Menettely : 2016/0806(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0257/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0257/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 13/09/2016 - 4.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0330

MIETINTÖ     
PDF 453kWORD 66k
8.9.2016
PE 583.924v02-00 A8-0257/2016

ehdotuksesta nimittää Leo Brincat tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0185/2016 – 2016/0806(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Igor Šoltes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 LIITE 1: LEO BRINCATIN ANSIOLUETTELO
 LIITE 2: LEO BRINCATIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN
 ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Leo Brincat tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0185/2016 – 2016/0806(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0185/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0257/2016),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 5. syyskuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Leo Brincat tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


LIITE 1: LEO BRINCATIN ANSIOLUETTELO

KOULUTUS:

•  Pätevöidyin Lontoossa sijaitsevan Chartered Institute of Bankers London -instituutin liitännäisjäseneksi. Minut valittiin samaisen instituutin – joka toimii nykyään nimellä Institute of Financial Services – jäseneksi (Fellow). Kurssit kattoivat muun muassa seuraavat aiheet: pankkialan lainsäädäntö, ulkomaankaupan rahoitus, taloustiede, pankkitoiminta.

•  Äidinkieleni on malta. Hallitsen englannin ja italian kielet, minkä lisäksi hallitsen ranskan alkeet.

AMMATILLINEN POLIITTINEN TOIMINTA:

•  Kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaava ministeri: maaliskuu 2013 – huhtikuu 2016

•  Ympäristöstä ja kehitysasioista vastaavan valiokunnan jäsen, edustajainhuone: joulukuu 2010 – tammikuu 2013

•  Ulkoasioiden ja EU-asioiden valiokunnan jäsen, edustajainhuone: kesäkuu 2008 – tammikuu 2013

•  Ulkoasioiden ja EU-asioiden valiokunnan jäsen, edustajainhuone: lokakuu 2003 – helmikuu 2008

•  Ulkoasiainvaliokunnan jäsen, edustajainhuone: kesäkuu 2003 – lokakuu 2003

•  Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpitokomitean (National Audit Office Accounts Committee) puheenjohtaja: maaliskuu 1999 – helmikuu 2003

•  Julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean puheenjohtaja, edustajainhuone: lokakuu 1998 – helmikuu 2003

•  Valtiovarain- ja kauppaministeri: maaliskuu 1997 – syyskuu 1998

•  Kauppaministeri: lokakuu 1996 – maaliskuu 1997

•  Julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean jäsen, edustajainhuone: huhtikuu 1995 – heinäkuu 1996

•  Maltan ja EU:n liittymistä edeltävän parlamentaarisen sekakomitean aktiivinen jäsen komitean perustamisesta heinäkuussa 1992 alkaen. Komitean toiminta lakkasi Maltan liityttyä EU:hun

•  Parlamentaarinen valtiosihteeri, pääministerin kanslia: 1986–1987

AMMATILLINEN TOIMINTA LIIKETOIMINTA-ALALLA:

•  Liikkeenjohdon konsultti yrityssektorilla (pääasiassa matkailuun liittyvällä virkistys- ja vieraanvaraisuusalalla) sisäiseen rahoitusvalvontaan ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvissä asioissa: tammikuu 2007 – maaliskuu 2013

•  Yritystutkimusyksikön päällikkö, yritysstrategian osasto, HSBC Bank Malta plc: syyskuu 1998 – joulukuu 2006

•  Aloitin työskentelyn Barclays Bank DCO:ssa vuonna 1966. Pankista tuli sittemmin Barclays Bank International, Mid-Med Bank Ltd ja HSBC Bank Malta plc. Tuona aikana työskentelin eri pankkitoiminta-aloilla, kuten vähittäispankkitoiminnassa, ulkomaanvaluutan ja lainanannon alalla sekä johtotehtävissä.

MUU ASIAANKUULUVA KOKEMUS:

•  Vuonna 1995 perustetun ensimmäisen puoluerajat ylittävän komitean eli niin sanotun Galdesin komitean jäsen. Komitean tavoitteena oli puoluerahoituksen läpinäkyvyyden lisääminen ja sen sääntely. Komiteaan osallistui lukuisia sidosryhmiä, ja se tasoitti tietä 20 vuotta myöhemmin hyväksyttävälle puoluerahoitusta koskevalle lainsäädännölle.

•  Toimiessani valtiovarain- ja kauppaministerinä valtiontalouden tarkastusvirastosta tuli täysin riippumaton, kun siitä tuli osa parlamentin kansliaa (valtiontilintarkastajan tehtävät ja toimivalta sekä valtiontalouden tarkastusviraston rooli on määritetty Maltan perustuslain 108 pykälässä ja vuonna 1997 valtiontilintarkastajasta ja valtiontalouden tarkastusvirastosta annetussa laissa).

•  Edustajainhuoneen julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean perustajajäsen ja puheenjohtaja. Komitean tehtävänä on vahvistaa valtiontalouden tarkastusviraston ja parlamentin välistä suhdetta.

•  Julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean toimintaa käynnistettäessä vierailin Yhdistyneen kuningaskunnan valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin julkistalouden tilinpitoa käsittelevässä komiteassa ja tapasin niiden virkamiehiä.

•  Laadin Maltan ensimmäisen vihreän kasvun strategian ja toimintasuunnitelman ”Greening our economy: achieving a sustainable future”, josta valmistellaan parhaillaan taloudellista arviointia laajojen kuulemisten jälkeen.

•  Toteutin Maltalla ilmastotoimia koskevaa lainsäädäntöä, jossa käsiteltiin ensimmäisen ilmastotoimirahaston perustamista.

•  Osallistuin suoraan COP21-prosessiin alkaen sopimuspuolten konferenssia edeltävistä epävirallisista ministerikokouksista Pariisin sopimuksen allekirjoittamiseen New Yorkissa keskittyen ilmastorahoitukseen. Osallistuin myös ilmastonmuutokseen liittyviä menetyksiä ja vahinkoja käsitteleviin neuvotteluihin ja kuulemistilaisuuksiin ilmastotoimista vastaavan komission jäsenen kanssa Pariisin COP21-ilmastokokouksessa.

•  Osallistuin aktiivisesti valmistelutoimiin, jotka liittyivät Maltan toimimiseen EU:n neuvoston puheenjohtajana, mukaan lukien hyvän hallintotavan noudattaminen ympäristöalalla. Osallistuin samalla myös puheenjohtajakolmikon työhön liittyviin erilaisiin teknisiin kokouksiin yhdessä Alankomaiden ja Slovakian kollegojen kanssa.

•  Olin keskeisessä asemassa perustettaessa Maltalla uutta ympäristöä ja resursseja tarkastelevaa viranomaista, joka on lainsäädäntöön perustuva seurantaelin. Tässä uudessa viranomaisessa, joka oli aiemmin pelkkä ympäristöasioiden osasto, toimii ensimmäistä kertaa edustajia, jotka ovat ympäristöalan kansalaisjärjestöjen ja oppositiopuolueen valitsemia.

•  Virkakaudellani Malta sijoittui 9:nneksi Yalen ympäristöoikeuden ja -politiikan keskuksen Global Metrics for the Environment -indeksillä, jolla mitataan ympäristöalan toimintakykyä ensisijaisissa ympäristökysymyksissä.


LIITE 2: LEO BRINCATIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammatillinen kokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Kahden eri hallituksen ministerinä olen käsitellyt julkistaloutta koskevia asioita sekä valtiovarain- ja kauppaministerinä että viime aikoina kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavana ministerinä.

Olen vuosien ajan vastannut muun muassa varojen käyttöönotosta, ohjelmien priorisoinnista ja talousarviomenettelystä painottaen aina tehokasta varainhallintaa ja valvontaa. Talousarvion suunnittelu, noudattaminen, toteuttaminen ja valvonta olivat ratkaisevassa asemassa.

Valtiovarainministerinä osallistuin aktiivisesti talousarvion tavoitteiden asettamiseen yhdessä ministeriön keskeisten virkamiesten kanssa, toimin puheenjohtajana keskusteluissa, joissa tavoitteet pyrittiin määrittämään määrällisesti, valvoin seurantatoimia sen varmistamiseksi, että talousarvion rajoja noudatettiin, toteutin korjaavia toimia menojen paisumisen estämiseksi ja raportoin parlamentille talousarviolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Nämä monitahoiset tehtävät tarjosivat minulle erinomaisen tilaisuuden talousarvion toteuttamisprosessin ohjailuun.

Toimin valtiovarainministerinä keskeisessä asemassa vuonna 1997, kun parlamentille esitettiin lakialoite riippumattoman aseman takaamisesta valtiontalouden tarkastusvirastolle. Perustuslain ja lain nojalla valtiontilintarkastaja valtuutetaan tarkastamaan kaikkien Maltan hallituksen osastojen ja toimistojen tilit samoin kuin sellaisten julkisten viranomaisten ja muiden elimien tilit, jotka hallinnoivat, pitävät hallussaan tai käyttävät varoja, jotka kuuluvat välittömästi tai välillisesti Maltan hallitukselle.

Valtiontalouden tarkastusviraston kehittämistä on jatkettu tämän jälkeen, ja se on saavuttanut Maltan parlamentin kunnioituksen. Monivuotisena parlamentin jäsenenä olen myös osallistunut julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean toimintaan. Se on arvovaltainen komitea, ja sain erioikeuden toimia sen puheenjohtajana neljä ja puoli vuotta koko vaalikauden ajan.

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksen mukaisesti komitea tarkastelee julkisille menoille saatua vastinetta – taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta – ja vaatii yleisesti, että hallitus ja virkamiehet tekevät tiliä palvelujen tuottamisesta. Julkisten palvelujen tuottamista koskevien mallien muuttuessa vuosien varrella myös komitean toimiala on muuttunut, koska se valvoo hallinnon osastojen lisäksi myös julkisia palveluja tuottavia valtiollisia yksikköjä.

Komiteantoimikausieni aikana sain useita tilaisuuksia kuulustella perusteellisesti eri ministereitä, julkishallinnon ja julkisen sektorin ylempiä virkamiehiä sekä keskeisten ministeriöiden neuvonantajia ja asiantuntijoita esille tulleista keskeisistä huolenaiheista.

Edustajainhuoneen julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean (elin, joka vahvistaa valtiontalouden tarkastusviraston ja parlamentin välistä suhdetta) perustajajäsenenä vierailin komitean perustamisvaiheessa Yhdistyneen kuningaskunnan valtiontalouden tarkastusvirastossa ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin julkistalouden tilinpitoa käsittelevässä komiteassa ja tapasin niiden virkamiehiä. Olen aina kannattanut ja noudattanut tinkimättä julkisen talouden järkevää hoitoa ja valvontaa sekä hyvää julkis- ja yrityshallintoa koskevia periaatteita.

Ministeriöiden valvontatoimet ovat ratkaisevan tärkeitä, mutta myös rakenteet ja prosessit ovat merkittävässä asemassa hyvän hallinnon kannalta. Olen havainnut, että ministeriöiden valvontatoimia on erityyppisiä: epävirallisia ja virallisia sekä strategisia. Ministeriöiden olisi valvottava lakien täytäntöönpanoa, talousarvion toteuttamista, lainsäädännön ja perustuslain ehdotonta noudattamista sekä julkisten varojen hallintaa, jotta parannetaan palvelujen tuottamista kaikkien kansalaisten elämänlaadun kohentamiseksi. Olen aina todennut, että kansalaiset korostavat rahoille saatavaa vastinetta, vaikka onkin myönnettävä, että kansalaisten kasvavat odotukset lisäävät rahoituspaineita. Tästä syystä julkisen talouden valvonta on entistäkin tärkeämpää.

Monet tehtävät, joita hoidin ministerinä ollessani, ylittivät pelkän lainsäädäntöprosessin, koska niihin liittyi usein talousarvion suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koski merkittävillä julkisilla ja/tai EU:n varoilla rahoitettuja laajamittaisia hankkeita, sekä niin hankkeiden kuin varojen hallinnoinnin jatkuvaa valvontaa. Toimiessani ministerinä, pääasiassa valtiovarainministerinä mutta myös ympäristöalasta ja jätehuollosta vastaavana ministerinä, olin jatkuvasti ja säännöllisesti yhteydessä valtiovarainministeriön korkeimpiin virkamiehiin ja viimeksi mainitussa tapauksessa suunnittelusta ja prioriteettien koordinoinnista vastaavaan osastoon (joka perustettiin maaliskuussa 2001 osana hallinnollista infrastruktuuria, jonka tehtävänä on hallinnoida EU:n Maltalle myöntämiä liittymistä edeltäviä ja sen jälkeisiä tukia). Tämän osaston tavoitteena on varmistaa EU:n tuen tehokas käyttö ja hallinnointi, erityisesti koheesiopolitiikan alalla, toteuttamalla tehokasta koordinointia hallituksen osastoissa, viranomaisissa, virastoissa ja muissa sidosryhmissä.

Ministerin tehtäviä hoitaessani keskityin pääasiassa aina varmistamaan, että hyväksytyt talousarviot toteutettiin lain- ja säännönmukaisesti moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen.

Toimiessani taloudesta ja rahoituksesta vastaavana opposition päätiedottajana syyskuun 1998 ja toukokuun 2004 välisenä aikana pysyin edelleen tilanteen tasalla käytännöllisellä tavalla, kun hoidin tehtäviäni ja kannoin vastuuni, jotka liittyivät asianmukaiseen rahoitushallintaan ja -valvontaan. EU:hun liittymistä edeltävällä kaudella osallistuin edustajainhuoneen jäsenenä eri seminaareihin ja kokouksiin Brysselissä, mukaan lukien Olafia ja muita aihealueita koskevat erityiset tutustumis- ja tiedotuskokoukset. Niiden tarkoituksena oli lisätä tietämystä EU:n toiminnasta sekä antaa paikan päällä selvä kuva EU:n merkittävistä rakenteista ja mekanismeista.

Tällainen tietämys osoittautuu epäilemättä erittäin hyödylliseksi, jos saan kunnian tulla valituksi tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Saksalaisen FES-säätiön kaltaiset poliittiset säätiöt järjestivät samankaltaisia tutustumiskäyntejä minua ja joitakin parlamentin ryhmäni jäseniä varten. Käynneillä laajensin tietämystäni laajasta teoreettisesta tietämyksestä runsaaseen käytännön tietämykseen.

Työskennellessäni Mid Med Bank -pankissa, joka on yksi Maltan suurimmista pankeista, toimin pitkän aikaa laina-asioiden osastolla, jossa tehtäviini kuuluivat yritysasiakkaiden tilien ja suunnitelmien arviointi, mukaan lukien toteutettavuustutkimukset ja liiketoimintasuunnitelmat, sekä pankkipalvelujen käytön asianmukainen valvonta varmistaen samalla, että niitä sovellettiin tiukasti ennen hyväksymisvaihetta.

Toimiessani liikkeenjohdon konsulttina yrityssektorilla pääasiassa matkailuun liittyvällä virkistys- ja vieraanvaraisuusalalla – mikä ei aiheuttanut eturistiriitaa osa-aikaisiin parlamenttitehtäviini nähden – varmistin lisäksi, että yrityksissä, joille olin tarjonnut freelance-konsulttipalveluja, noudatettiin sisäisen rahoitusvalvonnan ja sääntöjenmukaisuuden periaatteita.

Työskentelin kymmenen vuoden ajan johtavassa asemassa olevan maltalaisen vientiyrityksen henkilöstöhallinto- ja hallintojohtajana. Yritysryhmässä työskentelee noin 600 työntekijää. Kokemuksestani ylempänä pankkivirkailijana oli hyötyä, sillä se auttoi minua ymmärtämään haasteita, joihin teollisuusyrityksien on vastattava päivittäin, erityisesti vaikeina rakenneuudistusaikoina.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Olen osallistunut lukuisiin hankkeisiin ja valvonut niitä maani puolesta. Valtiovarainministerinä toimiessani suurinta henkilökohtaista tyydytystä tuotti epäilemättä sen tuen hakeminen ja saaminen edustajainhuoneelta, jota valtiontalouden tarkastusviraston siirtäminen pois ministeriön alaisuudesta edellytti. Asianmukaisella lainsäädännöllä taattiin valtiontalouden tarkastusviraston täysi riippumattomuus, kun siitä tuli osa Maltan parlamentin kansliaa ja kun sen ja valtiontilintarkastajan tehtävät määriteltiin selvästi uudessa lainsäädännössä.

Vaikka useimmissa jäsenvaltioissa on nykyään julkistalouden tilinpitoa käsitteleviä komiteoita, oli todella antoisaa osallistua Maltan parlamentin julkistalouden tilinpitoa käsittelevän komitean perustamiseen, erityisesti siksi, että me (sen perustajajäsenet) ja lukuisat hallituksen virkamiehet ja yksiköt suoriuduimme ratkaisevan tärkeästä ja keskeisestä oppimisprosessista, jonka avulla komitea pystyi vuosien kuluessa löytämään oman paikkansa ja toimintatapansa parlamentin rakenteissa.

Toinen omakohtainen virstanpylväs, tällä kertaa toimiessani kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavana ministerinä, oli työ, jota tehtiin perustettaessa ympäristöstä ja resursseista vastaavaa viranomaista. Koska Maltan ympäristö- ja suunnitteluviranomaiseen kuuluvalla ympäristöosastolla ei ollut omia rakenteita ja rahoitusjärjestelyjä eikä täysimääräistä erillistä sääntelyvaltaa, olen ylpeä voidessani todeta, että osallistuin ratkaisevassa asemassa Maltan ensimmäisen ympäristö- ja resurssiviranomaisen perustamiseen. Sen lisäksi, että se on täysimääräinen valvontaelin, jossa työskentelee asialle omistautuneita päteviä henkilöitä, kuten eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen ja oppositiopuolueen nimittämiä edustajia, se tarkastelee nyt Maltan EU:hun liittyviä, monenvälisiä ja kansallisia velvoitteita.

Ministerin tehtäviä hoitaessani Wasteserv Malta Ltd (sataprosenttisesti julkisessa omistuksessa oleva yritys, joka vastaa jätehuollon infrastruktuurista Maltan saarilla) saattoi päätökseen joitakin EU:n rahoittamia kansallisia hankkeita ohjelmakaudella 2007–2013. Hankkeita, jotka oli tarkoitus saattaa menestyksellisesti päätökseen vuoden 2015 loppuun mennessä, olivat muun muassa Pohjois-Maltan mekaaninen ja biologinen jätteenkäsittelylaitos, Gozon jätteensiirtoasema sekä sellaisen autoklaavilaitoksen rakentaminen, jolla täydennetään olemassa olevaa polttolaitosta, jossa käsitellään teurastamojätettä ja lääketieteellistä jätettä. Näiden hankkeiden menestyksellisen toteuttamisen lisäksi yrityksessä noudatettiin tiukempia taloudenpitomenetelmiä, ja se brändättiin laajalti uudelleen tarkistamalla sen taustalla olevia ajatusmalleja ja kehittämällä sitä kohti periaatetta, jonka mukaan jätteistä tuotetaan resursseja. Muutos oli ratkaisevan tärkeä, jotta yritys saattoi omaksua keskeisen roolinsa yhteiskunnassa. Wasteserv-yrityksen hallintoa oli muutettava ja sille oli asetettava konkreettisia strategisia tavoitteita, jotta siitä voitiin tehdä jätehuoltoa ja jätteiden kierrätystä harjoittava elinkelpoinen yritys ja jotta voitiin varmistaa, että se täytti tehtävänsä.

Toimiessani parlamentaarisena valtiosihteerinä pääministerin kansliassa vuosina 1986–1987, jolloin toimialaani kuuluivat muun muassa asuntokysymykset, minua pyydettiin toteuttamaan merkittäviä uudistuksia sosiaaliseen asuntotuotantoon. Tuolloin edunsaajiksi määriteltiin ensimmäistä kertaa myös yksinhuoltajat ja pienituloiset henkilöt oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden varmistamiseksi. Valvoin lisäksi merkittäviä hankkeita, joiden yhteydessä asunnot, jotka olivat aiemmin olleet Yhdistyneen kuningaskunnan Maltalle sijoitettujen sotilasjoukkojen käytössä, muutettiin sosiaalisiksi asunnoiksi ja luovutettiin sellaisten perheiden käyttöön, jotka olivat asianmukaisen, tarkoituksenmukaisen tai vaihtoehtoisen majoituksen tarpeessa.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Ammattikokemukseni tällaisesta toiminnasta ulottuu lähes kolmelle vuosikymmenelle ja eri maailman alueille. Kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavana entisenä ministerinä osallistuin äskettäisellä ministerikaudellani säännöllisesti ja aktiivisesti sekä virallisiin että epävirallisiin ympäristöneuvoston kokouksiin, joita järjestettiin neuvoston puheenjohtajavaltioissa sekä Luxemburgissa ja Brysselissä.

Maltan käydessä neuvotteluja EU:n jäsenyydestä – ja osallistuessani säännöllisesti ja merkittävällä panoksella Maltan ja EU:n parlamentaarisen sekakomitean työhön yhdessä edustajainhuoneen muiden kunnianarvoisten jäsenien kanssa – olimme ratkaisevassa asemassa luotaessa ensimmäisiä virallisia yhteyksiä Maltan parlamentin ja Euroopan parlamentin välillä.

Olen vuosien ajan osallistunut kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin ja kongresseihin ministeri-, hallitus- ja jopa ajatushautomotasolla, samoin kuin lukuisiin tiedonhankintatehtäviin. Olen

–    osallistunut eri Välimeren maissa järjestettyihin YK:n ympäristöohjelman Välimeren alueen toimintasuunnitelmaa (UNEP/MAP) koskeviin kokouksiin ja myös toiminut niissä puheenjohtajana, samoin kuin Kansainvälisen valuuttarahaston ja Kansainyhteisön valtiovarainministerien kokouksiin (Yhdysvallat, Mauritius, Hongkong)

–  edustanut maatani Maailman kauppajärjestön WTO:n ensimmäisessä ministerikokouksessa Singaporessa (1996) ja vuonna 1998 Genevessä järjestetyssä WTO:n huippukokouksessa, johon osallistui muun muassa Yhdysvaltain presidentti, sekä vihreää kasvua ja vihreää taloutta käsitelleissä seminaareissa Persianlahden valtioissa (Abu Dhabi, Dubai)

–  osallistunut Intiassa (2015) järjestettyihin kestävää kehitystä käsitteleviin kokouksiin, joihin osallistui valtioiden ja hallituksien päämiehiä sekä merkittäviä alan asiantuntijoita

–  osallistunut ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin ilmastokysymyksiä tarkastelleisiin korkean tason osuuksiin Puolassa ja Ranskassa sekä niitä edeltäneisiin ja niihin johtaneisiin lukuisiin ministerikokouksiin

–  toiminut puheenjohtajana ilmastosopimuksen osapuolikonferenssia edeltäneen ministeritason työryhmän kokouksessa samoin kuin yhtenä puheenjohtajana ilmastotoimia tarkastelleessa erityisistunnossa Kansainyhteisön hallitusten päämiesten kokouksessa (CHOGM) vuonna 2015

–  saattanut päätökseen neuvottelut, joita on käyty yhteisymmärryspöytäkirjoista Itävallan ja Israelin hallitusten kanssa kummassakin isäntävaltiossa (2015)

–  osallistunut Lähi-idässä tiedonhankintatehtäviin, joiden yhteydessä tapasin keskeisiä alueellisia kansainvälisen tason toimijoita vieraillessani Tel Avivissa, Ammanissa ja Gazassa, sekä toiminut Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen esittelijänä Beirutissa, jolloin tehtävänäni oli vahvistaa yhteyksiä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja Libanonin parlamentin välillä

–  osallistunut YK:n ilmastokokouksiin, kuten COP21-sopimuksen äskettäiseen allekirjoitustilaisuuteen New Yorkissa, sekä Wilton Park -seminaareihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa.

Lisäksi osallistuin vuonna 1980 arvovaltaiseen Yhdysvalloissa järjestettyyn kansainvälisten vierailijoiden International Visitor Program -ohjelmaan Yhdysvaltain hallituksen vieraana. Vierailimme Washington DC:ssä, New Yorkissa, Portlandissa, San Franciscossa ja Dallasissa yhdessä eri maailman maita edustaneiden osallistujien kanssa, joista tuli sittemmin tunnettuja omissa kotimaissaan. Vieraillessani yhdysvaltalaisissa instituutioissa ja keskustellessani osallistujien ja järjestäjien kanssa omaksuin tietoa ja parhaita käytäntöjä, joita olen sittemmin hyödyntänyt ammattiurallani, erityisesti Yhdysvaltojen ulkoasiainministeriön ja valtiovarainministeriön ylempien virkamiesten kanssa järjestetyissä kokouksissa, joihin olen myöhemmässä vaiheessa osallistunut valtiovarainministerin tehtävää hoitaessani.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus kutsui minut Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sponsoroidulle vierailulle 1980-luvulla. Tutustuin tuolloin keskeisiin hallitukseen edustajiin, jotka toimivat ulkoasioiden, opetuksen, talouden ja tietotekniikan aloilla toimiviin keskeisiin hallituksen edustajiin – strategisia aloja, joista monia päädyin tarkastelemaan parlamentaarisen toimintani myöhemmässä vaiheessa.

Johtaessani ministerivaltuuskuntia tai toimiessani parlamentin valtuuskuntien jäsenenä sain tilaisuuden tavata hallituksien johtavien elimien sekä keskeisten yksityisen sektorin toimijoiden ja sidosryhmien merkittävässä asemassa olevia edustajia, jotka toimivat esimerkiksi rahoitusalalla ja investoinnin edistämisen alalla. Vierailut suuntautuivat eri maanosiin: Yhdysvaltoihin, Ranskaan, Italiaan, Itävaltaan, Israeliin, Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan, Kuwaitiin, Kiinan kansantasavaltaan ja Venäjän federaatioon sekä naapurialueilla sijaitseviin Pohjois-Afrikan maihin.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Tässä tarkoitettua vastuuvapausmenettelyä ei sovelleta minun kohdallani.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Kuten yksityiskohtaisesta ansioluettelostani ilmenee, olen toiminut kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavana ministerinä, valtiovarain- ja kauppaministerinä sekä parlamentaarisena valtiosihteerinä pääministerin kansliassa, jolloin keskeisiä vastuualojani olivat viestintästrategia ja sosiaalinen asuntotuotanto.

Hoitaessani tehtäviäni valtiontalouden tarkastusviraston tilinpitoa käsittelevän komitean (National Audit Office Accounts Committee) puheenjohtajana, julkista tilinpitoa käsittelevän komitean puheenjohtajana sekä ympäristö- ja kehitysvaliokunnan ja ulkoasioiden ja EU-asioiden valiokunnan jäsenenä, ja koska Maltan parlamentin jäsenien toimi on osa-aikainen, säilytin kaikkien muiden parlamentin jäsenten tavoin oikeuteni harjoittaa pääelinkeinoani pankkialalla ja tuottaa myöhemmin liiketoiminta-alan konsulttipalveluja, toimittuani aikaisemmin kokoaikatyössä valmistusteollisuudessa.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Politiikan ja julkisen hallinnon alalla tekemäni uran aikana olen osallistunut useiden tärkeiden päätöksien tekemiseen:

•  Valtiovarain- ja kauppaministerinä toteutin alustavia toimia sellaisten ratkaisujen toteuttamiseksi, joita koskevia ehdotuksia oli tehty teettämissäni ja julkistamissani raporteissa. Niissä tarkasteltiin rahoitukseen ja organisaatioon liittyviä ongelmia monissa Maltan suurimmissa yrityksissä, ja yrityksien uudistaminen asetettiin hallituksen julkisen talouden sopeuttamista koskevan keskipitkän aikavälin ohjelman keskeiseksi periaatteeksi – kuten todetaan Kansainvälisen valuuttarahaston yksiköiden Maltaa koskevassa maakohtaisessa kertomuksessa 99/72, kohdassa ”Selected Issues”. Samassa kertomuksessa osoitetaan, että kyseisiä yksikköjä oli aiemmin tuettu avustuksin, joiden määrä oli 6,4 prosenttia julkisista menoista. Vuoteen 1998 mennessä onnistuin auttamaan niiden vähentämisessä 4,8 prosenttiin.

•  Historiallinen virstanpylväs oli liittyä yli 120:n WTO:hon kuuluvan ja siihen liittymässä olevan maan kauppa-, ulkoasiain-, valtiovarain- ja maatalousministerien joukkoon, kun osallistuin ensimmäistä kertaa järjestettävään WTO:n ministerikokoukseen Singaporessa joulukuussa 1996. Kokous oli ensimmäinen sen jälkeen kun WTO:n perustettiin 1. tammikuuta 1995. Singaporessa järjestettyjen kokouksien aikana osallistuin aktiivisesti täysistuntoihin sekä lukuisiin monen- ja kahdenvälisiin kokouksiin, joissa tarkasteltiin WTO:n kahteen ensimmäiseen toimintavuoteen liittyviä asioita ja Uruguayn kierroksen sopimuksien täytäntöönpanoa.

•  Kolmas tärkeä tapahtuma oli eittämättä se, kun ohjasin päätökseen Maltan parlamentin hyväksymän rahoitusalan sääntelyn, joka koski muun muassa riippumattoman valtiontalouden tarkastusviraston perustamista.

Näiden kolmen tärkeän päätöksentekoprosessin lisäksi voin ylpeänä todeta osallistuneeni ministerikauden päättymiseen asti valmistelutoimiin, jotka liittyvät Maltan toimintaan EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla, vastuualoillani eli kestävän kehityksen, ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla. Näiden toimialojen monimutkaisuuden vuoksi on aiheellista todeta, että tehtävä oli vaativa ja haaste merkittävä sekä maani kannalta että omalta kannaltani.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä hoidan tehtävääni riippumattomana, mikä tarkoittaa, että en pyydä enkä ota vastaan ohjeita hallituksilta tai muilta elimiltä, enkä toteuta toimia, jotka ovat ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen toimintaan nähden.

Sen lisäksi, että riippumattomuudesta säädetään yksiselitteisesti perussopimuksessa, jonka mukaan jäsenten riippumattomuuden on oltava kiistaton, nämä keskeiset periaatteet on myös vahvistettu tilintarkastustuomioistuimen eettisissä ohjeissa ja sen jäsenten käytännesäännöissä, työjärjestyksessä ja työjärjestyksen täytäntöönpanomääräyksissä. Yhtä tärkeää on, että kaikki työni aikana tehdyt päätelmät perustuvat perusteelliseen tarkastustoimeen, joka pohjautuu faktatietoihin ja tarkkoihin lukuihin. Minun on myös pitäydyttävä ehdottomasti tilintarkastustuomioistuimen jäsenen toimeksiannossani. Tämä koskee yhteyksiä kaikkiin muihin institutionaalisiin yksiköihin, virastoihin tai viranomaisiin. Yhteyksien olisi oltava ehdottoman ammattimaisia, ja tarpeen vaatiessa olisi suositeltavaa, että läsnä olisi myös toinen tilintarkastustuomioistuimen virkamies. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten käytännesääntöjä on noudatettava, koska niissä annetaan hyvin tarkkoja sääntöjä, jotka liittyvät riippumattomuuteen. Niiden perustana on ylimpien tarkastuselinten kansainvälinen järjestö (INTOSAI).

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Ei ole.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Kyllä, epäröimättä. Olen vuosien ajan aina noudattanut täsmällisesti nykyisen Maltan ministerien ja parlamentin jäsenten varallisuusilmoituksen ja eettisen säännöstön vaatimuksia, jotka koskevat sidonnaisuuksien, omistusyhteyksien tai sitoumuksien ilmoittamista.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena oikeuskäsittelyssä, joka olisi jollakin tavoin ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä toimimisen kanssa.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole tällä hetkellä mukana vastuullisissa tehtävissä politiikassa, mutta toimin viime kuuhun asti kestävästä kehityksestä, ympäristöstä ja ilmastonmuutoskysymyksistä vastaavana ministerinä. Luovuin tehtävästä hoidettuani sitä huhtikuusta 2013 alkaen, pitäen silmällä nimitystäni tilintarkastustuomioistuimeen.

Vaikka olen edelleen edustajainhuoneen jäsen, olen sen jälkeen, kun minut nimitettiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaaksi, vapaaehtoisesti ja yksipuolisesti päättänyt pidättäytyä poliittisesta toiminnasta ja poliittisten lausuntojen tai kommenttien esittämisestä sekä parlamentissa että muualla painetussa ja/tai sosiaalisessa mediassa, joihin kirjoitin säännöllisesti mielipidevaikuttajan roolissa.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Olen jo luopunut ministerin tehtävästä. Olen sitoutunut luopumaan välittömästi edustajainhuoneen ja Maltan parlamentin jäsenyydestä, jos minut nimitetään tilintarkastustuomioistuimeen. Minulla ei ole vastuutehtävää Maltan hallituspuolueen organisaatiorakenteessa.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Selvittäisin kaikki huomattavat väärinkäytökset/petokset/lahjontatapaukset samalla tavoin kaikissa tapauksissa, riippumatta siitä, liittyvätkö ne kotimaahani vai johonkin toiseen EU:n jäsenvaltioon. Koska tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä ensisijaiset velvollisuuteni keskittyisivät tilintarkastustuomioistuimeen ja sen toimintoihin, varmistan myös, että tilintarkastustuomioistuin toteuttaa täysimääräisen tutkimuksen selvittääkseen kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka koskevat väärinkäytöksen/lainvastaisuuden laajuutta, pyrkien samalla tunnistamaan mahdolliset tekijät. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten kanssa käytyjen keskustelujen ja tutkimuksen tulosten tarkastelun jälkeen tapaus annettaisiin välittömästi Olafin tarkasteltavaksi. Keskustelen asiasta myös tilintarkastustuomioistuimen presidentin kanssa, mikäli aihetta ilmenee. Tehtävieni hoitaminen asianmukaisen riippumattomasti, puolueettomasti, lahjomattomasti, huolellisesti ja tosiseikkoja perusteellisesti tarkastellen, esimerkiksi tapauksissa, joihin liittyy jokin toinen jäsenvaltio, on ehdoton vaatimus, jota edellytetään kaikilta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseniltä. Jos en toimi näin, vaarantaisin oman asemani sen lisäksi, että koko tilintarkastustuomioistuimen asema heikentyisi ja pikemminkin edistettäisiin varojen kohdentamisen vääristymistä ja moraalista riskiä kuin puututtaisiin niihin. Olen aina kannattanut ennakoivaa lähestymistapaa kaikilla aloilla, joiden toimintaan olen osallistunut vuosien varrella, minkä vuoksi katson, että on toteutettava tarkkaan harkittuja systeemisiä ehkäiseviä yleistoimia, jotta tehostetaan tilintarkastustuomioistuimen toimintaa samalla kun vähennetään ja minimoidaan huomattavien väärinkäytöksien mahdollisuutta.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpien ominaisuuksien olisi perustuttava kolmeen tekijään, joita ovat vaikuttavuus, taloudellisuus ja tehokkuus.

Tästä syystä toiminnantarkastuksissa olisi pyrittävä analysoimaan virastojen toiminnan säännönmukaisuutta, määrittämään ohjelmalla saavutetut tulokset ja suosittelemaan parannuksia erityisesti tilanteissa, joissa sisäinen valvonta on vähäistä tai joissa katsotaan aiheelliseksi toteuttaa toimia vilpillisten käytäntöjen vuoksi. Tilintarkastustuomioistuimella on vuosien varrella kertyneen tietämyksen ja kokemuksen myötä ainutlaatuinen tilaisuus toteuttaa kuvailemiani toiminnantarkastuksia, ja niillä voidaan auttaa parantamaan EU:n ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavien virastojen suorituskykyä ja tehokkuutta. Toiminnantarkastuksien on perimmiltään oltava varainkäytön tarkastusta ja operatiivista tarkastusta samalla kun hallinnolle on annettava tietoa asianmukaisista ja epäasianmukaisista hallintotoimista jäsennellyn raportointiprosessin avulla. Näin olisi tarjottava tilaisuus parannusten toteuttamiseen tarvittaessa sen jälkeen, kun on määritetty epäasianmukaisten hallintotoimien vaikutus palvelujen tuottamiseen. Viranomaiset saavat julkisella sektorilla ja toimielimissä toteutettujen toiminnantarkastuksien myötä mahdollisuuden osoittaa yleisölle, että ne ovat huolehtineet vastuuvelvollisuudestaan varainkäytössä. Toisin kuin perinteisen tilintarkastuksen kohdalla, toiminnantarkastuksilla autetaan saavuttamaan vaihtoehtoisia ratkaisuja antamalla politiikkojen, menettelyjen ja rakenteiden parantamista koskevia suosituksia, joilla voidaan auttaa vähentämään tuhlausta ja tehottomuutta. Varainkäytön tarkastuksilla autetaan myös tarkastelemaan kriittisesti säännöksien, politiikkojen, tavoitteiden ja menettelyjen noudattamista. Toiminnantarkastuksilla voidaan myös luoda perusta päätöksille, jotka koskevat tulevaa rahoitusta ja tulevia prioriteetteja. Toiminnantarkastuksia koskevat selvät suuntaviivat ovat keskeisessä asemassa.

Tilintarkastustuomioistuimen toteuttama yleiskatsauksien julkaiseminen on ollut tärkeä askel. Niiden avulla autetaan arvioimaan riskejä, minkä lisäksi niillä luodaan kattava katsaus virastoihin liittämällä sääntöjen noudattaminen ja ohjelmien tulokset toisiinsa. Olen jo painottanut, että on tärkeää, että vahva yhteys vallitsee varojen hallinnoinnin ja sen välillä, että kansalaisille tuotetaan laadukkaita palveluja. Yhteyden tehokkuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin, että virastojen antamat tiedot ovat täydellisiä ja merkityksellisiä. Tavoitteenamme on parantaa julkisia palveluja. Saavutamme tavoitteen suosittelemalla erityistoimia, joilla vastataan esittämiimme huolenaiheisiin, ja antamalla arvokasta tietoa yleisölle, ohjelmista vastaaville tahoille ja vaaleilla valituille luottamushenkilöille.

Sekä ministerinä että opposition tiedottajana vuosien varrella hankkimani kokemuksen lisäksi olen myös tutustunut kansainvälisen tilintarkastajaliiton (IFAC) ja julkiseen sektoriin erikoistuneen Chartered Institute of Public Finance and Accountancy (CIPFA) -tilintarkastuslaitoksen laatimaan Good Governance in the Public Sector -asiakirjaan. Tehokkuutta ja vaikuttavuutta on kalibroitava asianmukaisesti. Tehokkuudella tarkoitetaan nykyisen toiminnan ja hallinnon päätöksien kustannustehokkuuden varmistamista, kun taas vaikuttavuudella tarkoitetaan koko kustannus- ja hallintojärjestelmän menestyksen arvioimista, erityisesti tarkoituksenmukaisten tuloksien saavuttamisessa. Tämä edellyttää paitsi asianmukaisia hallintorakenteita myös sen varmistamista, että valmiuksien kehittäminen on mahdollisimman laadukasta ja että määritellään selkeästi tavoitteet ja tehtävät, jotka perustuvat asianmukaiseen ja ammattimaiseen strategiseen suunnitteluun. Ilman asianmukaista sisäistä valvontaa, ammattimaista riskinarviointia ja tehokkaita sisäisiä tarkastusjärjestelmiä, pyrkimyksenä tai tuloksena voi olla vain osittainen onnistuminen.

Erityisesti nyt, kun rahoitusmarkkinat ovat epävakaat ja haavoittuvat, tilinpäätösraportoinnin on oltava täsmällistä mutta myös oikea-aikaista, jotta se saavuttaa ulkoiset sidosryhmät ilman tarpeettomia viivytyksiä.

Vaikka on myönteistä ja erityisen kannustavaa, että toiminnantarkastuksien avulla toteutettavaa moitteettoman varainhoidon raportointia painotetaan – pääasiassa Euroopan parlamentin, tilintarkastustuomioistuimen ja komission voimakkaan panoksen ansiosta – prosessia on nopeutettava ja tehostettava, jotta poistetaan kaikki päätöksentekoprosessiin liittyvä sattumanvaraisuus ja mahdolliset eturistiriidat sekä parannetaan läpinäkyvyyttä ja tiukennetaan valvontaa entisestään.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Mielestäni ei pitäisi noudattaa muuttumatonta ja yksiulotteista mallia vaan tämä olisi sisällytettävä jatkuvasti kehittyvään prosessiin, jossa otetaan huomioon vastaan tulevat uudet haasteet, uhat ja mahdollisuudet. Muuttuviin tilanteisiin reagoimisen sijaan olisi optimaalista, että tilintarkastustuomioistuin olisi aina yhden askeleen edellä ja toteuttaisi luovia ja innovatiivisia toimia parantaakseen prosessia ja vahvistaakseen samalla omaa dynamiikkaansa. Jollei vuoropuhelu ole jatkuvaa ja säännöllistä, itsetyytyväisyyden riski kasvaa, mikä vähentäisi tarvittavaa yksityiskohtaista ja pysyvää tietämystä parlamentin jatkuvasti muuttuvista tarpeista. Tilintarkastustuomioistuimen sisäisen uudistuksen seurauksena, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016 ja jonka tarkoituksena oli muuttaa se tehtäväperusteiseksi organisaatioksi, yhteistyötä olisi ohjattava seuraavin periaattein:

a)  notkea reagointi nopeasti muuttuvaan ympäristöön

b)  varojen ohjaaminen joustavasti painopistealoiksi määritettyihin tarkastustoimiin

c)  tuloksien tuottaminen oikea-aikaisesti ja sen roolia ja toimintaa koskevan tiedotuksen parantaminen.

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä tehtävänäni olisi varmistaa, että tilintarkastustuomioistuimen havainnot esitetään parlamentille avoimen vuoropuhelun ja yhteistyön hengessä. Tarkastusmenetelmien, -tuloksien, -kertomuksien ja -arviointien esittelyllä olisi helpotettava prosessia niin että parlamentti voi hoitaa tehokkaammin ja oikea-aikaisemmin talousarvioon liittyvää tehtäväänsä samalla kun parannetaan ja hiotaan jatkuvasti EU:n omaa sääntelykehystä. Entistä suurempi painoarvo, jonka parlamentti antaa tilintarkastustuomioistuimen havainnoille, voi vain edistää ja vahvistaa tulevia keskusteluja ja auttaa näitä toimielimiä ymmärtämään paremmin toistensa tehtäviä unionin keskeisinä toimieliminä. Menestymistä näissä toimissa voidaan arvioida ainoastaan, jos ja kun parlamentin lainsäädäntötyö ilmentää tehokkaasti tilintarkastustuomioistuimen keskeisiä päätelmiä ja suosituksia, myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksien osalta, joita voidaan esittää parlamentin alakohtaisille valiokunnille. Vaikka toimielimien välisen suhteen olisi perustuttava yhdenvertaisuuteen, päätavoitteena olisi oltava parlamentin tukemisen parantaminen. Tällaiset toimet olisi koettava ja ne olisi voitava nähtävä siten, että myös ulkoiset toimijat voivat arvioida niitä oikeudenmukaisesti.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Toiminnantarkastusta pidetään tarkoituksenmukaisena ja pätevänä, jos se on kattava, objektiivinen ja riippumaton. Kuten olen selittänyt, siinä on arvioitava, toimivatko virastot aiemmin esittämieni kolmen periaatteen mukaisesti. Lisäksi toiminnantarkastuksessa on arvioitava tuloksia ja määritettävä heikkoudet ja riskit tapauskohtaisesti. Pääpainotus on tietysti sen tarkastelussa, onko politiikkojen ja ohjelmien täytäntöönpano tapahtunut tarkoitetulla tavalla. Tämä olisi aina otettava huomioon kaikissa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tekemissä arvioinneissa. On todennäköistä, että tapaukset ovat kaikki erilaisia, minkä vuoksi arviointi on keskeisessä asemassa toteutettaessa asianmukaista ja objektiivista toiminnantarkastusta.

Tilintarkastustuomioistuimen harkitun arvioinnin perusteella olisi myös annettava suosituksia, jotka koskevat hallinnointijärjestelmien ja sisäisten prosessien tarkistusta. Tämä on toimintaan liittyvä tärkeä tekijä, jonka johdosta asiaankuuluvien virastojen olisi toteutettava jatkotoimia. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä perustaisin tietysti arviointini tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastuksien täytäntöönpanoa koskevaan käsikirjaan ”Manual on Performance Audit”. Tehtävässäni julkistalouden tilinpitoa käsittelevässä komiteassa sain perehtyä siihen, miten Maltan valtiontalouden tarkastusvirasto toteutti hyvin tehokkaita toiminnantarkastuksia. Olen myös perehtynyt ISSAI 3100 -suuntaviivoihin, joissa esitetään toiminnantarkastuksien periaatteet ja suuntaviivojen noudattamisen hyödyt.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Jatkuva ja lisääntyvä vuorovaikutus on olennaisessa asemassa. Olisi maksimoitava mahdollisuudet lisätä kahden- ja monenvälistä yhteistyötä, jotta ilmennetään aidosti sen perussopimuksen määräyksen henkeä ja asiasisältöä, jonka mukaan ”tarkastus toimitetaan jäsenvaltioissa yhdessä kansallisten tilintarkastuselinten kanssa.” Prosessin ei pitäisi olla yksisuuntainen, koska parlamentin rakentavalla palautteella voidaan mielestäni arvioida laajennetun yhteistyön tehokkuutta ja tulossuuntautuneisuutta. Toisaalta tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tarkastuselimien välistä yhteistyötä on laajennettava entisestään. Ylimpien tarkastuselimien olisi riippumattomina eliminä toimittava yhteistyössä tilintarkastustuomioistuimen ja komission kanssa, joskin perussopimuksen 287 artiklan 3 kohdan soveltamisalan rajoissa eli siten, että ne toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. Tämä on tärkeää siitä syystä, että ylimpien tarkastuselimien on oltava (sekä kotimaissaan että kansainvälisiin vastapuoliinsa nähden) täysin riippumattomia muista viranomaisista – ja sellaisiksi miellettyjä – jotta ne osoittavat, että ne voivat hoitaa tarkastustehtävänsä ilman tarpeetonta väliintuloa. Samalla on kuitenkin todettava, että yhteistyöstä on paljon hyötyä ja että se tuottaa lisäarvoa asianomaisille toimijoille, koska ne voivat oppia toisiltaan ja saada lisätietoa toistensa toiminnasta.

Tietoisena siitä, että EU:n yhteyskomitea eli EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselimien verkosto on luonut eräänlaisen varhaisvaroitusjärjestelmän, jolla tuetaan yhteyskomitean vaikuttavaa ja tehokasta toimintaa kaikkien verkostoon kuuluvien ylimpien tarkastuselinten hyödyksi havaitsemalla tilanteet varhaisessa vaiheessa ja mahdollistamalla niihin reagoiminen oikea-aikaisesti, pidän sitä hyvänä ja tehokkaana tapana, jolla tilintarkastustuomioistuin ja EU:n jäsenvaltioiden ylimmät tarkastuselimet voivat seurata tapahtumia ja muutoksia, jotka liittyvät EU:n varainhoitoon ja jotka saattavat olla niiden kannalta merkityksellisiä, myös seuraamalla kaikkia Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan mahdollisesti tekemiä asiaankuuluvia päätöksiä.

Mielestäni tilintarkastustuomioistuimen, EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselimien ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välistä yhteistyötä voidaan parantaa siten, että näiden kolmen osapuolen edustajat tapaavat säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa vuodessa, ja keskustelevat niiden kannalta merkityksellisistä tapahtumista auttaakseen varmistamaan, että EU:n talousarvion valvontaa voidaan jatkuvasti parantaa. Järjestelyn sisäänrakennetulla joustavuudella olisi helpotettava uusien aiheiden ottamista tarkasteltavaksi, erityisesti koska talouden näkymät muuttuvat jatkuvasti niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti esiin nousevien globaalien suuntausten seurauksena. Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen uutta tehtävää, joka koskee toimielinsuhteista vastaamista, olisi vahvistettava entisestään, ja yhteistyötä olisi helpotettava, koska siten taataan jo olemassa oleva institutionaalinen rakenne.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Katson, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä minun olisi tuettava sitä, mitä pidän tilintarkastustuomioistuimen päätavoitteena, eli sen varmistamista, että kansalliset raportointijärjestelmät toimivat siten kuin niiden pitäisi, tuoden esiin riskejä ja puutteita, jotka liittyvät ongelmien havaitsemiseen kansallisissa raportointijärjestelmissä. On ehdottoman tärkeää, että tätä täydennetään antamalla Euroopan parlamentille jatkuvasti tietoa ja suosituksia siitä, miten tilanteisiin olisi puututtava ja miten niitä olisi korjattava. Tilintarkastustuomioistuimen ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan välisten kokouksien lisääminen on mielestäni toinen tärkeä ennakkoedellytys. Kaikkea tätä on ilmennettävä painokkaasti tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa, jonka olisi muodostettava vakaa pohja parlamentissa käytäville keskusteluille. On toteutettava vaikuttavampia toimia, jotta varmistetaan, että jäsenvaltioiden antamien tietojen paikkansapitävyyttä vahvistetaan ja komission suorittamia varmennuksia tehostetaan, mikä tapahtuu niin että tilintarkastustuomioistuin painottaa voimakkaammin näitä ilmeisiä puutteita. Komission tehtävänä on edelleen varmistaa, että sitoutumista ja tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa vahvistetaan entisestään sen takaamiseksi, että jäsenvaltiot voivat antaa tietoja hallinnostaan, sisäisestä valvonnastaan, sisäisistä tarkastusjärjestelmistään ja varainhoidostaan täysimääräisesti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Ainoastaan järjestelmää tiukentamalla voidaan antaa lisävarmistus siitä, että komissio on entistä paremmassa asemassa arvioidakseen jäsenvaltioiden järjestelmiä, ja jotta komissiolle voidaan vakuuttaa, että niiden avulla on täysin mahdollista edistää EU:n talousarvion asianmukaista toteuttamista. Tiedolla ylikuormittaminen ei välttämättä riitä. Sen sijaan on olennaisen ja keskeisen tärkeää käyttää tietoa siten, että se tuottaa mahdollisimman paljon hyötyä. Tilintarkastustuomioistuimen ilmoittamaan arvioituun virhetasoon liittyvien parannuksien ei pitäisi antaa aihetta itsetyytyväisyyteen. Virheiden taustalla olevien syiden vuosittaista korjaamista on päinvastoin tuettava jatkuvasti ja painokkaasti. Tämä on asia, johon tilintarkastustuomioistuin ei voi yksin vaikuttaa, erityisesti koska se ilmentää viime kädessä tulevaa roolia, jossa komission ja tilintarkastustuomioistuimen on toimittava suhteessa jäsenvaltioihin ja kansallisiin ylimpiin tarkastuselimiin.

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Tarkastelisin nimitystäni uudelleen ottaen täysimääräisesti huomioon pohdinnat ja perustelut, joita valiokunta esittää suosituksensa tueksi.


ASIAN KÄSITTELY ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osittainen vaihtuminen – Maltan ehdokas

Viiteasiakirjat

08699/2016 – C8-0185/2016 – 2016/0806(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

17.5.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

25.5.2016

 

 

 

Esittelijä(t):

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Igor Šoltes

25.5.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

11

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

 

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

 

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

 

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

8.9.2016

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö