MIETINTÖ verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista
31.5.2017 - (2016/2276(INI))
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijät: Henna Virkkunen, Philippe Juvin
(Valiokuntien yhteiskokousmenettely – työjärjestyksen 55 artikla)
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat – Euroopan mahdollisuudet ja haasteet” (COM(2016)0288) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0172),
– ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0184),
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 – Hallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittaminen” (COM(2016)0179) ja siihen liittyvät komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2016)0108) ja SWD(2016)0109),
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0110),
– ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0100),
– ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD)(2016)0106),
– ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” (COM(2017)0009) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2017)0002),
– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta[1],
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista[2],
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista[3],
– ottaa huomioon avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/2120[4],
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta verkkovierailujen tukkumarkkinoiden sääntöjen osalta (COM(2016)0399),
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (COM(2016)0590),
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0593),
– ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY (sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi)[5],
– ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679[6],
– ottaa huomioon toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa 6. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2016/1148/EU (verkko- ja tietoturvadirektiivi)[7],
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (COM(2016)0287),
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä (kuluttajansuojaa koskeva yhteistyö) (COM(2016)0283),
– ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (COM(2015)0634),
– ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 päivätyn komission valmisteluasiakirjan, joka koskee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa/soveltamista (SWD(2016)0163),
– ottaa huomioon kesäkuussa 2013 julkaistun komission tieto- ja viestintäteknologian alan oppaan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen täytäntöönpanosta,
– ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Preliminary Report on the E-commerce Sector Inquiry” (SWD(2016)0312),
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat – Euroopan mahdollisuudet ja haasteet”,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0204/2017),
A. toteaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden tarkoituksena on estää kansallisten lainsäädäntöjen välinen pirstoutuminen ja poistaa tekniset, oikeudelliset ja verotukseen liittyvät esteet, jotta yritykset, kansalaiset ja kuluttajat voivat kaikilta osin hyödyntää digitaalisia välineitä ja palveluja;
B. ottaa huomioon, että digitalisaatio ja uudet teknologiat muuttavat koko ajan viestintämuotoja, tiedonsaantia sekä kansalaisten, kuluttajien ja yritysten käyttäytymistä ja että neljäs teollinen vallankumous johtaa kaikkien talouden ja yhteiskunnan osa-alueiden digitalisointiin;
C. ottaa huomioon, että internetin ja mobiililaitteiden kehittyvä käyttö tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikenkokoisille yrityksille sekä uusia ja vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, joissa yritykset hyödyntävät uutta tekniikkaa ja pääsyä maailmanlaajuisille markkinoille, mutta se luo myös uusia haasteita;
D. ottaa huomioon, että internetalustojen kehittyminen ja käyttö laajaan joukkoon toimintoja, joihin lukeutuvat kaupallinen toiminta sekä tavaroiden ja palvelujen jakaminen, ovat muuttaneet tapoja, joilla kuluttajat ja yritykset ovat tekemisissä sisällöntuottajien, elinkeinonharjoittajien ja muiden tavaroita ja palveluita tarjoavien henkilöiden kanssa;
E. ottaa huomioon, että sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi vapauttaa välittäjät vastuusta sisällön osalta ainoastaan siinä tapauksessa, että he eivät valvo välitettyä ja/tai säilytettyä sisältöä eivätkä ole tietoisia siitä, mutta jos välittäjä on tosiasiallisesti tietoinen rikkomuksesta tai laittomasta toiminnasta tai tiedosta, se edellyttää välitöntä reagointia laittoman sisällön saatavuuden poistamiseksi tai estämiseksi tai tehokasta toimintaa tiedoksi saamisen jälkeen;
F. ottaa huomioon, että lukuisilla verkkoalustoilla ja tietoyhteiskunnan palveluilla helpotetaan tavaroiden, palvelujen ja digitaalisen sisällön saatavuutta ja ne ovat laajentaneet toimintojensa valikoimaa suhteessa kuluttajiin ja muihin toimijoihin;
G. ottaa huomioon, että komissio toteuttaa parhaillaan useita arviointeja kuluttajansuojasäännöistä ja yritysten välisiä suhteita koskevista käytänteistä, joita verkkoalustat soveltavat yrityskäyttäjiinsä;
H. katsoo, että koska luovuus ja innovointi ovat digitaalisen talouden moottoreita, on olennaista taata teollis- ja tekijänoikeuksien korkeatasoinen suojelu;
Yleistä
1. suhtautuu myönteisesti tiedonantoon ’Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat – Euroopan mahdollisuudet ja haasteet’;
2. on tyytyväinen aloitteisiin, joita on jo ehdotettu digitaalisten sisämarkkinoiden strategian yhteydessä; korostaa näiden aloitteiden välisen koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden merkitystä; katsoo, että digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaaminen on välttämätöntä EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi, korkealaatuisten ja korkeaa pätevyyttä vaativien työpaikkojen luomiseksi ja digitaalitalouden kasvun edistämiseksi Euroopassa;
3. toteaa, että verkkoalustat hyödyttävät nykypäivän digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa lisäämällä kuluttajien valinnanvaraa sekä luomalla ja muokkaamalla uusia markkinoita; huomauttaa kuitenkin, että verkkoalustat tuovat mukanaan uusia toimintapolitiikkaan ja sääntelyyn liittyviä haasteita;
4. muistuttaa, että useita EU:n politiikkatoimia sovelletaan verkkoalustoihin mutta panee merkille, että monissa tapauksissa lainsäädäntöä ei panna täytäntöön kunnolla tai sitä tulkitaan eri tavalla eri jäsenvaltioissa; pitää tärkeänä olemassa olevan EU:n lainsäädännön kunnollista täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa ennen kuin tarkastellaan kysymystä siitä, onko tilanteen korjaamiseksi tarpeen täydentää nykyistä sääntelykehystä;
5. panee tyytyväisenä merkille parhaillaan käynnissä olevan työn nykyisen sääntelykehyksen päivittämiseksi ja täydentämiseksi, jotta se olisi tarkoituksenmukainen digitaaliaikakaudella; katsoo, että vaikuttava ja houkutteleva sääntely-ympäristö EU:ssa on elintärkeä verkko- ja digitaalialan yrityksien kehityksen kannalta;
Alustojen määritelmä
6. toteaa, että olisi erittäin vaikea kehittää EU:n tasolla yhtenäinen, oikeudellisesti merkityksellinen ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava verkkoalustojen määritelmä, mikä johtuu useista tekijöistä, esimerkiksi olemassa olevien verkkoalustatyyppien ja niiden toiminta-alojen suuresta kirjosta sekä digitaalimaailman nopeasti muuttuvasta ympäristöstä; katsoo, että joka tapauksessa yhtenäinen EU:n määritelmä tai ”yhden koon” lähestymistapa ei auttaisi EU:ta menestymään alustataloudessa;
7. on tietoinen siitä, että samalla on tärkeää välttää EU:n sisämarkkinoiden pirstaloitumista, joka voisi tapahtua alueellisten tai kansallisten sääntöjen ja määritelmien leviämisen myötä, ja että on tarjottava varmuutta ja tasapuoliset toimintaolosuhteet yrityksille ja kuluttajille;
8. katsoo näin ollen, että verkkoalustat olisi erotettava toisistaan ja määriteltävä asiaa koskevassa alakohtaisessa lainsäädännössä EU:n tasolla niiden erityispiirteiden, luokitusten ja periaatteiden mukaan ongelmalähtöistä lähestymistapaa noudattaen;
9. suhtautuu myönteisesti verkkoalustoihin liittyvään komission työhön, jonka yhteydessä järjestetään sidosryhmien kuulemisia ja tehdään vaikutustenarviointi; katsoo, että tällainen näyttöön perustuva lähestymistapa on välttämätön, jotta saataisiin aikaan kokonaisvaltainen käsitys tällä alalla; kehottaa komissiota ehdottamaan tarvittaessa sääntely- tai muita toimenpiteitä tämän perusteellisen analyysin pohjalta;
10. toteaa, että yritysten ja kuluttajien välisiä ja kuluttajien keskinäisiä verkkoalustoja käytetään hyvin erilaisiin toimintoihin, joita ovat muun muassa sähköinen kaupankäynti, media, hakukoneet, viestintä, maksujärjestelmät, työvoiman tarjonta, käyttöjärjestelmät, liikenne, mainonta, kulttuurisisällön levitys sekä yhteistyötalous ja sosiaaliset verkostot; toteaa, että vaikka verkkoalustoilla on joitakin yhteisiä ominaisuuksia, joiden avulla ne voidaan määritellä, niitä voi olla monenlaisia, ja niiden määrittelyyn voidaan soveltaa monia eri lähestymistapoja;
11. panee merkille, että yritysten ja kuluttajien välisillä ja kuluttajien keskinäisillä verkkoalustoilla on enemmän tai vähemmän tiettyjä yhteisiä ominaispiirteitä, muun muassa se, että ne toimivat monisuuntaisilla markkinoilla, mahdollistavat kahteen tai useampaan eri käyttäjäryhmään kuuluvien osapuolten suoran sähköisen yhteyden, yhdistävät erilaisia käyttäjätyyppejä, tarjoavat yksilöityjä verkkopalveluja, jotka ovat käyttäjien mieltymysten mukaisia ja perustuvat käyttäjien antamiin tietoihin, luokittelevat tai yksilöivät esimerkiksi tietokonealgoritmien avulla sisältöjä ja kolmansien osapuolten verkkoon laittamia tai tarjoamia tavaroita tai palveluita, tuovat yhteen useita osapuolia tavaroiden myyntiä, palveluiden tarjontaa tai sisällön, tiedon, tavaroiden tai palveluiden vaihtoa tai jakoa varten;
12. korostaa, että on tärkeää selkeyttää menetelmiä, joilla algoritmiperustaiset päätökset tehdään, ja edistää algoritmien käytön avoimuutta; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan virheiden ja painotusten mahdollisuuksia algoritmien käytössä, jotta voidaan ehkäistä kaikenlainen syrjintä, sopimattomat käytännöt ja yksityisyydensuojan rikkomukset;
13. katsoo kuitenkin, että olisi eroteltava selvästi kuluttajakauppa-alustat ja yritysten välisen kaupan alustat, kun otetaan huomioon kehittyvät yritysten välisen kaupan verkkoalustat, jotka ovat keskeisessä asemassa teollisen internetin kehittämisessä, esimerkiksi pilvipalvelut tai tiedonjakoalustat, jotka mahdollistavat esineiden internetin tuotteiden välisen viestinnän; kehottaa komissiota tarkastelemaan sellaisia sisämarkkinoiden esteitä, jotka estävät näiden alustojen kasvun;
Eurooppalaisten verkkoalustojen kestävän kasvun edistäminen
14. panee merkille, että verkkoalustat käyttävät internetiä vuorovaikutuksen välineenä ja toimivat välittäjinä osapuolten välillä ja tarjoavat siten hyötyjä käyttäjille, kuluttajille ja yrityksille helpottamalla niiden pääsyä maailmanmarkkinoille; toteaa, että verkkoalustat voivat osaltaan edistää tavaroiden ja palvelujen kysyntään ja tarjontaan mukautumista yhteisöllisyyden tunteen, rinnakkaiskäytön, maineen ja luottamuksen pohjalta;
15. panee merkille, että verkkoalustat ja sovellukset, joista monet ovat eurooppalaisten sovelluskehittäjien luomia, hyötyvät yhteen liitettyjen mobiililaitteiden, PC-tietokoneiden, kannettavien tietokoneiden ja muiden tietojenkäsittelylaitteiden valtavasta ja yhä kasvavasta määrästä ja ovat entistä useammin käytettävissä näissä laitteissa;
16. katsoo, että painopiste on asetettava sen varmistamiseen, että nopeiden laajakaistaverkkojen ja muun digitaalisen infrastruktuurin käyttöönottoon investoidaan riittävästi, jotta saavutetaan gigabittiyhteiskuntaan liittyvät verkkoyhteystavoitteet, sillä niiden käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä 5G-teknologian kehittämisestä ja varmistetaan yleisesti yhteenliitettävyys jäsenvaltioissa;
17. korostaa, että älylaitteiden, kuten älypuhelinten ja tablettien kasvava käyttö on edelleen laajentanut ja parantanut mahdollisuutta käyttää uusia palveluja, esimerkiksi verkkoalustoja ja siten vahvistanut niiden asemaa taloudessa ja yhteiskunnassa erityisesti nuorison mutta entistä enemmän myös kaikkien ikäryhmien keskuudessa; panee merkille, että digitalisaatio lisääntyy entisestään esineiden internetin, jonka odotetaan liittävän 25 miljardia esinettä verkkoon vuoteen 2020 mennessä, nopean kehityksen myötä;
18. katsoo, että mahdollisuus käyttää verkkoalustoja korkealaatuisella teknologialla on tärkeää kaikille kansalaisille ja yrityksille eikä vain niille, jotka jo toimivat verkossa; korostaa, että on tärkeää ehkäistä sellaisten uusien kuilujen syntyminen, jotka saattavat johtua digitaalisen osaamisen puutteista tai epätasa-arvoisista mahdollisuuksista käyttää teknologiaa; korostaa, että tarvitaan sitoutunutta lähestymistapaa digitaalisten taitojen kehittämiseen kansallisesti ja EU:n tasolla;
19. pyytää kiinnittämään huomiota nopeasti kehittyviin verkkoalustamarkkinoihin, jotka tarjoavat uuden myyntikanavan tuotteille ja palveluille; on tietoinen näiden markkinoiden globaalista ja rajatylittävästä luonteesta; panee merkille, että globaalit verkkoalustamarkkinat tarjoavat kuluttajille paljon valinnanvaraa ja tehokkaan hintakilpailun; toteaa, että ”roam like at home” -sopimus tukee verkkoalustojen rajat ylittävää ulottuvuutta tekemällä verkkopalveluista kohtuuhintaisempia;
20. ottaa huomioon verkkoalustojen kasvavan merkityksen uutisten ja muun kansalaisten kannalta arvokkaan tiedon jakamisen ja tarjoamisen sekä demokratian toiminnan kannalta; katsoo, että verkkoalustat voivat toimia myös sähköisen hallinnon mahdollistajina;
21. kehottaa komissiota jatkamaan eurooppalaisten verkkoalustojen ja uusyritysten kasvun edistämistä ja vahvistamaan niiden valmiuksia toiminnan laajentamiseen ja globaaliin kilpailuun; kehottaa komissiota soveltamaan verkkoalustoihin edelleen innovaatiomyönteistä politiikkaa, jotta edistetään markkinoille pääsyä; pitää valitettavana, että EU:n osuus verkkoalustojen markkina-arvosta on alhainen; korostaa, että on tärkeää poistaa esteet, jotka hankaloittavat verkkoalustojen sujuvaa toimintaa yli rajojen ja häiritsevät eurooppalaisten digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa; korostaa, että on tärkeää torjua syrjintää ja helpottaa vaihtamista yhteensopivia palveluja tarjoavien alustojen välillä;
22. painottaa, että ratkaisevia tekijöitä ovat muun muassa avoin ympäristö, yhdenmukaiset säännöt, riittävän yhteenliitettävyyden saatavuus, olemassa olevien sovellusten yhteentoimivuus ja avointen standardien saatavuus;
23. on tietoinen huomattavista eduista, joita verkkoalustat voivat tarjota pk-yrityksille ja uusyrityksille; panee merkille, että verkkoalustat ovat usein helpoin ja sopivin ensiaskel sellaisten pienyritysten kannalta, jotka haluavat toimia verkossa ja hyödyntää verkon jakelukanavia; panee merkille, että verkkoalustojen ansiosta pk- ja uusyrityksillä on pääsy globaaleille markkinoille ilman, että ne joutuvat investoimaan liikaa hintavan digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen; korostaa avoimuuden ja alustojen tasapuolisten käyttömahdollisuuksien merkitystä ja muistuttaa, että joidenkin verkkoalustojen yhä hallitsevamman aseman ei pitäisi heikentää elinkeinovapautta;
24. kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toimet, joiden avulla voi syntyä eurooppalaisia uusyrityksiä ja verkkoalustoja ja ne voivat laajentaa toimintaansa; korostaa, että uusyritysten rahoituksen ja investointien saamisen helpottaminen kaikkia nykyisiä rahoitusvälineitä hyödyntämällä on erittäin tärkeää eurooppalaista alkuperää olevien verkkoalustojen kehittämisen kannalta erityisesti turvaamalla riskipääoman saatavuus ja käyttämällä erilaisia kanavia, esimerkiksi pankkeja tai julkisia varoja, tai vaihtoehtoista rahoitusta, kuten joukkorahoitus ja -investointi;
25. panee merkille, että tietyillä verkkoalustoilla mahdollistetaan yhteistyötalous ja edistetään sen kasvua EU:ssa; suhtautuu myönteisesti yhteistyötaloutta koskevaan komission tiedonantoon ja korostaa, että sen tulisi olla kyseisellä alalla ensimmäinen askel kohti kattavampaa EU:n strategiaa, jossa tuetaan uusien liiketoimintamallien kehittämistä; korostaa, että nämä uudet liiketoimintamallit luovat työpaikkoja, edistävät yrittäjyyttä ja tarjoavat uusia palveluja, enemmän valinnanvaraa ja edullisempia hintoja kansalaisille ja kuluttajille sekä joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia, mutta voivat aiheuttaa myös haasteita ja riskejä;
26. huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat parantaneet työllisyyttä ja sosiaalisia normeja ja sosiaaliturvajärjestelmiä viimeisten vuosikymmenten aikana, ja korostaa, että sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen on turvattava myös digitaalisella aikakaudella; panee merkille, että lisääntyvä digitalisointi vaikuttaa työmarkkinoihin ja työntekijöiden ja yrityksien välisten sopimussuhteiden uudelleenmäärittelyyn; toteaa, että on tärkeää varmistaa työntekijöiden oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen ja voimassa olevan lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano, jotta tuetaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja edistetään työpaikkojen laatua; kehottaa myös jäsenvaltioita arvioimaan yhdessä työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa tarvetta nykyaikaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta pysytään teknologian kehityksen tasalla ja varmistetaan samalla työntekijöiden suojelu sekä taataan ihmisarvoiset työolot ja tuotetaan yleisiä etuja koko yhteiskunnalle;
27. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan riittävän sosiaaliturvan itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka ovat keskeisiä toimijoita digitaalisilla työmarkkinoilla; kehottaa niitä myös kehittämään tarvittaessa uusia turvamekanismeja, jotta varmistetaan näiden alustojen työntekijöille riittävä sosiaaliturvan kattavuus, syrjimättömyys ja sukupuolten tasa-arvo, sekä jakamaan parhaita käytäntöjä unionissa;
28. toteaa, että terveydenhuoltoalan verkkoalustoilla voidaan tukea innovointitoimia luomalla ja siirtämällä asianmukaista tietämystä sitoutuneilta terveydenhuoltoalan kuluttajilta innovoivaan terveydenhuoltoympäristöön; painottaa, että uusilla innovointialustoilla osallistutaan innovoivien terveydenhuoltotuotteiden seuraavan sukupolven suunnitteluun ja kehittämiseen, jotta ne vastaisivat täsmällisesti nykyisiä täyttämättömiä tarpeita;
Välittäjien vastuun selkeyttäminen
29. panee merkille, että nykyinen EU:n välittäjien rajoitettua vastuuta koskeva järjestelmä on yksi eräiden sidosryhmien verkkoalustoista käytävässä keskustelussa esille ottamista kysymyksistä; toteaa, että verkkoalustojen sääntely-ympäristöä koskeva kuuleminen osoitti, että sähköistä kaupankäyntiä koskevaan direktiiviin sisältyvällä nykyisellä kehyksellä on suhteellista kannatusta mutta myös tarpeen poistaa tietyt puutteet sen täytäntöönpanossa; katsoo siksi, että vastuuta koskevaa järjestelmää olisi selkeytettävä, koska se on ratkaisevan tärkeä osa EU:n digitaalista taloutta; katsoo, että komission on syytä antaa ohjausta välittäjän vastuun kehyksen toteuttamisesta, jotta verkkoalustat voisivat noudattaa velvoitteitaan ja vastuuta koskevia sääntöjä, parantaa oikeusvarmuutta ja lisätä käyttäjien luottamusta; kehottaa komissiota kehittämään tätä varten lisätoimia ja palauttaa mieliin, että alustat, jotka eivät pysy sähköistä kauppaa koskevassa direktiivissä määritellyssä neutraalissa roolissa, eivät voi vaatia vastuuvapautta;
30. painottaa, että vaikka nykyään kulutetaan enemmän luovaa sisältöä kuin koskaan aikaisemmin käyttäjän lataamien sisältöalustojen ja sisällön yhdistämispalvelujen kaltaisissa palveluissa, kulttuurialan ja luovien toimialojen tulot eivät ole nousseet tämän kulutuksen lisääntymisen mukaisesti; painottaa, että yhtenä tärkeimmistä tähän johtaneista syistä pidetään arvon siirtoa, joka johtuu näiden verkkopalvelujen epäselvästä asemasta teollis- ja tekijänoikeuksia sekä sähköistä kaupankäyntiä koskevassa lainsäädännössä; painottaa, että on luotu epäoikeudenmukaiset markkinat, jotka uhkaavat digitaalisten sisämarkkinoiden ja sen keskeisten toimijoiden eli kulttuurialan ja luovan alan kehitystä;
31. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen julkaista ohjeita välittäjän vastuusta, koska nykyisistä säännöistä ja niiden täytäntöönpanosta vallitsee tietty epäselvyys joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että ohjeistus lisää käyttäjien luottamusta verkkopalveluihin; kehottaa painokkaasti komissiota esittämään ehdotuksia; kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota verkon ja verkon ulkopuolisen ympäristön sääntelyyn liittyviin eroihin ja luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset toisiinsa verrattavissa oleville palveluille verkossa ja sen ulkopuolella, jos se on tarpeellista ja mahdollista ja ottaen huomioon kunkin alan erityispiirteet, yhteiskunnallisen kehityksen, suuremman avoimuuden ja oikeusvarmuuden tarpeen ja sen, että ne eivät saa haitata innovointia;
32. katsoo, että digitaaliset alustat ovat keino laajentaa kulttuuriteosten ja luovan alan teosten saatavuutta ja ne tarjoavat kulttuurialalle ja luoville toimialoille runsaasti mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen; korostaa, että on pohdittava, miten tässä prosessissa voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja oikeudenhaltijoiden kunnioittamista; tähdentää, että on tärkeää taata avoimuus ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset; katsoo, että on tarpeen varmistaa oikeudenhaltijoiden suojelu tekijänoikeutta ja immateriaalioikeuksia koskevassa sääntelykehyksessä, jotta voidaan varmistaa arvojen tunnustaminen ja kannustaa innovointiin, luovuuteen, investointeihin ja sisällöntuotantoon;
33. kehottaa painokkaasti verkkoalustoja vahvistamaan toimia laittoman ja haitallisen sisällön torjumiseksi verkossa; panee tyytyväisenä merkille audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin liittyvät toimet ja komission aikomuksen ehdottaa toimenpiteitä, jotka koskevat videonjakoalustoja, jotta voidaan suojella alaikäisiä ja poistaa vihapuheeseen liittyvää sisältöä; panee merkille, että viittaukset terrorismiin yllyttävään sisältöön puuttuvat; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota kiusaamisen ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen;
34. katsoo, että verkkoalustojen vastuuta koskevien sääntöjen avulla olisi voitava käsitellä tehokkaasti laittomaan sisältöön ja laittomiin tavaroihin liittyviä kysymyksiä, muun muassa noudattamalla asianmukaista huolellisuutta ja samalla pitämällä lähestymistapa tasapainoisena ja innovoinnille suotuisana; kehottaa komissiota määrittelemään ja selventämään edelleen ilmoitus- ja poistamismenettelyjä ja antamaan ohjeistusta vapaaehtoisista toimenpiteistä, joilla puututaan tällaiseen sisältöön;
35. korostaa, että on tärkeää toteuttaa toimia, joilla torjutaan valeuutisten levittämistä; vaatii verkkoalustoja tarjoamaan käyttäjille välineitä valeuutisten ilmiantamiseksi tavalla, jolla myös muut käyttäjät voivat saada tiedon siitä, että sisällön todenperäisyys on kyseenalaistettu; muistuttaa samalla, että vapaa mielipiteiden vaihto on demokratialle perusluonteista ja että yksityisyyden suojaa sovelletaan myös sosiaalisen median alalla; painottaa vapaan lehdistön merkitystä luotettavien tietojen tarjoamisessa kansalaisille;
36. kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti nykytilannetta ja oikeuskehystä valeuutisten osalta sekä tarkastelemaan mahdollisuutta lainsäädäntötoimiin valheellisen sisällön levittämisen ja leviämisen rajoittamiseksi;
37. korostaa, että verkkoalustojen on torjuttava laittomia tuotteita ja sisältöjä ja hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä (esimerkiksi viihdetuotannon lippujen jälleenmyynti kohtuuttomilla hinnoilla) sääntelytoimenpiteillä, joita täydentävät tehokkaat itsesääntelytoimenpiteet (esimerkiksi selkeät käyttöehdot ja asianmukaiset mekanismit, joiden avulla tunnistetaan rikkomusten uusijat, tai perustamalla erikoistuneita sisältöä moderoivia tiimejä ja jäljittämällä vaarallisia tuotteita), tai hybriditoimenpiteillä;
38. panee tyytyväisenä merkille verkossa lausutun vihapuheen torjumista koskevat käytännesäännöt, joista sovittiin vuonna 2016 ja joita komissio on tukenut, ja kehottaa komissiota kehittämään asianmukaisia ja kohtuullisia keinoja, joilla verkkoalustat voivat tunnistaa laittomia tuotteita ja sisältöjä ja poistaa ne;
39. katsoo, että yleisen tietosuoja-asetuksen sekä verkko- ja tietoturvadirektiivin noudattaminen on olennaista tietojen omistajuuden kannalta; toteaa, että käyttäjillä on usein kannustimia jakaa henkilötietojaan verkkoalustoille; korostaa tarvetta tiedottaa käyttäjille tarkasti kerättyjen tietojen luonteesta ja siitä, miten niitä aiotaan käyttää; korostaa, että on ehdottoman tärkeää, että käyttäjät voivat valvoa henkilötietojensa keräämistä ja käyttöä; korostaa, että olisi myös oltava mahdollisuus olla jakamatta henkilötietoja; toteaa, että ”oikeus tulla unohdetuksi” -sääntö koskee myös verkkoalustoja; kehottaa verkkoalustoja varmistamaan, että anonymiteetti turvataan, kun kolmannet osapuolet käsittelevät henkilötietoja;
40. kehottaa komissiota saattamaan nopeasti päätökseen arviointinsa muodollisten ilmoitusmenettelyjen ja toteutettavien toimenpiteiden tarpeesta, koska se on lupaava keino vahvistaa vastuuta koskevaa järjestelmää yhdenmukaisella tavalla kaikkialla EU:ssa;
41. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian verkossa myytävien tuotteiden markkinavalvontaa koskevat käytännön ohjeet;
Tasapuolisten toimintaedellytysten luominen
42. kehottaa komissiota varmistamaan, että verkkoalustapalvelujen tarjoajilla ja muilla, myös yritysten ja kuluttajien välisillä ja kuluttajien keskinäisillä, palveluilla, joiden kanssa ne kilpailevat, on tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa, että sääntelyvarmuus on olennaista menestyvän digitaalitalouden luomisessa; panee merkille, että kilpailupaineet vaihtelevat eri aloilla sekä alojen eri toimijoiden kesken; muistuttaa, että tämän vuoksi yleispätevät ratkaisut ovat harvoin asianmukaisia; katsoo, että ehdotettavissa räätälöidyissä ratkaisuissa tai sääntelytoimissa on otettava huomioon alustojen erityispiirteet, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen kilpailu;
43. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että verkkoalustojen koko vaihtelee monikansallisista yrityksistä mikroyrityksiin; pitää tärkeänä sitä, että verkkoalustat kilpailevat keskenään reilusti ja tehokkaasti, jotta edistetään kuluttajien valinnanvapautta ja vältetään markkina-aseman väärinkäytön vuoksi markkinoita vääristävien monopolien tai määräävän aseman kehittyminen; korostaa, että verkkoalustojen tai verkkopalvelujen vaihtamisen helpottaminen on erittäin tärkeä markkinoiden toimintapuutteita ja lukkiutumistilanteita estävä toimenpide;
44. ottaa huomioon, että verkkoalustat muuttavat pitkälle säänneltyjä perinteisiä liiketoimintamalleja; korostaa, että nykyisen sääntelykehyksen mahdollisissa uudistuksissa olisi keskityttävä sääntöjen yhdenmukaistamiseen ja sääntelyn hajanaisuuden vähentämiseen, jotta voidaan varmistaa avoimet ja kilpaillut verkkoalustojen markkinat samalla kun taataan korkeatasoinen kuluttajansuoja; korostaa tarvetta välttää liiallista sääntelyä sekä jatkaa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa REFIT-prosessia ja paremman sääntelyn periaatteen noudattamista; painottaa teknologianeutraaliuden merkitystä ja sitä, että verkossa ja sen ulkopuolella sovelletaan vastaavissa tilanteissa yhdenmukaisia sääntöjä, jos se on tarpeellista ja mahdollista; painottaa, että sääntelyvarmuus edistää kilpailua, investointeja ja innovointia;
45. painottaa infrastruktuuriin tehtävien investointien merkitystä sekä kaupunki- että maaseutualueilla; painottaa, että reilu kilpailu varmistaa investoinnit laadukkaisiin ja nopeisiin laajakaistapalveluihin; korostaa, että ultranopeiden laajakaista- ja televiestintäverkkojen kaltaisen luotettavan ja nopean infrastruktuurin edullinen saatavuus ja kattava käyttöönotto tukee verkkoalustapalvelujen tarjontaa ja käyttöä; korostaa verkkoneutraaliuden sekä oikeudenmukaisten ja syrjimättömien verkkoalustojen käyttömahdollisuuksien tarvetta ennakkoedellytyksenä innovoinnille ja markkinoille, joilla on aitoa kilpailua; kehottaa komissiota virtaviivaistamaan digitalisointiprosessin helpottamiseen liittyvien aloitteiden rahoitusjärjestelmiä, jotta voidaan käyttää Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR), Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI) ja Horisontti 2020 -ohjelmaa (H2020) sekä rahoitusta jäsenvaltioiden kansallisista talousarvioista; kehottaa komissiota arvioimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja yhteisten teknologia-aloitteiden (JTI) potentiaalia;
46. kehottaa komissiota harkitsemaan yhdenmukaista lähestymistapaa alustojen käyttäjien oikaisuoikeuteen, kanteeseen vastaamista koskevaan oikeuteen ja pidättymisoikeuteen;
47. kehottaa komissiota luomaan tasapuoliset olosuhteet alustoille esitettäville vahingonkorvausvaatimuksille, joiden syynä on käyttäjälle jatkuvaa haittaa aiheuttavien halventavien tietojen leviäminen;
Kansalaisille ja kuluttajille tiedottaminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisääminen
48. korostaa, että tulevaisuuden internet ei voi menestyä, jos käyttäjät eivät luota verkkoalustoihin, avoimuutta ei lisätä, ilman tasapuolisia olosuhteita, henkilötietojen suojaa, mainonnan ja muiden automatisoitujen järjestelmien valvonnan parantamista ja verkkoalustoja, jotka noudattavat kaikkia sovellettavia säädöksiä ja käyttäjien oikeutettuja etuja;
49. korostaa avoimuuden merkitystä tiedon keräämisessä ja käytössä ja katsoo, että verkkoalustojen on vastattava riittävällä tavalla käyttäjien huoleen pyytämällä asianmukaisesti heidän suostumustaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja tiedottamalla tehokkaammin ja selkeämmin, mitä tietoja kerätään ja miten tietoja jaetaan ja käytetään verkossa EU:n tietosuojakehyksen mukaisesti, sekä säilyttämällä mahdollisuus perua suostumus yksittäisiin tapahtumiin menettämättä palvelun täysimääräistä saatavuutta;
50. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan kunnioitetaan täysin digitaalisessa ympäristössä; painottaa, että on tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön yleinen tietosuoja-asetus, jotta varmistetaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyyden suojaa koskevan periaatteen täysimääräinen soveltaminen;
51. pitää tärkeänä tietojen saatavuutta, omistajuutta ja vastuuta koskevien kysymysten ratkaisemista ja kehottaa komissiota arvioimaan edelleen näitä asioita koskevaa nykyistä lainsäädäntökehystä;
52. painottaa, että verkkoalustojen rajatylittävä luonne on digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä valtava etu, mutta vaatii myös parempaa yhteistyötä kansallisten viranomaisten kesken; pyytää nykyisiä kuluttajansuojaelimiä ja -mekanismeja tekemään yhteistyötä ja tarjoamaan tehokasta kuluttajansuojaa verkkoalustatoiminnan yhteydessä; panee lisäksi merkille rajatylittävää valvontaa ja yhteistyötä koskevan asetuksen merkityksen tämän osalta; on tyytyväinen komission aikomukseen arvioida vielä, onko tarvetta päivittää voimassa olevat kuluttajansuojasäännöt alustojen osalta osana EU:n kuluttaja- ja markkinointilainsäädännön REFIT-toimivuustarkastusta vuonna 2017;
53. kannustaa verkkoalustoja tarjoamaan asiakkaille selkeät, kattavat ja oikeudenmukaiset käyttöehdot ja varmistamaan käyttäjäystävälliset tavat esitellä nämä ehdot, tietojen käsittely, oikeudelliset ja kaupalliset takuut ja mahdolliset kustannukset ja välttämään monimutkaista terminologiaa, jotta voidaan tehostaa kuluttajansuojaa ja parantaa luottamusta ja tietoisuutta kuluttajien oikeuksista, sillä se on ratkaisevan tärkeää verkkoalustojen menestymisen kannalta;
54. painottaa, että korkeatasoista kuluttajansuojaa tarvitaan sekä yritysten keskinäisissä käytännöissä että kuluttajien välisissä suhteissa;
55. pyytää arviointia nykylainsäädännöstä ja itsesääntelymekanismeista, jotta määritetään, antavatko ne käyttäjille, kuluttajille ja yrityksille riittävän suojan, kun otetaan huomioon, että useita alustoja vastaan tehdään yhä enemmän valituksia ja että komissio on käynnistänyt tutkimuksen useista alustoista;
56. korostaa, että on tärkeää tarjota käyttäjille selkeitä, puolueettomia ja avoimia tietoja perusteista, joita käytetään heille esitettyjen tietojen suodattamiseen, luokittelemiseen, sponsoroimiseen, räätälöimiseen tai tarkistamiseen; korostaa, että on erotettava selvästi sponsoroitu sisältö muusta sisällöstä;
57. kehottaa komissiota tarkastelemaan tiettyjä alustan arviointijärjestelmiin liittyviä ongelmia, kuten tekaistuja arvioita ja kielteisten arvioiden poistamista kilpailuedun saamiseksi; korostaa, että arvioista on saatava luotettavampia ja hyödyllisempiä kuluttajille ja on varmistettava, että alustat noudattavat nykyisiä velvoitteita ja toteuttavat tätä varten toimenpiteitä vapaaehtoisten järjestelmien kaltaisten käytäntöjen torjumiseksi; panee tyytyväisenä merkille ohjeet sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta;
58. pyytää komissiota arvioimaan sellaisten kriteerien ja kynnysarvojen tarvetta, joiden perusteella voitaisiin määritellä, missä olosuhteissa verkkoalustoihin voitaisiin kohdistaa lisää markkinavalvontaa, ja tarjoamaan verkkoalustoille tarvittavat ohjeet, jotta ne voisivat täyttää helpommin olemassa olevat velvoitteet ja noudattaa suuntaviivoja oikea-aikaisesti, erityisesti kuluttajansuojan ja kilpailusääntöjen osalta;
59. korostaa, että tekijöiden ja luovan alan toimijoiden oikeuksia on suojattava myös digitaaliaikakaudella, ja muistuttaa luovien toimialojen merkityksestä työllisyydelle ja taloudelle Euroopan unionissa; pyytää komissiota arvioimaan nykyistä teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamista koskevaa direktiiviä[8], jotta ehkäistään raportointiprosessien tahallinen väärinkäyttö ja varmistetaan, että kaikki arvoketjun toimijat, myös internetpalvelun toimittajien kaltaiset välittäjät, voivat torjua tehokkaammin väärentämistä toteuttamalla aktiivisia, oikeasuhtaisia ja tehokkaita toimenpiteitä väärennettyjen tuotteiden jäljitettävyyden varmistamiseksi ja edistämisen ja jakelun ehkäisemiseksi, sillä väärentäminen aiheuttaa riskin kuluttajille;
60. korostaa tarvetta palauttaa tasapaino henkisen omaisuuden arvon jakautumisessa, erityisesti alustoilla, jotka jakavat suojattua audiovisuaalista sisältöä;
61. kehottaa verkkoalustoja ja oikeudenhaltijoita tiivistämään yhteistyötään asianmukaisten tekijänoikeuslupajärjestelyjen varmistamiseksi ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi verkossa; huomauttaa, että nämä loukkaukset voivat olla hyvin merkittäviä sekä yritysten kannalta että kuluttajien terveyden ja turvallisuuden kannalta, ja toteaa, että kuluttajille on tiedotettava väärennettyjen tuotteiden laittomaan kauppaan liittyvistä tosiseikoista; kehottaa näin ollen jälleen noudattamaan ns. seuraa rahaa -periaatetta asiaankuuluvissa maksupalveluissa, jotta voidaan viedä väärentäjiltä keinot harjoittaa taloudellista toimintaansa; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin tarkistaminen yhdessä sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin asianmukaisen soveltamisen kanssa voisi olla sopiva keino sitouttaa verkkoalustat, käyttäjät ja kaikki muut talouden toimijat aktiiviseen yhteistyöhön;
62. kehottaa komissiota tekemään edelleen tunnetuksi riitojenratkaisua varten perustettua alustaa, jossa käsitellään kuluttajien kesken verkossa tehtyjä ostoksia, kehittämään sen käyttäjäystävällisyyttä ja valvomaan sitä, noudattavatko myyjät velvollisuuttaan laittaa verkkosivustolleen alustalle johtava linkki, jotta voidaan käsitellä monista verkkoalustoista tehtyjä jatkuvasti lisääntyviä valituksia;
Verkkoluottamuksen lisääminen ja innovoinnin edistäminen
63. korostaa, että tietosuojan ja kuluttajien oikeuksien täytäntöönpanoon verkkomarkkinoilla kohdistuvat tehokkaat valvontatoimet ovat yleisen tietosuoja-asetuksen ja verkko- ja tietoturvadirektiivin säännösten mukaisesti ensisijaisia luottamusta lisääviä toimia sekä yhteiskuntapolitiikassa että liiketoiminnassa; korostaa, että kuluttajansuoja ja tietosuoja vaativat useita erilaisia toimenpiteitä ja teknisiä keinoja, jotka liittyvät yksityisyyden suojaan verkossa sekä internet- ja verkkoturvallisuuteen; painottaa avoimuuden merkitystä tiedonkeruussa ja maksujen turvallisuudessa;
64. panee merkille, että verkkomaksujen suuri avoimuus auttaa suojaamaan kuluttajien ja yrittäjien oikeuksia ja minimoimaan petosten riskin; suhtautuu myönteisesti myös uusiin innovatiivisiin vaihtoehtoisiin maksutapoihin, kuten virtuaalivaluuttoihin ja sähköisiin lompakoihin; panee merkille, että avoimuus helpottaa hintojen ja transaktiokulujen vertailua ja lisää liiketoimien jäljitettävyyttä;
65. korostaa, että reilu, ennakoitavissa oleva ja innovoinnille suotuisa ympäristö sekä investoiminen tutkimukseen ja kehittämiseen sekä työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ovat uusien ideoiden ja innovaatioiden tuottamisen kannalta erittäin tärkeitä; painottaa avoimen datan ja avointen standardien merkitystä uusien verkkoalustojen kehittämisessä ja innovoinnissa; muistuttaa, että julkisia palveluita koskevan tiedon uudelleenkäytöstä annetun direktiivin täytäntöönpanon tarkastelu on määrä tehdä vuonna 2018; toteaa, että avoimet, edistyneet ja yhteiset koeympäristöt ja avoimet sovellusrajapinnat voivat olla hyödyksi Euroopalle;
66. korostaa, että komission ja erityisesti jäsenvaltioiden on omaksuttava sitoutunut lähestymistapa digitaalisten taitojen kehittämiseen, jotta voidaan kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa, sillä työllisyyden korkean tason varmistaminen oikeudenmukaisin työehdoin koko EU:ssa edellyttää sitä, ja samalla poistetaan digitaalinen lukutaidottomuus, joka edistää digitaalista kuilua ja digitaalista syrjäytymistä; korostaa tämän vuoksi, että digitaalisten taitojen kehittäminen ja parantaminen on välttämätöntä ja se vaatii suuria investointeja koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
67. katsoo, että verkkoalustojen, joille on tallennettu huomattava määrä yleisön saataville asetettuja suojattuja teoksia, olisi tehtävä lisenssisopimuksia oikeudenhaltijoiden kanssa, paitsi jos verkkoalustat eivät ole aktiivisia ja niihin sovelletaan sen vuoksi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädettyä poikkeusta; toteaa, että tämän tarkoituksena on oikeudenmukainen voitonjako tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden kanssa; korostaa, että näissä lisenssisopimuksissa ja niiden täytäntöönpanossa on kunnioitettava käyttäjän oikeutta harjoittaa perusoikeuksiaan;
Yritysten väliset suhteet ja EU:n kilpailulainsäädäntö
68. on tyytyväinen komission toimiin kilpailulainsäädännön voimaansaattamisen parantamiseksi digitaalialalla ja painottaa, että ottaen huomioon digitaalialan nopean kehityksen komission on tehtävä kilpailuasioissa oikea-aikaisia päätöksiä; toteaa kuitenkin, että joiltakin osin EU:n kilpailulainsäädäntöä on mukautettava digitaaliseen maailmaan, jotta se olisi tarkoitukseen sopivaa;
69. on huolissaan joidenkin verkkoalustojen yritysten välisiin suhteisiin soveltamista ongelmallisista hyvän kauppatavan vastaisista käytänteistä, kuten avoimuuden puutteesta (esim. hakutuloksissa, tiedon käytössä tai hinnoittelussa), ehtojen yksipuolisesta muuttamisesta, mainonnan tai sponsoroitujen hakutulosten edistämisestä samalla kun vähennetään sponsoroimattomien hakutulosten näkyvyyttä, mahdollisista kohtuuttomista ehdoista esimerkiksi maksuratkaisuissa ja mahdollista väärinkäytöksistä, jotka liittyvät alustojen kaksinaisrooliin välittäjinä ja kilpailijoina; toteaa, että tämän kaksinaisroolin vuoksi verkkoalustoille voi olla taloudellisesti houkuttelevaa syrjiä muita kuin omia tuotteitaan ja palvelujaan sekä soveltaa yritysten välisiin suhteisiin syrjiviä ehtoja; kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin tältä osin;
70. kehottaa komissiota ehdottamaan kasvua edistävää, kuluttajaystävällistä kohdennettua yritysten välisiä suhteita koskevaa lainsäädäntökehystä, joka perustuu markkina-aseman väärinkäytön ehkäisemistä koskeviin periaatteisiin, sekä varmistamaan, että yhteyspisteenä myöhemmille markkinavaiheille toimivista alustoista ei tule portinvartijoita; katsoo, että kehyksellä olisi ehkäistävä kuluttajan hyvinvointiin kohdistuvat haitat sekä edistettävä kilpailua ja innovointia; suosittaa myös, että kehys olisi teknologianeutraali ja että sillä pystyttäisiin puuttumaan nykyisiin riskeihin, esimerkiksi mobiilien käyttöjärjestelmien markkinoilla, mutta myös tuleviin riskeihin, jotka liittyvät internetpohjaiseen uuteen teknologiaan, kuten esineiden internetiin tai tekoälyyn, jotka edelleen vahvistavat alustojen asemaa yhä selvemmin yritysten ja kuluttajien välissä;
71. on tyytyväinen yritysten välisiä käytäntöjä koskevaan kohdennettuun tiedonhankintatoimeen, jonka komissio aikoo toteuttaa kevääseen 2017 mennessä, ja kehottaa ryhtymään tehokkaisiin toimiin oikeudenmukaisen kilpailun varmistamiseksi;
72. korostaa, että EU:n kilpailulainsäädännön ja viranomaisten on tarvittaessa taattava tasapuoliset toimintaedellytykset muun muassa kuluttajansuoja- ja verokysymyksissä;
73. panee merkille hiljattaiset paljastukset, jotka koskevat muun muassa digitaalialan suuryrityksiä ja niiden verosuunnittelukäytäntöjä EU:ssa; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti komission ponnisteluihin torjua veronkierto ja pyytää jäsenvaltioita ja komissiota ehdottamaan lisää uudistuksia, joiden avulla estetään veronkiertokäytännöt EU:ssa; kehottaa varmistamaan, että kaikki yritykset, myös verkossa toimivat yritykset, maksavat verot siinä jäsenvaltiossa, jossa niiden taloudellinen toiminta tapahtuu;
74. panee merkille 28 jäsenvaltion oikeudellisten ympäristöjen eroavaisuudet ja digitaalisen alan erityispiirteet, kuten sen, että digitaalisella alalla yrityksiltä ei usein edellytetä fyysistä läsnäoloa markkinamaassa; kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan arvonlisäverojärjestelmäänsä määrämaaperiaatteen mukaisesti[9];
EU:n paikka maailmassa
75. pitää valitettavana, että EU:n läsnäolo maailmanmarkkinoilla on valitettavan vähäinen, mikä johtuu erityisesti digitaalimarkkinoiden nykyisestä pirstoutuneisuudesta, oikeudellisesta epävarmuudesta ja teknologisten innovaatioiden markkinointiin tarvittavien varojen ja valmiuksien puutteesta, joiden vuoksi eurooppalaisilla yrityksillä on vaikeuksia tulla maailman johtaviksi yrityksiksi tällä uudella globaalisti kilpaillulla taloudenalalla; kannustaa kehittämään uusyrityksiä ja kasvuhakuisia yrityksiä varten toimintaympäristön, joka tukee niiden kehitystä ja paikallista työpaikkojen luomista;
76. pyytää EU:n toimielimiä varmistamaan, että eurooppalaisilla ja muilla toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset esimerkiksi verotuksen ja vastaavanlaisten kysymysten osalta;
77. katsoo, että EU:lla on mahdollisuus olla tulevaisuudessa digitaalisen maailman merkittävä toimija ja että sen olisi viitoitettava tietä innovointia edistävälle ympäristölle Euroopassa varmistamalla kaikkia sidosryhmiä suojeleva aukoton oikeuskehys;
°
° °
78. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Eurooppa-neuvostolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0052.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010.
- [4] EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1.
- [5] EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
- [6] EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
- [7] EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1.
- [8] EUVL L 195, 2.6.2004, s. 16.
- [9] Katso Euroopan parlamentin 24. marraskuuta 2016 antama päätöslauselma ”Kohti lopullista alv-järjestelmää ja alv-petosten torjuminen”, Hyväksytyt tekstit P8_TA(2016)0453.
OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.5.2017)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
verkkoalustoista ja digitaalisista sisämarkkinoista
(2016/2276(INI))
Valmistelija: Constance Le Grip
EHDOTUKSET
Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavia teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka ne myöhemmin hyväksyvät:
A. ottaa huomioon, että verkkoalustat ovat tietoyhteiskunnan palveluntarjoajia, jotka toimivat välittäjinä tietyssä digitaalisessa ekosysteemissä ja kattavat kaikenlaisia toimijoita, jotka ovat osallisina erinäisissä taloudellisen toiminnan muodoissa, kuten sähköinen kaupankäynti, media, hakukoneet, yhteistyötalous, voittoa tavoittelematon toiminta, kulttuurisisällön levitys ja verkkoyhteisöpalvelut, eikä niillä siksi ole mitään selkeää ja täsmällistä määritelmää; toteaa, että määritelmän laatiminen on vaikeaa niiden jatkuvasti muuttuvan luonteen takia; katsoo, että olisi otettava huomioon ero kaupallisten ja ei‑kaupallisten alustojen välillä;
B. katsoo, että digitaalitaloudessa entisistä välittäjistä on tullut nykyään sisällöntarjoajia ja ne ovat keskeisessä asemassa sisällön saatavuuden suhteen; katsoo, että tässä nopeasti muuttuvassa alustaekosysteemissä on tarpeen määritellä tarkemmin, mitä tarkoittaa verkkoalustan aktiivinen tai passiivinen luonne sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä tarkoitetun mukaisesti ensimmäisenä askelena niiden sisällyttämiseksi sääntelykehykseen, joka lisäisi niiden vastuuta ja palvelujen luotettavuutta; katsoo, että näin ne voivat tarjota enemmän mahdollisuuksia, oikeudenmukaiset ehdot ja oikeusvarmuutta kuluttajille, joiden oikeuksia on aina suojeltava;
C. katsoo, että digitaalitaloudelle soveltuva ja tasapainoinen sääntelykehys voisi edistää alustaliiketoimintamallin kestävää kehitystä ja laajentumista Euroopan unionissa;
D. katsoo, että verkkoalustat ovat muuttaneet dramaattisesti digitaalitaloutta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ja ne tarjoavat tämän päivän digitaaliselle yhteiskunnalle paljon etuja; toteaa, että niillä on tärkeä tehtävä niiden luodessa ”digitaalista arvoa”, johon unionin tuleva talouskasvu perustuu, ja suuri merkitys digitaalisten sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle;
E. katsoo, että verkkoalustat vaalivat palveluntarjoajien, työntekijöiden ja kuluttajien välistä suhdetta ja tarjoavat mahdollisuuksia ja haasteita ja että niiden syntyminen muokkaa näin sekä uusia että olemassa olevia markkinoita, millä voi toisinaan olla haitallinen vaikutus näiden markkinoiden taloudelliseen arvoon;
F. katsoo, että verkkoalustoilla ja niiden palveluja käyttävillä yrityksillä olisi oltava tasapuoliset toimintaedellytykset, jotta varmistetaan, että samoja keskeisiä sääntöjä sovelletaan palveluihin, jotka ovat luonteeltaan korvaavia, ja jotta edistetään innovointia ja hyvinvointia;
G. ottaa huomioon, että jotkut alustat tarjoavat palveluja, joiden katsotaan korvaavan perinteisellä tavalla tarjottavia palveluja, ja siksi ne voivat kilpailla erityisten sääntelyrajoitusten alaisten toimijoiden kanssa, sillä niitä tällaiset rajoitukset eivät muodollisesti koske; katsoo, että tähän on syynä joko niiden tarjoamien palvelujen erityisluonne tai se, että näitä sääntöjä on mahdotonta soveltaa tai panna täytäntöön verkkoympäristössä;
H. katsoo, että talouden digitalisoitumiseen liittyy huomattavaa veropohjan rapautumista; katsoo, että verkkoalustojen tulot olisi verotettava siellä, missä voitot tehdään;
I. katsoo, että tekijänoikeuksiin liittyvän epäselvyyden poistamiseksi aktiivisten käyttäjien lataamaa sisältöä sisältävien alustojen ja pelkästään välittäjinä toimivien alustojen välillä on tarpeen selventää, että sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädettyä rajoitettua vastuuta sovelletaan vain alustoihin, joilla on passiivinen välitysrooli, mikä tarkoittaa, että ne eivät puutu sisällön rakenteeseen, optimointiin tai tunnetuksi tekemiseen;
J. ottaa huomioon, että sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä säädettyä vastuujärjestelmää, joka on sen olennainen osa, sovelletaan verkkopalvelujen tarjoajiin vain tietyin edellytyksin eikä se voi missään tapauksessa vapauttaa niitä niiden omaan toimintaan ja liiketoimintaan liittyvistä olennaisista velvollisuuksista ja vastuista;
K. toteaa, että vähittäismyyjien lisäksi myös mahdolliset teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaajat voivat verkkoalustojen avulla saavuttaa kuluttajat helposti, mikä voi tarjota mahdollisuuden laajamittaiseen oikeuksien loukkaamiseen ja täten johtaa arvon epätasaiseen ja epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen koko toimitusketjussa;
L. toteaa, että nykyään kulutetaan enemmän luovaa sisältöä kuin koskaan aikaisemmin, erityisesti sellaisissa palveluissa kuin käyttäjän lataamaa sisältöä sisältävissä alustoissa ja sisällön yhdistämispalveluissa, mutta tästä huolimatta luovien toimialojen tulot eivät ole nousseet vastaavasti tämän kulutuksen lisääntymisen vuoksi; toteaa, että yksi tärkeimmistä syistä tähän on se, mitä kutsutaan arvon siirroksi, ja tämä johtuu verkkopalvelujen epäselvästä asemasta teollis- ja tekijänoikeuksista sekä sähköisestä kaupankäynnistä annetussa lainsäädännössä; toteaa, että on luotu epäoikeudenmukaiset markkinat, jotka uhkaavat digitaalisten sisämarkkinoiden ja sen keskeisten toimijoiden eli kulttuurialan ja luovien toimialojen kehitystä;
M. katsoo, että pyrkiessään lisäämään kuluttajien ja liikekumppaniensa luottamusta verkkoalustojen olisi muun taloudellisen toiminnan ja liike-elämän tapaan otettava keskeiseksi ohjenuorakseen vastuu, tasapuolisuus, luottamus ja avoimuus;
N. katsoo, että selkeyden ja avoimuuden puute alustojen tiedonkeruun eri elementeissä osaltaan lisää oikeudellista epävarmuutta ja heikentää kuluttajien luottamusta;
O. toteaa, että alustoilla voi olla kahtalainen asema välittäjinä mutta myös kilpailijoina, mikä voi johtaa aseman väärinkäyttöön;
P. katsoo, että verkkopalvelujen tarjoajille olisi asetettava tietyin ehdoin huolellisuusvelvollisuus, joka koskee laittoman toiminnan havaitsemista ja ehkäisemistä alustoilla teknisesti luotettavin keinoin;
Q. katsoo, että rikollisjärjestöt ovat entistä kiinnostuneempia verkossa tapahtuvasta väärentämisestä, sillä se on kannattavampaa kuin rahankiristys tai huumausainekauppa ja siihen liittyy näitä pienempi rikosoikeudellisten seuraamusten riski;
1. suhtautuu myönteisesti verkkoalustoja koskevaan komission tiedonantoon ja kaikkiin tähän mennessä toteutettuihin toimiin; muistuttaa, että jotkut kysymykset ovat edelleen avoimia ja niitä on käsiteltävä;
2. katsoo, että verkkoalustojen vastuuta ja yhteistyötä on tarvetta lisätä ottaen huomioon joidenkin alustojen saavuttama näkyvä asema julkisuudessa ja niiden huomattava taloudellinen valta ja neuvotteluvoima, jotka voivat johtaa markkinoiden väärinkäyttöön; kehottaa näin ollen komissiota määrittelemään selvästi verkkoalustojen vastuun ja toteuttamaan asianmukaisia toimia, jotta varmistetaan, että alustat eivät voi käyttää määräävää markkina-asemaansa yritysten ja kuluttajien vahingoksi;
3. on tyytyväinen komission ilmoitukseen sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä annettujen välittäjien vastuuta koskevien nykyisten säännösten säilyttämisestä, koska ne ovat tulevaisuuteen suuntautuneita ja teknologianeutraaleja sekä ratkaisevan tärkeitä eurooppalaisten alustojen kehitykselle; korostaa samanaikaisesti tarvetta selkeyttää sellaisten alustojen tilannetta, jotka ovat aktiivisia julkisessa viestinnässä ja suojattujen teosten jäljentämisessä; painottaa tähän liittyen, että sähköisestä kaupankäynnistä annetussa direktiivissä säädettyjä vastuuta koskevia poikkeuksia olisi sovellettava vain aidosti neutraaleihin ja passiivisiin verkkopalvelujen tarjoajiin eikä palveluihin, joilla on aktiivinen asema sisällön jakamisessa, tunnetuksi tekemisessä ja muuttamisessa rahaksi luovan työn tekijöiden kustannuksella;
4. katsoo, että verkkoalustoja koskevat erilaiset kansalliset tai paikalliset säännöt synnyttävät talouden toimijoissa epävarmuutta, rajoittavat digitaalisten palvelujen saatavuutta ja aiheuttavat hämmennystä käyttäjissä ja yrityksissä;
5. korostaa, että verkkoalustoille on tärkeää laatia tasapuolinen ja sopiva sääntelykehys digitaalisia sisämarkkinoita varten, mikä voi auttaa herättämään luottamusta sekä yrityksissä että suuressa yleisössä ja mahdollistaa verkkoalustojen turvallisen käytön, sillä on tarpeen hyväksyä joustavia ja pysyviä toimintalinjoja ja sääntelymalleja, joilla vastataan suoraan tuleviin haasteisiin;
6. kehottaa luomaan asianmukaisen ja oikeasuhteisen sääntelykehyksen, joka takaa vastuun, tasapuolisuuden, luottamuksen ja avoimuuden alustojen prosesseissa, jotta vältetään syrjintä ja mielivaltaisuus liikekumppaneita, kuluttajia, käyttäjiä ja työntekijöitä kohtaan muun muassa palvelun saatavuuden, asianmukaisen ja oikeudenmukaisen indeksoinnin, hakutulosten ja asiaankuuluvien sovellusrajapintojen toiminnan suhteen alustoihin sovellettavien yhteentoimivuuden ja sääntöjen noudattamista koskevien periaatteiden perusteella;
7. kehottaa alustoja toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten käytöstä oikeudenhaltijoiden kanssa tehtyjen sopimusten asianmukainen täytäntöönpano, esimerkiksi toimivan sisällöntunnistustekniikan asentaminen tarvittaessa;
8. kehottaa laatimaan sääntelykehyksen, joka muun muassa takaa verrattavissa oleville digitaalisille palveluille tasapuoliset toimintaedellytykset ja verkkoalustojen vastuullisen toiminnan, sekä toteuttamaan toimia, joilla kehitetään ja ylläpidetään avoimia ja syrjimättömiä markkinoita datavetoisen talouden edistämiseksi, mikä lisää luottamusta ja avoimuutta ja varmistaa oikeudenmukaisuuden unionissa;
9. kehottaa ottamaan käyttöön riidanratkaisumekanismeja, jotta voidaan parantaa liikekumppanien ja alustojen käyttäjien oikeussuojaa;
10. kehottaa komissiota edistämään täytäntöönpanomekanismeja, jotka auttavat jäsenvaltioita parantamaan alustoihin sovellettavan lainsäädännön valvontaa, jotta varmistetaan asiaa koskevien sosiaali- ja veropoliittisten ja alakohtaisten toimien täytäntöönpano;
11. katsoo, että digitaaliset alustat ovat keino laajentaa kulttuuriteosten ja luovien teosten saatavuutta ja ne tarjoavat kulttuurialalle ja luoville toimialoille runsaasti mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen; korostaa, että olisi pohdittava, miten tässä prosessissa voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja oikeudenhaltijoiden huomioon ottamista; tähdentää, että on tärkeää taata avoimuus ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset; katsoo, että tätä varten on tarpeen varmistaa oikeudenhaltijoiden suojelu tekijänoikeutta ja immateriaalioikeuksia koskevassa sääntelykehyksessä, jotta voidaan varmistaa arvojen tunnustaminen ja kannustaa innovointiin, luovuuteen, investointeihin ja sisällöntuotantoon;
12. kehottaa komissiota tarkastelemaan, voitaisiinko verkkoalustoihin mahdollisesti liittyvät kysymykset ratkaista huolehtimalla nykyisen lainsäädännön asianmukaisesta ja kattavasta täytäntöönpanosta sekä unionin kilpailulainsäädännön tosiasiallisesta voimaansaattamisesta, jotta voidaan varmistaa verkkoalustojen tasavertaiset lähtökohdat sekä oikeudenmukainen ja todellinen kilpailu ja välttää monopolien muodostaminen; kehottaa komissiota soveltamaan verkkoalustoihin edelleen innovaatiomyönteistä politiikkaa, jolla edistetään markkinoille pääsyä ja kannustetaan innovointiin; katsoo, että painopisteiksi olisi otettava avoimuus, syrjimättömyys, kuluttajien valinnat mahdollistavan alustojen tai verkkopalvelujen vaihtamisen helpottaminen, alustojen käytettävyys sekä alustojen perustamisen ja toiminnan laajentamisen esteiden selvittäminen ja poistaminen;
13. katsoo, että alustojen operaattorien olisi tarjottava kuluttajille oikeita, selkeitä ja avoimia tietoja seuraavista:
– palvelun käytön yleiset ehdot ja edellytykset sekä
– verkossa tarjottavien sisällön, tavaroiden tai palvelujen indeksointia, luokittelua ja viitteiden seuraamista koskevat menettelyt;
14. katsoo, että kun alustan operaattori tarjoaa rajapinnan yrityksille ja kuluttajille, sen olisi tarjottava yrityksille tila, jossa ne voivat välittää kuluttajille kaikki pakolliset ja tarpeelliset tiedot, jotka liittyvät etäsopimuksiin ja digitaalisen sisällön tarjoamista koskeviin sopimuksiin, esimerkiksi tiedot, jotka koskevat peruuttamisoikeutta ja oikeutta oikeussuojakeinoihin;
15. katsoo, että verkkoalustojen, joille on tallennettu huomattava määrä yleisön saataville asetettuja suojattuja teoksia, olisi tehtävä lisenssisopimuksia oikeudenhaltijoiden kanssa, paitsi jos verkkoalustat eivät ole aktiivisia ja niihin sovelletaan sen vuoksi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 14 artiklassa säädettyä poikkeusta; toteaa, että tämän tarkoituksena on oikeudenmukainen voitonjako tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden kanssa; korostaa, että näissä lisenssisopimuksissa ja niiden täytäntöönpanossa on kunnioitettava käyttäjän oikeutta harjoittaa perusoikeuksiaan;
16. katsoo, että alustojen, jotka asettavat yleisön saataville tekijänoikeudella suojattuja teoksia, olisi toteutettava asianmukaisia toimia laittomasti ladatun sisällön poistamiseksi; kehottaa komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksen alustoihin sovellettavien ilmoitus- ja toimintamenettelyjen selventämiseksi, jotta voitaisiin lisätä vastuullista käyttäytymistä ja käyttäjien luottamusta;
17. korostaa, että on tärkeää selkeyttää menetelmiä, joilla algoritmiperustaiset päätökset tehdään, ja edistää algoritmien käytön avoimuutta; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan virheiden ja painotusten mahdollisuuksia algoritmien käytössä, jotta voidaan ehkäistä kaikenlainen syrjintä tai sopimattomat käytännöt ja yksityisyydensuojan rikkomukset;
18. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan kunnioitetaan täysin digitaalisessa ympäristössä; painottaa, että on tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön yleinen tietosuoja-asetus, jotta varmistetaan sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa koskevan periaatteen kattava noudattaminen; pitää yhä tärkeämpänä huolta aiheuttavien tiedon saatavuutta ja vastuuta koskevien kysymysten selvittämistä ja kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen nykyistä lainsäädäntökehystä näiden seikkojen suhteen; kehottaa komissiota selventämään ja määrittelemään yleisen tietosuoja‑asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä vaatimuksia, jotka liittyvät työpaikalla kerättyihin tietoihin;
19. painottaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien käyttäjien ja erityisesti verkkoalustojen työntekijöiden tietojen siirrettävyys sekä taata näiden luokitusten ja arviointien siirrettävyys ja kertyminen eri verkkoalustojen kesken jo voimassa olevien unionin tietosuojasääntöjen mukaisesti ja muiden osapuolten yksityisyyttä kunnioittaen;
20. on tietoinen alustojen tarjoamista mahdollisuuksista mutta korostaa myös tiettyjä haasteita, joita ne aiheuttavat työelämän vaatimuksille, työoloille ja työntekijöiden oikeuksille erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa; painottaa tarvetta varmistaa työntekijöiden oikeuksien tinkimätön kunnioittaminen, johon kuuluvat neuvotteluoikeus ja oikeus yhteisiin toimiin, sekä riittävä sosiaaliturvan kattavuus digitaalisessa maailmassa; katsoo, että työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan keskusteluun ja suunnittelemaan verkkoalustoihin liittyviä eurooppalaisia ja kansallisia aloitteita;
21. korostaa tarvetta palauttaa tasapaino henkisen omaisuuden arvon jakautumisessa, erityisesti alustoilla, jotka jakavat suojattua audiovisuaalista sisältöä;
22. kehottaa verkkoalustoja ja oikeudenhaltijoita lisäämään yhteistyötään asianmukaisten tekijänoikeuslupajärjestelyjen varmistamiseksi ja teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumiseksi verkossa; huomauttaa, että nämä loukkaukset voivat olla hyvin merkittäviä sekä yritysten kannalta että kuluttajien terveyden ja turvallisuuden kannalta, ja toteaa, että kuluttajille on tiedotettava väärennettyjen tuotteiden laittomaan kauppaan liittyvistä tosiseikoista; kehottaa näin ollen jälleen noudattamaan ns. seuraa rahaa -periaatetta asiaankuuluvissa maksupalveluissa, jotta voidaan viedä väärentäjiltä keinot harjoittaa taloudellista toimintaansa; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin (IPRED) tarkistaminen yhdessä sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin asianmukaisen soveltamisen kanssa voisi olla sopiva keino sitouttaa verkkoalustat, käyttäjät ja kaikki muut talouden toimijat aktiiviseen yhteistyöhön;
23. kehottaa soveltamaan samoja verosääntöjä kaikkiin toisiinsa verrattavia palveluja tarjoaviin yrityksiin riippumatta siitä, tarjotaanko palveluja verkossa tai sen ulkopuolella; kehottaa varmistamaan, että kaikki yritykset, myös verkossa toimivat yritykset, maksavat verot siellä, missä ne tekevät voittonsa;
24. kehottaa komissiota valvomaan verkkoalustoilla lisääntyviä väkivaltaisia ja/tai syrjiviä viestejä ja ryhtymään toimiin niitä vastaan; painottaa, että on tärkeää suojella haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja lapsia sekä torjua kaikenlaista rasismia, seksismiä, terrorismiin yllyttämistä ja kiusaamista myös digitaalisessa maailmassa; kehottaa vahvistamaan alustojen vastuuta näissä kysymyksissä, myös audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä;
25. kehottaa komissiota tekemään edelleen tunnetuksi riitojenratkaisua varten perustettua alustaa, jossa käsitellään kuluttajien kesken verkossa tehtyjä ostoksia, kehittämään sen käyttäjäystävällisyyttä ja valvomaan sitä, noudattavatko myyjät velvollisuuttaan laittaa verkkosivustolleen alustalle johtava linkki, jotta voidaan käsitellä monista verkkoalustoista tehtyjä jatkuvasti lisääntyviä valituksia;
26. kehottaa komissiota harkitsemaan yhdenmukaista lähestymistapaa alustojen käyttäjien oikaisuoikeuteen, kanteeseen vastaamista koskevaan oikeuteen ja pidättymisoikeuteen;
27. kehottaa komissiota luomaan tasapuoliset olosuhteet alustoille esitettäville vahingonkorvausvaatimuksille, joiden syynä on käyttäjälle jatkuvaa haittaa aiheuttavien solvausten leviäminen.
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
4.5.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
20 2 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Kostas Chrysogonos, Therese Comodini Cachia, Rosa Estaràs Ferragut, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Julia Reda, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Isabella Adinolfi, Sergio Gaetano Cofferati, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Constance Le Grip, Jens Rohde, Virginie Rozière, Tiemo Wölken, Kosma Złotowski |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
20 |
+ |
|
ALDE ECR EFDD ENF GUE/NGL PPE S&D |
António Marinho e Pinto, Jens Rohde Angel Dzhambazki, Kosma Zlotowski Joëlle Bergeron Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton Kostas Chrysogonos Rosa Estaràs Ferragut, Constance Le Grip, Emil Radev, Pavel Svoboda, Axel Voss, Tadeusz Zwiefka Sergio Gaetano Cofferati, Enrico Gasbarra,, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Virginie Rozière, Tiemo Wölken |
|
2 |
- |
|
VERTS/ALE |
Max Andersson, Julia Reda |
|
1 |
0 |
|
EFDD |
Isabella Adinolfi |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Hyväksytty (pvä) |
18.5.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
73 16 3 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Reinhard Bütikofer, Dita Charanzová, Angelo Ciocca, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Nicola Danti, Dennis de Jong, Christian Ehler, Fredrick Federley, Adam Gierek, Maria Grapini, Theresa Griffin, Sergio Gutiérrez Prieto, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Philippe Juvin, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Antonio López-Istúriz White, Morten Løkkegaard, Edouard Martin, Eva Maydell, Marlene Mizzi, Angelika Mlinar, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Michel Reimon, Virginie Rozière, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Richard Sulík, Neoklis Sylikiotis, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Mylène Troszczynski, Mihai Ţurcanu, Vladimir Urutchev, Anneleen Van Bossuyt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho, Marco Zullo |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Lucy Anderson, Pascal Arimont, Michał Boni, Birgit Collin-Langen, Isabella De Monte, Francesc Gambús, Benedek Jávor, Arndt Kohn, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Clare Moody, Julia Reda, Michèle Rivasi, Anne Sander, Marc Tarabella, Cora van Nieuwenhuizen, Sabine Verheyen |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Laura Agea, Alain Lamassoure, Jarosław Wałęsa, Marco Zanni, Ivan Štefanec |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
73 |
+ |
|
ALDE |
Frederick Federley, Kaja Kallas, Morten Løkkegaard, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Jasenko Selimovic, Lieve Wierinck, Cora van Nieuwenhuizen |
|
EFDD |
Laura Agea, David Borrelli, Marco Zullo |
|
GUE/NGL |
Xabier Benito Ziluaga, Jaromir Kohlíček, Marisa Matias, Dennis de Jong |
|
PPE |
Pascal Arimont, Bendt Bendtsen, Michal Boni, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, Christian Ehler, Francesc Gambús, Philippe Juvin, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Alain Lamassoure, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Antonio López-Istúriz White, Marian-Jean Marinescu, Eva Maydell, Angelika Niebler, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mihai Turcanu, Vladimir Urutchev, Sabine Verheyen, Henna Virkkunen, Jaroslaw Walesa, Anna Záborská |
|
S&D |
Lucy Anderson, José Blanco López, Nicola Danti, Isabella De Monte, Adam Gierek, Maria Grapini, Theresa Griffin, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jakonsaari, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Arndt Kohn, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Marlene Mizzi, Clare Moody, Dan Nica,Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Marc Tarabella, Patrizia Toia, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho |
|
16 |
- |
|
ECR |
Hans-Olaf Henkel, Zdzislaw Krasnodebski, Richard Sulík, Evzen Tošenovský, Anneleen Van Bossuyt |
|
EFDD |
Robert Jaroslaw Iwaszkiewicz |
|
ENF |
Angelo Ciocca, Jean-Luc Scharfhauser, Mylène Troszczynski, Marco Zanni |
|
VERTS/ALE |
Reinhard Bütikofer, Rebecca Harms, Benedek Jávor, Julia Reda, Michel Reimon, Michèle Rivasi |
|
3 |
0 |
|
ALDE |
Dita Charanzová |
|
GUE/NGL |
Paloma López Bermejo, Neoklis Sylikiotis |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää