MIETINTÖ Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014

5.7.2016 - (2015/2284(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Marian Harkin
Lausunnon valmistelija (*):
Jean-Paul Denanot, budjettivaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014

(2015/2284(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1309/2013[1],

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009[2],

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006[3],

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2013 ja 2014 (COM(2015)0355),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) jälkiarvioinnista elokuussa 2015 annetun loppuraportin,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2013 ”Onko Euroopan globalisaatiorahasto tuottanut EU:n lisäarvoa integroitaessa irtisanottuja työntekijöitä uudelleen työelämään?”,

–  ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) ERM 2012 -kertomuksen rakenneuudistuksen jälkeisistä työmarkkinoista, työoloista ja tyytyväisyydestä elämään (ˮAfter restructuring: labour markets, working conditions and life satisfactionˮ),

–  ottaa huomioon Eurofoundin vuonna 2009 julkaiseman tapaustutkimuksen Euroopan globalisaatiorahaston lisäarvon vertailusta Saksassa ja Suomessa (ˮAdded value of the European Globalisation Adjustment Fund: A comparison of experiences in Germany and Finlandˮ),

–  ottaa huomioon Eurofoundin ERM 2009 -kertomuksen rakenneuudistuksesta taloudellisen taantuman aikana (ˮRestructuring in recessionˮ),

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan globalisaatiorahaston tulevaisuudesta[4],

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta[5],

–  ottaa huomioon tammikuun 2007 jälkeen antamansa päätöslauselmat EGR:n varojen käyttöönotosta, mukaan lukien kyseisiä hakemuksia koskevat työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan huomautukset,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan EGR-työryhmän keskustelut,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0227/2016),

A.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin, jotta voidaan tarjota tukea ja osoittaa solidaarisuutta työntekijöille, jotka jäävät työttömäksi maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi; ottaa huomioon, että EGR:n tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja kestävää työllisyyttä antamalla työttömäksi jääneille työntekijöille valmiuksia ja tukea uusia työpaikkoja varten; toteaa, että EGR perustettiin, jotta voidaan puuttua hätätilanteisiin antamalla nopeaa tukea ja lyhyen aikavälin apua vastauksena työmarkkinoiden äkillisiin ja odottamattomiin vaikeuksiin, joihin liittyy joukkoirtisanomisia, kun taas Euroopan sosiaalirahaston (ESR), josta myös tuetaan työttömäksi jääneitä työntekijöitä, tarkoituksena on korjata pitkäaikaista rakenteellista epätasapainoa pääasiassa elinikäisen oppimisen avulla; katsoo, että EGR olisi edelleen pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella seuraavan ohjelmakauden aikana;

B.  ottaa huomioon, että viime vuosina rakenneuudistuksista on tullut entistä yleisempiä ja että joillakin aloilla ne ovat voimistuneet ja levinneet uusille aloille; ottaa huomioon, että yritykset ovat vastuussa tällaisten päätösten usein odottamattomista vaikutuksista yhteisöihin ja jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen rakenteeseen; ottaa huomioon, että EGR:llä autetaan pehmentämään näiden rakenneuudistuspäätösten kielteisiä vaikutuksia; ottaa huomioon, että entistä useammat EGR-tapaukset liittyvät suuryritysten ja monikansallisten yhtiöiden rakenneuudistusstrategioihin, joista päätetään yleensä ottamatta työntekijöitä ja heidän edustajiaan mukaan päätöksentekoon; toteaa, että tuotannon ja toiminnan siirto, tuotantolaitoksen sulkeminen, fuusiot, yrityskaupat ja -ostot, tuotannon uudelleenorganisointi ja toiminnan ulkoistaminen ovat rakenneuudistuksen yleisimpiä muotoja;

C.  ottaa huomioon, että epävarmuus saattaa kuitenkin vaikuttaa haitallisesti työpaikan vaihtoon liittyvään sopeutumiskykyyn ja ennakointiin, koska työpaikan vaihtoon liittyy mahdollinen työttömyyden, palkanalennuksen ja sosiaalisen epävarmuuden riski; katsoo, että EGR-tapausten tuensaajien palaaminen työmarkkinoille onnistuu varmemmin, jos tuensaajat saavat laadukkaat työpaikat;

D.  toteaa, että osuuskunnat hoitavat rakennemuutokset sosiaalisesti vastuullisella tavalla ja että niiden erityinen osuustoiminnallinen hallintomalli, joka perustuu yhteisomistukseen, demokraattiseen osallistumiseen ja jäsenten suorittamaan valvontaan, sekä niiden valmiudet käyttää omia taloudellisia resurssejaan ja tukiverkkojaan selittävät osuuskuntien suuremman joustavuuden ja innovatiivisuuden rakennemuutoksen pitkän aikavälin hallinnassa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa;

E.  panee merkille, että asetuksen (EY) N:o 1309/2013 19 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka toinen vuosi parlamentille ja neuvostolle EGR:n kahden edellisen vuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua;

F.  ottaa huomioon, että ei ole olemassa unionin oikeudellisia puitteita, joilla säännellään työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan tai ennakoidaan ja hallitaan rakenneuudistuksia, jotta olisi mahdollista ennakoida muutoksia ja estää työpaikkojen menetykset; muistuttaa pyytäneensä 15. tammikuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa[6], että komissio esittää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan nojalla mahdollisimman pian ja työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen säädösehdotuksen työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan sekä rakennemuutoksen ennakoimisesta ja hallitsemisesta (päätöslauselman liitteenä olevien yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti); toteaa, että tällä hetkellä kansallisella tasolla on huomattavia eroja, jotka liittyvät työnantajien vastuuseen työntekijöistään tässä prosessissa; toteaa, että Euroopan tason työmarkkinaosapuolia on kuultu asiasta kahdesti mutta komissio ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin; on pettynyt siihen, kuinka komissio on vastannut tiedottamisesta, kuulemisesta ja rakenneuudistuksesta annettuihin parlamentin päätöslauselmiin, joissa korostetaan tarvetta toteuttaa tällä alalla konkreettisia toimia; katsoo, että hyvin kehittyneet työmarkkinasuhdejärjestelmät, joilla taataan työntekijöiden ja heidän edustajiensa oikeudet kuulemisen ja tiedottamisen alalla, ovat olennaisen tärkeitä; ottaa huomioon, että työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevan direktiivin vahvistaminen voisi auttaa varmistamaan, että neuvottelut soveltuvasta suunnitelmasta voidaan käydä oikeudenmukaisissa olosuhteissa ja oikea-aikaisesti;

G.  ottaa huomioon, että irtisanomisten vähimmäismäärä laskettiin tuhannesta irtisanotusta viiteen sataan ja että poikkeuksellisissa tilanteissa tai pienillä työmarkkinoilla EGR-hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen, alueelliseen tai kansalliseen talouteen;

H.  ottaa huomioon, että 1. tammikuuta 2014 alkaen entiset itsenäiset ammatinharjoittajat ovat myös voineet olla tukikelpoisia edunsaajia ja saada avustuksia; katsoo, että komission olisi varmistettava, että itsenäisten ammatinharjoittajien erityistarpeet otetaan huomioon EGR:n yhteydessä, koska heidän lukumääränsä kasvaa jatkuvasti; ottaa huomioon, että 31. joulukuuta 2017 asti EGR:stä voidaan myöntää tukea nuorisotyöllisyysaloitteeseen kuuluvilla alueilla yhtä monelle työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevalle nuorelle kuin mitä toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrä on;

I.  toteaa, että nykyisen EGR:n tarkoituksena on paitsi tukea työttömäksi jääneitä työntekijöitä myös osoittaa heitä kohtaan solidaarisuutta;

J.  ottaa huomioon, että EGR:n alkuperäiset määrärahat olivat 500 miljoonaa euroa vuodessa; toteaa, että nykyiset määrärahat ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa ja että rahaston perustamisesta lähtien niistä on käytetty vuosittain keskimäärin 70 miljoonaa euroa;

K.  panee merkille, että alun perin yhteisrahoitusosuus oli 50 prosenttia ja että se korotettiin 65 prosenttiin vuosiksi 2009–2011, laskettiin takaisin 50 prosenttiin vuosiksi 2012–2013 ja on nyt 60 prosenttia;

L.  ottaa huomioon, että vuosina 2007–2014 esitettiin 134 hakemusta 20 jäsenvaltiosta, ne liittyivät 122 121 työntekijään ja että hakemuksissa pyydetty yhteismäärä oli 561,1 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että vuosina 2007–2013 määrärahojen käyttöaste oli ainoastaan 55 prosenttia; panee merkille, että vuosina 2007–2014 suurin osa hakemuksista tuli valmistusteollisuuden alalta, erityisesti autoteollisuudesta, jonka osuus oli 29 000 työntekijää 122 121:stä (23 prosenttia toimitettujen hakemuksien kattamasta kokonaismäärästä); ottaa huomioon, että toistaiseksi talouskriisin vaikutus on ollut pahin pienissä yrityksissä, joissa on alle 500 työntekijää;

M.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen suosituksen, että parlamentti, komissio ja neuvosto harkitsisivat unionin rahoituksen rajoittamista toimiin, joilla todennäköisesti tuotetaan unionin lisäarvoa, sen sijaan, että rahoitetaan jo olemassa olevia kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä; ottaa huomioon, että EGR:n toimilla on havaittu olevan eniten lisäarvoa, kun niillä on yhteisrahoitettu irtisanotuille työntekijöille palveluja, joita ei yleensä ole saatavilla jäsenvaltioiden työllisyystukijärjestelmissä, palveluissa on keskitytty koulutukseen etuisuuksien sijaan ja toimet ovat olleet yksilöllisiä ja niillä on täydennetty yleisiä toimia erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien työttömäksi jääneiden työntekijäryhmien hyväksi; panee tässä yhteydessä merkille tarpeen investoida entisten työntekijöiden voimavaroihin ja pitää tärkeänä paikallisten työvoimamarkkinoiden tarpeiden ja osaamisvaatimusten kattavaa arviointia, koska tämän olisi muodostettava perusta koulutukselle ja valmiuksien luomiselle, jotta työntekijöitä voidaan auttaa palaamaan nopeasti työmarkkinoille; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioilla on velvollisuus toteuttaa EGR:n talousarviota vaikuttavalla tavalla;

N.  ottaa huomioon, että EGR:llä ei ratkaista unionin työttömyysongelmaa; katsoo, että unionin työttömyysongelman ratkaiseminen edellyttää, että työpaikkojen luominen, suojeleminen ja kestävyys sijoitetaan unionin politiikan keskiöön; katsoo unionin työttömyysasteen, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyysasteen, merkitsevän sitä, että tarvitaan kiireesti uudenlaisia uramahdollisuuksia tarjoavia aloitteita;

O.  ottaa huomioon, että EGR:n arvioinnin viiteajanjakso tässä mietinnössä on 2007–2014; toteaa, että komission jälkiarviointi kattoi vuodet 2007–2013 ja tilintarkastustuomioistuimen kertomusta varten tarkastettiin vuodet 2007–2012;

P.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Eurooppa 2020 -strategiaan, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n toteutuksen yhteydessä;

Q.  ottaa huomioon, että naisten uudelleentyöllistymisaste on miehiä parempi mutta naisten uudelleentyöllistyminen on useimmiten tilapäistä ja epävakaata, koska heidän täytyy huolehtia perheenjäsenistä samalla, kun he etsivät uutta työpaikkaa ja/tai osallistuvat uudelleenkoulutukseen, ja koska saatavilla ei ole kohtuuhintaisia, laadukkaita lasten päivähoitopalveluja ja sairaiden hoivapalveluja;

R.  ottaa huomioon, että kriisi ja säästötoimet vaikuttavat naisiin suhteettoman paljon;

1.  panee merkille EGR:n jälkiarvioinnin ja ensimmäisen kaksivuotiskertomuksen; toteaa komission noudattavan raportointivelvoitettaan; katsoo, että käsiteltävänä olevat ja muut kertomukset eivät riitä varmistamaan täysin EGR:n avoimuutta ja tehokkuutta; kehottaa EGR:n tukea saaneita jäsenvaltioita julkistamaan kaikki tapauksia koskevat tiedot ja arvioinnit ja sisällyttämään tapauksia koskevaan raportointiin sukupuolivaikutusten arvioinnin; kannustaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita julkistamaan hyvissä ajoin hakemuksensa ja loppukertomuksensa nykyisen asetuksen mukaisesti; toteaa komission noudattavan raportointivelvoitteitaan mutta katsoo, että se voisi julkistaa kaikki EGR-tapauksia koskevat asiakirjat, myös toimeksiantoja koskevat sisäiset kertomukset, joita on laadittu käsiteltävinä olevia jäsenvaltioiden hakemuksia koskevien seurantakäyntien johdosta;

2.  suhtautuu myönteisesti rahoituskauden pidentämiseen yhdestä vuodesta kahteen; palauttaa mieliin, että Eurofoundin tutkimuksen mukaan 12 kuukautta ei ollut riittävän pitkä aika kaikkien irtisanottujen työntekijöiden ja erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten alhaisen osaamistason työntekijöiden, ikääntyneiden työntekijöiden, naisten ja erityisesti yksinhuoltajien, auttamiseen;

3.  toteaa EGR:n arviointien osoittavan, että rahaston toimien tuloksiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden koulutus- ja pätevyystaso, kyseisten työmarkkinoiden vastaanottokyky ja tukea saavien maiden BKT; korostaa, että tällaisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa pääasiassa pitkän aikavälin toimilla, joita Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) voivat tukea tehokkaasti; pitää tarpeellisena ottaa nämä tekijät sekä paikallinen työmarkkinatilanne huomioon aina myönnettäessä tukea EGR:stä; pitää EGR:n ja ERI-rahastojen välisen synergian lisäämistä tärkeänä, jotta tuloksia voidaan saavuttaa nopeammin ja tehokkaammin; korostaa, että ERI-rahastoja voidaan käyttää jatkotoimina aloilla, joille myönnetään EGR:n tukea, vauhdittamalla niiden avulla investointeja, yleistä kasvua ja työpaikkojen luomista; tähdentää, että EGR:n toimet olisi kohdistettava kasvua, työllisyyttä, koulutusta, osaamista ja työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta edistäviin investointeihin ja niitä olisi koordinoitava unionin nykyisten ohjelmien kanssa, jotta autetaan ihmisiä löytämään työtä ja edistetään yrittäjyyttä erityisesti alueilla ja toimialoilla, jotka jo nyt kärsivät globalisaation tai talouden rakennemuutosten kielteisistä vaikutuksista; painottaa, että etusijalle olisi asetettava useasta rahastosta rahoitettaviin ohjelmiin perustuvat integroidut toimintatavat, jotta voidaan vähentää kestävästi irtisanomisia ja työttömyyttä jakamalla resursseja vaikuttavasti ja tiivistämällä koordinaatiota ja synergiaa varsinkin ESR:n ja EAKR:n välillä; katsoo ehdottomasti, että useasta rahastosta rahoitettaviin ohjelmiin perustuva integroitu strategia vähentäisi yritysten muualle siirtymisen riskiä ja loisi suotuisat edellytykset teollisuustuotannon paluulle unioniin;

4.  katsoo, että asetusta uudistamalla on parannettu EGR:n toimintaa; panee merkille, että parannusten avulla on yksinkertaistettu menettelyjä, joiden kautta jäsenvaltiot saavat EGR:n varoja, ja näin ollen jäsenvaltiot todennäköisesti käyttävät kyseistä välinettä entistä enemmän; kehottaa komissiota ehdottamaan toimia EGR:ään osallistumista haitanneiden, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvien esteiden poistamiseksi; katsoo, että EGR:ssä ei pitäisi olla makrotaloudellista vakauttamistoimintoa;

5.  toteaa, että vuotuisessa talousarviossa EGR:ää varten varatut vähennetyt määrärahat ovat riittäneet tarvittavan avun ja tuen tarjoamiseen, ja pitää näitä erittäin tärkeinä työpaikkansa menettäneille; korostaa kuitenkin, että EGR:n soveltamisalaa on laajennettu vuodesta 2014 siten, että se kattaa työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret ja kriisiin liittyvän toimintakriteerin ja että jos hakemusten määrä lisääntyy huomattavasti tai jos mukaan otetaan uusia oikeuksia, määrärahat eivät välttämättä riitä vaan niitä olisi lisättävä, jotta varmistetaan EGR:n vaikuttava toiminta;

6.  pitää molemminpuoliseen luottamukseen ja vastuun jakamiseen perustuvaa vahvaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua parhaana välineenä pyrittäessä sovinnollisiin ratkaisuihin ja yhteisiin näkemyksiin, kun ennakoidaan, ehkäistään ja hallinnoidaan rakennemuutosprosesseja; painottaa, että näin autettaisiin ehkäisemään työpaikkojen menetyksiä ja siten tapauksia, joissa tarvitaan EGR:ää;

7.  panee merkille, että hakemusten määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2009–2011, kun voimassa oli poikkeus, jonka mukaan hakemuksia voitiin tehdä kriisiin liittyvän toimintakriteerin perusteella, ja että soveltamisalaa laajennettiin uudelleen siten, että se kattaa pysyvästi kriisiin liittyvän toimintakriteerin ja itsenäiset ammatinharjoittajat vuosina 2014–2020; on tyytyväinen tämän poikkeuksen soveltamisen jatkamiseen vuoden 2013 jälkeen; ottaa huomioon, että vuosina 2007–2014 yli puolet kaikista hankkeista oli kriisiin liittyviä; korostaa lisäksi, että talouskriisin kielteiset vaikutukset jatkuvat yhä joissakin jäsenvaltioissa;

8.  panee merkille, että vuosina 2007–2014 kaksikymmentä jäsenvaltiota esitti 131 hakemusta, joissa pyydettiin yhteensä 542,4 miljoonaa euroa tukea ja joiden kohteena oli 121 380 työntekijää;

9.  panee merkille, että komissio on tehnyt parannuksia EGR-tietokantaan, johon kirjataan määrällistä tietoa EGR-tapauksista tilastotarkoituksiin, ja että tämän ansiosta jäsenvaltioiden on helpompi jättää hakemuksia ja komission on helpompi analysoida ja vertailla EGR-tapauksia koskevia lukuja; panee lisäksi merkille, että komissio on sisällyttänyt EGR:n rahastojen yhteishallinnointijärjestelmään tarkoituksena saada entistä paremmin laadittuja ja entistä täydellisempiä hakemuksia sekä lyhentää edelleen aikaa, joka jäsenvaltiolta kuluu hakemuksen jättämiseen; toteaa, että tämän järjestelmän avulla voidaan yksinkertaistaa hakemuksia jäsenvaltioiden kannalta, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan hakemusten käsittelyä, jotta rahoitus voidaan myöntää ripeästi sen vaikutuksen maksimoimiseksi;

10.  kehottaa komissiota ennakoimaan kaikilta osin kauppapoliittisten päätösten vaikutuksia unionin työmarkkinoihin ottaen huomioon myös vaikutuksia koskevat näyttöön perustuvat tiedot, joita on korostettu EGR-hakemuksissa; kehottaa komissiota tekemään ennakkoon ja jälkikäteen perusteelliset vaikutustenarvioinnit, mukaan lukien sosiaalisten vaikutusten arviointi, joka kattaa mahdolliset vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn ja talouteen sekä vaikutukset pk-yrityksiin, ja varmistamaan samalla tehokkaan ennakkokoordinoinnin kauppapolitiikan pääosaston ja työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston välillä; kehottaa parlamenttia järjestämään säännöllisesti kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan yhteisiä kuulemistilaisuuksia, jotta parannetaan kauppapolitiikan ja EGR:n välistä koordinointia ja sen seurantaa; pitää välttämättömänä tehostaa EGR:n käyttöä käsiteltäessä tuotannon siirtämistä ja alakohtaisia kriisejä, jotka johtuvat maailmanlaajuisen kysynnän vaihteluista; vastustaa painokkaasti kaikkia aloitteita, joissa nykymuotoisesta ja nykyisten määrärahojensa turvin toimivasta EGR:stä annetaan tukea tapauksissa, joissa unionissa on menetetty työpaikkoja unionin tasolla hyväksyttyjen kauppastrategioiden vuoksi, tulevat ja voimassa olevat kauppasopimukset mukaan luettuina; korostaa, että kauppa- ja teollisuuspolitiikan välille tarvitaan vahvaa johdonmukaisuutta ja että unionin kaupan suojatoimia on uudenaikaistettava;

11.  kehottaa komissiota myöntämään markkinatalousaseman ainoastaan kauppakumppaneille, jotka täyttävät komission asettamat viisi kriteeriä; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön selvän ja tehokkaan strategian, joka koskee markkinatalousaseman myöntämistä kolmansille maille, jotta säilytetään unionin yritysten kilpailukyky ja jatketaan ponnisteluja kaikenlaisen vilpillisen kilpailun torjumiseksi;

12.  tähdentää, että yksi EGR:n päätavoitteista on auttaa työntekijöitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa unionin tavara- tai palvelukaupassa tapahtuvan suuren muutoksen vuoksi, kuten asetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa säädetään; pitää EGR:n tärkeänä tehtävänä huolehtia tuesta kauppakiistojen kielteisten seurausten vuoksi työttömäksi jääneille työntekijöille; kehottaa näin ollen komissiota selventämään, että työpaikkojen häviäminen, joka johtuu kauppakiistoista ja johtaa suureen muutokseen unionin tavara- tai palvelukaupassa, kuuluu täysin EGR:n soveltamisalaan;

13.  korostaa, ettei EGR voi missään tapauksessa korvata rakennemuutosten ennaltaehkäisyä ja estämistä koskevaa johdonmukaista politiikkaa; pitää tärkeänä aitoa unionin tason teollisuuspolitiikkaa, jolla luodaan kestävää ja osallistavaa kasvua;

14.  pyytää komissiota toteuttamaan alakohtaisia tutkimuksia globalisaation vaikutuksesta ja laatimaan niiden havaintojen perusteella ehdotuksia, joilla kannustetaan yrityksiä ennakoimaan toimialakohtaisia muutoksia ja valmistamaan työntekijöitään muutoksiin ennen irtisanomisia;

15.  painottaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat käyttäneet mieluummin Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) kuin EGR:ää, koska ESR:n yhteisrahoitusosuudet ovat korkeammat ja sen toimenpiteet toteutetaan nopeammin ja koska EGR:stä ei myönnetä ennakkorahoitusta ja sen hyväksymismenettely kestää kauan; katsoo kuitenkin, että uuteen asetukseen sisältyvillä yhteisrahoitusosuuden korotuksella ja nopeammilla haku- ja hyväksymismenettelyillä ratkaistaan osa näistä huolenaiheista; pitää valitettavana, ettei EGR:n tuki ole vielä saavuttanut irtisanottuja työntekijöitä kaikissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa jäsenvaltioita käyttämään tätä tukea joukkoirtisanomisten yhteydessä;

16.  kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan EGR-hakemuksen hyväksyminen kestää keskimäärin 41 viikkoa; toivoo, että menettelyjen nopeuttamiseksi toteutetaan kaikki voitava; panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset minimoida viivästykset ja keventää hakuprosessia; korostaa, että on välttämätöntä vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia tässä yhteydessä ja suosittelee painokkaasti, että kaikki jäsenvaltiot ryhtyvät toteuttamaan toimenpiteitä mahdollisimman pian; panee merkille, että monet jäsenvaltiot toimivat jo näin;

17.  toteaa, että jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja yritykset eivät ole tarpeeksi tietoisia EGR:stä; kehottaa komissiota tehostamaan viestintäänsä jäsenvaltioille, kansallisille ja paikallisille ammattiyhdistysverkostoille ja kansalaisille; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään oikea-aikaisesti tietoisuutta EGR:stä työntekijöiden ja heidän edustajiensa keskuudessa, jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni potentiaalinen edunsaaja tavoitetaan ja he hyötyvät EGR:n toimista, ja kehottaa edistämään tehokkaammin EGR:n avulla saavutettujen tuloksiin perustuvia etuisuuksia;

18.  muistuttaa pitävänsä tärkeinä suojatoimia, joilla estetään unionin rahoitusta saavia yrityksiä siirtämästä liiketoimintaansa muualle tietyn ajan kuluessa, koska silloin saatettaisiin tarvita uusia tukijärjestelmiä irtisanomisten vuoksi;

EGR:n edunsaajat

19.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen päätelmiin, joiden mukaan lähes kaikki EGR:n tukeen oikeutetut työntekijät ovat hyötyneet yksilöllisistä ja koordinoiduista toimenpiteistä, jotka oli mukautettu heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, ja että lähes 50 prosenttia rahoitustukea saaneista työntekijöistä on työllistynyt uudestaan; toteaa, että varoja on jäänyt käyttämättä, koska joissakin jäsenvaltioissa EGR-ohjelmia ei ole pantu täytäntöön oikea-aikaisesti ja tehokkaasti; katsoo, että toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa, työmarkkinaosapuolten, paikallisten työvoimatoimistojen ja muiden asiaan liittyvien sidosryhmien osallistuminen alustavaan arviointiin ja hakemuksen tekemiseen on olennaista positiivisten tulosten varmistamiseksi edunsaajille; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita innovatiivisten toimien ja ohjelmien kehittämisessä ja arvioimaan uudelleentarkasteluissaan, missä määrin yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa ennakoitiin tulevia työmarkkinanäkymiä ja tulevaisuudessa vaadittavia taitoja ja missä määrin se oli sovitettu yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa; kehottaa jäsenvaltioita nykyisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti toteuttamaan lisätoimia, jotta yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa otetaan huomioon siirtyminen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen; toteaa, että innovointi, älykäs erikoistuminen ja resurssitehokkuus ovat avain teollisuuden uudistamiseen ja talouden monipuolistamiseen;

20.  panee merkille, että komission jälkiarviointia koskevassa kertomuksessa analysoiduissa 73 hankkeessa vähintään 55-vuotiaiden edunsaajien osuus oli keskimäärin 15 prosenttia ja 15–24-vuotiaiden osuus 5 prosenttia; pitää siksi myönteisenä, että uudessa asetuksessa korostetaan vanhoja ja nuoria työntekijöitä ja että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret on sisällytetty joihinkin hakemuksiin; panee merkille, että naispuolisten edunsaajien osuus oli keskimäärin 33 prosenttia ja miesten osuus 67 prosenttia; toteaa näiden lukujen kuvastavan työntekijöiden sukupuolijakaumaa, joka voi vaihdella alan mukaan; kehottaakin komissiota varmistamaan, että kaikissa EGR-hakemuksissa naisia ja miehiä kohdellaan yhdenvertaisesti, ja kehottaa jäsenvaltioita keräämään tietoja sukupuolinäkökulmasta selvittääkseen, kuinka se vaikuttaa naispuolisten edunsaajien uudelleentyöllistymisasteeseen; toteaa lisäksi, että joissakin EGR-hakemuksissa toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrä on pieni verrattuna tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärään, minkä vuoksi investoitujen varojen vaikutus ei ehkä ole optimaalinen;

21.  katsoo, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sisällyttäminen EGR-hakemuksiin edellyttää usein erityyppisiä toimenpiteitä, ja katsoo, että kaikkien toimijoiden, kuten työmarkkinaosapuolten ja paikallisten yhteisöryhmien, olisi oltava edustettuina kunkin ohjelman täytäntöönpanovaiheessa ja niiden olisi edistettävä tarvittavia toimia, joilla varmistetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten mahdollisimman suuri osallistuminen; kannustaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että niillä on vahva johtava organisaatio, joka koordinoi ohjelman täytäntöönpanoa, varmistamaan kohdennetun ja kestävän tuen, jolla autetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria saattamaan ohjelma päätökseen, sekä varmistamaan ohjelman varojen mahdollisimman kattavan maksatuksen; katsoo, että parempia käytäntöjä voitaisiin määrittää riippumattomassa uudelleentarkastelussa, jossa keskitytään erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osallistumiseen; on painokkaasti sitä mieltä, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten sisällyttämistä koskevan poikkeuksen soveltamista olisi jatkettava, kunnes ohjelmakausi päättyy joulukuussa 2020;

22.  kehottaa komissiota sisällyttämään EGR:n väliarviointiin erityisen laadullisen ja määrällisen arvion EGR-tuesta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotta voidaan etenkin panna täytäntöön nuorisotakuu ja saada aikaan tarvittavaa synergiaa kansallisten talousarvioiden, ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen kanssa;

23.  panee merkille, että jälkiarvioinnin mukaan kaikissa tarkastelluissa 73 tapauksessa toimilla tavoitettiin keskimäärin 78 prosenttia edunsaajista; toteaa tähän kuuluvan 20 tapausta, joissa edunsaajista saavutettiin 100 prosenttia tai enemmän; toteaa kuitenkin, että kaikissa tapauksissa enimmäistaso on 100 prosenttia, joten 100 prosenttia ylittävien lukujen käyttäminen vääristää tietoja ja antaa kuvan huomattavasti todellista korkeammasta määrästä; panee merkille, että sama koskee talousarvion toteutusastetta; kehottaa komissiota mukauttamaan lukujaan antaakseen tarkemman arvion saavutettujen edunsaajien määristä ja talousarvion toteutusasteista;

24.  pitää myönteisenä, että EGR:n yksilöllisen työnhakutuen ansiosta monet edunsaajat ovat – mikä tärkeintä – löytäneet uuden työpaikan ja voineet päivittää taitojaan koulutusohjelmien tai liikkuvuusavustusten kautta; on tyytyväinen myös siihen, että jotkut työntekijät ovat voineet ryhtyä yrittäjiksi yritysten perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen liittyvien EGR:n tukitoimien ansiosta; korostaa tästä syystä, että EGR:llä on raportoitu olevan merkittäviä myönteisiä vaikutuksia itsetunnon kohoamiseen, voimaantumisen tunteeseen ja motivaation kasvuun; tähdentää, että EGR:n tuki on lisännyt sosiaalista yhteenkuuluvuutta mahdollistamalla uudelleentyöllistymisen ja välttämällä negatiiviseen työttömyysloukkuun jäämisen;

25.  panee merkille, että jälkiarviointia koskevaan kertomukseen sisältyvien numerotietojen mukaan EGR:n edunsaajat ovat keskimääräistä vähemmän koulutettuja, minkä vuoksi heidän osaamisensa on heikommin siirrettävissä; toteaa, että normaalioloissa tämä vähentää heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja lisää heidän haavoittuvuuttaan työmarkkinoilla; katsoo, että EGR voi tuottaa parhaalla tavalla unionin lisäarvoa, kun sillä tuetaan työntekijöiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien alhaisen osaamistason työntekijöiden koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia, joissa asetetaan etusijalle työmarkkinoiden edellyttämät taidot ja joiden avulla mahdollistetaan yrittäjyys;

26.  panee merkille osana jälkiarviointia suoritetun tutkimuksen monitahoiset tulokset, joiden mukaan 35 prosenttia edunsaajista ilmoitti uuden työpaikan laadun olevan parempi tai paljon parempi, 24 prosenttia ilmoitti laadun pysyneen samana ja 41 prosenttia ilmoitti laadun olevan huonompi tai paljon huonompi; ottaa kuitenkin huomioon, ettei käytettävissä ole järjestelmällisiä tietoja arvioinnin perustaksi, ja suosittaa siksi, että komissio kerää yksityiskohtaisempaa tietoa EGR:n toimien vaikutuksista ja laadusta, jotta se voi myöhemmin suorittaa mahdollisesti tarvittavat korjaavat toimenpiteet;

EGR:n kustannustehokkuus ja lisäarvo

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita joustavoittamaan ja tehostamaan EGR:n talousarvion toteutusta keskittyen tuloksiin, vaikutuksiin ja lisäarvoon vaarantamatta kuitenkaan varojen asianmukaista ja avointa käyttöä ja sääntöjen noudattamista; katsoo, että hakumenettelyä olisi nopeutettava, jotta rahasto olisi tehokkaampi irtisanottujen työntekijöiden kannalta; on huolissaan EGR:ltä pyydettyjen varojen ja jäsenvaltioiden korvaamien määrien eroista, kun määrärahojen keskimääräinen käyttöaste on ainoastaan 45 prosenttia; kehottaakin komissiota arvioimaan huolellisesti heikon toteutusasteen taustalla olevia syitä ja ehdottamaan toimenpiteitä nykyisten pullonkaulojen hoitamiseksi ja varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi; toteaa, että uudelleentyöllistymisaste EGR-tuen päätyttyä vaihtelee huomattavasti (4–86 prosenttia), ja korostaa siksi aktiivisten ja osallistavien työmarkkinatoimien merkitystä; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa EGR-menot tuottavat johdonmukaisesti parempia tuloksia kuin muissa; ehdottaa, että komissio tarjoaa edelleen neuvontaa ja auttaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä EGR-varojen hakemiseksi ja käyttämiseksi, jotta voidaan varmistaa käytettyjen varojen ja uudelleentyöllistymisen maksimaalinen hyötysuhde;

28.  katsoo, että 60 prosentin yhteisrahoitusosuutta ei pitäisi korottaa;

29.  panee merkille, että komission jälkiarvioinnin mukaan keskimäärin vain 6 prosenttia EGR:n varoista käytettiin hallinto- ja johtamiskuluihin;

30.  toteaa, että sidosryhmien kuulemisissa esiin tullut kustannustehokkuuden tärkein aspekti oli uudelleentyöllistyneiden työntekijöiden määrä, koska nyt he maksavat veroja ja sosiaaliturvamaksuja työttömyyskorvauksen tai muiden sosiaalietuuksien nauttimisen sijaan;

31.  toteaa, että tietyissä EGR-tapauksissa EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisiin toimiin liittyy korkeampia kustannuksia, jotka heikentävät EGR-investoinnin kokonaisvaikutusta; kehottaa komissiota puuttumaan tällaisiin kustannuksiin ottamalla käyttöön raja-arvot;

32.  panee merkille jälkiarvioinnissa tehdyn ehdotuksen, jonka mukaan vaihtoehtoinen vaikutustenarviointi on tärkeä osatekijä pyrittäessä ymmärtämään EGR:n lisäarvoa; pitää valitettavana, että tällaista arviointia ei vielä ole otettu käyttöön;

33.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen päätelmään, jonka mukaan EGR on tuottanut todellista unionin lisäarvoa, kun siitä on osarahoitettu irtisanotuille työntekijöille tarkoitettuja palveluja tai avustuksia, joita ei yleensä ole saatavilla jäsenvaltioiden työllisyystukijärjestelmissä, mikä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa; painottaa, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole riittäviä sosiaaliturvajärjestelyjä, joilla voidaan vastata työpaikkansa menettäneiden työntekijöiden tarpeisiin;

34.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan kolmasosalla EGR:n rahoituksesta kompensoidaan kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä tuottamatta unionin lisäarvoa; toteaa, että uudessa EGR-asetuksessa erityisten toimenpiteiden, kuten työnhakuavustusten ja työnantajille suunnattujen työllistämiskannustimien, kustannusten osuus on rajoitettu 35 prosenttiin koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista, ja että EGR-tukea saavilla aloitteilla ei korvata jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmiensä mukaisesti tarjoamia passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä; painottaa, että EGR:ää ei voi käyttää korvaamaan yritysten velvoitteita työntekijöihinsä nähden; kehottaa lisäksi komissiota tarkentamaan EGR-asetuksen seuraavan tarkistamisen yhteydessä, että EGR:ää ei voi käyttää korvaamaan jäsenvaltioiden velvoitteita työttömäksi jääneitä työntekijöitä kohtaan;

35.  pitää valitettavana, että määrärahojen käyttöasteet vaihtelevat 3 prosentista 110 prosenttiin siten, että keskimääräinen käyttöaste on 55 prosenttia; katsoo, että tämä tilanne ilmentää joskus joko suunnittelu- tai täytäntöönpanovaiheen puutteita, ja sitä olisi kohennettava paremmin suunniteltujen ja paremmin täytäntöön pantujen hankkeiden avulla;

36.  pitää EGR:n rahoituksen vähentämistä valitettavana; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään lisätukea EGR:lle, jotta varmistetaan tarpeiden täyttäminen; kehottaa komissiota varmistamaan henkilöstön riittävyyden työmäärään nähden ja välttämään tarpeettomia viivästyksiä;

37.  katsoo, että EGR:n ja ESR:n toimia olisi käytettävä täydentämään toisiaan, jotta tuotetaan sekä erityisiä lyhyen aikavälin että yleisempiä pitkän aikavälin ratkaisuja; panee merkille päätelmän, jonka mukaan jäsenvaltiot yleisesti ottaen koordinoivat EGR:ää tehokkaasti ESR:n ja kansallisten työmarkkinatoimien kanssa ja että tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei havaittu yhdessäkään tapauksessa päällekkäisyyksiä tai kaksinkertaista rahoitusta;

38.  on tyytyväinen EGR:n toiminnasta vuosina 2013 ja 2014 laaditun komission kertomuksen havaintoon, jonka mukaan vuosina 2013 ja 2014 komissiolle ei ilmoitettu EGR-asetuksia koskevista sääntöjenvastaisuuksista eikä vuosina 2013–2014 käsitelty loppuun EGR:ää koskevia sääntöjenvastaisuuksia;

Vaikutus pk-yrityksiin

39.  panee merkille, että pk-yritysten osuus unionin kaikista yrityksistä on 99 prosenttia ja että ne työllistävät suuren enemmistön unionin työntekijöistä; on siksi huolestunut siitä, että EGR:llä on ollut vain hyvin vähäinen vaikutus pk-yrityksiin, vaikka ne voisivat selvästi olla tuen kohteina tiettyjen kriteereiden täyttyessä; panee merkille komission selityksen, jonka mukaan jatkojalostajien työntekijöitä ei ollut koskaan jätetty tahallisesti tuen ulkopuolelle, mutta kehottaa komissiota kohdistamaan EGR:n tukea paremmin pk-yrityksille, jotka ovat Euroopan talouden keskeisiä toimijoita, esimerkiksi korostamalla painokkaammin 8 artiklan 5 artiklan d kohdan säännöstä, joka koskee tarvetta yksilöidä irtisanovien yritysten tavarantoimittajat, jatkojalostajat tai alihankkijat, tai seuraamalla aiempia tapauksia, joissa EGR on hyödyttänyt pk-yrityksiä, yhteisötalouden yrityksiä ja osuuskuntia, edistääkseen parhaita käytäntöjä; korostaa, että pk-yritysten ja suuryritysten työntekijöiden välinen suhde on otettava entistä paremmin huomioon;

40.  katsoo, että tukikelpoisuuskynnystä koskevaa poikkeusta olisi käytettävä laajemmin erityisesti pk-yritysten hyväksi; korostaa nykyisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun järjestelyn merkitystä pk-yrityksille, koska sillä tehdään tapauskohtaisesti mahdolliseksi aluetason uudelleenjärjestely talouden aloilla, joihin kriisi tai globalisaatio on vaikuttanut; ottaa huomioon näiden säännösten mukaisesti tehtyjen hakemusten haasteet ja kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita niihin puuttumisessa, jotta EGR:stä tulee irtisanottujen työntekijöiden kannalta toimiva ratkaisu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös ”pienet ensin” -periaatteen huomioon hakemuksen suunnittelu- ja tekovaiheessa;

41.  panee merkille, että hakemukset ovat keskittyneet valmistusteollisuuteen ja rakennusalalle, erityisesti auto- ja ilmailuteollisuuden alalle, ja että tukea myönnetään pääasiallisesti suurille yrityksille; kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia, joilla on yksinomainen toimivalta, tukemaan pk-yrityksistä, osuuskunnista ja yhteisötalouden yrityksistä työttömäksi jääviä työntekijöitä ennakoivasti käyttäen nykyisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdan tarjoamaa joustoa etenkin silloin, kun on kyse pk-yritysten kollektiivisista hakemuksista ja muista tukivälineistä, joilla annetaan enemmän tukea pk-yrityksille ja mahdollistetaan niiden laajempi osallistuminen; kehottaa myös tiedottamaan pk-yrityksille EGR:n niille tarjoamista mahdollisuuksista; korostaa, että tällaisia tapauksia, joissa pyritään auttamaan pk-yrityksiä, olisi pidettävä EGR:n tärkeimpänä lisäarvona;

42.  on tyytyväinen täytäntöönpanon jälkiarviointia koskevan komission kertomuksen havaintoon, jonka mukaan toimenpiteiden päättyessä on havaittavissa myönteinen yhteys yrittäjyyden edistämiseksi käytettyjen varojen ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän välillä; panee merkille, että kaikissa EGR-tapauksissa itsenäisten ammatinharjoittajien keskimääräinen osuus on pieni, viisi prosenttia, ja että starttirahan ja muiden kannustimien kaltaisilla toimilla olisi pyrittävä kannustamaan yrittäjiä; korostaa tässä yhteydessä elinikäisen oppimisen, mentoroinnin ja vertaisverkostojen merkitystä; katsoo, että EGR:n käyttöä yrittäjyyden ja start up -toiminnan tukemiseen voidaan edelleen parantaa joko yksinään tai ERI-rahastojen kaltaisten muiden rahastojen yhteydessä, mutta korostaa, että yrittäjyyden tukemisen olisi perustuttava kestäviin liiketoimintasuunnitelmiin; kehottaa jäsenvaltioita painottamaan naisten ja tyttöjen osallistumista yrittäjyysohjelmiin;

43.  suhtautuu myönteisesti usean jäsenvaltion pyrkimyksiin lisätä yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta tukevia toimia, joita ovat starttiraha ja toimenpiteet, joilla edistetään yrittäjyyttä, yhteisötalouden osuuskuntia ja uusille yrittäjille tarkoitettuja palveluja;

Tietovaatimukset

44.  ottaa huomioon monet tilannetta mutkistavat tekijät, kuten tietojen mahdollisen puuttumisen, alueelliset ja kansalliset erityispiirteet, toisistaan poikkeavat makro- ja mikrotalouden olosuhteet, pienet otokset ja tietyt välttämättömät oletukset, ja katsoo, että komission toimintatavan olisi oltava tarkka ja avoin ja siinä olisi toteutettava toimia, joilla korjataan tällaista lähestymistapaa vaikeuttavat puutteet;

45.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan jotkut jäsenvaltiot eivät ole asettaneet uudelleenintegroitumista koskevia määrällisiä tavoitteita ja että nykyiset tiedot eivät riitä arvioimaan työntekijöiden uudelleentyöllistämiseksi toteutettujen toimien vaikuttavuutta; panee merkille komission toteamuksen, että EGR-asetukseen ei sisälly määrällisiä uudelleenintegroitumistavoitteita ja että eri EGR-toimenpiteitä voidaan arvioida muilla tavoin; suosittelee sen vuoksi, että jäsenvaltiot asettavat uudelleenintegroitumista koskevia määrällisiä tavoitteita ja erottelevat järjestelmällisesti EGR:n, ESR:n ja muut joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneita työntekijöitä varten suunnitellut kansalliset toimet; kehottaa komissiota myös antamaan tietoa työmarkkinoille uudelleen integroituneiden henkilöiden löytämien työpaikkojen tyypistä ja laadusta sekä EGR:n toimien avulla saavutetun integroitumisasteen keskipitkän aikavälin kehityssuunnista; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi lisäksi erotettava toisistaan kaksi pääasiallista EGR:n toimenpidetyyppiä, jotka ovat aktiiviset työmarkkinatoimet ja työntekijöille maksettava tulotuki, sekä annettava yksityiskohtaisempaa tietoa toimista, joihin yksittäiset osallistujat osallistuvat, jotta eri toimista voidaan laatia tarkempi kustannus-hyötyanalyysi; pyytää komissiota toimittamaan tietoja komission hylkäämistä EGR-hakemuksista ja hylkäämisperusteista;

46.  muistuttaa jäsenvaltioita niiden velvollisuudesta antaa tietoja uudelleentyöllistymisasteesta 12 kuukauden kuluttua toimien toteuttamisesta, jotta EGR:n vaikuttavuuden ja tehokkuuden tarpeellinen seuranta varmistetaan;

47.  painottaa tarvetta virtaviivaistaa kansallisia tilintarkastusmenettelyjä, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ja tehokkuus ja vältetään tarpeettomat päällekkäisyydet eritasoisia valvontatoimia toteuttavien elimien välillä;

48.  suosittelee, että lujitetaan tiedonkulkua ja tukijärjestelyjä kansallisten yhteyshenkilöiden ja avun toimittamisesta vastaavien alueellisten tai paikallisten kumppanien välillä;

49.  suosittelee säännöllisempiä vertaisarviointeja, jäsenvaltioiden välistä vaihtoa sekä uusien EGR-tapausten yhdistämistä aiempiin tapauksiin, jotta voidaan vaihtaa hyviä käytäntöjä ja toteutuksesta saatuja kokemuksia; kehottaa siksi luomaan parhaiden käytäntöjen foorumin, joka on helposti saavutettavissa ja jolla tuetaan integroitujen ratkaisujen vaihdon parantamista;

50.  panee merkille Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun huolen siitä, miten EGR:n tuoma hyöty lasketaan; korostaa tarvetta lisätä tulosindikaattoreita koskevia vaatimuksia;

51.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään nykyisen EGR-asetuksen hoitajille tarkoitettuja avustuksia koskevat säännökset; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita kehittämän joustavia työskentely- ja koulutustoimia ja sijoittamaan nämä toimet mahdollisuuksien mukaan paikallisyhteisöihin, sillä monen työttömäksi jääneen naispuolisen työntekijän mahdollisuudet liikkua paikasta toiseen saattavat olla huonommat perheeseen liittyvien hoitovelvollisuuksien takia;

52.  kehottaa toimivaltaisia alue- ja paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä koordinoimaan työmarkkinatoimijoiden ponnisteluja, jotta EGR:n rahoitustuki on helpommin saatavilla tulevien irtisanomisten yhteydessä; kehottaa lisäksi työmarkkinaosapuolia osallistumaan tiiviimmin rahaston seuranta- ja arviointitoimiin ja kutsumaan mukaan erityisesti naisten sidosryhmien edustajia, jotta sukupuolinäkökohdat voidaan ottaa paremmin huomioon;

53.  kehottaa komissiota harkitsemaan asetuksen 20 artiklassa tarkoitetun EGR-tapausten arvioinnin delegoimista Eurofoundille; katsoo, että tällaisessa ehdotuksessa komissio voisi myöntää Eurofoundille tarvittavat rahoitusvarat, jotka vastaavat arvioiden laatimiseen ja henkilöstövoimavaroihin liittyviä EGR:n nykyisiä kustannuksia; toteaa lisäksi, että koska asianmukaisen tiedon puute on arviointien parantamisen suurin este, komissio voisi edellyttää jäsenvaltioiden toimittavan nämä tiedot Eurofoundille;

º

º  º

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
• [2]  EUVL L 167, 31.3.2009, s. 26.
• [3]  EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0431.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0303.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0005.

PERUSTELUT

Tausta

EGR perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006 solidaarisuuden osoittamiseksi työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa joukkoirtisanomisissa globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi, jos irtisanomisilla on merkittävä kielteinen vaikutus alueelliseen tai paikalliseen talouteen.

Vuosina 2007–2009 toimintakriteerinä oli vähintään 1 000 irtisanomista neljän kuukauden aikana yhdessä yrityksessä jäsenvaltiossa tai yhdeksän kuukauden aikana erityisesti pk-yrityksissä NACE 2 -toimialalla yhdellä NUTS 2 -tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella. Vuonna 2009 vähimmäismäärä laskettiin 500 työntekijään. EGR:n perustamisesta lähtien jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus myös käyttää rahastoa poikkeuksellisissa tilanteissa tai pienillä työmarkkinoilla, joilla toimintakriteeri ei täyty, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen.

Rahaston soveltamisalaa laajennettiin vuosina 2009–2011 ja vuodesta 2013 alkaen siten, että se kattaa maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin seurauksena työttömäksi jääneet työntekijät. Lisäksi vuodesta 2013 lähtien otettiin mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuorisotyöllisyysaloitteeseen kuuluvilla alueilla toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrää vastaava määrä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria.

•  Tukikelpoiset toimet

Rahoitustukea myönnettiin alun perin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on integroida työttömiksi joutuneet työntekijät uudelleen työmarkkinoille[1]. Vuonna 2013 hyväksytyssä asetuksessa tätä laajennettiin ottamalla mukaan ”erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien, ikääntyneiden ja nuorten työttömien henkilöiden integroituminen uudelleen palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen”[2].

Tukikelpoisiin toimenpiteisiin kuuluvat räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, työnhakuneuvonta, mentorointi, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä liikkuvuusavustukset ja toimeentulo- tai koulutusavustukset.

Kaikkien tukikelpoisten toimien rahoituksen edellytyksenä on, että kohteena olevat tuensaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin. Yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla kuuluvia toimia tai passiivisia sosiaalisen suojelun toimia ei rahoiteta.

•  Rahoitus

EGR on monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolinen hätärahasto. On perustettu vararahasto, josta se saa vuotuiset määrärahansa. Unionin talousarvioon otetut EGR:lle varatut vuotuiset määrärahat olivat 500 miljoonaa euroa vuodessa, mutta vuonna 2007 ne leikattiin nykyisellä lainsäädännöllä 150 miljoonaan euroon. Kahdeksan vuoden aikana vuosina 2007–2014 keskimäärin osoitettu rahoitus oli 70 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteisrahoitusosuus oli alun perin 50 prosenttia, mutta se korotettiin 65 prosenttiin vuosiksi 2009–2011, laskettiin takaisin 50 prosenttiin vuosiksi 2012–2013 ja nostettiin 60 prosenttiin vuonna 2013 asetuksella kaudeksi 2014–2020.

Kun parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet EGR-hakemuksen, komissio maksaa rahoitusosuuden kyseiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 päivän kuluessa. Alun perin jäsenvaltioiden oli käytettävä EGR-rahoitus 12 kuukauden kuluessa, mutta aikaa jatkettiin 24 kuukaudeksi vuoden 2009 asetuksella ja määräaika pidettiin ennallaan vuoden 2013 asetuksessa. Alkuperäisellä asetuksella komissiolle osoitettiin 0,35 prosenttia tekniseen tukeen, mutta määrää kasvatettiin 0,5 prosenttiin vuoden 2013 asetuksella.

•  Määräajat ja raportointi

Uudessa asetuksessa säädetään tiukemmista määräajoista sekä jäsenvaltioille että komissiolle. Jäsenvaltioiden on nyt toimitettava hakemus 12 viikon kuluessa irtisanomisista, ja niillä on vielä 6 viikkoa aikaa vastata mahdollisiin lisätietoja koskeviin pyyntöihin. Sen jälkeen komissiolla on 12 viikkoa aikaa saattaa arviointinsa päätökseen. Sitten komissio antaa Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille ehdotuksen kustakin tukikelpoisesta hakemuksesta, ja sen on saatava kummaltakin toimielimeltä hyväksyntä ennen sovitun määrän maksamista jäsenvaltiolle.

Kun EGR-ohjelman loppuun saattamisesta on kulunut 6 kuukautta, jäsenvaltion on toimitettava komissiolle loppukertomus EGR:n toteuttamisesta. Vuoden 2013 asetuksessa eritellään yksityiskohtaisemmin loppukertomukseen sisällytettävät tiedot. Alkuperäisen asetuksen mukaan komission oli julkistettava vuosikertomus, mutta uudessa asetuksessa säädetään kaksivuotiskertomuksesta. Kaksivuotiskertomuksen uusista vaatimuksista voidaan mainita erityisesti tilastotiedot tukea saaneiden edunsaajien uudelleenintegroitumisasteesta. Komission on myös suoritettava väliarviointi saavutettujen tulosten vaikuttavuudesta ja kestävyydestä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa jälkiarviointi EGR:n vaikutusten ja sen tuoman lisäarvon mittaamiseksi.

Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa EGR:n tukemien toimien hallinnoinnista ja toimien varainhoidon valvonnasta. Komissio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Komission virkamiehet voivat tehdä vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia. Tapauksissa, joissa EGR-toimen toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin arvioitu määrä, komissio vaatii kyseessä olevaa jäsenvaltiota maksamaan takaisin vastaavan määrän saadusta rahoitustuesta.

Edunsaajat

Kaiken kaikkiaan EGR:n tuella on tarjottu yksilöllisiä ja hyvin koordinoituja toimenpiteitä irtisanotuille työntekijöille. On erittäin tärkeää, että työntekijät tai heidän edustajansa, työmarkkinaosapuolet ja muut asiaan liittyvät sidosryhmät osallistuvat aidosti hakemuksen laatimiseen. EGR on joustoväline, joten se mahdollistaa innovatiiviset toimet ja räätälöidyt ratkaisut. Koska EGR:n tavoitteena on edistää kestävää työllisyyttä, on ehdottoman tärkeää arvioida työmarkkinoille palaavien edunsaajien määrä.

EGR:ää koskevan jälkiarvioinnin mukaan uudelleenintegroitumisaste vaihteli 4 prosentista 98:aan ja oli keskimäärin 49 prosenttia. Uudelleenintegroitumisaste riippuu useista tekijöistä, joita ovat muun muassa koulutustaso, edunsaajan ikä, alueen tai valtion työttömyysaste, alueiden kaupungistuminen, työntekijöiden taitoprofiili sekä alueellisen kasvun vaikutus. EGR:n toimintavaihtoehtojen vaikutusta uudelleenintegroitumisasteeseen on analysoitu kahden EGR-toimenpiteen, yksilökohtaisen tapauskäsittelyn ja koulutuksen/uudelleenkoulutuksen, osalta. Molemmilla havaittiin olevan myönteinen yhteys uudelleenintegroitumisasteeseen, mutta vain yksilökohtainen tapauskäsittely todettiin tilastollisesti merkittäväksi.

On näyttöä siitä, että irtisanotuille työntekijöille tarjottava räätälöity, yksilöllinen ja intensiivinen tuki tuottaa usein hyviä tuloksia. Myös mahdollisuus toteuttaa kansallisia toimia täydentäviä toimenpiteitä sekä välineen joustavuus ovat keskeisiä tekijöitä. Muita edunsaajien kannalta myönteisiä tuloksia ovat psykologiset vaikutukset, parempi mukautuvuus ja työmarkkinoiden joustavuus. On näyttöä myös siitä, että EGR lisäsi osaltaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta auttamalla pikaisen avun tarpeessa olevia suuria ihmisjoukkoja. Tällä oli positiivisia seurannaisvaikutuksia edunsaajien perheille ja yhteisölle laajemminkin.

Analyysin perusteella voidaan todeta, että menojen kokonaismäärä yhtä EGR-tuen saajaa kohti (jälkiarvioinnissa arvioidut 73 tapausta) osoittaa, ettei saavutetuissa uudelleenintegroitumistuloksissa ole havaittavissa johdonmukaisia suoraviivaisia kehityskulkuja ja että kaikilla tarjontaan, kysyntään ja toimintavaihtoehtojen yhdistelmään liittyvillä tekijöillä oli ratkaiseva merkitys uudelleenintegroitumisasteen kannalta. On näyttöä siitä, että erityyppiset toimet ovat yhteydessä eri uudelleenintegroitumisasteisiin mutta tässä ei ole havaittu selvää johdonmukaista mallia, jossa kalliimmilla toimilla saavutettaisiin korkeampi uudelleenintegroitumisaste.

EGR-tapausten sekä vastaavien muista lähteistä rahoitettujen uudelleenintegroitumishankkeiden tulosten ja kustannusten vertailussa ei myöskään ole havaittu selkeää suoraviivaista mallia. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että jälkiarvioinnin mukaan toimien vaikutuksen arviointi suorittamalla vertailu, johon liittyy uskottava valvonta, tai suorittamalla vertailu vaihtoehtoisen vaikutustenarviointiryhmän avulla on tärkeä osatekijä pyrittäessä ymmärtämään työmarkkinatoimenpiteiden vaikutusta ja lisäarvoa. Tämä on avuksi pyrittäessä saamaan käsitys siitä, kuinka monet havaituista muutoksista todella johtuvat arvioitavasta toimesta.

Lisäksi arvioinnissa todettiin, että unionin rahoittamat ohjelmat keskittyvät enenevässä määrin. Ohjelmakauden 2014–2020 arviointisuunnitelmia koskevissa komission omissa ohjeissa on esitetty tehokkaan vaihtoehtoisen vaikutustenarvioinnin vaatimukset ja todetaan, että kaikki kyseiset ehdot on helpompi täyttää, kun suunnittelu on asianmukaista alusta lähtien. Käsittääkseni vaihtoehtoista vaikutustenarviointia ei ole toistaiseksi käytetty EGR-tapausten arvioinnissa, ja komission on noudatettava asiassa omia ohjeitaan.

Itsenäisen ammatinharjoittamisen osuus vaihteli 44 prosentista 0 prosenttiin ja oli keskimäärin 5 prosenttia. Sen osuus riippui alkuperäiseen EGR-pakettiin sisältyvän yrittäjyyden tuen laajuudesta.

Euroopan tason lisäarvo

Euroopan tason lisäarvo voidaan määritellä siten, että se on ero, joka on saatu aikaan käyttämällä EGR:ää verrattuna jäsenvaltion omiin toimiin. Lisäarvoa on tärkeää mitata, koska siten voidaan perustella tai asettaa kyseenalaiseksi unionin toimintapolitiikka, kuten EGR.

Lisäarvoa voidaan mitata neljällä tavalla. Ensiksikin voidaan arvioida määrällistä vaikutusta analysoimalla, kuinka EGR täydentää olemassa olevia toimia tehostamalla, laajentamalla, tukemalla, nopeuttamalla tai vahvistamalla aktiivisia työmarkkinatoimia tai kansallista työvoimapolitiikkaa. Monista EGR-tapauksista saadun aineiston analysointi osoittaa, että EGR:llä on ollut huomattava määrällinen vaikutus.

Toiseksi EGR:stä rahoitetuilla toimilla laajennettiin olemassa olevaa tukea kattamaan ryhmiä ja politiikan aloja, jotka eivät olisi muuten saaneet tukea, kuten parhaassa työiässä olevat työntekijät, yhä työssä käyvät henkilöt ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kolmanneksi EGR:n rahoituksella on tuettu kansallisella tasolla hyväksyttyjä paikallisia ja alueellisia innovaatioita sekä myöhemmin valtavirtaistettuja kansallisia innovaatioita.

Neljänneksi aineistosta käy ilmi, että tapauksiin osallistuvat organisaatiot saivat myönteisiä oppimistuloksia. Niitä olivat valmiuksien luominen toimien tehokkaan hallinnoinnin osalta ja kumppanuuksien luominen EGR-toimien toteuttamiseksi.

EGR:n uudistukset

EGR:ää on uudistettu useampaan kertaan vuodesta 2006 lähtien. Uudistuksiin kuuluu toimintakriteerin alentaminen 1 000 irtisanotusta 500:aan. Näin ollen alueilla ja pienemmillä jäsenvaltioilla on paremmat mahdollisuudet hyötyä EGR:stä. Irtisanomisten määrän alentamista entisestään on ehdotettu, mutta ehdotusta on vastustettu melko painokkaasti. Katson kuitenkin, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä enemmän 4 artiklan 2 kohdan säännöksiä, joiden mukaan tukea voi hakea, vaikka 500 irtisanotun raja-arvo ei täyty. Hakemuksia on jo hyväksytty tämän artiklan mukaisesti.

Toimintakautta pidennettiin 12 kuukaudesta 24:ään. Sen ansiosta useat edunsaajat ovat päässeet laajempiin koulutus- ja opetusohjelmiin. Alkuperäinen 12 kuukauden jakso oli rajoittava, ja varsinkin jos EGR-toimia koskeva jäsenvaltion hakemus viivästyi, edunsaajien osallistuminen tiettyihin toimiin jäi hyvin rajalliseksi.

Itsenäiset ammatinharjoittajat voivat nyt saada tukea EGR:stä. Tämä uudistus on tärkeä, koska joissakin jäsenvaltioissa itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturva on heikompi kuin muiden työntekijöiden. Se saattaa estää henkilöitä luomasta työpaikkoja, vaikka he olisivat halukkaita, ja EGR voi ainakin tarjota heille saman turvaverkon kuin muille työntekijöille.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret otettiin mukaan uudella asetuksella. Näin EGR:n kattavuus laajenee, ja on saatu näyttöä, jonka mukaan osallistujien määrän maksimointi voi tuottaa mittakaavaetuja. Lisäksi tämä on solidaarisuuden osoitus nuoria työttömiä kohtaan alueilla, joilla on korkea työttömyys.

Yhteisrahoitusosuus on ongelma joillekin jäsenvaltioille, ja ne käyttävät mieluummin ESR:ää esimerkiksi siksi, että sen yhteisrahoitusosuus on korkeampi. Osuuden nostaminen 50 prosentista 60:een on merkittävä toimi kannustettaessa kyseisiä jäsenvaltioita harkitsemaan EGR:n käyttöä.

Kriisiin liittyvän kriteerin käyttöönoton yhteydessä on syytä mainita, että käytettäessä kriisiin liittyvää poikkeusta vuosina 2009–2011 EGR-hakemusten määrä kasvoi merkittävästi. Nykyisessä asetuksessa otetaan huomioon, että vuonna 2007 alkaneen kriisin vaikutus tuntuu yhä joillakin aloilla ja joissain maissa ja että EGR:n avulla pitäisi voida vastata myös mahdolliseen uuteen maailmanlaajuiseen rahoitus- tai talouskriisiin.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomus

Tilintarkastustuomioistuimen kertomukseen sisältyy kuusi päätelmää ja kolme suositusta. Monia niistä on jo käsitelty tässä mietinnössä, mutta on syytä toistaa joitakin kohtia. Erityisesti jäsenvaltioiden olisi asetettava uudelleenintegroitumista koskevia määrällisiä tavoitteita sekä erotettava EGR:n toimet muista toimista sekä tehtävä ero EGR:n kahden pääasiallisen tukimuodon välille. EGR:ää on arvosteltu muun muassa siitä, että jotkut jäsenvaltiot ovat käyttäneet suuria määriä sen määrärahoja korvaamaan kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä. Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että unionin varojen käyttäminen tällä tavoin ei tuota lisäarvoa, joten jäsenvaltioiden on ehdottoman tärkeää arvioida erikseen tämän tyyppisen tuen lisäarvo.

Kertomuksessa arvostellaan myös EGR-hakemusten pitkää hyväksyntämenettelyä. Viimeaikaisissa uudistuksissa on kuitenkin otettu käyttöön oikea-aikaisempi menettely, ja monet jäsenvaltiot ryhtyvät toteuttamaan toimia heti lähetettyään hakemuksensa komissiolle.

Yksi tilintarkastustuomioistuimen suosituksista oli, että unionin toimielimet harkitsisivat vaihtoehdoksi EGR:lle mahdollisuutta mukauttaa ESR‑järjestelmää. Monia tätä argumenttia puoltavia syitä, kuten kestoa, on kuitenkin käsitelty uudessa asetuksessa.

• [1]  Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artikla.
• [2]  Asetuksen 7 artiklan 1 kohta.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.5.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014
(2015/2284(INI))

Valmistelija: Jean-Paul Denanot

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) saatava rahoitus voi tukea tai täydentää jäsenvaltioiden työllisyys- ja sosiaalipolitiikkatoimia muttei voi korvata kansallisten viranomaisten ensisijaisia toimia ja vastuita, joten sitä ei pitäisi käyttää kompensoimaan kansallisia työntekijöiden tulotukijärjestelmiä; muistuttaa myös, että jäsenvaltiot ovat vastuussa EGR-toimien yhteisrahoituksesta kansallisissa laeissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti ja velvoitettuja toteuttamaan EGR-budjettia tehokkaasti;

2.  on vakuuttunut siitä, että EGR on hyödyllinen väline EU-tuen antamiseksi ja solidaarisuuden ilmaisemiseksi työtekijöille ja työttömien auttamiseksi takaisin työelämään ja sen tavoitteena on edistää älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua ja kestävää työllisyyttä Euroopassa; katsoo kuitenkin, että EGR:ssä on vielä huomattavasti parantamisen varaa; toteaa erityisesti, että EGR voisi tuottaa parempaa vastinetta rahalle ja keskittyä enemmän tuloksiin; katsoo, että EGR olisi edelleen pidettävä monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolella seuraavan ohjelmakauden aikana;

3.  katsoo, että 60 prosentin yhteisrahoitusosuutta ei pitäisi lisätä;

4.  panee merkille, että vuosina 2007–2014 kaksikymmentä jäsenvaltiota pyysi yhteensä 542,4 miljoonaa euroa tukea 131 toimenpiteeseen, joiden kohteena oli 121 380 työntekijää;

5.  toteaa, että EGR:n on tarkoitus olla mekanismi, josta saa lyhyen aikavälin tukea, kun nopea toiminta on tarpeen; pitää valitettavana, että EGR-tuen keskimääräinen hyväksymisaika kaudella 2007–2013 oli 303 päivää; panee tyytyväisenä merkille komission pyrkimykset keventää hakuprosessia; ehdottaa, että niiden virallisten kielten vähentäminen, joille päätösehdotus on käännettävä, säästäisi vähintään kaksi viikkoa; korostaa, että komissio voisi tehdä muut mahdollisesti pyydettävät käännökset myöhemmin;

6.  toteaa, että kaudella 2007–2014 kahdeksan jäsenvaltiota ei käyttänyt saatavilla olevaa EGR-tukea; kehottaa komissiota tarkastelemaan kaikkia tapauksia, joissa sääntelyyn tai hallintokapasiteettiin taikka muihin esteisiin perustuva haitta esti EGR-osallistumisen, ja ehdottamaan toimia tällaisten esteiden poistamiseksi;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita joustavoittamaan EGR:n talousarvion toteutusta ja tehostamaan sitä keskittyen tuloksiin, vaikutuksiin ja lisäarvoon vaarantamatta kuitenkaan varojen asianmukaista ja avointa käyttöä ja sääntöjen noudattamista; katsoo, että hakumenettelyä olisi nopeutettava, jotta rahasto olisi tehokkaampi irtisanottujen työntekijöiden kannalta; on huolissaan EGR:ltä pyydettyjen varojen ja jäsenvaltioiden korvaamien määrien eroista, kun määrärahojen keskimääräinen toteutusaste on ainoastaan 45 prosenttia; kehottaakin komissiota arvioimaan huolellisesti heikon toteutustason taustalla olevia syitä ja ehdottamaan toimenpiteitä nykyisten pullonkaulojen hoitamiseksi ja varojen optimaalisen käytön varmistamiseksi; toteaa, että uudelleentyöllistymisaste EGR-tuen päätyttyä vaihtelee huomattavasti (4–86 prosenttia), ja korostaa siksi aktiivisten ja osallistavien työmarkkinatoimien merkitystä; toteaa, että tietyissä jäsenvaltioissa EGR-menot tuottavat johdonmukaisesti enemmän kuin muissa; ehdottaa, että komissio tarjoaa edelleen neuvontaa ja auttaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä EGR-varojen hakemiseksi ja käyttämiseksi, jotta voidaan varmistaa käytettyjen eurojen ja uudelleentyöllistymisen maksimaalinen hyötysuhde;

8.  panee merkille, että Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun mukaan EGR tuottaa parasta EU-lisäarvoa, kun sitä käytetään yhteisrahoittamaan irtisanotuille työntekijöille annettavia palveluja, joita ei tavanomaisesti tarjota jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen kautta, ja kun ne kohdistetaan koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen mieluummin kuin avustuksiin;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että lähes 50 prosenttia työntekijöistä, jotka ovat hyötyneet kaudella 2013–2014 käsitellyistä tukipyynnöistä, on työllistynyt uudestaan; korostaa kuitenkin, että EGR:n olisi tarjottava rahoitusta aloille, jotka todennäköisesti kohtaavat ongelmia tulevaisuudessa, jotta voidaan varmistaa, että kyseessä oleville työntekijöille aloilla, joilla on tulevaisuudessa potentiaalia, taataan kestävästi pääsy uudelleen työelämään;

10.  toteaa, että EGR on luonteeltaan lyhyen aikavälin väline; korostaa tarvetta parantaa EGR:n sekä Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston sekä alueellisesti ja kansallisesti rahoitettujen toimenpiteiden välistä synergiaa, täydentävyyttä ja koordinointia, jotta vaikeuksissa olevia yrityksiä voidaan auttaa työpaikkojen luomisen siirtymävaiheen läpi; ehdottaakin, että kansallisten perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti rakennerahastojen hallintoviranomaiset laatisivat EGR-tukihakemukset, edellyttäen että alueellisille hallintoviranomaisille annetaan riittävästi hallintoresursseja ja varoja tämän varmistamiseksi; ehdottaa, että EGR-tukihakemukset asetettaisiin julkisesti saataville;

11.  toteaa, että tietyissä EGR-tapauksissa EGR-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan toimiin liittyy korkeammat kustannukset, jotka heikentävät EGR-investoinnin kokonaisvaikutusta; kehottaa komissiota puuttumaan tällaisiin kustannuksiin ottamalla käyttöön raja-arvot;

12.  on vakuuttunut siitä, että soveltamiskynnystä koskevien poikkeusten laajempi käyttö pk-yritysten hyväksi, viiteajanjaksojen pidentäminen ja mahdollisuus sisällyttää liitännäispalveluja tarjoavat irtisanotut työntekijät tukea pyytävän yrityksen irtisanottuihin työntekijöihin olisi arvioitava huolellisesti tapauskohtaisesti ja pyrittävä kaikin keinoin siihen, että EGR-varojen vääristynyttä käyttöä voidaan rajoittaa;

13.  kehottaa komissiota parantamaan nykyistä teknistä tukea jäsenvaltioille ja tehostamaan jäsenvaltioille EGR-tukimahdollisuuksista annettua tiedotusta, jotta lisätään EGR:n käyttöä, sekä julkaisemaan komission verkkosivustolla jäsenvaltioiden EGR-tukihakemukset ja kaikki asiaankuuluvat asiakirjat;

14.  katsoo, että jälkikäteen annettava sosiaalinen tuki, joka liittyy usein jäsenvaltioiden antaman rahoituksen takaisinmaksuun, tarkoittaa, että Euroopan unionin toiminta irtisanottujen työntekijöiden auttamiseksi on näkymätöntä; kehottaa komissiota tehostamaan viestintäänsä kansallisille ja paikallisille ammattiliittoverkostoille ja suurelle yleisölle, jotta EU:n antamaa sosiaalista tukea voidaan tehdä paremmin tunnetuksi;

15.  kehottaa komissiota sisällyttämään EGR:n väliarviointiin erityisen laadullisen ja määrällisen arvion EGR-tuesta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotta voidaan etenkin panna täytäntöön nuorisotakuu ja saada aikaan tarvittavaa synergiaa kansallisten talousarvioiden, ESR:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen kanssa; katsoo, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia koskevaa poikkeusta olisi jatkettava vuoden 2017 jälkeenkin tämän analyysin jälkeen;

16.  pyytää komissiota toteuttamaan alakohtaisia tutkimuksia globalisaation vaikutuksesta ja laatimaan niiden perusteella ehdotuksia, joilla kannustetaan yrityksiä ennakoimaan toimialakohtaisia muutoksia ja valmistamaan työntekijöitään muutoksiin ennen irtisanomisia;

17.  katsoo, että EGR:n käytössä sellaisissa hankkeissa, joissa tuetaan yrittäjyyttä ja start up -toimintaa, on edelleen parantamisen varaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä lisää;

18.  panee merkille Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun huolen siitä, miten EGR:n tuoma hyöty lasketaan; korostaa tarvetta lisätä tulosindikaattoreita koskevia vaatimuksia.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	23.5.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 4 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, José Manuel Fernandes, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Sophie Montel, Liadh Ní Riada, Jan Olbrycht, Younous Omarjee, Urmas Paet, Paul Rübig, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Daniele Viotti, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anneli Jäätteenmäki, Georgios Kyrtsos, Andrej Plenković, Ivan Štefanec, Nils Torvalds
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Laura Agea, Rainer Wieland

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.4.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014
(2015/2284(INI))

Valmistelija: Agnes Jongerius

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa komissiota tekemään kaikista kauppasopimuksista ja niihin liittyvistä säädösehdotuksista ennakkoon ja jälkikäteen perusteelliset ja säännölliset vaikutustenarvioinnit, joissa otetaan huomioon mahdolliset vaikutukset työllisyyteen, kilpailukykyyn ja talouteen, mukaan lukien pk-yritykset, ja varmistamaan samalla tehokas ennakkokoordinointi kauppapolitiikan pääosaston sekä työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston välillä; katsoo, että kaikkia haavoittuviksi arvioituja aloja olisi seurattava tiiviisti ja niihin olisi sovellettava tarvittaessa asianmukaisia erityistoimia ja että työmarkkinaosapuolille, mukaan lukien yritysten ja työntekijöiden edustajat, ja riskialoilla toimiville jäsenvaltioille olisi tiedotettava asianmukaisesti ja heitä olisi tuettava hakemusprosessissa;

2.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on yhteisvastuun väline, jonka tehtävänä on tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, kuten globalisaation ja rahoitus- ja talouskriisin, vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille; korostaa siksi, että kauppa- ja teollisuuspolitiikkojen välille tarvitaan vahvaa johdonmukaisuutta, koska kauppasopimukset voivat altistaa unionin yritykset kovemmalle kilpailulle, joka voi vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, ja että tarvitaan yhteistä teollisuusstrategiaa;

3.  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497), jossa komissio myöntää, että kauppasopimukset voivat aiheuttaa häiriövaikutuksia tietyillä alueilla ja tietyille työntekijöille, jos uusi kilpailu osoittautuu liian kovaksi, mutta toteaa myös, että EGR on tärkeä keino antaa merkittävää tukea työpaikkoja menettäneille yhteisöille, kuten eurooppalaisen yrityksen joutuessa lopettamaan toimintansa kansanvälisen kilpailun vuoksi;

4.  ottaa huomioon, että EGR on avattu uusille aloille ja kehottaa jäsenvaltioita valmistelemaan näiden vaikutustenarviontien perusteella yhdessä työmarkkinaosapuolten, mukaan lukien yritysten ja työntekijöiden edustajat, kanssa strategioita, joilla valmistaudutaan suunniteltuihin muutoksiin työmarkkinoilla; katsoo näin ollen, että EGR:n rahoitusta, julkisuutta ja päätöksentekoprosessin yksinkertaisuutta sekä koordinointia muiden EU-rahastojen kanssa olisi arvioitava, jotta voidaan vastata näistä strategioista syntyviin tarpeisiin;

5.  kehottaa komissiota vahvistamaan tiedottamista ja kuulemista koskevaa direktiiviä; korostaa, että työntekijöiden edustajille ja ammattiliitoille on ilmoitettava hyvissä ajoin, kun suunnitellaan kaupasta johtuvia rakennemuutoksia tai tuotantolaitosten sulkemista; katsoo, että tällä tavoin asianmukaisesta sosiaalisuunnitelmasta voidaan neuvotella oikeudenmukaisissa olosuhteissa, joissa kaikilla osapuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet tutustua tietoihin; toteaa, että näin varmistetaan, että yritykset kantavat täyden vastuunsa;

6.  kehottaa parlamenttia järjestämään säännöllisesti kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan yhteisiä kuulemistilaisuuksia, jotta parannetaan kauppapolitiikan ja EGR:n välistä koordinointia ja sen seurantaa;

7.  kehottaa komissiota madaltamaan EGR:n tukeen oikeuttavaa kynnysarvoa, joka on tällä hetkellä 500 irtisanottua työntekijää, mikä tarkoittaa, että käytännössä tukea voivat hakea vain suuret yhtiöt, jotka ovat usein maailmanlaajuisesti kannattavia; katsoo, että kynnysarvo olisi laskettava 100 irtisanottuun työntekijään, jotta tukea saisivat myös pienempien yhtiöiden työntekijät aloilla, joita globalisaatio vahingoittaa suoraan; kehottaa komissiota tukemaan joukkoirtisanomisia toteuttavien yritysten työntekijöiden lisäksi kaikkia niillä aloilla toimivia, joihin irtisanomiset vaikuttavat kielteisesti, mukaan lukien alihankkijat; kannustaa komissiota käyttämään EGR:ää entistä joustavammin ja ripeämmin; pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden on liian usein maksettava ennakolta rahaston maksettaviksi kuuluvat summat;

8.  kehottaa komissiota kohdistamaan EGR:n tukea pk-yrityksille, jotka ovat olennaisia toimijoita Euroopan talouden rakenteen dynaamisuuden kannalta;

9.  kehottaa neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin kaupan suojatoimien uudistusta koskevia asetuksia ja tekemään näistä suojatoimista nopeampia, vaikuttavampia, tehokkaampia ja helpommin käytettäviä, myös pk-yrityksille; korostaa, että uudistetuilla ja tehokkailla kaupan suojatoimilla voitaisiin estää EGR:n varojen käyttö silloin kun muut maat harjoittavat sosiaalista tai ympäristöön liittyvää polkumyyntiä tai polkevat hintoja;

10.  kehottaa komissiota soveltamaan samaan aikaan yhteistä teollisuus- ja investointipolitiikkaa tukevaa strategiaa ja vahvistamaan kaupan suojatoimia unionissa;

11.  kehottaa komissiota myöntämään markkinatalousaseman ainoastaan kauppakumppaneille, jotka täyttävät komission asettamat viisi kriteeriä; kehottaa siksi komissiota ottamaan käyttöön selvän ja tehokkaan strategian, joka koskee markkinatalousaseman myöntämistä kolmansille maille, jotta säilytetään unionin yritysten kilpailukyky ja jatketaan ponnisteluja kaikenlaisen vilpillisen kilpailun torjumiseksi;

12.  kehottaa komissiota jatkamaan nuorisotyöllisyysaloitteeseen liittyvää poikkeusta vuoden 2017 jälkeenkin;

13.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EGR:n ydintehtävä on auttaa ihmisiä, jotka menettävät työpaikkansa entistä avoimemman kaupan vuoksi; katsoo, että EGR:n tärkeä tehtävä on lieventää kauppakiistojen seurauksia ja varmistaa, että unionin tason yhteisistä poliittisista päätöksistä aiheutuva rasite jaetaan unionin jäsenvaltioiden kesken; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että kauppakiistoista kärsiviä työntekijöitä ja yrityksiä tuetaan; kehottaa lisäksi luomaan nopeutetun menettelyn kauppakiistoja koskevien hakemusten käsittelyä varten.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	21.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Arena, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, Marine Le Pen, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Hannu Takkula
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Klaus Buchner, Danuta Maria Hübner, Agnes Jongerius, Sander Loones, Bolesław G. Piecha, Frédérique Ries, Fernando Ruas, Lola Sánchez Caldentey, Judith Sargentini, József Szájer, Marita Ulvskog, Jarosław Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Laura Agea, Rosa D’Amato, Emilian Pavel, Maurice Ponga, Marco Valli, Axel Voss

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.4.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014
(2015/2284(INI))

Valmistelija: Marco Valli

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

−  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 (EGR-asetus)[1],

−  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (uusi EGR-asetus)[2],

−  ottaa huomioon komission 22. heinäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2013 ja 2014 (COM(2015)0355),

−  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7/2013 Euroopan globalisaatiorahastosta sekä komission vastaukset[3] (tilintarkastustuomioistuimen kertomus),

A.  toteaa, että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tehtävänä on tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille;

B.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1309/2013 19 artiklassa edellytetään, että komissio esittää joka toinen vuosi parlamentille ja neuvostolle EGR:n kahden edellisen vuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua;

C.  toteaa, että EGR:n avulla oli tarkoitus puuttua lyhytaikaisiin ja tilapäisiin kiireellisiä toimia edellyttäviin tilanteisiin, kun taas Euroopan sosiaalirahaston (ESR), josta myös tuetaan työttömäksi jääneitä työntekijöitä, tarkoituksena on korjata pitkäaikaista rakenteellista epätasapainoa pääasiassa elinikäisen oppimisen ohjelmien avulla;

1.  toteaa, että EGR-asetuksen soveltamisen alkamisesta syyskuuhun 2015 mennessä unionin talousarviosta oli myönnetty yhteensä noin 545 miljoonaa euroa EGR-tukea ja jäsenvaltioiden talousarvioista noin 390 miljoonaa euroa yhteensä 139 hyväksytylle hankkeelle;

2.  pitää välttämättömänä edistää voimakkaammin sitä, että EGR:ää käytetään ehkäisemään ja käsittelemään tuotannon siirtämistä koskevia prosesseja ja lieventämään alakohtaisia kriisejä, jotka johtuvat hintojen ja maailmanlaajuisen kysynnän vaihteluista;

3.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta, että lähes kaikki tukeen oikeutetut työntekijät ovat hyötyneet yksilöllisistä EGR:n toimenpiteistä; toteaa, että mahdollisille edunsaajille tarjotut palvelut oli yleensä sovitettu vastaamaan heidän tarpeitaan, minkä ansiosta palvelut olivat yleensä myös tuloksekkaita; toteaa vielä, että EGR-tuki oli yleensä sovitettu hyvin yhteen ESR:n toimenpiteiden ja kansallisten työmarkkinatoimenpiteiden kanssa niin, että olemassa olevia toimia täydennettiin EGR:n lisätoimenpiteillä, jotka oli erityisesti suunniteltu vastaamaan työntekijöiden tarpeita;

4.  kehottaa komissiota varmistamaan, että itsenäisten ammatinharjoittajien erityistarpeet otetaan huomioon EGR:n yhteydessä; toteaa, että globalisaatiosta johtuva tuotannon siirtäminen ja muut siihen liittyvät ilmiöt, kuten jakamistalous ja robotiikka, vaikuttavat Euroopan talouden tärkeisiin aloihin, joilla työskentelee yhä enemmän itsenäisiä ammatinharjoittajia;

5.  huomauttaa, että joissakin tapauksissa työntekijät, jotka olivat jääneet työttömiksi vaikeuksissa olevan yrityksen alihankkijayrityksistä, eivät kuuluneet EGR-tuen piiriin; panee merkille komission selityksen, jonka mukaan näitä työntekijöitä ei ollut jätetty tahallisesti tuen ulkopuolelle, sillä komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa luomaan järkevän tasapainon tuen kattavuuden ja tukihakemuksen laatimisen ja jättämisen edellyttämän ajan välille; katsoo, että komission olisi annettava yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miltä aloilta työntekijät todennäköisesti löytävät työtä ja onko koulutustarjontaa mukautettu tuleviin talousnäkymiin ja työmarkkinoiden tarpeisiin alueilla, joilla irtisanomisia tapahtuu;

6.  kehottaa komissiota madaltamaan EGR:n tukikelpoisuuskynnystä, joka on tällä hetkellä 500 irtisanottua, siten että määrä olisi keskisuurten yritysten kohdalla 100 ja pienten yritysten kohdalla 50, jotta tuki saavuttaisi myös pk-yritysten työntekijät, sillä globalisaation vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin yleensä juuri niihin;

7.  toteaa, että vaikka ESR:n avulla ei puututa odottamattomiin tapahtumiin, kaikkia EGR-asetuksen toimenpiteitä voidaan soveltaa myös ESR:n puitteissa; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat käyttäneet mieluummin Euroopan sosiaalirahastoa kuin Euroopan globalisaatiorahastoa pääasiassa siksi, että ESR:n yhteisrahoitusosuudet ovat korkeammat, ESR:n toimenpiteet toteutetaan nopeammin, EGR:stä ei myönnetä ennakkorahoitusta, sen hyväksymismenettely kestää kauan ja sen tuen ehdot ovat ESR:ää tiukemmat;

8.  panee merkille, että monissa tapauksissa jäsenvaltioilla on lisäksi vaikeuksia todistaa, että joukkoirtisanomiset täyttävät EGR:n tukikriteerit, ja tämä tehtävä on vielä haastavampi silloin, kun irtisanomiset koskevat useita pk-yrityksiä; kehottaa komissiota näin ollen puuttumaan edellä mainittuihin epäkohtiin, jotta EGR:stä tulee toimiva ratkaisu irtisanotuille työntekijöille;

9.  toteaa, että monet eri tekijät heikensivät uudelleenintegroitumista koskevien tietojen laatua ja saatavuutta; panee merkille, että jäsenvaltiot eivät yleisesti asettaneet määrällisiä uudelleenintegroitumistavoitteita ja että joissakin tapauksissa julkiset tai yksityiset työnvälityspalvelut eivät tehneet järjestelmällisesti eroa EGR:n, ESR:n ja muiden kansallisten toimenpiteiden välillä tietoja kerätessään; pyytää komissiota esittämään vuosittain kattavan arvion kunkin EGR-toimenpiteen tuloksista sekä toimittamaan tietoja komission hylkäämistä EGR-hakemuksista ja hylkäämisperusteista;

10.  korostaa, että jäsenvaltioiden viranomaisia ei ole vaadittu tekemään eroa erilaisten aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden, kuten koulutus ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tukeminen, ja työntekijöille maksettavan tulotuen välillä; toteaa myös, että ei ole esitetty tietoja, joilla voitaisiin tunnistaa ESR:stä yhteisrahoitetut hankkeet, jotka olisivat voineet täyttää EGR:n tukikriteerit, ja joiden avulla olisi voitu mitata EGR:n vaikutuksia; kehottaa komissiota tutkimaan asiaa ja laatimaan raportin EGR:n tukikriteerien mukaisten ESR:n hankkeiden määrästä ja laajuudesta;

11.  panee merkille, että komissio on tehnyt parannuksia EGR-tietokantaan, johon kirjataan määrällistä tietoa EGR-tapauksista tilastotarkoituksiin, ja että tämän ansiosta jäsenvaltioiden on helpompaa jättää hakemuksia ja komission on helpompaa analysoida ja vertailla EGR-tapauksia koskevia lukuja; panee lisäksi merkille, että komissio on sisällyttänyt EGR:n rahastojen yhteishallinnointijärjestelmään tarkoituksena saada entistä paremmin laadittuja ja entistä täydellisempiä hakemuksia sekä lyhentää edelleen aikaa, joka kuluu jäsenvaltion jättämän hakemuksen hyväksymiseen parlamentissa ja neuvostossa; toteaa, että avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden nimissä komission olisi pitänyt varmistaa, että yleisö voi tutustua EGR-tapauksiin liittyviin kaikkiin asiakirjoihin;

12.  toteaa, että EGR-hakemuksista puuttuvat tarkat tiedot yrityksistä, joiden työntekijöihin on kohdistunut EGR:ään liittyviä toimenpiteitä; kehottaa komissiota toimittamaan tarkempia tietoja ja arvioimaan, ovatko yritysten sulkemiset ja/tai irtisanomiset seurausta tuotannon siirtämisestä unionin ulkopuolelle tai sellaisiin unionin jäsenvaltioihin, jotka soveltavat aggressiivista veropolitiikkaa investointien houkuttelemiseksi; kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen välineen käyttöönottoa, joka velvoittaisi unionin ulkopuolelle tuotantoa siirtäviä yrityksiä osallistumaan irtisanottujen työntekijöiden uudelleensijoittamiseen;

13.  katsoo, että EGR:stä olisi voitava antaa rahoitustukea nopeasti, jotta voidaan maksimoida tuen vaikutukset ja jotta työntekijät voisivat hyötyä rahoitetuista toimenpiteistä mahdollisimman pian työpaikan menettämisen jälkeen; kiinnittää huomiota siihen, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan EGR-hyväksymismenettely kestää keskimäärin 41 viikkoa; on tietoinen siitä, että komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan minimoimaan viiveet; toteaa lisäksi, että voimassa olevien sääntöjen mukaan menettelyn tiettyjä osia ei ole mahdollista lyhentää; kehottaa komissiota raportoimaan, ovatko sähköisiin hakemuksiin ja lomakkeisiin tehdyt muutokset auttaneet lyhentämään EGR-menettelyä;

14.  panee merkille komission toteamuksen, että EGR-asetukseen ei sisälly määrällisiä uudelleenintegroitumistavoitteita ja että eri EGR-toimenpiteitä voidaan arvioida muilla tavoin; korostaa, että on ollut vaikea arvioida tarkasti välineen menestyksekkyyttä ja sen todellisia vaikutuksia työntekijöiden uudelleenintegroinnin yksittäisenä välineenä; huomauttaa, että EGR:stä yhteisrahoitettujen yksilöllisten palvelujen paketti olisi sovitettava yhteen muiden toimien kanssa ja että sillä olisi täydennettävä näitä muita toimia, jotta saadaan unionin lisäarvoa sekä selkeitä ja näkyviä hyötyjä unionille ja sen kansalaisille;

15.  muistuttaa, että EGR:n rahoitustuki olisi keskitettävä aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin kestäviin työpaikkoihin joko entisellä toiminta-alalla tai sen ulkopuolella; panee merkille, että kaikissa tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa käsitellyissä tapauksissa oli toteutettu työntekijöiden tulotukitoimenpiteitä ja että näiden tukitoimenpiteiden osuus oli 33 prosenttia kaikissa EGR-tapauksissa rahoitetuista menoista; toteaa, että uuden EGR-asetuksen mukaan erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset ja työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, voivat olla enintään 35 prosenttia paketin kokonaiskustannuksista ja että EGR-tukea saavilla toimilla ei ole tarkoitus korvata jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmiensä mukaisesti tarjoamia passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	20.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Verónica Lope Fontagné, Dan Nica, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Michael Theurer, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Richard Ashworth, Caterina Chinnici, Cătălin Sorin Ivan, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Georg Mayer

• [1]  EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.
• [2]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
• [3]  EUVL C 182, 27.6.2013, s. 3.

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.4.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014
(2015/2284(INI))

Valmistelija: Tamás Deutsch

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) arviointien osoittaneen, että rahaston toimien tuloksiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin tuen kohteena olevien työntekijöiden koulutus- ja pätevyystaso, kyseisten työmarkkinoiden vastaanottokyky ja tukea saavien valtioiden BKT; korostaa, että tällaisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa pääasiassa pitkän aikavälin toimilla, joita Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) voivat tukea tehokkaasti; pitää tarpeellisena ottaa nämä tekijät sekä paikallinen työmarkkinatilanne huomioon aina myönnettäessä tukea EGR:stä ja varmistaa samalla, että rahaston tuki myönnetään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa tukihakemuksesta; pitää valitettavina täytäntöönpanon viivästyksiä ja pullonkauloja, jotka johtuvat tiettyjen EGR-toimien joustamattomuudesta ja kansallisen lainsäädännön puuttumisesta joissakin jäsenvaltioissa, ja korostaa tarvetta tehdä EGR:n rahoitus joustavammaksi;

2.  toteaa, että ERI-rahastojen (varsinkin ESR:n) ja EGR:n soveltamis- ja toiminta-alat ovat usein samankaltaisia mutta EGR perustettiin, jotta voidaan reagoida nopeasti mahdollisesti syntyviin tilanteisiin, kun taas ERI-rahastojen ohjelmakaudet ovat monivuotiset; pitää EGR:n ja ERI-rahastojen välisen synergian lisäämistä tärkeänä, jotta tuloksia voidaan saavuttaa nopeammin ja tehokkaammin; korostaa, että ERI-rahastoja olisi käytettävä jatkotoimina aloilla, joille myönnetään EGR:n tukea, vauhdittamalla niiden avulla investointeja, yleistä kasvua ja työpaikkojen luomista; tähdentää, että EGR:n toimia olisi koordinoitava unionin nykyisten ohjelmien, kuten nuorisotyöllisyysaloitteen, kansallisten ohjelmien ja strategioiden sekä yksityisten rahoituslähteiden kanssa, jotta autetaan ihmisiä löytämään työtä ja edistetään yrittäjyyttä erityisesti alueilla ja toimialoilla, jotka jo nyt kärsivät globalisaation tai talouden rakennemuutosten kielteisistä vaikutuksista; on huolestunut siitä, että EGR:n tehokkuutta ja vaikuttavuutta ei ole arvioitu, ja kehottaa valvomaan tarkemmin rahoitusta ja sen käyttöä tiettyjen jäsenvaltioiden tapauksessa;

3.  kehottaa komissiota antamaan EGR:n toteutusprosessissa, sen seuraava kertomus ja mahdolliset ehdotukset mukaan luettuina, tietoa työmarkkinoille uudelleen integroituneiden henkilöiden löytämien työpaikkojen tyypistä ja laadusta sekä EGR:n toimien avulla saavutetun uudelleenintegroitumisasteen keskipitkän ja pitkän aikavälin kehityssuunnista; pyytää, että mitattaessa EGR:n tuloksellisuutta edunsaajien työllisyyden ja ammatillisen uudelleensuuntautumisen kannalta annetaan selkeämpiä viitteitä toimialoista, joilta työntekijät todennäköisesti löytävät töitä, sekä siitä, soveltuuko koulutustarjonta talousnäkymiin ja työmarkkinoiden tarpeisiin irtisanomisten koettelemilla alueilla; pyytää edellä esitetyn perusteella lisäksi, että otettaessa käyttöön EGR:stä tuettavia toimia komissio ottaa huomioon tulevat työmarkkinanäkymät varsinkin tulevaisuuteen suuntautuneilla aloilla sekä todellisuudessa tarvittavat taidot ja antaa kertomuksissaan ja arvioinneissaan yksityiskohtaisen analyysin tämän vaatimuksen toteutumisesta; kehottaa arvioimaan tarkkaan EGR:n tukea hakevien jäsenvaltioiden odotuksia, syitä, joiden vuoksi jäsenvaltiot eivät hae tukea olemassa olevista tarpeista huolimatta, sekä mahdollisia vaihtoehtoja tukikelpoisuusrajojen mukauttamiseksi;

4.  pitää tärkeänä, että työntekijöille tarjottavien yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti laaditaan työmarkkinaosapuolia ja alueviranomaisia kuullen;

5.  pitää näin ollen erittäin tärkeänä resurssien kohdentamista kasvua ja työpaikkoja, koulutusta, taitoja, työntekijöiden maantieteellistä liikkuvuutta ja työmarkkinoiden olosuhteita kehittäviin investointeihin, jotta voidaan edelleen tehostaa toimia kriisin vaikutusten torjumiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että nykyisellä ohjelmakaudella suurin osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) resursseista on osoitettu tutkimukseen ja innovointiin;

6.  korostaa tarvetta lisätä EGR:n varojen käyttöä edistämällä kysyntää jäsenvaltioissa, mikä edellyttää rahaston varojen lisäystä ja unionin yhteisrahoitusosuuden nostoa, ja kehottaa komissiota harkitsemaan EGR:n tuen enimmäismäärän nostamista 60 prosentista 85 prosenttiin alueilla, joilla kokonaistyöttömyysaste on selvästi maan keskiarvoa korkeampi; pitää valitettavana, ettei komissio ole EGR-arvioinneissaan laatinut edunsaajista alueellista analyysia, koska se olisi saattanut osoittaa, että EGR:n varoja käytetään alueilla, joilla on ennestään korkea työttömyysaste tai suuri rakenteellinen työttömyys tuetulla toimialalla; kehottaa myös jäsenvaltioita antamaan alueille suuremman roolin rahoituksen hakuprosessissa;

7.  palauttaa mieliin, että ERI-rahastoilla on ollut huomattava vaikutus kriisin taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten kääntämiseen, globalisaation kielteisten vaikutusten lieventämiseen ja kestävää työllisyyttä ja kasvua koskevien pitkän aikavälin tavoitteiden edistämiseen; painottaa, että etusijalle olisi asetettava useista rahastoista rahoitettaviin ohjelmiin perustuvat integroidut toimintatavat, jotta voidaan vähentää kestävästi irtisanomisia ja työttömyyttä jakamalla resursseja vaikuttavasti ja tiivistämällä koordinaatiota ja synergiaa varsinkin ESR:n ja EAKR:n välillä; katsoo ehdottomasti, että useista rahastoista rahoitettaviin ohjelmiin perustuva integroitu strategia vähentäisi yritysten muualle siirtymisen riskiä ja loisi suotuisat edellytykset teollisuustuotannon paluulle unioniin;

8.  katsoo resurssien tehokkaan jakamisen merkitsevän, että noudatetaan toissijaisuusperiaatetta eikä myönnetä toiseen kertaan tukea, jota jäsenvaltiot voivat tarjota paremmin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota varmistamaan, että EGR:n suorilla käteismaksuilla ei korvata eikä täydennetä kansallisia työttömyysetuuuksia, ja kehottaa komissiota harkitsemaan edelleen tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 7 (2013) suositusta 2;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kansalaiset voivat tutustua kaikkiin EGR-tapauksiin liittyviin asiakirjoihin, jotta päätöksenteko- ja rahoitusprosessi tulee kaiken kaikkiaan avoimemmaksi;

10.  toteaa, että innovointi ja resurssitehokkuus ovat avain teollisuuden uudistamiseen ja talouden monipuolistamiseen, jotka puolestaan ovat tärkeitä pyrittäessä torjumaan rakennemuutosten vaikutuksia globalisaatiosta tai talous- ja rahoituskriisistä eniten kärsineillä alueilla ja toimialoilla; palauttaa tässä yhteydessä mieliin älykkään erikoistumisen strategioiden roolin;

11.  on kuitenkin huolestunut innovoinnin hitaasta kehityksestä ja suurista eroista alueiden suorituskyvyssä sekä älykkään erikoistumisen strategioiden täytäntöönpanossa jäsenvaltioissa havaituista puutteista; panee tässä yhteydessä merkille komission aloitteet, kuten älykkään erikoistumisen temaattiset foorumit ja älykästä erikoistumista koskevat eurooppalaisten klusterien strategiset kumppanuudet, ja kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille säännöllisesti tietoa näiden toteutuksesta;

12.  pitää valitettavana, että kaikissa EGR:n tukea saaneissa tapauksissa itsenäisten ammatinharjoittajien osuus oli keskimäärin vain 5 prosenttia kaikista uudelleentyöllistyneistä; muistuttaa siksi tarpeesta käyttää ja suunnitella ERI-rahastojen tukea siten, että lisätään myönteistä käsitystä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta, yrittäjyydestä ja yritysten perustamisesta ja kasvatetaan niiden potentiaalia keskittymällä uusien palvelujen perustamiseen erityisesti maaseutualueilla, koska ne ovat nykyisin jääneet kaupunkialueista jälkeen tässä mielessä;

13.  toteaa, että nykyisen EGR-rahoituksen hakemisen edellytyksenä on 500 työntekijän irtisanominen yhdestä yrityksestä, mutta toteaa, että pienten jäsenvaltioiden on vaikeampi saavuttaa tämä raja-arvo kuin suurempien jäsenvaltioiden; katsoo siksi, että sovellettavaa vähimmäismäärää ei pitäisi rajoittaa kiintiöön vaan siinä olisi otettava huomioon kansalliset työllisyysasteet;

14.  toteaa, että joissakin EGR-tapauksissa toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien määrä on liian pieni verrattuna tukeen oikeutettujen edunsaajien kokonaismäärään, minkä vuoksi investoitujen varojen myönteinen paikallinen tai alueellinen vaikutus ei ole optimaalinen;

15.  kehottaa unionin toimielimiä ja kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan päätöksentekoprosessia ja huolehtimaan EGR:n varojen oikea-aikaisesta maksamisesta edunsaajille, jotta voidaan maksimoida EGR:n toimien tehokkuus ja auttaa irtisanottuja työntekijöitä integroitumaan nopeasti uudelleen työmarkkinoille, sillä EGR-hakemusten hyväksymisen keskimääräistä kestoa, 303 päivää eli 10 kuukautta, on kiireesti lyhennettävä suunnitellun vaikutuksen aikaansaamiseksi; korostaa, että tässä yhteydessä on välttämätöntä vahvistaa jäsenvaltioiden valmiuksia, jotta hakemuksia voidaan ottaa vastaan nopeammin ja tehokkaammin;

16.  pitää myönteisinä yrittäjyyttä tukevia toimenpiteitä, joita ovat starttirahat, yrittäjyyskannustimet sekä uusien yrittäjien palvelut; katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat hyödyllisempiä, jos niitä tarjotaan osallistujille yhdistelmänä;

17.  panee merkille EGR:n onnistumisen alle 25-vuotiaiden edunsaajien keskuudessa; panee merkille epäonnistumisen yli 55-vuotiaiden edunsaajien keskuudessa; kehottaa parantamaan iäkkäämpiin edunsaajiin sovellettavia EGR:n keinoja ja edistämään rahaston käyttöä nuorten integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille;

18.  panee merkille, että joissakin EGR-tapauksissa asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaiset toimet – valmistelutoimet, hallinnointi, tiedotus ja mainonta sekä valvonta ja raportointi – muodostavat verrattain suuren osan kokonaiskustannuksista, mikä johtaa siihen, että unionin investoinnit kuluvat hallinnollisiin menettelyihin sen sijaan, että niitä kohdennettaisiin useammalle edunsaajalle;

19.  panee merkille, että useissa toteutetuissa EGR-toimissa asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 1 ja 2 kohdan toimintakriteereitä saatetaan pitää liian joustavina, mikä vaarantaa rahoitusvälineen selkeät tavoitteet paikallis- ja aluetasolla;

20.  suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot kokoavat tilastoja työpaikkojen mahdollisesta häviämisestä sekä naisten että miesten keskuudessa, jotta voidaan pohtia parasta tapaa hyödyntää rahoitusta;

21.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen rahoitettuja toimia ottaen huomioon tarpeen varmistaa, ettei heikoimmassa asemassa olevilta edunsaajilta viedä resursseja ja että resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti;

22.  suosittelee, että komissio tukee jäsenvaltioita kehitettäessä innovatiivisia toimia ja ohjelmia, joilla voidaan auttaa jäsenvaltioita hyödyntämään EGR:ää paremmin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	19.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 5 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pascal Arimont, Franc Bogovič, Victor Boştinaru, Mercedes Bresso, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Bill Etheridge, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniel Buda, Salvatore Cicu, Viorica Dăncilă, Andor Deli, Ivana Maletić, Maurice Ponga, Davor Škrlec

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.4.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014
(2015/2284(INI))

Valmistelija: Vilija Blinkevičiūtė

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Eurooppa 2020 -strategiaan, olisi noudatettava ja edistettävä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toteutuksen yhteydessä;

B.  ottaa huomioon, että naisten uudelleentyöllistymisaste on miehiä parempi mutta naisten uudelleentyöllistyminen on useimmiten tilapäistä ja epävakaata, koska heidän täytyy huolehtia perheenjäsenistä samalla, kun he etsivät uutta työpaikkaa ja/tai osallistuvat uudelleenkoulutukseen, ja koska saatavilla ei ole kohtuuhintaisia, laadukkaita lasten päivähoitopalveluja ja sairaiden hoivapalveluja;

C.  ottaa huomioon, että kriisit ja säästötoimet vaikuttavat naisiin suhteettoman paljon;

1.  panee merkille, että EGR:n tuensaajien sukupuolijakauma, jossa tuensaajista 33 prosenttia on naisia ja 67 prosenttia miehiä, riippuu alasta ja siitä, onko ala mies- vai naisvaltainen[1];

2.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon naisten erityistilanteen ja varmistamaan sen vuoksi mahdollisuuksien mukaan, että EGR:n tuki hyödyttää yhtä lailla naisia ja miehiä;

3.  kehottaa komissiota ja neuvostoa säilyttämään nykyisen EGR-asetuksen hoitajille tarkoitettuja avustuksia koskevat säännökset, jotta voidaan tukea hoitovelvollisuuksista huolehtivia naisia[2]; toteaa, että nämä toimenpiteet eivät saa korvata jäsenvaltioiden velvoitteita; korostaa, että jäsenvaltioiden ja työnantajien on kehitettävä joustavia työ- ja koulutusjärjestelyjä, jotta mahdollistetaan hoito- ja vanhemmuusvastuun jakaminen sukupuolten välillä;

4.  kehottaa komissiota keräämään tietoja siitä, kuinka paljon EGR-tukea on suunnattu avustusten muodossa hoitajille nykyisen EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja siitä, miten tuki vaikuttaa naispuolisten tuensaajien uudelleentyöllistymisasteeseen;

5.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan uudelleentyöllistämistä koskevia toimia paikallisyhteisöissä, joissa on ollut joukkoirtisanomisia, jotta voitaisiin välttää paikkakunnalta poismuuttoa ja perheen ja/tai lasten luota pois muuttamista; huomauttaa, että tämä on erityisen tärkeää naispuolisille irtisanotuille työntekijöille, joiden maantieteelliset liikkuvuusmahdollisuudet saattavat olla huonommat perheen hoitovelvollisuuksien takia;

6.  panee merkille, että viisi prosenttia kaikista EGR-tuen saajista työllistää itse itsensä, ja kehottaa komissiota ottamaan EGR:n yhteydessä käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan yrittäjyyttä ja erityisesti kannustetaan naisyrittäjyyttä ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä; korostaa yrittäjäkoulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä erityisesti mentoroinnin ja vertaisverkostojen merkitystä; muistuttaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden, osuuskuntien, keskinäisten yritysten ja vaihtoehtoisten liiketoimintamallien tarjoamasta potentiaalista naisten taloudellisten mahdollisuuksien lisäämisessä ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä; muistuttaa, että EGR:n on asetettava etusijalle ohjelmat, jotka auttavat naisia ja tyttöjä mukaan miesvaltaisille aloille, kuten tieto- ja viestintätekniikan, luonnontieteiden, matematiikan, insinööritieteiden ja teknologian aloille (STEM-tieteet) ja että STEM-alojen sekä taiteiden ja luovien alojen (STEAM) välinen synergia tarjoaa suuria innovointimahdollisuuksia naisille ja lisää heidän edustustaan; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja työnantajia painottamaan naisten ja tyttöjen, erityisesti koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten, osallistumista EGR- STEM- ja STEAM -ohjelmiin;

7.  korostaa, että EGR-tuki on vaikuttanut myönteisesti merkittävien sosiaalisten ja työmarkkinoita koskevien ongelmien käsittelemiseen, sillä se on lisännyt sosiaalista koheesiota ja antanut ihmisille mahdollisuuden työllistyä uudelleen ja tuoda tuloja kotitalouteen tai auttanut ihmisiä jatkamaan aktiivista työnhakua ja välttämään negatiiviseen työttömyysloukkuun jäämisen; huomauttaa lisäksi, että uudelleentyöllistyminen estää työntekijöiden poismuuttoa ja pakkoliikkuvuutta; korostaa, että EGR:n tuen olisi myötävaikutettava kestävien, kunnollisten työpaikkojen luomiseen; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin naisiin;

8.  pitää valitettavana sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen puutetta EGR:n täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa koskevien tapausten arvioinnissa ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita keräämään tietoja sukupuolinäkökulmasta;

9.  kehottaa komissiota seuraamaan ja arvioimaan EGR:n talousarviota, ja etenkin sukupuoliprofiilia, voidakseen arvioida pitkän aikavälin vaikutusta EGR:n edunsaajiin;

10.  kehottaa toimivaltaisia alue- ja paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä koordinoimaan työmarkkinatoimijoiden ponnisteluja, jotta EGR:n rahoitustuki on helpommin saatavilla tulevissa irtisanomisissa; kehottaa lisäksi työmarkkinaosapuolia osallistumaan tiiviimmin rahaston seuranta- ja arviointitoimiin ja kutsumaan mukaan erityisesti naisten sidosryhmien edustajia, jotta sukupuolinäkökohdat voidaan ottaa paremmin huomioon.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	19.4.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Maria Corazza Bildt, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Anna Hedh, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Pina Picierno, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Rosa Estaràs Ferragut, Kostadinka Kuneva, Constance Le Grip, Evelyn Regner, Marc Tarabella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2  kohta)	Julia Reid, Marco Zanni

• [1]  Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) jälkiarviointi – loppuarviointi, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto – Euroopan komissio, elokuu 2015.
• [2]  Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013 7 artiklan 1 kohdan b alakohta, EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	21.6.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	48 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laura Agea, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniela Aiuto, Georges Bach, Lynn Boylan, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Joachim Schuster, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis, Flavio Zanonato, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Paul Tang

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

48	+
PPE-ryhmä   S&D-ryhmä ECR-ryhmä ALDE-ryhmä GUE/NGL-ryhmä Verts/ALE-ryhmä EFDD-ryhmä ENF-ryhmä NI	Georges Bach, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Csaba Sógor, Romana Tomc Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Elena Gentile, Jan Keller, Javi López, Edouard Martin, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Joachim Schuster, Paul Tang, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato Arne Gericke, Czesław Hoc Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Morten Løkkegaard, Yana Toom, Renate Weber Lynn Boylan, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis, Gabriele Zimmer Terry Reintke, Tatjana Ždanoka Laura Agea, Daniela Aiuto, Tiziana Beghin Mara Bizzotto, Dominique Martin Lampros Fountoulis

0	-

0	0

Merkkien selitykset:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  pidättyy äänestämästä