Menettely : 2016/2059(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0278/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0278/2016

Keskustelut :

PV 24/10/2016 - 19
CRE 24/10/2016 - 19

Äänestykset :

PV 25/10/2016 - 7.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0406

MIETINTÖ     
PDF 409kWORD 86k
29.9.2016
PE 582.327v02-00 A8-0278/2016

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: András Gyürk

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta (COM(2016)0049),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080) ja sen liitteet,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetussa komission tiedonannossa ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030” (COM(2014)0015) esitetyn vuoteen 2030 ulottuvan energiastrategian,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Energiatehokkuus ja sen myötävaikutus energiavarmuuteen ja vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin” (COM(2014)0520),

-  ottaa huomioon IPCC:n viidenteen arviointiraporttiin sisältyvän työryhmä I raportin ”Climate Change 2013: The Physical Science Basis”,

–  ottaa huomioon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/94/EU(1),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sopimuspuolten 21. konferenssissa (COP21) joulukuussa 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma – siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050” (COM(2011)0112),

–  ottaa huomioon kolmannen energiapaketin,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia” (COM(2016)0051),

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2015/2016 ”Energian toimitusvarmuuden parantaminen energian sisämarkkinoita kehittämällä: lisätoimet tarpeen”,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kohti Euroopan energiaunionia”(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0278/2016),

A.  katsoo, että kaasulla voi olla tärkeä rooli EU:n tulevien vuosikymmenten energiajärjestelmässä, teollisessa tuotannossa ja rakennusten lämmönlähteenä sekä uusiutuvan energian tukena EU:n pyrkiessä täyttämään kasvihuonekaasupäästöjä, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat tavoitteensa ja siirtyessä vähähiiliseen talouteen, jossa kaasun rooli pienenee asteittain puhtaiden energioiden eduksi;

B.  ottaa huomioon, että EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä;

C.  ottaa huomioon, että EU:n odotetaan olevan entistä riippuvaisempi kaasun tuonnista tulevina vuosina ja että joissain jäsenvaltioissa riippuvuus on jo 100-prosenttista, kun vaihtoehtoisia toimittajia tai toimitusreittejä on vain vähän tai ei ollenkaan;

D.  katsoo, että nesteytetty maakaasu (LNG) on EU:lle mahdollisuus, sillä se lisää kilpailukykyä luomalla painetta maakaasun hintojen alentamiseen ja parantaa toimitusvarmuutta; toteaa, että maakaasu on myös joustava vararatkaisu uusiutuville energialähteille sähköntuotannossa;

E.  ottaa huomioon, että maakaasun (nesteytetyn ja paineistetun maakaasun) käyttäminen kuljetuksissa vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetussa direktiivissä 2014/94/EU säädetyllä tavalla toisi suuria ympäristöhyötyjä;

F.  katsoo, että EU:n pitäisi aktiivisesti edistää omien tavanomaisten kaasuvarojensa, kuten Kyproksesta löydettyjen kaasuvarojen, kehittämistä;

G.  katsoo, että EU:n pitäisi maailman toiseksi suurimpana nesteytetyn maakaasun tuojana toimia aktiivisemmin kansainvälisessä energiadiplomatiassa;

H.  katsoo, että on tärkeää edistää kattavaa ehdotusta unionin omien energialähteiden, kuten Kyproksen talousvyöhykkeellä sijaitsevien maakaasuesiintymien, käyttämiseksi sekä tukea maakaasun nesteytyslaitoksen luomista Kyproksessa, jotta myös lähialueiden kaasuesiintymiä voidaan hyödyntää;

I.  ottaa huomioon, ettei EU kykene vieläkään hyödyntämään täysimittaisesti yhdentyneiden energian sisämarkkinoiden tuomia etuja, koska yhteenliitäntöjä ja yhtenäisyyttä ei ole riittävästi ja koska kolmatta energiapakettia ei ole pantu kokonaan täytäntöön;

J.  ottaa huomioon, että joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskevassa puitestrategiassa määritellään viisi toisiaan vahvistavaa ja tiiviisti toisiinsa liittyvää ulottuvuutta: energiaturvallisuus, täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat, energiatehokkuus, vähähiiliseen talouteen siirtyminen sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky; katsoo, että strategialla olisi myös edistettävä kaikkien saatavilla olevia kohtuullisia energian hintoja;

Johdanto

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta; katsoo, että energian sisämarkkinoilla, joista nesteytetty maakaasu ja kaasun varastointi muodostavat kiinteän osan, on tulevaisuudessa merkittävä rooli joustavan energiaunionin perimmäisen tavoitteen saavuttamisessa;

2.  muistuttaa, että nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia on osa energiaunionia, jolla pyritään konkretisoimaan EU:n pyrkimys siirtyä nopeasti kestävään, turvalliseen ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään sekä lopettamaan riippuvuus ulkopuolisista kaasuntoimittajista; korostaa, että yksi energiaunionin tavoitteista on tehdä EU:sta maailman johtava toimija uusiutuvien energialähteiden alalla;

3.  katsoo, että energiaturvallisuus saavutetaan tehokkaimmin, kun koordinoidaan paremmin kansallisia energia-alan toimia, perustetaan aito energiaunioni ja energian sisämarkkinat ja noudatetaan yhteistä energiapolitiikkaa ja kun jäsenvaltiot tekevät asiassa yhteistyötä yhteisvastuun ja luottamuksen periaatteen mukaisesti; toteaa, että energiapolitiikan jatkuvan yhdentymisen olisi hyödytettävä jäsenvaltioita EU:n tavoitteiden ja kansainvälisten velvoitteiden sekä ilmoitettujen päämäärien mukaisesti eikä se saisi olla ristiriidassa jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten etujen kanssa; tukee pyrkimyksiä muodostaa EU:n yhteinen kanta monenvälisissä energiainstituutioissa ja ‑puitteissa;

4.  katsoo, että EU:n kaikille kansalaisille on taattava varma ja kohtuuhintainen energiansaanti; korostaa viimeaikaista kehitystä nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoilla, joilla ylitarjonta on johtanut hintojen laskuun, mikä mahdollistaa EU:n kuluttajille entistä alhaisemmat energiakustannukset suhteellisesti halvemman kaasunsaannin ansiosta; korostaa, että turvallinen, kohtuuhintainen ja kestävä energia on keskeinen unionin taloutta edistävä tekijä sekä olennainen tekijä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita asettamaan osana EU:n energiastrategiaa etusijalle energiaköyhyyden poistamisen sekä tehostamaan energiansaantia vaihtamalla parhaita käytäntöjä EU:n tasolla;

5.  korostaa, että nesteytettyä maakaasua koskevan EU:n strategian on oltava johdonmukainen joustavaa energiaunionia koskevan puitestrategian kanssa, jotta voidaan edistää energiatoimitusten turvallisuuden lisäämistä, hiilen vähentämistä, talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja edullisia ja kilpailukykyisiä energian hintoja;

6.  yhtyy komission arvioon, jonka mukaan Itämeren sekä Keski-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan alueen jäsenvaltiot ja Irlanti ovat – huolimatta tiettyjen jäsenvaltioiden huomattavista ponnisteluista infrastruktuurin kehittämiseksi – edelleen erittäin riippuvaisia yhdestä toimittajasta ja alttiita tarjontahäiriöille ja toimituskatkoksille;

7.  toteaa, että näissä jäsenvaltioissa nesteytetyn maakaasun saanti ja sitä tukeva putkistoinfrastruktuuri voisi parantaa merkittävästi nykyistä toimitusvarmuutta niin fyysiseltä kuin taloudelliselta kannalta sekä edistää kilpailukykyisempiä energian hintoja;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään nykyisen infrastruktuurin, myös kaasun varastoinnin, tehokkaampaa ja parempaa käyttöä ja tarjoamaan kannustimia sitä varten;

9.  korostaa, että sähköenergiaa kaasuksi muuntavan teknologian avulla on mahdollista varastoida uusiutuvia energiamuotoja ja hyödyntää niitä hiilettömänä kaasuna liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa;

10.  korostaa, että EU:n kaasuverkkoa on monipuolistettava ja joustavoitettava ja edistettävä siten energiaunionin keskeistä tavoitetta eli kaasutoimitusten varmuutta, kestävyyttä ja kilpailukykyisyyttä; kehottaa komissiota laatimaan strategian, jolla pyritään vähentämään EU:n kaasuriippuvuutta pitkällä aikavälillä ja joka ilmentää sen sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia alle vuoden 1990 tason vuoteen 2050 mennessä, ja korostaa, että energiatehokkuuden pitäminen ”ensimmäisenä periaatteena” ja fossiilisten polttonaineiden tukien asteittainen poistaminen vähentäisivät merkittävästi EU:n riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista;

11.  muistuttaa kehottaneensa toistuvasti ottamaan käyttöön vuoteen 2030 ulottuvat sitovat ilmasto- ja energiatavoitteet, joihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 40 prosentin sisäinen vähentämistavoite sekä uusiutuvia energialähteitä koskeva vähintään 30 prosentin ja energiatehokkuutta koskeva 40 prosentin tavoite, jotka on määrä toteuttaa erillisten kansallisten tavoitteiden avulla;

12.  korostaa tarvetta edistää ennen uusien nesteytetyn maakaasun höyrystämisterminaalien tukemista nykyisten terminaalien käyttöä mahdollisimman tehokkaasti yli rajojen, jotta vältetään teknologista jumiutumista tai hukkainvestointeja fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin ja varmistetaan, että kuluttajat eivät joudu maksamaan mahdollisten uusien hankkeiden kustannuksia; katsoo, että komission on arvioitava huolellisesti uudelleen selvityksensä kaasun kysynnästä sekä riskien ja tarpeiden arviointinsa:

Infrastruktuurin aukkojen paikkaaminen

Nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri

13.  muistuttaa, että koko EU:ssa on riittävästi terminaaleja nesteytetyn maakaasun höyrystämistä varten, ja toteaa, että viime vuosien heikon sisäisen kaasunkysynnän ja nesteytetyn maakaasun suhteellisen korkeiden maailmanmarkkinahintojen vuoksi useiden EU:n nesteytetyn maakaasun höyrystämisterminaalien käyttöaste on vähäinen; korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ja erityisesti yhdestä ainoasta toimittajasta riippuvaisilla jäsenvaltioilla pitäisi olla mahdollisuus saada nesteytettyä maakaasua joko suoraan tai välillisesti muiden jäsenvaltioiden kautta;

14.  korostaa, että useimmissa tapauksissa etusijalle olisi asetettava markkinapohjaiset ratkaisut ja nesteytetyn maakaasun nykyisen infrastruktuurin hyödyntäminen alueellisesti; toteaa kuitenkin, että ratkaisut voivat vaihdella, koska valtiot tai markkinat ovat keskenään erilaisia esimerkiksi yhteenliitettävyyden asteen, varastoratkaisujen saatavuuden ja markkinoiden rakenteen suhteen;

15.  painottaa, että nesteytetyn maakaasun toimitusvaihtoehdot olisi hukkainvestointien välttämiseksi analysoitava huolellisesti ennen uudesta infrastruktuurista päättämistä sekä alueelliselta kannalta että ekologisen kestävyyden kannalta ja otettava huomioon myös unionin ilmasto- ja energiatavoitteet ja maantieteellisen tasapainon periaate, jotta lisätään energiaturvallisuutta ja varmistetaan nykyisen infrastruktuurin mahdollisimman tehokas käyttö;

16.  korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä uusia nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja yhteenliitäntöjä rakennettaessa ja painottaa, että jäsenvaltioiden, joilla on meriyhteys, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sisämaavaltioiden kanssa, jotta voidaan välttää liikainvestointeja tarpeettomiin tai kalliisiin hankkeisiin; korostaa, että länsi-itä- ja etelä-pohjoissuuntaisten käytävien käytön tehostamisen ja vastakkaisvirtauskapasiteetin parantamisen avulla voitaisiin lisätä nesteytetyn maakaasun toimitusvaihtoehtoja; katsoo, että esimerkiksi energian varastointilaitoksia sekä nesteytetyn maakaasun ja yhdysputkien tarjousmenettelyjä koskevaa osaamista ja tietoa voitaisiin kehittää yhdessä; on vakaasti sitä mieltä, että EU:n strategialla on varmistettava, että nesteytettyä maakaasua on saatavilla alueellisesti kaikkialla Euroopassa;

17.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan strategioita sellaisten laitosten tukemiseksi, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa uusiutuvan maakaasun siirron ja varastoinnin hallinnassa;

18.  korostaa, että strategiaan olisi sisällytettävä myös nesteytetyn maakaasun käyttö vaihtoehtona kaasun jakelu- ja siirtoverkon rakentamiselle alueille, joilla se ei ole tällä hetkellä kustannustehokasta; huomauttaa, että pienet nesteytetyn maakaasun käsittelylaitokset voivat tarjota parhaan mahdollisen infrastruktuurin, jonka avulla voidaan lisätä maakaasun käyttöä alueilla, joilla investoinnit kaasuinfrastruktuuriin ovat kannattamattomia, ja myös lisätä kaasun käyttöä lämmöntuotannossa ja vähentää samalla matalalta tulevia päästöjä;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan täysimittaisesti keskeiset yhteistä etua koskevat hankkeet ja asettamaan etusijalle lähinnä ne taloudellisesti ja ympäristön kannalta tehokkaimmat hankkeet, jotka kolme alueellista korkean tason työryhmää on esittänyt; korostaa, että kaasun kysynnän perusteella tarvittavien ja sitä vastaavien nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentaminen ei riitä vaan tarvitaan myös niitä tukeva putkistoinfrastruktuuri asianmukaisine tariffeineen, jotta hyötyjä syntyisi vastaanottajamaiden ulkopuolella;

20.  on tyytyväinen siihen, että merkittäviä nesteytetyn maakaasun hankkeita (esimerkiksi pohjois-eteläsuuntainen kaasukäytävä) ollaan määrittelemässä yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi; kehottaa komissiota ottamaan Balkanin maat täysimääräisesti mukaan kaasuputkien ja Euroopan laajuisen energiaverkon lisärakentamisen suunnitteluun EU:n energia-alan keskeisen aseman varmistamiseksi alueella;

21.  tukee komission ehdotusta, joka koskee meneillään olevaa energian toimitusvarmuutta koskevan asetuksen tarkistamista, jonka yhteydessä on tarkoitus tarkastella uudelleen yhdysputkiin sovellettavia vastakkaisvirtausta koskevia poikkeuksia, ja kannattaa energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) roolin vahvistamista tässä prosessissa; panee merkille ACERin henkilöstövajauksen ja riittämättömät resurssit; korostaa, että ACERille on annettava tarvittavat resurssit, erityisesti riittävästi omaa henkilöstöä, jotta virasto voi hoitaa sille lainsäädännössä osoitetut tehtävät;

Varastointi-infrastruktuuri

22.  muistuttaa, että geologia on tärkeä määräävä tekijä rakennettaessa uusia kaasuvarastoja, ja panee merkille EU:n kaasuvarastojen nykyisen liikakapasiteetin; korostaa, että nykyisten kaasuvarastojen käyttöastetta voitaisiin parantaa merkittävästi alueellisen yhteistyön ja kaasuverkkojen riittävien yhteenliitäntöjen avulla sekä poistamalla sisäisiä pullonkauloja; korostaa, että nesteytetyn maakaasun varastoinfrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava korkeimpien ympäristövaatimusten noudattaminen;

23.  muistuttaa, että mahdollisuus käyttää kaasuvarastoja yli rajojen on yksi tärkeimmistä keinoista toteuttaa energiayhteisvastuun periaatetta kaasupulan ja hätätilanteiden aikana;

24.  painottaa, että Ukrainan varastointikapasiteetin laajempi käyttö on mahdollista vain, jos Ukrainassa taataan asianmukaiset ja vakaat kaupalliset ja oikeudelliset toimintaolosuhteet sekä toimitusinfrastruktuurin eheys ja jos kaasunverkkojen yhteenliitäntöjä on riittävästi niin, että energia voi virrata vapaasti rajojen yli ilman fyysisiä esteitä; korostaa lisäksi, että kun Ukrainan kaasusta riippuvainen teollisuus elpyy lyhyellä aikavälillä, kaasun tuontia maahan on lisättävä; katsoo, että EU:n pitäisi auttaa Ukrainaa siirtymään nesteytettyyn maakaasuun, jotta maa voisi vähentää riippuvuuttaan Venäjän maakaasusta;

Nesteytetyn maakaasun ja varastoinnin liittäminen markkinoihin

25.  korostaa, että alueelliset korkean tason ryhmät, kuten keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmä (CESEC), Itämeren energiamarkkinoiden yhteenliitäntäsuunnitelma (BEMIP) ja Lounais-Euroopan korkean tason työryhmä, tekevät arvokasta työtä; katsoo, että tällainen vapaaehtoisuuteen perustuva alueellinen koordinointi on erittäin tehokasta, ja suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on edistänyt näiden järjestelyjen toteuttamista; korostaa, että hyväksytyt toimintasuunnitelmat on toteutettava käytännönläheisesti ja oikea-aikaisesti, ja vaatii seuraamaan niiden toteuttamista tiiviisti;

26.  korostaa, että on tärkeää löytää kustannustehokkaita ja ekologisesti kestäviä energiantoimitusvaihtoehtoja pitkän aikavälin toimitusvarmuuden lisäämiseksi Iberian niemimaalla, Etelä- ja Kaakkois-Euroopassa, Baltian maissa ja Irlannissa, sillä nämä alueet eivät ole riittävästi yhteydessä tai integroituneet energian sisämarkkinoihin, ja katsoo, että ne ansaitsevat EU:n täyden tuen yhteisvastuun periaatteen mukaisesti; korostaa, että on myös tuettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevia maita, jotka ovat edelleen energiasaarekkeita, kuten Kyprosta ja Maltaa, jotta niiden toimituslähteitä ja -reittejä voidaan monipuolistaa; painottaa, että nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin avulla on edistettävä EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden kaikenlaisen energiaeristyneisyyden loppumista;

27.  vaatii priorisoimaan kaasuntuotantoa Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella sekä yhdistämään Keski- ja Kaakkois-Euroopan vailla meriyhteyttä olevat maat näihin uusiin tuotantopaikkoihin näiden alueiden energialähteiden monipuolistamiseksi; toteaa, että näin mahdollistetaan kilpailu monista eri lähteistä tulevan kaasun välillä ja voidaan korvata osa öljyindeksoitujen sopimusten nojalla tuotavan maakaasun määrästä ja parantaa siten jäsenvaltioiden neuvotteluasemaa; korostaa, että EU:n energiatarpeita ei voida koskaan täyttää yhdestä ainoasta lähteestä ja että sekä sen omien että ulkomaisten markkinoiden monipuolisuus on hyvin tärkeää; katsookin, että Kyproksesta löydettyjen tavanomaisten kaasuvarojen kehittämistä olisi edistettävä aktiivisesti;

28.  kannattaa komission pyrkimystä antaa hankkeiden toteuttajille enemmän tietoa hankkeiden erilaisista rahoitusvaihtoehdoista, kuten Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR), Verkkojen Eurooppa -välineestä ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI), sekä erilaisista teknisistä ratkaisuista ja myös sen pyrkimystä avustaa hanketoteuttajia;

29.  huomauttaa, että kustannustehokkaiden ja ekologisesti kestävien ratkaisujen löytämisen tulisi olla keskeinen periaate EU:n ja alueiden kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen pääsemiseksi; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia kohdentamaan käytettävissä olevat rajalliset resurssit kriittisen infrastruktuurin kehittämiseen, jotta voidaan houkutella yksityisiä investointeja nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin ja yhdysputkiin;

30.  on huolissaan siitä, että vuonna 2015 kaasua tuotiin Venäjältä 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014 ja että 41 prosenttia EU:n ulkopuolisesta kaasuntuonnista vuonna 2015 oli peräisin Venäjältä; korostaa nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin keskeistä merkitystä vähennettäessä riippuvuutta Venäjän kaasusta sen ohella, että näin voidaan lisätä tehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä;

31.  ilmaisee huolensa Nord Stream -kaasuputken kapasiteetin ehdotetusta kaksinkertaistamisesta ja sen haitallisista vaikutuksista energiaturvallisuuteen ja toimituslähteiden monipuolistamiseen sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuun periaatteeseen; muistuttaa tämän hankkeen geopoliittisista vaikutuksista ja täysin yhdentyneen, turvallisen, kilpailukykyisen ja kestävän energiaunionin perusperiaatteista ja korostaa, että hankkeelle ei sinänsä pitäisi myöntää EU:n taloudellista tukea tai poikkeuksia EU:n lainsäädännöstä; korostaa, että Nord Stream -kaasuputken kapasiteetin kaksinkertaistaminen antaisi yhdelle yhtiölle määräävän aseman Euroopan kaasumarkkinoilla, mikä pitäisi estää;

32.  katsoo, että jos Nord Stream 2 -kaasuputki vastoin EU:n etuja rakennettaisiin, olisi ehdottomasti arvioitava asianmukaisesti nesteytetyn kaasun terminaalien käyttömahdollisuudet ja tehtävä yksityiskohtainen selvitys pohjois-eteläsuuntaisen kaasukäytävän nykytilanteesta;

Kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen: kaupalliset, oikeudelliset ja sääntelynäkökohdat

EU:sta houkuttelevat markkinat nesteytetylle maakaasulle

33.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kolmannen energiapaketin ja kaasua koskevat verkkosäännöt kaikilta osin täytäntöön;

34.  korostaa hyvin yhteenliitettyjen likvidien kaasukaupan keskusten tärkeää asemaa kaasumarkkinoilla, koska näin varmistettaisiin yhdet yhdennetyt markkinat, joilla kaasu voi virrata vapaasti rajojen yli markkinahintasignaalien mukaisesti;

35.  korostaa, että Pohjois-Afrikan maiden merkittävät kaasuvarannot ja itäiseltä Välimereltä äskettäin tehdyt löydöt tarjoavat alueelle mahdollisuuden kehittyä kaasua Eurooppaan toimittavaksi dynaamiseksi keskukseksi; katsoo, että Välimeren alueella kehitettävä uusi nesteytetyn maakaasun kapasiteetti voi muodostaa infrastruktuurikeskuksen perustan;

36.  painottaa, että kaasun sisämarkkinoiden toteuttaminen ja sääntelyesteiden poistaminen parantaisivat suuresti kaasumarkkinoiden likviditeettiä; vaatii sidosryhmiä saattamaan mahdollisimman pian valmiiksi verkkosäännöstön, joka koskee kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita;

37.  muistuttaa, että hallitusten, kansallisten sääntelyviranomaisten ja tärkeimpien sidosryhmien välistä aktiivista yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti rajatylittävissä investoinneissa ja että EU:n näkökulma on muistettava aina kansallisten etujen ohella;

Kaasun varastointi sisämarkkinoilla

38.  korostaa tarvetta kehittää yhdenmukaistettuja tariffirakenteita koko EU:ssa ja lisätä tariffien määrittelyn avoimuutta nykyisten kaasuvarastojen käyttöasteen parantamiseksi; katsoo, että yhdenmukaistamistarve tulisi ottaa huomioon verkkosäännöstössä, joka koskee kaasun yhdenmukaistettuja siirtotariffirakenteita;

39.  tukee komission ehdotusta biometaanin ja muiden sellaisten uusiutuvien kaasujen käytön mahdollistamisesta, jotka täyttävät asiaankuuluvat kaasun siirtoa, jakelua ja varastointia koskevat EU:n laatuvaatimukset; painottaa, että tämän ei pitäisi aiheuttaa lisärasitetta teollisuudelle; suosittaa, että tässä otetaan huomioon tekniset parametrit, kaasun laatu, kustannustehokkuus, mittakaavaedut ja mahdolliset paikalliset tai alueelliset verkkoratkaisut;

40.  vaatii jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kolmannen energiapaketin ja erityisesti säännökset, jotka koskevat mahdollisuutta syöttää biometaania verkkoon ja käyttää varastointilaitoksia sen varastointiin; korostaa direktiiviä 2009/73/EY, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarvittavat laatuvaatimukset täyttävää biokaasua, biomassasta valmistettua kaasua ja muuntyyppistä kaasua voidaan syöttää syrjimättömästi kaasuverkkoon, jos syöttö on pysyvästi asiaankuuluvien teknisten sääntöjen ja turvallisuusvaatimusten mukaista;

41.  kannustaa nesteytetyn maakaasun ja varastoinnin alan toiminnanharjoittajia kehittämään kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa yhteistyössä uusia, joustavia tuotteita ja palveluja, jotka ovat yhdenmukaisia EU:n nykyisen lainsäädännön kanssa, jotta nesteytetyn maakaasun höyrystäminen ja varastointi olisi houkuttavampaa ja nykyisiä nesteytetyn maakaasun terminaaleja ja varastoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti;

Varastoinnin käyttö kaasun toimitusvarmuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla

42.  korostaa kaasun varastoinnin mahdollistamien pikaisten ja erittäin joustavien palvelujen merkitystä tietyissä jäsenvaltioissa ja huomauttaa, että varastoinnilla voi olla toimituskatkoksen yhteydessä erilainen rooli kuin nesteytetyllä maakaasulla, jonka toimitusketjun logistiikka ei ehkä mahdollista yhtä nopeaa reagointia;

43.  korostaa, että on tärkeää poistaa alueellisten varastointitapojen kehittämisen sääntelyesteet; katsoo, että tietyt varastot voisivat tarjota räätälöityjä kansainvälisiä palveluja eli rajat ylittävään kuljetukseen yhdistettyjä varastointipalveluja; ehdottaa, että alueelliset korkean tason työryhmät tekisivät laajempaa yhteistyötä löytääkseen innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla strategisesti arvokasta omaisuutta voidaan käyttää tehokkaasti alueellisesti ja EU:n tasolla;

EU:n rooli kansainvälisillä nesteytetyn maakaasun markkinoilla

44.  panee merkille voimistuvan globaalin suuntauksen nesteytyskapasiteetin lisäämiseen ja sen mahdollisen vaikutuksen EU:n kaasumarkkinoihin;

45.  katsoo, että EU:n kehittyessä tärkeäksi markkina-alueeksi se voi edistää kaasukauppaa koskevien sääntöjen kehitystä joustavampaan suuntaan sekä globaalien kaasumarkkinoiden lähentymistä;

46.  tukee komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita niiden aktiivisessa osallistumisessa energiadiplomatiaan, jonka tavoitteena on edistää sääntöihin perustuvia, avoimia ja hyvin toimivia globaaleja kaasumarkkinoita;

47.  korostaa, että on tärkeää vähentää EU:n riippuvuutta kaasun ja öljyn tuonnista ihmisoikeuksia rikkovista autoritaarisista maista tai päästä tästä riippuvuudesta kokonaan, jotta kunnioitettaisiin EU:n perusarvoja ja tuettaisiin EU:n ulkoisen toiminnan vaikuttavuutta;

48.  vaatii institutionaalista lähentymistä ja enemmän synergiaa sekä erityisesti ulkoisen energiaturvallisuuden painopisteiden ottamista paremmin huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajan toiminnassa sekä tehokkaampaa koordinointia hänen ja asiasta vastaavien komission jäsenten välille; kehottaa korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tehostamaan energiayhteistyötä nykyisten ja potentiaalisten energiantoimittajien kanssa sekä kauttakulkuvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja; kehottaa korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti EU:n energiadiplomatiaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamisesta;

49.  korostaa, että on välttämätöntä poistaa nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen vapaakaupan esteet ja että sen tuotannon oltava kestävää; kehottaa Yhdysvaltojen poliittisia päättäjiä lisäämään investointivarmuutta esittämällä selkeät kriteerit ja määräajat kaasun vientiä vapaakauppasopimuksen ulkopuolisiin maihin koskevaa lupaprosessia varten;

50.  painottaa, että nesteytetyn maakaasun käyttö voi auttaa myös meri- ja maantieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jos toteutetaan kaikki tehokkaat toimet metaanin karkaamisen minimoimiseksi polttoaineen koko elinkaaren aikana, mukaan lukien tuotanto-, jakelu- ja palamisvaiheissa; vaatii sen vuoksi riittäviä toimia metaanin karkaamisen minimoimiseksi nesteytetyn maakaasun koko tuotantoketjussa parhaita saatavilla olevia teknologioita käyttämällä sekä riittävän rahoituksen varmistamiseksi tarvittavalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle;

51.  tähdentää, että kaupankäynnillä on keskeinen rooli energiaturvallisuuden varmistamisessa ja että energia-alan vahvat kumppanuudet, joita tehostetaan sisällyttämällä EU:n kauppasopimuksiin erillinen energialuku, ovat tärkeitä välineitä; pitää erittäin tärkeänä, että EU:n kauppapolitiikalla monipuolistetaan EU:n jäsenvaltioiden energialähteitä ja vähennetään niiden riippuvuutta liian harvan toimittajan varassa olevasta tuontienergiasta; korostaa, että EU:n olisi tutkittava mahdollisuuksia uusiin kumppanuuksiin, arvioitava nykyisiä kumppanuuksiaan sekä keskusteltava nimenomaisesti energiasta muiden kumppaneiden kanssa esimerkiksi Keski-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa; katsoo, että EU:lla pitäisi olla entistä aktiivisempi rooli kansainvälisen energiadiplomatian alalla; vaatii unionin kauppa- ja energiapolitiikan yhdenmukaisuuden parantamista; korostaa tarvetta lisätä avoimuutta nesteytettyä maakaasua koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa; katsoo, että tämänhetkisiin ja tuleviin neuvotteluihin Yhdysvaltojen ja Australian kaltaisten kumppaneiden kanssa olisi sisällytettävä painava energiakomponentti; korostaa, että EU:n olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa nesteytetyn maakaasun kilpailukykyisten ja avointen globaalien markkinoiden aikaansaamiseksi;

52.  palauttaa mieliin, että jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat vastata nykyisiin haasteisiin ja saavuttaa energia- ja ilmastonmuutostavoitteensa nyt, kun näille politikan aloille on ilmaantunut rajoitteita maailmanlaajuisesti, niiden on myös toimittava nykyisten oikeudellisten kehysten ja monenvälisten sopimusten perusteella yhteisesti kansainvälisellä tasolla ottamalla kansainvälisen kaupan foorumeilla sekä kaasuntuonnista riippuvaisten kumppanuusvaltioiden kanssa esiin energiaturvallisuutta ja kestävyyttä koskevia kysymyksiä; painottaa, että EU:n olisi samanaikaisesti tuettava ja edistettävä energiatehokkuutta;

53.  pitää erityisen tärkeänä kauppapolitiikkaa, joka luo EU:n jäsenvaltioiden yksityisille ja julkisille yrityksille puhtaaseen, varmaan, ja energiatehokkaaseen tekniikkaan liittyviä merkittäviä mahdollisuuksia, etenkin, kun otetaan huomioon globaalin energiankysynnän kasvu; kehottaa vähentämään merkittävästi puhtaan tekniikan tullimaksuja ympäristöystävällisiä tuotteita koskevan aloitteen avulla ja myös EU:n vapaakauppasopimuksilla, joissa on käsiteltävä energiakauppaan liittyviä tullien ulkopuolisia esteitä;

54.  pitää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevan sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaa lukua tärkeänä EU:n energiaturvallisuuden kannalta; pitää myönteisenä komission työtä Yhdysvaltojen kaasunvientiä EU:hun koskevien rajoitusten poistamiseksi;

55.  katsoo, että EU:lla on merkittäviä mahdollisuuksia lisätä energiakaupan yhteyksiä Yhdysvaltojen kanssa, kun vuonna 2016 markkinoille tulee vuosittain 12,2 miljardia kuutiometriä lisää nesteytettyä maakaasua Yhdysvaltojen itärannikolla Sabine Passissa sijaitsevan nesteytetyn maakaasun terminaalin vuoksi ja kun kapasiteettia mahdollisesti lisätään vielä 74 miljardilla kuutiometrillä Yhdysvaltojen erilaisten hankkeiden avulla ennen vuotta 2020; katsoo, että TTIP-sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaan lukuun liittyvän työn loppuunsaattaminen lisää merkittävästi EU:n kaasunsaantivaihtoehtoja;

56.  katsoo, ettei eurooppalaisia yhtiöitä saisi estää toimimasta kolmansien maiden energiamarkkinoilla samoin ehdoin kotimaisten yhtiöiden kanssa; korostaa, että unionin energiamarkkinoilla toimivien kolmansien maiden yhtiöiden on noudatettava unionin oikeutta ja että tällaisilla yhteisöillä on oltava avoin rakenne, jotta niiden osakkeenomistajat voidaan selvittää;

57.  korostaa tarvetta varmistaa, että ympäristönsuojelun taso on mahdollisimman korkea nesteytettyyn maakaasuun liittyvässä suunnittelussa ja rakentamisessa ja sen käytössä sekä omien varastojen ja lähteiden hyödyntämisessä ja että niiden yhteydessä noudatetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia kansainvälisiä työnormeja; korostaa, että on tarpeen lisätä tietoisuutta tuodun nesteytetyn maakaasun vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan; muistuttaa tarpeesta osallistaa paikalliset yhteisöt ja tukeutua realistisiin kulutusta ja uuden rakennettavan infrastruktuurin suunnittelua koskeviin arvioihin; korostaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia päästä eroon riippuvuudesta hiilen merikuljetuksista; kehottaa EU:ta antamaan rahallista tukea tähän liittyville unionin hankkeille;

58.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun tarjonnan mahdollinen lisääntyminen tulevina vuosina saattaa tehdä tarpeelliseksi tämän strategian täydentämisen arvioinnilla, joka koskee nesteytettyä maakaasua kuljettavien alusten tarvetta ja toimia, joilla EU:n laivanrakennusalalle annetaan mahdollisuus tarttua tähän tilaisuuteen niin, että voitaisiin edistää tavoitetta nostaa tämä alan BKT-osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; kehottaa määrittelemään turvallisuusvaatimuksia, joiden perusteella voidaan valvoa nesteytetyn maakaasun kuljetuksia, ja tarvittaessa tiukentamaan niitä terrorismin torjuntatoimien yhteydessä;

Kestävä kehitys ja nesteytetyn maakaasun käyttö vaihtoehtoisena polttoaineena liikenteessä sekä lämmön- ja sähköntuotannossa

59.  on tietoinen nesteytetyn maakaasun mahdollisuuksista vaihtoehtoisena polttoaineena tie- ja meriliikenteessä; korostaa, että nesteytetyn maakaasun laajempi käyttö rahtiliikenteessä voisi auttaa vähentämään maailmanlaajuisia hiilidioksidin ja rikin ja typen oksidien päästöjä erityisesti siten, että lisätään nesteytetyllä maakaasulla toimivien moottorien käyttöä meriliikenteessä;

60.  korostaa, että tankkausinfrastruktuuriverkosto on ennakkoedellytys nesteytetyn maakaasun huomattavalle käytölle vaihtoehtoisena polttoaineena liikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vaihtoehtoisista polttoaineista annettu direktiivi 2014/94/EU pannaan täysimääräisesti täytäntöön, mukaan luettuna nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden perustaminen Euroopan laajuisen liikenneverkon käytäviin sekä meri- ja sisävesisatamiin, ja korvaamaan näin saastuttavammat tavanomaiset polttoaineet; korostaa kuitenkin, että nesteytetyn maakaasun ei ole tarkoitus korvata uudistuvia energialähteitä, jotta varmistetaan kestävyystavoitteiden huomioon ottaminen;

61.  kehottaa kehittämään merireittejä erityisesti Azorien saaristossa, joka maantieteellisen sijaintinsa ansiosta voisi toimia nesteytetyn maakaasun transatlanttisten reittien tärkeimpänä polttoaineasemana; kehottaa komissiota asettamaan käyttöön varoja, joilla tuetaan tähän tähtääviä eurooppalaisia hankkeita;

62.  pyytää komissiota perustamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden kanssa merenkulkualan yhteisen nesteytetyn maakaasun merireittejä koskevan hankkeen ”LNG Blue Corridors for Islands”, joka käsittäisi Euroopan laajuisen liikenneverkon kattavan verkon satamat, jotta voidaan luoda tarvittava nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri sekä yhdistää tämä verkko Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkoon;

63.  kehottaa myös jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2014/94/EU täytäntöönpanon erityisesti paineistetun maakaasun tankkauspisteiden perustamisen osalta, jotta varmistetaan, että tätä polttoainetta käyttävät ajoneuvot voivat liikkua kaupunkitaajamissa, esikaupunkialueilla ja muilla tiheästi asutuilla alueilla ja ainakin nykyisen Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon alueella, jotta varmistetaan, että nämä ajoneuvot voivat liikkua kaikkialla unionissa;

64.  painottaa, että merialuksille, sisävesialuksille ja moottoriajoneuvoille tarkoitetuille nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille on määriteltävä yhteiset tekniset eritelmät direktiivin 2014/94/EU mukaisesti; vaatii tiukkoja ja yhdenmukaistettuja turvallisuussääntöjä ja koulutusta nesteytetyn maakaasun varastointiin, alukseen tankkaukseen ja aluksella käyttöön kaikkialla unionissa, samalla kun annetaan mahdollisuus samanaikaiseen aluksen tankkaukseen ja lastinkäsittelyyn; panee merkille, että tätä työtä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa;

65.  painottaa tarvetta varmistaa riittävä tutkimus- ja kehittämisrahoitus sellaisen paremman teknologian kehittämiseksi sisävesialauksille, merialuksille ja moottoriajoneuvoille, joka mahdollistaisi pikaisen siirtymisen vähähiilisempään laivastoon, sekä miehittämättömien järjestelmien kehittämiseksi nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden asentamiseen; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyllä maakaasulla kulkevien alusten ja moottoriajoneuvojen kehittämiseksi tai perinteisiä polttoaineita käyttävien alusten ja ajoneuvojen käyttökoneistojen muuttamiseksi nesteytetyllä maakaasulla toimiviksi;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyn maakaasun kuljettamiseksi rautateitse, koska näin yhtäältä vähennetään tieliikennettä ja toisaalta mahdollistetaan kestävän ja puhtaan polttoaineen ympäristöystävällinen ja turvallinen kuljettaminen;

67.  kehottaa komissiota sidosryhmiä kuultuaan arvioimaan mahdollisuutta määritellä hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille annetun asetuksen (EY) N:o 443/2009 ohella hiilidioksidiekvivalentit hiilivetypäästöille erityisesti kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi;

68.  huomauttaa, että nesteytetyn maakaasun pienimuotoisen teknologian käyttö tietyillä aloilla, kuten pitkän matkan kuljetuksissa ja teollisissa suuren suorituskyvyn sovelluksissa, voisi paitsi edistää ilmastopoliittisia tavoitteita myös tuoda merkittäviä liiketoimintaetuja;

69.  ottaa huomioon, että nesteytetyn maakaasun ja erityisesti paineistetun maakaasun käyttö on myös toimiva ja jo käytettävissä oleva ratkaisu julkiseen liikenteeseen ja sen avulla voidaan vähentää ilman saastumista ja melua ja parantaa siten elinoloja erityisesti kaupunkialueilla;

70.  ottaa huomioon, että vaikka nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu voivat olla käyttökelpoisia siirtymävaiheen ratkaisuja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi, niiden pitkäaikaiset hyödyt toteutuvat vain, jos samanaikaisesti edistetään sujuvaa siirtymistä nesteytetyn biokaasun (LBG) ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön varmistamalla myös nesteytettyä maa- ja biokaasua käyttävien järjestelmien yhteentoimivuus;

71.  painottaa, että tehokas tankkausinfrastruktuuriverkko on ennakkoedellytys nesteytetyn maakaasun merkittävälle käyttöönotolle vaihtoehtoisena polttoaineena liikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia tällaisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta paikataan kaasuntoimituksen aukot ja luodaan kattava huoltoverkko;

72.  painottaa nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin merkitystä meri- ja sisävesisatamissa multimodaalisuuden lisäämiseksi, koska sitä voivat käyttää meri- ja sisävesialukset sekä kuorma-autot, jotka vastaavat polttoaineen jatkokuljetuksista maitse; kannustaa kansallisia ja alueellisia toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön tällaisen infrastruktuurin monikäyttöisyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseksi;

73.  katsoo, että maakaasun käytön edistäminen vaihtoehtoisena polttoaineena liikenteessä on tärkeä maailmanlaajuinen haaste, ja suosittaa, että päästöjen vähentämistä koskeva sitoumus toteutettaisiin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön avulla;

74.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioille, energiayhteisön sihteeristölle sekä energiayhteisön sopimusvaltioille.

(1)

EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1.

(2)

Hyväksytyt tekstit P8_TA(2015)0444.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2016)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Valmistelija: Takis Hadjigeorgiou

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että energiaturvallisuus saavutetaan tehokkaimmin, kun koordinoidaan paremmin kansallisia energia-alan toimia, perustetaan aito energiaunioni ja energian sisämarkkinat, noudatetaan yhteistä energiapolitiikkaa ja jäsenvaltiot tekevät asiassa yhteistyötä yhteisvastuun ja luottamuksen periaatteen mukaisesti; katsoo tässä yhteydessä, että energia-alan yhdentymisen jatkumisen olisi hyödytettävä jäsenvaltioita EU:n tavoitteiden ja kansainvälisten velvoitteiden sekä ilmoitettujen päämäärien mukaisesti eikä se saisi olla ristiriidassa jäsenvaltioiden tai niiden kansalaisten etujen kanssa; tukee pyrkimyksiä muodostaa EU:n yhteinen kanta monenvälisissä energiainstituutioissa ja -puitteissa;

2.  korostaa, että energia on perushyödyke ja että yksi energiaunionin keskeinen tavoite on varmistaa kaikille energian tasapuolinen ja kohtuuhintainen saatavuus ja torjua energiaköyhyyttä ja -monopoleja; katsoo, että unioni voi kuljetukseen, toimitusvarmuuteen ja tuotantoon liittyvien energiakysymysten parissa tehtävän yhteistyön kautta vaikuttaa myönteisesti pyrkimyksiin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja vahvistamiseksi kumppanuusvaltioissa; muistuttaa, että ilmastonmuutosdiplomatia on erottamaton osa EU:n ulkopolitiikkaa, ja kehottaa tässä yhteydessä liittämään ilmastotoimet täysimääräisesti osaksi EU:n energiapolitiikkaa ja laatimaan kattavan strategian, jonka avulla voidaan lujittaa tehokkaasti energia- ja ilmastotoimien välistä yhteyttä; korostaa, että kaasuntoimittajien on noudatettava kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja ja EU:n ympäristövaatimuksia;

3.  katsoo, että energiaunionin toimivuuden kannalta on olennaista, että jäsenvaltioiden välillä on riittävät yhteydet, ja toteaa, että tämä koskee sekä kaasuputkia että sähköverkkoja; katsoo, että tämä on ainoa tapa minimoida energiantoimittajien mahdollisesti aiheuttamat kielteiset vaikutukset;

4.  kehottaa tiivistämään energia- ja ilmastotoimien välisiä yhteyksiä; muistuttaa, että on vältettävä luomasta uutta riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä;

5.  painottaa, että nesteytetty maakaasu (LNG) ja kaasun varastointi ovat erityisen tärkeitä, jos halutaan välttää riippuvuutta yhdestä energiantoimittajasta energiaturvallisuuden takaamiseksi; panee merkille Yhdysvaltojen päätöksen viedä energiaa EU:hun; kehottaa tässä yhteydessä tukemaan ja rakentamaan uusia maakaasuliittymiä, siirtokäytäviä ja nesteytetyn maakaasun varastoja Keski- ja Kaakkois-Euroopan alueille sekä Baltian ja Välimeren rannikkoalueille sekä maksimoimaan olemassa olevien nesteytetyn maakaasun varastojen hyödyntämisen; katsoo, että tällaiset toimenpiteet voisivat auttaa parantamaan energiaturvallisuutta, kun otetaan huomioon kaasun kysynnän väheneminen Euroopassa, hukkainvestointien vaara sekä vuosia 2030 ja 2050 koskevat EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet; korostaa, että komission olisi otettava tulevissa kaasuntoimitussopimuksissa huomioon, että ”keinotekoisen maakaasun” tuotannolla on tärkeä rooli tulevaisuudessa;

6.  korostaa, että on tärkeää vähentää EU:n kaasu- ja öljyriippuvuutta ihmisoikeuksia rikkovien autoritaaristen maiden tuonnista tai päästä riippuvuudesta kokonaan, jotta kunnioitettaisiin EU:n perusarvoja ja tuettaisiin EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta;

7.  panee merkille, että nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen tarjonnan ennustetaan kasvavan tulevina vuosina merkittävästi (50 prosenttia) ja näin ollen sen hinnat laskevat; huomauttaa, että tämä tarjoaa EU:lle oivallisen tilaisuuden etenkin kaasutoimitusten varmuutta ja häiriönsietoa koskevissa kysymyksissä;

8.  katsoo, että nesteytetty maakaasu, yhteenliitännät ja kaasun varastointi ovat energiaunionin tärkeitä osatekijöitä, ja uskoo niiden osaltaan vähentävän jäsenvaltioiden ja alueiden mahdollista eristyneisyyttä energiahuollosta; korostaa tarvetta tukea haavoittuvimmassa asemassa olevia valtioita näiden energianlähteiden ja toimitusreittien monipuolistamisessa; katsoo, että tämä olisi toteutettava siten, että otetaan käyttöön uusia LNG-terminaaleja, jakelujärjestelmiä ja kaasuyhdysputkia, joissa kaasun vastakkaisvirtaus on mahdollista (erityisesti syrjäisimmissä ja/tai heikommin yhteen liitetyissä jäsenvaltioissa kuten Kreikka, Bulgaria, Baltian maat ja Espanja), varmistetaan meriliikenteen toimitusreittien turvallisuus ja vahvistetaan jäsenvaltioiden energiaturvallisuutta vähentämällä kysyntää tehokkuutta koskevien toimenpiteiden avulla; palauttaa mieliin, että nesteytetyn maakaasun edistäminen tekisi jäsenvaltioista vähemmän riippuvaisia muun energian tuonnista, sillä energiatehokkuuden parantaminen prosentilla vähentäisi EU:n kaasun tuontia 2,6 prosentilla;

9.  on huolestunut Nord Stream -kaasuputken nykyisen kapasiteetin kaksinkertaistamista koskevasta ehdotetusta hankkeesta, korostaa, että se on täysimääräisesti yhdentyneen, turvallisen, kilpailukykyisen ja kestävän energiaunionin perusperiaatteiden vastainen, ja esittää vakavia epäilyjä sen yhteensopivuudesta energian sisämarkkinoiden ja erityisesti kolmannen energiapaketin kanssa; korostaa, että jos Nord Stream 2 toteutetaan, se on ristiriidassa jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja luottamuksen periaatteen kanssa, heikentää tähän mennessä toteutettuja toimituslähteiden monipuolistamista koskevia toimia erityisesti Keski- ja Kaakkois-Euroopassa ja vaikuttaa kielteisesti olemassa olevien ja tulevien LNG-terminaalien taloudelliseen kestävyyteen ja tehokkuuteen;

10.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun toimitusten tulevien vuosien kasvunäkymien vuoksi tätä strategiaa voidaan täydentää arvioimalla nesteytettyä maakaasua kuljettavien alusten tarvetta ja toimia, joilla EU:n laivanrakennusalalle annetaan mahdollisuus tarttua tähän tilaisuuteen, ja näin voitaisiin edistää tavoitetta nostaa teollisuudenalan osuus BKT:stä 20 prosenttiin vuonna 2020; kehottaa valvomaan nesteytetyn maakaasun kuljetuksia koskevia turvallisuusnormeja ja tiukentamaan niitä entisestään terrorismin torjuntaa koskevien toimien yhteydessä;

11.  vaatii institutionaalista lähentymistä ja vahvempaa synergiaa sekä erityisesti ulkoisen energiaturvallisuuden painopisteiden parempaa integroimista politiikkaan, jota komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ajaa, sekä parempaa koordinointia komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja asiasta vastaavien komission jäsenten välille; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita tehostamaan nykyistä yhteistyötä nykyisten ja mahdollisten energiantoimittajien kanssa sekä kauttakulkuvaltioiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja; kehottaa tässä yhteydessä komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti EU:n energiadiplomatiaa koskevasta toimintasuunnitelmasta;

12.  katsoo, että EU:n olisi työskenneltävä tiiviisti kansainvälisten kumppaneidensa kanssa ja toimittava kansainvälisillä foorumeilla vapaiden, likvidien ja avointen nesteytetyn maakaasun markkinoiden varmistamiseksi kaikkialla maailmassa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.7.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

60

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Mario Borghezio, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Mark Demesmaeker, Georgios Epitideios, Knut Fleckenstein, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Iveta Grigule, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Afzal Khan, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Andrejs Mamikins, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Javier Nart, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Tonino Picula, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Sofia Sakorafa, Jacek Saryusz-Wolski, Jaromír Štětina, Charles Tannock, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Andrzej Grzyb, Takis Hadjigeorgiou, Marek Jurek, Soraya Post, Tokia Saïfi, Igor Šoltes, Eleni Theocharous, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Beatriz Becerra Basterrechea, Therese Comodini Cachia, Edouard Ferrand, Liliana Rodrigues


KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.8.2016)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Valmistelija: Stelios Kouloglou

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että EU:n kaikille kansalaisille on taattava varma ja kohtuuhintainen energiansaanti; korostaa tässä yhteydessä viimeaikaista kehitystä nesteytetyn maakaasun maailmanmarkkinoilla, joilla ylitarjonta on johtanut hintojen laskuun, mikä mahdollistaa EU:n kuluttajille entistä alhaisemmat energiakustannukset suhteellisesti halvemman kaasunsaannin ansiosta; korostaa, että turvallinen, kohtuuhintainen ja kestävä energia on keskeinen unionin taloutta edistävä tekijä sekä olennainen tekijä teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osana EU:n energiastrategiaa asettamaan etusijalle energiaköyhyyden poistamisen määrittämällä kansallisen tason tavoitteita sekä tehostamaan energiansaantia vaihtamalla parhaita käytäntöjä EU-tasolla;

2.  tähdentää, että kaupankäynnillä on keskeinen rooli energiavarmuuden alalla ja että energia-alan kumppanuudet, joita tehostetaan sisällyttämällä unionin tekemiin kauppasopimuksiin erillinen energiaa käsittelevä luku, ovat olennaisia välineitä; pitää olennaisen tärkeänä, että EU:n kauppapolitiikalla lisätään EU:n jäsenvaltioiden energialähteiden monipuolisuutta ja vähennetään niiden riippuvuutta liian harvan toimittajan varassa olevasta tuontienergiasta; korostaa, että EU:n olisi tutkittava mahdollisuuksia solmia uusia kumppanuuksia, arvioitava uudelleen nykyiset kumppanuutensa sekä käytävä erityisiä keskusteluja energiasta muiden kumppaneiden kanssa esimerkiksi Keski-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa; toteaa, että EU:lla pitäisi olla entistä aktiivisempi rooli kansainvälisen energiadiplomatian alalla; vaatii unionin kauppa- ja energiapolitiikan yhdenmukaisuuden parantamista; korostaa tarvetta lisätä avoimuutta nesteytettyä maakaasua koskevissa kansainvälisissä neuvotteluissa; katsoo, että tämänhetkisiin ja tuleviin neuvotteluihin USA:n ja Australian kaltaisten kumppaneiden kanssa olisi sisällytettävä energiakomponentti; korostaa, että EU:n olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa nesteytetyn maakaasun kilpailukykyisten ja avointen globaalien markkinoiden aikaansaamiseksi;

3.  korostaa, että kaasutoimitusten varmuus jäsenvaltioissa lisääntyisi monipuolistamalla toimituslähteitä, mikä voidaan toteuttaa nesteytetyn maakaasun kansainvälisen kaupan sekä rajat ylittävien kaasuvirtojen parantamisen avulla; korostaa, että jäsenvaltioiden pitäisi asettaa etusijalle toimitusten monipuolistaminen, jos kyseessä on riippuvuus yhdestä ainoasta toimituspisteestä;

4.  toteaa, että kauppa edistää globaalien kaasumarkkinoiden kehitystä mutta siinä olisi keskityttävä sellaisiin prioriteetteihin kuin asianmukaisen infrastruktuurin rakentamiseen, varastointi- ja nesteytyskapasiteetti mukaan lukien, jotta voidaan parantaa toimitusvarmuutta ja lieventää riskiä riippuvuudesta yhdestä tai harvasta energialähteestä;

5.  katsoo, että EU:n muuttuessa tärkeäksi markkina-alueeksi se voi edistää kaasukauppaa koskevien sääntöjen kehitystä joustavampaan suuntaan sekä globaalien kaasumarkkinoiden lähentymistä;

6.  katsoo, että nesteytettyä maakaasua ja varastointia koskevaan EU:n strategiaan liittyvä työ olisi sovitettava työhön, joka koskee komission helmikuussa 2016 esittämää ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta, ja toteaa, että nesteytetyn maakaasun varastoinnilla voidaan saada aikaan kipeästi tarvittavia ratkaisuja kaasun toimituskriisien yhteydessä;

7.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun globaalit markkinat tarjoavat merkittävän mahdollisuuden vähentää energiariippuvuutta tilanteessa, jossa jäsenvaltiot ovat hyvin riippuvaisia yksittäisistä toimittajista; viittaa tilanteeseen Puolassa, jossa uusi nesteytetyn maakaasun terminaali lisää merkittävästi saantivaihtoehtoja toimittamalla 4,9 miljardia kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa kolmasosaa Puolan vuotuisesta kulutuksesta ja vähentää riippuvuutta Venäjältä putkia pitkin tuotavasta kaasusta puolella;

8.  palauttaa mieliin, että jotta EU ja sen jäsenvaltiot voivat vastata nykyisiin haasteisiin ja saavuttaa energiaa ja ilmastonmuutosta koskevat tavoitteensa aikana, jolloin näihin politiikan aloihin kohdistuu maailmanlaajuisia rajoitteita, niiden on toteutettava voimassa olevien oikeudellisten kehysten ja monenvälisten sopimusten perusteella myös yhteisiä toimia kansainvälisellä tasolla ottamalla kansainvälisen kaupan foorumeilla sekä kaasuntuonnista riippuvaisten kumppanuusvaltioiden kanssa esiin energiaturvallisuutta ja kestävyyttä koskevia kysymyksiä; painottaa, että EU:n olisi samanaikaisesti tuettava ja edistettävä energiatehokkuutta;

9.  korostaa tarvetta varmistaa, että ympäristönsuojelun taso on mahdollisimman korkea nesteytettyyn maakaasuun liittyvässä suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä sekä omien varastojen ja lähteiden hyödyntämisessä ja että niiden yhteydessä noudatetaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia kansainvälisiä työnormeja; korostaa, että on tarpeen antaa valistusta tuodun nesteytetyn maakaasun vaikutuksista ympäristöön, ilmastoon ja yhteiskuntaan; muistuttaa tarpeesta ottaa paikalliset yhteisöt mukaan ja tukeutua realistisiin kulutusta ja uuden (rakennettavan) infrastruktuurin suunnittelua koskeviin arvioihin; korostaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen tarjoamaa mahdollisuutta lopettaa riippuvaisuus hiilen merikuljetuksista; kehottaa EU:ta antamaan rahallista tukea tähän liittyville unionin hankkeille;

10.  muistuttaa, että vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen edistäminen edellyttää, että jäsenvaltiot vähentävät riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista pitkällä aikavälillä ja siirtyvät keskipitkällä aikavälillä sähkön tuottamisesta hiilen avulla kaasun polttoon; toteaa, että vuoden 2015 matalien kaasunhintojen yhteydessä kaasunpolttoon perustuvan energiantuotannon kilpailukyky parani hiileen nähden;

11.  pitää kaasua siirtymäkauden polttoaineena siirryttäessä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta energiajärjestelmästä uusiutuvaan energiaan perustuvaan järjestelmään, minkä on oltava pitkän aikavälin tavoitteena pyrittäessä lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia;

12.  korostaa nesteytetyn maakaasun potentiaalia vaihtoehtona liikenteen perinteisille saastuttavimmille polttoaineille;

13.  huomauttaa, että EU:n kaasuntuonnin arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 saakka, vaikka kaasun kysyntä EU:ssa pysyisi samanaikaisesti samalla tasolla tai vähenisi; korostaa, että energian kysynnän hillitseminen sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden edistäminen ovat tehokkaimpia keinoja vähentää riippuvuutta ulkoisesta energiasta; muistuttaa, että EU:lla on yleisesti ottaen liikaa nesteytetyn maakaasun tuontikapasiteettia mutta kyseinen kapasiteetti ei jakaudu maantieteellisesti tehokkaasti;

a)  korostaa, että nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin avulla edistetään EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden energiaan liittyvän kaikenlaisen eristyneisyyden poistamista niin, että tuetaan syrjäisempiä ja/tai yhteyksiltään huonompia jäsenvaltioita ja alueita niiden monipuolistaessa energialähteitään ja toimitusreittejään rakentamalla uusia nesteytetyn maakaasun terminaaleja, jakelujärjestelmiä ja kaasuverkkoyhteyksiä, jotka mahdollistavat takaisinvirtauksen;

b)  korostaa, että unionin oma kaasuntuotanto on vähenemässä ja että EU:n tuotanto vuonna 2015 oli 119 miljardia kuutiometriä eli 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014; korostaa siksi tarvetta tuonnin lisäämiseen ja kehottaa komissiota jatkamaan kaupan uusien mahdollisuuksien selvittämistä;

14.  pitää erityisen tärkeänä kauppapolitiikkaa, joka luo EU:n jäsenvaltioiden yksityisille ja julkisille yrityksille puhtaaseen, varmaan, ja energiatehokkaaseen tekniikkaan liittyviä merkittäviä mahdollisuuksia etenkin, kun otetaan huomioon globaalin energiankysynnän kasvu; kehottaa vähentämään merkittävästi puhtaan tekniikan tullimaksuja ympäristöystävällisiä tuotteita koskevan aloitteen avulla ja myös EU:n vapaakauppasopimuksilla, joissa on käsiteltävä energiakauppaan liittyviä tullien ulkopuolisia esteitä;

15.  kehottaa siksi hyödyntämään täysin EU:n kaasutuskapasiteettia ja terminaalien riittävää yhdistämistä kaasuverkkoihin koko EU:ssa; korostaa kaasun varastoinnin strategisen merkityksen kasvua EU:n toimivien kaasumarkkinoiden ja energiavarmuuden lisäämisen kannalta;

16.  korostaa, että EU:n olisi tuettava investointeja nesteytettyyn maakaasuun ja asetettava etusijalle syrjäisimmät ja/tai yhteyksiltään huonoimmat jäsenvaltiot ja alueet käyttämällä EU:n rahoitusvälineitä, kuten Euroopan strategisten investointien rahastoa ja Verkkojen Eurooppa -välinettä, joiden avulla EU:hun voidaan houkutella globaalia investointipääomaa;

17.  korostaa tarvetta arvioida nykyisiä ja tulevia tarpeita sekä EU:n varastointi- ja kaasutusinfrastruktuurin tyyppiä;

18.  on huolissaan siitä, että vuonna 2015 kaasua tuotiin Venäjältä 7 prosenttia enemmän kuin 2014 ja että 41 prosenttia EU:n ulkopuolisesta kaasuntuonnista vuonna 2015 oli peräisin Venäjältä; korostaa nesteytetyn maakaasun ja kaasun varastoinnin keskeistä merkitystä vähennettäessä riippuvuutta Venäjän kaasusta sen ohella, että se lisää tehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä;

19.  pitää transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevan sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaa lukua tärkeänä EU:n energiavarmuuden kannalta; pitää myönteisenä komission työtä USA:n kaasunvientiä EU:hun koskevien rajoitusten poistamiseksi;

20.  katsoo, että kun vuonna 2016 markkinoille saadaan 12,2 miljardia kuutiometriä lisää Yhdysvaltojen itärannikolla Sabine Passissa sijaitsevan nesteytetyn maakaasun terminaalin avulla ja kun kapasiteettia mahdollisesti lisätään vielä 74 miljardilla kuutiometrillä Yhdysvaltojen erilaisten hankkeiden avulla ennen vuotta 2020, tämä tarjoaa unionille merkittävä mahdollisuuden lisätä energiakaupan yhteyksiä Yhdysvaltojen kanssa; katsoo, että TTIP-sopimuksen energiaa ja raaka-aineita koskevaan lukuun liittyvän työn loppuunsaattaminen lisää merkittävästi EU:n kaasunsaantivaihtoehtoja;

21.  pitää loppuunsaatettuja, kilpailukykyisiä ja hyvin toimivia kaasun sisämarkkinoita sekä EU:n ulkopuolelta tulevaa nesteytettyä maakaasua vastaanottavia strategisia toimituspisteitä olennaisen tärkeinä pyrkimyksissä taata EU:n kansalaisille energiavarmuus ja kohtuulliset hinnat; palauttaa siksi mieliin unionin luettelon yhteiseen etuun liittyvistä hankkeista, joka on laadittu komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/89, ja kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään 77 kaasuhankkeen loppuunsaattamiseen mahdollisimman pian;

22.  huomauttaa, että nesteytetyn maakaasun kansainväliset kauppahinnat ovat laskeneet ja että putkien kautta tuodun kaasun ja nesteytetyn maakaasun välinen hintaerokin on kaventunut; pitää myös tärkeänä, että vahvistetaan nesteytetyn maakaasun alan pitkäaikaisia sopimuksia, jotta voidaan rajoittaa markkinakriisejä, vähentää altistumista rahoitusriskeille ja houkutella investointeja infrastruktuuriin; toteaa, että nesteytetyn maakaasun uusien terminaalien kehittäminen ja toimituslähteiden monipuolistaminen etenkin Välimeren, Mustanmeren ja Kaspianmeren alueella mahdollistavat kaasualan sisäisen kilpailun; toteaa, että näin voidaan korvata öljyindeksoituihin sopimuksiin liittyvää maakaasun tuontia ja parantaa EU:n neuvotteluasemaa kaupankäynnissä;

23.  tukee komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita niiden aktiivisessa osallistumisessa energiadiplomatiaan, jonka tavoitteena on edistää sääntöihin perustuvia, avoimia ja hyvin toimivia maailmanlaajuisia kaasumarkkinoita;

24.  pitää erittäin tärkeänä varmaa ja saatavissa olevaa nesteytetyn maakaasun varastointikapasiteettia, joka tekisi jaetusta infrastruktuurista entistä joustavampaa ja helpottaisi sen mukauttamista mahdollisiin tarjonnan vaihteluihin sekä vähentäisi energiariippuvuutta huomattavasti;

25.  toteaa, ettei eurooppalaisia yhtiöitä saisi estää toimimasta kolmansien maiden energiamarkkinoilla samoin ehdoin kotimaisten yhtiöiden kanssa; toteaa, että unionin energiamarkkinoilla toimivien kolmansien maiden yhtiöiden on noudatettava unionin oikeutta; toteaa, että tällaisilla yhteisöillä on oltava avoin rakenne, jotta niiden osakkeenomistajat voidaan selvittää.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

5

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Marielle de Sarnez, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Yannick Jadot, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edouard Ferrand, Seán Kelly, Stelios Kouloglou, Georg Mayer, Bolesław G. Piecha, Jarosław Wałęsa


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.9.2016)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Valmistelija: Carlos Zorrinho

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskeva EU:n strategia on yksi osa energiaunionia, jolla pyritään konkretisoimaan EU:n pyrkimys siirtyä nopeasti kestävään, turvalliseen ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään sekä lopettamaan riippuvuus ulkopuolisista kaasuntoimittajista; korostaa, että yksi energiaunionin tavoitteista on tehdä EU:sta maailman johtava toimija uusiutuvien energialähteiden alalla;

2.  huomauttaa, että EU:n nykyinen nesteytetyn maakaasun infrastruktuuri on selvässä vajaakäytössä (vuonna 2014 käytössä oli 46 prosenttia kaasun tuontiputkista ja 32 prosenttia nesteytetyn maakaasun terminaaleista) ja että EU:ssa kaasun kysyntää yliarvioidaan jatkuvasti; korostaa siksi, että kaasun infrastruktuurin suunnittelun pitäisi perustua kysynnän vähenemiseen;

3.  muistuttaa, että energiaköyhyydestä aiheutuu vakavia terveysvaikutuksia ja oletettavasti yli kymmenen prosenttia EU:n väestöstä kärsii siitä;

4.  korostaa, että Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi keskityttävä ensisijaisesti uusiutuviin luonnonvaroihinsa ja energiatehokkuutensa parantamiseen ja hyödynnettävä mahdollisimman hyvin uusiutuvaa tuotantokapasiteettiaan lisäämällä näihin aloihin kohdistuvia investointeja; kiinnittää huomiota sähkö–kaasu-muuntamisen mahdollisuuksiin ottaa talteen uusiutuvia energialähteitä ja hyödyntää niitä hiilettömänä kaasuna liikenteessä, lämmityksessä ja sähköntuotannossa;

5.  painottaa, että tämän ei pitäisi estää pyrkimyksiä tuottaa lisäarvoa hyödyntämällä muita energiamarkkinoiden osa-alueita, kuten nesteytetyn maakaasun käyttöä, edellyttäen, että tämä tehdään kestävällä tavalla, joka on täysin sopusoinnussa EU:n ympäristönsuojelun periaatteiden, kuten vesien, pohjavesien, merien ja luonnon suojelun tavoitteiden, ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, ja että samalla vähennetään metaanipäästöjä mahdollisimman paljon;

6.  painottaa, että on edistettävä nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin sekä biokaasun ja biomassasta peräisin olevan kaasun toimitusketjun yhteentoimivuutta edellyttäen, että niiden toimittaminen on aina asiaankuuluvien teknisten sääntöjen ja turvallisuusnormien mukaista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti biokaasun paikallista tuotantoa;

7.  korostaa ympäristöä säästäviä ja sosiaalisesti kestäviä nesteytetyn maakaasun tuotantotapoja;

8.  toteaa, että EU:n kotimainen tuotanto supistuu edelleen tulevina vuosikymmeninä ja EU:n maakaasutoimitusten jatkuva monipuolistaminen on tästä syystä edelleen keskeinen tavoite kuluttajamaiden turvallisuuden lisäämiseksi, mutta korostaa, että se on kuitenkin uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta tukeva ja täydentävä lyhyen ja keskipitkän aikavälin ratkaisu ottaen huomioon, että EU on sitoutunut Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että maakaasulla voi olla merkitystä vain siirtymävaiheessa ja että fossiilisten polttoaineiden tukien asteittainen lopettaminen ja kattava siirtyminen kaasusta uusiutuviin energialähteisiin on välttämätöntä keskipitkällä aikavälillä;

9.  huomauttaa, että kaasun kysyntä EU:ssa on viime vuosina vähentynyt huomattavasti talouskriisin vuoksi mutta myös siksi, että kaasun kysynnässä on tapahtunut rakenteellinen muutos energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien toimintalinjojen onnistuneen täytäntöönpanon ansiosta;

10.  korostaa, että on tehtävä vaikutustenarviointeja sen varmistamiseksi, että uusien nesteytetyn maakaasun kuljetuksen ja varastoinnin infrastruktuurien rakentaminen tuottaa lisäarvoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään nykyisen infrastruktuurin, myös kaasun varastoinnin, entistä tehokkaampaa ja turvallisempaa käyttöä ja tarjoamaan kannustimia sitä varten; korostaa, että on keskitettävä uudet investoinnit alueisiin, joilla on heikot keskinäiset yhteydet, tai kaasun toimitukseen heikoimmassa asemassa oleville jäsenvaltioille; muistuttaa mahdollisuuksista, joita uusiutuvan maakaasun tuotanto anaerobisen mädätyksen avulla tarjoaa, ja toteaa, että etusijalle pitäisi asettaa jätevedestä, maataloudesta ja orgaanisesta jätteestä peräisin oleva tuotanto; korostaa, että uusia kaasuinfrastruktuureihin tehtäviä investointeja koskevat päätökset eivät saisi aiheuttaa lukkiutumista fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön eivätkä hukkainvestointeja;

11.  korostaa, että on tarpeen tiivistää kansallista ja alueellista yhteistyötä nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin monikäyttöisyyden, hyödynnettävyyden ja tehokkuuden parantamiseksi ja liikakapasiteetin välttämiseksi; kehottaa tarkistamaan kysyntäarvioita ja toteaa, että sähkön yhteenliitännät tai uusiutuvien energialähteiden käyttö yhdistettynä energiatehokkuustoimenpiteisiin voivat tuottaa samat tulokset kuin uusien nesteytetyn maakaasun infrastruktuurien toteuttaminen;

12.  muistuttaa, että EU:n on ilmastokriisin vuoksi selvitettävä tapoja vähentää öljyn kulutusta; katsoo, että ennen kuin EU pystyy saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden täysimääräistä käyttöä koskevan tavoitteensa, sen olisi myös pidettävä maakaasua hiilen ja öljyn vaihtoehtona, jonka avulla se voi saavuttaa ilmastotavoitteensa; korostaa, että muilla polttoaineilla ja tekniikoilla voi olla osansa siirryttäessä uusiutuviin energialähteisiin mutta EU:n on tuettava siirtymistä lyhyellä aikavälillä; korostaa kuitenkin, että liiallisesta luottamisesta maakaasuun johtuvat vaarat voidaan ratkaista vain lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä; muistuttaa, että useimmissa tapauksissa maakaasun käytön lisääminen kilpailee uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien kanssa;

13.  korostaa, että etusijalle on asetettava yhteistä etua koskevat hankkeet, joilla täydennetään puuttuvaa infrastruktuuria, jotta energiaeristyneisyys ja riippuvuus yhdestä toimittajasta saadaan loppumaan; korostaa, että tietyt maantieteelliset alueet, kuten Itämeren alue, Iberian niemimaa ja Kaakkois-Eurooppa sekä tietyt saarialueet, ovat ensisijaisia alueita; korostaa, että EU:n rahoitusvälineiden, kuten Euroopan strategisten investointien rahaston, Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan aluekehitysrahaston ja EIP-rahoituksen, käytössä olisi asetettava etusijalle yhteistä etua koskevat hankkeet;

14.  korostaa, että on varmistettava, että geologiset kaasunvarastointitilat arvioidaan avoimessa prosessissa, johon osallistuu paikallisyhteisöjä;

15.  huomauttaa, että jos nykyinen nesteytetyn maakaasun vastaanotto- ja varastointikapasiteetti on vajaakäytössä, olisi asetettava etusijalle rajatylittävät liitäntäinvestoinnit, joiden avulla kapasiteetin käyttöä voidaan parantaa, ja poistettava sääntely- ja verotusesteet ennen kuin tuetaan investointeja uuteen kapasiteettiin naapurijäsenvaltioissa;

16.  kiinnittää huomiota öljypohjaisten ja meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden päästöjen merille, napa-alueille ja arktiselle alueelle aiheuttamiin peruuttamattomiin ympäristövahinkoihin ja korostaa nesteytetyn maakaasun käyttöön siirtymisen tarjoamia mahdollisuuksia vähähiiliseen meriliikenteeseen siirtymiselle ja raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen polttoaineena verrattuna nykyisiin yleisimmin käytössä oleviin polttoaineisiin; korostaa samalla, että nesteytetyn maakaasun käytön laajentaminen rahtiliikenteessä voisi auttaa vähentämään maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä; panee merkille, että kaikkien mahdollisten kasvihuonekaasusäästöjen ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi olisi otettava huomioon koko elinkaari, mukaan lukien tuotantoketjun alkupään metaanivuodot ja erottamisprosessin vaikutukset; tukee tätä koskevia direktiivin 2014/94/EU tavoitteita ja sellaisen yhdenmukaisen sääntely- ja standardointikehyksen perustamista, jolla kannustetaan nesteytetyn maakaasun käyttöön merenkulussa ja raskaassa tieliikenteessä; korostaa laivaston kaluston uusimisen merkitystä, jotta saadaan aikaan energiakäänne kohti nesteytettyä maakaasua ja uusiutuvaa energiaa; kehottaa komissiota asettamaan käyttöön varoja, joilla tuetaan tätä asiaa koskevia eurooppalaisia hankkeita;

17.  kehottaa kehittämään erityisesti Azorien saaristossa merireittejä, jotka voisivat maantieteellisen sijaintinsa ansiosta toimia nesteytetyn maakaasun transatlanttisten reittien tärkeimpänä polttoaineasemana; kehottaa komissiota asettamaan käyttöön varoja, joilla tuetaan tätä asiaa koskevia eurooppalaisia hankkeita;

18.  muistuttaa, että liuskekaasun tuottamisella hydraulisen murtamisen avulla on vakavia vaikutuksia ilmastoon, ympäristöön ja kansanterveyteen erityisesti tiheään asutuilla EU:n alueilla ja että nämä vaikutukset ovat rajat ylittäviä; tähdentää, että on otettava huomioon, että samoja EU:ssa sovellettavia standardeja pitäisi myös soveltaa tuotuun nesteytettyyn maakaasuun; toteaa kuitenkin, että liuskekaasun kaivamista koskevien päätösten teko kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan; korostaa, että tarvitaan murtamistoimia koskevaa yhdenmukaista ja sitovaa EU:n lainsäädäntökehystä;

19.  huomauttaa, että nesteytetyn ja kaasumaisen maakaasun varastoinnin on tapahduttava nykyaikaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti; toteaa, että tämä tarkoittaa muun muassa varastojen yläpuolisen ilman jatkuvaa valvontaa ja maanalaisten varastojen tapauksessa maaperän jatkuvaa valvontaa maanpinnalta syvälle maaperään; toteaa, että näin varmistettaisiin kestävä ja turvallinen varastointi;

20.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan strategioita sellaisten laitosten tukemiseksi, joita voidaan käyttää tulevaisuudessa uusiutuvan maakaasun siirron ja varastoinnin hallinnassa.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Catherine Bearder, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Bas Eickhout, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Andrzej Grzyb, Anneli Jäätteenmäki, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Massimo Paolucci, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Pavel Poc, Michèle Rivasi, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Nils Torvalds, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Mark Demesmaeker, Christofer Fjellner, Monika Flašíková Beňová, Elisabeth Köstinger, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Younous Omarjee, Gabriele Preuß, Christel Schaldemose, Jasenko Selimovic, Bart Staes, Mihai Ţurcanu, Carlos Zorrinho, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Rikke Karlsson, Carolina Punset, Jean-Luc Schaffhauser, Annie Schreijer-Pierik, Jana Žitňanská


LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.9.2016)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

nesteytettyä maakaasua ja kaasun varastointia koskevasta EU:n strategiasta

(2016/2059(INI))

Valmistelija: Cláudia Monteiro de Aguiar

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti komission strategiaan tukea nesteytetyn maakaasun käyttöä vaihtoehtoisena polttoaineena liikenteessä, jossa se korvaa saastuttavampia, perinteisiä polttoaineita mutta ei uusiutuvia energialähteitä, edellyttäen, että se on kestävällä tavalla tuotettua ja sillä edistetään liikenteen hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen saavuttamista; korostaa ympäristöhyötyjä, joita saadaan sekoittamalla liikenteessä käytettävään nesteytettyyn maakaasuun kestävällä tavalla jätteistä ja tähteistä tuotettua nestemäistä biometaania;

2.  painottaa, että unionin nesteytettyä maakaasua koskevan strategian on oltava johdonmukainen joustavaa energiaunionia koskevan puitestrategian kanssa ja että sillä on tuettava energian toimitusvarmuuden lisäämistä, hiilestä vapautumista, talouden pitkän ajanjakson kestävyyttä sekä kohtuullisia ja kilpailukykyisiä energian kuluttajahintoja; painottaa lisäksi, että strategian on sovittava unionin laajempiin ilmastoa ja energiaa koskeviin ensisijaisiin tavoitteisiin ja sen on oltava COP21-sopimuksen mukainen, siten että siinä painotetaan kysynnän vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista sekä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamista vaiheittain;

3.  huomauttaa, että käyttämällä nesteytettyä maakaasua raskaissa hyötyajoneuvoissa ja meri- tai sisävesialuksissa voidaan vähentää erinäisten epäpuhtauksien päästöjä, kuten rikin oksideja, typen oksideja sekä hiukkasia, ja että merenkulussa nesteytetyn maakaasun käyttö auttaa täyttämään EU:n ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön vaatimukset, koska se pienentää merenkulussa käytettävien polttoaineiden rikki- ja typpipitoisuutta päästöjen valvonta-alueilla ja niiden ulkopuolella;

4.  painottaa, että nesteytetyn maakaasun käyttö voi auttaa myös meri- ja maantieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, jos toteutetaan kaikki tehokkaat toimet metaanin karkaamisen minimoimiseksi polttoaineen koko elinkaaren aikana, mukaan lukien tuotanto-, jakelu- ja palamisvaiheissa; kehottaa sen vuoksi riittäviin toimiin metaanin karkaamisen minimoimiseksi nesteytetyn maakaasun koko tuotantoketjussa parhaita saatavilla olevia teknologioita käyttämällä sekä riittävän rahoituksen varmistamiseksi tarvittavalle tutkimus- ja kehittämistoiminnalle;

5.  muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut ottamaan käyttöön vuoteen 2030 ulottuvat sitovat ilmasto- ja energiatavoitteet, joihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähintään 40 prosentin sisäinen vähentämistavoite sekä uusiutuvia energialähteitä koskeva vähintään 30 prosentin ja energiatehokkuutta koskeva 40 prosentin tavoite, jotka on määrä toteuttaa yksittäisten kansallisten tavoitteiden avulla;

6.  ottaa huomioon, että nesteytetyn maakaasun ja erityisesti paineistetun maakaasun käyttö on myös toimiva ja jo käytettävissä oleva ratkaisu julkiseen liikenteeseen ja sen avulla voidaan vähentää ilman saastumista ja melua ja parantaa siten elinoloja erityisesti kaupunkialueilla;

7.  ottaa huomioon, että vaikka nesteytetty maakaasu ja paineistettu maakaasu voivat olla käyttökelpoisia siirtymävaiheen ratkaisuja liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi, niiden pitkäaikaiset hyödyt toteutuvat vain, jos samanaikaisesti edistetään sujuvaa siirtymistä nesteytetyn biokaasun (LBG) ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöön varmistamalla myös LNG- ja LBG-järjestelmien yhteentoimivuus;

8.  painottaa, että tehokas tankkausinfrastruktuuri on ennakkoedellytys nesteytetyn maakaasun merkittävälle käyttöönotolle vaihtoehtoisena polttoaineena liikennealalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan kannustimia tällaisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta paikataan toimituksissa olevat aukot ja luodaan kattava huoltoverkko;

9.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun direktiivin 2014/94/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään 18. marraskuuta 2016 mennessä sekä varmistamaan sen täytäntöönpanon määrätyn ajan sisällä ja huolehtimaan erityisesti nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden perustamisesta ainakin olemassa olevan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon (TEN–T-ydinverkko) alueelle, jotta nesteytettyä maakaasua käyttävät raskaat hyötyajoneuvot voivat liikkua kaikkialla unionissa, sekä meri- ja sisävesisatamiin, jotta nesteytettyä maakaasua käyttävät sisävesi- tai merialukset voivat liikkua kaikkialla TEN–T-ydinverkon alueella; palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden olisi kansallisen politiikkansa puitteissa tiiviissä yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa arvioitava, onko nesteytetyn maakaasun tankkausasemia tarpeen asentaa myös TEN–T-ydinverkon ulkopuolella oleviin satamiin, ja korostaa, että tähän arvioon olisi sisällytettävä yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi; kehottaa myös komissiota arvioimaan, ovatko nykyiset rahoitusvälineet riittäviä nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden rakentamisen tukemiseksi TEN-T-ydinverkon ulkopuolella oleviin satamiin;

10.  kehottaa myös jäsenvaltioita varmistamaan direktiivin 2014/94/EU täytäntöönpanon erityisesti paineistetun maakaasun tankkauspisteiden perustamisen osalta, jotta varmistetaan, että tätä polttoainetta käyttävät ajoneuvot voivat liikkua kaupunkitaajamissa, esikaupunkialueilla ja muilla tiheästi asutuilla alueilla ja ainakin olemassa olevan TEN–T-ydinverkon alueella, jotta varmistetaan, että nämä ajoneuvot voivat liikkua kaikkialla unionissa;

11.  painottaa, että merialuksille, sisävesialuksille ja moottoriajoneuvoille tarkoitetuille nesteytetyn maakaasun tankkauspisteille on määriteltävä yhteiset tekniset eritelmät direktiivin 2014/94/EU mukaisesti; vaatii tiukkoja ja yhdenmukaistettuja turvallisuussääntöjä ja koulutusta nesteytetyn maakaasun varastointiin, tankkaukseen ja aluksella käyttöön kaikkialla unionissa, siten että annetaan myös mahdollisuus samanaikaiseen tankkaukseen ja rahtiliikenteeseen; panee merkille, että tätä työtä olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Euroopan meriturvallisuusviraston (EMSA) kanssa;

12.  painottaa tarvetta varmistaa riittävä tutkimus- ja kehittämisrahoitus paremman teknologian kehittämiseksi merialuksille, sisävesialuksille ja moottoriajoneuvoille, jotta siirtyminen vähähiilisempään laivastoon olisi sujuvaa, sekä miehittämättömien järjestelmien kehittämiseksi nesteytetyn maakaasun tankkauspisteiden asentamiseen; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyllä maakaasulla kulkevien alusten ja moottoriajoneuvojen kehittämiseksi tai perinteisiä polttoaineita käyttävien alusten ja ajoneuvojen käyttökoneistojen muuttamiseksi nesteytetyllä maakaasulla toimiviksi;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kannustimia nesteytetyn maakaasun kuljettamiseksi rautateitse, koska näin sekä pienennetään tieliikenteen kuormitusta että mahdollistetaan kestävän ja vähän saastuttavan polttoaineen ympäristöystävällinen ja turvallinen kuljettaminen;

14.  kehottaa komissiota tarkistamaan puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annettua direktiiviä 2009/33/EY, jotta hankintaviranomaisia ja hankintayksikköjä sekä tiettyjä toimijoita voidaan kannustaa ottamaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen hankinnan yhteydessä entistä paremmin huomioon energia- ja ympäristövaikutukset muun muassa ajoneuvokantojen uudistamisen edistämiseksi suosimalla vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua ja biokaasua;

15.  kehottaa komissiota asettamaan polttoaineiden laatua koskevan direktiivin osalta uuden tavoitteen kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin alentamiselle liikenteen polttoaineiden elinkaaressa erityisesti nesteytetyn maakaasun ja biokaasun käytön edistämiseksi, sillä niiden elinkaaren aikainen hiili-intensiteetti on alhaisempi kuin perinteisillä polttoaineilla;

16.  kehottaa komissiota sidosryhmiä kuultuaan arvioimaan mahdollisuutta asettaa hiilidioksidipäästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille annetun asetuksen (EY) N:o 443/2009 ohella hiilidioksidiekvivalentit hiilivetypäästöille erityisesti kuluttajavalistuksen parantamiseksi;

17.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun maailmanlaajuisen tarjonnan ennustetaan kasvavan lähivuosina nopeasti noin 50 prosentilla, jolloin sen hinta laskee, mikä puolestaan tarjoaa unionille merkittävän tilaisuuden etenkin kaasutoimitusten varmuuden ja häiriönsiedon suhteen;

18.  kehottaa EU:ta toteuttamaan kaasun sisämarkkinat, jotta se lähettäisi oikeat hintasignaalit, jolloin sekä saataisiin nesteytettyä maakaasua sinne, missä sitä tarvitaan, että mahdollistettaisiin tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit;

19.  kehottaa EU:ta tehostamaan toimiaan voidakseen tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa edistää vapaiden, likvidien ja avoimien globaalien markkinoiden luomista nesteytetylle maakaasulle;

20.  korostaa, että nesteytetyn maakaasun saatavuus on mahdollistettava myös rajojen yli ja nesteytetyn kaasun varastoinnin on siksi perustuttava läpinäkyvään, syrjimättömään ja jäsenvaltioiden kesken sovittuun tariffirakenteeseen;

21.  painottaa LNG-infrastruktuurin merkitystä meri- ja sisävesisatamissa multimodaalisuuden lisäämiseksi, koska sitä voivat käyttää meri- ja sisävesialukset sekä kuorma-autot, jotka vastaavat polttoaineen jatkokuljetuksista maitse; kannustaa kansallisia ja alueellisia toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön infrastruktuurin monikäyttöisyyden ja hyödynnettävyyden parantamiseksi;

22.  panee merkille, ettei nesteytetyn maakaasun terminaalien nykyinen sijoitus unionissa ole ihanteellinen; painottaa, että merisatamat toimivat nesteytetyn maakaasun keskuksina ja ovat siksi tärkeitä nesteytetyn maakaasun jakelun optimoinnille unionissa; kehottaa ottamaan käyttöön pitkäaikaisen ja vakaan rahoituskehyksen ja kestäviä rahoitusvaihtoehtoja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR), Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) ja sen liikenne- ja energia-alojen välisten synergiavaikutusten, Merten moottoritiet -ohjelman, Horisontti 2020 -ohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä Euroopan investointipankin kautta;

23.  korostaa, että TEN-E-asetus, yhdessä Verkkojen Eurooppa -välineen kanssa, tarjoaa asianmukaisen toimintapoliittisen kehyksen myös EU:n kaasuinfrastruktuurin tukemiselle, mukaan lukien kuljetukset, LNG-terminaalit ja varastointi, ja helpottaa merkittävästi tarvittavien EU-projektien määrittämistä ja varmistaa niiden toteuttamisen;

24.  kehottaa komissiota määrittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa alueellisesti merkittävät kaasunvarastointilaitokset ja varmistamaan taloudellisen tuen tehokkaimman infrastruktuurin rakentamisen ja käytön edistämiselle tai nykyisen kapasiteetin ripeälle parantamiselle;

25.  katsoo, että maantieteellisen tasapainon periaate olisi otettava huomioon valittaessa uusien LNG-terminaalien tulevia sijoituspaikkoja tai nykyaikaistettaessa nykyisiä LNG-terminaaleja tai lisättäessä niiden kapasiteettia EU:n varoista saatavalla tuella; korostaa, että uusien terminaalien taloudellista kannattavuutta olisi tarkasteltava kokonaisuutena ja valittava kustannustehokkain ratkaisu, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat hyötyä pääsystä kansainvälisille nesteytetyn maakaasun markkinoille joko suoraan tai toisten jäsenvaltioiden kautta;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja nesteytetyn maakaasun jakeluun ja varastointiin unionissa ja erityisesti sen syrjäisimmillä alueilla sekä riittävän rahoituksen saamiseen varmistaen loppukäyttäjille kohtuulliset hinnat; painottaa, että kaikkia olemassa olevia nesteytetyn maakaasun varastointi- ja jakeluvaihtoehtoja on punnittava, etenkin saarialueilla, mukaan lukien virtuaaliset kaasuputket, pienimuotoiset infrastruktuurit tai nesteytettyä maakaasua kuljettavien alusten käyttö, ottaen huomioon mahdolliset muutokset tämän polttoaineen kysynnässä;

27.  korostaa, että strategiaan olisi sisällytettävä myös nesteytetyn maakaasun käyttö vaihtoehtona kaasun jakelu- ja siirtoverkon kehittämiselle alueilla, joilla se ei ole tällä hetkellä kustannustehokasta; huomauttaa, että pienet LNG-käsittelylaitokset voivat tarjota parhaan mahdollisen infrastruktuurin maakaasun käytön lisäämiseen alueilla, joilla investoinnit kaasuverkkoon ovat kannattamattomia, mukaan lukien kaasun käytön lisäämiseen lämmöntuotannossa ja tämän kautta tapahtuvassa matalalta tulevien päästöjen (low-stack emissions) rajoittamisessa;

28.  painottaa, että LNG- tai kaasuinfrastruktuuri-investoinneissa olisi pidettävä huolta siitä, että vältetään lukkiutuminen tiettyyn teknologiaan ja hukkainvestoinnit fossiilisten polttoaineiden infrastruktuuriin; painottaa tarvetta arvioida nesteytetyn maakaasun toimitusvaihtoehtoja, alueellisia vaihtoehtoja ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja ja edistää nykyisten LNG-terminaalien mahdollisimman tehokasta käyttöä rajatylittävästä näkökulmasta; korostaa, että kaasun todelliseen kysyntään vastaavat markkinapohjaiset ratkaisut ja yhteenliitäntöjen lisäkehittäminen ja tehostaminen olisi asetettava etusijalle;

29.  korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä uusia LNG-terminaaleja rakennettaessa ja painottaa, että jäsenvaltioiden, joista on yhteys merelle, olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä sisämaavaltioiden kanssa; korostaa, että tässä yhteydessä länsi-itä- ja pohjois-eteläsuuntaisten käytävien mahdollisimman hyvän käytön ja vastakkaisvirtauskapasiteetin parantamisen ansiosta nesteytettyä maakaasua voitaisiin siirtää maihin, joilla ei ole suoraa pääsyä höyrystämisterminaaleihin;

30.  pyytää komissiota kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden kanssa merenkulkualaa varten yhteisen ”nesteytetyn maakaasun sinisiä käytäviä saarille” koskevan hankkeen, joka käsittäisi kattavan TEN-T-verkon satamat, tarvittavien nesteytetyn maakaasun infrastruktuurien luomiseksi, sekä yhdistämään tämän verkon TEN-T-ydinverkkoon;

31.  kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön jo hyväksytyt keskeiset yhteistä etua koskevat hankkeet, erityisesti ne, joilla varmistetaan Iberian niemimaan ja muun Euroopan kaasumarkkinoiden yhdentäminen;

32.  on tyytyväinen siihen, että merkittävät LNG-hankkeet (esimerkiksi pohjois-eteläsuuntainen kaasukäytävä) määritetään yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi; kehottaa komissiota ottamaan Balkanin maat täysimääräisesti mukaan kaasuputkien ja TEN-E-verkon lisärakentamisen suunnitteluun EU:n energia-alan keskeisen aseman varmistamiseksi alueella;

33.  korostaa toimitusvarmuuden merkitystä Mustanmeren alueen jäsenvaltioissa, joissa on kasvavaa potentiaalia kehittää edelleen LNG-hankkeita maakaasun kuljettamiseksi Kaspianmeren alueelta Eurooppaan;

34.  painottaa, että on tärkeää laajentaa edelleen itäisen Välimeren kaasukäytävän kaasuntoimitusinfrastruktuuria ja tutkia mahdollisuutta kehittää sen kapasiteettia, jotta siitä voitaisiin tehdä Välimeren nesteytetyn maakaasun keskus.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

1.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

38

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Michael Gahler, Karoline Graswander-Hainz, Werner Kuhn, Jozo Radoš, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Urszula Krupa


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

10

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nicolas Bay, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, András Gyürk, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Ernest Maragall, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Michel Reimon, Paul Rübig, Sergei Stanishev, Neoklis Sylikiotis, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Adina-Ioana Vălean, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michał Boni, Soledad Cabezón Ruiz, David Coburn, Eugen Freund, Françoise Grossetête, Massimiliano Salini, Maria Spyraki

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, Andor Deli, Salvatore Domenico Pogliese


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ENF

Barbara Kappel

PPE

Bendt Bendtsen, Michał Boni, Jerzy Buzek, Andor Deli, Christian Ehler, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Janusz Lewandowski, Angelika Niebler, Salvatore Domenico Pogliese, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Maria Spyraki, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Adina-Ioana Vălean, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

S&D

José Blanco López, Soledad Cabezón Ruiz, Eugen Freund, Eva Kaili, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Dan Nica, Miroslav Poche, Sergei Stanishev, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

10

-

ECR

Hans-Olaf Henkel, Evžen Tošenovský

EFDD

Isabella Adinolfi, David Borrelli, David Coburn

ENF

Nicolas Bay, Angelo Ciocca

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga

VERTS/ALE

Ernest Maragall, Michel Reimon

6

0

ALDE

Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Lieve Wierinck

GUE/NGL

Neoklis Sylikiotis

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö