MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta

19.12.2016 - (COM(2015)0473 – C8-0289/2015 – 2015/0225(COD)) - ***I

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Pablo Zalba Bidegain

Tarkistukset

Menettely : 2015/0225(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0388/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0388/2016

Keskustelut :

PV 25/10/2017 - 14
CRE 25/10/2017 - 14

Äänestykset :

PV 26/10/2017 - 10.4

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0416

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta

(COM(2015)0473 – C8-0289/2015 – 2015/0225(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0473),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0289/2015),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 11. maaliskuuta 2016 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. tammikuuta 2016 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0388/2016),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET^[3]*

komission ehdotukseen

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista annetun asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Arvopaperistamiset ovat hyvin toimivien rahoitusmarkkinoiden tärkeä osa, sillä ne edistävät laitosten rahoituslähteiden monipuolistamista ja vapauttavat säädettyä vähimmäispääomaa, jota voidaan sen jälkeen kohdentaa uudelleen tukemaan lainanantoa edellyttäen, että rahoitusvakaus on taattu ja että pääomaa käytetään reaalitalouden rahoittamiseen spekulatiivisen toiminnan sijasta. Arvopaperistamiset sitä paitsi lisäävät laitosten ja muiden markkinaosapuolten sijoitusmahdollisuuksia, minkä kautta voidaan monipuolistaa sijoitussalkkuja ja helpottaa rahoituksen suuntaamista yrityksille ja yksityishenkilöille sekä jäsenvaltioissa että rajojen yli kaikkialla unionissa. Näitä etuja on kuitenkin punnittava niiden mahdollisia kustannuksia ja riskejä vastaan. Kuten finanssikriisin ensimmäisen vaiheen aikana kesällä 2007 havaittiin, arvopaperistamismarkkinoiden epäterveet käytännöt aiheuttivat merkittäviä uhkia rahoitusjärjestelmän eheydelle. Näitä käytäntöjä olivat liiallinen velkaantuneisuus, vaikeaselkoiset ja monimutkaiset rakenteet, jotka tekivät hinnoittelusta ongelmallista, mekaaninen tukeutuminen ulkoisiin luottoluokituksiin ja sijoittajien ja alullepanijoiden etujen vastakkaisuus (ns. toimeksisaajaan liittyvät riskit).

(2) Viime vuosina unionissa toteutettujen arvopaperistamisten määrä on jäänyt kriisiä edeltäneitä huippulukuja pienemmäksi useista syistä, muun muassa näiden liiketoimien yleisesti huonon maineen takia. Arvopaperistamismarkkinoiden elpymisen olisi perustuttava vakaille ja järkeville markkinakäytännöille, jotta estetään senkaltaisten olosuhteiden uusiutuminen, jotka laukaisivat finanssikriisin. Tämän vuoksi asetuksella (EU) .../... [arvopaperistamisasetus] säädetään yleisen arvopaperistamiskehyksen sisällöstä samoin kuin tapauskohtaisista kriteereistä, joiden avulla määritetään yksinkertaiset, läpinäkyvät ja standardoidut arvopaperistamiset, jäljempänä ’YLS-arvopaperistamiset’. Samoin säädetään järjestelmästä, jolla valvotaan, että alullepanijat, järjestäjät, liikkeeseenlaskijat ja institutionaaliset sijoittajat soveltavat näitä kriteerejä oikein. Lisäksi asetuksella (EU) .../... [arvopaperistamisasetus] säädetään joukosta yleisiä vaatimuksia, jotka koskevat riskin säilyttämistä, asianmukaista huolellisuutta ja tietojen julkaisemista kaikilla rahoituspalvelualoilla.

(3) Asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetus] tavoitteiden mukaisesti olisi muutettava säädettyä vähimmäispääomaa koskevia vaatimuksia, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU) N:o 575/2013 ja jotka koskevat arvopaperistamisten alullepanijoina, järjestäjinä tai sijoittajina toimivia laitoksia. Näin voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon YLS-arvopaperistamisten erityispiirteet, kun se vastaa myös asetuksessa asetettuja lisävaatimuksia. Samalla voidaan puuttua vajavuuksiin, jotka kehyksessä havaittiin finanssikriisin aikana: mekaaninen riippuvuus ulkoisista luottoluokituksista; liian alhaisten riskipainojen soveltaminen arvopaperistamisen etuoikeusluokkiin, joilla oli korkea luokitus; vastaavasti liian suurien riskipainojen soveltaminen arvopaperistamisen etuoikeusluokkiin, joilla oli matala luokitus; sekä puutteellinen riskiherkkyys. Baselin pankkivalvontakomitea, jäljempänä ’Baselin komitea’, julkaisi 11 päivänä joulukuuta 2014 arvopaperistamiskehyksen tarkistukset, jäljempänä ’tarkistettu Basel-kehys’, jossa vahvistettiin erinäisiä muutoksia arvopaperistamisten säädettyä vähimmäispääomaa koskeviin standardeihin erityisesti edellä mainittujen puutteiden korjaamiseksi. Baselin komitea julkaisi 11 päivänä heinäkuuta 2016 arvopaperistetuille vastuille säädettyä vähimmäispääomaa koskevan kohtelun päivitetyn standardin, joka käsittää ”yksinkertaisten, avoimien ja vertailukelpoisten” arvopaperistamisten säädetyn vähimmäispääoman kohtelun. Standardilla muutetaan komitean vuonna 2014 esittämiä arvopaperistamisten pääomastandardeja. Asetukseen (EU) N:o 575/2013 tehtävissä muutoksissa olisi otettava huomioon tarkistetun Basel-kehyksen säännökset.

(4) Kaikkien laitosten olisi laskettava asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset arvopaperistamispositioiden pääomavaatimukset samoilla menetelmillä. Laitoksen olisi ensisijaisesti käytettävä omia, säädetyn vähimmäispääoman vaatimuksia koskevia laskelmiaan. Laitos voi menetellä näin, jos sillä on lupa soveltaa sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRB-menetelmä) sen tyyppisiin vastuisiin, joita arvopaperistaminen koskee, ja jos laitos kykenee laskemaan arvopaperistettujen vastuiden säädettyä vähimmäispääomaa koskevat vaatimukset ikään kuin vastuita ei olisi arvopaperistettu (Kirb) ja kussakin tapauksessa ottaen huomioon tietyt ennalta määritellyt syöttötiedot (SEC-IRBA). Arvopaperistamisen standardimenetelmä (SEC-SA) olisi sellaisten laitosten käytettävissä, jotka eivät voi käyttää SEC-IRBA-menetelmää positioidensa laskemiseen tietyssä arvopaperistamisessa. SEC-SA:n olisi tukeuduttava valvontaviranomaisten kehittämään kaavaan. Tällöin syöttötietona käytetään pääomavaatimuksia, jotka standardimenetelmässä (SA) lasketaan vastuiden luottoriskille ikään kuin vastuita ei olisi arvopaperistettu (Ksa). Siinä tapauksessa, että kaksi ensisijaista menetelmää eivät ole käytettävissä tai SEC-SA-menetelmän käyttö johtaisi säädettyä vähimmäispääomaa koskeviin vaatimuksiin, jotka olisivat suhteettomia arvopaperistettujen vastuiden luottoriskiin nähden, laitosten olisi voitava soveltaa arvopaperistamiseen ulkoisen luottoluokituksen menetelmää (SEC-ERBA). SEC-ERBA-menetelmää sovellettaessa arvopaperistamisen etuoikeusluokkien pääomavaatimukset olisi määrättävä luokkien ulkoisten luottoluokitusten mukaisesti.

(5) Toimeksisaajaan liittyviä riskejä ja malliriskejä ilmenee useammin arvopaperistamisissa kuin muihin rahoitusvaroihin liittyvissä toimissa. Riskit aiheuttavat jonkin verran epävarmuutta arvopaperistamisten pääomavaatimusten laskennassa, vaikka kaikki asianmukaiset riskitekijät olisi otettu huomioon. Jotta nämä riskit tulisivat riittävästi katetuiksi, asetusta (EU) N:o 575/2013 olisi muutettava siten, että kaikkiin arvopaperistamispositioihin sovellettaisiin 15 prosentin riskipainon alarajaa. Uudelleenarvopaperistamiset olisi kuitenkin kiellettävä, sillä ne ovat monimutkaisempia ja riskialttiimpia.

(6) Laitoksilta ei tulisi vaatia, että ne soveltaisivat parhaimpiin kuuluviin etuoikeusluokkiin suurempaa riskipainoa kuin suoraan niihin kohdistuviin vastuisiin. Näin otetaan huomioon luottokelpoisuuden paraneminen, jonka parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvat positiot saavat heikoimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvien positioiden kustannuksella arvopaperistamisrakenteessa. Asetuksessa (EU) N:o 575/2013 olisi sen vuoksi säädettävä läpikatsomisperiaatteesta (”look-trough”). Sen mukaan parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluville positioille annetaan enimmäisriskipaino, joka vastaa arvopaperistettujen vastuiden keskimääräistä riskipainoa. Periaatetta olisi tietyin edellytyksin noudatettava riippumatta siitä, onko kyseinen positio luokiteltu vai luokittelematon, ja riippumatta menetelmästä, jota sovelletaan arvopaperistettuun pooliin (standardi- vai IRB-menetelmää).

(7) Riskipainotettujen enimmäisvastuuerien yleistä ylärajaa sovelletaan nykyisessä kehyksessä laitoksiin, jotka voivat laskea arvopaperistettujen vastuiden pääomavaatimukset sisäisten luottoluokitusten menetelmän (IRB) mukaisesti ikään kuin vastuita ei olisi arvopaperistettu (KIRB). Siltä osin kuin arvopaperistamisprosessi pienentää arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvää riskiä, tämän ylärajan tulisi olla kaikkien alullepanija- ja järjestäjälaitosten käytettävissä riippumatta siitä, mitä menetelmää ne käyttävät laskiessaan arvopaperistamispositioiden säädettyä vähimmäispääomaa koskevia vaatimuksia. .

(8) Kuten Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, heinäkuussa 2015 antamassaan, hyväksyttäviä arvopaperistamisia koskevassa raportissaan[5] totesi, maksukyvyttömyyttä ja tappiollisuutta koskeva empiirinen näyttö osoittaa, että YLS-arvopaperistamiset tuottivat rahoituskriisin aikana paremmin kuin muut arvopaperistamiset. Tämä johtui YLS-arvopaperistamisten yksinkertaisista ja läpinäkyvistä rakenteista ja vakaista toteutustavoista, joiden ansiosta luottoriskejä, operationaalisia riskejä ja toimeksisaajaan liittyviä riskejä oli vähemmän. Sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetusta (EU) N:o 575/2013 ja säätää YLS-arvopaperistamisten asianmukaisesta, riskiherkästä kalibroinnista, edellyttäen että se täyttää myös lisävaatimukset riskin minimoimiseksi, EBA:n raportissaan suosittelemalla tavalla. Tähän kuuluu erityisesti alhaisempi, 10 prosentin riskipainon alaraja, jota sovelletaan parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluviin positioihin.

(9) Asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaiset YLS-arvopaperistamiset, joilla on matalammat pääomavaatimukset, tulisi rajoittaa vain arvopaperistamisiin, joissa arvopaperistettujen vastuiden omistusoikeus siirretään arvopaperistamista käsittelevälle erillisyhtiölle eli kyseessä on ns. perinteinen arvopaperistaminen. Kuitenkin jos laitokset pitävät itsellään parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvia positioita synteettisissä arvopaperistamisissa, joiden vakuutena on pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, jäljempänä ’pk-yrityksiltä’, olevien lainojen pooli, laitosten tulisi voida soveltaa näihin positioihin matalampia, YLS-arvopaperistamisissa käytettäviä pääomavaatimuksia sillä edellytyksellä, että arvopaperistamisia pidetään tiettyjen tiukkojen kriteerien perusteella korkealaatuisina. Erityisesti siinä tapauksessa, että tällaisella synteettisten arvopaperistamisten osajoukolla on jäsenvaltion keskushallinnon tai keskuspankin takaus tai vastatakaus, säädettyä vähimmäispääomaa koskevalla edullisemmalla kohtelulla, joka olisi käytettävissä asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti, ei kuitenkaan rajoiteta valtiontukea koskevien sääntöjen noudattamisvaatimuksia. Arbitraasiin kuuluvia synteettisiä arvopaperistamisia ei voida missään tapauksessa pitää YLS-arvopaperistamisina eikä niihin voida soveltaa matalampia pääomavaatimuksia.

(9 a) Kun komissio valmistelee arvopaperistamismarkkinoiden makrotason vakauden valvontaa koskevia delegoituja säädöksiä, sen olisi kuultava kaikkia asianomaisia sidosryhmiä ja etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010[6] perustettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa.

(10) Muita asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä, arvopaperistamisia koskevia vähimmäispääomavaatimuksia olisi muutettava vain siltä osin kuin on tarpeen ottaa huomioon uusi menetelmähierarkia ja YLS-arvopaperistamisia koskevat erityissäännökset. Erityisesti säännöksiä, jotka koskevat merkittävän riskinsiirron tunnustamista ja ulkoisiin luottoluokituksiin sovellettavia vaatimuksia, olisi sovellettava laajalti samalla tavalla kuin nykyäänkin. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 viides osa olisi kuitenkin kumottava kokonaisuudessaan lukuun ottamatta ylimääräisten riskipainojen käyttämistä koskevia vaatimuksia, joita sovellettaisiin asetuksen (EU) .../...[arvopaperistamisasetus] 2 luvun säännöksiä rikkoneisiin laitoksiin.

(11) Kun otetaan huomioon arvopaperistetuille vastuille säädettyä vähimmäispääomaa koskevan kohtelun mahdolliset tulevat muutokset tarkistetussa Basel-kehyksessä, komissiolle olisi siirrettävä toimivalta hyväksyä delegoidulla säädöksellä lisämuutoksia asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyihin arvopaperistamisten vähimmäispääomavaatimuksiin tällaisten muutosten tulosten ottamiseksi huomioon.

(12) On asianmukaista, että tällä asetuksella tehtyjä asetuksen (EU) N:o 575/2013 muutoksia sovelletaan arvopaperistamisiin, jotka on laskettu liikkeeseen tai jotka ovat liikkeessä päivänä, jona tämän asetuksen soveltaminen alkaa, tai sen jälkeen. Jotta oikeusvarmuus taataan ja siirtymäkauden kustannuksista tulee niin pieniä kuin mahdollista, laitosten olisi [31 päivään joulukuuta 2019] asti sallittava käsitellä entiseen tapaan kaikki liikkeessä olevat arvopaperistamispositiot, jotka niillä on asetuksen soveltamisen alkamispäivänä hallussaan. Jos laitos käyttää tätä mahdollisuutta, näihin liikkeessä oleviin arvopaperistamisiin sovellettaisiin edelleen asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä sovellettavia säännöksiä siinä muodossa kuin ne olivat ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivää,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

(1) Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a) Korvataan 13 ja 14 alakohta seuraavasti:

”13) ’alullepanijalla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 3 kohdassa määriteltyä alullepanijaa;

14) ’järjestäjällä’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyä järjestäjää;”

(b) Korvataan 61 ja 63 alakohta seuraavasti:

61) ’arvopaperistamisella’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä arvopaperistamista;”

63) ’uudelleenarvopaperistamisella’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 4 kohdassa määriteltyä uudelleenarvopaperistamista;”

66) ’arvopaperistamista varten perustetulla erillisyhtiöllä’ (securitisation special purpose entity, SSPE) asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 2 kohdassa määriteltyä arvopaperistamista varten perustettua erillisyhtiötä;

67) ’etuoikeusluokalla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 6 kohdassa määriteltyä etuoikeusluokkaa;”

(2) Korvataan 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii) arvopaperistamispositiot 244 artiklan 1 kohdan b alakohdan, 245 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 253 artiklan mukaisesti;”

(3) Korvataan 109 artikla seuraavasti:

”109 artikla

Arvopaperistamispositioiden kohtelu

Laitosten on laskettava arvopaperistamispositionsa riskipainotetut vastuuerät 5 luvun mukaisesti.”

(4) Korvataan 153 artiklan 7 kohta seuraavasti:

”7) Ostettuja yrityssaamisia, hyvitettäviä ostoalennuksia sekä vakuuksia ja osittaisia takauksia, jotka tarjoavat suojaa maksukyvyttömyydestä aiheutuvien tappioiden tai laimentumisesta aiheutuvien tappioiden tai molempien suuririskisimmälle osalle, voidaan käsitellä 5 luvun mukaisesti suuririskisimpänä etuoikeusluokkana.”

(5) Korvataan 154 artiklan 6 kohta seuraavasti:

”6) Ostettuja vähittäissaamisia, hyvitettäviä ostoalennuksia sekä vakuuksia ja osittaisia takauksia, jotka tarjoavat suojaa maksukyvyttömyydestä aiheutuvien tappioiden tai laimentumisesta aiheutuvien tappioiden tai molempien suuririskisimmälle osalle, voidaan käsitellä 5 luvun mukaisesti suuririskisimpänä etuoikeusluokkana.”

(6) Korvataan 197 artiklan 1 kohdan h alakohta seuraavasti:

”h) arvopaperistamispositiot, jotka eivät ole uudelleenarvopaperistamispositioita ja joihin sovelletaan enintään 100 %:n riskipainoa 261–264 artiklan mukaisesti;”

(7) Korvataan kolmannen osan II osaston 5 luku seuraavasti:

”5 LUKU

1 JAKSOYLS-arvopaperistamisten määritelmät ja kriteerit

242 artikla

Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:

(1) ’alullepanijan takaisinlunastusmenettelyllä’ (clean-up call option) sopimukseen perustuvaa optiota, jossa alullepanijalla on oikeus lunastaa takaisin arvopaperistamispositiot ennen kuin kaikki arvopaperistetut vastuut on maksettu takaisin; lunastus tehdään perinteisessä arvopaperistamismallissa ostamalla takaisin poolissa jäljellä olevat vastuut ja synteettisessä arvopaperistamismallissa lopettamalla luottosuoja; molemmissa malleissa lunastus voidaan tehdä, kun maksattamatta olevien arvopaperistettujen vastuiden määrä on pienentynyt tietylle ennalta määrätylle tasolle tai sen alla;

(2) ’luottokelpoisuutta lisäävällä korkostripillä’ taseessa esitettävää omaisuuserää, jossa on kyse tuleviin korkokatteisiin liittyvän kassavirran arvostamisesta ja joka kuuluu matalaan etuoikeusluokkaan arvopaperistamisessa;

(3) 'likviditeettisopimuksella' asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 14 artiklan 2 kohdassa määriteltyä likviditeettisopimusta;

(4) 'luokittelemattomalla positiolla' arvopaperistamispositiota, jolla ei ole 4 jaksossa tarkoitetun ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta;

(5) 'luokitellulla positiolla' arvopaperistamispositiota, jolla on 4 jaksossa tarkoitetun ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus;

(6) ’parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvalla arvopaperistamispositiolla’ positiota, jonka vakuutena on oikeus saada maksu koko arvopaperistetusta vastuumäärästä ensimmäisenä, ei kuitenkaan ennen korko- tai valuuttajohdannaissopimuksiin liittyviä erääntyneitä määriä, palkkioita tai muita vastaavia maksuja;

(7) ’IRB-poolilla’ sellaisten arvopaperistettujen vastuiden poolia, joihin laitoksella on lupa soveltaa IRB-menetelmää ja joista kaikista laitos kykenee laskemaan riskipainotetut vastuuerät 3 luvun mukaisesti;

(8) ’standardimenetelmäpoolilla’ sellaisten arvopaperistettujen vastuiden poolia,

(a) joihin laitoksella ei ole lupaa soveltaa IRB-menetelmää laskettaessa riskipainotettuja vastuueriä 3 luvun mukaisesti;

(b) joiden osalta laitos ei kykene määrittelemään KIRB-arvoa;

(9) ’sekapoolilla’ sellaisten arvopaperistettujen vastuiden poolia, joihin laitoksella on lupa soveltaa IRB-menetelmää mutta joista kaikista laitos ei kykene laskemaan riskipainotettuja vastuueriä 3 luvun mukaisesti;

(10) ’luottokelpoisuuden parantamisella’ kaikkia järjestelyjä, joilla tuetaan arvopaperistamispositiota ja joiden tarkoituksena on lisätä todennäköisyyttä, että tällainen arvopaperistamispositio maksetaan takaisin;

(11) ’ylivakuuksilla’ mitä tahansa luottokelpoisuuden parantamistapaa, jonka avulla arvopaperistettujen vastuiden arvo muodostuu suuremmaksi kuin arvopaperistamispositioiden arvo;

(12) ’YLS-arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, joka täyttää asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 3 luvussa ja tämän asetuksen 243 artiklassa asetetut vaatimukset;

(12 a) ’eriytetyn pääomakohtelun ehdot täyttävällä YLS-arvopaperistamisella’ arvopaperistamista, joka täyttää 243 artiklassa asetetut vaatimukset;

(13) ’yritystodistusten arvopaperistamisohjelmalla’ tai ’ABCP-ohjelmalla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyä yritystodistusten arvopaperistamisohjelmaa;

(14) ’perinteisellä arvopaperistamisella’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 9 kohdassa määriteltyä perinteistä arvopaperistamista;

(15) ’synteettisellä arvopaperistamisella’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä synteettistä arvopaperistamista;

(16) ’uudistettavalla vastuulla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 15 kohdassa määriteltyä uudistettavaa vastuuta;

(17) ’ennenaikaista kuoletusta koskevalla ehdolla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 17 kohdassa määriteltyä ennenaikaista kuoletusta koskevaa ehtoa;

(18) ’suuririskisimmällä etuoikeusluokalla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyä suuririskisintä etuoikeusluokkaa;

(19) ’hallinnoijalla’ asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä hallinnoijaa;”

243 artikla

Eriytetyn pääomakohtelun ehdot täyttävien YLS-arvopaperistamisten kriteerit

(1) ABCP-ohjelman positioihin tai transaktioihin, jotka hyväksytään YLS-arvopaperistamispositioiksi, sovelletaan 260, 262 ja 264 artiklassa tarkoitettua menetelmää, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

(a) arvopaperistetut vastuut täyttävät niiden ABCP-ohjelmaan ottamisen hetkellä vaatimukset, joiden mukaisesti niille voidaan ▌antaa – standardimenetelmän mukaisesti ja ottaen huomioon kaikki hyväksyttävät luottoriskin vähentämismenettelyt – riskipaino, joka on enintään 75 % kunkin yksittäisen vähittäisvastuun osalta ja 100 % kaikkien muiden vastuiden osalta;

(a a) poiketen siitä, mitä a alakohdassa säädetään, jos laitokselle on annettu lupa käyttää 265 artiklan mukaisesti sisäisen arvioinnin lähestymistapaa, riskipaino, jonka kyseinen laitos antaisi likviditeettisopimukselle, joka kattaa kokonaan ohjelman puitteissa liikkeeseenlasketun ABCP-välineen, on yhtä suuri tai pienempi kuin 100 prosenttia;

(b) yhteen velalliseen kohdistuva yhteenlaskettu vastuumäärä ABCP-ohjelmassa ei ylitä kahta prosenttia ohjelman yhteenlasketusta vastuumäärästä sillä hetkellä, kun vastuut lisätään ohjelmaan. Kun prosenttiosuutta lasketaan, sellaisen asiakasryhmän lainoja ja leasingvelkoja, jonka jäsenet ovat sidossuhteessa keskenään 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa tarkoitetulla tavalla järjestäjän saatavilla olevien tietojen perusteella, pidetään yhteen velalliseen kohdistuvina vastuina.

Myyntisaamisiin ei sovelleta tämän kohdan ensimmäisen alakohdan säännöksiä, jos kyseisten saamisten luottoriski on täysin katettu 4 luvun mukaisella hyväksyttävällä luottosuojalla, jonka on myöntänyt laitos, vakuutusyritys tai jälleenvakuutusyritys. Kun tätä alakohtaa sovellettaessa määritetään, ovatko saamiset kokonaan luottosuojan kattamia ja noudatetaanko keskittymärajoja, myyntisaamisista otetaan huomioon vain ostohinnan alennusten jälkeen jäljelle jäävä osa ja ylivakuudet.

Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta leasingtuotteiden arvopaperistettuihin jäännösarvoihin, jotka eivät ole alttiina jälleenrahoitus- tai jälleenmyyntiriskille, koska kolmas osapuoli on sitoutunut vastuun takaisinostoon tai jälleenrahoitukseen ennalta määritetystä summasta.

(2) Muihin kuin ABCP-ohjelman arvopaperistamispositioihin tai transaktioihin, jotka hyväksytään YLS-arvopaperistamispositioiksi, sovelletaan 260, 262 ja 264 artiklassa tarkoitettua menetelmää, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät:

(a) arvopaperistetut vastuut ovat syntyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 79 artiklassa edellytettyjen, vakuuttavasti perusteltujen ja järkevien luotonantokriteerien mukaisesti;

(b) yhteen velalliseen kohdistuva yhteenlaskettu vastuumäärä arvopaperistamispoolissa ei ylitä yhtä prosenttia poolin yhteenlasketusta jäljellä olevasta vastuumäärästä sillä hetkellä, kun vastuut sisällytetään arvopaperistamiseen. Kun prosenttiosuutta lasketaan, sellaisen asiakasryhmän lainoja ja leasingvelkoja, jonka jäsenet ovat sidossuhteessa keskenään ▌, pidetään yhteen velalliseen kohdistuvina vastuina.

(c) arvopaperistetuille vastuille voidaan sillä hetkellä, kun ne sisällytetään arvopaperistamiseen, antaa – standardimenetelmän mukaisesti ja ottaen huomioon kaikki hyväksyttävät luottoriskin vähentämismenettelyt – riskipaino, joka on enintään

i) 40 % vastuuarvoilla painotettuna keskiarvona sellaisen sijoitussalkun osalta, jossa vastuut ovat kiinnevakuudella katettuja asuntolainoja tai 129 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja täysin taattuja asuntolainoja;

ii) 50 % yksittäisen vastuun perusteella, jos vastuu on laina, jonka vakuutena on kiinnitys liikekiinteistöön;

iii) 75 % yksittäisen vastuun perusteella, jos vastuu on vähittäisvastuu;

iv) 100 % yksittäisen vastuun perusteella kaikille muille vastuille;

(d) kun c alakohdan i ja ii alakohtaa sovelletaan, lainat, joiden vakuutena on vakuusarvoltaan heikompia tiettyyn omaisuuserään kohdistuvia oikeuksia, voidaan sisällyttää arvopaperistamiseen vain, jos kaikki lainat, joiden vakuutena on kyseiseen omaisuuserään kohdistuvia vakuusarvoltaan parempia oikeuksia, myös sisällytetään kyseiseen arvopaperistamiseen;

(e) kun c alakohdan i alakohtaa sovelletaan, yhdenkään arvopaperistamispooliin sisältyvän lainan luototusaste ei saa ylittää 100:aa %:a sillä hetkellä, kun vastuut sisällytetään arvopaperistamiseen; luototusaste määritellään 129 artiklan 1 kohdan d alakohdan i alakohdan ja 229 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2 JAKSOMerkittävän riskinsiirron tunnustaminen

244 artikla

Perinteinen arvopaperistaminen

(1) Perinteisen arvopaperistamisen alullepaneva laitos voi jättää arvopaperistetut vastuut huomiotta laskettaessa riskipainotettuja vastuueriä ja odotettujen tappioiden määrää, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

(a) arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvä merkittävä luottoriski on siirretty kolmansille osapuolille;

(b) alullepaneva laitos soveltaa 1 250 %:n riskipainoa kaikkiin arvopaperistamisessa hallussaan pitämiinsä arvopaperistamispositioihin tai vähentää nämä arvopaperistamispositiot ydinpääomasta (CET1) 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti.

(2) Merkittävä luottoriski katsotaan siirretyksi kummassa tahansa seuraavista tapauksista:

(a) alullepanevan laitoksen hallussaan pitämien välivaiheen arvopaperistamispositioiden riskipainotetut vastuuerät eivät ole suurempia kuin 49 % kyseisen arvopaperistamisen kaikkien välivaiheen arvopaperistamispositioiden riskipainotetuista vastuueristä;

(b) alullepanevan laitoksen hallussa ei ole enempää kuin 20 % niiden arvopaperistamispositioiden vastuumäärästä, joihin sovellettaisiin 1250 prosentin riskipainoa, ja seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) alullepanija voi osoittaa, että niiden arvopaperistamispositioiden vastuumäärä, joihin sovellettaisiin 1250 prosentin riskipainoa, ylittää merkittävällä marginaalilla odotettavissa olevat, perustellun arvion mukaiset tappiot, jotka aiheutuisivat arvopaperistetusta vastuusta;

ii) arvopaperistamisessa ei ole välivaiheen positioita.

Jos riskipainotettujen vastuuerien mahdollista vähentämistä, jonka alullepaneva laitos saavuttaisi a ja b alakohdan mukaisella arvopaperistamisella, ei voida perustella luottoriskin yhdenmukaisella siirrolla kolmansille osapuolille, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tapauskohtaisesti, ettei merkittävää luottoriskiä katsota siirretyksi kolmansille osapuolille.

Tätä kohtaa sovellettaessa välivaiheen arvopaperistamispositiolla tarkoitetaan mitä tahansa arvopaperistamisen positiota, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

(a) siihen sovellettava riskipaino on 3 jakson 3 alajakson mukaisesti vähemmän kuin 1 250 prosenttia;

(b) sen etuoikeusluokka on korkeampi kuin suuririskisin etuoikeusluokka ja matalampi kuin parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvalla positiolla.

(3) Poiketen 2 kohdasta toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että alullepanevat laitokset tunnustavat merkittävän luottoriskin tulleen siirretyksi arvopaperistamisessa, jos alullepaneva laitos osoittaa kaikissa tapauksissa, että omien varojen vaatimusten aleneminen, jonka alullepanija saavuttaa arvopaperistamisella, voidaan perustella luottoriskin yhdenmukaisella siirrolla kolmansille osapuolille. Lupa voidaan antaa ainoastaan, jos laitos täyttää seuraavat edellytykset:

(a) laitoksella on riittävät sisäiset riskinhallinnan toimintatavat ja menetelmät luottoriskin siirron arvioimiseksi;

(b) laitos on kussakin tapauksessa tunnustanut luottoriskin siirron kolmansille osapuolille myös osana laitoksen sisäistä riskienvalvontaa ja pääoman sisäistä kohdentamista.

(4) Sen lisäksi että 1–3 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

(a) liiketoimesta laaditut asiakirjat vastaavat arvopaperistamisen taloudellista sisältöä;

(b) arvopaperistamispositioista ei aiheudu maksuvelvoitteita alullepanevalle laitokselle;

(c) arvopaperistetut vastuut ovat alullepanijalaitoksen ja tämän velkojien ulottumattomissa siten, että asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 8 artiklan 1 kohdan vaatimus täyttyy;

(d) alullepanevalle laitokselle ei jää määräysvaltaa arvopaperistettuihin vastuisiin. Määräysvallan arvopaperistettuihin vastuisiin katsotaan säilyneen, jos alullepanijalla on oikeus ostaa aiemmin siirretyt vastuut takaisin siirronsaajalta ja realisoida niiden arvo, tai jos alullepanija on muutoin velvollinen ottamaan siirretyn riskin uudestaan vastuulleen. Se, että alullepaneva laitos pitää itsellään arvopaperistettuihin vastuisiin liittyviä hallinnointioikeuksia tai -velvoitteita, ei yksinään merkitse, että laitoksella on määräysvalta vastuisiin;

(e) arvopaperistamista koskeviin asiakirjoihin ei sisälly ehtoja,

i) joissa edellytetään, että alullepaneva laitos tekee arvopaperistettuihin vastuisiin muutoksia poolin keskimääräisen laadun parantamiseksi;

ii) joilla korotetaan positionhaltijoille maksettavaa voitto-osuutta tai muuten vahvistetaan arvopaperistamispositioita ja joilla näin pyritään vastaamaan arvopaperistettujen luottojen laadun heikkenemiseen;

(f) liiketointa koskevissa asiakirjoissa todetaan tarvittaessa selkeästi, että tuleviin liiketoimiin, mukaan luettuina ja rajoituksitta muutokset, joita järjestäjä tai alullepanija tekee arvopaperistamisen osalta arvopaperistamista koskeviin asiakirjoihin sekä korkoon, tuottoon tai arvopaperistettujen vastuiden tai arvopaperistamispositioiden muihin ominaisuuksiin, ei ryhdytä sijoittajille aiheutuvien todellisten tai mahdollisten tappioiden vähentämiseksi 250 artiklan mukaisesti;

(g) alullepanijan takaisinlunastusmenettelyssä myös seuraavien edellytysten on täytyttävä:

i) menettely on alullepanevan laitoksen päätösvallassa;

ii) menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun arvopaperistettujen vastuiden alkuperäisestä arvosta on kuolettamatta enintään kymmenen prosenttia;

iii) menettelyä ei ole suunniteltu sitä varten, että vältettäisiin tappioiden kohdentamista luottokelpoisuuden parantamispositioihin tai muihin sijoittajien hallussa oleviin positioihin tai että luottokelpoisuutta muulla tavoin parannettaisiin;

(h) alullepaneva laitos on saanut pätevältä oikeudelliselta neuvonantajalta lausunnon, jossa vahvistetaan, että arvopaperistamisessa täyttyvät tämän kohdan c alakohdan edellytykset.

(5) Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle tapauksista, joissa ne ovat päättäneet, että riskipainotettujen vastuuerien mahdollista vähentämistä ei voida perustella luottoriskin yhdenmukaisella siirrolla kolmansille osapuolille 2 kohdan mukaisesti, sekä tapauksista, joissa laitokset ovat päättäneet soveltaa 3 kohdan säännöksiä.

(6) EPV seuraa erilaisia valvontakäytäntöjä, jotka koskevat merkittävän riskinsiirron tunnustamista perinteisissä arvopaperistamisissa tämän artiklan mukaisesti. Lisäksi EPV tarkastelee seuraavia seikkoja:

(a) onko 4 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen edellytyksen määritetty riittävän tarkasti;

(b) onko 2 kohdan mukainen luottoriskin siirron arviointi riittävä;

(c) vaatimukset sellaisia arvopaperistamistoimia koskevalle viranomaisten arvioinnille, joiden osalta alullepanija pyytää, että merkittävän luottoriskin siirto kolmansille osapuolille tunnustetaan 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

EPV raportoi havainnoistaan komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017. Otettuaan tarvittaessa huomioon EPV:n raportin komissio antaa 462 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä direktiiviä ja täsmennetään tämän kohdan a–c alakohdassa lueteltuja seikkoja.

245 artikla

Synteettinen arvopaperistaminen

(1) Synteettisen arvopaperistamisen alullepaneva laitos voi laskea arvopaperistettujen vastuiden riskipainotettujen vastuuerien ja tarvittaessa odotettujen tappioiden yhteismäärän 251 artiklan mukaisesti, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

(a) merkittävä luottoriski on siirretty kolmansille osapuolille joko vastikkeellisen luottosuojan tai takauksen luonteisen luottosuojan muodossa;

(b) alullepaneva laitos soveltaa 250 %:n riskipainoa kaikkiin arvopaperistamisessa hallussaan pitämiinsä arvopaperistamispositioihin tai vähentää nämä arvopaperistamispositiot ydinpääomasta (CET1) 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti.

(2) Merkittävä luottoriski katsotaan siirretyksi kummassa tahansa seuraavista tapauksista:

ii) arvopaperistamisessa ei ole välivaiheen positioita.

Jos riskipainotettujen vastuuerien mahdollista vähentämistä, jonka alullepaneva laitos saavuttaisi arvopaperistamisella, ei voida perustella luottoriskin yhdenmukaisella siirrolla kolmansille osapuolille, toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää tapauskohtaisesti, ettei merkittävää luottoriskiä katsota siirretyksi kolmansille osapuolille.

Tätä kohtaa sovellettaessa arvopaperistamispositio katsotaan välivaiheen arvopaperistamispositioksi, jos se täyttää 244 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan vaatimukset.

(a) laitoksella on riittävät sisäiset riskinhallinnan toimintatavat ja menetelmät riskinsiirron arvioimiseksi;

(b) laitos on kussakin tapauksessa tunnustanut luottoriskin siirron kolmansille osapuolille myös osana laitoksen sisäistä riskienvalvontaa ja pääoman sisäistä kohdentamista.

(4) Sen lisäksi että 1–3 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät, seuraavien edellytysten on täytyttävä:

(a) liiketoimesta laaditut asiakirjat vastaavat arvopaperistamisen taloudellista sisältöä;

(b) luottosuoja, jonka nojalla luottoriski siirretään, on 249 artiklan mukainen;

i) joilla asetetaan huomattavia kynnysarvoja siten, että kynnysarvojen alittuessa luottosuojan ei katsota astuvan voimaan maksuvelvollisuuden laukaisevan tapahtuman sattuessa;

ii) joiden mukaan suojan voimassaolo voidaan päättää arvopaperistettujen luottojen laadun heikkenemisen vuoksi;

iii) joissa edellytetään alullepanevan laitoksen muuttavan arvopaperistettujen vastuiden kokoonpanoa poolin keskimääräisen laadun parantamiseksi;

iv) joissa korotetaan laitokselle luottosuojasta aiheutuvia kustannuksia tai määrätään arvopaperistamispositioiden haltijoille maksettavasta korkeammasta tuotosta ja joilla näin pyritään vastaamaan arvopaperistettujen luottojen laadun heikkenemiseen;

(d) luottosuojan on oltava täytäntöönpanokelpoinen kaikilla asian kannalta merkityksellisillä lainkäyttöalueilla;

(e) liiketointa koskevissa asiakirjoissa todetaan tarvittaessa selkeästi, että alullepanija tai järjestäjä eivät ryhdy tuleviin liiketoimiin, mukaan luettuina ja rajoituksitta muutokset, joita järjestäjä tai alullepanija tekee arvopaperistamisen osalta arvopaperistamista koskeviin asiakirjoihin sekä korkoon, tuottoon tai arvopaperistamispositioiden muihin ominaisuuksiin, sijoittajille aiheutuvien todellisten tai mahdollisten tappioiden vähentämiseksi 250 artiklan mukaisesti;

(f) alullepanijan takaisinlunastusmenettelyssä kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:

i) menettely on alullepanevan laitoksen päätösvallassa;

ii) menettelyä voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun arvopaperistettujen vastuiden alkuperäisestä arvosta on kuolettamatta enintään kymmenen prosenttia;

iii) menettelyä ei ole suunniteltu sitä varten, että vältettäisiin tappioiden kohdentamista luottokelpoisuuden parantamispositioihin tai muihin sijoittajien hallussa oleviin positioihin arvopaperistamisessa tai että luottokelpoisuutta muulla tavoin parannettaisiin;

(g) alullepaneva laitos on saanut pätevältä oikeudelliselta neuvonantajalta lausunnon, jossa vahvistetaan, että arvopaperistamisessa täyttyvät tämän kohdan d alakohdan edellytykset.

(6) EPV seuraa erilaisia valvontakäytäntöjä, jotka koskevat merkittävän riskinsiirron tunnustamista synteettisissä arvopaperistamisissa tämän artiklan mukaisesti. Lisäksi EPV tarkastelee seuraavia seikkoja:

(a a) onko 4 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen edellytykset sekä lisävaatimukset määritetty riittävän tarkasti;

(a) edellytykset, jotka koskevat merkittävän luottoriskin siirtoa kolmansille osapuolille 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

(b) kuinka ilmaisua ”luottoriskin yhdenmukainen siirto kolmansille osapuolille” on tulkittava, kun toimivaltaiset viranomaiset tekevät arviointeja, joista säädetään 2 kohdan toiseksi viimeisessä alakohdassa ja 3 kohdassa;

EPV raportoi tällaiseen seurantaan ja tarkasteluun liittyvistä havainnoistaan komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017. Otettuaan tarvittaessa huomioon EPV:n raportin komissio antaa 462 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä direktiiviä ja täsmennetään tämän kohdan a–c alakohdassa lueteltuja seikkoja.

246 artikla

Ennenaikaista kuoletusta koskevien ehtojen operationaaliset vaatimukset

Kun arvopaperistamiseen sisältyy ehtoja uudistettavista vastuista ja ennenaikaisesta kuoletuksesta tai vastaavasta, alullepanevan laitoksen katsotaan siirtäneen merkittävän luottoriskin ainoastaan, jos 244 ja 245 artiklassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät ja jos ennenaikaisen kuoletuksen ehto täytyttyään

(a) ei johda siihen, että parhaimpiin etuoikeusluokkiin kuuluva tai sitä vastaava laitoksen maksuvaade, joka kohdistuu arvopaperistettuihin vastuisiin, joutuisi huonompaan etuoikeusluokkaan kuin muiden sijoittajien maksuvaateet;

(b) ei huononna laitoksen arvopaperistettuihin vastuisiin kohdistuvan maksuvaateen etuoikeusluokkaa suhteessa muiden osapuolten maksuvaateisiin;

3 JAKSORiskipainotettujen vastuuerien laskeminen

1 ALAJAKSOYLEISET SÄÄNNÖKSET

247 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien laskeminen

(1) Kun alullepaneva laitos on siirtänyt arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvän merkittävän luottoriskin 2 jakson mukaisesti, kyseinen laitos voi

(a) perinteisen arvopaperistamisen tapauksessa olla sisällyttämättä arvopaperistettuja vastuita riskipainotettujen vastuuerien ja vastaavasti odotettujen tappioiden yhteismäärän laskentaan;

(b) synteettisen arvopaperistamisen tapauksessa laskea riskipainotetut vastuuerät ja vastaavasti odotettujen tappioiden yhteismäärän arvopaperistettujen vastuiden osalta 251 ja 252 artiklan mukaisesti.

(2) Kun alullepaneva laitos on päättänyt soveltaa 1 kohtaa, sen on laskettava tässä luvussa kuvailtu riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä positioiden osalta, jotka sillä on arvopaperistamisessa.

Jos alullepaneva laitos ei ole siirtänyt merkittävää luottoriskiä tai on päättänyt olla soveltamatta 1 kohtaa, sen ei tarvitse laskea riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärää minkään position osalta, joka sillä mahdollisesti on kyseisessä arvopaperistamisessa, vaan sen on edelleen sisällytettävä arvopaperistetut vastuut riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu.

(3) Kun vastuut liittyvät arvopaperistamisen eri etuoikeusluokkien positioihin, kuhunkin etuoikeusluokkaan liittyvä vastuu katsotaan erilliseksi arvopaperistamispositioksi. Arvopaperistamispositioille luottosuojaa tarjoavilla on katsottava olevan positioita arvopaperistamisessa. Arvopaperistamispositioiden on sisällettävä vastuut, jotka liittyvät arvopaperistettuihin korkosopimuksiin tai valuuttajohdannaisiin, jotka laitos on tehnyt liiketoimien yhteydessä.

(4) Jollei arvopaperistamispositiota vähennetä ydinpääomana (CET1) eristä 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti, riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä on sisällytettävä laitoksen kaikkien riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärään sovellettaessa 92 artiklan 3 kohtaa.

(5) Arvopaperistamispositioiden riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä on laskettava kertomalla 248 artiklassa säädetyn mukaisesti laskettu positioiden vastuuarvo asianmukaisella kokonaisriskipainolla.

(6) Kokonaisriskipaino on määriteltävä tässä luvussa vahvistetun riskipainon ja 270 a artiklan mukaisen mahdollisen ylimääräisen riskipainon summana.

248 artikla

Vastuuarvo

(1) Arvopaperistamisposition vastuuarvo on laskettava seuraavasti:

(a) taseeseen sisältyvän arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position kirjanpitoarvo, joka jää jäljelle kun on sovellettu asianmukaisia arvopaperistamisposition luottoriskioikaisuja 110 artiklan mukaisesti;

(b) taseen ulkopuolisen arvopaperistamisposition vastuuarvon on oltava position nimellisarvo, josta on vähennetty 110 artiklan mukaan mahdollisesti sovellettava luottoriskioikaisu ja joka on kerrottu asianomaisella luottovasta-arvokertoimella tämän luvun mukaisesti. Jollei toisin mainita, tämä kerroin on 100 %;

(c) liitteessä II mainittuun johdannaissopimukseen liittyvän arvopaperistamisposition vastapuoliriskin vastuuarvo on määritettävä 6 luvun mukaisesti.

(2) Jos laitoksella on kaksi tai useampia päällekkäisiä arvopaperistamispositioita, sen on otettava niistä vain toinen riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän laskentaan.

Kun positiot ovat osittain päällekkäiset, laitos voi jakaa position kahteen osaan ja tunnustaa yhteen osaan liittyvän päällekkäisyyden ainoastaan ensimmäisen alakohdan mukaisesti. Vaihtoehtoisesti se voi käsitellä positioita täysin päällekkäisinä laajentamalla pääoman laskentaa varten positiota, joka tuottaa suuremman riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärän.

Laitos voi myös ottaa huomioon kaupankäyntivarastoon kuuluviin positioihin liittyvää erityisriskiä koskevien omien varojen vaatimusten ja kaupankäyntivaraston ulkopuolisia positioita koskevien omien varojen vaatimusten välisen päällekkäisyyden edellyttäen, että laitos pystyy laskemaan ja vertaamaan kyseisiä positioita koskevat omien varojen vaatimukset.

Tätä kohtaa sovellettaessa kahta positiota pidetään päällekkäisinä, jos ne ovat toisensa tasapainottavia siten, että laitos pystyy estämään yhdestä positiosta johtuvat tappiot suorittamalla toisen position edellyttämät velvoitteet.

(3) Jos 270 c artiklaa sovelletaan ABCP-ohjelmiin kuuluviin positioihin, laitos voi käyttää likviditeettisopimukselle annettua riskipainoa laskiessaan riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärää ABCP-ohjelmalle edellyttäen, että likviditeettisopimus kattaa 100 % ohjelman puitteissa liikkeeseenlasketuista ABCP-välineistä ja likviditeettisopimukset ovat etuoikeusasemaltaan samoja kuin ABCP-väline, siten että ne muodostavat päällekkäiset positiot. Laitoksen on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, jos se on soveltanut tämän kohdan säännöksiä. Määritettäessä 100 % kattavuutta tämän kohdan mukaisesti laitos voi ottaa huomioon ABCP-ohjelman muut likviditeettisopimukset edellyttäen, että ne muodostavat päällekkäisen position ABCP-ohjelman kanssa.

249 artikla

Arvopaperistamispositioiden luottoriskin vähentämisen hyväksyminen

(1) Laitos voi hyväksyä vastikkeellisen tai takauksen luonteisen luottosuojan arvopaperistamispositiolle, kun tässä ja 4 luvussa säädetyt luottoriskin vähentämisen edellytykset täyttyvät.

(2) Vastikkeellinen luottosuoja voidaan hyväksyä vain niiden rahoitusvakuuksien osalta, jotka voidaan hyväksyä laskettaessa riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärää 2 luvun mukaisesti, kuten 4 luvussa säädetään, ja luottoriskin vähentämisen hyväksymisen ehtona on 4 luvussa säädettyjen asianmukaisten vaatimusten täyttyminen.

Hyväksytty takauksen luonteinen luottosuoja ja sen tarjoajat on rajattava 4 luvun mukaiseen luottosuojaan, ja luottoriskin vähentämisen hyväksymisessä on noudatettava 4 luvussa säädettyjä asianmukaisia vaatimuksia.

(3) Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, 201 artiklan 1 kohdan a–h alakohdassa luetelluilla hyväksyttävillä takauksen luonteisen luottosuojan tarjoajilla on oltava virallisesti hyväksytyn ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus, joka on vähintään luottoluokkaa 2, kun luottosuoja ensimmäisen kerran hyväksyttiin ja vähintään luottoluokkaa 3 sen jälkeen. Tämän alakohdan vaatimusta ei sovelleta ehdot täyttäviin keskusvastapuoliin.

Laitokset, joilla on lupa soveltaa IRB-menetelmää luottosuojan tarjoajaan liittyvään välittömään vastuuseen, voivat arvioida ensimmäisen alakohdan mukaista hyväksyttävyyttä siltä perustalta, että luottosuojan tarjoajan PD-luku vastaa 136 artiklassa tarkoitettuihin luottoluokkiin liittyvää PD-lukua.

(4) Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, arvopaperistamista varten perustetut erillisyhtiöt hyväksytään luottosuojan tarjoajiksi, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) arvopaperistamista varten perustetulla erillisyhtiöllä on omaisuuseriä, jotka hyväksytään rahoitusvakuuksiksi 4 luvun mukaisesti;

(b) edellä a alakohdassa tarkoitettuihin omaisuuseriin ei kohdistu vaateita tai ehdollisia vaateita, jotka ovat etuoikeusasemaltaan parempia tai samoja kuin takauksen luonteisen luottosuojan saavan laitoksen vaateet tai ehdolliset vaateet; sekä

(5) Tätä kohtaa sovellettaessa luottosuojan arvo, johon on tehty 4 luvun mukaisesti valuutta- ja maturiteettieroista johtuvat korjaukset (GA), rajoittuu kyseisten omaisuuserien volatiliteettikorjattuun markkina-arvoon, ja suojan tarjoajaan kohdistuvien vastuiden riskipaino, kuten standardimenetelmässä on määritelty (g), määritetään painotetuksi keskimääräiseksi riskipainoksi, jota sovellettaisiin kyseisiin omaisuuseriin rahoitusvakuutena standardimenetelmän mukaisesti.

(6) Jos arvopaperistamispositio nauttii täysimääräisestä luottosuojasta, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

(a) luottosuojaa tarjoavan laitoksen on laskettava luottosuojaa nauttivan arvopaperistamisposition riskipainotetut vastuuerät 3 alajakson mukaisesti ikään kuin positio olisi suoraan sillä;

(b) suojan ostavan laitoksen on laskettava riskipainotetut vastuuerät 4 luvun mukaisesti.

(7) Kun kyseessä on osittainen suoja, sovelletaan seuraavia vaatimuksia:

(a) luottosuojaa tarjoavan laitoksen on käsiteltävä luottosuojasta nauttivaa position osuutta arvopaperistamispositiona ja sen laskettava riskipainotetut vastuuerät 3 alajakson mukaisesti ikään kuin positio olisi suoraan sillä, jollei 8 ja 9 kohdasta muuta johdu;

(b) luottosuojan ostavan laitoksen on laskettava a alakohdassa tarkoitetun suojatun position riskipainotetut vastuuerät 4 luvun mukaisesti. Laitoksen on käsiteltävä sitä arvopaperistamisposition osuutta, joka ei nauti luottosuojaa, erillisenä arvopaperistamispositiona ja sen laskettava riskipainotetut vastuuerät 3 alajakson mukaisesti, jollei 8 ja 9 kohdasta muuta johdu.

(8) Laitosten, jotka soveltavat SEC-IRBA- tai SEC-SA-menetelmää 3 alajakson mukaisesti, on määritettävä kiinnittämispiste (A) ja irrottamispiste (B) erikseen kullekin 7 kohdan mukaisesti johdetulle positiolle ikään kuin ne olisi annettu erillisinä arvopaperistamispositioina liiketoimen käynnistämisen ajankohtana. KIRB- tai KSA-arvo on laskettava ottaen huomioon alkuperäinen arvopaperistamisen perustana ollut vastuupooli.

(9) Laitosten, jotka käyttävät 3 alajakson mukaista SEC-ERBA-menetelmää, on laskettava johdettujen positioiden riskipainotetut vastuuerät 7 kohdan mukaisesti seuraavasti:

(a) jos johdetulla positiolla on korkeampi etuoikeusluokka, sille annetaan alkuperäisen arvopaperistamisposition riskipaino;

(b) jos johdetulla positiolla on alempi etuoikeusluokka, sille voidaan antaa johdettu luottoluokitus 261 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Jos luokitus ei voi olla johdettu, laitoksen on sovellettava sitä riskipainoa, joka on seuraavien vaihtoehtojen tuloksista korkeampi:

i) SEC-SA-menetelmän soveltaminen 8 kohdan ja 3 alajakson mukaisesti; or

ii) alkuperäisen SEC-ERBA-menetelmän mukaisen arvopaperistamisposition riskipaino.

250 artikla

Ylimääräinen tuki

(1) Alullepaneva laitos, joka on siirtänyt arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvän merkittävän luottoriskin 2 jakson mukaisesti, ja järjestäjälaitos eivät saa tarjota arvopaperistamiselle sopimusvelvoitteensa ylittävää suoraa tai epäsuoraa tukea vähentääkseen todellisia tai mahdollisia tappioita sijoittajille.

(2) Liiketointa ei katsota annettavaksi tueksi 1 kohtaa sovellettaessa, jos se on otettu asianmukaisesti huomioon arvioitaessa merkittävää riskinsiirtoa ja liiketoimen molemmat osapuolet ovat toteuttaneet liiketoimen toimien omien etujensa mukaisesti vapaina ja riippumattomina osapuolina. Näitä tarkoituksia varten laitoksen on suoritettava liiketoimen täysimittainen luottojentarkastus ja sen on otettava huomioon vähintään kaikki seuraavat seikat:

(a) takaisinostohinta;

(b) laitoksen pääoma- ja maksuvalmiuspositio ennen takaisinostoa ja sen jälkeen;

(d) arvopaperistamispositioiden kehittyminen;

(e) tuen vaikutus tappioihin, joita alullepanijalle odotetaan aiheutuvan suhteessa sijoittajiin.

(3) Alullepaneva laitos ja järjestäjänä toimiva laitos ilmoittavat toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista arvopaperistamiseen liittyvistä liiketoimista, joihin on ryhdytty, 2 kohdan mukaisesti.

(4) EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita siitä, mitä pidetään riippumattomina ehtoina tätä artiklaa sovellettaessa ja milloin liiketointa ei ole strukturoitu tarjoamaan tukea.

(5) Jos alullepaneva laitos tai järjestävä laitos ei noudata 1 kohtaa arvopaperistamisen osalta, sen on sisällytettävä kaikki kyseisen arvopaperistamisen vastuut riskipainotettujen vastuuerien laskentaan ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu ja ilmoitettava

(a) että se on antanut arvopaperistamiselle tukea 1 kohdan vastaisesti; sekä

(b) annetun tuen vaikutus omia varoja koskevien vaatimusten osalta.

251 artikla

Alullepanevien laitosten laskemat riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärät vastuille, jotka on arvopaperistettu synteettisen arvopaperistamisen kautta

(1) Kun lasketaan arvopaperistettavien vastuiden riskipainotettuja vastuueriä, synteettisen arvopaperistamisen alullepanevan laitoksen on sovellettava tässä jaksossa vahvistettuja asiaan liittyviä laskentamenetelmiä 2 luvun mukaisten menetelmien sijaan. Laitoksilla, jotka laskevat riskipainotettuja vastuueriä ja odotettujen tappioiden yhteismääriä 3 luvun mukaisesti, odotettujen tappioiden yhteismäärä on nolla kyseisten vastuiden osalta.

(2) Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja vaatimuksia on sovellettava koko arvopaperistamista tukevaan vastuupooliin. Jollei 252 artiklan muuta johdu, alullepanevan laitoksen on laskettava riskipainotetut vastuuerät kaikille arvopaperistamisen etuoikeusluokille tämän jakson määräysten mukaisesti, myös niille positioille, joille laitos pystyy hyväksymään luottoriskien vähentämisen 249 artiklan mukaisesti. Riskipainoa, jota on sovellettava luottoriskin vähentämisestä nauttiviin positioihin, voidaan muuttaa 4 luvun mukaisesti.

252 artikla

Maturiteettierojen käsittely synteettisessä arvopaperistamisessa

Kun lasketaan riskipainotettuja vastuueriä 251 artiklan mukaisesti, maturiteettierot luottosuojan, johon riskinsiirto perustuu, ja arvopaperistettujen vastuiden välillä on laskettava seuraavasti:

(a) arvopaperistettujen vastuiden maturiteetti on pisin yksittäisen vastuun maturiteetti tai enintään viisi vuotta. Luottosuojan maturiteetti on määritettävä 4 luvun mukaisesti;

(b) alullepanevan laitoksen on jätettävä huomiotta mahdolliset maturiteettierot, kun lasketaan arvopaperistettavan position riskipainotettuja vastuueriä, joihin sovelletaan 1 250 % riskipainotusta tämän jakson mukaisesti. Kaikkien muiden positioiden osalta on sovellettava 4 luvun maturiteettierokäsittelyä seuraavan kaavan mukaisesti:

RW^* = ((RW_SP · ((t – t^*)/(T – t^*))) + (RW_Ass · ((T – t)/(T – t^*))))

jossa

RW*	=	92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä;
RW_Ass	=	riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, jota sovellettaisiin tasasuhteessa saamisiin, jos niitä ei olisi arvopaperistettu;
RW_SP	=	251 artiklan mukaisesti laskettu riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä, jota sovellettaisiin jos maturiteettieroa ei olisi;
T	=	vuosina ilmaistu arvopaperistettujen vastuiden maturiteetti;
t	=	vuosina ilmaistu luottosuojan maturiteetti;
t*	=	0,25.

253 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien vähentäminen

(1) Jos arvopaperistamispositioihin sovelletaan tämän jakson mukaisesti 1 250 %:n riskipainoa, laitokset voivat vähentää tällaisen position vastuuarvon ydinpääomastaan (CET 1) 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti vaihtoehtona sille, että ne ottaisivat positiot huomioon laskiessaan riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärää. Tässä tapauksessa vastuuarvoa laskettaessa voidaan ottaa huomioon hyväksytty vastikkeellinen luottosuoja 249 artiklan mukaisella tavalla.

(2) Jos laitos soveltaa 1 kohdassa tarkoitettua vaihtoehtoa, se voi vähentää 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti vähennetyn määrän 268 artiklassa määritetystä enimmäispääomavaatimuksesta, joka laskentahetkellä laskettaisiin arvopaperistettujen vastuiden osalta, jos niitä ei olisi arvopaperistettu.

2 ALAJAKSOMENETELMÄHIERARKIA JA YLEISET PARAMETRIT

254 artikla

Menetelmä

(1) Laitosten on sovellettava yhtä 3 alajaksossa esitetyistä menetelmistä laskeakseen riskipainotetut vastuuerät kaikille arvopaperistamisessa hallussaan pitämilleen positioille.

(2) Jäljempänä 3 alajaksossa esitettyjä menetelmiä sovelletaan seuraavan hierarkian mukaisesti:

(a) jos 258 artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät, laitoksen on sovellettava SEC-IRBA-menetelmää 260 artiklan mukaisesti;

(b) jos SEC-ERBA-menetelmää ei voida soveltaa, laitoksen on käytettävä standardoitua SEC-SA-menetelmää 263 ja 264 artiklan mukaisesti.

(c) jos SEC-SA-menetelmää ei voida soveltaa tai sen soveltaminen johtaa riskipainotettuun vastuuerään, joka ylittää 25 %:lla SEC-ERBAa soveltamalla saatavan vastuuerän, laitoksen on käytettävä ulkoisten luottoluokitusten menetelmää (SEC-ERBA) luokiteltuihin positioihin tai positioihin, joihin voidaan soveltaa johdettua luottoluokitusta 261 ja 262 artiklan mukaisesti; SEC-ERBA-menetelmää voidaan yleisesti käyttää autolainojen ryhmiin, autoleasing-sopimuksiin ja laitteita koskeviin leasing-toimiin.

▌ Jos laitos soveltaa SEC-ERBA-menetelmää tämän kohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle. Kun ilmoitus on vastaanotettu, toimivaltainen viranomainen voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vaatia laitosta soveltamaan SEC-SA-menetelmää, missä tapauksessa sen on ilmoitettava päätöksestään perusteluineen laitokselle kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

(3) Toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti kieltää SEC-SA-menetelmän käytön, jos arvopaperistamisilla on hyvin monimutkaisia tai riskialttiita piirteitä tai asianomaisten arvopaperistamispositioiden takaisinmaksu on hyvin riippuvaista sellaisista riskitekijöistä, joita ei ole otettu riittävästi huomioon KSA:ssa, kuten arvopaperistamisista, joilla on 258 artiklan 2 kohdan a–d kohdassa tarkoitettuja piirteitä. Tällöin sovelletaan tämän artiklan 2 kohdan c alakohdan säännöksiä.

(4) Rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista laitokset voivat 266 artiklan mukaisesti ja 265 artiklassa vahvistettujen edellytysten täyttyessä käyttää sisäisen arvioinnin lähestymistapaa sellaisten riskipainotettujen vastuuerien laskemiseen, jotka koskevat ABCP-ohjelmaan kuuluvia luokittelemattomia positioita.

▌

(5) arvopaperistamispositioihin on aina muulloin sovellettava 1 250 prosentin riskipainoa.

(6) Toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava EPV:lle kaikki 2 kohdan mukaisesti vastaanotetut ilmoitukset ja tehdyt päätökset. EPV seuraa erilaisia 3 kohtaan liittyviä käytäntöjä ja laatii ohjeita asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti.

255 artikla

KIRB- ja KSA-arvon määrittäminen

(1) Jos laitos voi soveltaa SEC-IRBA-menetelmää 3 alajakson mukaisesti, laitoksen on laskettava KIRB 2–5 kohdan mukaisesti.

(2) Laitosten on määritettävä KIRB siten, että riskipainotetut vastuuerät, jotka laskettaisiin 3 luvun mukaisesti arvopaperistetuista vastuista ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu, kerrotaan 1 luvun mukaisella, tähän tilanteeseen soveltuvalla pääomasuhteella ja jaetaan arvopaperistettujen vastuiden määrällä. KIRB on ilmaistava desimaalilukuna välillä nolla ja yksi.

(3) KIRB-arvoa laskettaessa riskipainotettuihin vastuueriin, joka laskettaisiin 3 luvun mukaisesti arvopaperistetuista vastuista, sisällytetään:

(a) odotettujen tappioiden määrä kaikista arvopaperistetuista vastuista, mukaan lukien maksukyvyttömyystilassa olevista arvopaperistetuista vastuista, jotka edelleen kuuluvat pooliin 3 luvun mukaisesti; sekä

(b) odottamattomien tappioiden määrä kaikista arvopaperistetuista vastuista, mukaan lukien pooliin 3 luvun mukaisesti kuuluvista, maksukyvyttömyystilassa olevista arvopaperistetuista vastuista;

(4) Laitokset voivat arvopaperistettujen vastuiden KIRB-arvoa laskiessaan noudattaa 3 luvun säännöksiä, jotka koskevat ostettujen saamisten pääomavaatimuksia. Tätä tarkoitusta varten vähittäisvastuita kohdellaan samalla tavalla kuin ostettuja vähittäissaamisia ja muita kuin vähittäisvastuita samalla tavalla kuin ostettuja yrityssaamisia.

(5) Laitosten on laskettava KIRB erikseen arvopaperistettuihin vastuisiin liittyvälle laimentumisriskille, jos laimentumisriski on näiden vastuiden kannalta merkittävä.

Jos laimentumis- ja luottoriskitappioita käsitellään arvopaperistamisessa kokonaisuutena, laitosten on yhdistettävä 3 alajaksoa sovellettaessa laimentumista koskeva KIRB ja luottoriskiä koskeva KIRB yhdeksi KIRB-arvoksi. Yhden ainoan vararahaston tai ylivakuuden pitämistä sekä luotto- että laimentumisriskistä aiheutuvien tappioiden kattamiseen voidaan pitää osoituksena siitä, että näitä riskejä käsitellään kokonaisuutena.

Jos laimentumis- ja luottoriskejä ei käsitellä arvopaperistamisessa kokonaisuutena, laitosten on muutettava edellisessä kohdassa esitettyä käsittelyä siten, että laimentumisriskin KIRB ja luottoriskin KIRB tulevat yhdistetyksi mielekkäällä tavalla.

(6) Jos laitos soveltaa SEC-SA-menetelmää 3 alajakson mukaisesti, laitoksen on laskettava KSA siten, että riskipainotetut vastuuerät, jotka laskettaisiin 2 luvun mukaisesti arvopaperistetuista vastuista ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu, kerrotaan 8 %:lla ja jaetaan arvopaperistettujen vastuiden määrällä. KSA on ilmaistava desimaalilukuna välillä nolla ja yksi.

Sovellettaessa tätä kohtaa laitosten on laskettava arvopaperistettujen vastuiden arvo vähentämättä siitä erityisiä luottoriskin oikaisuja ja muita arvonoikaisuja, joista säädetään 34 ja 110 artiklassa, tai muita omien varojen vähennyksiä.

(7) Jos arvopaperistamisrakenteeseen kuuluu arvopaperistamista varten perustettu erillisyhtiö, kaikkia erillisyhtiön vastuita, jotka liittyvät arvopaperistamiseen, on käsiteltävä 1–6 kohtaa sovellettaessa arvopaperistettuina vastuina. Rajoittamatta edellisen virkkeen soveltamista laitos voi KIRB- tai KSA-arvoa laskiessaan vähentää arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön vastuut arvopaperistettujen vastuiden poolista, jos arvopaperistamista varten perustetun erillisyhtiön vastuista aiheutuva riski ei ole merkittävä tai jos se ei vaikuta laitoksen arvopaperistamispositioon.

Jos vastikkeellisissa synteettisissä arvopaperistamisissa kertyy merkittäviä tuottoja siitä, että arvopaperistamispositioiden takaisinmaksun vakuutena olevia, erillisyhtiön luottoriskin vaihtolainoja (”credit-linked notes”) tai muita vastikkeellisia velvoitteita lasketaan liikkeelle, nämä tuotot on sisällytettävä KIRB- tai KSA-arvon laskelmiin sillä edellytyksellä, että vakuuteen liittyvään luottoriskiin sovelletaan etuoikeusluokkiin perustuvaa tappioiden jakamista.

(8) EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti tämän artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan soveltamista varten ohjeita asianmukaisista menetelmistä, joiden mukaisesti laimentumis- ja luottoriskien KIRB yhdistetään siinä tapauksessa, että näitä riskejä ei käsitellä kokonaisuutena arvopaperistamisessa.

256 artikla

Kiinnittämispisteen (A) ja irrottamispisteen (D) määrittely

(1) Sovellettaessa 3 alajaksoa laitosten on vahvistettava kiinnittämispiste (A) sen raja-arvon kohdalle, jossa arvopaperistetuista vastuista koituvia tappioita aletaan kohdentaa asianomaiselle arvopaperistamispositiolle.

Kiinnittämispiste (A) on ilmaistava desimaaliarvona välillä nolla ja yksi, ja sen on oltava yhtä suuri kuin suurempi kahdesta seuraavasta eli 1) nollasta ja 2) suhdeluvusta, joka saadaan, kun arvopaperistettujen vastuiden poolin maksamatta olevasta määrästä vähennetään niiden etuoikeusluokkien maksamatta oleva määrä, jotka ovat parempia tai yhtä hyviä kuin asianomaisen arvopaperistamisposition etuoikeusluokka, ja kun näin saatu summa jaetaan kaikkien arvopaperistettujen vastuiden maksamatta olevalla määrällä.

(2) Sovellettaessa 3 alajaksoa laitosten on vahvistettava irrottamispiste (D) sen raja-arvon kohdalle, jossa arvopaperistetuista vastuista koituvat tappiot johtaisivat siihen, että asianomaisen arvopaperistamisposition sisältävä etuoikeusluokka menettäisi pääomansa kokonaan.

Irrottamispiste (D) on ilmaistava desimaaliarvona välillä nolla ja yksi, ja sen on oltava yhtä suuri kuin suurempi kahdesta seuraavasta eli 1) nollasta ja 2) suhdeluvusta, joka saadaan, kun arvopaperistettujen vastuiden poolin maksamatta olevasta määrästä vähennetään niiden etuoikeusluokkien maksamatta oleva määrä, jotka ovat parempia kuin asianomaisen arvopaperistamisposition etuoikeusluokka, ja kun näin saatu summa jaetaan kaikkien arvopaperistettujen vastuiden maksamatta olevalla määrällä.

(3) Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa laitosten on käsiteltävä ylivakuuksia ja vastikkeellisia varantotilejä etuoikeusluokkina ja omaisuuseriä, jotka muodostavat tällaiset varantotilit, arvopaperistettuina vastuina.

(4) Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa laitosten on jätettävä huomioon ottamatta muut kuin vastikkeelliset varantotilit, samoin kuin omaisuuserät, jotka eivät lisää luottokelpoisuutta, kuten ne, jotka tarjoavat ainoastaan maksuvalmiustukea, sekä valuutta- ja korkoswapit ja käteisvakuustilit, jotka liittyvät tällaisiin positioihin arvopaperistamisessa. Laitoksen on käsiteltävä vastikkeellisia varantotilejä ja omaisuuseriä, jotka parantavat luottokelpoisuutta, arvopaperistamispositioina vain siltä osin kuin ne ovat tappionsietokykyisiä.

257 artikla

Etuoikeusluokan maturiteetin (MT) määrittäminen

(1) Sovellettaessa 3 alakohtaa, ja jollei 3 kohdasta muuta johdu, laitokset voivat laskea etuoikeusluokan maturiteetin (MT) joko

(a) etuoikeusluokan sopimusperusteisten erääntyvien maksujen painotettuna keskimääräisenä maturiteettina seuraavan kaavan mukaisesti:

jossa CFt merkitsee kaikkia sopimukseen perustuvia maksuja (pääoma, korot ja palkkiot), jotka lainanottajan on maksettava ajanjakson t aikana; or

(b) etuoikeusluokan lainmukaisena viimeisenä maturiteettina seuraavan kaavan mukaisesti:

M_T = 1 + (M_L – 1) * 80%,

jossa ML on etuoikeusluokan lainmukainen viimeinen maturiteetti.

(2) ▌

(3) Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa etuoikeusluokan maturiteetin (MT) on oltava kaikissa tapauksissa vähintään yksi vuosi ja enintään viisi vuotta.

(4) Jos laitokselle voi tulla tappioita arvopaperistetuista vastuista sopimusehtojen perusteella, laitoksen on määritettävä arvopaperistamisposition maturiteetti ottamalla huomioon tällaisten arvopaperistettujen vastuiden maturiteetin painotettu keskiarvo. Samaa sovelletaan sellaisten uudistettavien vastuiden arvopaperistamiseen, joihin liittyy enneaikaisen kuoletuksen laukaisija asetuksen (EU) N:o .../... (YLS-asetus) 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Uudistettavien vastuiden maturiteettia määritettäessä sovelletaan pisintä sopimuksen mukaista maturiteettia, joka uusiutumisjakson aikana uudistettavalla vastuulla voi olla jäljellä.

3 ALAJAKSORISKIPAINOTETTUJEN VASTUUERIEN LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT

258 artikla

Edellytykset sisäisten luottoluokitusten menetelmän (SEC-IRBA) käyttämiselle

(1) Laitosten on käytettävä SEC-IRBA-menetelmää riskipainotettujen vastuuerien laskemisessa arvopaperistamisposition osalta, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) position vakuutena on IRB- tai sekapooli, viimeksi mainitussa tapauksessa edellyttäen, että laitos pystyy laskemaan KIRB-arvon 3 jakson mukaisesti vähintään 95 %:n osuudelle arvopaperistettavista ▌vastuueristä;

(b) ▌saatavilla on olemassa riittävästi tietoa arvopaperistettavista vastuista, jotta laitos pystyy laskemaan KIRB-arvon; sekä

(2) Toimivaltaiset viranomaiset voivat tapauskohtaisesti estää SEC-IRBA-menetelmän käyttämisen, jos arvopaperistamisilla on erittäin monimutkaisia tai riskialttiita piirteitä. Näitä tarkoituksia varten seuraavia ominaisuuksia voidaan pitää erittäin monimutkaisina tai riskialttiina:

(a) luottokelpoisuuden parantaminen, joka voi heikentyä muista syistä kuin pääomien tai korkojen maksamatta jättämisestä johtuvista salkun tappioista;

(b) arvopaperistettavien vastuiden poolit, joiden sisäinen korrelaatio on suuri, koska riskit ovat keskittyneet yksittäisille aloille tai maantieteellisille alueille;

(c) liiketoimet, joiden arvopaperistamispositioiden takaisinmaksu on erittäin riippuvainen riskitekijöistä, jotka eivät näy KIRB-arvossa; tai

(d) erittäin monimutkaisten tappioiden jakaminen etuoikeusluokkiin.

259 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien laskeminen SEC-IRBA-menetelmää sovellettaessa

(1) SEC-IRBA-menetelmän mukaisesti arvopaperistamisposition riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä lasketaan kertomalla 248 artiklan mukaisesti laskettu position vastuuarvo sovellettavalla riskipainolla (RW), joka määritetään seuraavasti ja on kaikissa tapauksissa vähintään 15 %:

RW = 1 250% kun D ≤ K_IRB

RW = 12,5žK_SSFA(KIRB) kun A ≥ K_IRB

kun A˂ K_IRB˂D

jossa

KIRB on arvopaperistettavien vastuiden poolin pääomavaatimus sellaisena kuin se määritellään 255 artiklassa

D on 256 artiklan mukainen irrottamispiste

A on 256 artiklan mukainen kiinnittämispiste

jossa

a = –(1 / (p * K_IRB))

u = D – K_IRB

l = max (A - K_IRB; 0)

jossa

p = max [0,3; (A + B*(1/N) + C* K_IRB + D*LGD + E*MT)]

jossa

N on vastuiden efektiivinen lukumäärä arvopaperistettavien vastuiden poolissa laskettuna 4 kohdan mukaisesti

LGD on vastuilla painotettu keskimääräinen tappio-osuus arvopaperistettavien vastuiden poolissa laskettuna 5 kohdan mukaisesti

MT on 257 artiklan mukainen etuoikeusluokan maturiteetti

parametrit A, B, C, D, ja E on määritettävä seuraavan hakutaulukon mukaisesti:

		A	B	C	D	E
Muu kuin vähittäisvastuu	Ylin, hajautunut (N ≥ 25)	0	3,56	–1,85	0,55	0,07
	Ylin, keskittynyt (N < 25)	0,11	2,61	–2,91	0,68	0,07
	Alempi, hajautunut (N ≥ 25)	0,16	2,87	–1,03	0,21	0,07
	Alempi, hajautunut (N ≥ 25)	0,22	2,35	–2,46	0,48	0,07
Vähittäisvastuut	Ylin	0	0	–7,48	0,71	0,24
Vähittäisvastuut	Alempi	0	0	–5,78	0,55	0,27

(2) Jos kohde-etuutena oleva IRB-pooli koostuu vähittäisvastuista ja muista kuin vähittäisvastuista, pooli jaetaan yhteen vähittäisalapooliin ja yhteen muiden kuin vähittäisvastuiden alapooliin, ja kullekin alapoolille arvioidaan erillinen p-parametri (ja vastaavat riskiparametrit N, KIRB ja LGD). Tämän jälkeen on laskettava liiketoimen p-parametrin painotettu keskiarvo kunkin alapoolin p-parametrin sekä kunkin alapoolin vastuiden nimellisen koon perusteella.

(3) Jos laitos soveltaa SEC-IRBA-menetelmää sekapooliin, p-parametrin laskemisen on perustuttava arvopaperistettaviin vastuisiin, joihin sovelletaan ainoastaan IRB-menetelmää. Arvopaperistettavia vastuita, joihin sovelletaan standardimenetelmää, ei oteta huomioon näissä tarkoituksissa.

(4) Vastuiden efektiivinen lukumäärä (N) lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa EADi on poolin i:nteen välineeseen liittyvä maksukyvyttömyystilassa oleva vastuu.

Samaan velalliseen kohdistuvat useat vastuut on konsolidoitava ja käsiteltävä yhtenä vastuuna.

(5) Vastuilla painotettu keskimääräinen LGD on laskettava seuraavasti:

jossa LGDi on i:nteen velalliseen kohdistuviin kaikkiin vastuisiin sisältyvä keskimääräinen LGD.

Kun ostettujen saamisten luotto- ja laimentumisriskiä käsitellään arvopaperistamisessa kokonaisuutena, LGD:n arvona on pidettävä luottoriskin LGD:n painotettua keskiarvoa sekä 100 % laimentumisriskin LGD:stä. Riskipainot ovat luottoriskin ja laimentumisriskin yksittäisiä IRB-pääomavaatimuksia. Tätä varten voidaan yhden vararahaston tai ylivakuuden pitäminen luotto- tai maksukyvyttömyysriskistä aiheutuvien tappioiden kattamiseen pitää osoituksena siitä, että näitä riskejä käsitellään kokonaisuutena.

(6) Jos poolin suurimman arvopaperistettavan vastuun (C 1) osuus on enintään 3 %, laitokset voivat käyttää seuraavaa yksinkertaistettua menetelmää laskeakseen N:n ja vastuilla painotetut keskimääräiset LGD:t:

LGD = 0,50

jossa

Cm on poolin osuus, joka vastaa suurimpien m-vastuiden yhteismäärää (esim. 15 %:n osuus vastaa arvoa 0,15); sekä

m on laitoksen määrittämä.

Vain jos C1 on saatavilla, ja sen määrä on enintään 0,03, laitos voi määrittää LGD:n arvoon 0,50 ja N:n arvoon 1/C1.

(7) Kun position vakuutena on sekapooli ja laitos pystyy laskemaan KIRB-arvon vähintään 95 %:lle arvopaperistettavista vastuumääristä 258 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, laitoksen on laskettava arvopaperistettavan vastuupoolin pääomavaatimus seuraavasti:

dˑ K_IRB+ (1–d)ˑ K_SA,

jossa

d on niiden arvopaperistettavien vastuiden vastuumäärän prosenttiosuus, jolle pankki voi laskea KIRB-arvon kaikkien arvopaperistettavien vastuiden vastuumäärille; sekä

KIRB ja KSA on määritelty 255 artiklassa.

(8) Jos laitoksella on arvopaperistamispositio johdannaisen muodossa, laitos voi antaa johdannaiselle johdetun riskipainon, joka vastaa tämän artiklan mukaan lasketun vertailuposition riskipainoa.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi vertailuposition on oltava positio, joka on kaikilta osin etuoikeusasemaltaan sama kuin johdannainen, tai jos tällaista etuoikeusasemaltaan samaa positiota ei ole, positio, joka on etuoikeudeltaan johdannaista välittömästi huonompi.

260 artikla

YLS-arvopaperistamisten kohtelu SEC-IRBA-menetelmää sovellettaessa

SEC-IRBA-menetelmän mukaan position riskipaino YLS-arvopaperistamisessa lasketaan 259 artiklan mukaisesti seuraavin muutoksin:

parhaimpiin kuuluvan etuoikeusluokan arvopaperistamispositioon sovellettava vähimmäisriskipaino = 10 %

p = max [0,3; 0,5ˑ (A + Bˑ(1/N) + Cˑ K_IRB + D*LGD + EˑMT)]

261 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien laskeminen ulkoisten luottoluokitusten menetelmää sovellettaessa (SEC-ERBA)

(1) SEC-ERBA-menetelmän mukaisesti arvopaperistamisposition riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä lasketaan kertomalla 248 artiklan mukaisesti laskettu position vastuuarvo sovellettavalla riskipainolla tämän artiklan mukaisesti.

(2) Lyhytaikaisen luottoluokituksen saaneisiin vastuisiin, tai jos lyhytaikaiseen luottoluokitukseen perustuva luokitus voi olla johdettu 7 kohdan mukaisesti, on sovellettava seuraavia riskipainoja:

Taulukko 1

Luottoluokka	1	2	3	Kaikki muut luottoluokitukset
Riskipaino	15 %	50 %	100 %	1 250 %

(3) Pitkäaikaisen luottoluokituksen saaneisiin vastuisiin, tai jos pitkäaikaiseen luottoluokitukseen perustuva luokitus voi olla johdettu 7 kohdan mukaisesti, on sovellettava taulukossa 2 säädettyjä riskipainoja, joita mukautetaan tapauksen mukaan etuoikeusluokan maturiteetilla (MT), kuten 257 artiklassa ja 4 kohdassa säädetään, ja muun etuoikeusluokan tiheydellä (thickness), kuten 5 kohdassa säädetään:

Taulukko 2

Luottoluokka	Parhaimpiin kuuluva etuoikeusluokka		Muu (ohut) etuoikeusluokka
	Etuoikeusluokan maturiteetti (MT)		Etuoikeusluokan maturiteetti (MT)
	1 vuosi	5 vuotta	1 vuosi	5 vuotta
1	15 %	20 %	15 %	70 %
2	15 %	30 %	15 %	90 %
3	25 %	40 %	30 %	120 %
4	30 %	45 %	40 %	140 %
5	40 %	50 %	60 %	160 %
6	50 %	65 %	80 %	180 %
7	60 %	70 %	120 %	210 %
8	75 %	90 %	170 %	260 %
9	90 %	305 %	220 %	310 %
10	120 %	140 %	330 %	420 %
11	140 %	160 %	470 %	580 %
12	160 %	180 %	620 %	760 %
13	200 %	225 %	750 %	860 %
14	250 %	280 %	900 %	950 %
15	310 %	340 %	1050 %	1050 %
16	380 %	420 %	1130 %	1130 %
17	460 %	505 %	1 250 %	1 250 %
Kaikki muut	1 250 %	1 250 %	1 250 %	1 250 %

(4) Jotta laitokset voivat määritellä riskipainon etuoikeusluokille, joiden maturiteetti on 1–5 vuotta, niiden on tehtävä lineaarinen interpolointi yhden ja viiden vuoden maturiteettiin vastaavasti taulukon 2 mukaisesti sovellettavien riskipainojen välillä.

(5) Etuoikeusluokan tiheyden määrittelemiseksi laitosten on laskettava muun etuoikeusluokan riskipaino seuraavasti:

RW = [RW sen jälkeen kun on tehty maturiteettia koskeva oikaisu 4 kohdan mukaisesti] [1 – min (T; 50 %]

jossa

T = etuoikeusluokan tiheys mitattuna D – A

jossa

D on 256 artiklan mukainen irrottamispiste

A on 256 artiklan mukainen kiinnittämispiste

(6) Edellä olevan 3–5 kohdan mukaisesti tuloksena saatava muiden etuoikeusluokkien riskipaino on vähintään 15 %. Lisäksi tuloksena saatava riskipaino ei saa olla pienempi kuin riskipaino, joka vastaa hypoteettista saman arvopaperistamisen parhaimpiin kuuluvaa etuoikeusluokkaa, jolla on sama luottoluokitus ja maturiteetti.

(7) Käyttäessään johdettuja luottoluokituksia laitoksen on annettava luokittelemattomalle positiolle johdettu luottoluokitus, joka vastaa sellaisen luokitellun vertailuposition luottoluokitusta, joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

(a) vertailupositio on kaikilta osin etuoikeusasemaltaan sama kuin luokittelematon arvopaperistamispositio, tai jos samalla etuoikeusasemalla olevia positioita ei ole, vertailupositio on välittömästi huonommalla sijalla kuin luokittelematon positio;

(b) vertailupositio ei hyödy mistään kolmannen osapuolen takauksesta tai muusta luottokelpoisuutta parantavasta tekijästä, joita ei voida käyttää luokittelematonta positiota varten;

(d) johdettuja luottoluokituksia on päivitettävä säännöllisesti, jotta voidaan ottaa huomioon arvopaperistettujen vertailupositioiden luottoluokituksissa tapahtuneet muutokset.

262 artikla

YLS-arvopaperistamisten kohtelu SEC-ERBA-menetelmää sovellettaessa

(1) SEC-ERBA-menetelmän mukaan position riskipaino YLS-arvopaperistamisessa lasketaan 261 artiklan mukaisesti tässä artiklassa säädetyin muutoksin.

(2) Lyhytaikaisen luottoluokituksen saaneisiin vastuisiin, tai jos lyhytaikaiseen luottoluokitukseen perustuva luokitus voi olla johdettu 261 artiklan 7 kohdan mukaisesti, on sovellettava seuraavia riskipainoja:

Taulukko 3

Luottoluokka	1	2	3	Kaikki muut luottoluokitukset
Riskipaino	10 %	35 %	70 %	1 250 %

(3) Pitkäaikaisen luottoluokituksen saaneiden vastuiden, tai jos pitkäaikaiseen luottoluokitukseen perustuva luokitus voi olla johdettu 261 artiklan 7 kohdan mukaisesti, riskipainot on määritettävä taulukon 4 mukaisesti, mukautettuina etuoikeusluokan maturiteetilla (MT), kuten 257 artiklassa ja 261 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja muun etuoikeusluokan tiheydellä (thickness), kuten 261 artiklan 5 kohdassa säädetään:

Taulukko 4

Luottoluokka	Parhaimpiin kuuluva etuoikeusluokka		Muu (ohut) etuoikeusluokka
	Etuoikeusluokan maturiteetti (MT)		Etuoikeusluokan maturiteetti (MT)
	1 vuosi	5 vuotta	1 vuosi	5 vuotta
1	10 %	15 %	15 %	50 %
2	10 %	20 %	15 %	55 %
3	15 %	25 %	20 %	75 %
4	20 %	30 %	25 %	90 %
5	25 %	35 %	40 %	305 %
6	35 %	45 %	55 %	120 %
7	40 %	45 %	80 %	140 %
8	55 %	65 %	120 %	185 %
9	65 %	75 %	155 %	220 %
10	85 %	100 %	235 %	300 %
11	305 %	120 %	355 %	440 %
12	120 %	135 %	470 %	580 %
13	150 %	170 %	570 %	650 %
14	210 %	235 %	755 %	800 %
15	260 %	285 %	880 %	880 %
16	320 %	355 %	950 %	950 %
17	395 %	430 %	1 250 %	1 250 %
Kaikki muut	1 250 %	1 250 %	1 250 %	1 250 %

263 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien laskeminen SEC-IRBA-menetelmää sovellettaessa (SEC‑SA)

(1) SEC-SA-menetelmää sovellettaessa arvopaperistettavan position riskipainotettujen vastuuerien yhteismäärä lasketaan kertomalla 248 artiklan mukaisesti laskettu position vastuuarvo sovellettavalla riskipainolla, joka määritetään seuraavasti ja on kaikissa tapauksissa vähintään 15 %:

RW = 1 250% kun D ≤ K_A

RW = 12,5ž K_SSFA(KA) kun A ≥ K_A

kun A˂K_A˂D

jossa

D on 256 artiklan mukainen irrottamispiste

A on 256 artiklan mukainen kiinnittämispiste

K_A on 2 kohdan mukaisesti laskettava parametri

jossa

a = –(1 / (p * K_A))

u = D – K_A

l = max (A – K_A; 0)

p = 1, kun kyse on arvopaperistetusta vastuusta, joka ei ole uudelleenarvopaperistettu vastuu

(2) Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi K_A lasketaan seuraavasti:

jossa

on arvopaperistettavien vastuiden poolin pääomavaatimus sellaisena kuin se määritellään 255 artiklassa

W = maksukyvyttömyystilassa olevien vastuiden nimellismäärien summan suhde kaikkien arvopaperistettavien vastuiden nimellismäärään. Tätä varten maksukyvyttömyystilassa olevalla vastuulla tarkoitetaan arvopaperistettavaa vastuuta, joka on ollut erääntyneenä vähintään 90 päivää; konkurssi- tai maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena; ulosmittauksen tai vastaavan menettelyn kohteena; tai iv) maksukyvyttömyystilassa arvopaperistamisesta laadittujen asiakirjojen mukaisesti.

Jos laitos ei tiedä arvopaperistettavien vastuiden erääntyneisyyttä osuudelle, joka vastaa enintään 5:tä %:a poolista, laitos voi soveltaa SEC-SA-menetelmää, jolloin KA-arvon laskennassa on sovellettava seuraavaa oikaisua:

Jos laitos ei tiedä arvopaperistettavien vastuiden erääntyneisyyttä osuudelle, joka vastaa yli 5:tä %:a poolista, positioon on sovellettava 1 250 %:n riskipainoa kyseisessä arvopaperistamisessa.

(3) Jos laitoksella on arvopaperistamispositio johdannaisen muodossa, laitos voi antaa johdannaiselle johdetun riskipainon, joka vastaa tämän artiklan mukaan lasketun vertailuposition riskipainoa.

Tämän kohdan soveltamiseksi vertailuposition on oltava positio, joka on kaikilta osin etuoikeusasemaltaan sama kuin johdannainen, tai jos tällaista etuoikeusasemaltaan samaa positiota ei ole, positio, joka on etuoikeudeltaan johdannaista välittömästi huonompi.

264 artikla

YLS-arvopaperistamisten kohtelu SEC-SA-menetelmää sovellettaessa

SEC-SA-menetelmän mukaan position riskipaino YLS-arvopaperistamisessa lasketaan 263 artiklan mukaisesti seuraavin muutoksin:

parhaimpiin kuuluvan etuoikeusluokan arvopaperistamispositioon sovellettava vähimmäisriskipaino = 10 %

p = 0,5

265 artikla

Sisäisen arvioinnin lähestymistavan soveltamisala ja toiminnalliset vaatimukset

(1) Laitokset voivat laskea sisäisen arvioinnin lähestymistavan mukaisesti ABCP-ohjelmien luokittelemattomien positioiden riskipainotetut vastuuerät 266 artiklan mukaisesti, jos niiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet niille luvan 2 kohdan mukaisesti.

(2) Toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää laitoksille luvan soveltaa sisäisen arvioinnin lähestymistapaa selkeästi määritellyllä soveltamisalalla, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) kaikkien ABCP-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettujen yritystodistusten positioiden on oltava luokiteltuja positioita;

(b) sisäisen arvion positioon sisältyvien luottojen laadusta on vastattava yhden tai useamman ulkoisen luottoluokituslaitoksen yleisesti saatavilla olevia luottoluokitusmenetelmiä, joita käytetään luokiteltaessa arvopaperistamispositioita tai saman tyyppisiä kohteena olevia vastuita;

(c) laitoksen sisäinen arviointiprosessi on vähintään yhtä varovainen kuin niiden luottoluokituslaitosten julkisesti saatavilla olevat arviot, jotka ovat antaneet ulkoisen luottoluokituksen ABCP-ohjelman puitteissa liikkeeseen lasketulle yritystodistukselle, erityisesti stressitekijöiden ja muiden olennaisten kvantitatiivisten tekijöiden osalta;

(d) laitoksen sisäinen arviointimenetelmä ottaa huomioon ABCP-ohjelmaan kuuluvia yritystodistuksia luokittavien ulkoisten luottoluokituslaitosten julkistamat asiaankuuluvat luokitusmenetelmät ja se sisältää luottoluokituslaitosten suorittamia luokituksia vastaavat luottoluokat. Laitoksen on dokumentoitava sisäiseen kirjanpitoonsa perustelut, joissa kuvataan, miten tässä alakohdassa asetettuja vaatimuksia on noudatettu, ja näitä perusteluja on päivitettävä säännöllisesti;

(e) laitos soveltaa sisäisen arvioinnin menetelmää sisäistä riskienhallintaa varten, myös päätöksentekoprosesseissa, johdolle tarkoitetun informaation tuottamisessa sekä sisäisen pääoman kohdentamisprosesseissa;

(f) sisäisten tarkastajien tai ulkoisten tilintarkastajien, ulkoisen luottoluokituslaitoksen tai laitoksen sisäisen luottojentarkastus- tai riskienvalvontatoiminnon on tarkasteltava säännöllisesti sisäistä arviointiprosessia sekä ABCP-ohjelmaan kohdistuvien laitoksen vastuiden laadun sisäisen arvioinnin tasoa;

(g) laitos seuraa sisäisten luokitustensa suorituskykyä, jotta se voi arvioida sisäisten arviointimenetelmiensä käyttökelpoisuutta ja tekee menetelmiin tarvittaessa korjauksia, jos vastuiden kehitys poikkeaa jatkuvasti sisäisten luokitusten mukaisesta tasosta;

(h) ABCP-ohjelma sisältää luotonmyöntämis- ja velkojenhallintakäytännöt ohjelman hallinnoijan antamien suuntaviivojen muodossa ainakin seuraavista:

i) i alakohdan mukaiset omaisuuserien hyväksyttävyyden kriteerit;

ii) likviditeettisopimusten ja luottokelpoisuuden parantamisen tarjoamisesta syntyvien vastuiden tyypit ja rahallinen arvo;

iii) tappioiden jakautuminen ABCP-ohjelman arvopaperistamispositioiden välillä;

iv) siirrettävien omaisuuserien oikeudellinen ja taloudellinen eriyttäminen omaisuuserät myyvän yhteisön organisaatiosta;

(i) ABCP-ohjelman omaisuuserien hyväksyttävyyden kriteereihin sisältyvät ainakin

i) kielto ostaa sellaisia omaisuuseriä, joihin liittyvät velvoitteet on laiminlyöty tai maksut ovat merkittävästi myöhässä;

ii) yksittäisten velallisten tai maantieteellisten alueiden liiallisten keskittymien rajoittaminen;

iii) ostettavien omaisuuserien maturiteettien rajoittaminen;

(j) omaisuuserien myyjän luottoriski- ja liiketoimintaprofiilista on tehtävä analyysi ja siihen on sisällyttävä vähintään arvio myyjän:

i) aiemmasta ja tulevasta taloudellisesta tuloksesta;

ii) nykyisestä markkina-asemasta sekä kilpailukyvyn odotetusta tulevasta kehityksestä;

iii) velkaantuneisuudesta, rahavirroista, korkokatteesta sekä velkaluokituksesta;

iv) luotonmyöntämiskäytännöistä ja -ohjeistuksista, velanhoitokyvystä ja perintämenetelmistä;

(k) ABCP-ohjelmassa on perintäkäytänteet ja -menettelyt, joissa otetaan huomioon hallinnoijan operatiivinen toimintakyky ja luottoluokitus, ja siinä on ominaisuuksia, jotka vähentävät myyjän ja hallinnoijan toimintaan liittyvää riskiä. Tätä alakohtaa sovellettaessa suorituskykyyn liittyviä riskejä voidaan lieventää myyjän tai hallinnoijan nykyiseen luottoluokitukseen perustuvilla hälytysrajoilla, jotka estävät omaisuuserien sekoittamisen keskenään myyjän tai hallinnoijan maksukyvyttömyystilanteessa;

(l) arvioitaessa ABCP-ohjelmaan mahdollisesti ostettavien omaisuuserien muodostaman poolin potentiaalisia kokonaistappioita on otettava huomioon kaikki potentiaaliset riskit, kuten luotto- ja laimentumisriski;

(m) jos myyjän tarjoama luottokelpoisuuden parantaminen on tarkoitettu ainoastaan luottoon liittyvien tappioiden kattamiseen ja laimentumisriski on olennainen yksittäiselle omaisuuserien muodostamalle poolille, ABCP-ohjelmassa laimentumisriskille on erillinen varaus;

(n) ABCP-ohjelmassa vaadittavan luottokelpoisuuden parantamisen suuruus lasketaan tarkastelemalla tietoja useammalta aiemmalta vuodelta mukaan lukien tappiot, erääntyneisyys, laimentumiset sekä saamisten kiertonopeus;

(o) ABCP-ohjelmassa ostettaviin vastuisiin sisältyy rakenteellisia tekijöitä, joilla lievennetään kohde-etuutena olevan salkun laadun potentiaalista heikentymistä. Tällaisiin tekijöihin voivat kuulua ns. ’wind-down triggers’, jotka liittyvät erityisesti vastuupooleihin;

(p) laitos arvioi arvopaperistettavan omaisuuserien muodostaman poolin ominaisuudet, kuten sen painotetun keskimääräisen luottopisteytyksen, ja yksilöi mahdolliset yksittäisten velallisten tai maantieteellisten alueiden keskittymät ja omaisuuserien muodostaman poolin hajautuneisuuden.

(3) Jos laitoksen sisäinen tarkastus tai luottojentarkastus- tai riskienvalvontatoiminto suorittaa 2 kohdan f alakohdassa säädetyn tarkastelun, kyseisten toimintojen on oltava riippumattomia laitoksen sisäisistä toiminnoista, jotka käsittelevät ABCP-ohjelman liiketoiminta-aluetta ja asiakassuhteita.

(4) Laitokset, jotka ovat saaneet luvan soveltaa sisäisen arvioinnin lähestymistapaa, saavat soveltaa muita menetelmiä sisäisen arvioinnin lähestymistavan soveltamisalaan kuuluviin positioihin ainoastaan, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) laitos on osoittanut toimivaltaiselle viranomaiselle sen hyväksymällä tavalla, että laitoksella on hyvä syy toimia näin;

(b) laitos on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta etukäteisen luvan.

266 artikla

Riskipainotettujen vastuuerien laskeminen IAA-menetelmää sovellettaessa

(1) Sisäisen arvioinnin lähestymistavan mukaan laitoksen on sijoitettava ABCP-ohjelman luokittelematon positio johonkin 265 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista luottoluokista sisäisen arviointinsa perusteella. Positiolle annettavan, johdetun luottoluokituksen on oltava sama kuin kyseistä luottoluokkaa vastaavat luottoluokitukset, kuten 265 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään.

(2) Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti johdetun luottoluokituksen on oltava sijoitusluokan tasolla tai parempi, kun se annetaan ensimmäistä kertaa, ja sen katsotaan olevan ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus laskettaessa riskipainotettuja vastuueriä 261 tai 262 artiklan mukaisesti, tapauksen mukaan.

4 ALAJAKSOARVOPAPERISTAMISPOSITIOIDEN YLÄRAJAT

267 artikla

Korkean etuoikeusaseman arvopaperistamispositioiden enimmäisriskipaino: Läpikatsomisperiaate

(1) Laitos, jolla on jatkuvasti tieto arvopaperistettavien vastuiden koostumuksesta, voi antaa korkean etuoikeusluokan positioille enimmäisriskipainon, joka on yhtä suuri kuin se painotettu keskimääräinen riskipaino, jota sovellettaisiin vastuisiin, jos niitä ei olisi arvopaperistettu.

(2) Kun kyse on arvopaperistettavien vastuiden poolista ja laitos käyttää yksinomaan standardimenetelmää tai IRB-menetelmää, suurimman riskipainon on vastattava vastuilla painotettua keskimääräistä riskipainoa, jota sovellettaisiin arvopaperistettaviin vastuisiin 2 tai 3 luvun nojalla, ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu.

Jos on kyse sekapooleista, suurin riskipaino on laskettava seuraavasti:

(a) jos laitos soveltaa SEC-IRBA-menetelmää, arvopaperistettavien vastuiden poolin standardimenetelmän osuudelle on annettava standardimenetelmän riskipaino ja IRB-menetelmän osuudelle on annettava IRB-menetelmän riskipaino;

(b) jos laitos soveltaa SEC-SA- tai SEC-ERBA-menetelmää, korkean etuoikeusaseman arvopaperistamispositioiden enimmäisriskipainon on oltava yhtä suuri kuin arvopaperistettavien vastuiden standardimenetelmän mukainen painotettu keskimääräinen riskipaino.

(3) Tätä artiklaa sovellettaessa riskipainon, johon sovellettaisiin IRB-menetelmää 3 luvun mukaisesti, on sisällettävä arvopaperistettavien vastuiden odotettujen tappioiden suhde maksukyvyttömyystilassa oleviin vastuisiin kerrottuna luvulla 12,5.

(4) Jos 1 kohdan mukaisesti laskettu suurin riskipaino on alhaisempi kuin 259–264 artiklassa tapauksen mukaisesti sovellettava vähimmäisriskipaino, on käytettävä ensin mainittua.

268 artikla

Enimmäispääomavaatimukset

(1) Alullepaneva laitos, järjestävä laitos tai muu laitos, joka käyttää SEC-IRBA-menetelmää, tai alullepaneva laitos tai järjestävä laitos, joka käyttää SEC-ERBA- tai SEC-SA-menetelmää, voi soveltaa arvopaperistamisessa hallussaan pitämiinsä arvopaperistamispositioihin enimmäispääomavaatimusta, joka on yhtä suuri kuin pääomavaatimukset, jotka laskettaisiin 2 tai 3 luvun nojalla vastaaville vastuille, jos niitä ei olisi arvopaperistettu. Tätä artiklaa sovellettaessa IRB-menetelmän pääomavaatimukseen on sisällytettävä odotettavissa olevat tappiot, jotka liittyvät 3 luvun mukaisesti laskettuihin vastuisiin, ja odottamattomat tappiot kerrottuna luvulla 1,06.

(2) Jos on kyse sekapooleista, enimmäispääomavaatimus on määritettävä laskemalla standardimenetelmän ja IRB-menetelmän osuuksien pääomavaatimusten vastuilla painotettu keskiarvo 1 kohdan mukaisesti.

(3) Enimmäispääomavaatimus on tulo, joka saadaan kertomalla 1 tai 2 kohdan mukaisesti laskettu määrä kertoimella P seuraavasti:

(a) jos laitoksella on yksi tai useampia arvopaperistamispositioita yhdessä etuoikeusluokassa, kerroin P on yhtä kuin laitoksen kyseisessä etuoikeusluokassa hallitsemien arvopaperistamispositioiden nimellisarvon suhde etuoikeusluokan nimellisarvoon;

(b) jos laitoksella on arvopaperistamispositioita eri etuoikeusluokissa, kerroin P on yhtä kuin koron enimmäisosuus eri etuoikeusluokissa. Tässä tapauksessa korkojen osuus kussakin etuoikeusluokassa on laskettava kuten a alakohdassa.

(4) Kun arvopaperistamisposition enimmäispääomavaatimusta lasketaan tämän artiklan mukaisesti, arvopaperistamistransaktioista syntyvät myyntivoitot ja luottoriskiä vähentävät korkostripit on vähennettävä kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1) 36 artiklan 1 kohdan k alakohdan mukaisesti.

5 ALAJAKSOERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

269 artikla

Uudelleenarvopaperistamisten kieltäminen

▌

Arvopaperistamisessa käytettyihin arvopaperistettaviin vastuisiin ei saa sisältyä arvopaperistamisia.

270 artikla

Pk-yritysten arvopaperistamisten korkean etuoikeusaseman positiot

Alullepaneva laitos voi laskea arvopaperistamisposition riskipainotetun vastuuerän 260, 262 tai 264 artiklan mukaisesti, tapauksen mukaan, seuraavien ehtojen täyttyessä:

(a) arvopaperistaminen täyttää asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 3 luvun 1 jaksossa asetetut YLS-arvopaperistamista koskevat vaatimukset soveltuvin osin, 8 artiklan 1 kohtaa lukuun ottamatta;

(b) positio hyväksytään korkean etuoikeusluokan positioksi;

(c) arvopaperistamisen vakuutena on yrityksiin kohdistuvien vastuiden pooli, edellyttäen, että vähintään 70 % yrityksistä hyväksytään salkun tasapainon osalta 501 artiklassa tarkoitetuksi pieneksi tai keskisuureksi yritykseksi arvopaperistamisen liikkeeseenlaskun aikaan;

(d) niihin positioihin, jota alullepaneva laitos ei ole säilyttänyt, liittyvä luottoriski siirretään 4 luvussa esitetyn luottoriskiin sovellettavan standardimenetelmän yhteydessä kuvatun takauksen luonteisen luottosuojan edellytykset täyttävän takauksen tai vastatakauksen avulla;

(e) kolmas osapuoli, jolle luottoriski siirretään ja joka voi myös toimia takaajana tai vastatakaajana, on yksi tai useampi seuraavista: jäsenvaltion keskushallinto tai keskuspankki, kansainvälisinen kehityspankki, kansainvälinen organisaatio tai edistämisyhteisö, edellyttäen, että takaajaan tai vastatakaajaan kohdistuvat vastuut hyväksytään 0 %:n riskipainolle kolmannen osan II luvun mukaisesti.

270 a artikla

Ylimääräinen riskipaino

(1) Jos laitos ei täytä asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 2 luvun vaatimuksia olennaiselta osin, mikä johtuu laitoksen tuottamuksellisesta menettelystä tai laiminlyönnistä, toimivaltaisten viranomaisten on määrättävä suhteellinen ylimääräinen riskipaino, joka on vähintään 250 % siitä riskipainosta (joka rajataan 1 250 %:ksi), jota sovelletaan asianomaisiin arvopaperistamispositioihin 247 artiklan 6 kohdan tai 337 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Ylimääräistä riskipainoa on nostettava vähitellen kunkin seuraavan asianmukaista huolellisuutta koskevien velvoitteiden rikkomisen seurauksena. Toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon tiettyjä arvopaperistamisia koskevat asetuksen (EU) .../...[arvopaperistamisasetuksen] 4 artiklan 4 kohdassa säädetyt vapautukset alentamalla riskipainoa, jonka ne muussa tapauksessa määräisivät tämän artiklan nojalla sellaisen arvopaperistamisen osalta, johon sovelletaan asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 4 artiklan 4 kohtaa.

(2) EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia, joissa määritetään yhtäläiset 1 kohdan soveltamisen ehdot.

EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuusi kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti.

4 JAKSOULKOISET LUOTTOLUOKITUKSET

270 b artikla

Ulkoisten luottoluokituslaitosten antamien luottoluokitusten käyttö

Laitokset voivat käyttää luottoluokitusta arvopaperistamispositioiden riskipainon määrittämiseksi tämän luvun mukaisesti ainoastaan, jos luottoluokituksen on antanut tai sen on vahvistanut ulkoinen luottoluokituslaitos asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti.

270 c artikla

Ulkoisten luottoluokituslaitosten luottoluokituksiin sovellettavat vaatimukset

Laskettaessa riskipainotettuja vastuueriä 3 jakson mukaisesti laitosten on käytettävä ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamaa luottoluokitusta vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a) luottoluokitukseen liittyvien maksutyyppien ja niiden maksujen tyyppien, joihin laitos on oikeutettu arvopaperistamispositiot määrittävän sopimuksen perusteella, välillä ei ole eroja;

(b) ulkoinen luottoluokituslaitos julkaisee luottoluokitukset sekä tietoja tappio- ja kassavirta-analyysistä ja luokitusten herkkyydestä perustana olevien luokitusoletusten muutoksille, mukaan lukien arvopaperistettavien vastuiden kehitys, sekä luokitusten perustana olevista menettelyistä, menetelmistä, oletuksista ja tärkeimmistä osatekijöistä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti. Tätä kohtaa sovellettaessa tietojen katsotaan olevan julkisesti saatavilla, jos ne julkaistaan helposti saatavilla olevassa muodossa. Tietoja, jotka ovat vain tiettyjen yhteisöjen saatavilla, ei katsota julkisesti saatavilla oleviksi;

(d) luottoluokitukset eivät perustu kokonaan eikä osittain laitoksen itsensä tarjoamaan takauksen luonteiseen tukeen. Jos positio perustuu kokonaan tai osittain laitoksen itsensä tarjoamaan takauksen luonteiseen tukeen, laitoksen on katsottava, ettei kyseisellä positiolla ole luottoluokitusta laskettaessa sille riskipainotettuja vastuueriä 3 jakson mukaisesti;

(e) ulkoinen luottoluokituslaitos on sitoutunut julkaisemaan selvityksiä siitä, miten arvopaperistettavien vastuiden kehitys vaikuttaa tähän luottoluokitukseen.

270 d artikla

Luottoluokitusten käyttö

(1) Laitos voi valita yhden tai useamman ulkoisen luottoluokituslaitoksen, jonka/joiden luottoluokituksia on käytettävä riskipainotettujen vastuuerien laskennassa tämän luvun mukaisesti, jäljempänä ’valittu ulkoinen luottoluokituslaitos’.

(2) Laitoksen on käytettävä arvopaperistamispositioidensa luottoluokituksia johdonmukaisesti ja yhtäläisellä tavalla, ja sen on tätä varten täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) laitos ei saa soveltaa yhden ulkoisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia joissakin etuoikeusluokissa oleviin positioihinsa ja toisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia saman arvopaperistamisen muissa etuoikeusluokissa oleviin positioihin, joilla saattaa olla ensin mainitun ulkoisen luottoluokituslaitoksen antama luottoluokitus;

(b) jos positiosta on kahden valitun ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamat luottoluokitukset, laitoksen on sovellettava niistä alhaisempaa;

(c) jos positiosta on vähintään kolmen valitun ulkoisen luottoluokituslaitoksen luokitus, on sovellettava niistä kahta korkeinta. Jos kaksi korkeinta luottoluokitusta poikkeavat toisistaan, on käytettävä niistä alhaisinta;

(d) laitos ei saa aktiivisesti pyytää alhaisempien luokitusten peruuttamista.

(3) Jos arvopaperistettavat vastuut nauttivat täysimääräisestä tai osittaisesta hyväksyttävästä luottosuojasta 4 luvun mukaisesti ja valittu ulkoinen luottoluokituslaitos on ottanut tämän suojan huomioon arvopaperistamisposition luottoluokituksessa, laitoksen on käytettävä kyseisen luottoluokituksen mukaista riskipainoa. Jos tässä kohdassa tarkoitettua suojaa ei voida hyväksyä 4 luvun mukaisesti, luottoluokitusta ei voida hyväksyä ja arvopaperistamispositio on käsiteltävä luokittelemattomana.

(4) Jos arvopaperistamispositio hyötyy hyväksyttävästä luottosuojasta 4 luvun mukaisesti ja valittu ulkoinen luottoluokituslaitos on ottanut tämän suojan huomioon luottoluokituksessa, laitoksen on käsiteltävä arvopaperistamispositiota luokittelemattomana ja laskettava riskipainotetut vastuuerät 4 luvun mukaisesti.

270 e artikla

Arvopaperistamisen kuvaus (mapping)

EPV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, jotta voidaan kuvata objektiivisesti ja johdonmukaisesti tässä luvussa vahvistetut luottoluokat, jotka liittyvät kaikkien luottoluokituslaitosten antamiin olennaisiin luottoluokituksiin. Tämän artiklan soveltamiseksi EPV:n on erityisesti:

(a) eriteltävä kunkin luottoluokituksen sisältämän riskin suhteellinen määrä;

(b) harkittava määrällisiä tekijöitä, kuten maksukyvyttömyystapausten tai tappioiden määrää ja kunkin ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamien luottoluokitusten aikaisempaa tuloskehitystä eri omaisuusluokissa;

(c) harkittava kvalitatiivisia tekijöitä, kuten ulkoisten luottoluokituslaitoksen arvioimien liiketoimien valikoimaa, ulkoisten luottoluokituslaitoksen menetelmiä ja laitoksen antamien luottoluokitusten tarkoituksenmukaisuutta, erityisesti onko luokituksissa otettu huomioon odotettu tappio vai ensimmäinen euro-tappio, ja korkojen maksamista kohtuullisessa ajassa tai korkojen lopullista maksamista;

(d) pyrittävä varmistamaan, että arvopaperistamispositioihin, joihin sovelletaan ulkoisten luottoluokituslaitosten antamien luottoluokitusten perusteella samaa riskipainoa, sisältyy samansuuruinen luottoriski.

EPV toimittaa nämä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuusi kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulosta].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan mukaisesti”.

270 f artikla

Arvopaperistamismarkkinoiden makrotason vakauden valvonta

1. Euroopan järjestelmäriskikomitea vastaa tehtäviensä rajoissa unionin arvopaperistamismarkkinoiden makrotason vakauden valvonnasta, ja EPV vastaa mikrotason vakauden valvonnasta markkinasegmenttien ja omaisuusluokkien ominaispiirteet huomioon ottaen.

2. Kun asetuksen (EU) .../... [7] [YLS-asetus] 29 artiklassa tarkoitettu kahden vuoden välein laadittava arvopaperistamismarkkinoita käsittelevä raportti on julkistettu, pyritään ottamaan huomioon markkinoiden muutokset, estämään varallisuuskuplien muodostuminen eri markkinasegmenteissä ja omaisuusluokissa ja estämään unionin arvopaperistamismarkkinoiden sulkeutuminen kriisien yhteydessä niin, että komissio tarkastelee kuuden kuukauden kuluessa raportin julkistamisesta ja sen jälkeen kahden vuoden välein seuraavien tekijöiden mukauttamista tarpeen mukaan:

(a) edellä olevissa 259, 260, 261, 263 ja 264 artikloissa tarkoitetut arvopaperistamisten riskitasot;

(b) velkaantuneisuusaste, 412 artiklassa tarkoitettu maksuvalmiusaste ja arvopaperistamismarkkinoilla aktiivisten luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten pysyvän varainhankinnan vaatimus;

(c) se, miten kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttävät niille 124 ja 126 artiklan mukaisesti annettavia lainanantajaan perustuvia makrotalouden vakauden välineitä kiinteistölainojen riskipainojen lisäämiseen tai arvopaperistettuihin asuntolainoihin liittyvän tappio-osuuden kasvattamiseen.

Komissiolle siirretään valta antaa 462 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen säännösten muuttamiseksi niiden mukaisissa rajoissa.

3. Kun asetuksen (EU) .../... [YLS-asetus] 29 artiklassa tarkoitettu raportti on julkistettu, EJRK esittää tämän asetuksen 458 ja 459 artiklan mukaisesti jäsenvaltioille suosituksia määrittäen tarvittaessa uudelleen lainanottajaa koskevia toimia, kuten enimmäisluototusasteen, lainojen ja tulojen suhteen, velanhoitokulujen ja tulojen suhteen arvopaperistettaville omaisuuserille, luottojen liiallisen kasvun estämiseksi. '

(8) Korvataan 337 artikla seuraavasti:

”337 artikla

Arvopaperistamisvälineitä koskeva omien varojen vaatimus

(1) Laitoksen on painotettava kaupankäyntivarastoon kuuluvien rahoitusvälineiden, jotka ovat arvopaperistamispositioita, osalta 327 artiklan 1 kohdan mukaisesti laskettavat nettopositionsa 8 %:lla siitä riskipainosta, jota laitos soveltaisi kaupankäyntivaraston ulkopuoliseen positioon kolmannen osan II osaston 5 luvun 3 jakson mukaisesti.

(2) Kun määritetään riskipainoja 1 kohdan mukaisesti, PD- ja LGD-estimaatit voidaan vaihtoehtoisesti määrittää myös sellaisen laitoksen soveltamasta IRC-menetelmästä johdettujen estimaattien perusteella, jolle on myönnetty lupa käyttää sisäistä mallia vieraan pääoman ehtoisiin rahoitusvälineisiin liittyvän erityisriskin osalta. Viimeksi mainittua vaihtoehtoa voidaan käyttää vain toimivaltaisten viranomaisten luvalla; lupa myönnetään, jos kyseiset estimaatit täyttävät II osaston 3 luvussa määritetyn IRB-menetelmän mukaiset määrälliset vaatimukset.

EPV antaa asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeet PD- ja LGD-estimaattien käytöstä silloin, kun estimaatit perustuvat IRC-menetelmään.

(3) Jos arvopaperistamispositioihin kohdistuu ylimääräinen riskipaino 247 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sovellettava vaatimus on 8 % kokonaisriskipainosta.

(4) Laitoksen on laskettava yhteen 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisesta johtuvat painotetut positionsa (sekä pitkät että lyhyet) erityisriskiä koskevan omien varojen vaatimuksensa laskemiseksi, 338 artiklan 4 kohdan mukaisia arvopaperistamispositioita lukuun ottamatta.

(5) Jos perinteisen arvopaperistamisen alullepaneva laitos ei täytä 244 artiklassa säädettyjä merkittävän riskinsiirron edellytyksiä, alullepanevan laitoksen on sisällytettävä arvopaperistettavat vastuut omien varojen vaatimusta koskeviin laskelmiinsa ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu.

Jos synteettisen arvopaperistamisen alullepaneva laitos ei täytä 245 artiklassa säädettyjä merkittävän riskinsiirron edellytyksiä, alullepanevan laitoksen on sisällytettävä arvopaperistettavat vastuut omien varojen vaatimuksia koskeviin laskelmiinsa ikään kuin niitä ei olisi arvopaperistettu ja jätettävä huomioimatta synteettisen arvopaperistamisen vaikutus luottosuojatarkoituksiin.”

(9) Viides osa poistetaan ja kaikki viittaukset viidenteen osaan katsotaan viittauksiksi asetuksen (EU) .../... [arvopaperistamisasetuksen] 3, 4 ja 5 artiklaan.

(10) Lisätään 456 artiklan 1 kohtaan k alakohta seuraavasti:

(a) edellä 247–270 a artiklassa olevien arvopaperistamispositioiden riskipainotetun vastuuerän laskemista koskevien säännösten muuttaminen arvopaperistamisia koskevien kansainvälisten standardien kehityksen tai muutosten huomioon ottamiseksi.

(11) Korvataan 457 artiklan c alakohta seuraavasti:

(a) ”edellä 242–270 a artiklassa säädetyt arvopaperistamista koskevat omien varojen vaatimukset”.

(12) Lisätään 519 a artikla seuraavasti:

”519 a artikla

Raportointi

Viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä] komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle siitä, miten kolmannen osan II osaston 5 luvun säännöksiä on sovellettu arvopaperistamismarkkinoiden kehitys huomioon myös makrotalouden vakauden ja talouden näkökulmasta. Raporttiin on tarvittaessa liitettävä lainsäädäntöehdotus ja siinä on käsiteltävä erityisesti seuraavia seikkoja:

(a) mitä vaikutuksia 254 artiklassa säädetyllä menetelmien hierarkialla on laitosten liikkeeseenlasku- ja sijoitustoimintaan unionin arvopaperistamismarkkinoilla;

(b) vaikutukset rahoitusvakauteen unionissa ja jäsenvaltioissa niin, että otetaan erityisesti huomioon mahdollinen keinottelukuplien syntyminen kiinteistömarkkinoilla sekä rahoituslaitosten keskinäisten yhteyksien lisääntyminen;

(c) se, mitä toimia tarvitaan, jotta voidaan vähentää ja torjua arvopaperistamisista rahoitusvakauteen aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien mahdollinen arvopaperistamisen riskiä koskevan ylärajan asettaminen osuutena kokonaisvaroista; sekä

(d) vaikutukset, jotka kohdistuvat lainanantotransaktioiden vakauteen ja kykyyn luoda kestävä rahoituskanava reaalitaloutta varten siten, että otetaan huomioon erityisesti pk-yritykset.

2 artikla

Liikkeessä olevia arvopaperistamispositioita koskevat siirtymäsäännökset

Arvopaperistamispositioihin, jotka ovat olleet liikkeessä [3 artiklan 2 kohdassa säädetty päivämäärä/tietty päivämäärä] lähtien, laitokset voivat jatkaa asetuksen (EU) N:o 575/2013 kolmannen osan II osaston 5 luvun ja 337 artiklan säännösten, sellaisena kuin niitä sovellettiin [3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivää edeltävä päivä], soveltamista 31 päivään joulukuuta 2019 saakka, edellyttäen, että laitos:

(a) ilmoittaa aikeestaan soveltaa tätä artiklaa toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään [päivämäärä];

(b) soveltaa tätä artiklaa kaikkiin liikkeessä oleviin arvopaperistamispositioihin, jotka ovat sen hallussa [3 artiklan 2 kohdassa säädetty päivämäärä/tietty päivämäärä].

3 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

(1) Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(2) Tätä asetusta sovelletaan [voimaantulopäivä] alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[1] EUVL C 219, 17.6.2016, s. 2.
[2] EUVL C 82, 3.3.2016, s. 1.
[3] ^* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
[4] EUVL C 68, 6.3.2012, s. 39.
[5] Katso https://www.eba.europa.eu/documents/10180/950548/EBA+report+on+qualifying+securitisation.pdf
[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1).
[7] Ehdotus asetukseksi COM(2015)0472 – C8-0288/2015 – 2015/0266(COD): Yhteiset arvopaperistamissäännöt ja eurooppalainen kehys yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimukset
Viiteasiakirjat	COM(2015)0473 – C8-0289/2015 – 2015/0225(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	30.9.2015
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 14.10.2015
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 14.10.2015
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	JURI 13.10.2015
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Othmar Karas 28.11.2016
Alkuperäinen esittelijä	Pablo Zalba Bidegain
Valiokuntakäsittely	24.5.2016	13.6.2016	21.6.2016	11.10.2016
Hyväksytty (pvä)	8.12.2016
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	40 9 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Esther de Lange, Fabio De Masi, Anneliese Dodds, Markus Ferber, Jonás Fernández, Neena Gill, Sylvie Goulard, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Petr Ježek, Othmar Karas, Alain Lamassoure, Philippe Lamberts, Werner Langen, Ivana Maletić, Fulvio Martusciello, Costas Mavrides, Bernard Monot, Luděk Niedermayer, Stanisław Ożóg, Dimitrios Papadimoulis, Sirpa Pietikäinen, Dariusz Rosati, Pirkko Ruohonen-Lerner, Alfred Sant, Molly Scott Cato, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Paul Tang, Ramon Tremosa i Balcells, Ernest Urtasun, Marco Valli, Jakob von Weizsäcker
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	David Coburn, Ildikó Gáll-Pelcz, Eva Joly, Siegfried Mureşan, Joachim Starbatty, Tibor Szanyi
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Salvatore Cicu, Jan Huitema, Seán Kelly, Mairead McGuinness, Jens Nilsson
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	19,122016

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö