Menettely : 2015/2282(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0162/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0162/2016

Keskustelut :

PV 12/09/2016 - 19
CRE 12/09/2016 - 19

Äänestykset :

PV 13/09/2016 - 4.16
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0335

MIETINTÖ     
PDF 451kWORD 110k
29.4.2016
PE 575.286v02-00 A8-0162/2016

temaattisen tavoitteen ”Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen” (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 3 kohta) täytäntöönpanosta

(2015/2282(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Rosa D'Amato

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

temaattisen tavoitteen ”Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen” (yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 9 artiklan 3 kohta) täytäntöönpanosta

(2015/2282(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 9 artiklan 3 kohdan pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista koskevasta temaattisesta tavoitteesta,

–  ottaa huomioon yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan ERI-rahastoista tuettavista rahoitusvälineistä,

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhteiseen, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien pk-yritysten tukemiseen tähtäävään tutkimus- ja kehitysohjelmaan(1),

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(2),

–  ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EU,

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille(3),

  ottaa huomioon pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan COSME-ohjelman,

–  ottaa huomioon pk-yrityksiä, resurssitehokkuutta ja vihreitä markkinoita koskevan eurobarometritutkimuksen (Flash-eurobarometri 381) ja julkisen tuen merkitystä innovaatioiden markkinoille saattamisessa koskevan eurobarometritutkimuksen (Flash-eurobarometri 394),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Toimet pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi Euroopassa – pienyrityksiä koskeva säädös”(4),

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Pienet ensin: Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (”Small Business Act”)” (COM(2008)0394),

–  ottaa huomioon Feirassa 19.–20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen tukemiseen tarkoitettujen EU:n välineiden tarkistamista koskevista käytännön näkökohdista(5),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”(6),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Älykäs erikoistuminen: huippuosaamisen verkottuminen toimivan koheesiopolitiikan osatekijänä”(7),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Investoiminen työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen”(8),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2003 annetun komission suosituksen 2003/361/EY mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) määritelmästä(9),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tutkimus ja innovointi tulevan kasvun lähteinä” (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen ”Sijoituksia työpaikkoihin ja kasvuun”,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikka: kilpailukyvyn parantaminen” (COM(2011)0642),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Pieni yritys, suuri maailma – uusi yhteistyöhanke avaa maailmanmarkkinoita pk-yrityksille” (COM(2011)0702),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission kertomuksen ”Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin” (COM(2011)0803),

–  ottaa huomioon 23. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelu” (COM(2011)0078),

  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Aluepolitiikan panos Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa älykkäässä kasvussa” (COM(2010)0553),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon innovaatiokuilun umpeen kuromisesta (”Closing the Innovation Divide”) (2013/C 218/03),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon uusien yritysten syntymistä edesauttavista toimista (”Measures to support the creation of high-tech start-up ecosystems”) (2014/C 415/02),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0162/2016),

A.  toteaa, että koheesiopolitiikka on pääasiallinen väline unionin kasvuun ja työpaikkoihin tehtävien investointien kannalta ja sen määrärahat ovat yli 350 miljardia euroa vuoteen 2020 saakka; toteaa, että koheesiopolitiikan investointien konkreettiset tulokset voivat auttaa muokkaamaan jäsenvaltioiden alueiden nykyistä ja tulevaa kasvua;

B.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisin seurauksena köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat lisääntyneet monissa jäsenvaltioissa samoin kuin pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja että pk-yrityksillä voi siksi olla merkityksellinen ja tärkeä rooli Euroopan elpymisessä;

C.  ottaa huomioon, että unionissa on 23 miljoonaa pk-yritystä ja niiden osuus kaikista yrityksistä on noin 99 prosenttia, ja panee merkille, että pk-yritykset edistävät merkittävällä tavalla talouskasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, innovointia ja laadukkaiden työpaikkojen luomista ja tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa; toteaa, että pk-yritysten tarjoamien työpaikkojen osuus yksityisen sektorin työpaikoista on kaksi kolmasosaa ja työllistämisen kasvuvauhti on niissä kaksinkertainen suurempiin yrityksiin verrattuna; ottaa huomioon, että vain 13 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä on mukana liiketoiminnassa ja investoinneissa globaaleilla markkinoilla;

D.  toteaa, että eurooppalaisten pk-yritysten joukko koostuu hyvin erilaisista yrityksistä ja että paikallisia, usein perinteisillä aloilla toimivia mikroyrityksiä on paljon ja uusien start up -yritysten ja nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten määrä on kasvussa samoin kuin yhteisötalouden yritysten, jotka keskittyvät tiettyihin kohteisiin ja ryhmiin; toteaa, että näiden liiketoimintamallien ongelmat ovat erilaisia, joten niiden tarpeetkin vaihtelevat; toteaa, että unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden lainsäädännön yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää pk-yritysten lainansaannin helpottamiseksi;

E.  toteaa, että pk-yritykset ovat erittäin sopeutuvaisia muutoksiin ja kykenevät pysyttelemään teknisen kehityksen mukana;

F.  toteaa, että mikrolainat, jotka on pääasiassa tarkoitettu mikroyrittäjille ja epäsuotuisassa asemassa oleville yksityisyrittäjiksi pyrkiville ihmisille, ovat välttämättömiä perinteisten pankkipalvelujen käytön esteiden ylittämiseksi; toteaa myös, että mikrorahoituslaitosten yhteistoimintaohjelma JASMINE sekä EaSI-ohjelman mikrorahoituksen ja sosiaalisen yrittäjyyden lohko voivat tarjota vakaata tukea rahoitusmahdollisuuksien parantamiseksi myös yhteisötalouden yrityksille;

G.  ottaa huomioon, että ohjelmakauden 2007–2013 aikana koheesiopolitiikalla tuettiin pk-yrityksiä 70 miljardilla eurolla, luotiin pk-yrityksiin yli 263 000 työpaikkaa ja autettiin pk-yrityksiä nykyaikaistumaan lisäämällä tietotekniikan käyttöä, parantamalla mahdollisuuksia hankkia osaamista innovoimalla tai nykyaikaistamalla työmenetelmiä;

H.  toteaa, että ohjelmakauden 2014–2020 koheesiopolitiikalla tuetaan pk-yrityksiä entistä enemmän, kun kauden 2007–2013 tukimäärä kaksinkertaistetaan 140 miljardiin euroon;

I.  toteaa, että temaattisen tavoitteen ”Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen” (temaattinen tavoite nro 3) kokonaisrahoituksen prosenttiosuus on yksi korkeimmista (13,9 prosenttia) ja tämä tavoite on ratkaisevan tärkeä koheesiopolitiikan ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi;

J.  toteaa, että pk-yritykset, jotka voisivat saada rahoitusta ERI-rahastoista, koska ne toimivat kilpailuympäristössä ja niillä on monenlaisia, esimerkiksi kassavirtapaineiden kaltaisia rajoituksia, ovat erityisen vaikeassa asemassa sääntöjen monimutkaisuuden ja epävakauden sekä niihin liittyvän byrokratian vuoksi erityisesti siksi, että hallinnolliset kustannukset ovat suhteettoman suuret myönnettyyn rahoitukseen, rahoitusta koskevien hakemusten käsittelyyn kuluvaan aikaan ja varojen tarpeeseen nähden;

K.  panee merkille, että temaattisen keskittämisen käyttöönotto koheesiopolitiikan ohjelmasuunnittelussa kaudella 2014–2020 tarjosi tehokkaan välineen suunnitella toimenpideohjelmat sellaisiksi, että niissä keskitytään enemmän ensisijaisiin investointikohteisiin, minkä tarkoituksena on taata ohjelmille riittävät resurssit siihen, että niillä saataisiin aikaan merkittäviä tuloksia;

L.  toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14, 16 ja 29 artiklassa tarkoitetut kumppanuussopimukset ja toimenpideohjelmat ovat strategisia välineitä investointien ohjaamiseen jäsenvaltioissa ja alueilla;

M.   toteaa pk-yritysten huolehtivan siitä, että teollisuustuotanto edustaa vähintään 20 prosentin osuutta jäsenvaltioiden bkt:stä vuoteen 2020 mennessä;

N.  toteaa, että nykyään vain pieni prosenttiosuus eurooppalaista pk-yrityksistä kykenee havaitsemaan ja käyttämään hyödykseen kansainvälisen kaupan, kauppasopimusten ja globaalien arvoketjujen tarjoamia mahdollisuuksia ja kolmen viime vuoden aikana ainoastaan 13 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä on toiminut kansainvälisellä tasolla EU:n ulkopuolella;

O.  toteaa, että pk-yritysten kansainvälistymisprosessin olisi perustuttava yritysten yhteiskuntavastuuseen, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen sekä ympäristönsuojelun korkeimpaan mahdolliseen tasoon, jotta varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu ja laadukkaiden työpaikkojen lisääminen;

1.  panee merkille, että temaattisen keskittämisen ansiosta toimenpideohjelmissa on keskitytty paremmin muutamiin strategisiin tavoitteisiin etenkin pk-yritysten ja myös mikroyritysten kasvun lisäämiseen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen liittyvien mahdollisuuksien yhteydessä; toteaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden moottoreita ja koheesiopolitiikan onnistuminen riippuu pk-yrityksistä, mutta usein niillä on koosta johtuvia moninkertaisia haasteita; suosittaa tämän vuoksi lisäämään entisestään pk-yrityksille ohjattavaa ERI-rahastojen tukea;

2.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon pk-yrityksiä koskevien hankkeiden perinteisten alojen kehitykselle ja innovoinnille tuoman lisäarvon, sillä näin edistetään työpaikkojen luomista ja samalla pidetään yllä paikallis- ja aluetasolle tyypillistä yritystoimintaa, ja huolehtimaan samalla kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisesta; pitää myös erityisen tärkeänä ottaa huomioon kyseisten alojen toimintaolosuhteet ja kehottaa olemaan rikkomatta perinteiseen tietämykseen perustuvan tuotantotekniikan ja innovoinnin välistä herkkää tasapainotilaa; huomauttaa, että pk-yrityksillä on tärkeä rooli palvelualalla, joka on käymässä läpi merkittävää muutosta digitalisoinnin tuloksena, ja katsoo siksi, että tietoteknisessä osaamisessa oleva kuilu olisi kurottava umpeen painottamalla enemmän aiheeseen liittyvää koulutusta;

3.  korostaa, että on olemassa yleinen tarve mekanismeille, jotka auttavat liiketoimintaympäristön yksinkertaistamisessa ja nopeuttavat uusien yritysten perustamisprosessia REFIT-aloitteiden pohjalta, jotta pk-yritysten kilpailukykyä ja ERI-rahastojen käyttöä tuetaan; korostaa myös ennakkoehtojen täyttämisen välttämättömyyttä;

4.  pyytää komissiota ottamaan huomioon kiertotalouspaketin periaatteet temaattisen tavoitteen nro 3 täytäntöönpanossa, jotta voitaisiin edistää kestävämpää talouskasvua ja luoda laadukkaita työpaikkoja pk-yrityksiin kiinnittäen erityistä huomiota vihreiden työpaikkojen edistämiseen; katsoo, että on olennaisen tärkeää jatkaa pk-yritysten vihreän kilpailukyvyn edistämistä parantamalla rahoituksen saatavuutta, lisäämällä tiedottamista, yksinkertaistamalla lainsäädäntöä, vähentämällä byrokratiaa, edistämällä sähköistä koheesiota ja vahvistamalla vihreää yrityskulttuuria; toteaa lisäksi, että vihreämpi arvoketju, johon kuuluu uudelleenvalmistus, korjaus, huolto, kierrätys ja ekologinen suunnittelu, voisi tarjota monille pk-yrityksille merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, edellyttäen että taloudellinen käyttäytyminen muuttuu ja lainsäädännölliset, institutionaaliset ja tekniset esteet poistetaan tai niitä vähennetään;

5.  huomauttaa, että pk-yritysten kokemat ongelmat johtuvat osittain siitä, että jäsenvaltioiden toimeenpanemalla säästöpolitiikalla on tukahdutettu kysyntää;

6.  kannustaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia harkitsemaan rahoitusvälineiden mahdollisuuksien käyttämistä; painottaa, että on varmistettava tällaisten rahoitusvälineiden sekä pk-yritysaloitteen, jolla annetaan pk-yrityksille rahoitustukea, avoimuus, vastuuvelvollisuus ja valvonta; korostaa, että rahoitusvälineitä olisi aina käytettävä koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisesti ja että asianmukaista teknistä ja hallinnollista tukea olisi tarjottava;

7.  kehottaa yksinkertaistamaan lainansaantimahdollisuuksia ja vähentämään niiden sääntelyä ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon erityisesti mikroyritysten ja start up -yritysten sekä niiden toimintaympäristöjen erityispiirteet; pitää valitettavana, että sijoittajat ja pankit ovat usein haluttomia rahoittamaan yrityksiä start up -vaiheessa ja toiminnan varhaisen laajentamisen aikana ja että monilla pk-yrityksillä, erityisesti pienillä start up -yrityksillä, on ollut vaikeuksia ulkopuolisen rahoituksen saamisessa; pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia tämän vuoksi kiinnittämään erityistä huomiota toimintaansa laajentavien mikroyritysten ja start up -yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksien parantamiseen; huomauttaa, että pk-yritysten rahoittamiseen tarkoitettujen korkotasojen olisi oltava samat kuin suurempien yritysten korkotasojen;

8.  toteaa, että eurooppalaiset pienyritykset nojaavat usein pankkien kaltaisiin rahoituslaitoksiin ja ovat usein täysin tietämättömiä täydentävien rahoituslähteiden tai -vaihtoehtojen olemassaolosta; panee merkille, että komissio on markkinoiden pirstaloitumisen huomioon ottaen ehdottanut useita aloitteita, joista voidaan mainita esimerkkinä pääomamarkkinaunionin perustaminen, jolla on tarkoitus monipuolistaa rahoituslähteitä, helpottaa pääomien liikkumista ja parantaa erityisesti pk-yritysten rahoituksen saantia;

9.  toteaa, että rahoitusvälineillä saavutetuista tuloksista ei ole olemassa näyttöä ja että kyseisten rahoitusvälineiden ja EU:n kokonaistavoitteiden ja painopisteiden välinen yhteys on erittäin löyhä; kehottaa komissiota parantamaan entisestään avustusten tarjontaa sen sijaan, että se edistäisi etupäässä rahoitusvälineiden käyttöä;

10.  toteaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 useat esteet, kuten talouskriisin seuraukset, rakennerahastojen vaikea hallinnointi ja hallinnolliset rasitteet sekä pk-yritysten vähäiset rahoituksensaantimahdollisuudet ja tukijärjestelmien täytäntöönpanon monimutkaisuus, aiheuttivat sen, että pk-yritykset eivät kyenneet käyttämään kyseisiä varoja riittävästi; varoittaa, että varojen alhaisen käyttöasteen taustalla vaikuttaviin syihin on puututtava, jotta voidaan välttää samojen ongelmien toistuminen ohjelmakaudella 2014–2020, ja toteaa, että liiallinen byrokratia esti joitakin pk-yrityksiä hakemasta saatavilla olevia varoja; pitää valitettavana, että toteutetut tutkimukset ERI-rahastojen tehokkuudesta ja todellisista vaikutuksista pk-yrityksiin ovat liian yleisluontoisia ja epätäydellisiä, ja pyytää komissiota valmistelemaan viipymättä arvioinnin tästä aiheesta yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja toimittamaan sen parlamentille; painottaa, että huonot hallinnolliset valmiudet saattavat estää temaattisen tavoitteen nro 3 onnistuneen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon;

11.  panee merkille, että komissio kiinnittää entistä enemmän huomiota hyvään hallintoon ja laadukkaisiin julkisiin palveluihin; muistuttaa, että pk-yritysten kannalta on tärkeää, että julkisten hankintamenettelyjen rakenne on avoin, johdonmukainen ja innovatiivinen; vaatii siksi, että on poistettava mahdollisimman tarkoin esteet, jotka haittaavat pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin, että on vältettävä tarpeetonta hallinnollista rasitusta, että on vältettävä luomasta lisävaatimuksia kansallisella tasolla ja että on pantava täytäntöön voimassa olevan lainsäädäntökehyksen säännökset, joilla voidaan ratkaista julkisia hankintoja koskevat kiistat mahdollisimman nopeasti; panee tyytyväisenä merkille direktiivin 2014/24/EU ja yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD), jonka on tarkoitus vähentää huomattavasti yrityksille ja etenkin pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta; painottaa, että virheiden ja petosten vastaisia toimia on jatkossakin sovellettava tinkimättä ja hallinnollista rasitusta lisäämättä ja hallintomenettelyjä on yksinkertaistettava virheiden estämiseksi; kehottaa niitä hankintaviranomaisia, jotka haluavat yhdistellä sopimuksia, huolehtimaan siitä, että pk-yritykset eivät jää prosessin ulkopuolelle mittakaavasyistä siksi, että suuremmilla sopimuksilla saattaa olla vaikeammat ehdot;

12.  kehottaa jälleen vahvistamaan avoimuutta ja lisäämään kaikkien asian kannalta merkityksellisten alueellisten ja paikallisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, yrittäjien ja muiden asianomaisten osallistumista erityisesti määritettäessä hanke-ehdotuspyynnöissä asetettavia vaatimuksia, jotta voitaisiin vastata paremmin tuensaajien tarpeisiin; muistuttaa siksi, että yhteisistä säännöksistä annetussa asetuksessa ja kumppanuutta koskevissa käytännesäännöissä esitetty kumppanuusperiaate on otettava käyttöön ja sitä on noudatettava myös kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien laadinta-, valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheissa; panee huolestuneena merkille, että monia pk-yrityksiä edustavia järjestöjä jäsenvaltioissa ei oteta aidosti mukaan ja usein niille ainoastaan tiedotetaan asioista eikä niitä kuulla asianmukaisesti; kannustaa organisaatioita, jotka edustavat tulevaisuuteen suuntautuvia, kestävän kehityksen mukaisia ja ympäristön kannalta innovatiivisia talouden aloja, liittymään kumppaneiksi ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan niille lisää voimavaroja esimerkiksi teknisen tuen ja valmiuksien kehittämisen muodossa;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan paremman koordinoinnin ja johdonmukaisuuden kaikkien pk-yrityksiin suunnattujen unionin investointitoimien välillä; toteaa, että synergian lisääminen ERI-rahoituksen ja muiden pk-yrityksille tarkoitettujen toimien ja rahoitusvälineiden välillä maksimoi investointien vaikutuksen; pitää myönteisenä suunnitelmaa helpottaa tuen saamista ERI-rahastoista siten, että otetaan käyttöön ”huippuosaamismerkki” hankkeille, jotka on arvioitu erinomaisiksi mutta joita ei rahoiteta Horisontti 2020 -ohjelmasta; kehottaa jäsenvaltioita yhdessä yhteiskunnan ja talouden sidosryhmien kanssa perustamaan joko aluetasolla keskitetyn asiointipisteen pk-yrityksille tarkoitettuja unionin rahoitusvälineitä varten – ja siten edistämään jo olemassa olevia asiointipisteitä – tai yhtenäisen alustan pk-yrityksille tarkoitettuja unionin rahoitusvälineitä varten ja kehottaa niitä antamaan hallinnollista tukea hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen;

14.  korostaa roolia, joka yhdennetyillä alueellisilla investoinneilla ja paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla, makroaluestrategioilla ja eurooppalaisella alueellisella yhteistyöllä yleensä voisi olla temaattisen tavoitteen nro 3 päämäärien saavuttamisessa, sillä joissakin hankkeissa voi olla mukana rajatylittäviä alueita, myös useita alueita ja maita, ja ne voivat kehittää paikkakohtaisia innovatiivisia käytäntöjä;

15.  toteaa, että komission julkaiseman ensimmäisen arvioinnin mukaan pk-yritysten tukemiseen myönnetyt määrärahat ovat lisääntyneet huomattavasti edellisiin ohjelmakausiin verrattuna; korostaa, että ERI-rahastoilla ja erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen tarkoitetuilla toimenpideohjelmilla voitaisiin auttaa pk-yrityksiä lisäämään valmiuksiaan hakea patentteja Euroopan patenttivirastolta tarjoamalla niille toteutuskelpoisia ja käyttäjäystävällisiä rahoitussuunnitelmia;

16.  pitää valitettavina viipeitä koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa nykyisen ohjelmakauden aikana; korostaa pk-yritysten rahoituksensaannin kiireellisyyttä ja sitä, että vaikka kaikki toimenpideohjelmat on nyt hyväksytty, niiden toteutus on vielä hyvin varhaisessa vaiheessa; huomauttaa, että viipeet tekevät koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta puutteellista, ja vaatii komissiota kehittämään toimenpiteitä, joilla nämä viipeet saadaan poistettua nopeammin;

17.  kehottaa komissiota seuraamaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanon nopeuttamista ja edistämään sitä erityisesti niiden hankkeiden kohdalla, joissa on potentiaalia kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, ja keskittymään tässä yhteydessä myös maaseutualueilla toteutettaviin hankkeisiin, jotta voidaan luoda uusia palveluja ja estää maaseudun väestökato; kehottaa komissiota tukikelpoisuuskriteerejä vahvistaessaan ottamaan huomioon hankkeiden taloudellisen ja sosiaalisen lisäarvon sekä ympäristövaikutuksen;

18.  korostaa parlamentin roolia koheesiopolitiikan tulossuuntautuneen täytäntöönpanon valvonnassa; kehottaa komissiota kartoittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mitkä tekijät estävät pk-yrityksiä ja start up -yrityksiä käyttämästä määrärahoja tehokkaasti, ja vähentämään näitä esteitä sekä selvittämään mahdollisia synergioita EIR-rahastojen kesken sekä ERI-rahastojen ja muiden pk-yritysten kannalta merkityksellisten rahastojen välillä ja tarjoamaan erityisiä toimintasuosituksia ja neuvontaa, jotta kyseisten rahoitusvälineiden käyttöä voidaan yksinkertaistaa, seurata ja arvioida; panee merkille, että tällä alalla on yhä enemmän vaikeuksia, erityisesti syrjäisimmillä alueilla ja niillä alueilla, joilla keskeisen infrastruktuurin huono laatu johtaa siihen, että yksityisiä sijoituksia saadaan vain vähän;

19.  korostaa, että Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston on käytävä jäsenneltyä vuoropuhelua, jotta voidaan parantaa ja helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta eri lähteistä;

20.  korostaa, että suurimmista esteistä, jotka estävät pk-yrityksiä saamasta laajamittaisesti rahoitusta ERI-rahastoista, voidaan mainita esimerkiksi hallinnollinen rasitus, monet tukijärjestelmät, sääntöjen ja menetelmien monimutkaisuus, viipeet täytäntöönpanosäädösten antamisessa ja ylisääntelyn riski; pyytää tämän vuoksi yksinkertaistamista käsittelevää korkean tason työryhmää esittämään myös ”parempaa sääntelyä” koskevan EU:n strategian huomioon ottaen konkreettisia ehdotuksia hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja pk-yrityksissä toteutettavan ERI-rahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja kiinnittämään tässä yhteydessä huomiota erityisesti vaatimuksiin, jotka koskevat tarkastusta, hallinnon joustavuutta, riskinarviointia ja väliarviointia, valvontajärjestelmää ja johdonmukaisuutta kilpailusääntöjen ja unionin muun politiikan tavoitteiden kanssa; vaatii, että yksinkertaistamista koskevissa toimenpiteissä on otettava huomioon eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen periaatteet ”vain kerran” ja ”pienet ensin” ja toimenpiteet on suunniteltava ja pantava täytäntöön eri tasoilla yhteistyössä eri pk-yritysryhmien edustajien kanssa; kehottaa korkean tason työryhmää tiedottamaan jatkuvasti työnsä tuloksista Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnalle ja kehottaa komissiota kuulemaan jäsenvaltioiden edustajia korkean tason työryhmän käsittelemistä aiheista;

21.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan kansallisella ja alueellisella tasolla sellaisia valtiontukiehtoja, jotka eivät syrji pk-yrityksiä ja joiden olisi oltava johdonmukaisia pk-yrityksille myönnettävän koheesiopolitiikan tuen kanssa, ja kehottaa hyödyntämään täysimääräisesti tukijärjestelmiä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella, jotta voidaan vähentää hallintoelimille ja tuensaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja lisätä ERI-rahastojen käyttöä, ja selventämään samalla, mikä on pk-yrityksille tarkoitettuja ERI-rahastoja koskevien sääntöjen ja valtiontukisääntöjen suhde toisiinsa;

22.  pyytää komissiota kannustamaan jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja, asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä tässä asiassa ja varmistamaan asianmukaisen raportoinnin sekä kannustamaan jäsenvaltioita tukemaan hankkeita, joilla on hyvät mahdollisuudet luoda työpaikkoja;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita löytämään kiireesti kestävän ratkaisun aluepolitiikkaan liittyviin maksamatta oleviin maksuihin ja panemaan asianmukaisesti täytäntöön myös maksuviivästysdirektiivin (2011/7/EU), jotta voidaan varmistaa, etteivät pk-yritykset hankekumppaneina jätä maksuviivästysten vuoksi osallistumatta tukiohjelmiin ja -hankkeisiin nykyisen ohjelmakauden aikana; huomauttaa lisäksi, että tämän direktiivin tarkempi noudattaminen auttaisi luomaan olosuhteet pk-yritysten vakauttamiselle ja kasvulle, ja toteaa, että direktiivissä säädetään muun muassa, että viranomaisten on maksettava hankkimansa tavarat ja palvelut 30 päivän kuluessa;

24.  korostaa, että älykkään erikoistumisen strategiat ovat keskeisen tärkeä väline, jolla voidaan taata innovointi ja temaattisten tavoitteiden mukautettavuus, vaikka ne eivät olekaan virallisesti ennakkoehto temaattisessa tavoitteessa nro 3, ja korostaa samalla, että näillä strategioilla olisi edistettävä tiede- ja teknologiavetoisen innovoinnin lisäksi myös sellaista innovointia, joka ei perustu tieteeseen; pyytää komissiota raportoimaan parlamentille pk-yrityksille tarkoitettujen, kansallisella ja/tai alueellisella tasolla toteutettavien älykkään erikoistumisen strategioiden tuloksista; korostaa, että alueiden erikseen hyväksymien älykkään erikoistumisen strategioiden on oltava johdonmukaisia alueen talouden kanssa ja että älykkään erikoistumisen strategioiden toteuttamisessa taajama-alueiden ulkopuolella on haasteensa, sillä siellä ei saata olla riittävää infrastruktuuria hankkeiden tueksi; panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaan aloitteeseen liittyvät ennakkoehdot temaattisessa tavoitteessa nro 3 ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ja vauhdittamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista; kannattaa Euroopan yrittäjyysalueen palkintoa, jolla pyritään löytämään ja palkitsemaan niitä EU:n alueita, joiden erinomaisissa tulevaisuuteen suuntautuvissa yrittäjyysstrategioissa sovelletaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen kymmentä periaatetta;

25.  pyytää hallintoviranomaisia ottamaan huomioon yksittäisten alueiden ominaispiirteet ja erityisosaamisen erityisesti niillä alueilla, joita vaivaavat alikehittyneisyys, väestökato ja korkeat työttömyysluvut, jotta voidaan edistää sekä perinteisiä että innovatiivisia elinkeinoaloja; kehottaa komissiota laatimaan erityisiä ohjelmia, jotka sisältävät kaikki pk-yrityksiä koskevat kestävän, älykkään ja osallistavan kasvun osatekijät; palauttaa mieliin vallitsevan sukupuolten välisen kuilun, joka pantiin merkille myös eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa, ja ilmaisee huolensa siitä, että uusia yrityksiä perustavien ja yritystoimintaa harjoittavien naisten osuus on alhainen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään erityisten strategioiden täytäntöönpanoa nuorten ja naisten yrittäjyyden tukemiseksi vihreän kasvun yhteydessä, sillä se on keino sovittaa yhteen talouskasvu, parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja ammattimaistuminen sekä toisaalta ympäristökestävyys;

26.  pyytää komissiota perustamaan nykyisillä määrärahoilla osallistavan foorumin pk-yrityksiä koskevien hankkeiden tulosten levittämiseksi ja jakamaan tällä foorumilla myös esimerkkejä hyvistä käytänteistä, joita on sovellettu EAKR:n ohjelmakausilla 2000–2006 ja 2007–2013;

27.  panee merkille, että komission laatimassa oppaassa ”Smart guide to innovation services” korostetaan, että yhteistyössä yhteiskunnan ja talouden sidosryhmien kanssa aluetasolla laadituilla julkisilla tukistrategioilla on suuri merkitys pk-yrityksille suotuisan ympäristön luomisessa ja niiden auttamisessa pysymään kilpailukykyisinä globaaleissa arvoketjuissa;

28.  korostaa niitä haasteita ja mahdollisuuksia, joita pk-yritykset kohtaavat Pariisin ilmastokokouksessa (COP21) äskettäin tehtyihin päätöksiin mukautumisessa ja niiden noudattamisessa;

29.  katsoo, että tukemalla ja kannustamalla pk-yrityksiä oikealla tavalla voidaan löytää innovatiivisia mahdollisuuksia pakolaisten ja maahanmuuttajien integroimiseksi;

30.  korostaa, että koska pk-yritykset ovat EU:n suurin työllistäjä, yritysten perustamista olisi helpotettava edistämällä yrittäjätaitoja ja sisällyttämällä yrittäjyys koulujen opetusohjelmiin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa aloitteessa vahvistetulla tavalla, ja korostaa, että erityisesti mikrolainajärjestelmissä asianmukainen koulutus ja liiketoiminnan tuki ovat keskeisen tärkeitä ja tarvitaan erityistä koulusta, jotta voidaan valmistaa nuoria vihreään talouteen;

31.  kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten kanssa edistämään sellaisen ekosysteemin luomista, johon osallistuu yliopistoja, tutkimuskeskuksia, yhteiskunnan ja talouden sidosryhmiä sekä julkisia laitoksia, jotta voidaan edistää yrittäjätaitoja, ja kannustaa samalla hallintoviranomaisia asettamaan saataville määrärahoja tekniseen apuun, mihin kuuluu myös tieto- ja viestintätekniikan innovatiivinen käyttö pk-yrityksissä; panee tässä yhteydessä lisäksi merkille, että temaattisen tavoitteen nro 11 teknisen avun on hyödytettävä kaikkia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen kumppanuuksia koskevassa 5 artiklassa tarkoitettuja kumppaneita; kehottaa tämän vuoksi varmistamaan, että alueellisilla pk-yritysten järjestöillä on mahdollisuus hyödyntää temaattisen tavoitteen nro 11 säännöksiä ja valmiuksien lisäämistä koskevia toimia;

32.  korostaa, että ainoastaan noin 25 prosenttia EU:hun sijoittautuneista pk-yrityksistä harjoittaa vientitoimintaa EU:ssa ja että pk-yritysten kansainvälistyminen on prosessi, joka edellyttää tukitoimien toteuttamista myös paikallisella tasolla; kehottaakin komissiota käyttämään enemmän ERI-rahastoja auttaakseen pk-yrityksiä hyödyntämään paremmin tarjotut mahdollisuudet sekä käsittelemään kansainvälisen kaupan asettamia haasteita ja tukemaan pk-yrityksiä lisääntyneeseen kansainväliseen kilpailuun mukautumisesta aiheutuvista kustannuksista ja sen kielteisistä vaikutuksista selviämisessä;

33.  kehottaa komissiota lisäämään pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tarkoitettua rahoitusta, kun se valmistelee vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevaa koheesiopolitiikkaa;

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0364.

(2)

EUVL C 24, 22.1.2016, s. 2.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0198.

(4)

EUVL C 21 E, 28.1.2010, s. 1.

(5)

EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 7.

(6)

EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 40.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0002.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.

(9)

EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36.


PERUSTELUT

ERI-rahastoista rahoitettavien investointien yhteisenä tavoitteena on tukea älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän unionin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista. Kustakin ERI-rahastosta tuetaan 11:ta temaattista tavoitetta, ja temaattisen tavoitteen nro 3 (jäljempänä ’tavoite 3’) aiheena on ”pienten ja keskisuurten yritysten, maatalousalan (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston osalta) ja kalastus- ja vesiviljelyalan (Euroopan meri- ja kalatalousrahaston osalta) kilpailukyvyn parantaminen” ja siihen liittyvät EAKR:n ensisijaiset investointikohteet.

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat unionin alueiden taloudelle ratkaisevan tärkeitä niin työllisyyden kuin kilpailukyvyn kannalta tarkasteltuna. Kaudella 2007–2013 koheesiopolitiikan yhteydessä yrityksiä, pääasiassa pk-yrityksiä, tuettiin 70 miljardilla eurolla, ja summa on tarkoitus kaksinkertaistaa kaudella 2014–2020 (myös rahoitusvälineiden avulla). Uudella ohjelmakaudella, muiden mahdollisuuksien ohella, pk-yrityksiin tehtävät investoinnit tehdään tavoitteen 3 kautta, ja pk-yrityksiin voidaan samanaikaisesti investoida muiden temaattisten tavoitteiden yhteydessä.

Ohjelmakaudella 2014–2020 laajan aiheen ”pk-yritysten kilpailukyky” yhteydessä ERI-rahastoista on osoitettu määrärahoja yli 63 miljardia euroa (minkä lisäksi lähes 31 miljardia kansallista yhteisrahoitusta, jolloin kokonaissumma nousee 94 miljardiin).

Odotetut tulokset on esitetty seuraavassa:

– Tukea saa noin 801 500 yritystä, ja se kohdennetaan suoraan 354 300 uuden työpaikan luomiseen. Kun mukaan lasketaan myös yritysten T&K-toimintaan myönnettävä tuki, tämä merkitsee, että 5 prosenttia kaikista unionin pk-yrityksistä ja 8 prosenttia uusista yrityksistä saa unionin rahoitustukea.

– 396 500 mikroyritystä sekä pientä ja keskisuurta yritystä (joiden joukossa on myös osuustoiminnallisia ja yhteisötalouden yrityksiä) saavat rahoitusta siihen, että ne investoivat inhimillisen pääoman kehittämiseen ja ihmisten osaamiseen.

Pk-yrityksille myönnettävä tuki (tavoite 3) on yksi EAKR-tuen neljästä pakollisesta temaattisesta tavoitteesta, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yrittäjyyden edistämiseen, uusien liiketoimintamallien luomiseen ja käyttöönottoon, tuotteiden ja palvelujen hyvien kehittämisedellytysten laajentamisen tukemiseen sekä kansallisten ja kansainvälisten markkinoiden kasvun tukemiseen.

Kun otetaan huomioon, että komission määritelmän mukaan pk-yrityksillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa, eurooppalaisten pk-yritysten vuosia 2014/2015 koskevasta vuosikertomuksesta käy ilmi, että pk-yritysten osuus työllisyyden kasvusta vuonna 2014 oli 71,4 prosenttia rahoitusalan ulkopuolisella elinkeinoalalla ja että vuonna 2014 pk-yritykset työllistivät lähes 90 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 67:ää prosenttia kokonaistyöllisyydestä, ja loivat 58 prosenttia alan lisäarvosta. Lisäksi lähes kaikki pk-yritykset (93 prosenttia) ovat mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Kolme neljäsosaa pk-yrityksistä toimii viidellä tärkeimmällä alalla, jotka ovat tukku- ja vähittäiskauppa, valmistus, rakennus, yrityspalvelut, majoitus- ja ravitsemispalvelut.

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kaudella 2007–2013 koheesiopolitiikalla tuettiin 73 500:aa start up -yritystä ja pk-yrityksiin luotiin yli 263 000 työpaikkaa. EAKR:n toimenpideohjelmien määrä vuosina 2007–2013 oli 204, ja niillä tuettiin tutkimusta ja innovointia sekä pk-yritysten kasvua ja kehitystä (noin 70 miljardilla eurolla).

Toimenpideohjelmat, jotka käyttävät suurimman osuuden rahoituksesta (yli 80 prosenttia) tutkimukseen, innovointiin ja pk-yrityksiin liittyviin aloihin, ovat seuraavat:

– Unkarin kansallinen talouden kehittämisen toimenpideohjelma (Unkari)

– ”Factores de Competitividade 2007–2013” (Portugali)

– ”Innovation og Viden” (Tanska), Bulgarian talouden kilpailukyvyn kehittämistä koskeva ohjelma (Bulgaria) ja

– alueellinen toimenpideohjelma ”Burgenland” (Itävalta).

Noin puolet kaikesta arvioinnin kohteena olevasta EAKR-rahoituksesta on osoitettu seuraaviin menoluokkiin: ”Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin liittyviin yrityksiin” sekä ”Muu investointi yrityksiin”. Käytetyin rahoitusmuoto kaikissa menoluokissa on tuki, jota ei makseta takaisin, ja sen jälkeen lainojen, korkotukien ja takuiden kaltaiset tuet, jotka keskitetään tiettyihin ensisijaisiin kohteisiin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pääomasijoitukset ja muut rahoitusmuodot ovat tukimuotoina harvinaisempia.

Parlamentin kanta temaattista tavoitetta nro 3 koskevissa neuvotteluissa ja sidosryhmien osallistuminen

Euroopan parlamentti on aina painottanut, että ”pk-yritykset ovat EU:n talouden selkäranka ja niillä on huomattava vaikutus työpaikkojen luomiseen, koska niissä syntyy 85 prosenttia uusista työpaikoista, ja 20,7 miljoonaa pk-yritystä kattaa yli 67 prosenttia EU:n yksityisen sektorin työpaikoista, joista 30 prosenttia on peräisin mikroyrityksistä”. Parlamentti katsoo myös, että pk-yritykset ”ovat keskeisen tärkeitä pitkän aikavälin talouskasvun ja kestävien työpaikkojen luomisen edistäjiä 28 jäsenvaltiossa”.

Aluekehitysvaliokunta totesi vuonna 2014, että ”vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikka on tärkeä ja tehokas älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun sekä Eurooppa 2020 -ohjelman tavoitteiden saavuttamisen väline, jonka toimenpiteillä ja innovatiivisilla rahoitusvälineillä tuetaan toiminnan aloittamista ja pk-yritysten, myös mikroyritysten kehittämistä, sillä ne ovat tärkein uusia työpaikkoja luova voima EU:ssa” ja kehotti ”jäsenvaltioita ja alueita ottamaan käyttöön tehokkaita tiedotus- ja tukijärjestelmiä, jotka auttavat mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä hyödyntämään EU-rahoitusta, sekä hyväksymään kunnianhimoisia toimenpiteitä osana yhteistä riskinjakomekanismia yhdistämällä EU:n talousarviovaroja esimerkiksi COSME- ja Horisontti 2020-ohjelmasta ja investointirahastoista”.

Euroopan parlamentti pyysi 5. heinäkuuta 2011 komission viidennestä koheesiokertomuksesta ja koheesiopoliittisesta strategiasta vuoden 2013 jälkeen antamassaan päätöslauselmassa ”tarkastelemaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) ’pienet ensin’ ja ’vain kerran’ -perusperiaatteita koheesiopolitiikan yhtenä perustana” ja katsoi, että ”jäsenvaltioiden ja alueiden olisi sovellettava näitä periaatteita toimintaohjelmiaan laatiessaan”. Lisäksi parlamentti suhtautui myönteisesti ”EIP:n ja komission väliseen tehokkaaseen yhteistyöhön kolmen yhteisen aloitteen – Jessican, Jeremien ja Jasminen – täytäntöönpanossa”.

EAKR-tukea koskevissa neuvotteluissa Euroopan parlamentti esitti tuottavia investointeja koskevan suurempien yritysten ja pk-yritysten yhteistyön sisällyttämistä tuen piiriin, jotta suurempia yrityksiä voitaisiin tukea tieto- ja viestintätekniikan alalla. Lisäksi parlamentti suostui pk-yrityksiä koskevan aloitteen sisällyttämiseen tuen piiriin. Tätä rahoitusvälinettä hallinnoi suoraan Euroopan komissio, ja sen täytäntöönpanosta vastaa Euroopan investointipankki. Parlamentti kuitenkin pyysi laskemaan pk-yritysaloitteen alkuperäistä enimmäismäärää niin, että se on nyt 1,5 miljardia euroa.

Tavoite 3 oli yksi niistä aiheista, joissa hallintoviranomaisilla oli tehokkaimmat hallinnointivalmiudet. Temaattinen keskittäminen oli haaste 12 jäsenvaltiolle, erityisesti mitä tulee pk-yritysten tukemiseen. Tämä johtuu siitä, että kaudella 2007–2013 keskityttiin infrastruktuurien parantamiseen.

Useimmat paikallistason hallintoelimet osallistuvat suoraan ja/tai kansallisten yhdistystensä välityksellä ohjelmien seurantakomiteoiden työhön. Nämä seurantakomiteat seuraavat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), usein Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja joskus myös muiden rahastojen toimintaa. Seurantakomiteoiden vaikutusmahdollisuudet ohjelmien täytäntöönpanoon vaihtelevat kuitenkin suuresti (kumppanuusrakenteiden koko, tiedon saatavuus, selkeys ja kokouksissa käsiteltävien asioiden määrän ennakointi). Suurimmassa osassa tapauksia kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen (European Code of Conduct on Partnership, ECCP) useimpia toimintaan liittyviä näkökohtia ei sovelleta asianmukaisesti. Samaan tapaan kuin toimenpideohjelmien valmisteluvaiheessa, alueet ovat usein keskushallintojen etuoikeutettuja yhteystahoja ja ne pystyvät vaikuttamaan päätöksiin enemmän kuin paikallisviranomaiset. Joissakin tapauksissa paikallisviranomaisten kansalliset yhdistykset (yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen kumppanuuksia koskevasta 5 artiklasta poiketen) eivät ole täysivaltaisia kumppaneita, vaan niille ainoastaan tiedotetaan tärkeimmistä päätöksistä, eivätkä ne osallistu päätöksentekoon käytännössä. Toisilla paikallisviranomaisten kansallisilla yhdistyksillä taas on strategisempi rooli varmistaa ERI-rahastojen tehokas hyödyntäminen: tulevaisuudessa onkin toimittava tällä tavalla, jotta kyky hyödyntää ERI-rahastoja paranisi tällä ohjelmakaudella 2014–2020. Keskushallintojen ja muiden tasojen hallintoelinten välisen sopimuksen allekirjoittaminen varmistaisi sen, että komission yksiköiden suuntaan puhuttaisiin yhdellä äänellä, ensisijaiset investointikohteet koettaisiin enemmän omiksi, paikallis- ja alueviranomaiset tietäisivät enemmän ERI-rahastojen tarjoamista mahdollisuuksista ja tämän myötä unionin varojen käyttö paikalla olisi tehokkaampaa.

Paikallisviranomaisille annetusta merkityksestä kertoo myös toimenpideohjelmien alueellinen ulottuvuus ja paikallisviranomaisten mahdollisuudet käyttää unionin rahoitusvälineitä samoin kuin niiden nimittäminen yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI) välittäviksi elimiksi tai edunsaajiksi. Useimmissa tapauksissa toimivalta on annettu isommille kaupunkialueille tai alueille. Tässä yhteydessä ei ole käytetty hyväksi tilaisuutta ottaa kaikenlaiset paikallisalueet mukaan rahoituspäätösten laatimiseen, jolloin ne voisivat muotoilla päätökset oman paikallisalueensa kehitystä hyödyttäviksi.

Paikallisviranomaisten hallinnolliset valmiudet

Yksinkertaistamisen yhteydessä voidaan todeta, että edunsaajille aiheutuvien hallinnollisten kustannusten leikkaaminen ei saisi johtaa siihen, että hallintoviranomaisille tai toimivaltaisille paikallisviranomaisille syntyy lisäkustannuksia.

Keskushallintojen olisi annettava niille paikallisviranomaisille, jotka haluavat olla tiiviimmin mukana ERI-rahastojen hallinnoinnissa, enemmän päätöksentekovaltaa aina hankkeiden valinnasta alkaen. Tekninen apu ja varhainen osallistuminen ensisijaisista investointikohteista käytävään keskusteluun edistää tätä tulevilla kierroksilla.

Kun otetaan huomioon, että useimmat maat ja alueet ovat vasta nyt alkaneet käynnistää ohjelmia, hallintoviranomaisilla ja komissiolla on vielä hyvät mahdollisuudet toteuttaa asetuksessa ja käytännesäännöissä vahvistettua kumppanuusperiaatetta aikaisempaa johdonmukaisemmin.

ERI-rahastoista rahoitettavien ohjelmien – ja niiden taustalla olevien ja ennakkoehdot määräävien strategioiden – menestys riippuu hyvästä hallinnosta ja ohjelmien välittömästä käynnistämisestä samoin kuin siitä, että ne pannaan kokonaan täytäntöön tulevina vuosina.

Temaattista tavoitetta nro 3 tukevat rahoitusvälineet

Tavoitteeseen 3 voidaan myöntää tukea rahoitusvälineistä, jotka olisi suunniteltava ennakkoarvioinnin perusteella. Nämä rahoitusvälineet voidaan perustaa unionin tasolla, ja niissä voidaan yhdistää ERI-rahastojen varoja muihin varoihin, jotta saataisiin pankkeja lisäämään luotonantoaan pk-yrityksille. Rahoitusvälineitä voidaan perustaa myös kansallisella/alueellisella tasolla, ja niiden hallinnoinnista voi vastata hallintoviranomainen. Rahoitusvälineet voivat koostua lainoista tai takuista.

Toinen valmistelupaketti: mietinnön poliittinen tausta

Pk-yritysten resurssitehokkuuden parantaminen tarjoaa valtavat mahdollisuudet tuotantokustannusten vähentämiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen. Laskelmien mukaan varojen paremmalla käytöllä Euroopan teollisuudessa voitaisiin saada aikaan 630 miljardin euron säästöt vuositasolla. Ympäristövahinkojen estäminen ja siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta on haaste yhteiskunnalle mutta tarjoaa samalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka tuovat markkinoille ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja. Pk-yritykset tarvitsevat suotuisan liiketoimintaympäristön, jossa vihreiden ideoiden kehittäminen, rahoitus ja markkinoille tuominen on vaivatonta. Uudelleenvalmistuksella, korjauksella, huollolla, kierrätyksellä ja ekologisella suunnittelulla on hyvät mahdollisuudet tulla talouskasvun ja työpaikkojen luomisen vetureiksi, ja ne voivat samalla tuoda merkittävän panoksen ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Pk-yritykset ja yrittäjät tarvitsevat kannustavan ympäristön kiertotalouteen siirtymiseksi. Unionin kansainväliset sitoumukset ilmastonmuutoksen alalla tehtävän yhteistyön ja naapuruuspolitiikan kaltaisilla aloilla tarjoavat eurooppalaisille pk-yrityksille, joilla on vihreää asiantuntemusta, hyvän tilaisuuden vallata uusia markkinoita. Tarvitaan kannustavammat toimintapuitteet ja enemmän kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan auttaa pk-yrityksiä saamaan osansa globaaleista arvoketjuista.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Petras Auštrevičius, Daniel Buda, Salvatore Cicu, Viorica Dăncilă, Andor Deli, Ivana Maletić, Maurice Ponga, Davor Škrlec

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö