Menettely : 2015/2110(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0284/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0284/2016

Keskustelut :

PV 24/10/2016 - 16
CRE 24/10/2016 - 16

Äänestykset :

PV 25/10/2016 - 7.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0403

MIETINTÖ     
PDF 397kWORD 81k
7.10.2016
PE 571.738v02-00 A8-0284/2016

korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta

(2015/2110(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Laura Ferrara

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta

(2015/2110(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 ja 82–89 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 5, 6, 8, 17, 32, 38, 41 ja 47–50 sekä 52 artiklan,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2015 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät EU:n uudistetusta sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020,

–  ottaa huomioon 25. ja 26. kesäkuuta 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät turvallisuusasioista,

–  ottaa huomioon asiaa koskevat YK:n yleissopimukset, erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen ja korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevat Euroopan neuvoston rikos- ja siviilioikeudelliset yleissopimukset, jotka avattiin allekirjoitettaviksi 27. tammikuuta 1999 ja 4. marraskuuta 1999, sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean päätöslauselmat (98) 7 ja (99) 5, jotka hyväksyttiin 5. toukokuuta 1998 ja 1. toukokuuta 1999 ja joilla perustettiin lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon väärinkäytösten paljastajien suojelusta 30. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen CM/Rec (2014) 7,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan OECD:n yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitettavaksi 17. joulukuuta 1997 Pariisissa, siihen kuuluvat suositukset ja viimeiset maakohtaiset seurantakertomukset,

–  ottaa huomioon tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS korvaamisesta 12. elokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/40/EU,

–  ottaa huomioon rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta Euroopan unionissa 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/42/EU,

–  ottaa huomioon rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU,

–  ottaa huomioon euron ja muiden valuuttojen suojaamisesta rahanväärennykseltä rikosoikeuden keinoin ja neuvoston puitepäätöksen 2000/383/YOS korvaamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/62/EU,

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849,

–  ottaa huomioon ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY,

–  ottaa huomioon varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/847,

–  ottaa huomioon poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 513/2014,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) perustamisesta ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS kumoamisesta ja korvaamisesta 25. lokakuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/2219,

–  ottaa huomioon varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavien jäsenvaltioiden toimistojen yhteistyöstä rikoksen tuottaman hyödyn tai muun rikokseen liittyvän omaisuuden jäljittämisessä ja tunnistamisessa 6. joulukuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/845/YOS,

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta (COM(2012)0712),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/343 eräiden syyttömyysolettamaan liittyvien näkökohtien ja läsnäoloa oikeudenkäynnissä koskevan oikeuden lujittamisesta rikosoikeudellisissa menettelyissä,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta (COM(2013)0534),

–  ottaa huomioon asiassa C-105/14 (Taricco ja muut) annetun unionin tuomioistuimen ratkaisun, jonka mukaan käsite ”petos” sellaisena kuin se määritellään Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklassa kattaa myös alv-tulot;

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) (COM(2013)0535),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terrorismin torjumisesta sekä terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta,

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2014 annetun komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille – EU:n korruptiontorjuntakertomus (COM(2014)0038),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan turvallisuusagendasta (COM(2015)0185),

–  ottaa huomioon Europolin maaliskuussa 2013 tekemän uhkakuva-arvion vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta (SOCTA) ja 30. syyskuuta 2015 tehdyn internetiä hyödyntävää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (IOCTA),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan turvallisuusagendasta(2),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)(3),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun laatiman tutkimuksen siitä, kuinka paljon maksaisi, jos EU ei toimisi järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumiseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A8-0284/2016),

A.  toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus on maailmanlaajuinen uhka ja että se vaatii siksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisiä ja koordinoituja toimia;

B.  toteaa, että vieläkään ei ymmärretä täysin rikollisjärjestöihin kuulumiseen liittyvää monimutkaista ilmiötä ja vaaraa, että ne soluttautuvat jäsenvaltioiden sosiaaliseen, taloudelliseen, liiketoiminnalliseen, poliittiseen ja institutionaaliseen rakenteeseen;

C.  katsoo, että järjestäytyneillä rikollisryhmillä on taipumus ja merkittävä mahdollisuus monipuolistaa toimintaansa sopeutumalla eri alueellisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin ympäristöihin ja hyödyntämällä niiden heikkouksia ja haavoittuvuutta, toimimalla samanaikaisesti eri markkinoilla ja käyttämällä hyväkseen yksittäisten jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien erilaisia säännöksiä oman toimintansa edistämiseksi ja voittojensa maksimoimiseksi;

D.  ottaa huomioon, että rikollisjärjestöt ovat muokanneet omia toimintatapojaan käyttämällä hyväksi ammattihenkilöitä, pankkeja, virkamiehiä ja poliitikkoja, jotka tukevat niiden toimintaa eri tasoilla olematta kuitenkaan rikollisjärjestöjen jäseniä;

E.  toteaa, että rikollisjärjestöt ovat osoittaneet huomattavaa mukautumiskykyä muun muassa käyttäessään uuden teknologian tarjoamia hyötyjä omaksi edukseen;

F.  toteaa, että pelkkään järjestöön kuulumiseen perustuvan pelotevoiman vaarallinen luonne ei ole prioriteetti niin sanottujen kohderikosten (rikokset, joiden tekemistä varten järjestö on olemassa) torjumiseen nähden, ja katsoo, että unionin tasolle on jäänyt lainsäädännöllinen ja toiminnallinen tyhjiö, joka helpottaa järjestäytyneiden rikollisryhmien kansainvälistä toimintaa;

G.  toteaa, että rikollisjärjestöille tyypillisten väkivallan muotojen yleiselle järjestykselle ja yhteiskunnan turvallisuudelle aiheuttamien vaarojen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa aivan yhtä vakavia ongelmia, kun nämä järjestöt soluttautuvat lailliseen talouteen ja lahjovat virkamiehiä ja pääsevät siten toimielinten ja julkishallinnon sisälle;

H.  ottaa huomioon, että rikollisjärjestöjen tekemistä rikoksista peräisin olevia laittomia tuloja kierrätetään laajasti Euroopan laillisessa taloudessa; ottaa huomioon, että kun nämä sijoitetaan uudelleen lailliseen talouteen, elinkeinonharjoittamisen vapaudelle ja kilpailuvapaudelle aiheutetaan vakavien vääristymien vuoksi merkittävää uhkaa;

I.  ottaa huomioon, että rikollisryhmät soluttautuvat politiikkaan ja hallintoon saadakseen valtion taloudellisia resursseja ja että ne vaikuttavat sen toimintaan poliitikkojen, virkamiesten ja yrittäjien ummistaessa silmänsä; ottaa huomioon, että poliittista ja hallinnollista koneistoa painostetaan erityisesti julkisten hankintojen ja urakoiden sekä julkisen rahoituksen, romun ja jätteen hävittämisen sekä kaikenlaisten tavaroiden hankintoja ja palveluiden tarjontaa koskevien suorien sopimuksien aloilla;

J.  ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus tavoittelee ensisijaisesti voittoa; katsoo, että lainvalvontaelimillä on sen vuoksi oltava valmiudet puuttua järjestäytyneen rikollisuuden rahoitukseen, joka on usein kytköksissä korruptioon, petoksiin, väärentämiseen ja salakuljetukseen;

K.  ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen rooli korruption torjunnassa, koska he voivat paljastaa petoksia, jotka muutoin pidetään salassa; katsoo, että väärinkäytösten paljastamista pidetään yhtenä tehokkaimmista tavoista pysäyttää ja estää väärinkäytös tai paljastaa se, jos se on jo tehty;

L.  katsoo, ettei mitään EU:n lainsäädäntöä pitäisi tulkita siten, että väärinkäytösten paljastamista rajoitetaan;

M.  ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu aiheuttavat vakavia uhkia EU:n taloudelle, kun jäsenvaltioiden ja koko EU:n verotulot vähenevät merkittävästi, sekä EU:n rahoitusta saavien julkisten hankkeiden vastuuvelvollisuudelle, kun rikollisjärjestöt toimivat eri aloilla, joista monet ovat viranomaisten valvonnassa;

N.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 ilmoitettiin 1 649 unionin talousarvioon kohdistuvana petoksena pidettävää sekä menoihin että tuloihin liittyvää säännönvastaisuutta, joiden arvo oli yhteensä noin 538,2 miljoonaa euroa; ottaa kuitenkin huomioon, että ei ole olemassa mitään virallista tietoa siitä, miten suuri prosenttiosuus johtuu järjestäytyneestä rikollisuudesta;

Johdanto

1.  muistuttaa järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta 23. lokakuuta 2013 antamaansa päätöslauselmaan sisältyneistä huomautuksista ja suosituksista; muistuttaa erityisesti kehotuksestaan hyväksyä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumista koskeva Euroopan laajuinen toimintasuunnitelma, jolle olisi osoitettava riittävästi rahoitusta ja pätevää henkilöstöä, jotta sillä olisi vaikutusta;

2.  on tyytyväinen Alankomaiden, Slovakian ja Maltan puheenjohtajuuskausia koskevaan neuvoston 18 kuukauden ohjelmaan, jossa asialistan kärjessä on kattava ja yhdennetty lähestymistapa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan; huomauttaa, että petosten, korruption ja rahanpesun torjunnan on oltava yksi unionin toimielinten toimintaa koskevista poliittisista prioriteeteista ja että siksi jäsenvaltioiden välinen poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö on keskeistä;

3.  katsoo, että huomio on keskitettävä tämänhetkisessä tilanteessa erityisiin ensisijaisiin toiminta-aloihin;

Voimassa olevien sääntöjen asianmukainen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanon seuranta ja tehokkuuden arviointi

4.  muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään nykyiset EU:n ja kansainvälisen tason välineet järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumisen alalla ja sovellettava niitä;

5.  pyytää komissiota päättämään mahdollisimman pian näiden välineiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien toimenpiteiden arvioinnin, ilmoittamaan parlamentille täysimääräisesti sen tuloksista ja tarvittaessa käynnistämään rikkomismenettelyjä; pyytää komissiota erityisesti esittämään arviointikertomuksen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta annetun neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS ja ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä;

6.  pyytää jäsenvaltioita saattamaan oikeaoppisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, joka on erittäin tärkeä väline poliisi- ja oikeusyhteistyön vahvistamiseksi Euroopan unionissa;

7.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään;

8.  kehottaa EU:ta liittymään GRECOn jäseneksi; pyytää EU:ta osallistumaan avoimen hallinnon kumppanuuteen, täyttämään YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen mukaiset raportointivelvollisuutensa, sillä EU on sen yksi sopijapuoli, sekä tukemaan YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavaa järjestöä (UNODC) sen antaessa teknistä tukea edellä mainitun yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa komissiota esittämään parlamentille mahdollisimman pian tilannekatsauksen valmisteluista EU:n liittymiseksi GRECOn jäseneksi sekä esittämään siinä myös selvityksen oikeudellisista haasteista ja niiden mahdollisista ratkaisukeinoista;

9.  pitää valitettavana, ettei komissio ole vielä julkistanut toista korruptiontorjuntakertomustaan, jonka sen oli määrä julkaista vuoden 2016 alussa; kehottaa komissiota esittämään kertomuksen mahdollisimman pian; muistuttaa, että korruptiontorjuntakertomuksissa ei pitäisi rajoittua jäsenvaltioiden tilanteiden kuvaamiseen vaan niihin olisi sisällytettävä myös Euroopan unionin toimielimiä käsittelevä osio; kehottaakin komissiota etsimään sopivan tavan valvoa korruptiota EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä;

10.  kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta yhdistää unionin tason eri valvontamekanismit, mukaan lukien yhteistyö- ja seurantamekanismi, EU:n korruptiontorjuntakertomus sekä EU:n oikeusalan tulostaulu, osaksi laajempia oikeusvaltion seurannan puitteita, joita voitaisiin soveltaa kuhunkin 28 jäsenvaltioon sekä EU:n toimielimiin, virastoihin ja elimiin; katsoo tässä yhteydessä, että EU:n toimielinten on näytettävä esimerkkiä mahdollisimman korkean läpinäkyvyyden tason edistämisessä ja varmistettava, että rikoksentekijöitä varten on varoittavia ja tehokkaita seuraamuksia; kehottaa komissiota sääntelemään edunvalvontaa ja määräämään seuraamuksia eturistiriitatapauksissa;

11.  muistuttaa, että järjestäytyneen rikollisuuden tehokas ennaltaehkäisy ja torjunta edellyttävät monialaista lähestymistapaa; korostaa tässä yhteydessä Euroopan unionin rikoksentorjuntaverkoston asemaa ja sitä, että verkostoa on tuettava taloudellisesti;

12.  kehottaa komissiota käynnistämään tutkimuksen kansallisesta lainsäädännöstä, jolla on parhaiten torjuttu järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota, jotta kehitetään tehokas ja ajantasainen eurooppalainen lainsäädäntö; kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen tutkinnallisista menetelmistä, joita jäsenvaltioissa käytetään torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta, sekä kiinnittämään siinä erityistä huomiota tele- ja salakuuntelun, etsintämenettelyiden, siirretyn pidättämisen, siirretyn takavarikoinnin, peitetoiminnan, valvotun kuljetuksen ja valvotun läpilaskun kaltaisten keinojen käyttöön;

13.  pyytää jäsenvaltioita panostamaan enemmän laillisuuden kulttuuriin etenkin kun otetaan huomioon, että ensimmäinen ja tehokkain ennaltaehkäisykeino on unionin kansalaisten uusien sukupolvien kouluttaminen etenkin edistämällä erityisaloitteita kouluissa;

Järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnan prioriteetit ja operatiivinen rakenne

14.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan EU:n tämänhetkisessä poliittisessa syklissä olisi keskityttävä rikollisjärjestöön kuulumisen torjumiseen sen sijaan, että torjutaan vain näiden järjestöjen tekemiä rikoksia; katsoo tarpeelliseksi, että rikollisjärjestön jäsenyyttä pidetään rangaistavana riippumatta siitä, suoritetaanko rikos; muistuttaa, että kyseisen poliittisen syklin prioriteetteihin olisi kuuluttava myös rahanpesun, korruption sekä ihmiskaupan torjunta aidon eurooppalaisen korruptiontorjuntastrategian puitteissa;

15.  pyytää, että prioriteetit määritellään suhteessa EU:n rikostenehkäisy-, talous-, sosiaali-, työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan ja varmistetaan Euroopan parlamentin täysipainoinen osallistuminen;

16.  pyytää perustamaan Europoliin erikoisyksikön torjumaan järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä, jotka toimivat yhtä aikaa eri aloilla; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tämänhetkisessä institutionaalisessa kehyksessä varmoja ja tehokkaita mekanismeja, joilla varmistetaan, että järjestäytynyttä rikollisuutta koskeva tutkintatyö koordinoidaan asianmukaisesti ja että jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten keskinäistä luottamusta edistetään;

Vahvempi oikeudellinen kehys

17.  kehottaa komissiota ehdottamaan nykyisten säännöksien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin perusteella lainsäädäntötoimia, jotta poistetaan mahdolliset puutteet järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjumisessa ja jotta voidaan parantaa rajat ylittävää oikeudellista yhteistyötä; kehottaa komissiota erityisesti

a)  tarkistamaan nykyistä lainsäädäntöä tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten käyttöön ottamiseksi ja yhteisten määritelmien antamiseksi rikoksista, mukaan lukien jäsenyys rikollisjärjestössä, joka voidaan kuvailla rakenteeltaan jäsentyneeksi ryhmäksi, joka on ollut olemassa jonkin aikaa ja joka koostuu useammasta kuin kahdesta henkilöstä, jotka toimivat yhdessä saadakseen laittomin keinoin suoraan tai välillisesti mitä tahansa rahallista ja/tai aineellista hyötyä ja aiheuttavat siten vakavan vaaran Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle;

b)   antamaan tarkistetun ympäristörikosten torjuntaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jotta voidaan vahvistaa laittoman jätteenpolton rikosoikeudellisia seuraamuksia ja jotta uusien pilaavien aineiden laitonta hävittämistä voidaan pitää rikoksena, josta määrätään rikosoikeudellisia seuraamuksia samalla tavalla kuin direktiivissä 2008/99/EY on säädetty;

18.  pyytää komissiota laatimaan rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt; pyytää erityisesti:

a)  mahdollistamaan virkamiehen, petosrikoksen ja korruptiorikoksen yleisten määritelmien horisontaalisen soveltamisen; palauttaa mieliin, että kyseisten termien määritelmiä käsiteltiin PIF-direktiiviä koskevien neuvotteluiden yhteydessä, mutta ainoastaan kyseistä direktiiviä varten; toteaa, että kyseiset neuvottelut eivät tällä hetkellä etene neuvostossa ja vaatii, että niitä jatketaan mahdollisimman pian;

b)  antamaan uuden lainsäädäntöehdotuksen tietyntyyppisestä rikollisjärjestöstä, jonka jäsenet käyttävät hyväkseen järjestön pelotevoimaa ja siitä johtuvaa alistumista ja vaitioloa tehdäkseen rikoksia, hallitakseen tai saadakseen välittömään tai välilliseen määräysvaltaan liiketoimintoja, toimilupia, lupia, julkisia hankintoja tai palveluja koskevia sopimuksia tai saadakseen itselle tai muille laitonta hyötyä tai etua;

c)  antamaan lainsäädäntöehdotuksen erityisen eurooppalaisen ohjelman luomiseksi, jotta voidaan suojella todistajia ja oikeusviranomaisten kanssa yhteistyössä toimivia, rikollisjärjestöjä ja edellä b kohdassa tarkoitettuja järjestöjä paljastavia henkilöitä;

d)  antamaan lainsäädäntöehdotuksen, jossa määritetään ja otetaan käyttöön yhteiset säännöt väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; kehottaa antamaan tällaisen ehdotuksen ennen vuoden 2017 loppua;

e)  käynnistämään muita lainsäädäntöaloitteita epäiltyjen tai syytettyjen henkilöiden oikeuksien vahvistamiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä muun muassa esitutkintavankeuden aikana, jotta voidaan varmistaa oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, joka on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja unionin perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus;

f)  antamaan erityistä lainsäädäntöä, jolla torjutaan radioaktiivisten aineiden ja vaarallisten jätteiden vientiä sekä eläin- ja kasvilajien laitonta kauppaa ottaen huomioon, että ympäristönsuojeluyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen mukaan metsiin ja luonnonvaraisiin kasveihin ja eläimiin liittyvät rikokset sekä radioaktiivisten aineiden ja vaarallisten jätteiden laiton kauppa ja vienti kolmansiin maihin ovat tiiviisti sidoksissa järjestäytyneen rikollisuuden rahoittamiseen;

Tehokkaampi poliisi- ja oikeusyhteistyö EU:n tasolla

19.  toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu ovat tavallisesti rajatylittäviä ilmiöitä, joiden torjumiseen tarvitaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välistä ja kansallisten viranomaisten ja EU:n asiaankuuluvien virastojen välistä tiivistä yhteistyötä;

20.  katsoo, että kansallisten viranomaisten välillä suoritettavan tietojen vaihtamisen kautta tapahtuva poliisi- ja oikeusyhteistyö on erittäin tärkeää korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tehokasta torjuntaa varten;

21.  kehottaa komissiota käynnistämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa eurooppalaista yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnan alalla sekä tehostaa valistusta näistä ilmiöistä aiheutuvista inhimillisistä, sosiaalisista ja taloudellisista menetyksistä;

22.  pitää valitettavana, että rajat ylittävässä poliisi- ja oikeusyhteistyössä menettelyt ovat usein liian pitkiä ja byrokraattisia, mikä heikentää yhteistyön tehokkuutta ja haittaa järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjunnan vaikuttavuutta EU:n tasolla; pyytää jäsenvaltioita vahvistamaan, tehostamaan ja lisäämään rajat ylittävää poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden välistä ja Europolin ja Eurojustin kautta tapahtuvaa tiedonvaihtoa ja varmistamaan asianmukaisen koulutuksen ja teknisen tuen myös CEPOLin ja Euroopan juridisen koulutusverkoston avulla, edistämään todisteiden vastavuoroista hyväksyttävyyttä jäsenvaltioiden välillä sekä varmistamaan, että yhteisiä tutkintaryhmiä käytetään enemmän;

23.  kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan järjestelmällisesti kaikki tarpeellisina ja aiheellisina pidetyt, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä rikoksesta tuomittuja henkilöitä koskevat tiedot olemassa oleviin unionin tietokantoihin ja hyödyntämään ja vaihtamaan niitä sekä pyytämään EU:n erillisvirastoja Europolia ja Eurojustia helpottamaan tätä tietojenvaihtoa; kehottaa tässä yhteydessä virtaviivaistamaan infrastruktuuria viestinnän suojauksen takaamiseksi sekä käyttämään kaikkia olemassa olevia Europolin välineitä tehokkaasti Euroopan tietosuojalainsäädäntöä täysimääräisesti noudattaen;

24.  korostaa, että on kiireellisesti luotava tehokkaampi EU:n oikeusviranomaisten viestintä- ja tiedonvaihtojärjestelmä, joka korvaa tarvittaessa perinteiset välineet keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa; pyytää komissiota arvioimaan tämän alan lainsäädäntötarvetta ja luomaan asianmukaisen EU:n järjestelmän EU:n oikeusviranomaisten väliseen tietojenvaihtoon;

25.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan järjestelmällisesti kaikkia välttämättömiksi ja asiaankuuluviksi katsottuja matkustajarekisteritietoja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä henkilöistä;

Rikollisjärjestöjen omaisuuden takavarikointi ja sen sosiaalinen uudelleenkäyttö

26.  katsoo, että rikollisjärjestöjen omaisuuden takavarikointia koskevalla EU:n yhteisellä menettelyllä ehkäistäisiin rikollista toimintaa; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta annettu direktiivi 2014/42/EU; kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan sellaisten takavarikkoja ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroinen tunnustaminen, jotka liittyvät kansallisiin varojen suojaustoimiin;

27.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan EU:n toimia, jotka koskevat:

a)  rikoshyödyn jäljittämistä, jäädyttämistä ja takavarikointia muun muassa kriminalisoimalla varojen tai omaisuuden siirtämisen muille niiden jäädyttämisen tai menetetyksi tuomitsemisen kiertämiseksi sekä tällaisen omaisuuden ja tällaisten varojen käyttöoikeuden hyväksymisen, tai mahdollistamalla takavarikoimisen myös vaikka lopullista tuomiota ei olekaan langetettu;

b)  jäädytetyn ja takavarikoidun omaisuuden hallinnoinnin ja sosiaalisen uudelleenkäytön edistämistä ja sen edistämistä, että kyseistä omaisuutta käytetään korvausten suorittamiseen uhrien perheille sekä koronkiskonnasta ja laittomasta liiketoiminnasta kärsineille yritysten omistajille;

c)  hallinto-, poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön kehittämistä rikollisten varojen jäljittämiseksi ja niiden takavarikoimiseksi kaikkialla unionissa sekä kansallisten varallisuuden takaisinhankinnasta vastaavien toimistojen (joille olisi myönnettävä asianmukaiset resurssit) parantamista;

28.  kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tällä alalla yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen jakamista olemassa olevilla tapaamisfoorumeilla, muiden muassa petostentorjunnan koordinoinnin neuvoa-antavassa komiteassa (COCOLAF);

Toimet, joilla estetään järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption soluttautumista lailliseen talouteen

29.  muistuttaa, että korruptio helpottaa järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisuuksia soluttautua lailliseen talouteen varsinkin julkisten hankintojen tarjouskilpailujen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta;

30.  pyytää ottamaan käyttöön koko EU:ssa kokonaisvaltaisen sähköisten hankintamenettelyjen järjestelmän, jotta voidaan vähentää korruption riskiä julkisissa hankinnoissa;

31.  pyytää jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä ottamaan käyttöön julkisten hankintojen seurantavälineitä, laatimaan mustia listoja yrityksistä, joilla on toteen näytettyjä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja/tai jotka ovat osallistuneet korruptiokäytäntöihin, sekä katkaisemaan tällaisilta yrityksiltä kaikki taloudelliset suhteet julkisen vallan kanssa ja mahdollisuudet hyödyntää EU:n varoja; kehottaa jäsenvaltioita luomaan kansallisella tasolla rikollisjärjestöjen jäljittämiseen tarvittavia erityisrakenteita sekä sulkemaan julkisista tarjouskilpailuista pois korruptioon ja rahanpesuun sotkeutuneet toimijat; korostaa, että mustalle listalle joutuminen voi pelottaa yrityksiä ryhtymästä korruptioon ja tarjoaa niille hyvän kannusteen parantaa ja vahvistaa sisäisiä menettelyjään, jotka tähtäävät rehellisyyteen; pyytää jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yritysten järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen todistuksen ja vaihtamaan siihen liittyviä tietoja automaattisesti EU:n tasolla;

32.  muistuttaa, että 21 jäsenvaltiota ei ole vielä saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöään julkisia hankintoja koskevaa direktiivipakettia; toteaa, että julkisia hankintoja koskevat säännöt ovat erittäin tärkeitä läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden takaamiseksi tällä korruptiolle altteimpiin kuuluvalla alalla;

33.  muistuttaa, että on taattava läpinäkyvät, valvottavissa olevat kirjanpitosäännöt keskushallinnon lisäksi myös alueellisella ja paikallisella tasolla kaikissa jäsenvaltioissa;

34.  on huolestunut rahanpesua harjoittavien rikollisten yritysten toistuvasta käytännöstä esittää alihintaisia tarjouksia suuria hankkeita koskeviin tarjouskilpailuihin; kehottaa komissiota vaatimaan ehdotusten taloudellista arviointia niiltä yrityksiltä, joiden kanssa on tehty hankinta- ja alihankintasopimuksia;

35.  toteaa, että rahanpesu monimutkaisten yritysrakenteiden kautta ja niiden integrointi lailliseen taloudelliseen toimintaan voivat muodostaa uhan valtion yleiselle järjestykselle; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä ilman, että pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutetaan kohtuutonta taakkaa, jotta lisätään rahaliikenteen avoimuutta ja parannetaan liiketoimien jäljittämistä luonnollisiin henkilöihin, jotta saadaan selville rikollisten ja terroristien rahoitusmuodot (periaate siitä, että rahoja seuraamalla pääsee rikoksen jäljille); kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tehdään vaikeammaksi sellaisten toisiinsa liittyvien yritysten monimutkaisten ja tiiviiden rakenteiden muodostaminen, jotka eivät ole yleensä avoimia ja joita siksi voidaan käyttää väärin rikollisen tai terroritoiminnan tai muiden vakavien rikosten rahoittamiseen;

36.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita vaatimaan toimeksisaajia ilmoittamaan täydellisen yhtiörakenteensa ja edunsaajaomistajansa ennen kuin niille myönnetään mitään sopimusta, jotta vältetään tuen antaminen aggressiivista verosuunnittelua, veropetoksia ja veronkiertoa sekä korruptiota harjoittaville yrityksille;

37.  panee merkille, että kiinteistöjen osto EU:n jäsenvaltioissa on tapa häivyttää rikollisesta toiminnasta saatu tuotto, jolloin rikolliset salaavat todelliset omistajuutensa ulkomaisten pöytälaatikkoyhtiöiden välityksellä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikkiin ulkomaisiin yhtiöihin, jotka aikovat hankkia kiinteistön niiden alueella, sovelletaan samoja avoimuusvaatimuksia, joita edellytetään niiden lainkäyttöalueen yrityksiltä;

38.  muistuttaa, että talouskriisi lisäsi eurooppalaisiin hallituksiin kohdistuvia paineita; toteaa, että nykyisten taloudellisten haasteiden vuoksi on taattava paremmin julkisten menojen eheys ja läpinäkyvyys;

39.  vaatii jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin läpinäkyvyyden takaamiseksi toimilupien myöntämiseen ja rakennuslupiin liittyvissä päätöksissä alueellisella ja paikallisella tasolla;

40.  toteaa, että jäsenvaltioilla ja komissiolla on oikeudellinen velvollisuus torjua petoksia SEUT-sopimuksen 325 artiklan mukaisesti, ja pitää myönteisenä petosten torjuntaa koskevien lausekkeiden sisällyttämistä lainsäädäntöehdotuksiin, joilla on taloudellisia vaikutuksia;

41.  ilmaisee huolensa arvonlisäveroon liittyvien petosten, erityisesti niin kutsuttujen karusellipetosten, lisääntymisestä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisciin sen kaikissa toimintaympäristöissä, jotta voidaan helpottaa tietojenvaihtoa tämän tyyppisten petosten torjumiseksi;

42.  pyytää jäsenvaltioita hyväksymään erityislainsäädäntöä ja toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla torjutaan sellaisten ammattihenkilöiden, pankkien, virkamiesten ja eri tasoilla toimivien poliitikkojen toimintaa, jotka tukevat rikollisjärjestöjä toiminnan eri tasoilla olematta kuitenkaan niiden jäseniä; tältä osin

a)  suosittelee, että jäsenvaltiot ja unionin toimielimet kannustavat soveltamaan virkamiesten tehtäväkiertojärjestelmää, jotta korruptio ja järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen vältetään;

b)  kehottaa laatimaan sitovia sääntöjä, joiden mukaan henkilöt, jotka on tuomittu osallisuudesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun, korruptioon tai muihin vakaviin rikoksiin, rikoksista julkishallintoa kohtaan, osallistumisesta rikoksiin tai korruptiosta, eivät voi asettua ehdolle vaaleissa tai työskennellä julkishallinnossa tai julkishallintoa varten, EU:n toimielimet, virastot ja muut elimet mukaan luettuina;

c)  kehottaa määräämään rikosoikeudellisia seuraamuksia niille johtajille ja pankeille, joiden on todistettu olleen osallisena suurten rahasummien rahanpesussa; kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen, jotta voidaan varmistaa pankkien rahaliikenteen ehdoton avoimuus sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden ja rahastojen (trustit) osalta;

43.  katsoo, että tarvitaan EU:n laajuisia sääntöjä, joilla taataan poliittisten puolueiden kaikkien rahoituslähteiden varmentaminen ja tarkastaminen niiden laillisuuden varmistamiseksi;

44.  pitää keskeisen tärkeänä vahvistaa säännöksiä, joilla pyritään takaamaan rahavirtojen entistä laajempi avoimuus ja jäljitettävyys erityisesti EU:n varojen osalta esimerkiksi ennakkotarkastusten sekä varojen oikean käytön varmistamiseksi suoritettavan lopullisen tarkastuksen avulla; kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan kansalliset ilmoitukset niiden valvontajärjestelmistä; kehottaa komissiota:

a)   korjaamaan maksutoimia, jos jäsenvaltiot käyttävät EU:n varoja sääntöjenvastaisesti,

b)  poistamaan väliaikaisesti EU-rahoituksen instituutioilta ja yrityksiltä, jotka ovat syyllistyneet EU:n varojen väärinkäyttöön,

c)  seuraamaan tiiviisti EU:n varojen käyttöä ja tiedottamaan siitä säännöllisesti Euroopan parlamentille;

45.  katsoo, että komission olisi määrättävä, että EU:n rahoittamien hankkeiden toteutukseen liittyvissä hankintamenettelyissä varmistetaan korkea luotettavuuden taso; muistuttaa, että hankkeiden tuloksien seuranta yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa ja paikallisviranomaisten asettaminen vastuuseen on välttämätöntä, kun määritetään, käytetäänkö EU:n varoja tarkoituksenmukaisesti ja torjutaanko korruptiota;

46.  muistuttaa, että avoimuus on kaikkein tehokkain väline väärinkäytösten ja petosten torjunnassa; pyytää, että komissio parantaisi tätä koskevaa lainsäädäntöä ja vaatisi pakolliseksi kaikkia EU-rahoituksen saajia koskevien tietojen julkaisemisen, alihankintoja koskevat tiedot mukaan luettuina;

47.  pyytää komissiota ryhtymään oikeudellisiin toimiin byrokraattisten hallintomenettelyjen yksinkertaistamiseksi, jotta lisätään avoimuutta ja tehostetaan korruption torjuntaa;

48.  pyytää komissiota seuraamaan suoraan tehtyjen hankintasopimusten prosenttiosuutta jäsenvaltioissa sekä oikeudellisia olosuhteita, joissa kansalliset hallintoelimet hyödyntävät niitä eniten, ja raportoimaan näistä Euroopan parlamentille;

49.  suosittelee, että jäsenvaltiot pyrkivät varmistamaan tehokkaat avoimuus-, seuranta- ja vastuumekanismit EU-varojen käytössä; ottaa huomioon, että EU-varojen myönteiset vaikutukset riippuvat kansallisen ja EU:n tason menettelyistä, joilla varmistetaan avoimuus, tehokas valvonta ja vastuullisuus, ja katsookin, että olisi pohdittava, miten tehdä seurannasta ja arvioinnista jatkuvia eikä ainoastaan jälkikäteen suoritettavia prosesseja; katsoo, että tilintarkastustuomioistuimen roolia tässä asiassa olisi vahvistettava;

50.  katsoo, että olisi otettava käyttöön laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden olisi oltava vertailukelpoisia, jotta voidaan mitata EU-varojen vaikutuksia ja arvioida paremmin, onko niiden avulla saavutettu asetetut tavoitteet, ja katsoo, että määrällisiä tietoja olisi kerättävä järjestelmällisesti ja ne olisi julkaistava;

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

51.  katsoo, että Euroopan syyttäjäviraston (EPPO) olisi oltava keskeinen toimija korruption torjunnassa Euroopan unionissa; pyytää jälleen perustamaan mahdollisimman pian ja mahdollisimman monen jäsenvaltion osallistuessa Euroopan syyttäjänviraston, jonka olisi toimittava tehokkaasti ja joka on kansallisista hallituksista ja EU:n toimielimistä riippumaton sekä suojassa poliittiselta vaikutusvallalta ja painostukselta;

52.  muistuttaa, että on tärkeää määrittää selkeästi vastuualueet ja valtuudet kansallisten syyttäjien ja tulevan Euroopan syyttäjänviraston sekä Eurojustin ja OLAFin välillä, jotta vältetään toimivaltuuksiin liittyvä ristiriita; kehottaa tarjoamaan tulevalle Euroopan syyttäjävirastolle asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit sen tehtävien mukaisesti; katsoo, että Euroopan syyttäjänvirastolla pitäisi olla toimivalta nostaa syyte PIF-direktiivin soveltamisalaan kuuluvista rikoksista, mukaan lukien arvonlisäveropetokset; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita noudattamaan Taricco-tapauksessa (C-105/14) annettua unionin tuomioistuimen ratkaisua ja avaamaan neuvostossa PIF-direktiiviä koskevat neuvottelut mahdollisimman pian;

53.  pitää valitettavana, että neuvostossa meneillään olevissa neuvotteluissa heikennetään peruslähtökohtaa, jonka mukaan EPPOn on oltava riippumaton ja sen toiminnan on oltava vaikuttavaa;

54.  kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan, onko tulevan Euroopan syyttäjänviraston toimeksiantoa tarkistettava siten, että viraston perustamisen jälkeen siihen sisällytetään järjestäytyneen rikollisuuden torjunta;

Erityiset toiminta-alat

Väärentäminen

55.  paheksuu jatkuvasti lisääntyvää tavaroiden, lääkkeiden ja maataloustuotteiden väärentämistä EU:ssa ja toteaa väärentämisen olevan toimintaa, johon osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden hallitsemia jakeluverkostoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet tavaroiden, lääkkeiden ja elintarvikkeiden väärennösten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään systemaattisesti tietoja petos- ja väärennöstapauksista niiden laajuuden ja esiintyvyyden selvittämiseksi sekä vaihtamaan parhaita käytäntöjä näiden ilmiöiden tunnistamiseksi ja torjumiseksi;

56.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan myös muita menettelyjä, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan elintarvikepetoksia, kuten elintarvikepetokseen ja lääkeainepetokseen syyllistymisestä tuomittujen liiketoimijoiden nimien julkaiseminen EU:n rekisterissä;

57.  kehottaa laajentamaan nykyisiä jäljitettävyysjärjestelmiä ja panemaan johdonmukaisesti täytäntöön asetuksessa (EY) N:o 178/2002 tarkoitetun portaattoman jäljitettävyyden siten, että se koskee elintarvikkeita ja rehuja, elintarvikkeiden tuottamiseen käytettäviä eläimiä sekä kaikkia aineita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi elintarvikkeessa tai rehussa tai joiden voidaan olettaa tulevan lisätyiksi niihin;

Huumausaineiden salakuljetus

58.  muistuttaa, että huumekauppa on rikollisryhmille merkittävää liiketoimintaa, jota on torjuttava sekä rankaisemalla että ennaltaehkäisemällä; kehottaa jäsenvaltioita ja asianomaisia toimielimiä torjumaan huumekaupan ja muun rikollisen toiminnan välisiä yhteyksiä ja tämän vaikutusta talouteen ja lailliseen kauppaan, kuten Europol ja EMCDDA totesivat Euroopan huumekauppaa koskevassa raportissa 2016;

59.  muistuttaa, että komission on määrä arvioida EU:n vuosien 2013–2016 huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman toteuttamisessa saavutettu edistys; kehottaa komissiota ehdottamaan sen pohjalta uutta toimintasuunnitelmaa kaudelle 2017–2020;

60.  toteaa, että mietoja huumeita koskevien uusien toimien arviointi on ensisijaisen tärkeää, ja katsoo että rangaistavuuden poistamista tai laillistamista koskevia strategioita olisi harkittava keinoina torjua tehokkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta; pyytää, että EU sisällyttää tämän kysymyksen sekä sisäisiin että ulkoisiin toimiinsa ottamalla mukaan poliittiseen keskusteluun kaikki asiaankuuluvat EU:n erillisvirastot ja kansainväliset organisaatiot sekä kaikkien asianomaisten maiden elimet;

Rahapelaaminen ja urheilutulosten manipulointi

61.  muistuttaa, että rikollisjärjestöt käyttävät usein rahapelaamisen ja sopupelien laillisia ja laittomia verkostoja rahanpesuun; tuomitsee näiden ilmiöiden ympärillä liikkuvat rikolliset intressit ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään voimassa tai antamaan lainsäädäntöä näiden ilmiöiden torjumiseksi ja ehkäisemiseksi tekemällä urheilutapahtumien manipuloinnista rikollista; kehottaa jäsenvaltioita tekemään avoimesti ja tehokkaasti yhteistyötä urheilujärjestöjen kanssa sekä vahvistamaan viestintää ja yhteistyötä Eurojustin ja Europolin kanssa näiden ilmiöiden torjumiseksi;

Veroparatiisit

62.  huomauttaa, että verovilpin ja veron välttelyn vuoksi EU:ssa menetetään vuosittain biljoona euroa; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota verokeitaisiin ja maihin, jotka harjoittavat peiteltyjä ja haitallisia verokäytäntöjä, jotka muodostavat kaikkia EU:n kansalaisia haittaavan valtavan ongelman;

63.  on tyytyväinen siihen, että G20-ryhmässä aikaansaadun kansainvälisen sopimuksen mukaisesti otetaan käyttöön verotuksen avoimuuden lisäämistä koskeva uusi maailmanlaajuinen standardi, jota EU:ssa jo sovelletaan; pyytää, että se otetaan nopeasti käyttöön ja että veropetoksia ja veronkiertoa kansainvälisellä tasolla valvotaan tehokkaasti; panee tyytyväisenä merkille, että komissio allekirjoitti helmikuussa 2016 sopimukset verotietojen vaihdosta muun muassa Andorran ja Monacon kanssa ja että komissio oli jo vuonna 2015 allekirjoittanut vastaavat sopimukset Sveitsin, Liechtensteinin ja San Marinon kanssa;

64.  muistuttaa EU:n vastuusta torjua sellaisia verosääntöjä, jotka edistävät kansainvälisten yhtiöiden ja yksityishenkilöiden verojen välttelyä, ja auttaa kolmansia maita kotiuttamaan laittomia varoja sekä asettaa laittomien tekojen tekijät syytteeseen; korostaa, että EU:n on edistettävä verokeitaiden, pankkisalaisuuden ja rahanpesun torjuntaa, liiallisen salassapitovelvollisuuden poistamista sekä monikansallisten yritysten maakohtaisen raportoinnin ja yritysten tosiasiallisten edunsaajien julkisten rekistereiden käyttöönottoa ensisijaisena tavoitteena kaikilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla; muistuttaa, että veroparatiisit sopivat erityisen hyvin rikollisen toiminnan tuottaman hyödyn keräämiseen ja pesemiseen ja painottaakin tarvetta soveltaa koordinoitua lähestymistapaa EU:n tasolla;

65.  kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta korruption mahdollistamisen vakavista seurauksista, harkitsemaan kattavaa toimintasuunnitelmaa, jolla ehkäistään varainsiirrot niihin unionin ulkopuolisiin maihin, jotka suojelevat korruptoituneiden henkilöiden anonymiteettiä, ja harkitsemaan uudelleen taloudellisia ja diplomaattisia suhteitaan kyseisiin maihin;

Ympäristörikollisuus

66.  ilmaisee huolensa ympäristöön liittyvän laittoman toiminnan lisääntymisestä, jolla on yhteys järjestäytyneeseen mafian kaltaiseen rikolliseen toimintaan, kuten laittomaan jätteiden, myös myrkyllisten jätteiden, kuljetukseen tai käsittelyyn sekä luonnonympäristön tuhoutumiseen, tai joka johtuu tällaisesta toiminnasta; palauttaa mieliin suosituksensa laatia yhteinen toimintasuunnitelma tällaisten rikollisuuden muotojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; toteaa, että on valvottava voimassa olevien luonnon- ja ympäristönsuojelua koskevien sääntöjen noudattamista esimerkiksi toteuttamalla niitä toimeksisaajia ja alihankkijoita koskevia rikosten torjumiseen tähtääviä tarkastuksia, jotka ovat saaneet EU:n talousarviosta rahoitettuja suuria infrastruktuurihankkeita koskevia hankintasopimuksia;

67.  kehottaa komissiota valvomaan ja arvioimaan ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan, että jäsenvaltiot rankaisevat tehokkailla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla rikosoikeudellisilla seuraamuksilla millaisesta tahansa lainvastaisesta käyttäytymisestä, jolla on kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen tai ympäristöön; kehottaa Euroopan unionin verkkoa ympäristölainsäädännön voimaansaattamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi (IMPEL) tiedottamaan säännöllisesti Euroopan parlamentille jäsenvaltioiden toimista direktiivin 2008/99/EY täytäntöönpanemiseksi;

68.  muistuttaa, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää maansiirtoon erikoistuneita rakennusyhtiöitä rahanpesuun ja ympäristön pilaantumista aiheuttavien myrkyllisten aineiden laittomaan hävittämiseen; kehottaa komissiota toteuttamaan tällaisten käytäntöjen ja rikollisuuden torjumiseksi niitä hankkijoita ja alihankkijoita koskevia tarkastuksia, jotka ovat saaneet EU:n talousarviosta rahoitettuja suuria infrastruktuurihankkeita koskevia hankintasopimuksia;

Kyberrikollisuus

69.  muistuttaa, että kyberrikollisuus on rahanpesussa ja väärentämisessä käytetty keino; toteaa, että se on merkittävä tulonlähde monille rikollisjärjestöille ja että tämän alan EU:n lainsäädäntöä sekä jäsenvaltioiden ja unionin virastojen välistä yhteistyötä on vahvistettava; toteaa huolestuneena, että käyttämällä internetiä laittomiin tarkoituksiin, kuten laittoman huumekaupan ja ihmiskaupan edistämiseen, rikollisjärjestöt ovat voineet laajentaa laitonta kauppaansa;

Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi

70.  palauttaa mieliin, että järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin tiiviimpi lähentyminen ja niiden välinen yhteys sekä rikollisten ja terroristijärjestöjen väliset yhteydet muodostavat yhä suuremman uhkatekijän unionille; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että terrorismin rahoittaminen ja tukeminen järjestäytyneen rikollisuuden välityksellä säädetään rangaistavaksi ja että rikosoikeudellisista menettelyistä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset ottavat täsmällisemmin huomioon järjestäytyneen rikollisuuden, terroristitoiminnan ja terrorismin rahoituksen väliset yhteydet;

71.  korostaa, että järjestäytyneiden rikollisverkostojen harjoittamasta aseiden, öljyn, huumausaineiden, luonnonvaraisten kasvien ja eläinten sekä maahanmuuttajien, savukkeiden ja väärennettyjen tavaroiden ja taideteoksien sekä muiden kulttuuriesineiden laittomasta kaupasta on tullut terroristiryhmille hyvin tuottoisa tapa saada rahoitusta; panee merkille komission esittämän toimintasuunnitelman aseiden ja räjähteiden laittoman kaupan ja käytön torjumiseksi; korostaa, että se on pantava täytäntöön viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ja välttämään aiheuttamasta tarpeetonta hallinnollista taakkaa talouden toimijoille, jotta varmistetaan, etteivät terroristijärjestöt ja rikollisverkostot voi hyötyä minkäänlaisesta tavarakaupasta;

72.  muistuttaa, että osallistuminen rikollisjärjestöjen toimintaan voi olla yhteydessä terrorismirikoksiin; muistuttaa, että Yhdistyneiden kansakuntien huume- ja rikosjärjestön (UNODC) toimiston mukaan huumekaupasta, laittomien ampuma-aseiden viemisestä, kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta ja rahanpesusta on tullut olennainen osa terrorismia; korostaa, että tehokas terrorismin torjunta edellyttää EU:n järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuntaa koskevan lainsäädännön tiukentamista myös, kun otetaan huomioon molemminpuoliseen hyötyyn perustuvat terroristijärjestöjen ja järjestäytyneiden rikollisryhmien väliset yhteydet;

Järjestäytynyt rikollisuus, ihmiskauppa ja ihmisten salakuljetus

73.  on huolestunut ihmissalakuljetuksen lisääntyvästä ammattimaistumisesta ja siihen liittyvästä ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisryhmien taloudellisten voittojen lisääntymisestä Eurooppaan jatkuvasti suuntautuvien pakolaisvirtojen vuoksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi, jotta voidaan estää ihmissalakuljetus ja minimoida ihmiskauppaa harjoittavien verkostojen vaikutus;

74.  muistuttaa, että ihmiskaupan osalta Euroopan unionilla on käytettävissään erityinen oikeudellinen ja poliittinen kehys, jonka avulla yhteistyötä voidaan tehostaa ja tehdä ihmiskaupan torjunnasta Europolin ja Eurojustin kaltaisten elinten ja erillisvirastojen ensisijainen tavoite; suhtautuu myönteisesti ihmiskaupan torjunnassa saavutettua edistystä koskevan ensimmäisen raportin päätelmiin; kehottaa komissiota laatimaan tämän pohjalta mahdollisimman nopeasti strategian vuoden 2016 jälkeiselle ajalle;

75.  tuomitsee rikollisjärjestöjen soluttautumisen elimiin, jotka vastaavat maahanmuuttajien vastaanottoon tarkoitettujen varojen hallinnasta, ja vaatii erityisiä toimia uhrien alkuperä-, kauttakulku- ja määrämaissa sijaitsevien monitahoisten rikollisryhmittymien verkostojen hallitseman ihmisten salakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi;

76.  painottaa kiireellistä tarvetta puuttua maahanmuuttajatyövoiman vakavaan hyväksikäyttöön unionissa; toteaa, että salakuljetuksen perimmäisiä syitä ovat myös laillisten maahanmuuttokanavien puuttuminen ja oikeuskeinojen käytön tiellä olevat esteet; panee merkille, että työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista annettuun direktiiviin sisältyy tärkeitä säännöksiä, joilla puututaan laittomasti maassa oleskelevien kolmannen maan kansalaisten työvoiman hyväksikäyttöön, mutta myös, että tällaiset säännökset ovat riippuvaisia oikeudenmukaisten, tehokkaiden ja helposti käytettävissä olevien valitusmenetelmien olemassaolosta kansallisella tasolla ja että tällainen täytäntöönpano on hyvin vähäistä;

Ulkoinen ulottuvuus

77.  kehottaa EU:ta tukemaan edelleen julkishallinnon lujittamista ja asianmukaisen korruptionvastaisen lainsäädäntökehyksen hyväksymistä kaikissa maissa ja erityisesti selkkauksista toipuvissa ja siirtymävaiheessa olevissa maissa, joissa valtion laitokset ovat heikkoja; vaatii, että kehitysmaiden alueellisia ja erikoistuneita poliisi- ja oikeudellisia verkostoja vahvistetaan sellaisten parametrien mukaisesti, joilla varmistetaan asiaankuuluvien tietosuojaa ja yksityisyydensuojaa koskevia standardien noudattaminen, ja pitää tarpeellisena jakaa Europolin, Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston parhaita käytänteitä ja taitotietoa; korostaa, että on tarpeen parantaa sääntelyä ja lainvalvontaa sekä edistää väärinkäytösten paljastajien suojelua, jotta rikoksentekijät voidaan saattaa vastuuseen rikoksistaan, ja että EU:n sisälle ja ulkopuolelle olisi perustettava asianmukainen väärinkäytösten paljastajia suojaava järjestelmä; korostaa erityisesti, että on luotava suora raportointimekanismi niitä EU:n tukea vastaanottavien maiden kansalaisia varten, jotka tuovat esiin väärinkäytöksiä EU:n rahoittamissa tukiohjelmissa;

78.  panee huolestuneena merkille, että merkittävimmät korruption ja laittomien rahavirtojen torjuntaan tähtäävät kansainväliset yleissopimukset ja aloitteet eivät tuota täytäntöönpanovaiheessa konkreettisia tuloksia; muistuttaa, että ulkopoliittisen korruptionvastaisen strategian kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta korruptiota ja talousrikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti; kehottaa EU:ta edistämään ulkoisten toimiensa painopistealueena kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja kaikkien muiden asiaa koskevien kansainvälisten välineiden, joilla pyritään torjumaan korruptiota ja rahanpesua, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa;

79.  kehottaa komissiota varmistamaan jatkuvan seurannan avulla, että EU:n tuella ei välittömästi tai välillisesti edistetä korruptiota; katsoo, että kehitysapu olisi sovitettava paremmin isäntämaan vastaanottokykyyn ja sen yleisiin kehitystarpeisiin, jotta voidaan välttää tukivarojen huomattava tuhlaus ja korruptio; kehottaa EU:ta puuttumaan korruptioon suoraan ohjelmasuunnittelun ja maakohtaisten strategia-asiakirjojen avulla sekä yhdistämään budjettituen selkeisiin korruptionvastaisiin tavoitteisiin; korostaa tältä osin tarvetta luoda vankat mekanismit, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista; kehottaa komissiota luomaan kehitysmaiden korruptioon liittyvää riskienhallintaa koskevan vahvan, kokonaisvaltaisen ja kattavan strategian, jonka avulla estetään kehitysavun käyttö korruptioon, ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vuonna 2013 annetun petostentorjuntastrategian erityisesti kaikenmuotoisen EU-tuen, Euroopan kehitysrahasto ja erityisrahastot mukaan lukien, täytäntöönpanossa ja delegoitaessa kehityshankkeita kolmansille osapuolille; toteaa huolestuneena, että AKT-maiden korruptiota koskeva EU:n lähestymistapa tarjoaa vähän strategista ohjausta näissä maissa korruption ehkäisemiseen ja valvomiseen luotujen järjestelmien vahvistamiselle; katsoo, että on koordinoitava paremmin Euroopan ulkosuhdehallinnon ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston työtä, joka liittyy niiden tehokasta korruption torjuntaa kehitysmaissa koskevaan lähestymistapaan;

80.  muistuttaa, että EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen on oltava johdonmukaisia, ja korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on nivottava kehitys- ja turvallisuusstrategioihin keinona palauttaa vakaus kehitysmaihin;

81.  painottaa, että ratkaisu nälkää ja köyhyyttä aiheuttavan rikollisen toiminnan torjumiseen on se, että kunnioitetaan ihmisten ja hallitusten oikeutta päättää omista talous-, elintarvike- ja maatalousjärjestelmistään; kehottaa kansainvälistä yhteisöä torjumaan aktiivisesti taloudellista keinottelua elintarvikkeilla, esimerkiksi alhaisin hinnoin tehtyjä ostoja laajoilta maatalousalueilta ja suurten monikansallisten maatalousyritysten maananastusta, ottaen huomioon pieniin tuottajiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset;

82.  kehottaa kehitysmaita lisäämään osana niiden korruptionvastaista ohjelmaa resurssisopimusten, yritysten tilinpäätösten ja tilintarkastusten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä verotulojen perintää ja kohdentamista;

83.  kehottaa EU:ta vahvistamaan tukeaan, jotta luonnonvaroiltaan rikkaat maat soveltaisivat kaivannaisteollisuuden avoimuutta ajavan hankkeen (EITI) periaatteita suuremmasta avoimuudesta ja vastuullisuudesta öljy-, kaasu- ja kaivosaloilla; kehottaa painavasti luomaan toimivan oikeuskehyksen, jonka avulla tuetaan EITI-aloitteen asianmukaista soveltamista yrityksissä, joiden toiminta liittyy öljy-, kaasu- ja kaivosalan toimitusketjuihin;

84.  kehottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa seuraamaan suosituksia, joita on esitetty sen korruption torjuntaa koskevissa päätöslauselmissa; pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa arvioimaan – edellä esitetyt suositukset huomioon ottaen – kahden vuoden kuluessa komission tällä alalla toteuttamia lainsäädännöllisiä toimia;

85.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0173.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0269.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0444.


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.4.2016)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta

(2015/2110(INI))

Valmistelija: Ignazio Corrao

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että järjestäytyneellä rikollisuudella on valtioiden rajat ylittävä ulottuvuus ja se kattaa monenlaista rikollista toimintaa, kuten huumausainekauppaa, maahanmuuttajien salakuljetusta, rahanpesua sekä väärennettyjen tavaroiden, tuliaseiden, luonnonvaraisten eläinten ja kulttuuriomaisuuden kauppaa; pitää valitettavana, että korruption ja rahanpesun osuus on viisi prosenttia koko maailman vuosittaisesta BKT:stä ja että kehitysmaissa arvioidaan laittomiin rahavirtoihin ja korruptioon menetettävän maiden saamaan viralliseen kehitysapuun nähden kymmenkertainen määrä varoja; kehottaa EU:ta auttamaan kehitysmaita ja köyhtyneitä maita asettamaan korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaiset toimet etusijalle ja luomaan vahvoja paikallisia ja kansallisia järjestelmiä ja instituutioita, jotta ne voivat sisällyttää korruption kitkemisen kehityssuunnitelmiinsa perustamalla riippumattomia ja päteviä sääntely- ja lainvalvontaviranomaisjärjestelmiä ja veroviranomaisia, sekä tukemaan kansalaisjärjestöjä, riippumattomia tiedotusvälineitä ja parlamentteja; korostaa, että tarvitaan kattava kehys, joka edellyttää kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen, valtiollisten toimijoiden, yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan avoimuuteen ja keskinäiseen vastuuvelvollisuuteen perustuvaa aktiivista osallistumista;

2.  muistuttaa, että kestävän kehityksen agenda 2030 -toimintaohjelmassa todetaan, että korruptiota on torjuttava kaikissa sen muodoissa, ja kehotetaan valtioita torjumaan laittomia rahavirtoja, lahjontaa ja korruptiota sekä luomaan tehokkaita, vastuullisia ja avoimia instituutioita; muistuttaa, että arviolta biljoonan dollarin vuosittaiset laittomat rahavirrat ovat suuria esteitä kehitysmaiden omien tulojen käyttämiselle kehitystarkoituksiin ja vievät pois varoja, jotka olisi investoitava kehitysmaihin; muistuttaa, että korruptiosta on välitöntä ja välillistä haittaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle, sillä korruptio lisää yksityisen ja julkisen sektorin hankkeiden kustannuksia; toteaa kuitenkin, että korruption kustannuksia ei voida laskea pelkästään taloudelliselta kannalta ja että kyseiset kustannukset ovat yleensä erittäin korkeita varsinkin kehitysmaissa, mikä heikentää kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja demokraattisiin instituutioihin, kuten oikeuslaitokseen ja poliisiin, lisää epätasa-arvoa, joka vaikuttaa suhteettomasti köyhimpiin ja heikoimmassa asemassa oleviin, lisää väkivaltaa ja turvattomuutta ja vähentää kehitysavun tuloksellisuutta;

3.  kehottaa EU:ta osoittamaan vahvaa poliittista tahtoa ja päättäväisyyttä veronkierron ja verovilpin torjunnassa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti; muistuttaa EU:n vastuusta torjua sellaisia verosääntöjä, jotka edistävät kansainvälisten yhtiöiden ja yksityishenkilöiden verojen välttelyä, ja auttaa kolmansia maita kotiuttamaan laittomia varoja sekä asettaa laittomien tekojen tekijät syytteeseen; korostaa, että kaikkien korruption torjuntaa koskevien strategioiden olisi perustuttava avoimuuteen ja että EU:n on edistettävä verokeitaiden, pankkisalaisuuden ja rahanpesun torjuntaa, liiallisen salassapitovelvollisuuden poistamista sekä monikansallisten yritysten maakohtaisen raportoinnin ja yritysten tosiasiallisten edunsaajien julkisten rekistereiden käyttöönottoa ensisijaisena tavoitteena kaikilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla; kehottaa EU:ta tarjoamaan kehitysmaille entistä aktiivisemmin taloudellista ja teknistä apua, jotta ne voivat saavuttaa mainitut tavoitteet, veroasioita koskeva automaattinen tietojenvaihto mukaan lukien, ja täyttää menestyksekkäästi uudet maailmanlaajuiset standardit; kehottaa EU:ta perumaan kaikki taloudelliset ja kaupalliset sopimukset sellaisten valtioiden kanssa, joita vähintään yksi EU:n jäsenvaltio pitää verokeitaina; korostaa, että on tehtävä analyysi jäsenvaltioiden verotusjärjestelmien vaikutuksista kehitysmaihin, jotta voidaan tehokkaasti torjua laittomia rahavirtoja; painottaa, että kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset voivat edesauttaa laittomia rahavirtoja; kehottaa EU:ta varmistamaan verotusoikeuksien oikeudenmukaisen jakamisen neuvotellessaan kehitysmaiden kanssa verotus- ja investointisopimuksista; kehottaa näin ollen EU:ta neuvottelemaan kehitysmaiden kanssa verosopimuksista Yhdistyneiden kansakuntien verokomitean mallisopimuksen pohjalta, sillä kyseinen malli antaa vahvemmat oikeudet lähdeverotukseen;

4.  kehottaa EU:ta tukemaan edelleen julkishallinnon lujittamista ja asianmukaisen korruptionvastaisen lainsäädäntökehyksen hyväksymistä kaikissa maissa ja erityisesti selkkauksista toipuvissa ja siirtymävaiheessa olevissa maissa, joissa valtion laitokset ovat heikkoja; vaatii, että kehitysmaiden alueellisia ja erikoistuneita poliisi- ja oikeudellisia verkostoja vahvistetaan sellaisten parametrien mukaisesti, joilla varmistetaan asiaankuuluvien tietosuojaa ja yksityisyydensuojaa koskevia standardien noudattaminen, ja pitää tarpeellisena jakaa Europolin, Eurojustin ja Euroopan oikeudellisen verkoston parhaita käytänteitä ja taitotietoa; korostaa, että on tarpeen parantaa sääntelyä ja lainvalvontaa sekä edistää väärinkäytösten paljastajien suojelua, jotta rikoksentekijät voidaan saattaa vastuuseen rikoksistaan, ja että EU:n sisälle ja ulkopuolelle olisi perustettava asianmukainen väärinkäytösten paljastajia suojaava järjestelmä; korostaa erityisesti, että on luotava suora raportointimekanismi niitä EU:n tukea vastaanottavien maiden kansalaisia varten, jotka tuovat esiin väärinkäytöksiä EU:n rahoittamissa tukiohjelmissa;

5.  panee huolestuneena merkille, että merkittävimmät korruption ja laittomien rahavirtojen torjuntaan tähtäävät kansainväliset yleissopimukset ja aloitteet eivät tuota täytäntöönpanovaiheessa konkreettisia tuloksia; muistuttaa, että ulkopoliittisen korruptionvastaisen strategian kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta korruptiota ja talousrikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti; kehottaa EU:ta edistämään ulkoisten toimiensa painopistealueena kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja kaikkien muiden asiaa koskevien kansainvälisten välineiden, joilla pyritään torjumaan korruptiota ja rahanpesua, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanoa;

6.  kehottaa komissiota varmistamaan jatkuvan seurannan avulla, että EU:n tuella ei välittömästi tai välillisesti edistetä korruptiota; katsoo, että kehitysapu olisi sovitettava paremmin isäntämaan vastaanottokykyyn ja sen yleisiin kehitystarpeisiin, jotta voidaan välttää tukivarojen huomattava tuhlaus ja korruptio; kehottaa EU:ta puuttumaan korruptioon suoraan ohjelmasuunnittelun ja maakohtaisten strategia-asiakirjojen avulla sekä yhdistämään budjettituen selkeisiin korruptionvastaisiin tavoitteisiin; korostaa tältä osin tarvetta luoda vankat mekanismit, joiden avulla voidaan seurata tavoitteiden toteutumista; kehottaa komissiota luomaan kehitysmaiden korruptioon liittyvää riskienhallintaa koskevan vahvan, kokonaisvaltaisen ja kattavan strategian, jonka avulla estetään kehitysavun käyttö korruptioon, ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vuonna 2013 annetun petostentorjuntastrategian erityisesti kaikenmuotoisen EU-tuen, Euroopan kehitysrahasto ja rahastot mukaan lukien, täytäntöönpanossa ja delegoitaessa kehityshankkeita kolmansille osapuolille; toteaa huolestuneena, että AKT-maiden korruptiota koskeva EU:n lähestymistapa tarjoaa vähän strategista ohjausta näissä maissa korruption ehkäisemiseen ja valvomiseen luotujen järjestelmien vahvistamiselle; katsoo, että on koordinoitava paremmin Euroopan ulkosuhdehallinnon ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston työtä, joka liittyy niiden tehokasta korruption torjuntaa kehitysmaissa koskevaan lähestymistapaan;

7.  on huolestunut eräiden monikansallisten yritysten ja järjestäytyneen rikollisuuden välisistä yhteyksistä kolmansissa maissa, joissa rikotaan aktivistien, yhteiskunnallisten johtajien, ammattijärjestöjen edustajien ja työntekijöiden ihmisoikeuksia; kehottaa EU:ta tutkimaan eurooppalaista pääomaa käyttävien monikansallisten yhtiöiden toimintaa ja parantamaan kyseisten yhtiöiden toiminnan valvontaa ja seurantaa; katsoo, että yrityksiltä olisi edellytettävä toimivaa korruptionvastaista hallintojärjestelmää, johon kuuluisivat asianmukaiset hälytysmekanismit toimitusketjun kaikissa vaiheissa, jotta niiden hankkeet voivat saada EU:n varoja;

8.  muistuttaa, että EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen on oltava johdonmukaisia, ja korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on nivottava kehitys- ja turvallisuusstrategioihin keinona palauttaa vakaus kehitysmaihin;

9.  painottaa, että ratkaisu nälkää ja köyhyyttä aiheuttavan rikollisen toiminnan torjumiseen on se, että kunnioitetaan ihmisten ja hallitusten oikeutta päättää omista talous-, elintarvike- ja maatalousjärjestelmistään; kehottaa kansainvälistä yhteisöä torjumaan aktiivisesti taloudellista keinottelua elintarvikkeilla, esimerkiksi alhaisin hinnoin tehtyjä ostoja laajoilta maatalousalueilta ja suurten monikansallisten maatalousyritysten maananastusta, ottaen huomioon pieniin tuottajiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset;

10.  korostaa tuomioistuimen yleistoimivallan periaatteen merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; torjuu jäsenvaltioiden hallitusten kyseiselle periaatteelle asettamat rajoitukset, jotka haittaavat merkittävästi tuomareiden mahdollisuuksia tutkia oman jäsenvaltionsa ulkopuolella tehtyjä rikoksia; vaatii EU:ta puolustamaan talous- ja ympäristörikosten sisällyttämistä tuomioistuimen yleistoimivallan piiriin;

11.  toteaa, että mietoja huumeita koskevien uusien toimien arviointi on ensisijaisen tärkeää, ja katsoo että rangaistavuuden poistamista tai laillistamista koskevia strategioita olisi harkittava keinoina torjua tehokkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta; pyytää EU:ta sisällyttämään tämän kysymyksen sekä sisäisiin että ulkoisiin toimiinsa ottamalla mukaan poliittiseen keskusteluun kaikki asiaankuuluvat EU:n erillisvirastot ja kansainväliset organisaatiot sekä kaikkien asianomaisten maiden elimet;

12.  toteaa, että kaivannaisteollisuus, liikelaitokset ja infrastruktuurien kehittäminen sekä terveydenhuolto- ja koulutusala ovat erityisen alttiita korruptiolle; muistuttaa erityisesti, että epämääräiset julkiset hankinnat ja toimitusketjut voivat tarjota mahdollisuuksia korruptioon liittyviin laittomiin rahavirtoihin; toteaa näin ollen, että korruptionvastaisilla toimilla olisi myös pyrittävä hankintakäytäntöjen uudistamiseen;

13.  kehottaa kehitysmaita lisäämään osana niiden korruptionvastaista ohjelmaa resurssisopimusten, yritysten tilinpäätösten ja tilintarkastusten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä verotulojen perintää ja kohdentamista;

14.  kehottaa EU:ta vahvistamaan tukeaan, jotta luonnonvaroiltaan rikkaat maat soveltaisivat kaivannaisteollisuuden avoimuutta ajavan hankkeen (EITI) periaatteita suuremmasta avoimuudesta ja vastuullisuudesta öljy-, kaasu- ja kaivosaloilla; kehottaa painavasti luomaan toimivan oikeuskehyksen, jonka avulla tuetaan EITI-aloitteen asianmukaista soveltamista yrityksissä, joiden toiminta liittyy öljy-, kaasu- ja kaivosalan toimitusketjuihin.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Charles Goerens, Heidi Hautala, Maria Heubuch, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Linda McAvan, Maurice Ponga, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Pedro Silva Pereira, Davor Ivo Stier, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marina Albiol Guzmán, Brian Hayes, Paul Rübig, Patrizia Toia

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Amjad Bashir, Tiziana Beghin, Miroslav Poche


TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (22.4.2016)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta

(2015/2110(INI))

Valmistelija: Julia Pitera

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon suosituksen, joka sisältyy sen 23. lokakuuta 2013 antamaan päätöslauselmaan järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi,

    ottaa huomioon 3. helmikuuta 2014 annettuun komission kertomukseen ”EU:n korruptiontorjuntakertomus” (COM(2014)0038) sisältyvät tiedot,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (COM(2012)0363),

A.  ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu lisääntyvät EU:ssa ja muualla maailmassa ja vaikuttavat kielteisesti Euroopan kansalaisten turvallisuuteen ja eurooppalaisten yritysten etuihin, mikä voi heikentää kansalaisten luottamusta demokratiaan ja EU:n toimielimiin;

B.  ottaa huomioon, että järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu aiheuttavat vakavia uhkia EU:n taloudelle, kun jäsenvaltioiden ja koko EU:n verotulot vähenevät merkittävästi, sekä EU:n rahoitusta saavien julkisten hankkeiden vastuuvelvollisuudelle, kun rikollisjärjestöt toimivat eri aloilla, joista monet ovat viranomaisten valvonnassa;

C.  toteaa, että EU:n taloudellisten etujen suojaamisella olisi varmistettava, että talousarvion tuloilla ja menoilla edistetään EU:n prioriteettien ja tavoitteiden saavuttamista ja lisätään kansalaisten luottamusta vakuuttamalla heidät siitä, että heidän rahojaan käytetään täysin EU:n tavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 ilmoitettiin 1 649 kappaletta unionin talousarvioon kohdistuvana petoksena pidettävää sekä menoihin että tuloihin liittyvää säännönvastaisuutta, joiden arvo oli yhteensä noin 538,2 miljoonaa euroa; ottaa kuitenkin huomioon, että ei ole olemassa mitään virallista tietoa siitä, miten suuri prosenttiosuus johtuu järjestäytyneestä rikollisuudesta;

E.  toteaa, että tehostaakseen yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen (yhteisöpetossopimus) kaltaisia nykyisiä toimenpiteitä, joilla torjutaan petoksia, korruptiota, rahanpesua ja muita unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia laittomia toimia, komissio on antanut ehdotuksen kahdesta rikosoikeudellisesta välineestä, yhteisöpetossopimusta koskevasta direktiivistä ja Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevasta asetuksesta, joiden tarkoituksena on varmistaa tehokkaampi tutkinta ja veronmaksajien rahojen parempi suojelu kaikkialla EU:n vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella;

F.  toteaa, että petosten, korruption ja rahanpesun torjunnan sekä rikoksista saadun hyödyn takaisinperinnän unionissa on oltava EU:n toimielinten poliittisen toiminnan ensisijaisia tavoitteita ja siksi poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö jäsenvaltioiden välillä on erittäin tärkeää;

G.  toteaa, että rikollisjärjestöjen kyky mukauttaa toimintansa erilaisiin alueellisiin ja yhteiskunnallisiin toimintaympäristöihin mahdollistaa sen, että ne voivat monipuolistaa toimintaansa ja hankkia huomattavia voittoja huumekaupasta, ihmiskaupasta, jätteiden laittomasta kaupasta ja laittomasta maahanmuutosta sekä soluttautua laillisille markkinoille käyttämällä hyväkseen valkokaulustyöntekijöiden ja korruptoituneiden virkamiesten kanssa tehtävän vilpillisen yhteistyön ”harmaata vyöhykettä”;

H.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien moninaisuus muodostaa haastavan toimintaympäristön järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjunnalle;

1.  toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus, korruptio ja rahanpesu ovat tavallisesti rajatylittäviä ilmiöitä, joiden torjumiseen tarvitaan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten keskinäistä sekä niiden ja EU:n toimielinten välistä tiivistä yhteistyötä sekä kansallisten tietokantojen, EU:n välineiden ja Euroopan laajuisen toimintasuunnitelman tukea;

2.  kehottaa antamaan järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan unionin laajuisen yhteisen määritelmän olennaisena askeleena sen torjunnan tehostamiseksi;

3.  korostaa, että järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjumista koskevalle Euroopan laajuiselle toimintasuunnitelmalle olisi myönnettävä riittävä rahoitus, jotta se voidaan toteuttaa tehokkaasti ilman, että heikennetään toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista;

4.  toteaa, että komissio on ehdottanut monenlaisia toimia näiden rikosten torjumiseksi ja että joitakin toimia on jo käytettävissä (esimerkiksi automaattinen tietojenvaihto ja rahanpesun vastainen direktiivi); kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti jo käytettävissä olevia toimia ja katsoo, että on erittäin tärkeää edistää yhteisiä tutkimusmenetelmiä järjestäytyneen rikollisuuden muotojen vertaamiseksi ja perustaa tätä varten erityisiä kansallisia rakenteita sekä kehittää yhteistyössä Europolin kanssa operatiivinen verkosto tietojenvaihtoa varten;

5.  on huolestunut ihmissalakuljetuksen lisääntyvästä ammattimaistumisesta ja siihen liittyvästä ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisryhmien taloudellisten voittojen lisääntymisestä Eurooppaan jatkuvasti suuntautuvien pakolaisvirtojen vuoksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kansainvälistä yhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi, jotta voidaan estää ihmissalakuljetus ja minimoida ihmiskauppaa harjoittavien verkostojen vaikutus;

6.  toteaa, että Kreikka sai vuonna 2015 noin 655 miljoonaa euroa kansallisista ohjelmista ja pakolaiskriisiä koskevasta hätätukijärjestelmästä; kehottaa komissiota varmistamaan näiden varojen asianmukaisen käytön ja tiedottamaan parlamentille havainnoistaan;

7.  toteaa, että jäsenvaltioilla ja komissiolla on oikeudellinen velvollisuus torjua petoksia SEUT-sopimuksen 325 artiklan mukaisesti, ja pitää myönteisenä petosten torjuntaa koskevien lausekkeiden sisällyttämistä lainsäädäntöehdotuksiin, joilla on taloudellisia vaikutuksia;

8.  ilmaisee huolensa arvonlisäveroon liittyvien petosten, erityisesti niin kutsuttujen karusellipetosten, lisääntymisestä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan Eurofisciin sen kaikissa toimintaympäristöissä, jotta voidaan helpottaa tietojenvaihtoa tämäntyyppisten petosten torjumiseksi;

9.  on tyytyväinen 24. helmikuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon, jossa ehdotetaan alv-järjestelmän uudistamista koskevan toimintasuunnitelman laatimista; kehottaa komissiota sisällyttämään siihen rajatylittävien arvonlisäveropetosten torjuntaa koskevia toimia; muistuttaa, että komission arvion mukaan tällaisista petoksista EU:lle aiheutuvat tappiot ovat arviolta noin 50 miljardia euroa vuodessa;

10.  korostaa tässä yhteydessä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston on pikaisesti päästävä sopimukseen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjuntaa rikosoikeudellisin keinoin koskevasta direktiivistä (yhteisöpetosdirektiivi); toteaa, että tällaisen sopimuksen aikaansaamisen ainoana esteenä on neuvoston kielteinen kanta siihen, että arvonlisävero sisällytettäisiin direktiivin soveltamisalaan; kehottaa neuvostoa harkitsemaan kantaansa uudelleen asiassa Taricco (C-105/14) annetun unionin tuomioistuimen tuomion valossa, sillä tuomio on selvästi parlamentin oikeudellisen kannan mukainen;

11.  panee merkille neuvostossa parhaillaan käytävät keskustelut Euroopan syyttäjänviraston perustamista koskevasta asetusehdotuksesta olennaisena osana toimintasuunnitelmaa; korostaa, että Euroopan syyttäjänvirastolla olisi sen lopullisesta rakenteesta riippumatta oltava laaja toimivalta unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten torjunnassa, jotta yhteisöpetosdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia rikoksia tekevien henkilöiden tutkinta, syytteeseenpano ja oikeuden eteen saattaminen on tehokasta; kehottaa jäsenvaltioita antamaan Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen tarvittavat taloudelliset ja henkilöresurssit;

12.  huomauttaa, että verovilpin ja veron välttelyn vuoksi EU:ssa menetetään vuosittain biljoona euroa; korostaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota verokeitaisiin ja maihin, jotka harjoittavat peiteltyjä ja haitallisia verokäytäntöjä, jotka muodostavat kaikkia EU:n kansalaisia haittaavan valtavan ongelman;

13.  on tyytyväinen siihen, että G20-ryhmässä aikaansaadun kansainvälisen sopimuksen mukaisesti otetaan käyttöön verotuksen avoimuuden lisäämistä koskeva uusi maailmanlaajuinen standardi, jota EU:ssa jo sovelletaan; pyytää, että se otetaan nopeasti käyttöön ja että veropetoksia ja veronkiertoa kansainvälisellä tasolla valvotaan tehokkaasti; panee tyytyväisenä merkille, että komissio allekirjoitti helmikuussa 2016 sopimukset verotietojen vaihdosta muun muassa Andorran ja Monacon kanssa ja että komissio oli jo vuonna 2015 allekirjoittanut vastaavat sopimukset Sveitsin, Liechtensteinin ja San Marinon kanssa;

14.  muistuttaa, että avoimuus on kaikkein tehokkain väline väärinkäytösten ja petosten torjunnassa; pyytää, että komissio parantaisi tätä koskevaa lainsäädäntöä ja vaatisi pakolliseksi kaikkien unionin rahastoista myönnettävien varojen edunsaajia koskevien tietojen julkaisemisen, alihankintoja koskevat tiedot mukaan luettuina;

15.  katsoo, että rikollisryhmien omaisuuden takavarikointia koskevalla EU:n yhteisellä menettelyllä ehkäistään rikollista toimintaa; kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia jakamaan parhaita käytäntöjä olemassa olevilla tämän alan kokoontumisfoorumeilla, muiden muassa petostentorjunnan koordinoinnin neuvoa-antavassa komiteassa (COCOLAF); kehottaa jäsenvaltioita saattamaan nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivin rikoksella saadun omaisuuden menetetyksi tuomitsemisesta sekä edistämään takavarikoitujen varojen uudelleenkäyttöä sosiaalisiin tarkoituksiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja tukemaan menetetyiksi tuomittujen varojen hallinnointia koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoa koskevaa EU:n ohjelmaa, jolla edistetään tällaisten varojen käyttöä sosiaalisiin tarkoituksiin;

16.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hallinto-, poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä rikollisten varojen jäljittämiseksi ja niiden takavarikoimiseksi kaikkialla unionissa sekä kehittämään kansallisia varallisuuden takaisinhankinnasta vastaavia toimistoja, joille olisi myönnettävä asianmukaiset resurssit;

17.  huomauttaa, että rikollisjärjestöt tekevät yhteistyötä muiden tahojen kanssa ja että ne voivat osallistua tiettyyn toimintaan vilpillisessä yhteistyössä sellaisten valkokaulusrikollisten (toisin sanoen liike-elämässä ja pankeissa toimivat henkilöt sekä virkamiehet kaikilla päätöksenteon tasoilla) kanssa, jotka eivät ole rikollisjärjestöjen jäseniä mutta joiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille;

18.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan kansallisella tasolla rikollisjärjestöjen jäljittämiseen tarvittavia erityisrakenteita sekä sulkemaan julkisista tarjouskilpailuista pois korruptioon ja rahanpesuun sotkeutuneet toimijat;

19.  muistuttaa, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää maansiirtoon erikoistuneita rakennusyhtiöitä rahanpesuun ja ympäristön pilaantumista aiheuttavien myrkyllisten aineiden laittomaan hävittämiseen; kehottaa komissiota toteuttamaan tällaisten käytäntöjen ja rikollisuuden torjumiseksi niitä hankkijoita ja alihankkijoita koskevia tarkastuksia, jotka ovat saaneet EU:n talousarviosta rahoitettuja suuria infrastruktuurihankkeita koskevia hankintasopimuksia;

20.  on huolestunut rahanpesua harjoittavien rikollisten yritysten toistuvasta käytännöstä esittää alihintaisia tarjouksia suuria hankkeita koskeviin tarjouskilpailuihin; kehottaa komissiota vaatimaan ehdotusten taloudellista arviointia niiltä yrityksiltä, joiden kanssa on tehty hankinta- ja alihankintasopimuksia;

21.  kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan viipymättä neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin, jotta varmistetaan erityyppisten oikeudellisten muotojen, myös säätiöiden kaltaisten oikeushenkilöiden ja huolto-omaisuuksien (trusts) kaltaisten oikeudellisten järjestelyjen, tasapuoliset toimintaedellytykset;

22.  muistuttaa pankkien keskeisestä roolista rahanpesussa; kehottaa näin ollen komissiota laatimaan ehdotuksen, jotta voidaan varmistaa pankkien rahaliikenteen ehdoton avoimuus sekä luonnollisten henkilöiden että oikeushenkilöiden ja rahastojen (trustit) osalta;

23.  kehottaa perumaan toimiluvan niiltä pankeilta, joiden on todistettu olleen osallisena suurten rahasummien rahanpesussa;

24.  on huolestunut siitä, että vuonna 2014 vierailijaryhmiin liittyvistä kustannuksista 71,15 prosenttia maksettiin käteisellä; viittaa tilintarkastustuomioistuimen tutkimukseen, jossa se totesi, että vierailijaryhmiin liittyvien kustannusten korvausten maksaminen käteisellä on suuri riski; vaatii vierailijaryhmille maksettavien käteismaksujen lopettamista täysin;

25.  kehottaa EU:ta hakemaan jäsenyyttä Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisessa valtioiden ryhmässä (GRECO) ja täyttämään YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen mukaiset raportointivelvollisuutensa, sillä EU on sen yksi sopijapuoli; pyytää komissiota julkaisemaan toisen kertomuksensa korruptiosta EU:ssa mahdollisimman pian ja sisällyttämään siihen myös itse EU:n toimielimiä koskevia tietoja, jotka puuttuivat ensimmäisestä kertomuksesta, tai, jos toista kertomusta ei saada julkaistua lähikuukausina, julkaisemaan erillisen kertomuksen EU:n toimielimistä lisäyksenä ensimmäiseen kertomukseen;

26.  on tyytyväinen siihen, että joulukuussa 2014 parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät neljän vuoden keskustelujen jälkeen sopimuksen EU:n tietosuojauudistuksista, joilla vahvistetaan luonnollisten henkilöiden tietosuojaa ja edistetään EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä;

27.  korostaa, että EU:n toimielimillä on tammikuusta 2014 alkaen ollut velvollisuus ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastajia koskevat sisäiset säännöt, joilla suojellaan väärinkäytösten paljastajia kostotoimenpiteiltä, ja varmistaa siten, että vakavat virheet tai väärinkäytökset EU:n hallinnossa tuodaan esiin; pitää valitettavana, että jotkut toimielimet eivät ole vielä panneet näitä sääntöjä täytäntöön; kannustaa kuitenkin jäsenvaltioita perustamaan väärinkäytösten paljastajia ja valtion todistajia koskevan eurooppalaisen suojeluohjelman;

28.  huomauttaa, että muun muassa Herkules-, Fiscalis- ja Perikles-ohjelmat sekä komission helmikuussa 2013 esittämä ehdotus direktiiviksi EU:n taloudellisten etujen ja euron suojaamiseksi väärentämiseltä on laadittu laittoman, kansainvälisen ja rajatylittävän rikollisen toiminnan torjumiseksi, ja kehottaa järkeistämään ja koordinoimaan niitä nykyistä paremmin;

29.  on huolestunut siitä, että jäsenvaltiot ovat supistaneet tupakan laittoman kaupan torjumiseen tarkoitettujen varojen osuutta; kehottaa komissiota huolehtimaan tupakkateollisuuden kanssa tehtävien uusien sopimusten yhteydessä siitä, että näihin sopimuksiin perustuva jäsenvaltioille tarkoitettu osuus sidotaan niiden talousarvioissa laittomien tupakkatuotteiden salakuljetuksen vastaisiin toimiin;

30.  on tyytyväinen Alankomaiden, Slovakian ja Maltan puheenjohtajuuskausia koskevaan neuvoston 18 kuukauden ohjelmaan, jossa esitetään kattava ja yhdennetty lähestymistapa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan yhtenä prioriteettina yhdessä unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnan kanssa, joka käsittää Euroopan syyttäjänviraston perustamiseen liittyvän työn, tietosuojaan kuuluvat säännökset sekä oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien edistämisen ja turvaamisen;

31.  pitää tärkeänä, että poliitikkojen vastuuvelvollisuutta laajennetaan; kehottaa laatimaan sitovia sääntöjä, joiden mukaan henkilöitä, jotka on tuomittu osallisuudesta järjestäytyneeseen rikollisuuteen, rahanpesuun, korruptioon tai muihin vakaviin rikoksiin tai jotka ovat osallistuneet niihin, ei voida valita Euroopan parlamentin jäseniksi tai ottaa muiden EU:n toimielinten ja elinten palvelukseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.4.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Dennis de Jong, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Verónica Lope Fontagné, Dan Nica, Georgi Pirinski, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Bart Staes, Michael Theurer, Marco Valli, Derek Vaughan, Anders Primdahl Vistisen, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Richard Ashworth, Caterina Chinnici, Cătălin Sorin Ivan, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Marian-Jean Marinescu, Markus Pieper, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georg Mayer


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

3.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

3

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Martina Anderson, Michał Boni, Caterina Chinnici, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Jussi Halla-aho, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Eva Joly, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Claude Moraes, Alessandra Mussolini, Péter Niedermüller, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Branislav Škripek, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Harald Vilimsky, Beatrix von Storch, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laura Agea, Hugues Bayet, Fabio Massimo Castaldo, Anna Maria Corazza Bildt, Dennis de Jong, Marek Jurek, Jean Lambert, Jeroen Lenaers, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Barbara Spinelli, Kazimierz Michał Ujazdowski, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Georges Bach, Arne Lietz, Norbert Lins, Georg Mayer, Georgi Pirinski, Viviane Reding, Mylène Troszczynski


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

48

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Filiz Hyusmenova, Sophia in 't Veld, Angelika Mlinar, Cecilia Wikström

ECR

Monica Macovei

EFDD

Laura Agea, Fabio Massimo Castaldo, Laura Ferrara

ENF

Georg Mayer, Harald Vilimsky

GUE/NGL

Martina Anderson, Cornelia Ernst, Barbara Spinelli, Dennis de Jong

PPE

Georges Bach, Michał Boni, Anna Maria Corazza Bildt, Frank Engel, Kinga Gál, Barbara Kudrycka, Jeroen Lenaers, Norbert Lins, Alessandra Mussolini, Viviane Reding, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Axel Voss, Tomáš Zdechovský

S&D

Hugues Bayet, Caterina Chinnici, Tanja Fajon, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Cécile Kashetu Kyenge, Marju Lauristin, Arne Lietz, Juan Fernando López Aguilar, Andrejs Mamikins, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Georgi Pirinski, Christine Revault D'Allonnes Bonnefoy, Birgit Sippel, Josef Weidenholzer

Verts/ALE

Eva Joly, Jean Lambert, Judith Sargentini, Bodil Valero

3

-

EFDD

Beatrix von Storch, Kristina Winberg

ENF

Mylène Troszczynski

5

0

ECR

Jussi Halla-aho, Marek Jurek, Branislav Škripek, Helga Stevens, Kazimierz Michał Ujazdowski

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö