Menettely : 2015/2255(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0255/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0255/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/09/2016 - 9.8
CRE 14/09/2016 - 9.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0346

MIETINTÖ     
PDF 388kWORD 178k
18.8.2016
PE 571.622v02-00 A8-0255/2016

sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa

(2015/2255(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Guillaume Balas

OIKAISUT/LISÄYKSET
TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa

(2015/2255(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan ja SEUT-sopimuksen 56 artiklan, 153 artiklan 5 kohdan ja 154 artiklan,

–  ottaa huomioon työntekijöiden liikkuvuutta koskevan perusvapauden (SEUT-sopimuksen 45 artikla) ja palvelujen vapaan liikkuvuuden (SEUT-sopimuksen 56 artikla),

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 151 ja 153 artiklan sekä SEUT-sopimuksen 9 artiklan, jossa taataan riittävä sosiaalinen suojelu,

–  ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16. joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY(1),

–  ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/67/EU(2),

–  ottaa huomioon, että direktiiviä 2014/67/EU pannaan parhaillaan täytäntöön,

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta(3),

–  ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä 16. syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009(4),

–  ottaa huomioon sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008(5),

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1072/2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä(6),

–  ottaa huomioon maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1071/2009(7),

–  ottaa huomioon tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta 15. maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006(8)sekä maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä 11. maaliskuuta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY(9),

–  ottaa huomioon lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä 24. syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008(10),

–  ottaa huomioon palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen soveltamisesta meriliikenteeseen jäsenvaltioissa (meriliikenteen kabotaasi) 7. joulukuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/92(11),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi jäsenvaltioiden välisen säännöllisen matkustajalaiva- ja lauttaliikenteen miehistöä koskevista edellytyksistä (COM(98)0251 − C4-0424/98 − 98/0159(SYN)),

–  ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/63/EY Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan unionin kuljetusalojen ammattiliiton (FST) tekemästä, merenkulkijoiden työajan järjestämistä koskevasta sopimuksesta(12), sellaisena kuin se on muutettuna 16. helmikuuta 2009 annetulla neuvoston direktiivillä 2009/13/EY Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta, 2006, tekemän sopimuksen(13)täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa(14),

–  ottaa huomioon pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän eurooppalaisen foorumin perustamisesta 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2016/344(15),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimat työelämää koskevat perusnormit sekä työsuojeluhallintoa ja työsuojeluvalvontaa koskevat ILOn yleissopimukset ja suositukset, jotka toimivat kansainvälisenä viitekehyksenä, kun on taattava työolosuhteita ja työntekijöiden suojelemista koskevien säännösten soveltaminen,

–  ottaa huomioon Eurofoundin kertomuksen ˮPosted workers in the European Union (2010)ˮ(16) (Lähetetyt työntekijät Euroopan unionissa (2010)) ja kansalliset kertomukset,

–  ottaa huomioon työmarkkinasuhteisiin liittyvistä määritelmistä laaditun Eurofound Industrial Relations Dictionary -asiakirjan(17),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215),

–  ottaa huomioon parlamentin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen ”EU Social and Labour Rights and EU Internal Market Law”,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2015 tekemän tutkimuksen palkkojen määritystä koskevista järjestelmistä ja vähimmäispalkoista, joita sovelletaan lähetettyihin työntekijöihin direktiivin 96/71/EY mukaisesti tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä aloilla,

–  ottaa huomioon Gentin yliopiston vuonna 2015 tekemän tutkimuksen ˮAtypical Forms of Employment in the Aviation Sectorˮ, jonka komissio rahoitti,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan 9. syyskuuta 2015 Euroopan parlamentille pitämän puheen unionin tilasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0255/2016),

A.  ottaa huomioon, että laiton työnteko ja näennäinen itsenäinen ammatinharjoittaminen voivat johtaa kilpailun vääristymiin, mikä vahingoittaa sosiaaliturvajärjestelmiä pitkällä aikavälillä, lisää epävarmojen työpaikkojen määrää ja johtaa työntekijöiden suojelun tason rapautumiseen ja yleensä työpaikkojen laadun heikkenemiseen, ja katsoo, että niitä olisi siksi torjuttava; toteaa, että ulkoistamisen ja alihankinnan lisääntyminen voi luoda mahdollisuuksia olemassa olevan työ- ja sosiaalilainsäädännön väärinkäytölle tai kiertämiselle; toteaa, että on olennaisen tärkeää torjua tällaisia väärinkäytöksiä, jotta ylläpidetään liikkuvuuden vapautta sisämarkkinoilla ja solidaarisuutta unionissa;

B.  toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 45 artiklan mukainen työntekijöiden vapaa liikkuvuus, sijoittautumisen vapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus ovat sisämarkkinoiden perusperiaatteita;

C.  ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittaman Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla; katsoo, että sosiaalisen polkumyynnin suurin haaste unionille on naisten työllisyystason nostaminen, naisten tilanteen parantaminen työmarkkinoilla ja sukupuolten välisten erojen poistaminen;

D.  toteaa, että sosiaalinen yhteenkuuluvuus on yksi EU:n toimintapolitiikkojen pääperiaatteista ja että se tarkoittaa palkkaerojen kaventamista ja kaikille paikalliseen tai liikkuvaan työvoimaan kuuluville työntekijöille taattua sosiaaliturvaa; ottaa huomioon, että työoloissa ja palkoissa ilmenee yhä merkittäviä eroja unionissa, ja katsoo, että sosiaalinen lähentyminen ylöspäin on keskeisessä asemassa, jotta edistetään vaurautta ja sisäistä kysyntää koko unionissa; toteaa, että palkkaerot ovat tärkeimpiä syitä, joiden vuoksi työntekijät lähtevät kotimaastaan;

E.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 9 artiklassa unionin perusperiaatteisiin sisällytetään korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden suojeluun liittyvät vaatimukset; toteaa, että kriisin ja korkean työttömyysasteen seurauksena eriarvoisuus lisääntyy suurimmassa osassa jäsenvaltioita;

F.  toteaa, että sukupuolten palkkaero on edelleen olemassa ja että unionin nykyisestä lainsäädännöstä ja ei-sitovista suosituksista huolimatta edistyminen tällä alalla on äärimmäisen rajallista; katsoo, että tilannetta kiristävät sosiaalinen polkumyynti ja sukupuolten palkkaero, joka johtaa vanhuusiässä sukupuolten eläke-eroon, joka puolestaan asettaa iäkkäät naiset iäkkäitä miehiä suurempaan köyhyysriskiin;

G.  ottaa huomioon, että ihmiskauppa ja varsinkin naiskauppa, joka ei ole vain kolmansista maista unioniin suuntautuvaa kauppaa vaan myös unionin jäsenvaltioiden välistä kauppaa, yhdistetään usein väärennettyihin työsopimuksiin;

H.   toteaa, että sosiaalinen polkumyynti lisääntyy entisestään työsuhteisiin liittyvien ekstraterritoriaalisten piirteiden vuoksi;

I.  ottaa huomioon, että liikennealalla turvallisuus, matkustajien turvallisuus ja asianmukaiset työolot liittyvät vahvasti toisiinsa;

J.  ottaa huomioon, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen luominen vahvistettiin vuonna 2011 hyväksytyn liikennepolitiikan valkoisen kirjan lopulliseksi tavoitteeksi;

K.   ottaa huomioon, että komissio ilmoitti laativansa vuonna 2016 uusia aloitteita maantieliikenteen alalla sosiaalinäkökulmat huomioiden;

L.   toteaa, että tieliikenneala on olennaisen tärkeä EU:n yhteiskunnan ja talouden kannalta ja että se kattaa kaikesta kotimaan rahtiliikenteestä lähes kolme neljäsosaa (72 prosenttia); ottaa huomioon, että sen matkustajamäärät ovat suuremmat kuin rautatie-, raitiovaunu- ja metroliikenteessä yhteensä ja sen osuus EU:n koko työvoimasta on yli 2,2 prosenttia (5 miljoonaa ihmistä);

M.   ottaa huomioon, että hyvää fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä suojelevat työolot ovat kaikkien työntekijöiden perusoikeus(18) , ja niillä on itsessään myönteistä arvoa;

N.  ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker korosti 15. heinäkuuta 2014 unionin tilasta vuonna 2015 pitämässään puheessa(19), että tarvitaan oikeudenmukaisempia ja aidosti yleiseurooppalaisia työmarkkinoita, jotka voidaan saavuttaa edistämällä kansalaisten vapaata liikkuvuutta EU:n perusoikeutena ja suojaamalla sitä torjuen väärinkäyttöä ja sosiaalisen polkumyynnin riskejä;

O.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin korosti asiassa Laval (C-341/053)18. joulukuuta 2007 antamassaan tuomiossa oikeutta ryhtyä työtaistelutoimiin mahdollista sosiaalista polkumyyntiä vastaan ja painotti, että toimien on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, jotta ei rajoiteta EU:n perusvapauksia, kuten palvelujen tarjoamisen vapautta;

P.   katsoo, että olisi tunnustettava Euroopan sosiaalisen peruskirjan merkitys pisimmälle kehitettynä ja jäsenvaltioiden keskuudessa vallitsevan yhteisymmärryksen yksityiskohtaisimpana ilmaisuna sosiaalisten perusoikeuksien alalla, minkä vuoksi se on asetettava tasavertaiseen asemaan liikkuvuuden vapauden kanssa, jotta tuotetaan konkreettista lisäarvoa kaikille EU:n kansalaisille;

Q.  toteaa, että väärinkäytösten lisääntyminen ja yleistyvä sosiaalisen polkumyynnin harjoittaminen vähentävät sisämarkkinaperiaatteen tukea ja yritysten kilpailukykyä erityisesti pk-yritysten osalta sekä heikentävät Euroopan työntekijöiden oikeuksia ja luottamusta Euroopan yhdentymiseen, minkä vuoksi aito sosiaalinen lähentyminen on olennaisen tärkeää; toteaa, että tämä koskee pääasiassa maataloutta, rakennusalaa, ravintola-alaa, elintarvikealaa, liikenne sekä hoito- ja kotitalouspalveluja;

R.  toteaa, että työntekijöiden yhtäläisen kohtelun periaate Euroopan unionissa ja olennainen sosiaalinen lähentyminen sisämarkkinoilla ovat tärkeitä periaatteita; toteaa, että SEUT-sopimuksen 45 artiklassa määrätään, että vapaa liikkuvuus merkitsee sitä, että kaikki kansalaisuuteen perustuva työntekijöiden syrjintä jäsenvaltioiden välillä poistetaan työelämässä, palkkauksessa ja muissa työehdoissa;

S.   ottaa huomioon, että sosiaalinen, verotuksellinen tai ympäristöön liittyvä polkumyynti on vastoin eurooppalaisia arvoja, koska se vaarantaa eurooppalaisten oikeuksien suojelun(20);

T.  ottaa huomioon, että suuri osa jäsenvaltioista ei ole tähän mennessä saattanut direktiiviä 2014/67/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään, vaikka sen määräajaksi on asetettu 18. kesäkuuta 2016; toteaa, että on tärkeää arvioida kyseisen direktiivin täytäntöönpanon vaikutusta sen jälkeen kun se on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan arvioida direktiivin todellinen vaikutus pyrittäessä torjumaan työntekijöiden lähettämiseen ja lähetettyjen työntekijöiden suojeluun liittyviä petoksia;

U.   toteaa, että lähetettyjen työntekijöiden osuus on noin 0,7 prosenttia EU:n koko työvoimasta(21);

V.   ottaa huomioon, että lähetettyjä työntekijöitä arvioidaan olevan Euroopan unionissa 1,92 miljoonaa etenkin rakentamisen (47,7 % lähetetyistä työntekijöistä) sekä palvelujen, liikenteen, viestinnän ja maatalouden aloilla;

W.   ottaa huomioon, että henkilöiden vapaa liikkuvuus on Euroopan yhdentymisen kannalta välttämätöntä ja myös edellytys taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevien tavoitteiden saavuttamiselle, jotta voidaan varmistaa vahva ja kestävä kilpailukyky kaikissa jäsenvaltioissa;

X.   ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on korostanut antamassaan tuomiossa C-396/13, että direktiivillä 96/71/EY pyritään varmistamaan kansallisten ja kansainvälisiä palveluja tarjoavien yritysten välinen rehellinen kilpailu sekä varmistamaan, että vastaanottava jäsenvaltio soveltaa lähetettyjen työntekijöiden osalta vähimmäissuojaa koskevia pakottavia ydinsääntöjä;

Y.   ottaa huomioon, että työntekijöiden lähettämisellä on edistettävä asiantuntemuksen ja ammatillisen kokemuksen jakamista, ei sosiaalista polkumyyntiä;

Z.   toteaa, että eurooppalaisilla työnantaja- ja ammattijärjestöillä voi olla tärkeä tehtävä sosiaalisen polkumyynnin torjumisessa;

Aa.   ottaa huomioon tehdyn sitoumuksen, jonka mukaan yritysten ja erityisesti pk-yritysten taloudellista rasitetta ei lisätä;

Ab.   ottaa huomioon, että palkkojen määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan;

Ac.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin on todennut antamassaan tuomiossa C-396/13, että vastaanottava jäsenvaltio on toimivaltainen määrittämään vähimmäispalkan ja sen laskemistavan sekä arvioimaan noudatettuja perusteita;

Ad.  ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja on todennut, että samassa paikassa tehtävästä samasta työstä olisi saatava sama korvaus(22); ottaa huomioon, että lausunnon ja sen soveltamisen oikeudellisia näkökohtia on täsmennettävä;

I.   Tehostetaan valvontaa ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioissa

1.  katsoo, että vaikka ei ole olemassa oikeudellisesti tunnustettuja ja yleisesti hyväksyttyä sosiaalisen polkumyynnin määritelmää, käsite kattaa lukuisia tarkoituksellisesti vääriä käytäntöjä sekä voimassa olevan unionin ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen (mukaan luettuina lait ja yleisesti sovellettavat kollektiiviset sopimukset), jotka mahdollistavat vilpillisen kilpailun kehittymisen työvoima- ja toimintakustannusten laittoman minimoimisen avulla ja johtavat työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin sekä työntekijöiden hyväksikäyttöön; katsoo, että näiden käytäntöjen ja tilanteiden seurauksilla voi olla vaikutuksia seuraavien kolmen tärkeimmän ulottuvuuden suhteen:

–   taloudelliset näkökohdat: tiettyjen talouden toimijoiden lainvastaiset käytännöt, kuten pimeä työ, tai näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen kaltaiset väärinkäytökset saattavat aiheuttaa sellaisia merkittäviä vääristymiä markkinoilla, jotka vahingoittavat vilpittömässä mielessä toimivia yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä

–   sosiaaliset näkökohdat: sosiaalinen polkumyynti voi johtaa syrjintätilanteeseen ja epäoikeudenmukaiseen työntekijöiden kohteluun EU:ssa sekä riistää heiltä mahdollisuuden käyttää tosiallisesti heidän sosiaalisia oikeuksiaan ja työoikeuksiaan myös palkkauksen ja sosiaaliturvan osalta

–  talous- ja budjettinäkökohta: sosiaaliturvamaksujen ja verojen maksamatta jättäminen sosiaalisen polkumyynnin seurauksena uhkaa jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien ja julkisen talouden rahoituksen kestävyyttä;

2.  katsoo, että on erittäin tärkeää varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset ja oikeudenmukainen kilpailu kaikkialla EU:ssa ja poistaa sosiaalinen polkumyynti; painottaa, että työsuojelutarkastuselimet ja/tai työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä asemassa valvottaessa työntekijöiden oikeutta määritellä asianmukainen palkkaus jäsenvaltioiden lainsäädännön ja käytännön mukaisesti sekä annettaessa työnantajille neuvontaa ja ohjeistusta; korostaa, että 28 jäsenvaltiota on ratifioinut ILOn ammattien tarkastusta koskevan yleissopimuksen nro 81, ja kehottaa jäsenvaltiota varmistamaan, että kaikki sen määräykset pannaan täytäntöön; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita tehokkaiden ja vaikuttavien työsuojelutarkastuselinten perustamisessa ja laatimaan ILOn ammattien tarkastusta koskevaan yleissopimukseen nro 81 perustuvan suosituksen, jotta varmistetaan työelämän normien noudattaminen ja työntekijöiden suojelu, työaikaan, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät määräykset mukaan luettuina; palauttaa mieliin työmarkkinaosapuolten merkittävän roolin voimassa olevan lainsäädännön noudattamisen varmistamisessa;

3.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tehokkuutta ja varmistamaan valvontaelintensä asianmukaiset henkilö- ja muut resurssit taon (sosiaali- ja/tai työsuojeluviranomaiset, virastot ja yhteystoimistot mukaan luettuina) myös tulkkauksen ja kääntämisen osalta muun muassa parhaita käytäntöjä vaihtamalla; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan ILOn suositusta, jonka vertailuarvon mukaan 10 000:ta työntekijää kohden olisi oltava yksi työsuojelutarkastaja, ja varmistamaan, että tarkastajilla on asianmukaiset valmiudet EU:n sääntelyn täytäntöön panemiseksi työntekijöiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden alalla;

4.  kehottaa jäsenvaltiota parantamaan tarkastuspalvelujen välistä rajat ylittävää yhteistyötä sekä sähköistä informaation ja tietojen vaihtoa, jotta voidaan parantaa sellaisen valvonnan tehokkuutta, jonka tarkoituksena on torjua ja ehkäistä sosiaaliturvan väärinkäyttöä, näennäistä itsenäistä ammatinharjoittamista sekä laitonta työtä, sekä samalla tunnustamaan tietosuojan merkityksen, jotta jäsenvaltiot voidaan velvoittaa yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon; kehottaa jäsenvaltioita luomaan tarkastajille suunnattavia unionin laajuisia jatkuvan koulutuksen ohjelmia, joissa käsitellään sääntöjen kiertämisen uusia tekniikoita ja organisoidaan rajat ylittävää yhteistyötä; antaa tunnustusta komissiolle sen tekemästä työstä työsuojelutarkastajille tarkoitettujen keskinäisen oppimisen ohjelmien rahoittamisessa jäsenvaltioissa; korostaa, että on tärkeää varmistaa kansallisten työsuojelutarkastajien ja/tai työmarkkinaosapuolten pääsy kaikkiin tosiasiallisiin työpaikkoihin ja niihin liittyviin työnantajan tarjoamiin asuntoihin, mikäli se on kansallisen lainsäädännön mukaan sallittua, samalla, kun otetaan yksityisyys asianmukaisesti huomioon, koska tämä on ennakkoehto sille, että he voivat tehdä työtään ja valvoa sosiaaliseen polkumyyntiin liittyviä tapauksia; suosittelee, että komissio tarkastelee Eurodétachement-hankkeiden muuttamista pysyväksi työsuojelutarkastajien (sekä lähetettyjen työntekijöiden yhteystoimistojen virkailijoiden) vaihdon foorumiksi, joka osallistuu valvontaan ja seurantaan; katsoo, että foorumi voitaisiin sisällyttää laittoman työn torjuntafoorumiin tai se voisi toimia yhteistyössä laittoman työn torjuntafoorumin kanssa;

5.  kehottaa jäsenvaltiota luomaan tarvittaessa kahdenväliset tilapäiset toimintayksiköt ja tarpeen vaatiessa monenvälisen toimintayksikön, johon kuuluu kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja työsuojelutarkastajia, jotka suorittavat kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella paikan päällä rajat ylittäviä tarkastuksia niiden jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, joissa valvontaa suoritetaan epäillyissä sosiaaliseen polkumyyntiin, laittomiin työehtoihin tai petokseen liittyvissä tapauksissa, ja jotka pyrkivät paljastamaan postilaatikkoyhtiöitä, vilpillisiä värväystoimistoja ja sellaisia sääntöjen väärinkäytöksiä, joiden seurauksena on työntekijöiden hyväksikäyttö; korostaa, että nämä toimintayksiköt voisivat työskennellä koordinoidusti laittoman työn torjuntafoorumin ja johtavien työsuojelutarkastajien komitean kanssa rajoittaakseen asiaan liittyvää taloudellista rasitetta ja että ne voisivat perustaa kansallisten sosiaaliturvatarkastusviranomaisten verkoston tietojenvaihdon edistämiseksi; pitää kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten saumatonta yhteistyötä olennaisen tärkeänä osana sosiaalisen polkumyynnin lopettamiseen ja reilun kilpailun varmistamiseen sisämarkkinoilla tähtääviä toimia;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan voimassa olevan lainsäädännön entistä tehokkaamman täytäntöönpanon ja tehostamaan työsuojelutarkastuksista vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden välistä yhteistyötä erityisesti rajat ylittävien työsuojelutarkastusten osalta; suhtautuu myönteisesti laittoman työn torjuntafoorumin toiminnan aloittamiseen ja tavoitteisiin, joita se on asettanut yhteistyön lisäämiseksi laittoman työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; toivoo, että foorumi auttaa paljastamaan ja käsittelemään kansallisen ja EU:n työlainsäädännön sekä työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisen vapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien EU:n säännösten rikkomiseen liittyviä tapauksia;

7.   korostaa tarvetta täydentää sosiaaliturvan väärinkäyttöä torjuvia toimia torjumalla veropetoksia ja veronkiertoa, jotta taataan tasapuolinen kilpailu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet yrityksille;

8.  huomauttaa, että ilmoituksen laiminlyönti tai ilmoituksen sääntöjenvastaisuus ovat yleisimpiä työntekijöiden lähettämistä koskevien sääntöjen kiertämisen muotoja; suosittelee, että työntekijöiden lähettämiseen liittyvässä tapauksessa kaikissa jäsenvaltioissa määrätään pakolliseksi ilmoituksen toimittaminen palvelun tarjoamisen alkaessa ja että tällaiset ilmoitukset kirjataan eurooppalaiseen rekisteriin, mikä tekisi niihin tutustumisen helpommaksi, edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä vähentäisi eri maiden menettelyjen ja asiakirjojen eroavaisuuksiin liittyvää nykyistä oikeudellista epävarmuutta;

9.  korostaa, että vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten olisi yhteistyössä lähettävän jäsenvaltion viranomaisten kanssa voitava tarkistaa A1-lomakkeen luotettavuus, jos on olemassa vahvoja epäilyjä työntekijän lähettämisen aitoudesta; kehottaa A1-lomaketta tarkastelevaa tilapäistä työryhmää tehostamaan toimiaan parantamalla A1-lomakkeen luotettavuutta ja tutkimaan mahdollisuutta helpottaa valvontaa keräämällä A1-lomakkeet yhtenäiseen digitaaliseen järjestelmään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä (EESSI) saadaan täysin toimintakykyiseksi ja kaikkien jäsenvaltioiden käyttöön ja jotta se räätälöidään pk-yritysten tarpeita vastaavaksi; korostaa, että työntekijöiden, työnantajien ja työsuojelutarkastajien tiedonsaannin parantaminen esimerkiksi keskitetyn kansallisen verkkosivun avulla on yksi tärkeimmistä välineistä toruttaessa sääntöjen noudattamatta jättämisen torjunnassa;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen nro 189 ja panemaan sen täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan oikeudellisia kehyksiä, joiden nojalla kotitaloustyöntekijöitä ja hoitajia voidaan lainmukaisesti työllistää, jotta taataan työnantajien oikeusvarmuus ja oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot sekä asianmukaiset työolot työntekijöille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota arvioimaan kotitaloustyöntekijöiden työehtoja ja -oloja ja tarvittaessa tekemään parannusehdotuksia nykyisten perussopimusten mukaisesti (erityisesti SEUT-sopimuksen 153 artiklan 1 kohta), mukaan luettuina asianmukainen koulutus sekä tähän ryhmään kuuluvien työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen antaminen;

11.  panee merkille, että sosiaalinen polkumyynti vaikuttaa eniten naisiin tietyillä aloilla, erityisesti kotitalous- ja hoitoalalla (varsinkin kotihoidossa) mutta myös perinteisillä työntekijöiden lähettämistä käyttävillä aloilla, kuten lihanjalostuksessa ja liikenteessä; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikkia tilanteita, joissa naiset kokevat sosiaalista ja palkkoihin liittyvää polkumyyntiä tai joissa naiset osallistuvat pimeään työntekoon, sekä arvioimaan voimassa olevaa asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä;

12.   kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansainvälistä ja paikallista yhteistyötä julkisten laitosten, ammattijärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta voidaan käsitellä siirtotyöläisiä koskevia, usein erittäin monimutkaisia ongelmia ja ottaa huomioon työolot sekä kaikki muut elämänlaatuun liittyvät tekijät, muun muassa yleinen terveys, sosiaalinen osallisuus ja asuminen;

13.  korostaa sellaisten direktiivin 2014/67/EU säännösten merkitystä, jotka koskevat hallinnollisten seuraamusten ja/tai sakkojen rajat ylittävää täytäntöönpanoa, joilla estämään lainsäädännön rikkominen; katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava määrätä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, mukaan luettuna mahdollisuus keskeyttää palvelun tarjoaminen vakavissa työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön tai sovellettavien työehtosopimusten rikkomiseen liittyvissä tapauksissa; katsoo, että tällaisten sakkojen määrän olisi toimittava varoituksena ja että pk-yritysten tiedonsaantia työntekijöiden lähettämistä koskevasta sovellettavasta lainsäädännöstä olisi parannettava;

14.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan merkittävästi lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa tiedonvaihtoa, jotta voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa voidaan tehostaa; toistaa pyyntönsä, että komissio selvittäisi, mitä hyötyä olisi sellaisen väärentämättömissä olevan, henkilön sosiaaliturvatiedot sisältävän eurooppalaisen sosiaaliturvakortin tai eurooppalaisen sähköisen asiakirjan käyttöönotosta tai tarvittaessa myöntämisestä, johon voitaisiin tallentaa kaikki tiedot, joiden avulla voidaan tarkistaa haltijan sosiaaliturvaa koskeva tilanne hänen työsuhteensa perusteella(23), sekä tarvittavat työntekijän lähettämiseen liittyvät tiedot noudattaen tarkasti tietosuojaa koskevia sääntöjä erityisesti arkaluonteisia henkilötietoja käsiteltäessä; korostaa kuitenkin, että tämä ei saa rajoittaa tai heikentää mitenkään vastaanottavien maiden viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten oikeutta tarkistaa kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti tällaisen kortin tietosisältöä sekä suorittaa sitä koskevia valvontatoimia ja tarkastuksia;

15.  vaatii, että laaditaan EU:n laajuinen luettelo unionin lainsäädäntöön kohdistuneista vakavista rikkomuksista vastuussa olevista yrityksistä, myös postilaatikkoyrityksistä – sen jälkeen, kun niille on annettu ennakkovaroitus – ja että asiaankuuluvat tarkastusviranomaiset voivat tutustua luetteloon; vaatii, että näiltä yrityksiltä evätään lakisääteisen jakson ajan mahdollisuus tehdä julkisia hankintasopimuksia sekä mahdollisuudet saada julkisia tukia ja yhteisön varoja;

16.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään rajat ylittävää yhteistyötä täytäntöönpanoa koskeviin tietoihin liittyvässä asiassa, myöntämään valvonnasta vastaaville viranomaisille paremman pääsyn jäsenvaltioiden kansallisiin sähköisiin rekistereihin sekä tieliikennealan yritysten eurooppalaiseen rekisteriin (ERRU) tallennettuihin tietoihin sekä vahvistamaan luetteloa tieliikennealan toimijoiden hyvän maineen menettämiseen johtavista rikkomuksista lisäämällä siihen asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämisen; korostaa, että vastuun sääntöjen rikkomisesta olisi kuuluttava niille, jotka antavat määräyksiä työntekijöille;

II.  Sääntelyn puutteiden korjaaminen eurooppalaisen työ- ja sosiaaliturvalainsäädännön täytäntöönpanemiseksi sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteen huomioon ottamiseksi

17.   kehottaa komissiota toteuttamaan toimia nykyisissä säännöissä havaittujen puutteiden poistamiseksi, jotta torjutaan tehokkaasti sosiaalista polkumyyntiä sekä sosiaaliturvan väärinkäyttöä ja veropetoksia;

18.  kehottaa komissiota seuraamaan huolellisesti direktiivin 2014/67/EU täytäntöönpanoa sekä laittoman työn torjuntafoorumin tehokkuutta torjuttaessa postilaatikkoyrityksiin liittyvä ilmiötä soveltamalla entistä yleisemmin periaatetta, jonka mukaan kullakin yrityksellä olisi oltava yksi pääasiallinen toimipaikka, ja varmistamalla, että tapauksissa, joissa palveluja tarjotaan vapaasti lähetettyjen työntekijöiden välityksellä, kaikkien palveluntarjoajien olisi harjoitettava aidosti toimintaa sijoittautumisjäsenvaltiossa ja oltava siten aitoja yrityksiä; muistuttaa, että on tärkeää, että työntekijöiden lähettämisen perusteena on yritysten aito toiminta lähtöjäsenvaltiossaan; palauttaa mieliin, että työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta hylkäsi ehdotuksen direktiiviksi yhdenmiehen rajavastuuyhtiöistä, koska jotkut ehdotuksen säännökset olisivat voineet helpottaa sellaisten yksiköiden luomista, joiden sosiaalinen ja taloudellinen toiminta on näennäistä, jotka eivät noudata sopimusperusteisia ja lakisääteisiä velvoitteita ja joiden vuoksi menetettäisiin miljardeja euroja verotuloja; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ehdottaa kaikista EU:n yrityksistä koostuvaa avointa ja helppokäyttöistä rekisteriä ja EESSI:n pakollista käyttöä;

19.   kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden edistymistä koskevan uuden kertomuksen, jossa tarkastellaan jäsenvaltioiden toimia niiden kansallisten verohallintojen ja veropetoksien torjuntajärjestelmien tarvittavaksi parantamiseksi komission tiedonannon ˮToimintasuunnitelma veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksiˮ (COM(2012)0722) mukaisesti;

20.  toteaa, että direktiivissä 96/71/EY viitataan ainoastaan SEUT-sopimuksen 64 ja 74 artiklaan, jotka liittyvät palvelujen tarjoamisen vapauteen ja sijoittautumisvapauteen, vaikka yksi direktiivin päätavoitteista on työntekijöiden suojelu; muistuttaa myös SEUT-sopimuksen 151 ja 153 artiklasta, joissa määrätään, että unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteena on työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen, riittävä sosiaalinen suojelu, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu ja syrjäytymisen torjuminen;

21.  on tietoinen pitkiin alihankintaketjuihin liittyvistä riskeistä; muistuttaa, että jäsenvaltiot voivat yhteistyössä asianomaisten työmarkkinaosapuolten kanssa perustaa kansallisella tasolla ”solidaarisen vastuun” mekanismeja, joita sovelletaan paikallisiin ja ulkomaisiin yhtiöihin, jotta paikalliset ja ulkomaiset työntekijät voivat käyttää oikeuksiaan; muistuttaa, että tämä mahdollisuus vahvistettiin direktiivissä 2014/67/EU; pyytää komissiota seuraamaan huolellisesti sitä, miten jäsenvaltiot soveltavat niille kyseisessä direktiivissä asetettua velvoitetta ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että rakennusalan alihankintaketjujen lähetyt työntekijät voivat pitää urakoitsijaansa, jonka suora alihankkija heidän työnantajansa on, vastuussa heidän oikeuksiensa kunnioittamisesta työntekijöinä;

22.  panee merkille direktiiviin 96/71/EY ja sen täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat; korostaa, että on tärkeää käsitellä näitä ongelmia, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset työolot, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen sekä lähettävien ja paikallisten yritysten tasavertaiset toimintaedellytykset vastaanottavassa maassa, mikä on erityisen tärkeää pk-yrityksille; kehottaa panemaan direktiivin 2014/67/EU oikea-aikaisesti täytäntöön; panee merkille komission ehdotuksen direktiivin 96/71/EU tarkistamisesta sisällyttämällä siihen lähettämisjaksoja koskevat rajoitukset, ottamalla käyttöön palkkausta koskevat säännökset ja määrittämällä työehdot, jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen ja EU:n lainsäädäntöön perustamissopimuksista lähtien sisältyvä kaikenlainen kansallisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen; vaatii, että työntekijöiden lähettämistä koskevat säännöt ovat selkeitä, oikeasuhteisia ja oikeudenmukaisia; korostaa tarvetta noudattaa vastaanottavan maan työehtosopimuksia ja työmarkkinasuhteiden järjestelmiä;

Liikkuvat työntekijät: sosiaalisen polkumyynnin torjunta liikennealalla

23.  kehottaa tehostamaan tieliikennealan työ- ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa; kehottaa tehostamaan valvontalaitteita ja ottamaan ripeästi käyttöön älykkään ajopiirturin ammattikäytössä, jotta varmistetaan nykyisen lainsäädännön asianmukainen, tehokas ja syrjimätön täytäntöönpano jäsenvaltioissa aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista rasitetta; kehottaa komissiota arvioimaan ”sähköisen ja integroidun käyttäjätiedoston” luomista kaikille yhteisön käyttöluvan nojalla toimiville liikenteenharjoittajille, jotta voidaan koota yhteen kaikki tienvarsitarkastuksissa kerätyt liikenteenharjoittajia, ajoneuvoja ja kuljettajia koskevat asiaankuuluvat tiedot;

24.   kehottaa tehostamaan työ-, varallaolo-, ajo- ja lepoaikojen noudattamista koskevaa valvontaa kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, kuten rakennusalalla, ravintola-alalla, lääketieteen alalla ja kuljetusalalla, sekä määräämään törkeistä rikkomuksista seuraamuksia;

25.  kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan tieliikenneviraston perustamista, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja edistetään tieliikennettä koskevaa standardisointia ja yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kesken;

26.  kehottaa komissiota koordinoimaan ja vahvistamaan kansallisten viranomaisten välistä tieliikennealan lainsäädäntöä koskevaa yhteistyötä muun muassa tietojen vaihdon ja muiden sellaisten toimien avulla, joilla pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja varmistamaan toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset; panee merkille, että alaa koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonta on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euro Contrôle Route ‑organisaation ja Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) kanssa, jotta EU:n tieliikennelainsäädännön toteuttamista voidaan parantaa varmistamalla sen yhtäläinen ja asianmukainen täytäntöönpano;

27.  kehottaa komissiota soveltamaan kollektiivisesti tieliikennealan liikkuvaan henkilöstöön asetuksen (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) 8 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin sitä tulkitaan unionin tuomioistuimen asiassa Koelzsch antamassa päätöksessä (asia C-29/10, unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.3.2011);

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan näkemyksiä selkeyttääkseen asiaankuuluvia säännöksiä, jotta voidaan tehdä ero työntekijöiden ja itsenäisten työntekijöiden välillä ja torjua näennäisesti itsenäisenä työntekijöitä toimimista, ja pyytää komissiota ehdottamaan erityisiä suosituksia, jotka perustuvat työsuhteen olemassaolon indikaattoreihin työsuhdetta koskevan ILOn suosituksen nro 198 mukaisesti, ja samalla vältetään sellaisten aidosti itsenäisten työntekijöiden syrjintä, joilla on pieni määrä asiakkaita; korostaa tarvetta seurata lentäjien ja junankuljettajien kaltaisten työntekijöiden asemaa ja heidän työsuhdettaan yrityksiin, joissa he työskentelevät; korostaa, että tällä näennäisesti itsenäisiin työntekijöihin liittyvällä ongelmalla on merkittäviä seurauksia työntekijöiden sosiaaliturvalle ja turvallisuudelle ja että se voi myös vaikuttaa reiluun kilpailuun;

29.   suosittelee, että komissio seuraa huolellisesti EU:n ulkopuolelta tehtäviä lentoyhtiöiden hankintoja tarkoituksenaan ottaa pikaisesti käyttöön tätä alaa koskevia säännöksiä, joilla torjutaan laajalle levinnyttä ilmiötä, joka liittyy sosiaalisen suojelun ”alehintaan myymiseen” vastineena taloudellisista ehdoista, jotka vaikuttavat olevan hyödyllisempiä; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n työntekijöiden sopimusten tarjoamat sosiaalitakuut ovat tällaisten hankintojen välttämätön ehto;

30.   suosittaa komissiolle, että kaikissa jäsenvaltioissa otettaisiin käyttöön yhteisymmärryksessä työmarkkinaosapuolten kanssa solmittava kansallinen työehtosopimus, jota sovellettaisiin asianmukaisesti, jotta voidaan taata lepoaikoja ja riittävää sosiaalista suojelua koskevat varmat säännöt, erityisesti EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden yrityskauppojen tapauksessa;

31.  torjuu kabotaasin vapauttamisen jatkamisen, kunnes nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoa on tehostettu; kannustaa komissiota ehdottamaan parannettuja sääntöjä, jotta varmistetaan parempi täytäntöönpano ja helpotetaan valvontaa; kehottaa komissiota tarkistamaan yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa direktiiviä 92/106/ETY(24)epäoikeudenmukaisten käytäntöjen lopettamiseksi ja ryhtymään lisätoimiin, joilla varmistetaan yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvän sosiaalilainsäädännön noudattaminen;

32.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa on toimiva tietullijärjestelmä, antamaan valvontaviranomaisille pääsyn koottuihin tullitietoihin arviointia varten, jotta kabotaasiliikennettä voidaan valvoa entistä paremmin;

33.  muistuttaa, että yritysostojen ja yritysomistuksen siirron yhteydessä näitä vaatimuksia on korostettava selkeästi niin, että niitä ei sivuuteta vaan ne sisällytetään myös uusiin sopimuksiin direktiivin 2001/23/EY(25) mukaisesti työntekijöiden oikeuksien turvaamisen osalta yritysten siirron yhteydessä;

34.  kehottaa tekemään parannuksia asetukseen (EY) N:o 1008/2008, jotta varmistetaan kansallisen lainsäädännön sitova soveltaminen lentoyhtiöissä, joilla on toimipaikkoja EU:ssa, ja laajentamaan termin ”päätoimipaikka” määritelmää ja käsitettä sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä miehistön jäsenten ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014(26) ja asetuksen (EU) N:o 465/2012(27)mukaisesti;

35.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) koskevan asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön avulla tukemaan suoria työsopimuksia vakiomenettelynä ja rajoittamaan epätyypillisten työsopimusten käyttöä;

36.  kehottaa suojelemaan matkustamomiehistön sosiaalisia oikeuksia;

37.  muistuttaa, että liikkuvia työntekijöitä koskevan EU:n Rooma I -lainsäädännön vuoden 2012 muutoksen jälkeen velvoitetaan, että sovellettava sosiaalilainsäädäntö on sen valtion lainsäädäntö, jossa liiketoimi tai palvelu toteutetaan;

38.  kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan lainsäädäntöään varmistaakseen, että kaikki ilmailualan sopimukset tarjoavat laadukasta työtä ja asianmukaiset työolot; katsoo, että työolojen epävarmuus lisää turvallisuusriskejä; korostaa, että kilpailukyvyn ei pidä olla se hinta, jonka nimissä työntekijöiden sosiaalinen suojelu ja palvelujen laatu ”myydään alehintaan”;

39.  korostaa, että komission 7. joulukuuta 2015 julkistaman ilmailustrategian sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava ottaen huomioon, että laadukkaat työpaikat ja hyvät työolot ovat suoraan yhteydessä sekä matkustajien että henkilöstön turvallisuuden ylläpitämiseen; korostaa lisäksi, että komission ja jäsenvaltioiden on seurattava kansallisen sosiaalilainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamista lentoyhtiöissä, joiden toiminnallinen perusta on EU:n alueella, ja varmistettava, että niitä sovelletaan asianmukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä sosiaalisten ja ympäristönormien sekä palveluiden laadun ja turvallisuuden välisestä yhteydestä; pitää tärkeänä, että siviili-ilmailun aloille perustetaan huoltohenkilöstön vähimmäiskoulutusta; pyytää komissiota ehdottamaan lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen muista maista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista liittyviltä yhteisön lentoliikenteen harjoittajia vahingoittavilta tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautumisesta 21. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:868/2004(28)tarkistamista ja arvioimaan syitä sen täytäntöönpanon laiminlyömiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan peruskoulutusta ja lentomiehistön lupia koskevia sääntöjä ja poistamaan puutteet, jotka johtavat lentäjien hyväksikäyttöön;

40.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tehdä täydentävä ehdotus merenkulkualalla sovellettavista työehdoista myös alusten miehistöjen osalta;

41.  katsoo, että komission olisi varmistettava sosiaalilainsäädännön, myös vuoden 2006 merityötä koskevan yleissopimuksen, täysimääräinen täytäntöönpano merenkulkualalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan toimenpiteitä, joilla edistetään ammattitaitoisten, Eurooppaan sijoittuneiden merenkulkijoiden palkkaamista ja työssä pitämistä;

Talouden digitalisointiin liittyvien haasteiden ennakointi

42.  muistuttaa, että jako- ja digitaalitalouden kehittäminen on tärkeä yhdistää työntekijöiden suojeluun tällä uudella alalla, jolla entistä joustavammat työkäytännöt voivat johtaa työllistymismuotoihin, joiden normit ovat alhaisemmat sosiaaliturvan, työajan, koulutuksen, työntekijöiden osallistumisen ja työsuojelun osalta; korostaa, että yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden on oltava sovellettavissa näiden uusien työllisyyden muotojen puitteissa EU:n perusoikeuskirjan ja kansallisen käytännön mukaisesti; korostaa, että jäsenvaltioiden on mukautettava lainsäädäntöään digitaalisen ja jakamistalouden mukaiseksi, ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia arvioimaan nopeasti tällä alalla sovellettavia unionin lainsäädännön säännöksiä ja tarvittaessa tehtävä ehdotuksia jakamis- ja digitaalitalouden sekä yhteistyötalouden sääntelemiseksi, jotta varmistetaan reilu kilpailu ja työntekijöiden oikeuksien suojelu;

43.  huomauttaa, että digitalisoinnilla on olennaisen tärkeä vaikutus EU:n työmarkkinoihin; korostaa, että digitalisointi voi toisaalta luoda uusia liiketoimintamalleja ja uusia työpaikkoja (erityisesti erittäin ammattitaitoisille mutta myös matalan taitotason työntekijöille), mutta toisaalta se voi myös johtaa epävarmoihin työllisyyden muotoihin; korostaa, että digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa on otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti siihen liittyvää työllisyys- ja kasvupotentiaalia ja varmistaa samalla työllisyyden suojelun korkea taso; kehottaa komissiota muokkaamaan digitaalisia sisämarkkinoita sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja kestävästi; katsoo, että nykyisten sosiaaliturvajärjestelmien pitäisi olla mukautettuja jakamis- ja digitaalitalouden työntekijöiden tarpeisiin, jotta kyseisten työntekijöiden asianmukainen sosiaalinen suojelu varmistetaan;

44.   muistuttaa, että joillakin talouden aloilla, kuten maataloudessa, työajat vaihtelevat kausittaisten rajoitusten mukaan;

III.   Kohti parempaa sosiaalista lähentymistä

45.  korostaa perusoikeuksien ensisijaisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, jolla on ratkaisevan tärkeä asema korkeatasoisten työolojen aikaansaamisessa; korostaa, että työlainsäädännöllä ja korkeatasoisilla sosiaalisilla normeilla on ratkaisevan tärkeä asema talouden tasapainottamisessa uudelleen, tulojen tukemisessa ja kannustamisessa valmiuksia koskeviin investointeihin; painottaa tässä yhteydessä, että kaikissa EU:n lainsäädännöllisissä ja poliittisissa asiakirjoissa on kunnioitettava ammattiliittojen oikeuksia ja vapauksia, noudatettava työehtosopimuksia ja toteutettava työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu;

46.  kehottaa komissiota toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä sosiaalisen polkumyynnin kohteeksi joutuneiden naisten auttamiseksi keskittämällä kaikki yleiset toimintapolitiikat ja toimenpiteet tasa-arvon saavuttamiseen siten, että otetaan huomioon työmarkkinoiden jatkuva jakautuneisuus ja työsopimusten eriarvoisuus sellaisina kuin ne heijastuvat naisten ja miesten jatkuvasti merkittävissä palkkaeroissa;

47.  korostaa, että epätasa-arvo Euroopassa syvenee, mikä vähentää mahdollisuuksia saavuttaa köyhyyttä ja työllisyyttä koskevat Eurooppa 2020 -tavoitteet;

48.  pitää tärkeänä, että unionin alueella ja/tai euroalueella luodaan talous-, vero- ja sosiaaliset järjestelmät, joilla voidaan parantaa EU:n kansalaisten elintasoa vähentämällä taloudellista ja sosiaalista epätasapainoa; vaatii myös, että komissio sisällyttää eurooppalaisen ohjausjakson osana erityisiin suosituksiinsa jäsenvaltioille sosiaalisia lausekkeita, jotta työntekijöiden suojelua tehostetaan lähentymisen kautta;

49.  ottaa huomioon talous- ja finanssikriisin aiheuttaman työllisyysasteen jatkuvan laskun sekä robotiikan ja tekoälyn alalla saavutetun edistyksen sekä sen, että työpaikkojen lukumäärän lasku on väistämätöntä, ja ehdottaa komissiolle ajattelutavan muutosta, jonka tarkoituksena on korostaa tuloja työn sijasta ja jolla näin ollen pyritään saavuttamaan tavoite, että koko EU:ssa taataan vähimmäistulo, jolla voidaan taata vapaa ja ihmisarvoinen elämä;

50.  palauttaa mieliin, että komissio on sitoutunut perustamaan sosiaalisia oikeuksia koskevan pilarin, ja korostaa tarvitaan ylöspäin suuntautunutta sosiaalista lähentymistä, jotta saavutetaan SEUT-sopimuksen 151 artiklassa asetetut tavoitteet; korostaa, että tätä pilaria ei voi muodostaa luomalla erilaisten kansallisten järjestelmien vertailukriteereitä, vaan ne voivat olla vain alustava analyyttinen kehys; korostaa, että sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksyminen ei saisi johtaa voimassa olevien työ- ja sosiaalistandardien alentamiseen;

51.  panee merkille työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvan toisistaan poikkeavat tason jäsenvaltioissa; pyytää komissiota arvioimaan näiden erojen taloudellista ja sosiaalista vaikutusta sisämarkkinoiden yhteydessä;

52.  katsoo, että palkka, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää, on tärkeä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja tuottavan talouden säilymisen kannalta; kehottaa kunnioittamaan kollektiivista sopimista ja edistämään sitä; suosittelee myös perustamaan työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen palkkatasoja kansallisen minimipalkan muodossa ja kunnioittamaan mahdollisuuksien mukaan kunkin jäsenvaltion käytäntöjä tavoitteena saavuttaa mahdollisuuksien mukaan asteittain vähintään 60 prosentin osuus kustakin kansallisesta keskipalkasta, jotta vältetään liialliset palkkaerot, tukemaan kysynnän muodostumista ja talouskasvua sekä tukemaan ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä;

53.  panee merkille automaattisten vakauttajien mahdollisen arvon koko talous- ja rahaliiton kestävyyden vahvistamisessa; korostaa tarvetta ottaa näiden vakauttamistekijöiden rinnalle tehokkaita työllisyyspoliittisia toimia, joiden tärkeimpänä tavoitteena on laadukkaiden työpaikkojen luominen;

54.  kehottaa komissiota harkitsemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tarvetta ryhtyä EU:n tason toimenpiteisiin, joilla puututaan lukuisiin ulkoistamisnäkökohtiin, mukaan luettuna solidaarisen vastuun laajentaminen alihankintaketjuihin;

55.  korostaa, että kaikki alihankkijat, mukaan luettuina tilapäistyövoimaa välittävät toimistot, jotka useimmiten lähettävät naisia muihin jäsenvaltioihin kotitalous- ja kotihoitotyöhön, on asetettava vastuuseen maksamattomista palkoista ja suorittamattomista sosiaaliturvamaksuista, tapaturmavakuutuksista sekä sairaus- ja vahingonkorvauksista; korostaa, että jos asiakkaat kohtelevat huonosti ja hyväksikäyttävät työntekijöitä, alihankkijoiden on voitava auttaa näissä tapauksissa ja paluumuutossa;

56.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa sopiva väline, jonka avulla yrityksille voidaan määrätä entistä suurempi varmistamisvelvollisuus, joka koskee sekä niiden tytäryhtiöitä että niiden kolmansissa maissa toimivia alihankkijoita, jotta voidaan estää ihmisoikeusloukkaukset, korruptio, vakavat fyysiset ja ympäristöön kohdistuvat vahingot sekä ILOn yleissopimusten rikkominen;

57.  katsoo, että direktiiviä 96/71/EY ja sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevia sääntöjä on sovellettava kolmannesta maasta tulevien lähetettyjen työntekijöiden työllistämisessä WTO-sopimusten moodi 4 -rakenteen perusteella ja kauppasopimusten puitteissa, jotta vältetään se, että kolmansien maiden yrityksiä ja työntekijöitä kohdellaan jäsenvaltioiden yrityksiä ja työntekijöitä suopeammin;

58.   pyytää komissiota ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tämän päätöslauselman suositukset;

59.   korostaa, että EU:n eri politiikanalojen koordinointia on parannettava;

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(2)

EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11.

(3)

EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

(4)

EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.

(5)

EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

(6)

EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72.

(7)

EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51.

(8)

EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1.

(9)

EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35.

(10)

EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3.

(11)

EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7.

(12)

EYVL L 167, 2.7.1999, s. 33.

(13)

EUVL L 124, 20.5.2009, s. 30.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0012.

(15)

EUVL L 65, 11.3.2016, s. 12.

(16)

http://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2010/working-conditions-industrial-relations/posted-workers-in-the-european-union

(17)

https://www.eurofound.europa.eu/observatories/eurwork/industrial-relations-dictionary

(18)

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklan 1 kohta: ”Jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.”

(19)

http://curia.europa.eu/juris/showPdf.jsf?text=&docid=71925&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=498309

(20)

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+TA+P8-TA-2015-0252+0+DOC+XML+V0//FI

(21)

Katso Pacolet, Jozef ja De Wispelaere, ”Posting of workers: Report on A1 portable documents issued in 2012 and 2013”, s. 15. Eurostatin mukaan EU:n koko työvoima oli vuonna 2013 suuruudeltaan 243,2 miljoonaa henkilöä. (Labour force survey overview 2013, yleiskatsaus työvoimatutkimukseen 2013, Eurostat)(http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Labour_force_survey_overview_2013).

(22)

https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/juncker-political-guidelines_en.pdf

(23)

Tehokkaiden työsuojelutarkastusten strategiasta työolojen parantamiseksi Euroopassa 14. tammikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma (Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0012.

(24)

Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).";

(25)

Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16).

(26)

Komission asetus (EU) N:o 83/2014, annettu 29 päivänä tammikuuta 2014, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetun asetuksen (EU) N:o 965/2012 muuttamisesta (EUVL L 28, 31.1.2014, s. 17).

(27)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1).

(28)

EUVL L 162, 30.4.2004, s. 1.


PERUSTELUT

Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden rauhan- ja vauraudenpyrkimysten lisäksi Euroopan unionin perustajat määrittelivät unionin demokraattiseksi alueeksi, jolla olisi toimiva talous ja korkea sosiaaliturvan taso.

Esittelijä korostaa, että ensisijainen asema annettiin ennen kaikkea sisämarkkinoiden rakentamiselle ja tehostamiselle. Euroopan talousyhteisö, kuten nimikin kertoo, oli vastaus tähän strategiaan, ja aluksi Euroopan unionia rakennettiin vapauttamalla jäsenvaltioiden välinen liiketoiminta.

Esittelijä korostaa, ettei samaa sovellettu sosiaalisten oikeuksien yhdenmukaistamiseen ja että lukuun ottamatta joitakin perussopimuksessa ja joissakin direktiiveissä esitettyjä periaatteita sovittiin, että sosiaalipolitiikkaa koskeva toimivalta säilyy jäsenvaltioilla. Toteutumassa olevien sisämarkkinoiden todellisuuden ja hyvin erilaisten sosiaalisten oikeuksien välillä vallitsee siis todellakin epäsymmetria.

Esittelijä toteaa, että tämä ristiriita lisää yritysten välistä kilpailua, sillä Euroopan unionin työntekijöillä ei ole samoja sosiaalisia velvollisuuksia tai oikeuksia. Yritysten välistä tervettä kilpailua koskeva periaate ja unionin sosiaalinen markkinatalous ovat näin ollen erittäin puutteellisia. Nämä epäreilun taloudellisen ja sosiaalisen kilpailun tilanteet estävät myös sen, että Euroopassa säilyy korkea sosiaaliturvan taso. Tämä talouden toimijoiden välisen kilpailun lisääntyminen kannustaa niitä vähentämään työn kustannuksiin liittyviä menoja. Tämä tilanne johtaa unionin jäsenvaltioissa voimassa olevien sosiaalisten normien heikkenemiseen, heikentää vähitellen kaikkia eurooppalaisten työntekijöiden oikeuksia ja vaikuttaa eri sosiaaliturvajärjestelmissä tarvittavien resurssien vähenemiseen.

Lisäksi on korostettava tiettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan erityistä epävarmuutta. Erityisesti tämä koskee “merityöntekijöitä“, joita monet mukavuuslipun alla purjehtivat laivanvarustajat käyttävät hyväkseen. Työnantajat kykenevät tällä tavoin välttämään monet sosiaaliset velvoitteet. Näillä käytännöillä on kielteinen vaikutus turvallisuusnormeihin ja osittain niistä johtuen koulutettujen eurooppalaisten merityöntekijöiden määrä vähenee ja heidän taitotietonsa katoaa.

Esittelijä korostaa myös tämän taloudellisten vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien välisen epäsymmetrian poliittisia vaikutuksia. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että Euroopan unioni haurastuttaa sekä yksilöitä että yhteisöjä sen sijaan, että se suojelisi väestöään. Näin ollen loukkaavien käytäntöjen lisääntyminen ja vilpillinen sosiaalinen kilpailu heikentävät uskoa sisämarkkinoita koskevaan periaatteeseen ja luottamusta Euroopan rakentamiseen. Nämä ilmiöt kannustavat jäsenvaltioita protektionismiin ja yksipuolisiin päätöksiin sosiaalipolitiikan alalla.

Esittelijä toteaa kuitenkin, että Euroopan viranomaiset ovat osittain tietoisia tästä asiasta ja muistuttaa Jean-Claude Junckerin 15. heinäkuuta 2014 Euroopan parlamentille antamasta juhlallisesta sitoumuksesta, jonka mukaan nykyisellä vaalikaudella olisi torjuttava sosiaalista polkumyyntiä. Esittelijä muistuttaa lisäksi, että unionin tilasta vuonna 2015 pitämässään puheessa komission puheenjohtaja toivoi, että vältetään sosiaaliseen polkumyyntiin liittyvät väärinkäytökset ja riskit.

Lukuisia asiantuntijoita, yritysjohtajia ja työntekijöiden edustajia kuultuaan esittelijä suosittelee useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on korjata nykyistä epäoikeudenmukaista kilpailua sisämarkkinoilla lisäävien lakien ja asetusten puutteet.

Hän ehdottaa aluksi valvonnan ja tarkastusten tehostamista sekä jäsenvaltioiden että unionin tasolla olemassa olevan lainsäädännön soveltamiseen perustuen. Tästä syystä olisi lisättävä huomattavasti henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja, joita toimivaltaisilla viranomaisilla on käytössään sääntelyn noudattamisen valvomiseksi.

Hän korostaa, että tarvitaan uudistuksia työsuoritusten rekisteröinnin nykyaikaistamiseksi ja että on laadittava yhtenäinen digitaalinen asiakirja, joka sisältää kaikkia unionin työntekijöitä koskevat sosiaaliset oikeudet. Esittelijä kannustaa tehostamaan niin sanottujen “postilaatikkoyhtiöiden“ torjuntaa erityisesti virallisia osoitteita koskevien uusien velvoitteiden avulla. Esittelijä ehdottaa lopuksi, että laaditaan luettelo unionin yrityksistä, jotka ovat vastuussa vakavista rikkomuksista, kuten laittoman työvoiman käytöstä.

Lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä olisi tarkistettava, jotta voidaan muuttaa sen nykyistä oikeusperustaa sekä sosiaaliturvajärjestelmiä koskevien asetusten koordinointia. Lisäksi olisi muutettava tiettyjä tällä hetkellä voimassa olevia työntekijöiden lähettämistä koskevia säännöksiä, jotta taataan työntekijöiden yhtäläinen kohtelu ja taloudellisten toimijoiden oikeudenmukainen kilpailu erityisesti, kun kyse on sosiaaliturvamaksujen maksamisesta.

Esittelijä vaatii kiireellisiä toimia liikenteen alalla, sillä se on usein sosiaalisten oikeuksien osalta laiminlyöty ala ja olisi varmistettava nykyisen lainsäädännön noudattaminen ja valvontajärjestelmien tehostaminen.

Esittelijä suosittelee tarvittavia toimia, jotta Euroopan unionissa edetään kohti sosiaalista lähentymistä. Hän vaatii, että sosiaalipolitiikkaa koskevassa pöytäkirjassa olisi taattava sosiaalisten oikeuksien ensisijaisuus suhteessa taloudellisiin vapauksiin, ja suosittelee työmarkkinaosapuolten itsemääräämisoikeutta ja kansallisia sosiaaliturvajärjestelmiä koskevia erilaisia oikeudellisia perinteitä kunnioittaen, että asetetaan vähimmäispalkka, joka ulotetaan yhteisön tasolla tietyille aloille, kuten liikenteeseen.

Esittelijä toivoo, ettei komission ilmoittama sosiaalisten perusoikeuksien vakiinnuttaminen rajoitu pelkkiin vertailuperusteisiin. Hän vaatii, että tärkeimmät eurooppalaiset yritykset on velvoitettava valvomaan tytäryhtiöidensä ja alihankkijoidensa toimintaa kolmansissa maissa.

Esittelijä on halunnut tehdä konkreettisia ehdotuksia, joita useimmiten tekevät työnantajat, työntekijät ja alan asiantuntijat. Hän korostaa sosiaalipoliittisten kysymysten ja erityisesti epäoikeudenmukaisen sosiaalisen kilpailun merkitystä unionin kansalaisille. Hän korostaa, että on tärkeää antaa Euroopan parlamentille voimakkaampi ja laajemmalle ulottuva tehtävä luoda osaltaan sosiaalisempi Eurooppa, joka saa myös suuremman tuen unionin kansalaisilta.


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.4.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa

(2015/2255(INI))

Valmistelija: Jens Nilsson

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että liikennealalla turvallisuus, matkustajien turvallisuus ja asianmukaiset työolot liittyvät vahvasti toisiinsa;

B.  ottaa huomioon, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen luominen vahvistettiin vuonna 2011 hyväksytyn liikennepolitiikan valkoisen kirjan lopulliseksi tavoitteeksi;

C.  toteaa, että liikenneala toimii tukipilarina EU:n sisämarkkinoille, joihin sisältyy tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus sekä sijoittumisvapaus; katsoo syrjimättömyyden periaatteen merkitsevän sitä, että samanarvoisen työn, yhdenvertaisten oikeuksien ja reilun kilpailun on oltava moitteettomasti toimivien sisämarkkinoiden ytimessä;

D.  ottaa huomioon, että tieliikenteen alalla toteutettavilla EU:n toimilla olisi pyrittävä ensisijaisesti parantamaan voimassa olevan järjestelmän täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa ja että näiden toimien olisi oltava oikeasuhteisia ongelmiin nähden;

E.  ottaa huomioon, että kaikkien sosiaali- ja työoloja koskevaan lainsäädäntöön tehtävien muutosten on noudatettava kaikkia EU:n perusvapauksia eivätkä ne saisi rajoittaa objektiivisiin kilpailuetuihin perustuvaa oikeudenmukaista kilpailua eivätkä lisätä hallinnollista rasitusta tai aiheuttaa lisäkustannuksia liikennealan yrityksille, etenkään pk-yrityksille;

F.  toteaa, ettei kuljetusala, etenkään kansainvälinen kuljetus ja kabotaasi kuulu lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (direktiivi 96/71/EY) soveltamisalaan ja että olisi kiinnitettävä huomiota tätä koskevaan komission ja jäsenvaltioiden yhteiseen lausumaan (10048/96 ADD 1);

G.  ottaa huomioon, että liikennealan reilua kilpailua vääristäviin väärinkäytöksiin on puututtava ripeästi tulkitsemalla nykyistä lainsäädäntöä yhdenmukaisemmin, soveltamalla sitä yhtenäisemmin, tehostamalla sen täytäntöönpanoa sekä lisäämällä rajat ylittävää yhteistyötä noudattaen täysimääräisesti toissijaisuusperiaatetta;

1.  muistuttaa, että ”sosiaaliselle polkumyynnille” ei ole selvää ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ja että tästä termistä on olemassa useita tulkintoja, jotka voivat aiheuttaa sekaannusta; pitää tarpeellisena ”sosiaalisen polkumyynnin” käsitteen uudelleentulkintaa; muistuttaa, että kauppapolitiikasta tuttu polkumyynnin käsite on erilainen kuin liikenteen alalla ja työvoiman alalla yleensä;

2.  palauttaa mieliin, että ”sosiaalisen polkumyynnin” käsitettä käytetään joskus väärin sellaisten protektionististen toimenpiteiden toteuttamiseksi, jotka voivat johtaa EU:n sisämarkkinoiden sirpaloitumiseen;

3.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan toimeen täysimääräisesti, tehokkaasti ja ilman syrjintää kaiken asiaankuuluvan liikennealaa koskevan sosiaalilainsäädännön ja lisäämään konkreettisten, erityisesti ajo- ja lepoaikoja koskevien tarkastuksien lukumäärää; kehottaa painokkaasti komissiota ja toimivaltaisia viranomaisia valvomaan tiiviimmin täytäntöönpanoa, myös rajat ylittävässä yhteistyössä sekä nykyisen lainsäädännön tulkinnassa ja asianmukaisessa valvonnassa, jotta poistetaan nykyisen lainsäädännön porsaanreiät ja kansallisen lainsäädännön väärinkäytökset, joilla pyritään estämään työntekijöiden vapaa liikkuvuus, erityisesti protektionistiset toimenpiteet ja perusteettomat esteet; korostaa, että liikennettä koskevan lainsäädännön ja toisaalta reilua kilpailua, vapaata liikkuvuutta ja sijoittumisvapautta koskevan lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ei pitäisi olla ristiriidassa keskenään; kehottaa komissiota jatkamaan tarkastusten suorittamisen yhdenmukaistamista ja määräämään seuraamuksia jäsenvaltioille, jotka eivät suorita riittävästi tai lainkaan tarkastuksia;

4.  korostaa, että uudet EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädäntötoimet edellyttävät EU:n liikennealan ongelmien tarkkaa määrittämistä ja että EU:n liikennemarkkinoiden ongelmien ratkomisessa on sovellettava kohdennettua lähestymistapaa, josta ei aiheudu haittaa rehellisesti toimiville yrityksille;

5.  korostaa, että kaikkien EU:n liikennelainsäädäntöä koskevien ehdotusten on oltava oikeasuhteisia ja perustuttava näyttöön, seikkaperäisiin analyyseihin ja objektiivisiin tietoihin, jotta varmistetaan, että ehdotetulla ratkaisulla parannetaan tehokkaan ja kilpailukykyisen liikennealan kehittämistä;

6.  toteaa, että EU:n liikenne- ja matkailualalla on mahdollisuuksia kestävään talouskasvuun ja siten myös työpaikkojen luomiseen; on vahvasti sitä mieltä, että EU:n liikennealan, joka tarvitsee uusia ammattilaisia, työpaikoista olisi tehtävä tulevien sukupolvien kannalta houkuttelevampia; katsoo, että erityisesti naisten ja nuorten osallistumista on kannustettava; korostaa, että työntekijöiden koulutukseen olisi tarvittaessa sisällyttävä perustietoa heidän EU:n lainsäädännön mukaisista oikeuksistaan;

7.  kehottaa komissiota varmistamaan, että ehdotukset, joissa käsitellään palvelujen avaamista liikennealan kaikilla markkinoilla, ovat yhteensopivia EU:n sosiaalialan säädösten asianmukaisen valvonnan sekä sellaisten tukitoimien kanssa, joilla pyritään välttämään sosiaalista eriarvoisuutta eri jäsenvaltioissa; korostaa, että liikennealan markkinoiden avaaminen ei saa johtaa työolojen ja -ehtojen heikkenemiseen, huonolaatuisempiin palveluihin eikä sopimattomiin kaupallisiin menettelyihin, monopoleihin tai reilun kilpailun vääristymiseen liikennealan työntekijöiden sosiaaliturvan kannalta;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tehostettua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koko liikenne- ja logistiikka-alalla;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla torjutaan laitonta toimintaa, postilaatikkoyhtiöitä ja sopimattomia kaupallisia menettelyjä, kuten epätyypillisiä sopimuksia, jotta varmistetaan työntekijöiden sosiaaliturva ja yritysten oikeusvarmuus tehokkaamman valvonnan avulla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaiset vähimmäisvaatimukset liikennealan työntekijöille;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan liikenne- ja matkailualalla myös muut kuin EU:ssa pysyvästi asuvat työntekijät noudattavat unionissa voimassa olevia turvallisuusvaatimuksia;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita Euroopan lentoturvallisuusvirastoa (EASA) koskevan asetuksen ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön avulla tukemaan suoria työsopimuksia vakiomenettelynä ja rajoittamaan epätyypillisten työsopimusten käyttöä;

12.  kehottaa tehostamaan tieliikennealan työ- ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa; kehottaa tehostamaan valvontalaitteita ja ottamaan ripeästi käyttöön älykkään ajopiirturin ammattikäytössä, jotta varmistetaan nykyisen lainsäädännön asianmukainen, tehokas ja syrjimätön täytäntöönpano jäsenvaltioissa aiheuttamatta tarpeetonta hallinnollista rasitetta; kehottaa komissiota arvioimaan ”sähköisen ja integroidun käyttäjätiedoston” luomista kaikille yhteisön käyttöluvan nojalla toimiville liikenteenharjoittajille, jotta voidaan koota yhteen kaikki tienvarsitarkastuksissa kerätyt liikenteenharjoittajia, ajoneuvoja ja kuljettajia koskevat asiaankuuluvat tiedot;

13.  korostaa, että komission on käsiteltävä sosiaalisia ja turvallisuusnäkökohtia tiepaketin painopistealueena, mukaan lukien toimet oikeudellisen selkeyden parantamiseksi ja koko EU:ssa tapahtuvan kuljetuspalvelujen tarjoamisen vapauden edistämiseksi samalla kun varmistetaan työoloja ja sosiaalisia oikeuksia koskevien sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja valvonta jäsenvaltioissa; toteaa, että komission on otettava huomioon liikennealan kehitystaso siinä jäsenvaltiossa, johon liikennealan yritys on sijoittautunut, sekä alan työvoiman tuottavuustaso; korostaa, että tarvitaan tarkastuksia, jotta voidaan arvioida asianmukaisesti, missä jäsenvaltiossa maanteiden liikenteenharjoittaja ja hänen työntekijänsä todellisuudessa tekevät työtään ja minkä jäsenvaltion sosiaalilainsäädäntöä on siten sovellettava;

14.  kehottaa komissiota laatimaan tulevia maantieliikenteen aloitteita koskevia ehdotuksia, joissa eritellään tarkemmin palvelujen tarjoamisen vapaus ja sijoittumisvapaus ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että liiketoiminta sellaisessa jäsenvaltiossa, johon yhtiö ei ole sijoittautunut, on luonteeltaan tilapäistä, ja varmistaa, että työntekijöihin sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa on heidän tavanomainen työpaikkansa tai jossa he harjoittavat suurimmaksi osaksi ammatillista toimintaansa;

15.  kehottaa komissiota soveltamaan kollektiivisesti tieliikennealan liikkuvaan henkilöstöön asetuksen (EY) N:o 593/2008 (Rooma I) 8 artiklan 2 kohtaa, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa Koelzsch antamassa päätöksessä (asia C-29/10, unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 15.3.2011);

16.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, joissa on toimiva tietullijärjestelmä, antamaan valvontaviranomaisille pääsyn koottuihin tullitietoihin arviointia varten, jotta kabotaasiliikennettä voidaan valvoa entistä paremmin;

17.  kehottaa varmistamaan pysäköintipaikkojen turvallisuuden sekä parantamaan niiden laatu- ja hygieniavaatimuksia;

18.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tekemään rajat ylittävää yhteistyötä täytäntöönpanoa koskeviin tietoihin liittyvässä asiassa, tarjoamaan valvonnasta vastaaville viranomaisille paremman pääsyn jäsenvaltioiden kansallisiin sähköisiin rekistereihin sekä tieliikennealan yritysten eurooppalaiseen rekisteriin (ERRU) tallennettuihin tietoihin sekä vahvistamaan luetteloa tieliikennealan toimijoiden hyvän maineen menettämiseen johtavista rikkomuksista lisäämällä siihen asiaankuuluvan EU:n lainsäädännön noudattamatta jättämisen; korostaa, että vastuun sääntöjen rikkomisesta olisi kuuluttava niille, jotka antavat määräyksiä työntekijöille;

19.  torjuu kabotaasin vapauttamisen jatkamisen, kunnes nykyisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoa on tehostettu; kannustaa komissiota ehdottamaan parannettuja sääntöjä, jotta varmistetaan parempi täytäntöönpano ja helpotetaan valvontaa; kehottaa komissiota tarkistamaan yhdistettyjä kuljetuksia koskevaa direktiiviä 92/106/ETY epäoikeudenmukaisten käytäntöjen lopettamiseksi ja ryhtymään lisätoimiin, joilla varmistetaan yhdistettyihin kuljetuksiin liittyvän sosiaalilainsäädännön noudattaminen;

20.  kehottaa komissiota koordinoimaan ja vahvistamaan kansallisten viranomaisten välistä tieliikennealan lainsäädäntöä koskevaa yhteistyötä muun muassa tietojen vaihdon ja muiden sellaisten toimien avulla, joilla pyritään tukemaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja varmistamaan toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset; panee merkille, että alaa koskevan lainsäädännön noudattamisen valvonta on ensisijaisesti jäsenvaltioiden tehtävä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euro Contrôle Route -organisaation ja TISPOLIn kanssa, jotta EU:n tieliikennelainsäädännön toteuttamista voidaan parantaa varmistamalla sen yhtäläinen ja asianmukainen täytäntöönpano;

21.  kehottaa komissiota harkitsemaan Euroopan tieliikenneviraston perustamista, jotta varmistetaan EU:n lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja edistetään tieliikennettä koskevaa standardisointia ja yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kesken;

22.  kehottaa komissiota tutkimaan yhdessä Europolin kanssa, kuinka laajoja kuljetusasiakirjoihin ja ajokortteihin liittyvät petokset ovat, ja ryhtymään toimenpiteisiin tutkimustulosten perusteella;

23.  katsoo, että ennen Euroopan tieliikenneviraston tai muun rajat ylittävistä työsuojelutarkastuksista vastaavan elimen mahdollista perustamista olisi nykyisiä sääntöjä ja parannusmahdollisuuksia arvioitava yksityiskohtaisesti noudattaen täysimääräisesti toissijaisuusperiaatetta ja EU:n ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa tällä alalla;

24.  toteaa, että jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä valvonnan alalla olisi parannettava; katsoo tässä yhteydessä, että Euro Contrôle Route -organisaation toteuttamat toimet ja CLOSER-hankkeen kaltaiset aloitteet ovat asianmukaisia välineitä, joilla päästään parannetun täytäntöönpanon tavoitteeseen;

25.  korostaa, että komission 7. joulukuuta 2015 julkistaman ilmailustrategian sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava ottaen huomioon, että laadukkaat työpaikat ja hyvät työolot ovat suoraan yhteydessä sekä matkustajien että henkilöstön turvallisuuden ylläpitämiseen; korostaa lisäksi, että komission ja jäsenvaltioiden on tässä yhteydessä seurattava kansallisen sosiaalilainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamista lentoyhtiöissä, joiden toiminnallinen perusta on EU:n alueella, ja varmistettava, että niitä sovelletaan asianmukaisesti; muistuttaa tässä yhteydessä sosiaalisten ja ympäristönormien sekä palveluiden laadun ja turvallisuuden välisestä yhteydestä; pitää tärkeänä, että siviili-ilmailun aloille perustetaan huoltohenkilöstön vähimmäiskoulutusta; pyytää komissiota ehdottamaan asetuksen (EY) N:o 868/2004 uudelleentarkastelua ja analysoimaan syitä sen täytäntöönpanon laiminlyömiseen;

26.  kehottaa tekemään parannuksia asetukseen (EY) N:o 1008/2008, jotta varmistetaan kansallisen lainsäädännön sitova soveltaminen lentoyhtiöissä, joilla on toimipaikkoja EU:ssa, ja parantamaan termin ”päätoimipaikka” määritelmää ja käsitettä sekä yhdenmukaistamaan sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön yhteensovittamisen yhteydessä miehistön jäsenten ”kotiaseman” määritelmän asetuksen (EU) N:o 83/2014 ja asetuksen (EU) N:o 465/2012 mukaisesti;

27.  katsoo, että komission olisi varmistettava sosiaalilainsäädännön, myös vuoden 2006 merityötä koskevan yleissopimuksen, täysimääräinen täytäntöönpano merenkulkualalla; panee merkille komission valtiontukisäännökset, joilla pyritään tukemaan EU:n merenkulkualaa, joka edistää alusten merkitsemistä tai palauttamista jäsenvaltioiden rekistereihin tarjoamalla suotuisia verotusympäristöjä (tonnistoverot); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kartoittamaan toimenpiteitä, joilla edistetään ammattitaitoisten, Eurooppaan sijoittuneiden merenkulkijoiden palkkaamista ja työssä pitämistä;

28.  korostaa, että toimivaltaisten viranomaisten olisi vaadittava nimitettyä liikennepalvelujen tarjoajaa järjestämään henkilöstön työolot sitovien kansallisten, alueellisten tai paikallisten sosiaalisten normien mukaisesti ja panemaan täytäntöön työntekijöiden oikeuksien turvaamisesta yrityksen tai liikkeen luovutuksen yhteydessä annetun direktiivin 2001/23/EY ilman, että tämä kuitenkaan vaikuttaisi kansallisen ja unionin lainsäädännön soveltamiseen, työmarkkinaosapuolten väliset työehtosopimukset mukaan luettuina;

29.  pyytää komissiota (kilpailun pääosastoa) ja kansallisia kilpailuviranomaisia valvomaan liikennealan yritysten toimintaa ja arvioimaan, miten ne noudattavat voimassa olevaa kilpailulainsäädäntöä;

30.  kehottaa komissiota laatimaan rautatiealalle suosituksia kaikkien turvallisuustoimiin osallistuvien työntekijöiden koulutusta koskevista vähimmäisvaatimuksista ja huolehtimaan julkisen palvelun velvoitteiden taloudellisesta tasapainosta;

31.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon liikenneteknologian ja erityisesti tieliikennealan täysin automatisoitujen ajojärjestelmien kehittymisen ja käsittelemään näiden teknologioiden tulevaa sääntelyä ja tarkastelemaan niiden valtavaa vaikutusta liikennealan työllisyyteen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

6

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Jill Seymour, Claudia Tapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Kateřina Konečná, Werner Kuhn, Massimo Paolucci, Marek Plura, Herbert Reul

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Edward Czesak, Sven Schulze, Marc Tarabella, Isabelle Thomas


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.2.2016)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

sosiaalisesta polkumyynnistä Euroopan unionissa

(2015/2255(INI))

Valmistelija: Evelyn Regner

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaate on tunnustettu SEUT-sopimuksen 157 artiklassa; toteaa, että sosiaalisen polkumyynnin vuoksi on varmistettava, että miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatetta ja samanlaisia työoloja ja -ehtoja samassa työpaikassa noudatetaan; toteaa, että oikeus yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä koulutus- ja urakehitysmahdollisuudet on varmistettava; ottaa huomioon, että naiset kohtaavat moninkertaista syrjintää, minkä vuoksi heillä on tavallista suurempi köyhyysriski ja sosiaalisen syrjäytymisen uhka;

B.  ottaa huomioon, että kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittaman Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan miesten ja naisten välinen tasa-arvo on varmistettava kaikilla aloilla; katsoo, että sosiaalisen polkumyynnin suurin haaste unionille on naisten työllisyyden lisääminen, naisten tilanteen parantaminen työmarkkinoilla ja sukupuolten välisten erojen poistaminen;

C.  katsoo, että sosiaalisella polkumyynnillä on suurempi vaikutus sosiaalisiin ja kulttuurisiin ympäristöihin, joissa on suppeaa tietoa työntekijöiden oikeuksista ja joissa naisten on vaikeampaa päästä työmarkkinoille, ja se voi tapahtua monessa eri muodossa; toteaa, että sosiaalisen polkumyynnin pahin muoto on pimeä työ;

D.  toteaa, että sukupuolten palkkaero on edelleen olemassa ja että unionin nykyisestä lainsäädännöstä ja ei-sitovista suosituksista huolimatta edistyminen tällä alalla on äärimmäisen vähäistä; katsoo, että tilannetta kiristävät sosiaalinen polkumyynti ja sukupuolten palkkaero, joka johtaa vanhuusiässä sukupuolten eläke-eroon, joka puolestaan asettaa naispuoliset vanhukset suurempaan köyhyysriskiin;

E.  ottaa huomioon, että ihmiskauppa ja varsinkin naiskauppa, joka ei ole vain kolmansista maista unioniin suuntautuvaa kauppaa vaan myös unionin jäsenvaltioiden välistä kauppaa, yhdistetään usein väärennettyihin työsopimuksiin;

1.  panee merkille, että sosiaalinen polkumyynti vaikuttaa eniten naisiin tietyillä aloilla, erityisesti kotitalous- ja hoitoalalla (varsinkin kotihoidossa) mutta myös perinteellisillä työntekijöiden lähettämisaloilla, kuten lihanjalostus- ja liikennealoilla; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kaikkia tilanteita, joissa naiset kokevat sosiaalista ja palkkoihin liittyvää polkumyyntiä tai joissa naiset työskentelevät pimeästi, sekä arvioimaan voimassa olevaa asiaan liittyvää unionin lainsäädäntöä;

2.  suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot tehostavat liikeyritysten tarkastuksia ja rankaisevat sosiaalisen polkumyynnin harjoittamisesta;

3.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään erityistoimenpiteitä, joilla pyritään ammattimaistamaan ja määrittämään yhdenmukaisesti kotitaloustyön kaltaiset työt, joita nykyään tehdään usein laittomasti;

4.  kehottaa tarkastusmahdollisuuksien parantamiseksi kiinnittämään erityistä huomiota naisille haitallisimpiin aloihin keskusteluissa, joita jäsenvaltiot käyvät tulevaisuudessa pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa;

5.  huomauttaa, että palkan, työolojen ja sosiaaliturvamaksujen on oltava toisessa jäsenvaltioissa suoritettavan toimeksiannon, tehtävän tai tilapäisen työn keston aikana vähintään sama kun niiden jäsenvaltioiden naispuolisilla työntekijöillä, joihin mainitut työntekijät lähetetään;

6.  suosittaa, että perustetaan tiedotustoimistojen verkosto, joka tarjoaa neuvontaa ja tietoa toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen tai tilapäisesti siirrettyjen naispuolisten työntekijöiden oikeuksista ja työnantajien velvollisuuksista mahdollisuuksien mukaan muuttajatyöntekijöiden omalla kielellä, ja nämä samat palvelut tarjoava verkkosivusto; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan työntekijöille asiaankuuluvaa oikeudellista apua työlainsäädäntöön liittyvistä asioista;

7.  korostaa, että kaikki alihankkijat, esimerkiksi tilapäistyövoimaa välittävät toimistot, jotka useimmiten lähettävät naisia muihin jäsenvaltioihin kotitalous- ja kotihoitotyöhön, on asetettava vastuuseen maksamattomista palkoista ja suorittamattomista sosiaaliturvamaksuista, tapaturmavakuutuksista sekä sairaus- ja vahingonkorvauksista; korostaa, että jos asiakkaat kohtelevat huonosti ja hyväksikäyttävät työntekijöitä, alihankkijoiden on voitava auttaa näissä tapauksissa samoin kuin paluumuutossa;

8.  kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot kohdistavat tehokkaampia valvontatoimenpiteitä ja seuraamuksia työnantajiin aloilla, joilla naiset ovat sosiaalisen polkumyynnin ja pimeän työn uhreja, ja antavat asianmukaista tietoa työnantajista, jotka eivät noudata unionin ja kansallista lainsäädäntöä;

9.  kehottaa komissiota toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä sosiaalisen polkumyynnin kohteeksi joutuneiden naisten auttamiseksi keskittämällä kaikki yleiset toimintapolitiikat ja toimenpiteet tasa-arvon saavuttamiseen siten, että otetaan huomioon työmarkkinoiden jatkuva jakautuneisuus ja työsopimusten eriarvoisuus sellaisina kuin ne heijastuvat naisten ja miesten jatkuvasti merkittävissä palkkaeroissa;

10.  kehottaa parantamaan työmarkkinaosapuolten ja erityisesti ammattijärjestöjen roolia, sillä ne ovat tärkeitä, kun tiedotetaan ja raportoidaan työskentelykäytännöistä, jotka ovat myös yritysten yhteiskuntavastuun sekä ihmisarvoisen työn vastaisia haitallisia käytäntöjä, ja kun näitä käytäntöjä ehkäistään ja torjutaan.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

18.2.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

28

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Catherine Bearder, Beatriz Becerra Basterrechea, Malin Björk, Viorica Dăncilă, Iratxe García Pérez, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Angelika Mlinar, Angelika Niebler, Maria Noichl, Marijana Petir, João Pimenta Lopes, Terry Reintke, Jordi Sebastià, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Rosa Estaràs Ferragut, Arne Gericke, Kostadinka Kuneva, Constance Le Grip, Dubravka Šuica, Marc Tarabella

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Mike Hookem


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

13.7.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

7

8

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Tiziana Beghin, Brando Benifei, Mara Bizzotto, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Jan Keller, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Javi López, Thomas Mann, Anthea McIntyre, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniela Aiuto, Georges Bach, Amjad Bashir, Karima Delli, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Paloma López Bermejo, Csaba Sógor, Neoklis Sylikiotis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jens Nilsson


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

37

+

EFDD

GUE/NGL

PPE

 

S&D

VERTS/ALE

Laura Agea, Daniela Aiuto, Tiziana Beghin

Tania González Peñas, Kostadinka Kuneva, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis

Georges Bach, David Casa, Danuta Jazłowiecka, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Elisabeth Morin-Chartier, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Csaba Sógor, Romana Tomc

Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkeviciute, Ole Christensen, Elena Gentile, Agnes Jongerius, Jan Keller, Javi López, Jens Nilsson, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog

Karima Delli, Jean Lambert, Terry Reintke

7

-

ECR

ENF

NI

Amjad Bashir, Arne Gericke, Czesław Hoc, Anthea McIntyre, Ulrike Trebesius

Mara Bizzotto

Lampros Fountoulis

8

0

ALDE

PPE

Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Yana Toom, Renate Weber

Dieter-Lebrecht Koch, Thomas Mann, Sven Schulze

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö