MIETINTÖ Euroopan teollisuuden digitalisoinnista

10.5.2017 - (2016/2271(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Reinhard Bütikofer

Tarkistukset

• 001-002 (PDF - 118 KB)
• 001-002 (DOC - 54 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan teollisuuden digitalisoinnista

(2016/2271(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan (XVII osasto), joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 9, 11 ja 16 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla” (COM(2016)0176),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Quantum technologies” (SWD(2016)0107),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Advancing the Internet of Things in Europe” (SWD(2016)0110),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista[1],

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta[2],

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 -strategiasta[3],

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman yhteisön innovaatiopolitiikasta muuttuvassa maailmassa[4],

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle” (COM(2010)0614),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni” (COM(2010)0546),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikan väliarviointi – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (COM(2007)0374),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0100) sekä sen johdosta laaditut lainsäädäntöehdotukset ja muut kuin lainsäädäntöehdotukset,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (COM(2013)0627),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (COM(2013)0147),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (COM(2013)0048),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” (COM(2011)0206),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (COM(2010)0608),

–  ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” (COM(2017)0009),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[5],

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa”[6],

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia”[7],

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaaminen – saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta”[8],

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta[9],

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu[10],

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman esineiden internetistä[11],

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Teollisuus 4.0 ja digitaalinen muutos: tulevat toimet”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0183/2017),

A.  toteaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden uudelleenteollistamiseksi on toteutettava konkreettisiin toimintamalleihin ja kannustimiin liittyviä tehokkaita toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää kilpailukyky ja kestävyys, laadukkaiden työpaikkojen luominen ja osallistaminen; palauttaa mieliin EU:n tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden unionin bkt:stä olisi oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja johon pääsemiseksi on välttämättä otettava huomioon digitaalisesta murroksesta ja uusien liiketoimintamallien syntymisestä aiheutuva teollisuuden rakennemuutos;

B.  toteaa, että eurooppalainen teollisuus muodostaa Euroopan talouden ja hyvinvoinnin perustan ja että sillä on edessään globalisaation kiihtymisestä ja innovointisuuntauksista aiheutuvia suuria haasteita;

C.  toteaa, että teollisen valmistuksen digitalisointi auttaa parantamaan talouksiemme häiriönsietokykyä, energia- ja resurssitehokkuutta, innovointia, kestävyyttä ja kilpailukykyä, sekä muuttaa siten liiketoimintamalleja, valmistusta, tuotteita, prosesseja ja arvonmuodostusta sekä vaikuttaa merkittävästi Euroopan teollisuuden ja työntekijöiden mahdollisuuksien ja haasteiden tasapainoon;

D.  toteaa, että Euroopalla on sen teollisen perinnön, teollisuuden alojen ja arvoketjujen verkoston, innovointiin liittyvien vahvuuksien, tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen strategisten julkisten sijoitusten, yksityisten investointien saatavuuden, tehokkaan hallinnon, koulutetun työvoiman sekä teollisen kehityksen ja yhteiskunnallisten haasteiden integroinnin sekä teollisuuden digitalisointiin tähtäävien yli 30 kansallisen ja alueellisen aloitteen ansiosta vahvat perusedellytykset päästä johtavaan asemaan digitalisoitumiskehyksessä; toteaa, että EU:n teollisuutta on mahdollisuus vahvistaa, jos onnistumme luomaan täysin integroituneita arvoketjuja digitaalisesti tuettuja teollisuustuotteita sekä yhteenliitettyjä tuotteita ja palveluja varten;

E.  katsoo, että 5G-teknologia muuttaa merkittävästi talouksiamme ja sijoittaa digitalisoinnin teollisuuden kehityksen ja sosiaalipalvelujen ytimeen;

F.  katsoo, että Euroopan teollisuusstrategian menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää luoda sellaiset digitaaliset sisämarkkinat, jotka vauhdittavat talouskasvua ja työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisella tavalla;

G.  toteaa, että hyvin suunniteltu ja teknologianeutraali strategia teollisen valmistuksen digitalisoimiseksi, jossa ihmisiä ja koneita sekä rajatylittäviä palveluja liitetään yhä useammin yhteen maailmanlaajuisen arvoketjun puitteissa, on tärkeä askel talouden häiriönsietokyvyn, kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa;

H.  toteaa, että digitalisoinnilla olisi tehostettava resurssien, energian ja pääoman käyttöä ja edistettävä siten entistä yhtenäisempää kiertotaloutta, materiaali-intensiteetin vähentämistä ja suurempaa teollista symbioosia;

I.  ottaa huomioon, että digitalisointi voi vauhdittaa matkailualaa ja siten hyödyttää matkailijoita ja edistää heidän liikkuvuuttaan, koska se mahdollistaa muun muassa reaaliaikaisen tiedon ja monien erilaisten palvelujen helpon saatavuuden;

J.  katsoo, että kehittyneet kieliteknologiat voivat auttaa teollisuutta ylittämään kielimuureja, jotka muodostavat esteitä digitaalisten markkinoiden kehitykselle;

K.  ottaa huomioon, että digitalisointi luo liikennealalla uusia mahdollisuuksia valmistajille, liikenteenharjoittajille, investoijille, työntekijöille ja matkustajille ja on edellytys sille, että liikenneala säilyy kilpailukykyisenä ja toimivana, että sen tehokkuus paranee ja että liikennepalveluista tulee kestävämpiä ja suorituskykyisempiä;

L.  toteaa, että digitalisoinnilla voidaan edistää entistä turvallisempia työoloja, tuoteturvallisuutta sekä tuotannon yksilöllistämistä ja hajauttamista;

M.  toteaa, että sukupuolten välinen työllisyysero on suuri tieto- ja viestintäalalla, mikä vaikuttaa erittäin kielteisesti tasa-arvoon työmarkkinoilla;

N.  toteaa, että digitalisointi sekä tuotannon yksilöllistäminen ja hajauttaminen johtavat muutoksiin työoloissa ja niillä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia; toteaa, että turvallisten ja säällisten työolojen ja tuoteturvallisuuden korkean tason on oltava vastaisuudessakin yhteinen huolenaihe;

O.  toteaa, että monet tutkimukset osoittavat, että teollisen valmistuksen digitalisointi muuttaa työmarkkinoiden kysyntää ja työllisyyttä Euroopassa; toteaa, että tällä saattaa olla vaikutusta työntekijöiden oikeuksia ja osallistumista koskeviin nykyisiin sääntöihin; pitää selvänä, että näihin muutoksiin on vastattava kouluttamalla työvoimaa uusiin tieto- ja viestintätekniikan taitoihin liittyvissä asioissa ja lisäämällä kokonaisuudessaan digitaalisia taitoja yhteiskunnassa;

Teollisuuden digitalisointia koskevan yhdennetyn strategian laatiminen EU:lle

1.  suhtautuu myönteisesti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista annettuun komission tiedonantoon;

2.  on vahvasti sitä mieltä, että teollisuuden digitalisointia koskeva yhdennetty strategia on erittäin tärkeä, jotta Euroopan kiireellisimpien taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista voidaan auttaa toteuttamalla seuraavia toimia:

a)  talouden dynamiikan, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen teknologian muutosten ja häiriöiden varalta siten, että uudistetaan unionin teollisuutta ja taloudellisia arvoketjuja ja edistetään niiden yhteenliitettävyyttä, lisätään julkisia ja yksityisiä investointeja reaalitalouteen ja luodaan investointimahdolliuuksia kestävän nykyaikaistamisen kehyksessä;

b)   laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja työpaikkojen siirtämistä takaisin alkuperäisiin tuotantomaihin koskevien mahdollisuuksien tukeminen, työnormien ja teollisuuden työpaikkojen houkuttelevuuden parantaminen, kuluttajille tarjottavien mahdollisuuksien ja tiedotuksen lisääminen, sosiaalisesti tiedostavaan muutokseen ja osallistaviin työmarkkinoihin pyrkiminen monimuotoisempien työnteon mallien ja työaikajärjestelyjen avulla sekä työnteon ja elinikäisen oppimisen paremmat edellytykset ja integrointi;

c)  valmistusteollisuuden resurssien käytön tehostaminen ja materiaali-intensiteetin vähentäminen Euroopan kiertotalouden vahvistumisen vuoksi, kun pidetään mielessä, että tämä on ratkaisevassa asemassa unionin huipputeknologian alan aineellisten edellytysten sekä digitaalisen teollisuustuotannon ja sen tuotteiden kannalta;

d)  Euroopan yhteenkuuluvuuden vahvistaminen unionin luotettavalla ja kunnianhimoisella investointipolitiikalla (kiinnittäen erityistä huomiota huipputason digitaalisen infrastruktuurin toteuttamiseen) käyttämällä EU:n eri rahoitusvälineitä, kuten ESIR-rahasto, aluerahastot ja Horisontti 2020, sekä koordinoidulla ja teknologianeutraalilla eurooppalaisella teollisuuspolitiikalla, joka perustuu eri toimijoiden väliseen oikeudenmukaiseen kilpailuun, innovointiin ja kestävään nykyaikaistamiseen sekä sellaiseen tekniseen, sosiaaliseen ja liiketoimintamalleihin liittyvään innovointiin, jolla parannetaan digitaalisia sisämarkkinoita ja koko EU:n teollisuuden integrointia ja nykyaikaistamista;

e)  EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden tukeminen energia- ja resurssitehokkuutta ja teollisuustuotannon kiertoa lisäämällä, päästöjen vähentäminen sekä teollisuustuotannon kestävyyden edistäminen kilpailukyky huomioiden;

f)  taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen innovoinnin tehostaminen julkisten ja yksityisten tietojen avoimuutta ja saatavuutta koskevien periaatteiden mukaisesti siten, että samalla suojellaan aina arkaluontoisia tietoja yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien välisessä kanssakäymisessä ja mahdollistetaan kaikkien talouden ja politiikan alojen, myös luovien toimialojen ja kulttuurialojen, parempi integrointi;

g)  kansalaisten toimeentulon parantaminen kaupunkialueilla ja muilla alueilla ja heidän tietoisuutensa lisääminen digitalisoinnin tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja tähän liittyvien valmiuksien parantaminen;

h)  EU:n tutkimustoiminnan teknisen ja sosiaalisen innovoinnin edistäminen sellaisen teollisuuden digitalisointia koskevan politiikan välityksellä, jolla on selkeä kohde ja visio;

i)  energiaturvallisuuden parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen digitalisoidun ja entistä joustavamman ja tehokkaamman teollisuustuotannon avulla, joka mahdollistaa energian kysynnän paremman hallinnan;

j)  innovatiivisten sekä oikeudenmukaisten ja avoimien digitaalisten markkinoiden kehittämistä koskevien kumppanuuksien perustaminen maailman muiden makroalueiden kanssa;

k)  sen tiedostaminen, että tarvitaan oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa EU:n veropolitiikkaa, jolla selvennetään kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi veropohjaa maailmanlaajuisesti yhteenliitettyjen digitaalimarkkinoiden ja digitalisoidun tuotannon aikakaudella;

l)  investointien sekä maailman johtavien tutkijoiden ja asiantuntijoiden houkutteleminen, millä edistetään talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä;

m)  digitalisoinnin ja teknisen kehityksen myötä syntyneiden uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten aloittelevien yritysten tukeminen;

3.  pitää erityisen tärkeänä sellaisen kilpailulle avoimen liiketoimintaympäristön luomista, jossa helpotetaan yksityisiä sijoituksia, sellaisen mahdollistavan sääntelykehyksen luomista, jossa vältetään byrokraattisia esteitä, huippuluokan eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin rakentamista sekä sellaista teollisuuden digitalisointia edistävää EU:n koordinointirakennetta, jolla helpotetaan kansallisten, alueellisten ja EU:n laajuisten aloitteiden ja foorumien koordinointia; kehottaa komissiota toteuttamaan tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden EU:n bkt:stä on oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että jotta EU voisi omaksua maailmanlaajuisen johtoaseman teollisuudessa, teollisuuden digitalisointi on kytkettävä EU:n laajempaan teolliseen strategiaan; korostaa digitalisoinnin edistämisen merkitystä erityisesti niissä jäsenvaltioissa sekä niillä alueilla ja aloilla, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen, ja niiden ihmisten keskuudessa, joihin digitaalinen kuilu vaikuttaa; suhtautuu tältä osin myönteisesti ehdotettuihin korkean tason pyöreän pöydän keskusteluihin ja EU:n sidosryhmäfoorumiin; painottaa asianomaisten toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ja toivoo, että teollisuusjohtajien ja työmarkkinaosapuolten ohella tiedemaailman, pk-yritysten, standardointiorganisaatioiden, poliittisten päättäjien, kansallisen ja paikallisen tason julkishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä kehotetaan myös omaksumaan aktiivinen rooli;

4.  kehottaa komissiota jatkamaan tärkeää työtään ja tarkastelemaan edelleen valmistukseen ja digitalisointiin liittyviä suuntauksia samoin kuin muihin kuin teknisiin aloihin (kuten oikeusalaan, toimintapolitiikkaan, hallintoon ja viestintään) liittyviä suuntauksia, tutkimaan tärkeitä kehitysaskelia muilla alueilla, kartoittamaan uusia keskeisiä teknologioita ja pyrkimään varmistamaan, että Euroopan johtoasema näillä aloilla säilyy ja että uusia suuntauksia sisällytetään toimintapolitiikkoihin ja toimiin ottaen samanaikaisesti huomioon sisäänrakennetun turvallisuuden sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan käsitteet, ja tarkastelemaan myös, voisiko tätä työtä tehdä erityinen teollisuuden tulevaisuuden ennakointiverkosto, johon kuuluisivat kansalliset tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot;

5.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180) mutta pitää valitettavana, että siinä keskitytään liikennealan osalta pelkästään verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustettuihin ajoneuvoihin eikä käsitellä riittävästi kaikkia nykyisiä haasteita; ottaa huomioon, että verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustetut ajoneuvot ovat yksi alan jännittävimmistä tulevista digitaalisista muutosprosesseista, mutta muistuttaa, että kaikissa liikennemuodoissa on digitalisointipotentiaalia, sekä operatiivisissa että hallinnollisissa menettelyissä, ja sitä on koko arvoketjussa valmistajista aina matkustajiin ja rahtiin saakka; toteaa, että alalla on myös koordinointipotentiaalia, joka liittyy kaikkeen alalla käytettävään uuteen tekniikkaan, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiin EGNOS ja Galileo, joista voidaan odottaa tuloksia lähitulevaisuudessa; pyytää komissiota keskittymään digitaalisiin muutosprosesseihin kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien liikenne- ja matkailupalvelut;

6.  toteaa, että digitalisointiprosessi ei ole ollut yhtä hyödyllinen koko liikennealalla ja että tämä on johtanut sisämarkkinoiden haitalliseen pirstoutumiseen sekä eri liikennemuotojen välillä että saman liikennemuodon sisällä; korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä ja kasvavia eroja, jotka liittyvät liikennealan kilpailukykyyn ja digitalisointiin ja jotka ovat havaittavissa myös alueiden, yhtiöiden ja pk-yritysten välillä; katsoo, että kehittämällä unionille koordinoitu teollisuuden digitalisointistrategia (IDS) voitaisiin päästä eroon tästä pirstoutumisesta ja näistä eroista ja houkutella investointeja digitaalisiin hankkeisiin; painottaa, että tavoitteeksi ei pitäisi asettaa, että laaditaan jälleen vain yksi uusi politiikka-asiakirja, vaan tavoitteena olisi oltava innovointisuuntauksia ja markkinapotentiaalia ilmentävä todellinen strategia, jonka täytäntöönpanoa arvioitaisiin jatkuvasti;

7.  katsoo, että teollisuuden digitalisointistrategia auttaa osaltaan ratkaisemaan joitakin liikenne- ja matkailualan kiireellisimmistä haasteista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan digitalisointia, jotta voidaan

a)  parantaa yleisesti liikennealan turvallisuutta, laatua ja ympäristötuloksia;

b)  parantaa esteettömyyttä kaikkien, myös ikääntyvien, liikuntaesteisten ja vammaisten henkilöiden, kannalta ja lisätä koko EU:ssa sekä kaupunkialueilla että vähemmän kehittyneillä alueilla tietoisuutta vaihtoehtoisista liikkuvuusratkaisuista, jotka tarjoavat matkustajille enemmän valinnanvaraa, käyttäjäystävällisempiä ja räätälöidympiä tuotteita ja enemmän tietoa;

c)  alentaa liikenteen kustannuksia, kuten huoltokustannuksia, ja tehostaa nykyisen liikenneinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöä (esimerkiksi saattueajo, vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä ja jokiliikenteen tietopalvelu);

d)  lisätä kilpailua tukemalla uusien toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja aloittelevien yritysten, perustamista olemassa olevien monopolien haastamiseksi;

e)  helpottaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon asianmukaista ja yhdenmukaista valvontaa kehittämällä muun muassa liikenteenhallintajärjestelmiä, älykkäitä liikennejärjestelmiä, digitaalisia ajopiirtureita ja sähköisiä tiemaksujärjestelmiä sekä luoda sääntelypuitteet, jotka soveltuvat todellisiin uusiin tilanteisiin, joita voi syntyä kehittyneen teknologian soveltamisen myötä;

f)  vähentää pienten ja keskikokoisten liikenteenharjoittajien ja aloittelevien yritysten hallinnollista taakkaa esimerkiksi rahti- ja logistiikka-alalla yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä, mahdollistamalla rahdin jäljittäminen sekä optimoimalla aikatauluja ja liikennevirtoja;

g)  turvata edelleen matkustajien oikeudet, tietosuoja mukaan luettuna, myös multimodaalimatkoilla;

h)  vähentää ongelmia, jotka liittyvät epäsymmetriseen tietoon liikennemarkkinoilla;

i)  lisätä matkailualan (joka tuottaa noin 10 prosenttia Euroopan bkt:stä) ja luovien toimialojen houkuttelevuutta ja tukea niiden kehitystä kaupunki- ja maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla esimerkiksi yhdistämällä liikkuvuus- ja matkailupalvelut paremmin toisiinsa ja ottamalla niiden piiriin myös vähemmän tunnetut kohteet;

8.  huomauttaa, että vaihtoyhteyksien katkeamaton ja tehokas toimivuus on kaikkien liikennemuotojen nopeiden, turvallisten ja luotettavien yhteyksien ja liikennealan digitalisoinnin jatkamisen edellytys; pitää valitettavana, että internetin kattavuudessa on huomattavia eroja EU:ssa; katsoo, että laajakaistayhteyksiin ja taajuuksien tasapuoliseen jakamiseen tehtävät investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä liikennealan digitalisoimiseksi; korostaa, että tässä yhteydessä tarvitaan monialaista näkemystä esimerkiksi elektroniikka-, televiestintä-, liikenne- ja matkailualojen kesken; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa, joka koskee tällaisten yhteyksien tarjoamista keskeisillä liikenneväylillä ja keskeisissä solmukohdissa viimeistään vuonna 2025, ja aloittamaan koko EU:n laajuisen kattavuuden toteuttamisen;

Edellytysten luominen onnistunutta teollisuuden digitalisointia varten: infrastruktuuri, investoinnit, innovointi ja taidot

9.  painottaa, että teollisuuden digitalisointistrategiaan liittyy mahdollisuus edistää innovointia, tehokkuutta ja kestävää tekniikkaa, millä parannetaan kilpailukykyä ja nykyaikaistetaan EU:n teollista perustaa sekä poistetaan esteitä digitaalisten markkinoiden kehittämisen tieltä; korostaa, että teollisuuden integroidun digitalisoinnin on perustuttava vahvoihin mahdollisuuksia luoviin edellytyksiin, jotka vaihtelevat ensiluokkaisesta tulevaisuutta varten suunnitellusta infrastruktuurista, tutkimuksesta ja kehittämisestä ja investointiystävällisestä ympäristöstä asianmukaiseen innovointia edistävään lainsäädäntökehykseen, syvennettyihin digitaalisiin sisämarkkinoihin, korkeaan osaamistasoon ja yrittäjyyteen sekä vahvistettuun työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun;

10.  korostaa, että esimerkiksi 5G-teknologiaa, optisia kuituja, navigointia ja satelliittiviestintää koskevan infrastruktuurin avulla on edistettävä julkisia ja yksityisiä investointeja suurnopeuksiseen yhteenliitettävyyteen, jotta varmistetaan kaupunki- ja teollisuusalueilla digitaali-infrastruktuuriin perustuva vankka pohja; korostaa, että on tärkeää edistää taajuuksien jakamisen yhdenmukaistamista, jolla pyritään lisäämään yhteenliitettävyyden kysyntää ja parantamaan verkkoinvestointiympäristön ennustettavuutta; korostaa tarvetta vahvistaa johtoasemaa digitaaliteollisuuden arvoketjuissa ja keskeisillä tekniikan aloilla, kuten 5G-teknologian, kvanttitekniikan, suurteholaskennan, tekoälyn, pilvipalvelujen, massadatan analysoinnin, esineiden internetin, robotiikan, automaation (pitkälle automatisoitu ajaminen mukaan luettuna) sekä hajautetun tilikirjan teknologian aloilla; ilmaisee tässä yhteydessä tukevansa komission tiedonantoa täydentäviä komission valmisteluasiakirjoja;

11.  toteaa, että liikenne- ja matkailualan digitaaliset muutosprosessit ja etenkin tilaus- ja yhteistyötalouden kehitys muokkaavat osaltaan merkittävästi matkustajien ja kuluttajien käyttäytymistä erityisesti liikkuvuuden ja matkailun alalla ja lisäävät tarvetta mukauttaa infrastruktuuria; kehottaa komissiota arvioimaan digitalisoinnin vaikutuksia liikenne-, liikkuvuus- ja matkailupalveluihin kiinnittäen erityistä huomiota näiden palvelujen käyttäjien käyttäytymiseen ja valintoihin, ja kehottaa käyttämään hyväksi tämän yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuudet;

12.  toteaa matkalippujen jakelun digitalisoitumisen merkitsevän sitä, että kuluttajille on tarjolla entistä enemmän tietoa internetissä, mutta yhä enemmän sellaisessa muodossa, että tarjousten vertailu on vaikeaa; katsoo, että siksi jakelun ja erityisesti internetjakelun avoimuutta ja tasapuolisuutta on vahvistettava, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja käyttäen perustana luotettavia tietoja, jotka koskevat hinnan lisäksi muitakin muuttujia, kuten palvelun laatua ja oheistarjontaa; katsoo, että tällainen avoimuus edistää sekä kilpailua että multimodaaliliikenteen kehitystä;

13.  uskoo, että digitalisointi tarjoaa kuluttajille lisää valinnanvaraa, enemmän käyttäjäystävällisiä ja räätälöityjä tuotteita ja lisää tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadusta;

14.  huomauttaa, että kielimuurien vaikutusta teollisuuteen ja sen digitalisoitumiseen ei ole riittävän hyvin pohdittu ja arvioitu digitaalisia markkinoita koskevissa asiakirjoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kieliteknologian kehitystä, mikä teollisuuden samalla digitalisoituessa vähentäisi Euroopan markkinoiden pirstoutumista;

15.  painottaa, että analogisen monikielisyyden erityistuki Euroopassa hyödyttää yhtä lailla Euroopan teollisuuden digitalisointia kuin kattavien digitaalisten taitojen opettamista; korostaa näin ollen, että on panostettava tuntuvasti nykyistä enemmän tilastollista, älykästä ja tietokoneavusteista kääntämis- ja opiskeluohjelmistoa koskevaan perustutkimukseen;

16.  korostaa, että alueiden on painotettava niiden tuotantoon liittyviä vahvuuksia ja edistettävä niiden kehittämistä älykkään erikoistumisen, älykkäiden ketjujen ja klusterien välityksellä; katsoo, että pk-yritysten, teollisuuden ja työmarkkinoiden toimijoiden, käsiteollisuusalan, aloittelevien yritysten, tiedemaailman, tutkimuskeskusten, kuluttajajärjestöjen, luovien ammattialojen, rahoitusalan ja muiden sidosryhmien väliset klusterit ja synergiat voivat olla menestyksekkäitä malleja edistettäessä digitaalista valmistusta ja innovointia; kannustaa tutkimukseen, innovointiin ja rakenteelliseen koheesioon EU:ssa; painottaa kiihdyttämöohjelmien ja riskipääoman merkitystä autettaessa aloittelevia yrityksiä laajentamaan toimintaansa; toteaa, että on tärkeää hyödyntää digitalisointia liiketoimintamalleja koskevien innovaatioiden, kuten ”pay-per-output-järjestelmien” ja massaräätälöinnin edistämisessä;

17.  katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin pk-yrityksiä koskeviin erityisongelmiin, joissa energiaan, resurssitehokkuuteen ja tuotannon tehokkuuteen liittyvien digitalisointitoimien suhteelliset hyödyt olisivat suurimpia; kannattaa pk-yrityksiä edustavien järjestöjen vahvistamista ja niiden vaikutusvallan levittämistä digitalisointiohjelmien myötä, ammattikorkeakoulujen kehittämistä digitalisaatioon keskittyen sekä pk-yritysten oman tutkimuksen ja kehittämisen yhteisrahoittamista; toteaa, että huomiota olisi kiinnitettävä tietojen omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin sekä digitaalialan oppisopimusjärjestelmän koskevan unionin ohjelman kehittämiseen;

18.  suhtautuu myönteisesti teollisuuden nykyaikaistamista koskevan aihekohtaisen älykkään erikoistumisen foorumin perustamiseen ja erityisesti komission ehdotukseen, joka sisältyy teollisuuden digitalisointia koskevaan toimintasuunnitelmaan ja joka koskee sellaisen osaamiskeskusten ja digitaali-innovointikeskittymien verkoston luomista, jonka avulla tehostetaan teollisuuden digitalisointia ja pk-yritysten digitaalista innovointia kaikilla aloilla; toteaa, että käsiteollisuusalaa ei pitäisi sivuuttaa tässä yhteydessä; kehottaa komissiota erityisesti edistämään digitaali-innovointikeskittymien ja digitaalialan osaamiskeskusten perustamista vähemmän digitalisoituneilla EU:n alueilla; kehottaa komissiota myöntämään lisää rahoitusta digitaali-innovointikeskittymille unionin eri rahoituslähteistä (esimerkiksi Horisontti 2020, rakennerahastot), tukemaan jäsenvaltioiden toimia ja strategioita kansallisten digitaali-innovointikeskittymien kehittämiseksi ja harkitsemaan hiekkalaatikkomallia, jossa valvotussa ympäristössä toteutettavia monialaisia kokeiluja ei estetä pysyvällä sääntelyllä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään digitaali-innovointikeskittymien välistä kansainvälistä yhteistyötä; katsoo, että tiettyjen digitaali-innovointikeskittymien olisi erikoistuttava teollisuuden digitalisointia koskevaan innovointiin, millä edistetään osaltaan EU:n yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista; katsoo, että digitaali-innovointikeskittymille Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnetty rahoitus voitaisiin yhdistää samasta ohjelmasta saatuun, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi myönnettyyn rahoitukseen; panee merkille, että pk-yritysten on mahdollista käyttää tieto- ja viestintätekniikan alan innovaatioseteleitä saadakseen neuvontaa, osallistuakseen parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja hyödyntääkseen digitaali-innovointikeskittymien asiantuntemusta;

19.  panee merkille kaupunkien ja paikallishallintojen tärkeän roolin uusien liiketoimintamallien kehittämisessä ja digitaalisen infrastruktuurin tarjoamisessa sekä pk-yritysten, yrittäjien ja teollisuuden tukemisessa sekä valtavat mahdollisuudet, joita teollisuuden digitaalisesta innovoinnista aiheutuu kaupungeille esimerkiksi jätettä tuottamattoman paikallisen valmistusteollisuuden välityksellä, lähentämällä entisestään teollista tuotantoa ja paikallista ja kaupunkialueiden logistiikkaa ja liikennettä energian tuotannon, kulutuksen, valmistuksen ja 3D-tulostuksen aloilla; katsoo, että kaupungeille olisi myös taattava pääsy digitaali-innovointikeskittymiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ja edistämään niiden vaihtamista; suhtautuu myönteisesti Euroopan digitaalisia kaupunkeja koskevan indeksin (European Digital City Index) julkaisemiseen ja aloitteisiin, joilla edistetään tietojen ja järjestelmien yhteenliitettävyyttä EU:n kaupunkien välillä; toteaa, että älykkäitä kaupunkeja koskeva aloite on tässä yhteydessä merkittävässä asemassa; korostaa alueellisten neuvoa-antavien foorumien toiminnasta saatuja myönteisiä kokemuksia;

20.  korostaa roolia, joka yritysten rekisteröintiä ja liiketoiminnasta raportointia tai tietojen julkistamista koskevilla julkisilla hankinnoilla ja oikeudellisilla vaatimuksilla voi olla uusien teollisuuden digitaalisten teknologioiden edistämisessä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten julkisia hankintoja voitaisiin hyödyntää innovointia houkuttelevana mekanismina; kehottaa komissiota sisällyttämään digitaalisen tarkastuksen REFIT-ohjelmaansa varmistaakseen sääntelyn ajanmukaisuuden digitaalisessa yhteydessä ja helpottamaan julkisten viranomaisten välisten parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotka koskevat innovointiperusteiden käyttöä julkisissa tarjousmenettelyissä; suosittelee nopeuttamaan oikeudellisen ja teknisen ympäristön mukauttamista, kuten siirtymistä IP-yhteyskäytännön versioon 6 (IPv6), teollisuuden digitalisointiin ja esineiden internetin käyttöönottoon liittyviin tarpeisiin;

21.  korostaa Euroopan teollisuuden digitalisoinnin julkisen ja yksityisen rahoituksen vapauttamisen merkitystä sekä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käytön parantamista; katsoo, että tätä on lisättävä huomattavasti ja että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä julkisia investointeja on lisättävä; painottaa, että yksityisiltä tahoilta ja yhteistyöalustoilta saatava rahoitus on ensisijaista; pyytää komissiota perustamaan teollisuuden digitalisointia tarkastelevan rahoitusalan pyöreän pöydän keskustelun, jossa asiaa tutkitaan ja esitetään innovoivia rahoitusehdotuksia; pitää valitettavana, että digitaalipolitiikalle EU:n talousarviossa osoitetut varat ovat liian vähäisiä tehdäkseen todellista vaikutusta; toteaa, että unionin taloudelle on annettava pontta tuottavien investointien välityksellä; toteaa, että tavoitteen saavuttaminen olisi varmistettava takaamalla EU:n nykyisten rahoitusvälineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti 2020:n, saatavuus; katsoo, että näiden rahastojen yhdistelmän olisi oltava yhtenevä kansallisten varojen ja valtiontukisäännösten kanssa; on tietoinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja yhteisyritysten merkityksestä;

22.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan finanssialan kannustimia yrityksille, joissa noudatetaan digitaalista ja älykästä tuotantojärjestelmää, jotta kannustetaan tehokasta teollisuuden digitalisointia;

Euroopan teknologisen johtoaseman varmistaminen ja teollisuuden digitalisoinnin turvallisuus: sulautumiset ja yritysostot, verkkoturvallisuus, tietovirrat, standardointi

23.  katsoo, että on ehdottoman tärkeää vahvistaa tutkimus- ja kehittämistyötä (T&K); kehottaa komissiota tukemaan tutkimuksen ja kehittämisen alaan kuuluvia sisäisiä ja ulkoisia toimia sekä edistämään innovointiverkostoja ja yhteistyötä esim. aloittelevien yritysten, vakiintuneiden yritystoiminnan harjoittajien, pk-yritysten ja korkeakoulujen välillä digitaalisessa ekosysteemissä; pyytää komissiota tutkimaan, miten voidaan maksimoida Horisontti 2020:n tutkimustuloksien siirtäminen markkinoille ja hyödyntäminen EU:n yrityksissä; pyytää komissiota lisäämään sellaisten Horisontti 2020:n tutkimushankkeiden määrää, joilla tuotetaan patentteja ja teollis- ja tekijänoikeuksia, ja raportoimaan siitä;

24.  painottaa, että on tärkeää suojata arkaluonteisia eurooppalaisia teknologioita ja taitotietoa, jotka muodostavat tulevan teollisen vahvuuden ja taloudellisen häiriönsietokyvyn perustan; korostaa potentiaalisia riskejä, jotka liittyvät strategisiin valtion ja teollisuuspolitiikan ohjaamiin suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, joita erityisesti valtionyritykset toteuttavat fuusioiden ja yrityskauppojen välityksellä; korostaa, että suorien ulkomaisten investointien yhteydessä eräät ulkoiset sijoittajat ovat ilmaisseet kasvavaa kiinnostusta hankkia arkaluonteisia eurooppalaisia teknologioita sulautumisten ja yritysostojen kautta; pitää myönteisenä komission aloitetta, jossa tarkastellaan Yhdysvaltojen ulkomaisten investointien komitean (CFIUS) saamia kokemuksia; painottaa, että investointien yhtäläistä markkinoille pääsyä on valvottava laatimalla maailmanlaajuisia sääntöjä;

25.  painottaa, että automaatioon, robotiikkaan, tekoälyn soveltamiseen tuotannossa ja eri alkuperää olevien teknisten komponenttien pitkälle menevään integrointiin liittyvä kehitys herättää uusia kysymyksiä, jotka koskevat tuotteiden ja tuotantolaitoksien vastuuvelvollisuutta; kehottaa komissiota selventämään mahdollisimman pian autonomisesti toimivien järjestelmien turvallisuus- ja vastuuvelvollisuusmääräyksiä, testausolot mukaan luettuna;

26.  toteaa, että avoimuus ja yhteenliitettävyys saattavat mahdollisesti vaikuttaa altistumiseen verkkohyökkäyksille, sabotaaseille, tietojen manipuloinnille tai teollisuusvakoilulle, ja korostaa tältä osin verkkoturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä; toteaa, että on lisättävä tietoisuutta verkkoturvallisuuden parantamisesta; pitää verkkouhkien sietokykyä erittäin tärkeänä vastuualana yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien kannalta; toteaa, että tuottajat vastaavat turvallisuutta ja kyberturvallisuutta koskevien normien varmistamisesta saatavilla olevia uusimpia tekniikoita hyödyntäen sekä ”secure by design”- ja ”secure by default” -periaatteita noudattaen, mutta tästä tuottajavastuusta voidaan tietyissä oloissa ja tietyin edellytyksin poiketa; toteaa, että esineiden internetiä koskevat verkkoturvallisuusvaatimukset ja tietoturvastandardit, jotka perustuvat esimerkiksi RAMI4.0-viitearkkitehtuuriin ja ICS:ään, vahvistaisivat Euroopan verkkoturvallisuuden häiriönsietokykyä; toteaa, että Euroopan standardointielimillä on erityinen rooli tässä, eikä niitä pitäisi syrjäyttää; pyytää Euroopan komissiota tutkimaan esineiden internetin verkkoturvallisuutta edistäviä eri malleja; pyytää kuitenkin julkisia elimiä toteuttamaan toimia, jotta verkkoturvallisuutta koskevat vaatimukset olisivat pakollisia julkisissa hankintamenettelyissä tietoteknisten laitteistojen ja esineiden internetiin liittyvien tuotteiden osalta; katsoo, että verkkoturvallisuutta koskevat tarkastukset ja pk-yrityksille annettavat neuvot, jotka koskevat niiden digitalisoituja teollisia tuotteita, ovat hyvin tärkeitä; katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden välisellä parhaiden käytäntöjen vaihdolla voitaisiin helpottaa Euroopan verkkouhkien sietokykyä tältä osin;

27.  katsoo, että olisi laadittava kriittistä infrastruktuuria ja sen digitaalista turvallisuutta koskevat yhteiset perusteet ja että EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS-direktiivi) on ensimmäinen vaihe verkko- ja tietoturvajärjestelmien korkean yhteisen tason saavuttamiseksi unionissa; kehottaa komissiota painostamaan jäsenvaltioita direktiivin yhdenmukaiseksi ja oikea-aikaiseksi saattamiseksi osaksi kansallisia lainsäädäntöjä; painottaa tarvetta vahvistaa roolia, joka NIS-direktiivissä tarkoitetuilla hallintoelimillä on ja joka liittyy luottamuksen lisäämiseen tulevaisuuden tekniikkaa kohtaan; toteaa, että olisi tunnustettava verkkohyökkäysten uhkaa seuraavien mekanismien ja tulevaisuuden näkymien kartoittamisen merkitys EU:n digitaalisen teollisuuden turvallisuuden kannalta siten, että erityisesti painotetaan pk-yritysten ja kuluttajien suojelua;

28.  korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota kysymyksiin, jotka koskevat teollisen tai tuotantoon liittyvän tiedon keräämiseen ja saantiin; painottaa tässä yhteydessä, että on korostettava erityisesti periaatteita, jotka koskevat datasuvereniteettia, avointa ja standardoitua pääsyä ja tiedon saatavuutta sekä innovoinnin ja tuottavuuden, uusien palvelujen ja liiketoimintamallien sekä turvallisuustarkastuskelpoisuuden vahvistamista kuitenkin siten, että oikeudenmukainen kilpailu on mahdollista; korostaa, että tiedon omistajuuteen ja tiedonsaantiin liittyviä kysymyksiä koskevaa uutta sääntelyä on tarkasteltava hyvin huolellisesti ja sitä voidaan hyväksyä vasta kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien laajamittaisen kuulemisen jälkeen; toteaa, että innovointia ja työntekijöiden ja kuluttajien yksityisyyttä koskevia huolenaiheita on suojeltava turvattava ne yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti; painottaa lisäksi, että olisi edistettävä tietojen luovuttamista ja saantia yhteisen edun nimissä ja tieteellisissä tarkoituksissa; ottaa tässä yhteydessä huomioon tietotaloutta koskevan komission ehdotuksen, jolla pyritään edistämään EU:n yhteisiä tietomarkkinoita; katsoo, että tietojärjestelmästä parhaillaan käytävässä keskustelussa on korostettava kahta keskeistä tekijää teknisten ratkaisujen kehittämisessä tietojen luotettavaksi määrittämiseksi ja vaihtamiseksi: yhtäältä oletusarvoisia sopimussääntöjä, ja toisaalta kohtuuttomuuden valvonnan toteuttamista yritysten välisissä sopimussuhteissa;

29.  korostaa, että eurooppalainen pilvipalvelualoite sekä datan vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään poistamaan datan sijaintia koskevat perusteettomat rajoitukset, voivat edelleen vauhdittaa Euroopan teollisuuden digitalisointiprosessia erityisesti pk- ja uusyritysten osalta sekä välttää unionin sisämarkkinoiden pirstaloituminen; kehottaa komissiota valvomaan eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen hyväksymistä ja johdonmukaista täytäntöönpanoa, jotta mahdollistetaan nopea, luotettava ja saumaton datavirta ja datan käyttö; muistuttaa komissiota sen tiedonannossaan antamasta sitoumuksesta esittää datan vapaata liikkuvuutta unionissa koskeva lainsäädäntöehdotus, jotta voidaan poistaa kansallisiin lakeihin tai asetuksiin perustuvat aiheettomat sijaintipaikkavaatimukset tai ehkäistä niitä;

30.  katsoo ehdottomasti, että erityisesti liikennealalla avoin data, massadata ja data-analytiikka ovat edelleen keskeisiä elementtejä, joiden avulla voidaan saada digitaalisista sisämarkkinoista täysi hyöty ja edistää innovointia; pitää valitettavana, että datan kulun helpottamista koskevat aloitteet ovat edelleen hajanaisia; korostaa, että erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta tarvitaan lisää oikeusvarmuutta yksityisyyden ja tietosuojan täyden kunnioittamisen pohjalta;

31.  ottaa huomioon alakohtaista tietojenhakua koskevat teollisuuden digitalisoinnin sekä hallinnointia koskevat julkisten ja osittain julkisten elinten ja markkinatoimijoiden mahdollisuudet;

32.  korostaa arkkitehtuurin avoimuuden roolia digitaalisten komponenttien suunnitteluperiaatteena;

33.  katsoo, että teknistä tietämystä on suojeltava teollisuuden digitaalisten komponenttien vaihdossa ja yhdistämisessä ja samalla mahdollistettava entistä parempi yhteentoimivuus ja päästä päähän -yhteenliitettävyys;

34.  korostaa, että Euroopan johtoasema teollisuuden digitalisoinnissa edellyttää vahvaa standardointistrategiaa, jota koordinoidaan jäsenvaltioiden ja komission kanssa, digitaalisen alan yhteentoimivuus mukaan luettuna; korostaa Euroopan standardointielinten merkitystä ja ainutlaatuista kokoonpanoa, yhteiskunnalliset sidosryhmät ja pk-yritykset integroiva osallistava ja konsensusperustainen lähestymistapa mukaan luettuna; kehottaa komissiota edistämään avoimien standardien kehittämistä ja pitää tervetulleena komission aikomusta varmistaa standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien saatavuus ja niiden tehokas lisensointi oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sekä toteaa, että tämä on olennaisen tärkeää, jotta edistetään innovointia sekä tutkimusta ja kehittämistä EU:ssa; katsoo, että kiertotalous voisi olla merkittävässä asemassa edistettäessä tietovirtojen yhdenmukaista standardointia teollisuuden arvoketjujen varrella; kehottaa noudattamaan koordinoitua EU:n lähestymistapaa eurooppalaisten standardiorganisaatioiden eli CEN:n, Cenelecin ja ETSIn välityksellä kansainvälisiin foorumeihin ja yhteenliittymiin; katsoo, että on toivottavaa pyrkiä maailmanlaajuisiin ja yleisiin standardeihin, mutta korostaa myös halukkuutta jatkaa EU:n standardien täytäntöönpanoa, jos standardointifoorumeilla tehty kansainvälinen yhteistyö ei edistyisi rakentavalla tavalla; pitää yhteentoimivuutta tarpeellisena erityisesti esineiden internetin alalla, jotta varmistetaan, että uusien teknologioiden kehittäminen tarjoaa lisämahdollisuuksia kuluttajille, joiden ei pitäisi olla pakko käyttää vain tiettyjä palveluntarjoajia;

35.  painottaa, että digitalisointialaan liittyvät kaupan esteet vaikeuttavat EU:n teollisuuden kansainvälistä toimintaa ja heikentävät EU:n kilpailukykyä; katsoo, että EU:n ja kolmansien maiden välisillä kauppasopimuksilla voidaan merkittävässä määrin edistää yhteisten kansainvälisten sääntöjen käyttöönottoa tietosuojan, tietovirtojen, tietojen käytön ja standardoinnin aloilla;

Sosiaalinen ulottuvuus: taidot, koulutus ja sosiaalinen innovointi

36.  katsoo, että on toteutettava merkittäviä toimia koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmien alalla, jotta sisällytetään kehitysvaikutukset EU:n sosiaalisiin ja taloudellisiin malleihin; korostaa, että teollisuuden digitalisoitumiskehityksellä on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus työllisyydestä, työoloista ja työntekijöiden oikeuksista aina koulutukseen ja taitoihin, sähköiseen terveydenhuoltoon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen; painottaa tarvetta varmistaa, että muutoksen yhteydessä pyritään turvallisuuteen; kehottaa komissiota arvioimaan ja selvittämään asianmukaisesti teollisuuden digitalisoinnin sosiaalisia vaikutuksia ja ehdottamaan soveltuvilta osin lisätoimien toteuttamista, joilla torjutaan digitaalista kuilua ja edistetään osallistavaa digitaalitaloutta samalla kun Euroopan kilpailukykyä tehostetaan;

37.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on määritellyt ”työntekijän” käsitteen käyttäen pohjana tiettyjen ehtojen mukaisesti määritettyä työsuhdetta niin, että huomioon otetaan esimerkiksi alisteisuus, palkka ja työn laatu[12]; vaatii oikeusvarmuutta työsuhteen määritelmälle digitaalisilla työmarkkinoilla, jotta varmistetaan työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattaminen; toteaa, että kaikki internet-sovelluksiin perustuvassa taloudessa työskentelevät työntekijät ovat olosuhteista riippuen joko työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja heidät olisi luokiteltava sellaisiksi sopimustilanteesta riippumatta;

38.  korostaa, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta; korostaa, että Eurooppa joutuu kohtaamaan tätä koskevan digitaalisen kuilun; kehottaa panemaan täytäntöön taitotakuun työmarkkinaosapuolien kuulemisen jälkeen ja niiden osallisuudella, ja kehottaa jäsenvaltioita löytämään keinoja kansalaisten tarpeisiin, jotka koskevat jatkuvaa (uudelleen)koulutusta, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, joilla varmistetaan sujuva siirtymä älytalouteen; korostaa, että tärkeää varmistaa, että digitaalisia taitoja edistetään ja ne tunnustetaan näillä aloilla ja monitaitoisuuden kehittämiseen tähtäävän uuden suuntauksen kehyksessä; toteaa, että työnantajien olisi käytettävä Euroopan sosiaalirahastoa kyseiseen koulutukseen ja edistämään digitaalisen välineistön käyttöä, jolla mahdollistetaan taitojen päivittäminen yhteistyössä teollisuuden ja työmarkkinaosapuolien kanssa; suhtautuu myönteisesti opetusaineiston ja alakohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen; pyytää komissiota tutkimaan vaihtoehtoja sertifiointijärjestelmän laatimiseksi digitaalisten taitojen jatkokoulutusta varten;

39.  korostaa, että koulutukseen on sisällytettävä digitaaliset taidot ja että tämä on sisällytettävä kansallisiin opinto-ohjelmiin; toteaa, että tavoitteen saavuttamiseksi olisi jatkettava Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tukemien aloitteiden kehittämistä, kuten esimerkiksi Euroopan kyberturvallisuuskuukausi ja Euroopan kyberturvallisuushaaste; painottaa digitaalisiin taitoihin erikoistuneen opettajainkoulutuksen merkitystä sekä digitaalisten taitojen opettamista kaikille lapsille; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa kouluissa on wi-fi ja ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalit; toteaa, että koodaus on myös merkittävässä asemassa; kehottaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta hyödynnetään vakiintuneista käytännöistä, kuten Fit4Coding-ohjelmasta, digital academy -aloitteista, verkko-opinto-ohjelmista ja Webforce3:n kaltaisista koodikouluista, saatuja kokemuksia; pyytää komissiota edistämään digitaalisten taitojen testauksen sisällyttämistä IGCU/Pisa-tutkimuksiin, jotta mahdollistetaan EU:n jäsenvaltioiden välinen kilpailu ja vertailu; kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan yhteistyössä komission kanssa monialaisia opinto-ohjelmia, joissa pyritään yhdistämään eri aloihin liittyviä valmiuksia, kuten tietotekniikka ja liikkeenjohto tai insinööritaito ja datatiede; painottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi kehitettävä digitaalisia taitoja koskevia kattavia kansallisia strategioita ja niihin kuuluvia tavoitteita, kuten komissio on kehottanut niitä tekemään; korostaa, että työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät voivat osallistua keskeisessä asemassa näiden strategioiden kehittämiseen ja täytäntöön panemiseen; toteaa, että toistaiseksi vain puolessa EU:n jäsenvaltioista on perustettu digitaalisia työpaikkoja koskevia kansallisia koalitioita; painottaa, että digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition toimintaa tukevalla erityisellä budjettikohdalla vahvistettaisiin tiedon levittämistä ja lisätoimien toteuttamista;

40.  korostaa, että on tärkeää investoida ammatillisen koulutuksen sekä käsityöalan digitalisointiin; painottaa, että digitaaliset taidot on yhdistettävä insinööritaitoihin sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opetukseen, ja painottaa pehmeiden taitojen, kuten viestinnän, ryhmäkoordinaation ja monialaisen ajattelun edistämistä;

41.  pyytää sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkiin digitaalisiin aloitteisiin ja varmistamaan, että meneillään oleva digitalisoitumiskehitys edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa; painottaa tarvetta torjua sukupuolten välistä merkittävää kuilua tieto- ja viestintätekniikan alalla, sillä se on keskeisessä asemassa EU:n pitkän aikavälin kasvun ja vaurauden kannalta;

42.  toteaa, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen ja muiden julkisten palvelujen saatavuuden suhteen sekä vammaisten henkilöiden ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden työmarkkinoille osallistamisen suhteen; pitää tässä yhteydessä etätyöskentelyä erittäin tärkeänä;

43.  toteaa, että kuten Europeana-aloite osoittaa, eurooppalaisten teosten digitalisointi tarjoaa merkittävän mahdollisuuden niiden saavutettavuuden, jakelun ja edistämisen tehostamiselle ja että digitaalialan innovaatiot voivat olla käänteentekeviä siinä, miten kulttuurihyödykkeet asetetaan esille tai miten niihin tutustutaan; painottaa, että on tärkeää edistää erityisesti 3D-teknologian käyttöä tuhottua kulttuuriesineistöä ja -perintöä koskevan tiedon keräämiseen ja kyseisen aineiston ennallistamiseen; painottaa, että Euroopan kulttuuriperinnön digitalisointia, säilyttämistä ja sähköistä saatavuutta varten on taattava rahoitus;

44.  pitää valitettavana, että historiaan ja kulttuuriin liittyvät kohteet eivät usein ole esteettömiä vammaisille henkilöille, ja korostaa, että vahva digitaalinen kulttuurialusta tarjoaa mahdollisuuksia parantaa osallistumista ja lisätä kulttuuristen kokemusten, kohteiden ja esineiden saavutettavuutta kaikkialla Euroopassa maantieteellisestä sijainnista riippumatta;

45.  kannustaa avustavan teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, koska kyseistä teknologiaa ja sen myötä syntyneitä uusia teollisia tuotteita voitaisiin käyttää vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

46.  suosittelee toteuttamaan säännöllisen parhaiden käytäntöjen vaihdon, kahden vuoden välein edistymistä koskevan arvioinnin ja laatimaan teollisuuden digitalisointia koskevia suosituksia;

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
• [2]  EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 131.
• [3]  EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57.
• [4]  EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 41.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0032.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0535.
• [7]  EUVL C 93, 9.3.2016, s. 120.
• [8]  EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 22.
• [9]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0486.
• [10]  EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 45.
• [11]  EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 24.
• [12]  Ks. Euroopan unionin tuomioistuimen asia C-596/12, 17 kohta, ja unionin tuomioistuimen asia C-232/09, 39 kohta.

PERUSTELUT

Teollisuudella on keskeinen asema Euroopan taloudessa. Se työllistää, edistää talouden dynaamisuutta ja voi edistää merkittävästi ratkaisuja, joiden avulla hallitaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, joita Euroopan unioni joutuu kohtaamaan aina kestävän kehityksen tavoitteista ja ilmastonmuutoksesta väestörakenteen muutoksiin, sosiaaliseen epävarmuuteen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Samanaikaisesti maailmassa on meneillään digitalisointiin ja automaatioon perustuva uusi teollinen vallankumous. Tämä muuttaa liiketoimintamalleja, arvoketjuja, tuotantoa ja kulutusta. Uusia keskeisiä teknologioita, kuten massadata, esineiden internet, 5G-teknologia, pilvipalvelu, robotiikka, tekoäly ja kvanttiteknologiat, nousee esille. On alkamassa globaali kilpajuoksu siitä, kuka pystyy omaksumaan tämän uuden kehityksen ja sopeutumaan siihen kestävästi ja sosiaalisesti nopeimmin.

Jotta Eurooppa säilyy kilpailukykyisenä, on tärkeää, että se johtaa tätä uutta teollista vallankumousta innovoinnin ja kestävyyden näkökulmasta. Euroopan unionilla on selkeitä teollisia etuja tässä suhteessa. Sillä on taitotietoa, T&K-toimintaa, ammattitaitoisia työntekijöitä, suuret sisämarkkinat, vahva teollinen pohja ja historia, jotka saattavat tuotannon ja palvelut yhteen. Tässä yhteydessä Eurooppa tarvitsee teollisuuden nykyaikaistamista koskevan kunnianhimoisen strategian, jolla sen teollinen pohja digitalisoidaan. Komission tiedonanto on merkittävä ensimmäinen askel oikeaan suuntaan.

Tällainen strategia tarvitsee holistisen lähestymistavan, joka perustuu seuraaviin pilareihin:

•  unionin tason koordinointi ja visio

•  oikeiden toimintapuitteiden (infrastruktuuri, investoinnit, innovointi) luominen

•  turvallisuuden korostaminen eurooppalaisena erityispiirteenä uusien keskeisten teknologioiden kehittämisessä

•  sosiaalisen kestokyvyn lisääminen taitojen, koulutuksen ja sosiaalisen innovoinnin avulla.

EU tarvitsee yhteisen strategisen lähestymistavan. Jos käytössä on 28 erillistä kansallista strategiaa, foorumia ja lähestymistapaa, ei kyetä hyödyntämään eurooppalaista lisäarvoa, vaan ne edistävät sirpaloitumista, uhkaavat heikentää sisämarkkinoita ja johtavat tehottomuuteen. Sen vuoksi eurooppalaisen koordinointifoorumin sisältävä eurooppalainen lähestymistapa on erittäin tärkeä, jotta varmistetaan, että kansalliset strategiat sisältyvät eurooppalaisen näkökulman sisältävään laajempaan kontekstiin. Erityisesti tarvitaan yhteinen eurooppalainen näkemys. Digitalisointi ei itsessään voi olla johtomotiivi. Digitalisoinnin avulla on mahdollista edistää kilpailukykyä, kestävyyttä ja laadukasta työtä. Tuotteiden ja palvelujen digitalisointi tuottaa seuraavien viiden vuoden aikana teollisuudelle yli 110 miljardin euron lisätulot vuodessa. Komission mukaan pelkästään Saksassa se saa aikaan kahdeksan prosentin tuottavuuden kasvun seuraavan vuosikymmenen aikana. Se voi tuottaa myös sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä etuja. BT:n mukaan tieto- ja viestintätekniikalla on mahdollista vähentää EU:n hiilidioksidipäästöjä yli 1,5 Gt vuonna 2030 energia- ja resurssitehokkuuden kautta ja sähköinen terveydenhuolto voi saada aikaan 14 miljardin euron tilasäästöt, jotka ovat mahdollisia, koska henkilökohtaiset käynnit vastaanotolla vähenevät.

Näihin uusiin teollisiin suuntauksiin sopeutuminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos Eurooppa ei tarjoa oikeita toimintapuitteita. Tämä tarkoittaa sitä, että on varmistettava paras infrastruktuuri Euroopan taloudelle esimerkiksi 5G-teknologian tai optisten kuitujen avulla siten, että edistetään innovointia ja T&K-toimintaa sekä kannustetaan uusiin teknologioihin ja nykyaikaistamiseen tehtäviä investointeja. Komission mukaan viimeksi kuluneiden noin 15 vuoden aikana tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviin tuotteisiin tehtiin EU:ssa investointeja hieman yli kolmannes siitä määrästä kuin Yhdysvalloissa. Investointien taso on liian alhainen. Sen vuoksi on luotava toimintapuitteet, joilla julkisen talouden säästötoimet muutetaan investoinneiksi. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat erityisen tärkeitä tässä yhteydessä. Selvitysten mukaan suurin osa Euroopan pk-yrityksistä katsoo, että ne ovat jääneet jälkeen digitaalitekniikoiden omaksumisessa ja että ne eivät investoi niihin. Tähän on puututtava pk-yrityksiä varten räätälöityjen digitalisointitoimien avulla.

Erilaisiin turvallisuusnäkökohtiin on myös kiinnitettävä suurempaa huomiota tällä uudella teollisuuden digitalisointiin liittyvällä aikakaudella. Tähän liittyy sen varmistaminen, että keskeisiä eurooppalaisia strategisia teknologioita ei myydä halvalla ulkomaisille kilpailijoille vapaita markkinoita rajoittamatta. Lisäksi tämä edellyttää verkkoturvallisuuden varmistamista digitalisoidussa tehtaassa ja esineiden internetissä, jossa jokaista digitaalista tuotetta tai palvelua voidaan yllättäen käyttää ”aseena” hakkeroinnin avulla. Tästä syystä selkeät verkkoturvallisuutta koskevat säännöt ovat tarpeen. Puitteet, joiden mukaisesti varmistetaan vapaa datavirta ja suojellaan samalla datasuvereniteettia sekä laaditaan selkeät säännöt yritystenväliseen kauppaan liittyvälle tiedonhallinnalle, ovat myös erittäin tärkeitä kuten standardointikin. EU:n kilpailijat edistävät jo ponnekkaasti omia standardointistrategioitaan voidakseen tukea omia teollisuuden toimijoitaan. Tässä yhteydessä unionin on suojattava omaa digitalisointistrategiaansa selkeillä standardointitoimilla yhdessä Euroopan standardointielinten kanssa.

On selvää, että Euroopan teollisuuden digitalisointi tuo mukanaan myös haasteita. On olemassa myös absurdi mahdollisuus, että uudet teknologiat aiheuttavat eri tutkimusten mukaan työpaikkojen menetyksiä ja sosiaalista epävarmuutta samalla kun unionissa vallitsee ammattitaitoisen työvoiman puute. Euroopassa on tällä hetkellä noin 180 000 tietotekniikan asiantuntijan vaje. Sen vuoksi teollisuuden digitalisointia koskevalla strategialla on oltava vahva sosiaalinen ulottuvuus. Tähän sisältyvät oikeus koulutukseen ja taitotakuu, elinikäisen oppimisen edistäminen ja sen varmistaminen, että taitoja opetetaan nuoresta iästä lähtien ja niiden opettaminen sisällytetään koulujen opinto-ohjelmiin. Digitaalisia taitoja on myös edistettävä laaja-alaisesti suurten teollisuusyritysten ohella myös pk-yrityksissä ja käsityöalalla. Digitaalisten taitojen ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen on myös olennaista tässä yhteydessä.

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.3.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan teollisuuden digitalisoinnista
(2016/2271(INI))

Valmistelija: Marju Lauristin

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että tieto- ja viestintäteknologia työllistää Euroopassa nykyisin kuusi miljoonaa ihmistä ja että 40 prosentilla eurooppalaisista työntekijöistä on puutteita digitaalisissa taidoissa ja vaikeuksia elinikäisen oppimisen suhteen; toteaa, että koulutusjärjestelmiä on sovitettava ja vahvistettava entisestään vastaamaan digitaalisten työmarkkinoiden vaatimuksia;

B.  toteaa, että tieto- ja viestintäalan työllisyydessä ja koulutuksessa on suuria sukupuoleen perustuvia eroja, millä on kielteisiä vaikutuksia tasavertaisuuteen työmarkkinoilla;

C.  toteaa, että teollisuuden digitalisointi tunkeutuu syvälle alan toiminnan kaikkiin osiin ja parantaa sen kilpailukykyä innovatiivisella ja kestävällä tavaroiden ja palvelujen tuotannolla, edistää talouskasvua sekä luo työpaikkoja ja hyvinvointia, mutta asettaa myös haasteita, jotka edellyttävät työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten aktiivista osallistumista oikeudenmukaisen digitaalisen siirtymän saavuttamiseksi;

D.  toteaa, että teollisuuden lisäarvon ja työllisyyden suhteellinen painoarvo on vähentynyt vuosikymmenien ajan, mikä on johtanut talouden epätasapainoon ja vaikuttanut joissakin tapauksissa kielteisesti sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen;

E.  toteaa, että digitalisointi saattaa johtaa uusiin verkostoitumissuhteisiin ihmisten, ryhmien, koneiden ja järjestelmien välillä ja siten luoda synergiaa inhimillisen luovuuden ja tekoälyn kesken;

F.  toteaa, että keskimäärin 9 prosenttia työpaikoista on vaarassa kadota automatisoinnin myötä ja 25 prosentissa työpaikoista puolet tehtävistä tulee muuttumaan merkittävästi automatisoinnin tuloksena;

G.  toteaa, että komission mukaan korkeasti koulutettujen digitaalialan työntekijöiden kysyntä jatkaa kasvamistaan ja mikäli asianmukaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, vuoteen 2020 mennessä jää täyttämättä jopa 756 000 työpaikkaa, mikä vaarantaa Euroopan kasvun ja kilpailukyvyn; toteaa, että nykyisiä koulutusjärjestelmiä olisi tarvittaessa tarkistettava, jotta ne vastaisivat paremmin digitaalisten työmarkkinoiden tarpeita ja jotta työllisyyden taso paranisi.

H.  toteaa, että mukautuminen tekniseen kehitykseen ja siitä seuraavat muutokset työelämässä ovat pitkäkestoinen ongelma, joka tulee askarruttamaan yrityksiä, ammattiliittoja ja poliittisia päättäjiä vielä pitkään; toteaa, että yksi keskeisistä haasteista on saattaa koulutusjärjestelmät vastaamaan digitaalisten työmarkkinoiden tarpeita ja varmistaa, että teollisuuden digitalisointi ainoastaan täydentää ihmisen tekemää työtä;

1.  korostaa, että teollisuuden digitalisointi edustaa merkittäviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä työpaikkojen luomisen ja menettämisen suhteen että työn organisoinnin kannalta; korostaa, että teollisuuden digitalisointi edellyttää komissiolta ja jäsenvaltioilta kohdennettuja toimia yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa työllisyys-, sosiaali-, koulutus- ja veropolitiikan aloilla sekä kollektiivisen sopimisen tehostamisen ja ajanmukaisesta infrastruktuurista huolehtimisen suhteen; tähdentää, että teollisuuden digitalisointia olisi muokattava niin, että se on osaltaan mukana parantamassa työoloja;

2.  huomauttaa, että digitalisointiin perustuvat uudet työn muodot purkavat usein työskentelypaikan ja yrityksen välisen kytköksen, mikä aiheuttaa haasteita sovellettavan työlainsäädännön, sosiaaliturvan ja kollektiivisten sopimisten suhteen, kun pyritään esimerkiksi noudattamaan periaatetta yhtäläisestä kohtelusta samalla työpaikalla; on huolestunut epävarmojen työsuhteiden lisääntymisestä teollisuudessa näennäisesti itsenäisen ammatinharjoittamisen ja kohtuuttomien nollatuntisopimusten myötä; korostaa, että työntekijöiden suojelu on varmistettava yhtä lailla myös kaikkialla digitaalisten työmarkkinoiden alueella;

3.  panee merkille teollisuuden digitalisoinnissa esiintyvät huomattavat alueelliset erot, joilla on vaikutuksia työpaikkoihin, tuottavuuteen ja kasvuun erityisesti pk-yrityksissä; toteaa, että digitalisoinnissa on alueellisen kuilun lisäksi myös sosiaalinen kuilu ja yrityskohtaisia eroja; kehottaa siksi tehostamaan osallistavan digitaalisen infrastruktuurin kehittämistä, mukaan luettuna laajakaistan saatavuuden ja pk-yritysten tukemisen parantaminen erityisesti alueilla, jotka ovat jääneet jälkeen; kehottaa unionia tukemaan investointeja digitaaliseen infrastruktuuriin ja käyttämään unionin rahastoja paremmin tässä suhteessa; pitää tärkeänä edistää internetin yleistä saatavuutta etenkin epäsuotuisassa asemassa olevien ja maaseutualueilla asuvien väestöryhmien keskuudessa;

4.  katsoo, että julkisen alan digitaaliset innovaatiot ja avoimet standardit ovat keino torjua digitaalisen tiedon keskittymistä muutamille teollisuusyrityksille ja edistävät näin digitaalista kehittämistä kaikissa jäsenvaltioissa;

5.  pitää tärkeänä verkostoitumista ja yhteistyötä Industrie 4.0:n kaltaisten jo vakiintuneiden kansallisten digitalisointialoitteiden kanssa ja kehottaa lisäämään pyrkimyksiä sellaisten alueiden ja toimialojen tukemiseen, joiden kehitys laahaa vielä perässä, jotta varmistetaan yhtäläiset toimintaedellytykset ja edistetään tehostettua taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; korostaa, että digitaalialan osaamiskeskuksilla on mahdollisuuksia tukea teollisuuden digitalisointia, lisätä nykyisten yritysten kilpailukykyä ja kannustaa uusien yritysten perustamiseen;

6.  panee merkille, että digitalisointi on monitahoinen ilmiö, johon on otettava kantaa myös Euroopan tasolla sisämarkkinoiden pirstaloitumisen ehkäisemiseksi, ja että tässä yhteydessä tiivis yhteistyö kansallisten ja alueellisten sidosryhmien kanssa on toivottavaa;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tarkkailemaan ja arvioimaan säännöllisesti digitalisoinnin vaikutusta työpaikkojen laatuun, määrään ja tyyppeihin sekä taitoja ja pätevyyksiä koskeviin vaatimuksiin ja mukauttamaan asiaankuuluvia toimialoja tarvittavalla tavalla työntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi, oikeudenmukaisen kilpailun takaamiseksi ja digitalisoinnilla saavutettavien sosiaalisten ja työmarkkinoita koskevien normien parantamisen varmistamiseksi; toteaa, että teollisuuden digitalisoinnista johtuen eri tyyppisten työpaikkojen luomisella ja menettämisellä saattaa olla seurauksia jäsenvaltioiden sosiaaliturvaohjelmien, eläkejärjestelmien ja työttömyysvakuutusjärjestelmien rahoituksen kestävyydelle; muistuttaa, että teollisuuden digitalisointi vaikuttaa yhtä lailla kaikkiin tulevaisuuden työpaikkoihin ja että ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä ei pitäisi väheksyä;

8.  toteaa, että digitaalisiin teknologioihin perustuvilla liiketoimintamalleilla on vaikutuksia työmarkkinoihin sekä työntekijöiden ja palveluntarjoajien digitaalisten taitojen kysyntään; korostaa, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuksia valmistusteollisuuden palauttamiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään teollisuuden palauttamista koskevia strategioita unionin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi;

9.  muistuttaa, että digitalisoinnin vaarana on vaurauden epätasapainoinen jakautuminen, jolloin digitaalinen kuilu levenisi niin, että se saattaisi jakaa yhteiskunnan, jäsenvaltiot ja alueet niihin, jotka hyötyvät digitaalisen tuottavuuden kasvusta ja niihin, jotka eivät; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita siksi selvittämään keinoja automatisoinnista aiheutuvan epätasa-arvon vähentämiseksi;

10.  ymmärtää teollisuuden digitalisoinnin myötä aukeavat mahdollisuudet ja haasteet; toteaa, että teollisuuden digitalisoinnilla on myönteisiä vaikutuksia, sillä se lisää työjärjestelyjen joustavuutta, joka voi auttaa työn ja vapaa-ajan yhdistämisessä, monipuolistaa valintoja liikkuvan etätyön avulla ja antaa maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuville ihmisille mahdollisuuden tulla työmarkkinoille, kunhan heillä on tarvittava infrastruktuuri, mikä puolestaan edistää talouskasvua; toteaa samalla, että digitalisoinnin myötä yleistynyt kehitys kohti joustavuuden lisäämistä saattaa nostaa epävakaiden ja epävarmojen työsuhteiden vaaraa; korostaa, että työn uusia muotoja ei saa käyttää kiertämään voimassa olevaa työmarkkina- ja sosiaalilainsäädäntöä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien suojelun osalta; tähdentää, että perinteisillä teollisuudenaloilla ja internet-sovelluksiin perustuvan talouden yrityksillä on oltava yhtäläiset toimintaedellytykset;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään tietoa ja valvomaan sekä arvioimaan digitalisoinnin vaikutuksia työn tekemisen muotoihin ja työoloihin sekä toteuttamaan internet-sovellusten työntekijöiden (platform workers) oikeudellisen tilanteen selkeyttämiseksi tarvittavat aloitteet määrittelemällä erityisesti yksityisyrittäjät ja työntekijät ja sopeuttamalla voimassa olevaa lainsäädäntöä tarpeen mukaan, jotta varmistetaan, että kaikki työpaikat kuuluvat työlainsäädännön piiriin; painottaa, että kaikilla työntekijöillä olisi oltava samat perussopimuksiin ja Euroopan perusoikeuskirjaan kirjatut oikeudet, joista olisi pidettävä kiinni, mukaan luettuna vapaa liikkuvuus, yhdistymisvapaus, oikeus kollektiivisiin sopimuksiin ja lakko-oikeus; korostaa, että internet-sovelluksiin perustuvalle taloudelle tarvitaan oikeasuhtaista sääntely- ja hallintoympäristöä, jossa otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien oikeudet ja velvollisuudet;

12.  muistuttaa, että unionin tuomioistuin on määritellyt ”työntekijän” käsitteen käyttäen pohjana tiettyjen ehtojen mukaisesti määritettyä työsuhdetta niin, että huomioon otetaan esimerkiksi alisteisuus, palkka ja työn laatu[1]; vaatii oikeusvarmuutta työsuhteen määritelmälle digitaalisilla työmarkkinoilla, jotta varmistetaan työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattaminen; toteaa, että kaikki internet-sovelluksiin perustuvassa taloudessa työskentelevät työntekijät ovat olosuhteista riippuen joko työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja heidät olisi luokiteltava sellaisiksi sopimustilanteesta riippumatta;

13.  ilmaisee huolensa työntekijöiden digitaalisissa taidoissa olevista huomattavista eroista jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä; korostaa, että tätä kuilua on kurottava kiinni, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia kehittämismahdollisuuksiin ja työmarkkinoihin;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että teollisuuden digitalisointi ja sen myötä tapahtuva uusien työmuotojen lisääntyminen eivät vaikuta haitallisesti sosiaaliturvamaksuihin ja että kaikki maksut maksetaan työn muodosta riippumatta; toteaa, että digitaaliset ratkaisut voivat helpottaa verojen ja sosiaaliturvamaksujen keräämistä;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan työmarkkinaosapuolet säännöllisesti mukaan digitaalisen talouden sääntelykehyksen mukauttamiseen; kehottaa työmarkkinaosapuolia tekemään keskitettyjä sopimuksia internet-sovelluksiin perustuvalle taloudelle;

16.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan 2000-luvun taitoja ja etenkin digitaalisia taitoja, kriittistä ajattelukykyä, ongelmanratkaisukykyä, ryhmätyötä ja massadatan käyttöä koskevan koulutuksen saatavuuden, jotta kaikilla kansalaisilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua digitaalisille sisämarkkinoille; korostaa tässä yhteydessä monialaisia valmiuksia, jotka auttavat heitä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä sekä kehittämään aloitekykyä ja itsetuntemusta; korostaa työnantajien roolia järjestää ja rahoittaa koulutuksia ja kursseja, joiden avulla työntekijät voivat täydentää digitaalisia taitojaan ja pätevyyksiään; kiinnittää erityistä huomiota työntekijöihin niissä työpaikoissa, jotka ovat vaarassa joutua lopetetuiksi teollisuuden digitalisoinnin myötä;

17.  korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä kaikille digitaalisen aikakauden työntekijöille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että työpaikkansa menettävillä työntekijöillä on halutessaan nopea pääsy uudelleenkoulutukseen digitaalisten taitojen alalla; kehottaa uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä vastaamaan digitalisoinnin muovaamia työmuotoja ja uramalleja;

18.  pitää tärkeänä koulutusjärjestelmien vastaavuutta digitaalisen talouden tarpeiden kanssa, jotta oppilaat saavat asiaankuuluvat tiedot ja taidot; muistuttaa kehottaneensa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kouluissa poikkitieteellistä ajattelua digitaalisten ja niitä täydentävien taitojen kasvavan tarpeen tyydyttämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita keskittymään työvoiman taitotason nostamisen lisäksi siihen, että oppilaitoksissa opetettaisiin alaluokilta lähtien luonnontieteitä, teknologiaa, insinööritieteitä ja matematiikkaa (STEM-aineet) sekä yrittäjyyttä ja siihen liittyviä ”pehmeitä taitoja” ja edistettäisiin kiinnostusta niihin; korostaa, että erityisesti on työskenneltävä tieto- ja viestintäalalla vallitsevan sukupuolten välisen vakavan epäsuhdan poistamiseen; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään digitaalisen aikakauden taitoja koskevia strategioita ja ammattikoulutusohjelmia yhdessä työmarkkinaosapuolten ja oppilaitosten kanssa;

19.  toteaa, että taitojen soveltumattomuus digitaaliseen talouteen ei johdu vain puuttuvista taidoista, vaan myös kehnoista työoloista, jotka ajavat parhaiten koulutetut työntekijät töihin muualle, ja kehnosta henkilöstöjohtamisesta, jossa ei osata kunnolla hyödyntää digitaalisen sukupolven taitoja ja tietoja;

20.  pitää myönteisenä komission aloitteita Digital Skills ja Jobs Coalition, joilla pyritään pääsemään eroon erittäin pätevien työntekijöiden pulasta; korostaa, että kestävä menestyminen tällä alalla voidaan saavuttaa vain ottamalla mukaan kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet, oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt;

21.  korostaa, että työntekijät eivät ole robotisoitujen tuotantolinjojen tai internet-sovellusten jatkeita vaan heillä on tärkeä rooli työympäristönsä ja teollisuuden digitalisoinnin muokkaajina; pitää siksi tärkeänä vahvistaa työntekijöiden oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua yrityksen asioiden hoitamiseen sekä työmarkkinaosapuolten osallistumista kaikilla päätöksenteon tasoilla, millä varmistetaan oikeudenmukainen siirtyminen digitaaliseen talouteen;

22.  korostaa, että on kartoitettava ja analysoitava sekä teollisuuden digitalisoinnin myönteiset vaikutukset että siitä aiheutuvat työterveys- ja työturvallisuusriskit, mukaan luettuna uudet psyykkiset riskit ja robottien ja ihmisten vuorovaikutuksen seuraukset, ja tarvittaessa toteutettava asianmukaisia toimia; korostaa, että työmarkkinaosapuolet on otettava tähän mukaan; kiinnittää huomiota digitalisoinnin psykologisiin ja neurologisiin vaikutuksiin, sillä työntekijöiden jatkuva saavutettavuus aiheuttaa riskin työperäisille henkisille ongelmille, kuten työuupumukselle; kannattaa siksi työntekijöiden ”oikeutta kirjautua ulos” sovitun työajan ulkopuolella;

23.  kehottaa komissiota ja sen virastoja, erityisesti Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoa (EU-OSHA), tutkimaan digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn prosessien vaikutuksia psyykkiseen kuormitukseen ja antamaan tarvittaessa suosituksia; toteaa, että jatkuvalla digitaalisen tekniikan avulla toteutetulla valvonnalla voi olla vaikutuksia työympäristöön ja työpaikalla ilmenevään stressiin; painottaa tässä yhteydessä, että tutkimukset ovat osoittaneet selkeästi, että suurempi paine ja valvonta eivät yleensä paranna suorituskykyä vaan lisäävät terveysriskejä, virheitä ja onnettomuuksia[2];

24.  kehottaa jäsenvaltioita yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa käynnistämään kansallisia keskusteluja työn tulevaisuudesta ja digitalisoinnista; katsoo, että komissiolla olisi oltava näkyvä rooli kyseisten kansallisten aloitteiden koordinoinnissa;

25.  toteaa, että uusien teknologioiden lisääntyvä käyttö ja sähköinen viestintä työpaikoilla herättää kysymyksiä työntekijöiden yksityisyydestä ja uusista seuranta- ja valvontamahdollisuuksista; pitää siksi tärkeänä, että työntekijään liittyvän tiedon käyttö, käsittely ja varastointi edellyttää asetuksen (EU) 2016/679 mukaisia tiukkoja sääntöjä estämään työntekijöiden perusoikeuksien rikkomisen ja varmistamaan työntekijän oikeuden tietojen saatavuuteen;

26.  toteaa, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen ja muiden julkisten palvelujen saatavuuden suhteen sekä vammaisten henkilöiden ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden työmarkkinoille osallistamisen suhteen; pitää tässä yhteydessä etätyöskentelyä erittäin tärkeänä;

27.  toteaa, että internet-sovellusten välittämä työ on lisääntynyt ja olettaa sen yleistyvän edelleen teollisuudessa, kun otetaan huomioon, että digitalisointi mahdollistaa hajauttamisen ja joustavuuden; toistaa huolestumisensa internet-sovellusten välittämän työn käyttämisestä verolainsäädännön ja työntekijöiden oikeuksien kiertämiseen esimerkiksi vähimmäispalkkojen, työterveys- ja työturvallisuusvelvoitteiden, enimmäistyöaikojen ja joissakin tapauksissa sosiaaliturvaa koskevien oikeuksien osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään puitteet, joilla varmistetaan, että internet-sovellusten välityksellä työskentelevät henkilöt saavat samat oikeudet kuin perinteisen talouden piirissä olevat työntekijät ja että yhtäläiset toimintaedellytykset ovat olemassa yksittäisten ihmisten ja yritysten verojen ja sosiaalimaksujen suhteen, jotta julkisen rahoituksen ja sosiaaliturvajärjestelmien vakaus turvataan pitkällä aikavälillä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	22.3.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mara Bizzotto, Enrique Calvet Chambon, David Casa, Ole Christensen, Lampros Fountoulis, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Ádám Kósa, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Anthea McIntyre, Joëlle Mélin, Emilian Pavel, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Marek Plura, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Maria João Rodrigues, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Marita Ulvskog, Renate Weber, Tatjana Ždanoka, Jana Žitňanská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Maria Arena, Georges Bach, Tania González Peñas, Krzysztof Hetman, Marju Lauristin, Alex Mayer, Joachim Schuster, Jasenko Selimovic, Csaba Sógor, Michaela Šojdrová, Neoklis Sylikiotis

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

43	+
ALDE ECR ENF GUE/NGL EPP   S&D Green/EFA	Enrique Calvet Chambon, Robert Rochefort, Jasenko Selimovic, Yana Toom, Renate Weber Anthea McIntyre; Jana Žitňanská Dominique Martin, Joëlle Mélin Tania González Peñas, Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, Neoklis Sylikiotis Georges Bach, David Casa, Krzysztof Hetman, Ádám Kósa, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Thomas Mann, Marek Plura, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Michaela Šojdrová, Csaba Sógor, Romana Tomc Maria Arena, Ole Christensen, Jan Keller, Marju Lauristin, Javi López, Alex Mayer, Emilian Pavel, Georgi Pirinski, Maria João Rodrigues, Joachim Schuster, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog Jean Lambert, Terry Reintke, Tatjana Ždanoka

1	-
NI	Lampros Fountoulis

2	0
ENF GUE/NGL	Mara Bizzotto João Pimenta Lopes

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

• [1]  Ks. Euroopan unionin tuomioistuimen asia C-596/12, 17 kohta, ja unionin tuomioistuimen asia C-232/09, 39 kohta.
• [2]  Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto: ”Work-related stress and risk assessment. A European campaign on risk assessment”; haettu 14. kesäkuuta 2013 hyperlinkistä https://osha.europa.eu/en/surveys-and-statistics-osh/esener.

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (7.2.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan teollisuuden digitalisoinnista
(2016/2271(INI))

Valmistelija: Sergio Gaetano Cofferati

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180); palauttaa mieliin unionin tavoitteen nostaa teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; korostaa tärkeää roolia, joka digitalisoinnilla voi olla tässä yhteydessä ja sen mahdollisesti tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia; korostaa, että on kiireellisesti laadittava kunnianhimoinen ja johdonmukainen unionin strategia, jossa saatetaan yhteen erilaiset unionin aloitteet ja koordinoidaan kansalliset ja alueelliset pyrkimykset, vältetään pirstaloituminen ja maksimoidaan kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten mahdollisuudet;

2.  korostaa, että digitalisointi on vaikuttanut kaikkiin talouden aloihin ja että Euroopan on tartuttava tähän tilaisuuteen tehostaakseen kansainvälistä kilpailukykyään; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen unionin sisämarkkinoita Euroopan teollisuuden lujittamiseksi mukaan luettuina pk- ja uusyritykset, varmistamaan johdonmukaisen sääntelykehyksen ja poistamaan perusteettomat esteet, vähentämään byrokratiaa ja uudistamaan sääntelyä;

3.  tähdentää, että tutkimukseen ja innovointiin, infrastruktuureihin, kyberturvallisuuteen, tietosuojaan, sähköiseen hallintoon ja digitaalisiin taitoihin on investoitava riittävästi ja että niitä varten tarvitaan johdonmukainen sääntelykehys; korostaa, että EU on tässä asiassa kilpailijoitaan jäljessä, että tällaisiin investointeihin tarvitaan lisää resursseja ja että olisi hyödynnettävä täysimääräisesti olemassa olevien rahastojen ja yksityisten investointien kannustimien tarjoamaa potentiaalia ja synergiaa; katsoo, että komission olisi puututtava tehokkaasti näihin haasteisiin; kehottaa komissiota selkeyttämään jo toteutettujen ja tulevien digitalisointiprosessia helpottavien aloitteiden rahoitusta erityisesti ESIR:n, ERI-rahastojen, Horisontti 2020:n sekä niiden välisten mahdollisten synergioiden osalta sekä selkeyttämään arvioituja jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista saatavia osuuksia; kehottaa komissiota tutkimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja yhteisten teknologia-aloitteiden vaikutusta Horisontti 2020 ‑ohjelman tulevan väliarvioinnin yhteydessä;

4.  muistuttaa, että on olemassa 30 rinnakkaista kansallista ja alueellista aloitetta; pitää tärkeänä, että niiden synergioita ja ylikansallista yhteistoimintaa kehitetään, jotta voidaan varmistaa niiden parempi näkyvyys, lisäarvo ja resurssien tehokas käyttö; pitää valitettavana, että teollisuuden kilpailukyvyn ja digitalisoinnin alalla vallitsee kasvava maantieteellinen kuilu; kehottaa ulottamaan kiinteän ja matkapuhelinverkon erittäin nopeat verkkoinfrastruktuurit kaikille maantieteellisille alueille, myös maaseutualueille ja erillisalueille; kehottaa komissiota laatimaan kattavia tilastoja DESI-indeksin kaltaisten nykyisten tilastojen täydentämiseksi, jotta voidaan paremmin arvioida digitalisointiprosesseja eri alueilla ja aloilla;

5.  pitää myönteisenä komission aikomusta luoda kaikkialle unioniin digitaalisia innovointikeskittymiä, jotka saattaisivat yhteen olemassa olevat unionin ja kansalliset aloitteet; korostaa, että näiden keskittymien olisi tarjottava valmennusta ja konsultointia ja mahdollistettava parhaiden käytäntöjen vaihto; kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin tason yhteistyö ja investoinnit teollisuuden digitalisointiin johtavat maantieteellisen digitaalisen jaon pienenemiseen, olemassa olevien varojen parempaan koordinointiin sekä pk-yritysten digitalisointimahdollisuuksien lisääntymiseen; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää tarjota mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille digitaaliystävällinen ympäristö;

6.  korostaa vaaraa siitä, että voitot siirtyvät teollisuuden toimijoilta yksityisten digitaalisten alustojen omistajille ja että markkinat keskittyvät muutamien harvojen toimijoiden käsiin muodostaen siten käytännössä monopoleja erityisesti alustojen osalta; pitää tarpeellisena, että toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat tarpeellisia, tehokkaita ja johdonmukaisia toimia ja tarvittaessa lainsäädäntöaloitteita, jotta varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu useiden toimijoiden välillä myös digitaalisessa ympäristössä;

7.  korostaa tarvetta laatia kiireesti standardointia koskeva tehokas suunnitelma ja varmistaa teollisuuden digitalisoinnin täysimääräinen yhteentoimivuus, esineiden internet ja autonomiset järjestelmät mukaan luettuina, sillä tämän päivän unionin tason toimitusketjut ja digitalisointi synnyttävät haasteita, jotka voidaan ratkaista ainoastaan Euroopan tasolla; kehottaa komissiota edistämään avoimien, yhteentoimivien ja kysyntävetoisten standardien kehittämistä kaikilla keskeisillä aloilla; pitää tervetulleena komission aikomusta varmistaa standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien saatavuus oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; muistuttaa komissiota, että standardeja laadittaessa on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat näkökohdat ja varmistettava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asianmukainen osallistuminen globaalilla tasolla, unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla, mukaan luettuina työmarkkinaosapuolet ja uudet toimijat;

8.  katsoo, että data- ja IT-infrastruktuurien turvallisuus ja siihen liittyvä luottamus digitaaliseen ympäristöön ovat keskeisiä teollisuuden digitalisoinnin kasvu- ja innovointipotentiaalin täyden hyödyntämisen kannalta työntekijöiden, kuluttajien ja yritysten eduksi, pk-yritykset ja uusyritykset mukaan luettuina; kannustaa lisäksi kaupallisten ohjelmistojen ja laitteiden valmistajia varmistamaan turvallisuutta ja turvatoimia koskevat normit saatavilla olevia uusimpia tekniikoita hyödyntäen; kehottaa teollisuutta panemaan ”sisäänrakennetun yksityisyyden suojan” ja ”oletustietosuojan” periaatteiden ohella täysimääräisesti täytäntöön myös ”sisäänrakennetun turvallisuuden” periaatteen;

9.  edistää edelleen unionin tason ponnisteluja kyberturvallisuuden alalla; kehottaa jäsenvaltioita panemaan viipymättä ja johdonmukaisesti täytäntöön verkko- ja tietoturvadirektiivin ja noudattamaan tiukasti yleistä tietosuoja-asetusta sekä tekemään tehokasta yhteistyötä, jotta kansalaisille ja yrityksille taataan turvallinen ympäristö EU:ssa; muistuttaa, että 80 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä on kohdannut viimeksi kuluneen vuoden aikana vähintään yhden kyberturvallisuuteen liittyvän uhan[1]; pyytää tekemään uusia ja konkreettisia aloitteita, joilla opastetaan yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä vahvistamaan kestävyyttään kyberhyökkäyksiä vastaan, ja pitää myönteisenä komission hiljattain käynnistämää uutta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta kyberturvallisuuden alalla;

10.  uskoo, että digitalisoinnin olisi tarjottava kuluttajille lisää valinnanvaraa, enemmän käyttäjäystävällisiä ja räätälöityjä tuotteita ja lisää tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadusta;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan kunnioitetaan täysin digitaalisessa ympäristössä; painottaa, että on tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön yleinen tietosuoja-asetus, jotta varmistetaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyyden suojaa koskevan periaatteen täysimääräinen soveltaminen; pitää yhä tärkeämpänä tietojen omistajuutta ja vastuuta koskevien kysymysten ratkaisemista ja kehottaa komissiota arvioimaan edelleen näitä asioita koskevaa nykyistä lainsäädäntökehystä; katsoo, että kuluttajien olisi voitava vapaasti ja täysimääräisesti käyttää ja hyödyntää ostamiaan tuotteita ja palveluja (myös valita vapaasti korjauspalvelut) eivätkä datakysymykset saisi estää heitä; kehottaa komissiota selventämään ja määrittelemään yleisen tietosuoja-asetuksen yhteydessä joitakin vähimmäisvaatimuksia, jotka liittyvät työpaikalla kerättyyn dataan;

12.  korostaa, että eurooppalainen pilvipalvelualoite sekä datan vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään poistamaan datan sijaintia koskevat perusteettomat rajoitukset, voivat edelleen vauhdittaa Euroopan teollisuuden digitalisointiprosessia erityisesti pk- ja uusyritysten osalta sekä välttää unionin sisämarkkinoiden pirstaloituminen; kehottaa komissiota valvomaan eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen hyväksymistä ja johdonmukaista täytäntöönpanoa, jotta mahdollistetaan nopea, luotettava ja saumaton datavirta ja datan käyttö; muistuttaa komissiota sen tiedonannossaan antamasta sitoumuksesta esittää datan vapaata liikkuvuutta unionissa koskeva lainsäädäntöehdotus, jotta voidaan poistaa kansallisiin lakeihin tai asetuksiin perustuvat aiheettomat sijaintipaikkavaatimukset tai ehkäistä niitä;

13.  kehottaa komissiota selventämään mahdollisimman pian autonomisesti toimivia järjestelmiä (kuten ajoneuvot ja miehittämättömät ilma-alukset) koskevia turva- ja vastuujärjestelmiä, jotta varmistetaan tehokas oikeudellinen kompensaatio vahinkotapauksissa ja yhdenmukaistetaan testausolosuhteet; pitää yhteentoimivuutta tarpeellisena erityisesti esineiden internetin alalla, jotta varmistetaan, että uusien teknologioiden kehittäminen tarjoaa lisämahdollisuuksia kuluttajille, joiden ei pitäisi olla pakko käyttää vain tiettyjä palveluntarjoajia; korostaa esineiden internetin, sovellusten ja ei-sisäänrakennettujen ohjelmien suojaan, turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä haasteita; korostaa, että esineiden internetin osalta valmistajat ovat keskeinen lähtökohta vastuujärjestelyjen tiukentamisessa, joka johtaa tuotteiden parempaan laatuun ja turvallisempaan ympäristöön, kun kyse on ulkoisesta käytöstä ja dokumentoidusta mahdollisuudesta päivityksiin;

14.  korostaa käynnissä olevan digitalisoinnin ja erityisesti teollisuuden digitalisoinnin erittäin merkittäviä seurauksia, mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnalle, liiketoiminnalle, työoloille ja työvoiman kysynnälle; pitää valitettavana, että komissio ei ole analysoinut teollisuuden digitalisoinnin sosiaalisia vaikutuksia, ja kehottaa komissiota toteuttamaan perusteellisen analyysin teollisuuden digitalisoinnin vaikutuksesta tässä yhteydessä ja esittämään sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2017 loppuun mennessä;

15.  tunnustaa teollisuuden digitalisoinnin tarjoamat mahdollisuudet mutta korostaa myös tiettyjä haasteita, joita se aiheuttaa työpaikkojen kysynnälle, työskentelyoloille ja työntekijöiden oikeuksille erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa, ja korostaa tarvetta varmistaa työntekijöiden oikeuksien täysi kunnioittaminen ja riittävä sosiaaliturvan kattavuus digitaalisessa maailmassa; pitää tarpeellisena ottaa työmarkkinaosapuolet mukaan määrittelemään teollisuuden digitalisointia koskevia unionin tason ja kansallisia aloitteita; pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu vastaamaan digitalisoinnin sosiaalisiin näkökohtiin liittyviin huolenaiheisiin yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa osana kattavaa vuoropuhelua ja järjestämään korkean tason pyöreän pöydän neuvotteluita ja eurooppalaisten sidosryhmien digitalisointia käsittelevän foorumin;

16.  toteaa, että digitaaliset taidot ovat tärkeitä nykypäivän työmarkkinoilla Euroopan alueiden osallistamisen ja kilpailukyvyn sekä digitaalisen syrjäytymisen torjumisen kannalta, erityisesti unionin uuden osaamisohjelman puitteissa; katsoo, että komission on edistettävä ja koordinoitava laadukasta koulutusta, elinikäistä oppimista ja ammatillista koulutusta muun muassa perus- ja jatkotason digitaalisten pätevyyksien ja taitojen alalla, kuten tietokoneiden käyttö, koodaus, ohjelmointi ja salaustekniikat, ja kannustaa välttämättömiin julkisiin ja yksityisiin investointeihin näillä aloilla;

17.  kehottaa kannustamaan laajempaa alueellista osallistumista, jotta voidaan vähentää innovointikuilua ja houkutella ammattilaisia Euroopan alueiden kehittämiseksi; pitää välttämättömänä tehdä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan ennakoida pitkän aikavälin digitaalitarpeita, ja pitää myönteisenä, että on perustettu digitaalialan taitoja ja työllisyyttä edistävä suuri koalitio ja muita alaa koskevia unionin aloitteita; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan digitaalisten pätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen siten, että luodaan eurooppalainen todistus- tai arvosanajärjestelmä;

18.  katsoo, että on kehitettävä yhteistyöhön perustuva digitaalinen ympäristö sekä alustoja, jotka osaltaan edistävät kyberavaruutta, joka tukee teollisuuden digitalisoinnin kehittämistä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn tehostamiseksi.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	6.2.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Dita Charanzová, Carlos Coelho, Sergio Gaetano Cofferati, Daniel Dalton, Nicola Danti, Vicky Ford, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Antonio López-Istúriz White, Eva Maydell, Marcus Pretzell, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Richard Sulík, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pascal Arimont, Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Anna Hedh, Kaja Kallas, Roberta Metsola, Julia Reda, Adam Szejnfeld, Marc Tarabella, Ulrike Trebesius
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Andrea Bocskor

• [1]  [1] The Global State of Information Security® http://www.pwc.com/gx/en/issues/cyber-security/information-security-survey.html

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.4.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan teollisuuden digitalisoinnista
(2016/2271(INI))

Valmistelija: Pavel Telička

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että digitalisointi luo liikennealalla uusia mahdollisuuksia valmistajille, liikenteenharjoittajille, investoijille, työntekijöille ja matkustajille ja on edellytys sille, että liikenneala säilyy kilpailtuna ja toimivana, että sen tehokkuus paranee ja että liikennepalveluista tulee kestävämpiä ja suorituskykyisempiä;

B.  toteaa, että digitalisointi luo uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille ja aloitteleville yrityksille ja suosii uusien liiketoimintamallien kehittymistä ja yhteistyötalouden kehittymistä liikennealalla, josta esimerkkeinä voidaan mainita autojen ja polkupyörien yhteiskäyttö ja rahdin yhteiskuljetus;

C.  ottaa huomioon, että digitalisointi on jo edistänyt liikennealan muutosta ja etenkin mahdollistanut liikennemuotojen vaiheittaisen automaation ja auttanut helpottamaan liikennepalvelujen tarjoamista;

D.  katsoo, että digitalisointia on edelleen pidettävä yhtenä liikennealan tärkeimmistä painopisteistä, jotta voidaan lisätä alan houkuttelevuutta ja varmistaa sen vahva taloudellinen asema Euroopassa kolmansiin maihin nähden;

E.  ottaa huomioon, että digitalisointi voi vauhdittaa matkailualaa ja siten hyödyttää matkailijoita ja heidän liikkuvuuttaan, koska se mahdollistaa muun muassa reaaliaikaisen tiedon ja monien erilaisten palvelujen helpon saatavuuden;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180) mutta pitää valitettavana, että siinä keskitytään liikennealan osalta pelkästään verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustettuihin ajoneuvoihin eikä käsitellä riittävästi kaikkia nykyisiä haasteita; ottaa huomioon, että verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustetut ajoneuvot ovat yksi alan jännittävimmistä tulevista digitaalisista muutosprosesseista, mutta muistuttaa, että kaikissa liikennemuodoissa on digitalisointipotentiaalia, sekä operatiivisissa että hallinnollisissa menettelyissä, ja sitä on koko arvoketjussa valmistajista aina matkustajiin ja rahtiin saakka; toteaa, että alalla on myös koordinointipotentiaalia, joka liittyy kaikkeen alalla käytettävään uuteen tekniikkaan, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiin EGNOS ja Galileo, joista voidaan odottaa tuloksia lähitulevaisuudessa; pyytää komissiota keskittymään digitaalisiin muutosprosesseihin kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien liikenne- ja matkailupalvelut;

2.  toteaa, että digitalisointiprosessi ei ole ollut yhtä hyödyllinen koko liikennealalla ja että tämä on johtanut sisämarkkinoiden haitalliseen pirstoutumiseen sekä eri liikennemuotojen välillä että saman liikennemuodon sisällä; korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä ja kasvavia eroja, jotka liittyvät liikennealan kilpailukykyyn ja digitalisointiin ja jotka ovat havaittavissa myös alueiden, yhtiöiden ja pk-yritysten välillä; katsoo, että kehittämällä unionille koordinoitu teollisuuden digitalisointistrategia (IDS) voidaan päästä eroon tästä pirstoutumisesta ja houkutella investointeja digitaalisiin hankkeisiin; painottaa, että tavoitteeksi ei pitäisi asettaa, että laaditaan jälleen yksi politiikka-asiakirja vaan innovointisuuntauksia ja markkinapotentiaalia ilmentävä todellinen strategia, jonka täytäntöönpanoa arvioitaisiin jatkuvasti;

3.  katsoo, että teollisuuden digitalisointistrategia auttaa osaltaan ratkaisemaan joitakin liikenne- ja matkailualan kiireellisimmistä haasteista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan digitalisointia, jotta voidaan

  a)  parantaa yleisesti liikennealan turvallisuutta, laatua ja ympäristötuloksia,

  b)  parantaa esteettömyyttä kaikkien, myös ikääntyvien, liikuntaesteisten ja vammaisten henkilöiden, kannalta ja lisätä koko EU:ssa sekä kaupunkialueilla että vähemmän kehittyneillä alueilla tietoisuutta vaihtoehtoisista liikkuvuusratkaisuista, jotka tarjoavat matkustajille enemmän valinnanvaraa, käyttäjäystävällisempiä ja räätälöidympiä tuotteita ja enemmän tietoa,

  c)  alentaa liikenteen kustannuksia, kuten huoltokustannuksia, ja tehostaa nykyisen liikenneinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöä (esimerkiksi saattueajo, vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä ja jokiliikenteen tietopalvelu),

  d)  lisätä kilpailua tukemalla uusien toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja aloittelevien yritysten, perustamista olemassa olevien monopolien haastamiseksi,

  e)  helpottaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon asianmukaista ja yhdenmukaista valvontaa kehittämällä muun muassa liikenteenhallintajärjestelmiä, älykkäitä liikennejärjestelmiä, digitaalisia ajopiirtureita ja sähköisiä tiemaksujärjestelmiä sekä luoda sääntelypuitteet, jotka soveltuvat todellisiin uusiin tilanteisiin, joita voi syntyä kehittyneen teknologian soveltamisen myötä,

  f)  vähentää pienten ja keskikokoisten liikenteenharjoittajien ja aloittelevien yritysten hallinnollista taakkaa esimerkiksi rahti- ja logistiikka-alalla yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä, mahdollistamalla rahdin jäljittäminen sekä optimoimalla aikatauluja ja liikennevirtoja,

  g)  turvata edelleen matkustajien oikeudet, tietosuoja mukaan luettuna, myös multimodaalimatkoilla,

  h)  vähentää ongelmia, jotka liittyvät epäsymmetriseen tietoon liikennemarkkinoilla,

  i)  lisätä matkailualan (joka tuottaa noin 10 prosenttia Euroopan BKT:stä) ja luovien toimialojen houkuttelevuutta ja tukea niiden kehitystä, kaupunki- ja maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla esimerkiksi yhdistämällä liikkuvuus- ja matkailupalvelut paremmin toisiinsa myös vähemmän tunnetuissa kohteissa;

4.  huomauttaa, että vaihtoyhteyksien katkeamaton ja tehokas toimivuus on kaikkien liikennemuotojen nopeiden, turvallisten ja luotettavien yhteyksien ja liikennealan digitalisoinnin jatkamisen edellytys; pitää valitettavana, että internetin kattavuudessa on huomattavia eroja EU:ssa; katsoo, että laajakaistayhteyksiin ja taajuuksien tasapuoliseen jakamiseen tehtävät investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä liikennealan digitalisoimiseksi; korostaa, että tässä yhteydessä tarvitaan monialaista näkemystä esimerkiksi elektroniikka-, televiestintä-, liikenne- ja matkailualojen välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa, joka koskee tällaisten yhteyksien tarjoamista keskeisillä liikenneväylillä ja keskeisissä solmukohdissa viimeistään vuonna 2025, ja aloittamaan koko EU:n laajuisen kattavuuden toteuttamisen;

5.  korostaa tarvetta saada liikkeelle ja houkutella julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta voidaan riittävässä määrin rahoittaa siirtymistä digitaalisiin prosesseihin ja tukea niihin liittyvän infrastruktuurin kehittämistä; kehottaa komissiota varmistamaan, että liikennealan digitalisointia koskeva unionin tason yhteistyö ja siihen tehtävät investoinnit johtavat alueiden asteittaiseen lähentymiseen myös siten, että lisätään pk-yritysten digitalisointimahdollisuuksia EU:n nykyisten rahastojen kautta; katsoo, että unionin nykyisiä varoja ja erityisesti Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR) olisi mahdollista koordinoida ja käyttää paremmin ja tehokkaammin, sillä ESIR-rahastoa ei ole vielä riittävästi käytetty luonteeltaan todella innovatiivisiin hankkeisiin; toteaa tämän koskevan myös koheesiopolitiikan alaa;

6.  huomauttaa, että autonominen liikenne saattaa lähitulevaisuudessa kasvaa nopeasti, ja kehottaa siksi komissiota selventämään mahdollisimman pian täysin autonomisesti toimivaa liikennettä koskevia turva- ja vastuusääntöjä, jotta voidaan vahvistaa oikeudelliset edellytykset ja siten varmistaa nopea ja vaikuttava pääsy markkinoille;

7.  katsoo ehdottomasti, että erityisesti liikennealalla avoin data, massadata ja data-analytiikka ovat edelleen keskeisiä elementtejä, joiden avulla voidaan saada digitaalisista sisämarkkinoista täysi hyöty ja edistää innovointia; pitää valitettavana, että datan kulun helpottamista koskevat aloitteet ovat edelleen hajanaisia; korostaa, että erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta tarvitaan lisää oikeusvarmuutta yksityisyyden ja tietosuojan täyden kunnioittamisen pohjalta;

8.  on tietoinen aloittelevien yritysten ja pk-yritysten panoksesta digitalisointiprosesseihin ja korostaa, että on tärkeää antaa niille asianmukaista tukea ja välineitä, tarvittaessa myös taloudellisesti, jotta voidaan varmistaa niiden innovaatioiden soveltaminen ja edistää niiden integroitumista markkinoille; kannattaa esimerkiksi ajatusta, että kehitetään edelleen kaikkialla EU:ssa digitaalisia innovointikeskuksia, joissa voitaisiin luoda uusia osaamiskeskuksia ja klusterikumppanuuksia;

9.  toteaa matkalippujen jakelun digitalisoitumisen merkitsevän sitä, että kuluttajille on tarjolla entistä enemmän tietoa internetissä, mutta yhä enemmän sellaisessa muodossa, että tarjousten vertailu on vaikeaa; katsoo, että siksi jakelun ja erityisesti internetjakelun avoimuutta ja tasapuolisuutta on vahvistettava, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja käyttäen perustana luotettavia tietoja, jotka koskevat hinnan lisäksi muitakin muuttujia, kuten palvelun laatua ja oheistarjontaa; katsoo, että tällainen avoimuus edistää sekä kilpailua että multimodaaliliikenteen kehitystä;

10.  toteaa, että liikenne- ja matkailualan digitaaliset muutosprosessit ja etenkin tilaus- ja yhteistyötalouden kehitys muokkaavat osaltaan merkittävästi matkustajien ja kuluttajien käyttäytymistä erityisesti liikkuvuuden ja matkailun alalla ja lisäävät tarvetta mukauttaa infrastruktuuria; kehottaa komissiota arvioimaan digitalisoinnin vaikutuksia liikenne-, liikkuvuus- ja matkailupalveluihin kiinnittäen erityistä huomiota näiden palvelujen käyttäjien käyttäytymiseen ja valintoihin, ja kehottaa käyttämään hyväksi tämän yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuudet;

11.  muistuttaa, ettei digitalisointi ole yksinomaan tekninen kysymys vaan sillä on laajempia sosiaalisia, työhön liittyviä ja taloudellisia vaikutuksia; kehottaa näin ollen komissiota toteuttamaan mahdollisimman pian näiden vaikutusten syvällisen analyysin; panee merkille, että digitalisoinnin koko potentiaalin hyödyntämiseksi myös työpaikkojen luomisen ja työntekijöiden uudelleenkoulutuksen alalla ja sellaisen tilanteen välttämiseksi, jossa Euroopassa on tulevina vuosina paha pula pätevistä tietotekniikan alan taidot hallitsevista työntekijöistä, on kaikilla tasoilla kohennettava roimasti työntekijöiden taitoja ja investoitava ammatilliseen koulutukseen ja siten valmisteltava digitaalisen teknologian integrointia; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan tähän tähtäävät toimintapolitiikat etusijalle ja sisällyttämään digitalisoinnin kansallisiin liikennealan strategioihin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.4.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	43 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Salvatore Domenico Pogliese, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, David-Maria Sassoli, Claudia Schmidt, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Peter van Dalen, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jakop Dalunde, Maria Grapini, Franck Proust, Matthijs van Miltenburg, Henna Virkkunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	John Stuart Agnew, Jiří Maštálka

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.1.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Euroopan teollisuuden digitalisoinnista
(2016/2271(INI))

Valmistelija: Angel Dzhambazki

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin, että noin 40 prosentilla EU:n työntekijöistä ei ole riittävää digitaalista osaamista ja tämä vaikuttaa kielteisesti heidän yhteiskuntaan osallistumiseensa ja työvalmiuksiinsa; toteaa, että vaadituista kymmenestä tärkeimmästä taidosta kuusi on teknisiä tai digitaalisia taitoja, joten unioni kärsii digitaalisesta osaamisvajeesta; panee merkille komission äskettäiset tiedonannot ”Euroopan teollisuuden digitalisointi” ja ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” ensimmäisenä askeleena oikeaan suuntaan unionin kansalaisten digitaalisen lukutaidon ja digitaalisen osaamisen parantamiseksi; painottaa kuitenkin, että on tarpeen ottaa käyttöön lisää systeemisiä aloitteita, jotka tarjoavat kattavan viitekehyksen, jonka avulla voidaan lisätä unionin kansalaisten tietoisuutta digitaalisten taitojen merkityksestä ja saada heidät käyttämään niitä päivittäin;

2.  kehottaa komissiota saattamaan digitaalisen osaamisen keskeiselle sijalle tulevan avaintaitoja koskevan viitekehyksen tarkistamisen yhteydessä; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen perus-, keski- ja korkea-asteen koulutuksen opetusohjelmia sekä ammatillisen koulutuksen ohjelmia, jotta voidaan vastata yhä digitalisoituneempien työmarkkinoiden ja digitaalisesti sovitellun demokratian tarpeisiin siten, että kansalaisille tarjotaan taitoja, joita tarvitaan aktiiviseen osallistumiseen ja vuorovaikuttamiseen julkishallinnossa; korostaa, että tarvitaan asianmukaista opettajankoulutusta, jonka avulla uudistetaan opetusmenetelmiä ja lisätään innovoivia digitaalisia ja etäopiskelumahdollisuuksia ja annetaan siten opiskelijoille paremmat valmiudet vastata työmarkkinoiden uusiin digitaalisen osaamisen vaatimuksiin;

3.  painottaa, että koulutus digitalisoinnin avulla tarjoaa koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia nuorille unionin kansalaisille, ja kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan niin yhteiskuntaan kuin työmarkkinoille osallistumista;

4.  korostaa, että on tarpeen kaventaa jatkuvasti kasvavia internetiin pääsyä ja digitaalisia taitoja koskevia eroja kohdentamalla tukea työttömille ja aikuisille, joilla on heikko lukutaito, sekä sellaisille väestöryhmille, kuten Traveller-yhteisö, joiden kouluttautumisen esteinä ovat tavallisesti opiskelun keskeyttäminen ja etäopiskelu;

5.  katsoo, että digitaalisiin perustaitoihin, jotka opetetaan osana perus- ja keskiasteen koulutuksen opetusohjelmia, olisi sisällytettävä tietämys digitaalisen osaamisen tarjoamista mahdollisuuksista, digitaalisten perusvälineiden tehokas käyttö, turvallinen verkkokäyttäytyminen, hakumenetelmät luotettavien lähteiden tunnistamiseksi ja verkko‑oikeuksia koskevan tiedon lisääminen; painottaa lisäksi, että on tarpeen sisällyttää medialukutaito koulujen opetusohjelmiin ja kulttuurikasvatuksen instituutioiden ohjelmiin, jotta kansalaiset oppivat arvioimaan kriittisesti erilaisia tiedotusvälineitä; painottaa, että näin lisätään ja edistetään digitaalisen lukutaidon tarjoamia resursseja ja mahdollisuuksia; korostaa, että olisi panostettava tekemällä oppimiseen;

6.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää digitaalinen osaaminen työikäiselle väestölle ja erityisesti ikäihmisille tarkoitettuihin elinikäisen oppimisen ohjelmiin, sillä ikäihmisten pitkän työkokemuksen lisäksi digitaalinen osaaminen parantaisi huomattavasti heidän työmahdollisuuksiaan; toteaa, että ikäihmisten osuus Euroopan unionin väestöstä on 18,9 prosenttia ja se kasvaa edelleen;

7.  painottaa, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja digitalisoinnin, digitaalisen lukutaidon ja digitaalisen osaamisen alalla ja että on ehdottoman välttämätöntä edistää lähentymistä tällä alalla; tähdentää, että parhaiden käytäntöjen vaihdon ja vuoropuhelun edistämisellä voidaan kaventaa näitä eroja; korostaa, että digitaalialan työllisyyttä edistävä suuri koalitio tarjoaa mahdollisuuksia tällä alalla; muistuttaa, että tällaiset erityisaloitteet on sisällytettävä kattavampiin ja kunnianhimoisempiin digitalisointitoimiin;

8.  painottaa, että analogisen monikielisyyden erityistuki Euroopassa hyödyttää yhtä lailla Euroopan teollisuuden digitalisointia kuin kattavien digitaalisten taitojen opettamista; korostaa näin ollen, että on panostettava tuntuvasti nykyistä enemmän tilastollista, älykästä ja tietokoneavusteista kääntämis- ja opiskeluohjelmistoa koskevaan perustutkimukseen;

9.  pitää myönteisenä komission digitaali-innovointikeskittymämalliin olennaisesti kuuluvaa usean sidosryhmän lähestymistapaa; toteaa, että korkeakoulujen ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä voidaan edistää monipuolisemman toimintaohjelman laatimista ja tuottaa työssä oppimisen ja harjoittelun mahdollisuuksia;

10.  painottaa, että kulttuuriala ja luovat alat ovat digitaalisen innovoinnin vetureita ja edunsaajia; huomauttaa, että koska kulttuurialan ja luovien alojen yritykset ovat usein pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, ne tarvitsevat kohdennettua tukea, jolla niitä autetaan digitalisoitumaan ja kehittämään toimintojaan turvallisesti, kestävästi ja tehokkaasti;

11.  toteaa, että kuten Europeana-aloite osoittaa, eurooppalaisten teosten digitalisointi tarjoaa merkittävän mahdollisuuden niiden saavutettavuuden, jakelun ja edistämisen tehostamiselle ja että digitaalialan innovaatiot voivat olla käänteentekeviä siinä, miten kulttuurihyödykkeet asetetaan esille tai miten niihin tutustutaan; painottaa, että on tärkeää edistää erityisesti 3D-teknologian käyttöä tuhottua kulttuuriesineistöä ja -perintöä koskevan tiedon keräämiseen ja kyseisen aineiston ennallistamiseen; painottaa, että Euroopan kulttuuriperinnön digitalisointia, säilyttämistä ja sähköistä saatavuutta varten on taattava rahoitus;

12.  pitää valitettavana, että historiaan ja kulttuuriin liittyvät kohteet eivät usein ole esteettömiä vammaisille henkilöille, ja korostaa, että vahva digitaalinen kulttuurialusta tarjoaa mahdollisuuksia parantaa osallistumista ja lisätä kulttuuristen kokemusten, kohteiden ja esineiden saavutettavuutta kaikkialla Euroopassa maantieteellisestä sijainnista riippumatta;

13.  painottaa, että digitalisoinnilla olisi täydennettävä eikä korvattava fyysistä vuorovaikutusta alkuperäisten kulttuurihyödykkeiden, kuten museoesineiden tai kirjojen, kanssa; katsoo, että kaikki kulttuurihyödykkeiden digitalisointia koskevat kaupalliset sopimukset olisi muotoiltava niin, ettei estetä kansalaisten mahdollisimman kattavia mahdollisuuksia tutustua kyseisiin hyödykkeisiin;

14.  suosittaa, että kaikki uudet audiovisuaaliset teokset rekisteröidään järjestelmällisesti kansainvälisellä vakioidulla tunnisteella, kuten audiovisuaaliteosten kansainvälisen tunnistusnumeron (International Standard Audiovisual Number, ISAN) tai ajanvietealan tunnisterekisterin (Entertainment Identifier Registry, EIDR) avulla, jotta voidaan parantaa audiovisuaalisen sisällön tunnistamista ja löytyvyyttä verkossa ja saavuttaa Euroopan elokuva-alan tietokantojen ja luetteloiden yhteentoimivuus;

15.  painottaa, että on tärkeää edistää kulttuurialan, luovan alan ja opetusalan laadukkaan sisällön digitaalista tuotantoa, jotta helpotetaan Euroopan näiden alojen teollisuuden osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistumista;

16.  kannustaa avustavan teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, koska kyseistä teknologiaa ja sen myötä syntyneitä uusia teollisia tuotteita voitaisiin käyttää vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	24.1.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Therese Comodini Cachia

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	25.4.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	59 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Cristian-Silviu Buşoi, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Ashley Fox, Adam Gierek, Rebecca Harms, Roger Helmer, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Carolina Punset, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pilar Ayuso, Amjad Bashir, Soledad Cabezón Ruiz, Isabella De Monte, Francesc Gambús, Constanze Krehl, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Gesine Meissner, Clare Moody, Michèle Rivasi, Anne Sander, Theodor Dumitru Stolojan, Pavel Telička
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Georgi Pirinski

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

59	+
ALDE	Gesine Meissner, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Carolina Punset, Pavel Telička, Lieve Wierinck
ECR	Amjad Bashir, Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Evžen Tošenovský
EFDD	David Borrelli, Dario Tamburrano
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis
EPP	Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Christian Ehler, Francesc Gambús, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Angelika Niebler, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Theodor Dumitru Stolojan, Vladimir Urutchev, Hermann Winkler, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera
S&D	José Blanco López, Isabella De Monte, Adam Gierek, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Clare Moody, Dan Nica, Georgi Pirinski, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Carlos Zorrinho
Greens/EFA	Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Michel Reimon, Claude Turmes

1	-
EFDD	Roger Helmer

1	0
ENF	Jean-Luc Schaffhauser

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää