Menettely : 2013/0119(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0156/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0156/2016

Keskustelut :

PV 08/06/2016 - 19
CRE 08/06/2016 - 19

Äänestykset :

PV 09/06/2016 - 4.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0277

SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN     ***II
PDF 393kWORD 99k
27.4.2016
PE 580.420v02-00 A8-0156/2016

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

(14956/2/2015 – C8-0129/2016 – 2013/0119(COD))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Mady Delvaux

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä Euroopan unionissa koskevia vaatimuksia sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta

(14956/2/2015 – C8-0129/2016 – 2013/0119(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (14956/2/2015 – C8‑0129/2016),

–   ottaa huomioon Romanian senaatin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2013 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0228),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 36 ja 76 artiklat,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0156/2016),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

PERUSTELUT

Tämän säädöksen tavoitteena on edistää kansalaisten vapaata liikkuvuutta yksinkertaistamalla tiettyjen yleisten asiakirjojen muodollista hyväksymistä Euroopan unionissa. Säädös ei koske yleisten asiakirjojen sisällön tunnustamista, mikä johtuu muun muassa siitä, että halutaan säilyttää jäsenvaltioiden suvereenius perheoikeuden alalla.

Unionin kansalaisten liikkuvuus on tosiasia: noin 12 miljoonaa unionin kansalaista opiskelee, työskentelee tai asuu jossain muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he ovat. Harjoittaessaan oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja sisämarkkinavapauksiin unionin kansalaiset ja yritykset voivat nykyään törmätä hallinnollisiin vaikeuksiin, kun heidän on esitettävä yleisiä asiakirjoja toisen jäsenvaltion viranomaisille esimerkiksi rajatylittävän liikkuvuuden johdosta.

Toimielinten välisten neuvottelujen jälkeen molemmat lainsäätäjät ja komissio pääsivät sopimukseen kompromissitekstistä.

Asetus kattaa näin ollen väestörekisteriasiakirjat sekä tietyt muut kansalaisten usein pyytämät asiakirjat, jotka koskevat esimerkiksi asuinpaikkaa, kansalaisuutta ja rikosrekisteriä.

Säädöksellä vapautetaan nämä yleiset asiakirjat laillistamisvelvollisuudesta ja apostille-todistusta koskevasta vaatimuksesta. Perinteisesti rajatylittäviltä asiakirjoilta on edellytetty näitä kahta hallinnollista muodollisuutta. Hyväksyntää helpotetaan myös oikeaksi todistettujen jäljennösten ja virallisten käännösten suhteen. Näitä kansalaisille kohdistettuja yksinkertaistuksia kompensoidaan antamalla asiakirjan vastaanottavalle hallintoviranomaiselle mahdollisuus pyytää suoraan sähköisesti asiakirjan antanutta hallintoviranomaista vahvistamaan asiakirjan aitous.

Asetuksen keskeinen osa on monikielisten vakiolomakkeiden laatiminen useimmille sen kattamille yleisille asiakirjoille. Kansalliset viranomaiset täyttävät tällaisen monikielisen vakiolomakkeen, jos julkinen asiakirja on esitettävä toisessa jäsenvaltiossa, ja se liitetään kansalliseen asiakirjaan. Vakiolomake sisältää kyseisen yleisen asiakirjan esikäännöksen, ja kansalaisen ei näin ollen tarvitse hankkia käännöstä asiakirjasta. Liikkuvan kansalaisen elämä helpottuu näin ollen suuresti.

Neuvottelut neuvoston kanssa johtivat myös joihinkin pettymyksiin parlamentin kannalta: parlamentti olisi muun muassa halunnut sisällyttää asetuksen soveltamisalaan myös tutkinto- ja koulutodistukset, todistukset vammaisuudesta sekä tietyt yrityksille tärkeät asiakirjat. Lisäksi monikielisiä asiakirjoja ei voida käyttää yksinään, vaan ne on liitettävä kyseisiin kansallisiin asiakirjoihin, mikä ilman muuta monimutkaistaa asiaa. Ei pidä kuitenkaan unohtaa suurta edistystä, jota asiassa on tapahtunut. Asetuksessa on uudelleentarkastelulausekkeita, jotka koskevat hallinnollisen yksinkertaistamisen laajentamista tulevaisuudessa, kun kansalliset hallintoviranomaiset ovat tottuneet tähän uuteen työskentelytapaan.

Esittelijä ehdottaa näin ollen tämän tekstin hyväksymistä. Se vastaa neuvoston kanssa neuvoteltua tekstiä, jonka lingvistijuristit ovat tarkistaneet kaikilla virallisilla kielillä.

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO OIKEUSPERUSTASTA

Pavel Svoboda

Puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Bryssel

Asia:  Lausunto seuraavan lainsäädäntöehdotuksen oikeusperustasta: ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistämisestä yksinkertaistamalla tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (COM(2013)0228 – C7-0111/2013 – 2013/0119(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta päätti marraskuussa 2015 omasta aloitteestaan antaa työjärjestyksen 39 artiklan 5 kohdan mukaisesti lausunnon neuvoston edellä mainittuun ehdotukseen esittämän oikeusperustan muutoksen asianmukaisuudesta.

Komission ehdottamat oikeusperustat olivat toisaalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 21 artiklan 2 kohta, joka liittyy sellaisten säännösten hyväksymiseen, joiden avulla unionin kansalaiset voivat helpommin käyttää oikeuksiaan liikkua vapaasti ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, ja toisaalta SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta, joka koskee sellaisten toimenpiteiden hyväksymistä, joiden avulla jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä voidaan lähentää sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa varten.

Parlamentti tuki ponnekkaasti komission ehdotusta, jonka mukaan yrityksiin liittyvät asiakirjat olisi sisällytettävä niiden julkisten asiakirjojen joukkoon, joita ehdotuksen yksinkertaistaminen tarkoittaa. Sovitussa tekstissä on kuitenkin muutettu oikeusperustaa poistamalla neuvoston pyynnöstä SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta alkuperäisestä kaksinkertaisesta oikeusperustasta, sillä suurin osa jäsenvaltioista pitää parempana asetuksen rajallisempaa soveltamisalaa, joka kattaa lähinnä väestörekisteriasiakirjat.

Tämän lausunnon tarkoituksena on määrittää uuden yhden ainoan oikeusperustan pätevyys ja asianmukaisuus.

I - Taustaa

Ehdotuksen, joka yksinkertaistaa tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa, tarkoitus on hoitaa erittäin tärkeä tehtävä eli tehdä muodollisuuksista helpompia rajojen yli liikkuville kansalaisille.

Suuri määrä EU:n kansalaisia asuu toisessa jäsenvaltiossa kuin kotimaassaan, ja luku kasvaa jatkuvasti. Vielä useammilla kansalaisilla on yhteyksiä toiseen valtioon joko perheeseen tai ammattiin liittyvistä syistä tai vain lomien kautta. Kaikki nämä henkilöt joutuvat mahdollisesti joskus tekemisiin oleskelu- tai asuinmaan hallintoviranomaisten kanssa: matkailijat terveydenhuoltojärjestelmän, opiskelijat yliopistojen hallintokoneiston, työntekijät veroviranomaisten ja sosiaaliturvajärjestelmän kanssa jne.

Komissio julkaisi vuonna 2011 strategia-asiakirjan, jossa luetellaan kaksikymmentä kansalaisten mielestä merkittävintä sisämarkkinoita koskevaa epäkohtaa. Suurin osa näistä kritisoiduista epäkohdista koskee hallintoon liittyviä muodollisuuksia. Nykyään tiedetään myös, että monet kansalaiset eivät uskalla muuttaa toiseen jäsenvaltioon, koska muun muassa perhettä, verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön rajatylittävässä soveltamisessa on ongelmia.

Joka vuosi on laillistettava tai virallistettava useita satoja tuhansia tällaisia asiakirjoja, jotta ne voidaan tunnustaa muissa kuin alkuperäisissä jäsenvaltioissa. Rajatylittävien muodollisuuksien poistaminen on tärkeä lisätoimi kansalaisten vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi.

On kuitenkin tärkeää panna merkille, ettei tällä asetusehdotuksella ole tarkoitus yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä kyseisillä aloilla. Asetuksessa ei säädetä, että jäsenvaltion on tunnustettava toisen jäsenvaltion antaman asiakirjan sisältö. Kyse on ennen kaikkea rajatylittävien lisämuodollisuuksien poistamisesta siten, että poistetaan sekä laillistaminen että apostille-todistamiseen liittyvät muodollisuudet monista julkisista asiakirjoista.

II – Asiaa koskevat perussopimuksen artiklat

SEUT-sopimuksen toisessa osassa olevaa 21 artiklaa nimeltä ”Syrjintäkielto ja unionin kansalaisuus” on esitetty yhdeksi ainoaksi oikeusperustaksi tekstissä, jonka lainsäätäjät ovat trilogeissa hyväksyneet asetukselle (korostus lisätty):

SEUT-sopimuksen 21 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 18 artikla)

1. Jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä tai sen soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu.

2. Jos jokin unionin toimi osoittautuu tarpeelliseksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi eikä perussopimuksissa ole määräyksiä tähän tarvittavista valtuuksista, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen antaa säännöksiä 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien käyttämisen helpottamiseksi.

[...]

SEUT-sopimuksen 3 luvussa olevan 114 artiklan 1 kohta nimeltä ”Lainsäädännön lähentäminen” sisällytettiin alkuperäiseen ehdotukseen toisena oikeusperustana tarkoituksena kattaa EU:n yritysten käyttämät julkiset asiakirjat rajat ylittävissä olosuhteissa. Tämä oikeusperusta poistettiin kuitenkin sittemmin neuvoston pyynnöstä sen seurauksena, että asetuksen soveltamisalaa rajoitettiin:

SEUT-sopimuksen 114 artikla

(aiempi EY-sopimuksen 95 artikla)

1. [...] Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen ja talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi.

[...]

III - Oikeudellisen perustan valintaa koskeva yleisperiaate

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö”(3). Virheellisen oikeusperustan valinta voi näin ollen olla peruste kyseisen toimen kumoamiselle.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa on ratkaistava,

1.  pyritäänkö ehdotuksella kahteen eri tarkoitukseen tai onko siinä kaksi eri osatekijää, joista toista voidaan pitää pääasiallisena tai määräävänä tarkoituksena tai osatekijänä ja toista toisarvoisena vai

2.  voidaanko osoittaa, että toimella on samanaikaisesti useampia tavoitteita tai useampia tekijöitä, joita ei voida erottaa toisistaan ja joista mikään ei ole toiseen nähden toisarvoinen ja välillinen.

Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ensimmäisessä tapauksessa säädöksen on perustuttava yhteen ainoaan oikeusperustaan, nimittäin siihen, jota pääasiallinen tai määräävä tarkoitus tai osatekijä edellyttää. Toisessa tapauksessa säädöksen on taas perustuttava tavoitteiden mukaisesti eri oikeusperustoihin.(4)

IV - Ehdotuksen tarkoitus ja sisältö

Sovitun tekstin johdanto-osan 1 kappaleessa todetaan, että asetuksella pyritään varmistamaan yleisten asiakirjojen vapaa liikkuvuus unionissa unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi, ja määrätään SEUT-sopimuksen 21 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, että ”unionin olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan voimassa olevia hallinnollisia (...) vaatimuksia, jotka koskevat toisen jäsenvaltion viranomaisten antamien tiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä jäsenvaltiossa”.

Kompromissin mukaan asetusta sovelletaan vain joitakin yleisiä asiakirjoja (pääasiassa väestörekisteriasiakirjoja) koskeviin muodollisuuksiin. Sovitun tekstin 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti ”tätä asetusta sovelletaan sellaisiin jäsenvaltion viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti antamiin yleisiin asiakirjoihin, jotka on esitettävä toisen jäsenvaltion viranomaisille ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa”syntymä, kuolema, avioliitto, vanhemmuus, adoptio jne. Komission ehdotuksessa sen soveltamisalaan sisältyivät myös ”yhtiön tai muun yrityksen oikeudellinen muoto ja edustajat”, joka myöhemmin poistettiin neuvoston pyynnöstä, jolloin asetuksen soveltamisala rajoittuu pitkälti väestörekisteriasiakirjoihin.

Asetuksen päätarkoitus on poistaa laillistaminen ja apostilla-muodollisuudet yleisistä asiakirjoista, joita se koskee. Myös jäljennösten ja käännösten oikeaksi todistamista yksinkertaistetaan monella tavalla.

Mahdollisten petosyritysten välttämiseksi asetuksessa säädetään sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) käyttämisestä virka-avun antamiseen. Tämä järjestelmä, jota jo käytetään talouden alalla, tarjoaa hyväksyvän jäsenvaltion viranomaisille mahdollisuuden pyytää epäilyttävissä tapauksissa apua asiakirjan antaneen jäsenvaltion viranomaisilta. Asiakirjan antanut viranomainen voi näin ollen vahvistaa hyväksyvälle viranomaiselle asiakirjan aitouden ja todistusvoimaisuuden.

Yksi ehdotuksen pääkohtia on EU:n monikielisten vakiolomakkeiden laatiminen [ks. sovitun tekstin 6a, 6b, 6c, 6d, 6d1 ja 6e artikla]. Monikielisten vakiolomakkeiden käyttämisellä on tarkoitus välttää kääntämiseen liittyvät ongelmat samaan tapaan kuin jo on tehty sosiaaliturvaa koskevilla E-lomakkeilla.

EU-lomakkeilla pyritään vain välttämään tavanomaiset muodollisuudet ja käännöksen esittämistä koskevat vaatimukset. Ne eivät missään tapauksessa edellytä lomakkeiden sisällön tunnustamista (etenkään perheoikeuden alalla).

V - Asianmukaisen oikeusperustan arviointi ja määrittäminen

Komission ehdotuksen mukaan asetusta sovelletaan vain joitakin lueteltuja yleisiä asiakirjoja (pääasiassa väestörekisteriasiakirjoja) koskeviin muodollisuuksiin. Alun perin ehdotettuun tekstiin sisältyivät kuitenkin sekä yleisiä asiakirjoja että yrityksiin liittyviä asiakirjoja koskevien hallinnollisten muodollisuuksien yksinkertaistaminen. Tämän seurauksena ehdotetun asetuksen alkuperäisenä oikeusperustana ei ollut ainoastaan SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohta vaan toisena oikeusperustana myös SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta. Tämä johtui siitä, että SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta olisi sopiva oikeusperusta kattamaan EU:n yritysten rajat ylittävä yleisten asiakirjojen käyttö sisämarkkinoilla.

Neuvoston pyynnöstä ja Euroopan parlamentin suostumuksella sovitussa tekstissä asetuksen soveltamisalasta poistetaan ”yhtiön tai muun yrityksen oikeudellinen muoto ja edustajat”. Koska asetus ei enää koske suoraan yrityksiä, on perusteltua myös poistaa toisena oikeusperustana oleva SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta, jolloin ehdotetulle asetukselle jää yksi ainoa oikeusperusta, joka on SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohta.

Edellä mainitun valossa ehdotuksen on perustuttava yksinomaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 21 artiklan 2 kohtaan. Sen mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat mukauttaa säännöksiä, joiden avulla unionin kansalaiset voivat helpommin käyttää perusoikeuksiaan liikkua vapaasti ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, kuten SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdassa määrätään.

Julkisten asiakirjojen rajatylittävän käytön ja hyväksymisen hallinnollisilla esteillä on suora vaikutus kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen. Näiden esteiden poistaminen helpottaisi siis kansalaisten vapaata liikkuvuutta SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Ehdotukseen sisältyy käytännön välineitä koskevia säännöksiä (esim. sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä ja monikieliset vakiolomakkeet), joilla helpotetaan kansalaisten elämää yli kansallisten rajojen. Ehdotettu asetus on siten välttämätön väline Euroopan kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi Euroopan unionissa.

Koska edellä esitetyn asetusehdotuksen tavoitteena ja sisältönä on vähentää henkilöiden kustannuksia ja byrokratiaa tarjoamalla muun muassa monikielisiä vakiolomakkeita, SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohta on ehdotetun asetuksen asianmukainen ainoa oikeusperusta.

VI - Päätelmä ja suositus

Sovitussa tekstissä poistetaan SEUT-sopimuksen 114 artiklan 1 kohta kaksinkertaisesta oikeusperustasta, sillä se rajoittaa ehdotetun asetuksen soveltamisalan yksinomaan kansalaisten tarvitsemiin yleisiin asiakirjoihin. Yrityksiä koskevat asiakirjat jäävät sen soveltamisalan ulkopuolelle. Tästä syystä kyseinen säädös perustuu nyt yksinomaan ja tarkoituksenmukaisesti SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohtaan.

Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi 12. marraskuuta 2015 pitämässään kokouksessa neuvoston kanssa trilogeissa saavutetun sopimuksen, johon sisältyy oikeusperustan muutos. Harkittuaan 28. tammikuuta 2016 pitämässään kokouksessa perusteellisesti oikeusperustan vaikutuksia oikeudellisten asioiden valiokunta päätti (äänin 23 puolesta ja 2 vastaan, 0 tyhjää)(5) suositella, että täysistunnon olisi annettava virallinen tukensa toisessa käsittelyssä sovitulle tekstille, jolloin oikeusperustaksi tulee ainoastaan SEUT-sopimuksen 21 artiklan 2 kohta.

Kunnioittavasti

Pavel Svoboda

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Kansalaisten ja yritysten vapaan liikkuvuuden edistäminen yksinkertaistamalla tiettyjen julkisten asiakirjojen hyväksymistä Euroopan unionissa

Viiteasiakirjat

14956/2/2015 – C8-0129/2016 – 2013/0119(COD)

EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

4.2.2014                     T7-0054/2014

Komission ehdotus

COM(2013)0228 - C7-0111/2013

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

11.4.2016

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

11.4.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Mady Delvaux

3.9.2014

 

 

 

Oikeusperustan kyseenalaistaminen

       JURI-lausunto annettu (pvä)

JURI

28.1.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.9.2014

24.3.2015

14.7.2015

21.4.2016

Hyväksytty (pvä)

21.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Dietmar Köster, Gilles Lebreton, Emil Radev, József Szájer, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Angel Dzhambazki, Heidi Hautala, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Josef Weidenholzer

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.4.2016

(1)

EUVL C 327, 12.11.2013, s. 52.

(2)

Hyväksytyt tekstit 4.2.2014, P7_TA(2014)0054.

(3)

Asia C-45/86, komissio v. neuvosto (yleinen tullietuusjärjestelmä), Kok. 1987, ECR 1439, 5 kohta; Asia C-440/05 komissio v. neuvosto [2007] E.C.R. I-9097; Asia C-411/06 komissio v. parlamentti ja neuvosto [2009] ECR I-7585.

(4)

Katso edellä mainittu asia C-411/06, 46–47 kohta.

(5)

Lopullisessa äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Pavel Svoboda (puheenjohtaja), Jean-Marie Cavada (varapuheenjohtaja), Mady Delvaux (varapuheenjohtaja), Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (varapuheenjohtaja), Axel Voss (varapuheenjohtaja ja esittelijä), Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Daniel Buda, Kostas Chrysogonos, Sergio Gaetano Cofferati, Therese Comodini Cachia, Pascal Durand, Angel Dzhambazki, Laura Ferrara, Evelyne Gebhardt, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Sajjad Karim, Dietmar Köster, Constance Le Grip, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Angelika Niebler, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Virginie Rozière, Tadeusz Zwiefka.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö