MIETINTÖ Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

29.5.2017 - (2016/2266(IMM))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Heidi Hautala

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä

(2016/2266(IMM))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Unkarin syyttäjäviranomaisen tri Péter Poltin 19. syyskuuta 2016 välittämän pyynnön, joka liittyy pääsyyttäjän keskustutkintayksikön Béla Kovácsia vastaan käynnistämään rikosasiaan ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 3. lokakuuta 2016,

–  on kutsunut Béla Kovácsin kuultavaksi 12. tammikuuta, 30. tammikuuta ja 22. maaliskuuta 2017 työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot[1],

–  ottaa huomioon Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin, unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten asemasta vuonna 2004 annetun säädöksen LVII 10 pykälän 2 momentin ja 12 pykälän 1 momentin sekä Unkarin kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun säädöksen XXXVI 74 pykälän 1 ja 3 momentin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0203/2017),

A.  ottaa huomioon, että Unkarin syyttäjäviranomainen on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä, jotta voidaan selvittää, onko häntä vastaan aihetta nostaa syyte talousarviopetoksesta, joka on johtanut huomattaviin taloudellisiin menetyksiin, Unkarin rikoslain 396 pykälän 1 momentin a alamomentin mukaisesti, ja väärennettyjen yksityisten asiakirjojen toistuneesta käytöstä rikoslain 345 pykälän mukaisesti; ottaa huomioon, että kyseisen pykälän mukaan henkilö, joka käyttää väärennettyä yksityistä asiakirjaa tai sellaista yksityistä asiakirjaa, jonka sisältö ei ole totuudenmukainen, todistaakseen jonkin oikeuden tai velvoitteen olemassaolon, muuttumisen tai lakkaamisen, syyllistyy rikkomukseen, josta voidaan määrätä enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus;

B.  toteaa, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin mukaan parlamentin jäsenillä on oikeus koskemattomuuteen; ottaa huomioon, että unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten oikeudellisesta asemasta vuonna 2004 annetun säädöksen LVII 10 pykälän 2 momentin mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus vastaavaan koskemattomuuteen kuin Unkarin parlamentin jäsenillä ja 12 pykälän 1 momentin mukaan päätöksen tekeminen Euroopan parlamentin jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä kuuluu Euroopan parlamentin toimivaltaan; ottaa huomioon, että kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun säädöksen XXXVI 74 pykälän 1 momentin mukaisesti rikosoikeudellista menettelyä tai, jos kyseessä olevassa tapauksessa koskemattomuutta ei ole vapaaehtoisesti pidätetty, rikkomusta koskevaa menettelyä voidaan soveltaa parlamentin jäseneen ainoastaan kansalliskokouksen etukäteen antamalla suostumuksella; ottaa huomioon, että saman säädöksen 74 pykälän 3 momentin mukaisesti ennen syytteen nostamista yleinen syyttäjä esittää koskemattomuuden pidättämistä;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 2005/684/EY, Euratom[2] 21 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että jäsenillä on oikeus käyttää vapaasti valitsemiaan henkilökohtaisia avustajia ja että parlamentti maksaa avustajien palkkaamisesta aiheutuvat tosiasialliset kustannukset;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2008 tehtyjen puhemiehistön päätösten 34 artiklan 4 kohdan mukaan myös harjoittelijasopimuksista johtuvat kulut voidaan korvata puhemiehistön vahvistamin ehdoin;

F.  ottaa huomioon, että jäsenten harjoittelijoita koskevista säännöistä 19. huhtikuuta 2010 tehdyn puhemiehistön päätöksen 1 artiklan 1 kohdassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenet voivat yleissivistävän ja ammatillisen eurooppalaisen koulutuksen tukemiseksi ja toimielimen toimintatapojen ymmärtämisen edistämiseksi tarjota harjoittelujaksoja Brysselissä ja Strasbourgissa täysistuntojen aikana tai maassa, josta asianomainen jäsen on valittu;

G.  ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 5 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan harjoittelujaksoon liittyvistä erityisjärjestelyistä on tehtävä kirjallinen harjoittelusopimus, jonka jäsen ja harjoittelija allekirjoittavat; ottaa huomioon, että harjoittelusopimukseen on sisällyttävä lauseke, jossa todetaan yksiselitteisesti, että Euroopan parlamentti ei ole sopimuksen sopimuspuoli; ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 5 artiklan 4 kohdan mukaan harjoittelujaksoon liittyvät kulut, mukaan luettuina stipendit ja vakuutuksen kustannukset, mikäli jäsen maksaa ne, maksetaan parlamentin jäsenen avustajakorvauksesta soveltamisohjeiden 33 artiklan 4 kohdan mukaisesti kyseisen korvauksen rajoitusten mukaisesti;

H.  ottaa huomioon, että harjoittelijoita koskevien sääntöjen 1 artiklan 1 kohdan viimeisessä lauseessa todetaan, ettei harjoittelijalle myönnetty stipendi saa todellisuudessa olla peitelty tapa maksaa palkkaa; ottaa huomioon, että kyseisten sääntöjen 7 artiklan 1 kohdan mukaan harjoittelujakson aikana harjoittelija on yksinomaan hänen avustamansa jäsenen vastuulla;

I.  toteaa, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita fumus persecutionis ‑tilanteesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö olisi esitetty käynnistettyyn oikeustoimeen liittyen jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin entisen puhemiehen päätöstä määrätä Béla Kovácsille seuraamukseksi huomautus menettelysääntöjen[3] 1 artiklan a alakohdan rikkomisesta ei voida pitää olennaisena lainvoimaisen tuomion muodostavana oikeuden päätöksenä asioissa, joihin pääsyyttäjän keskusyksikön käynnistämä rikosoikeudellinen menettely liittyy; ottaa huomioon, ettei ne bis in idem -periaatetta ole näin ollen rikottu; katsoo näin ollen, että Euroopan parlamentin entisen puhemiehen menettelysääntöjen mukaisesti määräämä seuraamus ei estä rikosoikeudellisten menettelyjen käynnistämistä tai toteuttamista Unkarissa sen selvittämiseksi, onko Béla Kovácsia vastaan aihetta nostaa syyte;

1.  päättää pidättää Béla Kovácsin koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Unkarin toimivaltaiselle viranomaiselle ja Béla Kovácsille.

• [1]  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C‑163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
• [2]  EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.
• [3]  Ks. työjärjestyksen liite, joka koskee Euroopan parlamentin jäsenten menettelysääntöjä taloudellisten sidonnaisuuksien ja eturistiriitojen alalla.

PERUSTELUT

1. Tausta

Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 3. lokakuuta 2016 työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanottaneensa Unkarin syyttäjäviranomaisen tri Poltin hänelle 15. syyskuuta 2016 osoittaman kirjeen, jossa pyydetään Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä.

Työjärjestyksen 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti puhemies lähetti pyynnön käsiteltäväksi oikeudellisten asioiden valiokuntaan.

Béla Kovácsin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö on esitetty sillä perusteella, että hänen voidaan kohtuullisella varmuudella epäillä syyllistyneen Unkarin rikoslain 396 pykälän 1 momentin a alamomentissa ja 3 momentin a alamomentissa tarkoitettuun talousarviopetokseen, joka on johtanut huomattaviin taloudellisiin menetyksiin, sekä rikoslain 345 pykälässä tarkoitettuun väärennettyjen yksityisten asiakirjojen toistuneeseen käyttöön.

Rikoslain 396 pykälän 1 momentin a alamomentin ja 3 momentin a alamomentin mukaan rikokseen on syyllistynyt ”henkilö, joka a) saa toisen henkilön uskomaan paikkansapitämättömiä seikkoja tai jatkamaan niihin uskomista tai poistaa tunnettuja tosiseikkoja talousarvioon liittyvien maksuvelvoitteiden tai talousarviosta suoritettujen tai suoritettavien maksujen yhteydessä tai esittää asiasta paikkansapitämättömiä lausuntoja; (...) (3) Rangaistuksena on 1–5 vuoden pituinen vankeus, jos a) talousarviopetos johtaa huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.”

Unkarin rikoslain 345 pykälän mukaan ”henkilö, joka käyttää väärennettyä yksityistä asiakirjaa tai sellaista yksityistä asiakirjaa, jonka sisältö ei ole totuudenmukainen, todistaakseen jonkin oikeuden tai velvollisuuden olemassaolon, muuttumisen tai lakkaamisen, syyllistyy rikkomukseen, josta voidaan määrätä enintään yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus”.

Syyttäjäviranomaisen antamien tietojen mukaan Béla Kovács allekirjoitti kolmen harjoittelijan kanssa harjoittelusopimukset, joissa todettiin paikkansapitämättömästi, että osapuolet solmivat juridisen suhteen harjoittelujakson toteuttamiseksi, että harjoittelujakso suoritettaisiin kokopäiväisenä työskentelynä Brysselissä ja että harjoittelujakson aikana harjoittelijat asuisivat tietyssä, sopimuksessa määritellyssä osoitteessa Brysselissä. Kyseinen osoite oli sama kuin Béla Kovácsin osoite Brysselissä.

Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että allekirjoittamalla harjoittelusopimukset, toimittamalla ne tarvittavien liiteasiakirjojen kanssa Euroopan parlamentin asiasta vastaavaan yksikköön ja salaamalla Euroopan parlamentilta kyseisten harjoittelujaksojen fiktiivisen luonteen Béla Kovács rikkoi harjoittelijoita koskevien sääntöjen 1 artiklan 1 kohtaa, jossa todetaan, ettei harjoittelijalle myönnetty stipendi saa todellisuudessa olla peitelty tapa maksaa palkkaa.

Béla Kovács lähetti puhemiehelle vastauksen, jossa hän totesi, ettei hän ollut tuolloin vielä saanut virallisesti tietoa OLAFin kertomuksesta eikä OLAF ollut antanut hänelle mahdollisuutta tutustua häntä koskevaan asiakirja-aineistoon. Kirjeessään Béla Kovács myös painotti, että kaikki hänen harjoittelijansa suorittivat tehtäviään hänen pyynnöstään ja hänen alaisuudessaan useissa eri toimipaikoissa, muiden muassa Brysselissä ja Budapestissä.

Béla Kovács myös korosti, että hän oli aikonut toteuttaa harjoittelujaksot kaikkia asiaa koskevia määräyksiä ja sääntöjä noudattaen ja että hän ei ollut tarkoittanut aiheuttaa aiheettomien maksujen maksamista.

2. Euroopan parlamentin jäsenten koskemattomuuteen sovellettavat määräykset ja menettelyt

Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 oleva 9 artikla kuuluu seuraavasti:

9 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on

(a)	oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

(b)	toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

Koska koskemattomuuden pidättämistä pyydetään Unkarin osalta, asiassa sovelletaan parlamentaarisesta koskemattomuudesta annettua Unkarin lakia 9 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan mukaisesti. Unkarin perustuslain 4 pykälän 2 momentin mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus koskemattomuuteen. Unkarilaisten Euroopan parlamentin jäsenten asemasta vuonna 2004 annetun säädöksen LVII 10 pykälän 2 momentin mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oikeus vastaavaan koskemattomuuteen kuin Unkarin parlamentin jäsenillä, ja kansalliskokouksesta vuonna 2012 annetun säädöksen XXXVI 74 pykälän 1 momentissa säädetään, että rikosoikeudellinen menettely voidaan käynnistää tai toteuttaa ja rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyviä pakkotoimia voidaan käynnistää tai toteuttaa ja rikosoikeudelliseen menettelyyn liittyviä pakkotoimia voidaan soveltaa parlamentin jäseneen ainoastaan kansalliskokouksen etukäteen antamalla suostumuksella. Lopuksi 74 pykälän 3 momentin mukaan syyttäjäviranomaisen on esitettävä koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö.

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 9 artiklassa todetaan seuraavaa:

5 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

1.   Jäsenet nauttivat Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa vahvistettuja erioikeuksia ja vapauksia.

2.   Erioikeuksia ja vapauksia koskevaa toimivaltaa käyttäessään parlamentti pyrkii säilyttämään täysivaltaisuutensa demokraattisena lainsäädäntöelimenä ja varmistamaan jäsentensä riippumattomuuden heidän hoitaessaan tehtäviään. Parlamentaarinen koskemattomuus ei ole jäsenen henkilökohtainen erioikeus, vaan tae koko parlamentin ja sen jäsenten riippumattomuudesta.

(...)

9 artikla 

 Koskemattomuutta koskevat menettelyt

1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen puhemiehelle osoittamasta, jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä taikka jäsenen tai entisen jäsenen puhemiehelle osoittamasta, erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä ilmoitetaan parlamentissa, ja pyyntö lähetetään käsiteltäväksi asiasta vastaavaan valiokuntaan.

2.   Asianomaisen jäsenen tai entisen jäsenen suostumuksella pyynnön voi esittää toinen jäsen, joka saa edustaa asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä kaikissa menettelyn vaiheissa.

Asianomaista jäsentä tai entistä jäsentä edustava jäsen ei saa osallistua valiokunnan tekemiin päätöksiin.

3.   Valiokunta käsittelee koskemattomuuden pidättämistä sekä erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevat pyynnöt viipymättä ottaen kuitenkin huomioon tapausten monimutkaisuuden.

4.   Valiokunta antaa perustellun päätösehdotuksen, jossa on suositus koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön tai erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tarkistuksia ei oteta käsiteltäväksi. Jos ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi.

5.   Valiokunta voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta ne lisätiedot tai selvitykset, jotka valiokunta katsoo tarpeellisiksi voidakseen muodostaa mielipiteensä koskemattomuuden pidättämisestä tai puolustamisesta.

6.   Jäsenelle annetaan tilaisuus tulla kuulluksi, ja hänellä on oikeus esittää kaikki tässä yhteydessä aiheellisiksi katsomansa asiakirjat tai muut kirjalliset todisteet.

Jäsen ei saa olla paikalla koskemattomuutensa pidättämistä tai puolustamista koskevista pyynnöistä käytävien keskustelujen aikana, itse kuulemista lukuun ottamatta.

Valiokunnan puheenjohtaja kutsuu jäsenen kuultavaksi ja ilmoittaa kuulemisen ajankohdan. Jäsen voi luopua oikeudestaan tulla kuulluksi.

Jos jäsen ei saavu kuultavaksi kutsuttaessa, hänen katsotaan luopuneen oikeudestaan tulla kuulluksi, paitsi jos hän on esittänyt pyynnön olla saapumatta kuultavaksi ehdotettuna ajankohtana, ja on myös ilmoittanut syyn siihen. Valiokunnan puheenjohtaja päättää, hyväksytäänkö tällainen pyyntö olla saapumatta kuultavaksi ilmoitetun syyn perusteella, eikä päätökseen voi hakea muutosta.

Jos valiokunnan puheenjohtaja hyväksyy jäsenen pyynnön, hän kutsuu jäsenen kuultavaksi uutena ajankohtana. Jos jäsen ei saavu kuulemiseen tänä toisena ajankohtana, menettelyä jatketaan jäsentä kuulematta. Muita pyyntöjä olla saapumatta kuultavaksi tai tulla kuulluksi ei sen jälkeen hyväksytä.

(…)

8.   Valiokunta voi antaa perustellun lausunnon kyseisen viranomaisen toimivallasta asiassa ja pyynnön käsiteltäväksi ottamisesta, mutta se ei missään tapauksessa ilmaise kantaansa jäsenen syyllisyyteen tai syyttömyyteen eikä siihen, oikeuttavatko lausumat tai teot, joihin jäsenen väitetään syyllistyneen, syytteeseen asettamisen, vaikka valiokunta pyyntöä käsitellessään saisi yksityiskohtaista tietoa tapaukseen liittyvistä tosiasioista.

9.   Valiokunnan päätösehdotus otetaan sen käsiteltäväksi jättämistä seuraavan ensimmäisen täysistunnon esityslistalle. Mainittuun ehdotukseen ei voida jättää käsiteltäväksi tarkistuksia.

Keskustelu rajoittuu koskemattomuuden pidättämistä tai säilyttämistä taikka erioikeuden ja vapauden puolustamista koskevia ehdotuksia puoltaviin ja niitä vastaan esitettyihin perusteisiin.

Jäsen, jonka erioikeudet tai vapaudet ovat käsiteltävänä, ei osallistu keskusteluun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 164 artiklan määräysten soveltamista.

Mietintöön sisältyvästä päätösehdotuksesta tai päätösehdotuksista äänestetään ensimmäisenä keskustelun jälkeisenä äänestysajankohtana.

Parlamentin käsiteltyä asiaa jokaisesta mietintöön sisältyvästä ehdotuksesta äänestetään erikseen. Jos jokin ehdotus hylätään, päinvastainen päätös katsotaan hyväksytyksi.

(…)

11.   Valiokunta käsittelee asiaa ja mahdollisesti saamiaan asiakirjoja äärimmäisen luottamuksellisina. Valiokunta käsittelee koskemattomuuteen liittyviä menettelyjä koskevat pyynnöt aina suljetuin ovin.

12.   Parlamentti käsittelee ainoastaan sellaiset jäsenen koskemattomuuden pidättämistä koskevat pyynnöt, jotka ovat jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten tai pysyvien edustustojen sille toimittamia.

13.   Valiokunta vahvistaa periaatteet tämän artiklan soveltamiselle.

14.   Kaikki toimivaltaisen viranomaisen esittämät jäsenten erioikeuksien ja vapauksien laajuutta koskevat tiedustelut käsitellään edellä mainittujen sääntöjen mukaisesti.

3. Ehdotetun päätöksen perustelut

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella tapaus täyttää Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan soveltamisen edellytykset.

Tämän määräyksen mukaan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus.

Päättäessään jäsenen koskemattomuuden pidättämisestä tai pidättämättä jättämisestä Euroopan parlamentti soveltaa omia vakiintuneita periaatteitaan. Yksi näistä periaatteista on, että koskemattomuus yleensä pidätetään, jos rikkomus tai rikos kuuluu pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan soveltamisalaan, edellyttäen, ettei ole fumus persecutionis -olettamusta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että syyte on nostettu jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi.

Asiasta vastaavassa valiokunnassa käydyn kattavan keskustelun jälkeen ja asianomaisen parlamentin jäsenen esitettyä asiasta kirjalliset huomionsa voidaan katsoa, ettei tässä tapauksessa ole kyse fumus persecutionis -tilanteesta, koska asianomainen jäsen on kolme kertaa vastaanottanut kutsun saapua kuultavaksi muttei ole kuitenkaan saapunut paikalle. Samoin Béla Kovácsin muut fumus persecutionis -olettamusta koskevat argumentit vaikuttavat perusteettomilta tai eivät liity koskemattomuuden pidättämistä koskevaan menettelyyn. Lisäksi vaikkei Béla Kovács ole esittänyt todisteita edellä mainittujen seikkojen tueksi, hän on ilmoittanut katsovansa, ettei rikosoikeudellisen menettelyn kohteena oleminen ole oikeasuhteista, koska kyseessä olevasta varojen tahallisesta väärinkäytöstä voi olla seurauksena vain rikkomusta koskeva menettely.

Ne bis in idem -periaatteeseen perustuvasta argumentista taas voidaan todeta, että vaikuttaa olevan selvää, ettei Béla Kovácsille menettelysääntöjen 1 artiklan a alakohdan rikkomisesta seuraamukseksi määrättyä huomautusta voida pitää varsinaisena oikeuden päätöksenä.

Béla Kovácsille seuraamukseksi määrätty huomautus on pelkkä kurinpitotoimi, jolla vahvistetaan entisen puhemiehen perusteltu päätös, jossa tämä totesi, että tilanteen, jossa Béla Kovács on väärinkäyttänyt Euroopan parlamentin myöntämiä julkisia varoja, voidaan vahvistaa tapahtuneen ja että kyseinen tilanne on seurausta tahallisesta piittaamattomuudesta Euroopan parlamentin harjoittelijoille myönnettäviä stipendejä koskevista säännöistä. Se, että parlamentin jäsen on tahallaan väärinkäyttänyt Euroopan parlamentin varoja, merkitsee jo sinällään piittaamattomuutta menettelysääntöjen 1 artiklan a alakohdassa vahvistetuista periaatteista ja varsinkin niistä periaatteista, jotka koskevat nuhteettomuutta, huolellisuutta, rehellisyyttä, vastuullisuutta ja parlamentin maineen varjelemista.

Tästä syystä ne bis in idem -periaatetta ei voida katsoa rikotun tässä tapauksessa, koska seuraamukseksi määrättyä huomautusta ei tulisi katsoa perustuslaillisen, riippumattoman ja puolueettoman oikeuselimen antamaksi varsinaiseksi tuomioksi siksi, että ei ole Euroopan parlamentin tehtävä antaa tuomiota pääsyyttäjän keskusyksikön käynnistämän rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevista rikoksista eli huomattaviin taloudellisiin menetyksiin johtaneesta talousarviopetosrikoksesta sekä väärennetyn yksityisen asiakirjan toistuneesta käytöstä Unkarin rikoslain mukaisesti.

Lopuksi voidaan todeta, ettei Béla Kovácsia ole tuomittu kahdesti samoissa olosuhteissa. Huomautuksen määrääminen seuraamukseksi ei ole samaan rikossyytteeseen perustuva oikeuden päätös, ja näin ollen ne bis in idem -periaatetta ei ole rikottu, koska kyseinen seuraamus ei estä Unkaria asettamasta Béla Kovácsia syytteeseen rikosoikeudellisessa menettelyssä.

4. Johtopäätös

Oikeudellisten asioiden valiokunta suosittaa edellä esitettyjen huomioiden perusteella ja työjärjestyksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että Euroopan parlamentti pidättää Béla Kovácsin koskemattomuuden.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	29.5.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	16 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Mady Delvaux, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Mario Borghezio, Jytte Guteland, Heidi Hautala, Virginie Rozière, Viktor Uspaskich