Menettely : 2015/2324(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0226/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0226/2016

Keskustelut :

PV 12/09/2016 - 19
CRE 12/09/2016 - 19

Äänestykset :

PV 13/09/2016 - 4.17
CRE 13/09/2016 - 4.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0336

MIETINTÖ     
PDF 433kWORD 208k
13.7.2016
PE 580.480v03-00 A8-0226/2016

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Mercedes Bresso

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 192 artiklan, 265 artiklan 5 kohdan ja 174 artiklan,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2015)0366) sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman ja analyysiasiakirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus)(1),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(3),

–  ottaa huomioon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta annettuun tiedonantoon liittyvän 28. heinäkuuta 2015 julkaistun toimintasuunnitelman (SWD(2015)0147),

–  ottaa huomioon 19. ja 20. joulukuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 28. heinäkuuta 2015 annetun komission kertomuksen Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (SWD(2015)0147) sekä asiaa koskevat 19. ja 20. joulukuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon Alppien aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa koskevasta komission tiedonannosta (COM(2015)0366),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin makroaluestrategiasta (CDR 2994/2014),

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä: nykyiset käytännöt ja tulevaisuudennäkymät erityisesti Välimeren alueella(4),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman Alppeja koskevien EU:n makroaluestrategioiden kehityksestä(5),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission kertomuksen makroaluestrategioiden hallintotavasta (COM(2014)0284),

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2011 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan aluepolitiikan panoksesta Eurooppa 2020 -strategian mukaisessa kestävässä kasvussa (COM(2011)0017),

–  ottaa huomioon tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ja direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/52/EU,

–  ottaa huomioon tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 27. kesäkuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/42/EY,

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/370/EY tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon Brdossa Sloveniassa 25. ja 26. tammikuuta 2016 pidetyn Alppien aluetta koskevan Euroopan unionin strategian aloituskonferenssin,

–  ottaa huomioon Innsbruckissa 17. syyskuuta 2014 pidetyn Alppien aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa käsitelleen sidosryhmien konferenssin,

–  ottaa huomioon Milanossa 1. ja 2. joulukuuta 2014 pidetyn Alppien aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa käsitelleen sidosryhmien konferenssin,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 1996 tehdyn neuvoston päätöksen (96/191/EY) Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen solmimiseksi (Alppeja koskeva yleissopimus),

–  ottaa huomioon komission laatiman yhteenvedon Alppien aluetta koskevaa Euroopan unionin strategiaa koskevasta julkisesta kuulemisesta,

–  ottaa huomioon Grenoblessa 18. lokakuuta 2013 hyväksyttyyn Alppien aluetta koskevan eurooppalaisen strategian kehittämistä käsittelevään poliittiseen päätöslauselmaan sisältyvät sidosryhmien näkemykset,

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston (osasto B – rakenne- ja koheesiopolitiikka) tammikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen makroalueiden uudesta roolista Euroopan alueellisessa yhteistyössä (”New Role of Macro-Regions in European Territorial Cooperation”),

–  ottaa huomioon 1. huhtikuuta 2009 julkaistun komission valkoisen kirjan ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä” (COM(2009)0147),

–  ottaa huomioon komission innovaatiounionin tulostaulun vuodeksi 2015,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen” (COM(2013)0249),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellisesta yhteistyöstä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2014 antaman ohjeen ”Enabling synergies between European Structural and Investment Funds, Horizon 2020 and other research, innovation and competitiveness-related Union programmes”,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon Innsbruckissa 17. syyskuuta 2014 aiheesta ”Alppien aluetta koskeva EU:n strategia” pidetyn kokouksen,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin makroaluestrategiasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0226/2016),

A.  katsoo, että sopusointuisen kehityksen edistämiseksi on lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koko EU:ssa;

B.  toteaa, että makroaluestrategiat ovat tällä hetkellä keskeinen keino taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen edistämiseksi; toteaa, että näitä strategioita tuetaan kolmen kiellon periaatteen mukaisesti eli ei uusia säädöksiä, ei uutta rahoitusta eikä uusia toimielimiä;

C.  toteaa, että Alppien aluetta koskeva makroaluestrategia voi auttaa kääntämään taloudellisen taantuman suunnan investoinneilla, jotka kohdistuvat tutkimukseen, innovointiin sekä yrittäjyyden tukemiseen siten, että otetaan huomioon alueen ainutlaatuiset ominaisuudet ja arvot;

D.  toteaa, että makroalueellisten strategioiden tavoitteeksi olisi asetettava eri alueiden yhteisten tavoitteiden saavuttamisen parantaminen vapaaehtoisuuteen ja koordinointiin perustavalla tavalla, joka ei aiheuta lisäsääntelyä;

E.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos etenee Alppien alueella maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin ja aiheuttaa siten entistä useammin luonnonkatastrofeja, kuten lumivyöryjä ja tulvia;

F.  toteaa, että makroaluestrategioiden tavoitteena on resurssien määrittäminen ja alueiden yhteisen kehityspotentiaalin hyödyntäminen;

G.  toteaa, että makroaluestrategiat edustavat monitasoisen johtamisen mallia, jossa paikallista, alueellista ja kansallista tasoa edustavien sidosryhmien osallistuminen on olennaisen tärkeää strategioiden onnistumisen kannalta; toteaa, että eri makroalueiden välistä yhteistyötä olisi edistettävä, jotta parannetaan toimintapolitiikkojen johdonmukaisuutta unionin tavoitteiden mukaisesti;

H.  toteaa, että makroaluestrategioiden avulla voidaan edistää rajatylittävien strategioiden ja kansainvälisten hankkeiden kehittämistä koko aluetta hyödyttävien yhteistyöverkostojen luomiseksi;

I.  katsoo, että Alppien alueen alueelliset identiteetit ja kulttuuriperintö sekä erityisesti kansankulttuurit ja -perinteet tarvitsevat erityistä suojelua;

J.  ottaa huomioon, että Alppien alueiden hyväksymä alhaalta ylöspäin suuntautuva vahva lähestymistapa on johtanut Alppien aluetta koskevan Euroopan unionin strategian kehittämiseen, ja toteaa, että strategialla pyritään vastaamaan tehokkaasti koko Alppien alueen yhteisiin haasteisiin;

K.  ottaa huomioon, että Alppien alueella on tärkeä rooli jäsenvaltioiden talouskehityksen kannalta ja että se tuottaa lukuisia ekosysteemipalveluita läheisille kaupunki- ja kaupunkiseutualueille;

L.  ottaa huomioon, että Alppien aluetta koskeva makrostrategia vaikuttaa noin 80 miljoonaan ihmiseen 48 alueella seitsemässä maassa, joista viisi (Italia, Itävalta, Ranska, Saksa ja Slovenia) on EU:n jäsenvaltioita ja kaksi EU:n ulkopuolisia maita (Liechtenstein ja Sveitsi);

M.  toteaa, että Alppien aluetta koskevan EU:n strategian on sovitettava yhteen ympäristön kestävyys ja talouskehitys luonnonympäristöalueella, joka on myös huomattava matkailukohde;

N.  ottaa huomioon, että väestökato on joidenkin Alppien alueiden suurin ongelma ja etteivät useimmat Alppien alueen asukkaat voi ansaita elantoaan ainoastaan Alpeille suuntautuvasta matkailusta, minkä vuoksi heidän on jatkettava maatalouden, metsätalouden ja muiden ympäristöystävällisten teollisuudenalojen ja palveluiden kehittämistä;

O.  toteaa, että strategiaan kuuluvien alueiden välillä on huomattavia eroja, minkä vuoksi politiikan ja sektoreiden toimintaa on tarpeen koordinoida sekä eri alueiden kesken (horisontaalisesti) että yksittäisten alueiden sisällä (vertikaalisesti);

P.  ottaa huomioon, että Alppien alueella on ainutlaatuisia maantieteellisiä ja luonnollisia ominaispiirteitä ja että se on toisiinsa liittyvistä alueista muodostuva makroalue ja kauttakulkualue, jolla on huomattava kasvupotentiaali; ottaa huomioon, että tarvitaan erityisiä vastauksia haasteisiin, jotka aiheutuvat ympäristöön, väestökehitykseen, liikenteeseen, matkailuun ja energiaan liittyvistä ongelmista sekä kausiluontoisuudesta ja monialaisuudesta; toteaa, että koordinoidulla aluesuunnittelulla voitaisiin saavuttaa parempia tuloksia sekä edistää Alppien ja Alppien laitamilla sijaitsevien alueiden alueellista yhteenkuuluvuutta;

Q.  toteaa, että Alppien alue toimii Euroopan ”vesitornina” ja että vuorten juurilla sijaitsevat alueet saavat kesäisin jopa 90 prosenttia vedestään Alpeilta; ottaa huomioon vesivarojen merkityksen vesivoiman tuotannon, viljelymaiden kastelun, metsien kestävän hallinnan, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman säilyttämisen sekä juomaveden saannin kannalta; pitää olennaisen tärkeänä, että Alppien jokien vedenlaatu ja matala vedenkorkeus säilytetään ja löydetään oikeanlainen tasapaino paikallisen väestön etujen ja ympäristöä koskevien tarpeiden välillä;

R.  toteaa, että Alppien aluetta halkovat rajat ja että näiden esteiden purkaminen on välttämätöntä tämän alueen yhteistyölle, henkilöiden, palvelujen, tavaroiden ja pääoman vapaalle liikkuvuudelle ja siten taloudelliselle, sosiaaliselle ja ekologiselle vuorovaikutukselle; toteaa, että Alppien aluetta koskeva strategia tarjoaa myös mahdollisuuden vahvistaa rajatylittävää yhteistyötä, luoda ihmisiä ja taloudellista toimintaa yhdistäviä siteitä ja verkostoja sekä purkaa siten rajoja ja näiden luomia esteitä;

S.  ottaa huomioon, että komissio korostaa Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta antamassaan tiedonannossa, että Alppien läpi kulkevan liikenteen vaikutuksia on vähennettävä Alppien ekologisen perinnön säilyttämiseksi ja että on tärkeää panna täytäntöön strategia, jolla saadaan aikaan entistä terveellisempi ja paremmin säilynyt elinympäristö alueen asukkaille;

T.  ottaa huomioon, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on perusoikeus ja välttämätöntä erityisesti raja-alueilla taloudellisen, sosiaalisen, alueellisen ja ympäristöllisen yhteenkuuluvuuden sekä vahvan ja kestävän kilpailukyvyn tavoitteiden sekä tasaveroista työllistymismahdollisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

U.  ottaa huomioon, että Alppien aluetta koskeva EU:n strategia kattaa sen ytimessä sijaitsevat vuoristoalueet ja Alppien laitamilla sijaitsevat alueet, mukaan lukien suurkaupunkialueet, joita yhdistävät tiivis vuorovaikutus ja toiminnalliset suhteet, mikä vaikuttaa taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kehitykseen;

V.  toteaa, että alueen suojellut ekosysteemit ja palvelut voivat tarjota perustan laajalle taloudelliselle toiminnalle siten, että korostetaan maa- ja metsätaloutta, matkailua ja energiataloutta ja otetaan huomioon alueen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen;

W.  ottaa huomioon, että Alppien aluetta koskeva Euroopan unionin strategia voi ensimmäisenä vuoristoalueiden makroaluetason strategiana toimia mallina ja inspiraation lähteenä muille EU:n vuoristoalueille;

X.  toteaa, että EU:n aiemmat makroaluestrategiat ovat osoittaneet tämänkaltaiset yhteistyöjärjestelyt onnistuneiksi ja antaneet arvokasta kokemusta uusien makroaluestrategioiden laatimista varten;

Yleisiä huomioita ja hallinto

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta sekä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa; katsoo tämän olevan askel eteenpäin kyseisen alueen kehittämiseksi Eurooppa 2020 -strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan tavoitteen mukaisesti; huomauttaa, että strategialla ja toimintasuunnitelmalla voi olla merkittävä rooli alueen väestökadon ja erityisesti nuorison poismuuton ehkäisemisessä;

2.  korostaa Alppeja koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanosta saatua arvokasta kokemusta, jossa yhdistyvät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat intressit; kehottaa osallistujamaita noudattamaan saavutettuja sopimuksia ja ylläpitämään voimakasta sitoutumista Alppien kestävään kehitykseen ja suojeluun;

3.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) tarjoavat strategialle mahdollisesti huomattavia resursseja sekä monenlaisia välineitä ja vaihtoehtoja; kehottaa parantamaan synergioita ERI-rahastojen ja muiden strategian pilareiden kannalta merkittävien rahastojen ja välineiden, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, Life-ohjelman, yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskevan COSME-ohjelman, Interregin Alppeja koskevan ohjelman ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) välisen koordinoinnin ja täydentävyyden edistämiseksi; toteaa, että komission olisi tutkittava, tuottaisivatko näitä rahastoja ja välineitä koskevat Alppien alueen erityishaasteisiin keskittyvät ehdotuspyynnöt mahdollisesti lisäarvoa;

4.  kehottaa komissiota sekä kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä, jotka vastaavat ERI-rahastojen ohjelmien valmistelusta, hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta, korostamaan makroalueellisten hankkeiden ja toimien merkitystä; odottaa yhteistyön lisääntyvän Alppien kannalta merkittävien EU:n toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja strategioiden koordinoinnin tuloksena ja kehottaa Euroopan komissiota valvomaan kyseisten ohjelmien soveltamista käytäntöön päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä täydentävyyden ja lisäarvon maksimoimiseksi; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että asiaankuuluvat asiakirjat ovat helposti sekä Euroopan kansalaisten että jäsenvaltioiden instituutioiden saatavilla, jotta menettely, jota noudatetaan, olisi täysin avoin;

5.  muistuttaa kolmen kiellon periaatteen merkityksestä, sillä makroalueet ovat kehyksiä, joiden perustana on EU:n eri rahoitusvälineiden välisten yhteistyöaloitteiden ja synergioiden tuottama lisäarvo;

6.  kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ja osallistuvia alueita yhdenmukaistamaan mahdollisuuksien mukaan kansallisia ja alueellisia toimintapolitiikkojaan ja rahoitusjärjestelyjään Alppien aluetta koskevan EU:n strategian toimien ja tavoitteiden kanssa; kehottaa niitä lisäksi mukauttamaan hyväksyttyjä toimenpideohjelmiaan sen varmistamiseksi, että strategiaan kuuluvat tulevat hankkeet toteutetaan viipymättä ja että niitä hallinnoivat viranomaiset ottavat asianmukaisesti huomioon strategian painopisteet toimenpideohjelmia toteuttaessaan (esimerkiksi aihekohtaisten ehdotuspyyntöjen, bonuspisteiden tai kohdennettujen määrärahojen avulla); kehottaa edistämään makroalueellista lähestymistapaa ennen vuoden 2020 jälkeen toteutettavaa koheesiopolitiikan uudistamista ja korostaa integroitujen makroalueprojektien ja -toimenpiteiden merkitystä;

7.  kehottaa EIP:tä tarkastelemaan yhdessä komission kanssa mahdollisuuksia luoda Alppien aluetta varten investointijärjestely, joka mahdollistaisi julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavan rahoituksen hyödyntämisen; kehottaa luomaan alueelle hankejatkumon investoijien houkuttelemiseksi; kehottaa komissiota, EIP:tä ja osallistujamaita hyödyntämään täysimääräisesti ESIR-rahastoa, jotta alueella rahoitettaisiin kestävää kehitystä ja talouskasvua edistäviä hankkeita ja parannettaisiin makroaluetason työllisyyttä;

8.  korostaa, että tarvitaan asianmukaisia tiedotuskampanjoita, jotka käsittelevät Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa; kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan, että strategian näkyvyys on riittävän hyvä ja että sen tavoitteista ja tuloksista tiedotetaan riittävästi kaikilla tasoilla, myös rajatylittävillä ja kansainvälisillä tasoilla; kehottaa edistämään koordinointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n makroalueellisten strategioiden täytäntöönpanossa, erityisesti luonnon ja kulttuuriperinnön hoidossa, kestävien matkailumahdollisuuksien luomiseksi;

9.  kehottaa perustamaan strategian hallintoelimille täytäntöönpanoa tukevan makroaluetason rakenteen täydessä yhteistyössä komission, jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa; pitää lisäksi myönteisenä parlamentin edustusta sen hallintoelimissä ja katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava strategian täytäntöönpanon valvontaan;

10.  kehottaa komissiota omaksumaan aktiivisen roolin strategian täytäntöönpanovaiheessa; katsoo, että sen olisi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti osallistuttava jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa jaettua hallinnointia noudattaen kaikkiin strategiaa koskevien hankkeiden suunnittelu- ja toteuttamisvaiheisiin, jotta voidaan taata makroaluetta koskevien paikallisten ja alueellisten sidosryhmien, kuten viranomaisten, talouselämän edustajien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen, tehokas osallistuminen sekä tarvittava koordinointi muiden strategioiden ja EU:n tukemien rahoitusmuotojen kanssa;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan Alppien aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoa objektiivisin kriteerein ja mitattavissa olevien indikaattorien avulla;

12.  kannattaa sekä Alppien alueen kaupunkialueiden että sen maaseutualueiden strategista suunnittelua verkostoitumisen ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi johdonmukaisessa, koordinoidussa ja integroidussa poliittisessa kehyksessä (esimerkiksi kun on kyse uusiutuvasta energiasta, hyvinvoinnista, logistiikasta sekä liike- ja sosiaalialan innovoinnista); kannustaa jakamaan esimerkiksi kestävää matkailua koskevia parhaita käytäntöjä alueiden välillä sekä muita olemassa olevia makroalueellisia strategioita;

13.  vaatii, että päätöksentekomenettelyissä paikallis- ja alueviranomaisilla sekä paikallisilla ja alueellisilla kansalaisyhteiskunnilla on oltava johtava asema hallintoelimissä sekä strategian toiminnasta, teknisistä näkökohdista ja täytäntöönpanosta vastaavissa elimissä siten, että noudatetaan kaikilta osin toissijaisuusperiaatetta ja monitasohallinnon periaatetta;

14.  katsoo, että investoinnit olisi kohdennettava siten, että terveydenhuolto- ja ensiapupalvelut sekä hätäapu ovat alueen koko väestön saatavilla tasavertaisesti ja tosiasiallisesti erityisesti maaseutualueilla, jotta estetään väestökato;

15.  kehottaa komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle joka toinen vuosi objektiivisiin kriteereihin ja mitattavissa oleviin indikaattoreihin perustuvan kertomuksen Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta, jotta voidaan arvioida sen toimintaa ja lisäarvoa kasvun ja työpaikkojen lisäämisen, eroavuuksien pienenemisen ja kestävän kehityksen kannalta;

16.  kehottaa osallistujamaita jatkamaan ponnistelujaan energianhankintalähteiden monipuolistamiseksi ympäristö huomioon ottaen; korostaa, että nykyinen, hyvin varhaisessa vaiheessa kehitetty vesivoimainfrastruktuuri tarvitsee kestävyyttä, kilpailukykyä ja uudistamista siten, että otetaan huomioon vesivoimainfrastruktuurien mahdolliset vaikutukset ympäristöön ja geologiaan ja edistetään pieniä (mini, mikro ja pico) voimaloita; korostaa, että vesivarojen yhdennetty hoito ja suojelu ovat yksi Alppien kestävän kehityksen avaintekijöistä ja että paikallisen väestön olisi siksi kyettävä sitoutumaan vesivoimaan ja hyötymään sen luomasta lisäarvosta; kehottaa osallistujamaita edistämään makroalueen toimivia verkostoja, jotta taataan toimitusvarmuus, ja perustamaan järjestelmiä rajatylittävää yhteistyötä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi;

17.  korostaa tarvetta lujittaa edelleen sosiaalista ulottuvuutta, jotta voidaan varmistaa jatkossakin sellainen kasvumalli, jolla turvataan kestävä kasvu, sosiaalinen osallisuus ja kaikkia koskeva sosiaaliturva etenkin raja-alueilla; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää asettaa painopisteitä ja ryhtyä toimiin kaikenlaisen syrjinnän torjumiseksi;

18.  muistuttaa, että julkisten palvelujen yleistä saatavuutta koskeva periaate on taattava kaikilla EU:n alueilla, erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja liikkuvuuden aloilla ja vammaisten tarpeet on otettava erityisesti huomioon; painottaa, että osallistujamaiden on kannustettava julkisten palvelujen tarjoamiseen liittyvien vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen, myös paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen, kehittämiseen Alppien alueella; kehottaa siksi osallistujamaita luomaan kannustimia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämiseksi; muistuttaa kuitenkin laadukkaiden julkisten palvelujen yleistä saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta koskevista periaatteista;

19.  on huolestunut ekosysteemien rappeutumisesta ja luonnonkatastrofien riskistä Alppien alueen tietyissä osissa; korostaa, että luonnonkatastrofien riskinhallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia strategioita on sovellettava täysimääräisesti; korostaa, että on kehitettävä ja otettava käyttöön yhteisiä valmiussuunnitelmia rajatylittävän saastumisen torjumiseksi; kehottaa perustamaan yhteisiä nopean toiminnan ryhmiä matkailualueille, jotka kärsivät luonnonmullistuksista, kuten mutavyöryistä, maanvyörymistä ja tulvista; korostaa tässä yhteydessä tarvetta tukea unionin pelastuspalvelumekanismia entistä enemmän;

Työpaikat, talouskasvu ja innovaatiot

20.  kehottaa EIP:tä tarkastelemaan yhdessä komission kanssa mahdollisuuksia luoda Alppien aluetta varten investointijärjestely, joka mahdollistaisi julkisista ja yksityisistä lähteistä saatavan rahoituksen hyödyntämisen; kehottaa luomaan alueelle hankejatkumon investoijien houkuttelemiseksi;

21.  pitää tarpeellisena suojella Alppien alueiden ympäristöperintöä, johon kuuluu laajojen luonnonmaisemien lisäksi uskomattoman monipuolisia ekosysteemejä, jotka vaihtelevat vuoristosta alankoihin ja ulottuvat jopa Välimeren rannikolle ja mahdollistavat siten luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloon perustuvan talousalueen ja biosfäärin; korostaa siksi, että tarvitaan aktiivista synergiaan perustuvaa yhteistyötä maanviljelyn ja muun taloudellisen toiminnan välillä suojelluilla alueilla (Natura 2000 -alueilla, kansallispuistoissa jne.) yhtenäisten matkailutuotteiden kehittämiseksi; korostaa myös vuoristoalueiden ainutlaatuisten elinympäristöjen säilyttämisen ja suojelun tärkeyttä;

22.  korostaa strategian myötä tarjoutuvia tilaisuuksia kehittää alueen työmarkkinoita, joilla on paljon erilaista rajatylittävää työmatkaliikennettä; katsoo, että työntekijöiden pätevyyden lisäämisen ja uusien vihreän talouden työpaikkojen luomisen olisi oltava Alppien strategian ensisijaisia investointikohteita; korostaa kuitenkin, että maatalous-, matkailu-, liike-, käsityö- ja tuotantoalan pk-yritykset, jotka ovat usein perheyrityksiä, kuten pieniä maatiloja ja pieniä jalostusyrityksiä, muodostavat Alppien alueen taloudellisen toiminnan ytimen yhtenäisellä ja kestävällä tavalla ja ovat siten Alppien elin-, kulttuuri- ja luontoympäristön selkäranka; korostaa, että taloudellista toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia on edelleen monipuolistettava Alppien alueella;

23.  korostaa tarvetta asettaa etusijalle investoinnit digitaaliseen infrastruktuuriin ja pitää tärkeänä varmistaa, että kaukana suurista kaupunkikeskuksista asuvilla ihmisillä on käytettävissään nopeat internetyhteydet nopeasti ja tehokkaasti ja että he voivat siten käyttää digitaalisia palveluja ja verkkopalveluja, kuten verkkokauppaa, ja käyttää digitaalisia markkinointikanavia ja tehdä etätyötä sekä hyödyntää muita mahdollisuuksia siten, että mahdollisuuksien mukaan edistetään vaihtoehtoja fyysiselle matkustamiselle;

24.  katsoo, että innovointi ja uuden teknologian käyttö talouden keskeisillä aloilla, joiden käyttövoimana ovat älykkäät erikoistumisstrategiat ja jotka rahoitetaan olemassa olevista EU:n rahoituslähteistä (esimerkiksi EAKR, ESR, COSME, Horisontti 2020 tai Erasmus+), voisivat auttaa luomaan laadukkaita työpaikkoja strategisilla aloilla, kuten biotieteen, biotalouden, energian, luonnonmukaisten tuotteiden, uusien materiaalien tai sähköisten palvelujen aloilla; muistuttaa, että on tärkeää varmistaa vahva tuki pk-yrityksille, mikä voisi auttaa kääntämään Alppien alueen nykyisen väestökatosuuntauksen;

25.  kehottaa Alppien alueen jäsenvaltioiden ja alueiden toimivaltaisia viranomaisia tutkimaan komission kanssa mahdollisuutta toteuttaa seuraavan ohjelmakauden aikana yhteinen toimenpideohjelma (joka perustuu SEUT-sopimuksen 185 artiklaan), jolla edistetään Alppien alueen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan yhdentämistä älykkään erikoistumisen strategioihin sisältyvien vakaiden eurooppalaisten arvoketjujen yhteydessä;

26.  kannustaa julkisia ja yksityisiä yrityksiä, yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja muita asianomaisia sidosryhmiä muodostamaan klustereita ja tekemään yhteistyötä innovoinnin edistämiseksi sekä Alppien alueen ja Alppien laitamilla sijaitsevien alueiden välisten synergioiden hyödyntämisen mahdollistamiseksi; katsoo, että suunniteltujen toimien olisi perustuttava älykästä alueellista erikoistumista koskeviin kansallisiin ja alueellisiin tutkimus- ja innovointistrategioihin, jotta voidaan varmistaa tehokkaammat ja tuloksellisemmat investoinnit;

27.  toteaa, että Alppien aluetta koskevan EU:n strategian onnistumisen kannalta on tärkeää kehittää hankkeita kulttuurialalla ja luovalla alalla toimivia järjestöjä ja laitoksia sekä mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä varten, koska niillä on tärkeä merkitys investoinneille, kasvulle, innovaatiolle ja työllisyydelle ja koska niillä on myös keskeinen rooli kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden turvaamisessa ja edistämisessä;

28.  painottaa, että Alppeja koskevan makroaluestrategian avulla olisi tarjottava mahdollisuuksia säilyttää, pitää yllä ja mukauttaa tarpeen vaatiessa perinteisiä elinkeinomuotoja, kuten maa- ja metsätaloutta sekä käsityöhön perustuvia elinkeinoja, sekä edistettävä innovointia ja tämän alan aloitteiden kehittämistä esimerkiksi EU:n InnoFin-välineen avulla; painottaa tarvetta helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia saada tukea ja rahoitusta, kun otetaan huomioon niiden rooli työpaikkojen luomisessa;

29.  tähdentää, että alueiden välinen yhteistyö, ennen kaikkea rajatylittävä yhteistyö, on tärkeää koko alueen matkailun edelleen kehittämisen kannalta; kannustaa laatimaan olemassa olevaan luonnon- ja kulttuuriperintöön, kestävään kehitykseen ja innovointiin perustuvia matkailustrategioita; korostaa Alppien alueen erilaisten perinteiden ja tapojen sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista ulottuvuutta, jota olisi tuettava ja pidettävä yllä kaikessa moninaisuudessaan;

30.  panee merkille, että Alppien alueiden petolintu- ja petoeläinkantojen hoitoa ja elvyttämistä toteutetaan kansallisin ja paikallisin toimin, vaikka kyseiset lajit eivät pysähdy hallinnollisille rajoille, ja että eläinten muutto on luonteeltaan rajatylittävä ilmiö; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita kyseiseen elvyttämiseen liittyvien kiistojen välttämiseksi parantamaan eri viranomaisten välistä koordinointia ja edistämään tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotta voidaan parantaa tuotanto- ja laiduneläinten hoitoa ja suojelua osana Alppien aluetta koskevaa strategiaa Alppien suojelua koskevaan yleissopimukseen sisältyvän suuria petoeläimiä ja luonnonvaraisia sorkka- ja kavioeläimiä ja yhteisöjä koskevan toimintaohjelman yhteydessä;

31.  kannattaa matkailutarjonnan monipuolistamista siten, että kehitetään alueellisiin tarpeisiin sopeutettuja ja alueellisia resursseja hyödyntäviä uusia matkailumahdollisuuksia, kuten matkailijoille tarkoitettuja teemapuistoja ja -reittejä, ruoka- ja viinimatkailua sekä kulttuuri-, terveys- ja urheilumatkailua, jotta voidaan pidentää matkailukautta, vähentää infrastruktuureihin kohdistuvaa painetta ja saavuttaa ympärivuotisia työpaikkoja matkailualalla, sekä maaseutumatkailua, jonka tarkoituksena on houkutella maaseutu- ja luontomatkailijoita yöpymään syrjäseutujen hotelleissa, ja parantaa matkakohteiden kilpailukykyä ja kestävyyttä; kannattaa ilmastonmuutokseen paremmin mukautuvan ja ympäristönsuojelun huomioon ottavan uuden matkailutoiminnan edistämistä;

32.  tukee toimia, joilla edistetään liikenneinfrastruktuurin kuormituksen keventämistä porrastamalla koulujen lomia ja niihin liittyviä loma-aikoja, älykkäillä tietulleilla ja matkailupalvelujen tarjoajien kiireisimpinä matkailu- ja ruuhka-aikoina tarjoamilla kannustimilla;

33.  muistuttaa, että on taloudellisesti tärkeää edistää pehmeän ja kestävän matkailutoiminnan kehittämistä koko Alppien alueella, myös järvenranta- ja kylpyläkaupungeissa; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään myös pyöräilyä junamatkailun tai intermodaalisten liikennepalvelujen yhteydessä; muistuttaa parhaita käytäntöjä koskevista matkailufoorumeista, jotka on luotu osana EU:n rahoittamia hankkeita;

34.  toteaa, että yksi ja sama henkilö joutuu usein harjoittamaan erilaista toimintaa kautta vuoden ja toisinaan eri maissa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia kannustamaan ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen toimijoita yhteistyöhön; katsoo, että rajat ylittävään oppimiseen keskittyvään Erasmus+-ohjelmaan liittyisi paljon etuja;

Liikkuvuus ja yhteydet

35.  korostaa, että on tärkeää parantaa osallistujamaiden välisiä liikenne- ja energiayhteyksiä, mukaan luettuina paikallinen, alueellinen ja rajatylittävä liikenne sekä syrjäseuduille suuntautuvat intermodaaliset yhteydet (mukaan lukien suuret kaupunkialueet), myös alueen kehityksen edistämiseksi, sen asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi alueille; kehottaa arvioimaan samalla, voidaanko nykyisiä verkostoja uudistaa ja/tai laajentaa siten, että parannetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) täytäntöönpanoa; korostaa ”älykkään” infrastruktuurin rakentamisen merkitystä; katsoo, että vastarakennetuista infrastruktuureista olisi tultava todellisia ”teknologiakäytäviä”, joiden sisälle voidaan rakentaa kaikki erillinen infrastruktuuri, kuten sähkö- ja puhelinlinjat, laajakaista- ja ultralaajakaistayhteydet, kaasuputket, valokuituverkot ja vesijohdot;

36.  kehottaa noudattamaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa Alppien liikenne- ja ympäristöpolitiikan tulevassa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; korostaa näin ollen tarvetta asettaa etusijalle siirtyminen liikennemuodosta toiseen, jotta erityisesti rahtiliikenne siirtyisi maanteiltä raiteille, ja kehottaa komissiota tukemaan tätä siirtymää; kehottaa lisäksi käyttämään maantieliikenteestä saatuja tuloja tehokkaan ja ympäristöystävällisen rautateiden matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittämisen ja toimeenpanon edistämiseen sekä melun ja ympäristön saastumisen vähentämiseen; panee merkille potentiaalisia hankkeita muun muassa liikenteen hallinnan, teknisen innovoinnin ja yhteentoimivuuden aloilla; kehottaa myös laajentamaan olemassa olevaa Alppien alueen infrastruktuuria, mukaan lukien laadukkaat intermodaaliset ja yhteentoimivat järjestelmät; korostaa, että on tärkeä varmistaa yhteydet ja saavutettavuus kaikille alueen asukkaille;

37.  pitää tärkeänä, että liikennereitit yhdistetään Euroopan muihin osiin ja TEN-T-käytäviin siten, että olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnetään optimaalisesti; muistuttaa, että vuoristoinen pinnanmuodostus on edelleen unionin kansalaisten lähentymisen este ja että unioni on sitoutunut lisäämään rajatylittävän liikenneverkkoinfrastruktuurin rahoitusta; kehottaa siksi osallistujamaita keskittämään ponnistelunsa sellaisten täydentävien hankkeiden toteuttamiseen ja suunnitteluun, jotka ovat kestäviä ja osallistavia, samalla kun nykyinen TEN-T-verkko yhdistetään ja sitä kehitetään;

38.  kiinnittää huomiota siihen, ettei vuoristoalueilla eikä niiden ja lähialueiden välillä ole toimivia ja saastuttamattomia yhteyksiä; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita luomaan edellytykset puhtaille, vähäpäästöisille ja paremmille paikallisille ja alueellisille yhteyksille erityisesti raideverkon osalta yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi näillä alueilla; kannustaa Alppien alueelle asumaan asettumiseen ja edistää sitä;

39.  kehottaa makroalueellisen strategian osallistujamaita ottamaan huomioon rajatyöntekijöiden erityisolosuhteet ja laatimaan Alppien makroalueen rajatyöntekijöitä koskevia sopimuksia;

40.  kannattaa innovatiivisten paikallisten kutsuliikennemuotojen, myös älykkään liikennetiedon, liikenteenhallinnan ja telematiikan sekä multimodaalisuuden, kehittämistä; kehottaa myös harkitsemaan tämän alan toimintojen mahdollista jakamista alueiden välillä;

41.  korostaa, että vuoristoalueilla ei ole toimivia digitaalisia yhteyksiä; vaatii komissiota ja jäsenvaltioita luomaan edellytykset paremmille alueellisille ja paikallisille yhteyksille elämänlaadun parantamiseksi ja uuden toiminnan kehittämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi näillä alueilla ja kannustaakseen niille asumaan asettumiseen;

42.  korostaa, että on tärkeää tehdä julkisia investointeja vuoristoalueisiin, jotta voidaan korjata markkinahäiriö digitaalisten yhteyksien tarjoamisessa näille alueille; korostaa aukottoman ja kattavan laajakaistaverkon merkitystä vuoristoalueilla syrjäisten asuin- ja talousalueiden pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi; kehottaa komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia tämän ongelman ratkaisemiseksi;

Ympäristö, biologinen monimuotoisuus, ilmastonmuutos ja energia

43.  pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja edistämistä Alppien alueella; kehottaa yhteisiin ponnistuksiin sen suojelua ja ylläpitämistä koskevien innovatiivisten toimien toteuttamiseksi sekä tutkimaan perusteellisesti suurten petoeläinten roolia ja sopeutustoimenpiteiden mahdollista käyttöönottoa; kehottaa myös noudattamaan täysin yhteisön säännöstöä, joka koskee ympäristön, luonnon monimuotoisuuden, maaperän ja vesistön suojelua; pitää tärkeänä varmistaa, että on ryhdytty kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla vältetään päällekkäisyys jo olemassa olevien sääntelyaloitteiden kanssa;

44.  korostaa, että Alppien makroalue tarjoaa mittavia mahdollisuuksia kokeilla innovatiivisia ratkaisuja, mikä voisi tehdä siitä ainutlaatuisen kiertotalouden kokeilulaboratorion; aikoo ehdottaa vuoden 2017 talousarviomenettelyyn pilottihanketta, jolla selvitetään tämän alueen mahdollisuuksia kehittää kiertotalouteen liittyviä erityisiä strategioita, esimerkiksi tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon aloilla;

45.  pitää tärkeänä oman energiantuotannon edistämistä, energiatehokkuuden parantamista ja alueen kaikkein tehokkaimpien uusiutuvien energialähteiden, vesi-, aurinko- ja tuulienergian ja maalämmön, kehittämisen tukemista sekä nimenomaan Alpeille ominaisten uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen edistämistä; panee merkille lämmityksessä käytettävien erityyppisten polttoaineiden vaikutuksen ilmanlaatuun; kannattaa metsästä saatavan puun kestävää käyttöä siten, ettei nykyistä metsäalaa pienennetä, mikä on tärkeää vuoriston ekosysteemin tasapainon kannalta sekä lumivyöryiltä, maanvyörymiltä ja tulvilta suojautumiseksi;

46.  korostaa, että on kiireellisesti kehitettävä uusia strategioita kansanterveyttä koskevia huolenaiheita aiheuttavien ilmansaasteiden sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi erityisesti makroalueen teollistuneilla ja tiheämmin asutuilla alueilla siten, että samalla selvitetään nykyiset saastelähteet ja valvotaan tarkasti saastepäästöjä; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita toteuttamaan Pariisin COP21-kokouksen tavoitteiden mukaista kestävää liikennepolitiikkaa ja tukemaan ekosysteemipalveluiden säilyttämistä ja ylläpitoa kaikkialla Alppien makroalueella;

47.  korostaa energiansiirtoinfrastruktuurin merkitystä ja tukee älykkäitä energian jakelu-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä sekä investointeja sähkön ja kaasun tuotannon ja siirtämisen energiainfrastruktuuriin TEN-E-verkon mukaisesti ja energiayhteisön etua koskevien hankkeiden luettelossa olevien konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi; pitää tärkeänä paikallisten ja erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, jotta vähennetään riippuvuutta tuonnista; kehottaa edistämään hajautettua/omaa energiantuotantoa ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla aloilla;

48.  kehottaa osallistujamaita yhteisiin ponnisteluihin maankäytön suunnittelun ja yhdennetyn aluehallinnon toteuttamisessa, ja ottamaan siihen mukaan alueella toimivia monia sidosryhmiä (kansalliset viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset, tiedeyhteisö, kansalaisjärjestöt jne.);

49.  kehottaa vahvistamaan entisestään World Glacier Monitoring Service -palvelun yhteydessä tehtävää työtä ja yhteistyötä, ottaen huomioon Pariisin COP21-kokouksessa äskettäin tehdyt päätökset ja sen jälkeen noudatettavan strategian;

50.  on huolissaan, että ilmastonmuutos ja lämpötilojen nousu ovat vakava uhka korkealla elävien lajien eloonjäämiselle ja että jäätiköiden sulaminen on myös huolestuttavaa, koska sillä on suuri vaikutus pohjavesivarantoihin; kehottaa laatimaan laajamittaisen kansainvälisen suunnitelman, jolla torjutaan jäätiköiden sulamista ja vastataan ilmastonmuutokseen kaikkialla Alppien alueella;

51.  kehottaa osallistujamaita jatkamaan ponnistelujaan energialähteiden monipuolistamiseksi ja käytettävissä olevien uusiutuvien energiamuotojen, kuten aurinko- ja tuulienergian, kehittämiseksi energiantuotannon yhdistelmissä; korostaa, että vesivoimalat ovat kestävän kehityksen mukaisia ja kilpailukykyisiä; kehottaa osallistujamaita edistämään toimivien sähköverkostojen luomista makroalueelle;

52.  korostaa, että energianhankintalähteiden monipuolistaminen ei pelkästään paranna makroalueen energiavarmuutta vaan lisää myös kilpailua, mistä on merkittävää hyötyä alueen talouskehitykselle;

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Alppien aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan osallistuvien maiden (Ranska, Italia, Sveitsi, Liechtenstein, Itävalta, Saksa ja Slovenia) hallituksille ja kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0269.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0229.


PERUSTELUT

Eurooppa-neuvosto pyysi joulukuussa 2013 komissiota esittämään Alppien aluetta koskevan EU:n strategian Alppien alueen tehtyä vuoden 2011 lopulla asiaa koskevan aloitteen. Komissio vastasi pyyntöön esittämällä strategiaa koskevan toimintasuunnitelman heinäkuussa 2015.

Kyseessä on EU:n neljäs makroaluestrategia, ja siinä voidaan hyödyntää Itämeren aluetta, Tonavan aluetta ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevista unionin strategioista saatuja kokemuksia.

Makroaluestrategiat on tähän asti laadittu hallitustenvälisten aloitteiden pohjalta sellaisia Euroopan mantereen alueita varten, jotka ovat olleet kauan sotien ja rautaesiripun jakamia, ja niiden tavoitteena on panna uudestaan alulle näiden alueiden välinen institutionaalinen ja taloudellinen yhteistyö.

Niiden laatimisen mahdollisti alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tavoitteen sisällyttäminen Lissabonin sopimukseen, ja ne olisi siksi integroitava tiiviimmin ”yhteisömenetelmään” hyödyntäen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa strategista aluesuunnittelua, joka tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin komission perinteisesti käyttämä ylhäältä alas -lähestymistapa, esimerkiksi ESPON-ohjelma.

Komission olisi siksi osallistuttava tiiviimmin makroaluestrategioiden aloitusvaiheeseen, suunnitteluun ja erityisesti täytäntöönpanovaiheeseen ja niiden yhteensovittamiseen muiden strategioiden ja unionin koko alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan kanssa. Parlamentin olisi lainsäädäntövallan käyttäjänä myös osallistuttava virallisesti strategian käynnistämiseen ja hyväksymiseen sekä tulosten seurantaan.

On vaikea kuvitella, että säädösehdotuksia antava ja toimeenpanovaltaa käyttävä toimielin ja demokraattisesti valittu kansalaisia edustava toimielin eivät olisi suoraan mukana laatimassa EU:n keskeisiä kehitysstrategioita, jotka vaikuttavat unionin tulevaisuuteen ja sen käytettävissä olevien aineellisten ja suunnittelua koskevien resurssien käyttöön ja jotka laajennetaan asteittain kattamaan suuri osa Euroopan mannerta (suunnitteilla on Itämeren, Tonavan, Adrianmeren ja Alppien aluetta koskevien strategioiden lisäksi muita aloitteita, jotka koskevat alueita Atlantilta Välimerelle ja muita Euroopan vuoristoalueita).

Siksi tarvitaan säädös, jolla uudistetaan makroalueellisten strategioiden käynnistämis-, hyväksymis- ja täytäntöönpanomenettelyjä, sovitetaan ne yhteen EU:n muiden toimintapolitiikkojen kanssa ja määritellään uusien ja jo olemassa olevien strategioiden tuleva toimintakehys.

Tässä lainsäädäntökehyksessä olisi määriteltävä entistä selkeämmin ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti nykyisten ja tulevien strategioiden hallinnointi. Siinä olisi rajattava kansallisten ja unionin viranomaisten rooli strategioiden käynnistämisessä, sitä seuraavassa koordinoinnissa sekä valvonnassa ja tuen antamisessa, kun taas projektinhallinta ja täytäntöönpano jätetään alueellisille ja paikallisille viranomaisille, joiden on oltava alue- ja kehityspolitiikan tosiallisia toimijoita ruohonjuuritasolla.

Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa ryhdytään soveltamaan alueella, jolla on jo käytössä erilaisia yhteistyöjärjestelyjä, kuten Alppien aluetta koskeva ohjelma, Alppien suojelua koskeva yleissopimus ja muita rajat ylittäviä INTERREG-ohjelmia. Strategia kattaa 48 aluetta ja seitsemän maata, joista viisi on EU:n jäsenvaltioita (Italia, Ranska, Slovenia, Itävalta, Saksa). Kaksi muuta maata ovat Sveitsi ja Liechtenstein. Alppien alueella asuu yli 80 miljoonaa ihmistä ja sillä on paljon inhimillisyyteen, luontoon, talouteen ja kulttuuriin perustuvaa vetovoimaa. Alueen historiaa ovat leimanneet Alppien rajoja koskevat sodat ja kiistat, mutta myös valtioiden synty rajojen molemmin puolin. Alppien vuoristoalueet ja tasangot ovat osa luonnon ja ihmisen elinympäristön muodostamaa jakamatonta kokonaisuutta, jolle on aina ollut ominaista keskinäinen riippuvuus. Tasankoalueiden taloudellisen kehityksen ovat mahdollistaneet vuoristoalueiden vesivoimavarat ja geologiset resurssit, kun taas matkailualan kukoistaminen suuressa osassa Alppien aluetta on seurausta tasankojen asutuskeskusten läheisyydestä. Huonot liikenneyhteydet ja tuotantologistiikkaan liittyvät ongelmat ovat kuitenkin haitanneet vuoristoalueiden kehitystä. Lisäksi Alppien makroalue on nykyisin erityisen altis ilmastonmuutosten seurauksille. Viranomaisten on siksi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti pyrittävä vastaamaan Alppien makroaluetta koskeviin taloudellisiin ja ekologisiin haasteisiin.

Jean-Claude Junckerin johtama komissio on laatinut Euroopan investointisuunnitelman ja perustanut Euroopan strategisten investointien rahaston vauhdittaakseen investointeja. Alueen maille tämä merkitsee mahdollisuutta käynnistää uusia yhteisiä investointihankkeita ja täydentää jo meneillään olevia. Alppien aluetta koskevan EU:n strategian avulla strategiset investoinnit voidaan nyt kohdentaa siten, että ne hyödyttävät koko aluetta. Alppien makroalueella on valtavasti mahdollisuuksia, joiden toteuttamista helpottaa maiden ja alueiden yhteinen suunnittelu, johon osallistuvat tiiviisti paikallisviranomaiset sekä julkiset ja yksityiset toimijat. Komissiolla on toimittava yhdessä EIP:n ja kansainvälisten toimijoiden kanssa strategian täytäntöönpanoa koskevien suuntaviivojen ja tuen antamisessa.

Strategia tarjoaa näin ollen alueen maille mahdollisuuden investoida hankkeisiin, joiden vaikutus ulottuu koko unioniin eikä jää pelkästään alueelliselle tasolle. Sen ansiosta voidaan kehittää uudenlaisia monitasohallinnon muotoja, joiden lähtökohtana ovat alueet mutta joihin EU:n toimielimet osallistuvat.

Parlamentilla on koheesiopolitiikkaa koskevan lainsäädäntävallan käyttäjänä merkittävä rooli strategian suunnittelussa ja täytäntöönpanossa.

Koska joidenkin vuoristoalueiden (sisämaa) resursseja ei käytetä riittävästi ja tuotanto on keskittynyt tasankoalueille, tarvitaan yhtenäisiä taloudellisia strategioita. Tällainen lähestymistapa on ERI-rahastojen ohjelmakautta 2014–2020 koskevien tavoitteiden ja erityisesti innovoinnin ja älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisia.

Strategia ei mene päällekkäin nykyisten alueiden välisten ja rajatylittävien yhteistyösopimusten kanssa vaan tuottaa niille lisäarvoa. Tarkoituksena on saavuttaa koko aluetta koskevat yhteiset tavoitteet, jotka ovat Eurooppa 2020 -strategiaan sisältyvien kestävää kehitystä, ympäristöä ja energiaa koskevien tavoitteiden mukaisia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan siksi makroaluetason hankkeita.

Alueviranomaiset ovat siten parhaassa asemassa laatimaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan suunnittelujärjestelmän, jossa otetaan huomioon alueiden tarpeet ja joka noudattaa EU:n toimielinten kanssa yhteisesti toteutettavaa alueiden välistä koordinointia.

Painopisteet ja ehdotukset

Strategian sidosryhmien kanssa käytiin unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla kuukausia kestäneet neuvottelut, joiden jälkeen voidaan esittää seuraavat kehityksen painopisteet, ideat ja ehdotukset:

Ensimmäinen pilari: (Alppien alueen kilpailukyvyn, vaurauden ja yhteenkuuluvuuden parantaminen)

Alpeilla toimivien pk-yritysten innovointikyvyn parantaminen ottamalla käyttöön yhdenmukaisia älykkään kasvun strategioita osallistujamaissa ja -alueissa.

Paikkakohtaisen lähestymistavan laatiminen Alppien alueen kehittämiseksi.

Makroalueen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittäminen erityisesti alueilla, jotka on Alppien aluetta koskevassa EU:n strategiassa katsottu strategisiksi.

Kestävän ja kilpailukykyisen matkailun edistäminen (monipuolinen tarjonta ja alan kestävä ja vastuullinen hallinnointi).

Matkailutarjonnan ja -tuotteiden monipuolistaminen, jotta Alppien alueesta tulisi ympärivuotinen matkailukohde – rajatylittäviä teemareittejä, luontoon ja kulttuuriin perustuvien matkailutuotteiden kehittäminen, uuden matkailuinfrastruktuurin rakentaminen (esimerkiksi teemapuistot), makroalueellisen brändin luominen matkailutuotteille ja -palveluille, alueen näkyvyyden lisääminen maailmanlaajuisilla kampanjoilla, tietyille kohderyhmille suunnattu markkinointi (esimerkiksi ikääntyneet henkilöt tai kongressit ja liikematkailu) ja alueen markkinointi ympärivuotisena kohteena.

Matkailun laadun parantaminen ja alan innovointien lisääminen – tieto- ja viestintäteknologia, koulutus, teknologian siirto, elinkeinonharjoittajien verkostoituminen, yritysryppäät, parhaiden käytäntöjen kerääminen, tiiviimmät yhteydet paikallisten viljelijöiden, matkailuyritysten ja elintarviketuottajien välillä, innovatiivinen markkinointi.

Vuorijonon pohjois- ja eteläpuolella alppilaaksoissa ja Alppien laitamien laaksoissa sijaitsevien suurenmoisten järvialueiden markkinointi ja suojelu.

Makroalueen suurten urheilutilojen yhteishallinta, jotta niitä voidaan käyttää yhteisesti myös suurissa urheilutapahtumissa.

Matkailutuotteiden ja -palvelujen saatavuuden parantaminen – pätevyyden parantaminen ja erityispalvelujen lisääminen, henkilöstön koulutus, markkinointi ja tiedottaminen, yhteistyö matkajärjestelyjen helpottamiseksi, kansallisten tilastojen yhdenmukaistaminen, jotta voidaan paremmin mitata alakohtaisen ja tulevan suunnittelun sekä poliittisten päätösten vaikutusta.

EU:n varojen käytön tehostaminen – innovoivien ja kestävien startup- ja pk-yritysten rahoituksen saatavuuden parantaminen siten, että keskitytään tutkimukseen ja älykästä kasvua koskevaan strategiaan.

Kestävää matkailua harjoittavien klustereiden ja yritysten verkoston perustaminen.

Matkailualan ammatillisen koulutuksen ja yrittäjyyskapasiteetin kehittäminen – matkailupalveluja ja -tuotteita koskevan innovoinnin ja monipuolistamisen edistäminen.

Strategiaan kuuluvien hankkeiden sisällyttäminen Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettaviin alueellisiin ja kansallisiin toimenpideohjelmiin ja ERI-rahastoista rahoitettavien alueellisten ohjelmien yhdistämisen suoran pääsyn ohjelmiin, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelmaan, hyödyntäminen, esimerkiksi ottamalla käyttöön ”huippuosaamismerkin” kaltaisia välineitä makroaluetasolla.

Makroalueellisten julkisten ja yksityisten tutkimusverkostojen luominen strategiaan sisältyvien hankkeiden kehittämiseksi.

Yliopistojen välisen makroalueellisen vaihdon tukeminen myös käyttämällä EU:n ohjelmien kuten Erasmuksen tukemiseen tarkoitettuja varoja.

Toinen pilari – Saatavuuden ja yhteyksien varmistaminen kaikille Alppien alueen asukkaille (rajatylittävät kuljetukset, intermodaaliset yhteydet sisämaahan).

Italian ja Ranskan sekä Italian ja Itävallan välisten kuljetuskäytävien rakentaminen täysin toiminnallisiksi ja niiden yhdistäminen jo valmiiseen Italian ja Sveitsin väliseen käytävään Pohjois- ja Etelä-Euroopan välisten yhteyksien parantamiseksi.

Liikenneinfrastruktuurin järjestelmällinen vahvistaminen sitä kunnostamalla tai uutta rakentamalla, yhteyksien luominen suurien liikenneväylien välillä ja liikennepalvelumarkkinoiden avaaminen kilpailulle EU:n säännösten mukaisesti.

Innovatiivisten järjestelmien kehittäminen julkisen liikenteen ja yhteiskuljetusten tukemiseksi ja kaikkien julkisten liikennemuotojen houkuttelevuuden lisääminen.

Liikenteen harjoittamista koskevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toteuttaminen.

Liikenneturvallisuutta ja erityisesti tieliikennettä koskevien ohjelmien pitkän aikavälin suunnittelu.

Innovatiivisten ja koordinoitujen järjestelmien kehittäminen rajanylityspaikkojen hallinnointia varten.

Tutkimusten tekeminen siitä, onko alueella mahdollista toteuttaa yhdennettyjä rajanylitystä ja liikennettä koskevia maksujärjestelmiä.

Yhteyksien parantaminen sisämaan ja Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon kuuluvien merisatamien välillä sekä intermodaalisten yhteyksien kehittäminen Alppien alueella.

Innovatiivisten logistiikkajärjestelmien kehittäminen erityisesti rajatylittävän kaupan edistämiseksi.

Sisämaan ja syrjäisten alueiden eristyneisyyden vähentäminen ja energia- ja liikennepalvelujen saatavuuden parantaminen kyseisillä alueilla.

Energiaverkkoinfrastruktuurin kehittäminen.

Tieto- ja viestintäverkkojen täydentäminen, järkeistäminen ja yhdenmukaistaminen erityisesti raja-alueilla.

Intermodaalisten ja logististen toimintojen ja palvelujen yhdistäminen koko alueella.

Vuoristoalueille pääsyn helpottaminen innovatiivisilla järjestelmillä, jotka voivat perustua myös Alppien alueen maiden ja alueiden älykkään erikoistumisen strategioihin.

Alueella jo aloitettujen tai suunnitteilla olevien yhteenliitäntää koskevien suurten infrastruktuurihankkeiden koordinointi.

Kolmas pilari – Alppien alueen kestävyyden varmistaminen: Alppien perinnön suojelu sekä luonnon- ja kulttuuriresurssien kestävän käytön edistäminen (ympäristö, rajatylittävä elinympäristö ja luonnon monimuotoisuus).

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien vähentäminen vesistöihin investoimalla (esimerkiksi altaita rakentamalla).

Alppien alueen maatalouden tukeminen tasapuolisen ja kestävän kehityksen varmistamiseksi.

Luonnon monimuotoisuuden sekä ekosysteemien suojelu ja ennalleen palauttaminen, tehokkaan valvonta-, tiedotus ja hallinnointijärjestelmän luominen Natura 2000 -verkostoa varten ja kestävän luonnonhoidon varmistaminen.

Alppien alueen talouden kestävän kehityksen ja resurssien kestävän käytön edistäminen ja varmistaminen.

Alppien ympäristöä koskevan tietämyksen lisääminen – Alppien luonnon monimuotoisuuden tilaa koskevan yhteisen tutkimuksen edistäminen.

Makroalueellisten suojelualueiden perustaminen ja laajentaminen – kapasiteetin kehittäminen ekosysteemien saavutettavuuden mahdollistamiseksi sekä lajien ja elinympäristötyyppien säilyttämisen kannalta tärkeiden alueiden kartoittamiseksi ensisijaisissa kohteissa, jotta voidaan luoda yhteydet kaikkien makroalueen monien suojelualueiden välille ekologisten käytävien avulla.

Parhaiden käytäntöjen vaihto Alppien suojelualueita hallinnoivien viranomaisten välillä.

Yhteisen valmiussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen.

Maalla olevia elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kansallisten lakien yhdenmukaistaminen ja soveltaminen – kaupunkisuunnittelua koskevien lakien yhdenmukaistaminen sekä luonnon, ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelu eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti.


TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.5.2016)

aluekehitysvaliokunnalle

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Valmistelija: Jérôme Lavrilleux

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon komission tiedonannon Alppien aluetta koskevasta Euroopan unionin strategiasta (COM(2015)0366) sekä siihen liittyvän toimintasuunnitelman;

B.  toteaa, että Alppien alue on yksi Euroopan kaikkein dynaamisimmista, innovatiivisimmista, tuottavimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista, jolle ovat tyypillisiä merkittävät teollisuusalueet ja monet osaamiskeskukset, ja että sen maantieteelliset ominaisuudet, luonto ja talous ovat ainutlaatuisia ja sisältävät paikallistuotteiden lisäksi historiallisesti, maisemallisesti ja kulttuurisesti tärkeitä tekijöitä;

C.  ottaa huomioon, että ajatus makroaluestrategiasta on syntynyt tarpeesta parantaa yhteistyötä ja koordinointia joillakin raja-alueilla, jotta voidaan ratkaista yhteisiä ongelmia tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin yksittäiset toimijat yksinään pystyisivät, sekä kunnianhimosta kehittää ongelmanratkaisua suhteellisen pienen maa- ja alueryhmän sisällä, jotta voidaan edistää kansalaisten vahvempaa yhteenkuuluvuutta käytännön tasolla unionissa;

D.  ottaa huomioon, että Alppien alueelle ominaisten aluetyyppien, kuten vuoristoalueiden, Alppien etumaaston, maaseutualueiden ja kaupunkialueiden, välillä on merkittäviä eroja;

E.  toteaa, että tarvitaan erityisiä toimia, jotta voidaan vastata Alppien alueen erilaisiin haasteisiin, joita ovat globalisaatio, negatiivinen väestönkehitys, mukaan lukien alhainen syntyvyys ja ikääntyvä väestö, alhainen väestötiheys, aivovuoto, uudet muuttoliikesuuntaukset, talouskriisi ja talous- ja väestökehityksen erot, ilmastonmuutos, laajamittaiset luonnonkatastrofit, energiaan liittyvät haasteet, työn ja tulojen kausiluonteisuus ja tarve tehdä useaa työtä, jätteiden vähentäminen sekä tarve varmistaa luonnonvarojen kestävä käyttö;

F.  ottaa huomioon, että väestölliset muutokset, joille on ominaista etenkin väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja poismuutto sekä alhainen väestötiheys vuoristoalueilla, ovat Alppien alueen suurimpia haasteita ja vaikuttavat työmarkkinoiden kehitykseen, investointeihin ja julkisten palvelujen tarjontaan;

G.  ottaa huomioon, että vähitellen kehittynyt sukupolvien välinen yhteenkuuluvuus, laajennetut perhesiteet ja perheyritykset ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä Alppien alueella;

H.  ottaa huomioon, että alhainen väestötiheys liittyy muun muassa väestön peruspalvelujen niukkuuteen; ottaa huomioon, että vuoristoalueet ovat heikossa asemassa sosiaalipalvelujen ja terveydenhoidon tarjonnan osalta;

I.  ottaa huomioon, että Alppien alueen tuleva kehitys kytkeytyy nimenomaan maaseutualueisiin, maaseudun kehitykseen, kylien tulevaisuuteen ja maatalouteen;

J.  ottaa huomioon, että perusoikeus henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen on varsinkin rajaseuduilla edellytys taloudellisen, sosiaalisen, alueellisen ja ympäristöllisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden saavuttamiselle, jotta voidaan saada aikaan vahva ja kestävä kehitys ja kilpailukyky ja tarjota tasaveroiset mahdollisuudet työllistymiseen;

K.  ottaa huomioon, että vuorten juurella sijaitsevien alueiden asukkaat kuuluvat vuoristoalueen köyhimpiin ja he ovat suuressa työttömyysvaarassa, joka johtaa väestökatoon, sillä perinteistä teollisuustuotantoa on siirretty ja keskitetty kaupunkialueille;

L.  ottaa huomioon, että Alppien alueen strategiassa olisi otettava mallia jo käytössä olevista onnistuneista makroaluestrategioista Itämeren alueella, Tonavan alueella sekä Adrianmeren ja Joonianmeren alueella;

M.  ottaa huomioon, että vuoristoalueet, erityisesti kaikkein syrjäisimmät alueet, kärsivät usein alhaisesta koulutustasosta, koulutetun työvoiman puutteesta, harvalukuisista julkisista palveluista ja laajakaistan heikosta saatavuudesta; ottaa huomioon, että helpommin saavutettavissa olevien alueiden talous on usein elinvoimaisempaa ja ne houkuttelevat enemmän investointeja;

N.  ottaa huomioon, että Alppien alueen strategiassa olisi keskityttävä alueille, joille se toisi todellista lisäarvoa ja lisää alueellista lähentymistä;

O.  ottaa huomioon, että taloudelliset resurssit olisi keskitettävä vuoristoalueiden erityistarpeisiin;

1.  pitää ilahduttavana Alppien aluetta koskevaa komission tiedonantoa ja siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa mutta korostaa tarvetta lujittaa edelleen sosiaalista ulottuvuutta, jotta voidaan varmistaa jatkossakin sellainen kasvumalli, jonka avulla turvataan kestävä kasvu, sosiaalinen osallisuus ja kaikkia koskeva sosiaaliturva etenkin raja-alueilla; korostaa, että on tärkeää kannustaa sosiaalisten infrastruktuurien luomiseen ja sosiaalisten investointien edistämiseen;

2.  painottaa, että on tärkeää lisätä strategisten alojen, kuten maatalouden, metsätalouden, kestävän ja sukupolviystävällisen matkailun, kestävän energian, biotalouden, luomutuotteiden, terveydenhuollon ja huipputeknologian, taloudellista potentiaalia ja että on voimakkaasti tuettava pk-yrityksiä ja niihin kuuluvia perheyrityksiä ja edistettävä yhteiskunnallista yrittäjyyttä yhteistyössä tutkimuskeskusten kanssa, jotta muodostetaan alueiden välisiä verkostoja ja yhteyksiä; korostaa tarvetta edistää paikallista tuotantoa ja lisätä uusia investointeja helpottamalla nuorten yrittäjien luotonsaantia sekä kestävien työpaikkojen luomista ILO:n ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman mukaisesti noudattaen työehtosopimuksia ja kollektiivisia sopimuksia, silloin kun niitä on tehty;

3.  korostaa rajat ylittävän alueellisen identiteetin ja muiden alueellisen identiteetin muotojen merkitystä;

4.  korostaa tarvetta tarjota kaikille korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia julkisia palveluja, erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja liikkuvuuden alalla; korostaa tarvetta kehittää infrastruktuureja ja teknologioita, joilla varmistetaan Alppien alueella asuville ihmisille räätälöityjen kestävien palvelujen saatavuus; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon kaikkein syrjäisimmillä alueilla asuvien ihmisten tarpeet;

5.  korostaa tarvetta ottaa käyttöön tehokkaita välineitä, riittävät tarkastukset ja valvonta mukaan luettuina, jotta taataan Alppien alueen kausityöntekijöiden ihmisarvoiset työ- ja elinolot ja varmistetaan, ettei kausityötä käytetä väärin; korostaa tarvetta varmistaa työntekijöiden oikeuksien, työelämän normien ja yleisesti korkealaatuisten työolojen noudattaminen;

6.  korostaa tarvetta parantaa työvoiman mukautuvuutta uudelleenkoulutuksen, elinikäisen oppimisen ja monikielisyyden avulla ja tukee suunnitelmia edistää hyviä työoloja, sosiaaliturvaa, sukupuolten tasa-arvoa ja esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

7.  korostaa, että olisi luotava innovoinnin ja tutkimuksen kannalta suotuisa ympäristö sekä älykkäitä erikoistumisstrategioita ja vahvistettava Alppien alueen täydentävien vahvuuksien ja etujen välisiä yhteyksiä, ja korostaa tarvetta luoda alueellisia klustereita, joiden avulla varmistetaan tutkimuksen, tieteen ja talouden kestävä verkostoituminen; korostaa, että sosiaaliturvan korkea taso, taitava ja koulutettu työvoima, innovatiiviset yritykset ja ainutlaatuiset maantieteelliset ominaispiirteet ovat Alppien alueen kilpailuetuja;

8.  muistuttaa, että olisi edistettävä monipuolista koulutusta ja kestävien työmarkkinoiden sekä niiden strategisten ja tulevaisuuteen suuntautuneiden alojen tarpeita vastaavaa koulutusta erityiskoulutuskeskusten ja verkossa toimivan monikielisen alueellisen työvoimakeskuksen avulla; katsoo, että laadukasta oppisopimuskoulutusta olisi kohdennettava ja tarjottava työmarkkinoiden todellisten tarpeiden mukaisesti;

9.  korostaa, että kestävä matkailu, paikallinen tuotanto ja tehokkaat julkisen liikenteen järjestelmät voivat auttaa torjumaan väestökatoa ja turvaamaan alueen työpaikat;

10.  korostaa, että koulutuskeskukset kilpailevat keskenään ja niiden olisi sen vuoksi saatava erityistukea ainoastaan, jos ne voidaan osoittaa ehdottoman tärkeiksi laadullisista tai taloudellisista syistä;

11.  kehottaa lisäämään liikenneyhteyksien kestävyyttä ja tehokkuutta alueen sisällä sekä alueen ja muun Euroopan välillä ja edistämään niiden intermodaalista liikennettä alueen kehittämiseksi ja sen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseksi; korostaa, että on tärkeää tukea koordinoitua ylikansallista politiikkaa ja uusia jaetun vastuun ja tasapuolisen alueiden välisen yhteistyön malleja, kuten suurkaupunkien sekä maaseutualueiden ja vuoristo- ja matkailualueiden välisiä vertikaalisia yhteyksiä;

12.  pitää tärkeänä nopeiden internetyhteyksien ja sitä kautta digitaali- ja verkkopalvelujen saatavuuden ja etätyö- ja muiden mahdollisuuksien takaamista kaukana kaupunkikeskuksista sijaitsevilla alueilla asuville ihmisille, jotta heillä on mahdollisuus tutustua internetissä julkaistaviin työpaikkailmoituksiin, EURES-verkkoportaalissa julkaistavat ilmoitukset mukaan luettuina, sekä käyttää monia muita verkkopalveluja, jotka tekevät jokapäiväisestä elämästä helpompaa, edistävät työpaikkojen luomista, lisäävät työntekijöiden tuottavuutta ja ansioita, auttavat digitaalisesta kuilusta eroon pääsemisessä ja edistävät kaikkien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta; korostaa tarvetta yhdistää paremmin toisiinsa koulut, yliopistot ja tutkimuskeskukset, edistää sähköisiä oppimisohjelmia, innovointia ja alueelliseen asiantuntemukseen ja alueellisiin yrityksiin perustuvien klustereiden kehittämistä sekä kehittää kattavasti ”digitaalisia kyliä ja alueita”, jotka tarjoavat kestävän, elinkelpoisen ja perheystävällisen ympäristön;

13.  korostaa Alppien aluetta koskevan yhteisen strategian sosiaalista ulottuvuutta ja kehottaa innovatiiviseen yhteistyöhön esimerkiksi väestönkehityksen parantamiseksi yhteistyön avulla tarjoamalla turvallisia ja kattavia synnytykseen liittyviä hoitopalveluja Alppien maaseutualueilla;

14.  muistuttaa, että julkisten palvelujen yleistä saatavuutta koskeva periaate on taattava kaikilla EU:n alueilla, ja tältä osin painottaa, että jäsenvaltioiden ja alueiden on rohkaistava vaihtoehtoisten ja innovatiivisten ratkaisujen, myös tarvittaessa paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin räätälöityjen ratkaisujen, kehittämiseen vuoristoalueilla;

15.  korostaa tarvetta edistää kiertotalouteen perustuvia tuotantomalleja ja tukea energiatehokkuutta ja ”vihreiden infrastruktuurien” luomista, jotta säilytetään biologinen monimuotoisuus ja luonnonvarat ja tarjotaan uusia mahdollisuuksia matkailulle ja korkealaatuisten työpaikkojen luomiselle;

16.  kehottaa komissiota toteuttamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamistoimia kaikkien politiikanalojen horisontaalisella ja vertikaalisella tasolla ja rahoittamaan valtavirtaistamistoimia, jotka kohdistuvat erityisesti vuoristoalueilla asuviin naisiin, mahdollisten eriarvoisuuksien torjumiseksi;

17.  korostaa Alppien alueen erilaisten perinteiden ja tapojen sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista ulottuvuutta, jota olisi tuettava ja pidettävä yllä kaikessa moninaisuudessaan myös rajat ylittävin toimin;

18.  kehottaa ottamaan alueet, kunnat ja kansalaiset suoraan mukaan kaikkiin Alppeja koskevan EU:n strategian mukaisiin hankkeisiin, sillä tämä on olennaisen tärkeää niiden onnistumisen kannalta.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

43

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Jane Collins, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Kostadinka Kuneva, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Morten Løkkegaard, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Georges Bach, Rosa Estaràs Ferragut, Tania González Peñas, Krzysztof Hetman, Paloma López Bermejo, Evelyn Regner, Flavio Zanonato


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (19.4.2016)

aluekehitysvaliokunnalle

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Valmistelija: Renata Briano

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 11, 191 ja 193 artiklan nojalla Euroopan unionilla on toimivalta ryhtyä toimenpiteisiin kaikilla ympäristöpolitiikan aloilla, kuten ilman ja veden saastuminen, jätehuolto ja ilmastonmuutos;

B.  ottaa huomioon, että direktiivin 2002/49/EY(1) 1 artiklan 1 kohdassa todetaan selvästi, että Euroopan unionissa on kehitettävä yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan ”välttää, ehkäistä tai vähentää tärkeysjärjestyksen mukaisesti ympäristömelulle altistumisen haittavaikutuksia, häiritsevyys mukaan lukien”;

C.  ottaa huomioon, että Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet ne valtiot, joilla on alueita Alpeilla (Itävalta, Ranska, Saksa, Italia, Liechtenstein, Monaco, Slovenia ja Sveitsi), sekä Euroopan unioni Alppien kestävän kehityksen ja suojelun hyväksi;

D.  ottaa huomioon, että ympäristöpolitiikka on luonteeltaan monialaista ja että Alppien aluestrategia-aloja koskevissa valinnoissa on sovitettava yhteen ympäristön kestävyys ja taloudellinen kehitys; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevaan politiikkaan sisältyy tarve varmistaa ekosysteemien kestävyys niin, että elinympäristöjen väliset yhteydet mahdollistavat lajien muuton;

E.  ottaa huomioon, että Alppien alue on Euroopan toiseksi laajin luonnon monimuotoisuutta edustava alue ja se muodostaa yhden Euroopan merkittävimmistä valuma-alueista, jonka vesi on tärkeää vesivoiman kannalta mutta myös viljelymaan kastelun, kestävän metsänhoidon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, maisemanhoidon sekä juomavesihuollon kannalta;

F.  ottaa huomioon, että Alppien alueen maatalous ja matkailu vaikuttavat huomattavasti ympäristön, perinnemaisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen;

G.  ottaa huomioon, että alueen historiallinen perintö ja kulttuuriperintö ovat sen tärkeimpiä voimavaroja;

H.  ottaa huomioon, että 23. toukokuuta 2013 parlamentti hyväksyi päätöslauselman Alppeja koskevasta makroaluestrategiasta(2);

1.  korostaa, että Alpit ovat luonnonympäristö, jossa asuu ja työskentelee lähes 14 miljoonaa samaan kulttuuriin kuuluvaa ihmistä, ja se on myös merkittävä matkailukohde, jossa käy vuosittain 120 miljoonaa matkailijaa;

2.  panee merkille, että Alppien alueella ovat menestyneet sellaiset maatalousmallit, joissa yhdistyvät elintarviketuotanto, metsätalous, maiseman suojelu matkailua varten ja ekosysteemipalvelujen tarjonta, kuten lumivyöryjen torjunta; katsoo, että kyseisiä malleja, jotka palvelevat monia tarkoituksia ja joilla on vähäinen ympäristövaikutus, olisi tarvittaessa laajennettava;

3.  on tietoinen, että Alppien alue laajoine luonnonmaisemineen on sosioekonominen alue, jolla on matkailupotentiaalia; panee merkille alueen uskomattoman monipuoliset ekosysteemit, jotka vaihtelevat vuoristosta alankoihin ja ulottuvat jopa Välimeren rannikolle ja joihin kuuluu myös hyvin herkkiä vesiekosysteemejä, kuten järviä, jokia ja puroja; huomauttaa, että alueen luonto on erittäin monimuotoista ja että siellä on myös runsaasti luonnonvaroja, kuten vettä ja puuta, ja sitä on siksi suojeltava;

4.  pitää myönteisenä, että alueet ovat osallistuneet tiiviisti Alppien aluetta koskevaan EU:n strategiaan;

5.  katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota asutuksen säilyttämiseen harvaan asutuilla alueilla;

6.  huomauttaa, että Alppien alueella on rinnakkain sekä ihmisen rakentamia, kaupungistuneita alueita että harvaan asuttuja vuoristoisia maaseutualueita; katsoo, että strategiaan on sisällytettävä koko aluetta koskevia johdonmukaisia toimia, joissa otetaan kuitenkin asianmukaisesti huomioon alueella ilmenevät rakenteelliset erot, ja siinä on keskityttävä pääasiallisesti Alppien vuoristoalueisiin, koska niillä on valtava kestävän talouskasvun potentiaali; huomauttaa, että maaseudun väestökato on taustatekijänä joidenkin seutujen hydrogeologiselle epätasapainolle, joka voi vaikuttaa koko alueeseen (tulvat, maanvyörymät); korostaa, että hyvinvointipalveluilla on keskeinen rooli kestävässä kasvussa ja vuoristoalueiden väestökadon torjunnassa, ja korostaa tarvetta tukea unionin pelastuspalvelumekanismia entistä enemmän;

7.  huomauttaa, että vuoristoalueiden viljely on hyvin tärkeä Alppien geologisen vakauden säilyttämisen kannalta; toteaa, että vuoristoalueiden maatalous on altis ilmastosta johtuville luonnonkatastrofeille, kuten tulville, lumivyöryille ja mutavyörymille; kehottaa siksi edistämään riskejä ehkäiseviä toimia (esimerkiksi tulvasuojelua);

8.  pitää huolestuttavana, että ilmastonmuutos lisää huomattavasti hydrogeologisen epätasapainon riskiä ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta; korostaa, että lämpötilojen nousu on vakava uhka korkealla elävien lajien populaatioiden eloonjäämiselle ja että jäätiköiden sulaminen on myös huolestuttavaa, koska sillä on suuri vaikutus pohjavesivarantoihin; pitää siksi tarpeellisena makroalueellista ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa politiikkaa sekä Alppien jokien, järvien ja purojen suojelua ja kestävää hoitoa;

9.  katsoo että on välttämättömänä jatkaa ilmastonmuutosta torjuvia toimia, jotka perustuvat kiertotalouden periaatteiden ja elintarvikehuollon lyhyiden ketjujen mukaisiin tuotanto- ja kulutusmalleihin, ja korostaa paikallisten materiaalien ja luonnonvarojen järkevää käyttöä ja uudelleenkäyttöä, mukaan lukien jätevesi ja maatalousjätteet, sekä vihreiden julkisten hankintojen innoittamaa palveluiden jakamista sekä tuottajien ja kuluttajien välisten läheisten yhteyksien edistämistä paikallisella tasolla; muistuttaa, että ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallinnassa on otettava huomioon alppiyhteisöjen rakenteellinen ja organisatorinen haavoittuvuus; korostaa, että ilmastoriskien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtoa ja rajat ylittävää yhteistyötä olisi vahvistettava siten, että kaikki alueelliset herkkyystekijät otetaan huomioon;

10.  pitää tarpeellisena, että strategiaan osallistuvat alueet käyttävät EU:n varoja koheesiopolitiikan mukaisesti ja edistävät ympäristöön liittyviä investointeja, joiden tavoitteena on muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, hydrogeologisen epätasapainon torjuminen sekä kestävä metsänhoito, matkailu, maatalous (myös luonnonmukainen viljely) ja karjankasvatus, sillä niillä kaikilla on tärkeä merkitys maankäytön kannalta;

11.  korostaa, että vesipuitedirektiivin 2000/60/EY tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole tehty riittävästi; kehottaa komissiota ottamaan vesipuitedirektiivin 2000/60/EY täytäntöönpanossa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY entistä kestävämmän vesienhoidon varmistamiseksi; korostaa, että yhteistyö on tässä yhteydessä asetettava sääntelyn edelle;

12.  katsoo, että matkaviestinverkkojen ulkopuolelle jääviin alueisiin liittyvä haaste voidaan muuttaa ekomatkailun ja lääketieteellisen tutkimuksen mahdollisuudeksi;

13.  muistuttaa, että yhdennetty vesivarojen hoito on yksi Alppien kestävän kehityksen avaintekijöistä; muistuttaa, että luonnonriskeillä, myös vesistöihin liittyvillä riskeillä, voi olla heijastusvaikutuksia alankoihin ja asutusalueisiin; korostaa tästä syystä, että Alppien suojelua koskevaan yleissopimukseen sisältyvän vedenhallinnan toimintaohjelman puitteissa on vahvistettava hyvien käytäntöjen vaihtoa ja rajat ylittäviä yhteistyötä vesistöalueiden hallinnasta vastaavien kansallisten elinten välillä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin yhteisiin haasteisiin;

14.  katsoo, että investoinnit olisi kohdennettava siten, että terveyspalvelut ovat alueen koko väestön saatavilla tasavertaisesti ja tosiasiallisesti;

15.  ottaa huomioon matkailun taloudellisen merkityksen koko Alppien alueelle ja katsoo, että ekomatkailun kehittämistä on tuettava edelleen; muistuttaa parhaita käytäntöjä koskevista tähänastisista saavutuksista, kuten EU:n tukeman Alps Mobility -hankkeen yhteydessä toteutetusta ”Alppien helmet” -matkailufoorumista, joita olisi kehitettävä edelleen;

16.  pitää tarpeellisena panostamista energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskeviin toimintapolitiikkoihin sekä toimiin, jotka edistävät uusiutuvia ja kestäviä vaihtoehtoisia energialähteitä vesi- ja metsävarojen sekä maisemien asianmukaisen hoidon avulla; pitää tärkeänä, että hajautettua ja paikallista energiantuotanto- ja -toimitusmallia laajennetaan muun muassa jakeluverkkoon liitämisellä ja varastoinnilla; kehottaa siksi lisäämään tämän alan tutkimusaloitteita, jotka keskittyvät vuoristoalueiden erityistarpeisiin; pitää tärkeänä kannustaa kuluttajia, yrityksiä ja viranomaisia investoimaan uusiutuvaan energiaan, jotta voidaan lisätä energiaturvallisuutta ja torjua energiaköyhyyttä; korostaa vesivoiman merkitystä vuoristoalueiden energiahuollossa ja kehottaa paikallisviranomaisia edistämään vesivoiman ja muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöä, jotta vastataan väestön tarpeisiin;

17.  pitää valitettavana, että maatalousmaata on yhä vähemmän, koska maata käytetään muuhun kuin maatalouteen, kuten teiden rakentamiseen, ja kaavoitetaan rakennusmaaksi; kehottaa laatimaan käytännöllisiä tukiohjelmia ja vaatimuksia, jotta varmistetaan se, että maata on maa- ja metsätalouden käytössä pitkällä aikavälillä; korostaa, että maankäyttö on hyvin kriittinen kysymys kaupungistuneemmilla alueilla; kehottaa siksi toteuttamaan kestävällä tavalla arvokkaita luonnonvaroja kuluttavaa maankäyttöä ja kaupungistumista;

18.  kehottaa soveltamaan Alppien liikenne- ja ympäristöpolitiikan tulevassa suunnittelussa ja täytäntöönpanossa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jotta yhteisiä tavoitteita ei vaaranneta arbitraasi- ja siirtovaikutuksilla;

19.  pitää valitettavana, että talousalueet ovat vaikeapääsyisiä, mikä heikentää vuoristomaatalouden tehokkuutta Alpeilla ja siten näiden alueiden kilpailukykyä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan asianmukaisen infrastruktuurijärjestelmän, johon olisi sisällyttävä sopivien peltoteiden ja metsäpolkujen sekä Alppien vaellusreittien kehittäminen sekä nopean mobiilidataverkon saatavuus Alppien alueella;

20.  pitää tärkeänä kestävää matkailua, jota edistää luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ekosysteemien kunnioittaminen, kuten puistoista saatu myönteinen esimerkki osoittaa;

21.  korostaa suojelualueiden merkitystä Alppien suojelua koskevassa yleissopimuksessa määriteltyjen ympäristönsuojelualoitteiden käynnistämiseksi; pitää tarpeellisena laatia politiikka, jolla puistot määritellään ympäristönsuojelutoimia edistäviksi paikoiksi; katsoo, että suojelualueet ovat erityisen herkkiä alueita ihmisten ja luonnon kannalta; on vakuuttunut, että niillä on rajat ylittävä ulottuvuus sellaisten hyvien käytänteiden kehittämisen ja täytäntöönpanon kannalta, joissa yhdistyvät elinympäristön suojelu ja kestävä talous (kuten luonnonmukainen ja laadukas viljely, paikallisten tuotteiden myynninedistäminen, ekomatkailun ja liikkuvuuden edistäminen sekä luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön hoito) ja jotka voidaan viedä Alppien alueen kaikkiin osiin ja kauemmaskin;

22.  katsoo, että kestävän liikkuvuuden puitteissa on löydettävä tapoja, joilla taataan asianmukainen pääsy kaikkien syrjäisimmille alueille, jotka usein autioituvat yhä enenevässä määrin;

23.  pitää tarpeellisena kehittää uusiin kestäviin liikennemuotoihin tarkoitettuja infrastruktuureja sekä panna täytäntöön tavaroiden ja palvelujen jakamista koskevaa politiikkaa, parantaa yhteyksiä vähemmän kehittyneillä alueilla ja edistää etätyön kehittämistä;

24.  panee merkille, että petolintu- ja petoeläinkantojen hoitoa ja elvyttämistä toteutetaan kansallisin ja paikallisin toimin, vaikka kyseiset lajit eivät pysähdy hallinnollisille rajoille, ja että eläinten muutto on luonteeltaan rajat ylittävä ilmiö Alppien alueella; katsoo, että osana Alppien aluetta koskevaa strategiaa sekä Appien suojelua koskevaan yleissopimukseen sisältyvän suuria petoeläimiä, luonnonvaraisia sorkkaeläimiä ja yhteisöjä koskevan toimintaohjelman yhteydessä on keskeistä vahvistaa tämän alan hyvien käytäntöjen vaihtoa;

25.  katsoo, että paikallisyhteisöjen, alueviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan, myös talouden toimijoiden, kuten paikallisten maa- ja metsätalouden sidosryhmien, olisi osallistuttava päätöksentekoon avoimessa ja tietoon perustuvassa menettelyssä;

26.  korostaa, että on tärkeää saattaa Alppien aluetta koskeva strategia yhteistyöaloitteiden, kuten Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen ja siihen myöhemmin liitettyjen pöytäkirjojen, mukaiseksi sekä ottaa huomioon nykyinen rajat ylittävä yhteistyö ja verkostointi tällä alalla yhteisten toimintapolitiikkojen ja tavoitteiden toteuttamiseksi;

27.  toteaa, että aktiivinen maa- ja metsätalous on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle Alppien alueella ja se edistää samalla huomattavasti muita aloja, kuten matkailua;

28.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionia soveltamaan rahoitukseen kohdennettuja lähestymistapoja Alppien aluetta koskevaan strategiaan kuuluvien makroalueellisten toimintapolitiikkojen yhteydessä;

29.  pitää tarpeellisena vahvistaa paikallis- ja alueviranomaisten roolia EU:n toimintapolitiikkojen toteuttamisessa ja asettaa monitasoisen hallinnon periaate Alppeja koskevan strategian suunnittelun ja täytäntöönpanon keskipisteeseen;

30.  kehottaa komissiota asettamaan melulle enimmäisarvot Alppien tavaraliikenteessä ja vahvistamaan kannustinohjelmia, joilla edistetään investointeja meluntorjuntaan pääliikenneväylillä;

31.  kehottaa ottamaan käyttöön todellisten kustannusten periaatteen ja ulkoisten kustannusten sisäistämistä koskevan periaatteen veroihin ja infrastruktuurin käyttömaksuihin liittyvissä nykyisissä ja tulevissa sääntelytoimissa ja ottamaan huomioon Alppien alueen kokonaisstrategian ja välttämään siirto- ja arbitraasivaikutusten lisäämistä;

32.  kehottaa laatimaan Alppeja koskevan makroaluestrategian, joka mahdollistaa kestävän maankäytön ja luonnon käytön ja luo siten luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloon perustuvan talousalueen ja biosfäärin, jotta vältetään autioitumisen lisääntyminen, sillä tällä olisi haitallinen vaikutus luonnon- ja maisemansuojeluun.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

19.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

64

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Cristian-Silviu Buşoi, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Tibor Szanyi, Estefanía Torres Martínez, Dame Glenis Willmott, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Paul Brannen, Mark Demesmaeker, Jacqueline Foster, Elena Gentile, Martin Häusling, Krzysztof Hetman, Merja Kyllönen, Mairead McGuinness, Gesine Meissner, Ulrike Müller, James Nicholson, Christel Schaldemose, Jasenko Selimovic, Bart Staes, Keith Taylor, Tom Vandenkendelaere, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Angel Dzhambazki, Bronis Ropė, Marco Valli

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta - Komission lausunto ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevan direktiivin sovittelukomitealle, EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12.

(2)

EUVL C 55, 12.2.2016, s. 117.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.5.2016)

aluekehitysvaliokunnalle

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Valmistelija: Daniela Aiuto

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen määritelmän mukaan Alppien alue on muiden vuoristoalueiden tapaan suuri haaste, mitä tulee alueen merkityksen vahvistamiseen Euroopan liikenneverkostossa, sillä alue on harvaan asuttu ja yhteydet ja palveluiden saatavuus sekä paikallinen elinkeinoelämä ovat hyvin erityiset;

B.  katsoo, että makroalueelle tyypillistä pinnanmuodostusta ei saisi pitää ainoastaan liitettävyyden esteenä vaan pikemminkin mahdollisuutena kehittää kestäviä intermodaalisia liikennepalveluja, jotka perustuvat alueelliseen parhaiden käytäntöjen malliin yhdistettynä luonnon, ympäristön, kulttuuriperinnön ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun sekä ilmastonmuutoksen hillintään;

C.  katsoo, että rahoitus olisi ensisijaisesti kohdistettava Alppien alueen julkisten liikenneyhteyksien kehittämiseen vuoristoalueiden erityispiirteisiin sovitettujen indikaattoreiden perusteella parantamalla nykyisiä raideyhteyksiä, varsinkin rajaliikennettä, ja pienten kaupunkikeskusten arvostuksen lisäämiseen edistämällä työllistymistä ja kestävien matkailupalveluiden saavutettavuutta sekä perusterveydenhuollon, koulutus- ja lastenhoitopalvelujen varmistamiseen ja uusien laadukkaiden ja paikallisten työpaikkojen luomiseen sekä ympäristön ja luonnonvarojen, myös vesivarojen, suojeluun;

D.  ottaa huomioon, että Alppien alue kärsii maaseudun väestökadosta ja väestön ikääntymisestä; toteaa, että tehokas julkinen liikenne, nopeat internet-yhteydet ja kestävä ympärivuotinen matkailu voivat lisätä Alppien alueen houkuttelevuutta nuorten kannalta ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia;

E.  ottaa huomioon, että yhdeksästä Euroopan laajuisen verkon ydinverkkokäytävästä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan ja alueellisen kehityksen kannalta sekä liikennettä koskevassa valkoisessa kirjassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, viisi käytävää kulkee Alppien halki ja niiden toteutus edellyttää jäsenvaltioiden yhteisiä ja koordinoituja taloudellisia ponnistuksia vuoteen 2030 saakka;

F.  ottaa huomioon, että puitesopimuksessa vahvistettujen periaatteiden ja konkreettisten aloitteiden toteuttamiseksi on hyväksytty joukko pöytäkirjoja ja yhteisymmärryspöytäkirjoja, joissa vahvistetaan eri aloja, kuten liikennettä, matkailua, maaperän suojelua, aluesuunnittelua, kestävää kehitystä, luonnonsuojelua ja maiseman suojelua, koskevia erityistoimia ja joilla pyritään kehittämään Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin liittyviä yhteisiä hankkeita; toteaa, että jäsenvaltiot ovat tehneet kyseisten pöytäkirjojen pohjalta kahdenvälisiä sopimuksia, joiden nojalla ne voivat käyttää Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdessä kansallisten talousarvioidensa mukaisen rahoituksen kanssa;

G.  ottaa huomioon, että komission makroaluestrategialla pyritään tarjoamaan välineitä alueellisten valmiuksien vahvistamiseen erityisesti edistämällä kestäviä kuljetusyhteyksiä sekä matkustaja- ja rahtiliikenteen intermodaalisuutta ja yhteentoimivuutta, jotta voidaan siirtää liikenne maanteiltä rautateille; katsoo, että monilla alueilla, jotka kuuluvat muihin lähimakroalueisiin (Adrianmeren alue, Tonavan alue), olisi hyödynnettävä alueiden päällekkäisyyttä yhteyksien, saavutettavuuden ja intermodaalisuuden parantamiseksi;

H.  ottaa huomioon, että Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta annetussa komission tiedonannossa korostetaan, että on tärkeää vähentää Alppien kautta kulkevan liikenteen ympäristövaikutuksia Alppien luontoperinnön säilyttämiseksi sekä panna täytäntöön strategia, jolla pyritään saamaan aikaan entistä paremmat ympäristöolot alueen asukkaille; ottaa huomioon, että liikenneinfrastruktuurin ja alueen suojelun välisen tasapainon löytämisen on katsottu jo vuosikymmeniä sitten olevan suuri haaste; ottaa huomioon, että kunkin tuotannollisen investoinnin olisi kuitenkin perustuttava elinkaaren arviointiin sekä ympäristövaikutusten arviointiin, joita tarvitaan suurimpien luonnonkatastrofiriskien ehkäisemiseksi Alppien alueen kaltaisella erityisen haavoittuvalla alueella;

1.  panee merkille Alppien suojelua koskevan yleissopimuksen sekä siihen liittyvien liikennettä ja matkailua koskevien pöytäkirjojen mukaisen aluerajoituksen sekä komission toimintasuunnitelman alueen sisäisten ja sinne johtavien liikenneyhteyksien kestävyyden parantamiseksi ja intermodaalisuuden, yhteentoimivuuden sekä intermodaalisen liikenteen ja liikkuvuusjärjestelmien laadun edistämiseksi parhaiden käytäntöjen mallin mukaisesti;

2.  on tyytyväinen Gotthardin pohjatunnelin avaamiseen 1. kesäkuuta 2016; kehottaa komissiota ja asianomaisia Alppien alueen jäsenvaltioita arvioimaan liikennevirtojen ja tavaraliikenteen muutoksia, esimerkiksi Brennerin reitillä uusien tunnelien käytön myötä, ennen kuin ryhdytään uusien pohjatunneleiden suunnitteluun; toivoo käytävien varrelle riittävää ja tarpeenmukaista määrää rautatie-/maantieterminaaleja tavaraliikenteen siirtämistä maanteiltä rautateille koskevan tavoitteen edistämiseksi;

3.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan monitasoista hallintoa liikennesuunnittelussa ja toteuttamaan alueella ja erityisen voimakkaasti vuoristoisella Alppien alueella sellaista liikenneinfrastruktuurin kehityspolitiikkaa, joka on kestävää ja osallistavaa eikä ole haitallista alueelle vaan suojelee sitä ja edistää taloudellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden tasapainoista kehitystä matkailun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, talouden ja työllisyyden edistämisen alalla; painottaa, että liikenneinfrastruktuuria koskevien toimintalinjojen suunnittelussa on ensisijaisesti arvioitava haittoja, muun muassa ympäristöhaittoja, ja minimoitava ne; kehottaa tukemaan ja edistämään asteittaista siirtymistä renkailta raiteille ja vaihtoehtoisilla energialähteillä toimivien kulkuneuvojen käyttöön epäpuhtauspäästöjen vähentämiseksi;

4.  kehottaa komissiota keskittymään myös nykyisen infrastruktuuriverkoston kapasiteetin parhaaseen mahdolliseen hyödyntämiseen, kun yleisenä tavoitteena on Euroopan laajuisten liikenneverkkojen täytäntöönpanon tehostaminen; painottaa, että sellaisille infrastruktuurihankkeille, jotka aiheuttaisivat vältettävissä olevia tai suhteettomia uhkia ympäristölle, luonnonvaroille tai kansanterveydelle, ei saisi myöntää rahoitusta;

5.  painottaa, että alueen yhteyksiä ja saavutettavuutta päivällä, yöllä ja viikonloppuisin olisi parannettava ja edistettävä varmistamalla ympäristön kunnioittaminen, vesivarojen ja maaperän suojelu sekä paikallisen väestön osallistuminen ottamalla täysipainoisesti mukaan poliittiset toimijat ja päätöksentekijät kaikilla tasoilla, erityisesti alueellisilla ja paikallisilla tasolla, sekä kansalaisjärjestöt ja edistämällä kansanäänestyksiä;

6.  katsoo, että vuoristoalueiden infrastruktuurin parantamisella mahdollistettaisiin pk‑yritysten kehittäminen ja lisättäisiin vuoristoalueiden houkuttavuutta pk-yritysten kannalta sekä helpotettaisiin sellaisten teollisuudenalojen perustamista vuoristoalueille, jotka hyötyisivät ympäristöllisistä syistä (lämpötila, ilman puhtaus) sinne sijoittautumisesta, mikä taas loisi uusia työpaikkoja ja edistäisi alueen kestävää kehitystä; kehottaa jäsenvaltioita palauttamaan matkailijoiden käyttöön vanhoja käytöstä poistettuja reittejä, edistämään niiden käyttöä ja ottamaan ne jälleen käyttöön, jotta voidaan ehkäistä niistä luopuminen, niiden rappeutuminen ja mahdollinen hydrogeologinen epätasapaino;

7.  kehottaa Alppien alueen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä sen varmistamiseksi, että kauttakulkumaksut ovat mahdollisimman yhtenäisiä ja eurooppalaisten normien mukaisia erityisesti niille maille, joihin on niiden maantieteellisten sijainnin vuoksi kuljettava muiden valtioiden kautta;

8.  toteaa, että tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä ja saavutettavuutta olisi parannettava tarjoamalla palveluita nopeammin ja tehokkaammin sekä vaihtoehtoja fyysiselle matkustamiselle, esimerkiksi edistämällä mahdollisuuksien mukaan etätyötä, jotta voidaan vähentää haitallisia ulkoisia vaikutuksia, kuten epäpuhtauspäästöjä, aiheuttavia työmatkoja sekä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista;

9.  kehottaa asianomaisia maita määrittelemään strategiset infrastruktuurihankkeet, joilla vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja vähennetään maanteiden ruuhkautumista käyttämällä intermodaalisia liikennepalveluja, jotka soveltuvat matkailualueille ja paikallisten elinkeinojen kehittämiseen ja joiden avulla voidaan siten edistää työpaikkojen luomista; painottaa alueellisten lentoasemien ja satamien merkitystä Alppien laitamilla sijaitsevilla alueilla / Välimerellä Alppien alueen saavutettavuuden ja yhteyksien kannalta; katsoo, että on tärkeää yhdistää Alppien alueet maantie- ja rautatieverkostoihin;

10.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan paikallisten työpaikkojen luomista koskeviin ohjelmiin ja matkailuinfrastruktuuriin; kehottaa noudattamaan sellaista strategista lähestymistapaa, jolla pyritään matkailun kausitasoitukseen ja helpottamaan matkakohteiden, esimerkiksi hiihtokeskusten, kestävää saavutettavuutta julkisin liikennevälinein sekä rohkaisemaan pyöräilyn yhdistämistä junamatkustamiseen; painottaa, että on tärkeää tukea verkostoitumista ja julkaista esimerkkejä kestäviä matkailualoitteita, kuten passiivienergiaa hyödyntäviä, energiatehokkaita ja kestäviä energialähteitä käyttäviä rakenteita, koskevista parhaista käytänteistä;

11.  toteaa, että ilmastonmuutos on erityisen merkittävää Alppien kaltaisilla alueilla, sillä niiden morfologia ja luontotyypit ovat erityisen haavoittuvia; painottaa, että EU ja Alppien alueen jäsenvaltiot ovat ratifioineet Alppeja koskevan yleissopimuksen liikennettä ja matkailua koskevat pöytäkirjat; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan tiiviisti ilmansaastearvoja ja toteuttamaan Pariisin COP21-kokouksen tavoitteiden mukaisia kestäviä liikennemuotoja koskevia toimia; katsoo, että olisi tehostettava toimia, joilla pk‑yrityksiä rohkaistaan investoimaan innovointiin ja kehitykseen COP21-kokouksen tavoitteiden mukaisesti;

12.  kehottaa komissiota varmistamaan asiakirjojen helpon ja joustavan saatavuuden sekä unionin kansalaisille että toimielimille, jotta voidaan taata julkisten varojen käytön avoimuus, ja katsoo, että niissä tapauksissa, joissa asiakirjojen saanti perustellaan pakottavilla, muiden muassa kansanterveyteen ja ympäristöön liittyvillä syillä, tällaisten syiden olisi mentävä aina minkä tahansa kilpailuun tai kaupallisiin päämääriin liittyvien syiden edelle; katsoo, että jäsenvaltioiden on käytettävä Alppien aluetta koskevan strategian täytäntöönpanoon tarkoitettuja EU:n varoja avoimesti ottaen huomioon ympäristövaikutustutkimuksiin perustuvat rajoitukset sekä tiivistettävä yhteistoimintaansa ja yhteistyötään hyvien käytänteiden vaihtamisen tehostamiseksi; katsoo, että Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkasteltava vuosittain strategian täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen tehokkuutta ja resurssien käytön taloudellisuutta;

13.  katsoo, että Alppien alueen liikennehankkeiden tietulleista ja erityisistä maksuista saatavat tulot olisi korvamerkittävä ensinnäkin Alppien alueen Euroopan laajuisten verkkojen käytävien, toiseksi alueelle tuovien teiden ja kolmanneksi paikallisten teiden kehittämiseen;

14.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueita takaamaan pääsyn ja pelastustiet vaikeammin saavutettavissa oleville alueille; kehottaa takaamaan terveys- ja ensiapupalvelut myös liikenteen kannalta heikossa asemassa oleville alueille, kun otetaan huomioon tärkeimpien sairaaloiden etäisyys.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.5.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

2

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Knut Fleckenstein, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Werner Kuhn, Curzio Maltese, Jozo Radoš, Ulrike Rodust, Davor Škrlec, Evžen Tošenovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Beatrix von Storch


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.4.2016)

aluekehitysvaliokunnalle

Alppien aluetta koskevasta EU:n strategiasta

(2015/2324(INI))

Valmistelija: Ulrike Müller

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa Alppien alueen merkitystä luonto-, elin-, työskentely- ja virkistysalueena ja toteaa, että sen merkitys on maa- ja metsätalouden, kestävän ympärivuotisen matkailun ja käsityöteollisuuden elintärkeän panoksen ansiota; korostaa näiden taloudenalojen hyödyttävän kiistatta alueen kestävää kehitystä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, sillä ne turvaavat laadukkaan elintarviketarjonnan, syrjäseutujen asuttamisen, kulttuurimaiseman hoidon sekä ekosysteemien säilymisen luonnon monimuotoisuuden, maaperän ja vesien suojelun kautta; pitää myönteisenä Alppien aluetta koskevaa EU:n strategiaa, joka muodostaa yhdistävän kehyksen ja tarjoaa keinon Alppien alueen kestävän taloudellisen, ekologisen, sosiodemografisen ja infrastruktuurikehityksen edistämiseen ja kiihdyttämiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon unionin muiden makroaluestrategioiden toteuttamisesta saadut kokemukset;

2.  korostaa liikkuvuuden lisäämiseen, digitaaliseen infrastruktuuriin, energiahuoltoon, sosiaalisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon sekä väestökehitykseen liittyvien aloitteiden tarvetta sekä tarvetta parantaa viranomaisten yhteistyötä ja koordinointia eri tasoilla, jotta voitaisiin puuttua yhteisiin haasteisiin tietyillä raja-alueilla tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin yksittäisillä toimenpiteillä olisi mahdollista; painottaa, että strategialla olisi puututtava myös globalisaation ja teollisuustoiminnan vähenemisen mukanaan tuomiin haasteisiin; painottaa, että julkisten palvelujen saatavuutta ja infrastruktuuria on tarpeen parantaa, jotta voidaan parantaa näiden alueiden saavutettavuutta ja lisätä niiden houkuttelevuutta sekä jarruttaa alueen tärkeän taloudellisen ja sosiaalisen tukipilarin muodostavien pientilojen ja perheviljelmien määrän vähenemistä; pitää tarpeellisena varjella strategiaa täytäntöön pantaessa erityisesti maankäyttöön, käsityöammatteihin ja matkailuun liittyviä erityisiä perinteitä;

3.  painottaa, että maatalouden taloudellista, sosiaalista ja ympäristöroolia vuoristoalueilla on tuettava kohdennetuin politiikkatoimin, joilla tasoitetaan vuoristoalueiden viljelijöiden kohtaamia haittoja ja otetaan huomioon heidän panoksensa sosiaaliseen ja ympäristökestävyyteen suuressa osassa Eurooppaa; painottaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pientiloihin, jotka ovat enimmäkseen perheviljelmiä, sekä naisten rooliin Alppien alueen maataloudessa; toteaa, että naiset edistävät kasvua ja heille olisi siksi annettava enemmän tukea ja tunnustusta; muistuttaa, että vuoristoalueiden kestävä kehitys on olennaisen tärkeää maaseutuväestöjen hyvinvoinnin ja sukupolvien välisen yhteenkuuluvuuden sekä perheviljelmien tulevaisuudennäkymien kannalta;

4.  vahvistaa, että Alppien alueen tuleva kehitys kytkeytyy maaseutualueisiin, maaseudun kehitykseen, kylien tulevaisuuteen ja varsinkin maatalouteen;

5.  on huolissaan ekosysteemien köyhtymisestä ja luonnonkatastrofien riskistä alppialueiden tietyissä osissa ja kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että maata ja metsiä hoidetaan paikallisiin olosuhteisiin sopivalla ja kestävällä tavalla kiinnittäen erityistä huomiota maaperän terveyteen, ja edistämään tällaista kehitystä sekä kulttuurin että ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseksi alueella ja talousnäkymien varmistamiseksi luonnonvarojen kestävän suojelun avulla; painottaa, että on tärkeää panna täytäntöön periaatteet, jotka koskevat kiertotaloutta ja synergiaan perustuvaa yhteistyötä maanviljelyn ja muun taloudellisen toiminnan välillä Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla ja muilla suojelualueilla;

6.  pitää viljelysmaiden lisääntyvää autioitumista – ja pensastumista – valitettavana, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia maisemaan, maatalouden tuottavuuteen ja erityisesti pienimuotoisen karjatalouden ja maanviljelyn perinteisiin käytäntöihin ja näiden lisäksi myös vesihuoltoon ja hydrogeologiseen tasapainoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään energiantuotantoon;

7.  toteaa, että Alppien alue toimii Euroopan ”vesitornina” ja että Alppien etumaastossa olevat alueet saavat kesäisin jopa 90 prosenttia vedestään Alpeilta; toteaa myös, että Alppien alueella on Euroopan suurimmat biomassavarat; korostaa vesivarojen merkitystä vesivoiman, viljelymaan kastelun, kestävän metsänhoidon, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja maisemanhoidon sekä juomavesihuollon kannalta, jotka ovat ilmastonmuutoksen vuoksi entistäkin ratkaisevammassa asemassa tulevina vuosina; korostaa näin ollen, että Alppien suojelua koskevaan yleissopimukseen sisältyvän vedenhallinnan toimintaohjelman yhteydessä on tehostettava hyvien käytäntöjen vaihtoa ja rajat ylittävää yhteistyötä vesihuollosta ja vesistöalueiden hallinnasta vastaavien kansallisten elinten välillä;

8.  toteaa, että Alppien alueella on voitu jo hyvin varhain hyödyntää vesiväyliä vesivoiman tuotannossa; katsoo, että unionin rahastoista on voitava tukea hyvien käytäntöjen vaihtoa ja rakenteiden nykyaikaistamista, jotta voidaan vastata kasvavaan energiakysyntään ja ottaa vastaan suuria matkailijamääriä;

9.  pitää valitettavana nykyistä kehitystä, jossa luontotyyppidirektiiviä 92/43/ETY ja biologista monimuotoisuutta koskevaa strategiaa täytäntöön pantaessa turvaudutaan yhä useammin maiden epäsuoraan pakkolunastamiseen maanomistajilta; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia omistusoikeuksien turvaamiseksi olennaisena osana Alppien alueen kehittämistä;

10.  huomauttaa, että suurten petoeläinten paluu vaarantaa perinteisen maa- ja laiduntalouden monissa alppilaaksoissa, kun petoeläinten lampaisiin, vuohiin ja nautakarjaan kohdistamat hyökkäykset lisääntyvät; painottaa, että eri viranomaisten on koordinoitava paremmin petolintu- ja petoeläinkantojen hoitoa ja elvyttämistä ja tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoa on lisättävä, jotta voidaan parantaa kyseisten lajien rajat ylittävää suojelua ja hoitoa osana Alppien aluetta koskevaa strategiaa ja Alppien suojelua koskevaan yleissopimukseen sisältyvän suuria petoeläimiä ja luonnonvaraisia sorkka- ja kavioeläimiä ja yhteisöjä koskevan toimintaohjelman yhteydessä;

11.  on ehdottomasti sitä mieltä, että strategian olisi edistettävä COP21-kokouksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja siinä olisi myös esitettävä, miten alue selviytyy ilmastonmuutoksen haasteista, pitäen mielessä etenkin, että alue on haavoittuva ja altis luonnonkatastrofeille (esimerkiksi mutavyöryille ja maastopaloille);

12.  huomauttaa, että uusiutuvien luonnonvarojen kaskadikäyttö on periaate, joka säänneltynä ja laissa vahvistettuna kajoaa vahvasti omistusoikeuksiin ja saattaa estää etenkin pk-yritysten innovointia;

13.  painottaa, että vuoristoalueilla on voitava edelleen harjoittaa perinteistä maanviljelyä ja karjankasvatusta, jotta maatalousrakenteet säilyvät ja alueet pysyvät asuttuina; vaatii yhdenmukaistamaan, yksinkertaistamaan ja vähentämään erityisesti pien- ja vuoristomaatiloja koskevia valvontamenetelmiä ja täydentäviä ehtoja koskevia vaatimuksia;

14.  pitää tärkeänä laatia alueellisia ohjelmia, joilla edistetään hajautettuja ja makroalueellisia maa- ja metsätaloustuotteiden jalostus- ja markkinointirakenteita (kuten osuuskuntia ja tuottajaorganisaatioita) niiden aseman vahvistamiseksi puun ja elintarvikkeiden arvoketjussa sekä työllisyyden, elintarvikehuollon ja innovointikyvyn parantamiseksi alueella; painottaa runsaslukuisten markkinamahdollisuuksien turvaamisen etuja;

15.  kehottaa lisäämään maataloustuotteiden arvoa kannustamalla aloitteisiin, joilla lisätään merkinnän ”vuoristoalueen tuote” käyttöä ja levittämistä käytännön järjestelyjen pohjalta, edistetään Alppien alueen tuotteiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja kehitetään uusia laatutuotteita, jotta voidaan vastata kulutuskysyntään ja tarjota kuluttajille tietoa näiden tuotteiden perustana olevista perinteistä ja niiden erityisominaisuuksista ja laadusta; katsoo, että tarvitaan tehokkaampia toimia Alppien alueiden tuotteiden suojaamiseksi väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tuotteiden valmistajien varalta ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi; kehottaa lisäksi komissiota käynnistämään laadukkaita vuoristotuotteita varten tarkoitettuja erityisiä toimenpideohjelmia, joilla parannetaan näiden tuotteiden myynninedistämistä ja markkinointia;

16.  painottaa maidontuotannon ja erityisesti laadukkaiden maitotuotteiden merkitystä Alppien alueen vuoristoseuduilla; huomauttaa, että alueen meijeriteollisuus ei usein voi kilpailla suotuisampien alueiden kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan yhteisessä maatalouspolitiikassa käyttöön erityisiä korvaustoimenpiteitä tuottajia varten, jotta varmistetaan, että karjatalous ja maidontuotanto vuoristoalueilla on taloudellisesti kannattavaa etenkin pienille ja keskisuurille perheviljelmille, sekä tukemaan tuotantolaitoksia, jotka jalostavat Alppien vuoristomaidon korkean lisäarvon tuotteiksi;

17.  painottaa, että on tärkeää parantaa vuoristotilojen kilpailukykyä muun muassa edistämällä tuottajaorganisaatioiden perustamista sekä käynnistämällä julkisia hankintoja paikallisten tuottajien toiminnan edistämiseksi; korostaa, että vuoristoalueiden viljelijöiden verkostoituminen ja yhteenliittymien perustaminen voi parantaa heidän neuvotteluasemaansa jakelijoiden suuntaan ja auttaa yleisesti vähentämään vuoristoalueiden maatalouden rakenteellisia heikkouksia; katsoo myös, että vuoristoalueiden lyhyet toimitusketjut ja paikallismarkkinat ovat keskeisen tärkeitä näillä alueilla sijaitsevien pientilojen maataloustuotannon säilyttämisen kannalta;

18.  katsoo, että maataloustuotteiden markkinointia voitaisiin parantaa, jos ne otettaisiin tietyn maantieteellisen alueen yleisten matkailutuotteiden joukkoon;

19.  pitää kestävien tulevaisuudennäkymien luomista nuorille viljelijöille erityisen tärkeänä, jotta voidaan torjua maaltapakoa Alppien alueella; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ylikansallisia aloitteita, joilla tuetaan yrittäjyyttä, kehittyviä aloja ja työmarkkinoita maa- ja metsätaloudessa; pitää erittäin tärkeänä, että maatalous integroidaan paremmin paikallistalouteen ja erityisesti matkailu-, käsiteollisuus- ja pkt‑alaan, jotta tilat saisivat lisää tuloja ja jotta voidaan lisätä maatalouden työpaikkojen houkuttelevuutta nuorten keskuudessa;

20.  korostaa maatilamatkailun merkitystä pientilojen tulonlähteenä (esimerkiksi maatilalomat); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ohjelmia, joilla tuetaan investointeja ja yrittäjyyttä; pitää tärkeänä, että maatilamatkailua harjoittavia tiloja tuetaan erityisillä matkailukampanjoilla;

21.  huomauttaa, että Alppien alueen erityiset ilmasto-olosuhteet ja pinnanmuodostus vaikeuttavat maa- ja metsätalouden tehostamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään laidunmaan käyttöä, kotieläintaloutta ja metsänhoitoa koskevaa tutkimusta siten, että luodaan kapasiteettia tuotannon tehostamiseksi, perinteisten maataloustuotantomuotojen ja hyötyeläinrotujen säilyttämiseksi sekä metsien muuttamiseksi ilmastoresistenteiksi sekametsiksi;

22.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen maa- ja metsätalouden ammattilaisille suunnattuja koulutus- ja neuvontarakenteita (kuten koulutusta alppilaitumiin erikoistuneeksi neuvojaksi/konsultiksi), luomaan makroalueellisen koulutusverkoston sekä tehostamaan koulutus- ja tutkimusalaa ja talouselämää edustavien toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista (esimerkiksi alojen välisten harjoittelu- ja vaihto-ohjelmien avulla), jotta voidaan edistää kestävää kasvua yhteisillä, rajat ylittävillä ja kansainvälisillä tutkimusohjelmilla ja -hankkeilla; toteaa, että vuoristoalueet ovat aina olleet tärkeä innovaatiolähde ja ne ovat synnyttäneet etenkin innovaatioita, joiden avulla selviydytään luonnonhaitoista; toteaa, että Alpeilla yksi ja sama henkilö joutuu usein harjoittamaan erilaista toimintaa kautta vuoden ja toisinaan eri maissa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia kannustamaan ammatillisen perus- ja jatkokoulutuksen toimijoita yhteistyöhön; katsoo, että pientilojen ja perheviljelmien kilpailukyvyn parantamiseksi on annettava koulutusta ja tietoa maa- ja metsätalouden innovaatioista;

23.  painottaa maatalouden ja maaseudun resurssien tärkeää roolia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten sosiaalisten ja pedagogisten tukipalvelujen tarjoamisessa; kehottaa komissiota edistämään sosiaalista maataloustoimintaa, sillä se tarjoaa etenkin vuoristoalueiden viljelijöille mahdollisuuden tuottaa vaihtoehtoisia palveluja;

24.  pitää laajakaistayhteyksien ja digitaalisten palvelujen saatavuutta tärkeänä ja kehottaa pelkän infrastruktuurin kehittämisen lisäksi kehittämään kattavasti ”digitaalisia kyliä ja alueita”, jotka tarjoavat kestävän, asumiskelpoisen ja perheystävällisen ympäristön;

25.  toteaa, että vuoristoalueilla sijaitsevilla pk-yrityksillä on hallinnollisia ongelmia niiden hakiessa rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta; kehottaa komissiota yhdenmukaistamaan kyseisiä tukiohjelmia, jotta voidaan parantaa rahoituksen saantia ja taata menestyksekkäämpi täytäntöönpano, josta pienet kunnat hyötyvät enemmän;

26.  kehottaa yhdenmukaistamaan tulevaa ja yksinkertaistamaan olemassa olevaa maatilojen sääntelykehystä koko Alppien alueella, erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan alalla; painottaa tarvetta erityiselle lisätuelle, jossa otetaan huomioon sellaiset tekijät kuin maaperäanalyysi ja kaltevuus, jotta mahdollistetaan kestävä viljely jyrkillä vuorenrinteillä;

27.  panee tyytyväisenä merkille makroalueen hallintomallin luomisen Alppien aluetta varten, jotta voidaan edistää rajat ylittävää yhteistyötä maa- ja metsätalouden alalla; pitää tässä yhteydessä tärkeänä sitä, että parannetaan järjestöjen ja tuottajaorganisaatioiden välistä rajat ylittävää tietojen ja kokemusten vaihtoa karjankasvatuksen, kasvinviljelyn ja metsätalouden alalla perustamalla säännöllisesti kokoontuvia erityisfoorumeita;

28.  painottaa, että uusia aloitteita kehitettäessä tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja osallistumiseen perustuvia toimintastrategioita ja olemassa olevat ja uudet aloitteet on yhteensovitettava, jotta Alppien vuoristoalueiden maataloudelle koituisi mahdollisimman paljon hyötyä ja voitaisiin vähentää hallinnollisia esteitä; kehottaa ottamaan alueet, paikallisviranomaiset ja kansalaiset suoraan mukaan kaikkiin Alppeja koskevan EU:n strategian mukaisiin toimenpiteisiin ja kiinnittämään erityisesti huomiota maa- ja metsätalouden sidosryhmiin, jotka pitäisi ottaa tiiviisti mukaan komission toimintasuunnitelman alueelliseen täytäntöönpanoon; toteaa, että on otettava huomioon Alppeja koskeva yleissopimus ja unionin koheesiopolitiikka sekä nykyiset unionin aloitteet;

29.  pitää tärkeänä, että Alppeja koskeva EU:n strategia toteutetaan jo olemassa olevan rahoituksen, kuten kauden 2014–2020 rakenne- ja investointirahastojen, avulla eikä tarkoitukseen osoiteta uusia määrärahoja; painottaa, että määrärahat on käytettävä tehokkaasti, jotta strategia voidaan panna täytäntöön koordinoidummin;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan maa- ja metsätalouden pientiloille tarkoitettuja maaseudun kehittämispolitiikan piiriin kuuluvia tukiohjelmia, kuten Interreg-aloite ja Leader, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja hyviä käytäntöjä sekä kehittää näiden eri ohjelmien välisiä yhteisvaikutuksia ja keskittyä rajalliseen määrään selvästi määriteltyjä painopisteitä; korostaa Alppien alueen monitoiminnallisen pienimuotoisen maatalouden tärkeyttä tältä kannalta;

31.  toteaa, että vuoristoinen pinnanmuodostus muodostaa edelleen esteen unionin kansalaisten lähentymiselle ja että unioni on sitoutunut lisäämään rajat ylittävän liikenneverkkoinfrastruktuurin rahoitusta.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Paul Brannen, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Mairead McGuinness, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Laurenţiu Rebega, Bronis Ropė, Jordi Sebastià, Jasenko Selimovic, Maria Lidia Senra Rodríguez, Czesław Adam Siekierski, Marc Tarabella, Janusz Wojciechowski, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Franc Bogovič, Jean-Paul Denanot, Jens Gieseke, Ivan Jakovčić, Anthea McIntyre, Sofia Ribeiro, Ramón Luis Valcárcel Siso


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

16.6.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Constanze Krehl, Sławomir Kłosowski, Andrew Lewer, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Younous Omarjee, Konstantinos Papadakis, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andor Deli, Tunne Kelam, Tonino Picula, Claude Rolin, Bronis Ropė, Claudia Schmidt, Remo Sernagiotto, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dominique Martin, Vladimir Urutchev, Marco Valli

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö