MIETINTÖ ilmailustrategiasta Euroopalle

2.2.2017 - (2016/2062(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Pavel Telička
Esittelijä (*):
Ole Christensen, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla


Menettely : 2016/2062(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0021/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0021/2017
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ilmailustrategiasta Euroopalle

(2016/2062(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Ilmailustrategia Euroopalle” (COM(2015)0598),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 4 artiklan 2 kohdan b ja g alakohdan ja 16 artiklan sekä VI ja X osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. heinäkuuta 2016 antaman lausunnon komission tiedonannosta ”Ilmailustrategia Euroopalle”[1],

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun komission päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille” (2014/C 99/03),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (2016/C 262/01),

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun asetuksen N:o 651/2014 muuttamisesta,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun komission ehdotuksen yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta,

–  ottaa huomioon Brysselissä 4. kesäkuuta 2015 pidetyn korkean tason konferenssin ”A Social Agenda for Transport” päätelmät[2],

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman saarten erityistilanteesta[3],

–  ottaa huomioon Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vuonna 2016 pidetyn yleiskokouksen 39. istunnon tulokset,

–  ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004,

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ilmailusta[4],

–  ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman tarvittavien radiotaajuusalueiden osoittamisesta Maailman radioviestintäkonferenssissa, joka pidettiin 2.–27. marraskuuta 2015 Genevessä (WRC-15), sellaisen satelliitteihin perustuvan teknologian kehittämiseksi tulevaisuudessa, joka mahdollistaa maailmanlaajuiset lentoseurantajärjestelmät[5],

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Lissabonin sopimuksen mukaisista kansainvälisistä ilmailusopimuksista[6],

–  ottaa huomioon 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamisesta[7],

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu)[8],

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta[9],

–  ottaa huomioon 5. helmikuuta 2014 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 261/2004 ja matkustajien ja heidän matkatavaroidensa ilmakuljetusta koskevasta lentoliikenteenharjoittajien korvausvastuusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2027/97 muuttamisesta[10],

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2012 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähtö- ja saapumisaikojen jakamista Euroopan unionin lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (uudelleenlaadittu)[11],

–  ottaa huomioon 29. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman yleisesti miehittämättöminä ilma-aluksina (UAV) tunnettujen etäohjattujen ilma-alusjärjestelmien (RPAS) turvallisesta käytöstä siviili-ilmailun alalla[12],

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aiheesta ”EU:n ulkoinen ilmailupolitiikka – Tulevat haasteet”[13],

–  ottaa huomioon Schipholin lentoasemalla Amsterdamissa (Alankomaat) 20.‑21. tammikuuta 2016 pidetyn Euroopan ilmailualan huippukokouksen päätelmät[14],

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0021/2017),

A.  toteaa, että EU:n liikennepolitiikalla pyritään viime kädessä palvelemaan Euroopan kansalaisia ja yrityksiä tuottamalla yhä parempia yhteyksiä, korkein mahdollinen turvallisuuden ja turvatoimien taso sekä esteettömät markkinat;

B.  katsoo, että tiukkojen turvallisuusvaatimusten olisi säilyttävä keskeisenä tavoitteena pyrittäessä parantamaan lentoliikenteen kilpailukykyä;

C.  katsoo, että EU:n ilmailualan sisämarkkinat ovat erittäin onnistunut esimerkki lentoliikenteen alueellisesta vapauttamisesta, joka on edistänyt voimakkaasti ennennäkemättömiä lentoliikenteen yhteyksiä lisäämällä matkustusmahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella ja alentamalla samalla hintoja; toteaa, että ilmailuala on oleellinen osa Euroopan liikenneverkkoa ja välttämätön yhteyksien toimivuuden ja alueellisen yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi EU:n sisällä ja maailmanlaajuisesti; katsoo, että syrjäisimpien alueiden syrjäisen sijainnin ja eristyneisyyden takia lentoliikenne on niille ainoa vaihtoehto, toisin kuin sijainniltaan keskeisille ja hyvin integroituneille alueille; katsoo, että tuettaessa lentoliikenneyhteyksien parantamista tavoitteena ei saisi olla ainoastaan yhteysverkkojen laajentaminen vaan myös yhteyksien riittävän laadun varmistaminen niin lentojen tiheyden kuin yhteysverkon kattavuuden ja aikataulujen sopivuuden osalta;

D.  toteaa, että ilmailuala on kasvava ala, jolla on kerrannaisvaikutuksia kasvuun ja työpaikkojen luomiseen ja joka on innovointia, kauppaa ja työpaikkojen laatua edistävä EU:n talouden merkittävä pilari, jolla on huomattavia välittömiä ja välillisiä etuja kansalaisille; toteaa, että lentoliikenteen kasvu ja saatavuus sekä lentoyhteyksien moninaisuus edistävät talouskasvua, mikä tarkoittaa, että lentoliikenne toimii talouskehityksen katalysaattorina; katsoo, että myös alueellisilla ja paikallisilla lentoasemilla on tärkeä rooli alueiden kehittämisessä, sillä ne lisäävät alueiden kilpailukykyä ja edistävät matkailua;

E.  ottaa huomioon, että lentoliikenne, lentoasemat ja niihin liittyvä valmistusteollisuus työllistävät unionissa 4,7 miljoonaa ihmistä välittömästi (1,9 miljoonaa) ja välillisesti (2,8 miljoonaa); ottaa huomioon, että unionin ilmailuala tukee lisäksi 917 000:ta työpaikkaa muilla maailmantalouden aloilla; katsoo, että ilmailualan liikkuvan ja ylikansallisen luonteen vuoksi on vaikea havaita sosiaalista väärinkäyttöä sekä työelämän normien kiertämistä, minkä vuoksi ongelmia on mahdotonta ratkaista yksinomaan kansallisella tasolla; ottaa huomioon, että ILOn viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmailualan työolot ovat heikentyneet; ottaa huomioon, että sopimusten monimuotoistuminen saattaa lisätä joustavuutta, mutta sitä voidaan myös käyttää väärin sääntökeinotteluun sosiaaliturvamaksujen kiertämiseksi;

F.  panee merkille, että EU:n lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon ja neuvoston poliittisen tahdon puute estävät ilmailualaa toteuttamasta kaikkia mahdollisuuksiaan, mikä haittaa sen kilpailukykyä ja johtaa kustannusten nousuun yritysten, matkustajien ja talouden kustannuksella;

G.  toteaa, että suuria investointeja ja kehittynyttä infrastruktuuria edellyttävällä teknologia‑, tutkimus- ja innovaatiovetoisella alalla strategian onnistumiseen vaaditaan kykyä omaksua pitkän aikavälin visioita ja asianmukaisesti suunniteltuja investointeja sekä kaikkien liikennemuotojen täysimääräistä huomioon ottamista;

H.  toteaa, että lentoliikenteellä on merkittävä rooli EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kun se ottaa käyttöön kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä toimia;

I.  ottaa huomioon, että vaikka yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta annetussa asetuksessa on säädetty toiminnallisten ilmatilalohkojen perustamisesta, on niiden toteuttaminen viivästynyt huomattavasti; toteaa komission arvioineen, että vuodessa menetetään noin viisi miljardia euroa, koska tässä asiassa ei tapahdu etenemistä;

J.  ottaa huomioon, että turvallisuus on yksi kaikkein suorimmin ilmailualaan kohdistuvista haasteista;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ilmailustrategiasta Euroopalle ja sen toimia alaa edistävien tekijöiden havaitsemiseksi uusia markkinamahdollisuuksia löytämällä ja esteitä poistamalla; suhtautuu myönteisesti sen ehdotuksiin uusien haasteiden kohtaamiseksi ja niiden ennakoimiseksi yhteisen eurooppalaisen vision pohjalta nykyaikaisia sääntelykehyksiä kehittämällä; katsoo, että pitkällä aikavälillä olisi omaksuttava kokonaisvaltaisempi ja kunnianhimoisempi lähestymistapa, jotta annetaan tarvittavaa pontta kestävälle ja kilpailukykyiselle eurooppalaiselle lentoliikennealalle;

2.  katsoo, että turvallisuus on eurooppalaisen ilmailustrategian ohjaava periaate ja että sitä on jatkuvasti parannettava; pitää näin ollen myönteisenä Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) perusasetuksen (EY) N:o 216/2008 tarkistamista, jonka tavoitteena on ilmailun turvallisuuden mahdollisimman korkea taso; kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa myöntämään EASAlle riittävästi määrärahoja ja henkilöstöä korkeiden turvallisuusnormien varmistamiseksi ja sen kansainvälisen roolin vahvistamiseksi;

3.  kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita viimeinkin etenemään ripeästi muissa keskeisissä kysymyksissä, joiden käsittely on pysähdyksissä, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanoasetuksen (SES2+) uudelleenlaadinnassa sekä lähtö- ja saapumisaikoja koskevan asetuksen sekä matkustajien oikeuksia koskevien asetusten tarkistuksessa; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen meneillään olevia aloitteita ja ehdottamaan kestäviä vaihtoehtoja, joilla korjataan ilmailualan puutteita, jotka johtuvat muun muassa yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan EU:n lainsäädännön myöhäisestä ja puutteellisesta täytäntöönpanosta; korostaa, että jos halutaan varmistaa oikeudellinen selkeys ja oikeusvarmuus, ei sinällään hyödyllisten suuntaviivojen julkaisemisella voida korvata nykyisen sääntelyn asianmukaista tarkistamista;

4.  korostaa, että niiden ilmailualan kysymysten, joiden käsittely ei etene neuvostossa, tarkoituksena on antaa EU:lle parempi oikeusvarmuus ja vahvat puitteet lentomatkustajien oikeuksien turvaamiseksi, tehostaa ja rationalisoida EU:n ilmatilan käyttöä sekä parantaa säännöksiä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöön panemiseksi; katsoo, että nämä kaikki ovat olennaisia tekijöitä ilmailustrategian toteuttamiseksi; kehottaa neuvostoa ryhtymään toimiin näitä kysymyksiä koskevien neuvottelujen eteenpäin viemiseksi;

Ilmailustrategian kansainvälinen ulottuvuus

5.  suhtautuu myönteisesti asetuksen (EY) N:o 868/2004 tarkistamisesta annettuun komission ehdotukseen, jolla puututaan nykyisiin epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin, kuten valtiontukeen, jota ei voida hyväksyä, sillä se ei ole asianmukaista eikä tehokasta; toteaa, että komission ehdotus tuo selvyyttä suurimpiin huolenaiheisiin, jotka koskevat unionin sääntöjen luomia mahdollisia kilpailun vääristymiä; painottaa kuitenkin, ettei suuntaus kohti protektionismia, jota on mahdoton hyväksyä, sen paremmin kuin tasapuolisen kilpailun varmistavat toimenpiteetkään yksinään takaa EU:n ilmailualan kilpailukykyä;

6.  katsoo, että vaikka uudet kilpailijat, joista monet ovat käyttäneet lentoliikennettä kansainvälisen kehityksen strategisena välineenä, kohdistavat yhä enemmän paineita Euroopan ilmailualaan, ala voi sopeutua maailmanlaajuiseen kilpailuympäristöön rakentamalla ja kehittämällä edelleen omia vahvuuksiaan, kuten turvallisuutta ja turvatoimia koskevia tiukkoja vaatimuksia, EASAn roolia, maantieteellistä paikannusta, innovatiivista teollisuutta sekä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita; uskoo vahvasti, että jos kilpailu kolmansista maista on reilua, sitä olisi pidettävä mahdollisuutena kehittää edelleen innovatiivista Euroopan ilmailumallia, jolla on potentiaalia tarjota ainutlaatuinen ja kilpailukykyinen vastaus kilpailijoiden tarjontaan;

7.  katsoo, että mahdollisuus houkutella ulkomaisia investointeja on tärkeää EU:n lentoyhtiöiden kilpailukyvylle eikä sitä saisi heikentää; pitää siksi myönteisenä komission aikomusta antaa ohjeita, joilla selvennetään asetuksessa (EY) N:o 1008/2008 vahvistettuja omistusta ja määräysvaltaa koskevia sääntöjä ja kiinnitetään erityistä huomiota ”tosiasiallisen määräysvallan” kriteereihin, jotta varmistetaan kyseisten sääntöjen vaikuttavuus;

8.  pitää myönteisenä myös aloitetta unionin tasoisista lentoliikennesopimuksista ja kahdenvälisistä ilmailun turvallisuutta koskevista sopimuksista sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka edustavat nousevia ja strategisia markkinoita (Kiina, Japani, ASEAN, Turkki, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Armenia, Meksiko, Bahrain, Kuwait, Oman ja Saudi-Arabia), ja kannustaa nopeisiin ja rakentaviin neuvotteluihin; muistuttaa, että kaikkien osapuolten on pantava uudet sopimukset täytäntöön asianmukaisesti ja niihin on sisällyttävä kansainvälisiin standardeihin (ICAO, ILO) perustuva oikeudenmukaista kilpailua koskeva lauseke; kehottaa komissiota ja neuvostoa ottamaan Euroopan parlamentin täysimääräisesti mukaan neuvottelujen kaikkiin vaiheisiin SEUT-sopimuksen 218 artiklan mukaisesti;

9.  kehottaa komissiota asettamaan kolmansien maiden kanssa tehtävien ilmailusopimusten neuvottelemisen ehdoiksi, että kyseiset maat noudattavat tiukkoja turvallisuusvaatimuksia sekä asianmukaisia työ- ja sosiaalinormeja ja osallistuvat lentoliikenteen päästöjä koskevaan markkinaehtoiseen ilmastonsuojeluvälineeseen; kehottaa varmistamaan, että ilmailusopimuksiin sisältyy yhtäläinen markkinoille pääsy, omistussuhteita koskevat tasapuoliset ehdot ja vastavuoroisuuteen perustuvat tasapuoliset toimintaedellytykset;

10.  kehottaa komissiota saattamaan meneillään olevat neuvottelut nopeasti päätökseen ja aloittamaan tulevaisuudessa uusia ilmailualaa koskevia vuoropuheluita muiden strategisten ilmailualan kumppaneiden kanssa; korostaa, että lentoliikennesopimukset vaikuttavat osaltaan myös teknologisen kehityksen edistämiseen sekä muiden unionin toimintapolitiikkojen, kuten naapuruuspolitiikan, täytäntöönpanoon ja vahvistamiseen;

EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen ilmailualalla

11.  muistuttaa, että ilmatila on myös osa EU:n sisämarkkinoita ja sen tehottomasta käytöstä sekä kansallisista käytänteistä (muun muassa toimintamenetelmistä, veroista ja maksuista) johtuva pirstoutuminen aiheuttaa pidempiä lentoaikoja, viivästyksiä, ylimääräistä polttoaineen kulutusta ja suurempia hiilidioksidipäästöjä sen lisäksi, että se vaikuttaa kielteisesti markkinoiden muihin osiin ja heikentää EU:n kilpailukykyä;

12.  panee merkille, että asetuksen (EY) N:o 551/2004 3 artiklassa säädetään yhtenäisen eurooppalaisen ylemmän lentotiedotusalueen perustamisesta, sen vaikuttamatta jäsenvaltioiden suvereniteettiin niiden ilmatilassa; kehottaa komissiota toteuttamaan eurooppalaisen ylemmän lentotiedotusalueen, sillä sen avulla ratkaistaan alueelliset pullonkaulat ja mahdollistetaan lentoliikennepalveluiden jatkuminen ilmatilan tiheimmin liikennöidyissä osissa ennakoimattomissa tilanteissa tai ilmaliikenteen toimintahäiriöiden aikana; katsoo, että eurooppalaisen ylemmän lentotiedotusalueen avulla voidaan asteittain perustaa ilmaliikenteen Euroopan laajuiset verkot, jotka olisivat seuraava askel kohti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista ja unionin ilmatilan kustannustehokasta hallintaa; suhtautuu myönteisesti lentoliikenteen hallinnassa jo saavutettuun edistykseen tehokkuuden parantamisessa ja kustannusten ja päästöjen vähentämisessä, erityisesti verkon hallinnoijan työn ansiosta, ja kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toiminnalliset ilmatilalohkot viipymättä, jotta voidaan edesauttaa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamista;

13.  uskoo vahvasti, että ilmailualan olisi hyödynnettävä täysimääräisesti EGNOSin ja Galileon kaltaista eurooppalaista satelliittiteknologiaa, joka mahdollistaa turvallisemmat ja tehokkaammat suunnistus- ja lähestymismenetelmät sekä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) täysimääräisen käyttöönoton; korostaa siksi tarvetta näiden teknologioiden laajamittaiseen täytäntöönpanoon; huomauttaa, että SESARin asianmukaisen käyttöönoton varmistamiseksi ja globaalin yhteentoimivuuden saavuttamiseksi sen täytäntöönpanoa varten olisi myönnettävä erilliset ja mittavat määrärahat, joita ei oteta Verkkojen Eurooppa -välineestä;

14.  panee merkille lentoliikenteen määrän, joka on nykyisin huomattava ja jonka ennakoidaan kasvavan lähivuosina, sekä eurooppalaisten lentoasemien rajalliset valmiudet, sillä niiltä jää puuttumaan vuonna 2035 noin 2 miljoonan lennon verran kapasiteettia; korostaa, että tämä edellyttää koordinoitua ja tehokasta lentoasemien ja ilmatilan käyttöä, jotta vähennetään ruuhkautumista;

15.  korostaa ilmailualan ratkaisevaa merkitystä kasvun, työpaikkojen luomisen ja matkailun kehittämisen kannalta; korostaa, että pienillä ja alueellisilla lentoasemilla on keskeinen rooli yhteyksien toimivuuden, alueellisen yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen osallisuuden ja talouskasvun edistämisessä erityisesti syrjäisimmillä alueilla ja saarilla; katsoo näin ollen, että Euroopan lentoasemajärjestelmä tarvitsee strategista suunnittelua, jolla määritetään nykyinen kapasiteetti, ennakoitu kysyntä, nykyiset pullonkaulat ja tulevat infrastruktuuritarpeet EU:n tasolla ja voidaan säilyttää lentoliikennepalveluiden saatavuus EU:n kansalaisille;

16.  on tietoinen unionissa vallitsevasta huomattavasta yhteyksien puutteesta, jolle on ominaista lentoyhteyksien vähäinen määrä tietyissä osissa unionia, ja alueellisten yhteyksien merkityksestä (mukaan lukien TEN-T:hen kuulumattomat maantieteelliset alueet); kannustaa komissiota jatkamaan lentoyhteyksien seurantaa ja parantamista unionissa;

17.  katsoo, että monet huomattavat kasvun rajoitukset ilmassa ja maalla (esimerkiksi kapasiteettipula, infrastruktuurien vajaakäyttö ja liikakäyttö, erilaiset lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat tai investointien rajallisuus) sekä lentoyhteyksien puutteet EU:n eri alueiden välillä voidaan ratkaista asettamalla kaikentasoisten (kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten) yhteyksien toimivuuden parantaminen yhdeksi tärkeimmistä indikaattoreista, kun alan toimintaa arvioidaan ja suunnitellaan;

18.  toteaa, että yhteyksien toimivuuden ei pitäisi rajoittua vain lentoliikennepalvelujen lukumäärään, tiheyteen ja laatuun, vaan sitä olisi arvioitava myös yhdennetyn nykyaikaisen liikenneverkon yhteydessä ja siihen olisi liitettävä muitakin kriteerejä, kuten aika, alueellinen jatkuvuus, verkoston parempi integrointi, esteettömyys, liikennevaihtoehtojen saatavuus, kohtuuhintaisuus ja ympäristökustannukset, jotta reitin todellinen lisäarvo kävisi ilmi; kehottaa siksi komissiota tutkimaan mahdollisuuksia muihin olemassa oleviin indekseihin sekä Eurocontrolin ja lentoasemien seurantakeskuksen jo tekemään valmistelutyöhön perustuvan EU:n indikaattorin kehittämiseksi;

19.  katsoo, että tällaisella yhteysindeksillä, johon sisältyy myönteinen kustannus-hyötyanalyysi, olisi tarkasteltava lentoyhteyksiä laajasta näkökulmasta kuitenkaan heikentämättä EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta, jota vahvistetaan tulevilla, julkisen palvelun velvoitteisiin liittyviä sääntöjä koskevilla tulkintaohjeilla; korostaa, että tämä indeksi voi olla hyödyksi strategisessa kokonaissuunnittelussa, jotta vältetään veronmaksajien rahojen tuhlaaminen erottelemalla taloudellisesti elinkelpoiset mahdollisuudet kannattamattomista hankkeista, jotta voidaan muun muassa suosia taloudellisesti kannattavaa lentoasemien erikoistumista, mukaan lukien lentoasemaklusterit tai -verkostot, välttämällä tulevaisuudessa ”aavelentokenttien” ilmestymistä sekä varmistamalla lentokenttäkapasiteetin ja ilmatilan tehokas käyttö ja myös löytämällä intermodaalisia, kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja;

20.  katsoo, että kaikkien liikennemuotojen täydentävyyden etuja olisi käytettävä hyödyksi liikkuvuuden parantamiseksi ja joustavan, käyttäjien edun mukaisen liikenneverkoston rakentamiseksi sekä matkustajaliikenteessä että rahdinkuljetuksessa; huomauttaa, että intermodaalisuus, joka mahdollistaa liikennemuotosiirtymän, on ainoa tapa varmistaa EU:n kilpailukykyisen ilmailualan dynaaminen ja kestävä kehitys; painottaa, että intermodaalisuus mahdollistaa infrastruktuurin tehokkaamman käytön laajentamalla ja ottamalla huomioon lentoaseman markkina-alueet ja välttämällä niiden päällekkäisyyksiä, mikä myös vapauttaisi lähtö- ja saapumisvuoroja ja osaltaan auttaisi luomaan suotuisan ympäristön kaupalle, matkailulle ja tavaraliikenteelle; on tietoinen raide- ja lentoliikenteen infrastruktuurien yhdistämisellä saavutetusta menestyksestä tällä alalla ja kannustaa jatkamaan kehitystä tässä asiassa;

21.  muistuttaa, että TEN–T-käytävät ovat multimodaalisten vaihtoehtojen kehittämisen selkäranka ja lentoasemat ovat solmukohtia; pitää valitettavana, että multimodaalisuutta koskevat aloitteet Euroopassa ovat hajanaisia ja lukumäärältään vähäisiä; korostaa, että tarvitaan nopeita, tehokkaita ja käyttäjäystävällisiä yhteyksiä julkisen liikenteen verkkojen ja lentoasemien infrastruktuurin välillä; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita asettamaan multimodaaliset ratkaisut selkeämmin etusijalle TEN‑T‑käytävien puitteissa ja poistamaan samalla pullonkauloja; kehottaa komissiota esittämään viipymättä ehdotuksensa multimodaalisista ja yhteentoimivista liikenneratkaisuista siten, että ilmailuala on täysin integroitu muihin; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin käytössään olevia rahoitusvälineitä intermodaalisten yhteyksien edistämiseksi;

22.  katsoo, että intermodaalisen liikenteen edistämiseksi koko Euroopassa olisi kaikille matkustajille (myös liikuntaesteisille henkilöille) tarjottava esteettömiä ratkaisuja, reaaliaikaisia tietoja ja integroituja palveluita (esimerkiksi yhtenäinen lipunmyynti); huomauttaa, että EU:n rahoittamilla hankkeilla on osoitettu, että multimodaalisten tieto- ja lipunmyyntijärjestelmien kehittäminen on teknisesti mahdollista; kehottaa näin ollen komissiota tukemaan niiden tosiasiallista tarjoamista kaikille matkustajille unionissa;

23.  ottaa huomioon, että liikenteenharjoittajat ja palveluntarjoajat pyrkivät löytämään intermodaalisia ja multimodaalisia ratkaisuja, jos EU:n sääntelykehyksellä tarjotaan selkeyttä ja oikeusvarmuutta matkustajan oikeuksien, korvausvastuun, viivytysten ja peruutusten, turvallisuusselvitysten ja avoimen datan ja tietojen yhteiskäyttöä koskevien vaatimusten suhteen; kehottaa komissiota toimimaan tässä asiassa;

24.  toteaa, että ilmailualan julkinen ja yksityinen rahoitus on elintärkeää alueellisen yhteenkuuluvuuden takaamiseksi, innovoinnin edistämiseksi ja alan eurooppalaisen johtajuuden säilyttämiseksi tai palauttamiseksi; muistuttaa, että kaikessa rahoituksessa on noudatettava EU:n valtiontukisääntöjä ja kilpailulainsäädäntöä; korostaa, että julkista tukea myönnettäessä on varmistuttava investointien kustannustehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lentokentille ja lentoyhtiöille maksettavia valtiontukia koskevien komission suuntaviivojen (2014/C 99/03) sekä SEUT‑sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen soveltamisalasta (2016/C 262/01) annetun komission tiedonannon mukaisesti pitämään yllä pitkän aikavälin strategiaa, jolla puututaan toisaalta liian moniin tappiollisiin lentoasemiin alueilla, joilla muita liikennemuotoja on tarjolla, ja toisaalta käsitellään sivulentoasemien panosta EU:n alueiden kehitykseen, kilpailukykyyn ja integrointiin;

26.  toteaa, että suotuisa sääntelykehys on lentoasemille tärkeä yksityisten investointien houkuttelemiseksi ja liikkeelle saamiseksi; katsoo, että komission arvioinnilla lentoasemamaksuista annetusta direktiivistä, lentoyhtiöiden/lentoasemien asianmukaisen kuulemisen lisäksi, olisi selvennettävä sitä, ovatko nykyiset säännökset tehokas väline kilpailun edistämisessä monopoliaseman väärinkäytön vaaraa vastaan sekä eurooppalaisten kuluttajien etujen ja kilpailun edistämisessä, vai olisiko niiden uudistaminen tarpeen; on tietoinen, että muut kuin ilmailuun liittyvät tulot parantavat osaltaan lentoasemien kaupallista kannattavuutta;

27.  toteaa, että komissio ilmoitti joulukuussa 2015 julkaistussa ilmailustrategiassaan pääsyä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla koskevan direktiivin 96/67/EY arvioinnista; kannattaa maahuolinnan sisällyttämistä Euroopan lentoturvallisuusviraston toimivaltaan, kun tavoitteena on kattaa koko ilmailun turvallisuusketju;

Ilmailustrategia: tulevaisuuden näkymät

28.  katsoo, että koko ilmailualan arvoketjulla on mahdollisuus olla strateginen investointiala ja että tätä on hyödynnettävä lisää asettamalla pitkän aikavälin tavoitteita ja myöntämällä kannustimia älykkäille aloitteille, jotka täyttävät kyseiset tavoitteet, joista mainittakoon vihreämmät lentoasemat tai ilma-alukset, melun vähentäminen sekä lentoasemien ja julkisen liikenteen väliset yhteydet; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan kyseisiä aloitteita edistäviä lisätoimia, mukaan luettuna Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tehokas käyttäminen, sekä jatkamaan Clean Skyn ja SESARin kaltaisten rahoitusohjelmien edistämistä ja rahoitusta; painottaa, että ilmailuteollisuus edistää osaltaan merkittävästi kasvua unionin ilmailualalla ja tukee vahvasti puhtaamman teknologian edistämistä ja SESARin käyttöönottoa;

29.  panee merkille ilmailualan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt; korostaa erilaisia toimia, joita on jo toteutettu ja toteutetaan hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, sekä teknisesti kehittämällä vaihtoehtoisia polttoaineita ja tehokkaampia ilma-aluksia että poliittisesti noudattamalla kansainvälisiä sopimuksia; pitää myönteisenä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön 39. yleiskokouksessa 6. lokakuuta 2016 saavutettua sopimusta kansainvälisen ilmailun aiheuttamien päästöjen vähentämistä koskevan maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen (GMBM) hyväksymisestä sekä sitä, että 65 maata sitoutui osallistumaan vapaaehtoiseen vaiheeseen vuoteen 2027 mennessä, mikä tarkoittaa, että noin 80 prosenttia vuoden 2020 tason ylittävistä päästöistä kompensoidaan tällä järjestelmällä vuoteen 2035 mennessä; korostaa, että on tärkeää pitää voimassa 31. joulukuuta 2016 jälkeenkin päästökauppajärjestelmän puitteissa myönnetty poikkeus, joka koskee SEUT‑sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevasta lentopaikasta lähtevien ja sinne saapuvien lentojen päästöjä; pitää myönteisenä komission aikomusta tarkistaa EU:n toimia ilmailun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tämän sopimuksen valossa;

30.  ottaa huomioon komission kiertotalouspaketin ja katsoo, että olisi kannustettava uusiin aloitteisiin ympäristöalan kapasiteetin lisäämiseksi ja lentoasemille tuloon ja niiltä lähtöön liittyvästä sekä niiden sisällä tapahtuvasta operatiivisesta toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja melun vähentämiseksi esimerkiksi ottamalla käyttöön uusiutuvia polttoaineita (esimerkiksi biopolttoaineita), kehittämällä tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja sertifioituja kierrätysjärjestelmiä, purkamalla ja uusiokäyttämällä ilma-aluksia, edistämällä ”vihreitä lentoasemia” ja ”vihreitä reittejä lentoasemille” sekä kehittämällä mahdollisimman tehokas logistiikkahallinto;

31.  kehottaa keräämään ja jakamaan alan parhaita käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi ja pitämään mielessä, että tiukat ympäristönormit on säilytettävä ja niitä on tiukennettava ajan mittaan, jotta varmistetaan, että ilmailuala kehittyy kestävällä tavalla;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan tiukasti kesäkuusta 2016 lähtien voimassa olleita uusia menettelyjä melun vähentämiseksi sekä kaupunkien ja asutuskeskusten läheisyydessä sijaitsevilta lentoasemilta lentoon lähtevien lentokoneiden pakokaasujen aiheuttamien pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi, jotta voidaan parantaa elämänlaatua ja erityisesti ilmanlaatua;

33.  on tietoinen turvatoimien huomattavista kustannuksista; korostaa, että ilmailualaan kohdistuvat turvaamiseen liittyvät uhat, myös kyberuhat, lisääntyvät tulevaisuudessa, mikä edellyttää välitöntä siirtymistä enemmän riskeihin ja tiedusteluun perustuvaan lähestymistapaan sekä reaktiiviseen turvallisuusjärjestelmään, joka parantaa lentoasemien tilojen turvallisuutta ja mahdollistaa muuttuviin uhkiin sopeutumisen siten, ettei niihin jatkuvasti vastata uusilla toimenpiteillä tai vain siirtämällä riskiä vähentämättä sitä;

34.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ilmailun turvatarkastuslaitteita koskevan unionin sertifiointijärjestelmän perustamisesta; pitää erittäin tarpeellisena henkilöstön työhönottoa ja koulutusta koskevien nykyisten sääntöjen johdonmukaista soveltamista; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta syventää yhden turvatarkastuksen käsitettä ja kehittää EU:n alueen matkustajille ennakkotarkastusjärjestelmä, jonka ansiosta etukäteen rekisteröityneet EU:n matkustajat voisivat käydä turvatarkastuksen läpi entistä tehokkaammin; pyytää jäsenvaltioita sitoutumaan tiedustelutietojen järjestelmälliseen jakamiseen ja lentoasemien turvajärjestelyjä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen;

35.  panee merkille konfliktialueita koskevan korkean tason raportin ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että raportin suositukset pannaan täytäntöön, mukaan lukien tiedonjako, jotta varmistetaan EU:n riskinarvioinnin kehittäminen ja kyky jakaa tietoa nopeasti; painottaa myös, että yhteistyöhaluttomien sotilaslentokoneiden, joiden transponderit on kytketty pois päältä, aiheuttamia turvallisuushuolia on käsiteltävä jatkossakin;

36.  korostaa, että innovointi on kilpailukykyisen eurooppalaisen ilmailualan ennakkoedellytys; toteaa, että muihin liikennemuotoihin verrattuna ilmailuala on jo nyt johtavassa asemassa digitalisaation, tieto- ja viestintäteknologian sekä avoimen datan hyödyntämisessä; kannustaa alaa jatkamaan edelläkävijän roolia tässä prosessissa samalla kuitenkin varmistaen reilun kilpailun, järjestelmien yhteentoimivuuden, puolueettomuuden sekä selkeän ja ytimekkään tiedon avoimen saatavuuden kaikille käyttäjille, esimerkiksi silloin, kun kuluttajat varaavat kokonaisen matkan tai kuljetusyritykset osallistuvat lentorahtitoimintaan; pitää myönteisenä komission ehdotusta ilmailun massadatahankkeesta ja pyytää selvitystä sen täytäntöönpanosta;

37.  palauttaa mieliin komission ja kansallisten lainvalvontaelinten matkapalveluja tarjoaviin verkkosivustoihin vuonna 2013 kohdistaman tehotarkastuksen koko unionissa; toteaa, että tehotarkastuksessa havaittiin merkittäviä puutteita yli kahdessa kolmasosassa tarkastetuista verkkosivustoista; kehottaa komissiota raportoimaan laajemmin siitä, miten matkasivustojen mukauttamisessa unionin lainsäädäntöön on edistytty, sekä sen täytäntöönpanoa koskevista tulevista suunnitelmistaan, jotka koskevat sekä verkossa että sen ulkopuolella tapahtuvaa lentolippujen myyntiä; muistuttaa, että kuluttajilla on aina oltava käytettävissään väylä valitusten esittämiseen elinkeinonharjoittajille ja korvausten hakemiseen; katsoo, että tällaisen väylän olisi oltava saatavilla tavalla, joka ei estä kuluttajia käyttämästä oikeuksiaan, ja että se olisi saatettava selkeästi kuluttajien tietoon; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä kansallisten lainvalvontaelinten kanssa, jotta varmistetaan, että elinkeinonharjoittajat täyttävät nämä vaatimukset;

38.  suhtautuu myönteisesti innovointiin ja talouskehitykseen, joita voidaan edistää kehittämällä edelleen kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmän (RPAS) siviilikäyttöä; panee merkille, että RPAS:n markkinat kehittyvät nopeasti ja tällaisia ilma-aluksia käytetään yhä enemmän yksityisiin tarkoituksiin, kaupallisessa toiminnassa sekä viranomaisten tehtävien suorittamisessa; korostaa tarvetta hyväksyä kiireellisesti RPAS:ää koskeva selkeä, oikeasuhtainen, yhdenmukaistettu ja riskiperusteinen sääntelykehys alan investointien ja innovoinnin edistämiseksi ja sen valtavan potentiaalin hyödyntämiseksi täysimääräisesti samalla kun säilytetään tiukimmat mahdolliset turvallisuusvaatimukset;

39.  muistuttaa, että ilmailualan sääntelyssä olisi otettava huomioon yleisilmailun erityistarpeet siten, että säädetään lentoliikenteen yksilöllisistä ratkaisuista sekä ilmailuharrastustoiminnasta;

Ilmailustrategian sosiaalinen toimintaohjelma

  Kotiasema

40.  on tietoinen siitä, että ”kotiasema” ja ”päätoimipaikka” käsitteiden määritelmiä on selvennettävä, jotta varmistetaan, että niitä voidaan soveltaa johdonmukaisesti ja siten tehokkaasti torjua mukavuuslippu- ja sääntökeinottelukäytäntöjä; muistuttaa, että yksi EASAn tärkeimmistä tehtävistä on myöntää sekä lentotoimintalupia että lupia kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajille, minkä tarkoituksena on turvallisuuden takaaminen ja osallistuminen työolojen parantamiseen;

Turvallisuus

41.  kehottaa EASAa ja jäsenvaltioita jatkamaan uusien liiketoiminta- ja työllistämismallien valvontaa, jotta varmistetaan ilmailun turvallisuus; kehottaa komissiota antamaan säädöksiä tarpeen vaatiessa; toteaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa nollatuntisopimuksiin, lentokokemuksen hankkimista maksua vastaan koskeviin järjestelyihin, näennäisesti itsenäiseen ammatinharjoittamiseen sekä kolmansista maista tulevan miehistön käyttämiseen EU:hun rekisteröidyssä ilma-aluksessa; korostaa poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla annetun asetuksen merkitystä sekä oikeudenmukaisen toimintakulttuurin tärkeyttä turvallisuusvaatimusten sekä terveyden ja työolojen vahvistamiseksi ja parantamiseksi;

Koulutus

42.  muistuttaa, että korkeatasoinen koulutus edistää osaltaan ilmailun turvallisuutta; korostaa EASAn keskeistä osuutta lentäjiä, miehistön jäseniä ja lennonjohtajia koskevien yhteisten koulutus- ja turvallisuusvaatimusten perustamisessa, myös virtuaalisen koulutuskeskuksensa avulla; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen ilmailualan arvoketjun kaikissa osissa, koska EU:n ilmailualan menestys on erittäin riippuvainen ammattitaitoisesta työvoimasta ja innovoinnista; on tietoinen, että mahdollisesti ilmeneviin osaamisvajeisiin on puututtava; pitää tärkeänä koulutuslaitosten, tutkimuskeskusten ja työmarkkinaosapuolten välistä kumppanuutta, jotta koulutusohjelmat voidaan saattaa ajan tasalle ja varmistaa, että ne vastaavat työmarkkinoiden tarpeita;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ilmailutekniikan oppisopimuskoulutus- ja täydennyskoulutusjärjestelmiä ja laajentamaan niitä kansainvälisen yhteistyön avulla;

44.  kannustaa komissiota esittämään konkreettisia aloitteita työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan kaikille ilmailualan työntekijöille kunnolliset työolot, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, riippumatta työllistävän yrityksen koosta ja tyypistä, asemapaikasta tai työsopimuksesta;

45.  toteaa, että kaikkien Euroopan unionissa toimivien lentoyhtiöiden on noudatettava täysimääräisesti EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalisia ja työelämän vaatimuksia; toteaa, että työoloissa ja sosiaaliturvassa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä ja että yritykset käyttävät hyväkseen sijoittautumisvapautta vähentääkseen kustannuksia; kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan tämän haitallisen kilpailun; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan ehdotuksia siitä, kuinka estetään epäsuorien työsuhteiden väärinkäyttäminen EU:n ja kansallisen verotus- ja sosiaaliturvalainsäädännön kiertämiseksi ilmailualalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita estämään sosiaalisen väärinkäytön ja työelämän normien kiertämisen takaamalla niiden henkilöiden suojelun, jotka antavat tietoja, ja helpottamalla avointa raportointia sekä parantamalla kansallisten työsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kussakin jäsenvaltiossa toimivat lehtoyhtiöt noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia ja että niitä valvotaan asianmukaisesti;

46.  korostaa, että oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin sekä ryhtyä työtaistelutoimiin ovat perusoikeuksia, joita on kunnioitettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan mukaisesti; torjuu kaikki pyrkimykset heikentää ilmailualan lakko-oikeutta; pitää tärkeänä sitä, että ilmailualalla on vahvat ja riippumattomat työmarkkinaosapuolet sekä säännöllinen ja vakiintunut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kaikilla tasoilla ja että työntekijöillä on omat edustajansa ja he osallistuvat yrityksen asioihin; painottaa asianmukaisen kuulemisprosessin ja työmarkkinaosapuolten vahvistetun vuoropuhelun merkitystä ennen ilmailualaa koskevien EU:n aloitteiden antamista; suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten pyrkimykseen neuvotella EU:n ilmailualan työntekijöiden työoloja ja sosiaalioikeuksia koskevasta sopimuksesta; kannustaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan työmarkkinasopimuksista kaikilla alan osa-alueilla kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti, sillä tällaiset sopimukset ovat tehokas tapa torjua sosiaali-, työ- ja työllisyysnormien heikentämiskilpailua ja varmistaa asianmukainen palkkaus kaikille työntekijöille;

47.  katsoo, että yhdenkään työntekijän ei pitäisi olla epätietoinen sovellettavasta työlainsäädännöstä tai siitä, missä hän on oikeutettu sosiaaliturvaan; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota ilmailualan paljon liikkuvien työntekijöiden erityistilanteeseen ja kehottaa koordinoimaan sosiaaliturvajärjestelmiä paremmin unionin sisällä; korostaa, että sen arvioiminen, onko tarpeen tehdä lisäselvityksiä siitä, mitä lainsäädäntöä sovelletaan ilmailualan liikkuvien työntekijöiden työsopimuksiin ja mitkä tuomioistuimet ovat asiassa toimivaltaisia, olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä näiden työntekijöiden edustajien kanssa;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Ilmailuala tänään

EU:n ilmailuala on tänä päivänä yksi Euroopan liikenneverkon rakennuspalikoista, välttämätön osa ihmisten ja yritysten liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella, mikä tekee siitä yhden kaikkein menestyksekkäimmistä tarinoista EU:ssa.

EU:n ilmailuala työllistää suoraan 1,4–2,2 miljoonaa ihmistä ja tukee yleisesti 4,8‑5,5 miljoonan työpaikan säilyttämistä, ja sen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 110 miljardia euroa. Ilmailuala on kiistatta EU:n talouskasvun, työpaikkojen luomisen ja kaupan moottoreita, ja sen kerrannaisvaikutus on niin suuri, että jokainen ilmaliikennealalle lisäarvona tuotettu euro tuottaa lähes kolme euroa lisäarvoa koko kansantalouteen.

Viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana EU:n lentoliikennepalvelujen sisämarkkinoiden vapauttaminen on osaltaan auttanut kehittämään Eurooppaan kilpailukykyisen teollisuuden, lisäämään matkustusmahdollisuuksia Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä alentamaan hintoja. Nykyisin ilmailualalla on kuitenkin vastassaan uusia ja kasvavia haasteita, kuten kolmansien maiden yltyvä kilpailu, kapasiteettipula vuoteen 2035 mennessä, turvallisuus- ja ympäristöhuolet sekä uusien teknologioiden kehittämisen tarve.

Komission ehdotus ilmailustrategiasta Euroopalle

Komissio julkaisi 7. joulukuuta 2015 tiedonannon ilmailustrategiasta Euroopalle pyrkimyksenään vastata ilmailualan haasteisiin. Tiedonannossa ehdotetaan tapoja Euroopan talouden elvyttämiseksi, sen teollisen perustan lujittamiseksi ja sen maailmanlaajuisen johtajuuden vahvistamiseksi ilmailualalla. Komission jäsen Violeta Bule totesi julkaisemisen yhteydessä, että ”se pitää eurooppalaiset yritykset kilpailukykyisinä uusien investointien ja liiketoimintamahdollisuuksien avulla ja mahdollistaa niiden kestävän kasvun. Euroopan kansalaiset hyötyvät valinnanvaran lisääntymisestä, halvemmista hinnoista sekä korkeimmista turvallisuuden tasoista.” Tavoitteiden saavuttamiseksi strategiassa esitellään kolme painopistettä:

1.  Kasvumarkkinoiden hyödyntäminen parantamalla EU:n ilmailualan yritysten markkinoille pääsyä ja investointimahdollisuuksia kolmansissa maissa. Tämän saavuttamiseksi komissio ehdottaa määrätietoisen ulkoisen ilmailupolitiikan käyttöönottoa neuvottelemalla kattavia ilmailusopimuksia, joihin olisi sisällyttävä tehokkaita säännöksiä reilusta kilpailusta, laajentamalla kahdenvälisiä lentoturvallisuussopimuksia, joiden tavoitteena on turvallisuussertifioinnin standardien vastavuoroinen tunnustaminen, sekä tukemalla ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden kauppaa.

2.  Puuttuminen kasvun rajoituksiin ilmassa ja maalla vähentämällä kapasiteetti- ja tehokkuusrajoituksia, jotka estävät alaa kasvamasta kestävällä tavalla ja aiheuttavat ruuhkia, viivytyksiä ja kustannusten nousua, sekä parantamalla yhteyksiä.

3.  EU:n korkeatasoisten turvallisuutta ja ilmailun turvaamista koskevien vaatimusten ylläpitäminen siirtymällä kohti riski- ja suorituskykykeskeistä ajattelutapaa.

Tässä yhteydessä komissio totesi, että EU:n on vahvistettava toimillaan myös sosiaalista ohjelmaa, suojeltava matkustajien oikeuksia entisestään, osallistuttava uuteen innovoinnin ja teknologioiden aikakauteen ja parannettava osaltaan ympäristönormeja.

Esittelijä pitää myönteisenä komission tiedonantoa ja yhtyy nykyisen tilanteen kokonaisarvioon. Esittelijä yhtyy myös strategian tavoitteisiin ja odottaa, että alustavan toimintasuunnitelman jälkeen toimitetaan oikea-aikaisesti muun muassa säädösehdotus toimista, joilla puututaan kansainvälisen lentoliikenteen epäoikeudenmukaisiin käytäntöihin, tulkinnalliset suuntaviivat, joissa selitetään julkisen palvelun velvoitteita koskevat säännöt, omistusta ja hallintaa koskevat suuntaviivat sekä lentokenttämaksuista annetun direktiivin 2009/12/EY arviointi.

Esittelijä pitää myönteisenä myös aloitetta unionin tasoisista lentoliikennesopimuksista ja kahdenvälisistä ilmailun turvallisuutta koskevista sopimuksista sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka edustavat nousevia ja strategisia markkinoita (Kiina, Japani, ASEAN, Turkki, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Armenia, Meksiko, Bahrain, Kuwait, Oman ja Saudi‑Arabia), ja hän luottaa, että komissio ja neuvosto pitävät parlamentin täysin ajan tasalla ja tiedottavat sille kaikista kansainvälisten ilmailusopimusneuvottelujen vaiheista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että Euroopalle tarvitaan kattavaa ja rohkeampaa ilmailustrategiaa nykyisiin ja tuleviin haasteisiin vastaamiseksi.

Esittelijän toiminta

Esittelijä näkee tämän mietinnön mahdollisuutena jakaa ja lujittaa Euroopan parlamentin pyrkimystä kattavan ilmailustrategian luomiseksi Euroopalle. Tässä hengessä hän päätti keskittyä lähinnä niihin aiheisiin, joiden hän katsoi jääneen komission tiedonannon ulkopuolelle tai joita ei käsitelty riittävästi. Päällekkäisen työn välttämiseksi muut olennaiset säädökset jäävät pelkälle maininnalle, koska ne ovat joko parlamentin lainsäädäntömenettelyssä (kuten EASA:n perusasetus, johon sisältyy miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva EU:n kehys) tai neuvosto pitää niitä ”panttivankina” (kuten lähtö- ja saapumisvuoroja koskevan asetuksen uudelleentarkastelu, matkustajien oikeuksia koskevan asetuksen uudelleentarkastelu tai yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täytäntöönpanoasetuksen uudelleenlaadinta).

Tämä mietintö sisältää pohdintoja, jotka ovat peruja TRAN-valiokunnan matkalta Kanadaan toukokuussa 2016, jolloin valtuuskunta tapasi ICAO:n, ilmailualan ja turvallisuusviranomaisten edustajia. Esittelijän mukaan opintomatka oli erityisen hyödyllinen osoittaessaan, miten ilmailualan viimeisimmät innovaatiot voivat vastata ympäristöä ja turvallisuutta koskevia tavoitteisiin.

Esittelijän laatiessa mietintöä hän järjesti varjoesittelijöiden läsnäollessa aivoriihen, johon osallistui edustajia koko ilmailualalta (ks. liitteet): EU:n toimielimet, lentoyhtiöt, lentoasemat, lentoasemien sijaintialueet, teollisuus, matkailupalvelut, matkustajat ja ympäristöalan kansalaisjärjestöt. Kokouksen tarkoituksena oli kerätä sidosryhmien mielipiteitä yhteysindikaattorin kehittämisestä, ilmailualan sisällyttämisestä multimodaaliseen liikenneverkostoon sekä alan kehitysnäkymistä seuraavien 30 vuoden aikana. Osallistujat ilmaisivat voimakkaan mielipiteensä kaikkien liikennemuotojen täydentävyyteen perustuvan koordinoidun ja strategisen kokonaisnäkemyksen puolesta.

Johtavat periaatteet

Yhteyksien parantaminen, kilpailukyvyn lisääminen ja markkinaperustaisen näkökulman säilyttäminen ovat mietinnön punainen lanka, joka innoitti esittelijää strategian arvioinnissa ja uusien ehdotusten lisäämisessä.

Esittelijän mielestä monet ilmailualan edessä olevista haasteista, kuten kapasiteettipula, infrastruktuurin liikakäyttö tai vajaakäyttö, erilaiset lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat tai investointien rajallisuus, voidaan ratkaista parantamalla yhteyksiä ja tekemällä siitä toimintaa mahdollistavan välineen.

Esittelijä käsittää, että ilmailumarkkinat ovat erittäin kilpaillut niin unionin sisällä kuin maailmanlaajuisestikin. EU:ssa hän toivottaa tervetulleeksi komission pyrkimyksen puuttua nykyisiin toisistaan poikkeaviin kansallisiin käytäntöihin (verot, maksut, jne.), jotka haittaavat ilmailualan sisämarkkinoiden toimintaa. EU:n ulkopuolella esittelijä katsoo myös, että sopimukset kolmansien maiden kanssa voisivat auttaa oikeudenmukaisen kilpailun kehyksen perustamisessa. Esittelijä huomauttaa kuitenkin, että globaaleilla ilmailumarkkinoilla tietyillä mailla on luontaisia ominaisuuksia, kuten maantieteelliset edut tai kulttuuriset ja historialliset käytännöt, joita ei voida kompensoida rahalla, vaikka ne vääristävätkin kilpailua.

Esittelijän mielestä strategian menestys riippuu myös siitä, tarjoaako strategia välineitä ja lainsäädäntökehyksen, jolla palkitaan ja kannustetaan parhaita markkinoiden innovaatioita matkustaja- ja rahtiliikenteeseen (esimerkiksi it-tekniikan hyötyjen täysimittainen hyödyntäminen ja logistiikkahallinnon tehostaminen huippuunsa koko alalla), ja siitä, pidättyykö strategia asettamasta jäykkiä standardeja. Markkinaperustaisesta näkökulmasta katsottuna kaiken julkisen tai yksityisen rahoituksen olisi oltava voimassa olevien EU:n valtiontukisääntöjen ja kilpailulainsäädännön mukaista.

Ehdotukset

Edellä esitettyjen näkökohtien pohjalta esittelijä on laatinut ehdotuksia, joilla osaltaan pyritään rakentamaan kattavaa ilmailustrategiaa:

Euroopan ilmailumallin kehittäminen entisestään: Protektionismi ei koskaan ole ratkaisu, ja yritykset menestyvät usein silloin, kun ne pääsevät avoimille markkinoille. Korostamalla eurooppalaisia vahvuuksiemme, kuten turvallisuuden korkeaa tasoa, maantieteellistä asemaa, innovoivaa teollisuutta, sosiaalisia tavoitteita ja ympäristötavoitteita, EU:n ilmailualalla on mahdollisuudet tarjota ainutlaatuinen ja kilpailukykyinen malli, jolla voidaan mukautua ja vastata kilpailijoiden erityispiirteisiin esteiden voittamiseksi ja yhtäläisten toimintaedellytysten palauttamiseksi maailmanmarkkinoille.

Ilmaliikenteen Euroopan laajuiset verkot: Asetuksen (EY) N:o 551/2004 3 artiklassa säädetään Euroopan yläilmatilan lentotietoalueen perustamisesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta. Tätä artiklaa ei ole vielä pantu täytäntöön. Tällainen yläilmatilan lentotietoalue mahdollistaisi ilmaliikenteen Euroopan laajuisten verkkojen rakentamisen helpottamaan Euroopan ilmatilan nykyistä pirstaleisuutta ja lentoliikenteen häiriöitä, jotka vaikuttavat suuresti ilmailupalvelujen jatkuvuuteen ja vahingoittavat EU:n kilpailukykyä. Tämä käsite on siis viipymättä muutettava todellisuudeksi EU:n ilmailustrategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteysindeksin kehittäminen: Yhteysindeksillä olisi pyrittävä osoittamaan tietyn reitin todellinen lisäarvo. Tällaisessa indikaattorissa olisi otettava huomioon yhteyksien lukumäärä, tiheys ja laatu, mutta sen lisäksi olisi arvioitava aikaa, verkoston integroinnin lisäämistä, kohtuuhintaisuutta ja ympäristökustannuksia. Indeksissä olisi otettava täysimääräisesti huomioon kaikkien liikennemuotojen täydentävyys, jotta se voisi auttaa havaitsemaan lisää intermodaalisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Yhteysindeksillä tuettaisiin ilmailualan strategista suunnittelua ja investointeja erottelemalla taloudellisesti elinkelpoiset hankkeet voittoa tuottamattomista hankkeista ja suosimalla esimerkiksi lentoasemien tuottavaa erikoistumista ja välttämällä elinkelvottomia lentoasemia. Indeksi voitaisiin kehittää nykyisten indeksien perusteella sekä Eurocontrolin ja seurantakeskuksen jo suorittaman valmistelutyön pohjalta.

Multimodaalisuuden edistäminen: Koska olemassa olevaa infrastruktuuria on käytettävä entistä tehokkaammin ja investointeja on järkiperäistettävä, on ilmeistä, että kaikkien liikennemuotojen täydentävyydestä aiheutuvia etuja ei käytetä riittävällä tavalla hyödyksi. Näistä syistä on kiireellisesti käytettävä hyödyksi multimodaalisuusratkaisuja, joissa ilmailuala on täysimääräisesti mukana. TEN–T-käytävät voisivat hyötyä asianmukaisesta kehyksestä ja rahoituksesta, ja niiden puitteissa voitaisiin käynnistää tähän liittyviä pilottihankkeita. Siksi tämän tavoitteen loppuun saattaminen olisi asetettava etusijalle. Multimodaalisille ratkaisuille on kysyntää, johon vastataan, jos asianmukaisesta oikeusvarmuudesta huolehditaan lainsäädäntökehyksellä, mikä kuitenkin edellyttäisi korvausvastuuta ja matkustajien oikeuksia koskevien kysymysten ratkaisemista, mutta myös matkatavaroiden kuljettamisen ja turvallisuusmenettelyjen kaltaisten matkustajapalvelujen jatkuvuuden selvittämistä multimodaalisilla matkoilla. Multimodaalisuus edellyttää myös avointa dataa.

Älykkäitä investointeja suosivan ympäristön luominen: Ilmailuala on teknologiaperustainen, mutta se edellyttää myös pitkäaikaisia raskaita investointeja ja infrastruktuuria. Näiden infrastruktuurien käytön maksimoimiseksi ja näiden investointien kannattavuuden vuoksi ne on mahdutettava alan pitkäaikaisen strategisen vision puitteisiin. Ilmailualan innovoinnin tukemisella voitaisiin saada koko teollisuudenala liikkeelle. Päätöksentekijöiden olisi osaltaan vaikutettava siihen, että ilmailualan koko arvoketjusta tulisi strateginen ala niin julkisille kuin yksityisillekin investoinneille. Tähän olisi pyrittävä asettamalla pitkän aikavälin tavoitteita ja myöntämällä kannustimia älykkäille aloitteille, kuten hiilidioksidipäästöjen ja lentokenttämelun vähentämiselle, multimodaalisuuden saavuttamiselle ja turvatoimia koskevien menettelyjen parantamiselle. Tältä osin ESIR voisi olla asianmukainen väline tällaisten markkinaperustaisten hankkeiden elvyttämiseksi.

Ympäristötavoitteiden saavuttaminen: Kun otetaan huomioon EU:n sitoutuminen kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin, komission tuore tiedonanto vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta strategiasta ja kiertotaloutta koskeva paketti, kokonaiskehys on selkeästi suosiollinen liikennealan tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle. Liikenteen varsinaisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämiseen tarvittavien innovatiivisten ratkaisujen tukemiseen sekä esimerkiksi ilma-alusten keventämiseen kiinnitetään syystäkin tiivistä huomiota. Näitä pyrkimyksiä olisi jatkettava. Yhtä lailla huomiota olisi kiinnitettävä lentoasemien kokonaistoimintaan, jonka yhteydessä voidaan edistää ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kannustaa niihin, esimerkiksi määrittelemällä ja palkitsemalla ”vihreitä lentoasemia” ja ”vihreitä reittejä lentoasemille” sekä tehostamalla logistiikkahallintoa huippuunsa.

Turvatoimien parantaminen: Turvatoimiin tehdyistä huomattavista investoinneista ja kustannuksista huolimatta viime kuukausina on nähty, että turvaamisen on oltava EU:n esityslistalla tärkeysjärjestyksen kärjessä ja että lisäinvestointeja tarvitaan kiireellisesti ilmassa ja maassa. Tältä osin jäsenvaltioiden sitoumus tiedustelutietojen systemaattiseen vaihtamiseen sekä siirtyminen tiedustelupohjaisempaan ja reaktiivisempaan turvaamisjärjestelmään on välttämätön. Tarvitaan kuitenkin erityisiä toimia, jotta lentomatkustajien rasite ei kasva liikaa, mikä olisi haitallista alan kehitykselle. Innovatiivisten turvaamisratkaisujen kehittämiseen olisi tässä mielessä kannustettava sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen osalta. Jo käytössä olevan yhden turvatarkastuksen järjestelmän perusteella komission olisi arvioitava mahdollisuutta kehittää EU:lle ennakkotarkastus, joka perustuisi amerikkalaiseen TSA Precheck -järjestelmään ja joka antaisi EU:n matkustajille mahdollisuuden rekisteröityä vapaaehtoisesti etukäteen ja päästä siten läpi lentoaseman turvatarkastuksesta nopeammin ja helpommin.

Annexes

29 June 2016

Brainstorming Session

Aviation Strategy: what is missing

Room ASP5G365, European Parliament, Brussels

Note: Session only in EN, no interpretation available.

14.00 – 14.10

Introductory remarks by EP Rapporteur Pavel Telička

14.10 – 14.55

Connectivity

Question: How central is the role played by Connectivity in deploying the EU Aviation strategy?

How do you assess connectivity? What is the difficulty in trying to improve connectivity? How would you ensure/ improve it? What drives the strategy to open a certain route and not another? What are the incentives to build / develop airports and / or another line? Based on previous experience, how would you identify ghost airports? What distinguishes them from a “necessary” airport? Would the development of a connectivity index help identify growth potentials?

Round table discussions

14.55 – 15.35

Intermodality

Question: How aviation can contribute and benefit from being integrated into a multimodal network?

What is the experience today as concerns transfers to airports? What are the partnerships / solutions provided by airports / airlines ? What would be the difficulties / solutions to develop an ‘intermodal fast lane’? What are the strategies in place for the aviation sector to fit into an intermodal European transport network? How do you assess the competition / complementarity of high speed railway lines?

Round table discussions

15.35 – 16.15

Aviation 2050

Question: How should the aviation sector look in 2050?

How are ICTs concretely used today and used in 2050? What new technology developments are to be expected to respond to airport security, capacity crunch, environment requirements? How would you assess the synergy within the sector to ensure the coherence of innovative developments? How should connectivity in an ICT world look like in 2050? How should aviation infrastructures (on the ground and on air) look like in 2050?

Round table discussions

16.15 - 16.45

Aviation Strategy: what is still missing?

Looking into concrete proposals.

Round table discussions

16.45 - 17.00

Conclusion

29 June 2016

Brainstorming Session

Aviation Strategy: what is missing

Room ASP5G365, European Parliament, Brussels

List of Participants

First name

Last name

Organisation

Olivier

Jankovec

ACI-Europe

Markus

Broich

Airbus Group

Guillaume

Xavier-Bender

Airlines 4 Europe

Niamh

McCourt

Airlines for America

Léa

Bodossian

Airport Regions Conference

Alexandra

Covrig

Airport Regions Conference

Juan-Jesus

Garcia

Amadeus

Petr

Votoupal

Committee of Regions

Nathalie

Vande Velde

DG MOVE E3

Luc

Tytgat

EASA

Philip

von Schöppenthau

Eurocockpit

Stefania

Gazzina

Eurocontrol

John

Hanlon

European Low Fare Airlines Association (ELFAA)

Stijn

Lewyllie

European Passengers’ Federation

Leonardo

Massetti

European Regions Airline Association (ERA)

Rupert

Hornig

German Airport Association (ADV)

Clemens

Brandt

German Airport Association (ADV)

Philippe

Morin

International Air Transport Association

Bill

Hemmings

Transport&Environment

Andrew

Murphy

Transport&Environment

Luka

De Bruyckere

Transport&Environment

Follow up to the

Brainstorming Session

on

Aviation Strategy: what is missing

hold on 29 June 2016

Organisation / Contact:

Questionnaire :

Connectivity

Question: How central is the role played by Connectivity in deploying the EU Aviation strategy?

How do you assess connectivity?

What is the difficulty in trying to improve connectivity?

How would you ensure/ improve it?

What drives the strategy to open a certain route and not another?

What are the incentives to build / develop airports and / or another line?

Based on previous experience, how would you identify ghost airports?

What distinguishes them from a “necessary” airport?

Would the development of a connectivity index help identify growth potentials?

Intermodality

 

Question: How aviation can contribute and benefit from being integrated into a multimodal network?

What is the experience today as concerns transfers to airports?

What are the partnerships / solutions provided by airports / airlines ?

What would be the difficulties / solutions to develop an ‘intermodal fast lane’?

What are the strategies in place for the aviation sector to fit into an intermodal European transport network? How do you assess the competition / complementarity of high speed railway lines?

Aviation 2050

 

Question: How should the aviation sector look in 2050?

How are ICTs concretely used today and used in 2050? What new technology developments are to be expected to respond to airport security, capacity crunch, environment requirements?

How would you assess the synergy within the sector to ensure the coherence of innovative developments?

How should connectivity in an ICT world look like in 2050?

How should aviation infrastructures (on the ground and on air) look like in 2050?

Role of the aviation industry?

Aviation Strategy

What is still missing and what is essential

Looking into concrete proposals.

Number 3 to 5 elements without which the Aviation Strategy will not fly.

 

 

Deadline: In order for your contribution/ideas to be potentially reflected in the report, thank you for submitting your replies to the questionnaire by next Tuesday 5 July 2016.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.10.2016)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ilmailustrategiasta Euroopalle
(2016/2062(INI))

Valmistelija: Ole Christensen

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että lentoliikenne, lentoasemat ja valmistusteollisuus1 työllistävät unionissa 4,7 miljoonaa ihmistä välittömästi (1,9 miljoonaa) ja välillisesti (2,8 miljoonaa); ottaa huomioon, että unionin ilmailuala tukee lisäksi 917 000:ta työpaikkaa muilla maailmantalouden aloilla; ottaa huomioon, että vaikka unionin ilmailuala kukoisti vuosina 2000–2013, jolloin matkustajaliikenne kasvoi 47 prosenttia, on ilmailualan työpaikkojen määrä pysynyt samana tai jopa vähentynyt joillakin osa-alueilla;

B.  toteaa, että unionin ilmailualaan kohdistuu kovaa ja vilpillistä kilpailua, josta voidaan mainita esimerkkinälaittomat valtiontuet ja se, että kolmansiin maihin sijoittautuneet lentoyhtiöt eivät noudata kansainvälisiä työelämän normeja; katsoo, että tämä vilpillinen kilpailu aiheuttaa paineita eurooppalaisille lentoyhtiöille ja siten työpaikkojen menetyksiä Euroopassa; katsoo, että kansainvälisiä työelämän normeja ja terveen kilpailun periaatteita on noudatettava, jotta varmistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset kaikille;

C.  ottaa huomioon, että kansainvälistymisen, kaupan vapauttamisen ja maailmanlaajuisen kilpailun lisääntyminen on synnyttänyt uusia liiketoiminta- ja työllistämismalleja;

D.  toteaa, että Eurocontrolin mukaan Euroopassa on vuonna 2035 todennäköisesti 50 prosenttia enemmän lentoliikennettä kuin vuonna 2012;

E.  ottaa huomioon, että ILOn viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmailualan työolot ovat heikentyneet; ottaa huomioon, että sopimusten monimuotoistuminen saattaa lisätä joustavuutta, mutta sitä voidaan myös käyttää väärin sääntökeinotteluun sosiaaliturvamaksujen kiertämiseksi; katsoo, että joissain tapauksissa epätyypilliset työsuhteet voivat vaikuttaa kielteisesti sosiaalisiin- ja työoikeuksiin, turvallisuuteen, kilpailuun, palkkoihin ja terveyteen sekä turvallisuus- ja laatunormeihin; ottaa huomioon, että jotkin lentoyhtiöt tarjoavat nuorille lentäjille ehdoiltaan epäedullisia työsopimuksia tai jopa käyttävät lentokokemuksen hankkimista maksua vastaan koskevia järjestelyjä, joissa lentäjä itse asiassa maksaa lentoyhtiöille saadakseen lentää liikelentoja;

F.  ottaa huomioon, että joidenkin ilmatilojen kohdalla 94 prosenttia myöhästymisistä johtuu aluelennonjohtokeskusten puutteellisesta kapasiteetista;

G.  ottaa huomioon, että Gentin yliopiston tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että useammalla kuin yhdellä kuudesta haastatellusta lentäjästä[1] oli epätyypilliset työehdot, eli he työskentelevät työvoiman vuokrausyrityksien välityksellä, itsenäisinä ammatinharjoittajina tai nollatuntisopimuksilla ilman taattua vähimmäispalkkaa; ottaa huomioon, että halpalentoyhtiöissä käytetään selvästi eniten epätyypillisiä työllistämistapoja;

H.  katsoo, että ilmailualan liikkuvan ja ylikansallisen luonteen vuoksi on vaikea havaita sosiaalista väärinkäyttöä sekä työelämän normien kiertämistä, minkä vuoksi ongelmia on mahdotonta ratkaista yksinomaan kansallisella tasolla;

I.  ottaa huomioon, että EU:n työmarkkinaosapuolet ovat yhteisessä julkilausumassaan, jossa vastustetaan lentoliikenteen mukavuuslippuja EU:ssa, kehottaneet unionin lainsäätäjiä toteuttamaan kiireellisesti toimia, joilla estetään lentoliikenteen mukavuuslippujen kehittyminen EU:ssa tai muiden kuin EU:n mukavuuslippujen tulo alalle;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Ilmailustrategia Euroopalle”; korostaa, että tarvitaan lisätoimia sosiaalipoliittisen ohjelman vahvistamiseksi sekä laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi ilmailualalla samoin kuin Euroopan ilmailualan kilpailukyvyn vahvistamiseksi; pitää olennaisen tärkeänä, että varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset alalla; kannustaa komissiota esittämään konkreettisia aloitteita vilpillisen kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi;

2.  toteaa, että työoloissa ja sosiaaliturvassa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä ja että yritykset käyttävät sijoittautumisvapautta kustannusten alentamiseen; kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan tämän haitallisen kilpailun;

3.  pitää tärkeänä sitä, että ilmailualalla on vahvat ja riippumattomat työmarkkinaosapuolet sekä säännöllinen ja vakiintunut työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu kaikilla tasoilla ja että työntekijöillä on omat edustajansa ja he osallistuvat yrityksen asioihin; painottaa asianmukaisen kuulemisprosessin ja työmarkkinaosapuolten vahvistetun vuoropuhelun merkitystä ennen ilmailualaa koskevien EU:n aloitteiden antamista;

4.  korostaa, että oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin sekä ryhtyä yhteisiin toimiin ovat perusoikeuksia, joita on kunnioitettava, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 12 artiklan mukaisesti; torjuu kaikki pyrkimykset heikentää ilmailualan lakko-oikeutta;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan tiiviisti ja jatkuvasti Euroopan siviili-ilmailun työllisyyssuuntauksia ja sääntelemään tarvittaessa uusia liiketoiminta- ja työllisyysmalleja; ehdottaa, että Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) voisi valvoa uusia liiketoiminta- ja työllisyysmalleja ilmailun turvallisuuden varmistamiseksi; painottaa, että EASAn on otettava työmarkkinaosapuolet mukaan tällaiseen toimintaan;

6.  korostaa, että ilmailualalla näennäisen itsenäisellä ammatinharjoittajamisella on huomattavan kielteinen vaikutus ilmailun turvallisuuteen, työntekijöiden sosiaaliturvaan sekä reiluun kilpailuun markkinoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään lisätoimenpiteisiin näennäisen itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen torjumiseksi; kannustaa jäsenvaltioita tarpeen vaatiessa erottamaan selkeästi toisistaan työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa;

7.  suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten pyrkimykseen neuvotella EU:n ilmailualan työntekijöiden työoloja ja sosiaalioikeuksia koskevasta sopimuksesta; kannustaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan työmarkkinasopimuksista kaikilla ilmailualan osa-alueilla kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti, koska se on tehokkain tapa torjua sosiaali-, työ- ja työllisyysnormien heikentämiskilpailua ja varmistaa asianmukainen palkkaus kaikille työntekijöille;

8.  korostaa, ettei ole tarvetta lisätä maahuolintapalveluiden vapauttamista unionin lentokentillä; korostaa, että maahuolinta-alalla on varmistettava paremmat työolot, korkeatasoisempi pätevyys, turvallisuus ja laadukkaammat palvelut; kehottaa selventämään ’talouden toimijan’ käsitettä, jotta direktiivin 2001/23/EY tarjoamia etuja voidaan laajentaa koskemaan maahuolintatyöntekijöitä tarjouspyyntöjen tai toiminnan osittaisen supistumisen yhteydessä;

9.  kiinnittää huomiota joihinkin ilmailualan vilpillistä kilpailua koskeviin tapauksiin; muistuttaa, että vilpillinen kilpailu voi heikentää työoloja; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia määräämään asianmukaisia seuraamuksia väärinkäytöksistä;

10.  katsoo, että epävarmat työolot ja -ehdot, jotka ovat erityisen yleisiä nuorten lentäjien ja miehistön jäsenten kohdalla, ovat turvallisuusriski; painottaa, että suorien työsuhteiden on pysyttävä työsuhteen vakiomallina ilmailualalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kunnolliset työolot ja -ehdot;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan ehdotuksia siitä, kuinka estetään epäsuorien työsuhteiden käyttäminen EU:n ja kansallisen verotus- ja sosiaaliturvalainsäädännön kiertämiseen ilmailualalla;

12.  toteaa, että kaikkien Euroopan unionissa toimivien lentoyhtiöiden on noudatettava täysimääräisesti EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalisia ja työllisyyttä koskevia vaatimuksia;

13.  pyytää komissiota ryhtymään toimenpiteisiin sellaisten työolojen takaamiseksi, joilla estetään turvallisuuden heikentyminen henkilöstön ja erityisesti lentäjien liiallisen väsymyksen vuoksi;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään, kunkin toimivaltaa kunnioittaen, lainsäädäntöaloitteita mukavuuslippujen, sääntökeinottelun ja vilpillisen kilpailun torjumiseksi, mukaan lukien nollatuntisopimusten ja lentokokemuksen hankkimista maksua vastaan koskevien järjestelyjen kieltäminen kaupallisen lentotoiminnan alalla EU:ssa, jotta taataan oikeudenmukaiset työolot ja -ehdot kaikille;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kussakin jäsenvaltiossa toimivat lehtoyhtiöt noudattavat työ- ja sosiaalilainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia ja että niitä valvotaan asianmukaisesti;

16.  kehottaa komissiota varmistamaan, että asetusta (EY) N:o 1008/2008 sovelletaan asianmukaisesti ja arvioimaan onko tämän asetuksen uudelleentarkastelu tarpeen ’pääasiallisen toimipaikan’ kriteereiden parantamiseksi;

17.  kehottaa selventämään ja soveltamaan johdonmukaisesti ’kotiaseman’ käsitettä, jotta varmistetaan, että sen määritelmä kattaa sovellettavan sosiaali-, työ- ja verolainsäädännön, joka koskee kaikkea EU:n lentotoimintaluvan haltijoiden harjoittamaa lentotoimintaa, niin sisämarkkinoilla kuin kansainvälisessä toiminnassa; katsoo, että yhdenkään työntekijän ei pitäisi olla epätietoinen sovellettavasta työlainsäädännöstä tai siitä, missä hän on oikeutettu sosiaaliturvaan; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota ilmailualan paljon liikkuvien työntekijöiden erityistilanteeseen ja kehottaa koordinoimaan sosiaaliturvajärjestelmiä paremmin unionin sisällä;

18.  vaatii, että kaikkien kolmansista maista tulevien lentomiehistön jäsenten on noudatettava kaikilta osin EU:n/EASAn lupavaatimuksia, jotta he voivat työskennellä EU:hun rekisteröidyissä ilma-aluksissa; korostaa tarvetta ennaltaehkäistä ja panna kuriin sosiaalinen polkumyynti ja kaikkinainen työntekijöiden hyväksikäyttö tai kolmansista maista tulevan lentomiehistön laiton käyttö EU:hun rekisteröidyissä lentokoneissa, jotta varmistetaan oikeudenmukaiset työolot ja korkea turvataso; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laajentamaan yhdistelmälupadirektiivin (2011/98/EU) soveltamisalaa siten, että se kattaa liikkuvat työntekijät ilmailualalla; muistuttaa, että kolmansista maista tulevilla lentomiehistön jäsenillä on samat työsuojelua ja työoloja koskevat oikeudet kuin EU:sta kotoisin olevilla;

19.  korostaa, että kaikkiin EU:n ulkoisen ilmailupolitiikan puitteissa tehtäviin sopimuksiin on sisällyttävä määräyksiä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja asiaankuuluvien ILOn yleissopimusten noudattamisesta sekä tehokkaista täytäntöönpanokeinoista, mukaan lukien laskeutumisoikeuksien epääminen tai peruminen; kehottaa komissiota varmistamaan, että kolmansien maiden kanssa käytävät neuvottelut eivät johda lentoliikennesopimuksiin, joilla heikennetään työntekijöiden suojelua tai sosiaalisia normeja;

20.  painottaa, että pantaessa täytäntöön poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla annettua asetusta on olennaisen tärkeää raportoida säännöllisesti tapauksista, jotka koskevat miehistön väsymystä tai ohjaamon epäpuhdasta ilmaa, jotta parannetaan miehistön terveyttä sekä lentohenkilöstön ja matkustajien turvallisuutta koskevia vaatimuksia;

21.  toteaa jälleen, että kaikkiin ilmailualan sopimuksiin on sisällyttävä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettu ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittaminen;

22.  pitää valitettavana, että vaatimukset, jotka koskevat unionin lentoasemille ja lentoasemilta nykyään liikennöivien kolmansien maiden lentoyhtiöitä, eivät ole täytäntöönpanokelpoisia tai niitä ei edes ole; painottaa, että kolmansien maiden lentoyhtiöiden vilpillistä kilpailua, joka johtuu esimerkiksi suorasta ja epäsuorasta valtiontuesta, tuista tai työntekijöiden hyväksikäytöstä, on torjuttava tehokkaasti, minkä lisäksi vilpillisen kilpailun torjumiseksi käytettäviä nykyisiä välineitä on arvioitava perusteellisesti ja ne on saatettava tarvittaessa ajan tasalle; on vakaasti sitä mieltä, että niin kauan kuin kolmansien maiden kanssa tehdyissä lentoliikennesopimuksissa ei ole reilun kilpailun lausekkeita, mukaan lukien työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen, kyseisten maiden oikeuksia harjoittaa toimintaa unionissa olisi rajoitettava;

23.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen ilmailualan arvoketjun kaikissa osissa, koska EU:n ilmailualan menestys on erittäin riippuvainen ammattitaitoisesta työvoimasta ja innovoinnista; on tietoinen, että mahdollisesti ilmeneviin osaamisvajeisiin on puututtava; pitää tärkeänä koulutuslaitosten, tutkimuskeskusten ja työmarkkinaosapuolten välistä kumppanuutta, jotta koulutusohjelmat voidaan saattaa ajan tasalle ja varmistaa, että ne vastaavat työmarkkinoiden tarpeita; suosittaa, että koulutusohjelmiin sisällytetään teoreettisia ja käytännön osuuksia sekä työharjoittelua ja että kiinnitetään erityistä huomiota uusimpaan tekniseen kehitykseen, kuten miehittämättömiin ilma-aluksiin;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että ilmailualan tutkimukseen ja kehittämiseen tehdään riittävästi julkisia ja yksityisiä investointeja; korostaa tässä yhteydessä tuotannon ja palvelujen tarjoamisen merkitystä ilmailualan arvoketjussa, sillä ne ovat erittäin tärkeitä työllisyyden ja kasvun kannalta; on vahvasti sitä mieltä, että niiden roolia on käsiteltävä entistä paremmin ilmailustrategiassa;

25.  korostaa, että eurooppalaisella lentäjän lupakirjalla olisi varmistettava turvallisuuden korkea taso, mistä on hyötyä koko henkilöstölle ja matkustajille; panee merkille, että sellaisten lentäjien palkkaaminen, joilla ei ole eurooppalaista lentolupakirjaa, voi johtaa lentäjien palkkojen yleiseen alenemiseen;

26.  katsoo, että EASAn virtuaalisen koulutuskeskuksen alaisuuteen kuuluvaa ilmailualan oppilaitoksien verkkoa voitaisiin hyödyntää vahvistettaessa yhteisiä koulutus- ja turvallisuusvaatimuksia;

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan sertifiointijärjestelmän sellaisia koulutuskeskuksia varten, joissa annetaan koulutusta matkustamomiehistölle, jotta parannetaan turvallisuutta ja turvatoimia;

28.  suosittaa, että vahvistetaan ilmailun turvallisuustarkastajia koskevat yhteiset pätevyysvaatimukset;

29.  muistuttaa komissiota siitä, että yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES) vapauttamista koskevaa prosessia ja erityisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien (ANSP) suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ei saisi panna täytäntöön korkeasti koulutetun lentotoimintahenkilöstön työolojen kustannuksella, eikä se saisi johtaa uuteen teknologiaan ja uuden henkilöstön koulutukseen kohdistuvien investointien vähentämiseen; kannustaa komissiota tarkastelemaan, miten tällainen kehityskulku olisi vältettävissä, koska se ei palvelisi tavoitetta, joka koskee parempaa, tehokkaampaa ja tuottavampaa ilmaliikennepalvelua EU:ssa;

30.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan kaikille ilmailualan työntekijöille kunnolliset työolot, mukaan lukien työterveys ja -turvallisuus, riippumatta työllistävän yrityksen koosta ja tyypistä, työpaikasta tai työsopimuksesta; painottaa, että tämä kattaa suojelun altistumiselta lentoasemien hiukkaspäästöille; korostaa, että ilmailualla tarvitaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat avoimet säännöt, joiden nojalla kaikkia EU:n lentotoimintaluvalla toimivia ilma-aluksia on valvottava säännöllisesti kansallisen toimivallan mukaan;

31.  korostaa tarvetta seurata säännöllisesti lentomiehistön psyykkistä hyvinvointia heidän terveytensä ja työturvallisuutensa varmistamiseksi; muistuttaa lentomiehistön lepoaikojen merkityksestä, jotta varmistetaan mahdollisimman korkea turvallisuuden taso heidän työaikanaan;

32.  korostaa, että sen arvioiminen, onko tarpeen selkiyttää ilmailualan liikkuvien työntekijöiden työsopimuksiin sovellettavaa lainsäädäntöä ja asiassa toimivaltaista tuomioistuinta, olisi tehtävä tiiviissä yhteistyössä näiden työntekijöiden edustajien kanssa;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita estämään sosiaalisen väärinkäytön ja työelämän normien kiertämisen takaamalla niiden suojelun, jotka antavat tietoja, ja helpottamalla avointa raportointia sekä parantamalla kansallisten työsuojeluviranomaisten välistä yhteistyötä;

34.  kehottaa toimivaltaisia viranomaisia parantamaan aluelennonjohtokeskusten nykyistä tilannetta esimerkiksi lisäämällä työntekijöiden määrää ja parantamalla työoloja, jotta selvitään lentoliikenteen ennakoidusta kasvusta ja voidaan vähentää myöhästymisten määrää sekä EU:n ilmatilan ruuhkautumista;

35.  kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan unionin nykyisen lainsäädännön paremman täytäntöönpanon ja valvonnan ilmailualalla.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

46

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laura Agea, Guillaume Balas, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Elena Gentile, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Danuta Jazłowiecka, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Morten Løkkegaard, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Deirdre Clune, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Neoklis Sylikiotis, Flavio Zanonato

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Raymond Finch

  • [1]  Y. Jorens, D. Gillis, L. Valcke ja J. De Coninck: ”Atypical Forms of Employment in the Aviation Sector”, epätyypillisiä työsuhteita ilmailualalla tarkasteleva Euroopan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, Euroopan komissio, 2015.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.9.2016)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ilmailustrategiasta Euroopalle
(2016/2062(INI))

Valmistelija: Tibor Szanyi

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä, että komission ilmailustrategiaehdotuksessa tuodaan esiin ilmailualan suuri merkitys unionille taloudellisten, sosiaalisten, teknologisten ja yhteyksiin liittyvien etujen tuojana; korostaa, että Euroopan olisi oltava kansainvälisen ilmailualan johtavia toimijoita ja maailmanlaajuinen malli kestävää ilmailualaa varten; painottaa, että tavoitteellisia, kestäviä lisätoimia tarvitaan ja että niissä on otettava huomioon ympäristö-, ilmasto-, terveys- ja työllisyysnäkökulmat, jotta ekologia voidaan yhdistää talouteen, ympäristö rahoitukseen ja pitkän aikavälin visio lyhyen aikavälin poliittisiin etuihin;

2.  panee merkille, että alan kestävä kehitys on välttämätöntä, jotta ympäristövaikutusten, kuten ilmastonmuutoksen, stratosfäärin otsonikadon, ilman saastumisen ja melun, paheneminen voidaan välttää; panee merkille, että vaikka nykyiset lentokoneet tuottavat vähemmän päästöjä kuin niiden edeltäjät 30 vuotta sitten, maailmanlaajuisilla markkinoilla myytäviä ilma-aluksia on säänneltävä maailmanlaajuisilla ympäristöä koskevilla vähimmäisnormeilla; pitää tässä yhteydessä ilahduttavana Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) uutta kansainvälistä melustandardia, jota on tarkoitus soveltaa uudentyyppisiin suuriin ilma-aluksiin vuodesta 2017;

3.  on huolissaan, että kansainvälisen ilmailun hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vuonna 2050 olevan seitsenkertaiset vuoteen 1990 verrattuna moottorien tehokkuuden parantamisesta ja jo toteutetuista sellaisista toimista huolimatta, joilla pyritään saavuttamaan hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 alkaen ja joita ovat muun muassa tehokkuusparannukset sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja kevyempien ilma-alusten kehittäminen; pitää myönteisinä kaikkia T&K-toiminnan kautta toteutettuja teknisiä pyrkimyksiä, kuten ilma-alusten hiilidioksidipäästöjä ja ilma-alusten moottoreiden hiukkaspäästöjä koskevat täydentävät normit;

4.  korostaa, että on tärkeää varmistaa Pariisin sopimuksen voimaantulon edellyttämä ratifiointien määrä; kehottaa tässä yhteydessä myös jäsenvaltioita ratifioimaan sopimuksen välittömästi; muistuttaa, että liikenne on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja, ja pitää valitettavana, ettei kansainvälistä ilmailua mainita erikseen Pariisin sopimuksessa, koska kaikkien talouden alojen on osallistuttava siirtymiseen kohti vähähiilistä taloutta; toteaa kuitenkin, että sopimuksen lämpötilaraja ja viittaukset ihmisen aiheuttamiin päästöihin edellyttävät ilmailualalta kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita; panee merkille, ettei näitä tavoitteita voida saavuttaa ilman, että maailman ilmailualan tuleva kasvu sovitetaan ympäristön kestävyyteen ja maailmanlaajuisiin hillintätoimiin;

5.  pyytää, että myöhemmin tänä vuonna ICAO laatii maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen, joka on tasapuolinen ja luotettava ja joka on käytössä kansainvälisesti vuodesta 2020 lähtien; ilmaisee syvän pettymyksensä parhaillaan ICAO:n käsittelyssä olevaan ehdotukseen; korostaa, että maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen on vastattava täysin Pariisin sopimuksen tavoitteita, jos ilmailuala aikoo osallistua oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti vuoden 2030 ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; toteaa, että nämä tavoitteet pannaan täytäntöön kansainvälisesti vuodesta 2020 lähtien ja niitä tarkistetaan määräajoin niiden tehokkuuden optimoimiseksi;

6.  vaatii parantamaan unionin päästökauppajärjestelmää; palauttaa mieliin, että voimassa olevan lainsäädännön – myös EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvää ilmailua koskevan – muuttamista voidaan ajatella vain, jos maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide on kunnianhimoinen, ja että joka tapauksessa Euroopan sisäiset lennot kuuluvat jatkossakin EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin; vaatii ylläpitämään ja vahvistamaan unionin päästökauppajärjestelmän ilmailua koskevia määräyksiä olennaisena osana toimenpiteitä, joilla saavutetaan EU:n vuotta 2030 koskeva tavoite päästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosentilla; panee merkille, että vaikka EU:n sisäisten lentojen päästöt sisältyvät päästökauppajärjestelmään, ne kasvoivat vuoden 2014 aikana 3 prosentilla verrattuna edellisvuoteen ja edelleen 3,6 prosentilla vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna;

7.  kehottaa lopettamaan tällaiset poikkeukset unionin sisäisistä lennoista alkaen, sillä ilmailua koskevat polttoaine- ja arvonlisäverovapautukset kannustavat tehottomuuteen ja vääristävät sisämarkkinoita; pitää valitettavana, että ICAO:ssa käsiteltävänä oleva hiilidioksiditehokkuusstandardi ei vähennä päästöjä nykytilannetta alemmas; vaatii toteuttamaan unionin tasolla toimenpiteitä, jotka menevät maailmanlaajuista standardia pitemmälle;

8.  toteaa, että kestävän ilmailun menestyminen liittyy erottamattomasti siihen, että jatketaan tukea sellaisille vahvoille tutkimusohjelmille kuin Clean Sky ja SESAR; pitää myönteisenä päätöstä jatkaa yhteisyritysten SESAR ja Clean Sky 2 mandaattia, koska niillä on merkittävä rooli, kun eurooppalaisesta ilmailusta pyritään tekemään turvallisempaa ja ympäristön kannalta kestävää esimerkiksi siten, että vähennetään mahdollisesti hiilidioksidipäästöjä jopa 50 miljoonalla tonnilla SESAR-ohjelman avulla; toteaa lisäksi, että kestävää ilmailua varten tarvitaan merkittäviä investointeja uusiin ja innovatiivisiin teknologioihin, kuten ilma-alusten suunnitteluun, vaihtoehtoisiin polttoaineisiin (toisen sukupolven biopolttoaineet mukaan luettuina) ja digitaalisiin teknologioihin, ja kehottaa komissiota asettamaan tutkimuksen poliittisen asialistan kärkeen;

9.  toteaa, että on yhä paljon lyhyitä lentoja, joita lennetään runsaasti päästöjä aiheuttavalla vanhentuneella teknologialla; kehottaa toimenpiteisiin, joilla kannustetaan siirtymistä ympäristöystävällisempiin alueellisiin liikennemuotoihin, kuten junaan, aina kuin mahdollista; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää myös yhdistää erilaisia kestäviä liikennemuotoja;

10.  toteaa Riian julistuksen[1] mukaisesti, että miehittämättömien ilma-alusten ja siviilikäyttöön tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusten markkinoiden nopeasti kehittyvä teknologia tarjoaa runsaasti potentiaalia, jonka avulla nykyisistä palveluista ja sovelluksista voidaan tehdä ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä, kestävämpiä, turvallisempia ja halvempia; panee merkille, että maatalouden älykkäät teknologiat, kuten etäohjatut ilma-alusjärjestelmät (RPAS), voivat tarjota lukemattomia ja monimuotoisia palveluja ja osaltaan vaikuttaa resurssitehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen sekä parempaan ympäristökestävyyteen; suhtautuu myönteisesti niiden mahdollisiin hyödyllisiin vaikutuksiin ympäristön, maaperän tiivistymisen ja ilmastonmuutoksen lieventämisen kannalta; kehottaa laatimaan EU:n puitteet sähkökäyttöisen, kauko-ohjatun ilma-aluksen käytön kokonaisjärjestelmille ja miehittämättömien ilma-alusten käytölle; katsoo itse asiassa, että miehittämättömien ilma-alusten potentiaalin vapauttaminen on tärkeä tehtävä ja että on saavutettava asianmukainen tasapaino turvallisuuden, oikeusvarmuuden sekä yksityisyyden suojan ja tietosuojan välillä;

11.  vaatii ilmailulainsäädännön soveltamista etäohjattuihin ilma-alusjärjestelmiin (RPAS) sillä edellytyksellä, että noudatetaan vaatimuksia, jotka koskevat kansalaisten ja omaisuuden turvallisuutta ja yksityisyyttä; toteaa, että RPAS-teknologian täyden potentiaalin hyödyntäminen on sallittava maaseudulla suoran näköyhteyden ulkopuolella (BVLOS); vaatii olemaan asettamatta painorajoituksia, koska RPAS-järjestelmät voivat korvata suurempia kuljetusajoneuvoja ja kuljettaa suurempia kuormia pitempiä matkoja pienemmällä teholla;

12.  pyytää kokoamaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä alan päästöjen vähentämiseksi; pitää kiireellisenä ja tärkeänä, että käynnistetään ohjelmia ja luodaan lisäkannustimia tutkimusta, tehokkuutta, energiakestävyyttä, ympäristövaikutusten vähentämistä ja teknologista innovointia koskevaan alan kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen keskittyen maailmanlaajuisiin toimenpiteisiin ilmailun ilmastovaikutuksen lievittämiseksi, kuten unionin ja jäsenvaltioiden kiertotaloutta koskeviin tavoitteisiin, kun otetaan huomioon, että on säilytettävä korkeat ympäristönormit ja parannettava niitä ajan mittaan, jotta varmistetaan, että ilmailuala kehittyy kestävällä tavalla;

13.  pitää erityisen tärkeinä ilmailun muita kuin hiilidioksidiin liittyviä vaikutuksia sekä mahdollisuuksia vähentää niitä ja ilmailun muita ympäristövaikutuksia parantamalla Ilmaliikenteen hallintajärjestelmän suorituskykyä, kuten ”portilta portille” -hallintaa; kehottaa tässä yhteydessä pyrkimään edelleen vähentämään Euroopan ilmatilan hajanaisuutta ja vahvistamaan Single European Sky -hanketta;

14.  on tietoinen, että on tarpeen optimoida sääntelyä sekä parantaa infrastruktuuria ja suorituskykyä niin lentokentillä kuin ilmassa; korostaa, että jos näitä kysymyksiä ei ratkaista, ne tukahduttavat unionin ilmailualan kasvun etenkin hajanaisuuden kustannusten vuoksi; kiinnittää samalla huomiota vahvan ympäristön- ja kuluttajansuojan tarpeeseen sekä matkustajien oikeuksia ja heidän suojeluaan koskeviin selkeisiin sääntöihin, jotta voidaan taata kansalaisille turvallisemmat, lyhyemmät, puhtaammat ja edullisemmat lennot ja enemmän vaihtoehtoja;

15.  vaatii, että Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) meneillään olevan tarkastelun yhteydessä laajennetaan viraston roolia ympäristöasioissa, muun muassa antamalla unionille mahdollisuus suurempaan joustavuuteen ympäristönormien hyväksymisessä.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

29.9.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

53

2

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Jørn Dohrmann, Stefan Eck, Eleonora Evi, José Inácio Faria, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Matthias Groote, Andrzej Grzyb, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Josu Juaristi Abaunz, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Massimo Paolucci, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Dubravka Šuica, Tibor Szanyi, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Nils Torvalds, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nikos Androulakis, Paul Brannen, Mark Demesmaeker, Christofer Fjellner, Karol Karski, Elisabeth Köstinger, Merja Kyllönen, Alessandra Mussolini, James Nicholson, Gabriele Preuß, Bart Staes, Carlos Zorrinho, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pál Csáky, Iveta Grigule

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.7.2016)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

ilmailustrategiasta Euroopalle
(2016/2062(INI))

Valmistelija: Anneleen Van Bossuyt

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä erityisen kuluttajia koskevan osion sisällyttämistä komission ilmailustrategiaan; toteaa, että monet matkoja varaaviin kuluttajiin sovellettavat oikeudet perustuvat edelleen horisontaaliseen kuluttajansuojalainsäädäntöön; katsoo siksi, että kuluttajansuojaa koskevan unionin säännöstön toimivuustarkastuksessa se olisi otettava huomioon;

2.  tiedostaa ilmailualan merkityksen kasvua, työllisyyttä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia edistävänä tekijänä samoin kuin sen keskeisen roolin tavaroiden, ihmisten ja palvelujen liikkuvuuden varmistamisessa sisämarkkinoilla;

3.  on tietoinen ilmailualan merkityksestä Euroopan ilmailuteollisuudelle, joka on johtavassa asemassa siviililentokoneiden tuotannossa maailmassa ja työllistää yli 500 000 ihmistä EU:ssa;

4.  on tietoinen lentoliikennemarkkinoiden vapauttamisesta ja matkustajalentoliikennepalveluiden sisämarkkinoiden luomisesta saatavista hyödyistä EU:ssa;

5.  pitää valitettavana Euroopan unionin ilmatilan pirstoutuneisuutta, josta aiheutuu komission arvioiden mukaan 5 miljardin euron kustannukset ja joka aiheuttaa erityisesti viivästyksiä matkustajille;

6.  pitää valitettavana, että lentomatkustajien oikeuksia koskevasta asetuksesta (asetuksen (EY) N:o 261/2004 tarkistaminen), josta parlamentti antoi mietintönsä huhtikuussa 2014, ei ole vieläkään päästy sopimukseen neuvostossa; suhtautuu myönteisesti komission päätökseen ottaa käyttöön nykyisten sääntöjen tulkintaohjeet, mutta katsoo, että tarkistetun asetuksen 261/2004 hyväksyminen on välttämätöntä, jotta voidaan taata kuluttajille ja ilmailualalle oikeusvarmuus ja tukkia nykyisen lainsäädännön porsaanreiät; korostaa, että kuluttajien oikeuksien vahvistamisen olisi oltava yksi tärkeimmistä ilmailustrategian ja kaikkien ilmailualan sääntöjen uudistusten tavoitteista;

7.  palauttaa mieliin komission ja kansallisten lainvalvontaelinten unionissa matkapalveluja tarjoaviin verkkosivustoihin vuonna 2013 kohdistaman tehotarkastuksen; toteaa, että tehotarkastuksessa havaittiin, että yli kahdessa kolmasosassa tutkituista verkkosivustoista oli merkittäviä puutteita, jotka koskivat pakollisten yhteystietojen puuttumista, valituksen jättämisohjeiden puuttumista, epävarmuutta siitä, onko valitus otettu vastaan vai eikö siihen ole vastattu, sitä, että matkatavaramaksujen ja vakuutusmaksujen kaltaisia hintalisiä tai peruutuskäytäntöjä ja muutettuja varauskäytäntöjä ei esitetä valinnaisina vaihtoehtoina, ja sitä, että kokonaishintoja ei näytetä alusta alkaen;

8.  kehottaa komissiota tekemään sen vuoksi lisätutkimusta matkailun digitaalisten markkinoiden kehityksestä, jotta voidaan määrittää politiikkatoimia tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi matkailuyrityksille ja kuluttajien suojelemiseksi siten, että huolehditaan avoimuudesta ja neutraaliudesta kuluttajien etsiessä, suunnitellessa ja varatessa matkailutuotteita ja -palveluja;

9.  panee merkille tehotarkastuksen aikaansaaman myönteisen kehityksen, kun 191 verkkosivustoa saatettiin ajan tasalle vuoden kuluessa ja muita verkkosivustoja parannetaan parhaillaan;

10.  tähdentää, että ennen ilmailustrategiaa järjestetty julkinen kuuleminen osoitti, että kuluttajat kokevat lentomatkojen varaamisen ja verkossa tehtävän lähtöselvityksen edelleen haasteellisena; kehottaa komissiota raportoimaan laajemmin siitä, miten matkasivustojen mukauttamisessa unionin lainsäädäntöön on edistytty, sekä tulevista suunnitelmistaan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi tällä alalla sekä verkossa että muualla tapahtuvassa lentolippujen myynnissä;

11.  kehottaa komissiota tehostamaan lentoyhtiöihin ja erityisesti halpalentoyhtiöihin tehtäviä tarkastuksia, jotta voidaan varmistaa, että ne noudattavat matkustajien oikeuksia ja ilmailun turvallisuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä;

12.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että matkailusivustot ja -sovellukset ovat unionin oikeuden, erityisesti kuluttajien oikeuksia koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia, sillä matka- ja lomamajoitusvarausten osuus kaikista vuonna 2015 tehdyistä verkko-ostoksista oli 52 prosenttia ja kuluttajien luottamus alaan ja lisääntynyt luottamus verkkoympäristöön ovat elintärkeitä matkailualan pk-yritysten kehittymisen kannalta; katsoo, että verkkosivustoja käyttäville kuluttajille on tarjottava oikeaa tietoa eikä heitä saa johtaa harhaan, ja katsoo, että yritysten on toteutettava tarvittavat toimet kuluttajien ja palveluntarjoajien suojelemiseksi ja heidän turvallisuutensa takaamiseksi;

13.  korostaa, että on tärkeää turvata ja toteuttaa matkoja sekä verkossa että muualla varaavien ja matkustavien kuluttajien, mukaan lukien vammaiset henkilöt ja liikuntarajoitteiset henkilöt, oikeudet esteettömyyden, avustamisen ja tiedonsaannin osalta;

14.  on tyytyväinen, että matkapakettidirektiivistä päästiin lopulliseen sopimukseen ja direktiivi hyväksyttiin; katsoo, että uudet säännöt tuovat merkittäviä etuja kuluttajille, jotka aikovat ostaa matkoja ja niihin liittyviä palveluja tällä tavalla;

15.  muistuttaa sitoutumisestaan tiukkoihin ilmailun ja lentoasemien turvallisuutta ja turvaamista koskeviin vaatimuksiin; suhtautuu myönteisesti yhden turvatarkastuksen lähestymistapaan ja komission aikomukseen edistää tämän lähestymistavan hyväksymistä keskeisten kauppakumppanien kanssa; kannattaa lisäksi komission aikomusta säilyttää kyseiset tiukat vaatimukset ja samalla lieventää turvatarkastuksista aiheutuvaa kuormitusta erityisesti ottamalla käyttöön uutta teknologiaa;

16.  panee tyytyväisenä merkille EU:n lentoasemien yhteyksien huomattavan parantumisen viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana; pitää valitettavana joidenkin alueiden edelleen heikkoja liikenneyhteyksiä ja sitä, että tällaisissa kaupungeissa, alueilla ja maissa kuluttajilla on epäedullinen kilpailuasema verrattuna sellaisiin, joista on yhteys tärkeisiin liikennekeskuksiin; katsoo, että ilmailustrategiassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joiden liikenneyhteydet ovat heikot, sekä pieniin lentoasemiin erityisesti syrjäisimmillä ja harvaan asutuilla alueilla ja että olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tätä alaa koskevat päätelmät[1]; korostaa, että lentoasemamaksuja koskevaa direktiiviä olisi tarkistettava, ja kehottaa komissiota arvioimaan nykyisten ilmailumaksujen kielteistä vaikutusta;

17.  kehottaa komissiota arvioimaan, kuinka oikeudenmukaista on, että kuluttajat joutuvat maksamaan huomattavia maksuja matkatavaroista ja matkalippupalveluista, jos niitä ei ole varattu ennen lähtöselvitystä tai lähtöportille saapumista;

18.  pitää ilahduttavana komission pyrkimystä vahvistaa Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) sääntelyvastuuta; korostaa, että turvallisuusnäkökohtien pitää olla sellaisten toimien ytimessä, joilla pyritään parantamaan Euroopan ilmailun sisämarkkinoiden suorituskykyä ja tehokkuutta, jotta voidaan varmistaa kuluttajien luottamus ja EU:n ilmailualan kilpailukyky koko maailmassa; korostaa, että tarvitaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, jotta varmistetaan vaatimusten noudattamisen kulttuuri ja korkeatasoiset turvallisuutta ja turvaamista koskevat vaatimukset koko EU:n ilmailualalla;

19.  muistuttaa, että kuluttajilla on aina oltava käytettävissään väylä valitusten esittämiseen elinkeinonharjoittajille ja korvausten hakemiseen; katsoo, että tällaisen väylän olisi oltava saatavilla tavalla, joka ei estä kuluttajia käyttämästä oikeuksiaan, ja että se olisi osoitettava kuluttajille selkeästi; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä kansallisten lainvalvontaelinten kanssa, jotta varmistetaan, että elinkeinonharjoittajat täyttävät nämä vaatimukset;

20.  katsoo miehittämättömien ilma-alusten käytön nopean yleistymisen tarjoamista mahdollisuuksista tietoisena, että matkustajien turvallisuus on etusijalla, ja kehottaa komissiota sen vuoksi laatimaan asianmukaiset kehykset miehittämättömien ilma-alusten turvallisen käytön varmistamiseksi EU:ssa;

21.  pyytää komissiota antamaan lisää tietoa suunnittelemistaan toimista, joihin se aikoo ryhtyä lentomatkailun hintavertailusivustojen osalta, koska sivustot voivat olla kuluttajien kannalta haitallisia, jos niiden tiedot esitetään epäreilulla tavalla siten, että suotuisampi kohtelu myönnetään kaupallisten järjestelyjen perusteella;

22.  korostaa, että ilmailualan toimijoiden on edistettävä eurooppalaisen hätänumeron 112 käyttöä verkkosivustoillaan ja sähköisissä lipuissa;

23.  korostaa, että jäsenvaltioiden keskuudessa on tärkeää säilyttää korkeatasoiset vaatimukset ja noudattaa koordinoitua lähestymistapaa ilmailuun liittyvillä aloilla, kuten matkailussa, työllisyysasioissa, kuluttajapolitiikassa ja ympäristöasioissa, melun vähentäminen ja ilmanlaatu mukaan luettuina.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

14.7.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Jiří Maštálka, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Richard Sulík, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jan Philipp Albrecht, Pascal Arimont, Kaja Kallas, Julia Reda, Ulrike Trebesius, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Gesine Meissner, Lieve Wierinck

  • [1]  ”EU:n rahoittamat lentoasemainfrastruktuurit vähäinen vastine rahoille”, Euroopan tilintarkastustuomioistuin (21/2014).

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

26.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

7

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Karima Delli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michael Gahler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Dariusz Rosati