Menettely : 2016/2032(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0222/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0222/2016

Keskustelut :

PV 14/09/2016 - 19
CRE 14/09/2016 - 19

Äänestykset :

PV 15/09/2016 - 11.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0358

MIETINTÖ     
PDF 478kWORD 184k
29.6.2016
PE 576.834v02-00 A8-0222/2016

pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa

(2016/2032(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Esittelijä: Othmar Karas

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monipuolisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa

(2016/2032(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman pk-yritysten rahoituksen saannin parantamisesta(1),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk-yritystestin roolista(2),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2014(3),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2014(4),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman pääomamarkkinaunionin muodostamisesta(5),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(6),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille”(8),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman perheyrityksistä Euroopassa(9),

–  ottaa huomioon keskustelun, joka käytiin 13 huhtikuuta 2016 PPE-, S&D-, ECR-, ALDE- ja GUE/NGL-ryhmien puolesta esitettyjen suullisten kysymysten pohjalta pk-yritysten tukikertoimen tarkistamisesta(10),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi” (COM(2011)0870),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Pääomamarkkinaunionin luomista koskeva toimintasuunnitelma” (COM(2015)0468),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille” (COM(2015)0550),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi” (2014/C 19/04),

–  ottaa huomioon kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/7/EY(11),

–  ottaa huomioon yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksista joulukuussa 2015 tehdyn Euroopan keskuspankin kyselytutkimuksen ”Survey on the Access to Finance of Enterprises in the euro area – April to September 2015”,

–  ottaa huomioon Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2015 julkaiseman toisen kuulemisasiakirjan luottoriskin standardimenetelmän tarkistamisesta,

–  ottaa huomioon komission 18. kesäkuuta 2015 esittämän kertomuksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19. heinäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY) N:o 1606/2002 arvioinnista,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Crowdfunding in the EU Capital Markets Union" (SWD(2016)0154),

–  ottaa huomioon komission 6. toukokuuta 2003 mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6. toukokuuta 2003 antaman suosituksen 2003/361/EY(12),

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin heinäkuussa 2014 julkaistun kuukausikatsauksen(13),

–   ottaa huomioon 28. tammikuuta 2016 annetun komission tiedonannon "Verojen kiertämisen estämistä koskeva paketti: Seuraavat toimet tehokkaan verotuksen ja paremman verotuksen avoimuuden toteuttamiseksi EU:ssa" (COM(2016)0023),

–  ottaa huomioon komission 30. marraskuuta 2015 antaman ehdotuksen asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) raportin pk-yrityksistä ja pk-tukikertoimesta(14),

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Työtä ja kasvua Euroopan tulevaisuuden hyväksi: kansallisten keskuspankkien rooli Euroopan investointiohjelman tukemisessa” (COM(2015)0361),

–   ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission vuoden 2016 kertomuksen varoitusmekanismista (COM(2015)0691),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0222/2016),

A.  ottaa huomioon, että mikroyritykset sekä pienet ja keskisuuret yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset (Mid Cap -yritykset) ovat työllisyyden ja kasvun kannalta merkittäviä tekijöitä Euroopan taloudessa, koska pk-yritysten osuus on 67 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, 71,4 prosenttia työllisyyden lisääntymisestä ja 58 prosenttia muiden kuin rahoitusalan yritysten lisäarvosta EU:ssa vuonna 2014(15);

B.  ottaa huomioon, että lukuun ottamatta tilinpäätösdirektiivin luokittelua ”pieniin yrityksiin” ja ”keskisuuriin yrityksiin” unionin lainsäädäntöön ei tällä hetkellä sisälly yhtenäistä ja täsmällistä pk-yritysten määritelmää;

C.  ottaa huomioon, että eurooppalaisten pk-yritysten joukko koostuu hyvin erilaisista yrityksistä ja perinteisillä aloilla toimivia mikroyrityksiä on paljon, ja toteaa, että toimintaansa käynnistävien yritysten ja nopeasti kasvavien innovatiivisten yritysten määrä on kasvussa; toteaa, että näiden liiketoimintamallien ongelmat ovat erilaisia, joten niiden rahoitustarpeetkin vaihtelevat;

D.  ottaa huomioon, että suurin osa eurooppalaisista pk-yrityksistä toimii ensisijaisesti kotimaassa; ottaa huomioon, että itse asiassa suhteellisen harva pk-yritys toimii EU:ssa rajojen yli, ja niistä vain pieni vähemmistö harjoittaa EU:n ulkopuolelle suuntautuvaa vientiä;

E.  ottaa huomioon, että 77 prosenttia pk-yritysten lainakannasta on pankkien tarjoamaa(16);

F.  katsoo, että pk-yritysten rahoituksella tulisi olla mahdollisimman laaja pohja, jotta varmistetaan pk-yritysten optimaalinen rahoituksen saanti yrityksen jokaisessa kehittämisvaiheessa; katsoo, että tähän kuuluu asianmukainen sääntely-ympäristö kaikille rahoituskanaville, joita ovat esimerkiksi pankkirahoitus, pääomamarkkinarahoitus, velkakirjalainat, leasing, joukkorahoitus, pääomasijoittaminen ja vertaislainaus;

G.  ottaa huomioon, että institutionaalisilla sijoittajilla, kuten vakuutusyhtiöillä, on tärkeä osa pk-yritysten rahoituksessa riskien siirtämisen ja muuttamisen myötä;

H.  ottaa huomioon, että EPV totesi pk-yrityksiä ja pk-tukikerrointa koskevassa raportissaan maaliskuussa 2016, että pk-tukikertoimen ei ole osoitettu lisänneen pk-yritysten lainoittamista suuriin yrityksiin nähden; panee merkille sen toteamuksen, että voi olla liian aikaista tehdä selviä johtopäätöksiä, kun otetaan huomioon arvion ja erityisesti saatavissa olevien tietojen rajoittuneisuus ja pk-yritysten tukikertoimen melko tuore käyttöönotto sekä se, että samanaikainen kehitys on saattanut vaikeuttaa pk-yritysten tukikertoimen vaikutusten tunnistamista, samoin kuin suuryritysten käyttäminen vertailuryhmänä; toteaa EPV:n havainneen sen sijaan, että yleensä paremmin pääomitetut pankit antavat pk-yrityksille enemmän lainaa ja että pienillä ja nuorilla yrityksillä on todennäköisemmin luottorajoituksia kuin suurilla ja vanhemmilla yrityksillä; toteaa, että lainsäätäjä otti pk-yritysten tukikertoimen käyttöön varotoimena tarkoituksena estää pk-yritysten lainansaannin vaarantuminen;

I.  ottaa huomioon, että huolimatta tilanteen hiljattain todetusta jonkinasteisesta paranemisesta mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsi talouskriisistä enemmän kuin suurten yritysten rahoitus ja että euroalueen pk-yritykset ovat kärsineet pankkien kiristyneistä vakuusvaatimuksista, joista ne edelleen kärsivät jossain määrin(17);

J.  ottaa huomioon, että ensimmäisestä pk-yritysten rahoituksen saatavuutta koskeneesta kyselykierroksesta (SAFE) alkaen ”asiakkaiden löytäminen” on ollut euroalueen pk-yritysten pääasiallinen huolenaihe, kun taas ”rahoituksen saatavuus” on mainittu ongelmana harvemmin; toteaa, että uusimman, joulukuussa 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan pk-yritysten mahdollisuudet saada ulkoista rahoitusta vaihtelevat merkittävästi euroalueen eri maissa; toteaa, että rahoituksen saanti oli edelleen suurempi ongelma pk-yrityksille kuin suurille yrityksille;

K.  ottaa huomioon, että kansallisilla/alueellisilla kehityspankeilla on merkittävä tehtävä pitkäaikaisen rahoituksen edistämisessä; ottaa huomioon, että ne ovat tehostaneet toimiaan ja pyrkivät toimimaan vastapainona kaupallisen pankkisektorin välttämättömälle velkaantumisen vähentämiselle; ottaa huomioon, että niillä on myös merkittävä tehtävä EU:n rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa Euroopan strategisten investointien rahastoa laajemmin;

L.  ottaa huomioon, että pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen ei saa johtaa tilinpäätösstandardien ja sääntelyn rapautumiseen;

M.  ottaa huomioon, että sveitsiläinen WIR-pankki tarjoaa täydentävää valuuttajärjestelmää, josta hyötyvät pääasiassa matkailu- ja majoitusalan, rakennusalan, valmistusteollisuuden, vähittäiskaupan ja asiantuntija-alan pk-yritykset; ottaa huomioon, että WIR tarjoaa tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmää, jossa yritykset voivat ostaa toisiltaan käyttämättä Sveitsin frangia; ottaa kuitenkin huomioon, että WIR-palvelua käytetään usein Sveitsin frangin kanssa kahden valuutan transaktioissa; ottaa huomioon, että WIR-palvelun osuus on 1–2 prosenttia Sveitsin BKT:sta; ottaa huomioon, että WIR-palvelu on osoittautunut suhdanteita tasoittavaksi BKT:n osalta ja varsinkin työttömien määrän osalta;

N.  ottaa huomioon, että vuoden 2015 huhtikuussa vuoden 2011 maksuviivästysdirektiivi oli raportoitu asianmukaisesti sisällytetyksi kansalliseen lainsäädäntöön vain 21:ssä 28 jäsenvaltiosta, vaikka määräajasta oli tuolloin jo kulunut kaksi vuotta;

O.  ottaa huomioon, että varoitusmekanismista annetussa vuoden 2016 kertomuksessaan komissio varoittaa, että ”kasvu on tullut riippuvaisemmaksi kotimaisesta kysynnästä, erityisesti investointien voimakkaammasta elpymisestä” ja toisaalta, että ”vaikka kulutus on viime aikoina vahvistunut, kotimainen kysyntä on edelleen vaimeaa, mikä osittain johtuu merkittävistä velan vähentämispaineista monissa jäsenvaltioissa”;

P.  ottaa huomioon, että neuvoston direktiivissä 2004/113/EY kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä tavaroiden ja palveluiden saatavuuden alalla, myös rahoituspalveluissa; ottaa huomioon, että rahoituksen saatavuuden on havaittu olevan yksi naisyrittäjien suurimmista esteistä; ottaa huomioon, että naisyrittäjät aloittavat usein pienemmällä pääomalla, ottavat vähemmän lainaa ja turvautuvat pikemminkin perheeseen kuin velkaan tai oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen;

Pk-yritykset ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia rahoitusmuotoja

1.  on tietoinen, että jäsenvaltioissa on paljon erilaisia pk-, mikro- ja Mid Cap -yrityksiä, jotka poikkeavat toisistaan liiketoiminnaltaan, kooltaan, maantieteelliseltä sijainniltaan, sosioekonomiselta ympäristöltään, kehitysvaiheeltaan, rahoitusrakenteeltaan, yhtiömuodoltaan ja yrittäjyysvalmiuksiltaan;

2.  panee merkille pk-yritysten kohtaamat haasteet, jotka ovat seurausta siitä, että jäsenvaltioiden pk-yritysten rahoitusehdoissa ja erityisesti käytettävissä olevan rahoituksen määrässä ja kustannuksissa on eroja, jotka johtuvat pk-yrityksille ominaisista piirteistä sekä yritysten asettautumismaan ja -alueen erityistekijöistä, mukaan lukien talouden heilahtelut, hidas kasvu ja rahoitustilanteen haavoittuvuus; panee myös merkille muut pk-yritysten haasteet, kuten asiakkaiden saannin; painottaa, että pääomamarkkinat ovat pirstoutuneet ja eri tavoin säännellyt eri puolilla unionia ja että osa jo aikaansaadusta yhdentymisestä on menetetty talouskriisin aikana;

3.  korostaa, että pk-yrityksille on oltava tarjolla erilaisia ja entistä parempia yksityisiä ja julkisia rahoitusvaihtoehtoja paitsi yritysten alkuvaiheessa, niin myös jatkuvasti koko niiden elinkaaren ajan, ja kiinnittää huomiota siihen, että yrityksen rahoituksen varmistaminen edellyttää pitkän tähtäimen strategista lähestymistapaa; muistuttaa, että rahoituksen saanti on tärkeää myös yrityksiä luovutettaessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan pk-yrityksiä kyseisessä prosessissa myös kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana; toteaa, että tarvitaan sääntelyyn ja tuettaviin aloitteisiin liittyvää monimuotoista ja räätälöityä lähestymistapaa; toteaa, ettei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa rahoitustapaa, ja kehottaa komissiota tukemaan laajan räätälöityjen ohjelmien, välineiden ja aloitteiden valikoiman kehittämistä, jotta yrityksiä voidaan tukea niiden alkuvaiheessa sekä niiden kasvun ja luovutuksen yhdessä ottaen huomioon niiden koko, liikevaihto ja rahoitustarpeet; toteaa, että naisten yritykset ovat miesten yrityksiä useammin palvelualalla ja ne perustuvat useammin aineettomiin resursseihin; toteaa, että pk-yrittäjänaisten vähäinen osuus on osittain seurausta rahoituksen vaikeammasta saatavuudesta; pitää valitettavana, että eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn, jonka tavoitteena on edistää naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia, vuonna 2016 myöntämien mikrolainojen jakautumisen suhdeluku miesten ja naisten kesken oli 60:40; kehottaa tämän vuoksi komissiota varmistamaan, että sen ohjelmissa, joilla pyritään helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia, ei syrjitä naisyrittäjiä;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan yhteiskunnan muiden haavoittuvien ryhmien perustamien pk-yritysten kohtaamaa syrjintää;

5.  katsoo, että pk-yritysten todellisten rahoitustarpeiden ja reaalitalouden kannalta paras on monipuolinen, hyvin säännelty ja vakaa rahoituspalveluala, joka tarjoaa useita erilaisia kustannustehokkaita ja räätälöityjä rahoitusvaihtoehtoja ja mahdollistaa kestävän kehityksen pitkällä aikavälillä; painottaa perinteisten pankkitoiminnan mallien, myös pienten alueellisten pankkien, säästöosuuskuntien ja julkisten laitosten merkitystä tässä; toteaa tämän osalta, että on tarpeen varmistaa, että panostetaan yhtä lailla myös mikroyritysten ja yksityisten elinkeinonharjoittajien rahoituksen saantiin;

6.  kannustaa pk-yrityksiä laajentamaan kotimarkkinansa koko EU:n alueelle ja käyttämään sisämarkkinoiden potentiaalia rahoitusta tarvitessaan; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteet, joilla tuetaan pk-yrityksiä ja uusyrityksiä päivitetyillä sisämarkkinoilla, ja kehottaa komissiota jatkamaan pk-yritysten tarpeisiin sovitettujen ehdotusten laatimista; katsoo, että Startup Europe -aloitteella olisi autettava pieniä innovoivia yrityksiä tukemalla niitä, kunnes niiden toiminta käynnistyy; korostaa tässä yhteydessä sääntöjen ja menettelyjen lähentymisen merkitystä kaikkialla unionissa ja eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen täytäntöönpanon tärkeydestä; kehottaa komissiota ryhtymään Small Business Act -aloitteen jatkotoimiin, joilla yrityksiä autettaisiin edelleen selviytymään fyysisistä ja sääntelyyn perustuvista esteistä; toteaa tässä yhteydessä, että innovointi on keskeinen kestävän kasvun ja työllisyyden edistäjä EU:ssa ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä innovoiviin pk-yrityksiin; korostaa EU:n koheesiopolitiikan ja EU:n aluerahastojen potentiaalia pk-yritysten rahoituslähteenä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan pk-yrityksiä tukevien erilaisten EU:n välineiden ja ohjelmien, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, koordinoinnin, johdonmukaisuuden ja yhteisvaikutuksen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa tiedon levittämiseen ja neuvonnan antamiseen kaikista EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota etenemään huomattavasti yksinkertaistamisen alalla, jotta rahoituksesta saadaan houkuttelevampaa pk-yritysten kannalta;

7.  muistuttaa, että kaupallisten transaktioiden oikea-aikaista maksua tukeva entistä yhdenmukaisempi oikeudellinen kehys ja liiketoimintaympäristö on ratkaisevan tärkeä rahoituksen saamiselle; painottaa tässä yhteydessä suurten yritysten, julkisten laitosten ja viranomaisten viivästyneistä maksuista johtuvia pk-yritysten rahoitusvaikeuksia ja toimittajien kokemaa epävarmuutta tilannetta; kehottaa komissiota arvioimaan maksuviivästysdirektiivin tarkistamisen yhteydessä mahdollisuutta ottaa käyttöön toimenpiteitä pk-yritysten tilanteen helpottamiseksi maksujen osalta; kehottaa komissiota julkistamaan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksensa, joka sen on määrä antaa 16. maaliskuuta 2016, ja tarvittaessa esittämään uusia ehdotuksia rajat ylittäviin maksuihin liittyvän riskin ja kassavirran häiriöiden minimoimiseksi yleisesti;

8.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio aikoo käynnistää uudelleen työt vähittäisrahoituspalvelujen todellisten eurooppalaisten markkinoiden toteuttamiseksi julkaisemalla vihreän kirjan vähittäisrahoituspalveluista (2015); pyytää komissiota kiinnittämään erityishuomiota pk-yritysten erityisominaisuuksiin ja takaamaan, että vähittäisrahoituspalvelujen alan rajatylittävillä toimilla parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta;

9.  toteaa, että uusyrityksillä ja erityisesti mikroyrityksillä on vaikeuksia saada asianmukaista rahoitusta ja selvittää rahoitusta koskevat lakisääteiset vaatimukset sekä täyttää ne erityisesti kehittämisvaiheessa; panee merkille pk-yritysten perustamista koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamisen puutteen; kannustaa tämän vuoksi jäsenvaltioita jatkamaan ponnistelujaan hallinnollisten esteiden vähentämiseksi ja perustamaan keskitettyjä asiointipisteitä, joissa yrittäjät voivat hoitaa kaikki lakisääteisten vaatimusten mukaiset asiat; kehottaa jäsenvaltioita, EIP:tä ja kansallisia kehityspankkeja antamaan tässä yhteydessä tietoja rahoitusvaihtoehdoista ja lainatakuujärjestelmistä;

10.  pitää myönteisinä komission aloitetta selvittää, millaisia perusteettomia rajoituksia ja esteitä rahoitusalalla on rahoitettaessa reaalitaloutta ja erityisesti pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä; korostaa, että hyvin toimivien eurooppalaisten pääomamarkkinoiden aikaansaaminen on yksi tärkeimmistä rahoitusalaa koskevista aloitteista; korostaa, että on tärkeää yksinkertaistaa tai muuttaa sääntöjä, jotka ovat aiheuttaneet tahattomia seurauksia pk-yrityksille tai haitanneet niiden kehitystä; painottaa, että tämän on mahdollistettava lainsäädännön yksinkertaistaminen, mutta se ei saa johtaa rahoitusalan sääntelynormien tarpeettoman heikentymiseen; korostaa myös, etteivät komissio uudet ehdotukset saa johtaa entistä monimutkaisempaan sääntelyyn, jotka voivat vaikuttaa investointeihin kielteisesti; katsoo, että rahoituspalvelujen sääntelyä ja pääomamarkkinaunionia koskevassa eurooppalaisessa lähestymistavassa olisi otettava kansainvälinen kehitys asianmukaisesti huomioon, jotta vältetään tarpeettomat erot ja päällekkäisyydet lainsäädännössä ja jotta Eurooppa pysyy houkuttelevana kohteena kansainvälisille sijoittajille; painottaa, että Euroopan talouden on oltava suoria ulkomaisia investointeja houkutteleva suorat ulkomaiset greenfield-investoinnit mukaan lukien, koska tästä on etua sekä pääomamarkkinoille että yksityisille pääomamarkkinoille ja riskipääomalle sekä eurooppalaiseen teollisuuteen tehtäville investoinneille; katsoo lisäksi, että komission ja jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä pk-yritysten rahoituksen tukemista koskeva strateginen suunnitelmaa, jolla edistetään näiden yritysten kansainvälistymistä;

11.  muistuttaa, että julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevien sääntöjen tarkistaminen ei saisi vaikeuttaa pk-yritysten ja mikroyritysten pääsyä hankintamarkkinoille;

12.  kehottaa komissiota ja neuvostoa kiinnittämään enemmän huomiota pk-yritysten kysyntää koskeviin huoliin ja ottamaan ne entistä kattavammin huomioon euroalueen talouspolitiikkaa koskevissa suosituksissa, maakohtaisissa suosituksissa ja jäsenvaltioiden suositusten noudattamista koskevassa jälkikäteen tehtävässä arvioinnissa;

Pankkien pk-yrityksille myöntämät lainat

13.  toteaa, että pankkilainoitus on aina ollut pk-yritysten tärkein ulkopuolinen rahoituslähde unionissa, sillä pankkirahoituksen osuus muodostaa yli kolme neljäsosaa unionin pk-yritysten rahoituksesta, kun sen osuus Yhdysvalloissa on alle puolet, mikä tekee pk-yrityksistä erityisen haavoittuvia pankkien luotonannon kiristämiselle; toteaa, että rahoituskriisi edisti pankkien rahoitus- ja lainanantoehtojen jakautuneisuutta; pitää valitettavina nykyisiä, joskin vähitellen pieneneviä, eroja euroalueen eri maissa sijaitsevien pk-yritysten lainaehtojen välillä, mikä heijastaa myös eroja riskien käsittämisessä ja taloudellisissa olosuhteissa; panee merkille pankkiunionin panoksen tämän jakautuneisuuden käsittelyssä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön direktiivin 2004/113/EY sekä tekemään yhteistyötä rahoitusalan kanssa täyttääkseen velvoitteensa varmistaa pk-yritysten mahdollisuudet saada pankkilainoja täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti; korostaa pankkien tärkeää ja hyvin kehittynyttä asemaa, sillä niillä alueellista ja paikallista erityistietämystä rahoituksen myöntämisestä pk-yrityksille niiden toimittua pitkään tällaisten yritysten kanssa; painottaa, että hyvin kehittyneet paikalliset pankit ovat osoittautuneet tehokkaiksi pk-yritysten luotottajiksi ja tappioiden välttäjiksi; painottaa tämän vuoksi, että on tärkeää kehittää paikallisia pankkeja;

14.  painottaa, että digitalisoinnin edistyessä ja sen myötä uusien rahoituslähteiden syntyessä perinteisten luottolaitosten läsnäolo erityisesti saarilla ja saarialueilla maaseudulla, etäisillä sekä kaikkein syrjäisimmillä alueilla on edelleen keskeistä pk-yritysten rahoituksen saannille;

15.  kannustaa pankkeja suhtautumaan koko EU:hun omina kotimarkkinoinaan ja hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia tarjota rahoitusta pk-yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, jotka ovat sijoittautuneet toiseen jäsenvaltioon kuin kyseessä oleva pankki;

16.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön ”rahoitusta lainoihin” ‑ohjelmia, joiden avulla EKP:n rahat olisivat pankkien saatavilla nimenomaan pk-yritysten luotottamista varten; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuuksia kehittää uusia aloitteita sijoitusten houkuttelemiseksi;

17.  painottaa kansallisten ja alueellisten kehityspankkien ja -laitosten merkittävää asemaa pk-sektorin rahoituksessa; muistuttaa niiden keskeisestä asemasta ESIRin pk-yritysikkunassa ja niiden tehtävästä jäsenvaltioiden osallistamisessa ESIR-hankkeisiin; pitää ESIRiä tärkeänä pk-yritysten rahoituslähteenä; katsoo, että EIP:n/EIR:n olisi lisättävä toimia asiantuntemuksen tarjoamiseksi pk-yrityksille, jotta ne saisivat rahoitusta, sekä tarjottava European Angels Fund -rahaston kaltaisia sijoittajayhteyksiä helpottavia välineitä; kehottaa komissiota arvioimaan kansallisten/alueellisten kehityspankkien tehtävää pk-yritysten pitkäaikaisen rahoituksen katalysaattoreina parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi ja jakamiseksi sekä rohkaisemaan jäsenvaltioita, joissa tällaisia pankkeja ei ole, perustamaan niitä tätä tehtävää varten; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään osallistavaa kasvua ja varmistamaan koordinoinnin lisäämisen ja johdonmukaisuuden kaikkien pk-yrityksiä koskevien EU:n investointitoimien kesken mukaan lukien ESIR, EU:n alueelliset rahastot ja Euroopan investointirahasto;

18.  muistuttaa, että on myös tärkeää vahvistaa pankkien kapasiteettia antaa lainaa pk-yrityksille ja parantaa niiden kykyä antaa lainoja pk-yrityksille; korostaa, että pääomamarkkinarahoitus ei yksin riitä tarjoamaan pk-yrityksille niiden tarvitsemaa rahoitusta ja asianmukaisia rahoitusratkaisuja; toteaa, että luottolähteiden monipuolistuminen parantaisi rahoitusalan vakautta;

19.  korostaa, että pk-yritysten rahoituksensaannin parantamisen edellytyksenä on terve, vakaa ja kestävä pankkiala sekä pääomamarkkinaunioni; toteaa, että vakavaraisuusasetus ja -direktiivi ja etenkin pääoman korkeampi taso ja laatu ovat suora vastaus kriisiin ja rahoitusalan uuden vakauden ydin; pitää myönteisenä, että komissio pitää lainanantoa pk-yrityksille yhtenä prioriteeteistaan vakavaraisuusasetuksen tarkistuksen yhteydessä; toteaa, että komissio tutkii mahdollisuutta, että kaikki jäsenvaltiot voisivat hyötyä paikallisista luotto-osuuskunnissa toimiakseen pankkeja koskevien EU:n pääomavaatimusten rajojen ulkopuolella; korostaa luotto-osuuskuntia koskevan vakaan sääntelyn tarvetta sekä talouden vakauden varmistamiseksi että sen varmistamiseksi, että luotto-osuuskunnat voivat tarjota luottoa kilpailukykyisillä koroilla;

20.  panee merkille pankkeja koskevat moninaiset sääntelyvaatimukset ja niiden mahdolliset kielteiset vaikutukset pk-yrityksiin; muistuttaa samalla, että vaatimukset on asetettu vastauksena rahoituskriisiin; painottaa tarvetta välttää päällekkäisiä raportointivaatimuksia ja useita raportointikanavia sekä yleensäkin luottolaitoksiin ja erityisesti pienempiin pankkeihin kohdistuvaa tarpeetonta hallinnollista rasitetta; kehottaa komissiota arvioimaan pankkeja koskevien sääntelyvaatimusten vaikutuksia pk-yritysten lainansaantiin EPV:n ja yhteisen valvontamekanismin (YVM) avulla;

21.  toteaa, ettei lainananto pk-yrityksille ollut rahoituskriisin syy; muistuttaa lainsäätäjien päätöksestä sisällyttää vakavaraisuusasetukseen/vakavaraisuusdirektiiviin pk-yrityksiä tukeva kerroin, jonka tarkoituksena oli jättää pk-yritysten luotonantoa koskevat pääomavaatimukset Basel II:n tasolle Basel III:n asemesta; korostaa pk-yritysten tukikertoimen merkitystä pyrittäessä pitämään pankkien lainananto pk-yrityksille ennallaan ja lisäämään sitä; panee merkille EPV:n maaliskuussa 2016 esittämän kertomuksen pk-yritysten tukikertoimesta; on huolestunut sen poistamisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista; pitää myönteisenä komission aikomusta säilyttää tukikerroin, arvioida sitä edelleen ja tutkia, olisiko kynnystä nostettava, jotta voidaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada pankkilainaa; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta kalibroida tukikerroin uudelleen mukaan luettuina sen koko ja kynnysarvo, ja tutkimaan sen tehokkuuden parantamiseksi mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden sääntelyvaatimusten kanssa sekä maantieteellisen sijainnin ja sosioekonomisen ympäristön kaltaisten ulkoisten tekijöiden kanssa; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä kertoimesta pysyvä; kehottaa Baselin pankkivalvontakomiteaa (BCBS) kannattamaan pk-yritysten tukikerrointa ja harkitsemaan pk-yritysten vastuiden pääomakulujen alentamista;

22.  korostaa, että huolellinen riskien arviointi ja laadullisten tietojen arviointi ovat pankkien tärkeimpiä vahvuuksia erityisesti silloin, kun kyse on monimutkaisesta pk-lainoituksesta; katsoo, että olisi vahvistettava edelleen pk-yritysten ominaispiirteitä koskevaa tietoa ja osaamista pankkialalla; korostaa, että luottotiedot, joita pankit saavat arvioidessaan pk-yritysten luottokelpoisuutta, ovat luottamuksellisia;

23.  on tyytyväinen siihen, että pk-yrityksiä koskevien standardoitujen ja läpinäkyvien luottotietojen saatavuuden parantamiseksi on meneillään useita erilaisia hankkeita, koska ne voivat mahdollisesti lisätä sijoittajien luottamusta; korostaa kuitenkin, että luottotietokyselyissä on noudatettava suhteellisuusperiaatetta;

24.  painottaa, että suhteellisuusperiaate on perusperiaate, joka sitoo unionin toimielimiä, eurooppalaisia valvontaviranomaisia ja YVM:tä niiden laatiessa ja pannessa täytäntöön säännöksiä, normeja, ohjeita ja valvontakäytäntöjä; kehottaa komissiota yhteisymmärryksessä muiden lainsäätäjien kanssa antamaan Euroopan valvontaviranomaisille ja EKP/YVM:lle lisäohjeita suhteellisuusperiaatteen noudattamisesta; kehottaa ylläpitämään sitä tämänhetkisiä sääntelynormeja heikentämättä ja mahdollistamaan samalla lainsäädännön yksinkertaistamisen;

25.  korostaa kolmannen osapuolen antamien takausten hyötyjä yrittäjien lainasopimuksissa; vaatii, että tällaiset takaukset kolmansilta osapuolilta otetaan paremmin huomioon luottoluokitusten arvioinnissa sekä vakavaraisuussäännöissä ja valvontakäytännöissä;

26.  muistuttaa, että luottolaitosten on annettava pk-yrityksille pyydettäessä selvitys luokituspäätöksistään; kehottaa komissiota arvioimaan tämän säännöksen täytäntöönpanoa ja vahvistamaan vakavaraisuusasetuksen 431 artiklan 4 kohdan säännöksiä ja kehottamaan palautteen antamiseen pk-yrityksille; panee merkille käynnissä olevat komission neuvottelut asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa tällaisen palautteen laadun ja johdonmukaisuuden parantamiseksi; toteaa, että palaute voi olla alkuna pankkisektorin ulkopuolista rahoitusta koskevien tietolähteiden ja neuvonnan löytämiselle;

27.  toteaa, että luottoluokitukset ovat merkittävä ja toisinaan määräävä investointipäätöksiin vaikuttava tekijä; kiinnittää huomiota siihen, että joissain jäsenvaltioissa on vakuuden hyväksyttävyyden arvioimiseksi kansallisten keskuspankkien hallinnoimia omia luottokelpoisuuden arviointijärjestelmiä, joiden avulla pk-yritykset saavat arvion luottokelpoisuudestaan; kehottaa komissiota, EKP:ta ja kansallisia keskuspankkeja tutkimaan voidaanko näitä järjestelmiä käyttää auttamaan pk-yrityksiä pääsyssä pääomamarkkinoille ja miten;

28.  kehottaa komissiota ja EKP:ta antamaan lisää ohjeita nykyisen laiminlyöntejä koskevan sääntelyn täytäntöönpanosta; kehottaa komissiota suorittamaan vaikutustenarvioinnin järjestämättömien lainojen laiminlyöntiä koskevasta nykyisestä järjestelmästä; muistuttaa, että pankkien taseessa olevat järjestämättömät lainat haittaavat uusien lainojen myöntämistä etenkin pk-yrityksille; korostaa, että ottamalla käyttöön de minimis -raja estettäisiin pk-yritysten luottokelpoisuuden tarpeeton ja perusteeton heikentyminen; panee merkille Baselin pankkivalvontakomitean käynnissä olevat kuulemiset järjestämättömien vastuiden ja laiminlyöntien määritelmistä;

29.  toteaa, että pankkien käyttöön ottamat valtion joukkovelkakirjojen ostorajoitukset tai joukkovelkakirjojen painotuksen lisääminen voivat nostaa luottokustannuksia ja lisätä kilpailukyvyssä olevia eroja EU:ssa, ellei niitä toteuteta tietyin ehdoin;

30.  panee merkille EKP:n 10. maaliskuuta 2016 hyväksymät toimenpiteet ja erityisesti päätöksen toteuttaa useita kohdennettuja pitkäaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO II), joilla kannustetaan pankkeja lainoittamaan reaalitaloutta; painottaa, että rahapolitiikka ei sellaisenaan riitä kasvun vauhdittamiseen ja että sitä on täydennettävä asianmukaisella finanssipolitiikalla ja rakenteellisilla uudistuksilla;

31.  painottaa julkisten laitosten merkitystä yksityisten pankkien vaihtoehtona pk-yritysten rahoituslähteenä;

32.  kehottaa komissiota tarkastelemaan lainojen varhaista takaisinmaksua koskevaa suhteellistamista EU:ssa, kuten pk-yrityksille koituvien kustannusten enimmäismäärän vahvistamista ja avoimuuden lisäämistä pk-yrityksiä koskevissa sopimuksissa;

Pankkisektorin ulkopuoliset pk-yritysten rahoituslähteet

33.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään riskinotto- ja pääomamarkkinakulttuuria; muistuttaa, että pk-yrityksille annettava talousalan koulutus on keskeinen pankkien luotonantoa lisäävä tekijä, mutta se myös lisää pääomamarkkinaratkaisujen käyttöä ja hyväksyntää sekä rohkaisee naisia ja nuoria perustamaan yrityksiä ja laajentamaan niitä, jolloin kustannusten, hyötyjen ja toimintaan liittyvien riskien arviointi yrityksissä paranee; painottaa selkeiden taloudellisia tietoja koskevien vaatimusten merkitystä; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään talousalan koulutuksen ja yritysetiikan perusteet korkeakoulujen ja yliopistoihin valmistavan koulutuksen opinto-ohjelmiin, mikä edistäisi nuorten osallistumista pk-yritysten toimintaan; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan pk-yritysten rahoitusosaamista sekä parantamaan rahoitusta koskevien taitojen ja tietojen saantia pk-yrityksissä sekä varmistamaan parhaiden käytäntöjen jakamisen; toteaa kuitenkin, että myös pk-yritykset itse ovat vastuussa tästä;

34.  painottaa leasingin etuja pk-yrityksille, koska se vapauttaa yrityksen pääomaa kestävän kasvun lisäinvestointeihin;

35.  toteaa, että pääomamarkkinaunioni tarjoaa mahdollisuuden sekä täydentää nykyisen sääntelykehyksen aukkoja että yhdenmukaistaa rajat ylittävää sääntelyä; toteaa, että kun pankkien luototus ei täytä pk-yritysten rahoitus- ja liiketoimintatarpeita, syntyy pääomatyhjiö; toteaa, että pääomamarkkinaunionin ja pankkiunionin meneillään oleva kehittäminen edellyttää nykyisten talouden sääntelypuitteiden jatkuvaa arviointia EU:n prosessien ja menettelyjen lähentämiseksi ja erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvien vaikutusten sekä makrorahoituksen ja makrotalouden yleisen vakauden kannalta; korostaa, että arviointi olisi toteutettava ottaen huomioon esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta koskevat suositukset; kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että laaditaan pk-yrityksille rahoitusta myöntäviä yhteisöjä koskeva asianmukainen ja räätälöity sääntelykehys, joka ei ole kuormita niitä joka saa myös sijoittajien luottamuksen; katsoo, että kattavassa ja hyvin suunnitellussa pääomamarkkinaunionissa kaikkiin olennaisilta piirteiltään samanlaisiin markkinatoimijoihin olisi sovellettava yksiä sääntöjä, niillä on oltava yhtäläinen pääsy rahoitusvälineisiin ja -palveluihin ja niitä on kohdeltava tasapuolisesti niiden toimiessa markkinoilla; on tyytyväinen komission pääomamarkkinaunionia koskevaan toimintasuunnitelmaan, jolla pyritään parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää entistä monipuolisempia rahoitusvaihtoehtoja; painottaa, että pankkirahoituksen ja pääomarahoituksen mallien on täydennettävä toisiaan;

36.  palauttaa mieliin, että pk-yrityksille aiheutuu huomattavat kustannukset pääsystä pääomamarkkinoille, kuten laina- ja osakemarkkinoille; korostaa, että sääntelyn on oltava oikeasuhteista, jotta tietojen julkistamista ja listautumista koskevat vaatimukset eivät olisi pk-yrityksille liian monimutkaisia ja kuormittavia ja jotta voidaan vähentää niiden pääomamarkkinoille pääsyn kustannuksia; katsoo, että samalla ei kuitenkaan saa vaarantaa sijoittajien suojaa eikä systeemistä rahoitusvakautta; panee merkille pk-yrityksiä koskevan vähimmäistietojen julkistamisjärjestelmän komission ehdotuksessa uudeksi esiteasetukseksi; panee kuitenkin merkille, että sääntelyllä ei saisi luoda liian korkeita raja-aitoja siirryttäessä esimerkiksi yhdestä kokoluokasta seuraavaan tai pörssiyhtiöiden ja listaamattomien yhtiöiden välillä; katsoo tämän vuoksi, että suositeltavin olisi asteittainen lähestymistapa, jossa sääntelyvaatimuksia lisätään vaiheittain; viittaa tässä yhteydessä rahoitusmarkkinadirektiivi II:lla säänneltyihin pk-yritysten kasvumarkkinoihin ja kehottaa ottamaan tämän välineen käyttöön pikaisesti;

37.  painottaa, että pk-yritysten rahoitustietojen on oltava avoimia, standardoituja ja julkisia pankeille, sijoittajille, valvontaviranomaisille ja muille sidosryhmille, jotta ne voivat ymmärtää riskiprofiilin ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä vähentää rahoituskustannuksia; katsoo, että tässä yhteydessä voisi olla hyödyllistä perustaa eurooppalainen tietokanta, johon kerättäisiin tietoja pk-yritysten liiketoimintastrategioista ja rahoitustarpeista ja johon ne voisivat vapaaehtoisesti antaa ja päivittää tietojaan; kehottaa komissiota harkitsemaan yhtenäisen pk-yritysten tunnistenumeron käyttöönottoa; kiinnittää huomiota pankkeja ja pankkialan ulkopuolisia toimijoita yhdistävien rakenteiden mahdollisuuksiin tukea pk-yrityksiä; pitää myönteisenä pk-yrityksiä koskevaa komission tiedotusstrategiaa ja erityisesti eri jäsenvaltioissa vaihtoehtoista rahoitusta hakevien pk-yritysten sopivimman tuki- ja neuvontakapasiteetin tunnistamista, sekä parhaiden käytäntöjen esimerkkien edistämistä EU:n tasolla; pitää myös myönteisenä, että selvitetään mahdollisuuksia tukea Euroopan laajuisia tietojärjestelmiä, joiden avulla saatetaan yhteen pk-yritykset ja vaihtoehtoisen rahoituksen tarjoajat;

38.  muistuttaa, että tilinpäätösstandardit ovat ratkaisevan tärkeitä, koska niillä määrätään tavasta, jolla tiedot toimitetaan valvojille ja investoijille, ja koska yrityksiin kohdistuva hallinnollinen rasite perustuu sovellettaviin kirjanpitosääntöihin; panee merkille käynnissä olevan keskustelun pk-yritysten erityisten yhteisten tilinpäätösstandardien määrittämisen tarkoituksenmukaisuudesta ja toivoo, että asian käsittelyä jatketaan;

39.  korostaa uuden innovatiivisen rahoitusteknologian (FinTech) mahdollisuuksia pk-yritysten ja potentiaalisten sijoittajien yhteensaattamisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään FinTech-aloitteiden kehittämistä ja tutkimaan mahdollisia riskejä ja sitä, tarvitaanko asiassa unionin yhdenmukaista sääntelykehystä, tämän rajoittamatta innovointia;

40.  tuo esiin tarpeen edistää innovointia lainaohjelmien avulla; kannustaa pankkeja näkemään mahdollisuutena sen, että käytetään tällaisia innovatiivisia teknologioita; korostaa, että vaihtoehtoiset rahoituslähteet ovat hyviä ratkaisuja uusyrityksille, naispuolisille yrittäjille ja erityisesti innovatiivisille pk-yrityksille; kehottaa komissiota tutkimaan, onko vaihtoehtoisia rahoituslähteitä koskeva unionin yhdenmukaistettu sääntelykehys tarpeellinen ja mahdollinen, jotta voidaan lisätä tämäntyyppisen rahoituksen saatavuutta pk-yrityksille kaikkialla EU:ssa; muistuttaa, että jotta järjestelmä olisi tehokas, sekä pk-yrityksen että lainanantajan on oltava täysin tietoisia rahoitusmekanismiin liittyvistä mahdollisista riskeistä ja mahdollisuuksista; panee merkille, että joukkorahoitusta koskeva nykyinen lainsäädäntö ja säännöt vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä eivätkä vaikuta lisänneen rajat ylittävää toimintaa; on tyytyväinen komission arvioon joukkorahoituksen nykyisestä sääntelykehyksestä; tukee menettelyä, jossa harjoitetaan jatkuvaa markkinavalvontaa ja sääntelyn kehitystä ja edistetään samalla sääntelyn yhä tiiviimpää yhteensovittamista, parhaiden käytäntöjen jakamista ja rajat ylittävien investointien helpottamista; kehottaa samalla varmistamaan, ettei joukkorahoitusta tai vertaislainoja ylisäännellä ja sitä kautta haitata niiden kehitystä; kehottaa komissiota edistämään uusia yksityisen riskipääoman foorumeja, kuten mezzanine- eli välirahoitusta ja bisnesenkeleitä; kehottaa komissiota rohkaisemaan yksityisiä yrityksille annettavaan turvalliseen luottoon vertaislainojen tai vähittäisjoukkolainojen avulla; painottaa tarvetta varmistaa, että uudet rahoitusmuodot ovat täysin sovellettavan vero- ja rahoituslainsäädännön mukaisia, jotta niistä ei tule veronkierron tai taloudellisen salailun välineitä; painottaa tämän osalta tarvetta tarkistaa nykyistä lainsäädäntöä;

41.  panee merkille komission ehdotukset sääntelykehyksen luomisesta yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle (STS) arvopaperistamiselle ja pankkien vakavaraisuusvaatimusten kalibroinnille; panee merkille, että pk-yritysten arvopaperistamiseen voi liittyä sekä riskejä että hyötyjä; panee merkille näiden ehdotusten mahdollisen vaikutuksen pk-yritysten lainansaantiin pankeilta ja pk-yrityksiin tehtäviin investointeihin; korostaa, että asiaan liittyvien riskien on oltava avoimia ja on edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta;

42.  panee merkille, että kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön heterogeenisyys ja siihen liittyvä oikeudellinen epävarmuus muodostavat yhden pk-yrityksiin ja uusyrityksiin tehtävien rajat ylittävien investointien esteen; katsoo, että yksinkertaistetut ja yhdenmukaistetut säännöt tukisivat uusyrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä sekä parantaisivat EU:n liiketoimintaympäristöä; pitää siksi myönteisenä komission päätöstä puuttua asiaan lainsäädäntöehdotuksella, kuten se totesi pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassaan, ja odottaa tätä tulevaa ehdotusta; katsoo, että komission olisi tutkittava eri vaihtoehtoja EU:n maksukyvyttömyyttä koskevan kehyksen toteutukseen ja annettava jäsenvaltioille suosituksia, jotta ne voisivat hyväksyä ja panna täytäntöön tehokkaita ja avoimia maksukyvyttömyysmenettelyjä ja oikea-aikaista uudelleenjärjestelymenettelyä ja jotta ne voisivat poistaa pk-yritysten hallinnollisia ja sääntelyllisiä esteitä, kuten maakohtaisissa suosituksissa esitetään;

43.  korostaa riskipääomarahoituksen erityisesti listautumattomille aloitteleville yrityksille ja innovatiivisille pk-yrityksille tarjoamia mahdollisuuksia; panee merkille, että nämä markkinat ovat alikehittyneitä unionissa; on tyytyväinen komission aloitteeseen tarkistaa eurooppalaista riskipääomarahastoa (EuVECA) ja eurooppalaista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistunutta rahastoa (EuSEF) koskevaa lainsäädäntöä; painottaa lisäksi, että komission on kiireesti puututtava kansallisia rajoja noudattelevaan hajanaisuuteen koko unionin investointirahastosektorilla;

44.  korostaa yritys- ja tuloverorakenteiden suunnittelun ja mahdollisten verohelpotusten vaikutusta pk-yritysten sisäiseen rahoituskapasiteettiin; kiinnittää huomiota siihen, että monissa jäsenvaltiossa pk-yritysten ja joidenkin monikansallisten yritysten verotuksessa on suuria eroja, mikä vaikuttaa kielteisesti pk-yritysten kilpailukykyyn ja heikentää merkittävästi pk-yrityksille eri lähteistä myönnettävän rahoituksen vaikuttavuutta; painottaa, että joidenkin monikansallisten yhtiöiden epäreilujen verokäytäntöjen vuoksi pk-yritykset joutuvat maksamaan jopa 30 prosenttia enemmän veroja kuin jos sovellettaisiin reiluja verokäytäntöjä, mikä vaikuttaa niiden sisäiseen rahoituskapasiteettiin; pitää tässä suhteessa myönteisenä komission verojen kiertämisen estämistä koskevaa pakettia, jolla pyritään yksinkertaisempaan, tehokkaampaan ja oikeudenmukaisempaan verotukseen EU:ssa; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä oikeudenmukaiseen, tehokkaaseen ja avoimeen verotusjärjestelmään, joka houkuttelee rahoitusta ja investointeja, jotta voidaan parantaa pk-yritysten käynnistämis- ja kasvumahdollisuuksia; painottaa tarvetta ottaa käyttöön pk-yritysten rahoitusta koskevia poikkeuksia pääasiassa niiden käynnistysvaiheessa, jotta niillä on riittävästi varoja elinkaaren seuraavia vaiheita varten; painottaa, että tarvitaan veropolitiikkaa, joka keventää kokonaisverotaakkaa ja alentaa työn ja yritysten verotusta; pitää tärkeänä käsitellä velkarahoituksen painottamista verotuksessa;

45.  painottaa, että suora valtiontuki, joka ei vääristä kilpailun etuja, on toisinaan tarpeen tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi uusyrityksille, mikroyrityksille, ja pk-yrityksille tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi erityisesti silloin, kun sosioekonomiset olosuhteet eivät mahdollista muita rahoituslähteitä; painottaa julkisten järjestelmien ja pk-yritysten investointeja tukevien valtiontukijärjestelmien sekä uusien rahoitus- ja investointilaitosten syntymisen avoimuuden merkitystä;

46.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan ja hyödyntämään Sveitsissä vuonna 1934 perustetusta WIR-mallista saatuja kokemuksia lainanantojärjestelmänä pk-yritysten välillä ottaen huomioon, että WIR-järjestelmä toimii menestyksekkäästi makrotaloudellisena vakauttajana aikana, jolloin luottoa on vaikea saada, ja likviditeettikriisien yhteydessä;

47.  kehottaa komissiota antamaan Euroopan parlamentille vuotuisen kertomuksen täytäntöönpanoa koskevien aloitteiden tilasta ja sen vaikutuksesta unionin pk-yritysten rahoituksen saatavuuden paranemiseen; kehottaa komissiota sisällyttämään kertomukseen arvionsa strategisesta linjasta ja tarvittaessa suositeltavista muutoksista;

48.  kehottaa komissiota tutkimaan rakennerahastojen kaltaisia nykyisiä välineitä ja muita asiaan liittyviä ohjelmia sen osalta, onko niiden pk-yrityksille tarjoama rahoitusapu riittävää asetettuihin tavoitteisiin nähden, ja tarvittaessa tarkastelemaan niiden kriisiä lieventävää vaikutusta pk-yritysten kannalta;

49.  on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä kulttuurialan ja luovien toimialojen kasvulle, innovoinnille ja työllisyydelle sekä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle;

50.  korostaa, että lokakuussa 2013 julkaistun komission kyselyn ”Survey on access to finance for cultural and creative sectors” tuloksista kävi ilmi, että kulttuurialan ja luovien alojen yrityksillä on erittäin suuria vaikeuksia saada lainoja ja että niillä on arviolta 8–13,3 miljardin euron rahoitusvaje;

51.  tähdentää, että kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla työskenteli Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; korostaa edelleen, että kulttuuriala ja muut luovat toimialat muodostavat lähes 4,5 prosenttia Euroopan taloudesta, sillä miltei 1,4 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä tuottaa ja jakaa kulttuurisisältöä ja luovaa sisältöä kaikkialla Euroopassa, ja korostaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen työllisyys on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien, ne ovat yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Euroopan taloudessa ja ne muodostavat 4,2 prosenttia koko unionin bruttokansantuotteesta;

52.  on tietoinen siitä, että investointien houkuttelemiseksi alueille kulttuuri ja innovoinnit ovat keskeisiä tekijöitä; tähdentää, että kulttuurialan ja luovien toimialojen töitä tuskin siirretään ulkomaille, sillä ne kytkeytyvät erityiseen kulttuuriseen ja historialliseen osaamiseen, joka osaltaan auttaa säilyttämään erilaista perinteistä taide- ja käsiteollisuutta; korostaa, että on tärkeää tukea vähemmistökielillä tai vähemmän käytetyillä kielillä toimivia pk-yrityksiä, sillä ne vaalivat ja edistävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, ja korostaa, että on tärkeää tukea kulttuuriperinnön ja sen suojelun parissa työskentelevien nuorten perustamia startup-yrityksiä;

53.  painottaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen edistäminen ja niihin investoiminen auttavat luomaan uusia työpaikkoja ja torjumaan nuorisotyöttömyyttä, sillä varsin monet nuoret suorittavat opintoja kyseisillä aloilla; panee merkille, että tuoreen tutkimuksen mukaan kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla työskentelee enemmän 15–29-vuotiaita kuin millään muulla talouden alalla: 19,1 prosenttia kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöistä, kun taas talouden muilla aloilla tämänikäisten osuus on 18,6 prosenttia(18); kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan kulttuurisen ja luovan osaamisen kehittämistä ja perustamaan koulutusjärjestelmien, luovien toimialojen yritysten sekä kulttuuri- ja taidelaitosten välille liiketaitojen kehittämisverkostoja monialaisen lähestymistavan edistämiseksi; kannustaa unionia ja jäsenvaltioita ulottamaan lahjakkuuden ja taitojen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut myös kulttuurialaan ja muihin luoviin toimialoihin tarjoamalla esimerkiksi innovatiivisia ja joustavia apurahoja luovuuden, innovoinnin ja lahjakkuuden kehittämisen tueksi;

54.  huomauttaa, että komission vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksensaannin esteillä on aivan omanlaiset erityispiirteensä, sillä alan toimijoiden on vaikeampaa houkutella pääomaa ja investointeja, koska niillä on suppeat tietokannat, rahoituslähteistä ei ole saatavilla tietoja, niillä on puutteita liiketaidoissa, ne ovat riippuvaisia julkisista investointiohjelmista eikä niillä ole riittävästi tietoa, mikä johtuu ongelmista riskien arvioinnissa ja aineettoman omaisuuden, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien, arvon laskemisessa;

55.  painottaa siksi, että kulttuurialan ja luovien alojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan alakohtaisia ratkaisuja ja erityisesti asiantuntemusta arvioitaessa riskejä, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen, riippuvuuteen aineettomista oikeuksista sekä markkinakysynnän epävarmuuteen digitaalisen muutoksen aikana; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; pitää tärkeänä verotusta ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa yhdenmukaistettua unionin lainsäädäntökehystä, joka voisi houkutella investointeja ja rahoitusta kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille;

56.  on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä sen huomattavasta viivästyksestä huolimatta, sillä takausjärjestelmä vastaa keskeisellä tavalla kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla toimivien innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta, ja toteaa, että takausjärjestelmä kattaa mikroyrityksiä, pk-yrityksiä, pienempiä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä, ja se on yksi keskeisistä keinoista taata tekijöille oikeudenmukainen korvaus; pitää myönteisenä takausjärjestelmässä esitettyä aloitetta pankkiireille ja rahoituksen välittäjille suunnatusta integroidusta koulutusjärjestelmästä; suosittaa painokkaasti, että tarpeelliset toimet pannaan täytäntöön vuoden 2016 aikana komission alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti; muistuttaa, että rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain, ja toteaa, että rahoitusvajeella tarkoitetaan niiden investointien määrää, jotka menetetään, kun vakailla liiketoimintastrategioilla ja hyvillä riskiprofiileilla varustetut yhtiöt eivät joko saa lainaa tai päättävät olla hakematta sitä riittämättömien vakuuksien vuoksi;

57.  pitää myönteisenä unionin jäsenvaltioiden kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksen saatavuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän uutta raporttia, joka laadittiin avoimella koordinointimenetelmällä, ja korostaa, että komission on pantava täytäntöön raportin suositukset tehokkaampien ja innovatiivisempien välineiden kehittämiseksi ja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi;

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 24, 22.1.2016, s. 2.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0069.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0200.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0063.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0268.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0004.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0006.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0290.

(10)

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=CRE&reference=20160413&secondRef=ITEM-024&language=EN&ring=O-2016-000060.

(11)

EUVL L 48, 15.1.2011, s. 1.

(12)

EUVL L 124/36, 20.5.2003.

(13)

https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/other/art2_mb201407_pp79-97en.pdf.

(14)

EBA/OP/2016/04, 23.03.2016.

(15)

Komission vuotuinen pk-yrityksiä koskeva kertomus 2014/2015.

(16)

EKP:n kyselytutkimus ”Access to Finance of Enterprises in the euro area – April to September 2015”.

(17)

EKP:n kyselytutkimus ”Access to Finance of Enterprises in the euro area – April to September 2015”.

(18)

Cultural times – the first global map of cultural and creative industries, joulukuu 2015.


PERUSTELUT

Pk-yritykset ovat erilaisia ja tarvitsevat erilaisia rahoitusmuotoja

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) sekä markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset (Mid Cap) muodostavat huomattavan osan unionin taloudesta. Tämän vuoksi pk-yritysten rahoituksensaanti on ollut toimintapoliittisen ohjelman kestoaihe.

Pk-yrityksillä oli kriisin aikana pahempia vaikeuksia rahoituksensaannissa kuin suuremmilla yrityksillä. Tähän vaikuttivat osaltaan pk-yritysten suuri riippuvuus pankeista ja kriisistä johtuva pankkien luotonannon väheneminen. Tämän vuoksi pääomamarkkinaunionia koskevassa aloitteessa otettiin yhdeksi painopisteeksi pk-yrityksille tarjottavien rahoitusvaihtoehtojen monipuolistaminen.

Unionissa on hyvin erilaisia pk-yrityksiä. Eri jäsenvaltioissa on liiketoiminnaltaan, kooltaan, kehitysvaiheeltaan, rahoitusrakenteeltaan ja yhtiömuodoltaan eri tyyppisiä pk-yrityksiä. Myös eri maille ominaiset tekijät, joihin kuuluvat muun muassa taloudellinen toimintaympäristö, rakenteelliset tekijät, esimerkiksi lainsäädäntö, ja kulttuuriin liittyvät seikat, vaikuttavat paljon rahoituksen tarpeeseen ja siihen, mitä rahoitusvaihtoehtoja on saatavissa. Kaikki nämä pk-yrityksille ja eri maille ominaiset tekijät vaikuttavat pk-yritysten tuottavuuteen, kannattavuuteen ja riskiprofiiliin. Heterogeenisyys tarkoittaa myös sitä, että pk-yritysten rahoittaminen on erittäin monimutkaista. Yksittäisen tekijän vaikutusta on vaikea arvioida, koska tekijöitä on niin monta. Tämä on otettava huomioon kehitettäessä asianmukaisia politiikkatoimia pk-yrityksille tarkoitettujen kustannustehokkaiden rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamiseksi.

Esittelijä pitää tärkeänä tukea pk-yritysten rahoituksensaantia koko niiden elinkaaren ajan. Yrityksen luovuttaminen on merkittävä askel yritykselle. Pk-yrityksiä olisi tuettava soveltuvin toimenpitein niiden valmistellessa luovutusta. Näihin toimenpiteisiin voisivat lukeutua myös verokannusteet.

Pankkien pk-yrityksille myöntämät lainat

Pankkien myöntämät lainat ovat yhä pk-yritysten tärkein rahoituslähde. Lainan myöntäminen pk-yritykselle perustuu usein pitkään pankkisuhteeseen. Pankit, joilla on kyseiseen alueeseen ja paikkakuntaan liittyvää tietämystä, pystyvät parhaiten vastaamaan pk-yritysten erityisiin rahoitustarpeisiin. Pankeilla on asiantuntemusta pk-yritysten luottoriskien arvioimiseksi, ja ne voivat perustaa arvionsa yrityksen luottohistoriaan. Esittelijä korostaakin, että pankkilainakanavan huomioon ottaminen ja edistäminen on tehokkain tapa varmistaa ja parantaa pk-yritysten rahoituksensaantia. Tämän vuoksi esittelijä ilmaisee tukensa toimenpiteille, joilla parannetaan pankkijärjestelmän kykyä tarjota pk-yrityksille niiden tarvitsemaa rahoitusta.

Finanssikriisin välittömänä seurauksena on ollut, että pankkien vakavaraisuus- ja valvontakehystä on parannettu ja vahvistettu huomattavasti rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi. Vakavaraisuusasetus (CRR) ja vakavaraisuusdirektiivi (CRD IV) muodostavat yhdessä pankkeja varten laaditun uuden yhteisen sääntökirjan ytimen.

PK-yrityksille mahdollisesti koituvien haittojen lieventämiseksi otettiin käyttöön niin sanottu pk-tukikerroin. Vakavaraisuusasetuksen 501 artiklassa säädetään, että pk-yrityksiin liittyvistä vastuista johtuvaa luottoriskiä koskevat pääomavaatimukset on kerrottava kertoimella 0,7619. Tämä kerroin on tärkeä osa varmistettaessa ja edistettäessä pankkien luotonantoa pk-yrityksille. Kyseisen säännöksen meneillään oleva tarkistus on osa komission EPV:n avustuksella suorittamaa vakavaraisuuspaketin laajempaa tarkistusta. Tarkistuksessa arvioidaan myös kertoimen kokoa ja kynnysarvovaatimusta. Mahdollisiin politiikkatoimiin ryhdytään tarkistuksessa saatujen havaintojen perusteella. Esittelijä korostaa tukikertoimen merkitystä. Hänen mielestään olisi syytä tutkia, voidaanko kerroin muuttaa pysyväksi.

Esittelijä on tyytyväinen siihen, että komission pääomamarkkinaunionia koskevassa aloitteessa tunnustetaan pankkien pk-yrityksille myöntämän rahoituksen tärkeys. Esittelijä on sitä mieltä, että pankkirahoitus säilyy pk-yritysten enemmistön suosituimpana rahoitusvaihtoehtona myös tulevaisuudessa. Pk-yritysten rahoitusvaihtoehtoja on kuitenkin syytä monipuolistaa, jotta valinnan mahdollisuuksia on riittävästi.

Muut kuin pankit pk-yritysten täydentävinä rahoituslähteinä

Esittelijä kannattaa pääomamarkkinaunionia koskevassa toimintasuunnitelmassa tehtyjä ehdotuksia, joiden mukaan pk-yritysten olisi voitava hyödyntää paremmin erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Pk-yrityksillä on kuitenkin yhä edessään monenlaisia esteitä, jotka haittaavat markkinapohjaisten ja muiden innovatiivisempien rahoitustapojen käyttöä. Siksi esittelijä kannattaa komission aloitetta tutkia rajoituksia ja esteitä, jotka haittaavat pk-yrityksiä niiden pyrkiessä hyödyntämään pääomamarkkinoita. Kun nämä esteet on perusteellisesti analysoitu, komission on puututtava niihin ripeästi ja soveltuvin keinoin.

Pk-yritysten taloustietojen julkinen saatavuus on edellytyksenä niiden pääomamarkkinoille pääsylle. Sijoittajien on voitava arvioida sijoituksensa tuottavuutta ja riskiä riippumatta siitä, ovatko sijoittajat pankkeja, institutionaalisia sijoittajia vai piensijoittajia. Esittelijä korostaa, että on tärkeää varmistaa pk-yrittäjiä koskevien raportointi- ja tiedonantovaatimusten oikeasuhteisuus. Tällöin on otettava huomioon sekä pk-yritysten rahoitustarpeet että sijoittajien tietojen tarve.

Arvopaperistaminen voi tarjota mahdollisuuden lisätä pankkien kapasiteettia myöntää lainoja pk-yrityksille. Viime vuosina on käynnistetty useita erilaisia hankkeita arvopaperimarkkinoiden elvyttämiseksi. EU:n yksinkertaista, läpinäkyvää ja standardoitua arvopaperistamista (YLS) koskeva lainsäädäntöaloite on saanut kannatusta.

Listautumisesta aiheutuu huomattavia kuluja, jotka jo sinällään usein estävät pk-yrityksiä listautumasta. Listautuminen voitaisiin tehdä helpommaksi pk-yrittäjille, mutta tarjolla on myös muita tapoja, kuten julkinen liikkeeseenlasku.

Listautumattomille pk-yrityksille sopivia ratkaisuja voisivat olla joukkorahoitus ja vertaislainat. EU:n kansallinen pirstoutuminen voi olla esteenä tällaisten markkinoiden kehittymiselle. Esittelijän mielestä kannattaisikin tutkia unionin yhdenmukaistetun kehyksen tarjoamia hyötyjä. Jos tähän suuntaan mennään, sitä ennen on kuitenkin tarkasteltava yksityiskohtaisesti unionin ja jäsenvaltioiden nykyistä lainsäädäntöä.

Myös uusien innovatiivisten teknologioiden käyttö voi tarjota pk-yrityksille uudenlaisia rahoitusmahdollisuuksia. On tarkkaan arvioitava, millaista rahoituspalvelujen sääntelyä sijoittajansuojan ja rahoitusvakauden takaamiseksi tarvitaan.

Pk-yritysten on saatava enemmän tietoa täydentävistä markkinapohjaisista rahoituslähteistä. Esittelijän mielestä on äärimmäisen tärkeää, että pk-yrityksissä pystytään ymmärtämään näiden usein monimutkaisten ulkopuolisten rahoitusmuotojen kustannukset, hyödyt ja riskit. Finanssiosaamisen lisääminen pk-yrityksissä onkin edellytyksenä sille, että syntyy pääomamarkkinakulttuuri, jossa yrittäjä on halukas harkitsemaan pääomamarkkinaratkaisujen käyttöä.

Verotusjärjestelmällä on suuri vaikutus pk-yritysten sisäiseen rahoituskapasiteettiin. Esittelijä korostaa, että yksinkertainen, oikeudenmukainen ja tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yrityksille takaava verotusjärjestelmä on paras tapa varmistaa pk-yritysten kehittyminen. Esittelijä korostaa, että yritysverotuksen lisäksi myös tuloverotus on tärkeässä asemassa


VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 56 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Paloma López Bermejo, Fabio De Masi, Rina Ronja Kari, Miguel Viegas, Marisa Matias, Matt Carthy, Dimitrios Papadimoulis

Unionin pk-yritysten osuus unionin BKT:stä on yli puolet, niiden palveluksessa on noin 75 miljoonaa työntekijää, ja ne toimivat perustavana kiintopisteenä yksityistalouden ja paikallisten tuotannon välillä.

Kokonsa vuoksi pk-yritykset kärsivät suhteettomasti talouden heilahtelujen ja taantuman vaikutuksista. Ne ovat myös hyvin alttiita tuotantoa ja lainanantoa hallitsevien yksityisten oligopolien vaikutukselle.

Pääomamarkkinaunionin kaltaiset aloitteet pahentavat unionin pk-yritysten ongelmia myös rahoituksen saannin suhteen. Tämä johtuu siitä, että ne lisäävät talouden finansoitumista ja heikentävät vakautta sekä kasvua. Ne myös siirtävät makrotaloudellisen riskin suurilta rahoitusalan toimijoilta pk-yrityksille, joista tulee riippuvaisia entistä monimutkaisemmista ja vaikeaselkoisemmista rahoitusvälineistä.

Katsomme pk-yritysten ongelmien johtuvan samasta uusliberaalista politiikasta, joka vaikuttaa työntekijöihin koko EU:ssa. Siksi työntekijät hyötyisivät julkisten menojen lisäyksen aiheuttamasta kysynnän elpymisestä samoin kuin palkkojen ja työehtojen paranemisesta. Pk-yritysten rahoituksen saannin parantaminen edellyttää myös rahoitusalan vaikutusvallan rajoittamista julkisia pankkilaitoksia ja sääntelyä vahvistamalla. Näin voidaan varmistaa rahoitusalan julkinen valvonta ja luoda selkeä yhteys luotonannon ja reaalitalouden välillä.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.5.2016)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa

(2016/2032(INI))

Valmistelija: Zbigniew Kuźmiuk

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että sekä komissio että Euroopan keskuspankki ovat todenneet rahoituksen saatavuuden olevan pk-yritysten toiseksi suurin ongelma ja että näin ollen on erittäin tärkeää, että unionin talousarviolla helpotettaisiin pk-yritysten rahoituksen saantia ja markkinoille pääsyä niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta ja että sen avulla tarjottaisiin koko unionissa riittävän monipuolinen valikoima oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, joita tarvitaan yrityksen kasvu-uralla; korostaa, että Euroopan talouden selkärankana pk-yritykset edistävät osaltaan suuresti työpaikkojen ja kasvun luomista koko unionissa;

2.  toteaa, että rahoitusmarkkinoilla on yhä merkittäviä häiriöitä lainojen myöntämisessä, mikä koskee erityisesti nuorempien ja pienempien yritysten rahoittamista; toteaa myös, että eri jäsenvaltioiden väliset korkoerot ovat yhä liian suuret, mikä vaikeuttaa pk-yritysten lainansaantia erityisesti kriisistä eniten kärsivissä maissa, ja katsoo, että tämä asia olisi korjattava;

3.  toteaa, että pankkilainaus on edelleen unionin pk-yritysten tärkeimpiä rahoituslähteitä, ja kehottaa sen vuoksi luomaan terveen ja vakaan pankkialan, jotta tehostetaan pk-yritysten rahoituksen saantia; puoltaa tässä yhteydessä pk-yritysten tukikerrointa, joka olisi pantava pysyvästi täytäntöön, jotta varmistetaan, että säännöksissä noudatetaan suhteellisuusperiaatetta ja niissä otetaan huomioon pienten paikallisten pankkien rooli pk-yritysten rahoituksessa;

4.  toteaa, että nuorilla yrittäjillä ja erityisesti naisilla on lisäesteitä rahoituksen saannissa, ja korostaa, että olisi tehtävä enemmän heidän työpaikkojen luomista ja talouskasvun vauhdittamista koskevien voimavarojensa vapauttamiseksi; katsoo, että komission olisi pidettävä tätä Euroopan parlamentille toimittamissaan raporteissa onnistumisen tai epäonnistumisen mittarina;

5.  toteaa, että sellaisten jäsenvaltioiden pk-yritykset, joissa ei ole julkisia investointipankkeja, voivat olla epäedullisessa asemassa verrattuna yrityksiin maissa, joissa toimii julkisomisteisia investointipankkeja, sillä yleisen edun arviointi ei ole yksityisten pankkilaitosten ensisijainen tavoite;

6.  on tyytyväinen COSME-ohjelman, ensimmäisen erityisesti pk-yritysten hyödyksi perustetun unionin ohjelman, käyttöönottoon ja sen tuloksellisuuteen; katsoo ehdottomasti, että COSME-ohjelman nykyisiä määrärahoja sekä muiden hyvin toimivien EU:n rahoitusohjelmien kuten pk-välineen tai Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvan InnovFinin määrärahoja olisi lisättävä nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevien vuosien ajan, kuten parlamentti on jatkuvasti pyrkinyt tekemään; korostaa yrittäjyysvalmennus-, ohjaus- ja koulutustoimien merkitystä COSME-ohjelman kaikille väestöryhmille, erityisesti nuorille, naisille ja ikääntyneille yrittäjille, sukupuolten tasa-arvon edistämisessä;

7.  pitää myönteisenä, että ESIR-rahaston kolmen vuoden aikana aktivoimasta kokonaisrahoituksesta 75 miljardia euroa suunnataan pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille (mid-cap) yrityksille Euroopan investointirahaston kautta, jotta voidaan kattaa pk-yritysten perustellummat rahoitustarpeet; aikoo seurata tiiviisti sen rahoituksen aikaansaamaa vipuvaikutusta sekä rahoituksen maantieteellistä jakautumista; panee merkille pk-yrityksiä koskevan osuuden menestyksen ja kehottaa hyödyntämään tarvittaessa täysimittaisesti asetuksessa säädettyä joustolauseketta tämän osuuden kasvattamiseksi; kehottaa komissiota puuttumaan EU:n 28 jäsenvaltion epätasaisen maantieteellisen jakautumisen ongelmaan suunnitellessaan käyttöönotettavia uusia tuotteita;

8.  pitää myönteisenä ERI-rahastojen avaamista entistä enemmän pk-yrityksille sekä uusien niille omistettujen hankkeiden suunnittelua lievennystoimenpiteenä pk-yritysten rahoituksensaannin helpottamiseksi; muistuttaa rakennerahoituksen tärkeydestä pk-yrityksille muun muassa yksityisen lisärahoituksen houkuttelemiseksi; korostaa, että avustusrahoitus olisi säilytettävä, jos sillä on ratkaiseva ja tarpeellinen rooli innovaatioiden, kehittämisen ja tutkimuksen edistämisessä, jotka ovat erittäin tärkeitä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan tulevan taloudellisen menestyksen turvaamiseksi; muistuttaa rakennerahoituksen tärkeydestä, jos halutaan houkutella lisää yksityistä rahoitusta pk-yritysten hyväksi vähemmän kehittyneille, köyhemmille ja syrjäisemmille alueille erityisesti etelässä ja kaakossa sijaitsevissa jäsenvaltioissa, joihin on kiinnitettävä enemmän huomiota niiden korkeampien lainakorkojen vuoksi;

9.  antaa tukensa sille, että komissio käyttää enemmän rahoitusvälineitä, sillä näitä tarvitaan yksityisen ja julkisen sektorin lisäinvestointien mobilisoimiseksi sekä sellaisten tärkeiden kohderyhmien saavuttamiseksi kuin mikroyritykset ja pk-yritykset; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan mikroyritysten ja pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää näitä rahoitusvälineitä ja tarjoamaan niille valmennusapua sekä yritys- ja rahoitusneuvontaa;

10.  katsoo, että sääntöjä, joilla säännellään pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää näitä välineitä, olisi yksinkertaistettava entisestään ja niistä olisi tehtävä joustavampia; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään tämän saavuttamiseksi kaiken voitavansa; kehottaa myös jäsenvaltioita, alueellisia viranomaisia ja paikallisia elinkeinoelämän järjestöjä käyttämään saatavilla olevia EU:n rahoitusvälineitä pk-yritysten finanssiosaamisen lisäämiseksi;

11.  katsoo, että on tehostettava pienyrityksille ja -yrittäjille suunnattuja, erilaisia unionin rahoituksen saantimahdollisuuksia koskevia tiedotus- ja koulutuskanavia, jotta pienyritykset ja -yrittäjät saisivat tietoa kaikista käytettävissään olevista EU:n talousarvion rahoitusvälineistä, joita ovat esimerkiksi LIFE+ -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman alaiset rahoitusvälineet, yhteiskunnallisille yrityksille tarkoitetut yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot ja Euroopan investointipankin välineet, koska kyseiset rahoitusvälineet voivat tarjota niiden tarpeisiin kohdennetumpaa ja tarkoituksenmukaisempaa rahoitusta sen perusteella, millä toimialalla pk-yritys harjoittaa liiketoimintaansa; pitää tästä syystä myönteisenä, että pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamiseksi on luotu portaali, www.access2finance.eu;

12.  pitää Euroopan investointineuvontakeskuksen perustamista ilahduttavana keinona edistää eurooppalaista investointitukea mutta katsoo, että enemmän voitaisiin tehdä pk-yritysten opastamiseksi ja tukemiseksi asianmukaisen unionin rahoituksen saannissa;

13.  katsoo, että sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on edelleen kehitettävä ja laajennettava eurooppalaisten ”bisnesenkeleiden” verkostoja ja erilaisia keinoja lisätä joukkorahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia EU:ssa sen varmistamiseksi, ettei tämäntyyppisten yritysten selviytyminen riipu ainoastaan pankkien luotonannosta;

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.5.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean Arthuis, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, José Manuel Fernandes, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Sophie Montel, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Urmas Paet, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Daniele Viotti, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georgios Kyrtsos, Andrej Plenković, Ivan Štefanec, Nils Torvalds

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Laura Agea, Rainer Wieland


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.5.2016)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa

(2016/2032(INI))

Valmistelija: Marc Joulaud

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa pk-yritysten (mikroyritykset mukaan luettuina) keskeistä asemaa Euroopan talouden tukirankana ja kasvun ja työllisyyden tuottamisessa EU:n alueilla ja toteaa, että niiden osuus on kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista ja yli puolet EU:n yritysten luomasta lisäarvosta; korostaa, että rahoituksen saanti on yksi tärkeimmistä pk-yritysten perustamisen, kestävyyden, toimintakyvyn, kilpailukyvyn ja kasvun osatekijöistä yhdessä niiden maailmanmarkkinoille pääsyn kanssa; toteaa, että nykyisen kriisin aikana ja ilmapiirissä, jolle ovat tunnusomaisia muun muassa talousarvioon liittyvät rajoitteet, muun muassa suuri riippuvuus pankeista ja sijoittajien luottamuksen heikentyminen ovat estäneet varojen ohjautumista reaalitalouteen ja erityisesti pitkäaikaisiin sijoituksiin; painottaa, että tässä yhteydessä koheesiopolitiikka on yksi tärkeimmistä pk-yritysten tuen lähteistä ja tärkeä tekijä niiden taloudellisen toiminnan edistämisessä, uusien yritysten kehittämisessä, toiminnassa olevien yritysten tukemisessa ja yrittäjyystaitojen sekä yritysten toimintaympäristön parantamisessa;

2.  palauttaa mieliin pk-yritysten merkittävän tehtävän korkealaatuisten työpaikkojen luomisessa ja niiden mahdollisuudet edistää tulevaisuuteen suuntautuneita talouden aloja (kiertotalous mukaan lukien) ja katsoo, että ympäristöä säästävät julkiset hankinnat ovat asiaankuuluva väline näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että innovointimahdollisuudet olisi otettava huomioon ja että niitä olisi edistettävä kestävinä työmahdollisuuksina;

3.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joiden tarkoituksena on monipuolistaa pk-yritysten rahoituslähteitä ja helpottaa rahoituksen saatavuutta pk-yritysten luotto- ja takausjärjestelmien avulla, kun otetaan huomioon, että monet taloudellisesti merkittävät pk-yritykset eivät voi saada rahoitusta pankeilta tai muista lähteistä markkinoiden rakenteellisten ominaispiirteiden vuoksi; katsoo, että jäsenvaltioiden väliset korkoerot ovat edelleen melko suuret, mikä haittaa pk-yritysten luotonsaantia; korostaa, että EU:n rahoituksesta on tehtävä houkuttelevampaa pk-yritysten kannalta ja on parannettava reaalitalouden rahoittamista pääomamarkkinoiden kautta kehittämällä vaihtoehtoja pankkilainoille; katsoo näin ollen, että pääomamarkkinaunionia koskevat aloitteet olisi valmisteltava siten, että pk-yritysten pääoman hankkimiseen liittyviä transaktiokustannuksia alennetaan, ja että pääomamarkkinaunioniin liittyvissä säädösehdotuksissa ei saisi aiheuttaa kohtuutonta sääntelytaakkaa pk-yrityksille tai rajoittaa niitä etuja, joita yhtenäisten pääomamarkkinoiden luominen voisi tuoda tälle sektorille;

4.  katsoo, että sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden on jatkettava eurooppalaisten ”bisnesenkeleiden” verkostojen kehittämistä ja joukkorahoituksen tarjoamien mahdollisuuksien lisäämistä, jotta pk-yritysten kestävyys ei ole ainoastaan pankkien luotonannon varassa; kannustaa komissiota edistämään muun muassa alueiden tasolla sellaisten uusien rahoituspalvelujen tarjoajien perustamista, jotka tarjoavat rahoitusratkaisuja jo toiminnassa oleville yrityksille sekä uusyrityksille; huomauttaa, että komission ehdotus arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annettavaksi asetukseksi (COM(2015)0583) voi auttaa pk-yrityksiä saamaan pääomaa helpommin ja edullisemmin pääomamarkkinoilta vaihtoehtona pankkilainoille; korostaa, että FinTech on innovatiivinen taloudellinen teknologia, jolla voitaisiin lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta sallimalla sijoittajien ja pk-yritysten etsiä ja tunnistaa paremmin kohdennetumpia ja hyödyllisempiä kumppanuuksia;

5.  muistuttaa kuitenkin, että pankkien luotonanto on perinteisesti pk-yritysten tärkein ulkoisen rahoituksen lähde ja että alueelliset ja paikalliset pankit (osuuspankit mukaan luettuina) ja luottolaitokset ovat etulinjassa pk-yritysten rahoituksessa, sillä ne tuntevat paikallis- ja aluetalouden paremmin ja niillä on ainutlaatuisia menetelmiä paikallisten yritysten luottoriskin arviointiin; korostaa, että pankkiperusteisen ja markkinaperusteisen rahoitusmallin olisi oltava toisiaan täydentäviä ja olisi vältettävä asettamasta moninkertaisia sääntelyvaatimuksia ja -esteitä luottolaitoksille, esimerkiksi pienpankeille; korostaa pk-yritysten tukikertoimen merkitystä pankkien pk-yrityksille suunnatun luotonannon säilyttämiseksi ja lisäämiseksi sekä kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta luoda tästä pysyvä järjestely;

6.  muistuttaa, että julkisten ja yksityisten toimijoiden rinnakkaiseloon liittyy haasteita ja että joissakin jäsenvaltioissa intressit ja odotukset ovat alusta pitäen yhteensopimattomat ja molemmilta tahoilta puuttuu tarvittavaa tietoa; panee merkille, että näissä tapauksissa hallintoviranomaiset eivät tunne rahoitusmarkkinoita ja sen mekanismeja ja että yksityisillä sidosryhmillä ei ole tietoa sääntelystä, valtiontuesta ja julkisista hankinnoista;

7.  huomauttaa, että Eurooppa-neuvosto totesi jälleen 20.–21. maaliskuuta 2014, että Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi ensisijaisista tavoitteista kasvu- ja työllisyyspolitiikan kannalta, ja painotti tarvetta sisällyttää se kaikkiin EU:n politiikkoihin; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita tarjoamaan yritysystävällisen ympäristön, poistamaan tarpeettomat hallinnolliset, oikeudelliset (esim. epäjohdonmukaiset ohjeet) ja sääntelyyn liittyvät rasitteet, rakentamaan tehokkaan julkishallinnon ja nykyaikaisen infrastruktuurin, helpottamaan pk-yritysten ottamista mukaan tuotantoklustereihin ja tarjoamaan tehokkaita neuvontapalveluja; painottaa tarvetta taata tehostettu koordinointi, johdonmukaisuus ja synergiat kaikkien niiden EU:n investointipolitiikkojen, -välineiden ja -ohjelmien välillä, joilla tuetaan pk-yrityksiä ja joita ovat esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot), Horisontti 2020, COSME, Erasmus+, Life, Luova Eurooppa ja yhteiskunnallisille yrityksille tarkoitetut yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot sekä Euroopan investointipankin pk-yrityksille tarjoamat välineet; pitää myönteisenä Euroopan investointiohjelmaa (Junckerin suunnitelma) ja kiinnittää pk-yritysten huomiota Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR, erityisesti pk-yrityksiä koskeva osuus) tarjoamiin mahdollisuuksiin, vaikka tämä ohjelma ei saisi syrjäyttää koheesiopolitiikkaa tärkeimpänä pk-yritysten tukivälineenä EU:ssa ja näin ollen sen olisi jatkossakin oltava täydentävä suhteessa ERI-rahastoihin;

8.  korostaa, että sääntöjen monimutkaisuudesta ja ERI-rahastojen rahoituksen saantiin liittyvästä, yrityksen kokoon nähden kohtuuttomasta byrokratian määrästä sekä rahoituspyyntöjen kohtuullisessa ajassa tapahtuvan käsittelyn esteistä ja maksujen viivästymisistä aiheutuvat kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pk-yrityksiin; kehottaa yksinkertaistamaan menettelyjä ja kiinnittämään asianmukaista huomiota tarpeeseen torjua petoksia ja virheitä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä koheesiopolitiikan yksinkertaistamisen korkean tason työryhmän toimintaa; toteaa, että paikallisten ja alueellisten kehittämiselinten on helpotettava pk-yritysten mahdollisuuksia käyttää uusiutuvia välineitä; kehottaa komissiota selventämään, miten ERI-rahastoja ja valtiontukia koskevat säännöt toimivat rinnakkain, erityisesti silloin, kun sosioekonomiset olosuhteet eivät mahdollista muun rahoituslähteen käyttöä; muistuttaa, että pk-yritykset ovat valtiontukien saannissa usein epäedullisessa asemassa suuriin yrityksiin nähden;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota edistämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa tiedon levittämiseen ja neuvonnan antamiseen kaikista EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista (mukaan lukien pankkiunioni, pääomamarkkinaunioni ja lisäksi ERI-rahastot, mukaan luettuna rahoituksen saamista ja jakamista koskevat ehdot) Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla investoijille, valvojille ja muille sidosryhmille; korostaa, että Yritys-Eurooppa-verkosto on tärkeä tietolähde pk-yrityksille ja uusyrityksille EU:n rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisestä; on tyytyväinen komission pk-yrityksiä koskevaan tiedotusstrategiaan;

10.  pitää tärkeänä, että kerätään tietoja markkinoiden vastaamisesta tiettyihin muutoksiin (esim. uudet hallinnointikustannukset ja maksut) tulevaisuuden päätöksenteon tukemiseksi;

11.  korostaa, että kokoa lukuun ottamatta pk-yritykset ovat keskenään erilaisia ja monet eri tekijät määrittävät niiden rahoitustarpeita ja sitä, miten helposti ne pystyvät hankkimaan rahoitusta, esimerkiksi se, mille alueelle ne ovat sijoittautuneet (esim. suurkaupunki-, kaupunki-, maaseutu- tai reuna-alue, harvaan asuttu alue, rajatylittävä alue, vuoristo-, saaristo-, syrjäseutu- tai kaikkein syrjäisin alue), niiden oikeudellinen muoto, sosioekonominen ympäristö ja rahoitusrakenne, liiketoimintasektori ja se, missä kehitysvaiheessa yritys on, erityisesti sen kansainvälistymisaste; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia ottamaan nämä tekijät huomioon ehdottaessaan kustannustehokkaita rahoitusjärjestelyjä, joissa erityisesti hyödynnetään mahdollisuuksia yhdistää tukia ja rahoitusvälineitä, jotka on mukautettu erityyppisten pk-yritysten tarpeisiin (esim. mikroyritykset, uusyritykset, toimintaansa laajentavat yritykset ja perhe-, käsiteollisuus- tai teollisuusyritykset) ja joissa ei ole tarpeen ottaa huomioon sen verorasitteen suuruutta ja sitä investoijien ja pankkien luotonantohaluttomuutta, jotka kohdistuvat joihinkin näistä pk-yrityksistä;

12.  katsoo, että rahoitusmarkkinoilla on yhä merkittäviä häiriöitä luotonannossa, mikä koskee erityisesti uusien ja pienten yritysten rahoittamista; muistuttaa tarpeesta tehostaa toimia sukupuolten välisen kuilun kuromiseksi umpeen, kuten eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act -aloitteessa todettiin, ja kannustaa naisten osallistumista yrityksiin, uusyrityksiin ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan, erityisesti kun käytetään ERI-rahastoja; pitää välttämättömänä tukea maaseutualueiden naisille ja nuorille suunnattuja liiketoimintahankkeita ja siten edistää työpaikkojen luomista, tulojen kasvattamista ja maaseudun väestökadon torjumista;

13.  pyytää komissiota esittämään kertomuksen tai tutkimuksen varojen käyttöönotosta eri puolilla Eurooppaa ja sisällyttämään siihen maakohtaisen alueellisen analyysin sekä analyysin varojen saatavuuden ja käyttöönoton välisistä eroista vähemmän kehittyneillä alueilla, siirtymäalueilla ja kehittyneemmillä alueilla;

14.  kannustaa nuorten korkean työttömyysasteen vuoksi siihen, että nuorempien sukupolvien yrittäjähenkeä edistetään, ja muistuttaa näin ollen tarpeesta kehittää yrittäjyyskasvatusta koulujen ja yliopistojen opetusohjelmissa Small Business Act -aloitteessa esitetyn lähestymistavan mukaisesti; kehottaa jäsenvaltioita edistämään riskinotto- ja pääomamarkkinakulttuuria; muistuttaa, että pk-yrityksille annettava talousvalistus ja niiden finanssiosaaminen ovat avainasemassa, jos halutaan lisätä pääomamarkkinaratkaisujen käyttöä ja hyväksyntää, koska ne mahdollistavat kustannusten, hyötyjen ja toimintaan liittyvien riskien paremman arvioinnin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.5.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Steeve Briois, Rosa D’Amato, Iratxe García Pérez, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Younous Omarjee, Stanislav Polčák, Julia Reid, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Salvatore Cicu, Ivana Maletić, Miroslav Mikolášik, Sophie Montel, Dimitrios Papadimoulis, Tonino Picula, Maurice Ponga, Branislav Škripek, Davor Škrlec, Hannu Takkula, Damiano Zoffoli, Milan Zver


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.6.2016)

talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

pk-yritysten rahoituksen saatavuudesta ja pk-yritysten rahoituksen monimuotoisuuden lisäämisestä pääomamarkkinaunionissa

(2016/2032(INI))

Valmistelija: Luigi Morgano

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  on tietoinen mikro- ja pk-yritysten kasvavasta merkityksestä tarkasteltaessa kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen sijoituksia, kasvua, innovointia ja työllisyyttä sekä niiden ratkaisevasta roolista kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä;

2.  korostaa, että lokakuussa 2013 julkaistun komission kyselyn ”Survey on access to finance for cultural and creative sectors” tuloksista kävi ilmi, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen yrityksillä on erittäin suuria vaikeuksia saada lainoja ja että niillä on arviolta 8–13,3 miljardin euron rahoitusvaje;

3.  tähdentää, että kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla työskenteli Eurostatin tilastojen mukaan 2,9 prosenttia unionin työvoimasta eli 6,3 miljoonaa ihmistä vuonna 2014, mikä vastaa pankki- ja vakuutusalalla työskentelevien ihmisten määrää; korostaa edelleen, että kulttuuriala ja muut luovat toimialat muodostavat lähes 4,5 prosenttia Euroopan taloudesta, sillä miltei 1,4 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä tuottaa ja jakaa kulttuurisisältöä ja luovaa sisältöä kaikkialla Euroopassa, ja korostaa, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen työllisyys on lisääntynyt jatkuvasti vuodesta 2008 lähtien, ne ovat yksi nopeimmin kasvavista toimialoista Euroopan taloudessa ja ne muodostavat 4,2 prosenttia koko unionin bruttokansantuotteesta;

4.  on tietoinen, investointien houkuttelemiseksi alueille kulttuuri ja innovoinnit ovat keskeisiä tekijöitä; tähdentää, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen töitä tuskin siirretään ulkomaille, sillä ne kytkeytyvät erityiseen kulttuuriseen ja historialliseen osaamiseen, joka osaltaan auttaa säilyttämään erilaista perinteistä taide- ja käsiteollisuutta; korostaa, että on tärkeää tukea vähemmistökielillä tai vähemmän käytetyillä kielillä toimivia pk-yrityksiä, sillä ne vaalivat ja edistävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, ja korostaa, että on tärkeää tukea kulttuuriperinnön ja sen suojelun parissa työskentelevien nuorten perustamia startup-yrityksiä;

5.  painottaa, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen edistäminen ja niihin investoiminen auttavat luomaan uusia työpaikkoja ja torjumaan nuorisotyöttömyyttä, sillä varsin monet nuoret suorittavat opintoja kyseisillä aloilla; panee merkille, että tuoreen tutkimuksen mukaan kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla työskentelee enemmän 15–29-vuotiaita kuin millään muulla talouden alalla: 19,1 prosenttia kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen työntekijöistä, kun taas talouden muilla aloilla tämänikäisten osuus on 18,6 prosenttia(1); kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan kulttuurisen ja luovan osaamisen kehittämistä ja perustamaan koulutusjärjestelmien, luovien toimialojen yritysten sekä kulttuuri- ja taidelaitosten välille liiketaitojen kehittämisverkostoja monialaisen lähestymistavan edistämiseksi; kannustaa unionia ja jäsenvaltioita ulottamaan lahjakkuuden ja taitojen kehittämiseen tähtäävät ratkaisut myös kulttuurialaan ja muihin luoviin toimialoihin tarjoamalla esimerkiksi innovatiivisia ja joustavia apurahoja luovuuden, innovoinnin ja lahjakkuuden kehittämisen tueksi;

6.  huomauttaa, että komission vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin esteillä on aivan omanlaiset erityispiirteensä, sillä alan toimijoiden on vaikeampaa houkutella pääomaa ja investointeja, koska niillä on suppeat tietokannat, rahoituslähteistä ei ole saatavilla tietoja, niillä on puutteita liiketaidoissa, ne ovat riippuvaisia julkisista investointiohjelmista eikä niillä ole riittävästi tietoa, mikä johtuu ongelmista riskien arvioinnissa ja aineettoman omaisuuden, kuten teollis- ja tekijänoikeuksien, arvon laskemisessa;

7.  painottaa siksi, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksensaannin helpottamiseksi tarvitaan alakohtaisia ratkaisuja, nimittäin asiantuntemusta niiden riskien arvioimisessa, jotka liittyvät aineellisten vakuuksien puuttumiseen, riippuvuuteen aineettomista oikeuksista sekä markkinakysynnän epävarmuuteen digitaalisen muutoksen aikana; panee merkille, että tätä asiantuntemusta tarvitaan niin mikro- ja pk-yrityksissä kuin rahoituslaitoksissakin; painottaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia voidaan käyttää vakuuksina; tähdentää sellaisen verotusta ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan yhdenmukaistetun unionin lainsäädäntökehyksen merkitystä, joka voisi houkutella investointeja ja rahoitusta kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pk-yrityksille;

8.  tähdentää, että unionin ja jäsenvaltioiden välistä vuorovaikutusta on parannettava ja jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa on helpotettava, ja ehdottaa tietojen tarkempaa analysointia, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen tarjoamista investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksista, kuten digitalisoinnin edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä;

9.  on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelman takausjärjestelmän käynnistämisestä sen huomatavasta viivästyksestä huolimatta, sillä takausjärjestelmä vastaa keskeisellä tavalla kulttuurialalla ja muilla luovilla toimialoilla toimivien innovatiivisten ja kestävien hankkeiden kiireelliseen tarpeeseen saada lainarahoitusta , ja toteaa, että takausjärjestelmä kattaa mikroyrityksiä, pk-yrityksiä, pienempiä voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä, ja se on yksi keskeisistä keinoista taata tekijöille oikeudenmukainen korvaus; pitää myönteisenä takausjärjestelmässä esitettyä aloitetta pankkiireille ja rahoituksen välittäjille suunnatusta integroidusta koulutusjärjestelmästä; suosittaa painokkaasti, että tarpeelliset toimet pannaan täytäntöön vuoden 2016 aikana komission alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti; muistuttaa, että rahoitusvajeen odotetaan komission ennakkoarvion mukaan olevan yli miljardi euroa vuosittain, ja toteaa, että rahoitusvajeella tarkoitetaan niiden investointien määrää, jotka menetetään, kun vakailla liiketoimintastrategioilla ja hyvillä riskiprofiileilla varustetut yhtiöt eivät joko saa lainaa tai päättävät olla hakematta sitä riittämättömien vakuuksien vuoksi;

10.  pitää myönteisenä unionin jäsenvaltioiden kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoituksen saatavuutta käsittelevän asiantuntijaryhmän uutta raporttia, joka laadittiin avoimella koordinointimenetelmällä, ja korostaa, että komission on pantava täytäntöön raportin suositukset tehokkaampien ja innovatiivisempien välineiden kehittämiseksi ja rahoituksen saatavuuden helpottamiseksi;

11.  ehdottaa, että kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen rahoitusvajetta tasapainotetaan lisäämällä yksityisen sektorin kiinnostusta, mitä varten unioni tarvitsee sääntelykehystä, joka antaa mahdollisuuden rajatylittävälle oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle unionissa;

12.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että tilanteessa, jossa kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen julkista rahoitusta leikataan, unioni ja sen jäsenvaltiot, alueelliset ja autonomiset hallinnot sekä viranomaiset luovat edellytykset kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten suoralle pääsylle pääomamarkkinoille, toimivat kuluttajien, tekijöiden, jakelijoiden ja kustantajien yhteisen edun mukaisesti ja lisäävät rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusmenetelmiä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat lahjoitukset, joukkorahoituksen, bisnesenkelit, vertaislainat, riskipääomarahoituksen, verovähennykset, riskipääomarahoituksen ja julkisten takuujärjestelmien kehittämisen; panee merkille, että on tärkeää selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön julkiset innovaatiohankinnat Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa erityisesti tarjoamalla kannustimia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien luomiselle; painottaa, että tarjolla olevia rahoituslähteitä koskevien tietojen olisi oltava saatavilla ja helposti käytettävissä;

13.  panee merkille, että asiantuntemusta koskevien valmiuksien parantamisen ja luottoriskien suojaamisen ohella rahoituksen välittäjät ehdottavat Euroopan investointirahaston käyttöä koskevassa hakemuksessaan edistämistoimia, joilla autetaan rahoittamaan mikro- ja pk-yritysten ja tietyin ehdoin myös kulttuurialan julkisten laitosten kestäviä ja innovatiivisia hankkeita;

14.  pitää myönteisenä komission kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen meneillään olevaa joukkorahoitushanketta ja toteaa, että alan rahoituksen hyvien käytäntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden toiminta- ja sääntelykehysten olisi painotettava palkintopohjaista ja lahjoituspohjaista joukkorahoitusta, joita luovien toimialojen pk-yritykset käyttävät kaikkein eniten;

15.  ottaa huomioon, että ohjelmakauden 2014–2020 yhtenä tavoitteena on parantaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden unionin ohjelmien yhteentoimivuutta, ja katsoo, että tavoitteen saavuttamiseksi voidaan tehdä vielä paljon enemmänkin, varsinkin ERASMUS+- ja Luova Eurooppa -ohjelmien kohdalla, joihin viitataan yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen(2) liitteessä I olevassa 4.6 ja 6.4 kohdassa, kun annetaan parempaa tietoa EU:n laajuisesti ja sitoudutaan voimakkaammin täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja niiden alueilla;

16.  korostaa vaihto-ohjelmien ja erityisesti ammatillisen koulutuksen alalla tapahtuvan liikkuvuuden merkitystä, sillä ne mahdollistavat erilaisten liiketoimintojen välisen yhteistyön, yhdistävät luovuuden ja liiketaidot sekä antavat osallistujille mahdollisuuden ymmärtää paremmin yritysten todellisia tarpeita; kehottaa siksi laajentamaan kulttuurialan ja muiden luovien toimialojen pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia korkealuokkaisten liikkuvuusmahdollisuuksien tarjoamiseksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Mircea Diaconu, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Michaela Šojdrová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Rosa D’Amato, Sylvie Goddyn, Ilhan Kyuchyuk, Ernest Maragall, Emma McClarkin, Hannu Takkula

(1)

Cultural times – the first global map of cultural and creative industries, joulukuu 2015.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320); Liite 1: Yhteinen strategiakehys, ibid., s. 412.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.6.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

8

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gerolf Annemans, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Markus Ferber, Jonás Fernández, Neena Gill, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Barbara Kappel, Othmar Karas, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Olle Ludvigsson, Notis Marias, Fulvio Martusciello, Marisa Matias, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Paul Tang, Michael Theurer, Marco Valli, Cora van Nieuwenhuizen, Beatrix von Storch, Jakob von Weizsäcker, Pablo Zalba Bidegain, Marco Zanni, Sotirios Zarianopoulos

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, José Manuel Fernandes, Ashley Fox, Ildikó Gáll-Pelcz, Sophia in ‘t Veld, Ramón Jáuregui Atondo, Syed Kamall, Krišjānis Kariņš, Paloma López Bermejo, Siegfried Mureşan, Michel Reimon, Antonio Tajani, Lieve Wierinck

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö