Menettely : 2015/0136(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0078/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0078/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/04/2017 - 9.3

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0105

SUOSITUS     ***
PDF 380kWORD 56k
27.3.2017
PE 597.652v02-00 A8-0078/2017

esityksestä neuvoston päätökseksi vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnista ja siihen liittymisestä jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta

(14112/2015 – C8-0409/2015 – 2015/0136(NLE))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Pavel Svoboda

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnista ja siihen liittymisestä jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta

(14112/2015 – C8-0409/2015 – 2015/0136(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14112/2015),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 kansainvälisen yleissopimuksen vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (”vuoden 1996 HNS-yleissopimus”),

–  ottaa huomioon vuoden 1996 HNS-yleissopimukseen vuonna 2010 tehdyn pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8–0409/2015),

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan N:o 22,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden valtuuttamisesta ratifioimaan yhteisön puolesta vuoden 1996 kansainvälinen yleissopimus vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä (HNS-yleissopimus) tai liittymään siihen yhteisön puolesta 18. marraskuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/971/EY(1),

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 14. lokakuuta 2014 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa väliaikaisen päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(3),

–  ottaa huomioon komission 4. lokakuuta 2016 esittämät jatkotoimet väliaikaisen päätöslauselman johdosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0078/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnille ja siihen liittymiselle jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EYVL L 337, 13.12.2002, s. 55.

(2)

Unionin tuomioistuimen lausunto, 14. lokakuuta 2014, 1/13, ECLI:EU:C:2014:2303.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0260.


PERUSTELUT

Vuonna 1996 tehty kansainvälinen yleissopimus vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä käsittelee vastuuta ja vahingonkorvausta vaarallisten ja haitallisten aineiden, nesteytetty maakaasu (LNG) ja nestekaasu (LPG) mukaan lukien, merikuljetusten aiheuttamista vahingoista. Vuoden 1996 HNS-yleissopimukseen liitetty vuoden 2010 pöytäkirja sisälsi muutoksia, joilla puututtiin vuoden 1996 HNS-yleissopimuksessa havaittuihin ongelmiin, ja sitä on luettava, tulkittava ja sovellettava yhdessä yleissopimuksen määräysten kanssa yhtenä ainoana välineenä, johon viitataan nimellä ’vuoden 2010 HNS-yleissopimus’(1). Vuoden 1996 HNS-yleissopimus ja HNS-yleissopimuksen vuoden 2010 pöytäkirja eivät kumpikaan ole vielä tulleet voimaan.

Vuoden 2010 HNS-yleissopimuksessa HNS-lastia kuljettavan aluksen omistajalle määrätään ankara vastuu kaikista kyseisellä aluksella HNS-lastin merikuljetusten yhteydessä tapahtuneista vahinkotapahtumista. Omistajan ankaraan vastuuseen on olemassa rajallisia poikkeuksia. Tämä on yhdistetty omistajan velvollisuuteen ottaa vakuutus tai muu rahavakuus, joka kattaa omistajalle yleissopimuksen mukaan kuuluvan korvausvastuun. Vieläkin tärkeämpää on, että perustetaan erityinen korvausrahasto, jonka tarkoituksena on maksaa korvauksia henkilöille, jotka ovat kärsineet vahinkoa HNS-lastin merikuljetusten yhteydessä, kun he eivät ole voineet saada aluksen omistajalta ja aluksen vakuutusyhtiöltä täyttä ja riittävää korvausta vahingosta. Käytettävissä oleva korvausmäärä on yhteensä 250 miljoonaa laskentayksikköä (nykyisen vaihtokurssin mukaan noin 310 miljoonaa euroa). Määrä perustuu monimutkaiseen järjestelmään, jossa kussakin sopimusvaltiossa HNS-lastia vastaanottavat henkilöt maksavat osuuden HNS-rahastoon.

Vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen luvussa IV vahvistetaan säännöt tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Tämä menee päällekkäin uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen sääntöjen soveltamisalan kanssa. Kun tarkastellaan näiden kahden toimivaltajärjestelmän eroja, tulee selvästi esiin, että HNS-yleissopimuksen järjestelmä on melko tiukka, kun taas uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen myötä on tarjolla useita oikeuspaikkoja.

Esittelijä ymmärtää, että HNS-yleissopimuksen erittäin spesifisen toimivaltajärjestelmän vuoksi poikkeus uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen yleiseen soveltamiseen on perusteltu. Yleissopimuksen spesifisyyshän johtuu siitä, että on pyritty välttämään ns. oikeuspaikkakeinottelua, varmistamaan kantajien tasavertainen kohtelu ja takaamaan samalla hyvä oikeudenkäyttö välttämällä vaikeudet, jotka johtuvat samojen asioiden, joissa on samat asiantuntijat, samat todistajat ja samat vastaajat, käsittelystä eri tuomioistuimissa useilla oikeudenkäyttöalueilla. Poikkeus on myös aiheellinen, koska on odotettavissa oikeudellisia ja käytännön ongelmia, jos EU:n sisällä sovelletaan erilaista toimivaltajärjestelmää kuin mitä muihin HNS-yleissopimuksen osapuoliin sovelletaan.

Parlamentti vastaanotti 17. joulukuuta 2015 kirjeen, jossa sitä pyydettiin hyväksymään esitys neuvoston päätökseksi vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen pöytäkirjan ratifioinnista. Ottaen huomioon huomattavat erot esityksen neuvoston päätökseksi ja alkuperäisen komission ehdotuksen välillä ja kuultuaan komissiota ja neuvostoa (28. tammikuuta 2016) sekä keskusteltuaan parlamentin oikeudellisen yksikön kanssa (15. maaliskuuta 2016) oikeudellisten asioiden valiokunta päätti turvautua työjärjestyksen 99 artiklan 5 kohtaan ja laatia väliaikaisen mietinnön, jossa annetaan suosituksia kyseisen esityksen neuvoston päätökseksi muuttamisesta.

Tärkeimmät erot esityksen neuvoston päätökseksi ja komission ehdotuksen välillä oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta koskivat seuraavia: unionin yksinomaisen toimivallan rajat SEUT-sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla, uudelleenlaaditun vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen IV luvun ja uudelleenlaaditun Bryssel I -asetuksen päällekkäisyys ja tarve asettaa jäsenvaltioille velvoite ratifioida yleissopimus tiettyyn määräaikaan mennessä.

Tätä taustaa vasten esittelijä ehdotti väliaikaista mietintöä, jotta voidaan työskennellä neuvoston ja komission kanssa sellaisen myönteisen lopputuloksen aikaansaamiseksi, joka turvaisi unionin lainsäädännön yhtenäisyyden, loukkaamattomuuden ja vaikuttavuuden sekä EU-toimivallan jakoa koskevan perusperiaatteen. Komissio suhtautui myönteisesti siihen, että parlamentti antoi tämän päätöslauselman, ja vahvisti, että se olisi ollut valmis hyväksymään kompromissiratkaisun vuoden 2010 HNS-yleissopimuksen ratifiointia koskevan määräajan kohtuullisesta jatkamisesta.

Neuvosto pani parlamentin päätöslauselman merkille merenkulkutyöryhmässä sen 15. heinäkuuta pidetyssä kokouksessa ja totesi, ettei keskustelun avaamiseen uudelleen neuvoston päätösesityksen tekstistä ollut aihetta, koska se kuului hyväksyntämenettelyn eikä yhteispäätösmenettelyn piiriin.

Kun otetaan huomioon neuvoston ehdoton kieltäytyminen vuoropuhelun käynnistämisestä parlamentin ja komission kanssa sekä HNS-lastin suuri osuus meriliikenteen tavarakuljetuksissa maailmanlaajuisesti, merenkulun luonne maailmanlaajuisena liiketoimintana sekä HNS-lastiin liittyvien onnettomuuksien todennäköisesti rajat ylittävät vaikutukset, esittelijä katsoo, että on koko unionin edun mukaista, että meritse kuljetettavasta HNS-lastista johtuviin ympäristövahinkoihin sovelletaan yhtenäistä vastuujärjestelmää.

Esittelijä suosittelee näin ollen, että parlamentti antaa hyväksyntänsä vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifioinnille ja siihen liittymiselle jäsenvaltioiden toimesta Euroopan unionin edun mukaisesti oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta.

(1)


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Vastuusta ja vahingonkorvauksesta vaarallisten ja haitallisten aineiden merikuljetusten yhteydessä tehdyn kansainvälisen sopimuksen vuoden 2010 pöytäkirjan ratifiointi jäsenvaltioiden toimesta ja siihen liittyminen unionin puolesta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeudellisissa asioissa liittyvien seikkojen osalta

Viiteasiakirjat

14112/2015 – C8-0409/2015 – COM(2015)03052015/0136(NLE)

Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)

18.1.2016

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

18.1.2016

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

18.1.2016

TRAN

18.1.2016

PECH

18.1.2016

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

ENVI

16.7.2015

TRAN

15.9.2015

PECH

15.7.2015

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Pavel Svoboda

13.7.2015

 

 

 

Valiokuntakäsittely

28.1.2016

15.3.2016

21.4.2016

28.2.2017

Hyväksytty (pvä)

23.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sajjad Karim, Sylvia-Yvonne Kaufmann, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Pavel Svoboda, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Adinolfi, Daniel Buda, Angelika Niebler, Virginie Rozière, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Eugen Freund, Maria Noichl

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.3.2017


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

PPE

S&D

ALDE

GUE/NGL

Verts/ALE

EFDD

ENF

Daniel Buda, Angelika Niebler, Emil Radev, Pavel Svoboda, Rainer Wieland, Tadeusz Zwiefka

Eugen Freund, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Mary Honeyball, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Maria Noichl, Virginie Rozière

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

Kostas Chrysogonos, Jiří Maštálka

Max Andersson, Julia Reda

Isabella Adinolfi, Joëlle Bergeron

Marie-Christine Boutonnet

0

-

 

 

1

0

ECR

Sajjad Karim

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö