MIETINTÖ EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmasta 2016–2020

2.5.2017 - (2016/2273(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Sabine Verheyen
Valmistelija(t) (*):
Angelika Mlinar, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Pavel Svoboda, oikeudellisten asioiden valiokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

Menettely : 2016/2273(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0178/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0178/2017

Keskustelut :

PV 15/05/2017 - 19
CRE 15/05/2017 - 19

Äänestykset :

PV 16/05/2017 - 6.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0205

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmasta 2016–2020

(2016/2273(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon G8-maiden avointa dataa koskevan peruskirjan,

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015: tieto- ja viestintätekniikalla älykkäämpää, kestävämpää ja innovatiivisempaa hallintoa” (COM(2010)0743),

– ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisistä digitaalisista sisämarkkinoista – kärjessä sähköiset viranomaispalvelut[1],

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Euroopan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016–2020: hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” (COM(2016)0179),

– ottaa huomioon komission laatiman sähköistä hallintoa koskevan vertailuraportin 2016,

– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD)(2015)0100),

– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista[2],

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/2240 eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA²-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä,

– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle (COM(2016)0358),

– ottaa huomioon 31. maaliskuuta 2011 annetun komission tiedonannon elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaamisesta ”Saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta” (COM(2011)0163),

– ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2016/1148/EU toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa,

– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta”[3],

– ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus),

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta,

– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016)0587) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan (SWD)2016(0300),

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleen laadittu) (COM(2016)0590) ja sen liitteet 1–11, vaikutustenarviointia koskevan asiakirjan SWD(2016)0303), vaikutustenarvioinnista laadittua tiivistelmää koskevan asiakirjan (SWD(2016)0304 sekä arviointia ja tiivistelmää koskevan asiakirjan (SWD(2016)0305),

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 muuttamisesta paikallisyhteisöjen internetyhteyksien parantamisen osalta (COM(2016)0589),

– ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/2120 avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta,

– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta,

– ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta,

– ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/37/EU julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä,

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sähköisen eurooppalaisen palvelukortin ja siihen liittyvien hallinnollisten välineiden käyttöönotosta (COM(2016)0824),

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon henkilötietojen vaihtamisesta ja suojaamisesta globalisoituneessa maailmassa (COM(2017)0007),

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta (COM(2017)0009),

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission ehdotuksen asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (COM(2017)0010),

– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission ehdotuksen asetukseksi yksilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (COM(2017)0008),

– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY tietokantojen oikeudellisesta suojasta

– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Euroopassa” (COM(2016)0178),

– ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta,

– ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/55/EU sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa,

– ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381/2),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0178/2017),

A. toteaa, että julkishallintojen nykyaikaistamisstrategioita on mukautettava muuttuvaan ympäristöön, jotta voidaan siirtyä digitaaliseen hallintoon;

B. ottaa huomioon, että hallintopalvelujen digitalisoinnin olisi autettava saavuttamaan sisämarkkinoiden täysi potentiaali, edistettävä kansalaisuuden parempaa harjoittamista, parannettava kansalaisten elämisen laatua ja alueiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä, lisättävä kansalaisten ymmärrystä julkisista palveluista ja osallistumista niihin ja parannettava niiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä vahvistettava poliittista osallistumista lujittamalla kansalaisten vuoropuhelua viranomaisten kanssa ja lisäämällä avoimuutta; katsoo, että EU:n olisi kannustettava jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen ja tekniikoiden vaihtoa;

C. toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan alaa pyydetään auttamaan siirtymisprosessissa siten, että julkishallinnoille tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja;

D. toteaa, että digitaaliseen hallintoon siirtyminen on toteutettava unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä alue- ja paikallistasolla;

E. toteaa, että digitaalisen julkishallinnon mahdollisuudet voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan ainoastaan siinä tapauksessa, että kansalaiset ja yritykset voivat täysin luottaa tarjottuihin palveluihin;

F. toteaa, että EU:n oikeusportaali (e-Justice) on oleellinen väline tiedonsaantia ja oikeussuojan toteutumista varten ja edustaa tärkeää vaihetta EU:n julkishallinnon uudistamisessa;

G. toteaa, että oikeusvarmuus oletettavasti lisääntyy ja yritysten kustannukset vähenevät, kun tietoa on paremmin saatavilla ja kun yhtiöoikeudellisissa muodollisuuksissa käytetään yleisemmin parempia digitaalisia välineitä yrityksen elinkaaren aikana;

H. toteaa, että parhaillaan pyritään liittämään yhteen sähköiset yritys- ja maksukyvyttömyysrekisterit kaikkialla unionissa ja että se on tärkeää sisämarkkinoiden avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi;

I. toteaa, että näihin rekistereihin pääsy yhteisen oikeusportaalin kautta ei vielä ole mahdollista, koska eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia teknisiä standardeja; toteaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta EU:n väestön saatavilla olisi saavutettavia, yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä sähköisen hallinnon välineitä; toteaa, että tietynasteinen tietoturva ja -suoja tietojen käsittelyn aikana on perusedellytys oikeusportaalin käyttämiselle, kun otetaan huomioon oikeudellisten tietojen ominaispiirteet;

1. katsoo, että sähköisen hallinnon kehittäminen on digitaalisten sisämarkkinoiden keskeinen osa, ja kehottaa komissiota yksilöimään toimintasuunnitelmaa varten täsmällisiä ja mitattavissa olevia tavoitteita, jotka perustuvat suoritusindikaattoreihin, sekä valvomaan sen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä ja tiedottamaan siitä parlamentille vuosittain; korostaa, että sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2011–2015 tuotti myönteisiä tuloksia sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita myös arvioimaan kuluttajien tarpeita sähköisten palvelujen käytön tason lisäämiseksi;

Julkishallintojen digitalisoituminen

2. katsoo, että julkishallintojen olisi oltava avoimia, läpinäkyviä, tehokkaita ja osallistavia ja tarjottava vuoteen 2022 mennessä rajattomia, räätälöityjä, saavutettavia ja käyttäjäystävällisiä päästä päähän ulottuvia digitaalisia julkisia palveluja kansalaisille ja yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille ja vähennettävä siten näille aiheutuvia kustannuksia, esteitä ja hallinnollista rasitusta, jolloin päästään hyödyntämään kaikkia digitaalisesta vallankumouksesta koituvia etuja; katsoo kuitenkin, että tämän olisi oltava yhteensopivaa julkishallinnon oikeudenmukaisen rakennemuutoksen kanssa;

3. kannattaa suunnitelmaa, jonka mukaan tulevien aloitteiden olisi lähtökohtaisesti perustuttava digitaalisuuteen, ja korostaa, että on tärkeää toteuttaa ”yhden kerran periaate”, jolla helpotetaan kansalaisten ja yritysten vuorovaikutusta julkishallintojen kanssa, kun vältetään tarpeettomia ja aikaa vieviä hallintoprosesseja ja helpotetaan aikaisemmin toimitettujen tietojen käyttämistä uudelleen muihin sovelluksiin; korostaa, että komission tutkimusten mukaan yhden kerran periaatteen noudattamisen odotetaan säästävän EU:n tasolla noin 5 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2017 mennessä; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille yrityksille tarkoitettujen yhden kerran periaatteen mukaisten laajamittaisten pilottihankkeiden tuloksista ja käynnistämään vuoden 2017 loppuun mennessä kansalaisille tarkoitetun yhden kerran periaatteen mukaisen laajamittaisen hankkeen;

4. pitää myönteisenä, että komissio aikoo mahdollisimman pian perustaa digitaalisen portaalin, joka tarjoaisi kansalaisille ja yrityksille yhdellä kertaa sekä kansallisella että EU:n tasolla sisämarkkinoiden verkkopalveluja koskevan linkitetyn ja johdonmukaisen paketin, joka kattaisi EU:n säännöt ja kansalliset säännöt sekä avustuspalvelut, sekä saattaa valmiiksi kansalaisia ja yrityksiä rajat ylittävissä tilanteissa koskevat tärkeimmät menettelyt ja auttaa panemaan täytäntöön yhden kerran periaatteen EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan portaalin nopean ja täydellisen täytäntöönpanon ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan taata sen tehokas toiminta ja yhteentoimivuus sen kaiken potentiaalin ja etujen hyödyntämiseksi; korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa jo käytössä olevia parhaita käytäntöjä olisi tehtävä tunnetuiksi; katsoo, että tällä aloitteella olisi varmistettava, että kaikilla jäsenvaltioilla on yksi virallinen sähköisten palvelujen portaali, joka mahdollistaa pääsyn kaikkiin niiden verkkopalveluihin ja saatavissa oleviin EU:n yhteentoimiviin palveluihin; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan keskitettyjen asiointipisteiden portaalien nopean ja kattavan täytäntöönpanon;

5. kehottaa komissiota harkitsemaan uusia tapoja edistää muotokysymysten digitaalisia ratkaisuja yrityksen koko elinkaaren ajan yrityksen asiakirjojen sähköisen arkistoinnin ja yritysrekistereihin toimitettavien rajatylittävien ja muiden tietojen osalta; toteaa, että tällä alalla lainsäädäntö saattaa olla ainoa tapa luoda asianmukainen oikeuskehys EU:n laajuisille digitaalisille ratkaisuille;

6. katsoo, että jäsenvaltioiden yritys- ja maksukyvyttömyysrekistereiden sähköistä yhteenliittämistä koskevaa työtä olisi tehostettava, ja pitää tätä yhteenliittämistä tärkeänä sisämarkkinoiden kannalta; korostaa, että toimitettavien tietojen olisi noudettava yhteistä eurooppalaista mallia tai kehystä;

7. korostaa digitaalisten julkisten palvelujen osallistavuuden, saavutettavuuden ja yleisen saatavuuden merkitystä ja pitää niitä olennaisena tekijänä, joka tukee kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä edistävien politiikkatoimien suunnittelua ja toteuttamista; kehottaa siksi jäsenvaltioita panemaan vammaisia ja vanhuksia varten kokonaisuudessaan täytäntöön uuden direktiivin julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta ja soveltamaan sitä kaikilta osin;

8. pitää tärkeänä ”avointa dataa”, joka tarkoittaa sitä, että tietyt julkisen sektorin tiedot ovat vapaasti käytettävissä ja uudelleen käytettävissä julkishallinnoissa ja niiden kesken, kolmannet osapuolet mukaan luettuina; korostaa tarvetta varmistaa tekijänoikeuksien ja tietosuojan kunnioittaminen; toteaa jälleen kerran, että avoin ja osallistava datavirta mahdollistaisi uusien innovatiivisten ratkaisujen edelleen kehittämisen ja luomisen ja lisäisi tehokkuutta ja avoimuutta; korostaa, että tällainen data ja julkinen tieto olisi siksi asetettava mahdollisuuksien mukaan saataville, jotta voidaan edistää uusia osaamismahdollisuuksia ja tukea avoimen yhteiskunnan kehittämistä ja vahvistamista; muistuttaa, että julkishallintojen olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava tietoa saataville erityisesti silloin, kun syntyvät datavolyymit ovat hyvin suuria, kuten Inspire-ohjelman tapauksessa; katsoo, että olisi edelleen pyrittävä panemaan täytäntöön yhteensovitettuja tietostrategioita sekä unionin toimielimissä että jäsenvaltioissa, mukaan luettuina datan laajempi ja nopeampi vapauttaminen julkisesti saataville, datan paremman laadun ja datan helpon saatavuuden turvaaminen sekä sähköisen lainsäädännön asettaminen saataville koneellisesti luettavassa muodossa;

9. painottaa sähköisen osallistumisen etuja ja korostaa, että jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän sähköistä kuulemista, sähköistä tiedottamista ja sähköistä päätöksentekoa; korostaa, että järjestelmien väärinkäytön estämiseksi sähköisen osallistumisen ja erityisesti sähköisen päätöksenteon on oltava sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaista vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi;

10. suhtautuu myönteisesti EU:n kaikkien toimielinten tekemiin aloitteisiin, joilla tehostetaan sähköisen osallistumisen mekanismeja EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla, ja pyytää komissiota kehittämään ja edistämään edelleen digitaalisia välineitä, kuten sähköisiä äänestysjärjestelmiä ja sähköisiä vetoomuksia, joilla pyritään edistämään ja kannustamaan kansalaisten ja yritysten osallistumista EU:n päätöksentekoprosessiin;

11. toteaa, että mobiililaitteiden käyttö on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana merkittävästi, mutta ainoastaan kolmannes julkisista verkkosivustoista soveltuu hyvin mobiililaitteille; kehottaa siksi jäsenvaltioita arvioimaan mahdollisuuksia kehittää sähköisen hallinnon palveluja varten mobiiliratkaisuja ja varmistamaan, että nämä ratkaisut ovat käyttäjäystävällisiä ja kaikkien käytettävissä; korostaa, että julkisen hallinnon verkkosivustot ja julkisen hallinnon välineet on pidettävä ajan tasalla modernin teknologian ja jatkuvasti kehittyvien kyberturvallisuusvaatimusten kanssa, jotta sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus voidaan taata tulevaisuudessakin;

12. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja hyödyntämään sähköistä hankintamenettelyä niiden ostaessa tavaroita ja palveluja ja kilpailuttaessa julkisia urakoita, koska näin tehdään julkisten varojen käytöstä avoimempaa ja tehokkaampaa ja karsitaan niin kustannuksia kuin byrokratiaa; kehottaa jäsenvaltioita myös lisäämään sopimusrekistereiden ja yhteentoimivien sähköisten allekirjoitusten käyttöä julkishallinnoissaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan vaaditut toimet sen varmistamiseksi, että julkiset hankintamenettelyt ovat avoimia ja että tiedot ovat tosiaikaisesti kaikkien niihin osallistujien käytettävissä; kehottaa komissiota tältä osin helpottamaan julkisissa tarjousmenettelyissä käytettäviin innovointiperusteisiin liittyvien parhaiden käytäntöjen vaihtoa erityisesti varmistamalla, että tarjouskilpailuissa ei suljeta pois ratkaisuja vaan pikemminkin annetaan tarjousten tekijöille liikkumavaraa ehdottaa innovatiivisia ja avoimia ratkaisuja; kehottaa komissiota jatkamaan sähköisen laskutuksen normeja, sähköistä toimittamista ja sähköistä ilmoittamista koskevaa työtään ja kannustamaan sähköisen tunnistautumisen käyttöön julkishallintojen sisäisissä järjestelmissä, jotta voidaan parantaa vastuunalaisuutta ja kaikkien operaatioiden jäljitettävyyttä tällaisissa järjestelmissä;

13. pitää erityisen tärkeänä, että kehitetään turvallisia, luotettavia ja yhteentoimivia rajatylittäviä julkisia palveluja ja vältetään näin sisämarkkinoiden pirstaloitumista entisestään ja tuetaan liikkuvuutta; tähdentää, että yhteentoimivuus ja standardointi ovat sähköisen hallinnon rakenteiden käyttöön ottamisen peruselementtejä, ja pitää siksi myönteisenä komission tiedonantoa eurooppalaisista standardeista 2000-luvulle ja tässä yhteydessä myös eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden tarkistamista; tähdentää, että avointen standardien käyttö on olennaista, jotta unionin kansalaiset voivat osallistua hallinnon foorumeille, ja korostaa, että standardien on palveltava yhteiskunnan etuja laaja-alaisesti olemalla osallistavia, oikeudenmukaisia ja tulevaisuuden kestäviä ja niitä on kehitettävä avoimesti ja läpinäkyvästi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita siksi edistämään avoimia standardeja, kun ne kehittävät julkisia digitaalisia ratkaisuja, ja kiinnittämään enemmän huomiota yhteentoimivuuteen sekä digitaalisen teknologian tehokkaan käytön mahdollisiin etuihin;

14. pitää valitettavana, että vain 28 prosentilla eurooppalaisista maaseudun talouksista oli vuonna 2015 kiinteä nopea internetyhteys ja että 4G:n keskimääräinen peitto maaseutualueilla on vain 36 prosenttia vaikka se koko EU:ssa on 86 prosenttia; muistuttaa, että laajakaistayhteyksien laajentamista on tuettava edelleen etenkin maaseutualueilla, koska erittäin nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuus on välttämätön edellytys sähköisen hallinnon palvelujen käyttämiselle ja hyödyntämiselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita siksi antamaan edelleen Verkkojen Eurooppa -välineestä ja muista soveltuvista unionin ohjelmista riittävästi rahoitusta laajakaistayhteyksien laajentamiseen, digitaalisten palvelujen infrastruktuuriin ja julkishallinnon rajatylittävään vuorovaikutukseen vuoden 2020 jälkeen, jolloin varmistetaan pitkän aikavälin kestävyys; kehottaa tässä yhteydessä operaattoreita investoimaan enemmän infrastruktuuriin, jotta parannetaan liitettävyyttä maaseutualueilla ja varmistetaan, että myös maaseutualueet hyötyvät 5G-muotoisista erittäin suuren kapasiteetin verkoista, koska tämä on digitaaliyhteiskuntamme keskeisiä rakennuselementtejä;

15. korostaa, että turvallisen, riittävän, kestävän, luotettavan ja tehokkaan infrastruktuurin, kuten ultranopean laajakaistan ja televiestintäverkkojen, täysimittainen käyttöönotto on olennaisen tärkeää sähköisen hallinnon palvelujen toiminnan kannalta; kehottaa siksi hyväksymään nopeasti eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön unionin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää ratkaisevan tärkeänä, että viranomaiset pidetään ajan tasalla tekniikan kehityksen suhteen ja että niillä on riittävät valmiudet omaksua innovatiivisia teknologioita, kuten massadata ja esineiden internet, tai ottaa käyttöön mobiilipalveluja, kuten 5G, jotka pystyvät täyttämään käyttäjien tarpeet;

16. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen teknisten osien uudelleenkäyttäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla on elintärkeää digitaalisten palvelujen infrastruktuurin toiminnalle; painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen teknisten osien pitkän aikavälin kestävyys sekä suuren mittakaavan pilottihankkeiden ja ISA²-ohjelman tulosten kestävyys on taattava vuoden 2020 jälkeenkin; korostaa, että Wifi4EU-aloite tarjoaa mahdollisuuksia nopeiden verkkojen yleisen saatavuuden edistämiseen; kehottaa siksi komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi pitkän aikavälin hallintorakenteen, jonka painopisteen olisi oltava kansalaisten ja yritysten tarpeisiin vastaamisessa ja jonka olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä yhteisten normien käyttöä;

17. toteaa, että pilvipalvelujen kaltaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto tietointensiivisissä julkisissa palveluissa on yhä hidasta ja hajanaista; muistuttaa, että Inspire-ohjelman kaltaiset palvelut keräävät suuria määriä dataa, mikä edellyttää suurempaa laskentatehoa; pitää tässä suhteessa myönteisenä komission eurooppalaista pilvipalvelualoitetta ja toteaa, että eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (European Open Science Cloud) käyttäjäkuntaa olisi laajennettava julkiselle sektorille;

18. kehottaa komissiota tiedottamaan oikeusportaalin merkityksestä ja sen käyttömahdollisuuksista sekä tekemään siitä kaikkia oikeusalan tietoja ja muutoksenhakua koskevan keskitetyn yhteyspisteen jäsenvaltioissa; toteaa kuitenkin, että kaikilla oikeusmenettelyjen osapuolilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tarvittavia taitoja tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen, mikä saattaa tarkoittaa, että heidän mahdollisuutensa saada oikeussuojaa ovat rajalliset; painottaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää oikeusportaalia;

19. pitää myönteisenä, että on otettu käyttöön e-CODEX, jonka avulla kansalaisilla on mahdollisuus suoraan yhteydenpitoon tuomioistuinten kanssa kaikissa jäsenvaltioissa, mikä helpottaa suuresti rajojen yli tapahtuvaa julkisten palvelujen käyttöä;

20. antaa neuvostolle ja komissiolle tunnustusta niiden työstä oikeusalan tutkimusta ja juridista vuoropuhelua suuresti helpottavan eurooppalaisen oikeuskäytäntötunnuksen (ECLI) käyttöön ottamiseksi, ja pitää myönteisenä ECLI-hakukoneen luomista helpottamaan pääsyä oikeusalan tietoihin kaikkialla unionissa;

21. toteaa jälleen kerran, että on parannettava niin hallinnon henkilöstön kuin kaikkien kansalaisten ja yritysten digitaalisia taitoja kehittämällä ja tukemalla kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason koulutusta, jotta digitaalisen syrjäytymisen riski jää mahdollisimman vähäiseksi, sekä otettava käyttöön sähköisiä hallintopalveluja koskevaa erityiskoulutusta virkamiehille ja päätöksentekijöille; korostaa, että digitaaliset taidot ovat sähköiseen hallintoon osallistumisen ehdoton edellytys; kannustaa sähköisen oppimisen opetussuunnitelmia, jotka on tunnustettu eurooppalaisessa opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmässä (ECTS); katsoo, että sähköisen hallinnon kehittämisen keskeinen osa on digitaalisten taitojen jatkuva kehittäminen; korostaa maantieteellisten alueiden, eri sosioekonomisiin kerrostumiin kuuluvien ihmisten ja eri sukupolvien välisten digitaalisten kuilujen torjumisen ja ehkäisemisen tarvetta; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman ehdotukset erityisesti nuorille annettavasta mahdollisuudesta asioida hallintoelinten kanssa tavalla, joka vastaa heidän viestintätottumuksiaan muilla elämänalueilla, ja korostaa edelleen, että on erittäin tärkeää opettaa digitaalisia taitoja iäkkäille henkilöille, jotka eivät usein osaa käyttää sähköisen hallinnon palveluja tai luota niihin; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä elinikäistä oppimista ja tuettava tiedotus- ja valistuskampanjoita, mukaan luettuna medialukutaidon opetusverkostojen luominen, jotta EU:n kansalaiset voivat hyödyntää täysimääräisesti uusien sähköisen hallinnon portaalien ja palvelujen tarjoamia valmiuksia;

22. korostaa, että tarvitaan osallistavaa kaksitahoista sekä verkkoon perustuvaa että perinteistä lähestymistapaa, jotta voidaan välttää syrjäytyminen, kun otetaan huomioon nykyinen digitaalisen lukutaidottomuuden aste ja se, että yli 22 prosenttia eurooppalaisista ja etenkin iäkkäät ihmiset eivät halua käyttää verkkopalveluja asioidessaan julkishallinnon kanssa; korostaa, että verkkopalvelujen käytöstä kieltäytymiselle on useita syitä ja esteitä, jotka on poistettava tai ratkaistava ja joita ovat muun muassa tietämättömyys, taitojen puute, luottamuksen puute ja väärät käsitykset; katsoo, että digitaalisen syrjäytymisen tai syvemmän digitaalisen kuilun välttämiseksi maaseutu- ja vuoristoalueilla sekä syrjäisillä alueilla asuville kansalaisille on varmistettava sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus ja laatu;

23. korostaa, että digitalisointi voi alentaa viranomaisten kustannuksia; tiedostaa, että digitalisointia ja muita nykyaikaistamispaketeista juontuvia haasteita on usein käsiteltävä talousarviorajoitteiden puitteissa ja että erityisesti alue- ja paikallisviranomaisilla on tulevina vuosina edelleen valtavasti työtä, mikä edellyttää niin ollen paitsi sitä, että omaksutaan avoimiin standardeihin perustuvia digitaalisia ratkaisuja, joilla vähennetään ylläpitokustannuksia ja lisätään innovointia, niin myös julkisten ja yksityisten kumppanuuksien edistämistä; korostaa, että kustannustehokkuus saavutetaan ajan myötä, koska digitalisointiin tehtävät investoinnit auttavat vähentämään hallintokustannuksia tulevaisuudessa; korostaa, että toistaiseksi sekä verkkoon perustuvan että perinteisen lähestymistavan tarve säilyy väistämättä;

24. korostaa, että yksittäisten hallinnollisten menettelyjen digitalisointia pohdittaessa on otettava huomioon pakottavaan yleiseen etuun perustuva vastustus;

Rajat ylittävä sähköinen hallinto kaikilla tasoilla

25. korostaa, että on luotava kestävä rajatylittävä sähköisen hallinnon infrastruktuuri, jotta voidaan yksinkertaistaa sähköisen hallinnon käyttömahdollisuuksia ja neljän perusvapauden käyttöä;

26. korostaa rajatylittävien sähköisen hallinnon palvelujen merkitystä kansalaisten arjessa, ja painottaa etuja, joita saadaan jatkamalla sosiaaliturvan sähköisen tiedonvaihdon (EESSI), Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalin (EURES) sekä rajat ylittävien sähköisten terveydenhuoltopalvelujen kehittämistä;

27. suhtautuu myönteisesti komission eri aloitteisiin, joiden tarkoituksena on kehittää rajatylittäviä sähköisiä lääkemääräyksiä erityisesti yhteentoimivuuden ja standardoinnin osalta; korostaa kuitenkin, että näiden ratkaisujen käyttöönotto on aivan liian hidasta, kun otetaan huomioon tällaisten palvelujen arvo ja merkitys EU:n kansalaisille; kehottaa komissiota varmistamaan, että käytössä ovat asianomaiset puitteet, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä luottamusta ja nopeutetaan rajat ylittävien sähköisten lääkemääräysten kehittämistä alkaen tietosuojasta ja tietojenvaihdon turvallisuudesta aina tarvittavan digitaalisen infrastruktuurin ja palvelujen käyttöönottoon;

28. kehottaa komissiota kehittämään ja edistämään entisestään Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalin (EURES) käyttöä julkisten työvoimapalvelujärjestelmien ja EURES-portaalin välisellä tiiviimmällä yhteistyöllä, jotta voidaan helpottaa ja lisätä työnantajien ja työnhakijoiden liikkuvuutta unionissa;

29. korostaa, että sähköisillä terveyspalveluilla voidaan merkittävästi parantaa kansalaisten elämän laatua tarjoamalla potilaille saavutettavampia, kustannustehokkaampia ja tehokkaampia terveydenhoitopalveluja;

30. katsoo, että täysin toimivat rajojen yli tarjottavat sähköisen hallinnon palvelut edellyttävät kielimuurien poistamista, ja ehdottaa, että julkishallintojen ja etenkin raja-alueiden julkishallintojen olisi asetettava tiedot ja palvelut saataville paitsi oman jäsenvaltionsa kielillä myös muilla asianomaisilla unionin kielillä;

31. korostaa, miten tärkeää on vaihtaa parhaita käytänteitä, esimerkkejä ja hankkeista saatuja kokemuksia hallinnon kaikilla tasoilla niin jäsenvaltiossa kuin niiden kesken; toteaa, että EU:n rahoittamat laajamittaiset pilottihankkeet, kuten eSENSE, eCODEX ja TOOP, edistävät merkittävästi rajatylittäviä palveluja Euroopassa;

32. katsoo, että jäsenvaltioiden sähköisen hallinnon toiminnan kattavassa seurannassa olisi varmistettava, että tuloksellisuuden mittausmenetelmissä otetaan kansalliset erityispiirteet riittävästi huomioon; korostaa jäsenvaltioissa luotettavasti mitatun tuloksellisuuden hyötyjä päätöksentekijöiden ja yleisen mielipiteen kannalta;

33. tähdentää, että yhteentoimivuus, avoimet normit ja avoin data ovat paitsi olennaisia rajat ylittävässä kontekstissa niin myös tarpeen kunkin jäsenvaltion kansallisella, alueellisella ja paikallisella hallintotasolla; ottaa huomioon myös tietosuojan tarpeen tiedonsiirrossa;

34. kehottaa komissiota ja unionin muita toimielimiä näyttämään mallia sähköisen hallinnon alalla ja tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille avoimen ja käyttäjäystävällisen portaalin sekä päästä päähän ulottuvia digitaalisia palveluja erityisesti EU:n rahoitusta koskevien hakemusten ja julkisten hankintojen osalta; kehottaa komissiota myös tehostamaan verkkosivujensa kääntämistä kaikille EU:n virallisille kielille ja parhaiden käytäntöjen korostamista;

Tietosuoja ja tietoturva

35. korostaa, että kansalaisten luottamus henkilötietojen suojaamiseen on olennaista sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman 2016–2020 onnistumisen varmistamisen kannalta, ja tähdentää, että julkishallintojen on käsiteltävä henkilötietoja turvallisesti ja täysin yleisen tietosuoja-asetuksen ja yksityisyyttä koskevien unionin sääntöjen mukaisesti ja siten vahvistettava digitaalisia palveluja kohtaan tunnettua luottamusta;

36. korostaa, että sähköisiä terveyspalveluja koskeva suunnitelma olisi myös otettava huomioon sähköistä hallintoa koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä, koska se on tärkeä osa sitä; katsoo, että tiedon keräämistä ja siirtämistä olisi parannettava ja että rajat ylittävän datasiirron olisi oltava tarvittaessa mahdollista tietyissä tapauksissa, koska se helpottaa terveyspalvelujen tarjoamista kaikille EU:n kansalaisille;

37. painottaa samalla, että tietosuojalainsäädäntöä ei tulisi pitää sähköisen hallinnon innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen esteenä vaan pikemminkin niiden lähtökohtana, ja korostaa siksi, että yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta tarvitaan toimivia ohjeita ja jatkuvaa näkemystenvaihtoa sidosryhmien kanssa;

38. toteaa, että vain 15 prosenttia eurooppalaisista ilmoittaa kokevansa, että he pystyvät valvomaan täydellisesti henkilötietojensa käyttöä; pitää tärkeänä, että tiedon omistamisen periaatetta tarkastellaan lisää, ja katsoo, että tulevat toimenpiteet voivat perustua datavetoisen talouden kehittämistä koskevaan komission tiedonantoon ja muihin asiaa koskeviin ehdotuksiin;

39. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan eIDAS-asetuksen nopean ja kattavan täytäntöönpanon, koska sähköinen allekirjoitus, sähköinen tunnistus ja sähköinen todentaminen ovat rajatylittävien digitaalisten julkisten palvelujen rakennuselementtejä; korostaa, että on tärkeää kannustaa kansalaisia, yrityksiä ja julkishallintoa ottamaan käyttöön eIDAS-asetuksen mukaisesti ilmoitetut eID-järjestelmät; korostaa tässä yhteydessä, että näiden keskeisten mahdollistavien tekijöiden käyttöönoton olisi oltava etusijalla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla digitaalisten palvelujen kehittämisessä; kehottaa komissiota sen vuoksi toteuttamaan toimia, joilla helpotetaan ja edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä digitaalisen tunnistamisen ja allekirjoittamisen rajatylittävässä ja monialaisessa käytössä; pitää myös myönteisenä ISA²-ohjelmaa, joka kattaa kaikki unionin ohjelmat, jotka edellyttävät unionin tasolla ja kansallisella tasolla toimivien järjestelmien yhteentoimivuutta;

40. korostaa, että toimenpiteet, joilla suojellaan viranomaisia kyberhyökkäyksiltä ja joilla niille annetaan mahdollisuus torjua tällaisia hyökkäyksiä, ovat erittäin tärkeitä ja niitä on kehitettävä; korostaa Euroopan tasoisen lähestymistavan tarvetta tässä suhteessa, erityisesti kun otetaan huomioon, että yhden kerran periaate, joka on osa sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa 2016–2020, on riippuvainen eurooppalaisten hallintoelinten välisestä kansalaisia koskevien tietojen vaihdosta;

41. korostaa, että tietoturva on otettava huomioon jo silloin, kun suunnitellaan nykyaikaisia ja helppokäyttöisiä sovelluksia ja tehokkaita hallintoprosesseja (”sisäänrakennettu turvallisuus”), jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää nykyaikaista teknologiaa täysipainoisesti;

° °

42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EUVL C 258E, 7.9.2013, s. 64.
[2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
[3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0089.

PERUSTELUT

Esittelijä pitää myönteisenä komission esittämää sähköisen hallinnon toimintaohjelmaa, jossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita lähivuosille. Nykyiset toimenpiteet on kauden 2011–2015 toimintasuunnitelmasta poiketen asetettu laajempaan yhteyteen, ja ne ovat osa komission digitaalisten markkinoiden strategiaa. Näin toimimalla komissio myöntää, että digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuuteen johtavia digitaalisia esteitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Kaikilla sektoreilla on todella edessään merkittäviä haasteita digitaaliseen yhteiskuntaan siirtymisen myötä. Muutoksen vauhti on hämmästyttävää, ja jo saatavilla olevat tai läpimurtoaan tekemässä olevat teknologiset keinot tuntuvat tarjoavan mahdollisuuksia, joita ei osata edes kuvitella. Julkishallintojen on varauduttava osallistumaan aktiivisesti tähän muutosprosessiin ja tehtävä palveluistaan tulevaan kehitykseen soveltuvia.

Julkishallintojen digitalisoituminen

Julkishallinnon on kyettävä hyödyntämään digitalisoinnin tarjoamia mahdollisuuksia mahdollisimman hyvin. Nämä mahdollisuudet kytkeytyvät sekä hallinnon sisäiseen että ulkoiseen työnkulkuun, sillä työntekijät odottavat saavansa työskennellä ajan tasalla olevassa digitaalisessa ympäristössä, johon kansalaiset ja yritykset puolestaan odottavat saavansa osallistua.

Digitaalisen hallinnon on oltava avointa, tehokasta ja osallistavaa ja tarjottava rajattomia, räätälöityjä, käyttäjäystävällisiä päästä päähän ulottuvia digitaalisia julkisia palveluja kansalaisille ja yrityksille. Lähtöoletuksena olkoon, että julkisia palveluja tarjotaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisesti (lähtökohtana digitaalisuus). Kansalaisilta ja yrityksiltä ei saisi myöskään edellyttää samojen tietojen toimittamista useaan kertaan (yhden kerran periaate). Samojen tietojen toimittaminen moneen kertaan aiheuttaisi ylimääräistä rasitusta kaikille asianosaisille ja osoittaisi samalla, että julkishallinto ei hyödynnä digitaalisten ratkaisujen tarjoamaa potentiaalia, mistä aiheutuu tarpeetonta sisäisten prosessien päällekkäisyyttä.

Tulevaisuuden strategioissa ei ole kuitenkaan kyse vain tietojen toimittamisesta vaan myös saavutettavuudesta. Unionin näkökulmasta tämä koskee ennen kaikkea sisämarkkinoihin liittyviä tietoja, kuten komissio aiheellisesti korostaa. Yhden digitaalisen portaalin käyttöön ottamisen parantanee oletettavasti tiedon saatavuutta kansalaisten ja yritysten kannalta.

Unioni on jo kuitenkin paaluttanut saavutettavuuden yhteydessä muita virstanpylväitä: Unionin lainsäädäntövallan käyttäjät ovat parantaneet verkossa tarjottavien julkisten palvelujen saavutettavuutta uudella direktiivillä, joka koskee verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuutta[1]. Jäsenvaltiot ovat nyt velvollisia tekemään verkkosivustoistaan käyttäjäystävällisempiä sekä vammaisille henkilöille että viime kädessä kaikille käyttäjille.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että nykyisin yli 83 prosentilla Euroopan kotitalouksista on internetyhteys, ja mobiililaitteiden käytön yleistymistä koskeva suuntaus jatkuu. Samaan aikaan vain kolmannes julkisista verkkosivustoista soveltuu hyvin mobiilikäyttöön. Tilanteesta on pääteltävissä, että sähköisen hallinnon palveluratkaisujen lisäämispotentiaali on merkittävä.

Myös käyttäjät voivat hyötyä avoimesta datasta. Niin julkista kuin yksityistä dataa voidaan pitää 2000-luvun uutena resurssina. On tärkeää, että avoimen datan strategiat antavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuudet käyttää julkisen sektorin tietoja vapaasti. Tällaisen datan vapaan käytön salliminen edistäisi innovoivia ratkaisuja, lisäisi tehokkuutta ja avoimuutta ja auttaisi siirtymään todelliseen tietoon perustuvaan yhteiskuntaan. Eräät jäsenvaltiot ovat edenneet muita pidemmälle, ja esimerkiksi Virolla on avoimen datan portaali (opendata.riik.ee). Toisena esimerkkinä on Saksa, jonka liittohallitus on käynnistänyt pilottihankkeen osoitteessa govdata.de. Jäsenvaltioita pyydetään mahdollisuuksien mukaan jakamaan asiaa koskevia tietoja, jotta tällä alalla voidaan edetä.

Saavutettavuus on puolestaan ennakkoedellytys julkiseen mielipiteenmuokkaukseen osallistumiselle. Sähköinen osallistuminen antaa kansalaisille eväät osallistua helposti ja aktiivisesti politiikkaan, ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä enemmän sähköistä kuulemista, sähköistä tiedottamista ja sähköistä päätöksentekoa.

Komissio ilmoittaa oikeutetusti tukevansa edelleen jäsenvaltioita näiden alkaessa hyödyntää sähköisiä julkisia hankintoja täysipainoisesti, mukaan lukien sähköisen laskutuksen standardeja koskeva työ, sähköinen toimittaminen ja sähköinen ilmoittaminen. Asetettu aikataulu on kunnianhimoinen (2018: sähköiset tarjoukset, 2019: sähköisen laskutuksen hyväksyminen) mutta sitä voidaan noudattaa, jos jäsenvaltiot tekevät tiiviisti yhteistyötä kahden seuraavan vuoden ajan.

Sekä julkisen että yksityisen sektorin siirtymäprosessiin vaikuttavat Euroopan liian suuret luku- ja kirjoitustaidottomuusluvut[2] ja eräiden väestönosien, etenkin iäkkäiden, penseä suhtautuminen verkkopalvelujen käyttöön julkishallinnon kanssa asioitaessa. Tämä pätee kuitenkin suuremmassa määrin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Ketään kansalaista ei jätetä. Siksi esittelijä katsoo, että tarvitaan sähköisten ja perinteisten aloitteiden yhdistelmää, joka tarjoaa laadukkaita palveluja kansalaisille ja yrityksille ja jolla vältetään se, että jotkin yhteiskunnan osat syrjäytyvät.

Onnistunutta digitaaliseen tulevaisuuteen siirtymistä on tuettava uusimmilla standardeilla ja huolehtimalla ennakoitavissa olevasta ja vakaasta investointijärjestelmästä, samalla kun pohjustetaan tavaroiden ja palvelujen laadun, turvallisuuden, avoimuuden sekä yhteentoimivuuden parantamista. IMCO-valiokunta laatii valiokunta-aloitteisen mietinnön[3] vastineeksi 2000-luvulle soveltuvia eurooppalaisia standardeja koskevaan komission tiedonantoon[4]. Jo käynnistetyt tai myöhemmin käynnistettävät komission aloitteet ovat yhtä tärkeitä, mukaan lukien komission aie tarkistaa eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita.

Sähköisen hallinnon ratkaisut saattavat jäädä huomiotta, jos ei huolehdita asianmukaisista yhteyksistä. Muiden toimenpiteiden (esimerkiksi 5G-kattavuus) ohella on tärkeää laajentaa laajakaistayhteyksiä, jotta digitaaliset julkiset palvelut olisivat saatavilla etenkin maaseutualueilla. Laajakaistayhteyksien laajentamista ei voida toteuttaa ilman riittävää rahoitusta komissiolta ja jäsenvaltioilta. Siksi on erittäin tärkeää, että investointeja tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineellä tai muilla soveltuvilla unionin ohjelmilla.

Rahaa tarvitaan lisää myös asianmukaisen koulutuksen järjestämiseen hallintohenkilöstölle, kansalaisille ja yrityksille. Tässäkin tarvitaan unionin ja jäsenvaltioiden tason yhteisrahoitusta, jotta voidaan kehittää kunnianhimoisia koulutusohjelmia, joilla minimoidaan digitaalisen syrjäytymisen riski.

Kaikesta optimismista huolimatta esittelijä myöntää, että digitalisoinnilla on rajansa. Digitalisoinnin avulla voidaan todella parantaa hyvin monien julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta. Eräiden palvelujen tarjoamiseen tarvitaan kuitenkin työhön ja työpaikalla koulutettua henkilöstöä. Nykyaikainen teknologia saattaa esimerkiksi tuottaa etuja talouden havainnollistamiseksi kansalaisille, kun on kyse rahoitusmarkkinoiden sääntelystä. Tehokkuuden parantamisella on kuitenkin rajoituksensa, kun on todennettava ravintoloiden hygieniataso: paikalla tehtävät tarkastukset ovat edelleen välttämättömiä.

Tästä seuraa, että nykyaikaistamistoimenpiteiden ainoana pontimena eivät saa olla tietotekniikan ratkaisut tai yritysten näkemykset, vaan julkishallintojen hyvin koulutetun henkilöstön on tarjottava tehokkaita, vaikuttavia ja kansalaislähtöisiä palveluja ja henkilöstöä on edelleen oltava vastaanottotiskeillä vastaamassa kansalaisten yhteydenottoihin.

Rajatylittävä sähköinen hallinto kaikilla tasoilla

Digitalisointi vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin ja unioniin sekä hallintoon kaikilla tasoilla. Juuri unionin hallinnon olisi johdettava siirtymäprosessia omalla esimerkillään. Yksinkertainen esimerkki: Monet kansalaiset valittavat, että komission verkkosivustolta ei ole aina helppo löytää haettuja tietoja. Tiedon avoin saatavuus on tärkeää eurooppalaisen integraation edistämiseksi, ja se on lisäksi osa nykyaikaisen hallinnon palveluhenkisyyttä.

Julkishallintoa digitalisoitaessa on hyödynnettävä tilaisuus lisätä rajatylittäviä palveluja. Tämä on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää sisämarkkinoiden neljää perusvapautta (esimerkiksi kansalaisten ja yritysten liikkuvuuden auttaminen ja tehostaminen). Julkisen sektorin kohdalla on hyväksyttävä, että kansalaiset ja yritykset kaikkialla Euroopassa odottavat saavansa nauttia digitaalisen teknologian eduista muissakin jäsenvaltioissa kuin asuin- tai sijoittautumisvaltiossaan. Siksi on ratkaisevaa kehittää edelleen sosiaaliturvan sähköistä tiedonvaihtoa, Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) sekä rajat ylittäviä sähköisiä terveydenhuoltopalveluja.

Kielimuurien merkitys käy selvästi ilmi etenkin rajaseudulla. Voimme toki pyytää kansalaisia kohentamaan kielitaitoaan, mutta tämän ohella meidän on näytettävä esimerkkiä ja tarjottava mahdollisuuksien mukaan palveluja yhdellä tai useammalla muulla kielellä kuin asuin‑/sijoittautumisjäsenvaltion kielellä, kun tähän ilmenee selvää tarvetta.

Tietosuoja ja tietoturva

Tietosuoja ja tietoturva muodostavat hyvin hienosyisen alan, jolla julkishallinto voi näyttää esimerkkiä yksityiselle sektorille siitä, miten uutta teknologista rakennetta kehitettäessä noudatetaan näitä keskeisiä periaatteita.

Tietosuoja on perusoikeus, ja unioni päivitti vastikään oikeuttaan uudella tietosuojaa koskevalla asetuksella[5], jota aletaan soveltaa toukokuusta 2018 lähtien. Komissio on myös juuri ehdottanut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin ja tietosuojaa koskevien unionin sääntöjen mukauttamista yleiseen tietosuoja-asetukseen unionin toimielinten käsitellessä tietoja[6]. Komissio on myös antanut ehdotuksen asetukseksi, joka koskee yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa sähköisessä viestinnässä[7]. Unioni toimii uudella paketillaan roolimallina henkilötietojen turvallisen käsittelyn alalla. Kansalliset julkishallinnot tarvitsevat etenkin paikallistasolla vaikuttavaa ohjeistusta yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta. Ohjeistusta olisi annettava niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla, ja ohjeistusta olisi tarvittaessa päivitettävä. Etenkin sidosryhmien kuuleminen tarjoaa eittämättä merkittäviä näkemyksiä siitä, kuinka voidaan löytää oikea tasapaino tietosuojaa koskevan perusoikeuden kunnioittamisen ja sähköisen hallinnon innovoivien ratkaisujen kehittämisessä auttamisen välillä.

Ratkaisuissa olisi paneuduttava myös kysymykseen tiedon omistamisesta. Komissio on käynnistänyt asiaa koskevan keskustelun etenkin julkisen sektorin kanssa tiedonannollaan, joka koskee Euroopan datavetoisen talouden kehittämistä[8]. Tiedonannossa kaavaillut, tiedon omistamista koskevat toimenpiteet ja muut toimenpiteet, kuten datan saavutettavuus ja siirrettävyys, ovat myös merkittävässä roolissa, kun julkishallinnolle kehitetään oikeanlainen poliittinen kehys. Tiedonantoon liittyvässä valmisteluasiakirjassa[9] kuvataan yksityiskohtaisemmin tämän kysymyksen käsittelemistä tulevaisuudessa.

Turvallisuus ja luottamus ovat nykyaikaisia sähköisen hallinnon strategioita tukevia pilareita. Kaikkien aloitteiden on pohjauduttava turvatoimiin, joilla vaalitaan kansalaisten ja yritysten luottamusta, joka on tarpeen julkishallinnon digitaalisen tarjonnan hyväksynnän ja soveltamisen kannalta. Turvallisuuden saralla unioni on jo esittänyt toimenpiteensä, joista muut voivat ottaa oppia. Esimerkiksi eIDAS-asetuksessa on jo huolehdittu viranomaisille, kansalaisille ja yrityksille tarkoitetusta sääntely-ympäristöstä, joka mahdollistaa turvallisen sähköisen vuorovaikutuksen sähköisten tunnistamisjärjestelmien avulla. Tulevaisuudessa julkishallinto tarjoaa merkittäviä luottamusta herättäviä palveluja, joista voidaan mainita sähköinen allekirjoitus, sähköinen tunnistaminen ja sähköinen todentaminen.

Kaikissa digitalisointia koskevissa strategioissa, myös sähköisessä hallinnossa, on sovellettava sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta. Valitettavasti juuri jäsenvaltiot estivät julkishallinnon sisällyttämisen kyberturvallisuutta koskevaan verkko- ja tietoturvadirektiiviin[10]. Komissio on esitellyt kyberturvallisuutta koskevia toimintaperiaatteitaan myös vuonna 2016 annetussa tiedonannossa Euroopan kyberresilienssijärjestelmän vahvistamisesta sekä kilpailukykyisen ja innovatiivisen kyberturvallisuustoimialan tukemisesta (COM(2016)0410, 5.7.2016). Kaikissa merkittävissä infrastruktuuri-investoinneissa edistettiin sisäänrakennettua turvallisuutta. Nyt on aika varmistaa, että kaikkien sähköistä hallintoa koskevien aloitteiden suunnitteluvaiheessa noudatetaan sisäänrakennetun turvallisuuden periaatetta.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
[2] Katso esimerkiksi EU:n luku- ja kirjoitustaidon korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportti, syyskuu 2012.
[3] 2016/2274(INI) Eurooppalainen standardointi – asetuksen (EU) N:o 1025/2012 täytäntöönpano
[4] COM(2016)0358, 1.6.2016.
[5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27. huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
[6] Komission ehdotus asetukseksi, joka koskee yksilöiden suojelua unionin toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamista.
[7] Komission 10. tammikuuta 2017 antama ehdotus asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus) (COM(2017)0010) 2017/0003(COD).
[8] Komission 10. tammikuuta 2017 antama tiedonanto Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta (COM(2017)0009).
[9] Euroopan datavetoisen talouden rakentamista koskevaan tiedonantoon liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka koskee vapaata datan kulkua ja Euroopan datavetoisessa taloudessa esille tulevia kysymyksiä (SWD(2017)0002).
[10] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6. heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa. (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.2.2017)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelmasta 2016–2020
(2016/2273(INI))

Valmistelija (*): Angelika Mlinar

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. katsoo, että sähköisen hallinnon kehittäminen on digitaalisten sisämarkkinoiden keskeinen osa; suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020”; tukee toimintaohjelman perusperiaatteita, joiden avulla julkisesta hallinnosta tehdään yhtenäisempi ja osallistavampi, luotettavampi, tehokkaampi ja avoimempi, jolloin se voi tuottaa avoimia, yhteentoimivia ja toisiinsa liittyviä käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluja, ja näin lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia; pitää myönteisenä, että yhden kerran periaatteen hyväksyminen vähentää hallinnollista rasitetta ja kustannuksia; muistuttaa, että yhden kerran periaatteen täytäntöönpano voisi EU:n tasolla tuoda vuosittain viiden miljardin euron nettosäästöt; pitää myönteisenä yhden kerran periaatteen hanketta yhden kerran periaatteen täytäntöönpanosta rajatylittävissä tapauksissa ja pyytää komissiota ottamaan raja-alueiden paikallisviranomaiset mukaan tähän hankkeeseen;

2. korostaa, että osallistavat ja esteettömät digitaaliset julkiset palvelut ovat olennaisen tärkeä tekijä kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen tukena; korostaa, että digitaaliteknologioiden potentiaalia olisi hyödynnettävä paremmin toimivan ja tehokkaamman julkisen sektorin aikaansaamiseksi samalla kun vähennetään hallinnollista rasitetta, käytetään yhä enemmän osallistumisen mahdollistavia välineitä ja hyödynnetään digitaalisilla foorumeilla saatavilla olevaa tehokasta palautetta, jotta sähköinen hallinto saadaan vastaamaan kehittyvän yhteiskunnan tarpeita; panee merkille, että digitaalisen kehityksen avulla voidaan esimerkiksi vähentää tavarantoimittajille suoritettavien maksujen viivästymistä, parantaa veronkanto- ja terveydenhoitojärjestelmiä sekä lisätä oikeusjärjestelmien tehokkuutta, esimerkiksi siten, että yhdistetään yritysrekisterit ja maksukyvyttömyysrekisterit; kehottaa komissiota tukemaan teollista tutkimusta, jotta voidaan kehittää tuotteita, palveluja ja prosesseja, joita ei ole vielä saatavilla markkinoilla ja jotka voivat tarjota innovatiivisia ratkaisuja julkisen sektorin suorituskykyä ja toimivuutta koskeviin tarpeisiin;

3. kannustaa komissiota arvonlisäveron erityisjärjestelmää (MOSS) koskevan kokeilun jälkeen minimoimaan erilaisista alv-kannoista johtuvat rasitteet, jotka liittyvät rajojen yli tapahtuvaan sähköiseen kaupankäyntiin, jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuus ja turvataan eurooppalaisille yrityksille yhtäläiset toimintaedellytykset;

4. pitää erityisen tärkeänä lisätä kansalaisten keskuudessa tietoisuutta saatavilla olevista sähköisen hallinnon välineistä ja palveluista; katsoo, että digitaalisen syrjäytymisen tai syvemmän digitaalisen kuilun välttämiseksi maaseutu- ja vuoristoalueilla sekä syrjäisillä alueilla asuville kansalaisille on varmistettava sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus ja laatu; kehottaa edistämään osallistavaa lähestymistapaa sähköisen hallinnon toimintaohjelman kehittämisessä ikääntyneille henkilöille ja heikommassa asemassa oleville ryhmille sekä niille, joilla on rajalliset taidot tai niille, joilla on jokin vamma, joka heikentää heidän kykyään käyttää yleisesti saatavilla olevia järjestelmiä tai käyttöliittymiä; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan yleisen ja kattavan sähköistä hallintoa koskevan lähestymistavan, jotta varmistetaan verkossa ja sen ulkopuolella toimivien hallinnollisten palvelujen saumaton koordinointi;

5. korostaa, että kansalaisten, joilla ei ole digitaalisia taitoja tai välineitä, olisi voitava käyttää kaikkia julkisia palveluja vakiomuotoisten lomakkeiden ja menetelmien avulla, myös käymällä henkilökohtaisesti julkisen palvelun tuottajalla;

6. painottaa EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelman merkitystä raja-alueilla, sillä se helpottaa kansalaisten jokapäiväistä elämää ja rajojen yli toimivien pk-yritysten toimintaa;

7. kehottaa perustamaan viipymättä sosiaaliturvatietojen sähköisen vaihtojärjestelmän vahvistamaan liikkuvien kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksien suojelua ja seurantaa;

8. korostaa, että tarvitaan turvallista pääsyä tietoihin ja turvallista tietojenvaihtoa; korostaa, että sähköisen hallinnon palvelut olisi suunniteltava takaamaan tietoturva ja henkilötietojen suoja EU:n lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että tarpeen vaatiessa olisi kehitettävä uusia ja innovatiivisia tekniikoita, jotta varmistetaan kyberturvallisuuden sisällyttäminen osaksi näiden palvelujen suunnittelua; toteaa, että näiden ehtojen täyttäminen lisää luottamusta digitaalisiin palveluihin ja niiden käyttöä;

9. korostaa, että turvallisen, riittävän, kestävän, luotettavan ja tehokkaan infrastruktuurin, kuten ultranopean laajakaistan ja televiestintäverkostojen, täysimittainen käyttöönotto on olennaisen tärkeää sähköisen hallinnon palvelujen toiminnan kannalta; kehottaa siksi hyväksymään nopeasti eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön unionin strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi; pitää ratkaisevan tärkeänä, että viranomaiset pidetään ajan tasalla tekniikan kehityksen suhteen ja että niillä on riittävät valmiudet omaksua innovatiivisia teknologioita, kuten massadata ja esineiden internet, tai ottaa käyttöön mobiilipalveluja, kuten 5G, jotka pystyvät täyttämään käyttäjien tarpeet;

10. pitää myönteisenä toimintaohjelman dynaamista ja joustavaa lähestymistapaa; kehottaa johtoryhmää yksilöimään jatkuvasti täsmällisiä, realistisia ja mitattavissa olevia tavoitteita, jotka perustuvat suoritusindikaattoreihin, innovoinnin tehostamiseksi ja valvomaan tavoitteiden täyttymistä sekä tiedottamaan siitä; katsoo, että sähköisen hallinnon edut ovat suuremmat, jos palvelujen tehokkuudesta jaetaan mahdollisimman paljon tietoa, jolloin yleisön luottamus sen käyttämiseen kasvaa;

11. pitää erityisen tärkeänä, että kehitetään turvallisia, luotettavia ja yhteentoimivia rajatylittäviä julkisia palveluja ja vältetään sisämarkkinoiden pirstaloitumista entisestään ja tuetaan liikkuvuutta sisämarkkinoilla käyttämällä täysin varmennettujen sähköisten henkilötodistusten ja sähköisten allekirjoitusten kaltaisia keskeisiä ratkaisuja; toteaa, että jäsenvaltioiden eri julkisten palvelujen välinen yhteentoimivuus on vielä puutteellista EU:n, kansallisella ja paikallisella tasolla; pitää tässä suhteessa myönteisenä Euroopan yhteentoimivuusstrategian ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden tarkistamista, suosittaa, että tuetaan parhaita käytäntöjä, kuten avointen standardien ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöä, ja kehottaa panemaan nopeasti täytäntöön sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista (eIDAS) annetun asetuksen (EU) N:o 910/2014; kehottaa erityisesti komissiota yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin kanssa ilmoitettuun sähköiseen tunnistamiseen ja digitaalisiin allekirjoituksiin perustuvien rajatylittävien ja päästä päähän ulottuvien digitaalisten palvelujen kehittämiseksi, jotta varmistetaan digitaalisten palvelujen ja digitaalisten henkilöllisyyksien käyttöönotto eIDAS-asetuksen täysimittaiseen täytäntöönpanoon mennessä;

12. pitää myönteisenä kaikki EU:n politiikat kattavaa ISA2-ohjelmaa, joka edellyttää EU:n ja kansallisen tason järjestelmien yhteentoimivuutta ja mahdollistaa siten yleiseurooppalaisten sähköisten palvelujen toimittamisen kansalaisille, yrityksille ja kansallisille hallinnoille;

13. toteaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen teknisten osien uudelleenkäyttäminen julkisella ja yksityisellä sektorilla on elintärkeää digitaalisten palvelujen infrastruktuurin toiminnalle; painottaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen teknisten osien pitkän aikavälin kestävyys sekä suuren mittakaavan pilottihankkeiden ja ISA2-ohjelman tulosten kestävyys on taattava vuoden 2020 jälkeenkin; korostaa, että Wifi4EU-aloite tarjoaa mahdollisuuksia nopeiden verkkojen yleisen saatavuuden edistämiseen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi pitkän aikavälin hallintorakenteen, jonka painopisteen olisi oltava kansalaisten ja yritysten tarpeisiin vastaamisessa ja jonka olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä yhteisten normien käyttöä;

14. muistuttaa, että julkishallintojen tietojen olisi lähtökohtaisesti oltava mahdollisimman avoimia erityisesti silloin, kun tiedon määrä on erittäin suuri, kuten INSPIRE-ohjelman tapauksessa; korostaa, että tietojen turvallinen saatavuus ja varastointi kolmansien osapuolten uudelleenkäyttöä varten on tärkeää EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön puitteissa; tähdentää, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus on erittäin tärkeää ja että yksityisellä sektorilla voi olla merkittävä rooli uusien ja innovatiivisten palvelujen ja ratkaisujen kehittämisessä;

15. toteaa, että pilvipalvelujen kaltaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotto tietointensiivisissä julkisissa palveluissa on yhä hidasta ja pirstaloitunutta; muistuttaa, että INSPIRE-ohjelman kaltaiset palvelut keräävät suuria määriä tietoa, mikä edellyttää suurempaa laskentatehoa; pitää tässä suhteessa myönteisenä komission eurooppalaista pilvipalvelualoitetta ja toteaa, että eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (European Open Science Cloud) käyttäjäkuntaa olisi laajennettava julkiselle sektorille;

16. korostaa, että julkisten tietojen avoimuus ja mahdollisuus kyseisten tietojen käyttämiseen vapaasti ovat nykyaikaisen sähköisen hallinnon perusta ja vaikuttavat osaltaan avoimen yhteiskunnan kehittymiseen ja vahvistumiseen;

17. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että virkamiesten koulutusohjelmat ovat valmiina tarvittavien sähköisten taitojen oppimiseksi ja että uusien sähköisten palvelujen käyttöä ja saatavuutta koskevat tiedotuskampanjat kansalaisille ja yrityksille saadaan aikaan;

18. toteaa, että komissiolla voi olla johtava rooli avoimemman ja osallistavamman näkökulman kehittämisessä sähköiseen hallintoon kansalaisten ja heidän tarpeidensa pohjalta; kehottaa siksi komissiota tehostamaan pyrkimyksiään johtaa esimerkin voimalla, erityisesti kääntämällä sen verkkosivut EU:n kielille ja korostamalla parhaita käytäntöjä, tunnustamalla eIDAS-asetuksen mukaisesti ilmoitetut sähköiset henkilöllisyydet ja digitaaliset allekirjoitukset ja panemalla täytäntöön lähtökohtaisesti digitaalisia menettelyjä erityisesti EU:n rahoitusta koskevien hakemusten ja julkisten hankintojen osalta, ja kehottaa muita unionin toimielimiä seuraamaan nopeasti perässä; toteaa, että jos komissio hyväksyy Verkkojen Eurooppa -välineen teknisiä osia koskevat säännökset, luottamus digitaalisiin julkisiin palveluihin saattaisi lisääntyä ja helpottaa kulttuurista siirtymää kohti niiden yleistymistä.

19. toteaa, että sähköisen hallinnon kehittämisen keskeinen osa on digitaalisten taitojen jatkuva kehittäminen, joka moninkertaistaa erilaisten digitaalisten palvelujen kysynnän;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan sähköisen hallinnon ratkaisujen heijastusvaikutuksia ja levittämistä yksityiselle sektorille.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	28.2.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 1 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nicolas Bay, Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Olle Ludvigsson, Notis Marias, Anne Sander, Maria Spyraki

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2017)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

sähköistä hallintoa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta 2016–2020
(2016/2273(INI))

Valmistelija (*): Pavel Svoboda

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että EU:n oikeusportaali (e-Justice) on oleellinen väline tiedonsaantia ja muutoksenhakua varten ja edustaa tärkeää vaihetta EU:n julkishallinnon uudistamisessa;

B. toteaa, että tiedon paremman saatavuuden ja parempien digitaalisten välineiden käytön yleistymisen yhtiöoikeuteen liittyvissä muodollisuuksissa yritysten elinkaaren aikana oletettavasti lisäisi oikeusvarmuutta ja vähentäisi yritysten kustannuksia;

C. toteaa, että parhaillaan pyritään liittämään yhteen sähköiset yritys- ja maksukyvyttömyysrekisterit kaikkialla unionissa ja että se on tärkeää sisämarkkinoiden avoimuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi;

D. toteaa, että näihin rekistereihin pääsy yhteisen oikeusportaalin kautta ei vielä ole mahdollista, koska eri jäsenvaltioissa käytetään erilaisia teknisiä standardeja; toteaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta EU:n väestön saatavilla olisi yhteentoimivia ja käyttäjäystävällisiä sähköisen hallinnon välineitä; toteaa, että tietynasteinen tietoturva- ja -suoja tietojen käsittelyn aikana on perusedellytys sähköisen hallinnon käyttämiselle, kun otetaan huomioon oikeudellisten tietojen ominaispiirteet;

E. toteaa, että jäsenvaltioiden hallintojen välisen yhteistyön parantamiseksi toimitaan koko ajan yksinkertaistamalla ja digitalisoimalla tiettyjä hallinnollisia palveluja;

F. toteaa, että avoimien standardien käyttö on olennaisen tärkeää, jotta EU:n kansalaiset voivat osallistua hallinnon foorumeille ja jotta kansalaisia ei pakoteta käyttämään myyjäkohtaisia ohjelmia viestintään viranomaisten kanssa;

G. toteaa, että keskeisten digitaaliteknologioiden olisi oltava kaikkien julkisia palveluja koskevien uudistamis- ja yksinkertaistamispyrkimysten perustana, jotta kansalaisille voidaan tuottaa nopeita ja korkealaatuisia palveluja, joilla parannetaan heidän liikkuvuuttaan ja luodaan rajojen yli toimivia rakenteita yrityksille, mikä auttaa parantamaan kilpailukykyä, jolloin EU:sta tulee houkuttelevampi paikka investoida ja asua;

H. toteaa, että parhaillaan pyritään tukemaan jäsenvaltioiden julkisten alojen siirtymistä täysin sähköiseen hankintajärjestelmään sekä sopimusrekistereiden ja yhteentoimivien sähköisten allekirjoitusten käyttöön;

1. kehottaa komissiota tiedottamaan oikeusportaalin merkityksestä ja sen käyttömahdollisuuksista sekä tekemään siitä kaikkia oikeusalan tietoja ja muutoksenhakua koskevan keskitetyn yhteyspisteen jäsenvaltioissa; toteaa kuitenkin, että kaikilla osapuolilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tarvittavia taitoja tieto- ja viestintätekniikan käyttämiseen, mikä saattaa tarkoittaa, että heidän mahdollisuutensa saada oikeussuojaa ovat rajalliset; painottaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksiin käyttää oikeusportaalia;

2. kehottaa komissiota edistämään ja kehittämään edelleen oikeusportaalia sekä digitaalisen tekniikan käyttöä liiketoimintatarkoituksiin ja julkisella sektorilla yleisesti ottaen, jotta vauhditetaan rajojen yli tapahtuvaa ja monialaista sähköistä tunnistamista, mukaan luettuna mobiilitunnistus ja sähköisiin transaktioihin liittyvät luottamuspalvelut sisämarkkinoilla (sähköinen allekirjoitus ja muut IDAS[1] -palvelut, verkkosivuston todentaminen ja sähköiset rekisteröidyt jakelupalvelut);

3. korostaa, että inhimillisen ulottuvuuden säilyttäminen on tärkeää, kun palveluja siirretään sähköiseen muotoon, jotta kansalaiset voivat hyötyä henkilökohtaisesta neuvonnasta ja ratkaisuista;

4. pitää myönteisenä e-CODEXin käyttöönottoa, jolloin kansalaisilla on mahdollisuus suoraan yhteydenpitoon tuomioistuinten kanssa kaikissa jäsenvaltioissa, mikä helpottaa suuresti rajojen yli tapahtuvaa julkisten palvelujen käyttöä; kehottaa lisäksi perustamaan EU:n tason yhteenliitettyjä tietokantoja helpottamaan EU:n alueella toimivien oikeusviranomaisten yhteentoimivuutta; muistuttaa kuitenkin, että asiakirjojen, henkilötietojen ja verkon turvallisuus on edelleen suuri huolenaihe; muistuttaa, että kyseisten digitaalisten palvelujen täytäntöönpanon yhteydessä on tärkeää kunnioittaa henkilötietojen suojaa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan periaatteita, kuten yksityisyydensuojaa;

5. onnittelee neuvostoa ja komissiota niiden työstä oikeusalan tutkimusta ja juridista vuoropuhelua helpottavan eurooppalaisen oikeuskäytäntötunnuksen (ECLI) käyttöön ottamiseksi, ja pitää myönteisenä ECLI-hakukoneen luomista helpottamaan pääsyä oikeusalan tietoihin kaikkialla unionin alueella;

6. kehottaa komissiota harkitsemaan uusia tapoja edistää digitaalisia ratkaisuja muodollisuuksiin yrityksen koko elinkaaren aikana yrityksen asiakirjojen sähköisen arkistoinnin ja yritysrekistereihin toimitettavien rajatylittävien ja muiden tietojen osalta; toteaa, että tällä alalla lainsäädäntö saattaa olla ainoa tapa luoda asianmukainen oikeuskehys EU:n laajuisille digitaalisille ratkaisuille;

7. korostaa, että sähköinen hallinto on erityisen tärkeä pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on rajallinen määrä työvoimaa ja käytettäviä varoja;

8. kehottaa koordinoimaan EU:n tasolla sähköisen hallinnon ratkaisujen hankkimista ja täytäntöönpanoa, jotta tiedonvaihtoa voitaisiin helpottaa entisestään;

9. toteaa, että toimintasuunnitelman sujuvan täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvitaan selkeitä määräaikoja ja toimia byrokratian vähentämiseksi;

10. toteaa, että toimintasuunnitelman oikea-aikainen täytäntöönpano kaikkialla Euroopassa edellyttää jäsenvaltioilta sähköisiä hallintopalveluja koskevan koulutuksen järjestämistä virkamiehille ja päätöksentekijöille;

11. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tuettava tiedotusta ja valistuskampanjoita, jotta EU:n kansalaiset voivat hyödyntää täysimääräisesti uusien sähköisen hallinnon portaalien ja palvelujen tarjoamaa kapasiteettia;

12. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden ottaessa käyttöön automatisoituja keskitettyjä mekanismeja, joiden avulla voidaan selvittää riittävän ajoissa minkä tahansa sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön henkilöllisyys, jolla on hallussaan tai määräysvallassaan maata tai rakennuksia jäsenvaltioiden alueella, jotta voidaan estää rahoitusjärjestelmän käyttäminen rahanpesutarkoituksiin tai terrorismin rahoitukseen; toteaa, että kansallisella tasolla näiden tietojen olisi oltava välittömästi rahanpesun selvittelykeskusten ja toimivaltaisten viranomaisten saatavilla ja että muiden jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten olisi voitava saada tietoja ja hakea niitä keskitetyistä mekanismeista;

13. katsoo, että jäsenvaltioiden yritys- ja maksukyvyttömyysrekistereiden sähköistä yhteenliitäntää koskevaa työtä olisi tehostettava, ja pitää tätä yhteenliitäntää tärkeänä sisämarkkinoiden kannalta; korostaa, että toimitettavien tietojen olisi noudettava yhteistä eurooppalaista mallia tai kehystä;

14. kannustaa julkisen sektorin tietojen ja palvelujen avaamiseen, jotta luodaan uusia mahdollisuuksia edistää tietoa, kasvua ja työpaikkoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään avoimia standardeja julkisten digitaalisten ratkaisujen kehittämisen yhteydessä;

15. kehottaa komissiota käynnistämään ja panemaan täytäntöön toimia, jotka antavat yrityksille mahdollisuuden tehdä tarjouksen julkisista hankintasopimuksista sähköisesti kaikkialla EU:ssa painopisteen ollessa eri maiden sähköisten julkisten hallintojärjestelmien kehittämisessä, yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa, sähköisessä todistushakemistossa (e-Certis) ja sähköisessä laskutuksessa;

16. pitää tässä yhteydessä olennaisen tärkeänä, että komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan standardien eurooppalaisen luettelon prototyypin kehittämiseksi helpottamaan yhteentoimivuutta digitaalisten ratkaisujen hankinnassa kannustamalla viittaamaan yhteisiin tieto- ja viestintätekniikan standardeihin ja profiileihin julkisten hankintojen alalla;

17. kehottaa komissiota kiinnittämään sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-ohjelmaansa toteuttaessaan enemmän huomiota yhteentoimivuuteen ja niihin mahdollisiin hyötyihin, jotka aiheutuvat tuloksekkaasta digitaalitekniikan käytöstä silloin, kun olemassa olevia sisämarkkinasääntöjä tarkastellaan uudelleen ja tuoreita ehdotuksia laaditaan.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOSLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	28.2.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Mady Delvaux, Laura Ferrara, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Jiří Maštálka, Emil Radev, Julia Reda, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Daniel Buda, Evelyne Gebhardt, Virginie Rozière, Tiemo Wölken
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Pál Csáky

[1] Joukko sähköisiin transaktioihin sisämarkkinoilla liittyviä sähköistä tunnistamista ja luottamuspalveluja koskevia standardeja. Ne otettiin käyttöön sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta 23. heinäkuuta 2014 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 910/2014.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	25.4.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 2 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Morten Løkkegaard, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Marcus Pretzell, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pascal Arimont, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Antanas Guoga, Franz Obermayr, Ulrike Trebesius, Sabine Verheyen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	David Coburn, Pál Csáky, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

32	+
ALDE	Dita Charanzová, Morten Løkkegaard, Jasenko Selimovic
ECR	Daniel Dalton, Ulrike Trebesius, Anneleen Van Bossuyt
EFDD	Marco Zullo
PPE	Pascal Arimont, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Pál Csáky, Andor Deli, Antanas Guoga, Dieter-Lebrecht Koch, Eva Maydell, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Sabine Verheyen
S&D	Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Maria Grapini, Liisa Jaakonsaari, Marlene Mizzi, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler
VERTS/ALE	Pascal Durand, Igor Šoltes

2	-
EFDD	David Coburn
GUE/NGL	Dennis de Jong

3	0
EFDD	Robert Jarosław Iwaszkiewicz
ENF	Franz Obermayr, Marcus Pretzell

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaa

0 : tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö