Menettely : 2016/0192(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0321/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0321/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/12/2016 - 9.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0492

SUOSITUS     ***
PDF 342kWORD 47k
10.11.2016
PE 587.521v02-00 A8-0321/2016

esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä

(10711/2016 – C8-0332/2016 – 2016/0192(NLE))

Kalatalousvaliokunta

Esittelijä: Jørn Dohrmann

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 LYHYET PERUSTELUT
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä

(10711/2016 – C8-0332/2016 – 2016/0192(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10711/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan väliseksi sopimukseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa (11692/2014),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0332/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon [...] antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Tanskan, Norjan ja Ruotsin lipun alla purjehtivien alusten vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa tehdyn Euroopan unionin ja Norjan kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen (A8-0321/2016),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


LYHYET PERUSTELUT

Vuonna 1966 tehty Tanskan, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus vastavuoroisista kalastusmahdollisuuksista Skagerrakissa ja Kattegatissa tuli voimaan 7. elokuuta 1967. Tällä sopimuksella, jota täydennettiin Euroopan unionin ja Norjan välisellä vuonna 1980 tehdyllä kahdenvälisellä kalastussopimuksella, mahdollistettiin kolmen maan pääsy kalastamaan alueelle, joka ulottuu neljän meripeninkulman päähän maiden perusviivoista Skagerrakissa ja Kattegatissa. Lisäksi sopimuksessa vahvistettiin, että kyseisen kalastuksen yhteydessä mainitun alueen katsottiin olevan aavaa merta. Näin ollen sopimuksella säänneltiin valtioiden välistä suhdetta sekä lippuvaltiona että rannikkovaltiona.

Vuoden 1966 sopimuksessa otettiin huomioon Skagerrakin ja Kattegatin maantieteelliset erityispiirteet kalastuksen kannalta ja tunnustettiin kolmen asianomaisen maan kalastajien historialliset oikeudet kalastaa tällä pienellä merialueella. Tästä syystä vuoden 1966 sopimuksessa on vain kolme artiklaa, joista ensimmäisessä määritellään asianomainen alue ja toisessa määritellään kalastusoikeudet ja esitetään toive teknisten määräysten yhdenmukaistamisesta.

Tanskan liityttyä EU:hun vuonna 1973 ja Ruotsin vuonna 1995 vastuu kyseisen sopimuksen hallinnoimisesta näiden kahden jäsenvaltion puolesta siirtyi komissiolle. Neuvotteluja sopimukseen perustuvista järjestelyistä on käyty rinnan vuoden 1980 kahdenvälisen kalastussopimuksen nojalla käytävien neuvottelujen kanssa.

Vuoden 1966 sopimus oli voimassa ensimmäisen, 35 vuoden pituisen ajanjakson vuoteen 2002 asti, minkä jälkeen sen voimassaoloa jatkettiin peräkkäin kaksi viisivuotiskautta eli vuoteen 2012 asti.

Kansainvälisen kalastusoikeuden viimeaikaisen kehityksen ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen voimaantulon vuonna 1982 ja YK:n kalakantasopimuksen voimaantulon vuonna 1995 johdosta Norja katsoi, ettei voimassa oleva sopimus vastannut merioikeusyleissopimuksen määräyksiä. Norja oli erityisen huolestunut valvontamääräyksistä. Lisäksi Norja katsoi, että sopimus ei sopinut yhteen YK:n merioikeusyleissopimukseen sisältyvien rantavaltion tavanomaista lainkäyttövaltaa koskevien periaatteiden kanssa eikä ollut uusien säilyttämis- ja hoitoperiaatteiden mukainen.

Norjan ulkoasiainministeri ilmoitti 29. heinäkuuta 2009 virallisesti Tanskan viranomaisille eli sopimuksen tallettajana toimivalle hallitukselle, että Norja halusi sanoa sopimuksen muodollisesti irti sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tämän seurauksena vuoden 1966 sopimuksen voimassaolo päättyi 7. elokuuta 2012.

Tämän jälkeen Norja aloitti Euroopan unionin puolesta toimivan komission kanssa viralliset neuvottelut vastavuoroisia kalastusmahdollisuuksia Skagerrakin ja Kattegatin alueella koskevasta korvaavasta sopimuksesta. Uusi sopimus parafoitiin 24. lokakuuta 2013 ja allekirjoitettiin 15. tammikuuta 2015. Se on YK:n merioikeusyleissopimuksen sekä myöhempien siihen liittyvien, muihin sopimuksiin sisältyvien määräysten mukainen.

Uudessa sopimuksessa säilytetään Tanskan, Norjan ja Ruotsin aluksille myönnetty yksinomainen pääsy toistensa vesialueille, jotka ulottuvat neljän meripeninkulman etäisyydelle peruslinjoista. Siinä taataan vastavuoroisesti kyseessä oleville kahdelle jäsenvaltiolle ja Norjalle jatkuva pääsy muiden osapuolten asianomaisille vesialueille Skagerrakin ja Kattegatin alueella ja samalla varmistetaan asianmukaiset kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet kyseisellä alueella. Lisäksi sopimus mahdollistaa rantavaltion tavanomaista lainkäyttövaltaa koskevien periaatteiden kanssa yhteensopivat valvontatoimenpiteet, jollaiset on jo otettu käyttöön Pohjanmerellä harjoitettavassa kalastuksessa.

Esittelijän kanta

Perinteisesti kalastajat eivät kalasta tietyillä vesialueilla, vaan he kalastavat tiettyjä kalakantoja ja kaloja vesialueilla, joilla näitä kalakantoja tai lajeja on, ja he seuraavat vaeltavia lajeja. Tämä perinne on syntynyt ennen valtioita, tunnustettuja aluevesiä ja paljon myöhemmin muodostuneita talousvyöhykkeitä.

Kattegat ja Skagerrak ovat tyypillisiä esimerkkejä tästä. Ruotsin, Tanskan ja Norjan kalastajat ovat keskiajalta lähtien pyydystäneet samoja kalakantoja näillä vesialueilla. Se, että kahdesta maasta on tullut jäsenvaltioita, ei ole muuttanut periaatetta, että kolmen maan kalastajien olisi voitava käyttää historiallista oikeutta kalastaa Skagerrakissa ja Kattegatissa. On erittäin tärkeää, että näitä historiallisia oikeuksia kunnioitetaan.

EU:n yhteinen kalastuspolitiikka sisältää kalakantojen hoitamista koskevan järjestelmän sen kattamilla vesialueilla ja tukee tässä mielessä kalastajien historiallisia oikeuksia. Sopimuksella lisätään historiallisten kalastusoikeuksien tukea tällä alueella, ja siitä aiheutuu myös hyötyä uudistetun YKP:n täytäntöönpanolle Kattegatissa ja Skagerrakissa.

Euroopan parlamentin olisi annettava sopimukselle hyväksyntänsä.


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.11.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Alain Cadec, Richard Corbett, Diane Dodds, Linnéa Engström, Ian Hudghton, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ole Christensen, Jørn Dohrmann, Francisco José Millán Mon

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö