MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems)

12.5.2017 - (COM(2017)0157 – C8-0131/2017 – 2017/2058(BUD))

Budjettivaliokunta
Esittelijä: Petri Sarvamaa

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems)

(COM(2017)0157 – C8-0131/2017 – 2017/2058(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0157 – C8-0131/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1309/2013[1],

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[2] ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0196/2017),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että unioni edistää globalisaatiota; ottaa huomioon, että unioni huolehtii yksityishenkilöistä, joihin muutokset globaaleilla markkinoilla vaikuttavat hetkellisesti; toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla pääasiassa NUTS 2 -tason alueilla Helsinki-Uusimaa (Uusimaa) (FI1B), Länsi-Suomi (Pirkanmaa) (FI19) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa) (FI1D) toimivan yrityksen Nokia Oy (Nokia Network Systems) ja sen kolmen tavarantoimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta oli vähennetty työntekijöitä; ottaa huomioon, että kaikkiaan EGR:n tukeen oikeutetuista 945 vähennetystä työntekijästä 821:n odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

E.  ottaa huomioon, että hakemuksen perustana käytettiin EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriä, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 641 800 euroa eli 60 prosenttia 4 403 000 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että Suomi jätti EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen 22. marraskuuta 2016 ja että Suomen toimitettua nopeasti lisätietoja komissio sai hakemusta koskevan arvionsa valmiiksi 7. huhtikuuta 2017 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3.  muistuttaa, että tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen alalla on tähän mennessä jätetty viisitoista EGR-hakemusta, joista Suomi on tehnyt kolme[4], ja ne kaikki perustuvat globalisaatiokriteeriin; toteaa, että näistä viidestätoista hakemuksesta neljä koskee Nokian yrityksiä; panee merkille, että vuoden 2012 tapausta koskevien loppuraporttien mukaan 44 prosenttia EGR-toimiin osallistuneista henkilöistä oli työssä kahden vuoden kuluttua päivämäärästä, jolloin Suomi jätti EGR-hakemuksen, ja vuoden 2013 tapausta koskevien tietojen mukaan työssä oli 65 prosenttia; odottaa, että komission väliarvioinnissa[5], jonka on määrä valmistua 30. kesäkuuta 2017, esitetään yksityiskohtaisia tietoja EGR-tukea saaneiden pitkän aikavälin uudelleenintegroitumisasteesta, kuten 15. syyskuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa jo kehotettiin[6];

4.  muistuttaa, että tieto- ja viestintäteknologia-alalla on rakenteellisesti keskeinen asema Suomen taloudessa; katsoo, että Nokia Oy:n viimeisimmät työntekijävähennykset kuvastavat Suomen teknologiateollisuuteen kaiken kaikkiaan vaikuttavaa kehitystä, jossa työllisyysluvut ovat olleet kahden viime vuoden aikana erittäin epävakaat tehokkuuden lisäämisestä ja tuotteiden kilpailukyvyn säilyttämisestä johtuvan huomattavan paineen vuoksi;

5.  muistuttaa, että tieto- ja viestintätekninen teollisuus on erittäin altis globaalien markkinoiden muutoksille; panee merkille, että alan kilpailu on globaalia, mikä tarkoittaa, että kaikki markkinatoimijat voivat kilpailla samoista asiakkaista ja että henkilöstön sijainnin ja kulttuuritaustan merkitys on rajallinen;

6.  toteaa, että Nokia Oy:n työntekijävähennykset ovat osa yhtiön maailmanlaajuista muutosohjelmaa, jota yhtiö tarvitsee voidakseen kilpailla itäaasialaisten kilpailijoidensa kanssa;

7.  huomauttaa, että perustettuaan Siemensin kanssa verkkoteknologian alan yhteisyrityksen Nokia Oy toteutti useita toimenpiteitä, muun muassa siirsi resurssejaan tulevaisuuden teknologiaan ja vähensi henkilöstöään pyrkimyksenä pienentää vuotuisia toimintamenojaan 900 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä;

8.  panee merkille, että kaikilla Nokia Oy:n palveluksesta työttömiksi vuonna 2016 jääneillä on korkea (40 prosenttia) tai keskitason koulutus (60 prosenttia), he työskentelivät ohjelmoinnissa ja suunnittelussa mutta monien asiantuntemus oli päässyt vanhentumaan; panee merkille, että 21 prosenttia toimenpiteiden kohteena olevista edunsaajista on yli 54-vuotiaita; toteaa, että tämä on ikä, jossa uudelleentyöllistyminen työvoimamarkkinoilla on huomattavan vaikeaa; toteaa lisäksi, että kahdella hakemuksen kohteena olevista kolmesta alueesta työttömyysaste on jo pitkään ollut koko maan työttömyysastetta korkeampi, että korkeasti koulutettujen työttömyys on kaiken kaikkiaan korkealla tasolla kyseisillä alueilla ja että yli 50-vuotiaiden työntekijöiden tilanne on erityisen vaikea;

9.  toteaa, että Suomi on kuullut yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa sidosryhmiä ja työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut koolle Nokian työntekijävähennyksiä käsittelevän työryhmän, johon kuuluu kohteena olevien edunsaajien, työmarkkinaosapuolten sekä kansallisten ja alueellisten kumppanien edustajia;

10.  toteaa, että Suomi suunnittelee seitsemänlaisia toimenpiteitä, joita ovat i) valmennukset ja muut valmistelutoimet, ii) työllisyys- ja yrityspalvelut, iii) koulutus, iv) starttirahat, v) asiantuntija-arvioinnit, vi) palkkatuki sekä vii) matka- ja yöpymiskustannukset ja muuttokustannukset; toteaa, että kyseiset toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä; panee merkille, että nämä toimenpiteet auttavat irtisanottuja työntekijöitä työllistymään uudelleen;

11.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 13,34 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

12.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EURES-verkoston kautta toimitetaan suomalaisille työnhakijoille ulkomaisia työpaikkailmoituksia; ottaa huomioon, että yhteistyössä EGR:n ja EURES-palvelujen kanssa järjestetään alueellisesti kansainvälisiä rekrytointitapahtumia; suhtautuu myönteisesti näihin toimiin sekä siihen, että Suomen viranomaiset kannustavat työttömäksi jääneitä työntekijöitä käyttämään kattavasti hyväkseen oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen;

13.  pitää myönteisenä tarjottavien koulutus- ja neuvontapalvelujen valikoimaa sekä tukea henkilöille, jotka etsivät työtä Suomen ulkopuolelta, ja tukea uusyrityksille; pitää tällaisia toimia erityisen sopivina asianomaisten työntekijöiden ikäprofiilin ja taitojen vuoksi;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset aloittivat yksilöllisten palvelujen tarjoamisen vähennetyille työntekijöille 2. kesäkuuta 2016 eli hyvissä ajoin ennen EGR:n tuen hakemista ehdotetulle koordinoidulle paketille;

15.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti EGR:n varoilla tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

16.  pitää myönteisenä tiedotukseen ja tiedonvälitykseen myönnettyä 59 000 euron määrää ja korostaa, että sitä tarvitaan kannustamaan tukikelpoisia edunsaajia osallistumaan EGR:stä tuettuihin toimenpiteisiin;

17.  toteaa, että valvontaa ja raportointia varten on osoitettu riittävästi varoja; panee merkille, että järjestelmällinen raportointi EGR:stä tuetuista palveluista tehostaa varojen asianmukaista käyttöä; pitää myönteisenä, että valvontaan ja raportointiin on myönnetty 20 000 euron määrä;

18.  panee merkille, että Nokia Network Systems on täyttänyt oikeudelliset velvoitteensa ja kuullut kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä;

19.  korostaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei edellä tarkoitetuille tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahoitusvälineistä;

20.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

21.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten; toteaa Suomen vahvistaneen, ettei EGR:n rahoitustuki korvaa kyseisiä toimenpiteitä;

22.  suosittelee jäsenvaltioille, että ne etsivät synergioita muiden kansallisista tai unionin rahastoista rahoitettujen toimien kanssa ja hyödyntävät EGR-toimien rinnalla unionin muita ohjelmia;

23.  pyytää komissiota varmistamaan EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

24.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

25.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
• [2]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
• [3]  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
• [4]  EGF/2007/004 FI/Perlos, EGF/2012/006 FI/Nokia Salo, EGF/2013/001 FI/Nokia.
• [5]  Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 20 artikla.
• [6]  Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. syyskuuta 2016 Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta, vaikutuksesta ja lisäarvosta 2007–2014 (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0361).

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013[1] ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[2] ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, pyrkii tarjoamaan tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttamaan heitä integroitumisessa uudelleen työmarkkinoille.

(2)  EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[3] 12 artiklassa säädetään.

(3)  Suomi toimitti 22 päivänä marraskuuta 2016 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty Euroopan unionin tilastollisen toimialaluokituksen, jäljempänä ’NACE’, Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla Suomessa. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)  Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 641 800 euroa rahoitustuen myöntämiseksi Suomen hakemuksen perusteella.

(5)  Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 641 800 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2017 koskevaa unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä]^[4]*.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta  Neuvoston puolesta

Puhemies  Puhemies

• [1]   EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
• [2]   EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
• [3]   Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
• [4] ^*   Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.

PERUSTELUT

I. Tausta

Euroopan globalisaatiorahasto on perustettu, jotta voitaisiin tarjota lisätukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten seurauksista kärsiville työntekijöille.

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013[1] 12 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1309/2013[2] 15 artiklan mukaisesti rahasto ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina). Tarvittavat määrät otetaan varauksena unionin yleiseen talousarvioon.

Menettelyssä noudatetaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3] 13 kohtaa, jonka nojalla komissio rahaston varoja käyttöön ottaakseen esittää hakemuksesta annetun myönteisen arvion perusteella budjettivallan käyttäjälle ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta ja samaan aikaan vastaavan siirtopyynnön. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, aloitetaan trilogimenettely.

II. Suomen hakemus ja komission ehdotus

Komissio hyväksyi 7. huhtikuuta 2017 ehdotuksen päätökseksi EGR:n varojen käyttöönotosta Suomen hyväksi, jotta voidaan tukea niiden työntekijöiden paluuta työmarkkinoille, jotka vähennettiin NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla pääasiassa NUTS 2 -tason[4] alueilla Helsinki-Uusimaa (Uusimaa) (FI1B), Länsi-Suomi (Pirkanmaa) (FI19) ja Pohjois- ja Itä-Suomi (Pohjois-Pohjanmaa) (FI1D) toimivan yrityksen Nokia Oy (Nokia Network Systems) ja sen kolmen tavarantoimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta.

Yritykset ja työntekijävähennysten määrä viiteajanjaksolla
Nokia Oy	940		Lionbridge Oy		1
Eilakaisla Oy	1		ManpowerGroup Solutions Oy		3
Yritysten kokonaismäärä: 4		Työntekijävähennysten kokonaismäärä:		945
Niiden itsenäisten ammatinharjoittajien lukumäärä, joiden työskentely on loppunut:				0
Tukikelpoisten työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kokonaismäärä:				945

Tämä on toinen vuoden 2017 talousarvion yhteydessä käsiteltävä ja viidestoista tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen toimialaa koskeva hakemus. Hakemuksen kohteena on 945 vähennettyä työntekijää. Se koskee 2 641 800 euron määrän käyttöönottoa EGR:stä Suomen hyväksi.

Hakemus lähetettiin komissiolle 22. marraskuuta 2016, ja sitä täydentäviä lisätietoja toimitettiin kuuden viikon kuluessa komission pyynnöstä. Komissio sai arvionsa valmiiksi 7. huhtikuuta 2017 ja tuli EGR-asetuksen kaikkien soveltuvien säännösten mukaisesti siihen tulokseen, että hakemus täyttää EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut edellytykset rahoitustuen saamiseksi EGR:stä.

Tieto- ja viestintätekniikka on erittäin altis globaalissa taloudessa tapahtuville muutoksille kovan kilpailun, teknologian nopean kehityksen ja innovaatioiden, fuusioiden, yritysostojen ja ulkoistamisen vuoksi. EU:n ja sen ulkopuolisten työntekijöiden välinen kilpailu on kovaa. Euroopan tieto- ja viestintätekniikka-alan työntekijät ikääntyvät, ja heidän koulutustasonsa on matalampi kuin heidän amerikkalaisten ja aasialaisten kollegoidensa. Suomalaiset tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset kohtaavat yhä enemmän globaalia kilpailua verrattuna muiden alojen työntekijöihin.

Suomen tieto- ja viestintätekniikan alalle on tyypillistä tehokkuuden lisäämisestä ja tuotteiden kilpailukyvyn säilyttämisestä johtuva huomattava paine. Nokia Oy perusti Siemensin kanssa yhteisyrityksen parantaakseen kilpailukykyään verkkoviestintäalan isompiin yhtiöihin, etenkin Itä-Aasian toimijoihin, verrattuna ja toteuttaa nyt maailmanlaajuista muutosohjelmaa. Osana muutosohjelmaa Nokia Oy vähentää toimintamenojaan ja pienentää henkilöstöään sekä siirtää resurssejaan tulevaisuuden teknologiaan. Ohjelmaan liittyvät henkilöstövähennykset saataneen päätökseen vuoden 2018 loppuun mennessä.

Vähennetyille työntekijöille tarjotaan seitsemää erityyppistä toimenpidettä:

–  Valmennukset ja muut valmistelutoimet

Työnhakuun liittyvän koulutuksen tarkoituksena on tarjota osallistujille lisätietoa työmarkkinoista, auttaa heitä kartoittamaan omia mahdollisuuksiaan sekä parantaa ja ajantasaistaa heidän työnhakutaitojaan. Työhönohjaus: Toimenpiteellä tuetaan ja opastetaan työnhakijaa työnhaussa ja työpaikkakoulutuksessa. Sillä annetaan työnhakijalle opastusta työpaikan löytämiseen.

–  Uraohjaus: Toimenpide on tarkoitettu työnhakijoille, jotka tarvitsevat urasuunnittelussaan toiminnallista, intensiivistä ja pitkäaikaista tukea. Se perustuu pääasiassa ryhmätoimintaan.

–  Asiantuntija-arvioinnit: Toimenpiteellä arvioidaan työnhakijoiden tilannetta ja palvelutarvetta. Erityisellä ”profilointipelillä” autetaan työnhakijoita määrittelemään omat osaamisalueensa.

–  Työllisyys- ja yrityspalvelut:

Työnhakijoille annetaan tietoja, neuvontaa ja asiantuntijapalveluja avuksi uudelleentyöllistymisen suunnitteluun. EURES-verkoston kautta toimitetaan työnhakijoille ulkomaisia työpaikkailmoituksia. Heille annetaan ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta. Tarjottavat kurssit luokitellaan lähinnä erikoiskoulutukseksi, ja osasta kursseja annetaan pätevyyden osoittava suoritustodistus.

–  Starttirahalla edistetään yritystoiminnan aloittamista ja yksittäisten ihmisten itsenäistä ammatinharjoittamista. Starttirahalla turvataan aloittavan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän.

–  Vähennetyt työntekijät voivat saada palkkatukea, jolla tuetaan työllistymistä uudessa työpaikassa tai oppisopimuskoulutuksessa pienentämällä uuden työnantajan palkkauskustannuksia tietyn ajan. Palkkatuki on 30–50 prosenttia työntekijän palkkauskustannuksista, ja sitä myönnetään rajatun ajan (6–24 kuukautta).

–  Matka- ja yöpymiskustannukset ja muuttokustannukset

Työnhakijalle voidaan myöntää avustusta työnhakuun taikka koulutustoimenpiteisiin osallistumiseen liittyviä matka- ja yöpymiskustannuksia varten sekä korvausta muuttokustannuksista.

Nämä toimenpiteet on yksilöity ja kohdennettu irtisanotulle työntekijälle, kun taas yrittäjyyteen liittyvät toimenpiteet on kohdennettu rajoitettuun määrään henkilöitä, joiden yrityshankkeet ovat toteuttamiskelpoisia.

Komission mukaan edellä kuvatut toimenpiteet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia. Toimet eivät korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

Suomi on toimittanut kaikki tarvittavat vakuutukset seuraavista:

–  Suunniteltuihin toimiin osallistumisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

–  Kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä säädettyjä joukkovähentämisiin liittyviä vaatimuksia on noudatettu.

–  Työntekijöitä vähentäneet yritykset, jotka ovat jatkaneet toimintaansa irtisanomisten jälkeen, ovat noudattaneet työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvanneet työntekijänsä asianmukaisesti.

–  Suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, ja kaksinkertainen rahoitus estetään.

–  Suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia.

–  EGR-rahoitustuki on unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista.

III. Menettely

Komissio esittää rahaston varoja käyttöön ottaakseen budjettivallan käyttäjälle siirtopyynnön, joka koskee 2 641 800 euron määrärahojen siirtämistä asiaa koskevaan budjettikohtaan.

Tämä on tähän mennessä kolmas budjettivallan käyttäjälle vuonna 2017 jätetty rahaston varojen käyttöön ottamista koskeva siirtoehdotus.

Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely, kuten EGR-asetuksen 15 artiklan 4 kohdassa säädetään.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa tehdyn sisäisen sopimuksen mukaisesti valiokunnan pitäisi osallistua prosessiin, jotta se voisi tarjota rakentavaa tukea ja osallistua rahastoa koskevien hakemusten arviointiin.

• [1]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
• [2]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
• [3]  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
• [4]  Komission asetus (EU) N:o 1046/2012, annettu 8. marraskuuta 2012, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse aikasarjojen toimittamisesta uutta alueellista jaottelua varten (EUVL L 310, 9.11.2012, s. 34).

LIITE: TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

D(2017)18106

Jean Arthuis

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja

ASP 09G205

Asia: Lausunto Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta, hakemus EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems – (COM(2017)0157)

Arvoisa puheenjohtaja

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta (EMPL) ja sen EGR-työryhmä käsittelivät EGR:n varojen käyttöönottoa hakemuksen EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems perusteella ja hyväksyivät seuraavan lausunnon.

EMPL-valiokunta ja sen EGR-työryhmä puoltavat rahaston varojen käyttöönottoa tämän hakemuksen tapauksessa. EMPL-valiokunta esittää tässä yhteydessä eräitä huomioita asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi varojen siirtämistä.

EMPL-valiokunnan näkemykset perustuvat seuraaviin näkökohtiin:

A) Hakemus perustuu asetuksen (EU) N:o 1309/2013 (EGR-asetus) 4 artiklan 1 kohdan a alakohtaan ja koskee 945:ä työntekijää, jotka jäivät työttömiksi NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla toimivista neljästä yrityksestä.

B) Osoittaakseen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin, Suomi toteaa, että tieto- ja viestintätekniikan ala on yksi teollisuudenaloista, jotka ovat altteimpia globaalissa taloudessa tapahtuville muutoksille kovan kilpailun, teknologian nopean kehityksen sekä innovaatioiden, fuusioiden, yritysostojen ja ulkoistamisen vuoksi.

C) Toimenpiteiden kohteena olevista työntekijöistä 74 prosenttia on miehiä ja 26 prosenttia naisia. Heistä 77 prosenttia on 30–54-vuotiaita ja 20,8 prosenttia on yli 55-vuotiaita.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää näin ollen asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset Suomen hakemusta koskevaan päätöslauselmaesitykseen:

1. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että asetuksen (EU) N:o 1309/2013 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt toimintakriteerit täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 641 800 euroa eli 60 prosenttia 4 403 000 euron kokonaiskustannuksista;

2. toteaa, että komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi siitä, kun Suomen viranomaiset jättivät täytetyn hakemuksen 13. tammikuuta 2017, ja päättyi siihen, että komissio sai arvionsa rahoitustuen myöntämisedellytysten noudattamisesta valmiiksi 7. huhtikuuta 2017 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä;

3. muistuttaa, että tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen alalla on tähän mennessä jätetty viisitoista EGR-hakemusta, joista neljä koskee Nokian yrityksiä; panee merkille, että vuoden 2012 tapausta koskevien loppuraporttien mukaan 44 prosenttia EGR-toimiin osallistuneista henkilöistä oli työssä kahden vuoden kuluttua päivämäärästä, jolloin Suomi jätti EGR-hakemuksen, ja vuoden 2013 tapausta koskevien tietojen mukaan työssä oli 65 prosenttia; odottaa, että komission väliarvioinnissa[1], jonka on määrä valmistua 30. kesäkuuta 2017, esitetään yksityiskohtaisia tietoja EGR-tukea saaneiden pitkän aikavälin uudelleenintegroitumisasteesta, kuten 15. syyskuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa[2] jo kehotettiin;

4. tähdentää, että asianomaisilla alueilla (Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa) on jo toteutettu mittavia irtisanomisia tieto- ja viestintätekniikan alalla ja että korkeakoulutettujen työttömyysasteet ovat kyseisillä alueilla nousseet huomattavasti; toteaa, että kyseisellä alalla iäkkäiden työntekijöiden osuus on EU:ssa suhteellisen suuri verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin;

5. panee merkille, että irtisanotuille työntekijöille tarjottaviin EGR:stä yhteisrahoitettaviin yksilöllisiin palveluihin kuuluvia toimia ovat valmennukset ja muut valmistelutoimet, uraohjaus, asiantuntija-arvioinnit, työllisyys- ja yrityspalvelut, starttirahat, palkkatuki sekä tuki matka-, yöpymis- ja muuttokustannuksiin;

6. pitää myönteisenä tarjottavien koulutus- ja neuvontapalveluiden valikoimaa sekä tukea henkilöille, jotka hakevat työpaikkoja Suomen ulkopuolelta, ja tukea uusyrityksille; pitää tällaisia toimia erityisen sopivina asianomaisten työntekijöiden ikäprofiilin ja taitojen vuoksi;

7. suhtautuu myönteisesti sidosryhmien kuulemiseen työryhmässä, jossa on Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) ja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) sekä Nokia Oy:n, Teknologiateollisuuden, ammattiliitto Pron ja Insinööriliiton edustajia;

8. pitää tärkeänä, että Nokia Network Systems noudattaa oikeudellisia velvoitteitaan, kuten työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan annettua direktiiviä[3], erityisesti kun on kyse tiedon antamisesta työntekijöille sekä kansallisella että unionin tasolla;

9. toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 13,34 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

10. toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei suunniteltuihin toimiin saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia;

11. pitää myönteisenä Suomen antamaa vahvistusta, ettei EGR-rahoitustuella korvata toimia, jotka asianomaisen yrityksen on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla;

12. palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa.

Kunnioittavasti

Thomas HÄNDEL

EMPL-valiokunnan puheenjohtaja

• [1]  Asetuksen (EU) N:o 1309/2013 20 artikla.
• [2]  P8_TA(2016)0361, Euroopan globalisaatiorahaston toiminta, vaikutus ja lisäarvo 2007–2014
• [3]  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11. maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä.

LIITE: ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN KIRJE

Asia:  Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto

Arvoisa puheenjohtaja

Aluekehitysvaliokunnalle on toimitettu lausunnon antamista varten komission ehdotus päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönotosta. Budjettivaliokunnan lienee tarkoitus hyväksyä ehdotusta koskeva mietintö 11. toukokuuta 2017.

–  Komission ehdotuksessa COM(2017)0157 esitetään 2 641 800 euron suuruisen EGR-tuen myöntämistä 945:n Nokia Oy:n ja sen kolmen tavarantoimittajan palveluksesta vähennetyn työntekijän hyväksi. Ensisijainen yritys toimii Suomessa alalla, joka luokitellaan NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus).

EGR:stä myönnettävään rahoitustukeen sovellettavat säännöt on vahvistettu Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1309/2013.

Valiokunnan koordinaattorit ovat arvioineet kyseisen ehdotuksen ja pyytäneet minua ilmoittamaan, että valiokunnan enemmistö ei vastusta globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa kyseisen komission ehdottaman määrän myöntämiseksi.

Kunnioittavasti

Iskra MIHAYLOVA

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	11.5.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean Arthuis, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Monika Hohlmeier, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Vladimír Maňka, Clare Moody, Younous Omarjee, Pina Picierno, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Indrek Tarand, Isabelle Thomas, Inese Vaidere, Monika Vana, Daniele Viotti, Marco Zanni
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Anneli Jäätteenmäki, Louis Michel, Stanisław Ożóg, Tomáš Zdechovský
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Georges Bach, Gabriele Preuß, Claudia Schmidt, Axel Voss

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

30	+
ALDE	Jean Arthuis, Gérard Deprez, Anneli Jäätteenmäki, Louis Michel
ECR	Zbigniew Kuźmiuk, Stanisław Ożóg
ENF	Marco Zanni
GUE/NGL	Younous Omarjee
PPE	Georges Bach, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Monika Hohlmeier, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Claudia Schmidt, Inese Vaidere, Axel Voss, Tomáš Zdechovský, Patricija Šulin
S&D	Eider Gardiazabal Rubial, Vladimír Maňka, Clare Moody, Pina Picierno, Gabriele Preuß, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Manuel dos Santos
Verts/ALE	Jordi Solé, Indrek Tarand, Monika Vana

2	-
ECR	Bernd Kölmel
NI	Eleftherios Synadinos

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää