Menettely : 2016/0817(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0375/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0375/2016

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 14/12/2016 - 9.13
CRE 14/12/2016 - 9.13
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0500

MIETINTÖ      
PDF 401kWORD 72k
8.12.2016
PE 594.026v02-00 A8-0375/2016

ehdotuksesta nimittää Juhan Parts tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0445/2016 – 2016/0817(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Bart Staes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS
 LIITE 1: JUHAN PARTSIN ANSIOLUETTELO
 LIITE 2: Juhan PartsIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Juhan Parts tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8-0445/2016 – 2016/0817(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0445/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0375/2016),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta on arvioinut ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 5. joulukuuta 2016 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Juhan Parts tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


LIITE 1: JUHAN PARTSIN ANSIOLUETTELO

Koulutus:

Gustav Adolf Gymnasium (entinen Tallinnan ylemmän perusasteen koulu nro 1), 1984; Tarton yliopisto, oikeustiede (cum laude), 1991

Ura:

Oikeusministeriö, varahallintojohtaja, 1992–1998; valtion tarkastusviraston pääjohtaja, 1998–2002;

pääministeri, 2003–2005;

talous- ja viestintäministeri, 2007–2014, parhaillaan Viron parlamentin jäsen

Puoluepoliittiset liitynnät:

Res Publica/Pro Patria ja Res Publica Union 2002–, puheenjohtaja 2002–2005, varapuheenjohtaja

Edustuselinten jäsenyys:

10. ja 11. parlamentti, 12. parlamentti (ryhmän varapuheenjohtaja 2014–2015), 13. parlamentti (ryhmän puheenjohtaja); Tallinnan kunnanvaltuuston jäsen 2002–2013

Palkinnot:

Valtionvaakunan ritarikunta, 2. luokka, 2008; Portugalin Infante dom Henrique -ritarikunnan suurupseeri, 2003; Italian tasavallan ansiomerkkien suurristi, 2004; Espanjan siviilikunniamerkkien suurristi, 2007; Ruotsin kuningaskunnan Pohjantähden 1. luokan komentajamerkki, 2011; Latvian Kolmen tähden 3. luokan merkki, 2012; Liettuan tasavallan suurristin komentajamerkki, 2013; Puolan tasavallan ansiomerkkien komentajan risti tähdellä, 2014; Viron entisten metsäveljien yhdistyksen kunniamerkki, 2005.


LIITE 2: Juhan PartsIN VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Tärkeimmät työkokemukseni näillä aloilla ovat seuraavat:

–  Oikeusministeriön apulaiskanslerina (1992–1998) vastasin myös oikeushallinnon johtamisesta julkisen palvelun tasolla. Vastuullani oli luoda oikeushallinnon laitoksia, laatia niiden talousarvioita, tilinpäätöksiä ja tarkastuksia. Tärkeimmät oikeushallinnon laitokset olivat ensimmäisen ja toisen asteen oikeusistuimet (yhteensä 23), valtakunnansyyttäjänvirasto ja maakunnalliset syyttäjänvirastot (yhteensä 16), vankilat (9), rikosseuraamustoimistot (15) sekä oikeuksien rekisteriosastot (15).

–  Olin Viron yksityistämisviraston (Eesti Erastamisagentuur) neuvoston jäsen (1993–1996). Yksityistämisviraston vastuualalla oli lähes kaikkien valtiolle kuuluvien yritysten rekonstruointi, yksityistämisen valmistelu sekä yksityistäminen ja yksityistämistä seuraavien velvollisuuksien täytön valvonta. Se oli laaja tehtävä ja käsitti eri kausina satoja yrityksiä, jotka olivat yksityistämisviraston vastuulla. Tämä työ käsitti tavanomaisten omistajien toimintojen lisäksi myös erikoistarkastuksia ja tilintarkastuksia.

–  Valtion tarkastusviraston pääjohtajana (1998–2002) vastasin Viron tasavallan ulkoisen tarkastuksen tehtävistä. Tämän kauden tärkeimpänä tehtävänä oli luoda valtion tarkastusvirastolle kansainvälisiä tarkastusstandardeja – sekä rahoitus-, vastaavuus- että tulostarkastuksen – seuraava nykyaikainen ja tehokas tarkastusjärjestelmä.

Lisäksi valtion tarkastusvirasto osallistui aktiivisesti yhteistyössä parlamentin ja hallituksen kanssa kokonaisvaltaisen valtiollisen taloushallintojärjestelmän uudistamiseen. Valtion taloushallintojärjestelmän uudistus käsitti selvän ja loogisen hallinto-, selvitys- ja tilintarkastusketjun muodostamisen toimeenpanevan hallinnon rakenteissa; tavanomaisen vuosittaisen valtion talousarvion toteutusta koskevan selvityksen laatimisen kokonaisvaltaiseksi valtion konsolidoiduksi tilinpäätökseksi ja kansainvälisen julkisen sektorin sisäisen tarkastuksen vaatimusten soveltamisen yhdessä sisäisen tilintarkastuksen vaatimusten kanssa. Valtion tarkastusviraston tehtäväksi muodostui vuosittainen valtion tilinpäätöksen vuositarkastus sekä vaatimustenmukaisuustarkastus.

Lisäksi valtion tarkastusvirasto alkoi myös soveltaa vaiheittain tulosjohtajuuden periaatteita ja 3E-periaatetta julkisella sektorilla ja toteutti tulosjohtamisen edistämiseksi myös koko joukon tuloksellisuuden tarkastuksia.

Erityisenä huomion kohteena oli valtion tarkastusviraston yhteistyö parlamentin kanssa. Pääministerikauteni aikana vuonna 2004 perustettiin parlamentissa valtion talousarvion tarkastuskomitea ja luotiin valtion tarkastusviraston raporttien menettelytavat.

Koko tämä reformi oli laajapohjainen ja edellytti erittäin intensiivisiä muutoksia myös valtion tarkastusviraston sisällä. Toteutimme näitä muutoksia yhteistyössä OECD:n Sigma-ohjelman asiantuntijoiden kanssa, ja kumppaneina olivat Hollannin ja Ruotsin korkeimmat tarkastusvirastot. Strategisen kehityssuunnitelman keskeinen osa oli laaja ns. in-house ‑koulutusohjelma tilintarkastuksen ja tuloksellisuuden tarkastuksen filosofian, metodologian sekä tekniikan alalla.

Aloitin yhteistyösuhteet myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa, koska tuona aikana avautui ensimmäistä kertaa myös Viron tasavallalle mahdollisuus käyttää Euroopan unionin tarjoamia erilaisia rahoitusvälineitä.

Vuosina 1998–2002 olin Euroopan ylimpien tarkastuselinten järjestön EUROSAI:n hallituksen jäsen. Osallistuin eri hankkeisiin, jotka koskivat ylimpien tarkastuselinten välistä yhteistyötä helpottavien tarkastusmetodien kehittämistä.

–  Pääministeri (2003–2005) on Viron perustuslain mukaan toimeenpanovallan johtaja. Otimme käyttöön valtion virastoja koskevan tuloksia heijastavan toimintasuunnitelma- ja toimintakertomusvaatimuksen, järjestimme valtion strategisen johtamisen puitteet (kehityssuunnitelmat, pitkän ajan politiikat sekä näiden yhteys talousarviosuunnitteluun).

Parlamentissa muodostettiin valtion talousarvion tarkastuskomitea (PAC – Public Accounts Commitee) sekä asianmukaiset menettelyt, oikeudet ja velvollisuudet.

Vahvistimme ja otimme käyttöön ensimmäisen kokonaisvaltaisen korruption ehkäisyä ja torjumista koskevan strategian, joka sisälsi muun muassa johtamisvastuuta, sisäistä tarkastusta ja tilintarkastuksia koskevia vaatimuksia julkisella sektorilla sekä valtiolle kuuluvissa liikeyhtiöissä.

Kun Viro liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004, Euroopan rakennerahastojen varat avautuivat täydessä laajuudessaan. Tämä edellytti täysimittaisia muutoksia julkisella sektorilla, jotta noudatettiin kaikkia Euroopan unionin esittämiä julkisten varojen hallinta- ja valvontajärjestelmiä koskevia vaatimuksia.

–  Talous- ja viestintäministerillä (2007–2014) on poliittinen ja hallinnollinen vastuu kaikkien hänelle uskottujen julkisten varojen hallinnoinnista, selvityksistä ja valvonnasta. Ministerin hallinnonalaan kuului lukuisten merkittävien EU:n rakenne- ja aluerahastojen (yritystoiminta, innovaatio, energiamarkkinat, kuljetus, E-Estonian eli tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto, tietoliikenne, matkailu) varojen käyttö. Vastasin EU:n rahoituskaudella 2007–2013 näiden varojen perusteena olevien politiikkojen kehittämisestä sekä soveltamisesta, ja samoin ohjelmakauden 2014–2020 valmistelusta ja neuvotteluista. Tämä on antanut minulle laajat hallintoa, selvitystä ja tarkastusta koskevat tiedot ja kokemuksen, jotka koskevat suoraan Euroopan unionin rahojen käyttöä. Toteaisin, että Viro on aina ollut Euroopan rakennerahastojen varojen sosiaalitaloudelliseen kehitykseen investoimisessa yksi tehokkaimmista ja tuloksellisimmista.

Talousministeri täyttää valtionyritysten sekä yritysten, joissa valtio on osakkaana, vuosikokouksen tehtäviä. Tällaisia liikeyhtiöitä oli minun kauteni aikana lähes 25 (esim. energiayritys, satama, rautatie, posti, lentoasemat ja vientiluotto). Vuosikokouksen tehtävänä on päättää ns. ”Omistajan odotukset”, seurata niiden noudattamista, vahvistaa tarkastetut tilinpäätökset, aloittaa tarvittaessa erikoistarkastuksia sekä saattaa voimaan sisäisen tarkastuksen vaatimukset.

Parlamentin jäsenenä (vuodesta 2014 alkaen tähän päivään asti) kuulun Euroopan unionin asioita käsittelevään valiokuntaan ja ulkopoliittiseen valiokuntaan. Viron lakien mukaan EU‑asioita käsittelevän valiokunnan tehtävänä on hyväksyä kaikki Viron kannat erilaisissa Euroopan unionin neuvostoissa käsiteltävänä olevissa asioissa, ja lisäksi seurata Euroopan rakennerahastojen varojen käyttöä sekä kuulla hallituksen selvitykset asioiden tilasta.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Olen viimeiset 25 vuotta toiminut jatkuvasti erilaisissa julkisissa tehtävissä. Viron valtio palautti itsenäisyytensä vuonna 1991. Neuvostomiehitys päättyi. Viron kansa on rakentanut 25 vuodessa neuvostoimperiumin raunioille vapaan, demokraattisen markkinatalouteen ja kansalaisyhteiskuntaan perustuvan eurooppalaisen valtion. Minulla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus antaa tähän historialliseen kehitykseen oma panokseni. Esitän lyhyen luettelon tärkeimmistä saavutuksistani:

–  Nykyaikaisen oikeusjärjestelmän (lait, instituutiot, tiedotusjärjestelmät) kehittäminen. Viron uuden yksityisoikeuden (siviililakikokoelma, liiketoimintalakikokoelma) luominen ja omaisuuden suojaa, avointa markkinataloutta ja yksityisyrittäjyyttä tukevien instituutioiden perustaminen oli menestyksellisten talousuudistusten pohjana. Oikeusministeriön apulaiskanslerina olin julkisella sektorilla tämän prosessin johtaja.

–  Nykyaikaisen ja kansainvälisiä tarkastusstandardeja noudattavan valtion tarkastusviraston perustaminen. Virasto vahvistaa toimeenpanevien viranomaisten parlamentaarista valvontaa ja tukee julkisen sektorin varainhoidon parhaita käytäntöjä.

–  Viron pääministerinä ollessani päätimme menestyksekkäästi liittymisprosessin Euroopan unionin kanssa ja Viro liittyi unioniin vuonna 2004. Minun tehtävänäni oli profiloida Viro uutena EU:n jäsenenä, luoda jäsenyysstrategia ja hyväksyä kattava EU-politiikka. Viro liittyi myös Natoon vuonna 2004. Minun hallitukseni tehtävänä oli luoda uusi kansallinen turvallisuus- ja puolustusstrategia ottaen huomioon pääsy Naton yhteisen puolustuksen jäseneksi. Toimiakseen Viroa odottavien taloudellisten haasteiden parissa hallitukseni aloitti strategian, jonka tavoitteena oli muuttaa Viro halvan työvoiman taloudesta innovaatiopohjaiseksi taloudeksi, ja alkoi myös toteuttaa tätä strategiaa. Yritysilmaston parantamiseksi ja julkisten varojen tehokkaamman käytön varmistamiseksi johtamani hallitus vahvisti kokonaisvaltaisen korruption ehkäisyä ja torjumista koskevan strategian.

–  Talousministerinä vastuualueeseeni kuului yritystoiminta, innovaatio, EU:n sisämarkkinat, matkailu, kilpailun valvonta, kuluttajansuoja, energiatalous, kuljetus, tietoliikenne ja posti, E-Estonia, rakennus- ja asuinrakennustalous, valtion omistuksessa olevat liikeyhtiöt, startup -ekosysteemien tukeminen.

–  Innovaatiostrategian (2007–2013) tavoitteena oli tukea Viron talouden rakenteellisia muutoksia siirryttäessä halvan työvoiman taloudesta innovaatioperusteiseksi taloudeksi. Tähän päivään mennessä Viro on noussut innovaation osalta keskitason EU:n jäsenvaltioiden joukkoon.

–  Energiamarkkinoiden täydellinen avautuminen ja markkinoiden toimimista tukevien investointien (ESTLINK 2, BEMIP-ohjelma) toteuttaminen. Tähän päivään mennessä Viro kuuluu maihin, joiden energiaturvallisuus on parhaita ja joissa uusiutuvan energian osuus on kasvanut merkittävästi energiantuotannon eri vaihtoehtojen joukossa.

Energiapolitiikan erottamattomana tavoitteena oli kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin, kilpailukykyisiin ja korkeat ympäristöstandardit täyttäviin tuotantotehoihin. Jotta voitiin taata energiaturvallisuus ja toimitusvarmuus ja voitiin korvata 1960-luvulta peräisin olleet tuotantotehot, jotka eivät täyttäneet EU-määräyksiä, tuimme tiiviissä yhteistyössä Euroopan komission kanssa Narvan uuden voimalan investointia ja Kiisan varavoimalan investointia.

Viron energiapolitiikan eräs strateginen aihe on öljyliusketta koskevan kemianteollisuuden modernisointi sekä innovaatio. Yksi sen osista oli ehdottomasti myös kannustaa alan liikeyhtiöiden kansainvälistymistä. Pisimmälle on ehtinyt Eesti Energian kokonaisvaltainen kehityshanke yhteistyössä Jordanian hallituksen kanssa (ensimmäisen vaiheen investointien määrä on noin kaksi miljardia euroa). Hankkeessa on otettu mukaan enemmistösijoittajiksi Malesian ja Kiinan alan kokeneita yrityksiä. Valitettavasti mainituista energiainvestoinneista on esitetty Virossa väärää tietoa ja vääriä tulkintoja.

–  E-Estonian kokonaisvaltainen kehittäminen digitaaliyhteiskuntana. Talousministeri vastaa sähköisen viranomaisasioinnin perusinfrastruktuurista (digiyhteiskunnan säännöt, henkilökohtainen identiteetti kybertilassa, X-Tee-palveluväylä, valtion tietokantojen yhtenäinen arkkitehtuuri) ja koordinoi yhteisten julkisten sähköisten palveluiden kehittämistä koko julkisella sektorilla. Vuonna 2013 aloitimme maailmanlaajuisen e‑asukkuushankkeen.

–  Kuljetuslogistiikan alalla prioriteetit olivat seuraavat: ottaen huomioon, että Viron tärkeimmät kauppakumppanit ovat EU:ssa, tuli kehittää kilpailukykyiset maa-, rautatie-, meri- ja lentoliikenneyhteydet ja niitä tukevat säännöt. Viro on ollut vuosisatoja idän ja lännen kauppateiden risteyspaikka. Tämän mahdollisuuden parempi käyttö edellyttää nykyaikaisten infrastruktuurien kehittämistä, kahden- ja monenvälisten kansainvälisten sopimusten luomista sekä intensiivistä kansainvälistä yhteistyötä (myös Venäjän federaation ja Kiinan kansantasavallan kanssa).

–  Kuljetuspolitiikassa ovat herättäneet paljon huomiota Viron hallituksen investoinnit kansalliseen Estonian Air lentoyhtiöön. Viron hallitus päätti vuosina 2010–2011 tehdä pääomasijoituksia yhtiöön yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa EU:n sisämarkkinoilla sallitun markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti. Yhtiön liiketoimintasuunnitelma, joka oli laadittu lentoliiketoiminnan konsulttien kanssa, sisälsi tarvittavat yhteydet, jotta Viron talouskehitys voitaisiin varmistaa paremmin. Yhtiö kohtasi valitettavasti erilaisia vastoinkäymisiä liiketoimintasuunnitelman toteutuksessa. Hallitus aloitti sen jälkeen valtionapumenettelyn vaikeuksiin joutuneiden liikeyhtiöiden uudelleenjärjestelyjä koskevien ohjeiden mukaan.

–  Ratkaisimme kymmenet vuodet laivamerenkulkua jarruttaneen jäänmurtajakapasiteetin puuttumisen siten, että se oli valtiolle kuuluvalle liikeyhtiölle voitollisempi investointi (jäänmurtajan monitoimisuus mahdollistaa merkittävän lisäansion kevät- ja syyskaudella valtamerten ja merirakennuksen ja -tutkimuksen projekteissa). Lisäksi valtio sai ostaa jäänmurtajia tähänastista merkittävästi kustannustehokkaammin. Yhteistyössä Euroopan komission kanssa sekä Euroopan rakennerahaston varoja käyttäen teimme viimeisten 20 vuoden suurimman investoinnin ympäristöystävälliseen joukkoliikenteeseen. Vaihdoimme nimittäin sujuvasti yhteistyössä alan yrityksen kanssa koko Viroa palvelevan matkustajajunakaluston uuteen. Näitä junia on alettu kansan keskuudessa kutsua nimellä Partsin porkkanat (junat ovat porkkanan värisiä eli oransseja). Tällainen investointi on ollut myös loistava todistus EU:n varojen tehokkaasta käytöstä ja muuttanut EU:ta suositummaksi.

–  Keinot selviytyä talouskriisistä vuosina 2008–2009: intensiiviset sopeutumiskeinot niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla; yritysten vientiä ja kansainvälistymistä tukevien keinojen ohjelma, riskipääoman (julkisoikeudellinen Arengufond, kehitysrahasto) saaminen sekä startup-ohjelma ovat nopeuttaneet virolaisten startup-yritysten syntyä ja kehitystä. Merkittävää oli myös julkisten investointien kasvu kriisiajan merkittävänä taloutta stimuloivana keinona. Viro liittyi euroalueeseen vuonna 2011.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

–  Oikeusjärjestelmän rakentamisessa otimme mukaan eri oikeus- ja talousasiantuntijoita Saksasta, Hollannista, Yhdysvalloista, Suomesta ja Ruotsista. Nämä eivät olleet kertaluonteisia hankkeita, vaan kyse on pitkäaikaisesta yhteistyöohjelmasta nykyaikaisen oikeusvaltion kaikkien näkökohtien kehittämiseksi (lainsäädäntöä koskevat asiantuntijatarkastukset, täysimittaiset koulutusohjelmat, yhteistyöseminaarit sekä tiedekonferenssit).

–  Valtion tarkastusviraston pääjohtajana kuuluin EUROSAI-järjestön hallitukseen. Valtion tarkastuselimen strategiset kehityskumppanit olivat OECD:n SIGMA-asiantuntijat, samoin yhteistyökumppanit Hollannin ja Ruotsin valtiollisista tarkastuselimistä.

–  Pääministeri edustaa Viroa Eurooppa-neuvostossa ja pääministerin vastuulla on kehittää kansainvälisiä kahdenvälisiä suhteita kauaskantoisesti. Pääministeri toimii puheenjohtajana Itämeren valtioiden neuvostossa, samoin NB8-yhteistyössä (Nordic‑Baltic 8) ja Baltian maiden neuvostossa.

–  Talousministerinä edustin Viroa EU:n kilpailukykyneuvostossa, liikenne-, televiestintä- ja energianeuvostossa. Viro liittyi OECD:hen vuonna 2012 ja talousministerin hallinnonalaan kuului laaja neuvoteltavien poliittisten alueiden piiri. Samoin johdin Viron liittymisneuvotteluja Kansainvälisen energiajärjestön kanssa. Edustin Viroa monissa kansainvälisissä järjestöissä (esim. Kansainvälinen televiestintäliitto, Kansainvälinen postiliitto ja ICAO). Viron tasavaltaa edustavana yhteispuheenjohtajana johdin monia kahdenvälisiä hallituskomiteoita: Viron-Ukrainan hallituskomitea, Viron-Kazakstanin hallituskomitea ja Viron-Azerbaidžanin hallituskomitea. Mainitut hallituskomiteat eivät johtaneet ainoastaan talous- ja kauppa-alan yhteistyötä, vaan käsittivät myös kulttuuri-, sivistys- ym. elämänaloja.

–  Olen osallistunut lukuisiin kansainvälisiin foorumeihin (kuten World Economic Forum ja Crans Montana Forum), kansainvälisten ajatushautomoiden (esim. CATO Institute ja Heritage Foundation) järjestämiin tilaisuuksiin puhujana.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

Viron lakien mukaan parlamentti hyväksyy vuosittain hallituksen valtion talousarvion toteuttamista koskevan selvityksen kuultuaan valtion tarkastusviraston arvion. Oikeudellisesti mainittu prosessi on jonkin verran erilainen kuin Euroopan parlamentissa tapahtuva hyväksymismenettely.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne Teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Oikeusministeriön apulaiskansleri on julkisen sektorin työntekijä ja hänen virkaan nimittämisensä ei ole poliittinen. Virossa saatettiin voimaan ammattimaisen julkisen sektorin periaate vuodesta 1992 alkaen.

Parlamentti nimittää valtion tarkastusviraston pääjohtajan tasavallan presidentin esityksestä, ja pääjohtajalta edellytetään puolueettomuutta ja riippumattomuutta poliittisista puolueista.

Viron hallitukset ovat aina olleet koalitiohallituksia, ja ne edellyttävät puolueiden välisiä poliittisia sopimuksia. Pääministeriksi tulee tavallisesti henkilö, joka on vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen johtaja ja joka kykenee muodostamaan toimintakykyisen hallituskoalition. Pääministeriehdokkaan nimittää tasavallan presidentti ja hänen on saatava parlamentin luottamus äänestyksessä.

Hallituskoalitioon kuuluvat puolueet nimittävät ministeriehdokkaat puolueiden johtoelinten kanssa puolueiden välisen vastuualueiden jaon mukaan. Puolueiden esittämien ehdokkaiden on saatava hyväksyntä pääministeriltä, joka tekee tätä koskevan esityksen tasavallan presidentille.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

–  Kansanäänestys Euroopan unionin jäseneksi liittymisestä syyskuussa 2003. Kansanäänestyksen tuloksena kansa päätti 67 prosentin kannatuksella, että Viro liittyy Euroopan unioniin, ja hyväksyi myös tätä koskevan muutoksen perustuslakiin. Pääministerinä olin yksi liittymisen puolestapuhujista.

–  Viron oikeusjärjestelmän kuuluminen mannereurooppalaiseen oikeusjärjestelmään. Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen oli erittäin periaatteellinen poliittinen ja kulttuurinen valinta, millaisen oikeusjärjestelmän periaatteet otetaan perustaksi Viron valtion rakentamisessa vuonna 1992.

–  Viron liittyminen euroalueeseen sekä strategia vuosiksi 2008–2009 talouskriisistä selviämiseksi.

–  Lisäksi paljon muita painavampia päätöksiä. Katso myös vastaukset kysymyksiin 1–3.

Riippumattomuus

7.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Aion täydessä laajuudessaan seurata riippumattomuuden vaatimuksia, joista on määrätty perussopimuksissa, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen eettisissä ohjeissa ja toimintaohjeissa. Samoin noudatan periaatteita, jotka on säädetty ylimpien tarkastuselinten kansainvälisen järjestön INTOSAI:n Liman ja Mexicon julistuksissa.

Täyttäessäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen velvollisuuksia välttäisin ankarasti kaikenlaisia tilanteita, jotka voisivat johtaa eturistiriitoihin. Tämä tarkoittaa, että velvollisuuksieni täytössä en tavoittele enkä ota vastaan ohjeita yhdeltäkään hallitukselta tai muulta elimeltä. Vältän kaikkea, mikä ei sovi yhteen tulevan virkani kanssa. Virkavelvollisuuksien täytössä nojaudun ainoastaan Euroopan unionin yleiseen etuun.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Minulla tai lähisukulaisillani ei ole yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa tulevan työni kanssa tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Ilmoitan tilintarkastustuomioistuimen presidentille kaikki taloudelliset sidonnaisuuteni ja muut sitoumukseni ja katson, että niiden julkistaminen on tavanomainen käytäntö. Viron lainsäädännön mukaisesti olen viimeisten 18 vuoden aikana ilmoittanut taloudelliset sidonnaisuuteni ja muut sitoutukseni toimivaltaiselle valiokunnalle (nykyisin parlamentin korruptionvastainen erikoisvaliokunta), joka on myös julkistanut selvitykseni.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

Minut valittiin parlamentin jäseneksi vuoden 2015 parlamenttivaaleissa. Parlamentissa olen Euroopan unionin asioita käsittelevän valiokunnan ja ulkopoliittisen valiokunnan sekä puolueen eduskuntaryhmän jäsen. Kuulun Isamaa ja Res Publica Liit -puolueen puheenjohtajistoon ja puoluehallitukseen.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Kyllä, eroan parlamentin jäsenen paikalta ja kaikista puolueen valitun johtoelimen (puheenjohtajisto, hallitus) jäsenen paikoilta.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Petos, korruptio tai sääntöjen törkeä rikkominen ovat jokaisen demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita heikentäviä ilmiöitä. Niiden torjunta on jokaisen kansalaisen tehtävä.

Olen kaikissa aiemmissa viroissani osoittanut leppymätöntä suhtautumista julkisten varojen väärinkäyttöön. Pidän tärkeänä sekä ennaltaehkäisevää toimintaa että tehokkaiden tarkastustoimintojen roolia.

Mikäli tulevassa virassani sattuisin tekemisiin kotijäsenvaltiooni liittyvien rikkomusten kanssa, toimisin puolueettomasti eli käsittelisin niitä tasavertaisesti mistä tahansa jäsenvaltiosta peräisin olevien tapausten kanssa.

Tilintarkastustuomioistuimessa on otettu hyvin käyttöön toimenpiteet, miten sellaisissa tapauksissa menetellään. Niitä sääntöjä aion noudattaa tarkasti.

Mikäli kyseessä sattuisivat olemaan henkilöt, jotka tunnen, pidän tarpeellisena neuvotella asiasta erikseen tilintarkastustuomioistuimen presidentin kanssa. Korruptioon ja petokseen liittyvissä tapauksissa on tärkeää, että asiat eivät ainoastaan ole moitteettomia, vaan ne myös näyttävät moitteettomilta. Tietyissä tapauksissa paras ratkaisu voi olla se, että kyseisen jäsenvaltion jäsen antaa tiettyjen tarkastuksen osien vastuun jonkin toisen jäsenvaltion jäsenelle.

Velvoitteiden täyttäminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Julkisen sektorin käytössä olevat talousarvion varat tulevat veronmaksajilta. Tämä koskee myös EU:n talousarviota. Veronmaksajalla on laillinen oikeus tietää, onko hänen rahojaan käytetty kaikkein parhaalla mahdollisella tavalla. Toisin sanoen talousarvion varoja tulee käyttää luotettavan taloushallinnon periaatteita noudattaen – varoja tulee käyttää säästäväisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti.

Niinpä EU:nkin lainsäädännössä (perussopimus, varainhoitoasetus) on säädetty, että talousarvion varoja tulee käyttää luotettavan taloushallinnon periaatteiden mukaisesti.

Luotettavan taloushallinnon perusedellytykset ovat, että hallinnon, raportoinnin ja valvonnan/tarkastuksen ketjut on selkeästi ja loogisesti vahvistettu:

–  Talousarvion hyväksyvät toimielimet vahvistavat talousarvion, tavoitteet ja toivotut tulokset.

–  Talousarvion toteutuksesta vastaavalla toimielimellä on tarpeelliset resurssit ja valtuudet toivottujen tulosten saavuttamiseen, ja se toteuttaa sovitut politiikat vaatimusten mukaisesti.

–  Talousarvion toteutuksesta vastaava toimielin antaa sovitusti säännöllisen selvityksen varojen käytöstä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

–  Valvonta- ja tarkastuselimet (ennen kaikkea ylin tarkastuselin) varmistavat toimeenpanevan elimen esittämän tiedon moitteettomuuden ja asianmukaisuuden talousarvion hyväksyvän toimielimen ja myös yleisön puolesta.

–  Talousarviosta päättävät toimielimet noudattavat huolellisesti täytäntöönpanevan toimielimen toimintakertomuksia tavoitteenaan antaa veronmaksajalle varmuudentunne siitä, että hänen verorahojaan on käytetty sääntöjenmukaisesti ja tuloksellisesti. Ongelmien yhteydessä täytäntöönpanevalle elimelle annetaan selkeät suuntaviivat tilanteen parantamiseksi.

Tässä yhteydessä korostaisin, että kaikissa menettelyvaiheissa on tärkeää varmistaa päätösten ja tilintarkastusten avoimuus. On tärkeää, että kaikille olisi yksiselitteisen selvää, mitä komission ja jäsenvaltioiden virastojen piti saavuttaa ja mitä ne myös todellisuudessa saavuttivat.

Asianmukaisen tilintarkastuksen ei pidä sisältää vain tuhansia faktoja, vaan sen tulee olla parlamentille ja yleisölle helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää konsolidoitua tietoa.

EU:n ylimpänä tarkastuselimenä tilintarkastustuomioistuin voi ja sen tulee antaa panoksensa siihen, että mainitut hallinto-, selvitys- ja tilintarkastusketjut toimisivat järkevästi ja tehokkaasti. Ennen kaikkea tulee tietysti varmistaa, että se suorittaa moitteettomasti oman vähimmäistehtävänsä, eli selvittää, takaako toimeenpanevan elimen suoritus ja tilintarkastus rahojen säästäväisen, tehokkaan ja tuloksekkaan käytön.

Uskon, että tilintarkastustuomioistuin voi panostaa enemmän koko EU:n varojen käytön yleisjohtamisen parantamiseen. Hiljattain julkaistu erityiskertomus nro 27/2016 ”Euroopan komission hallintotapa – paras käytäntö?” on askel oikeaan suuntaan. Voin vain olla samaa mieltä tilintarkastustuomioistuimen kanssa siitä, että komission on oltava esikuva hallinnon alalla ja uranuurtajana parhaiden käytäntöjen kehittämisessä edelleen.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Tällä hetkellä, vielä näin sivusta seuraajan asemassa, tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin, ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan, yhteistyö tuntuu olevan kaikin puolin aktiivista. Tilintarkastustuomioistuimen panos on näkyvä. Tuntuu siltä, että kvantitatiivisesti on saavutettu jopa tietyt rajat. Lähes 40 tuloksellisuustarkastuskertomusta vuodessa pitäisi olla määrällisesti enemmän kuin riittävä.

Tilintarkastustuomioistuin voi auttaa Euroopan parlamenttia toteuttamaan sen talousarvion valvontatehtävän ennen kaikkea tuottamalla asianmukaisia ja oikea-aikaisia tilintarkastuskertomuksia. Sitä varten tilintarkastustuomioistuimen tulee kyetä tekemään itse korkeatasoista tilintarkastustyötä. Tärkeää on myös kuunnella aktiivisesti parlamentin toiveita mahdollisten tarkastuksen aiheiden osalta.

Uskon, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten tehokkuuden parantamiseksi olisi tärkeää viedä niiden käsittely myös muihin parlamentin valiokuntiin. Se on tietysti parlamentin oma sisäinen päätös, miten se työnsä järjestää, mutta esimerkiksi maatalouden teknistä laatua olevien tilintarkastusten pohdinta voisi tarjota merkittävän panoksen maataloutta käsittelevälle valiokunnalle.

Olen henkilökohtaisesti valmis käyttämään koko kokemukseni tukeakseni näiden kahden toimielimen välistä yhteistyötä, jotta voidaan panostaa Eurooppa-hankkeen onnistumiseen. Uskon, että tilintarkastustuomioistuin voi työllään auttaa merkittävissä määrin Euroopan parlamenttia ja siten myös edistää kansalaisten luottamuksen palauttamista EU:ta ja sen toimielimiä kohtaan.

16.  Mitä lisäarvoa toiminnantarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Ollessani Viron valtion tarkastuselimen pääjohtaja kiinnitin erityistä huomiota tuloksellisuustarkastuksen kehittämiseen. En tehnyt näin vain tämän uuden tarkastustuotteen kehittämiseksi, vaan ennen kaikkea koko julkisen hallinnon saattamiseksi uudelle tasolle tuloksellisuustarkastusten avulla.

Tuloksellisuustarkastusten vaikutus tulee ennen kaikkea oikeasta ja hyvin ajoitetusta aiheiden valinnasta. Vähämerkityksisten aiheiden täydellinenkään tarkastus ei tuo yhteiskunnalle kovinkaan paljon lisäarvoa. Tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2014 vertaisarviointi antaa runsaasti hyviä suosituksia siitä, miten tilintarkastustuomioistuimen tuloksellisuustarkastusalan asiantuntemusta kehittää.

Tuloksellisuustarkastusten vaikutuksen mittapuuna voivat olla nimenomaan muutokset todellisessa yhteiskunnassa: ongelmien todellinen ratkaiseminen, ei hyväksyttyjen ja toteutettujen esitysten määrä. Tarkoitan tällä, että tarkastajan ja tarkastettavan menestystä ei mitattaisi hyväksyttyjen ja toteutettujen suositusten mukaan. Se aiheuttaa nopeasti tilanteen, jossa laaditaan vastavuoroisesti sopivia esityksiä. Joskus on tarpeen hyvässä mielessä murtaa toimeenpanovallan toimintatapoja, ja tällaisissa tapauksissa Euroopan parlamentin ymmärrys ja tuki ovat välttämättömiä.

Vaikuttavien tuloksellisuustarkastusten teossa on tärkeää, että on olemassa tarkastuksissa havaittujen ongelmien ratkaisemisesta kiinnostunut yhteistyökumppani. Talousarvion valvontavaliokunta on loistava kumppani tilintarkastustuomioistuimelle. Ei ole pienintäkään epäilystä, että valiokunta suorittaa toimeenpanovallan parlamentaarista valvontaa sanan aidoimmassa merkityksessä. On myös tärkeää, että tarkastettava (tässä yhteydessä komissio) ymmärtäisi ongelmien olemuksen ja ryhtyisi sisällöllisiin toimiin tilanteen parantamiseksi.

Yksi tärkeä osa tuloksellisuustarkastuksissa on mahdollisuus keskittyä myös muihin kuin kielteisiin asioihin. Tuloksellisuustarkastus voi olla hyvinkin vaikuttava, kun havaitaan ja esitellään hyviä käytäntöjä.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa kehotetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ja jäsenvaltioiden ylimpiä tarkastuselimiä toimimaan luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen.

Tällainen yhteistyö tapahtuu ns. yhteyskomitean kautta. Tiedän aiemmasta kokemuksesta, että tilintarkastustuomioistuin on kaikin puolin aktiivinen johtamaan tätä yhteistyömuotoa. Olen omasta puolestani täysin valmis tukemaan tarkastusalan yhteistyön syventämistä tilintarkastustuomioistuimen ja jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten välillä.

Katson, että tälle yhteistyölle on enemmän mahdollisuuksia tuloksellisuustarkastuksen puolella ja varsinkin alueilla, joilla globaaleja ongelmia olisi tarkoituksenmukaista tarkastaa kansainvälisessä yhteistyössä. Esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen ja energiaa koskeviin ongelmiin tulisi soveltaa mahdollisimman laajaa lähestymistapaa. Hiljattain yhteyskomitea ilmaisi myös tukensa yhteistyön syventämiselle näillä alueilla.

Vaatimustenmukaisuustarkastuksen osalta tilintarkastustuomioistuimen tulee olla avoin ja jakaa tarkastusmetodiikkaansa (esimerkiksi maataloustukien tarkastuslomakkeet) kaikkien asiasta kiinnostuneiden tarkastus- ja valvontaelinten kanssa. Tämä antaisi mahdollisuuden varmistaa, että suoritettavat tarkastukset olisivat yhtä laajoja, ja siten kaikki tarkastusketjussa olevat elimet voisivat hyödyntää paremmin toistensa työtä. Tähänastinen käytäntö yhteistarkastusten osalta jäsenvaltioissa ei ole eri syistä tuonut toivottuja tuloksia. Samalla haluan kiinnittää huomiota siihen, että hyvin monilla ylimmillä tarkastuselimillä on EU:n varojen tarkastusketjussa oma roolinsa, eli ne ovat sertifioivia laitoksia monissa jäsenvaltioissa.

Tilintarkastustuomioistuimen pitää tietenkin ottaa vakavasti huomioon Euroopan parlamentin toiveet EU:n talousarvion tarkastusta koskevasta yhteistyöstä. Tilintarkastustuomioistuimen ei pitäisi vain kerätä mahdollisia vaihtoehtoja, vaan myös itse aktiivisesti tarjota niitä.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomukset ovat Euroopan parlamentille ja neuvostolle tärkeä tekijä näiden vuosittaisessa EU:n talousarvion hyväksymismenettelyssä.

Jäsenvaltioiden toimielimet käyttävät 80 prosenttia EU:n talousarvion varoista. Siten on kaikin puolin oikeutettua, että jäsenvaltiot antavat selvityksen varojen käytön sääntöjenmukaisuudesta ja myös tuloksellisuudesta. Euroopan komission vastuulla on, että nämä esitettävät tiedot ovat asianmukaisia ja moitteettomia. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen rooli riippumattomana ulkopuolisena tarkastajana on ilmoittaa tarkastuskertomuksillaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja yleisölle, että jäsenvaltioiden ja komission esittämät tiedot ovat asianmukaisia ja moitteettomia.

Ymmärrän hyvin, että parlamentti haluaa saada enemmän ja luotettavampaa tietoa jäsenvaltioiden viranomaisten toiminnasta niiden osavastuulla olevien talousarviovarojen osalta. Olen vakuuttunut siitä, että tilintarkastustuomioistuimen tulee ottaa tämä toive huomioon tarkastustensa suunnittelussa. Käynnissä olevan hyväksyntämenettelyn pohdinnoista olen ymmärtänyt, että tilintarkastustuomioistuin on myös etsimässä ratkaisuja.

Keskipitkällä aikavälillä tulisi kuitenkin tarkastaa huolellisesti, onko jäsenvaltioiden ja komission tuottama tieto juuri se, jota hyväksyntämenettelyyn tai muihin valvontamenettelyihin tarvitaan. Katsoessani komission eri pääosastojen tuottamaa tietoa (vuosittaiset toimintakertomukset), tuntuu, että byrokraatit ovat osittain soveltamassa asiakkaan tietoonhukuttamistaktiikkaa. Käynnissä olevan ohjelmakauden tilintarkastus on säädetty tuottamaan ennen kaikkea vaatimustenmukaisuustietoa (virhetaso rahastossa x ja rahastossa z). Tieto talousarvion tuloksellisesta käytöstä ei kuitenkaan ole vähemmän tärkeää. Komissio on nyt viimeisen vuoden aikana alkanut puhua enemmän rahankäytön tuloksellisuudesta. Kiinnitän huomiota siihen, että tämän ohjelmakauden säännöt on vahvistettu jo pari vuotta sitten. Katson kuitenkin, että tässä yhteydessä tilintarkastustuomioistuin voisi vahvistaa ponnistelujaan ja edistää aktiivisesti sen harkintaa, miten EU:n rahankäyttöä voitaisiin muuttaa tuloksekkaammaksi, unohtamatta kuitenkaan, että myös sääntöjen noudattaminen on tärkeää. Hyvällä tahdolla tuleva monivuotisen talousarviokehyksen välikatsaus antaisi jo mahdollisuuden optimoida tilintarkastusjärjestelmää ja saattaa se enemmän Euroopan parlamentin ja veronmaksajien odotuksia vastaavaksi.

Muut asiat

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Jokaisen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen virkavelvollisuuksien menestyksekkäälle täytölle välttämätön edellytys on Euroopan parlamentin luottamus.

Olen vakuuttunut siitä, että minun tähänastiset työ- ja elämänkokemukseni vastaavat täydellisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenille esitettyjä vaatimuksia.

Mikäli Euroopan parlamentti kuitenkin katsoisi, että on syytä epäillä, etten vastaakaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenelle esitettyjä virkavaatimuksia, ja/tai epäillä riippumattomuuttani, pyydän Viron tasavallan hallitusta perumaan ehdokkuuteni.


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osittainen vaihtuminen – Viron ehdokas

Viiteasiakirjat

12886/2016 – C8-0445/2016 – 2016/0817(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

27.10.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

21.11.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Bart Staes

14.11.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Bogusław Liberadzki, Verónica Lope Fontagné, Monica Macovei, Georgi Pirinski, Bart Staes, Indrek Tarand, Michael Theurer, Marco Valli, Derek Vaughan, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Caterina Chinnici, Andrey Novakov, Julia Pitera, Miroslav Poche, Patricija Šulin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Tunne Kelam

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

8.12.2016

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö