MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta

9.12.2016 - (COM(2015)0636 – C8-0393/2015 – 2015/0289(COD)) - ***I

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Linnéa Engström


Menettely : 2015/0289(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0377/2016
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0377/2016
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta

(COM(2015)0636 – C8-0393/2015 – 2015/0289(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0636),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0393/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0377/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unioni on 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen16 (UNCLOS) sopimuspuoli, ja se on ratifioinut 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (YK:n kalakantasopimus)17. Näissä kansainvälisissä määräyksissä esitetään periaate, jonka mukaan kaikkien valtioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä meren luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamiseksi ja tehtävä keskenään yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

(2)  Unioni on 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) sopimuspuoli, ja se on ratifioinut 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (YK:n kalakantasopimus)17. Näissä kansainvälisissä määräyksissä esitetään periaate, jonka mukaan kaikkien valtioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä meren luonnonvarojen kestävän hoidon ja säilyttämisen varmistamiseksi ja tehtävä keskenään yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

__________________

__________________

16 Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

16 Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

17 Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).

17 Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a)  Kansainvälinen merioikeustuomioistuin antoi 2 päivänä huhtikuuta 2015 neuvoa-antavan lausunnon vastaukseksi Länsi-Afrikan osa-alueellisen kalastuskomission esittämään pyyntöön. Neuvoa-antavassa lausunnossa vahvistettiin, että unioni on vastuussa jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivien alusten toiminnasta ja että sen osalta unionin on noudatettava due diligence -velvoitetta.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Vuonna 2014 kaikki FAO:n jäsenet, unioni ja sen kehitysmaakumppanit mukaan luettuna, hyväksyivät yksimielisesti elintarviketurvallisuuden ja köyhyyden poistamisen puitteissa pienimuotoisen kalastuksen turvaamista koskevan vapaaehtoisen ohjeiston ja sen 5 kohdan 7 alakohdan, jossa korostetaan sitä, että pienimuotoinen kalastus olisi otettava huomioon ennen kuin kalavaroihin pääsyä koskevia sopimuksia tehdään kolmansien maiden ja kolmansien osapuolten kanssa.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  FAO:n vapaaehtoinen ohjeisto pienimuotoisen kalastuksen turvaamiseksi elintarviketurvallisuuden ja köyhyyden poistamisen puitteissa edellyttää toimia kalastusalueen kalavarojen pitkän aikavälin suojelun ja kestävän käytön varalta ja elintarviketuotannon ekologisen perustan varmistamiseksi painottamalla unionin ulkopuolisillä vesillä tapahtuvan kalastustoiminnan ympäristönormeja, jotka sisältävät ekosysteemiperustaisen sekä varovaisuusperiaatteen mukaisen lähestymistavan kalastuksenhoitoon, jotta liikakalastetut kannat voidaan elvyttää ja säilyttää enimmäissaaliin tuottavilla tasoilla mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja kaikkien kantojen osalta vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  UNCLOS-sopimuksen mukaan lippuvaltiolle, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevalle kansainväliselle organisaatiolle, kuuluvat aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat velvoitteet ja niihin liittyvät vastuut ja korvausvelvollisuudet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi kysymykseksi kansainvälisellä tasolla. Sama koskee, UNCLOS-sopimukseen perustuvan niin sanotun due diligence -velvoitteen puitteissa, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen turvaamiseksi kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla samanaikaisesti käytettävää rantavaltion lainkäyttövaltaa ja lippuvaltion, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevan kansainvälisen organisaation, lainkäyttövaltaa. Due diligence -velvoite edellyttää valtion pyrkivän parhaan kykynsä mukaan estämään laitonta kalastusta, ja siihen sisältyy velvoite hyväksyä tarvittavat hallinnolliset ja täytäntöönpanotoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset, sen kansalaiset tai sen vesillä toimivat kalastusalukset osallistu sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaiseen toimitaan. Edellä esitetyistä syistä on tärkeää järjestää sekä unionin kalastusalusten toiminta unionin vesien ulkopuolella että siihen liittyvä hallintojärjestelmä siten, että unionin kansainväliset velvoitteet voidaan täyttää tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla ja että vältetään tilanteet, joissa unionia voitaisiin syyttää kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

(5)  UNCLOS-sopimuksen mukaan lippuvaltiolle, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevalle kansainväliselle organisaatiolle, kuuluvat aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat velvoitteet ja niihin liittyvät vastuut ja korvausvelvollisuudet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi kysymykseksi kansainvälisellä tasolla. Sama koskee, UNCLOS-sopimukseen perustuvan niin sanotun due diligence -velvoitteen puitteissa, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen turvaamiseksi kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla samanaikaisesti käytettävää rantavaltion lainkäyttövaltaa ja lippuvaltion, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevan rantavaltion kansainvälisen organisaation, lainkäyttövaltaa. Kansainvälisen merituomioistuimen vastauksena Länsi-Afrikan osa-alueellisen kalastuskomission esittämiin kysymyksiin 2 päivänä huhtikuuta 2015 annetussa neuvoa-antavassa lausunnossa vahvistettiin, että unionilla on kansainvälinen vastuu kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille kalastusalustensa toimista ja että kyseinen vastuu edellyttää, että EU toimii due diligence -velvoitteen mukaisesti. Due diligence -velvoite edellyttää valtion pyrkivän parhaan kykynsä mukaan estämään laitonta kalastusta, ja siihen sisältyy velvoite hyväksyä tarvittavat hallinnolliset ja täytäntöönpanotoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset, sen kansalaiset tai sen vesillä toimivat kalastusalukset osallistu sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaiseen toimitaan. Edellä esitetyistä syistä ja yleisemminkin sinisen talouden vahvistamiseksi on tärkeää järjestää sekä unionin kalastusalusten toiminta unionin vesien ulkopuolella että siihen liittyvä hallintojärjestelmä siten, että unionin kansainväliset velvoitteet voidaan täyttää tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla ja että vältetään tilanteet, joissa unionia voitaisiin syyttää kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Unioni sitoutui Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 panemaan täytäntöön päätöslauselman, joka sisältää päätösasiakirjan ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, mukaan luettuna kestävän kehityksen tavoite 14, joka koskee valtamerien, merien ja meriluonnonvarojen suojelemista ja kestävää käyttöä, ja kestävän kehityksen tavoitteen 12, joka koskee kestävää kulutusta ja tuotantomalleja, sekä niiden tavoitteet.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20)19 tulokset sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunnassa kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys olisi otettava huomioon unionin ulkoisessa kalastuspolitiikassa.

(6)  Vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20)19 tulokset, EU:n luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunnassa kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys sekä YK:n syyskuussa 2015 hyväksymät uudet kestävän kehityksen tavoitteet (17 tavoitetta maailman muuttamiseksi, mukaan luettuna tavoite 14, joka koskee vedenalaista elämää), olisi otettava huomioon unionin ulkoisessa kalastuspolitiikassa ja kauppapolitiikassa.

__________________

__________________

19 Rio+20 -konferenssin tuloksista ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” 27 päivänä heinäkuuta 2012 annettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/288.

19 Rio+20 -konferenssin tuloksista ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” 27 päivänä heinäkuuta 2012 annettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/288.

Tarkistus    8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena, joka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/201320, jäljempänä ’perusasetus’, on taata, että kalastustoimet ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, että niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.

(7)  Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena, joka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/201320, jäljempänä ’perusasetus’, on taata, että kalastustoimet ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, että niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja kalakantojen elvyttämistä ja säilyttämistä kestävän enimmäistuoton tuottavien tasojen yläpuolella koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. Tämän politiikan täytäntöönpanossa on myös tarpeen ottaa huomioon kehitysyhteistyötavoitteet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

__________________

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,yhteisestä kalastuspolitiikasta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013,yhteisestä kalastuspolitiikasta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Perusasetuksessa myös edellytetään, että kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset rajoitetaan UNCLOS-sopimuksen 62 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin saaliin ylimääriin.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 korostetaan tarvetta edistää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla varmistaen, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin mitä unionin oikeuden nojalla sovelletaan, ja edistäen unionin toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia.

(8)  Perusasetuksessa korostetaan tarvetta edistää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla varmistaen, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin mitä unionin oikeuden nojalla sovelletaan, ja edistäen unionin toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Kolmansien maiden sosiaali- ja ympäristölainsäädäntö saattaa poiketa unionin vastaavasta, mikä luo erilaisia normeja kalastuslaivastoille. Tämä tilanne saattaa johtaa kalastustoiminnan lupamenettelyihin, jotka eivät ole merten luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin mukaisia. Siksi on tarpeen varmistaa, että unionin ympäristö-, kalatalous-, kauppa- ja kehitystoimien johdonmukaisuus erityisesti, kun ne vaikuttavat kalatalouteen kehitysmaissa, joissa on heikot hallinnolliset valmiudet ja suuri korruption riski.

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1006/2008 oli tarkoitus luoda yhteinen perusta unionin alusten unionin vesien ulkopuolella harjoittaman kalastustoiminnan sallimiselle pyrkimyksenä tukea LIS-kalastuksen torjuntaa ja tehostaa EU:n laivaston valvontaa ja seurantaa eri puolilla maailmaa.

(9)  Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1006/2008 oli tarkoitus luoda yhteinen perusta unionin alusten unionin vesien ulkopuolella harjoittaman kalastustoiminnan sallimiselle pyrkimyksenä tukea LIS-kalastuksen torjuntaa ja tehostaa unionin laivaston valvontaa ja seurantaa eri puolilla maailmaa, sekä laatia ehdot, joiden nojalla kolmansien maiden aluksille voidaan myöntää lupa kalastamiseen unionin vesillä.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Nykyisen asetuksen perusperiaatteena on, että jokaisen unionin vesien ulkopuolella kalastavan unionin aluksen olisi saatava lupa lippuvaltioltaan ja kyseisen valtion olisi seurattava alusta riippumatta siitä, missä ja minkälaisen järjestelyn puitteissa se toimii. Luvan myöntämisen olisi perustuttava kelpoisuuden yhteisten perusehtojen täyttymiseen. Jäsenvaltioiden olisi koottava ja toimitettavat komissiolle sellaiset tiedot, että komissio pystyy niiden perusteella puuttumaan kaikkien unionin kalastusalusten kalastustoiminnan seurantaan millä tahansa alueella unionin vesien ulkopuolella ja milloin vain.

(12)  Nykyisen asetuksen perusperiaatteena on, että jokaisen unionin vesien ulkopuolella kalastavan unionin aluksen olisi saatava lupa lippuvaltioltaan ja kyseisen valtion olisi seurattava alusta riippumatta siitä, missä ja minkälaisen järjestelyn puitteissa se toimii. Luvan myöntämisen olisi perustuttava kelpoisuuden yhteisten perusehtojen täyttymiseen. Jäsenvaltioiden olisi koottava ja toimitettavat komissiolle sellaiset tiedot, että komissio pystyy niiden perusteella puuttumaan kaikkien unionin kalastusalusten kalastustoiminnan seurantaan millä tahansa alueella unionin vesien ulkopuolella ja milloin vain. Tämä on välttämätöntä, jotta komissio voisi täyttää velvoitteensa perussopimusten vartijana.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)   Viime vuosina unionin ulkoisessa kalastuspolitiikassa on saatu aikaan huomattavia parannuksia kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten ehdoissa sekä siinä, miten huolellisesti määräykset pannaan täytäntöön. Unionin ulkoisen kalastuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena olisi oltava unionin laivaston kalastusmahdollisuuksien säilyttäminen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimuksien puitteissa, ja vastaavia ehtoja olisi noudatettava unionin toimiin kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten soveltamisalan ulkopuolella.

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b)  Komission olisi toimittava sovittelijana tilanteissa, joissa kalastusluvan peruuttamista, keskeyttämistä tai muuttamista harkitaan, kun kalavarojen hyödyntämiseen kohdistuvasta vakavasta uhasta on näyttöä.

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Lippuvaltion vaihdosta tulee ongelma silloin, kun sen tavoitteena on yhteisen kalastuspolitiikan määräysten tai voimassa olevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden kiertäminen. Sen vuoksi unionin olisi voitava määritellä, havaita ja estää kyseiset toimet. Jäljitettävyys ja asianmukainen vaatimusten noudattamisen seuranta olisi varmistettava aluksen koko elinkaaren ajalta. Tätä tarkoitusta palvelisi myös vaatimus, jonka mukaan aluksella on oltava Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) myöntämä yksilöllinen numero.

(14)  Lippuvaltion vaihdosta tulee ongelma silloin, kun sen tavoitteena on yhteisen kalastuspolitiikan määräysten tai voimassa olevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden kiertäminen. Sen vuoksi unionin olisi voitava määritellä, havaita ja estää kyseiset toimet. Jäljitettävyys ja asianmukainen vaatimusten noudattamisen seuranta olisi varmistettava unionin toimijan omistaman aluksen koko elinkaaren ajalta riippumatta siitä, minkä lipun tai lippujen alla se purjehtii. Tätä tarkoitusta palvelisi myös vaatimus, jonka mukaan aluksella on oltava Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO:n) myöntämä yksilöllinen numero.

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Unionin alukset voivat toimia kolmansien maiden vesillä joko unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten määräysten nojalla tai saamalla kolmansilta mailta suoria kalastuslupia, jos voimassa ei ole kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta. Kummassakin tapauksessa toimintaa olisi harjoitettava avoimesti ja kestävällä tavalla. Tästä syystä lippujäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet sallia määriteltyjen kriteerien rajoissa ja seurannasta huolehtien, että niiden lipun alla purjehtivat alukset voivat hakea ja saada suoria lupia kolmansilta rantavaltioilta. Kyseinen kalastustoiminta olisi sallittava heti, kun lippujäsenvaltio on vakuuttunut siitä, ettei se vaaranna kestävyyttä. Jos komissio ei muutoin vastusta asiaa, toimijan, joka on saanut luvan sekä lippujäsenvaltiolta että rantavaltiolta, olisi sallittava aloittaa kalastustoimensa.

(15)  Unionin alukset voivat toimia kolmansien maiden vesillä joko unionin ja kolmansien maiden välillä tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten määräysten nojalla tai saamalla kolmansilta mailta suoria kalastuslupia, jos voimassa ei ole kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta. Kummassakin tapauksessa toimintaa olisi harjoitettava avoimesti ja kestävällä tavalla. Tästä syystä lippujäsenvaltioilla olisi oltava valtuudet sallia määriteltyjen kriteerien rajoissa ja seurannasta huolehtien, että niiden lipun alla purjehtivat alukset voivat hakea ja saada suoria lupia kolmansilta rantavaltioilta. Kyseinen kalastustoiminta olisi sallittava heti, kun lippujäsenvaltio on vakuuttunut siitä, ettei se vaaranna kestävyyttä. Jos komissio ei muutoin vastusta asiaa asianmukaisin perusteluin, toimijan, joka on saanut luvan sekä lippujäsenvaltiolta että rantavaltiolta, olisi sallittava aloittaa kalastustoimensa.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Yksittäinen kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin liittyvä kysymys on vajaasti käytettyjen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako, jota ilmenee silloin, kun asianomaisilla neuvoston asetuksilla jäsenvaltioille jaettuja kalastusmahdollisuuksia ei käytetä kokonaisuudessaan. Koska kestävää kalastusta koskevissa kumppanuussopimuksissa esitetyt vesialueelle pääsyn kustannukset rahoitetaan suureksi osaksi unionin talousarviosta, uudelleenjaon järjestelmä on tärkeä, jotta voidaan suojata unionin taloudellisia etuja ja jotta ei heitetä hukkaan kalastusmahdollisuuksia, joista on maksettu. Sen vuoksi on tärkeää selkeyttää ja parantaa uudelleenjaon järjestelmää, jota olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona. Sen soveltamisen olisi oltava tilapäistä, eikä se saisi vaikuttaa kalastusmahdollisuuksien alkuperäiseen jakoon jäsenvaltioiden kesken. Uudelleenjakoa olisi käytettävä vasta sitten, kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat luopuneet oikeudestaan vaihtaa kalastusmahdollisuuksia keskenään.

(16)  Yksittäinen kestävää kalastusta koskeviin kumppanuussopimuksiin liittyvä kysymys on vajaasti käytettyjen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako, jota ilmenee silloin, kun asianomaisilla neuvoston asetuksilla jäsenvaltioille jaettuja kalastusmahdollisuuksia ei käytetä kokonaisuudessaan. Koska kestävää kalastusta koskevissa kumppanuussopimuksissa esitetyt vesialueelle pääsyn kustannukset rahoitetaan suureksi osaksi unionin talousarviosta, tilapäinen uudelleenjaon järjestelmä on tärkeä, jotta voidaan suojata unionin taloudellisia etuja ja jotta ei heitetä hukkaan kalastusmahdollisuuksia, joista on maksettu. Sen vuoksi on tärkeää selkeyttää ja parantaa uudelleenjaon järjestelmää, jota olisi käytettävä vasta viimeisenä keinona. Sen soveltamisen olisi oltava tilapäistä, eikä se saisi vaikuttaa kalastusmahdollisuuksien alkuperäiseen jakoon jäsenvaltioiden kesken, mikä tarkoittaa, että se ei vaaranna suhteellista vakautta. Uudelleenjakoa olisi käytettävä viimeisenä keinona vasta sitten, kun asianomaiset jäsenvaltiot ovat luopuneet oikeudestaan vaihtaa kalastusmahdollisuuksia keskenään.

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a)  ”Lepäävät sopimukset” on ilmaus, jota käytetään, kun valtiot ovat tehneet kalastuskumppanuussopimuksia mutta niillä ei ole rakenteellisista tai aiheellisista syistä voimassa olevaa pöytäkirjaa. Unionilla on useita ”lepääviä sopimuksia” kolmansien maiden kanssa. Tämän seurauksena unionin alukset eivät saa kalastaa vesialueilla, joihin sovelletaan lepäävien sopimusten määräyksiä. Komission olisi toteutettava toimia näiden sopimusten ”herättämiseksi” tai lakkautettava kyseinen kumppanuussopimus.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Lupa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa ja aavalla merellä tapahtuvaan kalastukseen olisi myös saatava lippujäsenvaltiolta, ja sen yhteydessä olisi noudatettava asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjä tai aavalla merellä tapahtuvaa kalastustoimintaa ohjaavaa unionin lainsäädäntöä.

(17)  Lupa alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa ja aavalla merellä tapahtuvaan kalastukseen ja sääntelemättömään kalastukseen olisi myös saatava lippujäsenvaltiolta, ja sen yhteydessä olisi noudatettava asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjä tai aavalla merellä tapahtuvaa kalastustoimintaa ohjaavaa unionin lainsäädäntöä.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Rahtausjärjestelyt saattavat heikentää säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vaikuttaa haitallisesti meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Sen vuoksi tarvitaan oikeudellinen kehys, jonka avulla unioni voi seurata paremmin unionissa rahtausjärjestelyn nojalla toimivien kalastusalusten toimintaa sen perusteella, mitä asianomainen alueellinen kalastuksenhoitojärjestö on hyväksynyt.

(18)  Rahtausjärjestelyt saattavat heikentää säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vaikuttaa haitallisesti meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Sen vuoksi tarvitaan oikeudellinen kehys, jonka avulla unioni voi seurata paremmin unionin lipun alla purjehtivien ja kolmansien maiden toimijoiden rahtaamien kalastusalusten toimintaa sen perusteella, mitä asianomainen alueellinen kalastuksenhoitojärjestö on hyväksynyt.

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Menettelyjen olisi oltava avoimia ja ennustettavia unionin ja kolmansien maiden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille.

(19)  Menettelyjen olisi oltava avoimia, täytäntöönpanokelpoisia ja ennustettavia unionin ja kolmansien maiden toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille.

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a)  Unionin olisi pyrittävä tasapuolisiin kansainvälisiin toimintaedellytyksiin, jolloin unionin kalastuslaivasto voi kilpailla muiden kalastusvaltioiden kanssa, ja mukautettava markkinoille pääsyä koskevia sääntöjä, kun unionin laivastoon sovelletaan tiukempia sääntöjä.

Tarkistus    23

Ehdotus asetukseksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1 artikla

1 artikla

Kohde

Kohde

Tässä asetuksessa esitetään säännöt kalastuslupien myöntämistä ja hallinnoimista varten seuraavien osalta:

Tässä asetuksessa esitetään säännöt kalastuslupien myöntämistä ja hallinnoimista varten seuraavien osalta:

a)  unionin kalastusalukset, jotka toimivat kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa, unionin vesillä tai niiden ulkopuolella tai aavalla merellä; sekä

a)  unionin kalastusalukset, jotka harjoittavat kalastustoimintaa kolmannen maan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, sellaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa, jonka sopimuspuoli unioni on, unionin vesillä tai niiden ulkopuolella tai aavalla merellä; sekä

b)  unionin vesillä toimivat kolmansien maiden kalastusalukset.

b)  unionin vesillä kalastustoimintaa harjoittavat kolmansien maiden kalastusalukset.

Tarkistus    24

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  ’tukialuksella’ tarkoitetaan alusta, jolla ei ole toimintakuntoisia pyydyksiä ja joka helpottaa kalastustoimintaa, avustaa siinä tai valmistelee sitä;

a)  ’tukialuksella’ tarkoitetaan alusta, jolla ei ole toimintakuntoisia pyydyksiä kalojen pyytämistä tai houkuttelemista varten ja joka helpottaa kalastustoimintaa, avustaa siinä tai valmistelee sitä;

Tarkistus    25

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  ’kalastusluvalla’ tarkoitetaan unionin kalastusalukselle tai kolmannen maan kalastusalukselle myönnettyä lupaa, jonka nojalla se voi harjoittaa määrätyin edellytyksin tiettyä kalastustoimintaa määrättynä aikana, tietyllä alueella tai tietyn kalastuksen osalta;

b)  ’kalastusluvalla’ tarkoitetaan unionin kalastusalukselle tai kolmannen maan kalastusalukselle kalastuslisenssin lisäksi myönnettyä kalastuslupaa, jonka nojalla se voi harjoittaa määrätyin edellytyksin tiettyä kalastustoimintaa määrättynä aikana, tietyllä alueella tai tietyn kalastuksen osalta;

Perustelu

Tarkistuksella yhdenmukaistetaan määritelmä valvonta-asetuksen määritelmän kanssa (4 artiklan 10 kohta).

Tarkistus    26

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – f alakohta

Komission teksti

Tarkistus

f)  ’tarkkailijaohjelmalla’ tarkoitetaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa toteutettavaa ohjelmaa, jossa tietyissä olosuhteissa lähetetään kalastusaluksille tarkkailijoita tarkastamaan, noudattaako alus kyseisen järjestön hyväksymiä sääntöjä.

f)  ’tarkkailijaohjelmalla’ tarkoitetaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen, kolmannen maan tai jäsenvaltion puitteissa toteutettavaa ohjelmaa, jossa tietyissä olosuhteissa lähetetään kalastusaluksille tarkkailijoita keräämään tietoja ja/tai tarkastamaan, noudattaako alus kyseisen järjestön, kestävää kalastusta koskevaan kumppanuussopimukseen perustuvia tai maan hyväksymiä sääntöjä.

Tarkistus    27

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

f a)  ’sopimuspuolella’ tarkoitetaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön perustamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen tai sopimuksen sopimuspuolta sekä valtioita, kalastusyhteisöjä tai muita yhteisöjä, jotka toimivat yhteistyössä tällaisen järjestön kanssa ja joille on myönnetty tällaisessa järjestössä yhteistyötä tekevän muun kuin sopimuspuolen asema;

Perustelu

Tätä asetusta on yhdenmukaistettava asetuksen (EY) N:o 1005/2008 kanssa.

Tarkistus    28

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  se on saanut täydelliset ja paikkansapitävät tiedot liitteiden 1 ja 2 mukaisesti kalastusaluksesta ja siihen liittyvästä yhdestä tai useammasta tukialuksesta, mukaan luettuina unionin ulkopuoliset tukialukset;

a)  se on saanut täydelliset ja paikkansapitävät tiedot liitteen mukaisesti kalastusaluksesta ja siihen liittyvästä yhdestä tai useammasta tukialuksesta, mukaan luettuina unionin ulkopuoliset tukialukset;

Perustelu

Tarkistuksen laatijat ehdottavat liitteiden yksinkertaistamista ja niiden määrän vähentämistä yhteen byrokratian vähentämiseksi.

Tarkistus    29

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  kalastusaluksella ja kaikilla siihen liittyvillä tukialuksilla on IMO-tunnistenumero;

c)  kalastusaluksella ja kaikilla siihen liittyvillä tukialuksilla on IMO-tunnistenumero, jos unionin lainsäädäntö sitä edellyttää;

Perustelu

Nykyisin Euroopan unioni vaatii ainoastaan IMO-tunnistenumeroa aluksilta, jotka ovat kokonaispituudeltaan alle 15 metriä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön käyttämä alusten tunnistusmenetelmä on osoittautunut erittäin monimutkaiseksi alusten suuren määrän vuoksi.

Tarkistus    30

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d)  toimijaan tai kalastusalukseen ei ole kohdistunut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan nojalla jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista seuraamusta vakavasta rikkomuksesta kalastusluvan hakemista edeltävien 12 kuukauden aikana;

Poistetaan.

Tarkistus    31

Ehdotus asetukseksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Lippuvaltion vaihtoa koskevat toimet

Lippuvaltion vaihtoa koskevat toimet

1.   Tätä artiklaa sovelletaan aluksiin, jotka ovat viiden vuoden kuluessa kalastusluvan hakemisesta

1.   Tätä artiklaa sovelletaan aluksiin, jotka ovat kalastusluvan hakemista edeltävien kahden vuoden kuluessa

a)  poistuneet unionin kalastuslaivastorekisteristä ja vaihtaneet lippuvaltiokseen kolmannen maan; sekä

a)  poistuneet unionin kalastuslaivastorekisteristä ja vaihtaneet lippuvaltiokseen kolmannen maan; sekä

b)  sen jälkeen palanneet takaisin unionin kalastuslaivastorekisteriin 24 kuukauden kuluessa siitä poistuttuaan.

b)  sen jälkeen palanneet takaisin unionin kalastuslaivastorekisteriin.

2.   Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan ainoastaan, jos se vakuuttuu siitä, että sinä aikana, jonka 1 kohdassa tarkoitettu alus toimi kolmannen maan lipun alla,

2.   Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan ainoastaan, jos se on varmistunut siitä, että sinä aikana, jonka 1 kohdassa tarkoitettu alus toimi kolmannen maan lipun alla,

a)   se ei osallistunut LIS-kalastusta koskevaan toimintaan; eikä

a)   se ei osallistunut LIS-kalastusta koskevaan toimintaan; eikä

b)  toiminut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklassa tarkoitetun jonkin yhteistyöhön osallistumattoman kolmannen maan vesillä.

b)  toiminut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklassa tarkoitetun jonkin yhteistyöhön osallistumattoman kolmannen maan vesillä tai sellaisen kolmannen maan vesillä, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1026/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi.

3.   Tätä varten toimijan on toimitettava kaikki lippujäsenvaltion edellyttämät, kyseistä ajanjaksoa koskevat tiedot, joihin sisältyvät ainakin seuraavat:

3.   Tätä varten toimijan on toimitettava seuraavat lippujäsenvaltion edellyttämät, ajanjaksoa, jolloin alus purjehti kolmannen maan lipun alla, koskevat tiedot:

a)  saalisilmoitukset ja pyyntiponnistukset kyseisenä aikana;

a)  saalisilmoitukset ja pyyntiponnistukset kyseisenä aikana;

b)  kopio lippuvaltion kyseiselle ajalle myöntämästä kalastusluvasta;

b)  kopio lippuvaltion kyseiselle ajalle myöntämästä kalastusluvasta;

c)  kopio mistä tahansa sellaisesta kalastusluvasta, joka mahdollistaa kalastustoimet kolmannen maan vesillä kyseisenä aikana;

c)  kopio mistä tahansa sellaisesta kalastusluvasta, joka mahdollistaa kalastustoimet kolmannen maan vesillä kyseisenä aikana;

d)  aluksen lippuvaltioksi vaihtuneen kolmannen maan antama virallinen lausunto, jossa luetellaan alukseen tai toimijaan kyseisenä aikana kohdistetut seuraamukset.

d)  aluksen lippuvaltioksi vaihtuneen kolmannen maan antama virallinen lausunto, jossa luetellaan alukseen tai toimijaan kyseisenä aikana kohdistetut seuraamukset.

 

d a)   täydelliset historiatiedot lipusta siihen saakka, kun alus on poistunut unionin kalastuslaivastorekisteristä.

4.   Lippujäsenvaltio ei saa myöntää kalastuslupaa alukselle, jonka lippuvaltioksi on vaihtunut

4.   Lippujäsenvaltio ei saa myöntää kalastuslupaa alukselle, jonka lippuvaltioksi on vaihtunut

a)  kolmas maa, joka on todettu tai luetteloitu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklan mukaiseksi LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi; tai

a)  kolmas maa, joka on todettu tai luetteloitu neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklan mukaiseksi LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi; tai

b)  kolmas maa, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1026/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi.

b)  kolmas maa, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1026/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi.

5.   Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta, jos lippujäsenvaltio vakuuttuu siitä, että välittömästi sen jälkeen, kun maa todettiin LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi tai kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi, toimija

5.   Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta, jos lippujäsenvaltio vakuuttuu siitä, että välittömästi sen jälkeen, kun maa todettiin LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi tai kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi, toimija

a)  lopetti kalastustoimet; sekä

a)  lopetti kalastustoimet; sekä

b)  käynnisti asiaankuuluvat hallintomenettelyt aluksen poistamiseksi kyseisen kolmannen maan laivastorekisteristä.

b)  käynnisti välittömästi asiaankuuluvat hallintomenettelyt aluksen poistamiseksi kyseisen kolmannen maan laivastorekisteristä.

Tarkistus    32

Ehdotus asetukseksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Kalastuslupien seuranta

Kalastuslupien seuranta

1.   Kalastuslupaa hakiessaan toimijan on toimitettava lippujäsenvaltiolle täydelliset ja paikkansapitävät tiedot.

1.   Kalastuslupaa hakiessaan toimijan on toimitettava lippujäsenvaltiolle täydelliset ja paikkansapitävät tiedot.

2.   Toimijan on ilmoitettava välittömästi lippujäsenvaltiolle asiaan liittyvien tietojen muuttumisesta.

2.   Toimijan on ilmoitettava välittömästi lippujäsenvaltiolle asiaan liittyvien tietojen muuttumisesta.

3.   Lippujäsenvaltion on seurattava, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella kalastuslupa on myönnetty, kyseisen luvan voimassaolon ajan.

3.   Lippujäsenvaltion on vähintään kerran vuodessa seurattava, täyttyvätkö edellytykset, joiden perusteella kalastuslupa on myönnetty, kyseisen luvan voimassaolon ajan.

4.   Jos edellytys, jonka perusteella kalastuslupa on myönnetty, ei enää täyty, lippujäsenvaltion on muutettava lupaa tai peruutettava se ja ilmoitettava asiasta toimijalle ja komissiolle.

4.   Jos edellytys, jonka perusteella kalastuslupa on myönnetty, ei enää täyty, lippujäsenvaltion on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin, muun muassa muutettava lupaa tai peruutettava se ja ilmoitettava asiasta välittömästi toimijalle ja komissiolle sekä tarvittaessa alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sihteeristölle tai asianomaiselle kolmannelle maalle.

5.   Lippujäsenvaltion on komission pyynnöstä evättävä, keskeytettävä tai peruutettava lupa tapauksissa, joissa meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, hoitoon ja säilyttämiseen taikka laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen torjuntaan liittyvät ensisijaiset poliittiset syyt sen oikeuttavat, tai tapauksissa, joissa unioni on päättänyt katkaista suhteensa kyseiseen kolmanteen maahan tilapäisesti tai lopullisesti.

5.   Lippujäsenvaltion on komission asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä evättävä, keskeytettävä tai peruutettava lupa seuraavista syistä:

 

a)   meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, hoitoon ja säilyttämiseen kohdistuvaan vakavaan uhkaan liittyvät erittäin kiireelliset syyt;

 

b)   vakavat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdan rikkomiset laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen (LIS) yhteydessä tai niiden ehkäiseminen suuren riskin tapauksessa; tai

 

c)   tapauksissa, joissa unioni on päättänyt katkaista suhteensa kyseiseen kolmanteen maahan tilapäisesti tai lopullisesti.

 

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun asianmukaisesti perusteltuun pyyntöön on liitettävä merkitykselliset ja asianmukaiset tiedot. Komission on ilmoitettava välittömästi toimijalle ja lippujäsenvaltiolle, kun se esittää tällaisen asianmukaisesti perustellun pyynnön. Komission esittämää pyyntöä seuraa 15 päivän pituinen komission ja lippujäsenvaltion välinen neuvottelujakso.

6.   Jos lippujäsenvaltio ei epää, muuta, keskeytä tai peruuta lupaa väliaikaisesti tai pysyvästi 4 ja 5 kohdan mukaisesti, komissio voi päättää peruuttaa luvan ja ilmoittaa asiasta lippujäsenvaltiolle ja toimijalle.

6.   Jos 5 kohdassa tarkoitetun 15 päivän määräajan päätyttyä komissio vahvistaa pyyntönsä ja lippujäsenvaltio ei epää, muuta, keskeytä tai peruuta lupaa väliaikaisesti tai pysyvästi 4 ja 5 kohdan mukaisesti, komissio voi päättää viiden päivän kuluttua peruuttaa luvan ja ilmoittaa päätöksestään lippujäsenvaltiolle ja toimijalle.

Tarkistus    33

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Unionin kalastusalus saa harjoittaa kolmannen maan vesillä alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hallinnoimiin kantoihin kohdistuvaa kalastustoimintaa ainoastaan, jos kyseinen maa on asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuoli tai sen kanssa yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli.

Unionin kalastusalus saa harjoittaa kolmannen maan vesillä alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hallinnoimiin kantoihin kohdistuvaa kalastustoimintaa ainoastaan, jos kyseinen maa on asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuoli tai sen kanssa yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli. Jos kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimukset on tehty ennen... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], tämän kohdan säännöksiä sovelletaan... [neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta].

Perustelu

Guinea-Bissau, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt kalastussopimuksen, ei ole alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuoli tai sen kanssa yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli. Tälle maalle on annettava riittävästi aikaa, jotta se voi hoitaa kaikki muodollisuudet ja kattaa kaikki kustannukset, joita alueelliseen kalastuksenhoitojärjestöön liittyminen edellyttää.

Tarkistus    34

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Unioni voisi kohdentaa osan sellaisten kolmansien maiden alakohtaiseen tukeen osoitetuista varoista, joiden kanssa se on tehnyt kestävää kalastusta koskevia sopimuksia, jotta kyseisiä kolmansia maita voidaan avustaa alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin liittymisessä.

Perustelu

Tiettyjen kolmansien maiden, joiden kanssa unioni on tehnyt kestävää kalastusta koskevia sopimuksia, voi olla vaikea kattaa alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin liittymisestä aiheutuvat kustannukset.

Tarkistus    35

Ehdotus asetukseksi

9 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Unionin on varmistettava, että kestävää kalastusta koskevat kumppanuussopimukset ovat tämän asetuksen mukaisia.

Perustelu

EU:n ei pidä voida neuvotella poikkeuksia tämän asetuksen sääntöihin tulevien sopimusten tai pöytäkirjojen osalta. Vastaavaa esitetään myös perusasetuksessa, esimerkiksi sen 31 artiklassa.

Tarkistus    36

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sen lippujäsenvaltio; sekä

a)  kolmas maa, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kyseinen kalastustoiminta tapahtuu; sekä

Perustelu

Jäsenvaltion on myönnettävä kalastuslupia vain, jos kolmas maa on antanut aluksille luvan harjoittaa kalastustoimintaa sen vesillä, eikä päinvastoin.

Tarkistus    37

Ehdotus asetukseksi

10 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  kolmas maa, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kyseinen toiminta tapahtuu.

b)  sen lippujäsenvaltio;

Perustelu

Jäsenvaltion on myönnettävä kalastuslupia vain, jos kolmas maa on antanut aluksille luvan harjoittaa kalastustoimintaa sen vesillä, eikä päinvastoin.

Tarkistus    38

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c)  toimija on maksanut kaikki maksut ja taloudelliset seuraamukset, joita kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on vaatinut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden ajalta.

c)  toimija on maksanut kaikki maksut sekä

 

c a)  toimija on maksanut kaikki taloudelliset seuraamukset, jotka kolmannen maan toimivaltainen viranomainen on määrännyt oikeudellisten menettelyjen päättymisen jälkeen.

Tarkistus    39

Ehdotus asetukseksi

11 artikla – 1 kohta – c b alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

c b)  kalastusaluksella on kolmannen maan myöntämä lupa.

Perustelu

Jäsenvaltion ei pidä myöntää minkäänlaisia lupia ennen kuin kolmas maa on näyttänyt vihreätä valoa, jotta prosessi takaisi mahdollisimman suuren oikeudellisen varmuuden.

Tarkistus    40

Ehdotus asetukseksi

12 artikla

Komission teksti

Tarkistus

12 artikla

12 artikla

Kalastuslupien hallinnointi

Kalastuslupien hallinnointi

1.   Heti kalastusluvan myönnettyään lippujäsenvaltion on lähetettävä komissiolle vastaava kolmannen maan lupaa koskeva hakemus.

1.   Heti varmistettuaan, että 11 artiklan a, b ja c alakohdan ehdot täyttyvät, lippujäsenvaltion on lähetettävä komissiolle vastaava hakemus luvan saamiseksi kolmannelta maalta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on oltava liitteissä 1 ja 2 luetellut tiedot sekä muut mahdolliset kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen nojalla edellytetyt tiedot.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa luvassa on oltava liitteessä luetellut tiedot sekä muut mahdolliset kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen nojalla edellytetyt tiedot.

3.   Lippujäsenvaltion on lähetettävä hakemus komissiolle vähintään 10 kalenteripäivää ennen kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa hakemusten toimittamiselle vahvistettua määräaikaa. Komissio voi pyytää lippujäsenvaltiolta mitä tahansa lisätietoja, joita se pitää tarpeellisina.

3.   Lippujäsenvaltion on lähetettävä hakemus komissiolle vähintään 15 kalenteripäivää ennen kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa hakemusten toimittamiselle vahvistettua määräaikaa. Komissio voi lähettää asianmukaisesti perustellun pyynnön ja pyytää lippujäsenvaltiolta mitä tahansa lisätietoja, joita se pitää tarpeellisina.

4.   Vakuututtuaan siitä, että 11 artiklassa mainitut edellytykset täyttyvät, komissio lähettää hakemuksen kolmannelle maalle.

4.   Kymmenen kalenteripäivän kuluessa hakemuksen saamisesta tai, mikäli 3 kohdan perusteella on pyydetty lisätietoja, 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen saamisesta komissio tekee alustavan tutkimuksen määrittääkseen, täyttääkö hakemus 11 artiklassa mainitut edellytykset. Komissio voi joko lähettää hakemuksen kolmannelle maalle tai ilmoittaa jäsenvaltiolle, että hakemus on hylätty.

5.   Jos kolmas maa ilmoittaa komissiolle, että se on päättänyt myöntää kalastusluvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä, keskeyttää tai peruuttaa unionin kalastusalukselle myönnetyn luvan, komissio ilmoittaa siitä lippujäsenvaltiolle.

5.   Jos kolmas maa ilmoittaa komissiolle, että se on päättänyt myöntää kalastusluvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä, keskeyttää tai peruuttaa unionin kalastusalukselle myönnetyn luvan sopimuksen nojalla, komissio ilmoittaa siitä lippujäsenvaltiolle välittömästi mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa. Lippujäsenvaltion on toimitettava tieto viipymättä aluksen omistajalle.

Tarkistus    41

Ehdotus asetukseksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

13 artikla

Käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien uudelleenjako kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten puitteissa

Käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien väliaikainen uudelleenjako kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten puitteissa

1.   Tietyn vuoden tai minkä tahansa kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjan täytäntöönpanon tarkoituksenmukaisen ajanjakson aikana komissio voi määritellä käyttämättömät kalastusmahdollisuudet ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille, joille niitä vastaavat osuudet kalastusmahdollisuuksista on jaettu.

1.   Kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjan täytäntöönpanokauden ensimmäisen puoliskon päätyttyä komissio voi määritellä käyttämättömät kalastusmahdollisuudet ja ilmoittaa niistä jäsenvaltioille, joille niitä vastaavat osuudet kalastusmahdollisuuksista on jaettu.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat 10 päivän kuluessa tiedon saamisesta komissiolta

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltiot voivat 20 päivän kuluessa tiedon saamisesta komissiolta

a)  ilmoittaa komissiolle, että ne käyttävät kalastusmahdollisuutensa myöhemmin kyseisenä vuonna tai täytäntöönpanon kyseisen ajanjakson kuluessa, toimittamalla kalastussuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot haettujen kalastuslupien määrästä, arvioiduista saaliista sekä kalastusalueesta ja -kaudesta; tai

a)  ilmoittaa komissiolle, että ne käyttävät kalastusmahdollisuutensa myöhemmin täytäntöönpanokauden toisen puoliskon kuluessa, toimittamalla kalastussuunnitelman, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot haettujen kalastuslupien määrästä, arvioiduista saaliista sekä kalastusalueesta ja -kaudesta; tai

b)  ilmoittaa komissiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisista kalastusmahdollisuuksien vaihdoista.

b)  ilmoittaa komissiolle asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaisista kalastusmahdollisuuksien vaihdoista.

3.   Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet komissiolle jommastakummasta 2 kohdassa tarkoitetusta toimesta ja tämän tuloksena kalastusmahdollisuuksia on edelleen käyttämättä, komissio voi käynnistää käytettävissä olevien käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien osalta kiinnostuksenilmaisupyynnön niiden muiden jäsenvaltioiden keskuudessa, joille on jaettu osuus kalastusmahdollisuuksista.

3.   Jos jotkin jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet komissiolle jommastakummasta 2 kohdassa tarkoitetusta toimesta ja tämän tuloksena kalastusmahdollisuuksia on edelleen käyttämättä, komissio voi käynnistää kymmenen päivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun ajanjakson jälkeen käytettävissä olevien käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien osalta kiinnostuksenilmaisupyynnön niiden muiden jäsenvaltioiden keskuudessa, joille on jaettu osuus kalastusmahdollisuuksista.

4.   Kyseiset jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle 10 päivän kuluessa kiinnostuksenilmaisupyynnön vastaanottamisesta kiinnostuksestaan käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan. Niiden on toimitettava hakemuksensa tueksi kalastussopimus, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot haettujen kalastuslupien määrästä, arvioiduista saaliista sekä kalastusalueesta ja -kaudesta.

4.   Kyseiset jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle 10 päivän kuluessa kiinnostuksenilmaisupyynnön vastaanottamisesta kiinnostuksestaan käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan. Niiden on toimitettava hakemuksensa tueksi kalastussopimus, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot haettujen kalastuslupien määrästä, arvioiduista saaliista sekä kalastusalueesta ja -kaudesta.

5.   Jos hakemuksen arvioimiseksi pidetään välttämättömänä, komissio voi pyytää asianomaisilta jäsenvaltioilta lisätietoja.

5.   Jos hakemuksen arvioimiseksi pidetään välttämättömänä, komissio voi pyytää asianomaisilta jäsenvaltioilta lisätietoja haettujen kalastuslupien määrästä, arvioiduista saaliista sekä kalastusalueesta ja -kaudesta.

6.   Jos jäsenvaltiot, joille on jaettu osuus kalastusmahdollisuuksista, eivät ilmaise kiinnostusta käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan, komissio voi käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön kaikille jäsenvaltioille. Jäsenvaltio voi ilmoittaa kiinnostuksestaan käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan 4 kohdassa mainittujen edellytysten mukaisesti.

6.   Jos jäsenvaltiot, joille on jaettu osuus kalastusmahdollisuuksista, eivät ilmaise kiinnostusta käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan 10 päivän määräajan päätyttyä, komissio voi käynnistää kiinnostuksenilmaisupyynnön kaikille jäsenvaltioille. Jäsenvaltio voi ilmoittaa kiinnostuksestaan käyttämättömiä kalastusmahdollisuuksia kohtaan 4 kohdassa mainittujen edellytysten mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden 4 tai 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella komissio jakaa käyttämättömät kalastusmahdollisuudet uudelleen väliaikaisesti 14 artiklassa esitettyjä menetelmiä käyttäen.

7.   Jäsenvaltioiden 4 tai 5 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella ja tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa komissio jakaa käyttämättömät kalastusmahdollisuudet uudelleen ainoastaan väliaikaisesti 14 artiklassa esitettyjä menetelmiä käyttäen.

 

7 a.   Edellä 7 artiklassa tarkoitettua uudelleenjakoa sovelletaan ainoastaan 1 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanokauden toisen puoliskon aikana ja se tapahtuu ainoastaan kerran kyseisen ajanjakson aikana.

 

7 b.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille

 

a)   jäsenvaltiot, joille on jaettu kalastusmahdollisuuksia uudelleen;

 

b)   uudelleenjakoa hyödyntävien jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien määrät; sekä

 

c)   uudelleenjaon perusteet.

Tarkistus    42

Ehdotus asetukseksi

13 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

13 a artikla

 

Kalastuslupien vuosittaista uusimista koskevien menettelyjen yksinkertaistaminen voimassa olevan kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjan soveltamisaikana

 

Unionin kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjan soveltamisaikana olisi sallittava nopeammat ja yksinkertaisemmat menettelyt niitä aluksia koskevien lupien uusimiseksi, joiden tilassa (ominaisuudet, lippu, omistusoikeus tai vaatimustenmukaisuus) ei ole kirjattu muutoksia vuodesta toiseen.

Tarkistus    43

Ehdotus asetukseksi

14 artikla

Komission teksti

Tarkistus

14 artikla

14 artikla

Uudelleenjaon menetelmät

Väliaikaisen uudelleenjaon menetelmät

1.   Komissio voi säätää täytäntöönpanosäädöksillä menetelmistä käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien uudelleen jakamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Komissio voi säätää täytäntöönpanosäädöksillä menetelmistä käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien väliaikaista uudelleen jakamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissio hyväksyy 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen jäljellä olevaan vähäiseen aikaan. Nämä säädökset ovat voimassa enintään kuusi kuukautta.

2.   Komissio hyväksyy 45 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien hyödyntämiseen jäljellä olevaan vähäiseen aikaan. Nämä säädökset ovat voimassa enintään kuusi kuukautta.

3.   Uudelleenjaon menetelmistä säätäessään komissio soveltaa seuraavia perusteita:

3.   Uudelleenjaon menetelmistä säätäessään komissio soveltaa seuraavia avoimia ja puolueettomia perusteita ja ottaa huomioon ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät:

a)  uudelleenjakamista varten käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet;

a)  uudelleenjakamista varten käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet;

b)  hakijoina olevien jäsenvaltioiden lukumäärä;

b)  hakijoina olevien jäsenvaltioiden lukumäärä;

c)  kullekin hakijana olevalle jäsenvaltiolle kalastusmahdollisuuksien alkuperäisessä jaossa osoitettu osuus;

c)  kullekin hakijana olevalle jäsenvaltiolle kalastusmahdollisuuksien alkuperäisessä jaossa osoitettu osuus;

d)  kunkin hakijana olevan jäsenvaltion aikaisemmat saalis- ja pyyntiponnistustasot;

d)  kunkin hakijana olevan jäsenvaltion aikaisemmat saalis- ja pyyntiponnistustasot;

e)  alusten ja käytettyjen pyydysten määrä, tyyppi ja ominaisuudet;

e)  alusten ja käytettyjen pyydysten määrä, tyyppi ja ominaisuudet;

f)  hakijoina olevien jäsenvaltioiden toimittaman kalastussuunnitelman yhdenmukaisuus a–e alakohdassa lueteltujen seikkojen kanssa.

f)  hakijoina olevien jäsenvaltioiden toimittaman kalastussuunnitelman yhdenmukaisuus a–e alakohdassa lueteltujen seikkojen kanssa.

 

Komissio julkaisee uudelleenjakoa koskevat perustelunsa.

Tarkistus    44

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjassa asetetaan vuosikiintiön osalta kuukautta tai neljännesvuotta tai muuta ajallista osakokonaisuutta koskevia saalisrajoituksia, komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksen menetelmistä, joilla vastaavat kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken kuukaudeksi, neljännesvuodeksi tai muuksi ajaksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.  Kalastusmahdollisuuksien jakaminen tilanteessa, jossa kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirjassa asetetaan vuosikiintiön osalta kuukautta tai neljännesvuotta tai muuta ajallista osakokonaisuutta koskevia saalisrajoituksia, toteutetaan siten, että vastaavat kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken asianomaisen unionin säädöksen nojalla jäsenvaltioille vuosittain jaettujen kalastusmahdollisuuksien mukaisesti. Tätä periaatetta ei sovelleta ainoastaan tilanteessa, jossa kyseiset jäsenvaltiot sopivat yhteisistä kalastussuunnitelmista, joissa otetaan huomioon vuosikiintiön osalta kuukautta tai neljännesvuotta tai muuta ajallista osakokonaisuutta koskevia saalisrajoituksia.

Perustelu

Tarkistuksella mahdollistetaan parempi järjestelmä, jossa jäsenvaltioille taataan niiden prosenttiosuuden säilyttäminen kuukausittaisista saalisrajoituksista.

Tarkistus    45

Ehdotus asetukseksi

15 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kalastusmahdollisuuksien jaon on oltava johdonmukainen niihin vuotuisiin kalastusmahdollisuuksiin nähden, jotka jäsenvaltioille on asianomaisen neuvoston asetuksen nojalla jaettu.

Poistetaan.

Tarkistus    46

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sen lippujäsenvaltio; sekä

a)  kolmas maa, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kyseinen toiminta tapahtuu; sekä

Perustelu

Jäsenvaltion on myönnettävä kalastuslupia vain, jos kolmas maa on antanut aluksille luvan harjoittaa kalastustoimintaa sen vesillä, eikä päinvastoin.

Tarkistus    47

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  kolmas maa, jonka suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä kyseinen toiminta tapahtuu.

b)  sen lippujäsenvaltio;

Perustelu

Jäsenvaltion on myönnettävä kalastuslupia vain, jos kolmas maa on antanut aluksille luvan harjoittaa kalastustoimintaa sen vesillä, eikä päinvastoin.

Tarkistus    48

Ehdotus asetukseksi

17 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Lippujäsenvaltio voi myöntää kalastusluvan kalastustoimiin kolmannen maan vesillä kun kyseiset vedet kattavan kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen pöytäkirja kyseisen kolmannen maan kanssa ei ole ollut voimassa vähintään kolmeen vuoteen.

 

Kalastuslupa perutaan automaattisesti pöytäkirjan uusimisen yhteydessä sen voimaantulosta alkaen.

Perustelu

”Lepäävät sopimukset” koskevat valtioita, jotka ovat tehneet kalastuskumppanuussopimuksia mutta joilla ei rakenteellisista tai aiheellisista syistä ole voimassaolevaa pöytäkirjaa. Koska lepäävien kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten ja täytäntöönpanemattomien pöytäkirjojen ongelmaa ei ole saatu ratkaistua, unionin olisi tarjottava ratkaisua suorien kalastuslupien myöntämiseksi näissä tapauksissa tietyin edellytyksin.

Tarkistus    49

Ehdotus asetukseksi

18 artikla

Komission teksti

Tarkistus

18 artikla

18 artikla

Edellytykset lippujäsenvaltion myöntämille kalastusluville

Edellytykset lippujäsenvaltion myöntämille kalastusluville

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan kolmannen maan vesillä kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen soveltamisalan ulkopuolella harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan kolmannen maan vesillä kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen soveltamisalan ulkopuolella harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos

a)  asianomaisen kolmannen maan kanssa ei ole voimassa kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta tai voimassa olevassa kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa määrätään erikseen suoria lupia koskevasta mahdollisuudesta;

a)  asianomaisen kolmannen maan kanssa ei ole voimassa kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta;

b)  5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät;

b)  5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät;

 

b a)  on olemassa sallitun saaliin ylimäärä UNCLOS-sopimuksen 62 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)  toimija on toimittanut seuraavat:

c)  toimija on toimittanut seuraavat:

 

–  sovellettavan kalastuslainsäädännön jäljennös, jonka rannikkovaltio on toimittanut toimijalle;

–  kolmannelta maalta toimijan ja kyseisen kolmannen maan kesken käytyjen keskustelujen jälkeen saatu kirjallinen vahvistus aiottua toimijalle pääsyn kyseisen maan kalavaroihin antavaa suoraa lupaa koskevista ehdoista, mukaan luettuina kesto, edellytykset sekä pyyntiponnistuksena tai saalisrajoituksina ilmaistut kalastusmahdollisuudet;

–  ehdotettua kalastustoimintaa koskeva kolmannen maan myöntämä voimassa oleva kalastuslupa, joka sisältää kalavarojen käyttöehdot, mukaan luettuina kesto, edellytykset sekä pyyntiponnistuksena tai saalisrajoituksina ilmaistut kalastusmahdollisuudet;

–  suunnitellun kalastustoiminnan kestävyyttä koskeva näyttö, jonka perustana ovat

–  suunnitellun kalastustoiminnan kestävyyttä koskeva näyttö, jonka perustana ovat

•  tieteellinen arviointi, jonka on tuottanut kyseinen kolmas maa ja/tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö; sekä

•  tieteellinen arviointi, jonka on tuottanut kyseinen kolmas maa ja/tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö ja/tai alueellinen kalastuselin, jolla komission tunnustama tieteellinen pätevyys; sekä

•  tieteellisen arvioinnin tarkastelu lippujäsenvaltion toimesta sen kansallisen tieteellisen laitoksen suorittaman arvion pohjalta;

•  kolmannen maan suorittaman arvioinnin tapauksessa tieteellisen arvioinnin tarkastelu lippujäsenvaltion toimesta sen kansallisen tieteellisen laitoksen suorittaman arvion pohjalta tai tarvittaessa jäsenvaltion tieteellinen laitos, jolla on asianomaista kalastusta koskeva pätevyys;

  kopio kolmannen maan kalastuslainsäädännöstä;

 

–  nimetty virallinen valtiollisen pankin tilinumero kaikkien maksujen maksamista varten; sekä

–  nimetty virallinen valtiollisen pankin tilinumero kaikkien maksujen maksamista varten; sekä

d)  tapauksessa, jossa kalastustoiminta on tarkoitus kohdentaa alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hoitamiin lajeihin, kolmas maa on kyseisen järjestön sopimuspuoli tai yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli.

d)  tapauksessa, jossa kalastustoiminta on tarkoitus kohdentaa alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hoitamiin lajeihin, kolmas maa on kyseisen järjestön sopimuspuoli tai yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli.

Tarkistus    50

Ehdotus asetukseksi

19 artikla

Komission teksti

Tarkistus

19 artikla

19 artikla

Suorien lupien hallinnointi

Suorien lupien hallinnointi

1.  Heti kalastusluvan myönnettyään lippujäsenvaltion on lähetettävä komissiolle asiaankuuluvat liitteissä 1 ja 2 ja 18 artiklassa luetellut tiedot.

1.  Heti varmistettuaan, että 18 artiklan vaatimus täyttyy, lippujäsenvaltion on lähetettävä komissiolle asiaankuuluvat liitteessä ja 18 artiklassa luetellut tiedot.

2.   Jos komissio ei ole pyytänyt lisätietoja tai -perusteluja 15 kalenteripäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta, lippujäsenvaltion on ilmoitettava toimijalle, että se voi aloittaa kyseisen kalastustoiminnan edellyttäen, että myös kolmas maa on myöntänyt sille suoran luvan.

2.   Komissio tekee alustavan tutkimuksen 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Se voi pyytää lisätietoja tai -perusteluja 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista 15 päivän kuluessa.

3.   Jos komissio toteaa 2 kohdassa tarkoitetun lisätietoja tai -perusteluja koskevan pyynnön jälkeen, etteivät 18 artiklassa esitetyt edellytykset täyty, se voi esittää vastalauseen kalastusluvan myöntämiselle kahden kuukauden ajan kaikkien pyydettyjen tietojen tai perustelujen vastaanottamisesta.

3.   Jos komissio toteaa 2 kohdassa tarkoitetun lisätietoja tai -perusteluja koskevan pyynnön jälkeen, etteivät 18 artiklassa esitetyt edellytykset täyty, se voi esittää vastalauseen kalastusluvan myöntämiselle yhden kuukauden ajan alkuperäisten pyydettyjen tietojen tai perustelujen vastaanottamisesta.

 

3 a.   Sen estämättä, mitä 1–3 kohdassa säädetään, kun lupa uusitaan enintään kahden vuoden kuluessa alkuperäisen luvan myöntämisestä alkuperäisessä luvassa sovituin ehdoin, jäsenvaltio myöntää kalastusluvan suoraan heti kun se on varmistanut, että 18 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät, ja ilmoittaa tästä viipymättä komissiolle. Komissiolla on 15 päivää aikaa vastustaa 7 artiklassa säädettyä menettelyä.

4.   Jos kolmas maa ilmoittaa komissiolle, että se on päättänyt myöntää suoran luvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä, keskeyttää tai peruuttaa unionin kalastusalukselle myönnetyn suoran luvan, komissio ilmoittaa siitä lippujäsenvaltiolle.

4.   Jos kolmas maa ilmoittaa komissiolle, että se on päättänyt myöntää suoran luvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä, keskeyttää tai peruuttaa unionin kalastusalukselle myönnetyn suoran luvan, komissio ilmoittaa siitä välittömästi lippujäsenvaltiolle, joka ilmoittaa asiasta aluksen omistajalle.

5.   Jos jokin kolmas maa ilmoittaa lippujäsenvaltiolle, että se on päättänyt myöntää suoran luvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä tai peruuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi unionin kalastusalukselle myönnetyn luvan, lippujäsenvaltio ilmoittaa siitä komissiolle.

5.   Jos jokin kolmas maa ilmoittaa lippujäsenvaltiolle, että se on päättänyt myöntää suoran luvan jollekin unionin kalastusalukselle tai evätä tai peruuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi unionin kalastusalukselle myönnetyn luvan, lippujäsenvaltio ilmoittaa siitä välittömästi komissiolle ja aluksen omistajalle.

6.   Toimijan on toimitettava lippujäsenvaltiolle kopio sen ja kolmannen maan välillä sovituista lopullisista ehdoista, mukaan luettuna kopio suorasta luvasta.

6.   Toimijan on toimitettava lippujäsenvaltiolle kopio sen ja kolmannen maan välillä sovituista lopullisista ehdoista, mukaan luettuna kopio suorasta luvasta.

Tarkistus    51

Ehdotus asetukseksi

20 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

20 a artikla

 

Euroopan unionin kansainvälisten sitoumusten soveltaminen alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä

 

Unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen varmistamiseksi alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 28 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti unionin on edistettävä toiminnan säännöllisiä arvioita riippumattomien elinten toimesta ja otettava aktiivinen rooli valvontakomiteoiden perustamisen ja vahvistamisen osalta kaikissa niissä alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä, joissa se on sopimuspuolena. Sen on erityisesti varmistettava, että valvontakomiteat takaavat ulkoisen kalastuspolitiikan ja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä päätettyjen toimenpiteiden soveltamista koskevan yleisen valvonnan.

Perustelu

Tarkistuksella halutaan muistuttaa Euroopan unionin kansainvälisistä sitoumuksista alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä.

Tarkistus    52

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

-a)  unioni on sopimuspuolena useissa alueellisissa kalastusjärjestöissä;

Perustelu

EU:n pitäisi olla sopimuspuoli, jos sen aluksia aiotaan käyttää.

Tarkistus    53

Ehdotus asetukseksi

21 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  sitä ole merkitty alueellisen kalastuksenhoitojärjestön asianomaiseen rekisteriin tai luetteloon; sekä

b)  sitä ole merkitty alueellisen kalastuksenhoitojärjestön asianomaiseen kalastusluvan saaneiden alusten rekisteriin tai luetteloon; sekä

Tarkistus    54

Ehdotus asetukseksi

23 artikla

Komission teksti

Tarkistus

23 artikla

23 artikla

Rekisteröinti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimesta

Rekisteröinti alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimesta

1.   Lippuvaltion on lähetettävä komissiolle luettelo(t) aluksista, joille se on myöntänyt luvan kalastustoimintaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa.

1.   Lippuvaltion on lähetettävä komissiolle luettelo(t) asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 määritetyistä kalastusalalla toimivista aluksista, joille se on myöntänyt luvan kalastustoimintaan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön puitteissa ja joilla on tätä koskeva kirjattu saalis, kun se on sovellettavissa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut luettelot on laadittava alueellisen kalastuksenhoitojärjestön vaatimusten mukaisesti, ja niiden ohessa on toimitettava liitteiden 1 ja 2 mukaiset tiedot.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut luettelot on laadittava alueellisen kalastuksenhoitojärjestön vaatimusten mukaisesti, ja niiden ohessa on toimitettava liitteen mukaiset tiedot.

3.   Komissio voi pyytää lippujäsenvaltiolta mitä tahansa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja.

3.   Komissio voi pyytää lippujäsenvaltiolta mitä tahansa tarpeellisiksi katsomiaan lisätietoja kymmenen päivän kuluessa siitä, kun se on saanut 1 kohdassa tarkoitetun luettelon. Se perustelee kaikki tällaiset pyynnöt.

4.   Vakuututtuaan siitä, että 22 artiklassa mainitut edellytykset täyttyvät, komissio lähettää kalastusluvan saaneiden alusten luettelot alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle.

4.   Vakuututtuaan siitä, että 22 artiklassa mainitut edellytykset täyttyvät, komissio lähettää 15 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut 1 kohdassa tarkoitetun luettelon, kalastusluvan saaneiden alusten luettelot alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle.

5.   Jos alueellisen kalastuksenhoitojärjestön rekisteri tai luettelo ei ole julkinen, komissio ilmoittaa siihen merkityistä aluksista lippujäsenvaltiolle.

5.   Jos alueellisen kalastuksenhoitojärjestön rekisteri tai luettelo ei ole julkinen, komissio toimittaa kyseistä kalastusta harjoittaville jäsenvaltioille luettelon kalastusluvan saaneista aluksista.

Tarkistus    55

Ehdotus asetukseksi

24 artikla

Komission teksti

Tarkistus

24 artikla

24 artikla

Soveltamisala

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kalastustoimintaan, jota suurimmalta pituudeltaan yli 24 metriä pitkät unionin kalastusalukset harjoittavat aavalla merellä.

Tätä lukua sovelletaan kalastustoimintaan aavalla merellä.

Tarkistus    56

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sen lippujäsenvaltio ole myöntänyt sille kalastuslupaa; sekä

a)  lippujäsenvaltio ole myöntänyt kyseiselle alukselle kalastuslupaa sellaisen tieteellisen arvioinnin perusteella, jossa arvioidaan suunniteltujen toimien kestävyyttä ja jonka lippujäsenvaltion kansallinen tieteellinen laitos tai tarvittaessa jäsenvaltion tieteellinen laitos, jolla on asianomaista kalastusta koskeva pätevyys, on hyväksynyt; sekä

Tarkistus    57

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan aavalla merellä harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos 5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät.

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan aavalla merellä harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos

 

a)   5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät;

 

b)   suunnitellut kalastustoimet

 

  perustuvat kalastuksenhoitoa koskevaan ekosysteemipohjaiseen lähestymistapaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti; sekä

 

  noudattavat tieteellistä arviointia, jossa otetaan huomioon elävien luonnonvarojen ja meren ekosysteemien suojelu ja josta vastaa lippujäsenvaltion kansallinen tieteellinen laitos.

Tarkistus    58

Ehdotus asetukseksi

27 artikla

Komission teksti

Tarkistus

27 artikla

27 artikla

Ilmoitus komissiolle

Ilmoitus komissiolle

Lippujäsenvaltion on ilmoitettava kalastusluvasta komissiolle vähintään 15 kalenteripäivää ennen suunnitellun aavalla merellä harjoitettavan kalastustoiminnan aloittamista ja toimitettava liitteiden 1 ja 2 mukaiset tiedot.

Lippujäsenvaltion on ilmoitettava kalastusluvasta komissiolle vähintään 8,5 kalenteripäivää ennen suunnitellun aavalla merellä harjoitettavan kalastustoiminnan aloittamista ja toimitettava liitteen mukaiset tiedot.

Tarkistus    59

Ehdotus asetukseksi

28 artikla

Komission teksti

Tarkistus

28 artikla

28 artikla

Periaatteet

Periaatteet

1.   Unionin kalastusalus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa rahtausjärjestelyn nojalla, jos voimassa on kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus, jollei kyseisessä sopimuksessa muuta määrätä.

1.   Unionin kalastusalus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa rahtausjärjestelyn nojalla, jos voimassa on kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus.

2.   Unionin alus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa useamman kuin yhden rahtausjärjestelyn nojalla kerrallaan eikä harjoittaa alirahtausta.

2.   Unionin alus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa useamman kuin yhden rahtausjärjestelyn nojalla kerrallaan eikä harjoittaa alirahtausta.

 

2 a.   Unionin alukset toimivat rahtaussopimusten mukaisesti alueellisen kalastuksenhoitojärjestön vesillä vain, jos rahtausjärjestelyn tehnyt valtio on kyseisen järjestön sopimuspuoli.

3.   Rahdattu unionin alus ei saa käyttää lippuvaltionsa kalastusmahdollisuuksia. Rahdatun aluksen saaliit luetaan rahtausjärjestelyn tehneen valtion kalastusmahdollisuuksiin.

3.   Rahdattu unionin alus ei saa käyttää lippuvaltionsa kalastusmahdollisuuksia rahtauksen aikana. Rahdatun aluksen saaliit luetaan rahtausjärjestelyn tehneen valtion kalastusmahdollisuuksiin.

 

3 a.   Mikään tässä asetuksessa ei vähennä lippujäsenvaltion vastuuta sen kansainvälisestä oikeudesta, asetuksesta (EY) N:o 1224/2009, asetuksesta (EY) N:o 1005/2008 tai muista yhteisen kalastuspolitiikan säännöksistä seuraavien velvoitteiden osalta eikä myöskään raportointivaatimusten osalta.

Tarkistus    60

Ehdotus asetukseksi

29 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  rahtausjärjestely mainitaan kalastusluvassa.

b)  rahtausjärjestelyn yksityiskohdat, muun muassa ajanjakso, kalastusmahdollisuudet ja kalastusalue, mainitaan kalastusluvassa.

Tarkistus    61

Ehdotus asetukseksi

30 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jos unionin kalastusaluksella kerätään tietoja tarkkailijaohjelman puitteissa, aluksen käyttäjän on toimitettava tiedot lippujäsenvaltiolleen.

Jos unionin kalastusaluksella kerätään tietoja unionin tai alueellista kalastuksenhoitojärjestöä koskevan lainsäädännön mukaisen tarkkailijaohjelman puitteissa, aluksen käyttäjän on toimitettava tiedot lippujäsenvaltiolleen.

Tarkistus    62

Ehdotus asetukseksi

31 artikla

Komission teksti

Tarkistus

31 artikla

31 artikla

Tietojen lähettäminen kolmansille maille

Tietojen lähettäminen kolmansille maille

1.   Kun unionin kalastusaluksen käyttäjä harjoittaa kalastustoimintaa tämän osaston nojalla ja jos kolmannen maan kanssa tehdyssä kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa niin määrätään, unionin kalastusaluksen käyttäjän on lähetettävä asianomaiset saalisilmoitukset ja purkamisilmoitukset kolmannelle maalle ja niiden kopio lippujäsenvaltiolleen.

1.   Kun unionin kalastusaluksen käyttäjä harjoittaa kalastustoimintaa tämän osaston nojalla, unionin kalastusaluksen käyttäjän on lähetettävä asianomaiset saalisilmoitukset ja purkamisilmoitukset sekä lippujäsenvaltiolle että kolmannelle maalle.

2.   Lippujäsenvaltion on arvioitava, kuinka yhdenmukaisia 1 kohdan mukaisesti kolmannelle maalle lähetetyt tiedot ovat niiden tietojen kanssa, jotka se on saanut asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti.

2.   Lippujäsenvaltion on arvioitava, kuinka yhdenmukaisia 1 kohdan mukaisesti kolmannelle maalle lähetetyt tiedot ovat niiden tietojen kanssa, jotka se on saanut asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisesti. Mikäli tiedot ovat ristiriitaisia, jäsenvaltion on tutkittava, katsotaanko kyseisen ristiriitaisuuden tarkoittavan asetuksen (EY) N:o 1005/2008 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua LIS-kalastusta, ja ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin kyseisen asetuksen 43–47 artiklan mukaisesti.

3.   Saalisilmoitusten ja purkamisilmoitusten jättäminen toimittamatta 1 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle maalle on katsottava vakavaksi rikkomukseksi seuraamusten ja muiden yhteisen kalastuspolitiikan edellyttämien toimenpiteiden soveltamista varten. Rikkomuksen vakavuudesta päättää jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ottaen huomioon vahingon luonteen ja arvon, rikkojan taloudellisen tilanteen ja rikkomuksen laajuuden tai toistuvuuden.

3.   Saalisilmoitusten ja purkamisilmoitusten jättäminen toimittamatta 1 kohdassa tarkoitetulle kolmannelle maalle on katsottava vakavaksi rikkomukseksi seuraamusten ja muiden yhteisen kalastuspolitiikan edellyttämien toimenpiteiden soveltamista varten. Rikkomuksen vakavuudesta päättää jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen ottaen huomioon vahingon luonteen ja arvon, rikkojan taloudellisen tilanteen ja rikkomuksen laajuuden tai toistuvuuden.

Tarkistus    63

Ehdotus asetukseksi

III osasto – 31 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

31 a artikla

 

Alueellisen kalastuksenhoitojärjestön jäsenyyttä koskevat vaatimukset

 

Kolmannen maan kalastusalus saa harjoittaa unionin vesillä alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hallinnoimiin kantoihin kohdistuvaa kalastustoimintaa ainoastaan, jos kyseinen kolmas maa on asianomaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sopimuspuoli.

Tarkistus    64

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kolmannen maan kalastusalus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa unionin vesillä, ellei komissio ole myöntänyt sille kalastuslupaa.

1.  Kolmannen maan kalastusalus ei saa harjoittaa kalastustoimintaa unionin vesillä, ellei komissio ole myöntänyt sille kalastuslupaa. Sille voidaan myöntää tällainen lupa vain, jos 5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät.

Perustelu

Jos EU:n kalastusalusten on ulkomailla täytettävä tietyt ehdot, näitä ehtoja olisi sovellettava myös EU:ssa kalastustoimintaa harjoittaviin kolmannen maan aluksiin.

Tarkistus    65

Ehdotus asetukseksi

32 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Luvan kalastamiseen unionin vesillä saaneen kolmannen maan kalastusaluksen on noudatettava sääntöjä, joilla säännellään unionin alusten kalastustoimintaa kalastusvyöhykkeellä, jolla kyseinen alus toimii, sekä asianomaisen kalastussopimuksen määräyksiä.

2.  Luvan kalastamiseen unionin vesillä saaneen kolmannen maan kalastusaluksen on noudatettava sääntöjä, joilla säännellään unionin alusten kalastustoimintaa kalastusvyöhykkeellä, jolla kyseinen alus toimii. Jos asianomaisen kalastussopimuksen määräykset eroavat näistä säännöistä, ne on mainittava selvästi joko kyseissä sopimuksessa tai kolmannen maan kanssa sovituissa kyseisen sopimuksen täytäntöönpanoa koskevissa säännöissä.

Tarkistus    66

Ehdotus asetukseksi

33 artikla

Komission teksti

Tarkistus

33 artikla

33 artikla

Edellytykset kalastusluvan saamiseksi

Edellytykset kalastusluvan saamiseksi

Komissio voi myöntää kolmannen maan kalastusalukselle luvan unionin vesillä harjoitettavaan kalastustoimintaan ainoastaan, jos

Komissio voi myöntää kolmannen maan kalastusalukselle luvan unionin vesillä harjoitettavaan kalastustoimintaan ainoastaan, jos

 

-a)  UNCLOS-sopimuksen 62 artiklan 2 ja 3 kohdassa edellytetyllä tavalla on olemassa sallitun saaliin ylimäärä, joka kattaa ehdotetut kalastusmahdollisuudet;

a)  liitteiden 1 ja 2 mukaiset tiedot kalastusaluksesta ja siihen liittyvistä tukialuksista ovat täydelliset ja paikkansapitävät; aluksella ja kaikilla siihen liittyvillä tukialuksilla on IMO-tunnistenumero;

a)  liitteen mukaiset tiedot kalastusaluksesta ja siihen liittyvistä tukialuksista ovat täydelliset ja paikkansapitävät; aluksella ja kaikilla siihen liittyvillä tukialuksilla on IMO-tunnistenumero, jos unionin lainsäädäntö sitä edellyttää;

b)  toimijaan tai kalastusalukseen ei ole kohdistunut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan nojalla jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaista seuraamusta vakavasta rikkomuksesta kalastusluvan hakemista edeltävien 12 kuukauden aikana;

b)  kalastusaluksen päällikköön ja kyseiseen kalastusalukseen ei ole kohdistunut seuraamusta vakavasta rikkomuksesta kalastusluvan hakemista edeltävien 12 kuukauden aikana;

c)  kalastusalus ei sisälly yhteenkään LIS-luetteloon ja/tai kolmatta maata ei ole todettu tai merkitty luetteloon yhteistyöhön osallistumattomana neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla tai kestämättömän kalastuksen sallivana asetuksen (EU) N:o 1026/2012 nojalla;

c)  kalastusalus ei sisälly minkään kolmannen maan tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai unionin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti hyväksymään LIS-luetteloon ja/tai kolmatta maata ei ole todettu tai merkitty luetteloon yhteistyöhön osallistumattomana neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla tai kestämättömän kalastuksen sallivana asetuksen (EU) N:o 1026/2012 nojalla;

d)  kalastusalus täyttää kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn kalastussopimuksen mukaiset kelpoisuusehdot ja, tapauksen mukaan, alus on merkitty alusluetteloon kyseisen sopimuksen nojalla.

d)  kalastusalus täyttää kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyn kalastussopimuksen mukaiset kelpoisuusehdot ja, tapauksen mukaan, alus on merkitty alusluetteloon kyseisen sopimuksen nojalla.

Tarkistus    67

Ehdotus asetukseksi

35 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.   Komissio voi evätä luvan tai keskeyttää tai peruuttaa sen tapauksissa, joissa olosuhteet ovat muuttuneet perustavasti tai joissa esimerkiksi kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin tai laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen torjuntaan liittyvät ensisijaiset poliittiset syyt sen oikeuttavat, ja tapauksissa, joissa unioni on edellä mainituista tai muista ensisijaisista poliittisista syistä päättänyt katkaista suhteensa kyseiseen kolmanteen maahan tilapäisesti tai lopullisesti.

2.   Komissio voi evätä luvan tai keskeyttää tai peruuttaa sen

 

a)    tapauksissa, jotka liittyvät muun muassa kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin;

 

 

b)   meren elollisten luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, hoitoon ja säilyttämiseen kohdistuvaan vakavaan uhkaan liittyvistä erittäin kiireellisistä syistä;

 

c)   jos on toteutettava toimia, joilla estetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdan vakavat rikkomiset, jotka liittyvät laittomaan, ilmoittamattomaan tai sääntelemättömään kalastukseen tai

 

d)   jos unioni on edellä mainituista tai muista ensisijaisista poliittisista syistä päättänyt katkaista suhteensa kyseiseen kolmanteen maahan tilapäisesti tai lopullisesti.

 

Komissio ilmoittaa välittömästä kolmannelle maalle siinä tapauksessa, että se epää, keskeyttää tai peruuttaa luvan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Tarkistus    68

Ehdotus asetukseksi

37 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jos komissio toteaa kolmannen maan ylittäneen kiintiön, joka sille on myönnetty tietyn kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, komissio vähentää kyseiselle maalle asianomaisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta myönnettyjä kiintiöitä seuraavina vuosina.

1.  Jos komissio toteaa kolmannen maan ylittäneen kiintiön, joka sille on myönnetty tietyn kalakannan tai kalakantaryhmän osalta, komissio vähentää kyseiselle maalle asianomaisen kalakannan tai kalakantaryhmän osalta myönnettyjä kiintiöitä seuraavina vuosina. Vähennetyn määrän on oltava yhdenmukainen asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 artiklan kanssa.

Tarkistus    69

Ehdotus asetukseksi

39 artikla

Komission teksti

Tarkistus

39 artikla

39 artikla

Unionin kalastusluparekisteri

Unionin kalastusluparekisteri

1.   Komissio perustaa sähköisen kalastusluparekisterin, jossa on sekä julkinen että suojattu osa, ja pitää sitä yllä. Kyseiseen rekisteriin / kyseistä rekisteriä

1.   Komissio perustaa sähköisen kalastusluparekisterin, joka sisältää kaikki II ja III osaston nojalla myönnetyt kalastusluvat ja jossa on sekä julkinen että suojattu osa, ja pitää sitä yllä. Kyseiseen rekisteriin / kyseistä rekisteriä

a)   tallennetaan kaikki liitteiden 1 ja 2 mukaiset tiedot ja siitä ilmenee kunkin luvan tila reaaliaikaisesti;

a)   tallennetaan kaikki liitteen mukaiset tiedot ja siitä ilmenee kunkin luvan tila reaaliaikaisesti;

b)  käytetään komission ja jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon; sekä

b)  käytetään komission ja jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon; sekä

c)  käytetään ainoastaan kalastuslaivastojen kestävän hallinnoinnin tarkoituksiin.

c)  käytetään ainoastaan kalastuslaivastojen kestävän hallinnoinnin tarkoituksiin.

2.   Rekisterissä oleva kalastuslupien luettelo on julkinen, ja siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

2.   Rekisterissä oleva kalastuslupien luettelo on julkinen, ja siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)  aluksen nimi ja lippuvaltio;

a)  aluksen nimi ja lippuvaltio sekä CFR- ja IMO-numerot, jos unionin lainsäädäntö niitä edellyttää;

 

a a)  yrityksen omistajan ja tosiasiallisen omistajan nimi sekä asuinpaikkakunta ja asuinmaa;

b)  luvan tyyppi; sekä

b)  luvan tyyppi, kalastusmahdollisuudet mukaan luettuina; sekä

c)  kalastustoiminnan sallittu aika ja vyöhyke (alkamis- ja lopettamispäivät, kalastusvyöhyke).

c)  kalastustoiminnan sallittu aika ja vyöhyke (alkamis- ja lopettamispäivät, kalastusvyöhyke).

3.   Jäsenvaltion on käytettävä rekisteriä ilmoittaakseen kalastusluvista komissiolle ja pitääkseen tietonsa ajan tasalla, kuten 12, 19, 23 ja 27 artiklassa edellytetään.

3.   Jäsenvaltion on käytettävä rekisteriä ilmoittaakseen kalastusluvista komissiolle ja pitääkseen tietonsa ajan tasalla, kuten 12, 19, 23 ja 27 artiklassa edellytetään.

Tarkistus    70

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jotta unionin kalastusluparekisteri saataisiin toteutettua ja jäsenvaltiot voisivat noudattaa tiedonsiirron teknisiä vaatimuksia, komissio antaa asianomaisille jäsenvaltioille teknistä tukea. Tätä varten unioni tukee kansallisia viranomaisia tarvittavien tietojen, jotka toimijoiden on annettava kunkin lupatyypin osalta, siirtämisessä ja kehittää [kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioille tietoteknisen sovelluksen, jonka avulla ne voivat siirtää lupapyyntöjä ja aluksen ominaisuuksia koskevat tiedot automaattisesti ja reaaliajassa unionin kalastusluparekisteriin.

Tarkistus    71

Ehdotus asetukseksi

40 artikla – 1 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot voivat antaa teknistä ja rahoitustukea tiedonsiirtoon hyödyntämällä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/20141 76 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnettävää rahoitustukea.

 

1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

Tarkistus    72

Ehdotus asetukseksi

43 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Komissio tai sen nimeämä elin voi unionin ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen taikka vastaavien järjestelyjen, joissa unioni on sopimuspuolena tai yhteistyötä tekevänä muuna kuin sopimuspuolena, puitteissa toimittaa tämän asetuksen sääntöjen noudattamatta jättämistä tai asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vakavia rikkomuksia koskevat merkitykselliset tiedot muille kyseisten sopimusten tai järjestöjen osapuolille tiedot antaneen jäsenvaltion suostumuksella ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

2.  (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon).

Perustelu

Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.

Tarkistus    73

Ehdotus asetukseksi

44 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Siirretään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

Tarkistus    74

Ehdotus asetukseksi

Liite I

Komission teksti

Tarkistus

[...]

Poistetaan.

Tarkistus    75

Ehdotus asetukseksi

Liite II

Komission teksti

Tarkistus

[...]

Poistetaan.

Tarkistus    76

Ehdotus asetukseksi

Liite II a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Liite II a

 

Luettelo kalastusluvan myöntämistä varten toimitettavista tiedoista

 

*pakolliset kentät (22–25 ja 28–48 kohtaa ei täytetä, jos tiedot ovat saatavissa automaattisesti unionin laivastorekisteristä CFR- tai IMO-numeron perusteella)

 

I

HAKIJA

 

1

Aluksen tunnus (IMO-numero, CFR-numero jne.)

 

2

Aluksen nimi

 

3

Talouden toimijan nimi*

 

4

Sähköposti*

 

5

Osoite

 

6

Faksi

 

7

Veronumero (SIRET, NIF…)*

 

8

Puhelin

 

9

Omistajan nimi

 

10

Sähköposti*

 

11

Osoite

 

12

Faksi

 

13

Puhelin

 

14

Talouden toimijaa edustavan yhteisön tai asiamiehen nimi*

 

15

Sähköposti*

 

16

Osoite

 

17

Faksi

 

18

Puhelin

 

19

Aluksen päällikö(ide)n nimi*

 

20

Sähköposti*

 

21

Kansalaisuus*

 

22

Faksi

 

23

Puhelin

 

II

KALASTUSLUOKKA, JOLLE KALASTUSLUPAA HAETAAN

 

Luvan tyyppi (kalastussopimus, suora lupa, kalastuksenhoitojärjestö, aava meri, rahtaus, tukialus)

 

24

Alustyyppi (FAO:n koodi)*

 

25

Pyydystyyppi (FAO:n koodi)*

 

26

Pääkalastusalueet (FAO:n koodi)*

 

27

Kohdelajit (FAO:n koodi) tai kalastusluokka (kestävää kalastusta koskeva kumppanuussopimus)*

 

28

Haettu luvan voimassaoloaika (alkamis- ja päättymispäivä)

 

29

Alueellisen kalastuksenhoitojärjestön rekisterinumero* (jos tiedossa)

 

30

Luettelo tukialuksista: nimi / IMO-numero / CFR-numero

 

III

RAHTAUS

 

31

Rahtausjärjestelyn nojalla toimiva alus*: Kyllä / Ei

 

32

Rahtausjärjestelyn tyyppi

 

33

Rahtausaika (alkamis- ja päättymispäivä)*

 

34

Alukselle rahtauksen nojalla jaetut kalastusmahdollisuudet (tonnia)*

 

35

Kolmas maa, joka jakaa alukselle kalastusmahdollisuuksia rahtauksen nojalla*

  • [1]  EUVL C 303, 19.8.2016, s. 116.

PERUSTELUT

Taustaa

Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) mukainen EU:n valvontajärjestelmä koostuu kolmesta pilarista: valvonta-asetuksesta (asetus (EY) N:o 1224/2009), LIS-asetuksesta (asetus (EY) N:o 1005/2008) ja vähän tunnetusta EU:n kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella annetusta asetuksesta (asetus (EY) N:o 1006/2008).

Viimeksi mainittu asetus on vuodelta 2008, ja se kattoi kolme kalastustoiminnan tyyppiä. Siinä määritetään edellytykset ja menettelyt kalastuslupien myöntämiselle EU:n aluksille, jotka harjoittavat toimintaa joko kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten nojalla tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hoitamilla kalastusalueilla. Kalastuslupa-asetuksella säädellään myös sitä, miten komissio antaa kalastuslupia unionin vesillä toimiville unionin ulkopuolisille aluksille.

Komission ehdotus tämän tärkeän lainsäädännön tarkistamisesta on monista syistä oikein ajoitettu. YKP:n uudistuksella lisättiin erillinen luku ulkoiseen ulottuvuuteen, ja sen pitää näkyä YKP:tä koskevissa säännöksissä. Unionin on nyt varmistettava, että ”unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin yhteisen kalastuspolitiikan alalla sovellettavassa unionin oikeudessa ja edistää unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä muiden kolmansien maiden toimijoihin nähden”[1].

Lisäksi ”unionin kalastusalukset saavat pyytää ainoastaan UNCLOSin [Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen] 62 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun sallitun saaliin ylimäärän, joka on määritelty selkeästi ja avoimesti parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen sekä sellaisten tietojen perusteella, jotka on vaihdettu kyseisiä kantoja koskevasta kaikkien laivastojen kokonaispyyntiponnistuksesta unionin ja kolmannen maan välillä”.[2]

Käsitteellä kantojen ”ylimäärä” viitataan kalaan, joka voidaan pyydystää kestävästi rantavaltion vesillä mutta jota kyseinen valtio ei pyydä, usein siksi, että sillä ei ole siihen tarvittavaa kalastuskapasiteettia. YKP:tä sovelletaan myös jäsenvaltioiden kansalaisiin[3], ja siitä on LIS-asetuksessa erityisvaatimuksia[4].

Siksi on asianmukaista tarkistaa kalastuslupa-asetusta vastaavasti.

Lisäksi kansainvälisen oikeudellinen kehys on kehittynyt. On tehty muun muassa uusi sitova sopimus satamavaltion toimenpiteistä, laadittu vapaaehtoiset FAO:n suuntaviivat lippuvaltion velvollisuuksista, ja viime vuonna kansainvälisen merioikeustuomioistuimen neuvoa-antavassa lausunnossa[5] selkeytettiin EU:n velvollisuuksia sen jäsenvaltioiden kalastustoiminnan lippuvaltiona.

Lopuksi, kuten aiemmin on huomautettu (Lövinin mietintö uudistuksen ulkoisesta ulottuvuudesta (A7-0290/2012) ja Engströmin mietintö yhteisistä säännöistä YKP:n ulkoisen ulottuvuuden soveltamiseksi (A8-0052/2016)), EU:n alusten toiminta EU:n ulkopuolisilla vesillä ylittää nykyisellä kalastuslupa-asetuksella säännellyt toimet (alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen puitteissa tehdyt sopimukset ja kalastus). Alusten omistajilla voi olla yksityisiä sopimuksia tai rahtausjärjestelyjä kalastamisesta sellaisten kolmansien maiden vesillä, joiden kanssa ei ole tehty kestävää kalastusta koskevaa kumppanuussopimusta, tai aavalla merellä, jossa ei ole alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä. Vaikka alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen verkosto on maailmanlaajuisesti kasvamassa, kun uusia järjestöjä perustetaan, tiettyjä tärkeitä kalastusalueita ei kuitenkaan edelleenkään hoideta minkään alueellisen kalastuksenhoitojärjestön kansainvälisten sääntöjen nojalla. Voimassa olevan kalastuslupa-asetuksen kyvyttömyys käsitellä tällaista laivastotoimintaa oli vakava puute.

Komission ehdotus kalastuslupa-asetuksen – joka nimetään uudelleen asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista – tarkistamisesta on siksi erittäin tervetullut. EU:n pitkän matkan kalastusaluksia käsittelevä neuvoa-antava neuvosto on jo suhtautunut siihen myönteisesti kalastuslupa-asetuksessa antamassaan lausunnossa. Neuvosto katsoi, että se on tehokkaampi mekanismi kaikkien EU:n lipun alla purjehtivien alusten toiminnan kattamiseksi harjoitettaessa toimintaa unionin ulkopuolisilla vesillä, koska siinä säädetään yhteisistä kelpoisuusvaatimuksista kyseisille aluksille – ja edistetään siten tasapuolisten toimintaedellytysten luomista EU:n toimijoille – ja selkeytetään lupien myöntämismenettelyjä. On myös tärkeää, että vastedes yksityiset sopimukset ja rahtausjärjestelyt sisältyvät asetukseen. Komissio vastaa entiseen tapaan itse lupien myöntämisestä muille kuin EU:n aluksille, kun ne kalastavat EU:n vesillä sopimuksen tai vastavuoroisen pääsyn nojalla.

EU:n pitkän matkan laivasto on kokonaislaivaston tärkeä osa, joka edistää työllisyyttä ja toimittaa kalaa EU:n markkinoille. Se kulkee maailman merillä ja on monissa tapauksissa yhteisen kalastuspolitiikan näkyvin osa. Laivastoa on pidettävä EU:n ”hyvän lähettiläänä”. YKP:n säännöksiin on tehty viime vuosina monia ulkoista laivastoa koskevia parannuksia, ja tämän komission ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on vahvistaa aiemmin saadut hyödyt ja laajentaa niitä laivaston uusiin osiin.

Kansainvälisen merituomioistuimen vastauksena osa-alueellisen kalastuskomission esittämiin kysymyksiin annetussa neuvoa-antavassa lausunnossa vahvistettiin, että niin kauan kuin merivarojen suojelu ja hoito kuuluvat YKP:n nojalla unionin yksinomaiseen toimivaltaan, unionilla on vastuu jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivien alusten toiminnan yhdenmukaisuudesta rantavaltion suojelutoimenpiteiden kanssa ja että sen on myös varmistettava, että kyseiset alukset eivät harjoita LIS-kalastusta. Neuvoa-antavassa lausunnossa korostetaan due diligence -velvoitetta, jota unionin on tämän osalta noudatettava. Siksi on asianmukaista, että EU valvoo ulkoisen laivaston lupia. Tätä kannatti Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, joka korosti kalastuslupa-asetuksesta antamassaan lausunnossa, että Euroopan komission tehtävänä on perussopimusten valvojana tarkistaa luvan oikeellisuus kelpoisuusvaatimusten perusteella ja varmistaa siten, että jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa. Näin parannetaan entisestään pitkän matkan laivastojen hallinnan yhdenmukaisuutta.

Näin monimutkaisessa ehdotuksessa on väistämättä säännöksiä, joista jotkin ovat oikea-aikaisia ja tasapainoisia, kun taas toisissa komission ajatuksia on hieman paranneltava.

Ehdotuksen perusrakenne on vakaa, sillä se sisältää kaikki EU:n kalastusalusten toimintatyypit ulkomailla, ja siinä säädetään johdonmukaisista kelpoisuusvaatimuksista. Sen nojalla myös perustetaan yhteinen tietokanta kaikille aluksille. Toisaalta komission eri lupatyypeille ehdottamat menettelyt ja aikataulut eivät ole niin selkeitä ja johdonmukaisia kuin ne voisivat olla.

Esittelijän kanta

Ehdotuksen parantamiseksi ja selkeyttämiseksi ehdotetaan muutamia tarkistuksia. Näitä ovat seuraavat:

Asetuksen 7 artikla (yhteiset säännökset kaikille luville): Komissio ehdottaa itselleen valtuuksia evätä aluksen kalastuslupa ”ensisijaisista poliittisista syistä”, mikä vaikuttaa aivan liian hataralta perustelulta. Selvennyksenä ehdotetaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) lausunnon mukaisesti tiukempaa rajoitusta tätä koskevaan komission oikeuteen.

Asetuksen 12 artikla (kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten mukaiset luvat): Komissio näyttää haluavan antaa itselleen rajattomasti aikaa välittää lupapyynnöt kolmansille maille kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten nojalla. Tätä on selkeästi rajoitettava alusten omistajien epäasianmukaisen epävarmuuden välttämiseksi.

Asetuksen 18 artikla (suorat kalastusluvat): Vaikka onkin hyvä ajatus vaatia aluksen käyttäjää toimittamaan tieteelliset todisteet kolmannen maan kanssa tehtävässä yksityisessä sopimuksessa ehdotetun kalastustoiminnan kestävyydestä, kyseisen maan kalastuslainsäädännön keräämisen ja toimittamisen ei pitäisi olla aluksen omistajan vastuulla. Komission yksiköt pystyvät tekevät sen kolmannessa maassa järkevämmin. Suunnitelluista toimista on myös asianmukaista antaa tiettyjä lisätietoja.

Asetuksen 19 artikla (suorat kalastusluvat): Myös tässä komission ehdottama aikataulu on liian pitkä. Sen lyhentämistä ehdotetaan.

Asetuksen 21 artikla (alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt): Komissio on sangen oikeassa ehdottaessaan, että kolmansien maiden, joiden kanssa EU:lla on kahdenvälinen sopimus, pitäisi olla sopimuspuolia asianmukaisessa alueellisessa kalastuksenhoitojärjestössä, koska sekä lippuvaltioilla että rantavaltioilla on vastuita, kuten kansainvälisen merituomioistuimen neuvoa-antavassa lausunnossa huomautetaan. Jos EU:n alus haluaa osallistua alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hoitamaan kalastukseen, unionin pitäisi johdonmukaisuuden vuoksi kuulua kyseiseen alueelliseen kalastuksenhoitojärjestöön.

Asetuksen 23 artikla (alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt): Tässäkään ei ole määritetty aikarajaa, jossa komission on toimitettava alueelliselle kalastuksenhoitojärjestölle luettelo kalastusluvan saaneista EU:n aluksista. Komission toiminnalle ehdotetaan selkeää määräaikaa.

Asetuksen 25 artikla (kalastus aavalla merellä): Komissio odottaa järkevästi tieteellisiä todisteita, jotka osoittavat yksityisten sopimusten nojalla ehdotetun toiminnan kestävyyden (katso 18 artikla), ja vastaavaa vaatimusta pitäisi soveltaa aluksiin, jotka haluavat kalastaa aavalla merellä alueellisen kalastuksenhoitojärjestön toimivallan ulkopuolella.

Asetuksen 31 artikla (raportointivelvollisuudet): Kolmannen maan vesillä joko kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai yksityisen sopimuksen nojalla toimivan aluksen pitäisi toimittaa saalistietonsa ja muut asiaankuuluvat tiedot suoraan sekä lippujäsenvaltiolle että rantavaltiolle. Tällainen avoimuus vain auttaa rantavaltiota valvomaan sopimuksensa täytäntöönpanoa.

Asetuksen 39 artikla (kalastusluparekisteri): Avoimuuden lisäämiseksi rekisterin julkiseen osaan pitäisi lisätä muutamia lisätietoja.

Päätelmät

Komissio on antanut hyvän ehdotuksen, jolla EU:n pitkän matkan laivaston hallinnointiin tehdään tarvittavia parannuksia. Sillä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikelle EU:n lipun alla harjoitettavalle kalastustoiminnalle ja varmistetaan, että EU täyttää vastuunsa lippuvaltiona sekä tosiasiallisena edunsaajana olevana valtiona. On erityisen ilahduttavaa panna merkille, että ehdotuksella myös vastataan moniin YKP:n ulkoisesta ulottuvuudesta aiemmin laaditussa Engströmin mietinnössä (A8-0052/2016) esitettyihin kohtiin ottamalla YKP:ssä käyttöön asianmukaiset oikeudelliset vaatimukset. Kyseisessä mietinnössä myös pantiin merkille, että EU:n pitäisi edistää ympäristö- ja sosiaalistandardejaan kansainvälisesti käyttämällä vaikutusvaltaansa alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä ja EU:n merikalastuksen suojeluviranomaisten verkoston avulla.

Koska EU on yksi kalastusalan suurimmista toimijoista koko maailmassa, sen on johdettava esimerkin voimalla ja kannustettava muita, sekä rantavaltioita että pitkän matkan laivastojen valtioita, hyväksymään ja panemaan täytäntöön kalastuksenhoitojärjestelmiä, joilla taataan merivarojen kestävä ja tasapainoinen hyödyntäminen, edistetään elintarviketurvallisuutta ja turvataan tulevaisuus rannikkoyhteisöjen miehille ja naisille, joiden elanto riippuu kalastuksesta (sekä Euroopassa että sen ulkopuolella).

  • [1]  Asetus (EU) N:o 1380/2013, 28 artiklan 2 kohdan d alakohta.
  • [2]  Asetus (EU) N:o 1380/2013, 31 artiklan 4 kohta.
  • [3]  Asetus (EU) N:o 1380/2013, 1 artiklan 2 kohdan d alakohta.
  • [4]  Asetus (EY) N:o 1005/2008, 39 ja 40 artikla.
  • [5]  Neuvoa-antava lausunto nro 21, 2.4.2015.

LIITE: LUETTELO YKSIKÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT PALAUTETTA

Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja esittelijä on siitä yksin vastuussa. Esittelijä on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä tai henkilöiltä valmistellessaan [mietintöluonnosta / mietintöä ennen sen hyväksymistä valiokunnassa]:

Yhteisö ja/tai henkilö

Seuraavien jäsenvaltioiden edustajat: Ranska, Puola, Espanja, Saksa

Useiden hallituksesta riippumattomien järjestöjen (CFFA, WWF, Oceana, EJF, Client Earth) edustajat

Neuvoston puheenjohtajavaltio

Euroopan komissio

Teollisuuden edustajat: Europêche

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.9.2016)

kalatalousvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta
(COM(2015)0636 – C8-0393/2015 – 2015/0289(COD))

Valmistelija: Maria Heubuch

LYHYET PERUSTELUT

Komission ehdotuksella tarkistetaan vuonna 2008 annettua asetusta, jossa vahvistetaan säännökset lupien myöntämiseksi EU:n vesialueiden ulkopuolella harjoitettavaan kalastukseen sekä EU:n ulkopuolisten maiden kalastusaluksille EU:n vesillä harjoitettavaan kalastukseen. Se muodostaa yhden kolmesta yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontajärjestelmän pilarista, joista muut ovat valvonta-asetus sekä EU:n asetus laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemisestä, estämisestä ja poistamisesta (LIS-asetus). Koska vuonna 2013 toteutettuun YKP:n uudistukseen sisällytettiin ensimmäistä kertaa YKP:n ulkoista ulottuvuutta koskevat täsmälliset säännökset, asetusta on tarkistettava. Kansainväliset oikeudelliset puitteet ovat myös muuttuneet, mikä johtuu kansainvälisellä tasolla tapahtuneesta uudesta kehityksestä kuten lippuvaltion velvollisuuksia koskevista FAO:n suuntaviivoista ja Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen neuvoa-antavasta lausunnosta, jotka olisi sisällytettävä asetukseen.

Nykyisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan kalastusluvat, joita on myönnetty pienelle osalle EU:n vesialueiden ulkopuolella kalastavaa EU:n laivastoa – niille, jotka kalastavat kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten nojalla tai kalastukselle, jota alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt sääntelevät. EU:n alusten harjoittama muu aavanmerenkalastus, kuten EU:n alusten omistajien ja kolmansien maiden yksityisten sopimusten nojalla harjoitettava kalastus, ei kuulunut soveltamisalaan, lukuun ottamatta jäsenvaltioille esitettyä pyyntöä kerätä kaikki mahdolliset tiedot. Myöskään ei ollut olemassa EU:n lipun alla purjehtivia toisen maan toimijan rahtaamia aluksia koskevia sääntöjä.

Uudistetun YKP:n mukaisesti EU

”varmistaa, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin yhteisen kalastuspolitiikan alalla sovellettavassa unionin oikeudessa ja edistää unionin toimijoiden tasapuolisia toimintaedellytyksiä muiden kolmansien maiden toimijoihin nähden ”[1].

Näin ollen on aiheellista, että komissio sisällyttää asetukseen säännöksiä, jotka koskevat lupien myöntämistä kaiken tyyppiselle EU:n ulkopuolella harjoitettavalle kalastukselle.

Komissio ehdottaa muun muassa seuraavia erittäin myönteisiä parannuksia:

•  mukaan luetaan kaiken tyyppinen EU:n alusten EU:n vesialueiden ulkopuolella samoin ehdoin ja säännöin harjoittama toiminta

•  kalastusluvan saadakseen kalastusalusten on täytettävä tietyt kelpoisuusehdot, mukaan luettuina se, että alukselle ei ole äskettäin määrätty seuraamusta vakavista rikkomuksista ja että ehdotetut toimet ovat kestäviä

•  lippujäsenvaltion on nimenomaisesti tarkistettava aluksen omistajan lähettämät tiedot

•  alusten omistajien, jotka ehdottavat kalastusta kolmannen maan vesialueella kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten nojalla (suora lupa), on toimitettava kolmannen maan tai (tarvittaessa) alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tekemä tieteellinen arvio, jossa osoitetaan, että suunnitellut toimet ovat kestäviä

•  EU:n ulkopuolisten toimijoiden EU:n lipun alla purjehtivien alusten rahtaamiselle asetetaan rajoituksia

•  perustetaan julkisesti käytettävissä oleva tietokanta, jossa luetellaan jokaisen luvan saavan aluksen nimi ja lippuvaltio sekä tietyt yksityiskohdat sallituista toimista.

Sellaisten yhteisten perusteiden laatiminen, jotka kaikkien EU:n ulkopuolella kalastavien alusten on täytettävä, on tärkeää, ja sen odotetaan yhtenäistävän aavanmerenlaivaston hallinnointia. Nämä alukset ovat tietyssä mielessä EU:n suurlähettiläitä. Koska Kansainvälisen merioikeustuomioistuimen neuvoa-antavassa lausunnossa vahvistettiin, että EU:lla on ulkoista laivastoa koskeva yksinomainen toimivalta, on pelkästään oikein, että näiden alusten on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset kestävyyden ja sääntöjen noudattamisen osalta.

EU on jo kauan ollut kahdenvälisten sopimustensa osalta avoimimpien kalastusyhteisöjen joukossa, koska kunkin sopimuksen yksityiskohdat kustannusten, sallittujen kalastusten, ehtojen jne. osalta ovat verkkosivustolla. Julkinen tietokanta mahdollistaa aluksia koskevan tietyn tasoisen julkisen valvonnan, jonka avulla varmistetaan, että ne täyttävät vaaditut kriteerit.

Komission ehdotus on näin ollen erittäin tervetullut ja kannatettava. Siinä on tiettyjä menettelyyn liittyviä kysymyksiä, jotka ovat epäjohdonmukaisia tai epäselviä, mutta aloite on yleisesti ottaen hyvin tarpeellinen ja erinomainen.

Muutama muutos on kuitenkin tarpeen tekstin osien selventämiseksi tai parantamiseksi.

Vaikka tekstissä viitataan kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen ja se varmasti edistää sen saavuttamista, siinä ei edelleenkään mainita nimenomaisesti kestävän kehityksen tavoitteita, etenkään tavoitetta 14, jonka tarkoituksena on ”suojella valtameriä, meriä ja meriluonnonvaroja”, ja tavoitetta 12, jonka mukaan olisi varmistettava, että kulutus- ja tuotantomallit ovat kestävyysajattelun mukaisia, ja jolla pyritään vähentämään elintarvikehävikkiä tuotanto- ja toimitusketjussa.

Joidenkin alusten keskuudessa vallitsee käytäntö, jonka mukaan osa vuodesta kalastetaan kestävää kalastusta koskevan EU:n kalastuskumppanuussopimuksen nojalla ja sitten vaihdetaan lippuvaltiota kolmannen maan alaisuuteen ja kalastetaan EU:n sopimuksen ulkopuolella joskus samoilla vesialueilla kuin EU:n sopimuksen mukaisesti. Tämä johtaa vilpilliseen kilpailuun ja lisää kalastuspainetta ja ylittää ehkä sen, mikä on kestävää. Ehdotuksella pyritään vähentämään tätä käytäntöä, mutta lisätoimia tarvitaan.

YKP:n uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön kalakantojen ”ylijäämämäärien” käsite, jolla tarkoitetaan kaloja, joita voidaan pyytää kestävästi mutta joita rannikkovaltio ei pyydä mahdollisesti siksi, että siltä puuttuu kapasiteettia siihen. Tämä on keskeinen käsite, jolla varmistetaan, että aavanmerenlaivastot eivät hyödynnä paikallisille kalastusyhteisöille sekä kalastusta harjoittaville, jalostustoimintaan osallistuville miehille ja naisille ensisijaisesti tarkoitettuja kalavaroja, koska heidän toimeentulonsa riippuu niistä, minkä vuoksi se olisi sisällytettävä tähän asetukseen. Kolmas maa voi täyttää parhaiten kehitystä, elintarviketurvallisuutta ja naisten aseman parantamista alalla koskevat velvoitteensa paikallisten kalastusyhteisöjen harjoittaman kestävän kalastuksen avulla.

TARKISTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2)  Unioni on 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen16 (UNCLOS) sopimuspuoli, ja se on ratifioinut 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (YK:n kalakantasopimus)17. Näissä kansainvälisissä määräyksissä esitetään periaate, jonka mukaan kaikkien valtioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä meren luonnonvarojen kestävän hoidon varmistamiseksi ja tehtävä keskenään yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

(2)  Unioni on 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen16 (UNCLOS) sopimuspuoli, ja se on ratifioinut 4 päivänä elokuuta 1995 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta (YK:n kalakantasopimus)17. Näissä kansainvälisissä määräyksissä esitetään periaate, jonka mukaan kaikkien valtioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä meren luonnonvarojen kestävän hoidon ja säilyttämisen varmistamiseksi ja tehtävä keskenään yhteistyötä tätä tarkoitusta varten.

__________________

__________________

16 Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

16 Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

17 Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).

17 Neuvoston päätös 98/414/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 1998, hajallaan olevien (talousvyöhykkeiden sisällä ja niiden ulkopuolella liikkuvien) kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 189, 3.7.1998, s. 14).

Tarkistus    2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 a)  Vuonna 2014 kaikki FAO:n jäsenet, unioni ja sen kehitysmaakumppanit mukaan luettuna, hyväksyivät yksimielisesti vapaaehtoisen ohjeiston pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta elintarviketurvaan ja köyhyyden poistamiseen liittyvänä asiana ja sen 5 kohdan 7 alakohdan, jossa korostetaan sitä, että pienimuotoinen kalastus olisi otettava huomioon ennen kuin kalavaroihin pääsyä koskevia sopimuksia tehdään kolmansien maiden ja kolmansien osapuolten kanssa.

Tarkistus    3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(4 b)  FAO:n vapaaehtoisessa ohjeistossa pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta ja elintarviketurvaan ja köyhyyden poistamiseen liittyvänä asiana edellytetään toimia kalastusalueen kalavarojen pitkän aikavälin suojelun ja kestävän käytön varalta ja elintarviketuotannon ekologisen perustan varmistamiseksi ja painotetaan unionin ulkopuolisillä vesillä tapahtuvan kalastustoiminnan ympäristönormeja, jotka sisältävät ekosysteemiperustaisen sekä varovaisuusperiaatteen mukaisen lähestymistavan kalastuksenhoitoon, jotta liikakalastetut kannat voidaan elvyttää ja säilyttää enimmäissaaliin tuottavien tasojen yläpuolella mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja kaikkien kantojen osalta vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus    4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  UNCLOS-sopimuksen mukaan lippuvaltiolle, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevalle kansainväliselle organisaatiolle, kuuluvat aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat velvoitteet ja niihin liittyvät vastuut ja korvausvelvollisuudet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi kysymykseksi kansainvälisellä tasolla. Sama koskee, UNCLOS-sopimukseen perustuvan niin sanotun due diligence -velvoitteen puitteissa, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen turvaamiseksi kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla samanaikaisesti käytettävää rantavaltion lainkäyttövaltaa ja lippuvaltion, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevan kansainvälisen organisaation, lainkäyttövaltaa. Due diligence -velvoite edellyttää valtion pyrkivän parhaan kykynsä mukaan estämään laitonta kalastusta, ja siihen sisältyy velvoite hyväksyä tarvittavat hallinnolliset ja täytäntöönpanotoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset, sen kansalaiset tai sen vesillä toimivat kalastusalukset osallistu sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaiseen toimitaan. Edellä esitetyistä syistä on tärkeää järjestää sekä unionin kalastusalusten toiminta unionin vesien ulkopuolella että siihen liittyvä hallintojärjestelmä siten, että unionin kansainväliset velvoitteet voidaan täyttää tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla ja että vältetään tilanteet, joissa unionia voitaisiin syyttää kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

(5)  UNCLOS-sopimuksen mukaan lippuvaltiolle, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevalle kansainväliselle organisaatiolle, kuuluvat aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat velvoitteet ja niihin liittyvät vastuut ja korvausvelvollisuudet ovat tulleet yhä keskeisemmäksi kysymykseksi kansainvälisellä tasolla. Sama koskee, UNCLOS-sopimukseen perustuvan niin sanotun due diligence -velvoitteen puitteissa, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen turvaamiseksi kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueilla samanaikaisesti käytettävää rantavaltion lainkäyttövaltaa ja lippuvaltion, ja tapauksen mukaan vastaavassa asemassa olevan kansainvälisen organisaation, lainkäyttövaltaa. Kansainvälisen merituomioistuimen vastauksena Länsi-Afrikan alueellisen kalastuskomission esittämiin kysymyksiin 2 päivänä huhtikuuta 2015 annetussa neuvoa-antavassa lausunnossa vahvistettiin, että unioni on kansainvälisesti vastuussa kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille kalastusalustensa toimista ja että kyseinen vastuu edellyttää, että EU toimii due diligence -velvoitteen mukaisesti. Due diligence -velvoite edellyttää valtion pyrkivän parhaan kykynsä mukaan estämään laitonta kalastusta, ja siihen sisältyy velvoite hyväksyä tarvittavat hallinnolliset ja täytäntöönpanotoimenpiteet sen varmistamiseksi, etteivät sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset, sen kansalaiset tai sen vesillä toimivat kalastusalukset osallistu sovellettavien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaiseen toimitaan. Edellä esitetyistä syistä ja yleisemminkin sinisen talouden vahvistamiseksi on tärkeää järjestää sekä unionin kalastusalusten toiminta unionin vesien ulkopuolella että siihen liittyvä hallintojärjestelmä siten, että unionin kansainväliset velvoitteet voidaan täyttää tehokkaasti ja vaikuttavalla tavalla ja että vältetään tilanteet, joissa unionia voitaisiin syyttää kansainvälisen oikeuden vastaisista teoista.

Tarkistus    5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a)  Unioni sitoutui Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 panemaan täytäntöön päätöslauselman, joka sisältää päätösasiakirjan ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”, mukaan luettuna kestävän kehityksen tavoite 14, joka koskee valtamerien, merien ja meriluonnonvarojen suojelemista ja kestävää käyttöä, ja kestävän kehityksen tavoite 12, joka koskee kestävää kulutusta ja tuotantomalleja, sekä niiden tavoitteet.

Tarkistus    6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6)  Vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20)19 tulokset sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunnassa kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys olisi otettava huomioon unionin ulkoisessa kalastuspolitiikassa.

(6)  Vuonna 2012 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen kokouksen (Rio+20)19 tulokset sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunnassa kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys sekä YK:n syyskuussa 2015 hyväksymät uudet kestävän kehityksen tavoitteet (17 tavoitetta maailman muuttamiseksi, mukaan luettuna tavoite 14: vedenalainen elämä) olisi otettava huomioon unionin ulkoisessa kalastuspolitiikassa.

__________________

__________________

19 Rio+20 -konferenssin tuloksista ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” 27 päivänä heinäkuuta 2012 annettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/288.

19 Rio+20 -konferenssin tuloksista ”Tulevaisuus, jota tavoittelemme” 27 päivänä heinäkuuta 2012 annettu YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/66/288.

Tarkistus    7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena, joka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/201320, jäljempänä ’perusasetus’, on taata, että kalastustoimet ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, että niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta.

(7)  Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tavoitteena, joka esitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/201320, jäljempänä ’perusasetus’, on taata, että kalastustoimet ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, että niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa ja että ne parantavat elintarvikkeiden saatavuutta. Tämän politiikan täytäntöönpanossa on myös tarpeen ottaa huomioon kehitysyhteistyötavoitteet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

__________________

__________________

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

 

20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

 

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 korostetaan tarvetta edistää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla varmistaen, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin mitä unionin oikeuden nojalla sovelletaan, ja edistäen unionin toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia.

(8)  Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 korostetaan tarvetta edistää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita kansainvälisellä tasolla varmistaen, että unionin vesien ulkopuolella harjoitettava unionin kalastustoiminta perustuu samoihin periaatteisiin ja vaatimuksiin kuin mitä unionin oikeuden nojalla sovelletaan, ja edistäen unionin toimijoiden ja kolmansien maiden toimijoiden tasavertaisia mahdollisuuksia. Kolmansien maiden sosiaali- ja ympäristölainsäädäntö saattaa poiketa unionin vastaavasta, mikä aiheuttaa erilaisia vaatimuksia kalastuslaivastoille. Tämä tilanne saattaa johtaa luvan myöntämiseen kalastustoiminnalle, joka ei ole merten luonnonvarojen kestävän hallinnoinnin mukaista. Siksi on tarpeen varmistaa johdonmukaisuus unionin ympäristö-, kalatalous-, kauppa- ja kehitystoimien kanssa erityisesti, kun ne vaikuttavat kalatalouteen kehitysmaissa, joissa on heikot hallinnolliset valmiudet ja suuri korruption riski.

Tarkistus    9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Nykyisen asetuksen perusperiaatteena on, että jokaisen unionin vesien ulkopuolella kalastavan unionin aluksen olisi saatava lupa lippuvaltioltaan ja kyseisen valtion olisi seurattava alusta riippumatta siitä, missä ja minkälaisen järjestelyn puitteissa se toimii. Luvan myöntämisen olisi perustuttava kelpoisuuden yhteisten perusehtojen täyttymiseen. Jäsenvaltioiden olisi koottava ja toimitettavat komissiolle sellaiset tiedot, että komissio pystyy niiden perusteella puuttumaan kaikkien unionin kalastusalusten kalastustoiminnan seurantaan millä tahansa alueella unionin vesien ulkopuolella ja milloin vain.

(12)  Nykyisen asetuksen perusperiaatteena on, että jokaisen unionin vesien ulkopuolella kalastavan unionin aluksen olisi saatava lupa lippuvaltioltaan ja kyseisen valtion olisi seurattava alusta riippumatta siitä, missä ja minkälaisen järjestelyn puitteissa se toimii. Luvan myöntämisen olisi perustuttava kelpoisuuden yhteisten perusehtojen täyttymiseen. Jäsenvaltioiden olisi koottava ja toimitettavat komissiolle sellaiset tiedot, että komissio pystyy niiden perusteella puuttumaan kaikkien unionin kalastusalusten kalastustoiminnan seurantaan millä tahansa alueella unionin vesien ulkopuolella ja milloin vain. Tämä on välttämätöntä, jotta komissio voisi täyttää velvoitteensa perussopimusten vartijana.

Tarkistus    10

Ehdotus asetukseksi

5 artikla – 1 kohta – e alakohta

Komission teksti

Tarkistus

e)  kalastusalus ei sisälly LIS-alusten luetteloon, jonka alueellinen kalastuksenhoitojärjestö ja/tai unioni neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla on hyväksynyt;

e)  kalastusalus ei sisälly LIS-alusten luetteloon, jonka kolmas maa, alueellinen kalastuksenhoitojärjestö ja/tai unioni neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 nojalla on hyväksynyt;

Tarkistus    11

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  sen jälkeen palanneet takaisin unionin kalastuslaivastorekisteriin 24 kuukauden kuluessa siitä poistuttuaan.

b)  sen jälkeen palanneet takaisin unionin kalastuslaivastorekisteriin.

Tarkistus    12

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  toiminut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklassa tarkoitetun jonkin yhteistyöhön osallistumattoman kolmannen maan vesillä.

b)  toiminut neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 31 ja 33 artiklassa tarkoitetun jonkin yhteistyöhön osallistumattoman kolmannen maan vesillä tai sellaisen kolmannen maan vesillä, joka on määritetty asetuksen (EU) N:o 1026/2012 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi kestämättömän kalastuksen sallivaksi maaksi.

Tarkistus    13

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 4 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

4.  Lippujäsenvaltio ei saa myöntää kalastuslupaa alukselle, jonka lippuvaltioksi on vaihtunut

4.  Lippujäsenvaltio ei saa myöntää kalastuslupaa alukselle, jonka lippuvaltioksi on koskaan vaihtunut

Tarkistus    14

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

–  suunnitellun kalastustoiminnan kestävyyttä koskeva näyttö, jonka perustana ovat

–  suunnitellun kalastustoiminnan kestävyyttä koskeva näyttö ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 31 artiklan vaatimusten mukaisen sallitun saaliin ylimäärän olemassaolo, joiden perustana ovat

∙ tieteellinen arviointi, jonka on tuottanut kyseinen kolmas maa ja/tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö; ja

∙ tieteellinen arviointi, jossa otetaan huomioon elollisten luonnonvarojen ja meren ekosysteemien suojelu ja jonka on tuottanut kyseinen kolmas maa ja/tai alueellinen kalastuksenhoitojärjestö; sekä

∙ tieteellisen arvioinnin tarkastelu lippujäsenvaltion toimesta sen kansallisen tieteellisen laitoksen suorittaman arvion pohjalta;

∙ tieteellisen arvioinnin tarkastelu lippujäsenvaltion toimesta sen kansallisen tieteellisen laitoksen suorittaman arvion pohjalta;

Tarkistus    15

Ehdotus asetukseksi

18 artikla – 1 kohta – c alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

  käytettävissä olevat tiedot kokonaispyyntiponnistuksista kyseisillä kalastusalueilla; sekä

Tarkistus    16

Ehdotus asetukseksi

24 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Tätä lukua sovelletaan kalastustoimintaan, jota suurimmalta pituudeltaan yli 24 metriä pitkät unionin kalastusalukset harjoittavat aavalla merellä.

Tätä lukua sovelletaan kalastustoimintaan, jota suurimmalta pituudeltaan yli 24 metriä pitkät, aavan meren kalastukseen soveltuvat unionin kalastusalukset harjoittavat aavalla merellä.

Tarkistus    17

Ehdotus asetukseksi

25 artikla – 1 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  sen lippujäsenvaltio ole myöntänyt sille kalastuslupaa; ja

a)  sen lippujäsenvaltio ole myöntänyt sille kalastuslupaa, joka edellyttää sellaisen tieteellisen arvion esittämistä, jossa osoitetaan suunniteltujen toimien kestävyys ja jonka lippujäsenvaltion kansallinen tieteellinen laitos on hyväksynyt; ja

Tarkistus    18

Ehdotus asetukseksi

26 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan aavalla merellä harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos 5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät.

Lippujäsenvaltio saa myöntää kalastusluvan aavalla merellä harjoitettavaa kalastustoimintaa varten ainoastaan, jos

 

a)  5 artiklassa esitetyt kelpoisuusehdot täyttyvät;

 

b)  suunnitellut kalastustoimet

 

–   perustuvat kalastuksenhoitoa koskevaan ekosysteemipohjaiseen lähestymistapaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 9 kohdan mukaisesti sekä

 

  ovat sellaisen tieteellisen arvioinnin mukaiset, jossa otetaan huomioon elollisten luonnonvarojen ja meren ekosysteemien suojelu ja josta vastaa lippujäsenvaltion kansallinen tieteellinen laitos.

Tarkistus    19

Ehdotus asetukseksi

31 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Kun unionin kalastusaluksen käyttäjä harjoittaa kalastustoimintaa tämän osaston nojalla ja jos kolmannen maan kanssa tehdyssä kestävää kalastusta koskevassa kumppanuussopimuksessa niin määrätään, unionin kalastusaluksen käyttäjän on lähetettävä asianomaiset saalisilmoitukset ja purkamisilmoitukset kolmannelle maalle ja niiden kopio lippujäsenvaltiolleen.

1.  Kun unionin kalastusaluksen käyttäjä harjoittaa kalastustoimintaa tämän osaston nojalla, unionin kalastusaluksen käyttäjän on lähetettävä asianomaiset saalisilmoitukset ja purkamisilmoitukset kolmannelle maalle ja niiden kopio lippujäsenvaltiolleen.

Tarkistus    20

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  aluksen nimi ja lippuvaltio;

a)  aluksen nimi ja lippuvaltio sekä CFR- ja IMO-numero;

Tarkistus    21

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

a a)  omistajan/käyttäjän ja tosiasiallisen omistajan nimi ja osoite;

Tarkistus    22

Ehdotus asetukseksi

39 artikla – 2 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b)  luvan tyyppi; ja

b)  luvan tyyppi, kalastusmahdollisuudet mukaan luettuina; ja

ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Osasto

Ulkoisten kalastuslaivastojen kestävä hallinnointi

Viiteasiakirjat

COM(2015)0636 – C8-0393/2015 – 2015/0289(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PECH

17.12.2015

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

17.12.2015

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Maria Heubuch

4.3.2016

Valiokuntakäsittely

11.7.2016

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

31.8.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Louis Aliot, Beatriz Becerra Basterrechea, Ignazio Corrao, Manuel dos Santos, Doru-Claudian Frunzulică, Nathan Gill, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, Maria Heubuch, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Stelios Kouloglou, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Brian Hayes, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Liliana Rodrigues

  • [1]   28 artiklan 2 kohdan d alakohta.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Ulkoisten kalastuslaivastojen kestävä hallinnointi

Viiteasiakirjat

COM(2015)0636 – C8-0393/2015 – 2015/0289(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

10.12.2015

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

PECH

17.12.2015

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

17.12.2015

ENVI

17.12.2015

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ENVI

24.5.2016

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Linnéa Engström

4.2.2016

 

 

 

Valiokuntakäsittely

18.4.2016

16.6.2016

8.9.2016

 

Hyväksytty (pvä)

5.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Clara Eugenia Aguilera García, Renata Briano, Richard Corbett, Linnéa Engström, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Ulrike Rodust, Remo Sernagiotto, Isabelle Thomas, Jarosław Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Nicola Caputo, Ian Duncan, Anja Hazekamp, Maria Heubuch, Mike Hookem, Verónica Lope Fontagné, Francisco José Millán Mon, Piernicola Pedicini, Maria Lidia Senra Rodríguez

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

9.12.2016