MIETINTÖ Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
22.5.2017 - (2016/2064(INI))
Budjettivaliokunta
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijät: José Manuel Fernandes, Udo Bullmann
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 55 artikla)
Valmistelijat (*):
Marian-Jean Marinescu, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Inés Ayala Sender ja Dominique Riquet, liikenne- ja matkailuvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
- PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
- EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
- TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
- SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
- TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
- LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
Asetus Euroopan strategisten investointien rahastosta tuli voimaan heinäkuussa 2015. Tätä edelsivät sekä sisällöllisesti että ajallisesti tiiviit neuvottelut komission, neuvoston ja parlamentin välillä. Näissä neuvotteluissa Euroopan parlamentti vaati useita poliittisia ja teknisiä mukautuksia ja onnistui parantamaan merkittävästi komission ehdotusta, josta oli neuvoteltu etukäteen Euroopan investointipankin kanssa.
Katsaus entiseen: Mitä Euroopan parlamentti saavutti kolmikantaneuvotteluissa?
Poliittisten ryhmien välisen huomattavan hyvän yhteistyön hengessä Euroopan parlamentti onnistui saavuttamaan 66-tuntisissa kolmikantaneuvotteluissa seuraavaa:
• Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) saa aikaan todellista täydentävyyttä. Monilta hankkeilta, joilla voidaan edistää Euroopan taloutta, kuten investoinneilla energiatehokkuuteen, laajakaistaan ja liikenteeseen, puuttuu rahoitus pelkästään siksi, että ne ovat liian riskialttiita.
• Euroopan parlamentti esitti selkeää ohjeistusta hankkeiden valintaan tukikelpoisuuskriteerien, investointisuuntaviivojen ja tulostaulun kautta siten, että ESIR-rahaston selkeänä tavoitteena ovat tulevaisuuteen suuntautuvat investoinnit.
• EU:n takuurahaston kahdeksan miljardin euron rahoitus turvattiin lisäämällä miljardi liikkumavarasta (jolla tarkoitetaan ”tuoreita” määrärahoja), minkä johdosta sekä Horisontti 2020 -puiteohjelmasta että Verkkojen Eurooppa -välineestä leikattiin 500 miljoonaa vähemmän (komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna). Tämä määrä lisäsi kokonaisosuutta liikkumavarasta kolmeen miljardiin ja vähensi vastaavasti molempien ohjelmien osuutta.
• Tehokas välittäjäorganisaatio: koska jäsenvaltiot ilmoittivat, etteivät ne olleet halukkaita osallistumaan ESIR-rahaston rakenteeseen, ja koska kansalliset kehityspankit ovat jo nykyisin onnistuneet tehtävässään Euroopassa, Euroopan parlamentti laajensi ESIR-rahaston liikkumavaraa esittämällä välittäjäorganisaatiota.
• Tuki pk-yrityksille: pk-yritykset edistävät kasvua ja työpaikkojen luomista, ja niiden on siten voitava hyötyä ESIR-rahastosta erityisesti mutta ei ainoastaan Euroopan investointirahaston (EIR) pk-yritysosion kautta.
• Taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden merkittävä edistäminen ja työllisyyden vauhdittaminen.
• ESIR-rahaston toimien voimakkaan maantieteellisen ja alakohtaisen keskittymisen estäminen.
• Euroopan investointineuvontakeskus tarjoaa asiantuntemusta maksutta julkisten hankkeiden toteuttajille, ja pk-yrityksiltä perittävät maksut rajoitetaan kolmasosaan niiden kustannuksista, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset mahdollisuudet saada ESIR-rahaston rahoitusta kaikkialla unionissa.
• Takaus laajennetaan koskemaan kolmansien maiden hankkeita.
Euroopan parlamentti onnistui laajentamaan ESIR-rahaston mahdollisuuksia lisätä kasvua ja työllisyyttä edistämällä tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja, jotka eivät olleet etusijalla komission alun perin tekemässä ehdotuksessa, jota neuvosto oli puoltanut.
Mikä on tilanne puolentoista vuoden kuluttua ESIR-rahaston käyttöönotosta?
ESIR-rahasto on nyt ollut voimassa noin puolitoista vuotta. Vaikka ei ole mahdollista tehdä kattavaa eikä lopullista arviota, tähän mennessä kerätyt todisteet voivat osoittaa alustavasti, miten asetus on pantu täytäntöön.
Yleisvaikutelma on se, että ESIR-rahasto on määrällisesti tarkasteltuna tuottanut odotetut tulokset 315 miljardin euron vertailuarvoon nähden annetussa määräajassa samalla, kun pk-yritysosiossa tulokset ovat jopa pitkälti ylittäneet odotukset. Laadullisesti tarkasteltuna on kuitenkin ilmennyt huolta siitä, onko asetus pantu täytäntöön täysin lainsäätäjien tarkoittamalla tavalla. Uraauurtavien hankkeiden edistämisen sijasta EIP käytti EU:n takausta myös edistämään hankkeita, jotka herättävät epäilyjä siitä, ovatko ne vahvistettujen hankkeiden valintaperusteiden mukaisia. Sen sijaan, että olisi tehnyt yhteistyötä kansallisten kehityspankkien kanssa parhaiden hankkeiden löytämiseksi Euroopassa ja niiden auttamiseksi koko hankkeen elinkaaren ajan, vaikuttaa siltä, että EIP ohjaa kilpailua näiden toimijoiden kanssa. Sen sijaan, että Euroopan parlamentin kanssa olisi tehty ennakoivasti yhteistyötä, tiedonkulku ei ole ollut parasta mahdollista.
Tätä vaikutelmaa korostetaan useissa ESIR-rahastoa koskevissa tutkimuksissa, arvioissa ja arvioinneissa. Tärkeimmässä viimeaikaisessa riippumattomassa vaikutustenarvioinnissa, jonka komissio tilasi ja maksoi, tullaan siihen tulokseen, että Euroopan investointipankin toteuttamassa ESIR-rahaston täytäntöönpanossa on useita puutteita.
Tärkeimmät tulokset eri arvioinneista ja selvityksistä ovat seuraavat:
• Merkityksellisyys. Pysyvästä investointivajeesta huolimatta ESIR-rahastolla on ollut merkitystä Euroopan investointitarpeisiin ja markkinoiden tarpeisiin vastaamisessa, sillä se keskittyy suuririskisen rahoituksen tarpeeseen.
• Kerrannaisvaikutus ja yksityinen pääoma. Kerrannaisvaikutus, joka koskee sopimuksin vahvistettujen toimien salkkua, on ollut 14,1 ja yksityisten investointien osuus on ollut 63 prosenttia, joten ESIR-rahasto on onnistunut parantamaan rahoitusmahdollisuuksia ja saanut liikkeelle yksityistä pääomaa.
• Täydentävyys. Vaikka EIP:n allekirjoitusten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana vuodesta 2012 lähtien (noin 75 miljardia euroa), erityistoimien määrä on kasvanut merkittävästi (noin neljästä miljardista eurosta vuonna 2013 suunniteltuun 20–24 miljardiin euroon vuosina 2016/2018). Lisäksi 30. kesäkuuta 2016 päättyneellä ajanjaksolla uusien sopimuspuolten osuus allekirjoitetuista sopimuksista oli 85 prosenttia infrastruktuuri- ja innovointiosiossa ja 38 prosenttia pk-yritysosiossa. Näistä luvuista huolimatta vaikuttaa siltä, että kaikki ESIR-rahastosta tuettavat hankkeet eivät näytä olevan aidosti täydentäviä. Selvityksiin ja haastatteluihin vastaajat ilmoittivat, että joitakin hankkeita olisi voitu rahoittaa ilman ESIR-rahaston tukea. Toisissa hankkeissa investointia ei olisi voitu tehdä samassa laajuudessa kuin ESIR-rahaston tuen kanssa. Tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että EIP:n suhtautuminen riskiin ESIR-rahaston toimien osalta on parantunut hieman ajan mittaan.
• Täydentävyys suhteessa muihin EU:n rahoituslähteisiin. Suurimmat ongelmat näyttävät olevan ESIR-rahaston rahoituksen tavoitteiden ja edellytysten erottamisessa muista samankaltaisista rahoituslähteistä, mikä johtaa kilpailuun muiden EU:n rahastojen kanssa. Tämä koskee erityisesti täydentävyyttä Verkkojen Eurooppa ‑välineestä rahoitettavien velkainstrumenttien kanssa, jotka kohdistuvat samantyyppisiin hankkeisiin, jotka voitaisiin rahoittaa ESIR-rahastosta infrastruktuuri- ja innovointiosion puitteissa, samoin kuin tiettyjä välineitä, joita EIP hallinnoi Horisontti 2020 -puiteohjelman puitteissa. Lisäksi COSME-ohjelma ja InnovFin-ohjelma täydentävät hyvin toisiaan pk-yritysosiossa. Jotkut edunsaajat totesivat kuitenkin, että ESIR-rahasto on houkutteleva, sillä se on muihin investoijiin verrattuna halvempi ja tuki on pitkäaikaisempaa kuin muissa vaihtoehtoisissa tukivälineissä. ERI-rahastojen osalta todetaan, että ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen yhdistäminen tuo lisäarvoa. Sääntelyyn liittyvät ongelmat vaikeuttavat kuitenkin tällaista yhdistämistä.
• Tulostaulu. Tulostaulun soveltamisessa on puutteita. EIP arvioi hankkeiden lisäarvoa erilaisten kriteerien perusteella, kuten myötävaikutus ESIR-rahaston tavoitteisiin, täydentävyys, hankkeiden taloudellinen ja tekninen toteuttamiskelpoisuus ja yksityisten investointien maksimointi. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei ole selkeää määritelmää kunkin kriteerin vähimmäismäärälle eikä painotukselle.
• Menettelyn tehokkuus. ESIR-rahaston tuki on tehokasta hyväksyttyjen hankkeiden suhteen (kolmasosa odotetuista investoinneista käynnistettiin sen jälkeen, kun hankkeen kestosta oli kulunut kolmannes). Edunsaajat ja välittäjät ovat kuitenkin ilmoittaneet tarpeesta vauhdittaa hyväksymis- tai due diligence -menettelyä.
• Maantieteellinen jakautuminen. Kattavuus on aloittain ja jäsenvaltioittain yleisesti ottaen hyvä. Tarkemmassa tarkastelussa ilmenee kuitenkin, että 30. kesäkuuta 2016 tarkasteltuna ESIR-rahaston tuki ei jakautunut tasaisesti: EU15-maat maat saivat 91 prosenttia ESIR-rahaston tuesta, kun taas EU13-maat saivat ainoastaan yhdeksän prosenttia tuesta (useita maita koskevia toimia lukuun ottamatta). Infrastruktuuri- ja innovointiosiossa Yhdistynyt kuningaskunta, Italia ja Espanja olivat saaneet 63,4 prosenttia, kun taas pk-yritysosiossa Italia, Ranska ja Saksa saivat 36,1 prosenttia koko ESIR-rahaston tuesta.
• Alakohtainen jakautuminen. Infrastruktuuri- ja innovointiosiossa allekirjoitetut toimet kattoivat seitsemän ESIR-rahaston alaa. Näistä ensisijainen oli energia, jonka osuus oli 46 prosenttia koko ESIR-rahaston rahoituksesta infrastruktuuri- ja innovointiosiossa. Tämä ylitti alakohtaista keskittymistä koskevan ohjeellisen 30 prosentin raja-arvon, joka on vahvistettu ESIR-rahaston strategisissa suuntaviivoissa. Pk-yritysosiossa allekirjoitetut toimet kattoivat neljä ESIR-rahaston alaa. Näistä tutkimus, kehittäminen ja innovointi oli ensisijainen ala, jonka osuus oli 69 prosenttia koko ESIR-rahaston rahoituksesta pk-yritysosiossa.
• Investointijärjestelyt. Investointijärjestelyjen perustamisessa on ollut vakavia ongelmia (yhtään investointijärjestelyä ei ollut perustettu vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta), ja Euroopan investointineuvontakeskuksen toimia olisi tehostettava, jotta tällä alalla voidaan tarjota teknistä apua. Lisäksi kaikille sidosryhmille ei ole myöskään selvää, mikä olisi EIP:n rooli kyseisissä järjestelyissä. Haastatellut totesivat myös, että innovaatiohankkeille, jotka ovat pienempiä kuin ESIR-hankkeiden kynnysarvo infrastruktuuri- ja innovointiosiossa, on runsaasti kysyntää. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pienempien hankkeiden rahoitustarpeeseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota investointijärjestelyjä perustettaessa tai jaettaessa resursseja rahoituksen välittäjien kautta.
• Viestintä ja näkyvyys. ESIR-rahaston viestintää on parannettava sidosryhmien keskuudessa tietoisuuden lisäämiseksi, jotta voidaan myös parantaa yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja paikallisten toimijoiden kanssa.
• Euroopan investointineuvontakeskus. Viestintää on parannettava ja tietoisuutta mahdollisista palveluista on lisättävä ja valmiuksia sekä yhteyksiä muiden palveluntarjoajien kanssa on vahvistettava.
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1017[1] (ESIR-asetus),
– ottaa huomioon 31. toukokuuta 2016 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston hoitamisesta vuonna 2015 (COM(2016)0353),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle (COM(2016)0359),
– ottaa huomioon Euroopan investointipankin vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ESIR-rahaston mukaisista EIP-ryhmän rahoitus- ja investointitoimista vuonna 2015[2],
– ottaa huomioon komission yksiköiden työasiakirjan arvioinnin SWD(2016)0297, Euroopan investointipankin raportin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) toiminnan arvioinnista[3], Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen asetuksen (EU) 2015/1017 soveltamista koskevan kertaluonteisen tarkastuksen[4] ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausunnon[5],
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta (COM(2016)0597),
– ottaa huomioon Pariisissa, Ranskassa joulukuussa 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksessa (COP 21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,
– ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0200/2017),
1. panee merkille Euroopan suuren investointivajeen, jonka kooksi komissio arvioi vähintään 200–300 miljardia euroa vuodessa; korostaa erityisesti tätä taustaa vasten suuririskisen rahoituksen tarvetta unionissa etenkin pk-yritysten rahoituksen, tutkimuksen ja kehittämisen, tieto- ja viestintätekniikan ja liikenne-, viestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla, jotka ovat välttämättömiä osallistavan talouskehityksen ylläpitämiseksi; on huolestunut siitä, että kansantalouden tilinpitoa koskevista tuoreimmista tiedoista ei ilmene investointien äkillistä kasvua Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) käyttöönoton jälkeen, mikä aiheuttaa huolta siitä, että ilman muutoksia vaarana on jatkuva heikko kasvu ja työttömyysasteen pysyminen korkeana etenkin nuorten ja uusien sukupolvien keskuudessa; korostaa, että investointivajeen umpeen kurominen luomalla ympäristö, joka edistää investointeja tietyillä strategisilla aloilla, on keskeistä kasvun elvyttämiseksi, työttömyyden torjumiseksi, vahvan, kestävän ja kilpailukykyisen teollisuuden edistämiseksi ja EU:n pitkän aikavälin politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi;
2. korostaa ESIR-rahaston merkitystä rahoituksen ongelmien ratkaisemisessa ja esteiden poistamisessa sekä toteutettaessa strategisia, muutosvoimaisia ja tuottavia investointeja, jotka tuottavat paljon lisäarvoa taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle, sekä uudistettaessa ja nykyaikaistettaessa jäsenvaltioiden taloutta, luotaessa kasvua ja työpaikkoja, jotka eivät saa markkinoilta rahoitusta taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta huolimatta, ja kannustettaessa yksityisiä investointeja EU:n kaikilla alueilla;
3. muistuttaa asetuksessa säädetystä parlamentin asemasta erityisesti ESIR-rahaston täytäntöönpanon seurannassa; toteaa kuitenkin, että on liian aikaista tehdä lopullista kattavaa ja todisteisiin perustuvaa arviointia ESIR-rahaston toiminnasta ja sen vaikutuksesta EU:n talouteen, mutta katsoo, että valittuja ja hylättyjä hankkeita koskeviin kattaviin tietoihin ja niihin liittyviin päätöksiin perustuva alustava arviointi on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan tunnistaa mahdollisia parannettavia alueita ESIR 2.0:aa varten ja sen jälkeen; kehottaa komissiota esittämään kattavan arvion heti, kun tiedot ovat saatavissa;
Täydentävyys
4. muistuttaa, että ESIR-rahaston tarkoituksena on varmistaa täydentävyys siten, että sillä puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin ja tuetaan toimia, joita ei olisi voitu toteuttaa ainakaan samassa laajuudessa nykyisillä unionin rahoitusvälineillä tai käyttämällä yksityisiä rahoituslähteitä ilman ESIRiä; toteaa kuitenkin, että täydentävyyden käsitettä on selvennettävä edelleen;
5. muistuttaa, että ESIR-rahastosta tuettavien hankkeiden, joilla pyritään luomaan työllisyyttä, kestävää kasvua, taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ESIR-asetuksen 9 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden mukaisesti, katsotaan olevan täydentäviä, jos niihin liittyvä riski vastaa EIP:n perussäännön 16 artiklassa ja EIP:n luottoriskien arvioinnin ja hallinnon suuntaviivoissa määriteltyihin EIP:n erityistoimiin liittyvää riskiä; muistuttaa, että ESIR-rahastosta tuetuilla hankkeilla on tavallisesti oltava korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla; korostaa, että ESIR-rahastosta voidaan tukea myös EIP:n hankkeita, joihin liittyvä riski on alempi kuin EIP:n erityistoimiin liittyvä vähimmäisriski, jos EU:n takauksen käyttö on tarpeen täydentävyyden varmistamiseksi;
6. toteaa, että vaikka kaikki ESIR-rahaston puitteissa hyväksytyt hankkeet esitetään ”erityistoimina”, riippumattomassa arvioinnissa on todettu, että jotkut hankkeet olisi voitu rahoittaa ilman EU:n takausta;
7. kehottaa komissiota yhteistyössä EIP:n ja ESIRin hallinnointirakenteiden kanssa laatimaan luettelon kaikesta EU:n takauksella tuetusta EIP:n rahoituksesta, johon sovelletaan täydentävyyskriteeriä, ja esittämään selkeästi ja kattavasti todisteet siitä, että hankkeita ei olisi voitu toteuttaa muilla keinoin;
8. toteaa, että ESIR-rahaston laadullisten ja määrällisten tavoitteiden välillä voi ilmetä ristiriitaa sen vuoksi, että houkutellun yksityisen investoinnin tavoitteen saavuttamiseksi EIP saattaa rahoittaa vähäisemmän riskin hankkeita, joista sijoittajat ovat jo kiinnostuneita; kehottaa EIP:tä ja ESIRin hallinnointirakenteita toteuttamaan todellista täydentävyyttä ESIR-asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja varmistamaan, että markkinahäiriöihin ja epätyydyttäviin investointitilanteisiin puututaan täysin;
9. kehottaa EIP:tä takamaan avoimuuden varojen hallinnassa sekä kaikkien julkisten, yksityisten ja kolmansien osapuolten osuuksien alkuperän suhteen; kehottaa esittämään konkreettisia tietoja myös erityishankkeista ja ulkomaisista sijoittajista ja korostaa parlamentille tiedottamista koskevia ESIR-asetuksen vaatimuksia; toistaa, että kolmansien maiden kaikkien mahdollisten tulevien osallistujien on noudatettava kaikkia EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, työlainsäädäntöä ja ympäristöasetuksia, ja odottaa, että ESIR-hankkeiden rahoituspäätöksissä noudatetaan täysin EIP-hankkeisiin sovellettavia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia kriteerejä;
Tulostaulu ja hankkeiden valinta
10. toteaa, että asetuksen mukaisesti hanketta on arvioitava sekä EIP:n että ESIR-rahaston hallinnointirakenteen due diligence- ja päätöksentekomenettelyjen mukaisesti ennen kuin se valitaan ja sille myönnetään ESIR-rahaston tukea; toteaa, että hankkeiden toteuttajat ovat ilmaisseet haluavansa nopeaa palautetta ja lisää avoimuutta sekä valintaperusteisiin että mahdollisen ESIR-rahaston tuen lajiin ja osuuteen; kehottaa parantamaan selkeyttä, jotta hankkeiden toteuttajia voidaan kannustaa edelleen hakemaan ESIR-rahaston tukea, ja kehottaa myös antamaan tulostaulun ESIR-rahoituksen hakijoiden käytettäviin; kehottaa lisäämään päätöksentekomenettelyn avoimuutta valintaperusteiden suhteen ja nopeuttamaan rahoitustuen myöntämistä samalla, kun edelleen varmistetaan vankka due diligence- menettely EU:n varojen suojelemiseksi; korostaa, että erityisesti investointijärjestelyjen arviointiprosessin yksinkertaistamiseksi olisi kannustettava EIP:n ja kansallisten kehityspankkien yhteistä due diligence -menettelyä tai sitä, että EIP delegoi tehtäviä kansallisille kehityspankeille;
11. katsoo, että hankkeiden sekä tukikelpoisten vastapuolten arviointiperusteita on selvennettävä edelleen; pyytää lisätietoja ESIR-rahaston hallinnointielimiltä arvioinneista, jotka on tehty kaikista ESIR-rahaston puitteissa hyväksytyistä hankkeista, erityisesti siltä osin kuin on kyse niiden täydentävyydestä ja myötävaikutuksesta kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen, kuten asetuksessa on määritelty; kehottaa soveltamaan tukikelpoisten vastapuolten yhteydessä yritysten hallinnointia koskevia tiukkoja sääntöjä tämäntyyppisiin yhteisöihin, joista tulee hyväksyttäviä ESIR-kumppaneita, etenkin EU:n periaatteiden ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien osalta;
12. muistuttaa, että tulostaulu on investointikomitean väline, jolla asetetaan etusijalle EU:n takauksen käyttö sellaisten toimien yhteydessä, joilla on korkeammat pisteet ja lisäarvo, ja katsoo, että investointikomitean on käytettävä sitä vastaavalla tavalla; aikoo arvioida, seurataanko, sovelletaanko ja käytetäänkö tulostaulua ja sen indikaattoreita asianmukaisesti; vaatii, että hankkeiden valintaperusteita sovelletaan asianmukaisesti ja että tämä prosessi tehdään avoimemmaksi; muistuttaa, että nykyisen asetuksen liitteen mukaan investointikomitean on pidettävä tulostaulun jokaista pilaria yhtä tärkeänä asettaessaan hankkeita etusijajärjestykseen siitä riippumatta, pisteytetäänkö pilari vai muodostuuko se sellaisista määrällisistä ja laadullisista indikaattoreista, joita ei pisteytetä; pitää valitettavana, että hankkeiden teknisiä näkökohtia koskevalle 3 pilarille annetaan nykyisissä tulostauluissa sama painoarvo kuin pilareille 1 ja 2, jotka liittyvät tärkeämpiin toivottuihin tuloksiin; pitää valitettavana, että EIP itse myöntää, että investointikomitean asiantuntijat käyttävät pilaria 4 vain tiedotustarkoituksessa eivätkä päätöksentekoa varten; vaatii, että tulostauluista tehdään kaupallisesti arkaluontoista tietoa lukuun ottamatta julkisia sen jälkeen, kun hankkeista on tehty lopullinen päätös;
13. toteaa, että uusien innovatiivisten hankkeiden valmisteluun saattaa kulua joitakin vuosia ja että EIP:tä painostetaan saavuttamaan 315 miljardin euron tavoite ja siksi sillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin aloittaa välittömästi ESIR-rahaston toimet; on kuitenkin huolissaan siitä, että EIP on tähän mennessä hyödyntänyt ESIR-rahaston täytäntöönpanossa suurelta osin olemassa olevaa hankejatkumoaan, johon kuuluu matalamman riskin hankkeita, mikä on vähentänyt sen omaa tavanomaista rahoitusta; pelkää, että ESIR-rahasto ei tarjoa täydentävää rahoitusta innovatiivisille korkeariskisille hankkeille; korostaa, että vaikka hanke luokitellaan erityistoimeksi, tämä ei välttämättä merkitse sitä, että se on riskialtis; toteaa kuitenkin, että luokittelu erityistoimeksi saattaa kuitenkin johtua myös siitä, että sen rahoitus on jäsennelty keinotekoisesti riskialttiilla tavalla, mikä merkitsee sitä, että hyvin matalariskiset hankkeet voivat myös helposti päätyä korkeariskisiksi hankkeiksi; korostaa, että hankkeen perusteita ei saisi höllentää poliittisen tavoitteen eli 315 miljardin euron investointien mobilisoinnin saavuttamiseksi;
14. pyytää EIP:tä toimittamaan arvion mahdollisesta vuotuisesta lainanantokapasiteetistaan keskipitkällä aikavälillä ottaen huomioon ESIR-rahaston ja mahdollisen sääntelyn kehityksen ja jatkamaan omaa lainanantoaan 70–75 miljardin euron vuositasolla käyttämällä esimerkiksi voittoja ja ohjelmista saatavia palautuksia; pyytää, että EIP käyttää ESIR-rahastoa täydentävänä välineenä; toteaa, että tämä voisi merkitä sitä, että EIP:n liiketoiminta olisi yhteensä vähintään 90 miljardia euroa 75 miljardin euron sijasta;
15. katsoo, että on tärkeää keskustella siitä, onko suunniteltu vipuvaikutuskerroin 15 asianmukainen, jotta mahdollistetaan ESIR-rahaston tuki korkeatasoisille hankkeille, joissa riski on korkeampi; kehottaa komissiota arvioimaan asiaa; muistuttaa, että tämä vipuvaikutuskerroin 15 on salkkuperusteinen ja se valittiin EIP:n rahoituskokemuksen perusteella markkinahäiriöihin puuttumiseksí; kehottaa arvioimaan yleisiä tavoitteita, jotka ESIR-rahaston on saavutettava määrää koskevan vaatimuksen täydentämiseksi; ehdottaa, että huomioon otetaan myös Pariisin ilmastokokouksessa (COP21) asetetut unionin tavoitteet; kehottaa EIP:tä julkistamaan tähän mennessä saavutetun vipuvaikutuskertoimen sekä perustana olevan laskentamenetelmän;
16. huomauttaa, että pienten hankkeiden yhteydessä ilmenee usein vaikeuksia saada tarvittava rahoitus; panee huolestuneena merkille, että pieniin hankkeisiin ei voi hakea ESIR-rahoitusta niiden koon perusteella tai hankkeet katsotaan jopa ei-tukikelpoisiksi tällaisen rahoituksen suhteen; korostaa, että pienellä hankkeella saattaisi kuitenkin olla huomattavaa merkitystä kansallisella tai alueellisella tasolla; korostaa tarvetta tehostaa saatavissa olevaa Euroopan investointineuvontakeskuksen tukea, jolla on keskeinen asema pienimuotoisten hankkeiden toteuttajien neuvonnassa ja tukemisessa sekä hankkeiden yhdistämisessä investointijärjestelyjen tai puitesopimusten kautta; kehottaa johtokuntaa tutkimaan asiaa ja esittämään ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi;
Alakohtainen monipuolistaminen
17. korostaa, että ESIR-rahasto on kysyntään perustuva väline, jota olisi kuitenkin ohjattava asetuksessa vahvistettujen ja johtokunnan määrittelemien politiikkatavoitteiden perusteella; kehottaa lisäämään tiedotusta aloille, joiden investointikysyntää ei ole täytetty mutta jotka eivät ole kyenneet hyödyntämään täysimääräisesti ESIR-rahastoa; toteaa tässä yhteydessä, että EU:n makrotaloudellisella tasolla olisi toteutettava enemmän toimenpiteitä investointien kysynnän lisäämiseksi;
18. panee tyytyväisenä merkille, että ESIR-rahoitus kattaa kaikki ESIR-asetuksessa määritellyt alat; huomauttaa kuitenkin, että jotkin alat, kuten sosiaalinen infrastruktuuri, terveys ja koulutus, joille on kohdennettu ainoastaan neljä prosenttia ESIRin hyväksytystä rahoituksesta, ovat aliedustettuja; panee merkille, että tämä saattaa johtua monista eri syistä, kuten siitä, että jotkin alat ovat kärsineet ESIR-varojen saantiin liittyvän kokemuksen ja teknisen tietämyksen puutteesta, tai siitä, että joillakin aloilla on jo tarjottu parempia investointimahdollisuuksia toimintavalmiille ja luottokelpoisille hankkeille, kun ESIR-rahasto käynnistettiin; kehottaa EIP:tä tätä taustaa vasten keskustelemaan tavoista edistää alakohtaista monipuolistamista ja yhdistämään sen asetuksessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tarkastelemaan, olisiko ESIR-rahaston tuki laajennettava muille aloille;
19. muistuttaa, että EU:n kannattama COP 21 -ilmastosopimus edellyttää merkittävää muutosta kohti kestäviä investointeja, joita ESIRin olisi täysin tuettava; korostaa, että ESIR-investointien on oltava yhteensopivia tämän sitoumuksen kanssa; korostaa tarvetta vahvistaa ilmastonmuutosta koskevaa raportointia;
20. painottaa, että televiestintäverkkojen kaltaisiin pitkän aikavälin hankkeisiin tai uusille ja edistyneemmille nousemassa oleville teknologioille ominaisiin suhteellisen riskialttiisiin hankkeisiin suunnattujen varojen osuutta on lisättävä; toteaa, että tällaiset investoinnit laajakaista- ja 5G-infrastruktuureihin, kyberturvallisuuteen, perinteisen talouden digitalisointiin, mikroelektroniikkaan ja suurteholaskentaan (HPC) voivat kaventaa digitaalista kuilua;
21. pitää valitettavana keskittymisen rajojen puuttumista alun käynnistysvaiheessa; muistuttaa, että liikennesektori on antanut ESIR-rahastoon kaikkein suurimman panoksen, 2,2 miljardia euroa 8 miljardista eurosta, mikä vastaa yli 25:tä prosenttia koko takuurahastosta; panee huolestuneena merkille, että liikenneala on saanut vain noin 13 prosenttia kaikista investoinneista, jotka on tähän mennessä käytetty ja asetettu saataville ESIRin infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa, mikä on kaukana kullekin erilliselle sektorille määritetystä 30 prosentin rajasta; kehottaa investointikomiteaa kiinnittämään erityistä huomiota liikennealan hankkeisiin, koska ne ovat edelleen hyvin heikosti edustettuina investointisalkussa ja koska kuljetuksella on tärkeä rooli talouskasvussa ja kuluttajien turvallisuudessa;
Hallinnointi
22. toteaa, että ESIR-rahaston hallinnointirakenteet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön EIP:ssä; katsoo, että ESIR-rahaston tehokkuuden ja vastuullisuuden parantamiseksi olisi keskusteltava vaihtoehdosta, jossa ESIR-rahaston hallinnointirakenne erotettaisiin täysin EIP:n hallinnointirakenteesta;
23. muistuttaa, että toimitusjohtaja vastaa ESIR-rahaston päivittäisestä johtamisesta ja hoitaa investointikomitean kokousten valmistelun sekä toimii näiden kokousten puheenjohtajana ja vastaa ulkoisesta edustuksesta; muistuttaa, että toimitusjohtajaa avustaa varatoimitusjohtaja; pitää valitettavana, että käytännössä näitä rooleja, erityisesti varatoimitusjohtajan roolia, ei ole määritelty selkeästi; kehottaa EIP:tä harkitsemaan toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan tehtävien esittämistä selkeämmin, jotta varmistetaan avoimuus ja vastuuvelvollisuus; pitää tärkeänä, että toimitusjohtaja, jota varatoimitusjohtaja avustaa, laatii jatkossakin investointikomitean kokousten esityslistan; ehdottaa lisäksi, että toimitusjohtajan olisi laadittava menettelyt mahdollisiin eturistiriitoihin puuttumiseksi investointikomiteassa, raportoitava johtokunnalle ja ehdotettava rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia sekä keinoja niiden panemiseksi täytäntöön; katsoo, että toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan valtaa näiden tehtävien suorittamiseksi olisi lujitettava siten, että heidän riippumattomuuttaan EIP:hen nähden lisättäisiin; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi tarkastelemaan vaihtoehtoja lisätä toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan riippumattomuutta;
24. muistuttaa, että investointikomitean asiantuntijat ovat vastuussa ESIR-rahaston hankkeiden valinnasta, EU:n takauksen myöntämisestä ja toimien hyväksymisestä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa; muistuttaa lisäksi, että he ovat riippumattomia; on siksi huolissaan investointikomitean jäsenten dokumentoiduista eturistiriidoista, jotka on tulevaisuudessa vältettävä kaikissa olosuhteissa;
25. katsoo, ettei hankkeiden valinta ole riittävän avointa; korostaa, että EIP:n olisi tehtävä parannuksia niitä hankkeita koskevien tietojen julkistamiseen, jotka se hyväksyy ESIR-rahaston puitteissa, ja tietoihin olisi liitettävä täydentävyyden asianmukaiset perustelut ja tulostaulu sekä hankkeen osuus ESIR-rahaston tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että on painotettava etenkin ESIR-toimien odotettua vaikutusta unionin investointivajeeseen;
26. kehottaa EIP:tä tarkastelemaan tapoja, joilla investointikomitean ja johtokunnan välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa toimitusjohtajan avustuksella; pitää tärkeänä, että toimitusjohtaja osallistuu jatkossakin johtokunnan kokouksiin mikä mahdollistaisi sen, että toimitusjohtaja antaa johtokunnalle tietoja tulevista toimista;
27. ehdottaa keskustelua keinoista, joilla voidaan lisätä ESIR-rahaston hallinnointirakenteiden avoimuutta parlamentin kannalta, ja ehdottaa, että johtokuntaan lisätään uusi parlamentin nimittämä täysjäsen; kehottaa ESIR-rahaston hallinnointielimiä jakamaan tietoa parlamentin kanssa ennakoivasti;
Kansalliset kehityspankit
28. muistuttaa, että kansalliset kehityspankit ovat taitotietonsa vuoksi välttämättömiä ESIR-rahaston menestykselle, sillä ne ovat lähellä paikallisia markkinoita ja tuntevat ne hyvin; katsoo, että synergioita ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarvittavassa määrin; panee merkille, että EIP saattaa syrjäyttää paikalliset laitokset, ja kehottaa EIP:tä parantamaan kykyään koota yhteen kansallisia ja valtiotasoa alemman tason kumppaneita; kehottaa EIP:tä tukemaan olemassa olevien julkisten pankkirakenteiden kehittämistä, jotta voidaan helpottaa aktiivisesti hyvien käytäntöjen ja markkinoita koskevan tiedon vaihtoa näiden laitosten välillä; katsoo, että kansallisten kehityspankkien olisi siksi pyrittävä tekemään yhteistyösopimuksia Euroopan investointirahaston kanssa; toteaa, että ESIR-rahasto ja EIP ovat yhä halukkaampia käyttämään enemmän heikoimpiin etuoikeusluokkiin kuuluvia eriä kansallisten kehityspankkien kanssa, ja kehottaa niitä tekemään edelleen niin; kehottaa komissiota ja EIP:tä keskustelemaan siitä, olisiko hyödyllistä sisällyttää kansallisten kehityspankkien asiantuntemus johtokuntaan;
Investointijärjestelyt
29. muistuttaa, että olisi oltava mahdollista monipuolistaa maantieteellisesti tai alakohtaisesti painottuneita investointeja edistämällä hankkeiden rahoitusta ja yhdistämistä ja varojen saamista eri lähteistä; panee huolestuneena merkille, että ensimmäinen investointijärjestely perustettiin vasta vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä ja että tämä viivästys vaikeuttaa sekä pienten hankkeiden mahdollisuuksia hyötyä ESIR-rahastosta että ylikansallisten hankkeiden kehittämistä; korostaa tarvetta yksinkertaistaa investointijärjestelyjen perustamista koskevia sääntöjä; pyytää EIP:tä ja Euroopan investointineuvontakeskusta edistämään investointijärjestelyjen käyttöä tapana toteuttaa investointien maantieteellinen ja alakohtainen monipuolistaminen;
30. kehottaa ESIR-rahaston hallinnointielimiä kiinnittämään enemmän huomiota investointijärjestelyihin niiden etujen maksimoimiseksi, joita ne voivat tuoda poistamalla investointien esteet erityisesti jäsenvaltioissa, joiden rahoitusmarkkinat ovat vähemmän kehittyneet; kehottaa EIP:tä antamaan sidosryhmille, kansalliset, paikalliset ja alueet elimet mukaan lukien, enemmän tietoa investointijärjestelyistä sekä niiden perustamisen ehdoista ja kriteereistä; on tietoinen paikallis- ja alueviranomaisten roolista strategisten hankkeiden tunnistamisessa ja osallistumiseen kannustamisessa;
31. ehdottaa keskustelua lisäkeinoista, joilla edistetään investointijärjestelyjä, kuten investointijärjestelyn kautta esitettyjen hankkeiden hyväksymisen asettaminen etusijalle, pienien hankkeiden ja ryhmähankkeiden yhdistäminen ja mekanismien perustaminen ryhmittymien hankkeiden rahoittamiseksi; katsoo, että olisi edistettävä erityisesti ylikansallisia investointijärjestelyjä, koska monet energiahankkeet ja digitaaliset hankkeet ylittävät valtioiden rajat;
Rahoitusvälineet
32. muistuttaa, että EIP on kehittänyt uusia rahoitusvälineitä ESIR-rahaston tarkoituksia varten, jotta voidaan tarjota räätälöityjä tuotteita suuririskistä rahoitusta varten; kehottaa EIP:tä korottamaan edelleen lisäarvoaan keskittymällä riskialttiimpiin rahoitustuotteisiin, kuten etuoikeusasemaltaan alisteiseen rahoitukseen ja pääomamarkkinainstrumentteihin; on huolissaan hankkeiden toteuttajien esittämästä kritiikistä, jonka mukaan tarjotut rahoitusvälineet eivät ole yhteensopivia niiden hankkeiden tarpeiden kanssa (korkeariskisiin hankkeisiin tarvitaan usein rahaa etukäteen investointien vauhdittamiseen pienempien vuosittaisten erien sijasta); on myös huolissaan siitä, että investoijat painottavat, etteivät ne voi tällä hetkellä osallistua ESIR-rahaston rahoitukseen, koska niillä ei ole asianmukaisia yksityisiä oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä; kehottaa EIP:tä tarkastelemaan tätä yhdessä hankkeen toteuttajien ja investoijien kanssa; kehottaa lisäksi EIP:tä tutkimaan, kuinka vihreitä joukkovelkakirjoja kehittämällä voidaan maksimoida ESIR-rahaston potentiaali sellaisten hankkeiden rahoittamisessa, joilla on myönteisiä ympäristö- ja/tai ilmastovaikutuksia.
Maantieteellinen monipuolistaminen
33. panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2016 loppuun mennessä kaikki 28 maata olivat saaneet ESIR-rahaston rahoitusta; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että 30. kesäkuuta 2016 mennessä EU15-maat olivat saaneet 91 prosenttia ESIR-rahaston tuesta, kun taas EU13-maat olivat saaneet ainoastaan yhdeksän prosenttia tuesta; pitää valitettavana, että ESIR-rahaston tuki on pääasiassa hyödyttänyt vain muutamia maita, joissa investointivajeet ovat jo unionin keskiarvon alapuolella; toteaa, että edunsaajamaissa ESIR-rahaston rahoittamien hankkeiden maantieteellinen jakautuminen on usein epätasaista; on tietoinen alueellisen keskittymisen riskistä ja korostaa, että on tarpeen kiinnittää enemmän huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin kaikissa 28 jäsenvaltiossa; kehottaa EIP:tä antamaan lisää teknistä apua niille maille, jotka ovat hyötyneet ESIR-rahastosta muita vähemmän;
34. toteaa, että BKT ja hyväksyttyjen hankkeiden määrä ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että suuremmat jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään pidemmälle kehittyneitä pääomamarkkinoita ja saavat siten todennäköisemmin hyötyä ESIR-rahaston kaltaisista markkinalähtöisiä välineistä; korostaa, että ESIR-rahaston tuen pienempi määrä EU13-maissa saattaa johtua muista tekijöistä, kuten hankkeiden pienestä koosta, tietyn alueen syrjäisestä maantieteellisestä sijainnista ja kilpailusta Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) kanssa; panee kuitenkin huolestuneena merkille, että eräät maat ovat hyötyneet suhteettomasti, ja korostaa tarvetta monipuolistaa maantieteellistä hajontaa edelleen erityisesti keskeisillä aloilla esimerkiksi modernisoimalla ja parantamalla talouksien tuottavuutta ja kestävyyttä keskittymällä varsinkin tekniseen kehitykseen; pyytää komissiota tekemään lisätutkimuksia ja kartoittamaan nykyisen maantieteellisen jakautuman syyt;
Euroopan investointineuvontakeskus
35. pitää erittäin tärkeänä Euroopan investointineuvontakeskuksen toimintaa; katsoo, että sen tehtävä eli toimiminen keskitettynä yhteyspisteenä kattavaa neuvontaa ja teknistä apua varten hankkeen elinkaaren kaikissa vaiheissa vastaa suurelta osin viranomaisten ja hankkeiden toteuttajien kasvavaan tarpeeseen saada teknistä apua;
36. on tyytyväinen siihen, että investointineuvontakeskus on ollut toiminnassa syyskuusta 2015 lähtien nopean täytäntöönpanovaiheen jälkeen; toteaa, että koska investointineuvontakeskus on ollut olemassa vähän aikaa ja koska sen henkilöstömäärä oli alkuvaiheessa riittämätön, kaikkia sen palveluja ei ole kehitetty täysimääräisesti ja toiminta on keskittynyt pääasiassa tuen antamiseen hankkeiden suunnittelussa ja jäsentämisessä, toimintapolitiikkaa koskevaan neuvontaan ja hankkeiden seulontaan; korostaa, että Euroopan investointineuvontakeskuksen on rekrytoitava asiantuntijoita eri aloilta, jotta sen neuvontaa, viestintää ja tukea voidaan paremmin kohdentaa aloille, jotka eivät pysty täysin hyödyntämään ESIR-rahaston potentiaalia;
37. on vakuuttunut siitä, että investointineuvontakeskus voi ratkaisevalla tavalla auttaa korjaamaan monia puutteita ESIR-rahaston täytäntöönpanossa; on vahvasti sitä mieltä, että tätä tarkoitusta varten sen on omaksuttava ennakoivampi asenne avun antamisessa esimerkiksi investointijärjestelyjen perustamisen kaltaisilla aloilla myös siksi, että investointijärjestelyt ovat tärkeitä pienempien hankkeiden rahoittamisessa; korostaa myös roolia, joka investointineuvontakeskuksella on neuvonnan antamisessa unionin muista rahoituslähteistä saatavan rahoituksen yhdistämisessä ESIR-rahaston kanssa;
38. katsoo vastaavasti, että investointineuvontakeskus voi aktiivisesti edistää maantieteellistä ja alakohtaista monipuolistamista ei ainoastaan siten, että se tarjoaa palvelujaan kaikilla alueilla ja useammilla aloilla, vaan myös avustamalla EIP:tä toimien käynnistämisessä; katsoo, että investointineuvontakeskuksella voi olla tärkeä rooli edistettäessä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta;
39. muistuttaa, että ESIR-asetuksessa annetaan investointineuvontakeskuksen tehtäväksi paikallisen tietämyksen lisääminen ESIR-rahaston tuen edistämiseksi koko unionissa; katsoo, että tällä alalla tarvitaan merkittäviä parannuksia ja etenkin nykyistä enemmän yhteistyötä asianomaisten kansallisten laitosten kanssa; pitää erittäin tärkeänä palvelujen tarjoamista paikallisella tasolla, jotta voidaan ottaa huomioon myös erityistilanteet ja paikalliset tarpeet, erityisesti maissa, joilla ei ole kokemusta kansallisista kehityslaitoksista tai -pankeista; katsoo, että yhteyksiä muihin paikallisiin toimijoihin olisi lujitettava tämän ottamiseksi huomioon;
40. odottaa, että investointineuvontakeskus saattaa palvelukseenottomenettelynsä päätökseen ja saavuttaa täyden henkilöstömääränsä viipymättä; epäilee kuitenkin, ettei investointineuvontakeskuksen henkilöstömäärä riitä tarvittavien neuvontapalvelujen tarjoamiseen ja kasvaneesta työmäärästä sekä laajemmasta toimeksiannosta selviämiseen;
41. korostaa, että investointineuvontakeskuksen on parannettava palvelujensa näkyvyyttä, tehostettava viestintää ja lisättävä tietoisuutta ja ymmärtämystä toiminnastaan sidosryhmiensä keskuudessa; katsoo, että kaikki asiaankuuluvat viestintäkanavat olisi otettava käyttöön tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös kansallisella ja paikallisella tasolla;
Euroopan investointihankeportaali
42. pitää valitettavana, että komissio käynnisti Euroopan investointihankeportaalin vasta 1. kesäkuuta 2016 eli lähes vuosi ESIR-asetuksen hyväksymisen jälkeen; toteaa, että portaali on nyt toiminnassa ja siinä on esillä tällä hetkellä 139 hanketta, mutta katsoo, että tämä on edelleen hyvin kaukana potentiaalista, jota odotettiin, kun ESIR-asetus annettiin;
43. katsoo, että investointihankeportaali tarjoaa käyttäjäystävällisen foorumin hankkeiden toteuttajille, jotka voivat lisätä investointihankkeidensa näkyvyyttä avoimella tavalla; katsoo kuitenkin, että portaalin onnistuminen edellyttää sen oman näkyvyyden lisäämistä merkittävästi, jotta se tunnustetaan yleisesti hyödyllisenä, luotettavana ja tehokkaana välineenä sekä investoijien että hankkeiden toteuttajien keskuudessa; kehottaa komissiota toimimaan aktiivisesti tässä asiassa toteuttamalla vankkoja viestintätoimia;
44. toteaa, että investointihankeportaalin perustamiseen, kehittämiseen, hallinnointiin, tukeen, huoltoon ja ylläpitoon liittyvät kustannukset katetaan tällä hetkellä EU:n talousarviosta investointineuvontakeskukselle varatuista vuotuisista 20 miljoonan euron määrärahoista; muistuttaa kuitenkin, että yksityisiltä hankkeiden toteuttajilta hankkeiden rekisteröinnistä portaaliin perittäviä maksuja pidetään investointihankeportaalin yhteydessä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina ja tulevaisuudessa ne ovat sen tärkein rahoituslähde;
Takaus
45. muistuttaa, että unioni antaa peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen EIP:n rahoitus- ja investointitoimiin ESIR-rahaston puitteissa; on vakuuttunut siitä, että EU:n takauksen ansiosta EIP on voinut ottaa suurempia riskejä infrastruktuuri- ja innovointiosiota varten ja että EU:n takaus on antanut mahdollisuuden tehostaa ja käyttää etupainotteisesti pk-yritysten rahoitusta ja mid cap -yritysten rahoitusta COSME-ohjelman ja InnovFin-ohjelman puitteissa pk-yritysosion tuella; katsoo, että 25 miljoonan euron kynnystä, jota EIP näyttää soveltavan normaaleissa lainanantotoimissaan, ei pitäisi soveltaa ESIR-rahastoon, jotta voitaisiin lisätä pienten hankkeiden rahoitusta ja helpottaa rahoituksen saantia pk-yritysten ja muiden mahdollisten edunsaajien kannalta;
46. korostaa, että markkinoiden suurta kysyntää vastaavan erittäin voimakkaan kasvun vuoksi pk-yritysosiota suurennettiin 500 miljoonalla eurolla infrastruktuuri- ja innovointiosion velkasalkusta olemassa olevan lainsäädäntökehyksen mukaisesti; panee tyytyväisenä merkille, että ESIR-asetuksen joustavuuden ansiosta lisärahoitusta myönnettiin pk-yritysten ja pienten mid cap -yritysten hyödyksi; aikoo seurata tiiviisti takauksien jakautumista molemmissa osioissa; panee lisäksi merkille, että infrastruktuuri- ja innovointiosion puitteissa 30. kesäkuuta 2016 mennessä allekirjoitetut sopimukset yltivät vain yhdeksään prosenttiin kokonaistavoitteesta;
47. muistuttaa, että EU:n takuurahastoa rahoitetaan pääasiassa EU:n talousarviosta; ottaa huomioon kaikki asiaa koskevat arviot, joissa esitetään, että takuurahaston tämänhetkinen 50 prosentin rahoitusaste näyttää varovaiselta mahdollisten tappioiden kattamisen kannalta ja että unionin talousarviota suojattaisiin jo 35 prosentin mukautetulla tavoitetasolla; aikoo tarkastella, olisiko alhaisempaa tavoitetasoa koskevilla ehdotuksilla vaikutusta valittujen hankkeiden laatuun ja luonteeseen; korostaa, että tähän mennessä ei kuitenkaan ole esitetty vaatimuksia EIP:n tai EIR:n toimien puutteiden takia;
Tuleva rahoitus, rahaston kapasiteetti
48. panee merkille, että komissio on ehdottanut sekä ESIR-rahaston voimassaoloajan jatkamista että sen rahoituskapasiteetin laajentamista ja että tämä vaikuttaisi EU:n talousarvioon; ilmaisee aikovansa esittää vaihtoehtoisia rahoitusehdotuksia;
49. muistuttaa, että jäsenvaltioita kehotettiin osallistumaan ESIR-rahastoon sen kapasiteetin laajentamiseksi, jotta se voisi tukea investointeja, joihin liittyy korkeampi riski; pitää valitettavana, että vaikka tällainen investointi katsottaisiin julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7. heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklassa ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7. heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 3 artiklassa tarkoitetuksi kertaluoteiseksi toimenpiteeksi, jäsenvaltiot eivät käyttäneet hyväksi tätä aloitetta; pyytää EIP:ltä ja komission tietoja siitä, ovatko ne toteuttaneet tällä välin toimia vakuuttaakseen jäsenvaltiot osallistumaan ESIR-rahastoon ja pystyisivätkö ne houkuttelemaan muita investoijia; kehottaa komissiota ja EIP:tä tehostamaan toimiaan tätä varten;
Täydentävyys suhteessa muihin EU:n rahoituslähteisiin
50. panee merkille, että koska komissio ja EIP ovat tietoisia ESIR-rahaston ja EU:n talousarvion rahoitusvälineiden päällekkäisyyksistä ja niiden välisestä kilpailusta, on hyväksytty suuntaviivoja, joissa suositellaan ESIR-rahaston ja ERI-rahastojen rahoituksen yhdistelmää; korostaa, että minkäänlainen ESIR- ja ERI-rahastojen rahoituksen yhdistäminen ei saa millään tavalla haitata ERI-rahastosta myönnettävien avustusten määrää tai kohdetta; huomauttaa kuitenkin, että tukikelpoisuuskriteereissä, säännöksissä, raportointia koskevassa aikataulussa ja valtiontukisääntöjen soveltamisessa on edelleen eroja, jotka haittaavat yhdistettyä käyttöä; on tyytyväinen siihen, että komissio on alkanut puuttua näihin ehdotuksessaan varainhoitoasetuksen tarkistamiseksi, ja toivoo, että tämä tarkistaminen tehdään ajoissa, jotta voidaan yksinkertaistaa rahoituksen yhdistämistä sekä välttää kilpailua ja päällekkäisyyksiä; katsoo, että lisätoimia tarvitaan ja että investointiohjelman toinen ja kolmas pilari ovat tässä avainasemassa;
51. ehdottaa, että komissio luetteloisi säännöllisissä kertomuksissaan hankkeet, jotka hyötyvät Euroopan laajuisten verkkojen määrärahojen yhdistämisestä ESIRiin;
52. toteaa, että julkisen ja yksityisen sektorin infrastruktuuri-investointeja koskevien kumppanuushankkeiden olisi normaalisti perustuttava ’käyttäjä maksaa’ -periaatteeseen, jotta voidaan vähentää infrastruktuurien rakentamisesta ja ylläpidosta kansallisiin talousarvioihin ja veronmaksajiin kohdistuvaa taakkaa; toteaa, että on tärkeää koordinoida EU:n rahoituksen eri tyyppejä sen varmistamiseksi, että EU:n liikennepolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa koko EU:ssa, ja katsoo, ettei julkisen sektorin kumppanuuksiin perustuvaa rahoitusta pidä tukea rakennerahastojen kustannuksella;
Verotus
53. on syvästi huolissaan siitä, että EIP on joissakin tapauksissa pyrkinyt tukemaan ESIR-rahaston kautta hankkeita, jotka on laadittu käyttäen veroparatiiseissa toimivia yrityksiä; kehottaa EIP:tä ja EIR:ää pidättymään käyttämästä veronkiertorakenteita, etenkään aggressiivisia verosuunnittelujärjestelmiä, tai käytäntöjä, jotka eivät ole EU:n verotusalan hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisia, sellaisina kuin ne on vahvistettu unionin lainsäädännössä, mukaan lukien komission suositukset ja tiedonannot; edellyttää, ettei yksikään hanke tai hankkeen toteuttaja saa olla riippuvainen henkilöstä tai yhteisöstä, joka harjoittaa toimintaa valtiossa, joka on lisätty tulevaan EU:n yhteiseen luetteloon yhteistyöhaluttomista oikeudenkäyttöalueista;
Viestintä ja näkyvyys
54. toteaa, että monet hankkeiden toteuttajat eivät ole tietoisia ESIR-rahaston olemassaolosta tai heillä ei ole riittävän selkeää kuvaa siitä, mitä ESIR-rahasto voi tarjota niille, mitkä ovat erityiset kelpoisuusvaatimukset ja rahoituksen hakemista koskevat konkreettiset toimet; korostaa, että on toteutettava lisätoimia, mukaan lukien kohdennettu tekninen tuki ESIR-rahastosta vähemmän hyötyneille jäsenvaltioille niiden omalla virallisella kielellä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ESIR-rahastosta ja siitä, mitä erityisiä tuotteita ja palveluja se voi tarjota, sekä investointijärjestelyjen ja kansallisten kehityspankkien merkityksestä;
55. kehottaa kääntämään kaikki tiedotusmateriaalit ja rahoitusmenettelyyn liittyvät aineistot kaikkien jäsenvaltioiden kielille, jotta tiedonsaanti paikallistasolla helpottuu;
56. ilmaisee huolensa siitä, että suoran tuen antaminen rahoituksen välittäjille, jotka puolestaan ovat vastuussa EU:n rahoituksen jakamisesta, saattaisi johtaa tilanteisiin, joissa lopullinen edunsaaja ei tiedä hyötyvänsä ESIR-rahaston rahoituksesta, ja kehottaa etsimään ratkaisuja, joilla parannetaan ESIR-rahaston näkyvyyttä; kehottaa näin ollen EIP:tä sisällyttämään ESIR-rahaston sopimuksiin erityislausekkeen, jossa tehdään selväksi hankkeen toteuttajalle, että rahoituksen saanti on ollut mahdollista ESIR-rahaston tai EU:n talousarvion kautta;
Laajentaminen
57. toteaa, että ESIR-rahasto ei yksinään eikä pienessä mittakaavassa todennäköisesti pysty kuromaan umpeen Euroopan investointivajetta mutta se on kuitenkin keskeinen osa EU:n investointiohjelmaa ja osoitus EU:n päättäväisyydestä ratkaista tämä ongelma; kehottaa esittämään uusia ehdotuksia siitä, miten investointeja voidaan lisätä pysyvästi Euroopassa;
°
° °
58. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.
- [1] EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
- [2] http://www.eib.org/attachments/strategies/efsi_2015_report_ep_council_en.pdf
- [3] http://www.eib.org/attachments/ev/ev_evaluation_efsi_en.pdf, September 2016
- [4] EIP:n 14. marraskuuta 2016 laatima raportti https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/ey-report-on-efsi_en.pdf
- [5] EUVL C 465/1, 13.12.2016.
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (6.4.2017)
budjesttivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija (*): Marian-Jean Marinescu
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. pitää ilahduttavana ESIR-rahaston nopeaa toteuttamista ja panee tyytyväisenä merkille EIP:n ja EIR:n hyväksymien toimien ESIR-rahastosta käynnistetyt ennakoidut investoinnit, joiden määrä on yli 160 miljardia euroa ja osuus kaikista vuonna 2018 tavoitteena olevista investoinneista yli 50 prosenttia; muistuttaa kuitenkin, että hyväksymisten ja maksujen välillä oleva ero olisi otettava huomioon; toteaa lisäksi, että vain noin 60 prosenttia ESIR-rahastosta käynnistetyistä ennakoiduista kokonaisinvestoinnista rahoitetaan yksityisistä varoista ja loput ovat EIP:n varoja (keskimäärin 20–25 prosenttia) ja yhdistelmä kansallisten kehityspankkien, viranomaisten ja EU-rahastojen (ERI-rahastot, Verkkojen Eurooppa -väline) varoja;
2. muistuttaa, että ESIR-rahastosta käynnistetyt ennakoidut investoinnit käyvät ilmi kaikista saatavilla olevista tiedoista, mutta korostaa, että päätöksenteon kannalta on ratkaisevan tärkeää tietää yrityksille jo siirretyt määrät; katsoo, että kun arvioidaan ESIR-rahaston tehokkuutta, on olennaisen tärkeää laskea maksettujen yksityisten investointien osuus; katsoo, että EIP:n ja komission antamien tietojen avoimuuden varmistamiseksi on erittäin tärkeää julkaista maksetut määrät;
3. panee merkille, että EU:ssa on edelleen investointivaje, ja toteaa, että ESIR-rahasto voi auttaa sen korjaamisessa; korostaa, että ESIR-rahaston pyrkimyksenä on tukea reaalitaloutta vauhdittavia kestäviä hankkeita ja luoda pitkän aikavälin ympäristöä koskevia ja sosiaalisia etuja samalla, kun varmistetaan täydentävyys ja laatu sen sijaan, että maksimoidaan vipuvaikutus tai investointien nopeus ja määrä;
4. pitää valitettavana, että käytetyn takuun määrästä ei ole reaaliaikaisia tietoja; panee merkille, että useat arviot viittaavat 14,1:n vipuvaikutukseen; kehottaa ESIR-rahaston johtokuntaa julkistamaan reaaliaikaisen kertoimen ja käyttämään OECD:n laskumenetelmää;
5. panee merkille, että 31. tammikuuta 2017 suurimmat edunsaajat olivat absoluuttisena arvona mitattuna Italia, Espanja, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa (yli 60 prosenttia käynnistetyistä kokonaisinvestoinneista), henkeä kohden Suomi, Irlanti, Viro, Espanja ja Italia ja suhteessa BKT:hen (miljoonina euroina) Viro, Bulgaria, Espanja, Liettua ja Portugali;
6. panee merkille, että riippumattoman arvioinnin[1] mukaan EU15-jäsenvaltiot saivat kesäkuun 2016 loppuun mennessä yli 90 prosenttia ESIRin tuesta ja 13 uutta jäsenvaltiota sai alle 10 prosenttia; pitää valitettavana, että tähän asti ESIRin tukea on kohdennettu epätasaisesti, ja muistuttaa, että kolmen jäsenvaltion osuuden ei pitäisi olla enempää kuin 45 prosenttia ESIRin infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan kokonaisrahoituksesta; kehottaa tästä syystä ESIR-rahaston johtokuntaa seuraamaan jatkuvasti ja parantamaan maantieteellistä jakaumaa, edistämään tasapainoa ja parantamaan kaikkien jäsenvaltioiden talouksien tuottavuutta ja kestävyyttä;
7. katsoo, että EU:n avustusten yhdistäminen rahoitusvälineisiin voi edistää ESIR-rahaston täydentävyyttä; panee merkille, että ainoastaan yksitoista infrastruktuuri- ja innovointiosion ja kaksi pk-yritysosion alaista hanketta, jotka koskevat yhdeksää jäsenvaltiota, hyötyi ESIR- ja ERI-rahastojen yhdistelmästä; kannustaa hyväksymään ajoissa varainhoitoasetuksen tarkistuksen ja koontiasetuksen, mikä mahdollistaisi ERI- ja ESIR-rahastojen yhdistelmän yksinkertaistamisen, jotta voidaan välttää kilpailua ja päällekkäisyyttä, varmistaa täydentävyys sekä edistää synergiavaikutusten lisääntymistä;
8. panee merkille, että kahden ikkunan puitteissa 30 prosenttia ESIR-rahoituksesta käytettiin pk-yrityksiin, 23 prosenttia energiaan (vain 7 prosenttia energiatehokkuuteen), 21 prosenttia tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin ja 10 prosenttia digitaalialaan; muistuttaa, että täydentävyys on keskeinen periaate, jonka on täytyttävä, jotta hankkeet saavat ESIRin tukea, ja pitää valitettavana rahoitettujen hankkeiden täydentävyyttä koskevien tietojen ja yksityiskohtaisen tulostauluarvioinnin puutetta; muistuttaa, että tulostaulun on oltava hyödyllinen päätöksenteon väline; vaatii hankkeiden pisteytys- ja arviointijärjestelmää koskevaa avoimuutta ja pyytää julkaisemaan sen pian sen jälkeen, kun hanke on arvioitu; korostaa, että tukea voidaan myöntää vain, jos täydentävyysvaatimukset täyttyvät ja noudatetaan asianmukaista huolellisuutta koskevaa menettelyä; katsoo kuitenkin, että alakohtaista monipuolistamista olisi parannettava;
9. korostaa, että täydentävyyden nykyistä määritelmää on tarkistettava selventämällä ja tehostamalla sitä; katsoo, että täydentävyyttä voitaisiin arvioida paremmin, jos investointikomitea asettaisi jokaisen ESIR-hankkeen riskiprofiilin saataville; muistuttaa, että nykyinen asetus mahdollisti EIP:n erityistoimien riskiä alhaisemman riskin hankkeet; kehottaa EIP:tä varmistamaan todellisen täydentävyyden ja katsoo, että ESIR-rahaston olisi otettava mukaan ainoastaan hankkeita, joita EIP ei muutoin voisi hyväksyä hankkeiden riskialttiuden vuoksi ja että ESIRin tuki ei saisi johtaa hankkeiden uudelleen nimeämiseen, kuten esimerkiksi ESIRin laaja tuki energiaan, energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiamuotoihin keskittyville hankkeille, joka on supistanut EIP:n tavanomaisia investointeja kyseisillä aloilla saman verran; pyytää tekemään päätöksenteosta avointa varmistamalla, että EIP:n rahoittamien hankkeiden aggregoidut rahoitustiedot julkaistaan;
10. painottaa, että televiestintäverkkojen kaltaisiin pitkän aikavälin hankkeisiin tai uusille ja edistyneemmille nousemassa oleville teknologioille ominaisiin suhteellisen riskialttiisiin hankkeisiin suunnattujen varojen osuutta on lisättävä; toteaa, että tällaiset investoinnit laajakaista- ja 5G-infrastruktuureihin, kyberturvallisuuteen, perinteisen talouden digitalisointiin, mikroelektroniikkaan ja suurteholaskentaan (HPC) voivat kaventaa digitaalista kuilua;
11. pitää valitettavana, että vaikka avaruusalalla tai päästöjä vähentävien teknologioiden aloilla tehtävien investointien ominaisuuksien pitäisi vastata ESIRin vaatimuksia, toistaiseksi näillä aloilla on rahoitettu vain harvoja hankkeita ESIRistä, ja katsoo, että ESIRiä olisi mukautettava näiden alojen rajoitteisiin;
12. pitää tärkeänä, että hankkeen toteuttamisalueen tai edunsaajan kotialueen vähäistä kehitystasoa pidetään ylimääräisenä riskitekijänä, koska ESIRin tavoitteena on kohdentaa varoja suuririskisiin hankkeisiin;
13. korostaa tarvetta tehostaa yhteistyötä ESIR-rahastoa ohjaavan EIP:n sekä kansallisten ja alueellisten kehityspankkien tai toimielinten välillä, jotta ESIR-rahaston toimivuutta voidaan parantaa sekä jäsenvaltioiden että alueiden laajuisesti;
14. panee kuitenkin merkille, että kansalliset tai alueelliset kehityspankit eivät ole kovin vakiintuneita kaikissa jäsenvaltioissa ja että niiden rajallinen maantieteellinen leviäminen asettaa lisäesteitä ESIRin maantieteelliselle kattavuudelle; katsoo, että kansallisten tai alueellisten kehityspankkien perustamisen olisi oltava korkealla jäsenvaltioiden ja ESIRin prioriteeteissä, jotta voidaan kohdentaa rahoitusta tukea tarvitseville alueille; kehottaa EIP:tä ja komissiota varmistamaan, että kansalliset ja alueelliset kehityspankit ovat korkealla sijalla Euroopan investointineuvontakeskuksen prioriteettien joukossa ja että jäsenvaltioille annetaan tarvittavaa taitotietoa ja teknistä apua; kehottaa komissiota kannustamaan ja tukemaan kansallisten kehityspankkien perustamista alueille, joilla niitä on rajallisesti, jotta voidaan edistää pienimuotoisia hankkeita sekä parantaa alueellista ja alakohtaista monipuolistamista;
15. kehottaa EIP:tä, ettei se anna lainan muodossa myönnettyjen rahoitusten korkotason muuttua edunsaajia lannistavaksi ja kuormittavaksi tekijäksi, sillä on tärkeää myöntää rahoitusta suuririskisiin hankkeisiin ja alueisiin; kehottaa EIP:tä myös lisäämään korkotasoa ja ESIR-rahaston hankkeista unionissa perittävää palkkiota koskevaa avoimuutta ja varmistamaan, ettei niistä tule syrjiviä tekijöitä eri edunsaajaryhmien tai eri alueiden välillä;
16. korostaa Euroopan investointineuvontakeskuksen ratkaisevaa merkitystä ESIRin menestymiselle; korostaa sen lupaavaa alkua, mutta pitää valitettavana, ettei se ole tähän asti pystynyt toimimaan täysipainoisesti; korostaa, että Euroopan investointineuvontakeskukselle olisi annettava tarvittavat varat, toisin sanoen vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa, jotta voidaan kattaa sen kustannukset sekä toteuttaa ja tehostaa sen toimia ja palveluja; korostaa lisäksi, että on tärkeää ratkaista henkilöstöpulaan liittyvä ongelma mahdollisimman pian, jotta investointineuvontakeskus voi hoitaa kaikki sille annetut tehtävät ja velvollisuudet;
17. kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta lisäämään läsnäoloaan maissa, joilla on ollut vaikeuksia hyödyntää ESIRiä ja joista puuttuu hallinnollinen kapasiteetti toteuttamiskelpoisten hankkeiden esittämiseksi, mikä koskee etenkin koheesiomaita; kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta myös antamaan erityistä neuvontaa nimenomaisten hankkeiden tukemiseksi tilanteissa, joissa riskiaversio on suuri tai joissa riski jakautuu investoijien kesken (esimerkiksi rajat ylittävät ja monikansalliset hankkeet, pitkäkestoiset ja tuloja tuottavat infrastruktuurihankkeet);
18. kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta yhteistyöhön asianmukaisten kansallisten elinten kanssa, jotta voidaan saavuttaa tasapainoisempi maantieteellinen ja alakohtainen kattavuus; korostaa, että investointineuvontakeskuksen tärkeänä velvollisuutena on tuoda ESIR paikallistasolle ja sen tehtävänä on toimia teknistä ja taloudellista neuvontaa tarjoavana keskitettynä asiointipisteenä hankkeiden tunnistamista, valmistelua ja kehittämistä varten sekä ennakoivasti koota yhteen pienimuotoisia hankkeita ja perustaa investointijärjestelyjä; korostaa, ettei näitä tehtäviä ole täytetty asianmukaisesti ja että tulevalla kaudella niitä olisi tehostettava;
19. toteaa, että investointijärjestelyt tarvitsevat enemmän aikaa toimiakseen; korostaa niiden merkitystä useiden samaa aihetta koskevien pienten hankkeiden yhteen kokoamisessa tai rajatylittävien hankkeiden yhdistämisessä ja helpottamisessa;
20. muistuttaa, että yhtenä ESIRin tavoitteena on edistää pienimuotoisia, innovatiivisia ja riskialttiita hankkeita muun muassa yhdistämällä niitä, esimerkiksi investointijärjestelyjen avulla, suuremmiksi keskittymiksi, joilla on enemmän investointivalmiutta; kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta suunnittelemaan hajautettujen alueellisten keskittymien perustamista, jotta voidaan mukautua paremmin tietyn alan tai alueen erityispiirteisiin, kuten energiatehokkuuteen Kaakkois-Euroopassa;
21. kehottaa EIP:tä tehostamaan neuvontavalmiuttaan ja komissiota edistämään tiedonvälitystä ja -levitystä, jotta voidaan lisätä ESIRin käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla; pitää valitettavana, että monet sidosryhmät eivät vieläkään tiedä ESIR-rahastosta, sen tarjoamista mahdollisuuksista tai tavoista hakea rahaston tukea; toteaa myös, että joissakin tapauksissa edunsaajat ovat olleet tietämättömiä siitä, että ne ovat jo saaneet ESIRin tukea, mikä johtui ESIRin tukea välittävän rahoituksen välittäjän avoimuuden puutteesta; katsoo, että sidosryhmien tiedon puute siitä, että ESIRistä voi saada tukea tai että ne itse asiassa jo saavat ESIRin tukea, ovat kumpikin menetettyjä mahdollisuuksia EU:lle; korostaa sen vuoksi tarvetta tehokkaammalle viestintä- ja tiedotuskampanjalle;
22. kehottaa kääntämään kaikki tiedotusmateriaalit ja rahoitusmenettelyyn liittyvät aineistot kaikkien jäsenvaltioiden kielille, jotta tiedonsaanti paikallistasolla helpottuu;
23. pitää valitettavana, että ESIRin vuoksi pienennettiin joitakin budjettikohtia ajanjaksolla 2015–2020, mikä vaikuttaa kielteisesti Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen kaltaisiin ohjelmiin; katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä olisi puututtava uudelleen tähän budjettivajeeseen ja että ESIRiä olisi rahoitettava jo hyväksytyistä EU:n ohjelmista riippumattomista lähteistä; pyytää tältä osin komissiota esittämään täydellisen takaisinmaksuaikataulun alkaen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta;
24. muistuttaa, että on tärkeää keskittyä rahoitusvälineisiin, joilla tuetaan ESIR-rahaston voimassaoloajan pidentämistä (ESIR II); katsoo, että ESIR-rahastosta myönnettävällä rahoituksella ei saa kuitenkaan korvata muuhun unionin rahoitukseen, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin, Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, perustuvia avustuksia; kehottaa komissiota ehdottamaan vaihtoehtoisia rahoituslähteitä, mikäli ESIR-rahastoa jatketaan;
25. korostaa tarvetta tulostaulun käyttöä koskevaan avoimuuteen ESIR-toimien valinnassa ja erityisesti tarvetta saada käyttökelpoista, täsmällistä ja päivitettyä tietoa EU:n takuun myöntämisen täydentävyydestä ja sitä koskevasta päätöksenteosta; kehottaa EIP:tä julkaisemaan kaikki toteutettuihin toimiin liittyvät tiedot ja vaikutustenarviointien tulokset Euroopan investointihankeportaalilla ja antamaan lisäksi selvityksen jokaisen rahoitetun hankkeen lisäarvosta ja täydentävyydestä; toteaa, että EIP:n olisi julkaistava jaotellut tiedot jokaisesta rahoitetusta hankkeesta mukaan lukien rahoituksen välittäjien kautta toteutetut ESIRin lainanantotoimenpiteet, jokaisen hankkeen ennakkoon ja jälkikäteen toteutetut arvioinnit sekä selvitys käytetyistä valinta- ja arviointimittareista ja -perusteista; katsoo, että lisäksi on tarpeen julkaista objektiiviset tiedot ESIRin kautta suoraan ja välillisesti luoduista työpaikoista; kehottaa komissiota lisäämään Euroopan investointihankeportaalin potentiaalia ja näkyvyyttä;
26. katsoo, että perusteellisempi tutkimus ja alkuperäisen ESIR-asetuksen lisäarviointi olisi ollut toivottavaa ennen ehdotetun ESIRin jatkamisen hyväksymistä; odottaa, että tämän lausunnon johtopäätökset, etenkin alueellisen monipuolistamisen, alakohtaisen monipuolistamisen, täydentävyyden sekä ohjaus- ja investointikomitean valintaprosessin avoimuuden osalta, otetaan asianmukaisesti huomioon lopullisen ESIR II -asetuksen laadinnassa.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
3.4.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
49 2 0 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Rebecca Harms, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Neoklis Sylikiotis, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pilar Ayuso, Rosa D’Amato, Françoise Grossetête, Barbara Kudrycka, Marian-Jean Marinescu, Victor Negrescu, Sofia Sakorafa, Davor Škrlec, Theodor Dumitru Stolojan |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
György Hölvényi, Julia Reda |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
49 |
+ |
|
ALDE |
Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Lieve Wierinck |
|
ECR |
Edward Czesak, Ashley Fox, Zdzisław Krasnodębski, Evžen Tošenovský |
|
GUE/NGL |
Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlíček, Sofia Sakorafa, Neoklis Sylikiotis |
|
PPE |
Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Françoise Grossetête, György Hölvényi, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Barbara Kudrycka, Marian-Jean Marinescu, Angelika Niebler, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Theodor Dumitru Stolojan, Vladimir Urutchev, Hermann Winkler, Anna Záborská |
|
S&D |
José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Csaba Molnár, Victor Negrescu, Dan Nica, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho |
|
Verts/ALE |
Reinhard Bütikofer, Rebecca Harms, Julia Reda, Davor Škrlec |
|
2 |
- |
|
EFDD |
Rosa D’Amato, Dario Tamburrano |
|
0 |
0 |
|
|
|
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] EY:n Euroopan investointiohjelmasta vuonna 2016 tekemä riippumaton arviointi, saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/commission/publications/independent-evaluation-investment-plan_en
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.3.2017)
budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelijat (*): Inés Ayala Sender ja Dominique Riquet
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla
EHDOTUKSET
Liikenne- ja matkailuvaliokunnalta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. pyytää komissiota ottamaan huomioon parlamentin tässä täytäntöönpanoa koskevassa mietinnössä esittämät huomautukset, kun komissio arvioi ja laatii uutta lainsäädäntöehdotusta;
2. pitää myönteisenä ESIR-elinten perustamista ja niiden hallintorakenteen jäsenten avointa valintamenettelyä; kehottaa kuitenkin ESIR-elimiä tiedottamaan ESIR-hankkeista parlamentille, neuvostolle ja yleisölle säännöllisesti, yksityiskohtaisesti ja entistä avoimemmin; ehdottaa, että Euroopan investointineuvontakeskus (EIAH) tehostaa tiedottamista esimerkiksi pk-yrityksille ja mikroyrityksille;
3. pitää myönteisenä ESIRin johtokunnan joulukuussa 2015 hyväksymiä strategisia suuntaviivoja, jotka sisältävät maantieteellisen keskittymisen suuntaa-antavat rajat; panee merkille ESIRin edunsaajien maantieteellisen jakautumisen epätasapainon; panee merkille, että ensimmäisenä toimintavuonna 92 prosenttia kaikista investoinneista keskittyi EU:n 15 jäsenvaltioon ja vain kahdeksan prosenttia tavoitti muut EU:n 13 jäsenvaltiota ja että tähän mennessä kymmenen jäsenvaltiota, joista useimmat ovat Keski- ja Itä-Euroopassa, ovat hyötyneet vain ESIR-rahaston pk-yritysikkunaan liittyneistä toimista; muistuttaa, että bkt-suhdetta koskeva peruste on tärkeä muun muassa sen vuoksi, että voidaan varmistaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus ja taata hankkeiden tasapainoinen jakautuminen ottaen huomioon kunkin maan yleinen taloudellinen toiminta, investointien tarve sekä työllisyysaste; korostaa, että pääoman keskittyminen laajentaa EU:n sosiaalisia ja taloudellisia eroja;
4. muistuttaa, että suuririskisiin investointeihin ei voida pakottaa ja että ympäristössä, jossa kasvu on vähäistä ja kysyntä heikkoa, ne eivät yleensä kannata; vaatii sen vuoksi tasapainoisen maantieteellisen jakautumisen lisäksi, että ESIR-rahoituksen myöntäminen kytketään vahvemmin myös talous- ja finanssipolitiikan menestyksekkääseen kehitykseen;
5. pitää valitettavana keskittymisen rajojen puuttumista alun käynnistysvaiheessa; muistuttaa, että liikennesektori on antanut ESIR-rahastoon kaikkein suurimman panoksen, 2,2 miljardia euroa 8 miljardista eurosta, mikä vastaa yli 25:tä prosenttia koko takuurahastosta; panee huolestuneena merkille, että liikenneala on saanut vain noin 13 prosenttia kaikista investoinneista, jotka on tähän mennessä käytetty ja asetettu saataville ESIRin infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa, mikä on kaukana kullekin erilliselle sektorille määritetystä 30 prosentin rajasta; kehottaa investointikomiteaa kiinnittämään erityistä huomiota liikennealan hankkeisiin, koska ne ovat edelleen hyvin heikosti edustettuina investointisalkussa ja koska kuljetuksella on tärkeä rooli talouskasvussa ja kuluttajien turvallisuudessa;
6. kannustaa komissiota ottamaan käyttöön kestävien hankkeiden valintaa koskevat säännöt ja yhdistämään ne EU:n pääasiallisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten päästöttömään tai vähäpäästöiseen liikkuvuuteen, tai nykyisiin aloitteisiin, kuten Euroopan laajuisiin pyöräilyverkostoihin yhdistettynä rautateitse matkustamiseen ja aloitteisiin, joilla pyritään palauttamaan rajat ylittäviä rautatieyhteyksiä, jotka on hylätty tai purettu[1];
7. muistuttaa, että sekä hyväksyttyjen että hylättyjen toimien tulostauluarvioinnin tulokset on julkaistava avoimella ja selkeällä tavalla ja säännöllisesti;
8. epäilee joidenkin ensimmäisten liikennehankkeiden täydentävyyttä, koska ne olisi hyvin todennäköisesti voitu rahoittaa myös ilman ESIRiä;
9. panee merkille, että EIP:lle esitetyt infrastruktuurihankkeet kuuluvat usein EIP:n perinteisten toimien alaisuuteen, koska viranomaiset esittävät ne julkisten takuiden tuella, mikä madaltaa niiden riskiä; kehottaa EIP:tä arvioimaan muita tekijöitä, joiden avulla tällaiset hankkeet voitaisiin luokitella täydentäviksi ja ESIR-yhteensopiviksi, ja kehottaa vahvistamaan ESIRiin liittyvien mahdollisuuksien edistämistä yksityisten kumppaneiden keskuudessa, jotta voitaisiin todella lisätä tähän ensimmäiseen ESIR-pyyntöön liittyvien hankkeiden määrää;
10. kehottaa ottamaan valintamenettelyssä huomioon eurooppalaisen lisäarvon ja kehottaa toimimaan niin, että ESIR vastaa EU:n politiikan tavoitteita ja etenkin rajat ylittäviä hankkeita ja muita Verkkojen Eurooppa -välineessä etukäteen määritettyjä hankkeita sekä muita EU:n liikennealan lippulaivahankkeita (esim. ERTMS ja SESAR); korostaa, että huomioon on otettava unionin politiikan muut prioriteetit, kuten eri liikennemuotoja yhdistävä päästötön ja vähäpäästöinen liikkuvuus, korkealaatuiset työpaikat, resurssitehokkuus, kestävät infrastruktuurit, tutkimus ja innovointi sekä synergiavaikutukset Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja televiestintäverkkojen välillä;
11. kehottaa komissiota keskittymään sellaisiin hankkeisiin tehtäviin investointeihin, joilla edistetään ulkoisten kustannusten minimoimista;
12. katsoo, että EU:n avustusten yhdistämisellä rahoitusvälineisiin voidaan myös varmistaa vaadittava täydentävyys ja näin sijoittajia voidaan kannustaa esittämään hankkeita, joita ei ehkä muuten toteutettaisi; kehottaa EIP:tä ja komissiota edistämään EU:n avustusten (erilaiset EU:n mekanismit, kuten Verkkojen Eurooppa, Horisontti 2020, Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot)) yhdistämistä ESIRiin, jotta eurooppalaista lisäarvoa tuovien infrastruktuurihankkeiden rahoitusprofiilia voidaan parantaa;
13. toteaa, että julkisen ja yksityisen sektorin infrastruktuuri-investointeja koskevien kumppanuushankkeiden olisi yleisesti perustuttava ’käyttäjä maksaa’ -periaatteeseen, jotta voidaan vähentää infrastruktuurien rakentamisesta ja ylläpidosta kansallisiin talousarvioihin ja veronmaksajiin kohdistuvaa taakkaa; toteaa, että on tärkeää koordinoida EU:n rahoituksen eri tyyppejä sen varmistamiseksi, että EU:n liikennepolitiikan tavoitteet voidaan saavuttaa koko EU:ssa, ja katsoo, ettei julkisen sektorin kumppanuuksiin perustuvaa rahoitusta pidä tukea rakennerahastojen kustannuksella;
14. panee merkille Euroopan investointineuvontakeskuksen (EIAH) lupaavan alun ja panee merkille investointien tähänastisen alakohtaisen ja maantieteellisen keskittymisen; kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta parantamaan toimintaansa yleisesti lisäämään läsnäoloaan maissa, joissa ESIRin on ollut vaikea vakiinnuttaa asemaansa ja joista puuttuu hallinnollinen kapasiteetti toteuttamiskelpoisten hankkeiden esittämiseksi, mikä koskee etenkin koheesiomaita; kehottaa Euroopan investointineuvontakeskusta myös antamaan erityistä neuvontaa nimenomaisten liikennehankkeiden tukemiseksi tilanteissa, joissa riskiaversio on suuri tai joissa riski jakautuu investoijien kesken (esimerkiksi rajat ylittävät ja monikansalliset hankkeet, pitkäkestoiset ja tuloja tuottavat infrastruktuurihankkeet);
15. katsoo, että ESIRin toiminnan tehostaminen sekä kansallisella että alueellisella tasolla ja unionin saaman lisäarvon kasvattaminen edellyttävät, että tehostetaan yhteistyötä ESIRrahastoa ohjaavan EIP:n sekä kansallisten ja alueellisten kehityspankkien samoin kuin paikallisviranomaisten välillä;
16. panee huolestuneena merkille, että ESIRin liikennehankkeiden vähälukuisuus näyttäisi olevan todisteena tämän alan vaikeudesta saada rahoitusta pääosin tai pelkästään yksityisiltä investoijilta silloinkin, kun Euroopan laajuisten verkkojen rahoitus on käytetty lähes kokonaan eikä vaihtoehtoista EU:n rahoitusta ole saatavissa ennen vuotta 2020; vaatii sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoituksen vahvistamista tulevassa rahoituskehyksessä;
17. pitää valitettavana tietojen puuttumista ESIRin pk-yrityksiä koskevan ikkunan yhteydessä hyväksyttyjen toimien kokonaismäärästä ja vastaavista investoinneista, mikä koskee etenkin liikennealan toimitusketjua, ilmailua sekä rautatiealaa, ja pitää samoin valitettavana, että tämä tekee hankkeiden, tulosten, onnistuneiden hankkeiden ja vertailuindikaattoreiden tarkistamisesta hankalaa; vaatii korjaamaan saatavilla olevien tietojen puuttumisen ongelman; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten sekä paikallisten ja alueellisten viranomaisten tuen lisäämiseen;
18. ehdottaa, että komissio luetteloisi säännöllisissä kertomuksissaan hankkeet, jotka hyötyvät Euroopan laajuisten verkkojen määrärahojen yhdistämisestä ESIRiin;
19. suosittaa vahvistamaan ESIR-rahoituksen näkyvyyttä aloittamalla voimakkaat toimet koko EU:n alueella tiedotuskampanjan ja ESIR-logon kautta.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA. VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
23.3.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 2 0 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Lucy Anderson, Inés Ayala Sender, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Tania González Peñas, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Gabriele Preuß, Christine Revault D’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Hugues Bayet, Mark Demesmaeker, Bas Eickhout, Markus Ferber, Patricija Šulin, Matthijs van Miltenburg |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Herbert Dorfmann |
||||
- [1] www.missing-rail-links.eu
KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2016)
budjettivaliokunnalle sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Emmanuel Maurel
EHDOTUKSET
Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. katsoo, että koska Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) on tarkoitus rahoittaa riskialttiita ja innovatiivisia lisähankkeita, sen avulla voidaan edistää kasvua ja työllisyyttä EU:ssa sekä vahvan, kestävän ja kilpailukykyisen teollisuuden kehittämistä edellyttäen, että sitä käytetään samanaikaisesti tehokkaiden kaupan puolustusmekanismien kanssa; kehottaa tässä yhteydessä vahvistamaan ESIR-rahaston merkitystä yhteenkuuluvuuden edistämisessä parantamalla näissä puitteissa tehtyjen investointien alakohtaista ja maantieteellistä tasapainoa; katsoo, että olisi poistettava esteet ESIR-rahaston ja EU:n muiden välineiden (etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) yhdistämisen tieltä ja että ESIR-rahaston tukikelpoisia aloja olisi laajennettava;
2. muistuttaa, että Kiina aikoo osallistua ESIR-rahaston toimintaan ja että komissio on todennut, ettei Kiina saa tästä minkäänlaista vastiketta etenkään hallinnon alalla; korostaa, ettei Kiinan panosta saa yhdistää markkinatalousasemaa koskevaan kysymykseen, ja kehottaa EIP:tä takamaan varojen hallinnan avoimuuden kaikkien julkisten, yksityisten ja kolmannen osapuolen osuuksien alkuperän suhteen; kehottaa esittämään konkreettisia tietoja myös erityishankkeista ja ulkomaisista sijoittajista ja korostaa parlamentille tiedottamista koskevia ESIR-asetuksen vaatimuksia; toistaa, että kolmansien maiden kaikkien mahdollisten tulevien osallistujien on noudatettava kaikkia EU:n julkisia hankintoja koskevia sääntöjä, työlainsäädäntöä ja ympäristöasetuksia, ja odottaa, että ESIR-hankkeiden rahoituspäätöksissä noudatetaan täysin EIP-hankkeisiin sovellettavia sosiaalisia ja ympäristöä koskevia kriteerejä;
3. katsoo, että unionin on monipuolistettava rahoituslähteitään mahdollisimman paljon ja houkuteltava sijoituksia ensisijaisesti yksityiseltä sektorilta;
4. painottaa, että pk-yritykset ovat Euroopan taloudellinen selkäranka mutta ainoastaan 13 prosenttia niistä toimii EU:n ulkopuolella; katsoo, että ESIR-rahaston avulla olisi yhteisvaikutteisesti COSME-ohjelman kanssa tuettava ensisijaisesti pk-yritysten kansainvälistymistä tukemalla unionissa toimivien pk-yritysten vientiin liittyviä konkreettisia hankkeita; toistaa, että nykyisiä välineitä on parannettava, kehottaa parantamaan komission ja EIP:n viestintää saatavissa olevasta tuesta ja kehottaa vahvistamaan Euroopan investointineuvontakeskuksen (EIAH) roolia antamalla sille viennin tukemista koskeva tehtävä; katsoo, että pk-yritysten on voitava hyötyä pysyvästä keskustelukumppanista näitä aiheita käsiteltäessä;
5. suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen käynnistää Euroopan ulkoinen investointiohjelma Afrikkaan ja EU:n naapurimaihin tehtäviä 44–88 miljardin euron investointeja varten; panee merkille yksityisten investointien merkityksen kehitysstrategioissa; korostaa, että näitä välineitä on arvioitava säännöllisesti eivätkä ne saa korvata nykyisiä investointeja, vaan niiden on vastattava kehitystä koskevan politiikan johdonmukaisuuden periaatetta sekä täydentävyysperiaatetta suhteessa muihin välineisiin; katsoo, että välineet olisi kohdennettava riskialttiisiin, rakenteellisiin ja mahdollisuuksien mukaan pienimuotoisiin hankkeisiin niin, että otetaan huomioon eri maiden todelliset tarpeet, jotta paikallisväestön elinoloja voidaan parantaa konkreettisesti luomalla ihmisarvoisia työpaikkoja; katsoo, että tämä lieventäisi muuttoliikekriisiä;
6. edellyttää, ettei ulkoisen investointiohjelman yhteydessä yksikään sijoittaja tai hankejohtaja saa olla riippuvainen henkilöstä tai yhteisöstä, joka harjoittaa toimintaa valtiossa, joka on lisätty tulevaan yhteistyöhaluttomien oikeudenkäyttöalueiden luetteloon;
7. katsoo, että tällaisissa järjestelyissä on noudatettava unionin ulkoisen toiminnan periaatteita ja tavoitteita sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa, ja odottaa, että näiden periaatteiden ja tavoitteiden noudattaminen on sisällytettävä yhdessä saavutettujen tulosten kanssa ensisijaisiin perusteisiin, joita käytetään arvioitaessa Euroopan ulkoisen investointiohjelman vaikuttavuutta sen täytäntöönpanoa koskevissa kertomuksissa; korostaa, että Euroopan tulevan ulkoisen investointiohjelman avulla olisi kannustettava yksityisiä investointeja Afrikkaan ja EU:n naapurimaihin, jotta voidaan käsitellä muuttoliikkeen perimmäisiä syitä, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytöntöönpanoa sekä Pariisin ilmastosopimusta;
8. ehdottaa, että Euroopan ulkoisen investointiohjelman avulla osallistutaan haavoittuvimmille ryhmille suunnatun mikroluottotoiminnan rahoittamiseen;
9. korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon valtuuskunnilla voisi olla tärkeä rooli yhteyksien luomisessa sijoittajien ja hankkeiden kohteena olevien valtioiden välille; pyytää Euroopan parlamenttia osallistumaan tiiviisti ulkoisen investointiohjelman täytäntöönpanon valvontaan komission säännöllisesti toimittamien edistymiskertomusten avulla;
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
9.11.2016 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
33 0 4 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Laima Liucija Andrikienė, Maria Arena, Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Salvatore Cicu, Santiago Fisas Ayxelà, Christofer Fjellner, Karoline Graswander-Hainz, Ska Keller, Jude Kirton-Darling, Bernd Lange, David Martin, Anne-Marie Mineur, Sorin Moisă, Alessia Maria Mosca, Franz Obermayr, Artis Pabriks, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Klaus Buchner, Nicola Danti, Syed Kamall, Frédérique Ries, Fernando Ruas, Jarosław Wałęsa |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Philippe Loiseau |
||||
TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.4.2017)
budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Hannu Takkula
EHDOTUKSET
Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
A. ottaa huomioon, että Euroopan investointiohjelma on osa laajempaa strategiaa, jonka avulla on tarkoitus kääntää julkisten ja yksityisten investointien kielteinen suuntaus ja ottaa käyttöön uutta ja yksityistä reaalitalouteen ohjattavaa likviditeettirahoitusta, jolla vahvistetaan koko unionissa pitkän aikavälin strategisia ja kestäviä investointeja; ottaa huomioon, että investointiohjelmassa on kolme pilaria: rahoituksen hankkiminen investointeja varten, investointien ohjaaminen reaalitalouteen ja unionin investointiympäristön parantaminen; toteaa, että maantieteellisen hajauttamisen vuoksi on olennaisen tärkeää, että unionin investointiympäristöä parannetaan poistamalla investointien esteitä; toteaa, että Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR-rahasto) olisi suhtauduttava siten, että se täydentää muita toimia, jotka ovat tarpeen unionissa olevien investointivajeiden pienentämiseksi, ja vauhdittaa takuurahastona uusia investointeja;
B. toteaa, että ESIR-rahasto suunniteltiin alun perin markkinoiden erilaisten toimintapuutteiden sekä tietyistä olemassa olevista sääntelyyn liittyvistä vaikeuksista aiheutuvien epätyydyttävien investointitilanteiden käsittelemiseen;
C. toteaa, että ESIR-rahasto on merkittävä väline, jolla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tuetaan työllistymistä etenkin antamalla vahvaa tukea pk-yrityksille;
D. pitää tärkeänä, että ESIR-rahastosta järjestetään riittävästi tukea, jotta voidaan asianmukaisesti reagoida markkinoiden tarpeisiin ja onnistuneesti houkutella merkittävässä määrin yksityisen sektorin pääomaa;
E. ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin (tilintarkastustuomioistuin) on antanut lausunnon, jossa todetaan, että Euroopan komissio laati liian nopeasti suunnitelmat, joiden tarkoituksena on korottaa ”Junckerin suunnitelman” keskiössä olevan investointirahaston takausta ja pidentää rahaston voimassaoloaikaa ja että korotuksen aiheellisuudesta on vain vähän näyttöä; ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin toteaa myös, että perusteellinen vaikutusanalyysi on jäänyt tekemättä, ja asettaa kyseenalaiseksi sen, että ESIR-rahaston jatkumisen riippumattoman arvioinnin tuloksiin kytkevä säännös on poistettu;
F. ottaa huomioon, että lisäksi tilintarkastustuomioistuimen mukaan riskinä on, että kerrannaisvaikutus ilmoitetaan liian suurena ja että ilmoitetut tavoitteet ja tulokset ovat ennusteita eivätkä perustu konkreettisiin, täsmällisiin, selkeisiin ja ajantasaisiin tilastoihin;
1. panee merkille, että ESIR-rahasto pyrkii ottamaan Euroopan investointipankin (EIP) kautta unionin talousarvion tuella käyttöön vuoteen 2018 mennessä yhteensä 315 miljardia euroa, joilla toteutetaan lisäinvestointeja ja uusia hankkeita reaalitaloudessa; palauttaa mieliin, että ESIR-rahasto on väline, jolla edistetään yksityisiä markkinapohjaisia investointeja;
2. panee merkille syyskuussa 2016 julkaistun EIP:n arvioinnin ESIR-rahaston toiminnasta; panee tyytyväisenä merkille positiiviset investointivirrat, joita ESIR-rahasto on luonut pk-yrityksille; panee merkille, että pk-yritysten rahoitusta koskevasta tavoitteesta oli saavutettu 58 prosenttia jo kesäkuussa 2016; panee tyytyväisenä merkille tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (2/2016) Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämistä koskevasta komission ehdotuksesta (COM(2016)0597) ja komission arvioinnin EU:n takauksen käytöstä ja takuurahaston toiminnasta (SWD(2016)0297);
3. palauttaa mieliin, että kaikkien ESIR-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä täydentävyyskriteerit ja että arvioinnin perusteet on dokumentoitava; pitää valitettavana, että hyväksyttyjen toimien tulostauluja ei julkaista; palauttaa mieliin, että julkaisematta jättäminen nostaa esille sekä vastuullisuuteen että avoimuuteen liittyviä kysymyksiä; korostaa, että merkittävien ESIR-hankkeiden perusteita koskevaa avoimuutta ja julkisuutta on lisättävä, jotta voidaan vahvistaa markkinoiden luottamusta ESIR-rahastoon tehokkaana ja houkuttelevana rahoitusvälineenä;
4. muistuttaa, että ESIR-rahaston tavoitteena on unionin talousarvion tuella – EIP:n muista nykyisistä rahoitusvälineistä poiketen – määritellä erityiset, aidosti täydentävät, innovatiiviset ja riskipitoisemmat hankeprofiilit uusien yksityisen sektorin kumppaneiden kanssa sekä korostaa rahaston potentiaalia rahoittaa huipputeknologian alan yrityksiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita aloja, joiden olisi oltava rahoitusohjelman keskeisiä kohteita;
5. myöntää, että ESIR-rahaston käyttöönotto on aiheuttanut nopeita muutoksia EIP:n profiiliin ja liiketoimintamalliin prosessien ja allekirjoitusten ja sopimusten valvonnan osalta;
6. katsoo, että olisi asianmukaista teettää kansallisella tasolla alustava analyysi markkinoiden puutteiden ja yksityisten investointivajeiden mahdollisista syistä ESIR-rahaston kohteena olevien alojen ja toimien yhteydessä, jotta voitaisiin reagoida asianmukaisesti investointikysyntään ja vastata paremmin maiden ja alojen tarpeisiin;
7. korostaa, että valittujen hankkeiden täytäntöönpanossa on olennaista tarkastella ja lisätä rajat ylittävää eurooppalaista lisäarvoa ja kysyä, edistävätkö hankkeet tehokkaasti unionin nykyisten yhteisten toimintapoliittisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista;
8. toteaa, että hankkeiden maantieteellinen jakauma on tähän saakka ollut epätasainen; muistuttaa, että ESIR-hankkeiden täytäntöönpanossa olisi varmistettava nykyistä parempi maantieteellinen jakauma, kun otetaan huomioon unionin harvaanasuttujen alueiden tarjoamat mahdollisuudet, ja olisi painotettava toteutettavuuteen, käyttöön ja rahoitukseen liittyviä kriteerejä, jotta voidaan parantaa rahaston tuloksellisuutta ja edistää ensisijaisia rahoitustavoitteita; palauttaa mieliin, että markkinapohjaisena välineenä ESIR ei voi yksin ratkaista maantieteellisiä investointivajeita unionissa;
9. vaatii ESIR-rahaston johtokuntaa ja investointikomiteaa varmistamaan, että hankkeiden rahoitusta ei keskitetä sellaisille markkinoille tai investointeihin, joissa sen merkitys on pienempi tai joissa se ei ole yhtä tarpeellista;
10. palauttaa mieliin, että infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa oli saavutettu vain 9 prosenttia tavoitteesta kesäkuuhun 2016 mennessä; kannustaa vaihtamaan jatkossakin tietoja ESIR-rahaston suurempiriskisille innovoinneille tarjoamista mahdollisuuksista;
11. kehottaa EIP:tä parantamaan mahdollisuuksien mukaan ESIR-rahaston salkun maantieteellistä tasapainoa ja lisäämään siinä painottuvia aloja koskevaa avoimuutta infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa ja pk-yritysikkunassa siten, että se lisää neuvontapalvelujaan hankkeiden kehittämiselle jäsenvaltioissa ja teknistä tukeaan Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta, mukaan lukien mahdollinen määrärahojen lisääminen, kun se on perusteltua;
12. kehottaa EIP:tä yksinkertaistamaan hakuprosessia ja tähdentää, että on parannettava ESIR-rahaston näkyvyyttä, lisättävä sen kiinnostavuutta ja parannettava tietoisuutta siitä, etenkin jäsenvaltioiden pk-yritysten keskuudessa;
13. kehottaa EIP:tä harkitsemaan myös mahdollisuutta lisätä ESIR-tukikelpoisten alojen määrää (esimerkiksi ympäristö, biotalous tai sosiaalinen infrastruktuuri) tai mukauttaa hankkeiden lajia ja kokoa paremmin jäsenvaltioiden markkinoiden tarpeisiin;
14. katsoo, että paikallisille ja alueellisille toimijoille olisi annettava asianmukaisia selvennyksiä tai strategista ohjausta erityisesti ESIR-rahaston tavoitteiden ja aseman sekä mahdollisen unionin muihin rahastoihin tai EIP:n varoihin yhdistämisen suhteen; korostaa, että ESIR-rahastoa ei saisi pitää pelkästään jälleen yhtenä uutena rahoituslähteenä ja että olisi huolellisesti vältettävä kaksinkertaista kohdentamista tai päällekkäistä rahoitusta;
15. pyytää EIP:tä tarkastelemaan valintamenettelyissä huolellisesti hankkeiden todellista lisäarvoa ja uutta dynamiikkaa sekä niiden kerrannaisvaikutusta, jonka taso saattaa vaihdella hankkeittain, etenkin aloilla, joilla EIP tai EIR eivät ole aiemmin toimineet, kun on kyse markkinoiden toimintapuutteista tai epätyydyttävistä investointitilanteista;
16. panee tyytyväisenä merkille, että EIP:n erityistoimet ovat lisääntyneet määrällisesti ESIR-rahaston puolitoista vuotta jatkuneen käytön johdosta, mikä ilmentää EIP:n varovaisessa riskikulttuurissa ja luotonantopolitiikassa tapahtunutta kehitystä;
17. katsoo, että ESIR-rahastolla tuettuja EIP:n erityistoimia olisi pidettävä muihin EIP:n, EIR:n tai unionin rahoitusvälineisiin nähden täydentävinä tekijöinä, joiden avulla voidaan reagoida paremmin markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin;
18. katsoo, että velkarahoitus vaihtelee hankkeittain ja tämä riippuu niiden mittakaavasta, monimutkaisuudesta ja siitä, miten tärkeät alakohtaiset haasteet korreloivat lopullisten edunsaajien odotusten kanssa, kun julkisista varoista on pulaa; katsoo, että keskimääräisen vipuvaikutuksen olettamaa voidaan mitata ainoastaan investointikierroksen päättyessä ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet; ehdottaa, että ESIR-rahaston kerroinmenetelmä yhdenmukaistetaan OECD:n ehdottaman menetelmän kanssa ottaen huomioon investointihankkeet, joihin investoijat ovat sitoutuneet tai jotka kuuluvat kansallisiin ohjelmiin, jotka olivat olemassa tai joista oli ilmoitettu jo ennen ESIR-rahaston perustamista;
19. kehottaa EIP:tä antamaan lisätietoja vipuvaikutuksesta operaatioperusteisesti eikä keskimääräisyyteen perustuen ja kuvaamaan myös houkutellun yksityisen rahoituksen suuruusluokkaa; katsoo myös, että toimien vaikuttavuutta on arvioitava rahoitusvälineiden potentiaalin perusteella ottaen huomioon myös saavutettavissa olevat mitattavissa olevat tulokset;
20. korostaa, että on tärkeää olla rahoittamatta hankkeita, joita olisi rahoitettu myös ilman ESIR-tukea, koska muutoin kavennetaan ESIR-rahoitusta aidosti tarvitsevien hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia; kehottaa siksi EIP:tä ja etenkin ESIR-investointikomiteaa kiinnittämään erityistä huomiota keskeiseen täydentävyyden periaatteeseen ja sen hahmottamiseen, tulkintaan ja täytäntöönpanoon, jotta voidaan välttää markkinoiden epäoikeudenmukaisia muutoksia;
21. huomauttaa, että täydentävyyttä saattaa olla vaikea mitata, joten rahoitettavia hankkeita valittaessa olisi painotettava yhtä lailla muita vaatimuksia, kuten innovatiivisuutta;
22. pyytää antamaan täydellistä ja asiaankuuluvaa kvalitatiivista hallintotietoa ESIR-rahaston ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja osoittamaan niiden tosiasiallisen täydentävyyden ja vaikutukset viitearvoihin verrattuna, myös sitä silmällä pitäen, että ESIR-rahastoa jatketaan vuoden 2017 jälkeen;
23. katsoo, että kustakin ESIR-takuun piiriin kuuluvasta hankkeesta olisi toimitettava kvalitatiivista hallintotietoa, joka perustuu valvontaan tai täydentävyysindikaattoreihin, jotta voidaan arvioida lisäarvoa ja vaikuttavuutta tai unionin toimintapolitiikkojen edistämistä; pyytää EIP:tä arvioimaan kertomuksissaan operaatioiden laatua, riskialtistusta ja hallinnointikuluja;
24. pitää yksityisen pääoman käyttöönoton kannalta tärkeänä sitä, että EIP poistaa sijoittajilta joitakin mahdollisten hankkeiden riskeistä; kehottaa lisäksi EIP:tä parantamaan ESIR-rahaston houkuttavuutta ja näkyvyyttä investointisuuntaviivoissa ja rahoitettavissa hankkeissa kehittämällä tehokkaampia toimia, joilla tietoa toimitetaan mahdollisille yksityisille sijoittajille sekä hankkeiden toteuttajille alue- ja paikallistasolla;
25. vaatii vastuullisuuden edistämiseksi, että investointikomitea arvioi tulospainotteisten investointien kehitystä säännöllisesti indikaattoreiden tulostaulun avulla, jotta voidaan havaita hankkeet, jotka ovat todellisten makrotaloudellisten seuraustensa tai kasvuun ja työpaikkojen syntymiseen johtavien vaikutustensa kannalta hyvin kohdennettuja, ja vaatii objektiivista kuvaa näiden hankkeiden täydentävyydestä ja lisäarvosta sekä siitä, miten ne vastaavat unionin toimintapolitiikkoja tai muita EIP:n perinteisiä toimia;
26. pyytää EIP:ltä täydellisiä tietoja siitä, miten ESIR-takauksen saaneet hankkeet ovat suoriutuneet mitattuna suhteessa ESIR-rahaston tulostauluun ja siihen liittyviin perusteisiin ja painotuksiin, mukaan luettuina muun muassa niiden osuus ESIR-tavoitteiden saavuttamisessa, täydentävyys, taloudellinen ja tekninen toteuttamiskelpoisuus sekä yksityisten investointien maksimointi;
27. vaatii, että toimien valintaprosessin avoimuutta on parannettava ja indikaattoreiden tulostaulussa on ilmoitettava kaikki allekirjoitettuja toimia koskevat operationaaliset tiedot, ja vaatii myös parantamaan vastuullisuutta toimista; katsoo lisäksi, että hankkeita arvioitaessa olisi tehostettava alue- ja paikallisviranomaisten kuulemista, joka olisi dokumentoitava asianmukaisesti;
28. kehottaa tehostamaan hallinnointijärjestelyjä, jotta voidaan määritellä paremmin komission ja EIP:n vastuualueet, varmistaa riippumattomuus, ehkäistä päätöksentekoon osallistuvien eri toimijoiden ja etenkin ESIR-investointikomitean jäsenten eturistiriidat ja määrittää vastuullisuuden lisäämiseksi, kuka on vastuussa unionin budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjille ESIR-rahaston tuloksista ja riskinhallinnasta;
29. korostaa, että avoimuutta ja verotusta koskevia määräyksiä olisi lisättävä ja tehostettava etenkin, kun on kyse veron välttelyn torjumisesta;
30. toteaa jälleen kerran, että parlamentilla on keskeinen rooli ESIR-rahaston lisäarvon ja täydentävyyden valvonnassa;
31. palauttaa mieliin tilintarkastustuomioistuimen valvontaroolin, josta säädetään ESIR-asetuksen 20 artiklassa; painottaa tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa nro 2/2016 ”ESIR-rahasto: varhainen vahvistamis- ja laajentamisehdotus”; panee huolestuneena merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, jonka mukaan on vain vähän näyttöä siitä, että ehdotettu EU:n takauksen lisääminen olisi perusteltua; palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 287 artiklassa vahvistettuja tilintarkastustuomioistuimen tarkastusoikeuksia olisi noudatettava täysimääräisesti;
32. pitää valitettavana, että ESIR-rahaston voimassaoloajan pidentämistä koskevan ehdotuksen yhteydessä ei esitetty parempaa sääntelyä koskevissa suuntaviivoissa kaavailtua vaikutustenarviointia eikä varainhoitoasetuksen 30 ja 140 artiklassa tarkoitettua ennakkoarviointia, joka rahoitusohjelmilta ja -välineiltä vaaditaan; panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen (COM(2016)0597) pidentää ESIR-rahaston voimassaoloaikaa; panee tyytyväisenä merkille ESIR-rahastoa koskevaan asetukseen ehdotetut parannukset; pitää valitettavana, että ehdotuksen yhteydessä ei esitetty vaikutustenarviointia, ja toteaa, että tämä ei ole parempaa lainsäädäntöä koskevien periaatteiden mukaista; palauttaa mieliin, että vaikutustenarviointi olisi tehtävä ennen kuin ehdotus toimitetaan parlamentille ja neuvostolle, jos rahaston voimassaoloaikaa aiotaan pidentää vuoden 2020 jälkeen;
33. pitää valitettavana, että ESIR-rahastoa pidettiin poikkeuksena varainhoitoasetuksen vaatimuksesta, vaikka suurin osa takuurahaston rahoituksesta tulee unionin talousarviosta ja EIP:lle talousarviosta myönnettävä takuu luo huomattavat ehdolliset velat unionin talousarvioon;
34. panee merkille, että ESIR-rahaston riskien vaikutus on arvioitu liian suureksi; yhtyy tilintarkastustuomioistuimen johtopäätökseen, että takuurahaston EU:n talousarviosta rahoittamisen vaikutus olisi kahden viime vuoden aikana ollut pienempi, jos komissio olisi soveltanut ESIR-rahastoa koskevassa alkuperäisessä ehdotuksessa samoja oletuksia;
35. pyytää selkeyttämään valtiontukisääntöjen soveltamista ESIR-rahaston ja rakennerahastojen rahoitusta yhdistelevien hankkeiden kohdalla.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
12.4.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
19 2 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Nedzhmi Ali, Jonathan Arnott, Inés Ayala Sender, Tamás Deutsch, Martina Dlabajová, Luke Ming Flanagan, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Jean-François Jalkh, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Fulvio Martusciello, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Bart Staes, Hannu Takkula, Indrek Tarand, Marco Valli, Derek Vaughan, Joachim Zeller |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Julia Pitera, Miroslav Poche |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
19 |
+ |
|
ALDE ENF PPE S&D GREENS |
Nedzhmi Ali, Martina Dlabajová, Hannu Takkula Jean-François Jalkh Tamás Deutsch, Ingeborg Gräßle, Fulvio Martusciello, Julia Pitera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Claudia Schmidt, Joachim Zeller Inés Ayala Sender, Cătălin Sorin Ivan, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Miroslav Poche, Derek Vaughan Bart Staes, Indrek Tarand |
|
2 |
- |
|
EFDD |
Jonathan Arnott, Marco Valli |
|
1 |
0 |
|
GUE/NGL |
Luke Ming Flanagan |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (31.1.2017)
budjettivaliokunnalle sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Romana Tomc
EHDOTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. katsoo, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) rahoitettujen hankkeiden avulla olisi ennen kaikkea pyrittävä luomaan Eurooppaan kestävää kasvua sekä laadukkaita työpaikkoja tarjoavat työmarkkinat ja lisäämään siten unionin kansalaisten hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta; suhtautuu tältä osin myönteisesti siihen, että rahaston avulla on jo parannettu rahoituksen saantia;
2. muistuttaa, että ESIR-rahaston avulla on tarkoitus korjata nykyiset puutteet ja epätyydyttävät investointitilanteet EU:ssa käyttämällä julkisia varoja riskirahoituksen saatavuuden lisäämiseen sekä saada yksityinen pääoma liikkeelle ja varmistaa, että investoinnit tavoittavat reaalitalouden; katsoo, että ESIR-rahastosta rahoitettujen hankkeiden avulla olisi luotava pitkän aikavälin innovointivetoista, kestävää ja osallistavaa kasvua, edistettävä työpaikkojen luomista muun muassa niillä Euroopan alueilla, joilla on paljon ja vaikeaa työttömyyttä, ja investoitava Euroopan tulevaisuuden kannalta kriittisille aloille erityisesti sosiaalisen ja inhimillisen pääoman, eurooppalaisten infrastruktuurien ja teollisuuden avulla; korostaa, että kaikkien ESIR-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi perustuttava täydentävyyden käsitteeseen, mikä tarkoittaa, että niitä ei olisi voitu toteuttaa ilman ESIR-rahaston tukea; tukee EIP:n arviota, että täydentävyys olisi määriteltävä paremmin;
3. panee merkille, että ESIR-rahaston toiminta on käynnistynyt menestyksekkäästi ja että se on jo tuottanut konkreettisia tuloksia joissakin jäsenvaltioissa ja toiminut siten myönteisenä välineenä, jonka avulla voidaan ratkaista investointien puute ja torjua työttömyyttä Euroopassa koordinoiduilla toimilla;
4. katsoo, että ESIR-rahasto voisi olla tärkeä askel sen osoittamisessa, miten tehokasta olisi hyödyntää EU:n talousarviota innovatiivisemmin käyttämällä sitä reaalitalouteen tehtävien investointien lisäämistä varten; korostaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan on vielä liian varhaista tehdä johtopäätöksiä rahaston yleisestä vaikuttavuudesta;
5. on hyvin huolissaan siitä, että suurin osa ESIR-rahaston investoinneista keskittyy EU:n viiteen johtavaan kansantalouteen, mikä lisää eroavuuksia; pitää valitettavana, että on yhä joitakin jäsenvaltioita, joissa ei ole allekirjoitettu tai hyväksytty yhtään ESIR-hanketta;
6. korostaa, että ESIR-rahastoa on pidettävä hätäsuunnitelmana, ja kehottaa EIP:tä käyttämään mahdollisuuksien mukaan Verkkojen Eurooppa -välinettä ja Horisontti 2020 -puiteohjelmaa ESIR-rahastoa täydentävällä tavalla; huomauttaa, että EIP suosii toisinaan ESIS-rahastoa näiden muiden ohjelmien sijasta; toteaa, että on tärkeää tukea ESIR-rahaston jatkamista vuotta 2020 pidemmälle ja että EU:n talousarviotakuuta on kasvatettava, mutta korostaa tarvetta suorittaa kattava vaikutustenarviointi, jotta komissio voi perustella ehdottamansa lisäyksen;
7. pyytää vahvistamaan sekä ESIR-rahastosta tuettavien hankkeiden täydentävyyttä, jotta voidaan parantaa niiden maantieteellistä kattavuutta, että ESIR-rahaston käyttöä erityisesti alueilla, joilla on paljon työttömyyttä, jotta rahastolla voidaan vaikuttaa merkittävästi työttömyyslukuihin; korostaa, että rajatylittäviin hankkeisiin tehtäviä investointeja on kehitettävä edelleen;
8. painottaa, että Euroopan investointitilanne on hiljalleen parantumassa, mutta toteaa, että vauhti on yhä varovainen ja että suunta voi vielä kääntyä; toteaa, että investoinnit ovat yhä kriisiä edeltäneen tason alapuolella ja että investointivaje on vielä suuri, ja katsookin, että ESIR-rahasto on suunnattava mille tahansa hankkeille, joilla luodaan työpaikkoja ja kestävää kasvua ja kehitystä;
9. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EIP-ryhmää helpottamaan pk-yritysten, mikroyritysten ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saantia ja parantamaan siten niiden kasvuedellytyksiä ja valmiuksia panna täytäntöön hankkeita ja luoda laadukkaita työpaikkoja edistämällä ESIR-rahastoa tehokkaammin ja luomalla paremmat mahdollisuudet käyttää teknistä tukea paikallisella tasolla; panee merkille, että pk-yritysten rahoitus vaikuttaa olevan ESIR-rahoituksen menestynein osuus; huomauttaa, että pk-yrityksiä koskevan osuuden menestys on seurausta EU:n muiden pk-yrityksiä koskevien aloitteiden etupainotteisuudesta, mutta toteaa, että tämän osuuden kasvattamiselle on perusteita edellyttäen, että laatuvaatimukset säilytetään; suosittelee, että pk-yrityksille ja mikroyrityksille annetaan mahdollisuus saada tietoa rahoitusmahdollisuuksista;
10. kehottaa komissiota ja EIP:tä jatkamaan paikallisia/kansallisia kampanjoitaan, joiden avulla selitetään ja mainostetaan investointisuunnitelman etuja koko unionin alueella; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP on avannut uusia toimistoja jäsenvaltioissa, jotta se voi tarjota lisää tukea ja myös tehostaa yhteistyötä kansallisten kehityspankkien kanssa, minkä avulla luodaan lisää hankkeita alueilla, joilla on paljon työttömyyttä ja joita ei ole vielä tähän mennessä katettu niin hyvin;
11. kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää lisäämään ponnistelujaan ja tehostamaan ESIR-rahaston sosiaali- ja työllisyysvaikutuksia samalla kun säilytetään tavoite, jonka mukaan rahastolla autetaan korjaamaan EU:n nykyistä investointivajetta hankkimalla yksityistä rahoitusta strategisiin investointeihin;
12. suhtautuu myönteisesti ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevan osuuden alaisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) takuuparannuksiin ja ESIR-rahaston oman pääoman ehtoisen instrumentin kehittämiseen, missä keskitytään riittävän panoksen varmistamiseen markkinoiden kehittämisessä esimerkiksi sosiaalivaikutusten alalla; pyytää sitoutumaan jatkuvasti yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden sekä solidaarisen talouden kehittämiseen, jotta voidaan laajentaa edelleen sosiaalisia, kulttuurillisia ja ympäristöön liittyviä tavoitteita eri aloilla, kuten köyhyyden vähentämisessä, terveydenhuollossa ja yhteisöjen kehittämisessä;
13. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia ja alueellisia foorumeita ja vahvistamaan yhteistyötään eri sidosryhmien ja myös työmarkkinaosapuolten kanssa sellaisten investointien virtaviivaistamiseksi, joilla voidaan luoda laadukkaita työpaikkoja ja lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, sekä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan ESIR-rahastoa älykkäisiin investointeihin, joilla kehitetään korkealaatuisia sosiaali-, hoiva- ja terveyspalveluja kansalaisille; kehottaa komissiota, EIP-ryhmää ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan valmiuksien kehittämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi, asianmukaisen ekosysteemin kehittämiseksi ja sosiaalipalveluihin, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja asumiseen, tehtävien investointien houkuttelevuuden lisäämiseksi;
14. palauttaa mieliin, että koko unionissa ilmennyt välittäjäpankkien vahva kiinnostus ja osallistuminen ESIR-hankkeisiin rahoituksen järjestämiseksi pk-yrityksille on osoittautunut erittäin onnistuneeksi;
15. kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä ESIR-rahaston johtokunnan kanssa, jotta pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parannettaessa hyödynnettäisiin kaikkia mahdollisuuksia, jotta kyseisiä välineitä koskevien toimien kokonaisvolyymia voitaisiin lisätä;
16. kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää mahdollistamaan sen, että ESIR-rahasto toimii aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä rakennerahastojen ja unionin eri rahastojen ja rahoitusvälineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot), EaSI-ohjelman, COSME-ohjelman, InnovaFin-ohjelman, Progress-mikrorahoitusjärjestelyn ja muiden asiaan liittyvien rahastojen, kanssa, mutta välttämään samalla kaksoisrahoitusta ja pyrkimään varmistamaan rahoituksen optimaalisuus ja tehokkuus aiempaa täydentävämmällä tavalla; korostaa, että tätä nivellystä on yksinkertaistettava edelleen ja että hallinnolliset esteet on poistettava; kehottaakin huolehtimaan asianmukaisesta koordinoinnista asianomaisten viranomaisten välillä sekä kohdistamaan tukea myös alueille, jotka kärsivät eniten korkeasta työttömyydestä ja köyhyydestä, jotta voidaan vähentää eriarvoisuutta luomalla laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kasvua, edistämällä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantamalla ympäristön kestävyyttä; korostaa, että ESIR-rahaston tulisi toimia ylimääräisessä ja täydentävässä roolissa suhteessa koheesiopolitiikkaan;
17. korostaa, että alustavat tulokset osoittavat, että ESIR-rahastoa hyödyntävät enemmän jäsenvaltiot, joilla on paremmat tekniset ja hallinnolliset valmiudet, ja rahoituslaitokset; varoittaa, että tämä voi johtaa vahvojen ja heikkojen alueiden välisen kuilun levenemiseen; korostaa, että EIP:llä ja komissiolla on oltava suurempi rooli jäljessä olevien tukemisessa lisäämällä paikallistasolla teknistä tukea ja kehittämällä joidenkin maiden valmiuksia hyödyntää ESIR-rahastoa;
18. katsoo, että vaikka ESIR-rahaston varojen käyttöä ei saisi keskittää alueellisiin tai alakohtaisiin kohteisiin eikä varoja saisi kohdentaa ennakkoon, ESIR-rahasto on keskittynyt maihin, joissa markkinoiden investointivaje on vähemmän ilmeinen, mistä voidaan päätellä, että markkinahäiriöiden ja työmarkkinarajoitteiden todelliseen korjaamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota; katsoo, että ESIR-rahaston olisi tehostettava toimintaansa rakennerahastojen kanssa, jotta muita heikompia alueita voidaan auttaa poistamaan esteitä, ja on sitä mieltä, että kehittämällä Euroopan investointineuvontakeskusta siten, että se toimii paikallisemmin, tarjoaa räätälöityä teknistä tukea ja kehittää valmiuksia, hakemusten määrää voidaan lisätä;
19. kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää kuulemaan aktiivisemmin jäsenvaltioita ja sidosryhmiä ja tekemään yhteistyötä viranomaisten, julkisten investointipankkien sekä kansallisten kehityspankkien ja työmarkkinaosapuolten kanssa erityisesti maissa, joissa on tähän mennessä hyödynnetty vain vähän rahastoa; katsoo, että ESIR-rahaston olisi keskityttävä erityisesti työttömyyden vähentämistä koskeviin hankkeisiin ja hankkeisiin, joissa keskitytään sosiaalisiin investointeihin, joilla parannetaan ihmisten nykyisiä ja tulevia valmiuksia osallistua työmarkkinoille, joilla saadaan suurta lisäarvoa Euroopan tasolla, jotka auttavat saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan unionin strategian tavoitteet ja joilla edistetään yhteenkuuluvuutta ja investointeja inhimilliseen pääomaan; pitää tärkeänä, että ESIR-rahasto kattaa EU:n kannalta keskeiset alat sekä perussopimuksiin perustuvat tavoitteet taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta ja alueellisten erojen vähentämisestä; katsoo, että onnistuneet hankkeet vähentävät työttömyyttä;
20. kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä lisäämään yleisesti ottaen ja myös mahdollisuuksien mukaan ESIR-rahaston puitteissa investointeja hankkeisiin, joilla on tarkoitus tukea sosiaalista osallisuutta ja lisätä ympäristön kestävyyttä harvaanasutuimmilla ja syrjäisimmillä alueilla, jotka kärsivät eniten kriisistä, jotta voidaan vähentää eroavuuksia etenkin työttömyyden ja työllisyyden osalta, sekä niillä alueilla ja niissä maissa, jotka kärsivät korkeasta työttömyydestä ja laajasta köyhyydestä ja jotka ovat muita heikommassa asemassa erityisesti työpaikkoja luovien investointien puutteen johdosta, mikä taas johtaa työttömyyteen, syrjäytymiseen ja poismuuttoon;
21. kehottaa komissiota tehostamaan ESIR-rahastoa koskevia viestintäkampanjoita ja lisäämään tietoisuutta ESIR-rahastosta laatimalla pk-yrityksille tarkoitettuja tietoja, joissa kerrotaan yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla erityisiä esimerkkejä apuna käyttäen, miten pk-yritykset voivat saada rahoitusta ja millaisia hankkeita ESIR-rahastosta rahoitetaan;
22. palauttaa mieliin, että ESIR-rahastolta puuttuu yhä arviointi ja analyysi investointivajeen syistä ja markkinoiden tarpeista sekä siitä, miten ne voidaan parhaiten ratkaista; kehottaa komissiota suorittamaan kyseisen arvioinnin; on hyvin pettynyt siihen, että komission ESIR-rahastosta tekemässä arvioinnissa ei voitu selvittää rahaston avulla tähän mennessä luotujen työpaikkojen määrää, tyyppejä ja tulevaisuudennäkymiä eikä arvioida rahaston sukupuolivaikutusta; kehottaa komissiota asettamaan työllisyystavoitteita ja varmistamaan, että ESIR-rahaston panosta kasvuun ja työpaikkoihin mitataan ja seurataan asianmukaisesti, tutkimaan ja arvioimaan ESIR-hankkeiden vaikutuksen luotujen työpaikkojen määrään ja näiden investointien todelliset vaikutukset suorina ja epäsuorina työpaikkoina sekä kirjaamaan rahaston avulla eri aloilla ja eri maissa saavutetut tulokset erityisesti pk-yritysten osalta;
23. palauttaa mieliin, että on tärkeää julkaista säännöllisesti uusia lukuja ja päivityksiä, mukaan lukien riippumattomat arvioinnit, käyttäen pohjana tähän mennessä kerättyjä kokemuksia; panee merkille tämän osa-alueen arviointiin liittyvät vaikeudet, jotka johtuvat hankkeiden valmistumiseen ja niiden vaikutusten arviointiin tarvittavasta ajasta, ja kehottaa siksi EIP-ryhmää laatimaan parhaat menetelmät tällaisten tulosten keräämiseksi ja arvioimiseksi seuraavan arvioinnin yhteydessä ottaen huomioon myös pitkän aikavälin vaikutukset, jotka ulottuvat ESIR-rahaston kestoa pidemmälle; katsoo, että ponnisteluja on lisättävä sellaisten tulosindikaattoreiden laatimiseksi, joilla mitataan kunkin hankkeen tavoitteita ja tuotoksia; suhtautuu myönteisesti kasvua ja työllisyyttä koskeviin kertomuksiin ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevan osuuden yhteydessä käytettävien välineiden osalta ja sosiaalivaikutuksia koskeviin kertomuksiin EaSI-ohjelman rahoituksen takuuvälineen ja ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevan osuuden sosiaalivaikutuksiin liittyvien kokeiluvälineiden yhteydessä ja kannustaa jatkamaan tällaisten kertomusten käyttöä;
24. katsoo, että rajatylittävät infrastruktuurihankkeet ovat tärkeitä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi; kehottaa komissiota ja Euroopan investointineuvontakeskusta keskittymään teknisen tuen tarjoamiseen ja valmiuksien kehittämiseen, jotta voidaan lisätä tällaisten hankkeiden määrää ja parantaa niiden laatua ja vaikutusta;
25. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan selkeämpiä kansallisia investointipainopisteitä, myös työpaikkojen luomisen ja sosiaalisten investointien osalta, ja suunnittelemaan asiaan liittyviä hankkeita yhteistyössä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa; katsoo, että EIP:n olisi varmistettava komission kanssa asianmukainen tietoja koskeva jatkuva palautteen ohjaus mahdollisista sääntelyyn liittyvistä esteistä, jotka voivat estää hyvien hankkeiden toteuttamisen eri tasoilla; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja auttamaan niitä aloittamaan mahdollisimman pian suositusten täytäntöönpano erityisesti tekemällä taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia ja poistamalla näin kansallisia esteitä investoinneilta ja luomalla liiketoiminnalle suotuisa ympäristö; muistuttaa, että vain maakohtaisissa suosituksissa määritettyjen rakenneuudistusten, vastuullisen finanssipolitiikan ja investointien muodostamat kolme toisiaan tukevaa tekijää johtavat menestykseen; korostaa tarvetta lisätä ESIR-rahaston avoimuutta ja katsoo, että rahaston olisi oltava vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille huolehtimalla kattavien ja perusteellisten budjettitietojen julkaisemisesta ja taloudellisten tietojen antamisesta EIP:n rahoittamien hankkeiden osalta;
26. suhtautuu myönteisesti ESIR-rahaston toiseen vaiheeseen liittyvään komission ehdotukseen lisätä avoimuutta hankkeiden valitsemisperusteista vaatimalla, että ESIR-investointikomitea selittää päätöksensä ja perustelee syyt tuen myöntämiselle, sekä ehdotukseen julkaista ESIR-rahaston hankkeiden tulostaulu mahdollisimman pian hankkeiden allekirjoittamisen jälkeen kaupallisesti arkaluontoiset tiedot pois sulkien; huomauttaa, että muun muassa työpaikkojen luomista ja osaamisen kehittämistä koskevat indikaattorit ovat keskeisiä;
27. suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio vahvistaa edelleen yhteistyössä EIP:n kanssa ESIR-rahastoa ja investointineuvontakeskusta koskevaa viestintää, jotta voidaan lisätä tietoisuutta rahoituksen ja teknisen tuen saatavuudesta koko unionissa; katsoo, että rahoitusratkaisuja, teknistä tukea ja menettelyjä koskevat tiedot, joita voidaan antaa muun muassa hyviä käytäntöjä koskevien esimerkkien ja tapaustutkimusten muodossa, voivat synnyttää uusia ideoita ja tehostaa investointialoitteita;
28. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että ESIR-hankkeet noudattavat EU:n perusoikeuskirjaa, mukaan lukien oikeutta oikeudenmukaisiin ja reiluihin työolosuhteisiin; korostaa erityisesti tarvetta varmistaa työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
25.1.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
41 10 0 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Laura Agea, Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Enrique Calvet Chambon, Ole Christensen, Martina Dlabajová, Lampros Fountoulis, Arne Gericke, Marian Harkin, Czesław Hoc, Agnes Jongerius, Rina Ronja Kari, Jan Keller, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jean Lambert, Jérôme Lavrilleux, Patrick Le Hyaric, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Javi López, Thomas Mann, Dominique Martin, Joëlle Mélin, Elisabeth Morin-Chartier, João Pimenta Lopes, Georgi Pirinski, Terry Reintke, Sofia Ribeiro, Robert Rochefort, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Romana Tomc, Yana Toom, Ulrike Trebesius, Marita Ulvskog, Renate Weber, Jana Žitňanská |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Georges Bach, Heinz K. Becker, Lynn Boylan, Dieter-Lebrecht Koch, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Evelyn Regner, Csaba Sógor, Helga Stevens, Flavio Zanonato |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Marco Valli |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
41 |
+ |
|
ALDE ECR PPE S&D VERTS/ALE |
Enrique Calvet Chambon, Martina Dlabajová, Marian Harkin, Robert Rochefort, Yana Toom, Renate Weber Arne Gericke, Czesław Hoc, Helga Stevens, Ulrike Trebesius, Jana Žitňanská Georges Bach, Heinz K. Becker, Dieter-Lebrecht Koch, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Jérôme Lavrilleux, Jeroen Lenaers, Verónica Lope Fontagné, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Sofia Ribeiro, Claude Rolin, Anne Sander, Sven Schulze, Csaba Sógor, Romana Tomc Brando Benifei, Vilija Blinkevičiūtė, Ole Christensen, Agnes Jongerius, Jan Keller, Javi López, Edouard Martin, Georgi Pirinski, Evelyn Regner, Siôn Simon, Jutta Steinruck, Marita Ulvskog, Flavio Zanonato Jean Lambert, Terry Reintke
|
|
10 |
- |
|
EFDD ENF GUE/NGL NI
|
Laura Agea, Marco Valli Dominique Martin, Joëlle Mélin Lynn Boylan, Rina Ronja Kari, Patrick Le Hyaric, Paloma López Bermejo, João Pimenta Lopes Lampros Fountoulis
|
|
0 |
0 |
|
|
|
|
Merkkien selitykset:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (11.10.2016)
budjettivaliokunnalle sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Nicola Danti
EHDOTUKSET
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. toteaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ollut täysin toiminnassa lyhyen ajan ja että sen toiminta on käynnistynyt onnistuneesti; toteaa, että rahasto on tuottanut konkreettisia tuloksia ja toiminut myönteisenä välineenä investointien ja kilpailukyvyn puutteen korjaamisessa Euroopassa koordinoidun toiminnan avulla; korostaa kuitenkin, että rahaston toimintaa on nopeutettava merkittävästi, jotta voidaan saavuttaa entistä konkreettisempia tuloksia etenkin niissä jäsenvaltioissa, joissa ESIR-rahastosta järjestetty rahoitus on ollut vähäistä, jotta väline voi saavuttaa täysin tavoitteensa;
2. tähdentää, että ESIR-rahaston ohjaavana periaatteena on edistää yksityisiä markkinapohjaisia investointeja pelkästään kysynnän perusteella, ja kehottaa siksi komissiota kartoittamaan mahdollisuuksia käyttää ESIR-rahaston takauksia siihen, että kannustetaan ottamaan avainhankkeiden yhteisrahoitukseen mukaan laajemmalti rahoituslähteitä, kuten eläkerahastot, valtiolliset sijoitusrahastot ja sosiaaliset investoinnit;
3. korostaa, että ESIR-rahastolla olisi varmistettava, että sen hankkeet täydentävät paremmin EIP:n tavanomaisia toimia, sellaisina kuin ne ovat määritettyinä asetuksen (EU) N:o 2015/1017 5 artiklassa; korostaa, että koska ESIR-rahastoon on siirretty varoja tutkimusta, innovointia ja infrastruktuuria koskevista unionin ohjelmista, sillä olisi tuettava strategisia investointeja, jotka liittyvät hankkeisiin, jotka eivät voi saada rahoitusta markkinoiden toimimattomuuden, epätyydyttävän investointitilanteen tai suuren riskin vuoksi; kehottaa komissiota tässä yhteydessä arvioimaan perusteellisesti ESIR-rahastosta jo rahoitettujen hankkeiden täydentävyyttä ja laatimaan tulosten perusteella selkeitä sääntöjä ja perusteita täydentävyyden määrittelemiselle; muistuttaa lisäksi, että määriteltäessä EU:n takauksen käyttöä koskevia kriteereitä ESIR-rahaston toimissa olisi otettava huomioon paitsi kannattavuus, myös niiden myönteiset pitkäaikaiset vaikutukset sisämarkkinoihin, kun on kyse älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta, työpaikkojen luomisesta ja yhteenkuuluvuudesta;
4. toteaa, että useista menestyksekkäistä infrastruktuuri- ja innovointihankkeista huolimatta hankkeiden vähimmäismäärien korkea raja (50 miljoonaa euroa) rajoittaa ESIR-rahaston avulla toteutettavissa olevien hankkeiden määrää etenkin pienissä jäsenvaltioissa; kehottaa siksi alentamaan hankerahoituksen alarajaa;
5. korostaa, että vaikka pk-yritysten osuus ESIR-rahastossa on hieno menestystarina ja merkitsee uusille yrityksille, pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille ainutlaatuista tilaisuutta saada nopeasti rahoitusta, niiden osuutta on vielä varaa lisätä samoin kuin investointeja infrastruktuuriin ja innovointiin; pitää siksi myönteisenä, että komissio aikoo laajentaa ja tehostaa pk-yritysten tukemismahdollisuuksia; painottaa, että on selvitettävä, miten pk-yritykset voisivat saada rahoitustukea kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseen, ja kehottaa luomaan pk-yrityksille lisää mahdollisuuksia saada rahoitusta suurempiriskisiin hankkeisiin erityisesti digitaalisella alalla; korostaa myös, että mittavia investointihankkeita, etenkään infrastruktuuri- ja innovointihankkeita, ei saisi unohtaa; korostaa, että digitalisointiohjelmaan siirtymiseen on kohdennettava lisää varoja, jotta voidaan tukea digitalisointiohjelman vaikutuspiiriin kuuluvia pk-yrityksiä ja edistää uutta ja innovoivaa teknistä kehitystä tiiviissä yhteistyössä jo vakiintuneiden yritysten ja uusyritysten kanssa;
6. toteaa, että koko unionissa ilmennyt välittäjäpankkien vahva kiinnostus ja osallistuminen ESIR-hankkeisiin rahoituksen järjestämiseksi pk-yrityksille osoittautui erittäin onnistuneeksi; kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä ESIR-rahaston johtokunnan kanssa, jotta pk-yritysten rahoituksen saatavuutta parannetaan hyödyntämällä kaikkia ESIR-asetuksen mahdollisuuksia, jotta näitä välineitä koskevien toimien kokonaismäärää voitaisiin lisätä ja Euroopan investointirahasto voisi rahoittaa selvästi useampia operaatioita;
7. kehottaa tehostamaan ESIR-rahaston ja muiden EU:n rahastojen, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) koordinointia ja synergiaa, jotta voidaan edistää tehokkaampaa unionin varojen käyttöä ja tiiviimpää yhteenkuuluvuutta Euroopassa ja varmistaa, että ESIR-rahastolla on laaja maantieteellinen kattavuus etenkin niissä maissa, joissa ESIR-rahoitusta on haettu vain vähän, jotta voidaan varmistaa investointien tasaisempi jakautuminen ja pienentää alueellisia eroja; kehottaa myös tiivistämään kansallisten kehityspankkien, paikallis- ja alueviranomaisten ja asian kannalta tärkeiden sidosryhmien yhteistyötä ja kannustamaan edelleen perustamaan investointijärjestelyjä, joissa investointimahdollisuudet voidaan koota yhteen aloittain ja maantieteellisesti;
8. korostaa, että on lisättävä ESIR-rahaston toimien avoimuutta ja parannettava entisestään hankkeista ja niiden tuloksista tiedottamista kansalaisille ja mahdollisille edunsaajille; kehottaa komissiota toteuttamaan kohdennetumpia viestintä- ja neuvontatoimia ESIR-rahaston tunnettuuden parantamiseksi; ehdottaa, että pk-yrityksille tiedotetaan yksinkertaisesti, ymmärrettävästi ja esimerkkien avulla, kuinka ne voivat saada rahoitusta ja millaisia hankkeita ESIR-rahastosta rahoitetaan;
9. katsoo, että kaikista EIP:n ja sen julkisten tai yksityisten asiakkaiden allekirjoittamista sopimuksista on ilmoitettava järjestelmällisesti, jotta voidaan todentaa ESIR-hankkeiden täydentävyys ja osoittaa yleisölle, että ESIR-rahastosta rahoitettuihin hankkeisiin sovelletaan korkeita vaatimuksia; katsoo, että on tehostettava Euroopan investointihankeportaalin ja Euroopan investointineuvontakeskuksen toimintaa, jotta voidaan luoda yhteys reaalitalouteen, mihin kattaa myös yhteistyön tehostamisen kehityspankkien kanssa, näkyvyyden antamisen hankkeille ja korkealaatuisen teknisen avun tarjoaminen mahdollisille hankkeiden vetäjille;
10. katsoo, että ESIR-rahasto on keskeisessä asemassa sisämarkkinoiden toteutumisessa ja edistämisessä; korostaa näin ollen, että on tärkeää vahvistaa Euroopan investointiohjelman kolmatta pilaria myös eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, jotta EU:n sääntely-ympäristöstä voidaan tehdä entistä varmempi, yhtenäisempi ja investoinneille suotuisampi keskittymällä erityisesti strategisiin tavoitteisiin, kuten täysin integroitujen, kilpailukykyisten ja hyvin toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden ja innovointiin perustuvien digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen, ja keskeisiin toimiin, joilla tuetaan näiden tavoitteiden saavuttamista; toteaa, että digitaalialan hankkeita koskevat ESIR-rahaston sitoumukset ovat tyystin riittämättömät;
11. kehottaa jäsenvaltioita ja sidosryhmiä jatkamaan investointimahdollisuuksien kartoittamista ja edistämistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen, kattavan, kohtuuhintaisen, turvallisen ja nopean laajakaistayhteyden ja televiestinnän infrastruktuurin aloilla, mikä on edellytys sille, että kuluttajien oikeus sisällön saatavuuteen, palvelujen laatuun ja mataliin kustannuksiin aidosti toteutuu; tähdentää, että Euroopan alueiden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden infrastruktuurin kehitystasossa ilmenevät erot on poistettava; korostaa, että on rahoitettava teknologiakeskusten perustamista vähemmän teollistuneille alueille, jotta voidaan kaventaa alueellisia eroja ja elvyttää paikallista taloutta tarjoamalla laadukkaita työpaikkoja ja tukea ammattitaidon kehittämiseen;
12. suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen ehdotukseen jatkaa ESIR-rahastoa vuoden 2018 jälkeen, jotta voidaan poistaa nykyinen investointivaje Euroopassa ja saada jatkossakin liikkeelle yksityisen sektorin pääoma.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
11.10.2016 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
27 7 0 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Catherine Bearder, Dita Charanzová, Carlos Coelho, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Daniel Dalton, Nicola Danti, Dennis de Jong, Pascal Durand, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Evelyne Gebhardt, Maria Grapini, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Antonio López-Istúriz White, Marlene Mizzi, Eva Paunova, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pascal Arimont, Birgit Collin-Langen, Morten Løkkegaard, Julia Reda, Marc Tarabella, Sabine Verheyen |
||||
ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.10.2016)
budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Mercedes Bresso
EHDOTUKSET
Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa ja talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. muistuttaa, että koheesiopolitiikka on unionin pääasiallinen investointipolitiikka, jonka tarkoituksena on vähentää alueellisia eroja ja edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa unionin strategiaa; panee merkille Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) alustavat tulokset erityisesti pk-yrityksiä koskevien yksityisten investointien liikkeelle saamisessa; muistuttaa, että ESIR-rahaston on edistettävä myös taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja että tarvitaan toimia ESIR-rahaston ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) ja muiden EU-ohjelmien täydentävyyden ja niiden välisten synergioiden edistämiseksi; pitää tärkeänä sen varmistamista, että ESIR-rahasto täydentää muita Euroopan investointipankin (EIP) aloitteita ja EU:n rahoittamia ohjelmia korjaamalla markkinoiden toimintapuutteita tai epätyydyttäviä investointitilanteita, ja toteaa, että tämä näkökulma on usein sivuutettu tähänastisessa täytäntöönpanoprosessissa;
2. suhtautuu myönteisesti EIP:n johtokunnan hyväksymiin investointihankkeisiin, joiden yhteydessä on ilmennyt, että on olemassa korkeariskisempien toimien pooli, joille ei olisi myönnetty rahoitusta rahoituslaitoksista tai koheesiopolitiikan toimilla; toteaa kuitenkin, että monet toimet kattavat ERI-rahastojen interventio- ja tukikelpoisuuskriteerit, erityisesti EAKR:ään nähden; kehottaa korottamaan hyväksyttyjen investointihankkeiden riskiprofiilia, jotta tuotetaan lisäarvoa taloudelle ja katetaan pienet erikoismarkkinat, jotka jäävät muutoin merkittäviksi investointivajeiksi;
3. kehottaa painokkaasti komissiota ja EIP:tä nopeuttamaan toimia ja ottamaan käyttöön mekanismeja, myös kriteerejä, joilla varmistetaan täydentävyyden toteen näyttäminen;
4. kehottaa komissiota esittämään yhteistyössä EIP:n kanssa – jotta voidaan arvioida ESIR-tukien hyödyllisyyttä sekä tuleviin ESIR-tukiin liittyviä mahdollisuuksia ja ESIRin mahdollista laajentamista – perusteellisen analyysin tähän mennessä tukea saaneista hankkeista, myös pk-yrityspilariin kuuluvista, ja antamaan kattavaa tietoa pk-yrityksiä koskevan osuuden edistymisestä;
5. panee merkille 22. helmikuuta 2016 julkaistut komission uudet suuntaviivat ERI- ja ESIR-rahastojen yhdistämisestä, samoin kuin 18. maaliskuuta julkistetut komission ja EIP:n antamat, investointijärjestelyjä koskevat ESIR-rahaston säännöt; toteaa kuitenkin, että ESIR- ja ERI-rahastojen välillä on edelleenkin erittäin vähän synergioita, ja kehottaa komissiota, EIP:tä, kansallisia ja alueellisia kehityspankkeja ja -laitoksia sekä hallintoviranomaisia vauhdittamaan uusien synergioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa, jotta varmistetaan ESIR-rahaston laajempi maantieteellinen kattavuus;
6. on huolestunut komission ehdotuksesta, jossa edellytetään, että suuririskisin osuus investoinnista katetaan ESIR-rahaston sijaan ERI-rahastoista, kun rahoitusvälineet yhdistetään; katsoo, että tämä johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ERI-rahastojen käytössä ja on vastoin ESIR-rahaston alkuperäistä tarkoitusta tarjota EU:n investoinneille uutta riskinkantokykyä;
7. on huolissaan Euroopan parlamentin vähäisestä roolista ESIR-rahaston käyttöönotossa ja avoimuuden puutteesta, joka koskee hankkeiden erityisiä valintakriteereitä sekä hankkeisiin osoitettuja määrärahoja, joiden suuruutta ei monissa tapauksissa ole ilmoitettu;
8. toteaa, että synergian saavuttamista koskevat komission suuntaviivat ja toimet eivät ole riittävän yksityiskohtaisia; panee merkille, että toistaiseksi nykyiset ERI- ja ESIR-rahastojen yhdistelmät ovat alhaalta ylös suuntautuvia ja paikallisten viranomaisten ja toimijoiden kysyntään perustuvia;
9. katsoo, että komission, EIP:n, alueiden komitean, jäsenvaltioiden ja hallintoviranomaisten, myös alueellisella tasolla, olisi tehtävä tiiviimpää yhteistyötä varmistaakseen, että alueellisen kehityksen ja koheesiopolitiikan edistämiseksi toteutetaan entistä integroidumpia ja täydentävimpiä ERI–ESIR-hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa; panee merkille, että kiertotalouden hankkeet voisivat olla esimerkki integroiduista ERI–ESIR-hankkeista, koska niillä edistetään paikallis- ja alueviranomaisten roolia pyrittäessä mahdollistamaan siirtyminen kestävään, energiatehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen, sellaisten hankkeiden investointiprofiilin mukaisesti, joille voidaan myöntää ESIR-rahaston tukea;
10. pitää olennaisen tärkeänä, että otetaan huomioon alueiden talouden ja infrastruktuurin kehittämistä koskevat erilaiset tarpeet sekä jäsenvaltioiden alueellinen monimuotoisuus varmistaen samalla, ettei hankkeiden tukikelpoisuus vaarannu sellaisten tekijöiden vuoksi, jotka johtaisivat määrärahojen sirottelemiseen; pitää tärkeänä myös temaattisten tai rajatylittävien hankkeiden kehittämistä, koska ne voisivat tuottaa yhteenkuuluvuutta ja parempaa eurooppalaista lisäarvoa; huomauttaa, että rajatylittäville hankkeille olisi siksi laadittava yhdenmukaiset suuntaviivat; kannustaa kaikkia jäsenvaltioita kartoittamaan kansallisia ja alueellisia kehityspankkeja, jotka ovat keskeisessä asemassa joko temaattisesti tai alueellisesti keskittyneitä investointijärjestelyjä perustettaessa, ja helpottamaan niiden osallistumisprosessia;
11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kaltaisten vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttöä ja yksinkertaistamaan valtiontukisääntöjen lainsäädäntökehystä, jotta nopeutetaan ESIR-hankkeiden täytäntöönpanoa ja edistetään niiden synergioita ERI-rahastojen kanssa; kehottaa jäsenvaltioita valmistelemaan kehittyneiden investointien hankeportaaleja investointineuvontakeskuksen avulla ja jäsentämään niitä optimaalisella tavalla, jotta varmistetaan rahoitusvälineiden sekä ESIR- ja ERI-rahastojen välisen täydentävyyden laajempi käyttö;
12. kehottaa komissiota ja EIP:tä ryhtymään toimiin, jotta muille kuin osallistuville alueille annetaan paikan päällä tarjottavaan tekniseen tukeen kohdistuvien investointien avulla mahdollisuus toteuttaa alueellisesti tasapainotettuja hanketoimia; katsoo, että olisi nopeutettava paikallisten investointijärjestelyjen luomista, koska ne ovat paikka, jossa julkiset varat ja yksityinen rahoitus kohtaavat;
13. viittaa koheesiopolitiikan toimista saatuihin kokemuksiin, jotka osoittavat, että yksityisille ja julkisille edunsaajille tarkoitettua teknistä tukea tarvitaan eniten alueellisesti ja paikallisesti; kehottaa siksi komissiota ja EIP:tä ottamaan rahoituksen välittäjät ja kattojärjestöt mukaan toimintaan joustavasti ja avoimesti; katsoo, että heikosti suoriutuvilla EU:n alueilla olisi toteutettava ESIR-investointihankkeita koskeva tehokas viestintäkampanja;
14. katsoo, että ESIR-hankkeiden on oltava temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten mukaisia, kun ERI-rahoitusta täydennetään; pitää tarpeellisena ESIR-hankkeiden täytäntöönpanon vauhdittamista sekä jäsenvaltioiden painopisteiden huomioon ottamista ERI- ja ESIR-rahastojen puitteissa;
15. katsoo, että ESIRin rahoitustoimien valinnan ja hankkeiden hallinnoinnin olisi oltava entistä avoimempaa ja vastuullisempaa ja perustuttava selkeisiin kriteereihin ja että paikalliset ja alueelliset sidosryhmät olisi tarvittaessa otettava niihin mukaan varhaisessa vaiheessa; pitää tarpeellisena, että paikallis- ja alueviranomaisille annetaan suurempi rooli paikallista ja alueellista etua koskevien hankkeiden valintaprosessissa; korostaa, että Euroopan investointineuvontakeskuksen ja ESIR-investointikomitean olisi käytettävä alue- ja paikallisviranomaisten asiantuntemusta edistääkseen integroituja ja täydentäviä ERI–ESIR-hankkeita; katsoo, että Euroopan investointineuvontakeskuksen olisi siksi toimittava aktiivisesti ja autettava yhä useampia paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään ESIR-rahastoa; kannustaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia esittämään hankkeita, joita olisi mahdollista rahoittaa täydentävästi ESIR- ja ERI-rahastoista Euroopan investointihankeportaalissa, houkutellakseen investointeja niiden omalle alueelle;
16. korostaa tarvetta vahvistaa kansallista ja alueellista foorumia, jotta tuetaan EU-rahastojen ja muiden ohjelmien välistä koordinointia ja synergioita; kehottaa samalla jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sellaiset hallinnolliset työkalut, jotka mahdollistavat rahoitettavien hankkeiden ohjaamisen oikeaan paikkaan hankkeen luonteesta riippuen;
17. pyytää komissiota välttämään kaksinkertaista kohdentamista, jossa ESIR-rahoitusta kohdennetaan hankkeisiin, joita voitaisiin rahoittaa myös ERI-rahastoista; kehottaa lisäarvon ja täydentävyyden merkityksen huomioon ottaen parantamaan ERI-rahastojen näkyvyyttä ja niitä koskevaa viestintää verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa komissio korostaa ESIRiä jossain määrin yksipuolisesti;
18. muistuttaa, että parlamentilla on oltava merkittävä rooli näiden strategioiden ja hankkeiden, joilla pyritään edistämään työllisyyttä ja kestävää talouskasvua, vaikutuksen seurannassa; korostaa, että parlamentilla on oltava tärkeä rooli ESIR- ja ERI-rahastojen ja muiden unionin ohjelmien synergioiden ja täydentävyyksien vaikutusten seurannassa.
LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
11.10.2016 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
28 3 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Pascal Arimont, Franc Bogovič, Mercedes Bresso, Rosa D’Amato, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Julia Reid, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Maria Spyraki, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Joachim Zeller |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Viorica Dăncilă, Josu Juaristi Abaunz, Bronis Ropė, Peter Simon, Branislav Škripek, Damiano Zoffoli |
||||
KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.3.2017)
budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle
Euroopan strategisten investointien rahaston täytäntöönpanosta
(2016/2064(INI))
Valmistelija: Jill Evans
EHDOTUKSET
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavia budjettivaliokuntaa sekä talous- ja raha-asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
1. toteaa pettyneenä, että vain 4 prosenttia ESIR-rahoituksesta – sekä infrastruktuuria ja innovointia että pk-yritysikkunassa – on osoitettu ESIR-asetuksen 9 artiklan 2 kohdan g alakohdassa vahvistetulle temaattiselle tavoitteelle ja että vain murto-osa tästä 4 prosentin osuudesta on päätynyt kulttuurin ja koulutuksen alalle;
2. toteaa lisäksi, että on tarpeen aikaansaada ESIR-rahoituksen tasapuolisempi maantieteellinen jakautuminen; muistuttaa, että useimmat ESIR-hankkeet hyväksytään Länsi-Euroopan taloudellisesti terveemmillä alueilla; kehottaa näin ollen tekemään edelleen työtä erityistarpeiden ja puutteiden tutkimiseksi ja arvioimiseksi tarkemmin niissä maissa, jotka hyödyntävät ESIR-tukea tavallista vähemmän, ja teknisen tuen sekä paikallisen ja alakohtaisen tuen tarjoamisen lisäämiseksi, jotta varmistetaan, että ESIR tavoittaa kaikki jäsenvaltiot;
3. korostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen sidosryhmien kiinnostusta ESIR-rahoitukseen sekä pk-yrityksiä koskevan osuuden näille aloille tarjoamia mahdollisuuksia; pitää kuitenkin valitettavana sitä, ettei ESIR-rahastoa ja sen tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia ja välineitä tunneta riittävästi; vaatii, että komissio ottaa käyttöön uusia ja tehostaa nykyisiä viestintäaloitteita, jotka on mukautettava kulttuurialan ja luovien toimialojen tarpeisiin ja otettava käyttöön paikallisesti jäsenvaltioissa, muun muassa Luova Eurooppa -yhteyspisteiden kautta;
4. toteaa, että kulttuuriala ja luovat alat koostuvat pääasiassa korkeamman riskin pk-yrityksistä; toteaa tältä osin, että investointijärjestelyt voivat edistää ESIR-rahoituksen ulottuvuutta, koska niissä voidaan koota yhteen pienempiä hankkeita ja ryhmitellä sopimuksia; kehottaa ESIR-rahaston hallinnointielimiä kiinnittämään enemmän huomiota investointijärjestelyihin sellaistenetujen maksimoimiseksi, joita ne voivat tuoda investointien esteiden poistamisen kautta; kehottaa EIP:tä antamaan sidosryhmille enemmän tietoa investointijärjestelyistä; muistuttaa, että kulttuurin ja koulutuksen alalla toimivilla eurooppalaisilla yhdistyksillä on jäsenyhdistysten verkostoja, joista löytyvä alakohtainen ja maantieteellinen tietämys voisi auttaa parantamaan valistustoimien suuntaamista; toteaa, että Euroopan investointineuvontakeskus voisi myötävaikuttaa merkittävästi investointijärjestelyjen luomiseen, ja ne puolestaan voisivat auttaa turvaamaan rahoituksen paremman maantieteellisen ja alakohtaisen jakautumisen;
5. katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat tarvitsevat myös kohdennettua neuvontaa, jotta näillä aloillaymmärretään ESIR-rahastoon kuuluvat rahoitusmahdollisuudet ja menettelyt, ja että rahoituksen välittäjät tarvitsevat tukea ymmärtääkseen paremmin kulttuurialaa ja luovia toimialoja ja niiden tarpeita; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ESIR 2.0 -ehdotusta Euroopan investointineuvontakeskuksen roolin kasvattamiseksi ja sen kansallisen, alueellisen ja paikallisen läsnäolon vahvistamiseksi; painottaa, että keskukselle olisi annettava riittävät resurssit, jotta se voi tarjota yksilöllisesti mukautettua tukea koulutuksen ja kulttuurin aloille prosessin kaikissa vaiheissa;
6. kehottaa komissiota ja EIP-ryhmää keräämään ja yhdistämään asiantuntemusta ja keskittymään erityisesti kulttuurialan investointeihin investointineuvontakeskuksessa; pyytää, että investointineuvontakeskus työskentelee mahdollisimman tiiviisti yhdessä kansallisten kehityspankkien sekä kulttuurialan ja luovien alojen kumppaneiden kanssa voidakseen tarjota parasta mahdollista tukea;
7. toteaa, että koska useimmissa jäsenvaltioissa koulujen ja yliopistojen on lakisääteisesti kiellettyä ottaa rahalainoja, ESIR on yleensä ottaen sopimaton käytettäväksi tällä alalla; pitää valitettavana, että vaikka rahoitusta on ohjattu Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, ESIR-rahaston tuki tutkimukselle ja innovoinnille ei ole riittävästi hyödyttänyt julkisia yliopistoja; vaatii näin ollen, että rahoitus on palautettava Horisontti 2020 -puiteohjelmaan;
8. toteaa, että maaseudun ihmiset ovat selkeästi epäedullisessa asemassa yrittäessään päästä koulutukseen, ja kehottaa näin ollen toteuttamaan paremmat yhteydet, infrastruktuurin ja saavutettavuuden;
9. kehottaa parantamaan synergioita ESIR-rahaston ja muiden EU:n rahastojen välillä, joita ovat esimerkiksi ERI-rahastot, Horisontti 2020 ja Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausväline; kehottaa komissiota etupainottamaan Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausvälinettä ESIR-rahaston kautta pk-yritysten eduksi; korostaa, että investointineuvontakeskus voi osallistua tietojen tarjoamiseen EU:n varojen yhdistämisestä ja että tätä varten olisi tarjottava neuvontaa ja koulutusta; kehottaa komissiota tarjoamaan keskitetyn asiointipisteen verkkoportaalin muodossa, jotta kulttuuri- ja koulutusalan potentiaaliset edunsaajat voivat arvioida kaikkia rahoitusvaihtoehtoja sekä sitä, miten niitä voitaisiin yhdistellä tehokkaasti; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille äskettäin julkaistut ESIR- ja ERI-varojen yhdistämistä koskevat komission ohjeet.
LIITE: Luettelo yhteisöistä ja henkilöistä,
joilta LAUSUNNON valmistelija on saanut tietoja
Seuraavan luettelon laatiminen on täysin vapaaehtoista, ja valmistelija on siitä yksin vastuussa. Valmistelija on saanut tietoja seuraavilta yhteisöiltä valmistellessaan lausuntoluonnosta:
Yhteisö |
|
Euroopan investointipankki |
|
Euroopan investointirahasto |
|
International Union of Cinemas |
|
Eurooppalainen esittävän taiteen työnantajien yhteistyöjärjestö (Pearle) |
|
Culture Action Europe |
|
Euroopan yliopistoliitto |
|
Korkea-asteen oppilaitosten eurooppalainen liitto (EURASHE) |
|
Elinikäisen oppimisen foorumi |
|
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA. VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
22.3.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 1 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Jill Evans, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Andrew Lewer, Svetoslav Hristov Malinov, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Therese Comodini Cachia, Dietmar Köster, Emma McClarkin, Martina Michels |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
22 |
+ |
|
ECR |
Andrew Lewer, Emma McClarkin |
|
GUE/NGL |
Nikolaos Chountis, Martina Michels |
|
PPE |
Andrea Bocskor, Therese Comodini Cachia, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver |
|
S&D |
Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Dietmar Köster, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward |
|
Verts/ALE |
Jill Evans, Helga Trüpel |
|
1 |
- |
|
EFDD |
Isabella Adinolfi |
|
1 |
0 |
|
ENF |
Dominique Bilde |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
15.5.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
63 10 2 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Nedzhmi Ali, Gerolf Annemans, Jonathan Arnott, Jean Arthuis, Hugues Bayet, Pervenche Berès, Reimer Böge, Udo Bullmann, Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, Manuel dos Santos, José Manuel Fernandes, Jonás Fernández, Eider Gardiazabal Rubial, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Roberto Gualtieri, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Cătălin Sorin Ivan, Petr Ježek, Barbara Kappel, Othmar Karas, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Olle Ludvigsson, Marisa Matias, Gabriel Mato, Costas Mavrides, Clare Moody, Luigi Morgano, Siegfried Mureşan, Victor Negrescu, Luděk Niedermayer, Jan Olbrycht, Stanisław Ożóg, Urmas Paet, Pina Picierno, Paul Rübig, Pirkko Ruohonen-Lerner, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Jordi Solé, Theodor Dumitru Stolojan, Patricija Šulin, Eleftherios Synadinos, Paul Tang, Michael Theurer, Isabelle Thomas, Ramon Tremosa i Balcells, Marco Valli, Tom Vandenkendelaere, Miguel Viegas, Daniele Viotti, Marco Zanni, Stanisław Żółtek |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Xabier Benito Ziluaga, Richard Corbett, Andrea Cozzolino, Bas Eickhout, Heidi Hautala, Ramón Jáuregui Atondo, Eva Kaili, Krišjānis Kariņš, Jeppe Kofod, Eva Maydell, Nils Torvalds, Tomáš Zdechovský |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Julia Reda, Bart Staes, Jarosław Wałęsa, Lambert van Nistelrooij |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
63 |
+ |
|
ALDE |
Nedzhmi Ali, Jean Arthuis, Gérard Deprez, Petr Ježek, Urmas Paet, Michael Theurer, Nils Torvalds, Ramon Tremosa i Balcells |
|
ECR |
Zbigniew Kuźmiuk, Stanisław Ożóg |
|
PPE |
Reimer Böge, Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Esteban González Pons, Ingeborg Gräßle, Brian Hayes, Gunnar Hökmark, Danuta Maria Hübner, Othmar Karas, Krišjānis Kariņš, Georgios Kyrtsos, Alain Lamassoure, Gabriel Mato, Eva Maydell, Siegfried Mureşan, Luděk Niedermayer, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Theodor Dumitru Stolojan, Tom Vandenkendelaere, Jarosław Wałęsa, Tomáš Zdechovský, Lambert van Nistelrooij, Patricija Šulin |
|
S&D |
Hugues Bayet, Pervenche Berès, Udo Bullmann, Richard Corbett, Andrea Cozzolino, Jonás Fernández, Eider Gardiazabal Rubial, Roberto Gualtieri, Cătălin Sorin Ivan, Ramón Jáuregui Atondo, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Olle Ludvigsson, Costas Mavrides, Clare Moody, Luigi Morgano, Victor Negrescu, Pina Picierno, Pedro Silva Pereira, Peter Simon, Paul Tang, Isabelle Thomas, Daniele Viotti, Manuel dos Santos |
|
VERTS/ALE |
Bas Eickhout, Heidi Hautala, Julia Reda, Jordi Solé, Bart Staes |
|
10 |
- |
|
ECR |
Bernd Kölmel |
|
EFDD |
Jonathan Arnott, Marco Valli |
|
ENF |
Gerolf Annemans, Marco Zanni, Stanisław Żółtek |
|
GUE/NGL |
Xabier Benito Ziluaga, Marisa Matias, Miguel Viegas |
|
NI |
Eleftherios Synadinos |
|
2 |
0 |
|
ECR |
Pirkko Ruohonen-Lerner |
|
ENF |
Barbara Kappel |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää