Menettely : 2016/0805(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0183/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0183/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 07/06/2016 - 5.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0245

MIETINTÖ     
PDF 494kWORD 126k
24.5.2016
PE 582.052v03-00 A8-0183/2016

ehdotuksesta nimittää Rimantas Šadžius tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0126/2016 – 2016/0805(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Bart Staes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 LIITE 1: Rimantas ŠADŽIUSin ANSIOLUETTELO
 LIITE 2: Rimantas ŠADŽIUSin VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Rimantas Šadžius tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0126/2016 – 2016/0805(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0126/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0183/2016),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 23. toukokuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Rimantas Šadžius tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


LIITE 1: Rimantas ŠADŽIUSin ANSIOLUETTELO

KOULUTUS:

Korkea-asteen koulutus:

2002 Asianajajan ja oikeustieteen maisterin tutkinto, Vilnan yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta

1983   Kemistin tutkinto, Moskovan valtiollisen Lomonosovin yliopiston kemian laitos (cum laude).

AMMATTIKOKEMUS:

13. päivästä joulukuuta 2012 alkaen  Liettuan tasavallan valtiovarainministeri

2009 – joulukuu 2012   Tieteellistä julkaisutoimintaa harjoittava yritys

toukokuu 2007 – joulukuu 2008   Liettuan tasavallan valtiovarainministeri

heinäkuu 2006 – toukokuu 2007   Liettuan tasavallan valtiovarainministeriö, varaministeri

joulukuu 2004 – heinäkuu 2006   Liettuan tasavallan terveysministeriö, varaministeri

marraskuu 2003 – joulukuu 2004  Sosiaaliturva- ja työministeriö, varaministeri.

AIKAISEMPI AMMATTIKOKEMUS:

Tieteellinen tutkimustyö kvanttikemian ja kiinteän olomuodon fysiikan aloilla, kääntäminen, tieteellisen kirjallisuuden toimitus ja julkaisu sekä laskentatoimi- ja veroneuvonta.

VIERAIDEN KIELTEN TAITO:

Englanti, venäjä, puola, saksa – erinomainen taito, ranska – perusteet.

PUOLUEJÄSENYYS JA JÄSENYYS KANSALAISJÄRJESTÖISSÄ:  

Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen jäsen (puolueen johtokunnan jäsen)

Liettuan fyysikkojärjestö.

HARRASTUKSET: Klassinen musiikki, vieraat kielet.


LIITE 2: Rimantas ŠADŽIUSin VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Vuodesta 2003 alkaen ammatillinen toimintani on liittynyt koko ajan kiinteästi julkiseen talouteen.

Sosiaaliturva- ja työasioiden varaministerinä vastuualueeseeni kuuluivat sosiaalivakuutus- ja sosiaaliapubudjetteihin liittyvät asiat. Yksi merkittävistä hankkeista, joihin osallistuin henkilökohtaisesti mittavalla panoksella, koski valtion erityistukijärjestelmän luomista tukemaan heikossa asemassa olevien ryhmien työllisyyttä. Hanke perustui niin sanottuihin sosiaalisiin yrityksiin tai uudentyyppisiin yksityisyrityksiin, jotka on nimenomaan suunniteltu muun muassa vammaisten, pitkäaikaistyöttömien tai entisten vankien työllistämiseen. Vastuulleni annettiin erityistehtäviä myös vuonna 2004, kun Liettua oli liittymässä Euroopan unionin jäseneksi: tehtävät koskivat muun muassa EU:n liittymistä valmistelevista varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanoa ja valmistautumista käyttämään EU:n rakennetukea ohjelmakaudella 2004–2006.

Liettuan tasavallan terveysministeriössä yksi keskeistä työ- ja vastuualueistani koski terveydenhuollon rahoituksen varmistamista valtion sairausvakuutuskassan kautta. Työ koski muun muassa lainsäädäntöä, jossa säädetään käytettävistä varoista, muun muassa luonnollisten ja oikeushenkilöiden maksamista sairausvakuutusmaksuista, mutta myös eri terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien rahoittamista koskevaa budjettisuunnittelua sekä tämän alan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden monimutkaisten suhteiden selvittelyä. Tässä yhteydessä minulla oli myös mahdollisuus perehtyä tarkemmin terveydenhuollon rahoitusjärjestelmiin monissa muissa maissa.

Terveysministeriö oli EU:n rahoittamien hankkeiden täytäntöönpanosta vastaava viranomainen terveydenhuollon alalla. Ministeriössä työskennellessäni toimin puheenjohtajana hankkeiden valinnasta vastaavassa komiteassa, jossa käsiteltiin tärkeitä resurssien suunnitteluun, tuloshakuisuuteen ja vastuulliseen varainhoitoon liittyviä kysymyksiä. Terveysministeriössä työskentelyni aikana aloimme myös luoda EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevaa strategiaa seuraavalle ohjelmakaudelle 2007–2013. Tämä merkitsi Liettualle talousarvion suunnittelussa täysin uutta vaihetta ja uusia haasteita, jotka koskivat muun muassa EU:n investointien tulosindikaattoreita ja tehokkuuden arviointia eri aloilla.

Jatkoin tätä työtä valtiovarainministeriössä, ensin varaministerinä ja sitten ministerinä. EU:n uutta ohjelmakautta valmisteltaessa työtä vaadittiin paljon kolmella keskeisellä alalla: ensiksi sellaisten strategisten asiakirjojen kokoaminen (strategia ja toimenpideohjelmat), jotka auttaisivat toimielimiä EU:n varojen budjettisuunnittelussa, toiseksi uuden institutionaalisen kehyksen luominen EU:n varojen hallintaa varten EU:n lainsäädännön mukaisesti ja kolmanneksi EU:n rakennetuen sisällyttäminen kansalliseen talousarvioon. Tässä yhteydessä mainitsisin erityisesti EU:n rakennerahastoja koskevan parannetun tarkastusjärjestelmän kehittämisen, johon osallistui Liettuan ylin tarkastuselin, kansallinen tarkastusvirasto.

Ohjelmakauden 2007–2013 onnistunut valmistelu ja täytäntöönpano loivat täydellisen perustan seuraavalle vuodet 2014–2020 kattavalle kaudelle.

Julkisen talouden alalta hankkimani kokemuksen toinen osa-alue koskee julkisen talouden kurinalaisuutta koskevan kehyksen perustamista Liettuaan. Tässä yhteydessä kannattaa mainita vuonna 2007 julkisen talouden kurinalaisuudesta annettu laki ja vuonna 2014 finanssipoliittisen sopimuksen täytäntöönpanosta annettu perustuslaki (jo toisena kautenani valtiovarainministerinä), joiden kummankin valmisteluun ja hyväksymiseen osallistuin henkilökohtaisesti. Viisas kansallinen budjettisuunnittelu, muun muassa kannustimien kehittäminen instituutioita ja kuntia varten, oli erittäin tärkeä Liettuan liittyessä euroalueeseen vuonna 2015.

Ministerinä kiinnitin aina paljon huomiota julkisten varojen käytön tehokkuuden varmistamiseen yksittäisillä aloilla, tulossuuntautuneen budjettiohjelmien suunnittelu- ja arviointijärjestelmän luomiseen sekä menojen sisäisen ja ulkoisen valvonnan lujittamiseen. Johdollani saatiin aikaiseksi merkittäviä myönteisiä muutoksia myös valtion omaisuuden hoidossa ja valtionyritysten toiminnassa.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Valtiovarainministerinä edistin vastuullista finanssipolitiikkaa Liettuassa. Valtiovarainministeriö valmisteli johdollani uuden oikeudellisen perustan (ennen kaikkea Liettuan tasavallan lain julkisen talouden kurinalaisuudesta ja perustuslain finanssipoliittisen sopimuksen täytäntöönpanosta), jonka tarkoituksena oli parantaa luottamusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen sekä vahvistaa julkisen talouden kurinalaisuutta koskevia pitkän aikavälin sääntöjä ja taata näin kestävä talouskasvu. Institutionaalisessa kehyksessä tärkeä uudistus oli se, että riippumattomasti toimivan talousarviopolitiikan valvontaviranomaisen (niin sanotun finanssipoliittisen neuvoston) tehtävät määrättiin Liettuan tasavallan kansalliselle tarkastusvirastolle. Tämä viranomainen laatii riippumattoman lausunnon Liettuan tasavallan valtiovarainministeriön tekemästä talouskehityssuunnitelmasta ja valvoo talousarviosuunnitelmia.

Veronkanto on toinen tärkeä alue, johon panostin voimakkaasti. Verohallinnossa toteutettiin lukuisia uudistuksia ja parannuksia, joissa otettiin huomioon kansainväliset käytännöt ja kansainvälisten järjestöjen suositukset. Niin sanottu älykäs verohallintojärjestelmä käynnistettiin Liettuassa ottamalla käyttöön alv-ilmoitusten automatisoidut tarkastukset, ja tulevaisuudessa sen avulla voidaan suorittaa riskinarviointia, seurata liiketoimintatapoja tosiaikaisesti, suorittaa ristiintarkastuksia sekä tunnistaa aikaisempaa tehokkaammin veropetos- ja veronkiertotapauksia. Tämä sekä jotkin muut hallinnolliset toimenpiteet saivat aikaan merkittävän myönteisen rakennemuutoksen kerättyjen verojen osuudessa BKT:ssa, ja julkinen sektori oli vuonna 2015 lopulta lähes tasapainossa.

Osallistuin myös tilinpäätös- ja kirjanpitotietojen uudistamiseen Liettuan julkisella sektorilla, muun muassa julkisen talouden instituutioissa sekä julkisissa ja kunnallisissa yrityksissä, laitoksissa ja organisaatioissa. Uudistuksen tarkoituksena on ottaa julkisella sektorilla käyttöön suoriteperusteinen kirjanpito Liettuan tasavallan lainsäädännön sekä kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja julkisen sektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Uudistuksella pyritään rakentamaan aiempaa luotettavampi ja avoimempi perusta talousarvion suunnittelulle ja täytäntöönpanolle.

Yksi tärkeimmistä henkilökohtaisista tavoitteistani oli tehostaa EU:n varojen käyttöä Liettuassa. Johtavana ajatuksena on suosia investointeja varojen paremman käytön sijasta. Tämä ajatus tuotiin selkeästi esille Liettuan toimiessa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiona, ja se on saanut laajaa suosiota. Liettua otti ohjelmakauden 2007–2013 aikana ensimmäisten joukossa vastaan haasteen ja pani täytäntöön rahoitusvälineitä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi ja energiatehokkuushankkeiden rahoittamiseksi. Luomamme rahoitusvälineet (kolme holdingrahastoa ja yksi takausväline pk-yritysten rahoituksen saantia varten sekä yksi energiatehokkuushankkeille suunnattu holdingrahasto) ovat jo osoittaneet hyödyllisyytensä – joissakin välineissä varat on maksettu takaisin ja sijoitettu useaan otteeseen. Vuosina 2014–2020 me odotamme aikaisempien kokemustemme perusteella saavamme parhaat tulokset EU:n varoista, mutta tarkoituksena on myös kaksinkertaistaa rahoitusvälineiden rahoitus ja laajentaa niiden käyttö uusille aloille (esimerkiksi liikenne, katuvalaistus ja vesi-infrastruktuuri). Valtion omistama kansallinen investointijärjestely VIPA aloitti valvontani alaisena toimintansa vuonna 2013, ja sen tarkoituksena on rahastojen pääomavarojen tehokas hallinnointi.

Johdollani saatiin aikaiseksi merkittäviä myönteisiä muutoksia valtionyritysten hallinnoinnissa. Valtionvarainministeriö on Liettuan suurimpien valtionyritysten osakas Lietuvos Energija -konsernissa, joka on yksi Baltian maiden suurimmista energiantuottajista. Konsernin hallinnointirakenne ja malli toteutettiin valtiovarainministeriön toimittamien hallinnointia koskevien suuntaviivojen mukaisesti. Tätä varten sovelsimme kaikkein kehittyneimpiä kansainvälisiä ja kansallisia käytäntöjä, OECD:n suosituksia ja NASDAQ OMX:n Vilnan pörssin yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä koskevia säännöstöjä. Olemme laajentaneet kokemuksemme nyt liikenteen alalle ja muille sektoreille.

Minulla oli kunnia toimia Euroopan unionin talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun vuonna 2013. Liettuan puheenjohtajakauden tärkeimpiä saavutuksia oli se, että sen aikana päästiin hyvissä ajoin sopimukseen EU:n vuoden 2014 talousarviosta, vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikasta sekä rahoituspalveluista ja verorekistereistä ja pankkiunionin rakentamisessa edistyttiin huomattavasti. Sopimus yhteisestä kriisinratkaisumekanismista oli yksi huomattavimmista saavutuksista vahvan ja vakaan pankkiunionin rakentamisessa. Haluaisin mainita myös saavutukset tilintarkastustoiminnan alalla, jolla päästiin sopimukseen Euroopan tilintarkastusmarkkinoiden uudistamisesta. Sopimuksen keskeisiä piirteitä ovat entistä tiukemmat tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä koskevat säännöt, joilla pyritään erityisesti vahvistamaan yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tilintarkastajien riippumattomuutta sekä varmistamaan tällä hetkellä hyvin keskittyneiden tilintarkastusmarkkinoiden monipuolistuminen.

Erityisen ylpeä olen siitä, että toimikauteni aikana Liettua liittyi johdollani onnistuneesti euroalueeseen 1. tammikuuta 2015. Kyseisenä päivänä Liettuasta tuli euroalueen 19. täysivaltainen jäsen, joka käyttää euroa Euroopan unionin yhtenäisvaluuttana. Euron käyttöönotto merkitsee Liettualle tiiviimpää yhdentymistä Euroopan unioniin, mikä lisää turvallisuuttamme sekä taloudellisesti että poliittisesti.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Toimin Ecofin-neuvoston jäsenenä ja erityisesti sen puheenjohtajana vuoden 2013 jälkipuoliskon aikana, kun Liettua oli EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio. Tuona aikana työskentelin tiiviisti yhdessä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja muiden sidosryhmien kanssa Euroopan ja sen kansalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä taloutta ja raha-asioita koskevilla aloilla, joiden piiriin kuuluu erityisesti EU:n koheesiopolitiikka ja EU:n talousarvio. Puheenjohtajuus oli minulle samaan aikaan sekä haaste että mahdollisuus. Tästä kokemuksesta voin päätellä, että meidän on mahdollista saavuttaa Euroopan kansalaisten odottamat merkittävät tulokset ainoastaan, jos me, Euroopan unionin jäsenvaltiot ja toimielimet, työskentelemme yhdessä.

Vuodesta 2012 alkaen olen myös ollut johtokunnan jäsen monissa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, kuten Maailmanpankkiryhmässä, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa (EBRD), Euroopan investointipankissa (EIP) ja Pohjoismaiden investointipankissa (PIP) sekä varajäsen Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) johtokunnassa.

Tämän lisäksi osallistun euroryhmän toimintaan ja olen Euroopan vakausmekanismin (EVM) johtokunnan jäsen.

Nämä kaikki toimet ovat tarjonneet minulle laajasti kokemusta kansainvälisestä ja kulttuurienvälisestä yhteistyöstä.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Liettuan lainsäädännössä säädetty vastuuvapausmenettely poikkeaa jonkin verran Euroopan parlamentissa sovellettavasta menettelystä. Valtiovarainministeriö esittää hallituksen puolesta talousarvion vuotuisen täytäntöönpanoselvityksen. Sen tarkastaa ylin tarkastuselin (SAI), ja sitä valvoo Liettuan tasavallan parlamentti (Seimas). Parlamentti hyväksyi kyseiset selvitykset ja vahvisti vastaavat ratkaisut. Kaikissa tapauksissa tehtäväni ministerinä oli esittää selvitykset ja puolustaa niitä parlamentissa.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Minut nimitettiin virallisesti sosiaaliturva- ja työministeriön, terveysministeriön ja valtiovarainministeriön varaministeriksi asianomaisten ministerien tekemien poliittisten nimitysten perusteella. Vuonna 2007 pääministeri ehdotti minua valtiovarainministeriksi edellisen ministerin eroamisen jälkeen, ja tasavallan presidentti nimitti minut kyseiseen tehtävään. Uskon kuitenkin, että kaikissa näissä tapauksissa valintani tärkein peruste oli pätevyyteni ja ammattitaitoni eikä niinkään poliittinen suuntautumiseni.

Minut nimitettiin toiseksi kaudeksi valtiovarainministeriksi joulukuussa 2012. Vuonna 2012 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen ministerikabinetin muodostamiseen vaikutti voimakkaasti tuleva EU:n puheenjohtajakausi sekä uuden hallituksen tavoite valmistella perusteellisesti EU:n yhtenäisvaluutan käyttöönottoa. Minua pidetään puolueettomana, tehokkaana ja asiantuntevana, ja se oli ilmeisesti tärkein edellytys tulevaa ministeriä hyväksyttäessä.

Ennen kaikkea en ole koskaan ollut parlamentin jäsen enkä ole koskaan yhdistänyt tehtäviäni hallituksessa minkäänlaisiin parlamentaarisiin tehtäviin.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Voisin nimetä seuraavat kolme alaa sellaisiksi, joilla henkilökohtainen panokseni ja sitoumukseni ovat osoittautuneet ratkaiseviksi:

Euron käyttöönotto Liettuassa. Euroon siirtyminen vaati mittavaa käytännön työtä, jonka yhteydessä johdin menettelynhallintajärjestelmän kehittämistä ja toimin menettelyä ohjanneen korkean tason työryhmän puheenjohtajana. Lisäksi oli luotava oikeanlaiset verotus- ja lainsäädäntöedellytykset. Julkisen talouden kurinalaisuutta koskevan kehyksen käyttöönotto ja valvonta käynnistettiin vuonna 2007 julkisen talouden kurinalaisuudesta annetulla lailla, ja se oli aina yksi tärkeimmistä painopisteistäni. Liettua onnistui pienentämään julkisen talouden alijäämää ja vakauttamaan julkisen velan ja tehosti samaan aikaan valtionyritysten varainkäyttöä ja tuloja.

Pankkiunionin luominen. Ecofin-neuvoston puheenjohtajana minulla oli keskeinen rooli, kun päästiin kauan odotettuun sopimukseen kriisinratkaisumekanismista, joka kuuluu pankkiunionin peruspilareihin. Tämä sopimus oli todellakin vuonna 2013 Liettuan puheenjohtajakauden kohokohta, ja Liettua on pyrkinyt jatkuvasti ja kaikin tavoin rakentamaan uskottavaa Eurooppaa. Toimiessani puheenjohtajana me pääsimme Euroopan parlamentin kanssa sopimukseen myös kahdesta erillisestä pankkiunionin osa-alueesta: pankkien elvytyksestä ja kriisinratkaisusta annetusta direktiivistä, jossa vahvistetaan puitteet pankkien ja investointiyhtiöiden elvytykselle ja kriisinratkaisulle turvaten samalla veronmaksajien rahat, ja talletusten vakuusjärjestelmistä annetusta direktiivistä, jolla pyritään varmistamaan, että järjestelmien rahastoissa on riittävästi varoja ja että maksut suoritetaan nopeasti maksukyvyttömien rahoituslaitosten tallettajille.

EU:n varojen hoidon ja tarkastusten tehostaminen Liettuassa. Liettuassa Euroopan unionin varoista vastaavana hallintoviranomaisena toimii valtiovarainministeriö, jonka tehtävänä on huolehtia EU:n varojen tehokkaasta ja avoimesta käytöstä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Ministerinä olin aktiivisesti luomassa tehokkaampaa institutionaalista kehystä vuosien 2007–2013 EU:n varojen hallintaa varten EU:n vaatimusten ja parhaiden käytänteiden mukaisesti. Esimerkiksi kun pyrimme parantamaan tarkastustoimien valvontaa ja varmistamaan sellaisten periaatteiden ja parhaiden käytänteiden noudattamisen, jotka koskevat tarkastajan ja tarkastettavan (hallintoviranomainen, välittävät elimet ja todentamisviranomainen) toiminnallista erottamista toisistaan, päätimme siirtää vastuun EU:n varojen tarkastusmenettelyjen täytäntöönpanosta valtiovarainministeriön asianomaiselta osastolta Liettuan tasavallan kansalliselle tarkastusvirastolle. Tuolloin sillä oli jo laaja kokemus EU:n varoihin liittyvistä tarkastuskysymyksistä ja se arvioi vuosittain hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa. Tämä yksittäinen muutos ja useat muut parannukset, joita tehtiin vuosien 2007–2013 EU:n varojen hallintaa koskevaan institutionaaliseen kehykseen, tehostivat huomattavasti EU:n varojen tarkastamista sekä moitteettoman varainhoidon kulttuuria Liettuassa. Tästä on selvänä osoituksena virhetaso, joka on yksi EU:n jäsenvaltioiden alhaisimmista. Järjestelmän käyttöä on myös jatkettu ohjelmakauden 2014–2020 aikana.

Toinen uudistuksemme oli yhdistää useita muita elimiä suoraan ohjelmakauden 2014–2020 EU:n varojen hallintojärjestelmään ja vahvistaa näin EU:n varojen erityisvalvontaa ja vähentää niiden väärinkäyttöä. Tällaisia elimiä ovat valtion julkisten hankintojen virasto, talousrikosten tutkintayksikkö ja kilpailuneuvosto. Institutionaalinen järjestelmä on todellakin osoittautunut tehokkaaksi.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Riippumattomuuden periaate on yksi tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen perusperiaatteista. Ylimmät tarkastuselimet voivat suorittaa tehtävänsä puolueettomasti ja tehokkaasti vain, jos ne toimivat itsenäisesti suhteessa tarkastettuun yhteisöön ja jos mikään ulkopuolinen taho ei pääse vaikuttamaan niihin. Tilintarkastajien olisi pysyttävä riippumattomina, jotta heidän raporttinsa olisivat puolueettomia ja jotta niiden mahdolliset käyttäjät pitäisivät niitä sellaisina. Jotta voisin noudattaa riippumattomuuden periaatetta, noudattaisin tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä perustamissopimuksessa asetettuja vaatimuksia, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen eettisiä ohjeita, tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavia käytännesääntöjä, tilintarkastustuomioistuimen työjärjestystä ja työjärjestyksen täytäntöönpanosääntöjä.

Suorittaessani tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtäviä pidättäytyisin kaikista toimista, jotka johtaisivat riippumattomuuden menettämiseen, välttäisin kaikkia tilanteita, jotka saattaisivat aiheuttaa eturistiriitoja, ja ryhtyisin kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien poistamiseksi. Toimisin tehtävissäni puolueettomasti ja rakentavasti enkä ottaisi vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta elimiltä. Pidättäytyisin kaikesta muusta ammatillisesta toiminnasta ja ennen muuta en ottaisi hoitaakseni poliittisia tehtäviä.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Ei. En ole tietoinen tällaisista seikoista, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Kyllä, olen valmis täyttämään kaikki tuomioistuimen jäsenelle kuuluvat ilmoittamisvelvollisuudet. Olen valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja tarvittaessa julkaisemaan ne. Maani siviilihallinnossa hoitamieni aikaisempien ja nykyisten tehtävien vuoksi olen vuodesta 2003 lähtien julkistanut ja julkaissut säännöllisesti itseäni ja perhettäni koskevat taloudelliset edut ja muut sitoumukset tiettyjen virkamiesten taloudellisten etujen ja muiden sitoumusten julkistamista säätelevien Liettuan tasavallan asiaankuuluvien lakien mukaisesti.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

Olen kuulunut Liettuan sosiaalidemokraattiseen puolueeseen vuodesta 1990 alkaen Liettuan itsenäisyyden palauttamisen jälkeen. Liettuan koalitiohallituksen valtiovarainministerinä olen myös puolueneuvoston jäsen. En ole kuitenkaan koskaan ollut minkään tason johtotehtävissä sosiaalidemokraattisessa puolueessa enkä missään muussakaan poliittisessa järjestössä. Minua ei ole koskaan valittu parlamenttiin enkä ole koskaan kuulunut parlamentin poliittisiin ryhmiin tai osallistunut niiden toimintaan. Työni on perustunut ammattitaitoon kaikissa tehtävissä, joihin minut on nimitetty.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Kyllä, eroan kaikista tehtävistä, joihin minut on valittu vaaleilla, ja luovun kaikista vastuutehtävistä, jos minut nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. En ota vastaan mitään tämäntyyppisiä tehtäviä tai vastuutehtäviä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

EU:n talousarvio muodostuu veronmaksajien varoista, joita on käytettävä ainoastaan EU:n lainsäätäjän hyväksymien politiikkojen toteuttamiseen. Uskon vahvasti, että mikään julkinen hanke ei voi saavuttaa täysin tavoitteitaan, jos siihen liittyy lahjontaa, petoksia tai sääntöjenvastaisuuksia. Jos havaitsisin lahjontaa, petoksia tai muita vakavia sääntöjenvastaisuuksia, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisesti EU:n julkisiin varoihin – EU:n tuloihin tai menoihin tai EU:n toimielinten omaisuuteen –, selvittäisin tapaukset hyvin tiukasti ja varmistaisin, että asiasta ilmoitettaisiin OLAFille tai muulle toimivaltaiselle viranomaiselle, mutta luonnollisesti täysin tilintarkastustuomioistuimen sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti. On varmaa, että toimisin näin asianomaisesta henkilöstä tai jäsenvaltiosta riippumatta, oli sitten kyseessä Liettua tai mikä tahansa muu valtio. Myös tässä asiassa yhdenvertainen kohtelu on nyt ja tulevaisuudessa yksi vahvimmista henkilökohtaisista periaatteistani.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Moitteeton varainhoito on olennainen osa hyvän hallintotavan käsitettä. Vastuuvelvollisuus, avoimuus ja oikeusvaltion periaatteet ovat yhtä lailla keskeisiä hyvälle hallintotavalle julkishallinnossa. Moitteettoman varainhoidon kulttuurin olisi julkisessa organisaatiossa oltava perusta parhaimmille suorituskäytännöille ja jatkuvalle kehittämiselle. Sen on sisällettävä neljä välttämätöntä osatekijää: johtajuus (arvot, selkeä näkemys, tehtävä ja tavoitteet), päätöksenteko ja rakenne (selvät tehtävät ja vastuualueet sekä tavoitteita tukeva rakenne), ihmiset (tehokas henkilöstöhallinto, koulutus ja tietämyksenhallinta mukaan luettuina) sekä työmenetelmät ja järjestelmät (tehokkaat ja toimivat työmenetelmät sekä riskinhallintajärjestelmä).

Talousarvion täytäntöönpanon demokraattisen valvonnan pitäisi olla keskeinen vastuuvelvollisuuden osatekijä, jonka avulla veronmaksajille kerrotaan, millä tavoin heidän rahansa on käytetty ja onko rahojen käytössä noudatettu asiaankuuluvia sääntöjä ja määräyksiä, mutta erityisesti se, onko heidän rahoillaan saavutettu aiotut tulokset.

Kaikki tämä pitää paikkansa koko EU:n käsittävässä yhteydessä. Moitteettoman varainhoidon käsite sisältyy EU:ssa primaarilainsäädäntöön eli EU:n toiminnasta tehtyyn sopimukseen, jonka 317 artiklassa todetaan, että ”komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa [...] moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti” ja että ”jäsenvaltiot tekevät komission kanssa yhteistyötä varmistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti”.

EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa kuvataan moitteettoman varainhoidon periaatteita edelleen kolmella sanalla: taloudellisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus. Taloudellisuuden periaatteella tarkoitetaan tässä yhteydessä, että toimielimen käyttöön on annettava tarvittavat keinot oikeaan aikaan ja että niiden on oltava määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset ja kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset. Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset. Vaikuttavuudella tarkoitetaan asetettujen tavoitteiden ja odotettujen tulosten saavuttamista.

Edellä mainittujen sääntömääräisten moitteettoman varainhoidon periaatteiden lisäksi käynnissä olevat maailmanlaajuiset muutokset ovat tuoneet mukanaan muita hyvään hallintotapaan liittyviä vaatimuksia, jotka kaikkien nykyaikaisten julkishallintojen on täytettävä. Esimerkkinä voidaan mainita ympäristöön, yhdenvertaisuuteen ja eettisyyteen liittyvät vaatimukset.

Vaikka hyväksytty EU:n talousarvio on kooltaan melko rajallinen, vahvan moitteettoman varainhoidon kulttuurin rakentaminen voi mielestäni olla äärimmäisen tärkeää itse Eurooppa-aatteen onnistumiselle. Tätä varten EU:n talousarvion menojen olisi kuitenkin ensiksi tarjottava EU:lle ja sen kansalaisille selviä ja näkyviä etuja, joita ei voida saavuttaa ainoastaan kansallisia varoja käyttämällä. Näin noudatetaan täysin toissijaisuusperiaatetta. Tämä vastaa tarkalleen käsitettä rahan eurooppalaisesta arvosta. Valitettavasti EU:n varoilla liian usein vain lisätään maassa käytettävissä olevien varojen kokonaismäärää, eikä hankita erityistä eurooppalaista lisäarvoa. EU:n varoja saatetaan myös käyttää toimiin, jotka jäsenvaltiot ja edunsaajat olisivat toteuttaneet joka tapauksessa (nollavaikutus). Toiseksi monissa tapauksissa painotetaan yhä liikaa vain EU:n varojen käyttämistä (panoskeskeinen lähestymistapa) ja keskitytään lähinnä menojen sääntöjenmukaisuuteen, eikä kiinnitetä huomiota saavutettujen tulosten merkityksellisyyteen.

Ohjelmakauden 2014–2020 aikana asiat ovat jo muuttuneet huomattavasti, ja aiheesta on tullut haaste sekä jäsenvaltioille että unionin toimielimille, muun muassa Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle. Tiettyjä moitteettoman varainhoidon osatekijöitä, kuten makrotaloudelliset ehdot, suoritusvaraukset, yksinkertaistamismahdollisuuksien lisäämien, rahastojen välinen synergia sekä rahoitusvälineiden laajempi hyödyntäminen, on otettu käyttöön nykyisessä, vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä (puheenjohtajavaltio Liettuan panos prosessissa oli merkittävä). Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Komission on asetettava etusijalle EU:n suoriteperusteisen budjetoinnin kehittäminen, ja uskoakseni tilintarkastustuomioistuin voi myös osallistua tähän prosessiin, luonnollisestikin kumppanina riippumattomuuttaan vaarantamatta.

Liettuassa EU:n varojen osuus hallituksen yleisten menojen kokonaismäärästä on lähes 15 prosenttia, ja sen vuoksi niillä on ratkaiseva merkitys poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Osallistuin valtiovarainministerinä tulosperusteisen EU:n varojen hallinnointi- ja valvontajärjestelmän luomiseen. EU:n varojen käyttöasteen perusteella Liettua on yksi parhaimmista jäsenvaltioista tai ehkä jopa paras. Moitteettoman varainhoidon alalla painopisteeni koskevat ohjelmakaudella 2014–2020 petosten torjuntaa sekä oikeasuhteista valvontaa ja hallinnollisen rasitteen yksinkertaistamista ja vähentämistä mutta ennen muuta on kiinnitettävä huomiota seurauksiin ja tuloksiin, joilla on pitkäaikaista myönteistä vaikutusta talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Saavutetut tulokset ovat myönteisiä: tarkastusviranomaisena toimivan kansallisen tarkastusviraston mukaan koheesiopolitiikan alalla jäännösvirhetasot (esim. 0,42 prosenttia vuonna 2014) ovat järjestelmällisesti jopa huomattavasti alle 2 prosentin olennaisuusrajan, mikä on merkittävä saavutus, kun niitä verrataan EU:n tason virhetasoon, joka tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan oli vuonna 2014 koheesiopolitiikan alalla 5,7 prosenttia. Lisäksi jälkiarvioinnit osoittavat, että EU:n varoilla on ollut ratkaiseva myönteinen vaikutus Liettuan talouteen ja yhteiskuntaelämään.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on tilintarkastustyönsä ja muun toimintansa kautta selvästikin ainutlaatuinen merkitys, kun lujitetaan koko EU:n demokraattista oikeutusta ja kestävyyttä. Tuen täysin tilintarkastustuomioistuimen viime vuoden vuosikertomuksessa esittämää vaatimusta täysin uudesta lähestymistavasta, jonka mukaan EU:n (ja jäsenvaltioiden) varoja on investoitava paremmin ottaen huomioon Eurooppaan tällä hetkellä kohdistuvat maailmanlaajuiset haasteet. Toisaalta tilintarkastustuomioistuimen olisi toimitettava oikea-aikaisia ja asiaankuuluvia tarkastustuloksia EU:n päättäjille, ja kaikkien osapuolten olisi sen jälkeen varmistettava, että tarkastuksissa esitetyt suositukset pannaan paremmin täytäntöön.

Olen tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen äskettäin toteutettuun uudistukseen, joka esitettiin vuosia 2013–2017 koskevassa tilintarkastustuomioistuimen strategiassa. Uudistuksella nykyaikaistetaan organisaatiota ja parannetaan edelleen hyvää hallintotapaa tilintarkastustuomioistuimen sisällä. Toivon, että tilintarkastustuomioistuin pystyy sen ansiosta käyttämään entistä joustavammin resurssejaan sekä yksinkertaistamaan menettelyjään ja tuottaa näin yhä merkityksellisempiä ja oikea-aikaisempia kertomuksia. Muutoksen olisi oltava osa jatkuvaa kehitystä, johon jokaisen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen olisi osallistuttava pyrkien aktiivisesti edistämään moitteettoman varainhoidon kulttuuria sekä organisaation sisällä että koko EU:ssa. Olen valmis antamaan oman panokseni.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Parlamentaarisen valvonnan ja julkisen tarkastuksen välinen täysin yhteentoimiva valvontajärjestelmä on erittäin tärkeä. Uskon lujasti, että Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan (CONT) ja tilintarkastustuomioistuimen yhteistyö on välttämätön osatekijä EU:n veronmaksajien rahojen käytön julkisessa valvonnassa. Toimielinten keskinäisen yhteistyön pitkän historian aikana on otettu käyttöön hyviä käytänteitä: säännölliset kokoukset, joissa esitetään tarkastusten tuloksia, kuulemiset valittaessa ensisijaisia tarkastuskohteita sekä vuotuisen työohjelman valmistelu. Maailman muuttuessa jatkuvasti olisi kuitenkin pyrittävä löytämään parempia yhteistyötapoja ja yhteisvaikutuksia, jotka olisivat hyödyllisiä molemmille osapuolille, kun ne käyttävät toimivaltuuksiaan vastuuvelvollisuuden puitteissa.

Parlamentin pääasiallisena tehtävänä on toimeenpanevan elimen eli komission parlamentaarinen valvonta. Se toteuttaa sitä vastuuvapausmenettelyssä, jossa parlamentti neuvoston suosituksesta päättää, onko komissio suorittanut tyydyttävästi talousarvion toteuttamista koskevat tehtävänsä. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus ja erityiskertomukset ovat välttämätön perusta tälle menettelylle.

Vuosikertomuksen laatimisen asiaankuuluvalla valmistelulla on keskeinen merkitys, jotta Euroopan parlamentille ja talousarvion valvontavaliokunnalle voidaan esittää ajallaan laadultaan asianmukainen kertomus. Jos vuosikertomusten laatimista joudutettaisiin, CONT-valiokunnalle jäisi enemmän aikaa sen tarkastamiseen. Tässä yhteydessä voisi olla hyödyllistä, jos vastuuvapausmietintöjen laatijoiksi nimetyiltä parlamentin esittelijöiltä saataisiin lisää apua ja jos vuorovaikutusta heidän kanssaan lisättäisiin järjestelmällisemmin. Sama koskee erityiskertomuksia.

Toiminnantarkastuksen arvo riippuu suurelta osin laadittujen erityiskertomusten merkityksellisyydestä ja oikeasta ajoituksesta. Kummankin budjettivallan käyttäjän on saatava tarkastuksen tulokset oikeaan aikaan monivuotisen talousarviosyklin kuluessa, jotta lainsäädäntömenettelyä edistettäisiin tehokkaasti. Muussa tapauksessa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksilla ei saavuteta toivottua vaikutusta ja niukkoja voimavaroja menee hukkaan. Tässä yhteydessä uusi säännös, jonka mukaan erityiskertomukset on hyväksyttävä kohtuullisessa, enintään 13 kuukauden pituisessa ajassa, on tervetullut muutos, ja se edistää hyvin tarkastustulosten oikea-aikaisuutta mutta myös tilintarkastustuomioistuimen toiminnan tehostamista.

Yleiskatsaukset kuuluvat tilintarkastustuomioistuimen tärkeisiin monialaisiin tuotteisiin. Ne laaditaan tilintarkastustuomioistuimen tutkimusten ja kertyneiden tarkastuskokemusten pohjalta. Mielestäni tällaisista katsauksista saadaan lisänäyttöä, josta on hyötyä Euroopan parlamentin lainsäädäntö- ja valvontamenettelyissä. Tilintarkastustuomioistuin voisi kehittää tehokkaan ja riippumattoman arviointivälineen käyttäen tarpeen mukaan muita tutkimusvalmiuksia, kuten parlamentin tutkimuspalvelua.

Yhteistyön tehostaminen parlamentin erikoisvaliokuntien kanssa voisi olla merkityksellistä ja hyödyllistä, ja se voitaisiin toteuttaa yhdessä CONT-valiokunnan kanssa ja sen avulla. Asiaankuuluvat valiokunnat voisivat toimia päätöksentekomenettelyssä lisäfoorumina, jolla käsiteltäisiin tilintarkastustuomioistuimen kertomuksia ja keskusteltaisiin muista yhteistä etua koskevista aiheista tilintarkastustuomioistuimen kanssa.

Tilintarkastustuomioistuin voisi yhdessä CONT-valiokunnan kanssa myös lujittaa yhteyksiä neuvostoon ja kansallisiin parlamentteihin, jotka myös ovat EU:n varoja valvovia poliittisia viranomaisia. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä yksi painopisteistäni olisi osallistua aktiivisesti työskentelyyn jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien sekä neuvoston kanssa. Uskon, että se voisi parantaa vastuuvelvollisuutta sekä lisätä tietoisuutta EU:sta ja sen uskottavuutta.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Tilintarkastustuomioistuimelle on annettu selkeä tehtävä suorittaa toiminnantarkastuksia. Perustamissopimuksen 287 artiklan 2 kohdassa määrätään, että ”tilintarkastustuomioistuin tarkastaa [...] sen, että varainhoito on ollut moitteetonta”. Ylimpien tarkastuselinten kansainvälisessä standardissa (ISSAI) esitetään ylimmille tarkastuselimille (SAI) melko kattavasti ohjeita toiminnantarkastuksista, ja tilintarkastustuomioistuimen Toiminnantarkastuksen käsikirja perustuu kyseisiin standardeihin.

Toiminnantarkastus on riippumaton, objektiivinen ja luotettava arvio siitä, toimivatko yritykset, järjestelmät, tukitoimenpiteet, ohjelmat, toiminnot tai organisaatiot taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti ja onko toimintaa aihetta parantaa.

Kuten edellä esitetystä toiminnantarkastuksen määritelmästä käy ilmi, toiminnantarkastus parantaa yleistä vastuuvelvollisuutta ja sen avulla ylimmät tarkastuselimet voivat merkittävästi edistää julkishallinnon toiminnan kehittämistä. Toiminnantarkastuksella on tärkeitä tehtäviä sekä suhteessa kansalaisiin että tarkastuksen kohteena oleviin lainsäädäntö- ja toimeenpanoelimiin.

Demokraattinen periaate perustuu kansalaisten oikeuteen saattaa edustajansa vastuuseen näiden tekemistä päätöksistä ja toimista. Tämän periaatteen noudattamiseksi EU:n kansalaiset odottavat saavansa tietoa siitä, miten julkisia varoja käytetään ja julkisia palveluja hoidetaan. Toiminnantarkastus tarjoaa puolueettomia ja luotettavia tietoja näistä aiheista ja edistää siten EU:n avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta kokonaisuudessaan.

Toiminnantarkastuksella on tärkeä merkitys myös siksi, että sen avulla päättäjät saavat hyvin tietoa toimeenpanevan elimen toiminnasta ja päätösten tuloksista ja seurauksista. EU:n lainsäädäntövallan molemmat käyttäjät, Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto, tarvitsevat luotettavaa ja riippumatonta tietoa ohjelmien ja päätösten tuloksista ja vaikutuksista. Toiminnantarkastus on ainutlaatuinen tietolähde, koska se on riippumaton ja puolueeton ja koska se ei ole sidoksissa mihinkään poliittiseen vallankäyttäjään. Siten se välillisesti edistää poliittista päätöksentekomenettelyä tarjoamalla vakavasti otettavaa näyttöä.

Toiminnantarkastus edistää julkisen sektorin kehitystä ja muutosta, sillä se tarjoaa uusia tietoja ja tuo esiin eri haasteita. Siinä voidaan myös tarkastella ongelmia, jotka saattavat ylittää tarkastetun organisaation toimeksiannon, jos tarkastuksessa käsitellään täysin poliittisia ajankohtaisia aiheita. Siten se edistää julkisen sektorin kehittämistä ja uudistamista. Toiminnantarkastus voi tällä tavoin tuoda huomattavasti enemmän lisäarvoa kuin pelkkä valvontatehtävä.

Tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastusten lisäarvona on se, että ne voivat tarjota kokonaiskuvan sekä koota ja levittää hyviä käytänteitä. Tällä tavoin niillä edistetään EU:n talousarvion toteutuksen julkista valvontaa sekä hallintojärjestelyjä, politiikan ja ohjelmien suunnittelua sekä EU:n talousarvion kohdentamista koskevaa perusteltua päätöksentekoa. Havainnot, päätelmät ja suositukset ovat toiminnantarkastuskertomuksen tärkeimmät osat. Tarkastushavainnoilla ja päätelmillä on saatava aikaan seurauksia. Siten kertomuksessa esitettyjen suositusten on oltava toteutuskelpoisia ja niiden on tuotava lisäarvoa, jotta voidaan parantaa varainhoitoa tarkastettujen yksiköiden menettelyissä tai koko julkisella sektorilla: saada aikaan säästöjä, ottaa käyttöön parempia työmenetelmiä, välttää tuhlausta, saavuttaa kustannustehokkaita tavoitteita ja luoda myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia. Vahvaa vastuuvelvollisuuskehystä olisi kuitenkin täydennettävä tarkastusten seurannalla ja tarkastuksissa esitettyjen suositusten asianmukaisella valvonnalla ja täytäntöönpanolla.

Tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastuskertomusten vaikutusten arviointi ja mittaaminen on välttämätön osa vastuuvelvollisuussykliä. Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksissa esitettyjä suosituksia olisi seurattava, jotta voidaan määrittää suoritetut toimenpiteet ja saavutettu edistys sekä arvioida niitä. Mielestäni tilintarkastustuomioistuimen on tehostettava tarkastuskertomuksiaan vahvistamalla edelleen suositustensa täytäntöönpanon seurantaa. Tilintarkastustuomioistuin voisi erityisesti ottaa käyttöön menettelyn, jossa tarkastuksen kohteena ollut komissio laatii tilintarkastustuomioistuimen suosituksista yksityiskohtaisia täytäntöönpanosuunnitelmia ja tilintarkastustuomioistuin valvoo ja seuraa (pitkälle kehitetyn tietokantansa avulla), miten komissio ja jäsenvaltiot täyttävät sitoumuksensa kyseisten suunnitelmien täytäntöönpanosta.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä muiden ylimpien tarkastuselinten kanssa pääasiassa ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön (INTOSAI) ja sen Euroopan tason alueellisen ryhmän (EUROSAI) puitteissa.

EU:n tasolla kansallisten tilintarkastuselinten kanssa tehtävälle yhteistyölle on esitetty puitteet perussopimuksessa. Perussopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa todetaan, että ”tarkastus toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa” ja että ”tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen”.

Jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa siitä, miten noin 80 prosenttia EU:n talousarviosta toteutetaan. Ylimpien tarkastuselinten olisi luonnollisesti osallistuttava EU:n varojen tarkastamiseen kussakin maassa ja muodostettava siten tarkastusketju, joka päättyy Euroopan parlamentin CONT-valiokuntaan. Ylimmät tarkastuselimet voisivat ihanteellisessa tilanteessa ja yhtenäisen tarkastusmallin käsitteen mukaisesti tarkastaa kansallisen tilinpidon tiedot ja muut EU:n varojen käyttöä koskevat raportit kussakin maassa. Tilintarkastustuomioistuin voisi sen jälkeen luottaa ylimpien tarkastuselinten tekemään työhön ja esittää osittain tarkastuslausuman pohjalta lausunnon EU:n konsolidoidusta tilinpäätöksestä. Käytännössä ylimmät tarkastuselimet ovat kuitenkin riippumattomia kansallisia elimiä, jotka ovat vastuussa kansallisille parlamenteille ja toimivat kansallisissa puitteissa, jotka vaihtelevat huomattavasti eri puolilla EU:ta. Siten ei ole olemassa minkäänlaista yhtenäistä mallia, jonka mukaan ylimmät tarkastuselimet tarkastaisivat EU:n varoja, eikä sellaista voida todennäköisesti toteuttaa, ellei asiasta päästä poliittiseen sopimukseen ja luoda tarvittavaa oikeudellista perustaa. Osa ylimmistä tarkastuselimistä tarkastaa vapaaehtoisesti kansalliset ilmoitukset, jotka koskevat EU:n varojen käyttöä asianomaisissa maissa. Jotkin elimet toimivat EU:n varojen sisäisen valvontakehyksen yhteydessä ja raportoivat komissiolle (esim. Liettuan kansallinen tarkastusvirasto, joka toimii tarkastusviranomaisena koheesiopolitiikan alalla). Toiset suorittavat kansallisia sääntöjenmukaisuutta tai toimintaa koskevia tarkastuksia, joissa kiinnitetään erityistä huomiota EU:n varoihin.

EU:ssa ja jäsenvaltioissa viime aikoina tapahtunut yleinen ja erityisesti finanssikriisistä johtuva kehitys sekä talouden, talousarvioiden ja rahapolitiikan yhdentymisen tämänhetkinen taso osoittavat selvästi, että yhteistyötä on lisättävä tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten välillä. Yhteistyö voi olla kahdenvälistä tai laajempaa tarkasteltavista aiheista riippuen. Nykyinen yhteyskomiteaan perustuva kehys, jossa tilintarkastustuomioistuimella on keskeinen rooli, mahdollistaa loputtomasti erilaisia yhteistyön tapoja ja muotoja. Mielestäni työryhmissä ja erityistyöryhmissä suoritettavien eri toimien lisäksi yhteyskomitea voisi toimia aktiivisemmin ja käynnistää yhteistyössä toteutettavia tarkastuksia yhteistä etua koskevista aiheista. Tällaisia aiheita voisivat olla esimerkiksi Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano, jäsenvaltioiden väliset alv-petokset, EU:n tieverkkoinfrastruktuuri ja korruption torjunta. CONT-valiokunta voisi olla tässä yhteydessä tarkastustulosten loppukäyttäjä, ja EU:n laajuisista kysymyksistä voitaisiin keskustella ja niitä voitaisiin pohtia laajemmin. Mainitsisin hyvänä esimerkkinä tämäntyyppisestä yhteistyöstä vuoden 2014 vuosikertomuksen lukuun 3 sisältyvän yhteisen tarkastustyön, jossa arvioitiin, millä tavoin Eurooppa 2020 -strategia vaikuttaa komission ja jäsenvaltioiden välillä sovittuihin kumppanuussopimuksiin ja rahoitusohjelmiin.

Toinen hyvä syy yhteistyöhön on vähentää EU:n varojen päällekkäisiä tarkastuksia, jotka ovat kalliita. Tilintarkastustuomioistuimen ja EU:n ylimpien tarkastuselinten olisi tutkittava kaikkia mahdollisuuksia, joilla voitaisiin välttää kalliita päällekkäisiä tarkastuksia. Ensisijaisesti olisi varmistettava, että tarkastajat voivat kaikilla tasoilla luottaa riittävästi muiden tarkastajien työhön. Tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioissa toimivien ylimpien tarkastuselinten olisi tehostettava yhteistyötään tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Tilintarkastustuomioistuin laatii perussopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa sille määrättyjen toimivaltuuksien mukaisesti lähinnä kolmentyyppisiä julkaisuja: vuosikertomuksia, erityiskertomuksia ja lausuntoja. Neljäntenä julkaisutyyppinä ovat yleiskatsaukset. Nämä tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat tärkeä osa EU:n vastuuvelvollisuusketjua, jolla parlamentille ja muille sidosryhmille välitetään tietoa niiden suorittamaa julkisten menojen valvontaa varten.

Vuosikertomukset sisältävät pääasiassa EU:n talousarviota ja Euroopan kehitysrahastoa koskevien tilintarkastusten ja sääntöjenmukaisuuden tarkastusten tulokset. Erityisvuosikertomuksissa esitetään tiedot virastoja, hajautettuja elimiä ja EU:n muita toimielimiä koskevista tilintarkastuksista ja sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista.

Olen tyytyväinen siihen, että tilintarkastustuomioistuin on jatkuvasti kehittänyt vuosikertomusta ja lisännyt siihen uutta tietoa, joka auttaa CONT-valiokuntaa entistä paremmin vastuuvapausmenettelyssä: uusia arviointeja menojen ja toiminnan laadusta, valvontajärjestelmien tilanteesta eri jäsenvaltioissa sekä budjettihallinnosta komissiossa. Tällaisia lisätietoja toimitetaan talousarvion tuloja ja menoja koskevien virhetasojen, muun muassa EU:n tärkeimpiä politiikanaloja koskevien virhetasojen, lisäksi, ja ne täydentävät kertomuksessa esitettyä tarkastuslausumaa ennemminkin laadullisilla kuin vain määrällisillä tiedoilla.

Kun komissio toteuttaa talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, sen siirtää täytäntöönpanotehtäviä jäsenvaltioille. Jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin, muun muassa lainsäädäntöön, sääntelyyn ja hallintoon liittyviin toimenpiteisiin suojatakseen unionin taloudellisia etuja ja varmistavat, että talousarviosta rahoitetut toimet toteutetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti sääntöjä noudattaen. Jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa siitä, miten noin 80 prosenttia EU:n talousarviosta toteutetaan.

EU:n talousarviosta suoritettavien maksujen virhetaso on ollut olennainen 21 vuonna peräkkäin, ja tämä osoittaa valvontajärjestelmien tehokkuuden olevan riittämätön, koska komissio ja jäsenvaltiot eivät ole pystyneet pitämään virhetasoa alle kahden prosentin hyväksytyn tason.

Hoitaakseen vastuullisesti EU:n varoja jäsenvaltioiden on toimitettava valvontakertomuksia, vuositilinpäätöksen tietoja, hallinnollisia vahvistuslausumia, vuotuisia yhteenvetoja suorittamistaan tarkastuksista sekä valvontatehtävistä, jotka ovat koskeneet niille myönnettyjen EU:n varojen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta, sekä tarkastuslausuntoja. Komissio kuitenkin toteaa yhteenvetokertomuksessaan, että jäsenvaltioiden valvontakertomusten luotettavuus on edelleen haaste. Komission on siten tehostettava seuraamusjärjestelmää, jos jäsenvaltiot esittävät virheellisiä tietoja valvontakertomuksissa tai muissa toimittamissaan kertomuksissa. Komission on varainhoitoasetuksen mukaan analysoitava aloja, joilla virhetaso on jatkuvasti korkea, ja näin ollen selvitettävä valvontajärjestelmien heikkoudet ja analysoitava mahdollisten korjaavien toimenpiteiden kustannustehokkuus sekä toteutettava tai ehdotettava asianmukaisia toimenpiteitä, kuten yksinkertaistamista, valvontajärjestelmien tehostamista ja ohjelman tai sen täytäntöönpanojärjestelmän uudelleensuunnittelua, kun tarpeellisia tietoja on saatavilla.

Tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuimen on keskityttävä arvioimaan komission toimittamien tietojen ja tarkastuslausuman luotettavuutta sisäisen valvontakehyksen pohjalta. Sisäisen valvontakehyksen tehokkuus perustuu pääasiassa jäsenvaltioiden järjestelmien laatuun. Tilintarkastustuomioistuimen on arvioitava tehokkaammin komission työtä, joka koskee jäsenvaltioiden toimittamien tietojen tarkkuutta, sekä toimitettava CONT-valiokunnalle entistä merkityksellisempiä tietoja virheiden perimmäisistä syistä ja ehdotettava erityistoimia, joiden avulla havaittuja puutteita voidaan korjata (komission laatimia tarkastussuosituksia ja täytäntöönpanosuunnitelmia, joissa esitetään toimenpiteitä valvontajärjestelmien ehkäisy- ja korjausvalmiuksien parantamiseksi). Lisäksi tilintarkastustuomioistuin arvioi jatkossakin Eurostatin tehokkuutta sekä sitä, miten tietoja kerätään jäsenvaltioissa ja millä tavoin tilastojen korkea luotettavuus varmistetaan, jotta voidaan tukea EU:n politiikkaa koskevaa perusteltua päätöksentekoa.

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Minua ehdotettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi seuraavanlaisen demokraattisen ja avoimen menettelyn mukaisesti: Liettuan tasavallan koalitiohallitus teki (yksimielisesti) nimitysehdotuksen, jonka tasavallan presidentti hyväksyi, ja lopuksi Liettuan tasavallan parlamentti (Seimas) hyväksyi ehdotuksen täysistunnossa äänten enemmistöllä. Uskoakseni tämä menettely varmisti erityisesti myös riippumattomuuteni kaikenlaisesta poliittisesta vaikutusvallasta maassani.

Mielestäni rakentava ja vilpitön yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa on tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle ratkaisevan tärkeää. Näin ollen ehdokkaan nimittäminen jäseneksi parlamentin antamasta kielteisestä lausunnosta huolimatta voi selvästi haitata kyseisen jäsenen kitkatonta vuorovaikutusta parlamentin ja sen valiokuntien kanssa.

Ennen muuta uskon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on toimielimenä oltava selvä demokraattinen oikeutus. Sitä voisi huomattavasti lujittaa, jos EU:n kansalaisten suorilla vaaleilla valitseman Euroopan parlamentin antamat lausunnot tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämisestä olisivat myönteisiä. Sen vuoksi ilmoitan hallitukselleni vetäytyväni ehdokkuudesta, jos Euroopan parlamentti vastustaa voimakkaasti nimittämistäni tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Uskon ansaitsevani Euroopan parlamentin luottamuksen ja haluaisin hoitaa uskollisesti tehtäväni Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa. Siksi toivon, että parlamentti antaa myönteisen lausunnon ehdokkuudestani.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.5.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Ryszard Czarnecki, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Georgi Pirinski, Claudia Schmidt, Bart Staes, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brian Hayes, Benedek Jávor, Marian-Jean Marinescu, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Daniela Aiuto, Claudiu Ciprian Tănăsescu

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö