horisontaalisella ja vertikaalisella tasolla erityisesti näiden alueiden yhteyksiä koskevan politiikan rahoittamiseksi; kehottaa toteuttamaan vertailevan analyysin naisten tilanteen erityispiirteistä vuoristoalueilla, erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevilla vuoristoalueilla;

50.  rohkaisee ja kehottaa tukemaan myös ERI-rahastojen käytön avulla aloitteita, joilla parannetaan sosiaalista ja kulttuurista koheesiota ja osallistamista vuoristoyhteisöissä ja poistetaan niiden fyysinen eristyminen ja kulttuurin moninaisuuden puuttuminen erityisesti mahdollistamalla pääsy ja suora osallistuminen taiteisiin ja kulttuurielämään;

51.  pitää tärkeinä alueellisia yhdennettyjä aloitteita, joiden tavoitteena on alueelle muuttavien sopeuttaminen vuoristoalueiden sekä väestökadosta kärsivien alueiden demografisten sekä sosiaalisten ja taloudellisten olojen kohentamis- ja elvytysprosessien yhteydessä; kehottaa komissiota tukemaan ja edistämään näiden aloitteiden levittämistä;

Ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta vuoristoalueilla

52.  muistuttaa, että vuoristoalueilla on runsaasti erilaisia uusiutuvia energialähteitä; katsoo, että näiden alueiden tulisi näyttää esimerkkiä EU:n uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; kehottaa komissiota keskittymään politiikkatoimiin, joilla edistetään ja helpotetaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä vuoristoalueilla;

53.  painottaa, että korkeiden vuorten tyypillisiä eläinlajeja, kuten vuorikauriita, alppikauriita, suuria petolintuja, karhuja, susia ja ilveksiä, jotka esiintyvät rajat ylittävien vuorijonojen alueella, on suojeltava unionin tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan korkeiden vuorten tyypillisten lajien suojelu- ja takaisinistutussuunnitelman; tuomitsee sen, että joissakin jäsenvaltioissa näitä lajeja metsästetään massiivisesti ja sattumanvaraisesti, kun tiettyjen villieläinten keskuudessa leviää jokin sairaus, ja sen, että karjankasvattajat tekevät tätä tietyille lajeille, joiden esiintymistä tai takaisinistutusta he vastustavat;

54.  painottaa lisäksi tuliperäisten vuoristoalueiden ja tulivuorten potentiaalia, erityisesti niiden merkitystä tulivuorten tutkimuksessa, uusiutuviin energiamuotoihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa sekä luonnonkatastrofien, kuten tulivuorenpurkauksien, torjunnan ja hallinnan tukemisessa;

55.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota erittelemään ne korkeilla vuorilla sijaitsevat matkakohteet, joilla autokielto vaikuttaisi myönteisesti jäätiköiden sulamisen paikallisiin torjuntatoimiin;

56.  vaatii, että EU:n uusiutuvaa energiaa koskevissa tavoitteissa ja uusiutuvien energialähteiden käytössä on otettava huomioon luonnon ja ympäristön tasapaino myös vuoristoalueilla; muistuttaa, että vesivoima ja biomassan hankinta voivat joissain tapauksissa vaikuttaa ekosysteemeihin ja että tuuli- ja aurinkovoimalat saattavat aiheuttaa maisemahaittoja mutta ne luovat samalla paikallista kehitystä;

57.  panee merkille, että vuoristoalueet, mukaan lukien tuliperäiset vuoristoalueet ja niiden ekosysteemit, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle ja hydrogeologisille riskeille, joiden vaikutukset ovat erityisen merkittävät kyseisillä alueilla muun muassa luonnononnettomuuksien uhan lisääntymisen vuoksi, ja toteaa, että luonnonuhilla voi olla ympäristöseurauksia myös ympäröiville alueille ja kielteisiä seurauksia talouskehitykselle ja matkailulle; katsoo tämän vuoksi, että ympäristön turvaamisen, ilmastonmuutoksen torjunnan ja asianmukaisten ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävien toimien toteuttamisen on oltava tulevan ˮEU:n vuoristoalueita koskevan toimintaohjelmanˮ ytimessä, ja toteaa, että tähän kuuluu myös ilmastonmuutosta koskeva toimintasuunnitelma; tähdentää myös, että kyseisillä alueilla on kehitettävä hyvien käytäntöjen analysointi- ja vaihtoverkosto;

58.  painottaa, että on tärkeää säilyttää ja suojella vuoristoalueiden ainutlaatuisia luontotyyppejä ja kehittää niitä kestävällä tavalla, myös palauttamalla luonnon ja maaperän monimuotoisuutta, edistämällä luonnonperinnön ja ekosysteemipalvelujen säilyttämistä sekä panostamalla vihreään infrastruktuuriin, mikä tarjoaa myös työllistymismahdollisuuksia näillä aloilla; muistuttaa, kuinka tärkeitä ovat viljely sekä kestävä maatalousmaan- ja metsänhoito vuoristoalueilla pyrittäessä säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja suojelemaan vuoristoalueita ympäristöön ja maisemiin kohdistuvilta haitoilta;

59.  korostaa, että vuoristoalueet ovat tärkeä vesivarojen lähde ja että vesivarat on turvattava ja niitä on hoidettava kestävällä tavalla; panee merkille, että tietyt kaupunkialueet ovat riippuvaisia vuoristoalueiden ekosysteemipalveluista ja että nämä alueet eivät useinkaan saa niistä kohtuullista vastinetta; kehottaa paikallisviranomaisia harkitsemaan yhteistyöhankkeiden muodossa toteutettavia kumppanuuksia vuoristoalueiden läheisyydessä sijaitseville kaupunkiympäristöille jaettavan veden keräämiseksi ja suojelemiseksi; tukee tältä osin rahoitusta veden varastointitoimille, joiden avulla varmistetaan maatalousalueiden kestävä ja tehokas kastelu ja jokien vedenpinnan vähimmäistaso;

60.  kannattaa kestävän matkailun kehittämistä, sillä se tarjoaa mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen ja näiden alueiden kestävän kehityksen edistämiseen; korostaa tarvetta kehittää laajakaistaisia internet-yhteyksiä kestävän matkailun perustana;

61.  toteaa, että tarvitaan aktiivista synergiaan perustuvaa yhteistyötä maanviljelyn ja muun taloudellisen toiminnan välillä ekologisen Natura 2000 -verkon alueilla ja muilla vuoristoalueilla sijaitsevilla suojelluilla alueilla (kuten kansallispuistot ja maisemapuistot);

Vuoristoalueiden saavutettavuus ja yhteydet

62.  katsoo, että internetillä ja erityisesti seuraavan sukupolven yhteystekniikoilla (NGA) on olennainen merkitys vuoristoalueiden haasteiden ratkaisemisessa; muistuttaa, että internetiin kytkeytyy yleishyödyllisiä palveluja ja että tällaisten palvelujen käyttömahdollisuuden puuttuminen voi johtaa väestökatoon;

63.  kehottaa jäsenvaltioita valmistelemaan kannustimia, joiden avulla muodostetaan entistä aktiivisemmin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia vuoristoalueilla, liikenne-, viestintä- ja energiainfrastruktuurin alalla, sillä taloudellisen rajoittuneisuuden vuoksi näiden palvelujen turvaaminen ei ole kannattavaa; korostaa, että ainoastaan entistä parempi ja riittävän laadukas liikenne- ja muu infrastruktuuri voi taata talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisen vuoristoalueilla;

64.  panee merkille, että matkailuun vaikuttaa merkittävästi olemassa oleva infrastruktuuri ja yleishyödyllisten palvelujen saatavuus; pyytää komissiota tutkimaan, onko mahdollisuuksia luoda vuoristoalueiden matkailun tueksi infrastruktuuria;

65.  toteaa, että uusi tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa moninaisia mahdollisuuksia työllisyydelle, sosiaaliselle osallisuudelle ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiselle kehittyvässä digitaalitaloudessa; katsoo, että näiden mahdollisuuksien edistämiseen tarvitaan ERI-rahastojen erityistä tukea; kehottaa jäsenvaltioita edistämään etätyötä, sähköistä kaupankäyntiä ja digitaalisten myynninedistämiskanavien käyttöä kyseisillä alueilla, jotta voidaan parantaa kustannusten hallintaa yrityksissä; katsoo, että uusien tietotekniikkojen käyttömahdollisuuden parantaminen voi edistää etäkoulutushankkeiden kehittämistä alueilla, joilla on puutetta opettajista, sekä sähköisten terveyspalveluiden kehittämistä, mikä ehkäisee vuoristoalueiden väestönkatoa; katsoo, että on tärkeää ehdottaa ja jakaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä, jotka voivat osaltaan edistää vuoristoalueiden talouden monipuolistamista;

66.  suhtautuu myönteisesti EU:n ˮsatelliittisetelijärjestelmäänˮ (Satellite Voucher Scheme), jonka ansiosta satelliittiyhteydet ovat käyttökelpoinen vaihtoehto alueilla, joilla ei ole riittävää infrastruktuuria tai joista sijoittajat eivät ole kiinnostuneita;

67.  pyytää, että komissio ottaa laajakaistayhteyksiä koskevaa politiikkaa laatiessaan huomioon infrastruktuurin riittämättömyyden ja sijoittajien kiinnostuksen puuttumisen, jotka ovat seurausta vuoristoalueiden harvasta asutuksesta ja syrjäisestä sijainnista; pyytää komissiota laatimaan näiden alueiden digitaalisen kuilun poistamiseen tähtäävää politiikkaa muun muassa tarvittavien julkisten investointien kautta;

68.  muistuttaa, että vuoristoalueiden, jotka ovat tietyissä jäsenvaltioissa myös syrjäisiä alueita, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys riippuu niiden ja muiden alueiden välisistä liikenneyhteyksistä joko jäsenvaltion sisällä tai yli rajojen; kehottaa kansallisia viranomaisia yhteistyössä komission kanssa helpottamaan sellaisten hankkeiden täytäntöönpanoa, jotka koskevat vuoristoalueiden liikenneyhteyksiä tärkeimpiin kansallisiin tai Euroopan laajuisiin väyliin ja liikennekäytäviin ja erityisesti TEN-T-liikenneinfrastruktuuriin, käyttämällä EU:n eri rahastoja ja rahoitusvälineitä, myös EIP:n investointeja;

69.  kannustaa Euroopan vuoristoalueita investoimaan Euroopan aluekehitysrahaston varoja entistä tehokkaampien ja paremmin yhteen liitettyjen rautatieverkostojen ja raitiovaunuverkostojen kehittämiseen;

°

°  °

70.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

PERUSTELUT

EU:n vuoristoalueet ovat harvoin keskeisellä sijalla koheesiopolitiikassa. Alueellisesta ulottuvuudesta keskustellaan, mutta vuoristot jäävät usein sivuosaan, ja jäsenvaltioiden oletetaan kiinnittävän itse huomiota vuoristoalueisiin ja niihin liittyviin haasteisiin. EU:n varoilla pyritään kuitenkin usein saavuttamaan tiettyjä tuloksia. Vuoristoalueisiin investoiminen on vaikeaa riittämättömän infrastruktuurin ja syrjäisen sijainnin aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi. Tämä johtaa vuoristoalueiden huomiotta jäämiseen.

Tässä mietinnössä käsitellään, kuinka EU:n vuoristoalueet voivat vaikuttaa osaltaan EU:n tavoitteiden, kuten Eurooppa 2020 -strategian, toteutumiseen. Vuoristoalueiden runsaat luonnonvarat ja voimavarat voivat synnyttää työpaikkoja ja parantaa näin työllisyyttä EU:ssa. Tämä koskee erityisesti vihreitä työpaikkoja, joiden avulla voidaan torjua ilmastonmuutosta. Uusiutuvien energialähteiden runsaus ja monipuolisuus voi edistää EU:n uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samalla EU:n varoilla voidaan vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä EU:n vähemmän kehittyneillä vuoristoalueilla. Vuoristoalueiden monien voimavarojen kehittäminen voi myös parantaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta luomalla kestävää taloudellista kehitystä näillä alueilla. Vihreän kasvun keskuksina vuoristot voivat olla johtava tekijä kestävän kasvun edistämisessä EU:ssa.

Vuoristoalueiden määritelmä

Vuoristoalueet on määritelty Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston yhteydessä(20). Tämä määritelmä koskee erityisesti maataloutta, koska siinä otetaan huomioon lyhyempi kasvukausi ja koneiden käytön estyminen jyrkkien rinteiden vuoksi.

Vuoristoalueita koskeva kokonaisvaltainen EU:n lähestymistapa edellyttää myös aluepolitiikassa sovellettavan määritelmän laatimista. Tässä mietinnössä tuodaan esiin, että vuoristoalueiden ja niitä ympäröivien alueiden ja kaupunkialueiden välinen olennainen yhteys on otettava huomioon. Alppien aluetta koskeva EU:n strategia on hyvä esimerkki näiden alueiden sisällyttämisestä vuoristoaluetta koskevaan strategiaan. Se koskee yli 70:tä miljoonaa ihmistä(21), joista moni ei asu vuoristossa. Tällainen vuoristoalueiden kestävää kehitystä koskeva lähestymistapa on otettava käyttöön koheesiopolitiikassa.

Vaatimus EU:n vuoristoalueita koskevasta toimintaohjelmasta

Määritelmän lisäksi tarvitaan vuoristopolitiikkaa koskeva konkreettinen ehdotus. Tämä tuodaan esiin mietinnössä vaatimalla EU:n vuoristoalueita koskevan toimintaohjelman laatimista.

Toimintaohjelman perustana ovat erilaiset vuoristoalueisiin välillisesti liittyvät politiikat: Horisontti 2020, COSME, Life, Natura 2000, EU:n laajakaistastrategia, EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, EU:n ympäristöalan toimintaohjelma, Verkkojen Eurooppa -väline (CEF), Euroopan alueellinen yhteistyö, Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) ja Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR); Nämä politiikat liittyvät ja vaikuttavat vuoristoalueisiin, mutta vuoristoja koskevaa selkeää, yksittäistä poliittista lähestymistapaa ei ole olemassa. Toimintaohjelma loisi näin puitteet, joilla vuoristoalueet saisivat lisähuomiota koheesiopolitiikassa. Toinen hyöty olisi, että se loisi perustan alueelliselle painotukselle seuraavalla ohjelmakaudella. Ajan mittaan tämä toimintaohjelma voisi myös muodostaa vuoristoalueiden kehittämistä koskevan laajemman strategian ytimen.

Vuoristoalueita koskevien EU:n politiikkatoimien koordinointi

Koordinoitu lähestymistapa on sen muodosta riippumatta olennaisen tärkeä, jotta voidaan varmistaa EU:n rahoituksen asianmukainen strateginen suuntaaminen kestävään ja osallistavaan kasvuun. Tässä mietinnössä vaaditaan sekä laatimaan EU:n vuoristoalueita koskeva toimintaohjelma että ottamaan vuoristoulottuvuus huomioon EU:n tulevissa ohjelmissa ja politiikoissa, erityisesti ESIR-rahastossa. Koheesiopolitiikan nykyinen ohjelmakausi on vasta alussa, mutta koheesiopolitiikassa on nyt otettava ensiaskeleet vuoristoalueiden hyväksi. Tämän vuoksi mietinnössä vaaditaan lisäämään ERI-rahastojen tukea kehityksessä jälkeen jääneille vuoristoalueille, jotka voidaan ottaa huomioon seuraavalla ohjelmakaudella. Ilmaus ˮkehityksessä jälkeen jäänytˮ on lisätty, koska samassa jäsenvaltiossa on hyvin kehittyneitä ja vähemmän kehittyneitä vuoristoalueita. Kehityksessä jälkeen jääneet alueet ovat niitä, jotka tarvitsevat EU:n tukea erityisistä haasteista selviämiseksi sekä kestävän kasvun ja myöhemmin yhteenkuuluvuuden aikaansaamiseksi. Mietinnössä vaaditaan myös erityisen vuoristoulottuvuuden sisällyttämistä Euroopan alueelliseen yhteistyöhön. Tämä vauhdittaisi EU:n vuoristopolitiikkaa laajentamalla parhaisiin käytäntöihin liittyvää alustaa näillä alueilla.

Kestävän kasvun pilarit

Tässä mietinnössä tarkastellaan myös, mitä toimintaohjelmassa ja erityisessä vuoristopolitiikassa voitaisiin ottaa huomioon. Painopisteenä on kolmenlainen kasvu, johon EU pyrkii, eli älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tällainen kasvu ja vuoristoalueet liittyvät toisiinsa, koska kasvun edellytyksenä on ympäristön säilyttämisen huomioon ottaminen ja lähestymistapa, jonka avulla voidaan ratkaista vuoristoalueiden yhteiset, erityisesti yhteyksiin ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet. Tämän vuoksi mietinnössä vaaditaan tukemaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä vuoristoalueilla, ottaen kuitenkin huomioon niiden mahdolliset ympäristövaikutukset. Mietinnössä vaaditaan myös edistämään digitaalisen kuilun poistamista, joka olisi merkittävä askel pyrittäessä pysäyttämään eräiden vuoristoalueiden väestökato. Vuoristoalueet ovat jo nyt haluttu asuinympäristö(22). Yhteyksiä ja saavutettavuutta parantavan EU:n tuen lisääminen tekisi niistä houkuttelevampia asumisen ja pk-yritysten perustamisen kannalta.

24.2.2016

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO

aluekehitysvaliokunnalle

koheesiopolitiikasta EU:n vuoristoalueilla

(2015/2279(INI))

Valmistelija: Michel Dantin

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen III osaston erityisesti maatalouden osalta(23),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta(24) (25),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta(26) (27),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta(28) (29),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteuttavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 kumoamisesta(30) (31),

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman taloudellista ja sosiaalista kehitystä koskevasta Euroopan unionin strategiasta vuoristo- ja saarialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla(32) (33),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman maidontuotannon jatkumisesta vuoristoalueilla, epäsuotuisilla alueilla ja syrjäisimmillä alueilla maitokiintiön lakkauttamisen jälkeen(34) (35),

A.  toteaa, että ilmasto- ja topografisiin oloihin sekä etäisyyteen talouskeskuksista ja eristyneisyyteen liittyvät lisäkustannukset vaikuttavat kielteisesti vuoristoalueiden taloudelliseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen; toteaa, että riittävän infrastruktuurin puute, laajakaistakattavuus mukaan luettuna, sekä vuoristoalueille suuntautuvien investointien puute leventää edelleen kuilua näiden ja muiden alueiden välillä; muistuttaa, että maataloustuotannon säilyttämistä EU:n vuoristoalueilla on tuettava fyysisillä yhteyksillä ja digitaalisella saatavuudella ja infrastruktuurilla samoin kuin sillä, että asukkailla on mahdollisuus saada julkisia palveluja ja yleishyödyllisiä palveluja, joita ovat muun muassa koulutus, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto, liikenne ja postipalvelut;

B.  katsoo, että epävakaiden markkinoiden ja hintojen, nousevien tuotantokustannusten, lisääntyvän kilpailun ja maitokiintiöiden lakkauttamisen sekä ympäristöön liittyvien haasteiden yhteydessä on olennaisen tärkeää turvata elintarviketuotanto ja maatalouden monimuotoinen rooli lisäarvon säilyttämiseksi vuoristoalueilla, kestävän työllisyyden vahvistamiseksi ja muiden tulonlähteiden mahdollistamiseksi;

C.  toteaa, että vuoristoalueiden väestökadon, ilmastonmuutoksen vaikutuksen, viljelymaan puutteen ja käyttämättä jättämisen ja siihen liittyvän pensaikon ja puiden kasvun sekä vuoristoniittyjen säilyttämistarpeen asettamiin erilaisiin haasteisiin olisi löydettävä ratkaisu;

D.  toteaa, että vuoristoalueilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja alueellisten ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja suojelun kannalta (suurta osaa vuoristoalueista suojellaan ekologisen Natura 2000 -verkon puitteissa ja muuntyyppisten luonnonsuojelutoimien avulla); toteaa, että vuoristoalueiden viljely ja maankäyttö on hyvin tärkeää näiden alueiden hydrogeologisen vakauden kannalta;

E.  toteaa, että vuoristoalueet säilyttävät ainutlaatuiset olosuhteet ja perinteistä tietotaitoa ja tarjoavat huomattavan potentiaalin siirtyä korkealaatuisiin maatalousjärjestelmiin; toteaa, että vuoristoalueiden tuottajaryhmittymät ja -järjestöt voivat vahvistaa näiden alueiden tuottajien neuvotteluvoimaa ja samalla vastustaa heihin kohdistuvia syrjiviä kauppakäytäntöjä;

F.  katsoo, että vuoristoalueiden kestävää taloudellista ja sosiaalista kehittymistä voidaan edistää koordinoiduilla toimilla ja/tai rajat ylittävällä yhteistyöllä maa- ja metsätaloudessa, käsiteollisuudessa ja matkailussa samoin kuin kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisessä ja lisäksi sitä voidaan tukea maatilojen erikoistumisella;

G.  toteaa, että karjankasvatuksella (maitotuotteet ja laajamittainen lihantuotanto) on merkittävä rooli vuoristoalueilla monissa EU:n jäsenvaltioissa; toteaa, että vaikeilla markkinaolosuhteilla ja vakavilla kustannushaitoilla on suuri vaikutus näiden alueiden pieniin maatiloihin;

Koheesiorahastojen hallinnointi ja synergia

1.  pitää valitettavana, että alakohtaisista EU:n toimista ja tukivälineistä huolimatta ei vielä ole olemassa unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa vuoristoalueisiin; on vakuuttunut siitä, että tarvitaan EU:n vuoristoalueita koskeva unionin strategia, jolla pyritään parantamaan asiaa koskevien toimintatapojen ja toimien koordinointia; ehdottaa näin ollen, että pyritään hyväksymään koheesiopolitiikan yhteydessä vuoristoalueiden yhteinen toiminnallinen määritelmä, joka on yhdenmukainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa käytetyn vuoristoalueiden määritelmän kanssa, sellaisten alueiden kattamiseksi, joilla maataloustuotantoa luonnehtivat erityistekijät, kuten maankäytön huomattavat rajoitukset kaltevuuden ja korkeuden, maaperän tuottavuuden, hyvin vaikeiden ilmasto-olosuhteiden ja erittäin kalliiden erityistarvikkeiden käytön vuoksi;

2.  panee merkille, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ja aluepolitiikan viimeaikaisten uudistusten ansiosta unionin koheesiovarojen hallinnointi voidaan alueellistaa;

3.  katsoo, että maaseuturahaston on oltava erottamaton osa älykkään erikoistumisen ja monitoimisen kehityksen strategioita vuoristoalueilla; pyytää tämän vuoksi komissiota, jäsenvaltioita ja alueita vahvistamaan vuoristoalueisiin liittyvien eri rahastojen ja toimien välisiä synergioita, kun toimintaohjelmia valmistellaan, tarkastellaan ja hyväksytään, kun vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tai kun toimintaohjelmia muutetaan; kehottaa käyttämään entistä enemmän EU:n aloitteita, kuten paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja paikallisia toimintaryhmiä, jotta voidaan tukea rajat ylittäviä verkostoja ja yhteistyöhön perustuvia työmenetelmiä;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään paikallisten ja alueellisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja talouden toimijoiden välisiä strategioita vuoristoalueilla yhteisten toimintasuunnitelmien laatimiseksi vuoristoalueiden ja niiden aluesuunnittelun kehittämiseksi sekä niiden suojelemiseksi; pitää tältä osin myönteisenä Alppien alueen makroaluestrategiaa koskevaa aloitetta ja tukee sitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon EU:n muiden makroalueellisten strategioiden toteuttamisesta saadut kokemukset, ennen kuin ne pyrkivät samanlaiseen lähestymistapaan omilla vuoristoalueillaan;

Investoinnit, kilpailukyky ja talouden monipuolistaminen

5.  korostaa, että vuoristoalueiden ja EU:n tehokkaiden toimien merkitys on sisällytetty YMP:n viimeisimpään uudistukseen; katsoo, että YMP:n pitäisi paitsi pyrkiä korvaamaan viljelijöiden kärsimiä luontoon tai talouteen liittyviä haittoja, myös antaa heille keinoja hyödyntää etujaan;

6.  painottaa YMP:n ensimmäisen pilarin tukien merkitystä vuoristoalueiden maataloustuotannon ja maanviljelijöiden tulojen säilyttämisessä; muistuttaa, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioilla on mahdollisuus myös suoriin erityistukiin ja tuotantosidonnaisiin maksuihin; muistuttaa, että monissa jäsenvaltioissa jotkin ensimmäiseen pilariin sisältyvät tuotannosta irrotetut tuet ovat huomattavasti pienempiä kuin pääasiallisilla maatalousalueilla, mikä johtuu riittämättömästä sisäisestä lähentymisestä, ja että tämä rajoittaa tilojen kilpailukykyä entisestään;

7.  katsoo, että YMP:n toisen pilarin toimilla on taattava maataloustuotannon ja jalostusteollisuuden kestävyys, kilpailukyky ja monipuolisuus vuoristoalueilla; katsoo myös, että tällaiset toimet voisivat auttaa saamaan aikaan ”maaseudun renessanssin” tukemalla monitoimisten maatilojen kehittämishankkeita, joilla luodaan lisäarvoa ja innovaatioita, ja suosimalla maatalousinvestointeja (rakennuksiin, erityisvarusteisiin, nykyaikaistamiseen jne.) ja suojelemalla kotoperäisiä rotuja;

8.  painottaa, että jäsenvaltioilla ja alueilla on maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen antama mahdollisuus luoda aihekohtaisia osaohjelmia, joissa keskitytään tarpeisiin vuoristoalueilla, jotka ovat oikeutettuja suurempaan julkisista varoista maksettavaan tukeen; kannustaa niitä hyödyntämään tällaisia mahdollisuuksia; toteaa, että tähän mennessä mitkään toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toimineet näin; katsoo kuitenkin, ettei tämä välttämättä merkitse sitä, ettei näille alueille olisi suunniteltu annettavan erityistukea;

9.  huomauttaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pieniin ja/tai perhemaatiloihin; toteaa, että hallinnolliset rasitteet ovat merkittävä este vuoristoalueiden pienille yhteisöille, mikä uhkaa ohjelmien tehokasta toteutusta; toistaa pitävänsä tärkeänä YMP:n hallinnon yksinkertaistamista ja joustavuutta vuoden 2013 uudistuksen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään virtaviivaistettuja hallinnollisia menettelyjä varojen käytössä ja hallinnoinnissa, jotta helpotetaan pienten yhteisöjen rahoituksen saantia pitkän aikavälin kehityksen ja markkinoille pääsyn edistämiseksi sekä tuottajajärjestöjen perustamiseksi vuoristoalueilla;

Infrastruktuuri, koulutus ja naisten rooli

10.  katsoo, että asianmukainen fyysinen ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri luo mahdollisuuksia taloudelliseen, koulutukselliseen, sosiaaliseen sekä kulttuuriseen toimintaan ja vähentää syrjäisen sijainnin ja eristyneisyyden aiheuttamia vaikutuksia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan koheesio- ja investointirahastojen kautta vuoristoalueiden infrastruktuuriin investointeja, joilla pyritään tekemään niistä houkuttelevampia talouden toimijoille;

11.  muistuttaa, kuinka tärkeitä ovat toimet, joilla tuetaan sukupolvenvaihdoksia ja vakaiden ja laadukkaiden työpaikkojen luomista sekä nuorten viljelijöiden asettautumista erityisesti järjestämällä heille sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja toisen pilarin rahoituksen avulla monialaista koulutusta, jolla mahdollistetaan monenlaisten eri toimintojen harjoittaminen samanaikaisesti ja/tai peräkkäin saman vuoden aikana ja jonka avulla he kykenevät kehittämään tulonlähteiden yhdistelmiä; korostaa tieteellisten laitosten ja muiden koulutuslaitosten merkitystä vuoristoalueiden maataloudessa ja kehottaa kansallisia ja alueellisia viranomaisia vahvistamaan niiden roolia ja rahoitustukea erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin, kuten vuoristoalueiden erityispiirteisiin mukautettua maatalouden ammattikoulutusjärjestelmää, jolla voidaan edistää kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä sekä edistää innovointia ja resurssien kestävää käyttöä näillä alueilla; kannustaa tältä osin nuoria viljelijöitä osallistumaan vaihto-ohjelmiin ja käyttämään verkko-oppimisympäristöjä;

12.  korostaa naisten roolin ja aktiivisen läsnäolon merkitystä vuoristoalueilla erityisesti innovointi- ja yhteistyöprosessien edistämisessä ja näiden alueiden asianmukaisen toiminnan säilyttämisessä; katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että tuetaan ja kannustetaan naispuolisia viljelijöitä ja naisia, jotka toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina suoramarkkinoinnissa, matkailussa ja käsiteollisuudessa ja niihin liittyvissä hankkeissa;

Ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen

13.  katsoo, että vuoristoviljelyllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen lieventämisessä, koska laitumet ja metsät sitovat hiiltä; muistuttaa, kuinka tärkeitä ovat viljely sekä kestävä maatalousmaan- ja metsänhoito vuoristoalueilla pyrittäessä säilyttämään luonnon monimuotoisuus ja suojelemaan vuoristoalueita ympäristöön ja maisemiin kohdistuvilta haitoilta, mukaan luettuina haitat, joita kohdistuu luonnonvaraisten eläinten elinympäristöihin ja joiden seurauksena petoeläimet aiheuttavat suurta vahinkoa karjalle; muistuttaa veden tärkeydestä vuoristoalueilla ja luonnonriskeistä, joista koituu kerrannaisvaikutuksia tasangoilla ja rakennetuilla alueilla; tukee tältä osin toiseen pilariin kuuluvaa rahoitusta veden varastointitoimille, joiden avulla varmistetaan maatalousalueiden kestävä ja tehokas kastelu ja jokien vedenpinnan vähimmäistaso; korostaa, että tarvitaan aktiivista synergiaan perustuvaa yhteistyötä maanviljelyksen ja muun taloudellisen toiminnan välillä Natura 2000 -alueilla ja muilla suojelluilla alueilla (kansallispuistot, maaseutupuistot jne.), jotka sijaitsevat vuoristoalueilla;

Elintarvikeketjun rakenne, korkealaatuisten tuotteiden tuotanto ja myynninedistäminen sekä muu tuotantotoiminta

14.  korostaa tuottajaryhmittymien tai -järjestöjen perustamisen ja tukemisen merkitystä maanviljelijöiden neuvotteluvoiman lisäämiseksi elintarvikeketjussa; katsoo, että tällä tavoin voidaan säilyttää lyhyet toimitusketjut ja paikalliset ja alueelliset markkinat ja kehittää niitä, siten että suojellaan pientiloja mutta taataan niille samanaikaisesti pääsy suurille markkinoille; katsoo, että näin voidaan käynnistää tuotteiden laatua, alkuperää, myynninedistämistä ja suojaamista korostavia toimia (”vuoristoalueiden tuotteet”, suojatut alkuperänimitykset (SAN), suojatut maantieteelliset merkinnät (SMM) ja aidot perinteiset tuotteet (APT)) vuoristoalueilla; painottaa, että yhä useammat kuluttajat vaativat tällaisia korkealaatuisia elintarvikkeita ja osaltaan myötävaikuttavat vuoristoalueiden kestävän matkailun kehittämiseen sekä niiden kulttuuriarvon ja -perinnön säilyttämiseen;

15.  kehottaa komissiota edistämään ja lisäämään vuoristoalueiden maataloustuotteiden ja maatalouselintarvikkeiden arvoa vahvistamalla sellaisia tuotteita koskevaa myynninedistämistä ja tiedon lisäämistä, jotka ovat ”vuoristoalueiden tuotteita” ja yleensäkin tuotteita, joilla on SAN-, SMM- tai APT-merkinnät;

16.  painottaa, kuinka tärkeitä ovat integroidut ja alueellistetut tuotantojärjestelmät, maanviljely ja maatilojen palvelut, kuten tiloilla tapahtuva jalostus, suoramyynti ja myynti tilalla tai laitumilla, maatilamajoitus, maatilojen kuntouttava käyttö ja uusiutuvan energian tuotanto; katsoo, että niihin liittyvien maatalousmatkailun toimien tukeminen luo enemmän lisäarvoa ja lisää näiden alueiden matkailumahdollisuuksia, kun kehitetään ja otetaan mukaan tietyn maantieteellisen alueen laadukkaita ja perinteisiä maataloustuotteita ja muita kuin maataloustuotteita; katsoo, että ympärivuotinen kestävä matkailu voi luoda työpaikkoja ja monimuotoisuutta näillä alueilla, samalla kun se auttaa torjumaan väestökadon ongelmaa ja sukupolvenvaihdosten vähyyttä;

17.  korostaa erityisesti metsätalouden taloudellista, sosiaalista ja ekologista merkitystä vuoristoalueilla ja pitää tärkeinä investointeja metsätalousresurssien tehokkaaseen käyttöön; katsoo, että kestävä metsänhoito on keskeisellä sijalla terveiden ja pysyvien vuoristometsien säilyttämisessä; muistuttaa metsien tärkeydestä raaka-aineiden ja jalostustuotteiden lähteenä lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa, mikä auttaa luomaan työpaikkoja, vahvistaa metsäalan ja metsätalousyritysten talouden monipuolistamista ja auttaa torjumaan väestökatoa vuoristoalueilla; kehottaa tässä yhteydessä keskittymään koheesiopolitiikassa entistä enemmän kestävään metsänhoitoon;

18.  katsoo, että maitotaloudessa alakohtaisella lähestymistavalla olisi pyrittävä kestävän maidontuotannon varmistamiseen vuoristoalueilla, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia tarjoamaan YMP:n toisen pilarin kautta täydentäviä liitännäistoimia haittaa kärsineelle maidontuotannolle päämääränä ylläpitää ja vahvistaa maataloutta ja maatilojen, etenkin pienten tilojen, tehokasta toimintaa näillä alueilla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Janusz Wojciechowski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Rosa D’Amato, Jean-Paul Denanot, Stefan Eck, Fredrick Federley, Maria Heubuch, Ivan Jakovčić, Karin Kadenbach, Sofia Ribeiro, Hannu Takkula

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

17.3.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

1

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Marc Joulaud, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ramón Luis Valcárcel Siso, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, Viorica Dăncilă, Elena Gentile, Iliana Iotova, Bronis Ropė, Remo Sernagiotto, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Louis Aliot, Sergio Gutiérrez Prieto, Gesine Meissner, Georgi Pirinski

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608.

(6)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(7)

EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56.

(8)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(9)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(10)

EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0109.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0341.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0577.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0229.

(15)

EUVL C 19, 21.1.2015, s. 32.

(16)

EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 30.

(17)

EUVL C 305 E, 11.11.2010, s. 14.

(18)

EUVL C 248, 25.8.2011, s. 81.

(19)

EUVL C 166, 7.6.2011, s. 23.

(20)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta.

(21)

http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/cooperate/alpine/eusalp_map.pdf

(22)

ESPONin GEOSPECS-tutkimus: ”European Perspectives on Specific Types of Territories” http://www.espon.eu/export/sites/default/Documents/Projects/AppliedResearch/GEOSPECS/FR/GEOSPECS_Final_Report_v8___revised_version.pdf

(23)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(24)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(25)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608.

(26)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(27)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.

(28)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(29)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(30)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(31)

EUVL L 317, 4.11.2014, s. 56.

(32)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(33)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0341.

(34)

Tämä ehdotus on sisällytettävä päätöslauselmaan johdanto-osan viitteenä, jos asiasta vastaava valiokunta hyväksyy sen.

(35)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0577.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö