ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) N:o 19/2013 ja Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta tehdyn sopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta annetun asetuksen (EU) N:o 20/2013 muuttamisesta

(COM(2015)0220 – C8-0131/2015 – 2015/0112(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0220),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0131/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0277/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevat parlamentin ja komission yhteiset lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä sopimuksen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian, Ecuadorin ja Perun välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 19/2013(1) täytäntöönpanon valvonnassa. Tässä tarkoituksessa ne sopivat seuraavaa:

–  Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä komissio ilmoittaa sille kaikista erityisistä huolenaiheista, jotka liittyvät siihen, miten Kolumbia, Ecuador tai Peru täyttävät kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumuksensa.

–  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy suosituksen suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen aloittamisesta, komissio tutkii tarkasti, täyttyvätkö asetuksen (EU) N:o 19/2013 mukaiset edellytykset aloittaa tutkimus viran puolesta. Jos komissio katsoo, että edellytykset eivät täyty, se antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle kertomuksen, jossa se selvittää myös kaikki tällaisen tutkimuksen aloittamiseen liittyvät seikat.

–  Komissio arvioi unionin banaanintuottajien tilannetta 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 15 artiklan 7 a kohdan mukaisesti. Jos markkinoiden tila tai unionin tuottajien tilanne on heikentynyt vakavasti tai on vaarassa heikentyä vakavasti, voidaan harkita asianmukaisia toimenpiteitä joko mekanismin voimassaoloajan pidentämisen muodossa sopimuksen osapuolten suostumuksella tai korvaavien toimenpiteiden muodossa. Komissio jatkaa vuotuisen analyysin tekemistä markkinatilanteesta ja unionin tuottajien tilanteesta vuoden 2020 jälkeen, mikä voi tarvittaessa johtaa tukitoimenpiteisiin.

YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä sopimuksen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman välisen kauppasopimuksen kahdenvälisen suojalausekkeen ja banaaneja koskevan vakautusmekanismin täytäntöönpanosta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 20/2013(1) täytäntöönpanon valvonnassa. Tässä tarkoituksessa ne sopivat seuraavaa:

–  Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan pyynnöstä komissio ilmoittaa sille kaikista erityisistä huolenaiheista, jotka liittyvät siihen, miten Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama täyttävät kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumuksensa.

–  Jos Euroopan parlamentti hyväksyy suosituksen suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen aloittamisesta, komissio tutkii tarkasti, täyttyvätkö asetuksen (EU) N:o 20/2013 mukaiset edellytykset aloittaa tutkimus viran puolesta. Jos komissio katsoo, että edellytykset eivät täyty, se antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle kertomuksen, jossa se selvittää myös kaikki tällaisen tutkimuksen aloittamiseen liittyvät seikat.

–  Komissio arvioi unionin banaanintuottajien tilannetta 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 15 artiklan 7 a kohdan mukaisesti. Jos markkinoiden tila tai unionin tuottajien tilanne on heikentynyt vakavasti tai on vaarassa heikentyä vakavasti, voidaan harkita asianmukaisia toimenpiteitä joko mekanismin voimassaoloajan pidentämisen muodossa sopimuksen osapuolten suostumuksella tai korvaavien toimenpiteiden muodossa. Komissio jatkaa vuotuisen analyysin tekemistä markkinatilanteesta ja unionin tuottajien tilanteesta vuoden 2020 jälkeen, mikä voi tarvittaessa johtaa tukitoimenpiteisiin.

1. Tilannekatsaus Euroopan unionin banaanimarkkinoihin.

1.1 Käyttö

Banaani on maailman eniten käytetty hedelmä. Banaanien suurimmat markkinat ovat Euroopan unionissa, ja sen osuus koko maailman viennistä on noin kolmannes. Vuonna 2015 Euroopan unionissa käytettiin 5,8 miljoonaa tonnia banaaneja, ja kysyntä on viime vuosina vain kasvanut. Eurooppaan tuodaan banaaneja pääasiassa Keski- ja Etelä-Amerikan maista. Eniten banaaneja vie unioniin Ecuador, vuonna 2015 sen vienti oli 1 360 811 tonnia. Sen jälkeen tulevat Kolumbia (1 314 955 tonnia vuonna 2015) ja Costa Rica (947 749 tonnia vuonna 2015). Yhteensä EU:hun tuodaan banaaneja 5,2 miljoonaa tonnia, josta 1,1 miljoonaa tonnia tullitta AKT-maista. Tuonnin osuus on 88,7 prosenttia Euroopassa käytetyistä banaaneista. Markkinoiden jäljelle jäävä osuus, eli 11,4 prosenttia Euroopassa käytetyistä banaaneista, on eurooppalaisten tuottajien osuutta. Osuus on pienentynyt ajan myötä. Se oli vielä kolme vuotta sitten 12,6 prosenttia. Osuuden pieneneminen on hyödyttänyt ainoastaan muita kuin AKT-maita, sillä Eurooppaan tuotujen AKT-banaanien osuus on samaan aikaan vähentynyt 1,2 prosenttia.

1.2 Tuotanto

Vuonna 2015 eurooppalaiset banaanintuottajat toimittivat sisämarkkinoille 669 673 tonnia banaaneja, ja niiden tuotanto oli tarkoitettu yksinomaan näille markkinoille. Banaaneja tuotetaan viidessä EU:n jäsenvaltiossa. Espanja on suurin tuottaja, ja sen osuus EU:n tarjonnasta on puolet (381 827 tonnia vuonna 2015). Ranska on toiseksi suurin tuottaja (263 022 tonnia vuonna 2015) ja Portugali kolmanneksi suurin (18 645 tonnia vuonna 2015). Näissä kolmessa maassa banaaneja tuotetaan yksinomaan niiden syrjäisimmillä alueilla: Espanjassa Kanariansaarilla, Ranskassa Guadeloupella ja Martiniquella, Portugalissa Madeiralla ja Azoreilla. Kaksi muuta EU:n tuottajamaata ovat Kypros ja Kreikka, joiden tuotanto on kuitenkin vähäisempää.

Saarialueilla banaanien tuotantoketju on taloudessa erittäin tärkeässä asemassa. Siitä on suoraan tai välillisesti riippuvaista 37 000 työpaikkaa, minkä vuoksi se on usein näiden alueiden pääasiallista toimintaa. Se takaa meriliikenteen elinkelpoisuuden, minkä ansiosta kyseisille alueille voidaan toimittaa tavaroita Manner-Euroopasta ja vähentää saarielämän kustannuksia. Ala on lisäksi esimerkillinen kestävyyden kannalta. Eurooppalaiset tuottajat noudattavat sosiaali-, hygienia- ja ympäristöstandardeja, jotka ovat tiukimpia maailmassa. Ranskan Antilleilla alan toimijat ovat investoineet ammattikoulutukseen voidakseen edistää kestävän maatalouden, tutkimuksen ja kehityksen hyviä käytäntöjä.

2. Banaanin suojelu kauppasopimuksissa ”herkkänä” maataloustuotteena

2.1 EU:n markkinoiden kehitys

EU:n banaanimarkkinoita on avattu asteittain kolmansien maiden tuottajien kilpailulle. Helmikuussa 1993 hyväksytyn maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa unioni päätti myöntää tullittoman pääsyn AKT-maiden banaanintuottajille. Monet Latinalaisen Amerikan maat ja Yhdysvallat kuitenkin riitauttivat tämän kauppaetuuden, joka katsottiin syrjiväksi WTO:n oikeuden mukaan. Järjestön antaman tuomion perusteella unionin on pitänyt Geneven vuoden 2009 sopimuksen nojalla alentaa vuosittain muista kuin AKT‑maista tulevien banaanien tulleja siten, että vuoteen 2017 mennessä tulli olisi 114 euroa tonnia kohti.

Unioni myös teki joulukuussa 2012 Kolumbian ja Perun kanssa vapaakauppasopimuksen ja assosiaatiota Keski-Amerikan kanssa koskevan sopimuksen, joissa määrätään banaaneihin sovellettavien tullimaksujen asteittaisesta poistamisesta siten, että 1. tammikuuta 2020 mennessä tulli on 75 euroa tonnia kohti. Myös Ecuador, jonka on määrä liittyä Kolumbian ja Perun kanssa tehtyyn sopimukseen, kun osapuolet ovat ratifioineet sen, hyötyy näistä poistoista.

Nämä unionin kilpailijamaille banaanimarkkinoilla myönnetyt tullietuudet ovat lisänneet tuontia. Se lisääntyi kolme prosenttia vuonna 2015, kuusi prosenttia vuonna 2014 ja viisi prosenttia vuonna 2013.

2.2 EU:n banaanien suojavälineet sopimuksissa

Tämä muiden kuin AKT-maiden tuottajien tullimaksujen laskemisesta johtuva kansainvälisen kilpailun kiristyminen on saanut komission lisäämään banaanin unionin ”herkkien” maataloustuotteiden luetteloon ja suojelemaan sitä kaupan suojavälineillä. Euroopan unionin, Kolumbian ja Perun välinen sopimus, johon Ecuador on liittymässä, sekä Euroopan unionin ja Keski-Amerikan välisestä assosiaatiosta tehty sopimus sisältävät kaksi suojamekanismia, joiden avulla voidaan estää se, että yhdestä tai useammasta maasta peräisin oleva valtava tuonti horjuttaa EU:n markkinoita ja aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille. Parlamentin ja neuvoston asetukset (EU) N:o 19/2013 ja (EU) N:o 20/2013 muodostavat oikeudellisen välineen, jossa mekanismin toiminta esitetään yksityiskohtaisesti ja jonka nojalla vapaakauppa- ja assosiaatiosopimusten säännökset pannaan täytäntöön. Komission ehdottamassa muutoksessa otetaan huomioon Ecuadorin liittyminen Kolumbian ja Perun kanssa tehtyyn sopimukseen.

Ensimmäinen näistä kahdesta välineestä on kahdenvälinen suojalauseke, joka on voimassa sopimuksen soveltamisen ensimmäiset kymmenen vuotta. Sen nojalla voidaan vakauttaa tullien poistamista tai nostaa tullimaksuja, jos Kolumbiasta, Perusta, Ecuadorista tai Keski-Amerikasta peräisin oleva tuonti on niin suurta, että se voisi haitata vakavasti unionin tuottajia. Ecuadorin liittyminen sopimukseen myöhemmin tarkoittaa, että lauseketta sovelletaan siihen eri tavalla kuin Kolumbiaan ja Peruun, jotta kaikille kolmelle kauppakumppanille saadaan sama kymmenen vuoden soveltamisjakso.

Toinen väline on vakautusmekanismiksi sanottu järjestelmä. Sen vaikutus on sama kuin lausekkeen, mutta sen käyttöönotto ei edellytä tutkimusten käynnistämistä mahdollisesti aiheutuvan haitan määrittämiseksi. Se voidaan ottaa käyttöön heti, kun on ylitetty unioniin tuotavan banaanimäärän kynnysarvo, jonka uuden tason sopimuspuolet vahvistavat vuosittain. Sen käyttö on siten sujuvampaa, koska komission on toimittava, jos kynnysarvo ylittyy. Se voi ottaa tämän mekanismin suoraan käyttöön tutkittuaan ylityksen vaikutuksen EU:n markkinoihin. Käytännössä komissio ei ole koskaan ottanut sitä käyttöön, vaikka Peru ylitti kynnysarvon kolmena vuonna vuosina 2013–2015 ja Guatemala vuonna 2015. Se katsoi silloin, että nämä ylitykset eivät horjuttaneet EU:n markkinoita eikä mekanismin käytölle ollut perusteita. Suojalausekkeen tavoin tämä mekanismi on väliaikainen, ja sen soveltaminen on lopetettava 1. tammikuuta 2020.

3. Paremman suojan takaaminen EU:n tuotteille

3.1 Lisätään avoimuutta

Asetuksen muuttamisella on taattava tehokas suoja eurooppalaisille tuottajille. Sen avulla on voitava ennustaa entistä paremmin unioniin suuntautuvan banaanien tuonnin lisääntyminen, ennakoida paremmin ja reagoida paremmin.

Siksi esittelijä ehdottaa, että komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastedes säännöllisesti unioniin suuntautuvan banaanintuonnin kehityksestä, jolloin ylityksen riskiä voidaan ennakoida. Jos lisäksi kyseisen maan tuonti lisääntyy huomattavasti ja vakautusmekanismin kynnysarvo lähenee, komission on varoitettava Euroopan parlamenttia ja neuvostoa. Tämä varoitus on toimitettava kirjallisesti.

Lisäksi Eurostatin tietokantoja, joita komissio käyttää EU:n markkinoille tulevia banaaneja koskevan kehityksen arviointiin, on parannettava ja yhdenmukaistettava, jotta unionin markkinoiden tilannetta voidaan arvioida tarkasti.

Esittelijä toivoo myös, että komissio laatii vakautusmekanismille jatkoa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, jotta EU:n tuottajia voidaan suojella kolmansista maista peräisin olevan tuonnin lisääntymiseltä. Tämä voitaisiin toteuttaa parlamentin kanssa annettavana yhteisenä lausumana, johon neuvosto voisi liittyä. Jos kaikki sopimuspuolena olevat maat eivät hyväksy mekanismin jatkamista, komission pitäisi siinä tapauksessa suunnitella korjaavia toimenpiteitä.

3.2 EU:n banaanialan korkean tason säilyttäminen

Banaaniala on merkittävä monien EU:n syrjäisimpien alueiden taloudelliselle kehitykselle. Alalla on myös toteutettu toimenpiteitä banaanituotannon kestävyyden lisäämiseksi, minkä pitäisi kannustaa EU:ta säilyttämään tämä ala ja takaamaan, että allekirjoitettavat kansainväliset sopimukset eivät aiheuta uhkaa tuotannolle.

Euroopan unionin sosiaali- ja ympäristöalalla tuottajilleen määräämien korkeiden standardien on oltava tuottajiemme vahvuus.

EU:n kauppapolitiikalla on siis edistettävä näiden eurooppalaisten normien korkean tason säilyttämistä ja pyrittävä saamaan muu maailma noudattamaan vastaavia normeja sen sijaan, että niitä yritettäisiin heikentää.

Siksi banaanin asianmukainen ja tehokas suojelu ”herkkänä” eurooppalaisena tuotteena on olennaisen tärkeää.