MIETINTÖ uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta

27.6.2016 - (2015/2105(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Tiziana Beghin

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 235 KB)
• 001-001 (DOC - 141 KB)
• 002-002 (PDF - 339 KB)
• 002-002 (DOC - 134 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta

(2015/2105(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelman tilasta ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kymmenennen ministerikokouksen valmisteluista[1],

–   ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista ja 3. helmikuuta 2016 palvelukauppasopimuksesta komissiolle antamansa suositukset,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”,

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2015,

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kauppa- ja investointipolitiikkojen ulkoisista vaikutuksista julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin aloitteisiin EU:n ulkopuolisissa maissa[2],

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman strategiasta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa[3],

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Rana Plaza ‑rakennuksen romahtamisen toisesta vuosipäivästä ja Bangladeshin kestävyyssopimuksen edistymisestä[4],

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2014 ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?”,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaisen periaatejulistuksen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa,

–  ottaa huomioon EU:n asetuksen laittomasti korjatusta puusta, EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin, komission ehdotuksen asetukseksi konfliktialueiden mineraaleista, orjuuden uusista muodoista annetussa Yhdistyneen kuningaskunnan laissa olevan toimitusketjun avoimuutta koskevan lausekkeen ja huolellisuusvelvoitteesta annetun Ranskan lain,

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta[5],

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategiasta[6],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista[7],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa[8],

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa[9],

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 7.–8. helmikuuta 2013 antamat päätelmät, sen 21. marraskuuta 2014 kaupasta antamat päätelmät sekä ulkoasiainneuvoston 27. marraskuuta 2015 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon EU:n toimielinten avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja lahjomattomuutta koskevaan mietintöön,

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207, 208 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/478 24 artiklan 2 kohdan tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä,–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen kirjatun kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0220/2016),

A.  toteaa, ettei kauppa ole itsetarkoitus vaan keino luoda vaurautta ja tasa-arvoa, edistää liiketoimintamahdollisuuksia, kestävää taloudellista kehitystä, sosiaalista kehitystä ja kulttuurien ymmärtämistä, lisätä työllisyyttä ja parantaa elintasoa lisäämättä julkisia menoja;

B.  ottaa huomioon, että suojatoimia ei voi olla ilman kauppasopimuksia eikä kauppasopimuksia ilman suojatoimia;

C.  toteaa, että yhteinen kauppapolitiikka muuttui perusteellisesti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan joulukuussa 2009; toteaa, että kauppa ei ole erillistä toimintaa, vaan se kytkeytyy moneen muuhun politiikkaan ja on riippuvainen niistä; katsoo, että kauppa- ja investointisopimuksia koskevien neuvottelujen on ulotuttava tullien alentamista pidemmälle, koska sääntelykysymyksiin ja kansainvälisten standardien lähentymiseen liittyy tällä hetkellä vaikeita haasteita;

D.  on tietoinen siitä, että vapaakauppa on kiistatta lisännyt talouskasvua, mutta katsoo, että Euroopan unionissa ei ole ollut vakavasti otettavaa keskustelua vapaakauppapolitiikan kustannuksista (kuten teollisuuden uudelleenjärjestelyt: yhtiöiden lakkauttaminen, valmistusteollisuuden työpaikkojen menetykset, kokonaisten teollisuudenalojen siirtyminen kolmansiin maihin ja lisääntynyt tuonti) ja vapaakauppapolitiikan yleisestä kustannus- hyötyanalyysistä; ottaa huomioon, että rehellisen keskustelun puuttumisen vuoksi eri sidosryhmät kyseenalaistavat EU:n kauppapolitiikan logiikan ja suunnan sekä EU:n politiikan yleensä, ja katsoo, että rehellinen keskustelu estäisi tämän valitettavan seurauksen;

E.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen ylikapasiteetti keskeisillä toimialoilla ja tästä aiheutuva kaupan epätasapaino ovat alkaneet heikentää EU:n yritysten ja teollisuudenalojen luottamusta EU:n kauppapolitiikan toimivuuteen;

F.  toteaa, että talouskasvun jäädessä vähäiseksi ulkomaankaupalla on merkittävä osuus Euroopan talouden elpymisessä, koska sen avulla saadaan aikaan konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia ja edistetään ihmisarvoista työtä, kestävää talouskasvua ja tasa-arvoa Euroopassa ja muualla;

G.  toteaa, että uuden sukupolven kauppapolitiikassa on otettava huomioon ihmisten huolenaiheet avoimuudesta ja osallistumisesta, hyvinvoinnista ja työpaikoista, yritysten globaalia ja verkottunutta taloutta koskevat odotukset, köyhyyden torjuminen ja tarve turvata kaupasta saatujen tulojen tasapuolisempi jakautuminen sekä uudet kysymykset kuten digitaalinen kaupankäynti ja pk-yritysten keskeinen asema;

H.  toteaa, että käynnissä olevat kauppaneuvottelut ovat herättäneet kansalaisten mielenkiinnon EU:n kauppapolitiikkaa kohtaan ja että yhä useammat kansalaiset ovat kiinnostuneita kauppapolitiikasta ja huolissaan siitä, että yhteinen kauppapolitiikka saattaa vesittää Euroopan ja jäsenvaltioiden sääntelyä ja normeja;

I.  ottaa huomioon, että komissio on selkeästi sitoutunut siihen, ettei kauppasopimuksilla milloinkaan alenneta sääntelyyn perustuvan suojan tasoa, että suojan tasoa voidaan muuttaa ainoastaan ylöspäin ja että oikeus sääntelyyn suojataan aina;

J.  ottaa huomioon EU:n kansalaisten, yritysten ja pk-yritysten epäilykset, jotka koskevat sitä, edustavatko suuret toimialajärjestöt todella EU:n kansalaisten, EU:n yritysten ja yleisesti Euroopan unionin etua;

K.  ottaa huomioon, että kauppasopimuksiin liittyvällä sääntely-yhteistyöllä on varmistettava terveyden ja turvallisuuden suojelun korkein taso SEUT-sopimuksen 191 artiklassa vahvistetun varovaisuusperiaatteen mukaisesti;

L.  katsoo avoimuuden edellyttävän, että EU:n toimielimet tarkistavat, että EU:n teollisuudenalojen puolesta esitetyissä kannanotoissa otetaan todella huomioon EU:n teollisuuden kannat;

M.  katsoo, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa on vahvistettava sekä varmistamalla kansalaisille ja yrityksille suotuisat tulokset työllisyyden ja vaurauden suhteen että vahvistamalla ympäristöä koskevia ja sosiaalisia oikeuksia sekä takaamalla, että toiminta on mahdollisimman avointa, sitoutunutta ja vastuullista, käymällä jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, kaikkien muiden sidosryhmien sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä asettamalla neuvotteluille selkeät suuntaviivat;

N.  ottaa huomioon, että alkuperäsäännöt määrittävät kaupan vapauttamisen todellisen laajuuden, sillä niissä määritetään, mitkä tavarat todella hyötyvät vapaakauppasopimuksista, mutta panee merkille, että niitä ei usein käsitellä julkisissa kauppapolitiikan keskusteluissa ja Euroopan parlamentti ei ole toistaiseksi arvioinut niitä;

O.  katsoo, että Euroopan unionin on kauppapolitiikassaan ja käymissään kauppaneuvotteluissa otettava huomioon tiettyjen alojen, erityisesti maatalousalan, herkkyydet markkinoiden avaamisen yhteydessä;

P.  toteaa, että vuoteen 2050 mennessä 28 jäsenvaltion EU:n ennustetaan muodostavan ainoastaan 15 prosenttia koko maailman BKT:stä, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli 23,7 prosenttia, ja että vuodesta 2015 lähtien 90 prosenttia maailman talouskasvusta tuotetaan muualla kuin EU:ssa ja että kehittyvien talouksien kasvuvauhti on hidastumassa merkittävästi;

Q.  toteaa, että EU on nykyisin maailman suurin kaupparyhmittymä, joka hallitsee kolmasosaa maailmankaupasta, ja että vuoteen 2020 mennessä kyseisen osuuden ennustetaan kutistuvan noin 26 prosenttiin;

R.  toteaa, että tulevissa kauppasopimuksissa ja -neuvotteluissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) ja palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevissa päätöslauselmissa ilmaistut kannat ja mukauduttava niihin;

S.  toteaa, että vaurauden tuottamisen painopiste siirtyy selkeästi itään Aasian ja Tyynenmeren alueelle, mikä johtuu Kiinasta, joka on jo ohittanut Japanin ja syrjäyttää todennäköisesti Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuonna 2025; toteaa, että tämä merkitsee sitä, että kehittyvät taloudet ja kehitysmaat saavuttavat teollisuusmaat ja pääsevät kehittyneiden talouksien tasolle;

T.  toteaa, että EU:n asemaa maailmankaupassa heikentävät myös muut muuttujat, kuten väestörakenteen muutokset; toteaa, että EU:n osuuden koko maailman väestöstä arvioidaan laskevan 7,1 prosentista (2013) 5,3 prosenttiin (2060);

U.  ottaa huomioon arvion, jonka mukaan pääoman, tavaroiden, palvelujen ja tiedon rajat ylittävät virrat lisäsivät 7,8 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria maailmantalouteen vuonna 2014, ja että pelkästään tietovirtojen lisäarvo oli 2,8 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja tavarakaupan lisäarvo arviolta yli 2,7 triljoonaa dollaria;

Ripeämpi mukautuminen maailmankaupan nopeasti muuttuviin suuntauksiin

1.  pitää myönteisenä komission uutta strategiaa ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” ja erityisesti toimitusketjujen vastuullisen hallinnan, maailmanlaajuisten digitaalisten markkinoiden, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kaupan, oikeudenmukaisen ja eettisen kaupan sekä kaupan vapauttamisen sosiaalisten kustannusten kaltaisiin uusiin painopisteisiin keskittymistä; on vahvasti sitä mieltä, että kaikessa tulevassa kauppapolitiikassa on torjuttava protektionismin eri muotoja, muun muassa vähennettävä tarpeettomia tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, ja varmistettava erityisesti pk-yrityksille pääsy uusille markkinoille; muistuttaa, että kaupan vapauttaminen on tehtävä asianmukaisesti, jotta turvataan kestävä kehitys; pitää valitettavana, että komissio on viivyttänyt uuden strategian esittämistä, kun otetaan huomioon, että parlamentti oli pyytänyt, että uudistettu välistrategia ja pitkän aikavälin strategia olisi esitetty kesään 2012 mennessä;

2.  on vahvasti sitä mieltä, että vaikka palvelut muodostavat yli 70 prosenttia EU:n BKT:stä ja tarjoavat 90 prosenttia tulevista työpaikoista, Euroopan valmistusteollisuus on keskeinen osatekijä Euroopan uudelleenteollistumisessa ja näin ollen strategiassa olisi keskityttävä enemmän valmistusteollisuuden rooliin yhteisessä kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota työskentelemään kauppakumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että niiden markkinat ovat suuremmassa määrin avoinna EU:n yrityksille, erityisesti liikenteen, televiestinnän ja julkisten hankintojen aloilla, sillä kauppakumppaneiden ulkomaiset yritykset voivat puolestaan osallistua laajasti EU:n sisämarkkinoille;

3.  toteaa, että EU:n kauppapolitiikalla on erittäin tärkeä geopoliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopalle globalisaation muokkaamisessa, kansainvälisten standardien vahvistamisessa ja ulkomaisille markkinoille pääsyn laajentamisessa; toteaa, että jos unioni ei toimi nyt, muut tahot asettavat kansainväliset säännöt; painottaa, että koska EU on maailman suurin talous, kestävä ja vastuullinen kauppa on sen vahvin toimintaväline niin eurooppalaisten etujen, investointien ja liiketoiminnan tukemisessa kuin eurooppalaisten arvojen edistämisessä ulkomailla samalla kun edistetään talouskasvua ja investointeja ja luodaan työpaikkoja kotikentällä; tukee komission pyrkimystä vahvistaa kauppa- ja sisämarkkinapolitiikan välisiä synergioita ja suosittaa, että näissä politiikoissa asetetaan etusijalle työpaikkojen luomiseen tähtäävät toimet;

4.  pitää myönteisenä komission lupausta, ettei millään kauppasopimuksella heikennetä EU:n kuluttajansuojavaatimusten avulla saavutettua edistystä, ei myöskään digitaalisen vallankumouksen alalla; painottaa seuraavansa jatkossakin tiiviisti, että meneillään olevissa neuvotteluissa tätä lupausta noudatetaan;

5.  painottaa sisämarkkinoiden ja EU:n kauppapolitiikan välisen yhteyden merkitystä ja katsoo, että niiden olisi oltava täysin yhteensopivia keskenään ja laajempien unionin toimintapolitiikkojen ja arvojen kanssa; katsoo, että avoin, vastuullinen ja vapaa maailmankauppa, joka perustuu tehokkaisiin, avoimiin ja tiukkoihin globaaleihin sääntöihin, on olennaisen tärkeää sille, että sisämarkkinat saavuttavat täyden potentiaalinsa, jotta niiden toiminta ja kasvu hyödyttävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä; muistuttaa, että kaupan vapauttaminen johtaa tuottavuuden kasvuun, edistää ulkoista kilpailukykyä ja on jo lähes joka seitsemännen työpaikan perustana sisämarkkinoilla sekä hyödyttää merkittävästi kuluttajia;

6.   kehottaa komissiota päivittämään kauppa- ja investointistrategiaansa säännöllisesti ja julkaisemaan kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen parlamentille annettavan yksityiskohtaisen täytäntöönpanokertomuksen, jotta varmistetaan, että se täyttää lupauksensa; kehottaa komissiota sisällyttämään näihin kertomuksiin edistymisen käynnissä olevissa kauppaneuvotteluissa ja nykyisten kauppasopimusten täytäntöönpanossa;

7.  kehottaa komissiota nopeuttamaan menettelyjään, jotta neuvotellut kauppasopimukset voidaan toimittaa parlamentille lyhyemmässä ajassa ja jotta niitä siten voidaan soveltaa tilapäisesti tai ne voidaan saattaa voimaan nopeammin;

Avoin kauppapolitiikka ja kansalaisten äänen voimistaminen

8.  pitää myönteisenä, että komissio lisää avoimuutta kauppaneuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tukee komission TTIP-neuvottelujen avoimuutta koskevaa aloitetta; kiittää komissiota siitä, että parlamentin esittämien erinäisten pyyntöjen jälkeen se on lisännyt neuvotteluja koskevaa avoimuutta toimittamalla luottamuksellisiksi luokiteltuja neuvotteluasiakirjoja kaikille Euroopan parlamentin jäsenille ja kansallisten parlamenttien jäsenille ja antamalla sidosryhmille lisätietoja asiasta; muistuttaa, että Euroopan parlamentin entistä laajempi oikeus tutustua TTIP-neuvottelujen luottamukselliseksi luokiteltuihin asiakirjoihin on lujittanut parlamentin valvontavaltaa, joten Euroopan parlamentti on voinut toteuttaa entistä tehokkaammin vastuutehtäväänsä yhteisessä kauppapolitiikassa; kehottaa näin ollen laajentamaan komission avoimuusaloitetta täyden avoimuuden saavuttamiseksi ja julkisen valvonnan mahdollistamiseksi kaikissa käynnissä olevissa ja tulevissa kauppaneuvotteluissa sekä neuvottelemaan kumppanimaiden kanssa, jotta edistetään tiukkoja avoimuusvaatimuksia sen varmistamiseksi, että tämä on vastavuoroinen prosessi, jossa EU:n neuvotteluasema ei ole vaarassa, ja että toivotusta avoimuustasosta päästään sopimukseen neuvotteluja varten tehtävän selvitystyön yhteydessä; korostaa, että järkevä avoimuus voi vahvistaa maailmanlaajuista tukea sääntöihin perustuvalle kaupalle;

9.  kehottaa neuvostoa julkaisemaan kaikki aikaisemmin hyväksytyt ja tulevat neuvotteluvaltuudet viipymättä;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten vahvan ja tasapainoisen osallistumisen, muun muassa asianmukaisten julkisten verkkokuulemisten ja tiedotuskampanjoiden avulla, jotta EU:n kauppapolitiikan sisältöä parannetaan ja sitä suunnataan puolustamaan kansalaisten oikeuksia ja siten sen legitimiteettiä vahvistetaan;

11.   painottaa, että käynnissä olevan kauppaneuvottelujen sisältöä koskevan keskustelun yhteydessä sääntely-yhteistyössä on säilytettävä sääntelyn ensisijainen tehtävä, joka on yleisen edun edistäminen; korostaa, että sääntelyviranomaisten välisen tehostetun yhteistyön olisi helpotettava kauppaa ja investointeja siten, että tunnistetaan tarpeettomat kaupan tekniset esteet sekä päällekkäiset tai tarpeettomat hallinnolliset rasitteet ja muodollisuudet, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin, ja tähdentää, ettei saisi vaarantaa teknisiä menettelyjä, jotka liittyvät perustavanlaatuisiin vaatimuksiin ja määräyksiin ja jotka turvaavat terveyttä, turvallisuutta, kuluttaja-, työ-, sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä ja kulttuurista monimuotoisuutta koskevia eurooppalaisia standardeja ja suojelevat täysin varovaisuusperiaatetta sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsenäistä päätösvaltaa; muistuttaa, että vastaavien mekanismien on perustuttava tehostettuun tietojenvaihtoon ja kansainvälisten teknisten standardien hyväksymisen parantamiseen sekä johdettava tiiviimpään lähentymiseen, minkä yhteydessä ei saa missään tapauksessa vaarantaa tai viivästyttää minkään kauppakumppanin demokraattisesti oikeutettuja päätöksentekomenettelyjä; kannustaa vaikutustenarvionteihin perustuvien uusien kansainvälisten teknisten standardien käyttöön ja luomiseen sekä kaikkiin toimiin, joiden tarkoituksena on varmistaa unionin kauppakumppaneiden täysipainoinen osallistuminen kansainvälisiin standardointielimiin; katsoo kuitenkin, että yhteisten kansainvälisten standardien puuttuminen ei saisi estää vastaavuuden vastavuoroisen tunnustamisen tarvittaessa tai pyrkimyksiä yhteisten transatlanttisten teknisten standardien kehittämiseksi;

12.  kehottaa komissiota avoimuuden varmistamiseksi ja EU:n kaupallisten etujen suojelemiseksi varmistamaan kaupan aloitteita koskevissa teollisuuden kuulemisissa, että EU:n järjestöt edustavat tosiasiallisesti EU:n kauppaetuja ja tuovat esiin aitoja kansallisten toimialojen intressejä; korostaa, että EU:n toimielinten asiakirjat olisi mahdollisuuksien mukaan julkistettava, koska avoimuus on olennaista, jotta yhteiselle kauppapolitiikalle saadaan kansalaisten tuki; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen heinäkuussa 2015 antamat suositukset ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien neuvotteluasiakirjojen saatavuuteen;

Unionin kaupan tavoitteiden ja sen kehitystä edistävää kauppaa koskevan ulkoisen politiikan muiden näkökohtien välisen johdonmukaisuuden lisääminen

13.   muistuttaa, että yhteistä kauppapolitiikkaa sovellettaessa on otettava huomioon SEU‑sopimuksen 21 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 208 artiklassa vahvistetut unionin ulkoisten toimien periaatteet ja tavoitteet sekä olisi edistettävä EU:n ajamia SEU‑sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä arvoja; muistuttaa, että on varmistettava johdonmukaisuus ulkoisten politiikkojen ja ulkoisen ulottuvuuden omaavien sisäisten politiikkojen välillä; korostaa, että EU:lla on oikeudellinen velvoite kunnioittaa ihmisoikeuksia ja että EU:n olisi edistettävä kauppaa käyvien maiden taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä; katsoo, että EU:n velvollisuus on toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, jotta se voi ennakoida, ehkäistä ja torjua yhteisen kauppapolitiikkansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tekemällä säännöllisesti etu- ja jälkikäteen ihmisoikeuksia ja kestävyyttä koskevia vaikutustenarviointeja ja tarkistamalla kauppasopimuksia tarvittaessa niiden perusteella; muistuttaa, että vain reilu ja asianmukaisesti säännelty kauppa, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, voi vähentää eriarvoisuutta ja edistää kehitystä; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy useita kauppaan liittyviä tavoitteita monilla politiikan aloilla ja että yksi konkreettisimmista tavoitteista on kehitysmaiden viennin lisääminen tarkoituksena kaksinkertaistaa vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmanlaajuisesta viennistä vuoteen 2020 mennessä;

14.  on tyytyväinen, että niiden ihmisten määrä, jotka elävät Maailmanpankin määritelmän mukaisessa absoluuttisessa köyhyydessä, on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1990; huomauttaa kuitenkin, että on tehtävä enemmän, jotta yksityisiä ja julkisia investointeja vauhditetaan vähiten kehittyneissä maissa ja näille maille tarjotaan siten institutionaaliset ja infrastruktuuripuitteet, jotka antavat niille mahdollisuudet hyödyntää kaupan tarjoamia etuja paremmin ja auttavat niitä monipuolistamaan talouttaan ja integroitumaan globaaleihin arvoketjuihin, jolloin ne pystyvät erikoistumaan korkeamman lisäarvon tuotteisiin;

15.  panee merkille, että komissio on ilmoittanut vahvistavansa kestävää kehitystä ja edistävänsä ihmisoikeuksia, työ- ja sosiaalinormeja sekä ympäristön kestävää kehitystä koko maailmassa kauppa- ja investointisopimuksillaan, mutta kehottaa toteuttamaan määrätietoisia toimia, jotta sopimusten kyseiset luvut pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan käytännössä; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:lla on erityinen vastuu kauppapolitiikkansa vaikutuksista kehitysmaissa ja erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

16.  pitää muuttoliikettä yhtenä EU:n suurimmista 2000-luvun haasteista; korostaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikan johdonmukaisuuden varmistaminen on olennaista, jos halutaan puuttua muuttoliikkeen syihin; pitää valitettavana, että asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ”Kaikkien kauppa” -strategiassa;

17.  katsoo, että erityisesti talouskriisistä tällä hetkellä kärsivissä kumppanimaissa pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden tavoitteena on oltava ennen kaikkea todellisten ja kestävien parannusten tuominen tavallisten ihmisten elinoloihin;

18.  korostaa, että ihmisoikeuksia koskevien määräysten, sosiaali- ja ympäristönormien, ILO:n tärkeimpiin yleissopimuksiin perustuvien työntekijöiden oikeuksia koskevien sitoumusten sekä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien periaatteiden, mukaan luettuna OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n perusperiaatteet, olisi oltava sitovia ja niiden on kuuluttava olennaisena osana EU:n kauppasopimuksiin täytäntöönpanokelpoisten sitoumusten muodossa; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin kestävää kehitystä koskevia lukuja; katsoo, että jotta näistä kestävää kehitystä koskevista määräyksistä tehdään sitovia, on sovellettava kolmivaiheista lähestymistapaa, mihin sisältyvät neuvottelut viranomaisten kanssa, kotimaiset neuvoa-antavat ryhmät ja asiantuntijapaneelit, joihin ILO osallistuu, ja viimeisenä keinona sopimuksen yleisen riitojenratkaisumekanismin käyttäminen riitojen ratkaisuun ja tähän liittyvä mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia; huomauttaa, että työ- ja ympäristönormit eivät rajoitu kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin vaan niitä on sovellettava kauppasopimusten kaikilla aloilla;

19.  painottaa, että kauppasopimuksissa on oltava tehokkaita suojamekanismeja; edellyttää samalla, että otetaan käyttöön niiden työntekijöiden oikeuksien ja ympäristöoikeuksien täytäntöönpanon tehokas valvontamekanismi, jotka eivät kuulu ihmisoikeuksia koskevan lausekkeen piiriin; edellyttää sellaisen mekanismin käyttöönottoa, jonka avulla Euroopan parlamentti voi pyytää komissiota käynnistämään tutkinnan, jos kolmannen osapuolen epäillään rikkoneen olennaisia osia koskevan lausekkeen mukaisia velvoitteitaan; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön jäsennellyn ja epäpoliittisen menettelyn, jonka avulla on selkeiden kriteerien perusteella käynnistettävä neuvottelut kumppanin kanssa kaupan ja kestävän kehityksen lukujen velvoitteiden epäillyistä rikkomuksista;

20.  pitää tärkeänä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu vapaakauppasopimusten tekemiseen, ja korostaa mahdollisuutta käyttää edistyneempiä viestimiä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen helpottamiseksi;

21.  muistuttaa, että on tärkeää noudattaa asekauppaa koskevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien asekauppasopimusta ja Euroopan unionin käytännesääntöjä aseiden viennistä; korostaa, että unionin kauppapolitiikka on talousdiplomatian väline, jolla voitaisiin myös edistää terrorismin perimmäisten syiden torjumista; korostaa, että myös tehokas vientivalvontalainsäädäntö on avainasemassa EU:n kauppapolitiikassa; kehottaa siksi komissiota päivittämään kaksikäyttötuotteita koskevaa EU:n vientivalvontalainsäädäntöä, jotta voidaan jatkaa pyrkimistä kohti EU:n strategisia tavoitteita ja yleismaailmallisia arvoja;

22.  muistuttaa, että ILO:n arvion mukaan 865 miljoonaa naista eri puolilla maailmaa kykenisi edistämään tuntuvammin talouskasvua, jos heitä tuettaisiin paremmin; toteaa, että naisten omistamia yrityksiä ei nykyisellään hyödynnetä riittävästi pyrittäessä parantamaan kilpailukykyä ja vauhdittamaan liiketoimintaa sekä ylläpitämään kasvua; toteaa, että kauppapolitiikalla voi olla erilaisia sukupuolivaikutuksia talouden eri aloilla ja että tarvitaan enemmän sukupuolta ja kauppaa koskevia tietoja; panee merkille, että komissio ei ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossaan käsittele lainkaan kauppasopimusten sukupuolinäkökohtia; kehottaa komissiota vauhdittamaan pyrkimyksiään käyttää kauppaneuvotteluja välineenä, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, sekä varmistamaan, että sekä naiset että miehet voivat hyödyntää kaupan vapauttamisen tuomia etuja ja että sekä naisia että miehiä suojellaan kaupan vapauttamisen haittavaikutuksilta; katsoo, että tässä tarkoituksessa komission olisi varmistettava, että sukupuolinäkökulma sisällytetään horisontaalisesti kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin, ja että komission olisi seurattava voimassa olevien kauppasopimusten sukupuolivaikutusta;

23.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo laatia yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) koskevan väliarvioinnin ja arvioida erityisesti mahdollisuutta laajentaa tullietuuksia järjestelmän kehyksessä koskemaan myös palveluja; korostaa samalla, että GSP, EBA- ja GSP+ -järjestelmä mukaan luettuna, on väline, joka mahdollistaa perusarvojen ylläpitämisen, ja katsoo, että GSP on pantava täytäntöön ja sitä on valvottava tehokkaasti;

Avoimet globaalit arvoketjut, joissa perusarvoja ja -normeja kunnioitetaan maailmanlaajuisesti

24.  toteaa, että maailman tuotantojärjestelmän kansainvälistyminen on edistänyt uusia talouskehitystä koskevia avauksia ja tarjonnut työllistymisen kautta sadoille miljoonille mahdollisuuden päästä köyhyydestä; muistuttaa, että ILO:n mukaan noin 780 miljoonaa aktiivisesti työmarkkinoilla toimivaa naista ja miestä ei ansaitse riittävästi voidakseen päästä köyhyydestä; korostaa, että globaalien arvoketjujen laajentaminen on tarjonnut työllistymismahdollisuuksia, mutta että voimassa olevan työlainsäädännön sekä työturvallisuutta koskevien vaatimusten – jotka otettiin käyttöön työntekijöiden suojelemiseksi liian rasittavilta työajoilta ja sietämättömiltä olosuhteilta – heikko täytäntöönpano hankintamaissa on edelleen kiireellinen kysymys; panee merkille, että globaalit arvoketjut ovat myös houkutelleet eräitä toimitusyrityksiä sivuuttamaan työlainsäädäntöä, siirtämään taloudellisia toimintojaan EU:n ulkopuolelle, edellyttämään työntekoa turvattomissa ja sietämättömissä olosuhteissa ja ylipitkiä työpäiviä sekä epäämään työntekijöiltä näiden perusoikeuksia; muistuttaa, että tällaiset käytännöt merkitsevät vilpillistä kilpailua suhteessa toimijoihin, jotka noudattavat työlainsäädäntöä ja kansainvälisiä työ- ja ympäristönormeja, sekä hallituksiin, jotka haluavat nostaa palkkoja ja elintasoa; kehottaa komissiota tutkimaan globaalien arvoketjujen yleistymisen vaikutusta ja esittämään konkreettisia ehdotuksia olosuhteiden parantamiseksi niissä tiiviissä yhteistyössä ILO:n ja OECD:n kanssa; korostaa, että EU:n syvemmän globaaleihin arvoketjuihin integroitumisen on perustuttava kahteen periaatteeseen: Euroopan sosiaalisen mallin ja sääntelymallin takaamiseen sekä kestävän ja oikeudenmukaisen kasvun ja ihmisarvoisten työpaikkojen turvaamiseen ja luomiseen sekä unionissa että sen kumppanimaissa; toteaa, että arvoketjujen globaalistuminen lisää kotimaisen tuotannon ja viennin tuontisisältöä ja siten se kasvattaa protektionististen toimien kustannuksia merkittävästi;

25.  katsoo, että kauppapolitiikalla on edistettävä avoimen tuotantoprosessin varmistamista koko arvoketjussa sekä sitä, että noudatetaan perustavanlaatuisia ympäristönormeja, sosiaalisia normeja ja turvallisuusnormeja; kehottaa komissiota edistämään aloitteita, jotka koskevat nykyisiä ei-sitovia velvoitteita pidemmälle meneviä, toimitusketjujen huolellisuusvelvoitenormeja; pitää myönteisenä, että komissio haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä ILO:n ja OECD:n kanssa kehittääkseen globaalin lähestymistavan erityisesti valmisvaatealan työolojen parantamiseen; tähdentää, että on kartoitettava ja arvioitava uusia alakohtaisia tai maantieteellisiä tilaisuuksia uusien vastuullisia toimitusketjuja koskevien aloitteiden laatimiseen; odottaa mielenkiinnolla komission uutta tiedonantoa yritysten yhteiskuntavastuusta;

26.  kehottaa komissiota edistämään YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kattavaa kestävää kehitystä koskevaa investointipolitiikan kehystä;

27.  vaatii, että kauppaa tukevassa kehitysavussa ja teknisessä tuessa keskitytään köyhien tuottajien, mikro- ja pienyritysten, osuuskuntien ja naisten voimaannuttamiseen sekä sukupuolten tasa-arvoon, jotta vahvistetaan niiden saamaa hyötyä kaupankäynnistä paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla;

28.  pyytää komissiota laatimaan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on kieltää sellaisten tavaroiden tuominen, jotka on tuotettu jotakin pakkotyön tai nykyaikaisen orjuuden muotoa hyödyntämällä, ja samalla vahvistamaan eettisiin perustein tehtäviä tuonti- ja toimitusketjun tarkastuksia;

29.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien parempi suojaaminen koko laajuudessaan sekä niiden entistä tehokkaampi valvonta ovat erittäin tärkeässä asemassa jatkettaessa integroitumista globaaleihin arvoketjuihin;

30.  kehottaa komissiota tukemaan kaikkia kehitysmaita TRIPS-sopimukseen sisällytettyjen sekä TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä 14. marraskuuta 2001 annetussa Dohan julistuksessa tunnustettujen ja vahvistettujen joustavuustekijöiden täysimääräisessä ja tehokkaassa hyödyntämisessä, jotta varmistetaan, että kehitysmaat voivat tarjota olennaislääkkeitä kohtuuhintaan omien kansanterveysohjelmiensa puitteissa; kehottaa neuvostoa tässä yhteydessä täyttämään Dohan julistuksessa antamansa sitoumukset varmistamalla, että komissio nimenomaisesti takaa lääkkeiden saatavuuden, kun se neuvottelee lääkealaan liittyvistä TRIPS+-määräyksistä kehitysmaiden kanssa vastaisuudessa tehtävien kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten puitteissa tai kun kehitysmaat osallistuvat WTO:hon liittymistä koskevaan prosessiin; pitää myönteisenä komission antamaa tukea pyynnölle vähiten kehittyneiden maiden lääkealan teollis- ja tekijänoikeuksien voimassaolon jatkamisesta, mutta pitää valitettavana WTO:n TRIPS-neuvoston lopullista päätöstä myöntää jatkoaika ainoastaan 17 vuodeksi;

31.  on tyytyväinen, että komissio kiinnittää ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossaan huomion reiluun kauppaan, ja kehottaa komissiota toteuttamaan ensisijaisesti sitoumuksensa käyttää nykyistä rakennetta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoon reilun kaupan edistämiseksi, pientuottajien reilun kaupan järjestelmien edistämiseksi kolmansissa maissa EU:n edustustojen välityksellä ja tietoisuutta lisäävien toimien kehittämiseksi EU:ssa, ja toteaa, että näihin toimiin kuuluu esimerkiksi EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki -palkinto;

32.  katsoo, että uusi teknologia ja internet tarjoavat uusia välineitä tuotteiden jäljittämiseen toimitusketjussa;

33.  muistuttaa pankkipalvelujen merkityksestä kaupan ja investointien kehittämisessä; kehottaa EU:ta tukemaan pankkipalvelujen saatavuuden parantamista kehitysmaissa;

34.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo nykyaikaistaa alkuperäsääntöjä, koska ne muodostavat jatkuvasti kasvavan kaupan esteen globaalien arvoketjujen hallitsemissa kaupan malleissa; painottaa, että alkuperäsääntöjen nykyaikaistaminen on asetettava etusijalle kaikissa unionin käymissä vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa; kehottaa komissiota työskentelemään erityisesti joustavien alkuperäsääntöjen edistämiseksi, mukaan luettuna helposti täytettävät lisäarvoa koskevat vaatimukset ja harmonoidun järjestelmän alanimikkeiden muutokset;

Nykyisten sopimusten seuranta, arviointi ja jatkotoimet yhdeksi painopisteeksi unionin kauppapolitiikassa

35.  pitää myönteisenä komission ehdotusta tehostaa kumppanuutta Euroopan parlamentin ja sidosryhmien kanssa kauppasopimusten täytäntöönpanon yhteydessä; korostaa, että parlamentti on otettava mukaan menettelyn kaikkiin vaiheisiin ja että sen on saatava ajoissa täydelliset tiedot eri vaiheista, muun muassa siten, että sitä kuullaan järjestelmällisesti ennen neuvotteluvaltuuksien laatimista; tähdentää, että komissiolla on velvollisuus tiedottaa parlamentille kauppa- ja investointisopimusten täytäntöönpanoa, seurantaa ja jatkotoimia koskevista toimistaan;

36.  kehottaa komissiota pidättymään kauppasopimusten, mukaan lukien assosiaatiosopimuksissa olevat kauppaa koskevat luvut, väliaikaista soveltamista koskevista pyynnöistä siihen saakka, kunnes parlamentti on antanut sopimuksille suostumuksensa; muistuttaa, että tällaiset pyynnöt saattaisivat heikentää tuntuvasti parlamentin oikeuksia ja luoda mahdollisesti oikeudellista epävarmuutta sopimuksen toiselle osapuolelle ja asianomaisille talouden toimijoille; muistuttaa kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen tätä koskevista sitoumuksista ja pitää niitä myönteisinä, mutta kehottaa voimakkaasti virallistamaan tämän järjestelyn uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa;

37.  katsoo, että sekasopimusten tapauksessa käytännössä kokeiltu järjestely, jonka mukaan sopimuksia sovelletaan ainoastaan väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen kansallisten parlamenttien ratifiointia odotettaessa, tarjoaa demokraattisen valvonnan ja tehokkuuden kannalta parhaan tasapainon;

38.  edellyttää, että nykyisten sopimusten seurannasta, arvioinnista ja jatkotoimista on tultava yksi yhteisen kauppapolitiikan painopisteistä; kehottaa komissiota kohdentamaan asianmukaisia resursseja uudelleen, jotta kauppapolitiikan pääosasto voi seurata paremmin kauppasopimuksia, jotka on pantava täytäntöön, kun otetaan huomioon neuvotteluohjelman paisuminen; pyytää komissiota laatimaan erityiset indikaattorit, jotta kauppasopimusten täytäntöönpanon seuranta voidaan varmistaa, ja esittämään Euroopan parlamentille julkisesti ja säännöllisesti kattavan ja yksityiskohtaisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen, jossa esitetään esimerkiksi EU:n teollisuudenalojen saavuttamat tulokset ja sopimusten vaikutus eri aloihin ja niiden markkinaosuuksiin;

39.  kehottaa komissiota parantamaan sekä ennakko- että jälkiarviointien laatua ja täsmällisyyttä tarkistetun menetelmän pohjalta; korostaa, että kauppapolitiikkaa koskevien aloitteiden kestävyysvaikutuksia on aina arvioitava perusteellisesti ja kattavasti, erityisesti kun otetaan huomioon oikeusasiamiehen hiljattain EU:n ja Vietnamin välistä vapaakauppasopimusta koskevassa kanteluasiassa 1409/201/JN antama suositus; korostaa, että arviointien on katettava ainakin herkät talouden alat, ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet ja ympäristöä koskevat oikeudet sekä maataloustuotanto ja paikallinen tuotanto syrjäisimmillä alueilla; on huolissaan siitä, että väli- ja jälkiarvioinnit puuttuvat ja että joidenkin nykyisten arviointien laatu on heikko, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut erityiskertomuksessaan nro 2/2014; edellyttää, että kaikkien kauppasopimusten osalta toteutetaan laadultaan paremmat väli- ja jälkiarvioinnit, jotta poliittiset päättäjät, sidosryhmät ja eurooppalaiset veronmaksajat voivat arvioida, onko kauppasopimuksilla päästy tavoiteltuihin tuloksiin; pyytää komissiota antamaan tietoja tehtyjen kauppasopimusten vaikutuksista, myös kumppanimaissa, etenkin pk-yritysten, ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen, ihmisoikeuksien ja ympäristön osalta, sekä ehdottamaan lisätoimia, joilla varmistetaan, että vähiten kehittyneet maat hyötyvät kauppapolitiikastamme;

40.  kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kaksoishinnoittelua ja muita hintoja vääristäviä käytäntöjä koskevan kertomuksen, jossa keskitytään erityisesti energiavaroihin ja kerrotaan tällaisten käytäntöjen taloudellisesta vaikutuksesta EU:n talouteen ja komission – kahdenvälisellä, monenvälisellä ja WTO:n tasolla – toteuttamista toimenpiteistä tällaisten käytäntöjen lopettamiseksi; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa kaksoishinnoittelun ja muiden hintoja vääristävien käytäntöjen lopettamiseksi kauppasuhteissaan kaikkien kauppakumppaneidensa kanssa;

Globaalin kaupan edistäminen WTO:ssa sovellettavalla monenvälisellä lähestymistavalla

41.  korostaa, että WTO:n monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen paras vaihtoehto varmistaa avoin, oikeudenmukainen ja sääntöihin perustuva järjestelmä, jossa otetaan huomioon sen jäsenten erilaiset intressit ja tasapainotetaan niitä; muistuttaa, että parlamentti kannattaa painokkaasti monenvälistä ohjelmaa; suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvottelut saatiin päätökseen kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta, jolla yksinkertaistetaan ja nykyaikaistetaan tullimenettelyjä monissa maissa, mikä puolestaan helpottaa kehitysmaiden integroitumista maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään; kehottaa kaikkia osapuolia panemaan sopimuksen täytäntöön nopeasti ja asianmukaisesti;

42.  toteaa, että Nairobissa vuonna 2015 pidetyssä WTO:n kymmenennessä ministerikokouksessa saatiin aikaan vain vähäisiä parannuksia; ottaa huomioon WTO:n jäsenten erimielisyydet siitä, miten Dohan kierroksen suhteen olisi edettävä, sekä tarpeen harkita uusia lähestymistapoja keskeneräisten kysymysten ratkaisemiseksi, kun otetaan huomioon kehitysmaissa ja vähiten kehittyneiden maiden keskuudessa esiintyvät erilaiset intressit, samalla kun tunnustetaan nousevan talouden maiden suurempi vastuu Dohan kierroksen päätökseen saattamiseksi; pitää myönteisenä EU:n sitoutumista tavoitteeseen tukea 400 miljoonan euron rahoituksella viiden vuoden aikana kehitysmaita ja etenkin vähiten kehittyneitä maita niiden pyrkimyksissä panna täytäntöön kaupan helpottamisesta tehty sopimus; panee merkille, että eräät WTO:n jäsenet pyrkivät käynnistämään uusien neuvottelualojen, joita ovat muun muassa investoinnit, valtionyhtiöt, kilpailu ja digitaalinen kaupankäynti, käsittelemisen; katsoo, että Nairobin ministerikokouksen tulokset tarjoavat mahdollisuuden WTO:n neuvottelujärjestelmän elvyttämiseen; kehottaa komissiota olemaan aloitteellinen WTO:n uudistamisessa ja lujittamisessa, jotta voidaan varmistaa osallisuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääntyminen, myös vahvistamalla koordinointia ILO:n ja muiden ympäristön ja ihmisoikeuksien parissa työskentelevien YK:n järjestöjen kanssa; muistuttaa kauppaa tukevan kehitysavun ratkaisevasta merkityksestä kehitysmaille ja vähiten kehittyneille maille annettavassa kauppaan liittyvässä valmiuksien kehittämisessä ja teknisessä avussa; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan kauppaa tukevan kehitysavun lisäämiseen, minkä avulla kehitysmaat voivat hyötyä globaalien arvoketjujen lisäarvon suuremmasta osuudesta; kehottaa komissiota ottamaan oikeudenmukaisen ja eettisen kaupan huomioon kauppaa tukevaa kehitysapua koskevan strategian tulevassa tarkistamisessa;

43.  katsoo, että monenväliset neuvottelut, jotka mieluiten käydään WTO:ssa (kuten neuvottelut informaatioteknologiasopimuksesta (ITA), ympäristöhyödykesopimuksesta ja palvelukauppasopimuksesta (TiSA)), ovat vain toiseksi paras vaihtoehto, joka tarjoaa mahdollisuuden palata edistymisen tielle WTO:n tasolla, mutta ainoastaan pitämällä ovet avoinna, jotta kaikki kiinnostuneet WTO:n jäsenet voivat tulla mukaan; on vahvasti sitä mieltä, että tällaisten sopimusten on oltava mahdollisuuksien mukaan riittävän kunnianhimoisia, jotta niitä voidaan soveltaa suosituimmuuskohtelun perusteella kaikissa WTO:n jäsenissä, ja toteaa, että näiden sopimusten on toimittava tulevien monenvälisten sopimusten rakenneosina; painottaa, että kauppapolitiikkaa olisi myös käytettävä välineenä ympäristölle hyödyllisten tuotteiden kilpailukyvyn lisäämisessä sekä niiden käytön että niiden tuotantomenetelmien osalta; korostaa, että on tärkeää tehdä ympäristöystävällisiä tuotteita koskevasta aloitteesta monenvälinen ja harkita, voisivatko kauppasopimukset tarjota etuuksia aidoille ympäristöhyödykkeille; korostaa, että palvelukauppasopimus voisi tarjota mahdollisuuden palata edistymisen tielle palvelukaupan alalla WTO:n tasolla;

44.  toteaa, että WTO:lla on oltava vahva ja tehokas parlamentaarinen ulottuvuus, jotta voidaan parantaa WTO:n läpinäkyvyyttä ja taata vahvempi maailmanlaajuisen kauppapolitiikan demokraattinen oikeutus; kehottaa WTO:ta hyödyntämään täysimääräisesti WTO:ta käsittelevää parlamentaarista konferenssia varmistamalla, että parlamentin jäsenet saavat kaikki tarvitsemansa tiedot, jotta he voivat suorittaa tehokkaasti valvontatehtävänsä ja vaikuttaa mielekkäällä tavalla kauppapolitiikkoihin;

Räätälöity lähestymistapa tulevien vapaakauppasopimusten neuvotteluja koskevia valintoja varten

45.  kehottaa komissiota keskittymään tasapainoisella tavalla ja asianmukaisesti vastavuoroisuutta ja molemminpuolista hyötyä kunnioittaen käynnissä olevien kauppaneuvottelujen päätökseen saattamiseen ja kehottaa sitä arvioimaan mahdollista kumulatiivista vaikutusta erityisesti sellaisten herkkien tuotteiden kohdalla, joihin sovelletaan kiintiöitä tai vapautuksia meneillään olevien neuvottelujen ja jo tehtyjen kauppasopimusten kehyksessä; pyytää, että tehtyjen kauppasopimusten tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset arvioidaan ja niistä tiedotetaan paremmin ennen uusien vapaakauppasopimusneuvottelujen käynnistämistä, jotta voidaan löytää asianmukainen tasapaino herkkien maatalousalojen suojelemisen ja maatalouselintarvikealan suurimpiin viejiin kuuluvan unionin offensiivisten etujen välillä, esimerkiksi määräämällä asianmukaisia siirtymäkausia ja kiintiöitä herkimmille tuotteille ja jättämällä sellaisia muutamissa tapauksissa sopimuksen ulkopuolelle; muistuttaa komissiota siitä, että ennen kuin laaditaan neuvotteluvaltuuksia olisi teetettävä perusteellisia selvitystöitä ja puolueettomia ja ennakkoasenteettomia kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointeja, joissa otetaan huomioon unionin edut;

46.  pitää olennaisena ennen kaikkea sen varmistamista, että menestyksekkäästi päätökseen saatetut kauppaneuvottelut ratifioidaan mahdollisimman nopeasti; kehottaa erityisesti saattamaan päätökseen Kanadan ja Singaporen kanssa tehtävät sopimukset, jotta varmistetaan kahden EU:n yritysten tulevien etujen kannalta elintärkeän suuren markkina-alueen avautuminen; vaatii Euroopan laajuista tietoon perustuvaa keskustelua poliittisten keskustelujen aikana, kun Euroopan parlamentissa ja jäsenvaltioiden parlamenteissa järjestetään äänestyksiä;

47.  korostaa, että on erittäin tärkeää, että kaikissa EU:n kauppaneuvotteluissa ajetaan arkaluonteisia ja offensiivisia etuja, joita ovat muun muassa investointien edistäminen, tarpeettomien tullien ulkopuolisten kaupan esteiden vähentäminen, maantieteellisten merkintöjen sekä työntekijöiden oikeuksien tunnustaminen ja suojaaminen, julkisiin hankintoihin mukaan pääsyn helpottaminen (erityisesti nykyisten transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) sekä EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä), ihmisarvoisten ja laadukkaiden työpaikkojen varmistaminen, pk-yritysten integroiminen globaaleihin arvoketjuihin, julkisten palvelujen ja audiovisuaalisten palvelujen sulkeminen neuvottelujen ulkopuolelle ja sääntelyoikeuden oikeudellinen turvaaminen neuvoteltaessa vapaakauppasopimuksista osana kunnianhimoisia, tasapainoisia ja kattavia paketteja;

48.  edellyttää, että kauppaneuvotteluissa noudatetaan räätälöityä alueellista kauppastrategiaa ja taataan täysi yhdenmukaisuus alueellisen integraation kanssa erityisesti Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan osalta, jotka komissio on määrittänyt unionin taloudellisten etujen kannalta ratkaisevan tärkeiksi alueiksi, tämän kuitenkaan heikentämättä EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden keskeistä asemaa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota käynnistämään välittömästi neuvottelut investointisopimuksesta Taiwanin kanssa; muistuttaa, että EU ja Latinalainen Amerikka ovat luontaisia liittolaisia, joiden alueella asuu yhteensä miljardi ihmistä ja jotka tuottavat neljänneksen koko maailman BKT:stä; huomauttaa, että kyseisen kumppanuuden potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi; pitää myönteisenä, että komission uudessa kauppa- ja investointistrategiassa keskitytään Latinalaiseen Amerikkaan; kehottaa komissiota käyttämään Mercosur-kauppaneuvottelujen saamaa nykyistä vauhtia hyväksi, jotta päästään kattavaan, tasapuoliseen ja kunnianhimoiseen sopimukseen; kannattaa Meksikon ja Chilen kanssa tehtyjen sopimusten nykyaikaistamista; pyytää vauhdittamaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksista sekä Australian että Uuden-Seelannin kanssa ja muistuttaa EU:n ja Intian välisten kauppasuhteiden kehittämisen tärkeydestä, kun otetaan huomioon näiden markkinoiden valtava potentiaali; kehottaa komissiota antamaan uutta vauhtia Malesian kanssa käytäville neuvotteluille ja aloittamaan neuvottelut Indonesian kanssa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valmistelevat keskustelut kattavasta talouskumppanuudesta on saatettu päätökseen;

49.  korostaa, että nykyisten haasteiden yhteydessä olisi keskityttävä erityisesti Cotonoun jälkeiseen järjestelmään ja olisi korostettava sen yhteyttä talouskumppanuussopimusten ihmisoikeuslausekkeisiin, sellaisen Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen perustamisen tukemiseen, jonka avulla vahvistetaan vakautta, alueellista yhdentymistä, paikallista kasvua, työllisyyttä ja innovointia; muistuttaa, että EU:n on turvattava itäisten ja eteläisten naapurivaltioidensa vakaus, ja kehottaa lisäämään kauppaa ja taloudellista yhdentymistä sekä toteuttamaan tässä yhteydessä Ukrainan, Georgian ja Moldovan tasavallan kanssa tehtyjen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten täysimittaisen, nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon ja saavuttamaan todellista edistymistä Tunisian, Marokon ja Jordanian kanssa;

50.  kehottaa komissiota ottamaan kansallisia yrityksiä täysimittaisesti mukaan kauppaneuvottelujen kaikkiin vaiheisiin, myös kuulemalla kansallisia järjestöjä rinnakkain EU:n kattojärjestöjen kuulemisten kanssa, ja liittämään neuvotellun kauppasopimuksen tekstiin luettelon, jossa ilmoitetaan selkeästi neuvottelujen tulokset eri alojen osalta sekä syyt komission tekemiin valintoihin;

Vastustus markkinatalousaseman Kiinalle myöntämistä kohtaan ja tehokkaiden kaupan suojatoimien tarve

51.  korostaa, että kaupan vapauttamista koskevat lisätoimet – jotka voivat johtaa epäreiluihin kaupankäynnin käytäntöihin ja maiden väliseen kilpailuun kaikenlaisilla tullien ulkopuolisilla esteillä, työntekijöiden oikeuksilla ja ympäristöä ja kansanterveyttä koskevilla normeilla – edellyttävät EU:lta, että sen on kyettävä torjumaan entistä tehokkaammin epäterveitä kaupan käytäntöjä ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa, että kaupan suojatoimien on säilyttävä erottamattomana osana unionin kauppastrategiaa ja että niillä on voitava parantaa unionin kilpailukykyä palauttamalla tasapuolisen kilpailun edellytykset tarvittaessa; muistuttaa, että unionin nykyinen kaupan suojaamista koskeva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1995; tähdentää, että unionin kaupan suojaamisen järjestelmää on nykyaikaistettava kiireellisesti heikentämättä sitä; painottaa, että unionin kaupan suojatoimia koskevan lainsäädännön on oltava entistä vaikuttavampaa ja entistä paremmin pk-yrityksien ulottuvilla, se on mukautettava nykyisiin haasteisiin ja kaupan suuntauksiin, tutkintamenettelyjen on oltava lyhyempiä ja avoimuutta ja ennakoitavuutta on lisättävä; pitää valitettavana, että neuvosto on jäädyttänyt kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevan ehdotuksen, sillä se ei ole kyennyt etenemään tämän tärkeän säädöksen käsittelyssä; pitää valitettavana, että komissio ei viittaa ˮKaikkien kauppaˮ -tiedonannossaan lainkaan tarpeeseen nykyaikaistaa kaupan suojatoimia; kehottaa neuvostoa kiireellisesti ratkaisemaan kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevan pattitilanteen Euroopan parlamentin kannan perusteella etenkin nyt, kun Kiina pyytää järkähtämättä markkinatalousasemansa tunnustamista;

52.  toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä EU:n ja Kiinan kumppanuutta, jossa vapaalla ja oikeudenmukaisella kaupalla ja investointitoiminnalla on tärkeä osa; on vakuuttunut siitä, että siihen asti että Kiina täyttää kaikki viisi ehtoa tullakseen luokitelluksi markkinataloudeksi, EU:n olisi käytettävä epätavanomaista menetelmää Kiinan tuontia koskevissa polkumyynti- ja tukitutkimuksissa hintojen vertailukelpoisuutta määritettäessä; katsoo, että tässä olisi noudatettava täysin Kiinan liittymispöytäkirjan 15 jakson niitä osia, jotka mahdollistavat epätavanomaisen menetelmän soveltamisen; kehottaa komissiota tekemään tämän periaatteen mukaisen ehdotuksen ja muistuttaa tarpeesta koordinoida asiaa tiiviisti muiden WTO-kumppaneiden kanssa;

53.  kehottaa komissiota pidättymään kaikista toimenpiteistä tässä yhteydessä, ennen kuin on toteutettu perusteellinen ja kattava ennakkoarviointi kaikista mahdollisista vaikutuksista työllisyyteen ja kestävään kasvuun kaikilla EU:n aloilla ja mahdollisista ympäristöön ja kasvuun kohdistuvista vaikutuksista ja seurauksista;

Unionin kauppa- ja teollisuuspolitiikan johdonmukaisuuden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen

54.  katsoo, että on tehtävä enemmän Euroopan teollisuuden tarpeiden ottamiseksi kattavasti huomioon ja että unionin valmistusteollisuus jää liian usein palvelualan varjoon; korostaa, että kauppapolitiikalla on varmistettava Euroopan teollisuuden tasapuoliset toimintaedellytykset, tarjottava pääsy uusille ja nouseville markkinoille ja edistettävä korkeammalle tasolle suuntautuvaa vaatimusten lähentymistä samalla kun vähennetään kaksoissertifiointia; kehottaa komissiota varmistamaan unionin kauppa- ja teollisuuspolitiikan johdonmukaisuuden ja edistämään Euroopan teollisuuden kehittämistä ja kilpailukykyä kiinnittäen erityisesti huomiota uudelleenteollistumisen strategiaan;

55.  korostaa alkuperäsääntöjen keskeistä roolia sen määrittelemisessä, mitkä toimialat hyötyvät tai kärsivät EU:n vapaakauppasopimuksista; panee merkille, että Euroopan parlamentti ei ole vielä analysoinut alkuperäsääntöjä kattavasti, ja pyytää Euroopan komissiota valmistelemaan kertomuksen, jossa määritellään sen viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinumeroisen CN-nimikkeistön tasolla tekemät muutokset vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa suosimiinsa alkuperäsääntöjä koskeviin oletusarvoisiin kantoihin ja ilmoitetaan syyt mahdollisiin muutoksiin;

56.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon puuttuminen vaarantaa Euroopan teollisuuden kokonaisten toimialojen selviytymisen; tähdentää, että väärennökset aiheuttavat työpaikkojen katoamista ja haittaavat innovointia; toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien riittävä suojaaminen ja tehokas täytäntöönpano muodostavat maailmantalouden perustan; pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja niiden täytäntöönpanoa vapaakauppasopimuksissa ja WTO:ssa ja tekemään yhteistyötä kumppaneidensa kanssa vilpillisen toiminnan torjumiseksi; kannattaa komission pyrkimystä suojata teollis- ja tekijänoikeuksien kaikkia osa-alueita, kuten patentteja, tavaramerkkejä, tekijänoikeutta, malleja, maantieteellisiä merkintöjä alkuperämerkintöjä ja lääkkeitä koskevia oikeuksia;

Uusien markkinamahdollisuuksien avaaminen unionin palveluntarjoajille ja ammatillisen pätevyyden tunnustaminen keskeisenä tekijänä unionin kauppastrategiassa

57.  muistuttaa, että unionilla on johtoasema palvelualalla; tähdentää, että uusien markkinamahdollisuuksien avaamisen on oltava keskeinen tekijä unionin kansainvälistä kauppaa koskevassa strategiassa; pitää erittäin tärkeänä, että palvelut sisällytetään kauppasopimuksiin, koska näin tarjotaan mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille samalla kun suljetaan nykyiset ja tulevat yleishyödylliset palvelut ja yleistä taloudellista etua koskevat palvelut kaikkien sopimusten soveltamisalan ulkopuolelle SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan ja pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti riippumatta siitä, rahoitetaanko palvelut julkisista vai yksityisistä varoista; pyytää komissiota edistämään ammatillisen pätevyyden tunnustamista ja sisällyttämään sen osaksi kauppasopimuksia, ja katsoo, että tämän avulla avataan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille; kehottaa erityisesti harkitsemaan yrityksen sisäisiä siirtoja koskevan direktiivin tiettyjen etujen sisällyttämistä osaksi kauppa- ja investointisopimuksia tällaista tunnustamista vastaan;

58.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ammattilaisten väliaikaisesta liikkuvuudesta on tullut olennainen osa liiketoiminnan lisäämistä kansainvälisesti ja että se kuuluu yhä EU:n offensiivisiin etuihin; tähdentää, että kaikkiin unionin kauppa- ja investointisopimuksiin on sisällytettävä työvoiman liikkuvuutta koskeva luku; muistuttaa kuitenkin, että mallia 4 koskevia sitoumuksia on sovellettava ainoastaan korkeasti koulutettujen (kuten yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai ylemmissä johtotehtävissä työskentelevien henkilöiden) liikkuvuuteen, joka tapahtuu erityisessä tarkoituksessa, rajoitetun ajan ja täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sen valtion lainsäädännössä, jossa palvelu suoritetaan, sekä tämän kansallisen lainsäädännön mukaisesti laaditussa ja palveludirektiivin 16 artiklan mukaisessa sopimuksessa samalla kun varmistetaan, että mikään ei estä EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämästä yllä ja parantamasta työelämän normeja ja työehtosopimuksia;

59.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo hyödyntää kauppapolitiikkaa digitaalisen protektionismin uusien muotojen käsittelemiseen sekä sähköistä kaupankäyntiä ja rajatylittävää tiedonkulkua koskevien määräysten vahvistamiseen tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuksia suojellen; katsoo, että on tehtävä paljon enemmän, jotta unioniin saadaan aikaan sähköiselle kaupankäynnille ja yrittäjyydelle suotuisa ilmapiiri vähentämällä monopoleja ja monopoliasemien väärinkäyttöä televiestintämarkkinoilla sekä maarajoituksia ja tarjoamalla konkreettisia ratkaisuja tilanteiden korjaamiseksi; tähdentää, että on erittäin tärkeää varmistaa sääntely-yhteistyö, verkkopetosten vähentäminen sekä normien vastavuoroinen tunnustaminen ja yhdenmukaistaminen digitaalisen kaupan alalla; kehottaa komissiota tekemään sähköistä kauppaa koskevia lukuja varten ehdotuksen uudesta mallista, jossa suljetaan EU:n nykyinen ja tuleva tietosuojaa koskeva oikeudellinen kehys kokonaan kaikkien kauppasopimusneuvottelujen ulkopuolelle ja jonka avulla pyritään varmistamaan tietojenvaihdon tapahtuminen siten, että noudatetaan täysimääräisesti rekisteröidyn alkuperämaassa voimassa olevia tietosuojasääntöjä; kehottaa lisäämään yhteistyötä täytäntöönpanon valvojien välillä erityisesti verkossa harjoitettavista epäoikeudenmukaisista kaupallisista käytännöistä;

Digitaalisen talouden olennainen merkitys tulevalle maailmanlaajuiselle kaupankäynnille

60.  panee merkille digitaalisen talouden kasvavan ja tulevan merkityksen paitsi Euroopassa myös koko maailmassa, kun otetaan huomioon, että maailmassa on arviolta 3,3 miljardia internetin käyttäjää, mikä tarkoittaa 40:ää prosenttia maailman koko väestöstä; katsoo, että pilvipalvelujen, mobiililaitteilla käytettävien verkkopalvelujen, älykkäiden verkkojen ja sosiaalisen median kaltaiset suuntaukset ovat johtamassa radikaalisti muuttuneeseen yritysten toimintaympäristöön; korostaa, että EU:n kauppapolitiikan on pysyttävä ajan tasalla digitaalisten ja teknologisten suuntausten kanssa;

61.  vaatii komissiota perustamaan yhdessä WTO-kumppaneiden kanssa paitsi digitaalista kauppaa käsittelevän WTO:n työryhmän, jonka olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti nykyisen kehyksen soveltuvuutta sähköisen kaupankäynnin näkökulmasta ja harkittava erityisiä suosituksia, selvennyksiä ja muutoksia, ja myös harkitsemaan palvelukaupan helpottamista koskevan uuden kehyksen laatimista kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta saatujen parhaiden käytäntöjen pohjalta;

Komission tukeminen korruption torjunnassa

62.    on tietoinen siitä, että rahoituspalveluja koskevien määräysten sisällyttäminen kauppasopimuksiin on herättänyt huolta niiden mahdollisesti kielteisestä vaikutuksesta rahanpesun, verovilpin ja veron välttelyn ja kiertämisen osalta; kehottaa komissiota torjumaan korruptiota, sillä se on merkittävä tullien ulkopuolinen kaupan este kehittyneissä maissa ja kehitysmaissa; katsoo, että kauppa- ja investointisopimukset tarjoavat hyvän tilaisuuden lisätä yhteistyötä korruption, rahanpesun, verovilpin ja veronkierron torjunnan alalla; katsoo, että kansainvälisiin standardeihin perustuvat sitoumukset, maakohtaiset raportointivelvollisuudet ja automaattinen tietojenvaihto olisi sisällytettävä asianmukaisiin kansainvälisiin sopimuksiin rahoituspalvelujen vapauttamisen etenemisen tukemiseksi;

63.  katsoo, että kauppa- ja investointisopimusten ja kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskevien sopimusten välistä yhteyttä on tutkittu aivan liian vähän, ja kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti kaikkia mahdollisia vaikutuksia, joita tällaisilla välineillä voi olla toisiinsa ja laajemmin politiikan johdonmukaisuuteen verovilpin torjunnan alalla;

Tulevaisuuteen suuntautuva ja pk-yritysten erityistarpeet huomioon ottava kauppapolitiikka

64.  korostaa, että tulevaisuuteen suuntautuvassa kauppapolitiikassa on myös kiinnitettävä enemmän huomiota mikro- ja pk-yritysten erityistarpeisiin ja sen varmistamiseen, että ne voivat hyötyä täysimääräisesti kauppa- ja investointisopimuksista; muistuttaa, että vain pieni osa eurooppalaisista pk-yrityksistä kykenee havaitsemaan ja hyödyntämään globalisaation ja kaupan vapautumisen tarjoamia mahdollisuuksia; toteaa, että vain 13 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä on harjoittanut kansainvälistä toimintaa EU:n ulkopuolella, mutta toteaa, että pk-yritykset vastaavat kuitenkin kolmanneksesta EU:n viennistä; kannattaa aloitteita, joilla helpotetaan eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä, ja katsoo siksi pk-yrityksiä koskevan luvun olevan hyödyllinen kaikissa tulevissa vapaakauppasopimuksissa; katsoo, että on tutkittava uusia tapoja, joilla pk-yrityksiä voidaan auttaa paremmin tuotteiden ja palvelujen myymisessä ulkomaille; korostaa, että pk-yritykset tarvitsevat räätälöidympää tukea jäsenvaltioiden tasolta alkaen ja niiden olisi voitava saada helposti verkosta käyttäjäystävällisiä tietoja kaupan toimenpiteistä sekä erityisiä selkeitä ohjekirjoja pk-yrityksille kunkin sellaisen kauppasopimusten tarjoamista mahdollisuuksista ja eduista, jonka EU on tehnyt tai tekee tulevaisuudessa;

65.  pyytää komissiota ottamaan pk-yritysten tarpeet huomioon horisontaalisesti kaikissa kauppasopimusten luvuissa, muun muassa siten, että perustetaan sellaisia verkossa toimivia keskitettyjen asiointipisteitä pk-yrityksille, joissa ne voivat saada tietoja asiaankuuluvasta sääntelystä, mikä on erityisen tärkeää rajatylittävien palvelujen tarjoajille toimilupien ja muiden hallinnollisten vaatimusten osalta; huomauttaa, että tarvittaessa näiden välineiden olisi katettava myös pk-yritysten uudet markkinoillepääsyä koskevat mahdollisuudet, erityisesti arvoltaan vähäisten tarjouskilpailujen osalta; korostaa tarvetta leikata pk-yritysten kaupankäynnin kustannuksia virtaviivaistamalla tullimenettelyjä, vähentämällä tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä ja sääntelytaakkaa ja yksinkertaistamalla alkuperäsääntöjä; katsoo, että pk-yritykset voivat auttaa komissiota näiden välineiden laatimisessa, jotta varmistetaan, että kauppasopimukset ovat pk-yritysten tarpeiden mukaisia; kannustaa komissiota käymään jatkossakin tiivistä vuoropuhelua pk-yritysten edustajien kanssa neuvottelujen kaikissa vaiheissa;

66.  korostaa, että eurooppalaisten pk-yritysten nopeampi pääsy polkumyynnin vastaisiin menettelyihin on ratkaisevaa, jotta kyseisiä yrityksiä voidaan suojata hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä; painottaa, että WTO:n monenvälistä järjestelmää on uudistettava, jotta voidaan varmistaa pk-yritysten parempi mukaanpääsy sekä riitojen nopeampi ratkaiseminen;

67.  kehottaa komissiota arvioimaan ja parantamaan jäsenvaltioiden ohjelmiin ja eurooppalaiseen lisäarvoon liittyviä nykyisiä toissijaisuuden, päällekkäisyyden poistamisen ja täydentävyyden välineitä ennen kuin pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen kehitetään uusia erillisiä toimia; korostaa, että komission olisi toimitettava parlamentille riippumaton arvio kaikista nykyisistä ohjelmista;

Investoinnit

68.  korostaa sisäisten ja ulkoisten investointien merkitystä EU:n taloudelle ja tarvetta suojata EU:n yrityksiä, kun ne investoivat kolmansille markkinoille; antaa tässä yhteydessä tunnustusta komission tekemille, uutta investointituomioistuinjärjestelmää koskeville ponnisteluille; painottaa tarvetta jatkaa investointituomioistuinjärjestelmästä sidosryhmien ja Euroopan parlamentin kanssa käytäviä keskusteluja; korostaa, että järjestelmän on oltava yhteensopiva unionin oikeusjärjestelmän kanssa ja etenkin unionin tuomioistuinten toimivallan sekä EU:n kilpailusääntöjen kanssa; toivoo myös, että keskipitkällä aikavälillä löydettäisiin monenvälinen ratkaisumenetelmä investointiriitoihin; pitää valitettavana, että investointituomioistuinjärjestelmää koskeva ehdotus ei sisällä säännöstä investoijien velvollisuuksista;

69.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan UNCTAD:n kestävää kehitystä koskevan investointipolitiikan kattavan kehyksen mukaisia suosituksia vastuullisempien, avoimempien ja luotettavampien investointien edistämiseksi;

70.  panee merkille komission laatimassa Euroopan investointiohjelmassa esitetyn vaatimuksen investointien vauhdittamisesta EU:ssa ja pitää kauppastrategioita olennaisina keinoina tämän tavoitteen saavuttamiseksi; toteaa, että Euroopan strategisten investointien rahastolla ei ole ulkoista ulottuvuutta; pyytää komissiota harkitsemaan ulkoisen haaran luomista ainoastaan rahaston toiminnasta tehdyn huolellisen analyysin perusteella ja rahaston käyttökelpoisuudesta varmistuttuaan, kun otetaan huomioon Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin nykyinen lainanantotoiminta ja Euroopan kehitysrahaston toiminta; korostaa, että tällaisten rahastojen avulla on edistettävä kestävää kehitystä ja ihmisarvoista työtä, torjuttava köyhyyttä ja kitkettävä muuttoliikkeen perimmäisiä syitä;

71.   muistuttaa, että unionin investointipolitiikalla on edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista erityisesti silloin, kun mukana on julkista rahoitusta; muistuttaa, että olisi vahvistettava kehitysrahoituslaitosten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan tehokkaasti jäljittää ja valvoa rahavirtoja sekä seurata velan kestävyyttä ja näiden rahoituslaitosten hankkeiden tuottamaa lisäarvoa kestävälle kehitykselle;

Kauppa ja maatalous

72.   korostaa, että ympäristöön, elintarviketurvaan sekä eläinten hyvinvointiin ja ihmisten elinoloihin liittyvät Euroopan unionin korkeat vaatimukset ovat hyvin tärkeitä EU:n kansalaisille, erityisesti julkisen moraalin ja kuluttajien tietoisen valinnan kannalta; katsoo, että kauppasopimuksissa olisi edistettävä tasapuolista kilpailua sen varmistamiseksi, että EU:n viljelijät saavat täyden hyödyn tariffimyönnytyksistä eivätkä ole taloudellisesti epäedullisessa asemassa kolmansissa maissa oleviin viljelijöihin nähden; korostaa tarvetta taata elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin normien suojaaminen niin, että säilytetään varovaisuusperiaate, kestävä maatalous ja jäljitettävyyden sekä tuotteiden merkitsemisen korkea taso sekä varmistetaan, että kaikki tuonti on sovellettavien EU:n säädösten mukaista; panee merkille suuret erot eläinten hyvinvointia koskevissa normeissa eri puolilla maailmaa; korostaa tässä yhteydessä, että elävien kotieläinten vientiä on säänneltävä nykyisen EU:n lainsäädännön ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) eläinten hyvinvointia koskevien standardien mukaisesti;

73.  pitää maatalouden tämänhetkisen kriisin yhteydessä tärkeänä uusien markkinoiden avaamista EU:n maataloustuotannolle, kuten maitotuotteille, lihalle ja eläville eläimille sekä hedelmille ja vihanneksille; korostaa tarvetta löytää uusia markkinakanavia, joissa on paljon ostopotentiaalia;

74.  katsoo, että on tarpeen vahvistaa maatalouden lisäarvoa ja toteuttaa menekinedistämiskampanjoja uusien markkinoiden avaamiseksi; korostaa, että on välttämätöntä lujittaa ennen kaikkea unionin laatujärjestelmiä, sillä ne takaavat unionin tuotteiden parhaan mahdollisen tuotekuvan maailmanmarkkinoilla hyödyttäen epäsuorasti unionin koko maataloutta;

75.   korostaa, että tuonnin valvontaa rajoilla on tiukennettava samoin kuin elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemiä tuotanto- ja markkinointiolosuhteiden tarkastuksia maissa, joilla on EU:hun suuntautuvaa vientiä, jotta voidaan varmistaa unionin sääntöjen noudattaminen;

76.   katsoo, että on tärkeää edistyä terveyteen ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien sekä muiden tullien ulkopuolisten maatalouskaupan esteiden alalla kaikissa vapaakauppaneuvotteluissa ja kiinnittää erityistä huomiota unionin esittämiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka voivat vaikuttaa kuluttajan terveyteen;

77.   palauttaa mieliin maantieteellisten merkintöjen tärkeyden perinteisten eurooppalaisten maatalouselintarvikkeiden myynninedistämisessä, sillä merkinnät suojelevat näitä elintarvikkeita haitallisilta vapaamatkustuskäytännöiltä, takaavat kuluttajien oikeudet ja tietoiset valinnat ja suojelevat maaseudun tuottajia ja viljelijöitä sekä erityisesti pk‑yrityksiä; toteaa, että maantieteellisten merkintöjen suojelu ja tunnustaminen kolmansissa maissa voi mahdollisesti hyödyttää suuresti koko EU:n maatalouselintarvikealaa; katsoo, että kaikkiin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä suojatoimia ja väärentämisen vastaisia toimia;

Julkisiin hankintasopimuksiin osallistumisen parantaminen Euroopan talouden toimijoiden kannalta

78.  kehottaa korjaamaan EU:n ja muiden kauppakumppaneiden julkisten hankintojen markkinoiden avoimuusasteessa nykyisin vallitsevan epätasapainon; kehottaa komissiota menemään vielä pidemmälle ja pyrkimään kansainvälisten julkisia hankintoja koskevien markkinoiden kunnianhimoiseen ja entistä vastavuoroisempaan avaamiseen, samalla kun varmistetaan, että tämä ei koske yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja että valtioilla säilyy vapaus hyväksyä hankintamenettelyjään koskevia sosiaalisia ja ympäristönormeja, kuten kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämisperusteet; katsoo, että julkisia hankintoja koskevien toimien olisi noudatettava ILO:n yleissopimusta nro 94; korostaa, että Euroopan talouden toimijat, sekä suuret yhtiöt että pk-yritykset, tarvitsevat parempia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintasopimuksiin kolmansissa maissa sellaisten välineiden avulla kuten eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) ja nykyisen tasoisten epäsymmetrioiden poistaminen; muistuttaa tässä yhteydessä, että EU on kaikkien WTO‑jäsenten keskuudessa yksi julkisten hankintojen osalta avoimimmista markkinoista;

79.  panee merkille komission muutetun asetusehdotuksen kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin julkisten hankintojen sisämarkkinoille, koska se on merkittävä väline pyrittäessä varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kolmansien maiden markkinoille pääsyn suhteen, ja pitää erityisen valitettavana, että jäsenvaltioiden hallitukset ovat viivästyttäneet alkuperäistä ehdotusta; pyytää komissiota saavuttamaan myönteisen vastavuoroisuuden julkisia hankintoja koskeville markkinoille pääsyssä tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa;

Resurssien yhdenvertainen saatavuus maailmanmarkkinoilla käytävää rehellistä kilpailua varten

80.  korostaa, että luonnonvaroja on rajallisesti ja että niitä olisi käytettävä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla asettamalla etusijalle kierrätys; panee merkille kehitysmaiden ja etenkin vähiten kehittyneiden maisen suuren riippuvuuden luonnonvaroista; muistuttaa, että unionin kauppapolitiikassa on noudatettava johdonmukaista, kestävää, kattavaa ja monialaista raaka-aineita koskevaa strategiaa, kuten parlamentti korosti päätöslauselmassaan Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta;

81.  korostaa, että on tarpeen siirtyä kohti vähähiilistä taloutta, ja kannustaa näin ollen komissiota lisäämään yhteistyötä sellaisen energiaan liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla, jonka tavoitteena on edistää energiatoimittajien, ‑reittien ja -lähteiden monipuolistamista, etsiä uusia energia-alan kauppakumppaneita ja lisätä kilpailua sekä alentaa energiankuluttajille tarjottavia hintoja; korostaa, että uusiutuvien energioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen ovat olennaisen tärkeitä energiaturvallisuuden parantamisen ja tuontiriippuvuuden vähentämisen kannalta; pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimuksiin sisällytetään molemmat määräykset, joilla pyritään rakentamaan kestäviä energiakumppanuuksia ja tehostamaan teknologista yhteistyötä varsinkin uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden ja suojatoimien aloilla sekä estämään hiilivuotoa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan;

Villieläimillä ja villieläintuotteilla käytävän laittoman kaupan torjunta

82.  on edelleen erittäin huolissaan siitä, että villieläimiin liittyvä rikollisuus ja laiton kauppa ovat viime aikoina lisääntyneet, ja toteaa, että tällä on tuhoisa vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja lajien määrään ja se uhkaa selvästi toimeentuloa ja paikallistaloutta erityisesti kehitysmaissa; suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen, joka koskee villieläinten laittoman kaupan hävittämistä osana EU:n vastausta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030, ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteeseen 15, jossa todetaan, että suojeltujen kasvi- ja eläinlajien salametsästyksestä ja laittomasta kaupasta on tehtävä loppu ja että laittomien villieläintuotteiden kysyntään ja tarjontaan on puututtava; odottaa siksi, että komissio harkitsee pohdinta-ajan jälkeen, jonka aikana se muun muassa kuulee Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita, miten villieläinten laitonta kauppaa koskevat määräykset voitaisiin sisällyttää parhaiten osaksi kaikkia tulevia EU:n kauppasopimuksia;

Tulliyhteistyön parantaminen ja laittoman kaupan torjunta unionin rajoilla

83.  korostaa, että paremmat, yhdenmukaistetut ja tehokkaammat eurooppalaiset ja ulkomaiset tullausmenettelyt auttavat edistämään kauppaa, täyttämään kaupankäynnin helpottamista koskevat vaatimukset ja estämään väärentämistä sekä laittomien ja väärennettyjen tuotteiden saapumista sisämarkkinoille, sillä ne heikentävät unionin talouskasvua ja altistavat unionin kuluttajat huijauksille; pitää myönteisenä, että komissio aikoo tehostaa tulliviranomaisten yhteistyötä; kehottaa jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan unionin yhteisen tulliyksikön, jotta tullimääräyksiä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa aiempaa tehokkaammin unionin koko tullialueella;

84.  korostaa, että komission olisi pyrittävä kauppasopimuksista neuvotellessaan siihen, että kauppakumppanit ottavat käyttöön yhden yhteyspisteen tulli- ja rajavelvollisuuksien noudattamisessa, mihin liitetään tarvittaessa kauppaa tukevan avun myöntämistä kaupankäyntivalmiuksien kehittämiseksi;

85.  korostaa, että riittävä viestintä ja tehokas koordinointi ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tullien poistamisen yhteydessä ryhdytään asianmukaisiin teknisiin, institutionaalisiin ja poliittisiin toimenpiteisiin kaupan turvallisuuden takaamiseksi jatkossakin;

86.  pyytää komissiota harkitsemaan keskeisiä suoritusindikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tullihallintojen työn tuloksia kotimaassa ja muualla; pitää valitettavana, että tällä haavaa julkista tietoa on saatavilla hyvin vähän; huomauttaa, että olisi hyödyllistä ymmärtää, miten tullit ja muut rajavirastot suorittavat tehtäviään jatkuvasti meillä ja kauppakumppaneiden maissa, jotta voitaisiin jakaa parhaita käytäntöjä ja sovittaa yhteen kaupan helpottamiseen liittyviä erityisiä intressejä unionin toimielimissä – ottaen huomioon WTO:n kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen 13 artiklan määräykset;

87.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään avoimen keskustelun mahdollisesta tulliviranomaisten siirtämisestä kansalliselta tasolta EU:n tasolle;

Konkreettisten etujen tarjoaminen kuluttajille

88.  panee merkille, että kauppasopimukset voivat hyödyttää merkittävällä tavalla kuluttajia lisäämällä erityisesti kilpailua, laskemalla hintoja, tarjoamalla enemmän valinnanvaraa ja tehostamalla innovointia; kehottaa komissiota ajamaan kaikissa neuvotteluissa voimakkaasti maarajoitusten käytön rajoittamista, kansainvälisten verkkovierailumaksujen alentamista ja matkustajien oikeuksien vahvistamista, jotta nämä kaikki edut voidaan saavuttaa;

89.  vaatii toimia kuluttajien tukemiseksi kolmansien maiden kanssa käytävän rajat ylittävän tavara- ja palvelukaupan yhteydessä esimerkiksi verkossa toimivien palvelupisteiden avulla, jotka tarjoavat tietoa ja neuvontaa riitatapauksissa;

90.  vaatii, että kuluttajille on annettava tarkkoja tietoja myytävien tuotteiden ominaisuuksista;

Kaikkien kauppa: avointa kauppa- ja investointipolitiikkaa täydentävät poliittiset liitännäistoimet voittojen maksimoimiseksi ja tappioiden minimoimiseksi

91.  on samaa mieltä OECD:n kanssa siitä, että ”avoin ja reilu kauppa” ja investointipolitiikka edellyttävät monia tehokkaita poliittisia liitännäistoimia kaupan vapauttamisesta EU:lle ja kolmansien maiden väestölle ja talouksille koituvien hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään paljon enemmän täydentääkseen kaupan avaamista sitä tukevilla toimenpiteillä, jotta varmistetaan kestävä kehitys – esimerkiksi julkisten palvelujen ja investointien, koulutuksen ja terveydenhuollon, aktiivisen työmarkkinapolitiikan, tutkimuksen ja kehittämisen sekä infrastruktuurien kehittämisen alalla ja asianmukaisilla säännöillä sosiaalisen suojelun ja ympäristönsuojelun takaamiseksi;

92.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suorittamaan perusteellisen ennakko- ja jälkiarvioinnin alakohtaisten ja alueellisten vaikutustenarviointien pohjalta kaikista kauppasopimuksista ja asiaankuuluvista lainsäädäntöasioista, ennakoimaan unionin työmarkkinoille aiheutuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja löytämään entistä hienovaraisempia keinoja ottaa käyttöön lieventäviä toimenpiteitä niiden teollisuudenalojen ja alueiden kehittämiseksi, jotka kärsivät vapauttamisesta, jotta voidaan saavuttaa kaupan etujen tasapuolisempi ja laaja-alaisempi jakaminen; korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla ja etenkin Euroopan aluekehitysrahastolla ja Euroopan sosiaalirahastolla voi olla huomattava rooli tässä asiassa; huomauttaa, että Euroopan globalisaatiorahasto voisi myös olla tärkeä väline, jos sitä uudistetaan ja muovataan siten, että sillä on riittävät varat avun antamiseen niille EU:n yrityksille ja tuottajille, joihin kolmansille maille määrättävät kauppapakotteet vaikuttavat kielteisesti, sekä avun antamiseen pk-yritysten työntekijöille, joita globalisaatio suoraan vahingoittaa;

°

°  °

93.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, UNCTAD:lle ja WTO:lle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0415.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0250.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0219.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0175.
• [5]  EUVL C 56E, 26.2.2013, s. 87.
• [6]  EUVL C 188E, 28.6.2012, s. 42.
• [7]  EUVL C 99E, 3.4.2012, s. 94.
• [8]  EUVL C 99E, 3.4.2012, s. 31.
• [9]  EUVL C 99E, 3.4.2012, s. 101.

PERUSTELUT

Erilaiset kauppaneuvottelut (ACTA, TTIP, CETA ja TiSA) ovat saaneet kansalaiset kiinnostumaan Euroopan kauppapolitiikasta. Monet unionin kansalaiset yhdistävät globalisaation työpaikkojen katoamiseen, ja he ovat huolissaan siitä, että unionin kauppa- ja investointipolitiikka saattaa heikentää eurooppalaista sääntelyä ja eurooppalaisia normeja. Ulkomaankaupasta on samaan aikaan tullut erittäin merkittävä panos Euroopan talouden kehittämiseen.

Unioni muodostaa nykyisin maailman vauraimman talouden. Unionin taloudellinen merkitys on kuitenkin vähenemässä, sillä vuoteen 2050 mennessä Euroopan osuus maailman BKT:stä on vain 15 prosenttia, kun se vuonna 2013 oli 23,7 prosenttia. EU:n asemaa maailmankaupassa heikentävät myös vaurauden tuottamisen painopisteen siirtyminen itään Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä väestörakenteen kehitys.

Siksi unionilla on ehdottomasti oltava vaikuttava, kattava ja tulevaisuuteen suuntautuva kauppa- ja investointistrategia.

Komissio antoi 14. lokakuuta 2015 unionin uutta kauppa- ja investointistrategiaa koskevan ehdotuksen ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”. Esittelijä pitää myönteisenä, että komissio on hyväksynyt uuden kauppa- ja investointistrategian, sillä parlamentti oli peräänkuuluttanut jo vuonna 2011 (Eurooppa 2020 -strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta) antamassaan päätöslauselmassa tulevaisuuteen suuntautuvaa ja innovatiivista kauppa- ja investointistrategiaa, jossa otetaan huomioon unionin uudet haasteet. Esittelijä pitää valitettavana, että strategiassa ei ole otettu riittävästi huomioon valmistusteollisuutta eikä muuttoliikkeeseen liittyviä kaupan haasteita.

Koska kansalaiset ovat yhä kiinnostuneempia kauppasopimuksista ja yhä useammat ovat huolissaan globalisaatiosta, esittelijä korostaa, että 2000-luvun kauppapolitiikassa on reagoitava kansalaisten huoltenaiheisiin. On lisättävä avoimuutta, osallisuutta ja vastuuvelvollisuutta kaikkia sidosryhmiä kohtaan. Esittelijä muistuttaa lisäksi, että oikeus perehtyä tiettyihin tietoihin lujittaa parlamentin valvontavaltaa, ja kehottaa siksi komissiota laajentamaan avoimuusaloitetta koskemaan kaikkia tulevia neuvotteluja ja kehottaa neuvostoa julkaisemaan kaikki neuvotteluvaltuudet.

Komissio asettaa ”Kaikkien kauppa” -strategiassaan selkeät tavoitteet kaupan vapauttamisen nopeasta lisäämisestä ja unionin integroimisesta tiiviimmin globaaleihin arvoketjuihin. Siksi on esittelijän mielestä tärkeää, että unionin kaupan suojajärjestelmää nykyaikaistetaan pikaisesti, etenkin kun otetaan huomioon, että Kiina pyytää järkähtämättä markkinatalousasemansa tunnustamista.

Esittelijän päätavoitteena on unionin kaupallisten tavoitteiden ja ulkoisen politiikan muiden näkökohtien välinen johdonmukaisuus, kun otetaan huomioon unionia 2000-luvulla odottavat haasteet (kuten muuttoliike). Kauppa- ja investointisopimukset on laadittava siten, että niistä tulee voimakas keino vahvistaa kestävää kehitystä, edistää ihmisoikeuksia, työ- ja sosiaalinormeja sekä ympäristön kestävää kehitystä koko maailmassa.

Koska maailmankaupan tilanne muuttuu nopeasti, esittelijä kehottaa komissiota päivittämään kauppastrategiaa säännöllisesti ja esittämään vuosittain yksityiskohtaisen täytäntöönpanokertomuksen, jotta unionin kansalaiset voivat varmistaa, että komissio pitää kiinni annetuista lupauksista.

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.4.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Tokia Saïfi

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille Euroopan unionin uuden kauppa- ja investointistrategian ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” ja korostaa kaupan keskeistä roolia rauhan, kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta; toteaa näin ollen, että unionilla on kasvava vastuu siitä, että se edistää näiden tavoitteiden saavuttamista globaalissa kaupassaan ja ulkosuhteissaan;

2.  muistuttaa, että unionin ulkopoliittisten toimien on oltava johdonmukaisia muiden ulkoista ulottuvuutta koskevien toimien, kuten kauppa-, kehitys-, ihmisoikeus-, maatalous-, ympäristö, energia- sekä muuttoliikepolitiikan kanssa, ja että on pyrittävä saavuttamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa määritellyt tavoitteet; korostaa, että EU:n kauppapolitiikka sekä kauppa- ja investointisopimukset ovat olennainen osa EU:n ulkopolitiikkaa, ja kehottaa näin ollen Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita hyväksymään EU:n kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian; korostaa tässä yhteydessä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) sekä kolmansissa maissa sijaitsevien unionin edustustojen keskeistä koordinointitehtävää ja toteaa, että ne voivat toimia kentällä tärkeässä välittäjän roolissa EU:n perusarvojen ja -oikeuksien kunnioittamisen edistäjänä; kehottaa jäsenvaltioita esiintymään yhtenä rintamana;

3.  muistuttaa, että kauppapolitiikka edistää osaltaan SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin edistämien arvojen, kuten kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisen, yhteisvastuun, tasa-arvon, ihmisarvon kunnioittamisen sekä ympäristön ja sosiaalisten oikeuksien, suojelua ja edistämistä; katsoo, että ylläpitämällä näitä arvoja voidaan lopettaa huonot käytännöt ja että kauppapolitiikka on tehokasta, jos kaikki maailmankaupan tärkeimmät toimijat noudattavat samoja sääntöjä, myös julkisissa hankinnoissa; korostaa, että unionin kauppapolitiikan on oltava johdonmukaista kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja myötävaikutettava niiden saavuttamiseen; pitää myönteisenä komission ilmoitusta kauppasopimuksiin lisättävistä välineistä, joilla torjutaan korruptiota, ja seuraa tarkasti tulevia toimenpide-ehdotuksia;

4.  korostaa, että kaikkiin unionin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä sitovia ihmisoikeuslausekkeita, jotka antavat unionille mahdollisuuden yleismaailmallisten arvojen toteuttamiseen ja edistämiseen kolmansissa maissa; toteaa, että tarvitaan poliittista tahtoa, jotta näitä lausekkeita voidaan todella käyttää ja saada kolmannet maat pitäytymään tekemissään sitoumuksissa; kehottaa kuulemaan parlamenttia entistä paremmin kauppa- ja investointisopimuksia koskevan neuvotteluprosessin varhaisessa vaiheessa, panemaan ihmisoikeuslausekkeet tehokkaasti täytäntöön ja raportoimaan parlamentille sopimusten ihmisoikeusnäkökohdista;

5.  korostaa, että GSP-, GSP+- ja EBA-järjestelmät voivat olla välineitä, joilla edistetään kyseisten arvojen kunnioittamista, ja vaatii niiden tosiasiallista täytäntöönpanoa ja seurantaa; pitää myönteisenä GSP+ -järjestelmän täytäntöönpanotilannetta koskevan komission ensimmäisen kaksivuotisraportin julkaisemista sekä kyseistä raporttia koskevaa vuoropuhelua parlamentin kanssa ennen raportin julkaisua;

6.  korostaa, että unionin kauppapolitiikka on talousdiplomatian väline, jolla voitaisiin myös edistää terrorismin perimmäisten syiden torjumista;

7.  pitää tarpeellisena kestävän ja vastuullisen kaupankäynnin toteuttamista; korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön kauppasopimusten kestävää kehitystä koskevat luvut, joilla edistetään tiukkoja sosiaalisia ja ekologisia normeja toimitusketjussa nykyisten kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti ja erityisesti yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kanssa; kehottaa komissiota ottamaan nämä tekijät paremmin huomioon, kun se laatii ennakko- ja jälkiarviointeja sopimusten vaikutuksista;

8.  pitää myönteisenä komission ilmoitusta useista reilua kauppaa tukevista aloitteista ja kannustaa komissiota jatkamaan tällaisten ehdotusten tekemistä yhteisen kauppapolitiikan puitteissa;

9.  muistuttaa, että kauppaneuvottelujen seurauksena ei saa olla eurooppalaisten normien madaltuminen ja että niissä on suojeltava Euroopan kansalaisia ja turvattava Euroopan yhteiskunnalliset valinnat sekä oikeus sääntelyyn; korostaa, että kauppasopimukset ja unionin kauppapolitiikka ovat keskeisiä välineitä, joilla voidaan vahvistaa sääntöihin perustuvaa maailmanlaajuista kauppajärjestelmää, johon kohdistuu jatkuvasti kasvavia paineita; panee merkille, että tämä on erityisen tärkeää unionille, koska sen talous on voimakkaasti riippuvainen kaupasta; korostaa, että unionin on pyrittävä asettamaan kauppapolitiikkansa avulla tiukat maailmanlaajuiset standardit;

10.  kehottaa komissiota valvomaan kauppasopimusten asianmukaista täytäntöönpanoa lisäämällä Euroopan parlamentin, sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen avointa osallistumista ja varmistamaan, että kaikki osapuolet todella tuntevat tehtyjen sopimusten hyödyt; korostaa, että on tärkeää painottaa enemmän sitä, että molemmat osapuolet noudattavat ja soveltavat tehtyjä sopimuksia; kehottaa komissiota varmistamaan erityisesti, että ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia koskevia sitoumuksia noudatetaan;

11.  muistuttaa, että monenväliset kauppaneuvottelut, monenvälisen kaupan rakenteiden vahvistaminen ja toiminta WTO:ssa kuuluvat edelleen Euroopan unionin prioriteetteihin ja että unioni käy myös kahdenvälisiä neuvotteluja noudattaen kunnianhimoisesti vastavuoroisuuden ja yhteisen edun periaatteita; pitää myönteisenä sopimukseen pääsyä Dohan kierroksen puitteissa järjestetyssä WTO:n ministerikokouksessa Nairobissa; pitää valitettavana sopimuksen kapea-alaisuutta ja sen tavoitteiden vaatimattomuutta mutta korostaa, että nyt on tilaisuus siirtyä eteenpäin Dohan kehitysohjelmasta, ja painottaa mahdollisuutta lopultakin saattaa WTO heijastamaan paremmin nykyistä maailmanlaajuista taloustilannetta sekä vastaamaan sen jäsenvaltioiden taloudellisia painoarvoja; pyytää komissiota myös kehittämään erityisiä kauppastrategioita tiettyjä alueita ja erityisesti Aasiaa varten, kun otetaan huomioon äskettäin tehty Tyynenmeren kumppanuussopimus;

12.  muistuttaa, että on tärkeää noudattaa asekauppaa koskevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien asekauppasopimusta ja Euroopan unionin käytännesääntöjä aseiden viennistä;

13.  korostaa, että myös tehokas vientivalvontalainsäädäntö on avainasemassa Euroopan unionin kauppapolitiikassa; kehottaa siksi komissiota päivittämään kaksikäyttötuotteita koskevaa EU:n vientivalvontalainsäädäntöä, jotta voidaan jatkaa pyrkimistä kohti EU:n strategisia tavoitteita ja yleismaailmallisia arvoja;

14.  muistuttaa, että unionin on turvattava naapurialueidensa vakaus, ja kehottaa parantamaan taloudellista yhdentymistä itäisten ja Välimeren alueen naapurimaiden kanssa erityisesti kauppasuhteiden kehittämisen avulla;

15.  kannustaa komissiota jatkamaan ja tehostamaan viestintää sekä neuvotteluasiakirjojen avoimuutta ja saatavuutta koskevia ponnistelujaan ja parantamaan komission jäsenten sekä pääosastojen, EUH:n, neuvoston, parlamentin ja kansalaisyhteiskunnan välistä koordinointia ja tiedonvaihtoa sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kuulemista; korostaa, että TTIP-neuvotteluihin liittyvien asiakirjojen saatavuuden helpottaminen olisi ulotettava myös kaikista muista kauppasopimuksista parhaillaan käytäviin neuvotteluihin liittyviin asiakirjoihin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 3 7
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Bas Belder, Goffredo Maria Bettini, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Arnaud Danjean, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Eugen Freund, Iveta Grigule, Richard Howitt, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Afzal Khan, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Ryszard Antoni Legutko, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Demetris Papadakis, Alojz Peterle, Tonino Picula, Kati Piri, Andrej Plenković, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jaromír Štětina, Miguel Urbán Crespo, Ivo Vajgl, Elena Valenciano, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Antonio López-Istúriz White, Tokia Saïfi, Jean-Luc Schaffhauser, Helmut Scholz, György Schöpflin, Igor Šoltes, Bodil Valero
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Beatriz Becerra Basterrechea, Claudiu Ciprian Tănăsescu

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.3.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Jan Zahradil

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että avoimen kaupankäynnin on edistettävä alueellista integroitumista ja talouskasvua, kestävää kehitystä, vaurautta ja työpaikkojen luomista; muistuttaa, että ne maat, jotka ovat integroituneimpia maailmantalouteen, ovat myös rikkaimpia ja että kauppa on auttanut nostamaan satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä; toteaa kuitenkin, että kaikki kehitysmaat eivät ole saaneet tällaista etua ja että varsinkin vähiten kehittyneet maat ovat jääneet maailmankaupassa marginaaliseen asemaan; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission uutta lähestymistapaa, jonka mukaan kauppa- ja investointisopimuksia on käytettävä keinona edistää sellaisia arvoja kuin kestävä kehitys, ihmisoikeudet, reilu ja eettinen kauppa sekä korruption pitkän aikavälin torjunta;

2.  muistuttaa, että vain reilu ja asianmukaisesti säännelty kauppa, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, voi edistää kehitystä;

3.  pitää erityisen tervetulleena komission sitoutumista siihen, ettei kauppasopimuksilla milloinkaan alenneta sääntelyyn perustuvan suojan tasoa, että suojan tasoa voidaan muuttaa ainoastaan ylöspäin ja että oikeus sääntelyyn turvataan aina;

4.  kehottaa komissiota vahvistamaan kestävän kehityksen tavoitteiden pakollista täytäntöönpanoa ja sisällyttämään kattavat kestävää kehitystä koskevat luvut kaikkiin kauppasopimuksiin;

5.  painottaa, että Addis Abeban toimintasuunnitelman päätösasiakirjassa ja kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 vahvistettiin juuri, että kauppapolitiikalla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi kestävään kehitykseen; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy useita kauppaan liittyviä tavoitteita monilla politiikan aloilla ja että yhdellä kaikkein konkreettisimmista tavoitteista pyritään kehitysmaiden viennin lisäämiseen tarkoituksena kaksinkertaistaa vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmanlaajuisesta viennistä vuoteen 2020 mennessä; kehottaa komissiota hyödyntämään täysimääräisesti yhteistyöpotentiaalia kehitysmaiden kanssa niiden markkinatalouksien vahvistamiseksi;

6.  pitää myönteisenä, että tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” vahvistetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaate ja pyritään vastuullisempaan kauppa- ja investointipolitiikkaan vahvistamalla yritysten sosiaalista vastuuta koskevia aloitteita ja due diligence -periaatteita koko toimitusketjussa ja siten myötävaikuttamalla kestävän kehityksen tavoitteisiin ja osallistavaan kasvuun kehitysmaissa; pitää lisäksi myönteisenä sitoutumista syvällisemmän analyysin tekemiseen uusien vapaakauppasopimusten mahdollisista vaikutuksista vähiten kehittyneisiin maihin; pitää valitettavana, ettei tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” viitata lainkaan Cotonoun sopimukseen, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2020; kehottaa EU:ta käynnistämään laajan kuulemis- ja vuoropuheluprosessin, myös AKT-maiden kanssa, Cotonoun sopimuksen jälkeisistä puitteista;

7.  on sitä mieltä, että ihmisoikeuksien olisi mentävä kauppa- ja investointisopimusten määräysten edelle;

8.  katsoo, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikalla on vastattava kuluttajien huolenaiheisiin vahvistamalla yritysten sosiaalista vastuuta koskevia aloitteita ja due diligence -periaatteita koko tuotantoketjussa; kehottaa kuitenkin komissiota ja jäsenvaltioita menemään nykyistä ei-sitovaa vapaaehtoista lähestymistapaa pidemmälle ja pyrkimään sen sijaan tekemään due diligence -periaatteiden noudattamisesta pakollista;

9.  on tyytyväinen Maailman kauppajärjestön Nairobissa pidetyn ministerikokouksen sitoutumiseen uudelleen osallistavaan monenvälisyyteen ja kokouksen tuloksiin erityisesti maatalouden alalla (esim. kauppaa vääristävien maataloustuotteiden vientitukien poistaminen ja vähiten kehittyneiden maiden markkinoillepääsyn edistyminen); pitää tässä yhteydessä myönteisenä EU:n sitoutumista 400 miljoonan euron suuruisen rahoituksen kohdentamiseen viiden vuoden aikana teknisen tuen antamiseen kehitysmaille ja etenkin vähiten kehittyneille maille niiden pyrkiessä panemaan täytäntöön WTO:n kaupan helpottamisesta tehty sopimus; korostaa myös tarvetta täydentää Dohan asialistaa sähköistä kaupankäyntiä koskevilla asioilla, jotta voidaan jakaa teknologista edistystä nopeammin ja tasapuolisemmin kehitysmaiden kanssa auttaen niitä samalla ratkaisemaan infrastruktuurien puutteeseen liittyvän ongelman varsinkin syrjäisillä maaseutualueilla;

10.  on tietoinen kasvavista eroista kehitysmaiden välillä siinä, miten integroituneita ne ovat monenväliseen kauppajärjestelmään ja sen tuomiin etuihin; pyytää erityisjärjestelyitä varsinkin vähiten kehittyneille maille, joiden osuus maailmankaupasta on marginaalinen; pitää siksi myönteisenä yleistä tullietuusjärjestelmää;

11.  muistuttaa kauppaa tukevan kehitysavun ratkaisevasta merkityksestä kauppaan liittyvässä valmiuksien kehittämisessä, teknisessä avussa, liiketoiminnan tukipolitiikassa ja alueellisessa yhdentymisessä; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan kauppaa tukevaa kehitysapua koskevan strategian tulevassa tarkistamisessa kauppaa tukevan kehitysavun lisäämiseen kehitysmaille ja erityisesti vähiten kehittyneille maille, jotta tuetaan paikallisia mikro- ja pienyrityksiä, tuotannon monipuolistamista, teknologiansiirtoa, kotimaisen tuotantokapasiteetin luomista, liikenne- ja muita infrastruktuureja, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja osuuskuntia; kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ilman kyseisten maiden omia mittavia ponnistuksia ja hallintotavan merkittävää parantamista kauppa ei voi yksin auttaa maita selviytymään kehityksen esteistä; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää keskittyä kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteen numero 16 saavuttamiseen erityisesti hyvän hallinnon ja verotuksen aloilla; kehottaa komissiota ottamaan kauppaa tukevaa kehitysapua koskevan strategian tulevassa tarkistamisessa, josta ilmoitetaan tiedonannossa ”Kaikkien kauppa”, huomioon oikeudenmukaisen ja eettisen kaupan;

12.  muistuttaa pankkipalvelujen käytön merkityksestä kaupan ja investointien kehittämisessä; kehottaa EU:ta tukemaan pankkipalvelujen saannin parantamista kehitysmaissa;

13.  muistuttaa, että talouskumppanuussopimukset voivat olla tärkeä kehittämisväline, jolla vähennetään köyhyyttä ja edistetään ihmisoikeuksia pitkällä aikavälillä sekä lisätään edelleen alueellista taloudellista integraatiota; kehottaa EU:ta sisällyttämään talouskumppanuussopimuksiin erityisen kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia koskevan seurantamekanismin varmistamaan kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen asianmukaisen osallistumisen; kehottaa EU:ta kannustamaan osapuolia allekirjoittamaan lopulliset talouskumppanuussopimukset; kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin vahvat ja kattavat kestävää kehitystä koskevat luvut, jotka pannaan täytäntöön ja joiden noudattamista valvotaan tehokkaasti;

14.  muistuttaa, että unionin investointipolitiikalla on edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista erityisesti silloin, kun mukana on julkista rahoitusta; muistuttaa, että olisi vahvistettava kehitysrahoituslaitosten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan tehokkaasti jäljittää ja valvoa rahavirtoja sekä seurata velan kestävyyttä ja näiden rahoituslaitosten hankkeiden tuottamaa lisäarvoa kestävälle kehitykselle;

15.  kehottaa komissiota parantamaan kehitys- ja kauppapolitiikan johdonmukaisuutta varsinkin kansanterveyteen liittyvissä asioissa; kehottaa komissiota tukemaan kehitysmaita TRIPS-sopimukseen sisältyvien ja TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä 14. marraskuuta 2001 annetussa Dohan julistuksessa tunnustettujen joustavuustekijöiden tehokkaassa hyödyntämisessä, jotta kehitysmaat voivat tarjota tärkeimpiä lääkkeitä kohtuuhintaan omien kansanterveysohjelmiensa mukaisesti; kehottaa komissiota noudattamaan täyttä avoimuutta asiassa, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän avun antamista alhaisen ja keskitulotason maille ja tätä koskevien ohjelmien sisältöä, ja kehottaa sitä varmistamaan, ettei samansuuntainen teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvä apu haittaa muita terveysalan kehityshankkeita;

16.  korostaa, että kestävän kehityksen tavoitteen numero 16 mukaisesti on äärimmäisen tärkeää edistää hyvän hallinnon mukaisia rakenteita kaikkialla maailmassa, jotta voidaan aikaansaada oikeudenmukainen oikeussuojakeinojen saatavuus kaikille sekä luoda tehokkaita ja vastuuvelvollisia instituutioita kaikilla tasoilla; korostaa, että kauppasopimukset ja suorat ulkomaiset investoinnit voisivat olla ratkaiseva väline oikeanlaisten kannustimien tarjoamisessa sen varmistamiseksi, että tämä tavoite toteutuu; painottaa tässä yhteydessä, että korruptio on merkittävä tullien ulkopuolinen kaupan este kehittyneissä maissa ja kehitysmaissa; pitää myönteisenä komission aikomusta sisällyttää kunnianhimoiset korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla pyritään lujittamaan investointien oikeusvarmuutta;

17.  korostaa, että jotta kehitysmaat voivat hyötyä täysimääräisesti kauppa- ja investointimahdollisuuksista, on välttämätöntä jatkaa omien tulojen käyttöönottoa koskevien uudistusten tukemista kehitysmaissa, jotta niitä voidaan auttaa parantamaan valmiuksiaan lisätä tulojaan ja torjua veropetoksia ja veronkiertoa ja tukea tehokkaiden, vaikuttavien, oikeudenmukaisten ja avointen verojärjestelmien suunnittelua hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti;

18.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kattavan kestävää kehitystä koskevan investointipolitiikan kehyksen mukaisia suosituksia vastuullisempien, avoimempien ja luotettavampien investointien edistämiseksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	15.3.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	14 6 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Louis Aliot, Nicolas Bay, Ignazio Corrao, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Norbert Neuser, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Juan Fernando López Aguilar, Louis-Joseph Manscour, Paul Rübig, Jan Zahradil, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Michèle Rivasi, Estefanía Torres Martínez

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.5.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Joachim Schuster

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti tulevan kauppastrategian päälinjaukseen, joka on esitetty 14. lokakuuta 2015 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle annetussa komission tiedonannossa ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”[1], ja erityisesti siihen, että linjauksessa keskitytään arvoihin perustuvaan toimintatapaan, jolla pyritään turvaamaan Euroopan sosiaalinen malli ja sääntelymalli sekä kauppasopimusten ja suosituimmuusohjelmien avulla edistämään ympäri maailmaa eurooppalaisia arvoja, kuten kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, oikeudenmukaista ja eettistä kauppaa sekä korruption torjuntaa; kannustaa komissiota laajentamaan ja uudenaikaistamaan unionin kolmansien maiden kanssa tekemiä vapaakauppasopimuksia arvoihin perustuvan toimintatavan mukaisiksi, sillä EU:n vienti työllistää unionissa noin 31 miljoonaa ihmistä, mikä tarkoittaa, että joka seitsemäs työpaikka unionissa on riippuvainen viennistä; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionilla on johtava rooli maailmassa uuden reilujen kauppasopimusten kulttuurin kehittämisessä; korostaa sellaisten kunnianhimoisten, tasapainoisten ja laaja-alaisten sopimusten merkitystä, joilla poistetaan markkinoiden pitkäaikaisia ja tarpeettomia esteitä kuluttajien, kansalaisten, työntekijöiden ja yritysten eduksi;

2.  korostaa, että tulevissa kauppasopimuksissa on otettava huomioon parlamentin päätöslauselmat transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ja palvelukauppasopimuksesta, sillä kyseiset parlamentin päätöslauselmat koskevat myös tulevia kauppaneuvotteluja, erityisesti mitä tulee yleistä etua koskevien palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen (joihin kuuluvat muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät ja koulutus) sekä työntekijöiden oikeuksien puolustamisen jättämiseen neuvottelujen ulkopuolelle; palauttaa mieliin, että kauppasopimukset eivät saa vaarantaa näiden palvelujen laatua, saatavuutta, kohtuuhintaisuutta ja saavutettavuutta tai syrjimätöntä ja tasapuolista pääsyä näihin palveluihin;

3.  vaatii, että komissio sitoutuu aidosti demokraattiseen keskusteluun parlamentin kanssa ja kuulee enemmän työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa kaikkien kauppasopimusten neuvotteluvaltuuksien selkeyttämiseksi, niiden kehysten laatimiseksi ja avoimuuden varmistamiseksi; kehottaa käymään avoimia neuvotteluja ja antamaan Euroopan parlamentille, kansallisille parlamenteille, eurooppalaisille työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osallistua neuvotteluprosessiin mielekkäällä tavalla;

4.  katsoo, että kaupan lisävapauttamisesta neuvoteltaessa on pidettävä mielessä EU:n laajuisen yhteistyön merkitys asiaankuuluvan, unionissa voimassa olevan työ- ja sosiaalilainsäädännön sekä työehtosopimusten mukaisten työolojen takaamiseksi unionissa;

5.  kannustaa neuvottelemaan kauppasopimuksista monenvälisesti kahdenvälisten neuvottelujen sijaan;

6.  painottaa, että tarvitaan tehokkaita keinoja, joilla eurooppalaisia investointeja voidaan suojella ulkomailla; kehottaa arvioimaan nykyistä järjestelmää tehokkuuden ja asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

7.  vaatii Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden hiljattain hyväksymän paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti, että komissio huolehtii siitä, että vaikutusten arvioinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit, toteutetaan kauppaneuvottelujen aikana, jotta voidaan arvioida tulevien kauppasopimusten sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset sekä ympäristöön ja ihmisoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset ja että eri aloihin, alueisiin ja valtioihin kohdistuvat vaikutukset eritellään; kehottaa julkaisemaan tilastollisia ennusteita, jotta voidaan varmistaa, että kukin sopimus edistää työpaikkojen luomista oikeudenmukaisella ja huomattavalla tavalla; kehottaa komissiota seuraamaan kauppasopimusten vaikutuksia, jotta niitä voidaan arvioida sekä ennalta että jälkikäteen; vaatii, että työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus osallistua kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin laatimiseen ja toteutukseen; muistuttaa, että tulevassa kauppastrategiassa on myös kunnioitettava kehitysmaiden alueellisia tuotantorakenteita tapauksissa, joissa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi osoittaa, että ne saattavat vaarantua kauppasopimusten vuoksi;

8.  kehottaa komissiota varmistamaan, että se puuttuu unionin työmarkkinoiden mahdollisiin mukautuskustannuksiin ajoissa ja tukee asianomaisia aloja, alueita tai jäsenvaltioita; katsoo, että tämä tuki voidaan tarjota unionin rahoituksella, esimerkiksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) mukautetuilla määrärahoilla ja riittävällä talousarviolla;

9.  katsoo, että komission ehdotus käyttää Euroopan globalisaatiorahaston varoja lieventämään kansainvälisten kauppasopimusten kielteisiä vaikutuksia ei ole tyydyttävä, kun otetaan huomioon rahaston vähäinen rahoituskapasiteetti ja puutteelliset valmiudet ehkäistä ja torjua globalisaation kielteisiä vaikutuksia;

10.  painottaa, että on ratkaisevan tärkeää laajentaa Euroopan globalisaatiorahaston tehtäviä ja siten luoda järjestelmä alakohtaisiin, alueellisiin ja kansallisiin tuotantorakenteisiin kohdistuvien riskien ennakoimiseksi ja rakenteiden mukauttamiseksi tapauksissa, joissa nämä saattavat kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mukaan vaarantua kauppasopimusten vuoksi;

11.  kehottaa komissiota takaamaan rehellisen kilpailun silloinkin, kun kolmansista maista saapuu kauppakumppanien palveluntarjoajia EU:n työmarkkinoille, ja varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä on kotimaastaan riippumatta samat oikeudet ja työehdot kuin kyseisen maan kansalaisilla ja että syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita noudatetaan; katsoo, että tämä ei saa rajoittaa kotimaan lainsäädännössä tai sopimuksissa säädettyjen suotuisampien säännösten ja määräysten soveltamista; korostaa, että sekä unionin että kansallisen tason sosiaali- ja työlainsäädännön ja työehtosopimusten säännökset ja määräykset on turvattava;

12.  kehottaa varmistamaan lähtökohtaisesti, etteivät kauppasopimukset missään tapauksessa johda jäsenvaltioiden tai unionin normien heikentymiseen, kiertämiseen tai mitätöimiseen seuraavilla aloilla: työntekijöiden oikeudet, työolot mukaan lukien palkat, sosiaaliturva, sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen suojelu, työterveys ja -turvallisuus, ammatillinen koulutus, ammatillinen pätevyys, työntekijöiden ja eläkeläisten vapaa liikkuvuus, työmarkkinavuoropuhelu sekä syrjimättömyys työpaikalla ja työmarkkinoilla; kehottaa komissiota varmistamaan, etteivät yritykset heikennä työntekijöiden oikeutta työtaistelutoimiin työllistämällä kolmansista maista tulevia työntekijöitä työehtosopimusneuvottelujen ja työriitojen aikana; kehottaa komissiota varmistamaan, että työnormit suljetaan tullien ulkopuoliset esteet ja tekniset esteet -käsitteiden ulkopuolelle; pyytää komissiota huolehtimaan mahdollisimman suuresta avoimuudesta ja varmistamaan tarkasti, että sidosryhmät osallistuvat tasapuolisesti sääntely-yhteistyötä käsittelevien elinten toimintaan, sekä lisäksi varmistamaan, että sääntely-yhteistyö ei rajoita hallitusten ja Euroopan parlamentin oikeutta säätää lakeja yleisen edun perusteella eikä johda sääntelyn jähmettymiseen tai työnormien ja työterveys- ja työturvallisuusnormien heikentämiseen;

13.  panee merkille, että suuri määrä huippuammattilaisia muuttaa pois unionin jäsenvaltioista; katsoo, että kauppapolitiikassa olisi käytettävä harkintaa työvoiman liikkuvuuden osalta; kehottaa komissiota varmistamaan, että palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) mallia 4 koskevat sitoumukset pätevät ainoastaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten, kuten yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai ylemmissä johtotehtävissä työskentelevien, liikkuvuuteen, joka tapahtuu erityisessä tarkoituksessa, rajoitetun ajan ja sellaisin täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sen valtion lainsäädännössä, jossa palvelua tarjotaan, sekä tämän kansallisen lainsäädännön mukaisesti laaditussa sopimuksessa; korostaa, että palvelukaupan yleissopimuksen malliin 4 kuuluvien palvelujen tarjoajia on valvottava, jotta voidaan välttää kolmansien maiden työntekijöihin kohdistuvat väärinkäytökset ja hyväksikäyttö; pyytää joka tapauksessa, että kauppasopimuksiin sisällytetään lausekkeita, joilla velvoitetaan ulkomaiset palveluntarjoajat edelleen noudattamaan EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaali- ja työlainsäädäntöä;

14.  kehottaa ilmoittamaan työllisyydestä ja sosiaaliasioista vastaavalle Euroopan parlamentin valiokunnalle välittömästi, jos kauppasopimusten osat uhkaavat 12 kohdassa mainittujen alojen normeja tai ovat niiden vastaisia, jotta asiasta voidaan neuvotella ja tehdä päätöksiä;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että viimeaikaisissa EU:n kauppasopimuksissa on oma luku kestävälle kehitykselle; odottaa Euroopan unionin olevan keskeinen toimija pyrittäessä saavuttamaan tavoite, jonka mukaan kaikkien osapuolten on ratifioitava ja pantava täytäntöön ILO:n kahdeksan keskeistä yleissopimusta sekä valvottava niiden soveltamista; vaatii komissiota edistämään muita työelämää koskevia säännöksiä ja erityisesti ihmisarvoista työtä koskevaa ILO:n ohjelmaa, joilla pyritään parantamaan työntekijöiden suojelua; painottaa, että työ- ja ympäristönormit olisi otettava huomioon kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa ja ne olisi lisäksi sisällytettävä myös muihin kauppasopimusten lukuihin, kuten investointeja, palvelukauppaa, sääntely-yhteistyötä ja julkisia hankintoja koskeviin lukuihin; kehottaa komissiota varmistamaan, että työoikeutta koskevien määräysten täytäntöönpanoa ja noudattamista valvotaan tehokkaasti työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa; katsoo, että työoikeutta koskevista määräyksistä syntyvät kiistat olisi ratkaistava riitojenratkaisumekanismeissa, joihin sisältyy mahdollisuus rangaistustoimenpiteisiin, ja että ILO:n valvontaelinten olisi käsiteltävä näitä asianmukaisesti ILO:n toimivallan mukaisesti; kehottaa komissiota sisällyttämään sopimuksiin ensinnäkin tarkistuslausekkeen, jolla luodaan järjestelmä, jonka perusteella sopimuspuoli voi erota sopimuksesta tai keskeyttää tai kumota sitoumukset, erityisesti jos sosiaalinormeja ja ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia rikotaan, ja toiseksi sosiaalialaa koskevan suojalausekkeen, joka estää työ- ja sosiaalilainsäädännön purkamisen;

16.  katsoo, että erityisesti kansainvälisen kaupan sosiaalinormien korkean tason säilyttämisen vuoksi olisi ehdottomasti kehitettävä asianmukaisia tuomioistuimen ulkopuolisia sovittelukeskuksia, joihin sovellettaisiin avoimuuden ja demokraattisen valvonnan periaatteita;

17.  suosittaa, että kansallisille neuvoa-antaville ryhmille, jotka käsittelevät muun muassa kauppasopimusten sosiaalilausekkeiden rikkomista ja työlainsäädännön ja sosiaalisten normien noudattamatta jättämistä, annetaan riittävästi rahoitusta niiden tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi, ja suosittaa myös, että tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi ammatti- ja elinkeinoelämän järjestöillä samoin kuin muilla kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on mahdollisuus osallistua niiden toimintaan, että molempien kauppasopimuksen osapuolten kansallisten neuvoa-antavien ryhmien yhteiskokoukset vakiinnutetaan, että kullakin kansallisella neuvoa-antavalla ryhmällä on oma sihteeristö ja että niillä on mahdollisuus käyttää edistyneempiä tiedotusvälineitä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen helpottamiseksi;

18.  korostaa, että jäsenvaltioiden työsuojelu- ja sosiaaliviranomaisten tehokkuutta on lisättävä, eurooppalaisen pimeän työn vastaisen foorumin ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä on tehostettava, työsuojeluviranomaisten resursseja on tarpeen tullen lisättävä työelämän normien tehokkaan valvonnan varmistamiseksi ILO:n suositusten mukaisesti, että työlainsäädännön soveltaminen on varmistettava, ammattiaan harjoittavien työntekijöiden suojelu on taattava ja mahdollisimman moni rikkomus on estettävä ja rajoitettava tällä alalla;

19.  painottaa asianmukaista huolellisuutta tukevien toimien merkitystä ja sitä, että näiden toimien on oltava kestävän kehityksen mukaisia ja avoimia; korostaa, että on tärkeää kannustaa yrityksiä vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuuseen, ja kehottaa komissiota tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ehdottamaan lainsäädäntöä asianmukaisen huolellisuuden lisäämiseksi maailmanlaajuisessa tuotantoketjussa; panee kuitenkin merkille, että pk-yritykset voitaisiin vapauttaa pakollisista yritysten yhteiskuntavastuuta koskevista aloitteista; katsoo, että yritysten yhteiskuntavastuu edellyttää oikeudenmukaista veropolitiikkaa eikä siten sovi yhteen veronkiertokeinojen kanssa;

20.  korostaa, että kaupan suojatoimilla on mahdollista puuttua kaikkiin vilpillisen kilpailun muotoihin; kehottaa tämän vuoksi neuvostoa ja komissiota viemään kaupan suojatoimien uudistusta eteenpäin suojatoimia heikentämättä, jotta niistä voidaan tehdä nopeampia, tehokkaampia ja paremmin pk-yritysten saatavilla olevia; painottaa, että unionin polkumyynnin vastaiseen lainsäädäntöön tehtävissä muutoksissa on säilytettävä unionin kyky ryhtyä oikea-aikaisiin, tarpeellisiin ja tehokkaisiin toimiin, jotta sen kauppakumppanien kilpailun vastaiset markkinakäytännöt voidaan torjua ja jotta voidaan varmistaa, että unionin yritykset voivat jatkossakin toimia tasapuolisin toimintaedellytyksin maailmanlaajuisesti; panee merkille, ettei Kiina tällä haavaa täytä markkinatalouden määrittelyä koskevia unionin viittä teknistä perustetta, ja siksi vastustaa markkinatalousaseman (MES) myöntämistä Kiinalle, sillä Kiinan hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt on torjuttava;

21.  pitää erittäin valitettavana, että vain 13 prosenttia Euroopan pk-yrityksistä on toiminut kansainvälisesti unionin ulkopuolella, ja korostaa, että monien kohdalla esteenä ovat tullien ulkopuoliset esteet; olettaa, että pk-yritysten kohtaamat erityiset esteet otetaan huomioon uusista sopimuksista neuvoteltaessa, jotta voidaan varmistaa, että pk-yritykset hyötyvät uusista kauppasopimuksista;

22.  kehottaa komissiota tehostamaan ennakkokoordinointia niiden yksiköiden välillä, jotka käsittelevät kauppaa ja työllisyys- ja sosiaaliasioita;

23.  kehottaa komissiota varmistamaan, että hallituksilla on mahdollisuus omaksua sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullinen julkisten hankintojen politiikka; painottaa, etteivät hankintasäännökset saisi estää hallituksia toimimasta yhteiskunnan ja ympäristön tarpeiden mukaisesti ja etteivät sopimukset saa rajoittaa mahdollisuutta esittää sosiaalisia vaatimuksia, kuten julkisista hankinnoista annetuissa EU:n uusissa direktiiveissä todetaan; katsoo lisäksi, että julkisia hankintoja koskevien toimien olisi noudatettava ILO:n yleissopimusta nro 94, joka koskee työlausekkeita välikirjoissa, joissa julkinen viranomainen on sopimuspuolena;

24.  kehottaa komissiota tekemään vain rajoitetusti sitoumuksia digitaalisesti tai sähköisesti tuotettuja palveluja koskevien uusien määräysten osalta, jotta unionin korkeatasoisia työnormeja ja -oloja ei aseteta kyseenalaiseksi yhä digitalisoituneemmassa taloudessa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.5.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	42 8 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laura Agea, Tiziana Beghin, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Thomas Händel, Marian Harkin, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Michèle Alliot-Marie, Maria Arena, Amjad Bashir, Lynn Boylan, Rosa Estaràs Ferragut, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Joachim Schuster, Csaba Sógor, Helga Stevens, Ivo Vajgl, Tom Vandenkendelaere, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Fernando Ruas

• [1]  COM(2015)0497

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.4.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Theresa Griffin

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”; panee merkille, että 90 prosenttia maailman talouskasvusta seuraavien 10–15 vuoden aikana on peräisin EU:n ulkopuolelta ja että suurilla nousevilla talouksilla on tässä merkittävä rooli; pitää tavara- ja palvelukauppaa ja niihin tehtäviä investointeja olennaisen tärkeinä tekijöinä, joiden avulla voidaan edistää EU:n talouskasvua avaamalla EU:n teollisuudelle uusia vientimarkkinoita, luomalla korkealaatuisia työpaikkoja ja kestävää, ympäristöystävällistä kasvua sekä parantamalla EU:n kilpailukykyä; korostaa näin ollen, että EU:lla on oltava vankka eteenpäin suuntautuva strategia, joka perustuu johdonmukaiseen teollisuuspolitiikkaan, tutkimukseen ja innovointiin sekä digitaalistrategiaan;

2.  korostaa, että kauppa- ja investointipolitiikoilla on pyrittävä avaamaan uusia markkinoita EU:n yrityksille, jolloin myötävaikutettaisiin kestävään talouskasvuun sekä laadukkaiden työpaikkojen, joissa on kunnolliset työolot, luomiseen, ja että kyseiset politiikat olisi laadittava siten, että ne ovat yhdenmukaisia reiluun kilpailuun ja vastavuoroisuuteen perustuvan uusteollisuusstrategian kanssa ja että varmistetaan EU:n teollisuudenaloille tasapuoliset toimintaedellytykset;

3.  panee merkille palvelujen kasvavan merkityksen kansainväliselle kaupalle sekä palvelujen, valmistusteollisuuden ja ulkomaisten suorien investointien väliset vahvemmat yhteydet maailmanlaajuisten arvoketjujen tullessa yhä tärkeämmiksi; katsoo, että tämä yhteys on otettava huomioon kaikissa kauppaneuvotteluissa, jotta EU:n teollisuus voi hyötyä niistä täysimääräisesti;

4.  korostaa pk-yritysten ja uusyritysten merkitystä kaupalle ja investoinneille sen lisäksi, että niillä on teollisuuden kannalta strateginen merkitys, kun otetaan huomioon, että EU:ssa on yli 600 000 pk-yritystä, jotka käyvät kauppaa EU:n ulkopuolella, joiden osuus on kolmannes EU:n viennistä, jotka työllistävät yli 6 miljoonaa ihmistä ja jotka vastaavat valtaosin työpaikkojen luomisesta EU:ssa; korostaa siirtymäkausien merkitystä, sillä teollisuus ja pk-yritykset tarvitsevat niitä sopeutuakseen uusien kauppasopimusten vaikutuksiin; kehottaa sisällyttämään tuleviin kauppasopimuksiin järjestelmällisesti pk-yrityksiä koskevia lukuja; kehottaa komissiota antamaan käyttäjäystävällistä tietoa pk-yritysten kaupankäyntimahdollisuuksista sekä antamaan niille tukea, jotta ne voivat hyödyntää kyseisiä mahdollisuuksia, esimerkiksi EU:n rakennerahastojen kautta;

5.  muistuttaa, että kauppapolitiikka on väline, jolla edistetään kestävää kehitystä, myös edistämällä korkeatasoisia työtä sekä ympäristöä koskevia, sosiaalisia ja työnormeja, jotka on määritelty ILO:n yleissopimuksissa ja jotka olisi sisällytettävä kaikkiin kauppasopimuksiin, ja että niiden asianmukaista noudattamista olisi seurattava tarkoin; pitää tervetulleena sitä, että komissio on kehottanut edistämään kunnianhimoisen ja innovatiivisen kestävää kehitystä koskevan luvun sisällyttämistä kaikkiin kauppa- ja investointisopimuksiin;

6.  korostaa, että EU:n teollisuudenaloilla ja valmistusteollisuudessa on tärkeää säilyttää terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön korkeatasoiset normit; kehottaa komissiota varmistamaan, että kauppasopimuksissa pidetään kiinni näistä normeista ja että niillä autetaan luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisellä tasolla;

7.  kehottaa komissiota ryhtymään toimenpiteisiin varmistaakseen EU:n normien noudattamisen kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa;

8.  korostaa EU:n johtavaa asemaa ilmastotoimissa, ja pitää olennaisen tärkeänä sitä, että tässä asiassa pidetään kiinni kunnianhimoisesta asenteesta; korostaa näin ollen, että on tärkeää sisällyttää kauppasopimuksiin turvamekanismeja, jotka ehkäisevät hiilivuotoa, koska EU:n tehokkaiden prosessien siirtäminen vähemmän kestäviin järjestelmiin voi johtaa kokonaisvaltaisten maailmanlaajuisten päästöjen lisääntymiseen, mikä vaikeuttaisi COP21-kokouksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista;

9.  korostaa, että on tarpeen estää EU:n kauppakumppaneita ottamasta käyttöön kilpailunvastaisia toimia, mukaan lukien sosiaalinen tai ympäristöön liittyvä polkumyynti, tai varsinkaan myymästä polkuhintaan tuotteita Euroopassa ja toteuttamasta protektionistisia ja syrjiviä toimenpiteitä, koska tämä voisi vaarantaa EU:n normit ja horjuttaa eurooppalaista teollisuutta, ja korostaa, että EU:n on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet puolustautuakseen epäterveiltä kaupan käytännöiltä; pitää tässä yhteydessä huolestuttavana mahdollista markkinatalousaseman myöntämistä Kiinalle, ja kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian yksityiskohtaisen ja kattavan vaikutustenarvioinnin markkinatalousaseman myöntämiseen Kiinalle liittyvistä mahdollisista skenaarioista kiinnittäen erityistä huomiota erilaisten toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksiin, jotka kohdistuvat EU:n valmistusteollisuuden työpaikkoihin, kuluttajiin, investointeihin sekä EU:n kilpailukykyyn, pk-yritysten kilpailukyky mukaan lukien; kehottaa komissiota sisällyttämään työohjelmaansa sen, että kehitetään tehokkaita ja ajan tasalla olevia sääntelyvälineitä, joiden avulla EU voi estää tällaiset käytännöt, jotka aiheuttavat suurta haittaa sen teollisuuden elpymiselle sekä sen kyvylle investoida, innovoida ja kilpailla;

10.  kehottaa komissiota ja neuvostoa saattamaan teräs- ja keramiikkateollisuuden kaltaisten keskeisten teollisuudenalojen nopeasti huononevan tilanteen valossa ensisijaisena tavoitteenaan päätökseen EU:n kaupan suojatoimien uudistuksen, joka käynnistettiin vuonna 2013, jotta voidaan parantaa niiden ennakoivuutta ja tehokkuutta ja torjua vilpillistä kilpailua; korostaa, että parlamentti hyväksyi 5. helmikuuta 2014 tähän uudistukseen (2013/0103(COD)), kantansa, jossa vaadittiin erityisesti polkumyyntitutkimusten keston lyhentämistä noudattaen täysin WTO:n sääntöjä;

11.  muistuttaa, että jos Kiinalle myönnetään markkinatalousasema, nykyolosuhteissa olisi vaikeampaa käynnistää polkumyynnin vastaisia menettelyjä Kiinan vientiä vastaan;

12.  kehottaa komissiota välttämään kauppa- ja investointipolitiikkaa laatiessaan EU:n valmistusteollisuuden laitosten siirtämistä EU:sta pois, jotta työpaikat voidaan pitää EU:n jäsenvaltioissa;

13.  katsoo, että vapaakauppasopimuksia neuvotellessaan komission olisi varmistettava, että kielletään vääristävät käytännöt, kuten kaksoishinnoittelumekanismit sekä raaka-aineiden vientirajoitukset;

14.  toteaa, että kaikilla EU:n talouden kannalta strategisilla perusmetalliteollisuuden aloilla vallitsee maailmanlaajuinen kilpailu; katsoo, että komission on kiireellisesti otettava viitemarkkinoiksi maailmanmarkkinat eikä rajoitettava tutkimuksiaan pelkästään sisämarkkinoihin määritellessään merkityksellisiä markkinoita;

15.  panee merkille komission laatimassa Euroopan investointiohjelmassa esitetyn vaatimuksen investointien vauhdittamisesta EU:ssa ja pitää kauppastrategioita olennaisina keinoina tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

16.  katsoo, että eteenpäin suuntautuvilla kauppa- ja investointipolitiikoilla myötävaikutetaan merkittävästi televiestintämarkkinoiden, tekijänoikeuksien ja digitaalitalouden kehittämiseen Euroopassa ja tuotetaan selviä etuja EU:n kuluttajille ja yrityksille, myös pk-yrityksille; painottaa, että digitaaliset sisämarkkinat ovat elintärkeät EU:n kilpailukyvyn ja talouskasvun tehostamisen kannalta; korostaa, että on tarpeen varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoille pääsyn vastavuoroisuutta koskevassa asiassa ja että EU:n ulkopuolisten markkinatoimijoiden on noudatettava EU:n teollisuutta ja kuluttajansuojaa koskevia normeja; kehottaa komissiota puuttumaan tulevissa kauppa- ja investointisopimuksissa digitaalisessa taloudessa, rajat ylittävissä tietovirroissa, tietojen varastoinnissa sekä tietosuojassa ja kuluttajansuojassa ilmeneviin kaupankäynnin esteisiin sen varmistamiseksi, että digitaalinen talous voi jatkaa sopeutumista ja kasvua kuluttajien hyödyksi; kehottaa komissiota varmistamaan, etteivät nykyiset ja tulevat kauppasopimukset heikennä EU:n tietosuojalainsäädäntöä;

17.  kehottaa komissiota varmistamaan, että oikeus panna nykyinen tekijänoikeuslainsäädäntö täytäntöön säilytetään tulevissa kauppasopimuksissa varsinkin teknologiansiirtoja koskevilta osiltaan;

18.  kehottaa komissiota kannustamaan eurooppalaisia tutkimuslaitoksia olemaan aktiivisemmin yhteydessä potentiaalisiin kumppaneihin EU:n ulkopuolella ja optimoimaan tutkimukseen ja innovointiin tehtävät investoinnit ja välttämään aivovuotoa; kehottaa komissiota tehostamaan alueellista tutkimusyhteistyötä;

19.  korostaa, että on tarpeen tehostaa maailmanlaajuisia ponnisteluja puhtaan energiateknologian kehittämiseksi edelleen siirryttäessä kohti vähähiilistä taloutta, ja kehottaa näin ollen komissiota lisäämään kauppakumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä energiaan liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla;

20.  kehottaa komissiota edistämään energiatoimittajien, -reittien ja -lähteiden monipuolistamista etsimällä uusia energia-alan kauppakumppaneita ja tekemällä alueellista yhteistyötä, jolloin kilpailu lisääntyisi ja eurooppalaisille energiankuluttajille voitaisiin tarjota halvempia hintoja; korostaa, että uusiutuvien energioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen ovat olennaisen tärkeitä energiavarmuuden parantamisen ja tuonnista riippuvuuden vähentämisen kannalta; pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimuksiin sisällytetään määräyksiä, joilla pyritään rakentamaan kestäviä energiakumppanuuksia sekä tehostamaan teknologista yhteistyötä varsinkin uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden aloilla; suosittelee, että uusiin kauppasopimuksiin sisällytetään energiaa ja raaka-aineita koskeva luku;

21.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta; katsoo, että maailmanlaajuisten maakaasumarkkinoiden viimeisin kehitys on EU:lle erittäin merkittävä tilaisuus parantaa energian toimitusvarmuutta ja luoda kilpaillummat markkinat; kehottaa saattamaan yhteistä etua koskevan hankkeen viipymättä täytäntöön sen varmistamiseksi, että käytössä on asiamukainen infrastruktuuri, jotta näitä parantuneita kaasukauppamahdollisuuksia voidaan hyödyntää;

22.  korostaa, että on tärkeää saada aikaan "dynaaminen" sopimus ympäristöystävällisistä hyödykkeistä, joista neuvotellaan parhaillaan, sekä varmistaa, että sopimukseen voi myöhemmin liittyä useampia WTO-kumppaneita ja että siihen voidaan myöhemmin sisällyttää ympäristöystävälliset palvelut, minkä ansiosta voitaisiin edistää EU:n vihreän teknologian teollisuutta ja Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 vahvistettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista, parantaa energian toimitusvarmuutta EU:ssa sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista;

23.  kehottaa komissiota edistämään sukupuolten tasa-arvoa sekä mustien, aasialaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tasa-arvoa kauppa- ja investointipolitiikkojen laadinnassa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	7.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 6 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Philippe De Backer, Fredrick Federley, Theresa Griffin, Roger Helmer, Hans-Olaf Henkel, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Ernest Maragall, Edouard Martin, Nadine Morano, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Herbert Reul, Paul Rübig, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Antonio Tajani, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Amjad Bashir, Michał Boni, Eugen Freund, Françoise Grossetête, Benedek Jávor, Jude Kirton-Darling, Werner Langen, Svetoslav Hristov Malinov, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Sorin Moisă, Clare Moody, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Maria Spyraki, Anneleen Van Bossuyt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Momchil Nekov, Jana Žitňanská

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.5.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Dita Charanzová

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497);

2.  painottaa sisämarkkinoiden ja EU:n kauppapolitiikan yhteyden merkitystä ja katsoo, että niiden olisi oltava täysin yhteensopivia keskenään ja laajempien unionin toimintapolitiikoiden ja arvojen kanssa; katsoo, että avoin, vastuullinen ja vapaa maailmankauppa, joka perustuu tehokkaisiin, avoimiin ja tiukkoihin globaaleihin sääntöihin, on olennaisen tärkeää sille, että sisämarkkinat saavuttavat täyden potentiaalinsa, jotta niiden toiminta ja kasvu hyödyttävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

3.  painottaa, että koska EU on maailman suurin talous, kestävä ja vastuullinen kauppa on sen vahvin toimintaväline niin eurooppalaisten etujen, investointien ja yritysten tukemisessa ulkomailla kuin eurooppalaisten arvojen edistämisessä muissa maissa samalla kun edistetään talouskasvua ja investointeja ja luodaan työpaikkoja kotikentällä; tukee komission pyrkimystä edistää kauppa- ja sisämarkkinapolitiikan synergiaa ja suosittaa, että näissä politiikoissa asetetaan etusijalle työpaikkojen luomiseen tähtäävät toimet;

4.  muistuttaa, että kaupan vapauttaminen johtaa tuottavuuden kasvuun, edistää ulkoista kilpailukykyä, sillä lähes joka seitsemäs työpaikka sisämarkkinoilla liittyy vientiin, sekä hyödyttää merkittävästi kuluttajia;

5.  katsoo, että nykyisessä talous- ja kauppatilanteessa protektionistisilla toimenpiteillä ei ole sijaa ja ne ovat jopa epäonnistumaan tuomittuja joissakin tapauksissa, koska eurooppalaiset tavarat ja palvelut kuuluvat globaaleihin arvoketjuihin; katsoo, että EU:n nykyinen kaupan suojatoimenpiteiden järjestelmä on saatettava ajan tasalle, jotta sillä voidaan vastata asianmukaisesti vilpilliseen toimintaan, joka vaikuttaa kansainväliseen kauppaan globalisoituneessa maailmassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tavaroiden ja palvelujen rajat ylittäviä arvoketjuja siten, että vahvistetaan EU:n talouksien kilpailukykyä ja talouskasvua vähentämällä tarpeettomia kaupan esteitä;

6.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että EU ja sen kauppakumppanit toimivat samoilla säännöillä; muistuttaa, että EU:n on käytettävä kaikkia käytössään olevia välineitä torjuakseen vilpillistä kilpailua ja sen kauppakumppaneiden WTO:n periaatteiden ja sitoumusten vastaista toimintaa;

7.  toteaa, että EU:n pk-yritysten osallistuminen globaaleihin arvoketjuihin liittyy suoraan kansainvälistymisprosessiin; pyytää tämän vuoksi, että komissio ryhtyy lisätoimiin, joilla helpotetaan pk-yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille;

8.  panee tyytyväisenä merkille strategiassa esitetyt maininnat suorien ulkomaisten investointien roolista jäsenvaltioissa ja sisämarkkinoilla ja tukee kaikkia pyrkimyksiä kannustaa suorien ulkomaisten investointien lisäämistä Euroopassa;

9.  toteaa, että julkiset hankinnat muodostavat 15–20 prosenttia maailman BKT:sta; on komission kanssa samaa mieltä tarpeesta omaksua kokonaisvaltainen ja kunnianhimoinen lähestymistapaa julkisiin hankintoihin erityisesti TTIP-sopimuksessa, sillä tällä hetkellä vain 32 prosenttia Yhdysvaltojen markkinoista on avoinna EU:n yrityksille; panee merkille, että vaikka EU on jo laajalti avannut julkisten hankintojen markkinansa, ulkomailla eurooppalaisiin yrityksiin sovelletaan yhä rajoituksia eikä vastavuoroisuuden periaatetta noudateta; kehottaa komissiota toteuttamaan viipymättä toimia, joilla parannetaan tuntuvasti eurooppalaisten yritysten vastavuoroista ja avointa pääsyä ulkomarkkinoille samalla kun säilytetään niiden avoin pääsy sisämarkkinoille; panee merkille kansainvälisten julkisten hankintojen välinettä koskevan komission muutetun ehdotuksen;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa kauppaneuvotteluissa toimitaan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien uusien direktiivien mukaisesti ja otetaan erityisesti huomioon julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön määritelmä, poissulkemiset, pk-yritysten osallistuminen ja MEAT-perusteiden käyttö; pyytää siirtymään nopeammin sähköisiin hankintamenettelyihin, jotta helpotetaan yritysten, erityisesti pk-yritysten, pääsyä julkisiin hankintoihin;

11.  katsoo, että on järkevien oikeudellisten ja loogisten periaatteiden mukaista, että tutkimuksissa kanteiden esittäjien on perusteltava väitteensä ja todistettava, että kyseiset toimet ovat laajemman unionin edun mukaisia;

12.  pitää myönteisenä komission lupausta, ettei millään kauppasopimuksella heikennetä EU:n kuluttajansuojavaatimusten avulla saavutettua edistystä, ei myöskään digitaalisen vallankumouksen alalla; painottaa seuraavansa jatkossakin tiiviisti, että meneillään olevissa neuvotteluissa tätä lupausta noudatetaan;

13.  vaatii toimia kuluttajien tukemiseksi kolmansien maiden kanssa käytävän rajat ylittävän tavara- ja palvelukaupan yhteydessä esimerkiksi verkossa toimivien palvelupisteiden avulla, jotka tarjoavat tietoa ja neuvontaa riitatapauksissa;

14.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että kauppapolitiikka voi toimia ainoastaan, jos EU keskittyy edelleen sisämarkkinoiden toteutumista koskevien esteiden poistamiseen, sääntelyn hajanaisuuden korjaamiseen, byrokratian vähentämiseen ja kilpailun lisäämiseen sisämarkkinoilla, erityisesti palvelualalla; pyytää komissiota ottamaan huomioon parlamentin suositukset siitä, miten tullien ulkopuolisia kaupan esteitä olisi poistettava sisämarkkinoilla, jotta varmistetaan vapaa kauppa unionin sisällä ja sen ulkopuolella; panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen, että jokaiseen merkittävään kauppa-aloitteeseen sovelletaan täysin kattavaa vaikutustenarviointia, ja kehottaa myös toteuttamaan jälkiarviointeja; kannattaa keskinäisen avoimuuden ja sääntelyprosessien parantamista kauppasopimuksissa ilman, että puututaan jäsenvaltioiden sääntelyoikeuteen;

15.  panee merkille palvelukauppasopimuksesta (TiSA) käytävät neuvottelut ja korostaa, että koska palvelujen osuus EU:n BKT:sta ja työpaikoista on jo 70 prosenttia, palveluntarjoajille olisi annettava laajempi pääsy EU:n ulkopuolisille markkinoille; kehottaa etenemään TiSA-sopimuksesta käytävissä neuvotteluissa parlamentin päätöslauselmassa esitettyjen kannanottojen mukaisesti; muistuttaa, että komission olisi otettava huomioon eri jäsenvaltioiden edut neuvotellessaan TiSA- ja TTIP-sopimusten sitoumuksia koskevista aikatauluista; panee samalla tyytyväisenä merkille sitoumuksen olla vaatimatta hallituksia muuttamaan julkisten palvelujen sääntely- tai rahoitustapaa;

16.  panee merkille TTIP-neuvottelut ja korostaa, että niiden onnistuneella päätökseen saattamisella on suuri poliittinen merkitys; pyytää komissiota ottamaan huomioon parlamentin mietinnön ja erityisesti sen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon; kehottaa saattamaan neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian ja pyrkimään samalla kunnianhimoisen, kattavan ja tasapainoisen sopimuksen aikaansaamiseen; pyytää komissiota kohdistamaan enemmän painetta amerikkalaisiin vastapuoliinsa niin, että nämä tekisivät ehdotuksia ja antaisivat sitoumuksia, jotta neuvottelut etenisivät;

17.  toteaa, että avoimuus kauppapolitiikassa on olennaista, jotta kuluttajat voisivat luottaa parempaan sääntelyyn ja EU:n kauppapolitiikan hyväksyntään ulkomailla; kehottaa näin ollen komissiota ylläpitämään kauppaneuvotteluissa mahdollisimman korkeaa avoimuuden tasoa, mukaan luettuna neuvottelutekstien saatavuus, ja kuulemaan kansalaisyhteiskuntaa koko prosessin ajan;

18.  kehottaa lisäämään kansainvälistä sääntely-yhteistyötä erityisesti Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa;

19.  pitää myönteisenä, että strategiassa keskitytään digitaalisiin sisämarkkinoihin osana maailmanlaajuisia digitaalimarkkinoita sekä digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kaupan uusien esteiden luomisen ennalta ehkäisemiseen; kannattaa kaikkia toimenpiteitä EU:n tietosuojasääntöjen mukaisen datan vapaan liikkuvuuden tehostamiseksi sekä kaikkea työtä, jolla pyritään helpottamaan verkkokauppaa monenkeskisellä tasolla rinnakkain WTO:n kanssa; korostaa EU:n tietosuojasääntöjen noudattamisen merkitystä; on täysin samaa mieltä siitä, että sääntely-yhteistyö, vastavuoroinen tunnustaminen ja standardien yhdenmukaistaminen ovat parhaita keinoja vastata digitaalitalouden haasteisiin;

20.  kiinnittää huomiota eurooppalaisten palveluntarjoajien erinomaiseen ulkoiseen kilpailukykyyn; kehottaa komissiota ajamaan kauppaneuvotteluissa palvelujen vähittäistä ja vastavuoroista vapauttamista sekä avoimempia ja ennustettavampia sääntöjä ja määräyksiä, jotta kehitysmaiden kansalaiset ja yrittäjät voivat saada käyttöönsä laajemman kirjon eri palveluja, joista eräät saattavat olla erittäin kilpailukykyisten eurooppalaisten palveluntarjoajien tuottamia;

21.  kehottaa käynnistämään – kauppasopimuksista käytävien neuvottelujen yhteydessä tai rinnakkain niiden kanssa – neuvottelut eri ammattien harjoittajien, työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämisestä ja ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta; kehottaa komissiota varmistamaan, että kyseiset toimet ovat palveludirektiivin periaatteiden, erityisesti sen 16 artiklan, mukaisia; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille sinistä korttia koskevan direktiivin täytäntöönpanon nykytilanteesta ja siitä, toimiiko se käytännössä;

22.  kannustaa vaikutustenarvionteihin perustuvien uusien kansainvälisten teknisten standardien käyttöön ja luomiseen sekä kaikkiin toimiin, joiden tarkoituksena on varmistaa unionin kauppakumppanien täysipainoinen osallistuminen kansainvälisiin standardointielimiin; ei kuitenkaan usko, että yhteisten kansainvälisten standardien puuttuminen estäisi vastaavuuden vastavuoroisen tunnustamisen tarvittaessa tai pyrkimykset yhteisten transatlanttisten teknisten standardien kehittämiseksi;

23.  korostaa, että tarvitaan digitalisoitua tullivalvontajärjestelmää sekä parempaa yhteistyötä jäsenvaltioiden tulli- ja markkinavalvontaviranomaisten välillä tavaroiden siirron nopeuttamiseksi ja väärennösten torjumiseksi maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa samalla, kun varmistetaan tuontitavaroiden ja -palvelujen laadunvalvonta ja kuluttajansuoja; tukee komission aloitetta vahvistaa kansainvälistä tulliyhteistyötä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään yhdessä, jotta estetään teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tavaroiden tuominen unioniin ja kehitetään teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen valvontaa kaikissa kauppakumppanimaissa;

24.  korostaa innovoinnin ja laadun edistämisen merkitystä eurooppalaisten tuotteiden tarjoamana lisäarvona; katsoo, että maantieteellisten merkintöjen tunnustamisen kauppasopimuksissa olisi oltava ensisijaista;

25.  pitää myönteisinä komission toimia korruption torjumiseksi kansainvälisen kaupan avulla;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan huolellisesti ajatusta EU:n yhteisen tulliyksikön perustamisesta, jotta tullisääntöjä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa aiempaa tehokkaammin koko EU:n tullialueella;

27.  korostaa, että EU:n uutta kauppastrategiaa ei saa rajoittaa uusien neuvottelujen aloittamiseen vaan siinä on varmistettava myös neuvoteltujen sopimusten asianmukainen täytäntöönpano ja torjuttava perusteettomien uusien tullien ulkopuolisten kaupan esteiden syntymistä EU:n ja sen kauppakumppanien välille, sillä ne rajoittavat yritysten tehokasta pääsyä ulkomaisille markkinoille.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	21.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 5 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Antanas Guoga, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Marlene Mizzi, Robert Rochefort, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Lucy Anderson, Edward Czesak, Julia Reda, Dariusz Rosati, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen, Kerstin Westphal

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.6.2016)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta
(2015/2105(INI))

Valmistelija: Esther Herranz García

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että yhteinen maatalouspolitiikka on käyttöönotostaan eli vuodesta 1962 lähtien ollut yksi eurooppalaisen politiikan tukipylväistä; muistuttaa, että EU on YMP:n perustamisesta lähtien vaatinut soveltamaan ”yhteisön etuuskohtelua”, mikä tarkoittaa jäsenvaltioista peräisin olevien tuotteiden suosimista;

2.  huomauttaa, että EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa toimitaan päinvastoin kuin maailman muissa merkittävissä maatalouspolitiikoissa, joissa maataloustukien sekä hintojen ja tuotantomäärien välillä on suora yhteys ja jotka ovat tyypillisesti luonteeltaan vastasyklisiä; katsoo, että näin ollen on tärkeää neuvotella sellaisia maataloutta koskevia vapaakauppasopimuksia, jotka eivät horjuta unionin maataloutta ja maaseutua;

3.  korostaa, että maataloustuotteiden kaupalla ja maatalouselintarvikealalla on keskeinen rooli talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä, etenkin maaseutualueilla, ja tähdentää, että unionin maatalouden tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä tehdä investointeja alalle ja parantaa EU:n asemaa keskeisenä toimijana maailmanmarkkinoilla;

4.  on tietoinen siitä, että EU:n viljelijöillä on tulevaisuudessa edessään merkittäviä haasteita, ja katsoo, että sen vuoksi vakaa ja yhteinen unionin kehys, jolla tuetaan EU:n viljelijöitä YMP:n kautta, on välttämätön edellytys investointien ja maatalouselintarvikealan kasvun edistämiseksi;

5.  pitää myönteisenä sitä, että komission tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” maatalouselintarvikeala mainitaan yhtenä niistä aloista, joilla vientimahdollisuuksilla on keskeinen merkitys, ja katsoo, että sitä on aktiivisesti edistettävä yhteisön uudella kauppa- ja investointistrategialla;

6.  korostaa, että on tärkeää varmistaa entistä laajempi yhdenmukaisuus yhtäältä unionin uuden kauppastrategian mukaisesti ehdotettujen toimien ja toisaalta YMP:n osana hyväksyttyjen toimien välillä, jotta taataan asianmukaiset tulot viljelijöille ja säilytetään ympäristön, eläimet, elintarviketurvallisuuden ja alueiden välisen tasapainon huomioon ottava eurooppalainen tuotantomalli; muistuttaa tarpeesta taata eurooppalaisen maatalousmallin taloudellinen ja sosiaalinen elinkelpoisuus, mitä parlamentti korosti jo 8. heinäkuuta 2015 antamassaan TTIP-kumppanuutta koskevassa päätöslauselmassa;

7.  pitää valitettavana, että tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” ei millään tavoin tunnusteta erikseen maatalousalan monitoimista luonnetta ja sen erityispiirteitä, vaikka nämä ovat keskeisiä seikkoja, jotka on otettava huomioon unionin kauppapolitiikkaa kehitettäessä;

8.  pitää maatalouden tämänhetkisen kriisin yhteydessä tärkeänä uusien markkinoiden avaamista EU:n maataloustuotannolle, kuten maitotuotteille, lihalle ja eläville eläimille sekä hedelmille ja vihanneksille; korostaa tarvetta löytää uusia markkinakanavia, joissa on paljon ostopotentiaalia;

9.  kehottaa neuvottelemaan ja hyväksymään kolmansien maiden kanssa vain sellaisia kahden- tai monenvälisiä sopimuksia, jotka ovat tasapuolisia ja joilla voidaan todennäköisesti antaa erityiset takuut kaiken herkimmille aloille ja suojella asianmukaisella tavalla kaikkia unionin maataloustuottajia; tukee päättäväisesti sellaisten alojen jättämistä ulkopuolelle, joihin kohdistuvat vaikutukset voivat olla vakavia;

10.  katsoo, että vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa on puolustettava maataloustuotteiden jäljitettävyyttä ja tehokkaita alkuperäsääntöjä, jotta voidaan välttää tilanne, jossa näitä sääntöjä heikennetään muilla EU:n vapaakauppasopimuskumppaneiden ja kolmansien maiden välisillä sopimuksilla; kehottaakin komissiota jättämään herkät maataloustuotteet kaikenlaisten alkuperäkumulaatiosääntöjen ulkopuolelle; muistuttaa komissiota siitä, että vapaakauppasopimuksia koskevilla neuvotteluilla pyritään edistämään aitojen EU:n tuotteiden sekä EU:n vapaakauppasopimuskumppaneiden tuotteiden kauppaa;

11.  pitää tarpeellisena pienten viljelijöiden ja haavoittuvien alueiden erityisten haittojen huomioonottamista; katsoo, että EU:n on ylläpidettävä korkealaatuisen tuotannon vahvaa markkinointibrändiään; kannattaa kattavan keskustelun aloittamista unionin maatalouselintarvikealan sidosryhmien kanssa ennen uusien vapaakauppasopimusneuvottelujen käynnistämistä;

12.  katsoo, että vapaakauppasopimus, jota ollaan parhaillaan tekemässä Kanadan kanssa, ja vapaakauppasopimukset, joista parhaillaan neuvotellaan Yhdysvaltojen ja Mercosurin kanssa tai joita kaavaillaan Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, avaavat unionin markkinat maailman kilpailukykyisimmille ja suurimman vientipotentiaalin omaaville maataloustuottajille; kehottaa siksi komissiota puolustamaan herkkiä maataloustuotteita asianmukaisesti;

13.  muistuttaa, että Yhdysvallat on edelleen unionin maatalousalan suurin vientimarkkina-alue; kehottaa komissiota varmistamaan, että TTIP-neuvottelut johtavat korkealaatuiseen, kunnianhimoiseen, kattavaan ja tasapuoliseen kauppa- ja investointisopimukseen, joka edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja lisää kaupankäyntiä unionin maatalousalalla;

14.  katsoo, että on tarpeen vahvistaa maatalouden lisäarvoa ja toteuttaa menekinedistämiskampanjoja uusien markkinoiden avaamiseksi; korostaa, että on välttämätöntä lujittaa ennen kaikkea unionin laatujärjestelmiä, sillä ne takaavat unionin tuotteiden parhaan mahdollisen brändin maailmanmarkkinoilla hyödyttäen epäsuorasti unionin koko maataloutta;

15.  pitää kuitenkin keskeisen tärkeänä edistää etenkin hedelmien ja vihannesten kotimaista kysyntää, sillä 24 jäsenvaltiossa 28:sta niitä kulutetaan vähemmän kuin 400 grammaa päivässä, mikä on Maailman terveysjärjestön suositus;

16.  pitää myönteisenä komission realistista arviota, joka koskee Dohan kehitysohjelmaa koskevaa jatkuvaa edistyksen puutetta; katsoo, että vaikka monenväliset neuvottelut ovatkin välttämättömiä, Dohan kehitysohjelma ei selvästikään ole täyttänyt unionin maatalouselintarvikealan odotuksia huolimatta EU:n yksipuolisista myönnytyksistä, kuten Nairobissa pidetyssä 10. ministerikokouksessa tehdyistä myönnytyksistä; kehottaa sen vuoksi EU:ta määrittelemään uuden ja entistä tehokkaamman strategian WTO:ssa käytäville monenvälisille neuvotteluille;

17.  korostaa Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten / pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten merkitystä unionin maataloudelle ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan pikaisesti näiden sopimusten täysimääräisen täytäntöönpanon;

18.  katsoo, että maataloudesta vastaavalle komission jäsenelle olisi annettava johtava rooli kaikissa maataloutta koskevissa näkökohdissa, kun käydään kauppaneuvotteluja, jotka vaikuttavat suoraan unionin maatalouden etuun; katsoo myös, että komissiossa sovellettavan kollegiaalisuuden periaatteen mukaisesti kauppasopimusten tekemistä koskevia päätöksiä ei saisi koskaan tehdä ottamatta huomioon asianomaisen komission jäsenen arviota EU:n maatalouden keskeisistä eduista;

19.  korostaa, että maatalous on hyvin strateginen poliittinen kysymys, että elintarviketurva ja kaikkien unionin kansalaisten elämänmuoto ovat riippuvaisia maataloudesta ja että EU:n kauppastrategian olisi vastattava SEUT-sopimuksen 39 artiklan mukaisia yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteita; vastustaa siksi kaikenlaisia neuvotteluja, jotka voivat vaarantaa unionin maatalouselintarvikealan tekemät investoinnit tai joissa unionin maatalousalaa käytetään pelkkänä uhrattavissa olevana pelinappulana; kehottaa komissiota lopettamaan teollisuuden ja palvelujen etujen asettamisen maatalouden etujen edelle;

20.  pitää lisäksi valitettavina tilanteita, joissa viljelijät joutuvat kokemaan sellaisten poliittisten selkkausten vaikutukset, jotka eivät ole alun perin lähtöisin maataloudesta;

21.  korostaa tariffimyönnytysten kumulatiivisen vaikutuksen uhkia riippumatta siitä, onko se peräisin monen- tai kahdenvälisistä neuvotteluista tai GSP-järjestelmän kaltaisista itsenäisistä järjestelmistä; muistuttaa, että 71 prosenttia EU:n kaikesta maatalouselintarvikkeiden tuonnista on tullitonta;

22.  katsoo, että kauppasopimuksiin on sisällyttävä suojalausekkeita, jotka on mahdollista aktivoida yksinkertaistettujen ja joustavien mekanismien avulla;

23.  kehottaa komissiota noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta, kun kauppaneuvotteluissa laaditaan tai tarkistetaan markkinoillepääsytarjouksia, ja kehottaa ottamaan käyttöön strategian herkkien alojen suojaamiseksi; kehottaa perustamaan tällaiset tarjoukset järjestelmällisesti kattavaan ja riippumattomaan arviointiin, jossa arvioidaan kolmansille maille annettujen uusien kaupallisten myönnytysten vaikutusta EU:n maatalousalaan;

24.  muistuttaa, että komission on esitettävä erillinen vaikutustenarviointi kaikista uusista kauppasopimusehdotuksista sekä analyysi paikallisiin ja alueellisiin markkinoihin kohdistuvista vaikutuksista; odottaa komission 11. huhtikuuta 2016 pidetyssä maa- ja kalatalousneuvoston kokouksessa lupaaman vaikutustenarvioinnin tuloksia, jotka koskevat kumppaneillemme jo myönnettyjen (parhaillaan neuvoteltavien tai suunniteltujen) erilaisten herkkiä tuotteita koskevien kiintiöiden kumulatiivista vaikutusta;

25.  kehottaa komissiota esittämään tuloksensa parlamentille hyvissä ajoin ja odottamaan parlamentin kantaa ennen kuin hyväksytään tai ehdotetaan mitään kaupallisia tarjouksia ja kehottaa tarkistamaan jo käsiteltävinä tai valmisteilla olevat kaupalliset tarjoukset tai peruuttamaan ne, jos niiden vaikutustenarviointi paljastaa herkkiin tuotteisiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia; pyytää komissiota arvioimaan EU:n avaamista maataloustuotteiden globaaleille markkinoille;

26.  korostaa, että EU:n maatalouselintarvikeala on unionin taloudessa tehokkaasti toimiva ala, joka erottuu laadullaan, monipuolisuudellaan ja tuotteidensa innovatiivisuudella ja joka on tärkeässä osassa elintarviketurvan varmistamisessa;

27.  katsoo, että pk-yritysten kokoluokkaan kuuluvien maatalousalan yritysten suojeluun olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sekä sopimuksia neuvoteltaessa että niiden vaikutuksia analysoitaessa;

28.  katsoo, että komission on toimitettava parlamentille selkeät ja luotettavat tullitiedot unioniin tuotavista tuotteista ja että näitä tuotteita on seurattava;

29.  korostaa, että ympäristöön, elintarviketurvallisuuteen sekä eläinten hyvinvointiin ja sosiaalisiin oloihin liittyvät unionin korkeat vaatimukset, jotka heijastavat yhteiskuntiemme arvoja ja joita unionin kuluttajat vaativat, asettavat unionin viljelijät taloudellisesti epäedulliseen asemaan kolmansien maiden viljelijöihin verrattuna, mikä johtuu kolmansien maiden viljelijöiden tuotantomalleista, tuotannon kokorakenteista ja yleensä väljemmistä normeista; katsoo, että kauppasopimuksilla olisi edistettävä eri kauppakumppaneiden välistä reilua kilpailua sen varmistamiseksi, että EU:n viljelijät voivat hyötyä täysimääräisesti tariffimyönnytyksistä altistumatta epäreilulle kilpailulle;

30.  korostaa tarvetta taata elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevien unionin normien suojaaminen niin, että sovelletaan vastavuoroisuusmekanismeja ja sovelletaan edelleen perustavia arvoja, kuten ennalta varautumisen periaatetta, kestävää maataloutta ja jäljitettävyyden sekä tuotteiden merkitsemisen korkeaa tasoa; panee merkille suuret erot eläinten hyvinvointia koskevissa normeissa eri puolilla maailmaa ja tuomitsee pienimmän yhteisen nimittäjän soveltamisen kauppasopimuksiin;

31.  korostaa, että tuonnin valvontaa rajoilla on tiukennettava samoin kuin elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemiä tuotanto- ja markkinointiolosuhteiden tarkastuksia EU:hun tuovissa maissa, jotta voidaan varmistaa unionin sääntöjen noudattaminen;

32.  panee merkille eläinten hyvinvoinnin kehnon suojelun monien EU:n kehittyneiden kauppakumppaneiden keskuudessa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä ei ole liittovaltiotason lainsäädäntöä kotieläinten suojelusta ennen teurastusta; vaatii, että komissio sisällyttää eläinten hyvinvoinnin kauppaan liittyvänä näkökohtana kaikkiin meneillään oleviin ja tuleviin kahden- ja monenvälisiin kauppaneuvotteluihin siten, että kaikessa kehittyneistä maista tapahtuvassa eläintuotteiden tuonnissa on noudatettava eläinten hyvinvointia koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja kehitysmaista tapahtuvassa tuonnissa on noudatettava vastaavia vaatimuksia;

33.  korostaa, että EU:n ja kolmansien maiden välisissä kauppaneuvotteluissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota torjunta-aineiden käyttöön ja etenkin niiden käyttöä koskeviin erilaisiin toimintatapoihin, sillä torjunta-aineiden käyttöä koskevat vaatimukset ovat huomattavasti korkeampia EU:ssa kuin kolmansissa maissa;

34.  korostaa olevan tärkeää varmistaa, ettei neuvoteltaessa sopimuksia kolmansien maiden kanssa oteta käyttöön määräyksiä, jotka voisivat vähentää tai heikentää EU:n kuluttajille tällä hetkellä maatalouselintarvikealalla tarjottuja takeita varsinkaan muuntogeenisistä organismeista tai kloonauksesta saatujen tuotteiden käytön suhteen;

35.  kehottaa sallimaan maataloustuotteiden tuonnin unioniin vain, jos tuotteet vastaavat kuluttajansuojaa, eläinten hyvinvointia ja ympäristönsuojelua koskevia unionin vaatimuksia ja kun niiden yhteydessä on noudatettu sosiaalisia vähimmäisvaatimuksia;

36.  pyytää komissiota olemaan sallimatta maataloustuotteiden tuontia, jonka yhteydessä tuotteet myydään yleisölle alle niiden todellisten tuotantokustannusten, ja estämään näin kaikenlaista sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää polkumyyntiä;

37.  vaatii, että kuluttajille annetaan tarkkoja tietoja myytävien tuotteiden ominaisuuksista;

38.  toteaa, että suojatut maantieteelliset merkinnät antavat unionin maataloudelle yhden sen suurimmista kilpailueduista ja että kolmansien maiden tuotteille voidaan myös hakea suojaa EU:n maantieteellisten merkintöjen järjestelmässä; kehottaa komissiota suhtautumaan tähän tiukasti kaikissa käynnissä olevissa neuvotteluissa TTIP-neuvottelut mukaan lukien; katsoo myös, ettei pitäisi allekirjoittaa mitään sopimuksia, joilla ei suojella maantieteellisiä merkintöjä;

39.  pitää valitettavana, että äskettäin tehtyjen tai parhaillaan neuvoteltavien kauppasopimusten puitteissa vain pieni osa EU:n maantieteellisistä merkinnöistä saa suojan kauppakumppaneiltamme; pyytää komissiota siksi vahvistamaan säännöt, joilla varmistetaan EU:n kaikkien maantieteellisten merkintöjen suojan korkea taso sellaisten kolmansien maiden markkinoilla, joiden kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja, ja kehottaa toteuttamaan tähän liittyviä sopivia täytäntöönpanotoimia;

40.  toteaa, että maantieteellisten merkintöjen suojelu ja tunnustaminen kolmansissa maissa voi mahdollisesti hyödyttää suuresti koko EU:n maatalouselintarvikealaa; katsoo, että kaikkiin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä suojatoimia ja väärentämisen vastaisia toimia;

41.  pitää tältä osin valitettavana, että Kanadan kanssa tehdyssä kauppasopimuksessa jotkin tärkeät EU:ssa suojellut merkinnät on katsottu geneerisiksi tai lähes geneerisiksi; kehottaakin komissiota tukemaan kauppaneuvotteluissa maita, jotka eivät ole vielä ottaneet käyttöön järjestelyjä maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi, jotta voidaan luoda tehokkaita järjestelmiä, jotka ovat yhteensopivia EU:ssa sovellettavien vaatimusten kanssa;

42.  katsoo, että on tärkeää edistyä terveyteen ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien sekä muiden tullien ulkopuolisten maatalouskaupan esteiden alalla kaikissa vapaakauppaneuvotteluissa, ja kiinnittää erityistä huomiota unionin esittämiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka voivat vaikuttaa kuluttajan terveyteen;

43.  korostaa, ettei kauppaneuvotteluja saa missään tapauksessa käyttää EU:n lainsäädännön muuttamiseen;

44.  korostaa, että TTIP-neuvottelujen ja muiden meneillään olevien sääntelykysymyksiä koskevien neuvottelujen yhteydessä olisi vahvistettava maataloutta koskevaa kansainvälistä sääntely-yhteistyötä, jolla olisi myös oltava myönteisiä heijastusvaikutuksia kolmansissa maissa ja erityisesti kehitysmaissa;

45.  korostaa, että EU:n olisi edistettävä innovointia tuottavuuden tehostamiseksi, jotta voidaan vastata maailman väestönkasvuun tukemalla aloitteita, joilla käsitellään esimerkiksi ilmastonmuutosta ja autetaan viljelijöitä sopeutumaan kaikenlaisiin ympäristöhaasteisiin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	6.6.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Albert Deß, Diane Dodds, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean Arthuis, Bas Belder, Franc Bogovič, Angélique Delahaye, Jean-Paul Denanot, Michela Giuffrida, Manolis Kefalogiannis, Norbert Lins, Stanislav Polčák, Annie Schreijer-Pierik, Tibor Szanyi, Hannu Takkula
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Stanisław Ożóg

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	16.6.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 2 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Tiziana Beghin, Daniel Caspary, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Yannick Jadot, Ska Keller, Alexander Graf Lambsdorff, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Adam Szejnfeld, Iuliu Winkler, Jan Zahradil
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Goffredo Maria Bettini, Agnes Jongerius, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Fernando Ruas, Jarosław Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Georges Bach, Eider Gardiazabal Rubial, Jan Keller, Dominique Martin, Giulia Moi, Jozo Radoš, Dario Tamburrano, Hermann Winkler