Menettely : 2015/2328(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0030/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0030/2017

Keskustelut :

PV 02/03/2017 - 2
CRE 02/03/2017 - 2

Äänestykset :

PV 02/03/2017 - 6.7
CRE 02/03/2017 - 6.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0062

MIETINTÖ     
PDF 575kWORD 74k
7.2.2017
PE 589.315v02-00 A8-0030/2017

Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2328(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Silvia Costa

TARKISTUKSET
PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

Luova Eurooppa ‑ohjelman perustamisesta annettu asetus(1) tuli voimaan 1. tammikuuta 2014, ja ohjelma pannaan täytäntöön 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana.

Luova Eurooppa -ohjelmaan yhdistetään aiemmin erilliset MEDIA- ja Kulttuuri-ohjelmat 2007–2013 ja MEDIA Mundus ‑ohjelma, ja se koskee kulttuurialoja, luovia aloja ja audiovisuaalialoja(2).

Täytäntöönpanoa koskevan mietinnön tarkoituksena on arvioida, miten ohjelmassa on saavutettu sille asetuksessa asetetut yleiset tavoitteet ja erityistavoitteet(3) ja miten sitä pannaan täytäntöön. Tämä mietintö edeltää väliarviointikertomusta, joka komission pitäisi toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31. päivään joulukuuta 2017 mennessä.

Ohjelma koostuu kahdesta eri alaohjelmasta eli Kulttuuri- ja MEDIA-alaohjelmista ja yhdestä monialaisesta toimintalinjasta, joka sisältää uuden rahoitusvälineen, lainantakausvälineen. MEDIA-alaohjelmassa on monia tukitoimenpiteitä(4) ja Kulttuuri-alaohjelmassa on neljä tointa(5). Kulttuuri-alaohjelmaa täydennetään erityistoimilla, kuten unionin kulttuuripalkinnoilla (kirjallisuudelle, nykyarkkitehtuurille, musiikin edelläkävijöille ja kulttuuriperinnölle) ja aloitteilla, joita ovat Euroopan kulttuuripääkaupungit ja Euroopan kulttuuriperintötunnus.

Monialaisesta toimintalinjasta tuetaan lainantakausvälineen perustamista. Välineen kohteena ovat kulttuurialat ja luovat, rajatylittävä toimintapoliittinen yhteistyö ja Luova Eurooppa ‑yhteyspisteiden verkosto.

Kulttuuri- ja MEDIA-alaohjelmiin ja monialaiseen toimintalinjaan lainantakausvälinettä lukuun ottamatta osallistuvat seuraavat maat: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia. Georgia, Moldova, Turkki(6) ja Ukraina osallistuvat täysimääräisesti Kulttuuri-alaohjelmaan, monialaiseen toimintalinjaan lainantakausvälinettä lukuun ottamatta ja osittain MEDIA-alaohjelmaan. Tämä osittainen osallistuminen tarkoittaa, että ne voivat osallistua vain koulutusta, markkinoille pääsyä, festivaaleja ja yleisötyötä koskeviin ohjelmiin. Israelin kanssa käydään neuvotteluja.

Ohjelmaa on hallinnoinut 1. tammikuuta 2015 lähtien kaksi pääosastoa (koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto) ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Kulttuuri-alaohjelmasta vastaa koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja MEDIA-alaohjelmasta viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, joka johtaa myös lainantakausvälinettä. EACEAssa kaksi erillistä yksikköä käsittelee kahta alaohjelmaa. Pääosastojen välisen yhteistyön helpottamiseksi on perustettu erityistyöryhmä.

Luova Eurooppa -ohjelman monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeeseen 3 kuuluva kokonaistalousarvio kaudella 2014–2020 on 1,46 miljardia euroa. Tämä on 0,14 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kokonaismäärärahoista. Määrärahoista vähintään 31 prosenttia on varattu Kulttuuri-alaohjelmalle, vähintään 56 prosenttia MEDIA-alaohjelmalle ja enintään 13 prosenttia monialaiselle toimintalinjalle.

Koulutuksen ja kulttuuriin pääosasto ja EACEA hallinnoivat Luova Eurooppa ‑ohjelman talousarviota. Rahoitus jaetaan pääasiassa avustuksina, jotka myönnetään EACEAn hallinnoiman ehdotuspyyntöjärjestelmän kautta. Tiettyjen toimenpiteiden (kuten tutkimukset ja palkintoja koskevat järjestelyt) rahoitus toteutetaan julkisen hankinnan avulla.

Lainantakausvälineen valtuutussopimus Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa allekirjoitettiin 30. kesäkuuta 2016. Välineestä annetaan takuita lainaus- ja takauslaitoksille niiden kannustamiseksi tarjoamaan lainoja alan pk-yrityksille, kulttuurilaitoksille ja ‑yhdistyksille. EIR julkaisi rahoituslaitoksille ehdotuspyynnön 18. heinäkuuta 2016, ja se on avoinna syyskuuhun 2020 asti. Rahoituksen välittäjiltä on saatu hakemuksia, ja tällä hetkellä niille tehdään yritystarkastusta. Kaudella 2014–2020 välineen talousarvio on 121 miljoonaa euroa.

Luova Eurooppa -yhteyspisteitä on kaikissa Luova Eurooppa ‑ohjelmaan kuuluvissa maissa, ja jäsenvaltiot osallistuvat niiden rahoitukseen. Yhteyspisteitä on perustettu 39, ja niitä on 38 maassa – 29 niistä on 28:ssa EU:n jäsenvaltiossa, koska Belgiassa on kaksi erillistä yhteyspistettä, kaksi ETA-/EFTA-maissa ja kahdeksan kolmansissa maissa. Yhteyspisteiden tehtävänä on tarjota ilmaiseksi tietoa ja ohjeita Luova Eurooppa ‑ohjelmaan kuuluvien rahoitusmahdollisuuksien käyttämisestä ja järjestää verkostoitumistoimia kulttuurialan toimijoiden yhteyksien edistämiseksi.

Esittelijä on käyttänyt tätä mietintöä laatiessaan päätelmiensä perustana politiikkayksikön B tilaamia tutkimuksia(7) ja Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun sisäistä täytäntöönpanon arviointia(8). Esittelijä on tavannut sidosryhmiä, kulttuurialan toimijoita ja ohjelman tuensaajia ja mahdollisia tuensaajia. Esittelijä osallistui lisäksi Brysselin kulttuurifoorumiin ja useimpiin eurooppalaisen elokuvan foorumeihin Berliinin, Cannesin, Venetsian ja Karlovy Varyn elokuvafestivaaleilla sekä verkostojen ja tuensaajien tapaamisiin muun muassa Krakovassa, San Sebastianissa ja Roomassa. Italiassa ja Ranskassa esittelijällä oli kansallisia tapaamisia tuensaajien ja tuetta jääneiden hakijoiden kanssa. Esittelijä on saanut lukuisia kannanottoja tärkeimmiltä verkostoilta ja eurooppalaisilta ammatillisilta yhdistyksiltä, jotka kattavat kaikki alat. Myös molempien pääosastojen ja EACEAn kanssa järjestettiin säännöllisesti kokouksia.

Perustelut

Luova Eurooppa ‑ohjelma on EU:n ainoa luovien alojen, kulttuurialan ja audiovisuaalialan suora ohjelma, ja sellaisena se on vakiinnuttanut paikkansa – jatkamalla aiempien ohjelmien jalanjäljissä ja erityisesti pitämällä yllä vaihtojen ja vuoropuhelujen perinnettä jäsenvaltioiden taiteilijoiden ja kulttuurilaitosten yhteisön kanssa.

Luova Eurooppa ‑ohjelma on osoittautunut menestyksekkääksi asianomaisten alojen uusien suuntauksien ennakoimisessa yhdistämällä kulttuurin ja luovuuden ja edistämällä nuorten ja lahjakkaiden taiteilijoiden liikkumista ja yleisötyötä digitaalisten sisämarkkinoiden rakenteessa. Luova Eurooppa ‑yhteyspisteet ovat edistäneet ohjelman menestystä erittäin kattavalla verkostollaan, joka on entistäkin yhtenäisempi ohjelman rajallisen koon vuoksi. Luova Eurooppa on suhteellisen pieni ohjelma, jonka toimiala on laaja ja tavoitetaso korkealla.

Sidosryhmät vahvistavat, että Luova Eurooppa on jäsentänyt heidän työskentelytapaansa eurooppalaisessa mittakaavassa, sekä yhteistyön kannalta että alojen rajat ylittävästi, ja että paluuta entiseen ei ole: ohjelman on jatkuttava vuoden 2020 jälkeen. Esittelijä kehottaa tekemään joitakin muutoksia, jotka voidaan toteuttaa väliarvioinnin myötä.

Luova Eurooppa auttaa tavoittamaan riittävän kohdeyleisön vahvistamalla kulttuurialaa, luovaa alaa ja audiovisuaalialaa. Audiovisuaalialat eroavat huomattavasti yhdistyksistä, kulttuurilaitoksista ja kulttuurialasta ja luovista aloista, mutta niiden välillä on otettu käyttöön alojenvälinen vuoropuhelu, jota vahvistavat yhteiset haasteet. Ne liittyvät digitaaliseen ympäristöön ja hallinto- ja koulutustaitojen parantamistarpeeseen, suhteisiin laajemman, moninaisen ja osallistuvan yleisön kanssa, luoton saatavuuteen ja ratkaisujen etsimiseen globalisaation aiheuttamiin haasteisiin. Näistä syistä ja joistakin vaikeuksista huolimatta esittelijä on edelleen vakuuttunut siitä, että oli oikea päätös luoda alaohjelmiin jaettu yksi ohjelma.

Luova Eurooppa ‑ohjelman taloudellinen toimintamalli oikeuttaa sen sisällyttämisen Eurooppa 2020 ‑strategiaan. Mallissa on esitetty tavoitteita ja hyväksytty joukko arviointiperusteita, joilla edistetään liiketoimintasuunnitelmien laatua, verkoston uskottavuutta, innovointia ja vaikutusta uusiin ja entistä suurempiin yleisöihin. Siinä on kuitenkin lyöty laimin taiteellista laatua ja luovia ja kulttuuriin liittyvä ehdotuksia, joita ilman taiteellisista riskeistä tulee pelkkää markkinointia. On vaarana, että ohjelmassa palkitaan niitä, jotka noudattavat valmista kaavaa, eikä niitä, jotka pyrkivät saamaan esiin todellisen laadun.

Ohjelma suunniteltiin alun perin erittäin yhtenäiseksi, mutta kahteen pääosastoon jakamisen seurauksena se on myös alkanut muistuttaa kahden alan eroja siten, että audiovisuaaliala on enemmän yrittäjyyteen suuntautunut ja kulttuuriala sekamuotoisempi. Näin on käynyt, koska alun perin kahden alan välisen vuoropuhelun alueeksi ajateltua monialaista toimintalinjaa käytettiinkin rahoitusvälineenä pääasiassa viestintää ja mainostamista varten. Molemmille alaohjelmille on kuitenkin yhteistä se, että uusille markkinoille on päästävä, uusia yleisöjä on luotava ja digitaaliset ja hallinnointiin tarvittavat taidot on saatava. Näitä seikkoja olisikin käsiteltävä monialaisessa toimintalinjassa.

Vuoden 2016 lopussa julkistetaan ensimmäisen rahoituslaitokset, jotka osallistuvat kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineeseen. Saataville annetaan 120 miljoonaa euroa, ja arvioitu kerroin on 5,7. Välineen esittelyn viivästyminen oli valitettavaa, mutta esittelijä suhtautuu myönteisesti päätöksen käyttää avointa luetteloa.

Ohjelman alaa on aivan oikein laajennettu vuonna 2015 myöntämällä 1,6 miljoonaa euroa pakolaisten sosiaaliseen osallisuuteen. Siten edistetään yhteiskunnassamme erittäin tarpeellista kulttuurienvälistä vuoropuhelua. On valitettavaa, että tätä varten ei ole myönnetty lisämäärärahoja.

Jotkin päätökset, joilla on haluttu tehdä pesäeroa aiempiin ohjelmiin, kuten lähettiläiden, Media Mundus ‑ohjelman erityisominaisuuksien ja verkostojen toiminta-avustusten poistaminen, ovat itse asiassa vähentäneet ohjelman valmiuksia vastata uusiin kansainvälisiin sosioekonomisiin näkymiin ja vahvistaa valtioiden rajat ylittäviä kumppanuuksia. Siksi joitakin asioita on arvioitava uudelleen.

Luova Eurooppa on oman menestyksensä uhri: tuettujen hakemusten suhde jätettyihin hakemuksiin nähden on erittäin alhainen, sillä Kulttuuri-ohjelmassa hyväksymisaste on vain 15,83 prosenttia ja MEDIA-ohjelmassa 32 prosenttia(9). Näihin lukuihin eivät sisälly automaattiset jakelutukijärjestelmät.

Ohjelman ensimmäisinä vuosina (2014, 2015 ja vuoden 2016 ensimmäinen puolisko) Kulttuuri-alaohjelman hakemuksista 13,67 prosenttia tehtiin yhteistyötä koskevia ehdotuksia, 39,66 prosenttia verkostoja, 11,27 prosenttia alustoja ja 24,03 prosenttia kirjallisuuden kääntämistä varten. Pakolaisten kotouttamista koskevien hankkeiden ehdotuspyyntöön toimitettiin 274 hakemusta, joista vain 12 valittiin, joten hyväksymisaste oli ainoastaan 4,38 prosenttia(10).

Rahoituksen kynnysarvo on erittäin korkea, ja monet ehdotukset suljetaan tuen ulkopuolelle pelkillä pisteiden murto-osilla riittämättömän rahoituksen vuoksi. Siksi ohjelman talousarviota on kasvatettava huomattavasti. Tämä selittää sen, miksi monet sidosryhmät ovat turhautuneita eivätkä enää halua hakea uudelleen.

Sidosryhmät pitävät erityisen valitettavana Yhteistyö-ehdotuspyynnön (Kulttuuri) epäasianmukaisuutta ja arvostelevat, että se on liian kattava, liian yleinen ja sen rahoitus on riittämätöntä. Siksi ehdotetaan, että tämä pyyntö jaetaan erillisiin toimiin, joilla on tietyt ominaisuudet.

Useimmat sidosryhmät arvostelevat ohjelman hallinnointia. Heidän suurin huolensa koski yksinkertaistamisen, avoimuuden, viestinnän ja ennakoitavuuden puutetta ja erityisesti arviointiperusteita, pisteytystä ja arvioijan pätevyyttä tietyssä aiheessa sekä heidän työskentelymenetelmiään, erityisesti etänä tehtävän arvioinnin osalta.

MEDIA-alaohjelman automaattinen pisteytysjärjestelmä on kiistanalainen, ja se näyttää vaikuttavan kielteisesti tasapuolisiin toimintaedellytyksiin ja johtavan markkinahäiriöihin.

Uusi sosiaalisen osallisuuden painopiste olisi otettava pysyvästi mukaan, ja siinä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin henkilöihin ja ryhmiin, jotka ovat syrjäytymis- ja radikalisoitumisvaarassa.

Toinen parannusta vaativa ala koskee kolmansien maiden, erityisesti Välimeren alueen maiden, rajoitettua osallistumista. Esittelijä korostaa, että Euroopan naapuruuspolitiikan eteläiset maat on otettava kiireellisesti mukaan, sillä kahdenväliset sopimukset vaativat huomattavia ponnistuksia. Esittelijä kehottaa avaamaan välittömästi neuvottelut Tunisian kanssa.

Ohjelmassa pitäisi edistää kulttuurista moninaisuutta kansainvälisellä tasolla Unescon vuoden 2005 yleissopimuksen mukaisesti. Sekä kulttuurialalle ja luoville aloille että audiovisuaalialalle olisi harkittava kohdennettua ehdotuspyyntöä.

Kulttuuridiplomatiasta äskettäin annetun tiedonannon(11) perusteella EU:n kolmansien maiden edustustojen kulttuuripolitiikasta erityisesti vastaavan henkilöstön pitäisi ottaa entistä enemmän vastuuta Luova Eurooppa -ohjelman edistämisestä, jotta Euroopan kulttuuria ja luovuutta voitaisiin edistää maailmassa ja edistää rauhanrakentamista, kulttuurien välistä vaihtoa ja markkinoiden kehitystä.

Yhteisvaikutuksen lisääminen Luova Eurooppa -ohjelman ja lukuisten monivuotisten ohjelmien ja niihin liittyvien rahastojen (muun muassa Erasmus+, Horisontti 2020, rakennerahastot) välillä edellyttää lisätoimia (erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen taloudellisen ja innovatiivisen ulottuvuuden vahvistamiseksi S3-strategiassa, Älykkäissä kaupungeissa ja maaseudun kehityksessä). Lisätoimia tarvitaan myös Euroopan kulttuuripääkaupunkien, Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, Euroopan unionin palkintojen ja Euroopan neuvoston kulttuurireittien taitotiedon edistämiseksi. Ohjelman saavutuksia on vaalittava ja parannettava ja samalla on säilytettävä ohjelman rakenne ja edistettävä monialaista toimintalinjaa. Tämän perusteella väliarvioinnissa olisi tehtävä muutoksia vuoden 2020 jälkeiseen ohjelmaan.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta.

(2)

Kulttuurialaan ja luoviin aloihin kuuluvat muun muassa arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu, festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, julkaisutoiminta, radio ja kuvataiteet.

(3)

Asetukset yleisten säännösten mukaan yleisinä tavoitteina on suojella, kehittää ja edistää Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja vaalia Euroopan kulttuuriperintöä ja vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen, etenkin audiovisuaalialan, kilpailukykyä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi.

Erityistavoitteina on tukea Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen valmiuksia toimia yli rajojen ja kansainvälisesti, edistää kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuutta yli rajojen ja vahvistaa kestävällä tavalla kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritysten, mikro-organisaatioiden sekä pienten ja keskisuurten organisaatioiden rahoituspohjaa ja kehittää toimintapolitiikkaa, edistää innovointia, luovuutta ja yleisötyötä sekä kehittää uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja.

(4)

audiovisuaalialan toimijoiden koulutus, yksittäisten hankkeiden ja hankepakettien rahoituksen kehittäminen, eurooppalaisten videopelien kehittäminen, audiovisuaaliteosten esittäminen televisio-ohjelmina, markkinoille pääsy, automaattinen elokuvateatterijärjestelmä, elokuvafestivaalit, elokuvateatterien verkostot, verkkojakelu, yleisötyö

(5)

yhteistyöhankkeet, eurooppalaiset verkostot, eurooppalaiset alustat, kirjallisuuden käännöshankkeet

(6)

Turkki ilmoitti komissiolle vetäytyvänsä ohjelmasta. EU ja Turkin hallitus neuvottelevat parhaillaan vetäytymisestä, jonka on määrä tulla voimaan 1. tammikuuta 2017.

(7)

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/573451/IPOL_STU(2016)573451_EN.pdf

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/573452/IPOL_STU(2016)573452_EN.pdf

(8)

http://www.eprs.sso.ep.parl.union.eu/lis/lisrep/13-EPRS-publications/2016/EPRS_IDAN_581413_The_Creative_Europe_programme.pdf

(9)

Luova Eurooppa ‑ohjelman MEDIA-alaohjelman avointen ehdotuspyyntöjen valinta-aste on noin 32 prosenttia (noin 8 800 hakemusta, joista on valittu 2 800 hanketta). Tähän lukuun eivät sisälly kumppanuusjärjestelmien uusimiset ja automaattiset jakelutukijärjestelmät, koska niihin sovelletaan erilaisia valintasääntöjä.

(10)

Tiedot saatu Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta.

(11)

JOIN(2016) 29 final, Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2328(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 ja 173 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevasta EU:n strategiasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–   ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–   ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

–   ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),

–   ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(2),

–   ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä,

–   ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(3),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(4),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla(5),

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö B:n (rakenne- ja koheesiopolitiikka) kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan pyynnöstä vuonna 2013 tekemän tutkimuksen aiheesta ”Euroopan kulttuuripääkaupungit: menestystarinat ja pitkäaikaisvaikutukset”,

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina(6),

–   ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(7),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(8),

–  ottaa huomioon EU:n kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2015–2018,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä ja erityisesti sen 20–24 artiklan voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä puheenjohtajakokouksen 12. joulukuuta 2002 valiokunta-aloitteisten mietintöjen lupamenettelystä tekemän päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0030/2017),

A.  toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteina on suojella ja tukea Euroopan kulttuurillista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä yhtäältä edistää Euroopan kulttuuriperintöä ja toisaalta vahvistaa Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen kilpailukykyä;

B.  toteaa, että kulttuuri on keskeinen tekijä Euroopan yhdentymisen edistämisessä;

C.  katsoo, että Luova Eurooppa -ohjelma, erityisesti sen Kulttuuri-alaohjelma, on vakavasti alirahoitettu ja sillä on siksi vaikeuksia täyttää suuret odotukset;

D.  ottaa huomioon, että asetuksen 3 ja 4 artiklassa ohjelman keskeisimpinä tavoitteina on edistää Euroopan kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta ja vaalia Euroopan kulttuuriperintöä sekä erityisesti edistää kulttuurialan ja luovien alojen teosten rajatylittävää levitystä;

E.  ottaa huomioon, että asetuksen 12 artiklan mukaisesti Kulttuuri-alaohjelman painopisteisiin kuuluu edistää rajatylittävää levitystä ja liikkuvuutta ja erityisesti tukea eurooppalaisen kirjallisuuden levitystä sen mahdollisimman laajan saatavuuden varmistamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että yhtenäisen ohjelman rakenne on osoittanut tarjoavansa etuja, joiden ansiosta voidaan tavoittaa riittävä määrä kohdeyleisöä ja mahdollisesti tarjota näkyvyyttä edelleen aliarvioiduille aloille, joilla on samat haasteet hajanaisuuden, globalisaation, tietojen puutteen ja luotonsaantivaikeuksien kannalta;

G.  katsoo, että kahteen alaohjelmaan jaettu ohjelma, jossa on säilytetty molempien alaohjelmien erityispiirteet ja identiteetti, ja monialaisen toimintalinjan lisääminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin kulttuurialan yhteistyötä ja kehityssuuntauksia muodostamalla yhteyksiä kolmansien maiden kanssa;

H.  katsoo, että monialainen toimintalinja on onnistunut kehittämään vain osittain rajatylittävän ja alojenvälisen kulttuuriyhteistyön edistämistä koskevaa strategista tavoitettaan;

I.  toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelma sallii ohjelmaan osallistumattomien maiden ja kulttuurialalla ja luovilla aloilla aktiivisten kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, kanssa tehtävän yhteistyön ja yhteisen toiminnan, jonka perustana ovat yhteiset ponnistelut ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

J.  toteaa, että asetuksen 18 artiklassa säädettyä tulosindikaattoreiden järjestelmää, mukaan lukien ohjelman yleisiin tavoitteisiin liittyvät indikaattorit, MEDIA- ja Kulttuuri-alaohjelmiin liittyvät indikaattorit sekä lainantakausvälinettä koskevat erityiset indikaattorit, ei ole luotu tai otettu käyttöön tähän päivään mennessä;

K.  katsoo, että nykyinen arviointijärjestelmä on osoittautunut soveltumattomaksi ohjelman luonteelle ja erityislaadulle ja että sitä pitäisi siten parantaa;

L.  katsoo, että erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskeva aloite mukaan lukien sen verkosto, palkinnot ja Euroopan kulttuuriperintötunnus, ovat tuoneet esiin kestävän paikallisen talouskasvun ja kulttuurimatkailun tarjoamat mahdollisuudet, minkä vuoksi näitä erityistoimia pitäisi edistää ja tuoda julki entistä aktiivisemmin;

M.  ottaa huomioon, että vuonna 2016 monialaisessa toimintalinjassa käynnistettiin pakolaisten liittymistä osaksi eurooppalaista yhteiskuntaa koskeva ehdotuspyyntö edistämään ja tukemaan luovuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

N.  toteaa, että Kulttuuri-alaohjelman budjetista kuluu noin 70 prosenttia tukialueeseen ˮYhteistyöhankkeetˮ ja tämä tukialue on erittäin suosittu kulttuurialan toimijoiden keskuudessa, sillä siinä keskitytään rajat ylittäviin yhteisiin lähestymistapoihin ja avoin muotoilu mahdollistaa ennalta aavistamattomat, erittäin innovatiiviset ja luovat hankkeet, joita nimenomaan toivotaan;

O.  ottaa huomioon, että asetuksessa säädetään kahdenvälisten sopimusten tekemisestä kolmansien maiden kanssa, jotta kyseiset maat voivat osallistua ohjelmaan tai sen osiin, mutta tähän mennessä vain muutamat maat ovat saattaneet menettelyn loppuun;

P.  ottaa huomioon, että parlamentin toiminnan ansiosta kulttuuri, kulttuuriala ja luovat alat sekä audiovisuaaliala on otettu, tosin riittämättömästi, mukaan Erasmus+- ja Horisontti 2020 ‑ohjelmiin, monivuotiseen COSME-ohjelmaan, rakennerahastoihin ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) painopisteisiin;

Q.  ottaa huomioon, että epävirallisen oppimisen ja luovien alojen sekä media-alan välillä on vahvoja synergiaetuja, sillä monet taide-, media- ja kulttuurijärjestöt tarjoavat epävirallisia koulutustilaisuuksia;

R.  ottaa huomioon, että hyväksyttyjen hakijoiden osuus Kulttuuri-alaohjelmassa on 15 prosenttia ja MEDIA-alaohjelmassa 44 prosenttia mutta MEDIA-alaohjelmassa vielä tätä matalampi (32 prosenttia), jos automaattisia järjestelmiä ei lasketa mukaan;

S.  ottaa huomioon, että MEDIA-ohjelmaan on tähän mennessä rekisteröity yhteensä 13 000 hakemusta ja tukea on myönnetty yli 5 500 hankkeelle;

T.  katsoo, että MEDIA-alaohjelman automaattinen pisteytysjärjestelmä, jonka tavoitteena on taata tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden välillä, johtaa markkinahäiriöihin ja rankaisee ankarasti maita, joiden audiovisuaalituotannon kapasiteetti on suuri;

U.  katsoo, että Luova Eurooppa -ohjelman Kulttuuri-alaohjelmaan kuuluville yhteistyöhankkeille myönnettävät avustukset eivät vastaa sellaisten verkostojen tarpeita, jotka pohjautuvat operatiiviseen rakenteeseen ja toimiin, toisin kuin edellisessä ohjelmassa Kulttuuri 2007–2013;

V.  ottaa huomioon, että sidosryhmät ovat edelleen arvostelleet hallintoa (haku-, arviointi- ja raportointiprosesseja) raskaaksi; korostaa, että hakumenettelyä on siksi yksinkertaistettava, jotta voidaan helpottaa ohjelmaan pääsyä ja kannustaa mahdollisia edunsaajia osallistumaan siihen;

W.  ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -yhteyspisteet ovat olennaisen tärkeitä välittäjiä komission, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) ja hakijoiden välillä, ja katsoo, että niiden pitäisi saada enemmän tietoja meneillään olevista päätöksentekoprosesseista ja osallistua aiempaa tiiviimmin hankkeista ja niiden tuloksista tiedottamiseen;

X.  ottaa huomioon, että toimijat pitävät valitettavana hakuprosessin suurta hallinnollista taakkaa, sillä se sisältää laaja-alaisia ohjeita ja suuren määrän asiakirjoja, joissa on joskus ristiriitaista tietoa;

Y.  ottaa huomioon, että yritysten rekisteröinnin Euroopan komission todennuspalveluun (ECAS) on ilmoitettu olevan ongelmallista; ottaa huomioon, että sähköiseen hakulomakkeeseen suhtaudutaan kuitenkin erittäin myönteisesti;

1.  kehottaa jäsenvaltioita kasvattamaan Luova Eurooppa -ohjelman talousarviota, jotta se vastaisi sekä unionin kansalaisten odotuksia että kunkin alaohjelman tavoitteita, ja hyväksymään, että kulttuurituotannon arvoja ei voida määrittää ainoastaan taloudellisten seikkojen avulla, sekä mahdollistamaan tehokkuuden lisäämisen ja paremmat tulokset;

2.  on tyytyväinen ohjelman hallinnoinnin virtaviivaistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joita on sovellettu vuodesta 2014 lähtien;

3.  pitää valitettavana, että taloudellisten valmiuksien puute on hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden lisäksi edelleen yksi merkittävimmistä mahdollisten hakijoiden tiellä olevista esteistä; kannustaa komissiota, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) sekä Luova Eurooppa -ohjelman kansallisia toimipisteitä pyrkimään puuttumaan kulttuurialan mikrotoimijoiden aliedustukseen ohjelmasta rahoitusta saavien järjestöjen ja tiettyjen kulttuurin alaohjelmaan kuuluvien alojen keskuudessa;

4.  pyytää komissiota edistämään ohjelman yhdenmukaisuutta kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimintalinjojen ja muiden rahoituslähteiden kanssa;

5.  pyytää komissiota varmistamaan hyvän koordinoinnin tason Luova Eurooppa -ohjelmasta vastaavien pääosastojen välillä ja Luova Eurooppa -ohjelman eri vaiheiden täytäntöönpanosta vastaavan EACEAn ja Luova Eurooppa -yhteyspisteiden (CED) kanssa, ja muistuttaa, että niillä on keskeinen asema täytäntöönpanossa, sillä siihen kuuluvat suorat yhteydet paitsi edunsaajiin myös koko kulttuurialaan ja luoviin aloihin;

6.  pyytää komissiota tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä Unescon, Euroopan neuvoston ja myös OECD:n kanssa, jotta voidaan luoda vahvempi pohja yhteisille ponnisteluille ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi erityisesti siltä osin, mikä koskee kansainvälistä ulottuvuutta ja kulttuurin ja luovan työn erityisten inhimillisten ja taloudellisten arvojen kunnioittamista;

7.  kehottaa komissiota säilyttämään nykyisen Luova Eurooppa -ohjelman tutkien samalla kahden eri alaohjelman erityispiirteitä ja määritellen ne paremmin, vahvistamaan monialaisen toimintalinjan potentiaalia ja selvittämään, pannaanko takuurahasto tehokkaasti täytäntöön;

8.  pyytää komissiota varmistamaan molemmissa alaohjelmissa ja arvioijien ohjeissa aiempaa paremman tasapainon taiteellisen ja luovan osan ja hallinnollisten ja innovatiivisten näkökulmien välillä, erityisesti kulttuurialan ja luovien alojen tapauksessa;

9.  pyytää komissiota hyödyntämään Luova Eurooppa -ohjelman oikeusperustaa koskevassa 18 artiklassa säädettyä tulosindikaattoreiden järjestelmää ja korostaa ohjelman taiteellista ja luovaa osaa, joka uhrataan liian usein hallinnollisten valmiuksien tai yleisön määrällisen kehityksen kaltaisten puhtaasti taloudellisten seikkojen vuoksi;

10.  kehottaa komissiota asettamaan arvioijille useampia asiantuntemusaloja kuin nykyiset kuusi, jotta erityisaloja voidaan käsitellä entistä tehokkaammin;

11.  kehottaa komissiota ja EACEAa parantamaan arviointimenettelyä ensinnäkin lisäämällä arvioijien määrää ja toiseksi järjestämällä yhteisen näkemiseen perustuvan päätöskierroksen, jossa valitaan ehdokkaat esivalintaluettelosta; korostaa, että avoimuutta ja perusteluja pitäisi painottaa erittäin paljon hankkeita hylättäessä, jotta vaikeasti käsitettävät perustelut eivät vaaranna ohjelman hyväksyntää;

12.  pyytää komissiota tarjoamaan mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja valmiuksien kehittämiseen sellaisille kulttuurialan toimijoille, jotka haluavat parantaa taitojaan hakumenettelyihin, hankkeiden yleiseen hallinnointiin ja hankkeiden täytäntöönpanoon liittyen;

13.  pyytää, että komissio ja EACEA tukisivat paremmin kulttuurialan toimijoita kumppaneiden löytämisessä yhteistyöhankkeisiin erilaisin toimin, joita ovat muun muassa Euroopan merkittävimpien kulttuuritapahtumien erilliset kohtaamisalueet, nykyisten hakutyökalujen ja tietokantojen parantaminen ja verkostoitumistilaisuuksien järjestäminen aiemmin ilmoitettujen aihealueiden osalta;

14.  pyytää, että komissio ja EACEA ryhtyvät toimenpiteisiin hylättyjä hakemuksia koskevan valitusmenettelyn läpinäkyvyyden parantamiseksi, minkä avulla vähennetään hakijoiden yleistä turhautumista ja lisätään ohjelman luotettavuutta pitkällä aikavälillä;

15.  kehottaa komissiota yksinkertaistamaan edelleen haku- ja raportointimenettelyjä rajoittamalla ja yksinkertaistamalla ohjeita ja muita asiakirjoja, vähentämällä tuntilistan jäykkyyttä ja laatimalla mallin yhteistyösopimukselle;

16.  kehottaa komissiota hyödyntämään kaikkia saatavilla olevia työkaluja, jotta voidaan edistää ja levittää vielä paremmin täytäntöön pantujen hankkeiden tuloksia ja tietoja kaikkien ohjelman puitteissa suoritettujen toimien tuomasta eurooppalaisesta lisäarvosta;

17.  kehottaa komissiota välttämään uusien painopisteiden ja sääntöjen lisäämistä tai muuttamista, jos Luova Eurooppa ‑yhteyspisteille ja sidosryhmille ei anneta riittävästi aikaa valmistautua seuraaviin ehdotuspyyntöihin;

18.  kehottaa komissiota yksinkertaistamaan edelleen taloudellisia näkökohtia, muun muassa laajentamalla kertakorvausvälineen käyttöä ja edistämällä entistä enemmän kiinteämääräisten palautusten hyödyntämistä, ja käyttämään perusteita, jotka eivät vaikeuta pienten hankkeiden rahoituksen saantia, ja varmistamaan, että avustusten loppumaksut suoritetaan mahdollisimman nopeasti, minkä olisi oltava koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston huippuosaamisen kriteeri sekä Kulttuuri-alaohjelman että MEDIA-alaohjelman tapauksessa;

19.  huomauttaa, että yhteistyöhankkeisiin osallistuvan henkilöstön palkkatasossa on merkittäviä kansallisia eroja, jotka puolestaan aiheuttavat huomattavia eroja eri jäsenvaltioista peräisin olevien kumppaneiden yhteisrahoituskyvyssä; kehottaa siksi komissiota harkitsemaan mahdollista vaihtoehtoa, jossa yhteistyöhankkeisiin osallistuvan henkilöstön työ arvioitaisiin muiden kuin yksinomaan palkkatasoa koskevien indikaattoreiden perusteella;

20.  kehottaa komissiota jatkamaan yhdessä Eurostatin kanssa sellaisten erityisperusteiden laatimista, jotka soveltuvat alojen erityiseen luonteeseen (esimerkiksi luominen, kulttuurinen ja taiteellinen arvo, innovointi, kasvu, sosiaalinen osallisuus, yhteisökehitys, kansainvälistyminen, yrittäjyyden parannukset, kyky saada aikaan ulkoisvaikutuksia ja ristikkäisvaikutuksia), ja arvioimaan yhteisen tutkimuskeskuksen mahdollista liittämistä prosessiin; korostaa tähän liittyen sen merkitystä, että kulttuurialasta ja luovista aloista rakennetaan laadukasta tietämystä, tehdään tilastollista tutkimusta ja saadaan käyttöön vertailukelpoista tietoa kentältä, jotta näitä aloja koskevien politiikkojen kulttuurillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan seurata ja analysoida tehokkaasti;

MEDIA-ohjelma

21.  pitää myönteisenä komission ja audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston tämänhetkistä työtä automaattisen pisteytysjärjestelmän muokkaamiseksi, jotta voidaan tarjota aidosti tasapuoliset toimintaedellytykset ja ottaa huomioon yhtäläisesti kaikki Luova Eurooppa -ohjelmassa mainitut kriteerit (rajatylittävä luonne, rajatylittävän yhteistyön kehittäminen, mittakaavatalous, kriittinen massa, vipuvaikutus) sekä tuotantokapasiteetti ja audiovisuaalialan nykyiset kansalliset tukijärjestelmät;

22.  antaa tunnustusta sille, että MEDIA-ohjelma on selkeästi juurtunut syvään moninaiseen audiovisuaalialaan ja että se tukee tehokkaasti kulttuurien moninaisuutta ja teollisuuspolitiikkaa;

23.  kannustaa kehittämään entistä tehokkaammin tekstitystä ja jälkiäänitystä, jotta edistetään audiovisuaalisten tuotteiden levittämistä unionin alueella;

24.  suosittelee, että Euroopan audiovisuaalinen perintö turvataan ja asetetaan saataville opiskelua varten, yleisön osallisuuden lisäämiseksi sekä talouden edistämiseksi filmien ja audiovisuaalisten arkistojen digitoinnin ansiosta;

25.  korostaa, että EU:n audiovisuaaliala tarvitsee kansainvälisellä ja entistä kilpaillummalla elokuva-alalla myös jatkossa toimia, joilla suojellaan sen monimuotoisuutta ja riippumattomuutta; korostaa, että eurooppalaista audiovisuaalituotantoa on tuettava suoraan erityisesti hankesuunnitteluvaiheessa, että tämän olisi tapahduttava ulottamalla koulutus kattamaan enemmän toimia ja että siten voitaisiin vahvistaa alan kilpailukykyä;

26.  suosittaa vahvistamaan naapurimaita koskevia ohjelman toimia, jotta suositaan eurooppalaisten teosten edistämistä näillä alueilla sekä yhteisiä luovia hankkeita;

27.  tunnustaa, että eurooppalaiset verkkoalustat eivät edelleenkään ole kilpailukykyisiä kansainvälisesti verkkojakelulle annetusta tuesta huolimatta ja että eurooppalainen sisältö nykyisillä alustoilla on vaikeasti löydettävissä tai vaikeasti saatavilla;

28.  suhtautuu myönteisesti yleisötyön jakamiseen elokuvakasvatuksen, jossa painotetaan kouluissa annettavaa elokuvakasvatusta, ja yleisötyötä koskevien aloitteiden välillä;

29.  korostaa, että komission on esiteltävä datavetoinen eurooppalaisen yleisön osallistamista koskeva hanke, jonka tavoitteena on tutkia ja vahvistaa Euroopan audiovisuaalisen alan ja elokuva-alan valmiuksia kerätä, analysoida ja ennustaa yleisön käyttäytymistä koskevia tietoja, jotta voidaan lisätä muiden kuin kansallisten eurooppalaisten elokuvien kysyntää;

30.  korostaa, että maailmanlaajuiseen kilpailuun tähtäävien TV-sarjojen riippumattomille tuottajille annetaan jatkuvasti tukea erityisesti laadukkaiden sarjojen tällä hetkellä kansainvälisesti suureen kysyntään vastaamiseksi aidosti eurooppalaisella tarjonnalla, vaikka parhaat tulokset ovat tähän saakka olleet saavutettavissa dokumenttialalla ja lapsille suunnatuilla aloilla;

31.  pyytää komissiota tukemaan jatkossakin Europa Cinemas -verkoston kaltaisia elokuvateattereiden verkostoja, jotka edistävät eurooppalaisia elokuvia maailmanlaajuisesti auttamalla taloudellisesti ja toiminnallisesti elokuvateattereita, jotka esittävät merkittävän paljon eurooppalaisia elokuvia, ja korostaa, että näillä elokuvateattereilla on erittäin tärkeä rooli tiedon jakamisessa yleisölle ja elokuvissa käymisen sosiaalisen ulottuvuuden säilyttämisessä;

32.  pyytää komissiota muuttamaan samanaikaista julkaisua teattereissa ja tilausvideopalvelussa koskevaa bonusjärjestelmää;

33.  suosittelee, että arvioijille tarjotaan työkaluja, joiden avulla voidaan ottaa huomioon kunkin maan tukijärjestelmän erityispiirteet, jotta MEDIA-alaohjelmassa voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset;

34.  pyytää komissiota korottamaan eurooppalaisille videopelihankkeille myönnettävän rahoituksen ylärajaa, jotta voidaan kattaa niiden suuret ja kasvavat tuotantokustannukset; korostaa myös tarvetta tarkistaa tukikelpoisuuskriteeriä, joka liittyy videopelin yksinomaan narratiiviseen luonteeseen, jotta voidaan ottaa laajemmin huomioon hankkeet, joihin liittyy kansainvälistä jakelua koskevaa potentiaalia (kuten urheilupelit ja sandbox-pelit), ja sisällyttää pelattavuus hankkeiden arviointikriteereihin, millä ilmennetään kriteerin keskeistä roolia tuotannon menestyksen kannalta;

Kulttuuri-alaohjelma

35.  pyytää komissiota tasapainottamaan taloudellisen ulottuvuuden painoarvoa taiteelle ja kulttuurille ominaisen itseisarvon kanssa ja keskittymään aiempaa enemmän taiteilijoihin ja luovan työn tekijöihin;

36.  suosittelee, että eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa otetaan huomioon innovointi, liikkuvuus ja laajennetut yhteistuotannot;

37.  pyytää komissiota ryhtymään mahdollisesti toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan edunsaajien ja hakijoiden kohtuutonta määrää, mukaan lukien muun muassa Kulttuuri-alaohjelman talousarvion kasvattaminen, kaikkien kulttuurialojen ja luovien alojen asianmukaisempi edustus ja tuen lisääminen pienemmille hankkeille;

38.   korostaa käännösten merkitystä kielellisen moninaisuuden perinnön edistämisessä ja suosittelee, että kirjallisuuden käännöshankkeet sisältäisivät kirjojen ja lukemisen edistämisen sekä tuen kirjamessuille osallistumiseen, ja kehottaa myös harkitsemaan vuotuisten eurooppalaisten kirjamessujen perustamista, jotta voidaan lisätä kirjojen kiertoa, edistää eurooppalaista kirjallisuusvaihtoa ja varmistaa eri maiden kirjallisten teosten esille pääsy sekä parantaa kirjallisuuden saatavuutta kaikille, mukaan lukien vammaisille henkilöille;

39.  suhtautuu myönteisesti sellaisten ”keskittymien” (eurooppalaisten alustahankkeiden) luomiseen, joilla tuetaan ja saadaan liikkeelle kehittyviä taitelijoita ja luovan työn tekijöitä keskustelemaan ja tekemään yhteistyötä keskenään;

40.  katsoo, että vakaat ja erittäin kattavat eurooppalaiset kulttuuriverkostot ovat ratkaisevan tärkeitä kulttuurillisten ja taiteellisten toimintojen näkyvyydelle Euroopassa ja kolmansissa maissa, sillä nämä verkostot ovat yleensä ensimmäisinä mukana yhteistyössä uusien alueiden, alojen tai maiden kanssa; toteaa, että näiden verkostojen asemaa toimintojen koordinaattoreina ja kulttuurin ja luovuuden edistäjinä koko taiteellisen kentän osalta olisi tuettava myöntämällä toiminta-avustuksia; katsoo, että tähän liittyen olisi laadittava etukäteen selkeät ja avoimet valintaperusteet;

41.  kehottaa komissiota ja EACEAta antamaan Kulttuuri-alaohjelmalle tilaisuuksia esitellä itseään ulkoisesti ja järjestää strukturoituja tapaamisia alan toimijoiden kanssa;

42.  suosittelee, että otetaan uudelleen käyttöön Euroopan teatteripalkinto ja myönnetään sille riittävästi rahoitusta;

43.  korostaa Euroopan kulttuuripääkaupunkien järjestelmän menestystä ja merkitystä ja toteaa, että järjestelmä perustuu prosessiin osallistuneiden kaupunkien ja alueiden dynaamisuuteen ja että merkki ja yhä hyvin vaatimaton EU:n taloudellinen panos ovat todellinen etu tulevaa rahoitusta ja toimintaa varten selvästi kulttuuripääkaupunkivuotta pidemmäksi ajaksi;

44.  suhtautuu myönteisesti tulevaan Euroopan kulttuuripääkaupunkijärjestelmän laajentamiseen ehdokas- ja EFTA-maihin vuodesta 2020 alkaen ja suosittelee, että tätä kokemusta levitetään aiempaa paremmin EU:ssa ja sen ulkopuolella;

45.  suosittelee, että annetaan Euroopan kulttuuriperintötunnukselle aiempaa enemmän näkyvyyttä, ja korostaa kyseessä olevien (aineellisten ja aineettomien) paikkojen merkitystä eurooppalaiselle identiteetille ja yhteisen Eurooppaan kuulumisen tunteen edistämiselle, EU:n rakentamiselle ja monimuotoiseen perintöön tutustumiselle parempaa tulevaisuutta varten;

46.  suosittelee, että toteutetaan toimenpiteitä, joiden avulla voidaan koordinoida ja tukea asianmukaisesti Euroopan kulttuuriperintövuoden 2018 aloitteita Luova Eurooppa ‑ohjelman kanssa valmisteluvuodesta 2017 alkaen jopa erillisen budjettikohdan avulla, jotta ei käytetä Kulttuuri-alaohjelmalle osoitettuja määrärahoja, kuten komissio on ehdottanut;

47.  pyytää komissiota pohtimaan keinoja edistää taiteellisesti lahjakkaiden pakolaisten pääsyä Luova Eurooppa -ohjelmaan;

Monialainen toimintalinja

48.  kehottaa komissiota kehittämään ja hyödyntämään täysimääräisesti toimintalinjan tarjoamia mahdollisuuksia, jotta sen asetuksessa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa, erityisesti rajatylittävän ja alojenvälisen yhteistyön edistämisen osalta;

49.  suosittelee, että toimintalinjassa otetaan käyttöön kolme uutta tukitoimenpidettä: a) rajatylittävää yhteistyötä käsittelevä Luova Eurooppa Mundus, b) sosiaalinen osallisuus ja c) innovatiiviset ristikkäiset ja alojenväliset hankkeet;

50.  pyytää komissiota pyrkimään saavuttamaan lainantakausvälineen maantieteellisen ja alakohtaisen tasapainon ja takaamaan tasapuolisen saatavuuden kaikkien jäsenvaltioiden pienille järjestöille ja ruohonjuuritason aloitteille ja hankkeille, arvioimaan sen vaikutuksia varsinkin pieniin kulttuuriyrityksiin, kulttuurin välittäjiin ja verkostoihin ja selvittämään mahdollisuuksia yhteisvaikutusten kehittämiseen ESIRin ja muiden ohjelmien – varsinkin COSME-ohjelman – kanssa, jotta voidaan varmistaa, että lainantakausvälinettä käytetään mahdollisimman tehokkaasti kulttuurialan ja luovan alan auttamiseksi;

51.  odottaa kiinnostuneena vuonna 2016 käyttöön otetun takausjärjestelmän ensimmäisiä tuloksia; odottaa, että helpottamalla pk-yritysten ja mikroyritysten lainansaantia tämä uusi markkinaväline auttaa laajentamaan kulttuurialan ja luovien alojen – joiden osuus EU:n BKT:stä on 4,4 prosenttia ja työpaikoista 3,8 prosenttia – hankkeita, niin että hyödynnetään kaikki niiden tarjoamat lupaavat mahdollisuudet luoda kasvua ja työpaikkoja sekä edistää kilpailukykyä, kulttuurin monimuotoisuutta ja rajat ylittävää yhteistyötä; pitää erittäin valitettavana, että takausjärjestelmä on toiminnallisesti käytössä vain niissä maissa, joissa jo on olemassa vastaavanlainen järjestelmä;

52.  suhtautuu myönteisesti komission ja EACEAn toteuttamiin toimiin koulutuksen tarjoamiseksi ja osaamisen saattamiseksi yhdenvertaiseksi kaikissa Luova Eurooppa ‑yhteyspisteissä ja suosittelee kyseisten toimenpiteiden jatkamista;

53.   pyytää, että komissio ja EACEA kehittäisivät viestintää ja tietojen vaihtoa Luova Eurooppa -yhteyspisteiden kanssa meneillään olevista päätöksentekoprosesseista muun muassa rahoitusvälineiden ja uusien monialaisten aloitteiden osalta; suosittaa, että ohjelman täytäntöönpanon parantamiseksi komissio ottaisi huomioon Luova Eurooppa ‑yhteyspisteiden asiantuntemuksen valintamenettelyn alku- ja loppuvaiheessa ja asettaisi Luova Eurooppa -yhteyspisteiden laatimat työkalut ja asiakirjat saataville verkossa malleina hyvistä käytännöistä; korostaa, että Luova Eurooppa -yhteyspisteiden välistä yhteistyötä on kehitettävä, jotta ne voivat toimia tehokkaampina neuvontatyökaluina maidensa hakijoille; huomauttaa, että kielteisten arviointiraporttien jakaminen luottamuksellisesti voi auttaa parantamaan niiden valmiuksia, ja kehottaa komissiota lisäämään arviointien ja valintaprosessien avoimuutta;

Suositukset tulevia ohjelmasukupolvia varten

54.  suosittaa, että Luova Eurooppa -ohjelmaa jatketaan, tarkistetaan ja parannetaan kaudella 2021–2028 ohjelmana, joka pitää sisällään kaikki kulttuuri- ja luovat alat, jossa korostetaan korkealaatuisia hankkeita, jolla on samat arvot ja painopisteet, jossa on kaksi alaohjelmaa ja yksi monialainen toimintalinja, joka pitää sisällään koulutuksen, yleisötyön, markkinoille pääsyn, sosiaalisen osallisuuden, yhteistyön, alakohtaiset ja alojenväliset hankkeet ja vertaisoppimisen, viestinnän, tutkimukset, kulttuurialoille ja luoville aloille räätälöidyn tuen, lainantakausvälineen ja Luova Eurooppa ‑yhteyspisteiden tukemisen;

55.  pitää myönteisenä, ottaen huomioon viime vuosina EU:hun saapuneiden maahanmuuttajien ja pakolaisten huomattavan määrän, ohjelman kulttuurien välisen ulottuvuuden laajentamista, joka toivottavasti johtaa uusiin kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistäviin hankkeisiin ja edistää monikielisyyttä vuodesta 2017 lähtien; korostaa, että tätä olisi tuettava ohjelmaan yleisesti kuuluvana osatekijänä, sillä on todennäköistä, että kulttuurien integraatio muodostaa haasteen monille EU:n jäsenvaltioille vielä vuosien ajan;

56.  suosittelee, että seuraavan ohjelman oikeusperustassa ohjelman ja alaohjelmien tavoitteisiin sekä valinta- ja arviointiperusteisiin sisällytetään yksitulkintaisesti kulttuurisen ja taiteellisen laadun edistäminen ja kulttuurin luontainen arvo;

57.  kehottaa komissiota selvittämään MEDIA-alaohjelman muuttamisen yhteydessä, voidaanko tuen tehokkuutta lisätä sisällyttämällä pienemmät hankkeet ohjelma-alueisiin tuotanto, festivaalit, elokuvateatterit ja jakelu;

58.  kehottaa komissiota omaksumaan ennakoivan lähestymistavan uusien maiden hyväksymisessä ohjelmaan ja antamaan Euroopan naapuruuspolitiikan eteläisille ja itäisille maille erityisaseman;

59.  katsoo, että eurooppalaiset elokuva-alan yhteistuotantohankkeet ovat keskeisiä, jotta voidaan varmistaa tuotteidemme kilpailukyky ja vastata markkinoiden haasteisiin, ja suosittaa kehittämään niitä oikeasuhteisin menettelyin ja varoin myös yhteistyössä alan tärkeimpien instituutioiden, kuten Eurimages-rahaston, kanssa;

60.  kehottaa komissiota selvittämään, olisiko Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskukseen verrattavissa oleva kulttuuria ja luovuutta käsittelevä eurooppalainen seurantakeskus, jonka vaatimukset vastaavat Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen vaatimuksia, kulttuurin alueiden moninaisuus huomioon ottaen järkevä, ja jos olisi, vahvistamaan kyseessä olevien alojen erityisluonnetta vastaavat laadulliset perusteet;

61.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastolle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.

(2)

EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0293.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0108.

(6)

EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95.

(7)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 133.

(8)

EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.12.2016)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta

(2015/2328(INI))

Valmistelija: Clare Moody

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, EU:n neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä ja erityisesti sen 20–24 artiklan voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnista;

1.  on tyytyväinen ohjelman hallinnoinnin virtaviivaistamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, joita on sovellettu vuodesta 2014 lähtien;

2.  pitää valitettavana, että taloudellisten valmiuksien puute on hallinnollisten ja sääntelyyn liittyvien esteiden lisäksi edelleen yksi merkittävimmistä mahdollisten hakijoiden tiellä olevista esteistä; kannustaa komissiota, koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirastoa (EACEA) sekä Luova Eurooppa -ohjelman kansallisia toimipisteitä pyrkimään puuttumaan kulttuurialan mikrotoimijoiden aliedustukseen ohjelmasta rahoitusta saavien järjestöjen ja tiettyjen kulttuurin alaohjelmaan kuuluvien alojen keskuudessa;

3.  odottaa kiinnostuneena vuonna 2016 käyttöön otetun takausjärjestelmän ensimmäisiä tuloksia; odottaa, että helpottamalla pk-yritysten ja mikroyritysten lainansaantia tämä uusi markkinaväline auttaa laajentamaan kulttuurialan ja luovien alojen – joiden osuus EU:n BKT:stä on 4,4 prosenttia ja työpaikoista 3,8 prosenttia – hankkeita, niin että hyödynnetään kaikki niiden tarjoamat lupaavat mahdollisuudet luoda kasvua ja työpaikkoja sekä edistää kilpailukykyä, kulttuurin monimuotoisuutta ja rajat ylittävää yhteistyötä; pitää erittäin valitettavana, että takausjärjestelmä on toiminnallisesti käytössä vain niissä maissa, joissa jo on olemassa vastaavanlainen järjestelmä;

4.  toteaa, että ohjelman toteutusasteet, jotka olivat vuosina 2014 ja 2015 jatkuvasti 100 tai melkein 100 prosenttia, osoittavat ohjelmalla olevan edelleen tärkeä merkitys; katsoo tämän erinomaisen tuloksen osoittavan selkeästi, että ohjelman rahoitus on pidettävä vakaalla tasolla tai että sitä on jopa lisättävä tulevina vuosina takausjärjestelmän takapainotettu talousarvioprofiili huomioon ottaen;

5.  pitää myönteisenä, ottaen huomioon viime vuosina EU:hun saapuneiden maahanmuuttajien ja pakolaisten huomattavan määrän, ohjelman kulttuurien välisen ulottuvuuden laajentamista, joka toivottavasti johtaa uusiin kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua edistäviin hankkeisiin ja edistää monikielisyyttä vuodesta 2017 lähtien; korostaa, että tätä olisi tuettava ohjelmaan yleisesti kuuluvana osatekijänä, sillä on todennäköistä, että kulttuurien integraatio muodostaa haasteen monille EU:n jäsenvaltioille vielä vuosien ajan.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

8.12.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

3

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Nedzhmi Ali, Richard Ashworth, Xabier Benito Ziluaga, Jean-Paul Denanot, Gérard Deprez, Bill Etheridge, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Zbigniew Kuźmiuk, Ivana Maletić, Vladimír Maňka, Clare Moody, Andrey Novakov, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Monika Vana, Marco Zanni

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Bill Etheridge, Nils Torvalds, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

José Blanco López, Edouard Ferrand, Valentinas Mazuronis, Claudia Schmidt


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sylvie Guillaume, Marc Joulaud, Emma McClarkin


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE:

Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

GUE/NGL:

Nikolaos Chountis, Curzio Maltese

PPE:

Andrea Bocskor, Marc Joulaud, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver

S&D:

Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Sylvie Guillaume, Petra Kammerevert, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward

Verts/ALE:

Jill Evans, Helga Trüpel

0

-

4

0

ECR:

Andrew Lewer, Emma McClarkin, John Procter

ENF:

Dominique Bilde

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö