MIETINTÖ Euroopan puolustusunionista

31.10.2016 - (2016/2052(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Urmas Paet

Menettely : 2016/2052(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0316/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0316/2016

Keskustelut :

PV 21/11/2016 - 15
CRE 21/11/2016 - 15

Äänestykset :

PV 22/11/2016 - 5.8
CRE 22/11/2016 - 5.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0435

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan puolustusunionista

(2016/2052(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen,

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston,

– ottaa huomioon SEU-sopimuksen 42 artiklan 6 kohdan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä,

– ottaa huomioon SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan puolustusalan yhteistyöstä,

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

– ottaa huomioon SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

– ottaa huomioon 18. joulukuuta 2013 sekä 25. ja 26. kesäkuuta 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 ja 18. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta,

– ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:sta muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä – yhteenliitetympi, kiistanalaisempi ja monimutkaisempi maailma[1],

– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n keskinäistä puolustusta ja yhteisvastuuta koskevista lausekkeista: poliittinen ja operatiivinen ulottuvuus[2],

– ottaa huomioon 14. tammikuuta 2009 perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa 2004–2008 antamansa päätöslauselman[3], jonka 89 kohdassa todetaan, että ”perusoikeuksia ei jätetä pois käytöstä kasarmien sisälläkään ja että niitä sovelletaan täysimääräisesti myös univormua käyttäviin kansalaisiin, ja suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat, että myös asevoimissa noudatetaan perusoikeuksia”,

– ottaa huomioon Haagissa 8. huhtikuuta 2016, Luxemburgissa 6. syyskuuta 2015, Riiassa 6. maaliskuuta 2015, Roomassa 7. marraskuuta 2014, Ateenassa 4. huhtikuuta 2014, Vilnassa 6. syyskuuta 2013, Dublinissa 23. maaliskuuta 2013 ja Pafoksessa 10. syyskuuta 2012 pidettyjen yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevien parlamenttien välisten kokousten loppupäätelmät,

– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 2. syyskuuta 2016 Gymnichissä pidetyssä EU:n ulkoministerikokouksessa antaman lausunnon, joissa jälleen viitattiin jäsenvaltioilla olevaan mahdollisuuksien ikkunaan selkeän edistymisen saamiseksi aikaan puolustusalalla,

– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe – A Global Strategy for the European Union’s Foreign and Security Policy),

– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan sekä Euroopan puolustusviraston johtajan 7. heinäkuuta 2014 antaman edistymiskertomuksen Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2013 antamien päätelmien täytäntöönpanosta,

– ottaa huomioon 24. heinäkuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kohti kilpailukykyisempää ja tehokkaampaa puolustus- ja turvallisuusalaa” (COM(2013)0542),

– ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2014 annetun komission kertomuksen ”A new Deal for European Defence”,

– ottaa huomioon 8. toukokuuta 2015 annetun komission kertomuksen puolustusta koskevan komission tiedonannon täytäntöönpanosta,

– ottaa huomioon hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla 13. heinäkuuta 2009 annetun direktiivin 2009/81/EY ja puolustusalaan liittyvien tuotteiden siirroista unionin sisällä annetun direktiivin 2009/43/EY,

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajien sekä Pohjois-Atlantin puolustusliiton pääsihteerin 8. heinäkuuta 2016 antaman yhteisen julkilausuman,

– ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja komission 11. joulukuuta 2013 antaman yhteisen tiedonannon, jonka otsikkona on ”EU:n kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin” (JOIN(2013)0030), ja siihen liittyvät 12. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät,

– ottaa huomioon Italian puolustus- ja ulkoasiainministereiden 10. elokuuta 2016 antaman lausunnon ”puolustusalan Schengenistä”,

– ottaa huomioon Saksan ja Ranskan ulkoasiainministereiden 28. kesäkuuta 2016 antaman lausunnon ”vahvasta Euroopasta epävarmassa maailmassa”,

– ottaa huomioon Ison-Britannian mahdollisen eroamisen EU:sta,

– ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun eurobarometrin (85.1) tulokset,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0316/2016),

A. toteaa, että viime vuosina turvallisuustilanne Euroopassa ja sen ympärillä on heikentynyt huomattavasti ja aiheuttanut työläitä ja ennen kokemattomia haasteita, joita yksikään maa tai organisaatio ei kykene kohtaamaan yksin; toteaa, että terrorismin uhka Euroopassa on suurempi kuin koskaan, samalla kun terrorismi ja jatkuvan väkivallan kierre Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä jatkavat leviämistään; toteaa, että yhteisvastuu ja häiriönsietokyky edellyttävät, että EU esiintyy ja toimii yhtenä rintamana ja järjestelmällisesti ja yhteistyössä liittolaistemme, kumppaneidemme ja kolmansien maiden kanssa; toteaa, että ennaltaehkäisevät toimet, arkaluontoisten turvallisuustietojen vaihtaminen, aseellisten konfliktien lopettaminen, laajamittaisten ihmisoikeusrikkomusten poistaminen, demokratian ja oikeusvaltion levittäminen sekä terrorismin torjunta ovat EU:n ja sen kansalaisten painopisteitä, ja niiden olisi oltava toiminnan kohteita EU:n rajojen sisä- ja ulkopuolella, mukaan luettuna ne armeijan pioneerit, jotka joutuvat ratkomaan hyvin käytännöllisiä, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja kolmannen maailman luonnonkatastrofeihin liittyviä haasteita; toteaa, että Euroopan olisi oltava vahvempi ja nopeampi todellisissa uhkatilanteissa;

B. toteaa, että terrorismi, hybridiuhat, talouden heilahtelut, kyberuhat ja energiatilanteen epävarmuus, järjestäytynyt rikollisuus ja ilmastonmuutos muodostavat pääasiallisia turvallisuusuhkia koko ajan monimutkaistuvassa ja verkottuneemmassa maailmassa, jossa EU:n olisi tehtävä parhaansa ja etsittävä keinoja turvallisuuden takaamiseksi sekä hyvinvoinnin ja demokratian varmistamiseksi; toteaa, että nykyisessä rahoitus- ja turvallisuustilanteessa eurooppalaisilta armeijoilta edellytetään läheisempää yhteistyötä ja sotilashenkilöstön on harjoiteltava ja työskenneltävä yhdessä enemmän ja paremmin; toteaa, että kesäkuussa 2016 julkaistun eurobarometritutkimuksen (85.1) mukaan kaksi kolmannesta EU:n kansalaisista haluaisi nähdä EU:lta laajempaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista osallistumista; toteaa, että EU:n sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja on yhä useammin hämärtynyt; toteaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota konfliktien estämiseen, epävakauden perussyiden selvittämiseen ja ihmisten turvallisuuden varmistamiseen; toteaa, että ilmastonmuutos on vakava uhka maailmanlaajuiselle turvallisuudelle, rauhalle ja vakaudelle, ja se voimistaa uhkia perinteiselle turvallisuudelle vähentämällä esimerkiksi juomaveden ja elintarvikkeiden saatavuutta hauraissa ja kehittyvissä maissa, mikä johtaa taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin jännitteisiin ja pakottaa ihmiset muuttamaan asuinsijoiltaan tai luo poliittisia jännitteitä ja turvallisuusuhkia;

C. toteaa, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on nimennyt unionin turvallisuuden yhdeksi sen viidestä painopisteestä viime kesäkuussa julkaistussa Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa;

D. toteaa, että Lissabonin sopimuksessa jäsenvaltioilta edellytetään asiaankuuluvien valmiuksien luovuttamista YTPP:n siviili- ja sotilastehtäviin ja -operaatioihin; ottaa huomioon että perussopimuksiin kirjatut turvallisuus- ja puolustusvalmiudet ovat kaukana toivotusta tasosta; toteaa, että jäsenvaltioilla on valtuudet rakentaa Euroopan turvallisuus- ja puolustusunioni, jonka ajan myötä olisi johdettava eurooppalaisen armeijan perustamiseen; toteaa, että unionin toimielimillä voi myös olla erittäin merkittävä rooli poliittisten aloitteiden käynnistämisessä; toteaa, että jäsenvaltiot ovat tähän mennessä osoittaneet haluttomuutta Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin rakentamiseen, koska ne pelkäävät sen uhkaavan jäsenvaltioiden kansallista itsemääräämisoikeutta;

E. toteaa, että eurooppalaisen vaihtoehdon hylkääminen puolustus- ja turvallisuusalalla aiheuttaa arviolta 26,4 miljardin euron vuotuiset kustannukset[4] päällekkäisyyksien, ylikapasiteetin ja puolustushankintojen esteiden vuoksi;

F. toteaa, että SEU-sopimuksen 42 artiklassa edellytetään, että unionin yhteisen puolustuspolitiikan rakenteita kehitetään vaiheittain YTPP:n osana, mikä johtaa EU:n yhteiseen puolustukseen Eurooppa-neuvoston yksimielisesti niin halutessa; toteaa, että SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdassa suositellaan myös, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti;

G. toteaa, että SEU-sopimuksen 42 artiklassa määrätään myös turvallisuuselinten luomisesta ja Euroopan valmiuksia ja varustautumista koskevan politiikan määrittelystä; toteaa, että sen mukaan EU:n toimien olisi oltava Nato-yhteensopivia sekä toisiaan täydentäviä ja vahvistavia; toteaa, että unionin yhteisen puolustuspolitiikan olisi vahvistettava Euroopan valmiuksia edistää turvallisuutta omalla alueellaan ja sen ulkopuolella ja lujitettava Nato-kumppanuutta ja transatlanttisia suhteita, jonka myötä myös Naton on mahdollista vahvistua, mikä vastaavasti myös edistää eurooppalaista, transatlanttista ja globaalia turvallisuutta ja puolustusta; toteaa, että Varsovassa vuonna 2016 pidetyn Naton ja EU:n strategista kumppanuutta käsittelevän Naton huippukokouksen yhteisessä julkilausumassa tunnustettiin Naton rooli ja EU:n tuki yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa; toteaa, että Euroopan puolustusunionin olisi varmistettava rauhan ylläpitäminen, konfliktien estäminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti;

H. ottaa huomioon, että EU:n taisteluosastoja ei menettelytapoihin, rahoitukseen ja poliittisiin esteisiin liittyvistä syistä vielä ole käytetty, vaikka tilaisuuksia ja tarvetta on ollutkin ja vaikka taisteluosastot saavuttivat täyden operatiivisen valmiuden vuonna 2007 ja ne suunniteltiin humanitaarisiin, rauhanturvaamiseen ja rauhanpalauttamiseen liittyviin sotilaallisiin tehtäviin; korostaa, että näin on hukattu mahdollisuus vahvistaa EU:n roolia tärkeänä globaalina toimijana vakauden ja rauhan puolesta;

I. toteaa, että Euroopan puolustusviraston perustamista lukuun ottamatta mitään muita EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puuttuvia elementtejä ei ole toistaiseksi suunniteltu, niistä ei ole päätetty eikä niitä ole pantu täytäntöön; toteaa, että Euroopan puolustusviraston organisaatio on uudistettava kokonaan, jotta se voisi kehittää valmiuksiaan täyteen mittaansa ja todistaa, että se tuottaa lisäarvoa, tekee YTPP:stä tehokkaamman ja voi johtaa yhdenmukaistettuihin kansallista puolustusta koskeviin suunnitteluprosesseihin kyseisillä aloilla, jotka ovat merkittäviä YTPP:n sotilasoperaatioiden kannalta SEU-sopimuksen 43 artiklassa mainittujen Petersbergin tehtävien mukaisesti; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan ja sitoutumaan Euroopan puolustusvirastoon tämän päämäärän toteuttamiseksi;

J. toteaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategiassa edellytetään, että EU kannustaa järjestelmällisesti kaikkia valmiuksia koskevan puolustusyhteistyöhön, jotta voidaan vastata ulkoisiin kriiseihin, rakentaa yhdessä kumppaneidemme valmiuksia, taata EU:n turvallisuus ja luoda Eurooppaan vakaa puolustusteollisuus, joka on elintärkeä unionin riippumattoman strategisen päätöksenteko- ja toimintakyvyn kannalta; toteaa, että kaikista toimista on sovittava yksimielisesti neuvostossa ennen niiden täytäntöönpanoa;

K. ottaa huomioon, että vuoden 2015 kesäkuussa pidetty, osittain puolustusasioihin keskittynyt Eurooppa-neuvosto kehotti edistämään aiempaa laajempaa ja järjestelmällisempää eurooppalaista puolustusyhteistyötä keskeisten valmiuksien tuottamiseksi tarvittaessa myös EU:n varoja käyttämällä mutta huomautti, että sotilaalliset valmiudet jäävät niitä käyttävien jäsenvaltioiden hallintaan;

L. toteaa, että 17. marraskuuta 2015 Ranska vetosi SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan ja pyysi saada hallinnoida muiden jäsenvaltioiden tuki- ja avustusosuuksia täysin kahdenvälisesti;

M. toteaa, että unionin tason valkoisella kirjalla turvallisuudesta ja puolustuksesta on tarkoitus lujittaa YTPP:tä entisestään ja parantaa EU:n kykyä toimia turvallisuuden lisääjänä Lissabonin sopimuksen mukaisesti ja sen on määrä toimia hyödyllisenä välineenä tulevan ja tehokkaamman YTPP:n tarkastelussa; toteaa, että YTPP:n tehtävät ja operaatiot sijoittuvat yleensä Afrikan sarven ja Sahelin kaltaisille alueille, jotka altistuvat vakavasti ilmastonmuutoksen kielteisille vaikutuksille, kuten kuivuudelle ja maaperän huonontumiselle;

N. toteaa, että neuvoston puheenjohtajavaltio Alankomaat edisti ajatusta EU:n valkoisesta kirjasta; toteaa, että Visegrad-maat ovat pitäneet ajatusta Euroopan puolustusyhteistyön vahvistamisesta hyvänä; toteaa, että Saksa kehotti perustamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin vuonna 2016 julkaistussa valkoisessa kirjassa Saksan turvallisuuspolitiikasta ja Bundeswehrin tulevaisuudesta;

O. toteaa, että asteittainen puolustusalan integrointi on paras vaihtoehtomme kustannusten kannalta, ja valkoinen kirja voisi olla ainutlaatuinen mahdollisuus lisävaiheiden ehdottamiseksi;

Euroopan puolustusunioni

1. palauttaa mieliin, että pitkän aikavälin turvallisuuden varmistamiseksi Eurooppa tarvitsee poliittista tahtoa ja päättäväisyyttä, joiden tukena on laaja kirjo asiaankuuluvia politiikan välineitä, vahvat ja nykyaikaiset sotilaalliset valmiudet mukaan luettuina; kannustaa Eurooppa-neuvostoa johtamaan Euroopan puolustusunionin vaiheittaista rakentamista ja antamaan taloudellisia lisäresursseja sen täytäntöönpanon varmistamiseksi, jotta puolustusunioni voidaan perustaa EU:n seuraavan monivuotisen poliittisen kehyksen ja rahoituskehyksen kuluessa; muistuttaa, että unionin yhteisen puolustuspolitiikan luominen on Lissabonin sopimuksen mukaisen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja että se kuuluu kansainvälisen oikeuden piiriin ja on itse asiassa välttämätön, jotta EU voisi edistää oikeusvaltiota, rauhaa ja turvallisuutta maailmanlaajuisesti; pitää tältä osin myönteisenä kaikkia jäsenvaltioiden parhaillaan toteuttamia toimia, joilla pyritään integroimaan yhteisiä puolustusponnistelujamme, kun otetaan huomioon myös ne erittäin tärkeät osatekijät, joita sisältyisi turvallisuutta ja puolustusta koskevaan valkoiseen kirjaan;

2. kehottaa EU:n jäsenvaltioita hyödyntämään kaikki Lissabonin sopimuksen mahdollisuudet YTPP:n suhteen, erityisesti SEU-sopimuksen 42 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön tai 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käynnistysrahaston osalta; muistuttaa, että SEU:n 43 artiklan Petersbergin tehtävät ovat suuri joukko kunnianhimoisia sotilaallisia tehtäviä, kuten yhteiset aseistariisuntatehtävät, humanitaariset ja pelastustehtävät, neuvonta ja tuki sotilasasioissa, konfliktien ehkäisy ja rauhan turvaaminen sekä taistelujoukkojen kriisinhallintatehtävät, rauhan palauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen; muistuttaa, että samassa artiklassa todetaan, että kaikilla näillä tehtävillä voidaan edistää terrorismin torjumista, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella; korostaa, että YTPP nykyisessä muodossaan ei anna EU:lle mahdollisuutta kaikkien lueteltujen tehtävien tekemiseen; katsoo, että tarkoituksena olisi oltava työskennellä järjestelmällisesti sen puolesta, että EU voisi täyttää Lissabonin sopimuksen tavoitteet;

3. katsoo, että ollakseen todella voimakas Euroopan puolustusunionin on tarjottava takuita ja valmiuksia jäsenvaltiokohtaisten takuiden ja valmiuksien lisäksi;

4. katsoo, että Euroopan puolustusunioni on käynnistettävä täysin uudistetun YTPP:n pohjalta ja sen on perustuttava vahvan kollektiivisen puolustuksen periaatteeseen, tehokkaaseen rahoitukseen ja täyteen koordinointiin Naton kanssa; katsoo, että koska sisäinen ja ulkoinen turvallisuus integroituvat yhä selvemmin, YTPP:n on välttämättömänä vaiheena kohti Euroopan puolustusunionia siirryttävä pois ulkoisesta kriisinhallinnasta, jotta se voi aidosti huolehtia koko vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen turvallisuudesta ja puolustuksesta sekä antaa unionille mahdollisuuden osallistua kriisien ja konfliktien kaikkiin vaiheisiin kaikilla sen käytössä olevilla välineillä SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

5. painottaa, että puolustusministereille on perustettava neuvoston muodossa kokoontuva elin, joka tarjoaa kestävää poliittista johtajuutta ja koordinointia Euroopan puolustusunionin rakentamiseen; kehottaa Euroopan unionin neuvostoa perustamaan ensimmäisenä askeleena pysyvän kokousmuodon niiden jäsenvaltioiden puolustusministereiden kuulemiselle ja päätöksenteolle, jotka ovat sitoutuneet syvempään puolustusyhteistyöhön;

6. kehottaa komission puheenjohtajaa perustamaan pysyvän puolustusasioiden työryhmän, joka koostuu komission jäsenistä ja jota johtaa komission varapuheenjohtaja /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja varaedustajansa avustamana; pyytää parlamentille pysyviä edustajia tähän ryhmään; tukee komission laajempaa osallistumista puolustusalalla hyvin kohdennetun tutkimuksen, suunnittelun ja täytäntöönpanon avulla; kehottaa komission varapuheenjohtajaa /unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa sisällyttämään ilmastonmuutosnäkökohdat kaikkeen EU:n ulkoiseen toimintaan ja ennen kaikkea YTPP:aan;

7. katsoo, että Euroopan pahenevat riskit ja uhkakuvat tekevät Euroopan puolustusunionin perustamisesta kiireellisen asian, etenkin kun turvallisuusympäristö EU:n rajoilla heikkenee koko ajan varsinkin itäisessä ja eteläisessä naapurustossa; toteaa, että tämä näkyy myös jäsenvaltioiden turvallisuusstrategioissa; painottaa, että tilanne paheni huomattavasti ja asteittain vuonna 2014, kun niin kutsuttu islamilainen valtio syntyi ja laajentui ja kun Venäjä ryhtyi käyttämään voimakeinoja;

8. katsoo, että Euroopan puolustusunionin on perustuttava jäsenvaltioiden säännölliseen yhteiseen uhkakuva-arvioon, mutta sen on myös oltava riittävän joustava, jotta jäsenvaltioiden yksittäiset turvallisuushaasteet ja -tarpeet otetaan huomioon;

9. katsoo, että unionin olisi kohdennettava omia varoja laajemman ja järjestelmällisemmän eurooppalaisen puolustusyhteistyön edistämiseen jäsenvaltioiden kesken, pysyvä rakenteellinen yhteistyö mukaan luettuna; katsoo, että EU:n varojen käyttö olisi selkeä ilmaus yhteenkuuluvuudesta ja yhteisvastuusta ja mahdollistaisi sen, että jäsenvaltiot voisivat parantaa sotilaallisia valmiuksiaan enemmän yhteisesti;

10. katsoo, että eurooppalaisen puolustusyhteistyön vahvistaminen johtaisi parempaan tuloksellisuuteen, yhtenäisyyteen ja tehokkuuteen sekä EU:n varojen, valmiuksien ja myönteisten vaikutusten lisääntymiseen puolustusalan tutkimuksessa ja teollisuudessa; korostaa, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat ainoastaan tällaisella syvemmällä yhteistyöllä, joka asteittain kehittyisi todelliseksi Euroopan puolustusunioniksi, hankkia välttämättömät teknologiset ja teolliset valmiudet nopeampaan, riippumattomaan ja tehokkaaseen toimintaan, jolla mahdollistetaan nykypäivän uhkiin valmistautuminen ja niihin vastaaminen tehokkaasti;

11. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita sitovampiin keskinäisiin sitoumuksiin käynnistämällä pysyvän rakenteellisen yhteistyön unionin kehyksessä; kannustaa kyseisiä jäsenvaltioita perustamaan monikansallisia joukko-osastoja pysyvän rakenteellisen yhteistyön mukaisesti ja luovuttamaan nämä joukot YTPP:n käyttöön; korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on tärkeää ja tarpeellista osallistua pysyvään ja tehokkaaseen rakenteelliseen yhteistyöhön; katsoo, että neuvoston olisi normaalioloissa annettava rauhanturvaamista, konfliktien estoa ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamista koskevien tehtävien täytäntöönpano kyseisille kansainvälisille joukoille; ehdottaa, että unionin tason ja kansallisen tason päätöksentekomenettelyt olisi laadittava siten, että ne mahdollistavat nopean toiminnan kriisitilanteessa; on varma, että EU:n taisteluosastojärjestelmä olisi nimettävä uudelleen ja sitä olisi käytettävä ja kehitettävä tätä tarkoitusta varten poliittisesti, monikäyttöisyyttä korostaen ja riittävällä rahoituksella varustettuna; kannustaa perustamaan ennakolta EU:n operatiivisen päämajan yhteisten operaatioiden tehokasta suunnittelua, johtamista ja hallintaa varten; tähdentää, että pysyvä rakenteellinen yhteistyö on avoinna kaikille jäsenvaltioille;

12. kehottaa jäsenvaltioita erityisesti tunnustamaan sotilashenkilöstön oikeuden perustaa ammatillisia yhdistyksiä tai ammattiliittoja ja liittyä niihin sekä saattaa ne osaksi viranomaisten kanssa käytävää säännöllistä työmarkkinavuoropuhelua; pyytää Eurooppa-neuvostoa ryhtymään konkreettisiin toimiin Euroopan armeijoiden yhdenmukaistamiseksi ja standardisoimiseksi, jotta helpotettaisiin niiden henkilöstön yhteistyötä uuden Euroopan puolustusunionin alaisuudessa;

13. toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on lähinnä taloudellisista syistä vaikeuksia pitää yllä kovin laajoja puolustusvalmiuksia; kehottaa siksi lisäämään koordinointia ja tekemään selkeämpiä valintoja ylläpidettävistä valmiuksista, jotta jäsenvaltiot voivat erikoistua tiettyihin valmiuksiin;

14. kannustaa jäsenvaltioita etsimään uusia keinoja joukkojen ja materiaalin yhteisille hankinnoille, huollolle ja säilytykselle; ehdottaa, että saattaisi olla hyödyllistä tarkastella ensin kuljetusajoneuvojen ja -lentokoneiden, säiliöautojen ja -lentokoneiden ja muun huoltomateriaalin kaltaisen ei-tappavan materiaalin yhteiskäyttöä ja jakamista;

15. katsoo, että yhteentoimivuus on avainasemassa, jos jäsenvaltioiden joukoista halutaan paremmin toisiinsa soveltuvia ja integroituja; korostaa siksi, että jäsenvaltioiden on tarkasteltava mahdollisuutta puolustusresurssien yhteishankintoihin; toteaa, että EU:n puolustusmarkkinoiden protektionistinen ja suljettu luonne tekee tästä vaikeampaa;

16. korostaa, että Athene-mekanismin uudelleentarkastelussa ja laajentamisessa on varmistettava, että EU:n tehtäviä voidaan rahoittaa yhteisistä varoista eivätkä kustannukset jää mukana olevien yksittäisten jäsenvaltioiden maksettavaksi, jolloin jäsenvaltioilta poistuu yksi mahdollinen este joukkojen lähettämiselle;

17. kehottaa Euroopan parlamenttia perustamaan täysimittaisen turvallisuus-ja puolustusvaliokunnan tarkkailemaan pysyvän rakenteellisen yhteistyön täytäntöönpanoa;

18. katsoo, että Euroopan puolustusviraston vahva ja kasvava rooli on välttämätön Euroopan puolustusunionin tehokkuudelle valmiusperustaisten ohjelmien ja hankkeiden koordinoinnin sekä yhteisen eurooppalaisen valmius- ja varustelupolitiikan perustamisen kannalta, tehokkuuden lisäämiseksi, päällekkäisyyksien karsimiseksi ja kustannusten vähentämiseksi sekä YTPP:n operaatioiden erittäin täsmällisesti määriteltyjen valmiusvaatimusten pohjalta sekä kyseisiä valmiuksia koskevien yhdenmukaistettujen kansallisten puolustussuunnitelmien ja hankintaprosessien mukaisesti; toteaa, että tämän olisi noudatettava jäsenvaltioiden armeijoiden puolustuksen tarkasteluprosessia ja Euroopan puolustusviraston aiempien toimien ja menettelyjen tarkastelua; kehottaa Euroopan puolustusvirastoa osoittamaan, mitkä yleistavoitteissa ja valmiuksien kehittämissuunnitelmassa havaitut puutteet korjattiin viraston ansiosta; on varma, että yhteiskäyttö sekä aloitteiden ja hankkeiden jakaminen ovat erinomaisia ensimmäisiä askeleita kohti tehostettua eurooppalaista yhteistyötä;

19. kannustaa komissiota yhteistyöhön Euroopan puolustusviraston kanssa puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan lujittamiseksi, mikä on elintärkeää unionin strategisen riippumattomuuden kannalta; katsoo, että ratkaisu alan kestävyyteen on jäsenvaltioiden puolustusmenojen lisääminen sekä alan kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen; toteaa, että markkinoiden nykyinen pirstaleisuus kertoo Euroopan puolustusteollisuuden heikosta kilpailukyvystä; toteaa, että yhteistoiminnassa tapahtuva tutkimus voi auttaa kyseisen pirstaleisuuden korjaamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa;

20. katsoo vakaasti, että ainoastaan yhdessä tapahtuva valmiuksien kehittäminen, esimerkiksi Euroopan ilmakuljetusten johtokeskuksen kaltaisten toiminnallisten klusterien yhdistämisen kautta voi tuottaa Euroopan puolustusunionin perustamiseen tarvittavia mittakaavaetuja; katsoo lisäksi, että EU:n valmiuksien lujittaminen yhteisillä hankinnoilla ja muilla yhteiskäytön ja jakamisen muodoilla voisi saada aikaan Euroopan puolustusteollisuuden ja pk-yritysten tarvitseman sykäyksen, jolla olisi myönteisiä seurauksia kasvuun ja työllisyyteen; tukee kohdennettuja toimia, joilla kannustetaan esimerkiksi verohelpotusten muodossa kyseisten hankkeiden toteutumista, jotta yhteisten hankintojen 35 prosentin osuus Euroopan puolustusviraston kokonaismenoista toteutuu yhteishankinnoilla EU:n globaalistrategian mukaisesti; katsoo, että Euroopan puolustuksen ohjausjakso, jonka aikana jäsenvaltiot kuulisivat toisiaan suunnittelusykleistä ja hankintasuunnitelmista, voisi auttaa ratkaisemaan puolustusmarkkinoiden pirstaloitunutta nykytilaa koskevan ongelman;

21. painottaa, että kyberturvallisuus on luonteeltaan toimiala, jolla yhteistyö ja yhdentyminen ovat ratkaisevassa asemassa sekä EU:n jäsenvaltioiden, keskeisten kumppanien ja Naton välillä että yhteiskunnan eri toimijoiden välillä, sillä siinä ei ole kyse yksinomaan sotilaallisesta vastuusta; vaatii selkeämpiä suuntaviivoja siitä, miten EU:n puolustus- ja hyökkäysvalmiuksia aiotaan käyttää ja missä yhteydessä; muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti vaatinut EU:n kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan asetuksen tarkistamista, jotta estetään ohjelmistojen ja muiden järjestelmien, joita voidaan käyttää EU:n digitaalista infrastruktuuria vastaan ja ihmisoikeuksien rikkomiseen, joutuminen vääriin käsiin;

22. huomauttaa, että korkea edustaja julkaisi äskettäin kokonaisvaltaisen strategian, joka muodostaa yhtenäiset puitteet ulkopoliittisen toiminnan painopisteille sekä eurooppalaisen puolustuspolitiikan tulevan kehityksen määrittelylle;

23. muistuttaa, että Euroopan puolustusviraston ministeritason johtokunta hyväksyi neljä yhteistä investointien vertailuarvoa, ja kantaa huolta yhteistoiminnan alhaisesta tasosta, joka kävi ilmi vuonna 2013 julkaistusta puolustustietoraportista;

24. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään aloitteen Euroopan puolustusteollisuuden alan tärkeimpien yritysten ja sidosryhmien yhteen saattamiseksi, jotta eurooppalaista drooniteollisuutta voidaan kehittää;

25. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään aloitteen Euroopan puolustusteollisuuden alan tärkeimpien yritysten ja sidosryhmien yhteen saattamiseksi, jotta voidaan kehittää puolustusmateriaalin yhteistä kehittämistä käsitteleviä strategioita ja foorumi;

26. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa edistämään kansallisten kyberturvallisuusstrategioiden, valmiuksien ja komentokeskusten sekä Euroopan puolustusviraston välistä yhteistyötä osana pysyvää rakenteellista yhteistyötä, joka auttaa suojautumaan kyberhyökkäyksiltä ja torjumaan niitä;

27. kehottaa kehittämään edelleen EU:n kyberpuolustuspolitiikan kehystä jäsenvaltioiden kyberpuolustusvalmiuksien, operatiivisen yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamiseksi;

28. panee merkille, että parhaillaan valmistellaan tulevaa EU:n puolustusalan tutkimusohjelmaa Eurooppa-neuvoston vuosina 2013 ja 2015 esittämien toiveiden ja Euroopan parlamentin käynnistämän pilottihankkeen mukaisesti, ja pyytää sen tosiasiallista käynnistämistä mahdollisimman nopeasti; korostaa, että valmistelutoimia varten olisi myönnettävä riittävästi määrärahoja, vähintään 90 miljoonaa euroa seuraaviksi kolmeksi vuodeksi (2017–2020); katsoo, että valmistelutoimien jälkeen olisi toteutettava mittava EU:n rahoittama erityinen tutkimusohjelma seuraavan, vuonna 2021 alkavan rahoituskehyksen osana; toteaa, että Euroopan puolustusalan tutkimusohjelma tarvitsee kyseisenä ajanjaksona vuosittain vähintään 500 miljoonan euron määrärahat, jotta se olisi uskottava ja sen vaikutus merkittävä; kehottaa jäsenvaltioita hahmottelemaan sellaisia tulevia yhteistyöohjelmia, joihin EU:n rahoittamalla puolustusalan tutkimuksella voidaan rakentaa lähtökohdat, ja kehottaa perustamaan käynnistysrahaston sotilasoperaatioiden valmistelutoimia varten Lissabonin sopimuksen edellyttämällä tavalla; tukee puolustukseen liittyviä komission aloitteita, kuten puolustusalan toimintasuunnitelmaa, puolustusteollisuuspolitiikkaa ja Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa;

29. korostaa, että EUNAVFOR MED -operaatioiden kaltaisten YTPP-operaatioiden käynnistäminen edistää Euroopan puolustusunionin toteutumista; kehottaa unionia jatkamaan ja tehostamaan tämän tyyppisiä operaatioita;

30. pitää tärkeänä eurooppalaisen ohjausjakson käyttämistä turvallisuutta ja puolustusta koskevien tiiviimpien yhteistyömuotojen käyttöönotossa;

31. pitää tärkeänä riittäviä toimia, joilla kannustetaan toimivia, oikeudenmukaisia, saatavilla olevia ja avoimia Euroopan puolustusmarkkinoita, jotka ovat avoinna muille, edistävät tulevaisuuden teknisiä innovaatioita, tukevat pk-yrityksiä sekä lisäävät kasvua ja työpaikkoja, jotta jäsenvaltiot voivat käyttää paljon tehokkaammin oman puolustus- ja turvallisuusbudjettinsa ja hyödyntää sen mahdollisimman tarkasti; panee merkille, että Euroopan puolustuksen teollinen ja teknologinen perusta edellyttää oikeudenmukaisia, toimivia ja läpinäkyviä sisämarkkinoita, toimitusvarmuutta ja jäsenneltyä vuoropuhelua puolustukseen liittyvillä teollisuuden aloilla; on huolissaan siitä, että kehitys kohti puolustusalan kilpailukyvyn paranemista, korruption vastaisia toimia ja avoimuuden lisäämistä on ollut hidasta ja että Euroopan unionilla ei edelleenkään ole asianmukaista puolustusalan politiikkaa eikä sisämarkkinoiden sääntöjä noudateta; on sitä mieltä, että yhdennettyjen ja kilpailukykyisten Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden on tarjottava kannustimia ja palkkioita kaikille jäsenvaltioille ja toimitettava kaikille ostajille asianmukaisia ja kohtuuhintaisia välineitä, jotka vastaavat kunkin ostajan turvallisuustarpeita; korostaa tarvetta varmistaa, että puolustus- ja turvallisuusalan hankintoja koskevaa direktiiviä ja yhteisön sisällä tapahtuvia siirtoja koskevaa direktiiviä sovelletaan asianmukaisesti kaikkialla EU:ssa; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan niin sanottuun puolustuspakettiin kuuluvien kahden puolustusalan direktiivin täysimittaisen täytäntöönpanon;

32. kehottaa komissiota hoitamaan tehtävänsä puolustusalan toimintasuunnitelman kautta ja tukemaan vahvaa teollista perustaa, jolla pystytään tyydyttämään Euroopan strategisiin valmiuksiin liittyvät tarpeet, ja selvittämään, missä EU voisi tuottaa lisäarvoa;

33. on vakuuttunut siitä, että unionin yhteisen puolustuspolitiikan vaiheittaisen laatimisen yhteydessä EU:n olisi asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella voitava osallistua niiden valmiusohjelmiin, mukaan luettuna osallistuminen kyseisten ohjelmien toteuttamista varten unionin puitteissa luotaviin rakenteisiin;

34. kannustaa komissiota edistämään yhdessä Euroopan puolustusviraston kanssa puolustusyhteistyön mahdollisuuksia ottamalla käyttöön EU:n varoja ja välineitä, joilla pyritään kehittämään jäsenvaltioiden puolustusvalmiuksia koskevia ohjelmia; palauttaa mieliin, että Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman olisi oltava strateginen väline, jolla edistetään puolustusalan yhteistyötä Euroopan tasolla erityisesti EU:n rahoittaman puolustusalan tutkimusohjelman ja sellaisten toimenpiteiden avulla, joilla tehostetaan teollisuuden yhteistyötä koko arvoketjussa;

35. pitää erityisen myönteisenä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan kehittämää strategisen riippumattomuuden käsitettä EU:n kokonaisstrategian osana; katsoo, että tätä käsitettä olisi sovellettava sekä strategisiin painopisteisiin että oman teollisuutemme valmiuksien tehostamiseen;

36. panee merkille Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajien sekä Naton pääsihteerin 8. heinäkuuta 2016 antaman yhteisen julkilausuman, jossa korostetaan tarvetta tiivistää EU:n ja Naton välistä yhteistyötä turvallisuuden ja puolustuksen alalla; pitää tärkeänä, että EU:n ja Naton yhteistyöhön sisällytetään yhteistyö idässä ja etelässä, hybridi- ja kyberuhkien torjunta sekä meriturvallisuuden parantaminen ja puolustusalan valmiuksien yhdenmukaistaminen ja kehittämisen koordinointi; katsoo, että teknisiä, teollisia ja sotilaallisia valmiuksia koskeva yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden parantaa yhteensopivuutta ja synergioita molempien kehysten välillä ja varmistaa entistä paremman resurssitehokkuuden; palauttaa mieliin, että edellä mainitun julkilausuman nopea täytäntöönpano on olennaista, ja kehottaa tässä suhteessa EUH:ta ja asianomaisia osapuolia kehittämään täytäntöönpanoa koskevia käytännön vaihtoehtoja joulukuuhun 2016 mennessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi kehitettävä valmiuksia, jotka voidaan ottaa käyttöön YTPP:n puitteissa, jotta voidaan mahdollistaa itsenäinen toiminta tapauksissa, joissa Nato ei halua toimia tai joissa EU:n toiminta on asianmukaisempaa; on varma, että tämä myös vahvistaisi Naton asemaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa sekä yhteisessä puolustuksessa; korostaa, että EU:n ja Naton yhteistyö entistä vahvemman ja tehokkaamman puolustusteollisuuden ja puolustusalan tutkimuksen edistämiseksi on strateginen painopiste ja sen nopea täytäntöönpano on erittäin tärkeää; on vakuuttunut siitä, että yhteinen toiminta ennaltaehkäisyn, analysoinnin ja varhaisen havaitsemisen parissa tietoja ja tiedustelutietoja tehokkaasti jakamalla parantaa EU:n valmiutta torjua uhkia, hybridiuhat mukaan luettuina; on edelleen vakuuttunut, että Nato on ensisijainen turvallisuuden ja puolustuksen takaaja Euroopassa; korostaa tarvetta välttää Naton ja EU:n välineiden päällekkäisyyttä; katsoo, että myös siviilinäkökohtien osalta EU:lla on mahdollisuus saada aikaan todellisia muutoksia epävakailla alueilla; korostaa kuitenkin, että vaikka Naton rooliin kuuluu pääasiassa sen eurooppalaisten jäsenten suojelu kaikilta ulkoisilta uhilta, EU:n olisi pyrittävä siihen, että se pystyy aidosti puolustamaan itseään ja toimimaan tarvittaessa itsenäisesti ja ottamaan tässä asiassa entistä suuremman vastuun parantamalla kalustoa, koulutusta ja organisaatiota;

37. toteaa, että vaikka Naton on edelleen oltavan Euroopan yhteisen puolustuksen perusta, Naton ja EU:n poliittiset prioriteetit eivät ehkä ole aina identtiset etenkään Yhdysvaltain Aasiaan kohdistamien tasapainottamispyrkimyksien yhteydessä; panee lisäksi merkille, että EU:lla on ainutlaatuinen valikoima turvallisuuteen liittyviä välineitä, jotka eivät ole Naton käytettävissä, ja päinvastoin; on sitä mieltä, että EU:n olisi otettava suurempi vastuu turvallisuuskriiseistä omassa lähiympäristössään ja tuettava näin Naton tehtäviä erityisesti hybridisodankäynnin ja meriturvallisuuden puitteissa; katsoo, että pitkällä aikavälillä Berliini plus -järjestelyjen uudistaminen voi osoittautua tarpeelliseksi, jotta myös Naton on mahdollista hyötyä EU:n valmiuksista ja välineistä; korostaa, että EU:n pyrkimys strategiseen riippumattomuuteen ja Euroopan puolustusunionin rakentaminen on toteutettava täydellisessä synergiassa Naton kanssa ja niiden on johdettava entistä tehokkaampaan yhteistyöhön, tasapuoliseen taakanjakoon sekä Naton ja EU:n väliseen produktiiviseen työnjakoon;

38. pitää tärkeänä, että EU:n ja Naton yhteistyöhön sisällytetään kestokyvyn lisääminen idässä ja etelässä sekä puolustusalan investoinnit; katsoo, että valmiuksia koskeva yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden parantaa yhteensopivuutta ja synergioita molempien kehysten välillä; on varma, että tämä myös vahvistaisi Naton asemaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa sekä yhteisessä puolustuksessa;

39. on erittäin huolestunut tiedoista, joiden mukaan hallinnolliset menettelyt hidastavat tarpeettomasti joukkojen muodostamista YTPP-operaatioita varten ja nopean toiminnan joukkojen liikkumista EU:n sisärajojen yli; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan unionin laajuisen järjestelmän puolustusalan henkilöstön, kaluston ja tarvikkeiden nopean liikkumisen koordinoimiseksi YTPPn puitteissa silloin, kun yhteisvastuulauseketta on käytetty ja kun valtioilla on velvoite auttaa ja tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin YK:n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti;

40. kehottaa toteuttamaan käytännön järjestelyjä ja laatimaan suuntaviivoja SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan tulevaa käyttöönottoa varten; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat järjestelyt kyseisen artiklan täytäntöönpanoa varten, jotta yksittäiset jäsenvaltiot voivat tuloksellisesti hallinnoida toisten jäsenvaltioiden avustus- ja tukiosuuksia tai antaa ne hallinnoitavaksi unionin kehyksessä; kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään puolustusmenojen osuudessa 2 prosentin tavoitteeseen BKT:stä sekä käyttämään 20 prosenttia puolustusmenoistaan Euroopan puolustusviraston välttämättömiksi katsomiin varusteisiin, mukaan luettuna niihin liittyvä tutkimus ja kehitys, millä kurotaan umpeen Euroopan puolustusviraston yhteisiä investointeja koskevan neljän vertailuarvon välinen kuilu;

41. on sitä mieltä, että kansallisten talousarvioiden taloudellisia rajoituksia koskevat haasteet tuovat samalla mukanaan vastaavasti kehitysmahdollisuuksia, koska jäsenvaltioiden välinen entistä tiiviimpi yhteistyö puolustusasioissa on ilmeisen tarpeellista; suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden päätökseen puolustusmenojen leikkaamisen lopettamisesta tai sen suunnan kääntämisestä;

42. katsoo, että parlamentin olisi toimittava keskeisessä roolissa tulevassa Euroopan puolustusunionissa, ja katsoo sen vuoksi, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnasta olisi tehtävä täysivaltainen parlamentin valiokunta;

43. pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa panemaan alulle EU:n turvallisuus- ja puolustusalan valkoisen kirjan, joka perustuisi Eurooppa-neuvoston hyväksymään EU:n globaalistrategiaan; pyytää neuvostoa toteuttamaan tämän asiakirjan laatimisen viipymättä; pitää valitettavana komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan EU:n puolustusministereille tekemää ehdotusta, jonka mukaan laadittaisiin ainoastaan turvallisuutta ja puolustusta koskeva täytäntöönpanosuunnitelma valkoista kirjaa koskevan kattavan prosessin sijaan; katsoo, että kyseisen täytäntöönpanosuunnitelman olisi oltava edeltävä vaihe tavanomaisessa turvallisuus- ja puolustusalan valkoisen kirjan prosessissa, joka lienee täsmällisesti ja realistisesti katsottuna käyttökelpoinen peruste unionin mahdollisille rahoitusosuuksille turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa kunkin vaalikauden aikana;

44. katsoo, että EU:n valkoinen kirja turvallisuudesta ja puolustuksesta olisi laadittava johdonmukaisten hallitusten välisten ja parlamenttien välisten prosessien tuloksena ja EU:n eri toimielinten myötävaikutuksella ja perustuttava kansainväliseen koordinaatioon Naton kaltaisten kumppaneidemme ja liittolaistemme kanssa sekä kattavaan toimielinten väliseen tukeen; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tarkistamaan alkuperäistä aikataulua, jotta voidaan aloittaa kohdennettu kuuleminen jäsenvaltioiden ja parlamenttien kanssa;

45. toteaa, että EU:n globaalistrategian perusteella valkoiseen kirjaan olisi sisällytettävä EU:n turvallisuus- ja puolustusstrategia ja sen toteuttamiseen tarvittavat valmiudet sekä jäsenvaltioiden ja unionin tason toimet ja ohjelmat näiden Euroopan yhteiseen valmius- ja varustelupolitiikkaan perustuvien valmiuksien saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon, että puolustus ja turvallisuus jäävät kansalliseen päätösvaltaan;

46. katsoo, että valkoinen kirja olisi laadittava toimielinten välisenä sitovana sopimuksena, jolloin kaikki unionin aloitteet, investoinnit, toimet ja ohjelmat toteutettaisiin EU:n monivuotisen poliittisen kehyksen ja rahoituskehyksen puitteissa; on varma, että jäsenvaltioiden, kumppanien ja liittolaisten olisi otettava tämä toimielinten välinen sopimus huomioon omassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa suunnittelussaan keskinäisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi;

Käynnistettävät aloitteet

47. katsoo, että seuraavat aloitteet olisi käynnistettävä välittömästi:

– vuonna 2017 alkavaa YTPP:n tutkimusta koskevat valmistelutoimet, joita jatketaan vuoteen 2019 saakka;

– myöhempi ja kunnianhimoisempi puolustusalan strateginen tutkimusohjelma, jolla kurotaan kiinni kuilua ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, mikäli jäsenvaltiot myöntävät tarpeelliset täydentävät taloudelliset resurssit tai mikäli jäsenvaltiot antavat yhteisrahoitusta SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti;

– Euroopan puolustuksen ohjausjakso, jonka puitteissa arvioidaan jäsenvaltioiden puolustukseen liittyvissä budjettitoimissa saavuttamaa edistystä;

– strategia, jossa hahmotellaan toteutettavat toimet Euroopan puolustusunionin perustamisen ja täytäntöönpanon toteuttamiseksi;

– pysyvän puolustusministerien neuvoston perustamista koskeva harkinta;

– tuki Naton aloitteelle monikansallisten pataljoonien sijoittamisesta jäsenvaltioihin tarpeen mukaan, ja erityisesti tarpeellisen infrastruktuurin (mukaan luettuna asunnot) kehittämisestä;

– tavanomaisen valkoista kirjaa koskevan prosessin kehittäminen siten, että sitä sovelletaan ensimmäisen kerran seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen suunnittelun yhteydessä;

– sidosryhmien kokous Euroopan varustelu-ja valmiuspolitiikan kehittämisestä ja kansallisten toimien harmonisoinnista Euroopan puolustuksen tarkasteluprosessin perusteella;

– niiden oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen, jotka estävät valmiuksien kehittämistä koskevan yhteisen tiedonannon täytäntöönpanon turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi kolmansissa maissa;

– EU:n taisteluosastojen käsitteen uudistaminen siten, että pyritään perustamaan pysyviä yksiköitä, jotka ovat riippumattomia johtovaltiosta ja joita koulutetaan järjestelmällisesti;

– sellaisen sotilaallisen käynnistysrahaston perustaminen SEU-sopimuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jolla autetaan käynnistämään YTPP-operaatiot huomattavasti nopeammin;

– toimintaohjelma, jolla tehostetaan ja laajennetaan Athene-järjestelmää, jotta sen avulla voidaan myöntää lisää unionin varoja EU:n operaatioihin;

– Athene-järjestelmän uudistaminen siten, että pyritään laajentamaan sen mahdollisuuksia jakaa kustannuksia ja saada yhteistä rahoitusta erityisesti EU:n taisteluosastojen sekä muiden nopean toiminnan voimavarojen käyttöä tai kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämistä varten (koulutus, mentorointi, neuvonanto, kaluston hankinta, infrastruktuurin parannukset ja muut palvelut);

– unionin tason lainsäädäntöä valmisteleva harkintaprosessi suorista ulkomaisista sijoituksista puolustus- ja turvallisuusalan kannalta elintärkeisiin teollisuusyrityksiin ja palveluntarjoajiin;

– unionin tason lainsäädäntöä valmisteleva harkintaprosessi kaksikäyttöstandardeista;

– YTPP:n sotilasoperaatioiden johtamisesta ja valvonnasta vastaavan pysyvän päämajan perustamisen harkinta;

– EU:n laajuinen järjestelmä puolustusvoimien henkilöstön, kaluston ja tarvikkeiden nopean siirtämisen koordinoimiseksi;

– ensimmäiset osat Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta turvallisuutta ja puolustusta käsittelevän EU:n valkoisen kirjan perusteella;

– ensimmäiset Naton ja EU:n yhteishankkeet, jotka koskevat hybridiuhkiin vastaamista ja niiden estämistä sekä häiriönsietokyvyn rakentamista, strategisessa viestinnässä ja toiminnassa tehtävää yhteistyötä, operatiivista yhteistyötä myös merellä, muuttoliikettä, kyberturvallisuuden ja -puolustuksen koordinointia, puolustusvalmiuksia, puolustusalan teknologisen, tutkimukseen liittyvän ja teollisen perustan vahvistamista, sotaharjoituksia sekä itäisten ja eteläisten kumppaneidemme puolustus- ja turvallisuusvalmiuksien rakentamista;

– toimenpiteet, jolla lisätään yhteistyötä ja luottamusta kyberturvallisuudesta ja puolustuksesta vastaavien toimijoiden keskuudessa;

48. ehdottaa, että Euroopan puolustusunioni käynnistetään pikaisesti kahdessa vaiheessa ja seuraavan eriytetyn yhdentymisen järjestelmän perusteella:

a) käynnistetään pysyvä rakenteellinen yhteistyö, jonka parlamentti on jo hyväksynyt ja joka on sisällytetty komission puheenjohtajan ”Uusi alku” -ohjelmaan;

b) pannaan täytäntöön unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan maailmanlaajuista ulkopolitiikkaa ja turvallisuusstrategiaa koskeva toimintaohjelma;

49. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Pohjois-Atlantin puolustusliiton pääsihteerille, avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalalla toimiville EU-virastoille ja kansallisille parlamenteille.

[1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0120.
[2] EUVL C 419, 16.12.2015, s. 138.
[3] EUVL C 46 E, 24.2.2010, s. 48.
[4] The Cost of Non-Europe in Common Security and Defence Policy, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu (2013), s. 78.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Euroopan puolustusunionista (2016/2052 (INI))

Ulkoasiainvaliokunta, esittelijä: Urmas Paet

GUE/NGL-ryhmän jäsenten Sabine Lösingin ja Takis Hadjigeorgioun käsiteltäväksi jättämä vähemmistöön jäänyt mielipide

Mietinnössä painostetaan perustamaan sotilaallinen unioni, jolla on vahvat sotilaalliset valmiudet. Siinä kehotetaan käynnistämään pysyvä rakenteellinen yhteistyö, joka heikentää YTPP:n konsensusperiaatetta pienempien jäsenvaltioiden vahingoksi. Mietinnössä kannustetaan perustamaan EU:n operatiivinen päämaja, kannustetaan EU:n puolustusteollisuuden ja sotateollisen yhteenliittymän edistämistä. Siinä kehotetaan jäsenvaltioita pyrkimään tavoitteeseen, että kaksi prosenttia BKT:sta osoitetaan puolustusmenoihin;

Vastustamme mietintöä, koska siinä

• vaaditaan vähintään 90 miljoonaa euroa EU:n puolustusalan tutkimuksen valmistelutoimiin ja EU:n vuosittain 500 miljoonalla eurolla täysin rahoittaman puolustusalan tutkimusohjelman käynnistämistä vuonna 2021;

• kehotetaan perustamaan käynnistysrahasto sotilasoperaatioiden valmistelutoimia sekä EU:n ja Naton yhteistyön vahvistamista varten;

• vaaditaan puolustusalaa koskevan EU:n valkoisen kirjan laatimista ja vahvaa roolia Euroopan puolustusvirastolle;

Vaadimme, että

– SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohtaa tulkitaan tiukasti siten, että EU:n talousarviota ei saa käyttää menoihin, jotka aiheutuvat sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä omaavista operaatioista;

– EU:n tasolla ja maailmanlaajuisella tasolla toteutetaan raju aseidenriisunta (kemialliset, biologiset, radiologiset ja ydinaseet mukaan luettuina), ja sotilaallisten kohteiden rahoitus siirretään sosiaali- ja kehitysalan talousarvioihin;

– EU:n talousarviosta ei rahoiteta sotilasmenoja

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.10.2016)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan puolustusliitosta
(2016/2052(INI))

Valmistelija: Esteban González Pons

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. ottaa huomioon, että noin 200 miljardin euron vuosittaisilla sotilasmenoilla unionin maat eivät voi estää turvallisuusympäristönsä heikkenemistä ja olla painava globaali tekijä, koska sirpaloitunut puolustuspolitiikka aiheuttaa tehottomuutta ja estää niiden voiman projisoinnin; katsoo, että yhtenäisemmällä puolustusta koskevalla kehyksellä voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä, lisää voimavaroja ja kestävämpiä investointeja; muistuttaa, että Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksista tehtyjen arvioiden mukaan tämän alan vuosittaiset tehokkuushyödyt voisivat olla vähemmän optimististen skenaarioiden mukaan 26 miljardia euroa ja enimmillään 130 miljardia euroa; kehottaa kartoittamaan kestäviä tapoja rahoittaa yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyviä uusia aloitteita ja korostaa tarvetta selkeyttää yhteisen puolustusalan tutkimukselle myönnettävää pitkän aikavälin rahoitusta;

2. korostaa, että aikana, jolloin kansalaisten tuki EU:lle on kyseenalaistunut joissakin jäsenvaltioissa, puolustus ja turvallisuus ovat aloja, joilla on helppo näyttää toteen entistä yhdentyneemmästä unionista koituvat yksilölliset ja kollektiiviset edut erityisesti, kun otetaan huomioon EU:n asemalle strategisena toimijana todennäköisesti koituvat haasteet brexitin jälkeen;

3. katsoo, että yhteisellä rahoituksella on keskeinen rooli sellaisten mekanismien käytön edistämisessä, joiden potentiaalia ei ole juurikaan hyödynnetty, kuten pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja EU:n taisteluosastot; kehottaa siksi laajentamaan Athene-järjestelmää ja harkitsemaan vaihtoehtoisen rahoituksen myöntämistä sotilasmenoille, jotta voidaan muuttaa periaatteetta, jonka mukaan ”kustannukset maksaa niiden aiheuttaja”; korostaa, että EU:n talousarviosta olisi voitava rahoittaa strategisten rakenteiden, kuten yhteisen operaatioesikunnan, perustamisen ja toiminnan hallinnolliset kulut, sekä valmistella, järjestää ja toteuttaa puolustusalan tutkimusta ja teknologista kehittämistä;

4. kehottaa myös järjestämään entistä kunnianhimoisempia ja poliittiseen sykliin paremmin integroituja siviilioperaatioita käytettävissä olevien välineiden puitteissa; muistuttaa, että siviilioperaatioiden on vastattava EU:n ulkoisten politiikkojen yleisiä tavoitteita ja sotilasoperaatioiden tavoin edistettävä EU:n arvoja, joita ovat rauha, turvallisuus, kestävä kehitys, kansojen keskinäinen solidaarisuus ja kunnioitus, köyhyyden poistaminen ja ihmisoikeuksien suojelu, kansainvälistä oikeutta ja muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa noudattaen;

5. muistuttaa parlamentin todenneen 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa ”Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa”, ettei uusia poliittisia aloitteita tulisi rahoittaa olemassa olevien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kustannuksella;

6. kehottaa komissiota kunnianhimoisuuteen, kun se laatii tulevasta Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta (EDAP) strategista välinettä, jolla edistetään puolustusalan yhteistyötä unionin tasolla ja puolustusvalmiusohjelmien kehittämistä jäsenvaltioissa;

7. kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan entistä aktiivisemmin yhteistyöhankkeisiin, esimerkiksi tutkimusohjelmiin tai voimavarojen yhdistämiseen ja jakamiseen; kannattaa ehdotettua puolustusalan tutkimusta koskevaa valmistelutoimea, joka loisi edellytykset erityiselle ohjelmalle;

8. katsoo, että on aika vapauttaa Euroopan puolustusviraston määrärahat; on vakuuttunut siitä, että olisi tehtävä enemmän puolustusvoimavaroja koskevan investointivajeen paikkaamiseksi, myös innovatiivisella EU:n rahoituksella; kannattaa myös ehdotusta puolustusta koskevasta eurooppalaisesta ohjausjaksosta, jossa jäsenvaltiot koordinoisivat puolustusmeno- ja investointisuunnitelmansa avoimessa menettelyssä, johon Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit osallistuisivat.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.10.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 9 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Richard Ashworth, Reimer Böge, Lefteris Christoforou, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Iris Hoffmann, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Ernest Maragall, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Jan Olbrycht, Urmas Paet, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Daniele Viotti, Auke Zijlstra
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Derek Vaughan
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Daniela Aiuto, Edouard Ferrand, Afzal Khan

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.10.2016)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan puolustusliitosta
(2016/2052(INI))

Valmistelija: Lara Comi

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. ottaa huomioon, että hyvin toimivat sisämarkkinat voivat edistää myönteisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) tavoitteiden saavuttamista, ja pitää valitettavana, että sen osalta on tähän mennessä edistytty vain vähän huolimatta puolustuspakettia koskevien direktiivien hyväksymisestä vuonna 2009;

2. toteaa, että nykyisen geopoliittisen ympäristön ja Euroopan tilanteen takia unionin on syytä kantaa yhä enemmän vastuuta sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuuden aloilla, etenkin kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi Euroopassa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitikan avulla sekä ulkorajojen suojaamiseksi; toteaa, että näin on elvytettävä yhteistä puolustus- ja turvallisuusulottuvuutta ja kunnianhiomiseksi tavoitteeksi on asetettava eteneminen kohti Euroopan puolustusliittoa sekä nykyistä paljon pidemmälle integroituja puolustusaloitteita; pitää myönteisinä Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2015 antamia päätelmiä, joissa pyydetään kehittämään entisestään siviili- ja sotilasvoimavaroja ja vahvistamaan Euroopan puolustusteollisuutta;

3. muistuttaa, että olemassa olevat sisämarkkinoiden välineet tarjoavat ratkaisuja tehokkaalle jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle ja mittakaavaetujen hyödyntämiselle ja siten tarjoavat mahdollisuuksia lisätä strategista johdonmukaisuutta ja vahvistaa Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB), jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä, hallita menoja tehokkaammin budjettirajoitteiden aikana sekä ottaa myös huomioon uhkaavat riskit siitä, että EU:n puolustusala menettää tärkeää asiantuntemusta ja innovointikykyä, teknologisen itsenäisyytensä sekä riippumattomuutensa ja kilpailulliset etunsa; korostaa tässä yhteydessä, että puolustusmateriaalin hankinta ja nykyaikaistaminen sekä siihen liittyvä mahdollisuus kaksikäyttöteknologian käyttöön edellyttävät jäsenvaltioilta pitkälle kehittynyttä suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä;

4. toteaa, että puolustusalalla työskentelevien työntekijöiden ikääntymisen vuoksi alaa odottaa tulevaisuudessa osaamisvaje; pitää siksi myönteisenä komission aikomusta tukea teollisia ja kaupallisia toimia, joilla pyritään kannustamaan nuoria ammattilaisia ja harjoittelijoita tulemaan alalle, sekä pyrkimyksiä hyödyntää laaja-alaisempia unionin hankkeita, kuten uutta osaamisohjelmaa, COSME-ohjelmaa tai suunnitelmaa alakohtaisesta osaamisyhteistyöstä, tähän vajeeseen puuttumiseksi;

5. on huolestunut puolustusalan tutkimukselle osoitetun rahoituksen jatkuvasta vähenemisestä jäsenvaltioissa; palauttaa mieliin, että on keskeisen tärkeää säilyttää Euroopan puolustuksen toimintakykyinen teollinen ja teknologinen perusta sekä hyvin toimivat sisämarkkinat; korostaa, että puolustusalan todellisten sisämarkkinoiden olisi mahdollistettava puolustusalan yritysten vapaa toiminta ja taattava yhtäläiset toimintaedellytykset koko EU:ssa; katsoo, että tämä johtaa vahvaan, innovoivaan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseen Euroopan puolustuksen teolliseen ja teknologiseen perustaan, joka on keskeinen tekijä Euroopan strategisen autonomian sekä uskottavan YTPP:n kannalta; toteaa myös, että perustamalla seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä EU:n puolustusalan tutkimusrahasto voidaan edistää unionin sotilaallista ja teollista yhteistyötä innovatiivisen tutkimuksen ja teknologian tukemisen tarjoaman lisäarvon myötä; varoittaa kuitenkin päällekkäisyyksistä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten elinten toimien kanssa;

6. kiinnittää huomiota puolustusmarkkinoiden pysyvään pirstoutuneisuuteen sekä siihen, että suurin osa sopimuksista myönnetään edelleen kansallisella tasolla; kehottaa Euroopan puolustusvirastoa ja neuvostoa etsimään ratkaisuja, joiden avulla voidaan vähentää kansallisten puolustusteollisuuksien välisiä eroja; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi Euroopan puolustusmarkkinoilla ja jäsenvaltioiden harjoittaman protektionismin torjumiseksi puolustushankintojen yhteydessä; katsoo tässä yhteydessä, että direktiivissä 2009/81/EY tarkoitettujen poikkeusten käyttö on perusteltava asianmukaisesti;

7. vaatii avoimuuden lisäämistä ja muistuttaa erityisesti, että on tarpeen parantaa pk-yritysten pääsyä puolustusalan toimitusketjuihin, sillä pk-yrityksillä on olennainen merkitys Euroopan puolustuksen menestyksekkään teollisen perustan aikaansaamisessa; ehdottaa siksi, että yhdessä direktiivin 2009/81/EY yleisen ja kattavan täytäntöönpanon kanssa olisi edellytettävä toimitusketjujen, sopimusten ja tarjouskilpailuilmoitusten avoimuuden lisäämistä; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot varmistavat laadullisten ja selkeiden tietojen saannin, minkä avulla yritykset voivat havaita puolustusalan tarjoamat mahdollisuudet ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä;

8. korostaa, että on saatava aikaan mittakaavaetuja ja puolustushankintojen yhteiset eurooppalaiset markkinat; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan puolustus- ja turvallisuusalan hankinnoista annetun direktiivin 2009/81/EY ja puolustukseen liittyvien tuotteiden siirrosta annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanon valvontaa ja kaikkien niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä; pitää tärkeänä pk-yritysten pääsyä markkinoille rajat ylittävästi ja toteaa samalla, että jäsenvaltiot eivät juurikaan ole hyödyntäneet käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan puolustusviraston kaltaisten yhteishankintayksiköiden kautta tehtäviä yhteisiä hankintoja; katsoo, että tämä toisi pk-yritysten ulottuville uusia unionin välineitä ja varoja ja tukisi siten niiden mahdollisuuksia päästä toimitus- ja alihankintaketjuihin ja osallistua tutkimustoimintaan; panee erityisesti merkille, että komissio on saattamassa päätökseen direktiivien 2009/81/EY ja 2009/43/EY arvioimisen, ja odottaa komission suosituksia, joilla parannetaan direktiivien täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, lisätään teollisuuden ja pk-yritysten kiinnostusta direktiivien soveltamista kohtaan ja kehitetään toimia puolustusmarkkinoiden todellisten tarpeiden täyttämiseksi; kannustaa samoin komissiota antamaan jäsenvaltioiden pyynnöstä entistä enemmän ohjausta ja tukea näiden direktiivin täytäntöönpanossa ja tulkinnassa;

9. palauttaa mieliin, että rajat ylittävän markkinoillepääsyn edistäminen ja toimitusketjujen avaaminen on keskeisen tärkeää tehokkaasti toimivien Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoiden luomisen kannalta; korostaa, ettei kilpailua pidä rajoittaa keskeisiin toimeksisaajiin, vaan myös alihankkijoiden ja etenkin pk-yritysten olisi voitava hyötyä kansallisten puolustusmarkkinoiden avaamisesta;

10. panee merkille, että uudet yritykset ja myös pk-yritykset, kohtaavat usein vaikeuksia markkinoille pääsyssä, mikä johtuu erityisesti siitä, että tutkimus- ja innovointikustannukset ovat erittäin suuria ja niiden kantaminen raskasta; korostaa, että puolustusalan tutkimukseen ja innovointiin tarvitaan rahoitusta, jotta varmistetaan, että markkinat toimivat asianmukaisesti kaikkien niille osallistuvien kannalta; kannustaa komissiota vahvistamaan puolustusalan tutkimusta lisäämällä rahoitusta puolustusteollisuuden ja -teknologian parantamiseksi;

11. panee merkille, että LoI-puitesopimuksen (Letter of Intent Framework Agreement) ja siihen perustuvien parhaiden käytäntöjen avulla on voitu menestyksekkäästi tukea puolustusteollisuuteen liittyviä tavoitteita, ja kehottaa komissiota ottamaan kyseiset periaatteet ja tavoitteet huomioon erityisesti toimitusvarmuutta ja teknisten tietojen käsittelyä koskevissa kysymyksissä;

12. muistuttaa, että uusi YTPP tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vahvistamiseen kaikille jäsenvaltioille avoimen ”pysyvän rakenteellisen yhteistyön” puitteissa, mikä voi tapahtua eri muodoissa, kuten sellaisen yhteisen tutkimuksen, kehittämisen ja hankintojen kautta, joilla edistetään puolustusmateriaalin yhteishankintoja; kehottaa luomaan puitteet terrorismia ja kyberturvallisuutta koskevalle tietojenvaihdolle samalla päällekkäisyyksiä välttäen;

13. korostaa, että Euroopan teknologisen kehityksen edistäminen on tärkeää puolustussektorin ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön lisäämisen kannalta; katsoo, että samalla on edistettävä sisämarkkinoiden yhdentymistä entisestään kehittämällä yhteisiä yhteistyöohjelmia, joiden avulla yhteinen tutkimuskeskus voisi koota yhteen kaksikäyttötekniikan alalla EU:ssa toteutettuja toimia esimerkiksi robotiikan alalla, kun otetaan huomioon miehittämättömiä ilma-aluksia ja satelliittiseurantaa koskevien valmiuksien huomattava puutteellisuus; kannustaa komissiota antamaan selviä ja tarkkoja suuntaviivoja siitä, kuinka pk-yritykset voisivat hyödyntää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja entistä helpommin ja paremmin kaksikäyttötekniikan alalla;

14. muistuttaa, että standardointia ja sertifiointia koskevaan parempaan yhteistyöhön liittyviä aloitteita tarvitaan myös, jotta voidaan kehittää edelleen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää Euroopan puolustusmateriaalimarkkinoita; katsoo, että puolustusalalle olisi mahdollisuuksien mukaan perustettava sertifiointi ja yhteiset eurooppalaiset standardit, jotta parannettaisiin kilpailukykyä, helpotettaisiin markkinoiden kaikkien toimijoiden pääsyä puolustushankintoihin ja varmistettaisiin samanlaiset korkeat standardit; panee tässä yhteydessä merkille Euroopan puolustusviraston ja komission toimet puolustusnormien ja -vaatimusten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi alalla; pitää tärkeänä, että tässä toimitaan yhteistyössä NATOn kaltaisten kansainvälisten liittolaisten ja kumppanien kanssa;

15. kehottaa komissiota olemaan kunnianhimoinen laatiessaan tulevaa Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa, jossa on korostettava strategisena välineenä EU:n ainutlaatuista lisäarvoa puolustusalalla; pitää tämän tavoitteen yhteydessä olennaisen tärkeänä, että Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma sisältää osa-alueita, joilla voidaan edistää puolustusvoimavaroja koskevien ohjelmien kehittämiseen tähtäävää teollista yhteistyötä; toteaa, että erityisesti kriittisen puolustusteknologian rahoittaminen tulevasta EU:n rahoittamasta puolustusalan tutkimusohjelmasta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, millä tuetaan vahvaa eurooppalaista teollisuuspohjaa, auttaa säilyttämään unionissa sellaiset kriittiset teknologiat, jotka ovat välttämättömiä unionin itsenäisen päätöksenteon ja toiminnan kannalta; toteaa, että näin voidaan myös varmistaa rajat ylittävä yhteistyö toimitusketjun kaikilla tasoilla alkupäästä pk-yrityksiin ja saattaa yhteen useita jäsenvaltioita, teollisuus ja tiedemaailma;

16. korostaa, että on tärkeää tehostaa synergiaa sekä turvallisuus- ja puolustusalan välillä että muiden unionin politiikkojen kanssa, ja luoda yhdennettyjä valmiuksia, jotta voidaan kehittää yhteisiä lähestymistapoja muun muassa hybridiuhkiin, terrorismiin, ulkorajojen turvallisuuteen, kolmansista maista tapahtuvaan ihmissalakuljetukseen, yhteiseen tiedusteluun, kyberturvallisuuteen ja tullivalvontaan; kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä tutkimaan nykyisten terrorismintorjuntavälineiden puutteita ja korjaamaan ne; pitää arvokkaana näitä aiheita koskevaa ajatustenvaihtoa NATOn kanssa, sillä se hyödyttää sekä Euroopan turvallisuutta että transatlanttista turvallisuutta;

17. toteaa kyberturvallisuuden suhteen, että suojautuminen kyberhyökkäyksiä vastaan on välttämätöntä mutta se ei saisi heikentää avointa, vapaata ja turvallista kybertoimintaympäristöä; korostaa teknologisten valmiuksien lisäämisen merkitystä eurooppalaisen kybertoimintaympäristön vahvistamiselle erityisesti kriittisten infrastruktuurien kannalta; katsoo, että verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskeva direktiivi (EU) 2016/1148 on tärkeä askel kohti tätä tavoitetta;

18. toteaa, että erilaiset kansalliset teollisuudenalat ja operatiiviset valmiudet estävät puolustusalan yhdentymisen ja lisäävät markkinoiden pirstoutuneisuutta, ja katsoo, että Euroopan puolustusliitto voi esimerkiksi terrorismin torjunnan yhteisten strategioiden kautta ja terrorismiin liittyvien tietojen vaihdon avulla lopulta johtaa yhä useampiin yhteisiin kriisinhallintavalmiuksia koskeviin hankkeisiin sekä siviilialalla että sotilaallisella alalla ja lisätä eurooppalaista yhteistyötä ja markkinoiden avautumista;

19. kannustaa komissiota ja erityisesti korkeaa edustajaa ja sisämarkkinoista vastaavaa komission jäsentä esittämään puolustusta koskevan johdonmukaisen ja koordinoidun lähestymistavan, johon sisältyy tätä strategiaa edistäviä toimintapoliittisia tavoitteita;

20. huomauttaa, että korkea edustaja julkaisi äskettäin kokonaisvaltaisen strategian, joka muodostaa yhtenäiset puitteet ulkopoliittisen toiminnan painopisteille sekä eurooppalaisen puolustuspolitiikan tulevan kehityksen määrittelylle.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.10.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	29 7 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Catherine Bearder, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Marlene Mizzi, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Birgit Collin-Langen, Morten Løkkegaard, Julia Reda, Marc Tarabella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Stuart Agnew

PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.10.2016)

ulkoasiainvaliokunnalle

Euroopan puolustusunionista
(2016/2052(INI))

Valmistelija: David McAllister

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. palauttaa mieliin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 24 artiklan 1 kohdan ja 42 artiklan 2 kohdan mukainen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan, joka johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää;

2. korostaa, että turvallisuus on yksi keskeisiä kysymyksiä, joita kansalaiset odottavat Euroopan unionin käsittelevän ja että terrorismin uhan torjuminen on lisäperuste yhteisen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöönotolle; katsoo, että on toimittava tarmokkaammin ja hyödynnettävä Lissabonin sopimuksen potentiaalia strategisten intressien kattavan kehyksen perustamiseksi, jotta turvallisuutta ja puolustusta koskevat päätökset voidaan tehdä määräenemmistöllä lukuun ottamatta toimia, joilla on sotilaallisia tai puolustuksellisia vaikutuksia; kehottaa neuvostoa ja komissiota asettamaan Euroopan yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen institutionaaliselle perustalle lujittamalla kokonaisvaltaista EU:n lähestymistapaa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin ja ottamalla eri sidosryhmät ja välineet tiiviimmin mukaan kaikissa vaiheissa;

3. pitää erityisen tärkeänä YTPP:n tavoitteiden saavuttamista unionin operatiivisten valmiuksien lujittamiseksi unionin ulkopuolella toteutettavia SEU-sopimuksen mukaisia tehtäviä varten rauhanturvaamisen, konfliktineston, humanitaarisiin kriiseihin vastaamisen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisen aloilla YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti; toteaa, että tämä on tarpeellisempaa kuin koskaan ennen, sillä turvallisuusympäristö on rapistumassa, kansainvälinen tilanne on terroristihyökkäysten leimaama ja Euroopan kansalaiset pelkäävät;

4. toteaa, että ihmisoikeuksien suojeleminen vaikuttaa osaltaan koko maailman rauhaan ja turvallisuuteen; korostaa EU:n keskeistä roolia kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön periaatteiden puolustajana, erityisesti ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta koskevien periaatteiden suhteen;

5. toteaa, että SEU-sopimuksen 42 artiklan mukaan YTPP ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus-ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen eikä niiden Nato-velvoitteiden mukaisiin sitoumuksiin;

6. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysin SEU-sopimuksen koko potentiaalia ja erityisesti sen 44 artiklaa YTPP-alan tehtävän toteuttamisen antamisesta jäsenvaltioiden ryhmälle sekä 42 artiklan 6 kohtaa ja 46 artiklaa pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä YTPP-operaatioiden nopeampaa, joustavampaa ja tehokkaampaa toteuttamista koskevissa kysymyksissä; pitää myönteisenä SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan keskinäistä avunantoa koskevan lausekkeen aktivointia vuonna 2015; painottaa mahdollisuutta solidaarisuuslausekkeen käyttämiseen, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi SEUT-sopimuksen 222 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

7. korostaa parlamentin tärkeää roolia politiikan ja institutionaalisten rakenteiden valvonnassa myös YTPP:n alalla; kehottaa siksi lisäämään parlamentin toteuttamaa valvontaa koskevia mekanismeja EU:n perussopimusten seuraavan tarkistamisen yhteydessä määräämällä esimerkiksi velvollisuudesta kuulla parlamenttia siinä vaiheessa, kun tavoitteita asetetaan ja riskejä analysoidaan ennen uusia YTPP:n operaatiota ja strategisia katsauksia koskevien päätösten tekemistä;

8. kehottaa neuvostoa, komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan SEU-sopimuksen mukaisesti, että ulkoisten toimien eri alueet ovat keskenään johdonmukaisia, ja käsittelemään näitä alueita yleisen ja kattavan lähestymistavan mukaisesti; kehottaa myös laajentamaan EU:n siviilioperaatioiden soveltamisalaa siten, että niillä tuetaan suoraan kehitystavoitteita esimerkiksi keskittymällä entisten taistelijoiden kotiuttamiseen, aseistariisuntaan ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen; kehottaa lisäksi antamaan parlamentille tietoja paljon säännöllisemmin ulkoisten toimien parlamentaarisen valvonnan helpottamiseksi, myös kansainvälisistä sopimuksista käytävien neuvottelujen ja niitä koskevan päätöksenteon kaikissa vaiheissa;

9. kehottaa perustamaan puolustusministerien neuvoston ja pysyvän strategisen siviili- ja sotilasalan päämajan, jossa toimii pysyvä sotilasalan operatiivinen osasto; korostaa Euroopan puolustusviraston roolia valmiuksien kehittämisessä; kehottaa Euroopan puolustusvirastoa hyödyntämään perussopimusten mukaisia valtuuksiaan täysimääräisesti;

10. pitää tärkeänä muuttaa ulkoisia toimia koskevia sääntöjä joustavammiksi, jotta vältetään viivytykset varojen operatiivisessa jakamisessa ja nopeutetaan kriiseihin vastaamisen kykyä pikaisesti ja tehokkaasti;

11. huomauttaa, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja julkaisi äskettäin Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategian, joka muodostaa yhtenäiset puitteet ulkopoliittisen toiminnan painopisteille sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tulevan kehityksen määrittelylle; muistuttaa tukevansa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen globaalistrategiaan perustuvan puolustusalan valkoisen kirjan antamista; tähdentää, että valkoisen kirjan pohjana olisi oltava yhteinen täsmäarviointi jäsenvaltioiden olemassa olevista sotilaallisista valmiuksista, jotta jäsenvaltioiden välille voidaan saada aikaan todellinen yhteistyö ja yhteenkuuluvuus;

12. korostaa, että EU:n puolustuspolitiikkaa on kehitettävä Naton osana, ja kehottaa perustamaan kattavan EU:n ja Naton välisen poliittisen ja sotilaallisen kumppanuuden, joka on Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin kannalta elintärkeää samalla, kun unionilla on mahdollisuus toimia riippumattomasti ulkomaisissa operaatioissa lähinnä naapurialueidensa vakauttamiseksi; toistaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Naton suhteiden olisi perustuttava täydentävyyteen ja yhteistyöhön kaikilla tasoilla pyrkien yhteisten turvallisuushaasteiden käsittelyyn, valmiuksien kehittämiseen ja hybridiuhkiin varautumiseen;

13. pitää myönteisenä varapuheenjohtajan / korkean edustajan 2. syyskuuta 2016 Gymnichissä pidetyssä EU:n epävirallisessa ulkoministerikokouksessa antamaa lausuntoa, jossa viitattiin jäsenvaltioilla olevaan mahdollisuuksien ikkunaan selkeän edistymisen saamiseksi aikaan puolustusalalla;

14. kehottaa EU:ta perustamaan parlamentin puitteisiin valvontaelimen ja asianmukaiset rakenteet, joilla valvotaan pysyvästi sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat EU:n yhteistä kantaa aseviennistä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	12.10.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 8 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mercedes Bresso, Elmar Brok, Fabio Massimo Castaldo, Kostas Chrysogonos, Richard Corbett, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, Jo Leinen, Morten Messerschmidt, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Paulo Rangel, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Josep-Maria Terricabras, Kazimierz Michał Ujazdowski, Rainer Wieland
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Max Andersson, Gerolf Annemans, Enrique Guerrero Salom, Cristian Dan Preda
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Birgit Collin-Langen, Traian Ungureanu

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.10.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	37 20 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Lars Adaktusson, Michèle Alliot-Marie, Nikos Androulakis, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Amjad Bashir, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Fabio Massimo Castaldo, Javier Couso Permuy, Andi Cristea, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Andrey Kovatchev, Eduard Kukan, Ilhan Kyuchyuk, Arne Lietz, Barbara Lochbihler, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, David McAllister, Tamás Meszerics, Javier Nart, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Kati Piri, Cristian Dan Preda, Jozo Radoš, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Johannes Cornelis van Baalen, Geoffrey Van Orden, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ryszard Czarnecki, Ana Gomes, Javi López, Juan Fernando López Aguilar, Antonio López-Istúriz White, Urmas Paet, Jean-Luc Schaffhauser, Helmut Scholz, Bodil Valero
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Biljana Borzan, Karoline Graswander-Hainz, Marijana Petir, Ivan Štefanec

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö