Menettely : 2016/2008(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0041/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0041/2017

Keskustelut :

PV 15/03/2017 - 19
CRE 15/03/2017 - 19

Äänestykset :

PV 16/03/2017 - 6.10
CRE 16/03/2017 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0095

MIETINTÖ     
PDF 490kWORD 72k
16.2.2017
PE 589.225v03-00 A8-0041/2017

sähköisestä demokratiasta Euroopan unionissa: mahdollisuudet ja haasteet

2016/2008(ΙΝΙ).

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Ramón Jáuregui Atondo

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sähköisestä demokratiasta Euroopan unionissa: mahdollisuudet ja haasteet

(2016/2008(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 18. helmikuuta 2009 sähköisestä demokratiasta hyväksymän suosituksen CM/Rec(2009)1 ensimmäisenä kansainvälisenä oikeudellisena välineenä, jossa asetetaan sähköistä demokratiaa koskevia normeja,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2, 3, 6, 9, 10 ja 11 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 8–20 ja 24 artiklan,

  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” (COM(2016)0179),

  ottaa huomioon YK:n sähköisen hallinnon kehityksen indeksin (EGDI) 2014,

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikkö C:n vuonna 2016 tekemät kolme tutkimusta, joiden aiheina olivat sähköisen osallistumisen mahdollisuudet ja haasteet Euroopan unionissa, sähköisen äänestämisen mahdollisuudet ja haasteet Euroopan unionissa ja eurooppalaisen henkilöllisyystodistuksen perustamisen poliittinen ja oikeudellinen tilanne,

  ottaa huomioon kaksi STOAn tutkimusta: ”E-public, e-participation and e-voting in Europe - prospects and challenges: final report” (marraskuu 2011) ja ”Technology options and systems to strengthen participatory and direct democracy”, joka on tarkoitus julkaista 2017,

  ottaa huomioon lainsäädäntävaltaa käyttävien Euroopan alue-edustajistojen konferenssin (CALRE) sähköisen demokratian alalla tekemän työn, jossa käytettiin YK:n yhteistyöverkostoa ”IT4all”,

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista ja teknologiasta: digitaalisten valvonta- ja tunkeutumisjärjestelmien vaikutukset kolmansien maiden ihmisoikeustilanteeseen(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0041/2017),

A.  ottaa huomioon, että viimeaikaiset kriisit ja umpikujat rahoituksen, talouden ja politiikan alalla sekä sosiaalisella alalla vaikuttavat vakavasti yksittäisiin jäsenvaltioihin ja koko unioniin samaan aikaan, kun niihin kaikkiin kohdistuu maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutos, muuttoliike ja turvallisuus; ottaa huomioon, että kansalaiset suhtautuvat politiikkaan aina vain nihkeämmin ja kääntävät selkänsä poliittisille päätöksentekoprosesseille ja riski kansalaisten vieraantumisesta politiikasta on yhä suurempi; ottaa huomioon, että kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen ja osallistuminen demokraattiseen elämään on avoimuuden ja tiedonsaannin lisäksi keskeistä demokratian toimivuuden sekä EU:n monitasoisen hallintorakenteen jokaisen tason legitimiteetin ja vastuuvelvollisuuden kannalta; katsoo, että on selvästi tarpeen lisätä kansalaisten ja poliittisten elinten välistä demokraattista yhteyttä;

B.  ottaa huomioon, että yhteiskuntamme on viime vuosikymmeninä muuttunut erittäin nopeasti ja kansalaiset tuntevat tarvetta ilmaista useammin ja suoremmin näkemyksensä ongelmista, jotka määrittävät yhteiskunnan tulevaisuutta, ja toteaa, että poliittisten ja päätöksentekoelinten kannattaa näin ollen panostaa demokraattisiin innovaatioihin;

C.  ottaa huomioon, että äänestysprosentti Euroopan parlamentin vaaleissa on laskenut tasaisesti vuodesta 1979 ja vuoden 2014 vaaleissa se vajosi 42,54 prosenttiin;

D.  toteaa, että on erittäin tärkeää palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan yhdentymiseen; toteaa, että sähköisen demokratian keinoilla voidaan edistää aktiivisempaa kansalaisuutta lisäämällä osallistumista päätöksentekoon ja päätöksenteon avoimuutta vahvistamalla demokraattisia valvontamekanismeja ja lisäämällä tietoa EU:sta, jotta kansalaiset saavat äänensä paremmin kuuluville poliittisessa elämässä;

E.  katsoo, että demokratian olisi kehityttävä ja mukauduttava uuteen tekniikkaan ja tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin liittyviin muutoksiin ja mahdollisuuksiin, joita olisi pidettävä yhteisenä hyvänä, joka oikein toteutettuna ja niin, että siitä tiedotetaan riittävästi, voi auttaa luomaan avoimemman ja osallistavamman demokratian; katsoo, että jokaisella olisi oltava mahdollisuus saada koulutusta uuden tekniikan käytössä;

F.  ottaa huomioon, että tietoverkkoturvallisuutta ja tietosuojaa on ehdottomasti kehitettävä edelleen, jos haluamme hyödyntää paremmin uutta teknologiaa institutionaalisessa ja poliittisessa elämässä ja lisätä siten kansalaisten osallistumista päätöksentekoon;

G.  toteaa, että uusien digitaalisten viestintävälineiden sekä avoimien ja yhteistyöhön perustuvien alustojen käyttöönotolla voidaan edistää ja saada aikaan uusia ratkaisuja, joilla kannustetaan kansalaisten aktiivista osallistumista ja poliittista vaikuttamista ja vähennetään ihmisten välinpitämättömyyttä ja tyytymättömyyttä poliittisiin instituutioihin sekä lisätään luottamusta demokraattiseen järjestelmään sekä sen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

H.  ottaa huomioon, että viimeisimmässä ”unionin tilasta” pitämässään puheessa komission puheenjohtaja Juncker esitti joukon toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä sähköisen viestinnän käyttöä, mukaan lukien WiFi4EU ja 5G-verkkojen käyttöönotto Euroopassa;

I.  ottaa huomioon, että hallinnon avoimen datan avulla voidaan edistää talouskasvua, tehostaa julkisen sektorin toimintaa ja parantaa unionin ja jäsenvaltioiden instituutioiden avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

J.  ottaa huomioon, että pääsy neutraaliin verkkoon yhdenvertaisin edellytyksin on välttämätön edellytys varmistettaessa ihmisen perusoikeuksien toteutuminen;

K.  katsoo, että sähköisen demokratian avulla voitaisiin kehittää täydentäviä yhteistyön muotoja, joilla voidaan vähentää kansalaisten vieraantumista perinteisestä politiikasta; ottaa lisäksi huomioon, että sen avulla voitaisiin edistää viestintää, vuoropuhelua sekä tietoisuutta ja kiinnostusta Euroopan unionista, sen politiikasta ja toiminnasta ja näin lisätä ruohonjuuritason tukea Euroopan yhdentymishankkeelle sekä pienentää nk. EU:n demokratiavajetta;

L.  ottaa huomioon, että virtuaalisessa julkisessa tilassa tapahtuvissa uusissa osallistumistavoissa on noudatettava julkisessa tilassa osallistumiseen liittyviä oikeuksia ja velvoitteita, esimerkiksi menettelyllisiä oikeuksia kunnianloukkaustapauksissa;

M  toteaa, että on välttämätöntä poistaa digitaalikuilu ja tarjota kansalaisille riittävä medialukutaito ja digitaaliset taidot, jotta voidaan varmistaa internetin rooli pätevänä ja tehokkaana demokraattisena välineenä;

N.  ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniset järjestelmät ovat nykyaikaisten julkishallinnon prosessien ytimessä, mutta sähköisten viranomaispalvelujen tuottamista on yhä parannettava;

O.  katsoo, että sähköinen äänestys voisi auttaa henkilöitä, jotka elävät tai työskentelevät muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, tai kolmannessa maassa, käyttämään äänioikeuttaan; ottaa huomioon, että sähköisissä äänestysprosesseissa on varmistettava äänestyksen ja ääntenlaskennan turvallisuus ja salaisuus erityisesti verkkohyökkäysten mahdollisuuden suhteen;

Mahdollisuudet ja haasteet

1.  korostaa mahdollisia hyötyjä, joita voidaan saada sähköisestä demokratiasta, joka on määritelty perinteisen demokratian tukemiseksi ja tehostamiseksi tieto- ja viestintätekniikan avulla ja jolla voidaan täydentää demokraattisia prosesseja lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia tarjoavia elementtejä erilaisten verkkotoimintojen kautta, joita ovat muun muassa sähköinen viranomaisasiointi, sähköinen hallinto, sähköinen keskustelu, sähköinen osallistuminen ja sähköinen äänestäminen; pitää myönteisenä sitä, että uusien tiedotus- ja viestintävälineiden avulla yhä useammat kansalaiset voivat osallistua demokraattisiin prosesseihin;

2.  korostaa, että Euroopan neuvoston suosituksessa CM/Rec(2009)1 kehotetaan jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että sähköisellä demokratialla edistetään ja lisätään avoimuutta, vastuullisuutta, reagointikykyä, sitoutumista, asioiden käsittelyä, osallisuutta, esteettömyyttä, osallistumista, toissijaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja varmistetaan ne; huomauttaa, että tässä suosituksessa kehotetaan jäsenvaltioita kehittämään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vahvistaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta;

3.  painottaa, että sähköisen demokratian tarkoituksena on edistää demokraattista kulttuuria, joka rikastuttaa ja vahvistaa demokraattisia käytäntöjä, tarjoamalla vaihtoehtoisia keinoja avoimuuden ja kansalaisten osallistumisen lisäämiseksi mutta sillä ei ole tarkoitus luoda edustuksellista demokratiaa heikentävää vaihtoehtoista demokraattista järjestelmää; toteaa, että sähköisellä demokratialla ei yksinään voida varmistaa poliittista osallistumista ja että ei-digitaalisessa ympäristössäkin on edistettävä kansalaisten poliittista osallistumista rinnakkain sähköisen demokratian kanssa;

4.  panee merkille sähköisen äänestämisen ja internetissä tapahtuvan etä-äänestyksen merkityksen järjestelminä, jotka voivat laajentaa kansalaisten osallisuutta ja helpottaa demokraattista osallistumista erityisesti maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjäytyneillä alueilla ja tarjoavat monia potentiaalisia etuja erityisesti nuorille, liikuntarajoitteisille, ikääntyneille ja henkilöille, jotka elävät tai työskentelevät muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalaisia he ovat, tai kolmannessa maassa, edellyttäen että varmistetaan korkein mahdollinen tietosuojan taso; muistuttaa, että kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön internetissä tapahtuvan etä-äänestyksen, niiden on varmistettava ääntenlaskun avoimuus ja luotettavuus ja noudatettava tasa-arvon, vaalisalaisuuden, äänioikeuden käytön turvaamisen ja vapaiden vaalien periaatteita;

5.  korostaa, että kaikkien digitaalisen vuorovaikutuksen prosessien on perustuttava toimielinten avoimuuden periaatteeseen ja niissä on noudatettava reaaliaikaisen tiedottamisen ja tietoon perustuvan osallistumisen yhdistelmää;

6.  kannustaa käyttämään sähköistä osallistumista keskeisenä sähköisen demokratian osatekijänä ja korostaa sen merkitystä; toteaa, että sähköinen osallistuminen käsittää kolme vuorovaikutuksen muotoa EU:n toimielinten ja hallitusten välillä ja toisaalta kansalaisten välillä eli sähköisen tiedottamisen, sähköisen kuulemisen ja sähköisen päätöksenteon; toteaa, että monia kansallisia, alueellisia ja paikallisia sähköisen osallistumisen tapauksia voidaan tuoda esille onnistuneina esimerkkeinä siitä, miten tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää osallistavassa demokratiassa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen näitä käytäntöjä kansallisella ja paikallisella tasolla;

7.  korostaa, että tieto- ja viestintätekniikalla tuetaan osallistumis- ja keskustelumahdollisuuksien luomista, mikä puolestaan parantaa demokraattisten järjestelmien laatua ja legitimiteettiä;

8.  korostaa tarvetta saada nuoret osallistumaan poliittiseen keskusteluun ja panee merkille, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö demokraattisissa menettelyissä voi olla tehokas väline tätä varten;

9.  muistuttaa ensimmäisestä eurooppalaisesta verkkoäänestyksestä Virossa sen oikeudellisesti sitovissa vaaleissa vuonna 2005, mutta katsoo, että mahdollisen sähköisen äänestämisen onnistunut käyttöönotto muissa jäsenvaltioissa edellyttää sen arvioimista, voidaanko koko väestön tosiasiallinen osallistuminen turvata, ja että on arvioitava myös erilaisten teknologisten lähestymistapojen edut ja haasteet sekä seuraukset; korostaa, että turvalliset ja nopeat internetyhteydet ja turvallinen sähköisen identiteetin infrastruktuuri ovat sähköisen äänestyksen onnistumisen keskeisiä edellytyksiä; korostaa, että on hyödynnettävä uuden tekniikan tarjoamia etuja nykyisissä koppiäänestysmenettelyissä, ja katsoo, että merkittäviä parannuksia voitaisiin tehdä jakamalla parhaita käytäntöjä ja tutkimusta kaikilla politiikan tasoilla;

10.  korostaa, että on vastattava kansalaisten tuntemiin sähköisen demokratian välineiden käyttämiseen liittyviin huoliin; katsoo, että turvallisuusongelmien ratkaiseminen ja yksityisyyden takaaminen ovat erittäin tärkeitä asioita, kun halutaan saada kansalaiset luottamaan kehittyvään digitaaliseen poliittiseen areenaan;

11.  painottaa, että demokraattiset prosessit edellyttävät laajamittaista keskustelua jokaisella yhteiskunnan tasolla unionissa sekä seurantaa ja harkintaa, jotta asioita voidaan käsitellä oikeudenmukaisesti ja järkevästi; varoittaa, että internetin keskusteluvälineissä käytävien keskustelujen tuloksia voidaan vääristellä ja manipuloida; katsoo, että paras tae tämän riskin välttämiseksi on kaikkien vuorovaikutukseen osallistuvien toimijoiden avoimuus ja tiedottaminen kampanjoista, joita mahdollisesti edistetään suoraan tai välillisesti digitaalisilla foorumeilla;

12.  panee merkille, että toimivan demokratian kannalta kansalaisten luottamus toimielimiin ja demokraattisiin prosesseihin ovat keskeisiä tekijöitä; korostaa, että näin ollen sähköisen demokratian välineiden käyttöönoton yhteydessä on toteutettava asianmukaisia tiedotus- ja koulutusstrategioita;

13.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää sähköinen osallistuminen poliittiseen järjestelmään, jotta voidaan ottaa kansalaiset mukaan päätöksentekoprosessiin ja varmistaa jatkotoimet; toteaa, että jos päättäjät eivät ota asiaa vakavasti, seurauksena on pettymystä ja epäluottamusta;

14.  korostaa, että tieto- ja viestintäteknisten välineiden käytön olisi täydennettävä muita julkisten laitosten kanssa käytettäviä viestintäkanavia, jotta vältetään kaikenlainen syrjintä digitaalisten taitojen tai resurssien ja infrastruktuurin puutteen perusteella;

Ehdotukset demokraattisen järjestelmän parantamiseksi tieto- ja viestintätekniikan avulla

15.  katsoo, että osallistuminen demokraattisiin prosesseihin perustuu ensinnäkin todelliseen ja syrjimättömään mahdollisuuteen saada tietoa ja tietämystä;

16.  kehottaa lisäksi EU:ta ja jäsenvaltioita pidättäytymään hyväksymästä tarpeettomia toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan mielivaltaisesti pääsyä internetiin ja ihmisen perusoikeuksien käyttämistä, kuten suhteettomia sensuuritoimenpiteitä tai oikeutetun kritiikin ja toisinajattelun kriminalisoimista;

17.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionia tarjoamaan koulutusta ja teknisiä välineitä kansalaisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja tieto- ja viestintäteknisen osaamisen parantamiseksi sekä digitaalisen lukutaidon ja tasa-arvoisen ja turvallisen digitaalisen pääsyn tarjoamiseksi kaikille unionin kansalaisille (sähköinen osallisuus), jotta voidaan poistaa digitaalinen kuilu ja siten viime kädessä hyödyttää demokratiaa; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään digitaalitaitojen hankkimisen koulujen opetusohjelmiin ja elinikäiseen oppimiseen ja asettamaan etusijalle digitaaliset koulutusohjelmat ikääntyneille; tukee korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa kehitettäviä verkostoja uusien osallistumisvälineiden tutkimuksen edistämiseksi ja näiden välineiden käyttöönottamiseksi; kehottaa lisäksi EU:ta ja jäsenvaltioita edistämään ohjelmia ja toimia, joilla pyritään kehittämään kriittistä ja tietoon perustuvaa ymmärrystä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä;

18.  ehdottaa, että arvioitaessa uuden teknologian käyttöä EU:n hallinnon demokratian parantamiseksi edistyttäisiin ottamalla indikaattoreiksi verkkopalvelujen laatua mittaavia tavoitteita;

19.  suosittaa, että Euroopan parlamentti ainoana kansalaisten suoraan valitsemana toimielimenä Euroopan unionissa ottaa johtoaseman sähköisen demokratian vahvistamisessa; katsoo, että tätä varten olisi hyödyllistä kehittää innovatiivisia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla kansalaiset voivat kommunikoida mielekkäällä tavalla ja jakaa huolenaiheensa vaaleilla valitsemiensa edustajien kanssa;

20.  kannustaa yksinkertaistamaan toimielimissä käytettävää kieltä ja menettelyitä ja järjestämään multimediasisältöä, jolla keskeisten päätöksentekoprosessien oleellisia osia voidaan havainnollistaa ja näin lisätä ymmärrystä ja osallistumista; korostaa tarvetta levittää tätä sähköisen osallistumisen portaalia segmentoiduilla proaktiivisilla välineillä, joiden avulla pääsee tutustumaan kaikkiin asiakirjoihin, jotka liittyvät parlamentissa käsiteltäviin asioihin;

21.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionia tarjoamaan kohtuuhintaisia ja nopeita digitaalisia infrastruktuureja erityisesti syrjäisimmillä alueilla ja maaseudulla sekä taloudellisesti vähemmän kehittyneillä alueilla ja varmistamaan kansalaisten välinen tasa-arvo kiinnittämällä erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin ja tarjoamalla heille taitoja, joilla varmistetaan teknologian turvallinen käyttö; suosittaa, että kirjastoihin, kouluihin ja rakennuksiin, joissa julkisia palveluja tarjotaan, asennetaan asianmukainen nopea ja uudenaikainen tietotekniikkainfrastruktuuri, joka on tasa-arvoisesti kaikkien kansalaisten, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, saatavilla; korostaa, että on osoitettava riittävät rahoitus- ja koulutusresurssit näitä tavoitteita varten; suosittaa, että komissio rahoittaa hankkeita, joilla pyritään parantamaan digitaalista infrastruktuuria yhteisötalouden ja solidaarisen talouden alalla;

22.  painottaa, että naiset ovat aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla, samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan aloilla; toteaa, että naiset ja tytöt kohtaavat usein digitaaliteknologiaan liittyviä sukupuolistereotypioita; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan kohdennettuihin ohjelmiin, joilla edistetään etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien naisten ja tyttöjen tieto- ja viestintätekniikkakoulutusta ja sähköistä osallistumista käyttäen virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välineitä;

23.  toteaa, että jotta voidaan varmistaa kaikkien kansalaisten yhdenvertainen mahdollisuus käyttää sähköisen demokratian välineitä, käännökset useammalle kielelle ovat tärkeitä, kun tietoa on tarkoitus levittää ja saada kaikkien kansalaisten luettavaksi maissa, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli, ja kun kohteena on ihmisiä, joilla on erilaiset etniset taustat;

24.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta edistämään, tukemaan ja panemaan täytäntöön mekanismeja ja välineitä, jotka mahdollistavat kansalaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen hallitusten ja EU:n toimielinten kanssa, kuten joukkoistamisen mahdollistavat alustat; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikan olisi edistettävä riippumattoman tiedon saantia, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja osallistumista päätöksentekoon; kehottaa tässä yhteydessä räätälöimään kaikki komission välineet, jotka on tarkoitettu viestintään ja yhteydenpitoon kansalaisten kanssa, ja erityisesti Europe Direct -portaalin, vastaamaan nykyistä paremmin sähköisen demokratian haasteisiin; sitoutuu tekemään kaikista nykyisistä lainsäädännöllisen seurannan välineistä käyttäjäystävällisempiä ja helpommin ymmärrettäviä, koulutuksellisia ja interaktiivisia ja kehottaa komissiota toimimaan samoin omalla verkkosivustollaan;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:ta tarkistamaan demokratian toimintaa koskevien virallisten sivustojensa sisältöä, jotta voidaan tarjota koulutusvälineitä, joiden avulla nuoret pystyvät helpommin vierailemaan näillä sivustoilla ja ymmärtämään niiden sisällön, ja tuoda sivustot vammaisten henkilöiden ulottuville;

26.  kannustaa viranomaisia osoittamaan sitoutumisensa instituutioiden avoimuuteen tekemällä muutoksia strategiseen suunnitteluun ja yrityskulttuuriin, talousarvioihin ja organisatorisiin muutosprosesseihin niin, että ne perustuvat tavoitteeseen demokratian parantamisesta uuden tekniikan avulla;

27.  kehottaa perustamaan verkkofoorumin, jotta yksittäisiä kansalaisia voidaan kuulla järjestelmällisesti ennen kuin unionin lainsäätäjä tekee päätöksiä, jolloin kansalaiset osallistuvat välittömämmin julkiseen elämään;

28.  katsoo, että näiden uusien välineiden käyttöönottoa on ehdottomasti tuettava tiedotuskampanjoilla, joissa tuodaan esiin niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja yhteisvastuun ja osallistumisen kaltaisia kansalaisarvoja;

29.  korostaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen merkitystä keinona saada kansalaiset mukaan EU:n poliittiseen elämään ja kannustaa heidän suoraa osallistumistaan ja kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan uudelleen omaa toimintaansa, jotta se voisi hyödyntää koko potentiaaliaan niiden suositusten mukaisesti, joita Euroopan parlamentti esitti 28. lokakuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa (2014/2257(INI)); kiinnittää huomiota tähän liittyvien hallinnollisten vaatimusten yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen ja tieto- ja viestintätekniikan laajempaan käyttämiseen, esimerkiksi digitaalisten alustojen ja muiden mobiililaitteiden kanssa yhteensopivien sovellusten kautta, jotta tästä tärkeästä välineestä tulisi käyttäjäystävällisempi ja laajemmin tunnettu; katsoo, että uuden teknologian käytön avulla voitaisiin tehostaa erityisesti verkossa toteutettavaa allekirjoitusten keruujärjestelmää käyttämällä tunnistamis- ja todentamispalveluja (e-IDAS), joiden avulla kansalaiset voivat helpommin saada ja vaihtaa tietoja voimassa olevista tai mahdollisista kansalaisaloitteista, jotta he voivat osallistua aktiivisesti keskusteluihin ja/tai tukea itse aloitteita;

30.  painottaa, että useat komission prosessit, kuten verkossa toteutettavat julkiset kuulemiset, sähköisen osallistumisen toimet ja vaikutustenarvioinnit voisivat, hyötyä uusien teknologioiden laajemmasta käytöstä, jotta voidaan kannustaa yleisön osallistumista ja lisätä vastuuvelvollisuutta näissä prosesseissa ja unionin toimielinten avoimuutta sekä tehostaa eurooppalaista hallintotapaa; korostaa tarvetta tehdä julkisista kuulemismenettelyistä tehokkaita ja tuoda ne mahdollisimman monien ulottuville pitämällä tekniset esteet mahdollisimman vähäisinä;

31.  korostaa, että kansalaiset tarvitsevat lisää tietoa nykyisistä sähköisen osallistumisen foorumeista EU:n tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla;

32.  kehottaa komissiota laajentamaan ja kehittämään sähköistä osallistumista vuonna 2017 käynnistettävän digitaalisten sisämarkkinoiden strategian väliarvioinnin yhteydessä ja edistämään Euroopan unionin e-kansalaisuuteen liittyvien uusien välineiden kehittämistä ja rahoitusta; suosittelee lisäksi, että komissio keskittyy avoimen lähdekoodin ratkaisuihin, jotka voidaan ottaa helposti käyttöön kaikkialla digitaalisten sisämarkkinoiden alueella; kehottaa komissiota erityisesti sisällyttämään niihin aikaisempien hankkeiden uudelleenkäytön, kuten D-CENT (Decentralised Citizens ENgagement Technologies) -alustan, joka on EU:n rahoittama hanke teknisten välineiden tarjoamiseksi osallistavaa demokratiaa varten;

33.  korostaa, että sähköisen viranomaisasioinnin kehittämisen olisi oltava jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten painopisteenä, ja pitää myönteisenä komission kunniainhimoista ja kattavaa sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa, jossa asianmukainen kansallinen täytäntöönpano ja käytettävissä olevan EU:n rahoituksen koordinointi yhdessä kansallisten digitaaliasioista vastaavien laitosten ja viranomaisten kanssa ovat keskeisiä tekijöitä; katsoo, että olisi tehostettava toimia, joilla kannustetaan avointa dataa ja avoimeen lähdekoodiin ja vapaisiin ohjelmistoihin perustuvien tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttöä sekä EU:n toimielimissä että jäsenvaltioissa;

34.  kehottaa lisäämään yhteistyötä unionin tasolla ja suosittelee parhaiden käytäntöjen jakamista sähköisen demokratian hankkeista keinona, jolla siirrytään kohti sellaista demokratian muotoa, joka on osallistavampi ja keskustelevampi ja joka vastaa kansalaisten toiveita ja etuja ja pyrkii ottamaan heidät mukaan päätöksentekoprosesseihin; huomauttaa, että on tarpeen tietää, mitkä ovat kansalaisten asenteet internetissä tapahtuvan etä-äänestyksen käyttöönottoon; kehottaa komissiota tekemään riippumattoman arvioinnin tai julkisen kuulemisen internetäänestyksestä ja esittämään jäsenvaltioiden tarkasteltavaksi vuoden 2018 loppuun mennessä analyysin sen vahvuuksista ja heikkouksista kansalaisille tarjottavana uutena mahdollisuutena käyttää äänioikeuttaan;

35.  painottaa, että sähköisen demokratian välineitä käytettäessä on ensisijaisesti suojeltava yksityisyyttä ja henkilötietoja, parannettava internet-ympäristön turvallisuutta erityisesti tietoturvallisuuden ja tietoturvan osalta, mukaan lukien ”oikeus tulla unohdetuksi”, ja tarjottava suoja valvontaohjelmistoilta ja taattava lähteen todennettavuus; kehottaa lisäksi käyttämään enemmän digitaalisia palveluja, jotka perustuvat keskeisiin ratkaisuihin, kuten suojattuun ja salattuun digitaaliseen identiteettiin eIDAS-asetuksen mukaisesti; kannattaa turvallisia digitaalisia julkisia rekistereitä ja sähköisten allekirjoitusten varmennepalveluja vilpillisten moninkertaisten toimien estämiseksi, mikä on eurooppalaisten ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaista; korostaa lopuksi, että turvallisuuskysymyksistä ei saa tulla pelote yksityishenkilöiden ja ryhmien osallistumiselle demokraattisiin prosesseihin;

36.  korostaa tarvetta kehittää demokratiaa hyödyntämällä tekniikkaa, jota olisi käytettävä turvallisessa ympäristössä, joka on turvassa teknisten välineiden väärinkäytöltä (kuten roskapostirobotit, nimetön profilointi ja identiteettivarkaudet), ja muistuttaa, että on noudatettava mahdollisimman tiukkoja normeja;

37.  muistuttaa, että väärinkäytösten paljastajilla on keskeinen rooli – yleensä internetissä –, korruption, petosten, huonon hallinnon ja muiden ihmisten terveyttä ja yleistä turvallisuutta, taloudenhoidon luotettavuutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä ja oikeusvaltioperiaatetta uhkaavien epäkohtien paljastamisessa ja samalla he varmistavat kansalaisten tiedonsaantioikeuden toteutumisen;

38.  kannustaa julkisia edustajia osallistumaan aktiivisesti kansalaisten kanssa nykyisillä täysin avoimilla foorumeilla ja käyttämään uusia media- ja tietotekniikka-alustoja, jotta voidaan kannustaa keskustelua ja mielipiteiden sekä ehdotusten vaihtoa kansalaisten kanssa (sähköinen parlamentti) ja luoda suora yhteys kansalaisiin; kehottaa Euroopan parlamentin poliittisia ryhmiä ja Euroopan tason poliittisia puolueita lisäämään mahdollisuuksia julkiseen keskusteluun ja verkko-osallistumiseen;

39.  kehottaa parlamentin jäseniä ja muita toimielimiä parantamaan edelleen työnsä avoimuutta erityisesti nykyisessä haastavassa poliittisessa kontekstissa ja pyytää viranomaisia tarkastelemaan mahdollisuutta perustaa digitaalisia foorumeita, myös käyttäen uusimpia tietotekniikan välineitä; kannustaa vaaleilla valittuja edustajia käyttämään näitä välineitä ja viestimään tehokkaasti äänestäjien ja sidosryhmien kanssa niin, että äänestäjille voidaan tiedottaa EU:n ja parlamentin toiminnasta ja näin avata päätöksentekoprosesseja ja lisätä tietoa unionin demokratiasta;

40.  pitää myönteisinä parlamentin omia aloitteita sähköisen osallistumisen alalla; tukee jatkuvia pyrkimyksiä lujittaa parlamentin edustuksellista luonnetta, legitiimiyttä ja tehokkuutta ja kannustaa jäseniä hyödyntämään laajemmin uusia teknologioita, jotta niitä voidaan kehittää mahdollisimman pitkälle, ottaen samalla huomioon oikeudesta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan aiheutuvat välttämättömät rajoitukset; huomauttaa, että tarvitaan laajaa pohdintaprosessia siitä, miten jäsenten tieto- ja viestintätekniikan käyttöä voidaan parantaa, ei ainoastaan vuorovaikutukseen yleisön kanssa, mutta myös lainsäädännössä, vetoomuksissa, kuulemisissa ja muissa näkökohdissa, joilla on merkitystä heidän päivittäisessä työssään;

41.  kannustaa unionin ja jäsenvaltioiden poliittisia puolueita hyödyntämään digitaalisia välineitä mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan kehittää uusia tapoja edistää sisäistä demokratiaa, mukaan lukien avoimuus hallinto-, rahoitus- ja päätöksentekoprosesseissa, sekä parantaa viestintää ja lisätä osallistumista puolueiden jäsenten ja kannattajien sekä kansalaisyhteiskunnan välillä; kannustaa niitä myös olemaan erittäin avoimia ja vastuuvelvollisia kansalaisille; ehdottaa tätä varten, että Euroopan tason poliittisten puolueiden perussääntöön harkitaan mahdollisesti muutoksia, jotka kattavat sähköisen osallistumisen ja edistävät sitä;

42.  kehottaa unionia ja sen toimielimiä olemaan valmiita käynnistämään uusia sähköisen osallistumisen menetelmiä koskevia kokeiluja, kuten joukkoistamiskokeiluja unionin tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ottaen huomioon jäsenvaltioissa jo kehitetyt parhaat käytännöt, ja käynnistämään tätä varten erityisiä pilottihankkeita; muistuttaa samalla tarpeesta täydentää tällaisia toimenpiteitä valistuskampanjoilla, jotta voidaan havainnollistaa näiden välineiden tarjoamia mahdollisuuksia;

43.  kehottaa unionin toimielimiä käynnistämään osallistavan prosessin, jotta voidaan laatia eurooppalainen internetoikeuksien peruskirja muun muassa Italian edustajainhuoneen 28. heinäkuuta 2015 julkaiseman Internetoikeuksien julistuksen pohjalta, jotta voidaan edistää kaikkia digitaalialaan liittyviä oikeuksia ja taata ne, muun muassa tosiasiallinen oikeus internetiin pääsyyn ja verkon neutraalius;

44.  toteaa, että internetistä voi nykyään löytää runsaasti erilaista tietoa, ja painottaa, että kansalaisten kriittisen ajattelun valmiuksia olisi vahvistettava, jotta he voivat paremmin erottaa toisistaan luotettavat ja epäluotettavat tiedonlähteet; kannustaakin jäsenvaltioita mukauttamaan ja päivittämään lainsäädäntöä nykykehityksen huomioon ottamiseksi ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön vihapuhetta verkossa ja sen ulkopuolella koskevan voimassa olevan lainsäädännön ja valvomaan sen noudattamista tinkimättä kuitenkaan perusoikeuksista ja perustuslaillisista oikeuksista; korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kehitettävä toimia ja politiikkoja, joilla parannetaan kansalaisten ja erityisesti nuorten luovan ja kriittisen ajattelun taitoja, joita tarvitaan muuallakin, ja heidän digitaalista lukutaitoaan ja medialukutaitoaan sekä lisätään heidän osallisuuttaan ja tiedonhaluaan, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja antamaan myönteisen panoksen demokraattisiin prosesseihin;

°

° °

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0382.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0288.


PERUSTELUT

Uuden tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja käyttäminen ovat aiheuttamassa perusteellisia muutoksia nykyaikaisissa yhteiskunnissa. Kyse on merkittävästä teknologisesta vallankumouksesta, jonka kärjessä on internet ja sen mahdollistamat erilaiset viestintä- ja vuorovaikutusverkostot. Ne ovat alkaneet vaikuttaa myös poliittiseen elämään, erityisesti kansalaisten osallistumiseen liittyvien menetelmien osalta.

Uudet sähköiset viestintävälineet ja avoimet ja yhteistyöhön perustuvat alustat ovat johtaneet uuteen tapaan viestiä, keskustella ja osallistua julkisiin asioihin ja murtaneet perinteisten tiedotusvälineiden monopolin kansalaisten ja poliitikkojen välisissä suhteissa.

Nämä muutokset ovat tapahtuneet samalla kun välinpitämättömyys ja epäluottamus demokratiaa ja sen toimintaa kohtaan ovat kasvaneet laajalti yhteiskunnassa. Vaikka edustuksellinen demokratia on edelleen vahvoilla maanosassamme, sen uskottavuutta on viime vuosikymmeninä tahrannut kasvava epäluottamus, jota kansalaiset tuntevat heitä edustavien instituutioiden toimintatapoja ja tuloksellisuutta kohtaan. Poliittisen järjestelmämme vaaralliset heikkoudet johtuvat monista tekijöistä. Taloudelliset päätökset, joita tekevät joskus kaukana kansallisesta demokraattisesta päätöksenteosta olevat kasvottomat elimet ilman vastuuvelvollisuutta, ovat johtaneet vakaviin selkkauksiin paikallisen demokratian ja ylikansallisen hallinnon välillä. Nämä päätökset ovat teknisesti niin monimutkaisia, että ne ovat vaikeasti ymmärrettäviä suurimmalle osalle kansalaisista. Maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi on viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana heikentänyt huomattavasti läntisen maailman työväenluokan ja keskiluokan yhteiskunnallista asemaa, mikä on lisännyt tyytymättömyyttä järjestelmään. Lisäksi joissakin järjestelmissä ja maissa korruptio on rapauttanut vakavasti kansalaisten luottamusta politiikkaan ja omiin edustajiinsa.

Sekä Euroopan unioniin että jäsenvaltioihin kohdistuu kasvavaa kritiikkiä, joka koskee tarvetta parantaa kansallisten parlamenttien ja toimeenpano- ja hallintovaltaa käyttävien hallitusten sisäistä toimintaa ja vahvistaa demokraattisia valvontamekanismeja. Kansalaiset ovat yhä paremmin selvillä asioista ja vaativat päätöksentekoon lisää osallistumista ja avoimuutta ja enemmän mahdollisuuksia poliittisten päättäjien ja suuren yleisön väliseen vuorovaikutukseen.

Tätä taustaa vasten uudet sähköiset viestintävälineet ja avoimet ja yhteistyöhön perustuvat alustat voivat kannustaa luovia ja täydentäviä ratkaisuja, joilla parannetaan edustuksellisen demokratian valmiuksia ja suorituskykyä, mikä lisää sen legitimiteettiä. Sähköisen demokratian tarkoituksena ei ole luoda vaihtoehtoista demokraattista järjestelmää, vaan Euroopan neuvoston suosituksen CM/Rec(2009)1 mukaisesti edistää, varmistaa ja lisätä avoimuutta, vastuullisuutta, reagointikykyä, sitoutumista, asioiden käsittelyä, osallisuutta, esteettömyyttä, osallistumista, toissijaisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Tässä periaatteessa erotetaan toisistaan kolme käsitettä, vaikka ne tietysti ovat osittain päällekkäisiä:

  Sähköinen viranomaisasiointi on tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä julkisen sektorin toiminnoissa, erityisesti siten, että viranomaiset tarjoavat kansalaisille tietoa ja palveluita sähköisesti (esimerkiksi ylinopeussakon maksaminen).

  Sähköinen hallinto on tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä viestintäkanavien luomiseen. Näiden avulla voidaan ottaa mukaan eri sidosryhmät, joilla on sanottavaa päätöksentekoprosessissa (esim. sähköisillä julkisilla kuulemisilla siitä, olisiko tietty nopeusrajoitus muutettava tai kuulemisia paikallishallinnon talousarviosta).

  Sähköinen demokratia on tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä kanavien luomisen yleisön kuulemista ja osallistumista varten (esimerkiksi sähköinen parlamentti, sähköiset aloitteet, sähköinen äänestäminen, sähköisesti esitetyt vetoomukset, sähköiset kuulemiset).

Nykytilanne EU:ssa

Komissio on vuodesta 2009 lähtien keskittynyt erityisesti sähköiseen osallistumiseen ja sähköiseen hallintoon. Se järjestää julkisia kuulemisia ja vaikutustenarviointeja verkossa, useimmiten ennen kuin se esittää lainsäädäntöehdotuksen, jotta voidaan lisätä kansalaisten osallistumista ja parantaa eurooppalaista hallintotapaa. Näitä prosesseja voitaisiin parantaa, jos uuden teknologian saatavuus olisi parempi ja sitä käytettäisiin laajemmin, jotta kaikki sidosryhmät voisivat osallistua politiikan kehittämiseen ja eurooppalaisen hallintotavan kehittämiseen.

Tieto- ja viestintätekniikka voi myös auttaa lisäämään ja kehittämään sekä sähköistä viranomaisasiointia, jotta voidaan edetä kohti osallistavaa ja neuvottelevaa demokratiaa, että digitaalista osallistumista osana digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa strategiaa.

Euroopan parlamentti on julkaissut useita tutkimuksia (kuten ”The Future of Democracy in Europe: Trends, Analyses and Reforms” vuonna 2008 ja ”E-Public, E-Participation and E-Voting – prospects and challenges” vuonna 2012), joissa analysoidaan uusia välineitä ja korostetaan erityisesti niihin liittyviä ongelmia.

Lisäksi Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella otettiin käyttöön uraauurtava osallistavan demokratian väline Euroopan unionissa: eurooppalainen kansalaisaloite. Vuodesta 2012 lähtien, jolloin aloite käynnistettiin, on rekisteröity yli 35 aloitetta, joista kolme on onnistunut kokoamaan vaaditut miljoona allekirjoitusta ja saamaan siksi komission virallisen vastauksen. Uusien tekniikoiden omaksuminen voisi johtaa tämän uuden välineen laajempaan käyttöön ja ratkaista eräitä teknisiä ongelmia, kuten allekirjoitusten keräämisen sähköisesti.

Sähköinen demokratia: erinomaiset tulevaisuudennäkymät vai mahdollinen riski?

Uudella viestintätekniikalla on valtavat mahdollisuudet edistää kansalaisten osallistumista demokraattiseen järjestelmään, ja koska sen avulla voidaan kehittää entistä avoimempaa ja osallistavampaa demokratiaa, sitä olisi pidettävä yhteisenä hyvänä. Sen muutosvoimaa ei pitäisi rajoittaa vaaliprosesseihin, vaan se olisi ulotettava kaikkiin kansalaisten osallistumista poliittisiin prosesseihin koskeviin näkökohtiin, erityisesti hallinnon eri tasojen ja kansalaisten väliseen kolmeen erilaiseen vuorovaikutustapaan: verkossa tapahtuvaan tiedottamiseen sekä digitaaliseen kuulemiseen ja päätöksentekoon.

Tämän yhteydessä ei kuitenkaan ole syytä sivuuttaa uuteen teknologia-aikakauteen liittyviä riskejä eikä unohtaa, että tekniikka ei ole koskaan itsessään päämäärä vaan keino käsitellä edellä mainittuja asioita. Erityisesti olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

–   Digitaalinen kuilu: uusien teknologioiden muutosvoiman vieminen demokraattisiin prosesseihin edellyttää, että ne ovat kaikkien ulottuvilla. Monissa maissa on edelleen alueita, joilla ei ole internetyhteyttä, ja kaikissa yhteiskunnissa on suuria väestöryhmiä, joilla ei ole internetin käyttöön vaadittavaa teknistä osaamista (digitaalisesti lukutaidottomat). – Vaalipetokset: äänestysjärjestelmissä olisi suljettava pois mahdollisuus kaikentyyppisiin sääntöjenvastaisuuksiin, jotka estävät äänestäjien todellisen tahdon tulemisen esiin.

–    Yksityisyyden ja henkilötietojen suojaaminen. Absoluuttista turvallisuutta ei ole olemassa, joten yksityisyyden suoja voi vaarantua. Kysymys on kansalaisille erityisen arkaluontoinen.

–   Demokraattisten prosessien vastuullisuuden tarve. Demokraattiset menettelyt yleisesti edellyttävät laajaa keskustelua ja eri näkökulmien välistä sovittelua. Internet ei aina ole paras mahdollinen paikka järkevään keskusteluun ja väitteiden ytimeen pureutumiseen. Aktiivisimpien internetin käyttäjien toiminnan takia verkossa ei ole aina mahdollista erottaa toisistaan, mikä on yleinen mielipide ja mikä enemmistön näkökanta.

–   Eräät kokemukset ovat osoittaneet, että tietoja ja verkostoja käytetään yhä enemmän yksityisen edun mukaisiin tarkoituksiin, mikä saattaa johtaa siihen, että yksityistä etua pidetään virheellisesti yleisenä etuna, jolloin eettiset näkökohdat ja avoimuus voivat vaarantua. Tieto- ja viestintäteknisten osaajien ja eturyhmien alakohtaiset pyynnöt eivät saisi mennä koko yhteiskunnan tarpeiden edelle.

Mahdollinen etenemistapa

Asiantuntijat, laitokset, hallitukset ja suuri yleisö ovat tehneet useita ehdotuksia ja suosituksia. Kollegoidensa kanssa käymänsä laajan keskustelun jälkeen esittelijä katsoo, että seuraavat ehdotukset voisivat olla osa mietintöä ja niitä olisi käsiteltävä sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla:

–   Koska digitaalinen vallankumous on jo kaikkialla ja väistämättä vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, on syytä tarjota koulutuksellisia ja teknisiä keinoja tieto- ja viestintäteknisten taitojen parantamiseksi, mikä viime kädessä hyödyttää demokratiaa.

–   On tehtävä lisää työtä digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi ja teknologian saatavuuden varmistamiseksi kaikille kansalaisille (sähköinen osallisuus). On parannettava internet-ympäristön turvallisuutta erityisesti tietoturvallisuuden ja tietoturvan osalta sekä luotava turvallisia julkisia sähköisiä rekistereitä ja sähköisten allekirjoitusten varmennusjärjestelmiä vilpillisten moninkertaisten toimien estämiseksi.

–   Digitaalista teknologiaa voitaisiin käyttää parantamaan julkista kuulemista ja vaikutusten arviointia päätöksentekoprosessia avustavana tekijänä hallinnon parantamiseksi.

–   On edistettävä ja kannustettava mekanismeja, joiden avulla kansalaiset voivat osallistua ja olla vuorovaikutuksessa heitä edustavien toimielinten ja virkamiesten kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan olisi edistettävä tiedonsaantia, avoimuutta, aktiivista kuulemista ja keskustelua, ja se voisi näin ollen auttaa kaventamaan kuilua kansalaisten ja paremman päätöksenteon välillä. Sillä pitäisi myös edistää vastuuvelvollisuutta ja niin edelleen.

–   On kannustettava julkisia edustajia osallistumaan aktiivisesti nykyisiin foorumeihin, jotta voidaan lisätä keskustelua ja mielipiteiden sekä ehdotusten vaihtoa kansalaisten kanssa.

–   Parhaiden käytäntöjen jakaminen sähköisen demokratian hankkeista on keino siirtyä kohti sellaista demokratian muotoa, joka on osallistavampi ja keskustelevampi ja joka vastaa kansalaisten toiveita ja etuja.

–   On kehitettävä verkostoja korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa uusien viestintä- ja osallistumisvälineiden ja -kanavien tutkimuksen edistämiseksi ja niiden käyttöönottamiseksi.

–   On edistettävä yhteistyötä EU:n tasolla, erityisesti kun on kyse unionin toimielinten avoimuudesta ja kansalaisten osallistumisesta demokraattiseen päätöksentekoon.

–   Poliittisille puolueille on tarjottava uusia tapoja olla avoimia ja yhteydessä jäseniinsä ja kannattajiinsa.

Lopuksi on syytä korostaa, että tekniset innovaatiot eivät yksinään voi ratkaista kansalaisten vieraantumista politiikasta tai saada aikaan merkityksellistä muutosta demokratioihimme. Kriisin syyt ovat syvällekäyviä ja koskevat toteutettuja politiikkoja samalla kun globalisoituminen kiihtyy ja Euroopan demokraattisten järjestelmien toimintaan ja toimielimiin kohdistuu yhä enemmän tyytymättömyyttä. Digitaalinen vallankumous edellyttää kuitenkin, että kiinnitämme tarkkaa ja jatkuvaa huomiota siihen, miten sitä voidaan käyttää järkevällä tavalla, jotta voidaan välttää paitsi valheellinen optimismi sen kyvystä ratkaista nykypäivän parlamentaarista demokratiaa vaivaavia ongelmia, myös se, että aiheutettaisiin uusia ongelmia, joita tieto- ja viestintätekniikka ei pysty ratkaisemaan.


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.10.2016)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sähköisestä demokratiasta Euroopan unionissa: mahdollisuudet ja haasteet

(2016/2008(INI))

Valmistelija: Isabella Adinolfi

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon tietoyhteiskunnassa tapahtuvat jatkuvat ja nopeat teknologiset muutokset, niiden myötä tapahtuneet koko yhteiskunnan perusteelliset siirtymät erityisesti opetukseen ja kansalaisuuteen liittyvissä asioissa sekä erilaisiin tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin, verkkomediaan ja muuhun uuteen teknologiaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet; kannustaa siksi kehittämään kriteereitä verkko-osallistumisen lisäarvon arviointia varten;

2.  toteaa, että yhä useammat ihmiset käyttävät tieto- ja viestintäteknisiä välineitä sekä verkkomediaa ja uutta teknologiaa saadakseen aina vain monipuolisemmin tietoa, vaihtaakseen näkemyksiä sekä saadakseen äänensä kuuluviin ja osallistuakseen poliittiseen elämään ja yhteiseen päätöksentekoon paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla; katsookin, että on ratkaisevan tärkeää lisätä tietoyhteiskuntaan osallistumista ja parantaa digitaalista lukutaitoa ja päästä näin eroon digitaalisesta kahtiajaosta, joka muodostaa merkittävän esteen aktiiviselle kansalaisuudelle;

3.  muistuttaa, että kansalaisten osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon tieto- ja viestintäteknisiä välineitä käyttäen edellyttää suotuisaa oikeudellista toimintaympäristöä, jossa taataan oikeus yksityisyyteen, sananvapaus ja riippumaton tiedonsaanti, sekä investointeja, joiden avulla kansalaisille, joilla on riittävä medialukutaito ja digitaalinen lukutaito ja osaaminen, voidaan tarjota täydet ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää suorituskykyistä teknistä TVT-infrastruktuuria;

4.  muistuttaa, että on tarpeen ottaa käyttöön koko unionia koskevia kunnianhimoisia teknisiä normeja, joilla pyritään vähentämään olennaisesti ja tehokkaasti olemassa olevaa digitaalista kahtiajakoa eri jäsenvaltioiden erityistilanne huomioon ottaen; korostaa tarvetta varmistaa kaikille yhtäläinen, kohtuuhintainen ja tasapuolinen pääsy osallisuutta edistävään ja turvalliseen internetiin siten, että suojellaan sananvapautta, oikeutta yksityisyyteen ja erityisesti henkilötietojen suojaan sekä verkon neutraaliuden periaatetta, ja varmistaa yhtäläinen pääsy julkisiin verkkopalveluihin ja sähköisiin tunnistamispalveluihin; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon kaikki verkko-osallistumisen kannalta merkitykselliset fyysiset, maantieteelliset ja sosiaaliset esteet riippumatta tuloista tai sosiaalisesta ja henkilökohtaisesta elämäntilanteesta etenkin vaikeasti saavutettavilla alueilla ja välttämään kaikenlaista syrjintää perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti;

5.  panee merkille, että sosiaalista mediaa käytetään yhä enemmän sosiaaliseen kanssakäymiseen ja viestintään ja että sitä käytetään entistä enemmän myös kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; toteaa, että laajempi tieto- ja viestintätekniikan käyttö jokapäiväisessä elämässä ja kansalaisten modernin elämäntavan osana edellyttää sitä, että edistetään kaikenikäisten osallistumista tietoyhteiskuntaan ja vähennetään näin EU:n digitaalista kahtiajakoa;

6.  katsoo, että tieto- ja viestintätekniset välineet sekä verkkomedia ja uusi teknologia ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa ja ne muodostavat yhdessä muiden kuin verkkokanavien kanssa koko ajan merkittävämmän keinon vahvistaa tunnetta kuulumisesta unioniin, lisätä julkiseen elämään osallistumista ja sosiaalista osallisuutta sekä tarjota tasapuolista tietoa unionista, sen historiasta ja arvoista sekä perusoikeuksista, jotta voidaan rohkaista kriittiseen ajatteluun ja rakentavaan julkiseen keskusteluun Euroopan unionista;

7.  toteaa, että sähköisellä demokratialla on potentiaalia saada kansalaiset kokemaan EU:n enemmän omakseen, mikä on erityisen tärkeää nykyisessä euroskeptisessä ilmapiirissä;

8.  toteaa, että internetistä voi nykyään löytää runsaasti erilaista tietoa, ja painottaa, että kansalaisten kriittisen ajattelun valmiuksia olisi vahvistettava, jotta he voivat paremmin erottaa toisistaan luotettavat ja epäluotettavat tiedonlähteet; kannustaakin jäsenvaltioita mukauttamaan ja päivittämään lainsäädäntöä nykykehityksen huomioon ottamiseksi ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön voimassa olevan vihapuhetta verkossa ja sen ulkopuolella koskevan lainsäädännön ja valvomaan sen noudattamista tinkimättä kuitenkaan perusoikeuksista ja perustuslaillisista oikeuksista; korostaa, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi kehitettävä toimia ja politiikkoja, joilla parannetaan kansalaisten, erityisesti nuorten, muuallakin tarvittavia luovan ja kriittisen ajattelun taitoja ja heidän digitaalista lukutaitoaan ja medialukutaitoaan sekä lisätään heidän osallisuuttaan ja tiedonhaluaan, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja antamaan myönteisen panoksen demokraattisiin prosesseihin;

9.  toteaa, että vaikka tieto- ja viestintätekniset välineet tarjoavat laajat mahdollisuudet käyttää erilaisia tiedonlähteitä, niiden välityksellä leviää helpommin myös huonolaatuinen sisältö, jota voi olla vaikea erottaa vakavasti otettavista ja luotettavista lähteistä ja joka voi olla kansalaisia harhaanjohtavaa; korostaakin, että on ratkaisevan tärkeää tarjota kansalaisille, erityisesti nuorille, asianmukaista mediakasvatusta;

10.  kehottaa varovaisuuteen, koska verkon poliittiset keskustelut tuottavat usein äärimmäisen kärjistyneitä mielipiteitä ja voivat olla alttiita vihapuheelle, kun taas maltilliset äänet jäävät usein huomiotta;

11.  toteaa, että sähköisellä demokratialla voi olla myönteinen vaikutus ainoastaan, jos kansalaiset ovat hyvin perillä asioista ja osaavat suhtautua kriittisesti väärään ja puolueelliseen tietoon ja pystyvät tunnistamaan propagandayritykset;

12.  on tietoinen siitä, että edellä mainitut riskit ja päämäärät muodostavat valtavan haasteen virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen parissa työskenteleville opettajille ja kasvattajille; kehottaakin unionia ja sen jäsenvaltioita lisäämään investointeja elinikäiseen oppimiseen ja kehittämiseen ja yhdistämään verkossa ja verkon ulkopuolella käytettäviä menetelmiä, edistämään vertaisoppimista, parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä sekä luomaan mahdollisuuksia oppia ja opettaa innovoivalla, osallistavalla ja syrjimättömällä tavalla;

13.  korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi erityisesti alue- ja paikallistasolla edistettävä tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvia elinikäisen oppimisen ohjelmia, joissa käsitellään digitaalista lukutaitoa ja osallisuutta sekä julkiseen elämään osallistumista, sekä kehitettävä toimia ja politiikkoja, tutkimus mukaan lukien, joiden avulla ohjelmat ovat helposti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ja erityisesti tyttöjen ja naisten, hlbti-kansalaisten, vammaisten henkilöiden ja muiden sosiaalisesti heikossa asemassa olevien ryhmien ja vähemmistöjen ulottuvilla; korostaa, että tällaisia ohjelmia suunniteltaessa ja käytettäessä olisi pidettävä mielessä kaikkien kansalaisten etu ja niissä olisi puututtava verkkokiusaamiseen, leimaamiseen ja muihin verkkoväkivallan muotoihin sekä sulkemiseen poliittisen elämän ulkopuolelle ja lisättävä tietoisuutta niistä kuitenkin siten, että vältetään jakautuminen ja syrjintä yhteiskunnan sisällä;

14.  painottaa, että naiset ovat aliedustettuina poliittisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla, samoin kuin tieto- ja viestintätekniikan aloilla; toteaa, että naiset ja tytöt kohtaavat usein digitaaliteknologiaan liittyviä sukupuolistereotypioita; kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan kohdennettuihin ohjelmiin, joilla edistetään etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluvien naisten ja tyttöjen TVT-koulutusta ja sähköistä osallistumista käyttäen virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välineitä;

15.  toteaa, että kaikenikäisten ihmisten osallistuminen tietoyhteiskuntaan on perustavan tärkeää, ja kehottaa komissiota tätä tarkoitusta varten hyödyntämään täysipainoisesti tieto- ja viestintäteknisiä välineitä sekä verkkomediaa ja uutta teknologiaa kannustaakseen positiiviseen verkkodynamiikkaan, joka edistää inhimillistä kehitystä, rauhaa ja ihmisoikeuksia; katsoo, että sähköisen demokratian välineet voivat myös tässä yhteydessä auttaa pienentämään demokratiavajetta ja hillitsemään poliittisen osallistumisen vähenemistä unionissa sekä helpottamaan vaikuttamista ja osallistumista julkisilla foorumeilla; pyytää suunnittelemaan aloitteita, jotka on nimenomaisesti suunnattu nuorelle sukupolvelle ja myös ikääntyneille, sillä sukupolvien välinen kuilu vaikuttaa molempiin; kehottaa omaksumaan kriittisen suhtautumistavan tällaisen teknologian käyttöön, jotta voidaan suojella ihmisiä ja varsinkin lapsia kaikilta siihen liittyviltä riskeiltä;

16.  muistuttaa, että kansalaisten ottaminen tiiviimmin mukaan unionin politiikkaan liittyviin prosesseihin voisi ehkä saada heidät jälleen tukemaan Euroopan unionia ja samalla pienentää unionissa vallitsevaa demokratiavajetta; korostaa näin ollen sähköisen demokratian välineiden potentiaalia tämän tavoitteen edistämiseen mutta on tietoinen myös niihin luontaisesti liittyvistä rajoituksista, jotka johtuvat niiden teknisistä vaatimuksista (esimerkiksi internetin suuri levinneisyys, lähiverkkoyhteyksien yleisyys ja nopeat internetyhteydet) ja käytännön edellytyksistä (esimerkiksi medialukutaito ja digitaalinen lukutaito ja osaaminen sekä käytettävissä olevat kielet);

17.  pitää ratkaisevan tärkeänä, että unioni ja jäsenvaltiot suorittavat strategisen tarkastelun kehittääkseen ja ottaakseen käyttöön sähköisen demokratian välineitä, joiden avulla voidaan tarjota laajempi valikoima riippumattoman ja luotettavan tiedon lähteitä, tukeakseen avoimia ja innovatiivisia oppimismalleja, joiden yhteydessä otetaan huomioon unionin kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus ja vähemmistöryhmien erityisintressit, parantaakseen julkisen keskustelun laatua sekä kannustaakseen kansalaisia osallistumaan päätöksentekoon ja edistääkseen heidän aktiivista poliittista vaikuttamistaan osallistavan ja suoran demokratian mekanismeilla, joilla voidaan vahvistaa ja tarvittaessa täydentää edustuksellista demokratiaa;

18.  toteaa, että jotta voidaan varmistaa kaikkien kansalaisten yhdenvertainen mahdollisuus käyttää sähköisen demokratian välineitä, käännökset useammalle kielelle ovat tärkeitä, kun tietoa on tarkoitus levittää ja saada kaikkien kansalaisten luettavaksi maissa, joissa on useampi kuin yksi virallinen kieli, ja kun kohteena on ihmisiä, joilla on erilaiset etniset taustat;

19.  varoittaa, että vaikka sähköisen demokratian välineet voisivat olla hyödyllisiä kansalaisten ottamiseksi mukaan unionin prosesseihin, ne eivät korvaa perinteisiä demokratian välineitä eikä niiden tuloksia pidä katsoa kaikkien kansalaisten mielipiteen edustavaksi ilmaukseksi;

20.  korostaa, että sähköisen demokratian välineet ovat olennaisen tärkeitä edistettäessä vastuullisuutta, avoimuutta ja hyvää hallintotapaa julkishallinnossa, sillä ne laajentavat julkista keskustelua tarjoamalla kansalaisille mahdollisuuden responsiiviseen vuoropuheluun kirjoittaja-lukijoina paikallisessa, kansallisessa ja eurooppalaisessa poliittisessa elämässä; katsoo, että hallintokulttuuria on muutettava siten, että lisätään vastuuta ja valvontaa, jotta voidaan edistää menestyksekkäästi kansalaisten sitoutuneisuutta ja luottamusta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään sidosryhmien kuulemisesta, päätöksenteosta ja lainsäädäntöprosesseista vieläkin avoimempia, helpommin saavutettavia, digitalisoidumpia, neuvoa-antavampia, osallistavampia, luotetumpia, vastuullisempia ja tasapuolisempia sekä tarjoamaan kansalaisille ja järjestöille mahdollisuuksia vaaleilla valittujen edustajien suoraan ja aktiiviseen valvontaan;

21.  korostaa, että OECD:n arvioinnin mukaan sähköisellä demokratialla on kolme ulottuvuutta, jotka ovat tiedottaminen, kuuleminen ja aktiivinen osallistuminen; toteaa, että siksi se edellyttää hallintokulttuuria, organisaatiokulttuuria, erityistaitoja, täsmällisiä osallistumissääntöjä ja -menettelyjä sekä tosiasiallista osallistumista päätöksentekoon;

22.  katsoo, että sähköinen demokratia voi lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta edustuksellisessa demokratiassa ja sillä voi olla myönteinen vaikutus kansalaisten vaaleilla valittuihin edustajiinsa kohdistamaan luottamukseen;

23.  korostaa, että sähköisen demokratian välineiden asettamiin turvallisuushaasteisiin olisi puututtava kohtuullisella ja oikeasuhteisella tavalla avoimin, suojatuin ja hajautetuin valvontamekanismein, joissa käytetään samoja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka ovat jo tarpeen verkon ulkopuolella; toteaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vaalivilpin ja sähköisen äänestyksen manipuloinnin estämiseen, kansalaisten yksityisyyden suojaa koskevien oikeuksien turvaamiseen sekä heidän tietojensa suojaamiseen väärinkäytöltä, kolmansien osapuolten valvontaohjelmistoilta ja muulta häirinnältä;

24.  toteaa, että avoimuus, turvallisuus ja demokraattisten valvontamekanismien olemassaolo sähköisen demokratian koko menettelyn aikana ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta voidaan taata kansalaisten oikeudet yksityisyyteen ja siihen, ettei heitä tarkkailla;

25.  kehottaa komissiota kehittämään ja toteuttamaan erityisiä pilottihankkeita digitaalistrategian mukaisesti ja jatkamaan tukeaan muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien, esimerkiksi Kansalaisten Eurooppa -ohjelman, välityksellä sekä asettamaan painopisteeksi nuorten liikkuvuuden ja osallistumisen; toteaa, että tavoitteeksi on asetettava vastuullista ja aktiivista unionin kansalaisuutta koskevien suunnitelmien edistäminen ja vahvistaminen, jotta todella voidaan lujittaa demokratiaa poliittisena ja sosiaalisena kokemuksena, joka on opittava, elettävä, jaettava ja omaksuttava;

26.  kehottaa komissiota jatkamaan sellaisten aloitteiden tukemista, joilla on tarkoitus edistää ja vahvistaa vastuullista ja aktiivista unionin kansalaisuutta koskevia suunnitelmia ja joita ovat esimerkiksi Erasmus+, Verkkojen Eurooppa -väline, Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja Luova Eurooppa; kehottaa tämän vuoksi vahvistamaan ja tehostamaan eTwinning-, Euroopan kouluverkko- ja E‑Teaching‑foorumeita sekä ohjelmia, joilla edistetään aktiivista kansalaisuutta, kuten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.10.2016

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Jill Evans, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Luigi Morgano, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Therese Comodini Cachia, Ilhan Kyuchyuk, Emma McClarkin, Hannu Takkula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Marco Affronte


LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

9.2.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

15

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard Corbett, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Helmut Scholz, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Țapardel

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Max Andersson, Diane Dodds, Sylvie Goulard, Enrique Guerrero Salom, Jérôme Lavrilleux, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Isabella Adinolfi, Ramón Luis Valcárcel Siso


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

15

+

ALDE

Sylvie Goulard, Maite Pagazaurtundúa Ruiz

EFDD

Isabella Adinolfi

GUE/NGL

Helmut Scholz, Barbara Spinelli

PPE

Jérôme Lavrilleux, György Schöpflin, Ramón Luis Valcárcel Siso, Rainer Wieland

S&D

Richard Corbett, Enrique Guerrero Salom, Ramón Jáuregui Atondo, Pedro Silva Pereira, Claudia Țapardel

VERTS/ALE

Max Andersson

1

-

NI

Diane James

0

0

 

 

 

Corrections to vote

+

 

-

0

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö