Menettely : 2016/2147(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0209/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0209/2017

Keskustelut :

PV 12/06/2017 - 14
CRE 12/06/2017 - 14

Äänestykset :

PV 13/06/2017 - 5.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0253

MIETINTÖ     
PDF 899kWORD 354k
6.6.2017
PE 600.940v02-00 A8-0209/2017

Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella

(2016/2147(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Soledad Cabezón Ruiz

TARKISTUKSET
PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA
 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 LIITE
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASA VALIOKUNNASSA

PERUSTELUT – YHTEENVETO TOSISEIKOISTA JA HAVAINNOISTA

1. Menettely ja lähteet

1.1 Mietinnön tavoitteet ja ajoitus

Esittelijä sai 24. toukokuuta 2016 tehtäväkseen laatia mietintö tutkimuksen puiteohjelman Horisontti 2020 täytäntöönpanosta.

Komissio antaa lokakuussa 2017 tiedonantonsa aiheesta ja keväällä 2018 ehdotuksensa yhdeksänneksi puiteohjelmaksi. Euroopan parlamentti ajoitti täytäntöönpanoa koskevan mietintönsä antamisen komission aikataulun mukaan, jotta voidaan varmistaa, että Euroopan parlamentin kanta otetaan huomioon Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnissa ja seuraavan tutkimuksen puiteohjelman suosituksissa.

1.2. Lähteet ja menetelmät

Tämän mietinnön laadinnassa hyödynnettiin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan vuodesta 2015 alkaen toiminnassa olleen Horisontti 2020 -työryhmän analyyttista työtä. Työryhmä on järjestänyt yli 18 tapaamista asiantuntijoiden, sidosryhmien ja komission kanssa ja laatinut valmisteluasiakirjan Horisontti 2020 -ohjelmasta. Euroopan parlamentti seuraa Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanotoimenpiteitä ja saa tutkimuksen ja innovoinnin pääosastolta neuvoston tutkimustyöryhmälle annettavaa tietoa. Tietolähteenä käytettiin myös vastauksia komissiolle esitettyihin kirjallisiin kysymyksiin.

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu käynnisti arviointitutkimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa, ja se on myös julkaissut monia muita katsauksia, ja Euroopan parlamentin sisäasioiden pääosaston politiikkayksiköt ovat tilanneet useita tutkimuksia.

Marraskuussa 2016 järjestettiin tiedonhankintamatka Portugaliin ja Espanjaan ja helmikuussa 2017 toinen tiedonhankintamatka Saksaan ja Puolaan. EU:n tutkimuspolitiikan kartoituksesta ja tulevaisuudesta järjestettiin julkinen kuuleminen ”What future for EU‑Research policy: taking stock and looking ahead” 29. marraskuuta 2016.

Esittelijä on järjestänyt tapaamisia sidosryhmien kanssa ja saanut näiltä monia kannanottoja. Myös viralliset komission kertomukset ja tiedonannot olivat arvokkaita tietolähteitä.

Kappaleet 2, 3 ja 4 ovat liitteessä.

5. Esittelijän näkemys

Horisontti 2020 -ohjelma on maailman suurin tutkimusohjelma. Sen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haasteisiin vastaamista koskeva tavoite toimii lähtökohtana tälle arvioinnille, jossa tunnustetaan sen saavutukset ja tarkastellaan niitä näkökohtia, joita on parannettava, jotta sen kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti ja kestävästi, ja ohjelman monimutkaisuudesta johtuvat täytäntöönpano-ongelmat voidaan ratkaista.

Horisontti 2020 -ohjelma luotiin niiden Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden puitteissa, joissa asetettiin etusijalle innovointi, kilpailukyvyn parantaminen sekä pk-yritysten osallistumisen ja huippuosaamisen vahvistaminen, ja siihen vaikutti erityisesti talouskriisi ja teollisuustoiminnan vähentyminen Euroopassa. Horisontti 2020 -ohjelman kolmen pilarin rakenne, yksinkertaistaminen, avoin tiede, uudet haasteet, pyrkiminen unionin rahastojen väliseen synergiaan ja osallistumisen laajentamiseen eniten jälkeenjääneiden alueiden tutkimuksen ja kehittämisen parantamiseksi sekä sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat uusia tai vahvistettuja toimia seitsemänteen puiteohjelmaan nähden, ja lisäksi määrärahoja on lisätty noin 30 prosenttia.

Eurooppalaisen yhteiskunnan nopeat ja syvälliset muutokset (nationalistinen populismi, muukalaisviha, kansainvälinen terrorismi, eriarvoisuus, muuttovirrat, teknologinen kehitys, sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet, ilmastonmuutos tai luonnonvarojen kestävyys) edellyttävät kuitenkin uutta toimintatapaa, jolla annetaan vastauksia yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja yhteiskunnallisen edun vuoksi samalla kun säilytetään EU:lle luonteiset arvot ja periaatteet.

Eurooppa on alue, jolla korkeatasoinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys, oikeudet, vapaudet ja hyvinvointi yhdistyvät maailmassa ainutlaatuisella tavalla ja antavat sille lisäarvoa, joka antaa Euroopalle sen identiteetin. Näitä tekijöitä on suojeltava tässä uudessa tilanteessa, ja tutkimuksella ja kehittämisellä on tässä ratkaiseva merkitys. Tieteen avulla on pyrittävä saamaan aikaan kansalaisia palveleva ja heidän etujensa mukainen osaamisyhteiskunta, jonka on oltava kestävä ja osallistava ja jossa tiedeyhteisöä ja teollisuutta käytetään välineinä perimmäisen tavoitteen, yhteiskuntaa tukevan tieteen, saavuttamiseen.

Horisontti 2020 -ohjelmalla on näin ollen vastattu muuttuvaan maailmaan, ja tällä tavalla olisi jatkettava seuraavassa yhdeksännessä puiteohjelmassa. On kuitenkin tarpeen vahvistaa EU:n kaikkien toimijoiden sitoutumista tutkimukseen ja kehittämiseen.

EU investoi tutkimukseen ja kehittämiseen 2,03 prosenttia BKT:stä vuonna 2015 (2,04 prosenttia vuonna 2014 ja 1,74 prosenttia vuonna 2005, ja eri maissa 0,48–3,26 prosenttia). Tämä on kaukana Eurooppa 2020 -strategian kolmen prosentin tavoitteesta, joka on saavutettu vain Suomessa (3,2 prosenttia), Ruotsissa (3,2 prosenttia), Tanskassa (3,1 prosenttia) ja Itävallassa (3 prosenttia) ja melkein saavutettu Saksassa (2,9 prosenttia). EU on tässä suhteessa kaukana Etelä-Koreasta (4,3 prosenttia), Israelista (4,1 prosenttia) ja Japanista (3,6 prosenttia).

Nämä tiedot osoittavat selvästi EU:n vastassa olevan kilpailun ja jäsenvaltioiden T&K‑investointien välisen epäsuhdan, jota olisi kavennettava, jotta saavutetaan vuoteen 2020 asetettua kolmen prosentin tavoitetta korkeampi tavoite, jolla voidaan lisätä unionin maailmanlaajuista kilpailukykyä ja pyrkiä lähitulevaisuudessa neljän prosentin tavoitteeseen.

Alueiden välisten erojen ratkaiseminen edellyttää talousarvion lisäksi korkeasti koulutettua inhimillistä pääomaa, teknologista infrastruktuuria sekä yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. Innovatiivisemmilla mailla on tasapainoinen kansallinen tutkimus- ja kehittämisjärjestelmä, johon sisältyy korkealaatuista akateemista tutkimusta, joka on avoin yhteistyölle, korkealaatuista inhimillistä pääomaa ja rahoituspuitteet tutkimukselle ja kehittämiselle sekä riskipääomaa, jotta yritykset pystyvät kehittämään uusia teknologioita. Yrityssektorin investoinnit innovointiin, yhteistyö ja innovointiverkot yritysten ja julkisen sektorin välillä ovat myös merkittävät.

Tässä mielessä on tärkeää edetä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä, pyrkimyksessä tavoitteeseen, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan määrärahoja kolme prosenttia kaikkien jäsenvaltioiden BKT:stä, unionin rahastojen ja puiteohjelman osallistujapohjan laajentamisessa tai niiden välisten synergioiden tehostamisessa (yksinkertaistaminen, sääntöjen yhteensopivuus, alueellisten innovointistrategioiden yhdenmukaistaminen ja rahastojen täydentävyysperiaatteen noudattaminen) sekä teknologisen infrastruktuurin kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Kehitys ja alueiden välinen yhteenkuuluvuus on saatava aikaan sellaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähentämisellä, joka tekee Euroopan unionista kilpailukykyisemmän.

Innovaatiorahoituksen olisi katettava kaikki vaiheet, ei ainoastaan markkinoita lähellä olevia vaiheita. Innovaatioiden sisämarkkinoita olisi edistettävä asianmukaisella sääntelykehyksellä yhdessä julkisen politiikan kanssa, jotta yritykset säilyttävät kilpailukykynsä ja voivat parantaa sitä.

Nuorten roolia ja mullistavien innovaatioiden rahoitusta ei pidä aliarvioida. Myös muuta kuin teknologista innovointia on rahoitettava, sillä myös yhteiskunnallisella alalla tuotetaan tietoa, jota voidaan soveltaa keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä mutta jota voidaan aliarvioida liiallisen markkinasuuntautuneisuuden vuoksi ja kun pyritään välittömiin tuloksiin ilman, että laajempi näkökulma otetaan huomioon.

Tieteellisen huippuosaamisen ja perustutkimuksen on kuitenkin pysyttävä puiteohjelman keskeisenä tavoitteena, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata. Euroopassa on maailmanlaajuisesti tunnustettuja osaamiskeskuksia, mutta se tarvitsee enemmän osaamiskeskuksia ja menestyviä alueita. On tärkeää varmistaa tutkijoiden liikkuvuus ilman, että palkkaus muodostuu esteeksi, tai että keskuksen hankkeiden vaikutuksille annetaan arvioinnissa enemmän painoarvoa kuin keskuksen huippuosaamiselle. Lisäksi on edistettävä uusien keskusten ja elinten avaamista ja osallistumista.

Tutkimusta ja kehittämistä olisi pidettävä rakenteellisena eikä suhdanteista johtuvana toimena, jotta yhteiskunnan haasteisiin voidaan vastata, ja koulutus on tässä avainasemassa. Tutkimuksen ja kehittämisen sekä koulutuksen välinen yhteys on ensiarvoisen tärkeä ensimmäisistä vaiheista lähtien aina koko koulutuksen ajan. On tarpeen edistää yhteiskunnan osallistumista tutkimukseen ja lisätä tietojen levittämistä tutkimustuloksista ja -toiminnasta koulujen tieteen opetuksessa sekä tarkastella tutkimusta ja kehittämistä keskipitkän ja pitkän aikavälin välineenä, joka tuo puiteohjelman lähemmäksi yhteiskuntaa ja erityisesti yliopistotasoa alempaa koulutusyhteisöä. Tieteen ja innovoinnin alalla parhaiten suoriutuvilla valtioilla on joustavat koulutusjärjestelmät, jotka edistävät luovuutta, kriittistä ajattelua ja opiskelijoiden aktiivista osallistumista. Siksi olisi harkittava koulutusulottuvuuden lisäämistä eurooppalaiseen tutkimusalueeseen (ERA), jolloin siitä muodostuisi eurooppalainen koulutus- ja tutkimusalue (EERA).

Koulutusjärjestelmien uudelleensuuntaaminen panostamalla korkeasti koulutettuun inhimilliseen pääomaan on avainasemassa uusien työpaikkojen luomisessa, kun valmistusteollisuuden työpaikkoja korvataan teknologialla.

Korkeakouluopetus on edelleen ensiarvoisen tärkeässä asemassa tiedon tärkeimpänä lähteenä, ja tarvitaan tietyt olosuhteet, jotta sitä voidaan lähentää innovointiin. Yliopistojen ja teollisuuden välistä yhteyttä on vahvistettava, jotta yritysten innovatiivisia valmiuksia voidaan parantaa. Tässä mielessä olisi harkittava teknologiapuistojen toimimista välittäjän tehtävässä.

Horisontti 2020 -ohjelmaa vahvistavilla julkisen ja yksityisen sektorin välisillä yhteyksillä pyritään edistämään innovointia elinkeinorakenteessa ja kehittämään merkityksellisiä tutkimusaloja. Olisi kuitenkin harkittava suurten yritysten ja pk-yritysten erottamista toisistaan ja tarkasteltava, ovatko resurssitarpeet samanlaisia, arvioitava niiden vaikutusta ja varmistettava, että saaduilla hyödyillä on oikeudenmukainen yhteiskunnallinen vaikutus. Olisi selvitettävä, tarvitsevatko suuret yritykset julkista rahoitusta tutkimukseen sellaisten erityishankkeiden lisäksi, joihin tarvitaan laaja infrastruktuuri ja paljon määrärahoja ja jotka tarjoavat huomattavaa lisäarvoa koko eurooppalaiselle yhteiskunnalle, vai onko innovatiivinen kehys ja innovaatioiden sisämarkkinoiden edistäminen tehokkain julkisen politiikan panos. Resurssitehokkuus ja tulosten vaikutus ovat välttämättömiä. Pk-yritysten osallistumista tuetaan, koska niillä on tärkeä merkitys Euroopan elinkeinorakenteessa ja niiden tutkimus- ja kehittämisvalmiuksia ja kasvumahdollisuuksia on tarpeen parantaa. Toisaalta on varmistettava julkisten investointien tuotto – työpaikkojen luomisesta saatavien sosiaalisten hyötyjen lisäksi – siten, että otetaan käyttöön yhteiskunnallisen vastuun ja oikeudenmukaisuuden kriteerit, joilla varmistetaan, että kansalaiset voivat nauttia julkisen sektorin tukemasta kehityksestä.

Avointa tiedettä, jota Horisontti 2020 -ohjelmassa edistetään mahdollisuutena lisätä tietämystä sinänsä ja talouskasvua, on vahvistettava. Vastaavasti sen, että kaikki julkiset ja yksityiset toimijat osallistuvat tukeen ja toimien käyttöön, on oltava osa tarvittavaa tasapainoa ja palautetta, jolla mahdollistetaan koko osaamispotentiaalin hyödyntäminen.

Yhteiskunnallisten haasteiden alalla yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ovat erityisen tärkeitä, kun tarkastellaan uusia haasteita, kuten terrorismia, populismia, muuttovirtoja tai eriarvoisuutta, ja ne olisi otettava sellaisinaan huomioon monialaisesti kaikilla muilla tieteenaloilla.

Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon haasteet vaativat enemmän ponnisteluja ja kokonaisvaltaista näkemystä: väestörakenteen muutoksiin, kroonisten sairauksien lisääntymiseen, täsmälääketieteeseen tai teknologian saatavuuteen tarvitaan selkeitä vastauksia, jotka tekevät sosiaali- terveydenhuoltojärjestelmistä kestäviä. Kansanterveys, ennaltaehkäisy, ympäristön tila, teknologia, digitalisointi sekä terveyden ja sosiaalisen tilanteen välinen yhteys on sisällytettävä kokonaisvaltaiseen kehykseen, joka tarjoaa tehokkaan, kattavan ja vaikuttavan vastauksen eurooppalaisen hyvinvointijärjestelmän edellyttämiin uudistuksiin.

On ensiarvoisen tärkeää panostaa syöpää koskevaan tietoon ja syövän torjumiseen ja tukea tämän alan ohjelmia, samoin kuin vankkaa ja luotettavaa mikrobilääkeresistenssin vastaista strategiaa. Riittävä rahoitus, asianmukainen kehys ja unionin tutkimus- ja kehittämisresurssien koordinointi ovat tarpeen.

Euroopan elintarviketeollisuuden haasteita ovat riittävyys, kilpailukyky sekä sosiaalinen ja ympäristöllinen kestävyys, joten on vahvistettava tutkimusta ja innovointia sekä tarkoituksenmukaista kehystä, jotta pk-yritykset, jotka joutuvat kilpailemaan ulkomaisten monikansallisten yritysten kanssa, voivat kehittää innovaatioita ja soveltaa niitä.

Sukupuolten tasa-arvo vaatii enemmän ponnisteluja. Neuvoa-antavaa toimintaa lukuun ottamatta naisten osuudessa ei ole päästy muilla aloilla 40 prosentin vähimmäisosuuteen. Luvut naisten osallistumisesta asiantuntijapaneeleihin, merkittäviin hankkeisiin tai niiden koordinointiin ovat edelleen alhaisia. Heidän osallistumisensa erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin tai teollisuuspilariin ei ole lisännyt heidän osuuttaan teknologia-alan ammateissa. Olisi vaadittava, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon monialaisesti erityisesti hankkeiden kehittämisessä, tutkimusryhmien muodostamisessa ja tulosten arviointiin liittyvässä tietojen arvioinnissa ja erittelyssä, sillä sukupuolten tasa-arvo on nähtävä välttämättömänä yhteiskunnan yhtenäisyyden kannalta ja rikkautena osaamisen lisääntymisen ja toisenlaisten näkemysten ja tarpeiden ansiosta.

Kansainvälistä yhteistyötä koskevista luvuista voidaan päätellä, että seitsemännessä puiteohjelmassa on otettu askel taaksepäin, ja tämä on korjattava. Tiedediplomatialla voi olla tärkeä tehtävä, kun joitain hiljattain esiin tulleita sosiaalisia haasteita ratkaistaan. On todettava, että PRIMA-aloitteen kaltaiset toimet, joilla etsitään vastauksia merkittäviin haasteisiin, kuten elintarviketurvallisuuteen tai vesivarojen riittävyyteen, voivat vaikuttaa epäsuorasti maahanmuuttoon lisäämällä maiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja parantamalla niiden kehitystä.

Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista saadaan päätelmiä ja suosituksia tulevalle yhdeksännelle puiteohjelmalle, jossa on otettava huomioon jatkuvuus, ennustettavuus ja tiedeyhteisön vakaus sekä käynnissä olevat hankkeet. Horisontti 2020 -ohjelman rakennetta ja perustaa on vahvistettava uusiin haasteisiin vastaamiseksi tehtävien mukautusten lisäksi, ja sitä on toteutettava avoimemmin, selkeämmin ja nykyistä yksinkertaisemmalla ja vähemmän pirstoutuneella tavalla. Sen arviointia ja tutkijoiden palautetta, seurantaa ja julkisten varojen vaikutusten mittaamista on parannettava.

Yhdeksännen puiteohjelman resurssien on oltava riittävät, ja ne on taattava. Määrärahojen mahdollista vähentämistä sen täytäntöönpanon aikana on vältettävä. Yhdeksännestä puiteohjelmasta olisi tehtävä tutkimuksen ja kehittämisen kunnianhimoinen ohjelma, ja sille olisi varmistettava lähtökohtaisesti 100 miljardin euron määrärahat.

Osaaminen voi edistää ja sen on edistettävä yhteiskunnan hyvinvointia ja unionin kilpailukykyä maailmassa. Horisontti 2020 -ohjelmaa on siten pidettävä oikeansuuntaisena, ja yhdeksännen puiteohjelman on tehostettava sitä.


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella

(2016/2147(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(1),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018) 16. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013(2),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013(3),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta 3. joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen,

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 294/2008 muuttamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1292/2013(4),

–  ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta: EIT:n antama panos innovatiivisen Euroopan edistämiseen 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1312/2013/EU(5),

–  ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavien yhteisyritysten perustamisesta 6. toukokuuta 2014 annetut neuvoston asetukset (EU) N:o 557/2014, 558/2014, 559/2014, 560/2014 ja 561/2014(6) ja 16. kesäkuuta 2014 annetut neuvoston asetukset (EU) N:o 642/2014(7) ja 721/2014(8),

–  ottaa huomioon Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvasta 185 artiklan mukaisesta vertaisrahoituksesta 15. toukokuuta 2014 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökset (EU) N:o 553/2014, 554/2014, 555/2014 ja 556/2014(9),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2017 julkaistun korkean tason ryhmän keskusteluasiakirjan EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien vaikutuksen lisäämisestä(10),

–  ottaa huomioon komission Horisontti 2020 -ohjelman seurantaraportit 2014 ja 2015,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Eurooppalainen tutkimusalue: täytäntöönpano ja edistymisen seuranta” (COM(2017)0035),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmasta (COM(2016)0950),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle kansainvälistä tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä koskevan strategian täytäntöönpanosta (COM(2016)0657),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2016)0106),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vastauksesta seitsemännen puiteohjelman jälkiarviointia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raporttiin (COM(2016)0005),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksesta Euroopan unionin toiminnasta tutkimuksen ja teknologian kehittämisen alalla 2014 (COM(2015)0401),

–  ottaa huomioon komission vuoden 2014 ja 2015 kertomukset yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisestä Horisontti 2020 -ohjelmaan (”Integration of Social Sciences and the Humanities in Horizon 2020: participants, budgets and disciplines”),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Better regulations for innovation-driven investment at EU level” (SWD(2015)0298),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle ja Euroopan parlamentille ”Eurooppalainen tutkimusalue (ERA): Edistymistä koskeva kertomus 2014” (COM(2014)0575),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle tutkimuksesta ja innovoinnista tulevan kasvun lähteinä (COM(2014)0339),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Second Situation Report on Education and Training in the Nuclear Energy Field in the European Union” (SWD(2014)0299),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”FET Flagships: A novel partnering approach to address grand scientific challenges and to boost innovation in Europe” (SWD(2014)0283),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Yhteisten teknologia-aloitteiden ”Clean Sky”, ”polttokenno- ja vetyteknologia” ja ”innovatiiviset lääkkeet” yhteisyritysten toinen väliarviointi” (COM(2014)0252),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon yhteisten teknologia-aloitteiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien roolista ja vaikutuksesta Horisontti 2020 -puiteohjelman täytäntöönpanossa kestävyysajattelun mukaisen teollisuuden muutoksen kannalta (CCMI/142),

  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta pilvipalvelualoitteesta(11),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon(12),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat(13),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja älykkääseen erikoistumiseen tähtäävistä tutkimus- ja innovointistrategioista (RIS3)(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0209/2017),

A.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelma on EU:n suurin keskitetysti hallinnoitu tutkimus- ja innovointiohjelma ja maailman suurin julkisin varoin rahoitettu tutkimus- ja innovointiohjelma;

B.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelmasta ja nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa parlamentti pyysi 100:aa miljardia euroa alun perin sovitun 77 miljardin euron sijasta; toteaa, että talousarvio vaikuttaa erittäin rajalliselta, jos Horisontti 2020 -ohjelmalla halutaan selvittää kaikilta osin mahdollisuudet huippuosaamiseen ja vastata riittävällä tavalla Euroopan ja koko maailman nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

C.  ottaa huomioon, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien vaikutuksen lisäämistä käsittelevän korkean tason työryhmän kertomuksessa ja vuoden 2017 kolmannelle vuosineljännekselle suunnitellussa väliarvioinnissa luodaan perusta yhdeksännen puiteohjelman rakenteelle ja sisällölle ja että puiteohjelmasta julkaistaan ehdotus vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla;

D.  toteaa, että talous- ja rahoituskriisi oli määräävä tekijä Horisontti 2020 -ohjelman suunnittelussa; katsoo, että esiin nousevat haasteet sekä uudet poliittiset ja sosioekonomiset mallit ja jatkuvat maailmanlaajuiset suuntaukset muokkaavat todennäköisesti seuraavaa puiteohjelmaa;

E.  katsoo, että puiteohjelman on perustuttava eurooppalaisiin arvoihin, tieteelliseen riippumattomuuteen, avoimuuteen, moninaisuuteen, korkeisiin eurooppalaisiin eettisiin normeihin, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen hyödyntää sen tarjoamia ratkaisuja ja vastauksia;

F.  katsoo, että tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat olennaisen tärkeitä Euroopan taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle ja maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle; katsoo, että huipputason tieteen merkitys innovoinnin ja pitkän aikavälin kilpailuetujen edistämiselle on otettava huomioon yhdeksännen puiteohjelman rahoituksessa;

Horisontti 2020 -ohjelman rakenne, perusajatus ja täytäntöönpano

1.  katsoo, että yli kolme vuotta Horisontti 2020 -ohjelman käynnistämisen jälkeen parlamentin on aika muodostaa kantansa sen väliarvioinnista ja esittää näkemys tulevasta yhdeksännestä puiteohjelmasta;

2.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelman tavoitteena on edistää osaamiseen ja innovointiin perustuvan yhteiskunnan ja talouden kehittämistä ja lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaa sekä lopulta Euroopan kilpailukykyä kokoamalla lisää kansallista julkista ja yksityistä tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja auttamalla saavuttamaan tavoite, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan kolme prosenttia BKT:stä vuoteen 2020 mennessä; pitää valitettavana, että EU investoi tutkimukseen ja kehittämiseen ainoastaan 2,03 prosenttia BKT:stä vuonna 2015, kun eri maiden vastaavat luvut vaihtelivat 0,46 prosentista 3,26 prosenttiin(15), ja että samalla tärkeimpien maailmanlaajuisten kilpailijoiden tutkimus- ja kehittämismenot ovat EU:n menoja suuremmat;

3.  muistuttaa, että eurooppalainen tutkimusalue (ERA) kilpailee suoraan maailman parhaiden tutkimusalueiden kanssa ja että eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen on näin ollen yhteinen eurooppalainen tehtävä; kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita edistämään asianmukaisesti sen tavoitteen saavuttamista, jonka mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitetaan kolme prosenttia EU:n BKT:stä; panee merkille, että kolmen prosentin kokonaislisäyksellä saataisiin yli 100 miljardia euroa vuodessa lisärahoitusta tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa;

4.  korostaa, että seitsemännen puiteohjelman arviointi ja Horisontti 2020 -ohjelman seuranta osoittavat, että EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma on menestys ja tuo selvää lisäarvoa EU:lle(16); toteaa, että puiteohjelmaa ja tulevia ohjelmia on yhä mahdollista parantaa;

5.  katsoo, että sen menestyksen syitä ovat monialaisuus ja yhteistyöpuitteet sekä huippuosaamista ja vaikutusta koskevat vaatimukset;

6.  on tietoinen siitä, että puiteohjelmalla pyritään kannustamaan teollisuuden osallistumista teollisuuden tutkimus- ja kehittämismenojen lisäämiseksi(17); panee merkille, että teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, osallistuminen on lisääntynyt merkittävästi seitsemänteen puiteohjelmaan nähden; muistuttaa kuitenkin, että keskimäärin teollisuus ei ole kasvattanut riittävästi osuuttaan tutkimus- ja kehittämismenoista siten kuin Barcelonassa kokoontuneen neuvoston päätelmissä sovittiin(18); pyytää komissiota arvioimaan teollisuuslähtöisille välineille, kuten yhteisille teknologia-aloitteille(19), annetun julkisen rahoituksen eurooppalaista lisäarvoa ja merkitystä yleisölle sekä kaikkien yhteisten aloitteiden johdonmukaisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä(20);

7.  panee merkille, että ohjelman talousarvio, hallinto ja täytäntöönpano on jaettu yli 20:lle eri EU:n elimelle; epäilee tämän johtavan liiallisiin koordinointitoimiin, monimutkaiseen hallintoon ja päällekkäisyyteen; kehottaa komissiota pyrkimään tämän virtaviivaistamiseen ja yksinkertaistamiseen;

8.  panee merkille, että pilareissa 2 ja 3 keskitytään pääasiassa korkeampiin teknologisen valmiuden tasoihin (TRL-tasot), mikä saattaa rajoittaa sellaisten mullistavien innovaatioiden tulevaa käyttöönottoa, jotka ovat vielä valmisteilla alempien TRL‑tasojen tutkimushankkeissa; vaatii tasapainottamaan TRL-tasoja huolellisesti koko arvoketjun edistämiseksi; katsoo, että TRL-tasot voivat sulkea ulkopuolelle muut kuin teknologiset innovoinnin muodot, jotka on saatu aikaan perustutkimuksella tai soveltavalla tutkimuksella erityisesti yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä;

9.  kehottaa komissiota tarjoamaan tasapainoisen yhdistelmän pieniä, keskisuuria ja suuria hankkeita; panee merkille, että hankkeiden keskimääräinen talousarvio on kasvanut Horisontti 2020 -ohjelman myötä ja että suuremmat hankkeet ovat ehdotuksen valmistelun ja hankkeen hallinnoinnin kannalta työläämpiä, mikä suosii osallistujia, joilla on enemmän kokemusta puiteohjelmista, luo esteitä uusille tulokkaille ja keskittää rahoituksen rajalliselle määrälle laitoksia;

Talousarvio

10.  korostaa, että nykyinen huolestuttavan matala alle 14 prosentin hyväksymisaste(21) on kielteinen suuntaus verrattuna seitsemänteen puiteohjelmaan; painottaa, että ehdotusten liian suuren määrän vuoksi monet erittäin korkealaatuiset hankkeet jäävät ilman rahoitusta, ja pitää valitettavana, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) johtuvat leikkaukset ovat pahentaneet tätä ongelmaa; kehottaa komissiota välttämään Horisontti 2020 -ohjelman talousarvioon kohdistuvia lisäleikkauksia;

11.  painottaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien talousarviopaineita; pitää valitettavana EU:n talousarvioon liittyvän maksukriisin kielteistä vaikutusta ohjelman täytäntöönpanoon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina; panee merkille muun muassa vuoden 2014 ehdotuspyyntöihin liittyneen keinotekoisen viiveen, jonka arvo oli miljardi euroa, sekä uusien ohjelmien ennakkorahoituksen huomattavan vähentämisen; painottaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -ohjelman resursseja etupainotettiin 2014–2015 monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 15 artiklan mukaisesti; tähdentää, että nämä etupainotetut resurssit käytettiin kokonaisuudessaan, mikä on osoitus ohjelman vahvasta tuloksellisuudesta ja valmiudesta käyttää jopa enemmän varoja; tähdentää, että etupainottaminen ei muuta ohjelmien kokonaisrahoituspuitteita, joten monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla käytettävissä on vähemmän määrärahoja; pyytää budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan maksumäärärahojen riittävän tason tulevina vuosina ja tekemään kaikkensa uuden maksukriisin estämiseksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina;

12.  korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelman on perustuttava ensisijaisesti avustuksiin ja se on suunnattava perustutkimuksen ja erityisesti tutkimusyhteistyön rahoittamiseen; korostaa, että tutkimus voi olla riskialtis investointi sijoittajille ja että tutkimuksen rahoittaminen avustuksilla on välttämättömyys; painottaa tässä yhteydessä, että joka tapauksessa monilla julkisilla elimillä ei ole lain mukaan oikeutta ottaa lainaa; pitää valitettavana joissakin tapauksissa havaittua suuntausta siirtyä avustuksista lainojen käyttöön; toteaa, että rahoitusvälineitä olisi oltava saatavilla korkean TRL-tason hankkeille, lähellä markkinoita osana InnovFin-rahoitusvälineitä ja puiteohjelman ulkopuolella (esim. EIP:n ja EIR:n järjestelmät);

13.  korostaa, että useat jäsenvaltiot eivät noudata kansallisia tutkimus- ja kehittämisinvestointeja koskevia sitoumuksiaan; korostaa, että kolmea prosenttia BKT:stä koskeva tavoite on saavutettava ja toivoo, että tätä tavoitetta voidaan nostaa EU:n suurimpien maailmanlaajuisten kilpailijoiden tasolle mahdollisimman pian; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan kansallisiin strategioihin kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi ja vaatii kohdentamaan osia rakennerahastoista tutkimus- ja kehittämistoimiin ja -ohjelmiin, erityisesti investointeihin valmiuksien vahvistamiseen, tutkimusinfrastruktuuriin ja palkkoihin, sekä tukemaan puiteohjelmaa koskevien ehdotusten laatimista ja hankkeiden hallinnointia koskevia toimia;

Arviointi

14.  vahvistaa, että ”huippuosaamisen” olisi pysyttävä olennaisen tärkeänä arviointikriteerinä kaikissa puiteohjelman kolmessa pilarissa, mutta panee merkille ”vaikutusta” sekä ”täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta” koskevat kriteerit, jotka voisivat auttaa osoittamaan hankkeen lisäarvon EU:lle; kehottaa siksi komissiota tarkastelemaan tapoja, joilla ”vaikutusta” sekä ”täytäntöönpanon laatua ja tehokkuutta” koskevien kriteerien perusteella voidaan ottaa huomioon seuraavat: aliedustettujen EU:n alueiden osallistumisen puuttuminen, aliedustettujen tieteenalojen mukaan ottaminen, kuten yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet, sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) rahoitetun tutkimusinfrastruktuurin hyödyntäminen, sillä ne näyttävät olevan tärkeitä eurooppalaisen tutkimusalueen onnistuneelle toteuttamiselle sekä puiteohjelman ja ERI-rahastojen välisten synergioiden luomiselle;

15.  kehottaa parantamaan arvioijien tekemää arviointia ja laadunvarmistusta ja lisäämään niiden avoimuutta; painottaa, että osallistujille koko arviointiprosessin yhteydessä annettavaa palautetta on parannettava, ja vaatii ottamaan huomioon tuetta jääneiden hakijoiden valitukset siitä, että arviointiyhteenvedot eivät ole riittävän perusteellisia ja selkeitä sen osalta, mitä olisi tehtävä toisin onnistumisen takaamiseksi; kehottaa siksi komissiota julkaisemaan ehdotuspyyntöjen yhteydessä yksityiskohtaiset arviointikriteerit, toimittamaan osallistujille yksityiskohtaisemmat ja enemmän tietoa sisältävät arviointiyhteenvedot ja järjestämään ehdotuspyynnöt siten, ettei ehdotuksia esitetä liian suurta määrää, koska se vaikuttaa kielteisesti tutkijoiden motivaatioon ja ohjelman maineeseen;

16.  kehottaa komissiota laajentamaan ”vaikutuksen” määritelmää ottaen huomioon sekä taloudelliset että yhteiskunnalliset vaikutukset; korostaa, että perustutkimushankkeiden vaikutuksen arvioinnin olisi oltava edelleen joustavaa; pyytää komissiota säilyttämään tasapainon alhaalta ylöspäin ja ylhäältä alaspäin suuntautuvien ehdotuspyyntöjen välillä ja analysoimaan, mikä arviointimenettely (yksi- vai kaksivaiheinen) on hyödyllisempi, jotta voidaan välttyä ehdotusten liian suurelta määrältä ja tehdä laadukasta tutkimusta;

17.  kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin täsmällisempi aihekohtainen painotus olisi järkevää kestävyyden kannalta;

18.  kehottaa komissiota asettamaan osallistujille tarkoitetun portaalin helpommin saataville ja laajentamaan kansallisten yhteyspisteiden verkostoa osoittamalla sille lisää varoja, jotta erityisesti mikroyrityksille ja pienille yrityksille voidaan taata tehokas tukipalvelu hankkeiden esittämis- ja arviointivaiheessa;

19.  katsoo, että Euroopan tutkimusneuvoston olisi osallistuttava useampiin yhteistyöhankkeisiin eri puolilla Eurooppaa ja erityisesti otettava mukaan alueita ja laitoksia, joiden valmiudet ovat vähäisiä, EU:n tutkimus- ja kehittämispolitiikan ja tietämyksen levittämiseksi kaikkialla EU:ssa;

Monialaiset kysymykset

20.  toteaa, että sidosryhmät suhtautuvat laajalti myönteisesti Horisontti 2020 -ohjelman rakenteeseen ja erityisesti yhteiskunnallisia haasteita koskevaan tarkastelutapaan; kehottaa komissiota jatkamaan yhteiskunnallisia haasteita koskevan tarkastelutavan edistämistä ja korostaa tutkimusyhteistyön merkitystä yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden (erityisesti pk-yritysten) ja muiden toimijoiden välillä; kehottaa komissiota harkitsemaan yhteiskunnallisten haasteiden relevanssin ja määrärahojen arvioimista nykyisen taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen tilanteen perusteella puiteohjelman täytäntöönpanon aikana ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa;

21.  panee merkille komission pyrkimykset virtaviivaistaa hallintoa ja vähentää pyynnön julkaisemisen ja avustuksen myöntämisen välistä aikaa; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan byrokratian vähentämiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen ottaa käyttöön kiinteämääräiset maksut hallinnon ja tarkastuksen yksinkertaistamiseksi;

22.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko Horisontti 2020 -ohjelmaa varten käyttöön otetulla yksinkertaistetulla rahoitusmallilla onnistuttu lisäämään teollisuuden osallistumista, kuten oli tarkoitus; kehottaa tässä yhteydessä arvioimaan rahoitusmallin tehokkuuden;

23.  kehottaa komissiota arvioimaan, missä määrin kansallisten tai erityisten kirjanpitojärjestelmien käytöllä osallistumissäännöissä määrättyjen järjestelmien sijaan voitaisiin yksinkertaistaa merkittävästi kirjanpitomenettelyä ja näin vähentää virhetasoa unionin rahoittamien hankkeiden tarkastuksen yhteydessä; kehottaa tässä yhteydessä tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa ja ottamaan käyttöön keskitetyn tarkastuksen;

24.  panee merkille, että rahastojen väliset synergiat ovat ratkaisevan tärkeitä investointien tehostamiseksi; korostaa, että älykkään erikoistumisen strategiat (RIS3) ovat tärkeä työkalu, jolla voidaan saada aikaan synergioita kansallisten ja alueellisten puitteiden luomiseksi tutkimus-, kehittämis- ja innovointi-investoinneille, ja että niitä olisi sellaisenaan edistettävä ja vahvistettava; pitää valitettavana, että synergioiden täysimittaiselle toimivuudelle on huomattavia esteitä(22); pyytää siksi ERI-rahastoihin ja puiteohjelmaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja innovointihankkeita koskevien sääntöjen ja menettelyjen yhdenmukaistamista ja panee merkille, että huippuosaamismerkkiä (Seal of Excellence) koskevan järjestelmän tehokas käyttö on mahdollista ainoastaan, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät; kehottaa komissiota kohdentamaan osan ERI-rahastoista RIS3-strategioiden ja Horisontti 2020 -ohjelman välisiin synergioihin; kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä ja sallimaan tutkimusta ja kehittämistä koskevien rakennerahastohankkeiden perustelemisen puiteohjelman menettelytapasääntöjen puitteissa ja samalla takaamaan niiden avoimuuden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan täydentävyyden periaatteen asianmukaisen soveltamisen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että unionin rahastojen rahoitusosuuksilla ei pitäisi korvata jäsenvaltion kansallisia tai vastaavia menoja alueilla, joilla tätä periaatetta sovelletaan;

25.  toteaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen onnistunut toteuttaminen edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus-, kehittämis- ja innovointimahdollisuuksien hyödyntämistä kaikilta osin; panee merkille Horisontti 2020 -ohjelman osallistumisvajetta koskevan ongelman, johon on puututtava EU:n ja kansallisella tasolla sekä ERI-rahastojen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita mukauttamaan nykyisiä työkaluja tai ottamaan käyttöön uusia toimia tämän puutteen korjaamiseksi esimerkiksi kehittämällä verkostoitumistyökaluja tutkijoille; suhtautuu myönteisesti huippuosaamisen levittämistä ja osallistumisen laajentamista koskevaan toimintapolitiikkaan; kehottaa komissiota arvioimaan, onko kolmessa laajentamisvälineessä saavutettu niiden erityistavoitteet, joilla pyritään tarjoamaan asianmukainen talousarvio ja tasapainoinen kokoelma välineitä, joilla voidaan puuttua EU:ssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla vallitseviin eroihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan selkeät säännöt, joilla mahdollistetaan huippuosaamismerkkiä koskevan järjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano, ja tarkastelemaan rahoitukseen liittyviä synergioita; pyytää komissiota luomaan mekanismeja, joiden avulla ESIR-rahastosta rahoitettavia tutkimusinfrastruktuurihankkeita voidaan sisällyttää puiteohjelmaan; kehottaa tarkistamaan ”aliedustettujen” maiden ja alueiden määrittelyssä käytettäviä indikaattoreita ja tarkistamaan kyseisten maiden ja alueiden luettelon säännöllisesti puiteohjelman täytäntöönpanon aikana;

26.  toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevien komission vuotuisten kertomusten 2014 ja 2015 mukaan EU15-maat saivat 88,6 prosenttia rahoituksesta, kun taas EU13-maat saivat vain 4,5 prosenttia, joka on jopa vähemmän kuin assosioituneille maille myönnetty rahoitus (6,4 prosenttia);

27.  suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin parantaa eurooppalaisen tutkimusalueen ja Euroopan korkeakoulutusalueen välisiä yhteyksiä, jotta voidaan edistää seuraavan tutkijasukupolven koulutustapoja; pitää tärkeänä sisällyttää STEM-aineet sekä tutkimus- ja yrittäjyystaidot jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiin varhaisessa vaiheessa, jotta nuoria voidaan kannustaa kehittämään kyseisiä taitoja, koska tutkimus ja kehittäminen olisi nähtävä rakenteellisena tekijänä eikä suhdanteista riippuvaisena tai väliaikaisena tekijänä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään nuorten tutkijoiden vakaita työsuhteita ja työn houkuttelevuutta nuorten tutkijoiden kannalta;

28.  pitää tärkeänä yhteistyön tiivistämistä teollisuuden sekä korkeakoulujen ja tiedelaitosten välillä, jotta voidaan edistää korkeakouluissa ja tiedekeskuksissa sellaisten rakenteiden luontia, joiden tavoitteena on luoda läheisiä yhteyksiä tuotantosektoriin;

29.  korostaa, että maailmanlaajuinen yhteistyö on tärkeä keino vahvistaa eurooppalaista tutkimusta; vahvistaa, että kansainvälinen osallistuminen väheni seitsemännen puiteohjelman viidestä prosentista 2,8 prosenttiin Horisontti 2020 -ohjelmassa; muistuttaa, että puiteohjelmalla olisi myötävaikutettava sen varmistamiseen, että EU pysyy keskeisenä maailmanlaajuisena toimijana, ja korostaa samalla tiedediplomatian merkitystä; kehottaa komissiota tarkistamaan kansainvälisen yhteistyön ehdot puiteohjelmassa ja laatimaan konkreettisia ja välittömiä toimia ja pitkän aikavälin strategisen näkemyksen ja rakenteen tukemaan tätä tavoitetta; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti BONUS- ja PRIMA-aloitteiden kaltaisiin aloitteisiin;

30.  korostaa, että yhdeksännessä puiteohjelmassa on vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä ja levitettävä tiedediplomatiaa;

31.  muistuttaa, että yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden mukaan ottaminen tarkoittaa yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen tekemistä tieteidenvälisissä hankkeissa eikä jälkeenpäin tehtävää lisäystä muuten teknologisiin hankkeisiin ja että EU:n pakottavimmat ongelmat edellyttävät metodologista tutkimusta, jossa keskitytään käsitteellisemmin yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin; panee merkille, että yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet ovat aliedustettuja nykyisessä puiteohjelmassa; kehottaa komissiota vahvistamaan yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistisen tieteiden tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua puiteohjelman tieteidenvälisiin hankkeisiin ja kohdentamaan riittävästi rahoitusta yhteiskuntatieteellisiin ja humanistisiin aiheisiin;

32.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin tasapainoa Horisontti 2020 -ohjelmassa ja vaatii samaa tarkastelutapaa uuteen puiteohjelmaan; suhtautuu myönteisesti Euroopan innovaationeuvoston luomiseen(23) mutta korostaa, että se ei saisi johtaa uudelleen tutkimuksen erottamiseen innovoinnista eikä rahoituksen hajanaisuuden lisääntymiseen; korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ei keskitytä tarpeeksi ”kuolemanlaaksoon”, joka muodostaa suurimman esteen prototyyppien siirtämiselle tuotantoon;

33.  kehottaa komissiota selkeyttämään Euroopan innovaationeuvoston tavoitteita, välineitä ja toimintaa ja korostaa, että Euroopan innovaationeuvoston pilottitulokset on arvioitava; kehottaa komissiota ehdottamaan tasapainoista välineiden yhdistelmää Euroopan innovaationeuvoston vastuualueeksi; korostaa, että Euroopan innovaationeuvosto ei saisi missään tapauksessa korvata pilaria 2 ja että pilari 2 ei saisi muuttua erilliseksi tukivälineeksi vaan sen olisi jatkossakin keskityttävä tutkimusyhteistyöhön; korostaa, että pk-yrityksiä koskeva väline ja nopeutetun innovoinnin väline on säilytettävä ja niitä on vahvistettava; kehottaa komissiota luomaan mekanismeja, joilla sisällytetään pk-yritykset yhdeksännen puiteohjelman laajempiin tieteidenvälisiin hankkeisiin, jotta voidaan hyödyntää niiden kaikkia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota säilyttämään osaamis- ja innovaatioyhteisöt nykyisessä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin rakenteessa korostaen avoimuuden ja sidosryhmien laajan osallistumisen merkitystä ja analysoimaan, miten osaamis- ja innovaatioyhteisöt sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti voivat toimia vuorovaikutuksessa Euroopan innovaationeuvoston kanssa; pyytää komissiota laatimaan kehyksen yksityisille riskipääomainvestoinneille yhteistyössä Euroopan innovaationeuvoston kanssa, jotta voidaan rohkaista riskipääomainvestointeja Euroopassa;

34.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla tuodaan yksityinen ja julkinen sektori yhteen vauhdittamaan tutkimusta ja innovointia; korostaa, että EU:n on otettava vahvempi johtoasema julkisen tutkimuksen tarpeiden asettamisessa etusijalle ja Horisontti 2020 ‑ohjelman investointien julkisen tuoton osalta on varmistettava riittävää avoimuus, jäljitettävyys ja oikeudenmukainen taso, kun on kyse lopputuotteiden kohtuuhintaisuudesta, saatavuudesta ja soveltuvuudesta erityisesti joillakin herkillä aloilla, kuten terveydenhuollossa, ja samalla on turvattava yleinen etu ja oikeudenmukainen yhteiskunnallinen vaikutus; kehottaa komissiota tarkastelemaan edelleen mekanismeja erityisesti kaikkien puiteohjelman avustuksilla rahoitettujen hankkeiden pitkän aikavälin hyödyntämiseksi siten, että yhdistetään julkisen tuoton oikeudenmukainen taso ja kannustimet teollisuuden osallistumiseen;

35.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vapaa pääsy on nyt Horisontti 2020 -ohjelman yleinen periaate; korostaa, että Horisontti 2020 -hankkeisiin liittyvien julkaisujen huomattava määrä joulukuuhun 2016 asti(24) osoittaa, että tietojen ja tietämyksen jakamisen tehostamista koskevia uusia toimintamalleja tarvitaan, jotta voidaan asettaa saataville mahdollisimman paljon tutkimustuloksia ja tieteellistä tietoa; kehottaa komissiota tarkistamaan joustokriteeriä, joka voisi muodostua esteeksi tälle tavoitteelle, ja lisäämään tietämystä ja tehostamaan kehittämistä;

36.  suhtautuu myönteisesti avointa tutkimustietoa koskevaan pilottihankkeeseen ensimmäisenä vaiheena avoimen tieteen pilvipalvelujen toteuttamisessa; pitää tärkeänä sähköisten infrastruktuurien ja supertietokoneiden merkitystä ja mahdollisuuksia ja pitää välttämättömänä julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja kansantajuisen tieteen merkitystä sen varmistamisessa, että yhteiskunnalla on aktiivisempi asema ongelmien määrittämisessä ja käsittelyssä sekä ratkaisun aikaansaamisessa yhdessä; kehottaa komissiota ja julkista ja yksityistä tutkimusyhteisöä tutkimaan uusia malleja, joilla yksityiset pilvipalvelu- ja verkostoitumisresurssit ja julkiset sähköiset infrastruktuurit voidaan yhdistää, ja kansalaislähtöisten ohjelmien käynnistämistä tieteessä ja innovoinnissa;

37.  on tyytyväinen komission vastikään käyttöön ottamiin innovaatiokeskuksiin, joilla vahvistetaan edelleen Euroopan innovaatioympäristöä tukemalla yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, liiketoimintamallien ja tuotantoprosessien kehittämisessä;

38.  kannustaa kansallisia yhteyspisteitä osallistumaan enemmän sellaisten hankkeiden edistämiseen, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, ja avustamaan muiden julkisten tai yksityisten joko kansallisten tai kansainvälisten rahoituslähteiden etsimisessä kyseisiä hankkeita varten vahvistamalla tämän alan yhteistyötä kansallisten yhteyspisteiden verkostossa;

Yhdeksättä puiteohjelmaa koskevat suositukset

39.  katsoo, että EU:lla on mahdollisuudet tulla maailman johtavaksi maailmanlaajuiseksi tutkimus- ja tiedekeskukseksi; katsoo lisäksi, että kasvun, työpaikkojen ja innovoinnin edistämiseksi tätä varten yhdeksännestä puiteohjelmasta on tultava EU:n ensisijainen painopiste;

40.  suhtautuu myönteisesti Horisontti 2020 -ohjelman menestykseen ja vipukertoimeen 1:11; kehottaa komissiota lisäämään yhdeksännen puiteohjelman määrärahoja 120 miljardiin euroon; katsoo, että määrärahojen lisäämisen lisäksi tarvitaan kehystä, joka sisältää innovoinnin, ja kehottaa siksi komissiota selkeyttämään innovaation käsitettä ja sen eri tyyppejä;

41.  panee merkille, että EU:lla on vastassaan monia huomattavia ja muuttuvia haasteita, ja kehottaa komissiota yhdessä Euroopan parlamentin kanssa tarjoamaan pilarissa 3 tasapainoisen ja joustavan kokoelman välineitä, joilla vastataan esiin tulevien ongelmien muuttuvaan luonteeseen; korostaa, että pilarin 3 erityisiä haasteita varten on tarjottava riittävät määrärahat ja kyseisten haasteiden relevanssia on tarkistettava säännöllisesti;

42.  kehottaa komissiota säilyttämään tasapainon perustutkimuksen ja innovoinnin välillä yhdeksännessä puiteohjelmassa; huomauttaa, että tutkimusyhteistyötä on lujitettava; korostaa, että on tärkeää ottaa pk-yritykset paremmin mukaan yhteistyöhankkeisiin ja innovointiin;

43.  kannustaa komissiota tehostamaan synergioita yhdeksännen puiteohjelman ja muiden tutkimukseen ja innovointiin tarkoitettujen EU:n rahastojen välillä ja laatimaan näitä rahastoja varten yhdenmukaistettuja välineitä ja yhtenäisiä sääntöjä sekä unionin että kansallisella tasolla ja tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; kehottaa komissiota ottamaan edelleenkin huomioon tulevissa puiteohjelmissa standardoinnin tärkeän aseman innovoinnissa;

44.  huomauttaa, että yhdeksännessä puiteohjelmassa olisi puututtava Horisontti 2020 ‑ohjelmassa havaittuun liian suuresta ehdotusten määrästä johtuvaan ja matalia onnistumisasteita koskevaan mahdolliseen ongelmaan; kehottaa harkitsemaan kaksivaiheisen arviointimenettelyn uudelleenkäyttöönottoa siten, että ensimmäinen vaihe on yhtenäinen ja toinen vaihe valituille hakijoille omistettu erityinen vaihe; kehottaa komissiota varmistamaan riittävän kattavat arviointiyhteenvedot, joissa esitetään, miten ehdotusta voitaisiin parantaa;

45.  korostaa, että eurooppalaisen lisäarvon on edelleen oltava tutkimuksen puiteohjelman kiistaton ydinosa;

46.  kehottaa komissiota erottamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä puolustusalan tutkimuksen siviilitutkimuksesta tarjoamalla kaksi eri ohjelmaa, joilla on kaksi erillistä talousarviota, jotka eivät vaikuta yhdeksännen puiteohjelman siviilitutkimuksen talousarviotavoitteisiin; kehottaa siksi komissiota esittämään parlamentille mahdolliset tavat, joilla tulevaa puolustusalan tutkimusohjelmaa voidaan rahoittaa perussopimusten mukaisesti, ja erillisen talousarvion, jossa on uusia varoja ja erityissääntöjä; korostaa parlamentaarisen valvonnan merkitystä tässä suhteessa;

47.  katsoo, että tulevien ja kehittyvien teknologioiden ohjelmalla on hyvät tulevaisuutta koskevat mahdollisuudet ja että se on hyvä työkalu innovatiivisten ajatusten ja taitotiedon levittämiseen kansallisesti ja alueellisesti;

48.  korostaa, että Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteiden puitteissa on asetettava etusijalle ilmastonmuutoksen tutkimisen ja ilmastotietojen keräämistä koskevan infrastruktuurin rahoitus erityisesti siksi, että Yhdysvallat harkitsee huomattavia talousarvioleikkauksia ympäristötutkimuslaitoksiinsa; korostaa tarvetta varmistaa, että kaikki energiahaastetta koskevat varat osoitetaan uusiutuvaan energiaan, loppukäyttäjien energiatehokkuusteknologioihin, älykkäisiin verkkoihin ja varastointiin ja turvata riittävä tutkimusrahoitus vähäisin tuotantopanoksin toimivan maatalouden, terveellisten elintarvikkeiden ja monipuolisuuden, liikenteen kestävän ulottuvuuden ja vesivarojen hoidon ja luonnon monimuotoisuuden kaltaisilla aloilla;

49.  korostaa, että tutkimuksen ja innovoinnin yhdeksännellä puiteohjelmalla olisi lujitettava EU:n yhteiskunnallista kehitystä ja kilpailukykyä luomalla kasvua ja työpaikkoja ja saamalla aikaan uutta tietämystä ja innovaatioita, jotta voidaan puuttua EU:n kohtaamiin ratkaiseviin haasteisiin ja edetä edelleen kestävän eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämisessä; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti puiteohjelman nykyiseen pilarirakenteeseen ja kehottaa komissiota säilyttämään tämän rakenteen jatkuvuuden ja ennakoitavuuden vuoksi; pyytää komissiota siksi jatkamaan työtä ohjelman johdonmukaisuuden, yksinkertaistamisen, avoimuuden ja selkeyden puolesta sekä arviointiprosessin parantamiseksi, hajanaisuuden ja päällekkäisyyden vähentämiseksi ja tarpeettomien hallinnollisten rasitusten välttämiseksi;

50.  toteaa, että hallinnolliset tehtävät ja tutkimus kumoavat suurelta osin toinen toisensa; korostaa siksi, että raportointivelvoitteet on pidettävä mahdollisimman pieninä, jotta voidaan välttää innovointia haittaavaa byrokratiaa ja varmistaa yhdeksännen puiteohjelman rahoituksen tehokas käyttö ja taata samalla tutkimuksen riippumattomuus; kannustaa komissiota tehostamaan tätä varten yksinkertaistamistoimiaan;

51.  toteaa, että komissio viittaa yhä useammin tuotokseen perustuvaan tukeen; kehottaa komissiota määrittelemään ”tuotoksen” täsmällisemmin;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään synergioita puiteohjelman ja muiden rahastojen välillä ja puuttumaan joidenkin jäsenvaltioiden lähentymisalueilla esiintyviin tutkimuspuutteisiin täydentävyyden periaatteen mukaisesti; pitää valitettavana, että rakenne- ja investointirahastojen varat voivat aiheuttaa kansallisten tutkimus- ja kehittämismenojen vähenemistä alueilla, joilla kyseisiä rahastoja sovelletaan, ja korostaa, että niillä on täydennettävä kansallisia julkisia menoja; kehottaa myös komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että tutkimuksen ja innovoinnin julkista rahoitusta pidetään pikemminkin investointina tulevaisuuteen kuin menona;

53.  toteaa, että rakennerahastoista voidaan tehdä tehokkaita investointeja tutkimukseen ja innovointiin vain, jos jäsenvaltioissa on luotu tälle kunnollinen perusta; kehottaa siksi vahvistamaan rakenneuudistuksia koskevien maakohtaisten suositusten ja tutkimukseen ja innovointiin suunnattavien investointien välistä yhteyttä;

54.  korostaa, että tarvitaan uusia korkeamman huippuosaamisen keskuksia ja alueita ja että eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä on jatkettava; korostaa tarvetta lisätä puiteohjelman, ERI-rahastojen ja ESIR-rahaston välisiä synergioita tämän tavoitteen saavuttamiseksi; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla voidaan aivovuodon estämiseksi poistaa itäisissä ja eteläisissä maissa esiintyviä esteitä, kuten matalampia palkkoja; kehottaa asettamaan etusijalle hankkeen huippuosaamisen johtavien eliittilaitosten huippuosaamisen sijasta;

55.  katsoo, että on otettava käyttöön voimakkaampia kannustimia ERI-rahastoista myönnettävien varojen ohjaamiseksi tutkimukseen ja innovointiin suunnattaviin investointeihin, mikäli ne perustuvat maakohtaisiin suosituksiin tai jos todetaan heikkouksia; toteaa, että tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarkoitetut ERI-rahastot asettavat käyttöön 65 miljardia euroa kaudella 2014–2020; ehdottaa siksi, että jäsenvaltioissa käyttöön otettu ERI-suoritusvaraus käytetään siten, että merkittävä osa rakennerahastoilta saaduista varoista investoidaan tutkimukseen ja innovointiin;

56.  pitää myönteisenä huippuosaamismerkin periaatetta ja mahdollisuuksia, koska se muodostaa laatumerkinnän ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman välisistä synergioista, mutta toteaa, että jäsenvaltioiden rahoituksen puutteen vuoksi sitä hyödynnetään käytännössä riittämättömästi; uskoo, että hankkeita, joita on esitetty rahoitettavaksi Horisontti 2020 -ohjelmasta ja jotka ovat läpäisseet ankaran valinta- ja hyväksymismenettelyn positiivisin tuloksin mutta joita ei ole voitu rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi, olisi rahoitettava ERI-rahastojen varoista, jos niitä on käytettävissä tähän tarkoitukseen; toteaa, että samanlainen mekanismi olisi määriteltävä myös tutkimusyhteistyöhankkeita varten;

57.  kehottaa komissiota tarjoamaan yhdeksännessä puiteohjelmassa nuorille tutkijoille lisätukea, kuten yleiseurooppalaiset verkostoitumistyökalut, ja lujittamaan rahoitusjärjestelmiä uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille, joilla on alle kahden vuoden kokemus tohtorin tutkinnon suorittamisen jälkeen;

58.  panee merkille, että Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tutkijoiden piirissä laajasti tunnettu rahoitusmuoto, joka edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja nuorten tutkijoiden kehittymistä; katsoo, että jatkuvuuden vuoksi Marie Skłodowska-Curie -toimien rahoittamista olisi suotavaa jatkaa yhdeksännessä puiteohjelmassa;

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan edelleen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin kohdistettavia yksityisiä investointeja, joiden on täydennettävä julkisia investointeja niiden korvaamisen sijasta; muistuttaa, että tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavasta BKT:n kolmen prosentin tavoitteesta kahden kolmasosan olisi tultava yksityiseltä sektorilta(25); arvostaa teollisuuden tähän mennessä toteuttamia toimia ja kehottaa tutkimus- ja kehittämismenojen yleisesti niukkojen resurssien vuoksi yksityistä sektoria osallistumaan enemmän tutkimus- ja kehittämismenoihin sekä avoimeen pääsyyn ja avoimeen tieteeseen; kehottaa komissiota määrittämään suurteollisuuden osallistumisasteen (olipa kyse lainojen tai avustusten avulla tai omalla kustannuksella tapahtuvasta osallistumisesta) riippuen hankkeen eurooppalaisen lisäarvon laajuudesta ja sen mahdollisuudesta toimia liikkeelle panevana voimana pk-yrityksille samalla kun otetaan huomioon kunkin sektorin ominaispiirteet ja tarpeet; pyytää komissiota seuraamaan luontoissuorituksia sen varmistamiseksi, että investoinnit ovat todellisia ja uusia;

60.  kehottaa komissiota parantamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä koskevien sääntöjen avoimuutta ja selkeyttä yhdeksännen puiteohjelman hankkeissa arvioinnista saatavien tulosten ja suositusten perusteella; pyytää komissiota tarkistamaan ja arvioimaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien nykyiset välineet;

61.  korostaa, että yritysten osallistumista on tuettava edelleen pk-yrityksiä koskevasta välineestä riippumatta, sillä yrityksillä on monella alalla tarvittavaa asiantuntemusta ja niiden taloudellinen panos on merkittävä;

62.  pitää valitettavana, että Horisontti 2020 -ohjelman keskittymisestä sukupuolten tasa-arvoon on saatu kirjavia tuloksia, koska ainoa saavutettu tavoite on naisten osuus neuvoa-antavissa ryhmissä, kun taas naisten osuus hankkeiden arviointipaneeleissa ja hankekoordinaattoreina ja sukupuoliulottuvuus tutkimus- ja innovointisisällössä ovat edelleen tavoitetasojen alapuolella; korostaa, että osallistumista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottamista on parannettava yhdeksännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -asetuksessa asetetut tavoitetasot on saavutettava, ja kehottaa komissiota laatimaan tutkimuksen esteistä tai vaikeuksista, jotka voivat aiheuttaa naisten aliedustusta ohjelmassa; kannustaa jäsenvaltioita luomaan eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteiden mukaisesti sukupuolinäkökulman huomioon ottamista edistävän oikeudellisen ja poliittisen ympäristön ja tarjoamaan kannustimia muutokseen; suhtautuu myönteisesti sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 ‑ohjelmassa koskevaan komission oppaaseen(26); muistuttaa, että tämän oppaan mukaan sukupuolijakauman tasapainottaminen on yksi arviointiperusteista ja sen perusteella etusijalle asetetaan kynnysarvon ylittäneet samat pisteet saaneet ehdotukset;

63.  panee merkille, että seuraavassa puiteohjelmassa on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta ja sen vaikutukset; panee merkille, että tutkimus ja innovointi hyötyvät selkeistä ja vakaista pitkäaikaisista puitteista ja että Yhdistyneellä kuningaskunnalla on johtava asema tieteen alalla; ilmaisee toiveen, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n väliset verkostot voidaan säilyttää ja yhteistyötä jatkaa tutkimuksen alalla ja että tietyin edellytyksin vakaita ja tyydyttäviä ratkaisuja voidaan löytää nopeasti, jotta varmistetaan että EU ei menetä Horisontti 2020 -ohjelmasta ja yhdeksännestä puiteohjelmasta saatuja tieteellisiä tuloksia;

o

o  o

64.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(2)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 948.

(3)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81.

(4)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174.

(5)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 892.

(6)

EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54–178.

(7)

EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9.

(8)

EUVL L 192, 1.7.2014, s. 1.

(9)

EUVL L 169, 7.6.2014, s. 1–53.

(10)

http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/hlg_issue_papers.pdf.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0052.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0075.

(13)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0311.

(14)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0320.

(15)

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun helmikuussa 2017 julkaisema tutkimus ”Horizon 2020, the EU framework programme for research and innovation – European Implementation Assessment”.

(16)

Siinä on saatu yli 130 000 ehdotusta, allekirjoitettu 9 000 avustusta, osallistujia on ollut 50 000 ja EU:n rahoitusta on annettu 15,9 miljardia euroa.

(17)

Tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettavasta BKT:n kolmesta prosentista kahden kolmasosan olisi tultava teollisuudelta. Katso Eurostat private R&D expenditure: http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tsc00031&plugin=1

(18)

http://ec.europa.eu/invest-in-research/pdf/download_en/barcelona_european_council.pdf

(19)

Seitsemän yhteisen teknologia-aloitteen osuus on yhteensä yli seitsemän miljardia euroa Horisontti 2020 ‑määrärahoista eli noin kymmenen prosenttia koko Horisontti 2020 -ohjelman talousarviosta ja yli 13 prosenttia Horisontti 2020 -ohjelman tarjouspyyntöihin tosiasiallisesti saatavilla olevasta rahoituksesta (noin kahdeksan miljardia euroa vuodessa seitsemän vuoden ajan).

(20)

Katso 29. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät.

(21)

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun helmikuussa 2017 julkaisema tutkimus ”Horizon 2020, the EU framework programme for research and innovation – European Implementation Assessment”.

(22)

Suuri tutkimusinfrastruktuuri sopii EAKR:n soveltamisalaan ja tavoitteisiin, mutta kansallisesti osoitettuja EAKR:n varoja ei voida käyttää sen yhteisrahoitukseen. Uusiin tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät rakennuskustannukset ovat tukikelpoisia EAKR:n nojalla, mutta toiminta- ja henkilöstökustannukset eivät ole.

(23)

Komission tiedonanto ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733).

(24)

OpenAIRE-raportti: Horisontti 2020 -ohjelmassa 2 017 yhteensä 10 684 hankkeesta (19 prosenttia) on päättynyt ja 8 667 on käynnissä. OpenAIRE on määrittänyt 6 133 julkaisua, jotka liittyvät Horisontti 2020 ‑ohjelman 1 375 hankkeeseen.

(25)

Katso 29. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät.

(26)

Katso Horizon 2020 Programme Guidance on Gender Equality in Horizon 2020.http://eige.europa.eu/sites/default/files/h2020-hi-guide-gender_en.pdf


LIITE

2. Origin, structure and purpose of the Horizon 2020 Framework Programme

2.1. Main issues to understand about the research framework programmes

European research policy has a legal base in the Treaty of Lisbon(1) which also introduced a legal basis for the creation of a European Research Area(2). So far, the European Commission has not taken legislative action in this domain and European research policy implementation has until now relied on soft law approaches. With the Research Framework Programmes, the EU started to become a player in research funding, with the main initial focus being on financing collaborative projects involving several Member States. Broadly speaking, only about 5% of the overall available European GBAORD(3) is funded by the FP. Around 80% of the GBAORD is confined to Member States, and 15% is implemented by longstanding European intergovernmental organisations such as ESA, CERN, etc.(4)

Still, the GDP allocated to R&D is still comparatively low in the EU-28 in relation to Japan or the US. Moreover, most of the EU Member States, especially those in which the Excessive Deficit Procedure was launched, have cut their spending on R&D&I due to the economic crisis. The EU’s share of world gross expenditure on research and innovation fell by 5% in the years from 2000 to 2013.

The first framework programme was established in 1983 for a four-year period. During the subsequent 30 years, successive FPs have provided financial support for the implementation of European research and innovation policies.

With the introduction of the European Research Area (ERA), the Open Method of Coordination and many other soft law approaches, the Union has started to coordinate national research policies (and eventually also national research programmes) since 2000. The FPs have always of course had a structuring effect on the national research systems, with the main idea of EU funding being to incentivise and leverage more national research funding. It was only with the introduction of ‘ERA instruments’ as of FP 6 (ERA-NETs, Article 185 initiatives), however, that this structuring influence became more evident and moved from the project level (at researcher and/or research unit level) to the Member State/funding bodies – or programme – level(5).

The introduction of the ERA was accompanied by the launch of the Lisbon process and the definition of the Barcelona goal for national research funding to reach 3% of GDP in 2010. This goal was renewed by another call for research funding to reach 3% by 2020 – the so called Europe 2020 Strategy (A strategy for smart, sustainable and inclusive growth) which was launched in March 2010. Today, the attainment of the 3% target is monitored by the Commission in the context of the European Semester(6) which is anchored upon extensive Member State reporting to the Commission. According to figures from 2015, the EU only invested 2.03%, with the individual figures for different countries ranging from 0.46% to 3.26%.(7)

In terms of topics funded, the purpose of the FPs has changed gradually from initially being an industry-focused programme to slowly opening up to basic research activities in universities. With the exception of the introduction of the European Research Council (ERC) funding for basic and frontier research only, the common feature of the FPs over the years was that they were always mission-oriented programmes serving commonly defined goals. The process in place for their adoption is through the co-decision procedure (now called the ordinary legislative procedure).

Finally, with the launch of the seven flagship initiatives in the context of the Europe 2020 Strategy in March 2010, the European Innovation Union(8) was introduced and with it the prerogative for innovation and competitiveness in Europe also moved into the research policy domain. H2020 is now one of the main tools with which the Innovation Union is being implemented.

2.2. Horizon 2020 - Overview

There is extensive information on H2020, its structure, rules and functioning(9), that does not need to be repeated here in detail. The description of the H2020 programme is limited to an illustration of the most relevant issues for the recommendations by the European Parliament.

As such, H2020 differs enormously from previous FPs insofar as it made the move to more research-generated innovation compulsory and introduced a more interdisciplinary impact-oriented societal challenge approach in contrast to the previous more mono-disciplined and sectoral approach taken until FP7. The approach of formulating mission-oriented programmes with predefined research results and prescribed research methods was abandoned in favour of a more openly defined societal challenge-oriented approach, in which the results are left open-ended and evolve over time. This approach also favours the early involvement of societal actors and opens the programme up to newcomers. Issues of transversal importance, such as the SME instrument or measures to improve synergies between H2020 and the structural funds, were also introduced.

H2020 is the world’s biggest Research and Innovation programme with nearly €80 billion of funding available over 7 years (2014 to 2020), and places the emphasis on excellent science, industrial leadership and tackling societal challenges. Its goals are to ensure that Europe produces world-class science, to foster innovation, and to make it easier for the public and private sectors to work together in delivering research and innovation.

Horizon 2020 is built around three main objectives:

1) Support for ‘Excellent Science’ – including grants for individual researchers from the European Research Council and Marie Skłodowska-Curie fellowships (formerly known as Marie Curie fellowships);

2) Support for ‘Industrial Leadership3 – including grants for small and medium-sized enterprises and indirect finance for companies through the European Investment Bank and other financial intermediaries;

3) Support for research to tackle ‘societal challenges’. During negotiations between the European Parliament and the Council it was decided to support research aimed at meeting seven broad challenges:

1.  Health, demographic change and wellbeing

2.  Food security, sustainable agriculture and forestry, marine, maritime and inland water research, and the bio-economy

3.  Secure, clean and efficient energy

4.  Smart, green and integrated transport

5.  Climate action, the environment, resource efficiency and raw materials

6.  Inclusive, innovative and reflective societies

7.  Secure and innovative societies

It also has two specific objectives:

4) Spreading excellence and widening participation

5) Science with and for society

and two separate institutions:

6) European Institute of Innovation and Technology (EIT)

7) The non-nuclear direct actions of the Joint Research Centre.

A number of priorities will be addressed across and within all three pillars of Horizon 2020. These include gender equality and the gender dimension in research; social and economic sciences and humanities; international cooperation; and fostering the functioning and achievement of the European Research Area and Innovation Union, as well as contributing to other Europe 2020 flagships (e.g. the Digital Agenda). At least 60% of the overall Horizon 2020 budget should be related to sustainable development, and climate-related expenditure should exceed 35% of the budget.

The management and implementation of the programme is complex. The overall budget for H2020 is managed by 9 different Commission Directorates-General and the JRC. Overall, 22 bodies implement different parts of the Horizon 2020 budget:

•  five Commission DGs

•  four executive agencies

•  four public‐public partnerships (P2Ps)

•  seven public‐private partnerships (PPPs)

•  the European Institute of Innovation and Technology (EIT)

•  the European Investment Bank (EIB).

The following graph tries to capture the complexity of the management and implementation of H2020

 

The specific programme is implemented by multiannual work programmes. Implementing powers are conferred on the Commission to adopt work programmes for the implementation of the specific programme. Several programme committees (each pillar has a number of committees and there is a main overall ‘strategic configuration’ committee) were set up to assist the Commission in preparing the work programmes. The preparation of work programmes also involves the consultation of stakeholders. For this purpose 19 Horizon 2020 Advisory Groups have been set up as consultative bodies to represent the broad constituency of stakeholders ranging from industry and research to representatives of civil society. Additional open and targeted consultation activities aim to obtain further views and contributions, including from the Enterprise Policy Group, the contractual Public-Private Partnerships (cPPPs), European Innovation Partnerships and European Technology Platforms.

3. The transition from FP 7 to Horizon 2020 and main improvements brought by Horizon 2020

The FP7 Final Evaluation Report by the High Level Expert Group(10) confirms that the move from FP7 to an adapted structure under H2020 was beneficial for the European research community and the logical next step at the time of the launch of H2020. The total budget of H2020 has been increased to about 77 billion euro which is nearly 50% more than the FP7budget. H2020 integrated elements from FP7 and existing, previously separate, funding programmes (CIP and EIT), which also accounts for the increase in the budget. However, in 2015, the planned budget for H2020 was cut by 2.2 billion euro to support the European Fund for Strategic Investments (EFSI). These cuts did not affect the ERC, Marie Skłodowska‐Curie Actions and the ‘Spreading excellence and widening participation’ programme, but fell on ‘Excellent Science’ (cut by 209 million euro), ‘Industrial Leadership’ (cut by 549 million euro) and ‘Societal Challenges’ (reduced by 1 billion euro).

The main improvements brought by H2020 as compared to its predecessor programmes can be summarised as follows(11):

•  High share of newcomers(12) in H2020 grant participation

The share of newcomers in 2014 and 2015 amounts to 49.0% of all participants on average for the entire H2020. The different programme parts display large differences in the share of new participants. The lowest share of newcomers is found in the Excellent Science Pillar, with the ERC having 1.4% of newcomer participations from calls in the first two years of Horizon 2020. The highest share of newcomers was recorded in the SME Instrument, where almost 79.6% of the participations came from organisations that had not taken part in FP7. The average for the Societal Challenge actions was 27.9% and within Industrial Leadership it was around 27.1%.

The share of newcomer participation per Member State differs between the EU-13 and EU-15. On average the EU-13 has a higher share (30.6%) of newcomer participation than EU-15 (24.7%). Malta and Romania had the highest shares of newcomer participation at 42.9% and 40.0% respectively, while Greece and United Kingdom had the lowest at 16.3% and 15.6%.

•  Much shorter time-to-grant

Compared to FP7, the first two years of implementation of Horizon 2020 have shown a significant reduction in the time that elapsed between the closure of a call and the signature of the Grant Agreement (the so-called time-to-grant – TTG). Under Horizon 2020, the Commission has committed itself to signing grant agreements within a period of eight months (245 days) for actions other than ERC actions. The average for both 2014 and 2015 is 90.7%. This constitutes a significant 33.4% improvement on the average TTG for the whole of FP7 (303 days).

•  Proven simplification

Compared to FP7, the design of Horizon 2020 brought a number of important simplifications:

  A radically simplified funding model.

  Under the MSCA, the use of simplified forms of grants.

  Streamlined ex-ante checks.

  Reduced requirements for work-time recording.

  Reduced audit burden.

  Faster granting processes.

  Fully paperless proposal and grant management.

4. Main areas of concern with the current H2020 implementation

The European Parliament has also identified areas of concern based on consultations with representatives of the research community in Europe:

•  Oversubscription - Lower success rate in H2020 as compared to FP7

The average success rates are substantially lower in H2020 than in FP7 (average of 19% from 2007 to 2013(13)) and different potential reasons for this are currently being discussed. These include research budget cuts in Member States, a less prescriptive approach in drafting the call texts in the work programmes allowing for more newcomers, and broader application of the two‐stage proposal schemes.

Furthermore, the increased attractiveness of the programme also explains the growing interest in Horizon 2020. In total, over 8 500 more proposals where submitted in 2015 than in 2014. This is reflected in lower success rates in 2015 than 2014 throughout Horizon 2020: in terms of numbers of proposals, from 13.2% to 10.7%, and in terms of funding, from 14.2% to 10.9%.

One worrying finding is the fact that an ever larger number of high quality proposals scoring above the threshold in the project proposal evaluation cannot be funded. A mere 22.7% of the proposals which scored above the threshold were retained for funding in 2015. This constitutes a significant decrease of 8.8 percentage points compared to 2014. In total for Horizon 2020, about one in four high quality proposals submitted was selected for funding. In numbers, 25 116 high quality proposals in the first two years of Horizon 2020 were not funded(14). This means that 77.3% of successful proposals could not be funded. The Commission calculates that H2020 would have needed an additional EUR 41.6 billion in the first two years to fund all proposals deemed excellent by independent evaluators. The extrapolated figure for the years to come until the end of the programme amounts to an additional EUR 145.6 billion if H2020 is to exploit European excellence potential to the maximum.

Table: Overall Success Rates(15)

 

•  Participation by third countries dropped by half

Horizon 2020 should contribute to maintaining the status of Europe as a key global player, in direct competition with the world’s top performing research regions. To achieve this, the programme should have a strategic vision and structure to support Europe in this. It should fulfil a strategic role when it comes to European co-ordination/prioritisation. In a nutshell, Horizon 2020 should be open, but in a strategic way.

However, the share of third country participation in FP7 was higher (i.e. 4.0% for all projects and 4.3% for collaborative projects). In H2020, third country participation in internationally open collaborative projects increased from 2.1% in 2014 to 2.8% in 2015, and for all projects from 1.7% in 2014 to 2.0% in 2015.

This has to do with the fact that the Commission has taken a radically new approach to international collaboration in H2020 as compared to FP7, changing the funding regime for third countries and abandoning the former INCO. The latter was replaced by strategic programming and roadmaps including flagship initiatives for collaboration with targeted non-EU countries. Much emphasis was also placed on multilateral funding through Member States. However, and especially when addressing the societal challenges as defined in H2020, a global approach requiring the involvement of all actors worldwide is imperative.

•  Insufficient definition of impact in H2020 projects

There are some concerns about the fact that the underlying definition of impact for H2020 projects poses problems for both project evaluators and researchers carrying out the project. In the long run, a fuzzy definition of impact will also disappoint research funders who will not be satisfied with the research outcomes. Collectively and especially when addressing societal challenges, the Commission and national governments will need to improve tracking outcomes and impact as well as broaden the definition of what constitutes impact. Different types of research produce different types of impact and evaluation processes need to reflect this. This discussion is connected with the need to better determine the place of innovation and the corresponding TRLs in research programme and project formulation. An overhaul of the H2020 indicators measured by DG RTD is needed.

It is to be noted that the legal base of H2020 states that it should support all stages of the research and innovation chain, so a concentration only on higher TRL levels is not a legal obligation but a political choice. The currently required high TRLs in Pillar 3 make it hard for vast sectors of the research landscape, such as universities, to compete. Focusing only on higher TRLs, while important to boost European industrial competitiveness, may limit the future absorption of disruptive innovations that are still in the pipeline of research projects with lower TRLs.

Generally, TRLs are based on a narrow perception of innovation as a linear model. TRLs thus do not capture the full complexity and bandwidth of innovation and exclude non-technological forms of innovation generated by fundamental or applied research, particularly from SSH research.

To a considerable extent, whole areas of research are being excluded from Horizon 2020 simply because the value they bring to society is not reflected well in the current impact and innovation definitions.

•  Lost focus on the European Research Area

It seems that current policymakers both in Member States and the Commission have lost interest in ERA. ERA progress reports have been launched since 2013 and one would as a consequence assume that a better database for ERA monitoring would also lead to common targets or corrective measures which would make the realisation of ERA successful. This is still not the case.

There are some concerns about this Commission’s reluctance to continue with the European Research Area project which is even anchored in the Treaty of Lisbon. H2020 should not come on top of what Member States are doing nationally and operate in isolation from them, but should be intrinsically linked, coordinated and aligned with Member States’ activities (as also laid down in the TFEU). H2020 should act as a pull factor for ERA to work better and should demonstrate clear EU added value. The overall poor progress made by Member States in reaching the 3% goal for GDP allocation to R&D by 2020 is intrinsically linked to this lost focus on ERA. In this respect joint programming, in which Council began to play a bigger role, is essential for ERA because it incentivises countries to prioritise nationally and enhances capacity building by collaborating across borders. Council should play a stronger role in defining common grand societal challenges that are then reflected in the Joint Programming Initiatives and in Horizon 2020.

The introduction of the 3 O’s(16) by Commissioner Moedas, after having declared that ERA was completed, reduced the potential of European research policy to marginal operational details within the much wider scope of ERA.

Taking ERA seriously would also improve the discussion on cohesion versus excellence within Europe. ERA is about capacity building, about national and regional coordination across borders, fostering mutual learning, avoiding redundancies and acting in a more strategic and efficient manner. Transnational cooperation has always been a good test bed to gather experience in order – at a later stage – to compete better when participating in H2020.

•  Addressing the innovation valley of death

The innovation process is characterised by the existence of a hard step between the development of an innovative product and its commercialisation. This gap is known as the innovation ‘valley of death’. SMEs are specifically vulnerable to this issue. They therefore need support to overcome this gap. A potential European Innovation Council (EIC), as proposed by Commissioner Moedas, should try to analyse the gaps and take action where needed.

A lot has been done already with the introduction of the Fast Track to Innovation and the SME Instrument which focuses on very high TRLs. However these had very low success rates (7%). One possibility, rather than investing even more, could be to decomplexify the EU funding landscape. There might be enough out there, but information on it is lacking.

This should not be the sole task of H2020 and other programmes should play a bigger role. H2020 cannot be overburdened to solve everything.

•  Widening participation

Despite the Sharing Excellence and Widening Participation instruments launched in the Horizon 2020 programme with its total budget of 816 million euro, there has been no significant increase in the share of low-performing European countries and regions in the framework programme.

Europe needs cohesion in terms of excellence and competitiveness and Horizon 2020, together with efforts by each Member State, are instruments to achieve that goal.

(1)

See Title XIX, Research and technological development and space, Articles 179 to 190 TFEU.

(2)

Article 182(5) TFEU.

(3)

GBAORD: Government budget appropriations or outlays for research and development.

(4)

Numbers have not significantly changed since 2009.

(5)

Arnold, Erik et alia: ‘Understanding the Long Term Impact of the Framework Programme’ Final report, December 2011.

(6)

The European Semester provides a framework for the coordination of economic policies between the countries of the European Union. It allows the EU Member States to discuss their economic and budget plans and to monitor progress at specific times throughout the year. Having assessed the EU governments’ plans (which detail the specific policies each country will implement to boost jobs and growth and prevent/correct imbalances, and their concrete plans to comply with the EU’s country-specific recommendations and general fiscal rules), the Commission presents each country with a set of country-specific recommendations, along with an overarching Communication.

(7)

‘Horizon 2020, the EU framework programme for research and innovation. European Implementation Assessment’. European Parliament Research Service.

(8)

http://ec.europa.eu/research/innovation-union/index_en.cfm?pg=key.

(9)

e.g. EPRS Briefings, H2020 Participant Portal, National Contact Point websites, etc.

(10)

Commitment and Coherence: Ex‐Post‐Evaluation of the 7th EU Framework Programme (2007-2013), November 2015: https://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/fp7_final_evaluation_expert_group_report.pdf#view=fit&pagemode=none

(11)

Horizon 2020 Monitoring Report 2015:

http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/h2020_monitoring_reports/second_h2020_annual_monitoring_report.pdf

(12)

Newcomers are defined as not having participated in FP7.

(13)

Seventh FP7 Monitoring Report 2013, see page 10: http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/fp7_monitoring_reports/7th_fp7_monitoring_report.pdf

(14)

Horizon 2020 Monitoring Report 2015: http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/h2020_monitoring_reports/second_h2020_annual_monitoring_report.pdf

(15)

Same source as for footnote 15.

(16)

Open Science, Open Innovation, Open to the World. Speech by Carlos Moedas, Commissioner for Research, Science and Innovation at the conference ‘A new start for Europe: Opening up to an ERA of Innovation’ in Brussels, 22 June 2015.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.4.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella

(2016/2147(INI))

Valmistelija: Nils Torvalds

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on osoittaa kolme prosenttia EU:n BKT:sta tutkimus- ja kehittämistoimiin;

B.  katsoo, että tieteellisen huippuosaamisen mahdollistaminen on edelleen tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelman keskeinen pilari;

C.  ottaa huomioon, että arvioiden mukaan jokainen EU:n tutkimus- ja innovointialaan käytetty euro tuottaa noin 11 euroa suoria ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia innovoinnin, uusien tekniikoiden ja tuotteiden avulla(1);

D.  katsoo, että EU:n investoinnit tieteen ja innovoinnin eturintamaan ovat erittäin tärkeitä, koska tutkimus- ja innovointitoimet tuottavat huomattavan paljon EU:n tason lisäarvoa, parantavat koko EU:n kilpailukykyä ja avaavat tietä talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle;

1.  korostaa Horisontti 2020 -ohjelman menestyksekästä täytäntöönpanoa, josta on osoituksena toimitettujen – suurelta osin korkealaatuisten – ehdotusten kasvava määrä; painottaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa kyettiin huomattavasti yksinkertaistamaan menettelyjä, optimoimaan sisäisiä prosesseja ja lyhentämään käsittelyaikoja sekä parantamaan osallistujien ja erillisvirastojen talousarviokäytäntöjä; vaatii lisää tämän suuntaisia parannuksia yhdeksännessä puiteohjelmassa, jotta varmistetaan kaikkien hakijoiden saavutettavissa oleva yksinkertainen ja selkeä rakenne; kehottaa jatkamaan erittäin onnistunutta avustuksiin ja rahoitusvälineisiin perustuvaa rahoitusmallia, jotta voidaan pitää yllä Euroopan tutkimuslaitosten ja yritysten kilpailukykyä aikana, jolloin globaali toimintaympäristö on yhä vaativampi;

2.  on tyytyväinen, että ohjelmassa painotetaan pk-yrityksiä ja että ne osallistuvat entistä enemmän ja että pk-yrityksille tarkoitettujen ohjelman määrärahojen käyttöaste oli erinomainen; katsoo kuitenkin, että komission pk-yritysten osallistumiselle asettama 8,65 miljardin euron tavoite ei ole riittävä; pyytää, että ohjelmalle asetetaan kunnianhimoisempia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita; pyytää komissiota tutkimaan edelleen ja ehdottamaan uusia menetelmiä, joilla voidaan koordinoida COSME-ohjelman, uuden Euroopan innovaationeuvoston ja Horisontti 2020 -ohjelman toimia jäljellä olevien pk-yritysten osallistumisen esteiden poistamiseksi ja ohjelman tekemiseksi paremmin tunnetuksi pk-yritysten keskuudessa;

3.  palauttaa mieliin, että ideoista ja tutkimuksesta alkunsa saavien kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden luomiseksi on elintärkeää investoida tieteen, teknologian ja yritysten toimintaympäristön edistämiseen ja uudenaikaistamiseen, kehittää julkisten laitosten ja yksityissektorin välisiä kumppanuuksia sekä ottaa tiedeyhteisö mukaan kehitysprosesseihin, jotta tieteellisen tutkimuksen tulokset voidaan suunnata yhteiskunnan tarpeisiin vastaamiseen;

4.  painottaa, että EU:n rahoitus ei voi korvata kansallisia ponnistuksia, ja pyytää jäsenvaltioita kääntämään suuntauksen, jossa tutkimus- ja innovointitoimilta leikataan varoja; katsoo, että määrärahojen leikkausten vuoksi hakemuksia on aiempaa enemmän, mikä on osaltaan alentanut ehdotusten onnistumisastetta;

5.  toteaa erittäin huolestuneena, että Horisontti 2020 -ohjelman onnistumisaste on laskenut huomattavasti sitä edeltävän seitsemännen puiteohjelman tasosta edellisellä kaudella siten, että vain noin yksi neljästä laadukkaasta ehdotuksesta saa rahoitusta; muistuttaa, että jos kaikki 25 000 laadukasta ehdotusta rahoitettaisiin, Horisontti 2020 -ohjelman kahden ensimmäisen vuoden aikana olisi tarvittu 41,6 miljardia euroa lisävaroja(2); pitää valitettavana, että näin EU menettää mahdollisuuksia tuottaa tietoon perustuvaa, kestävää ja osallistuvaa talouskasvua, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa kaavaillaan;

6.  panee merkille, että ERI-rahastot ja Horisontti 2020 -ohjelma olisi suunniteltava tarkoituksenmukaisemmin, jotta ne täydentäisivät toisiaan mahdollisimman hyvin;

7.  korostaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin alan puiteohjelmien talousarviopaineita; pitää valitettavana EU:n talousarvioon liittyvän maksukriisin kielteistä vaikutusta ohjelman täytäntöönpanoon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina; panee merkille muun muassa vuoden 2014 ehdotuspyyntöjen yhteydessä tapahtuneen keinotekoisen viiveen, jonka arvo oli miljardi euroa, sekä uusien ohjelmien ennakkorahoituksen huomattavan vähentämisen; painottaa tässä yhteydessä, että Horisontti 2020 -ohjelman resursseja etupainotettiin vuosina 2014–2015 monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 15 artiklan mukaisesti; tähdentää, että nämä etupainotetut resurssit käytettiin kokonaisuudessaan, mikä on osoitus ohjelman vahvasta tuloksellisuudesta ja valmiudesta käyttää jopa enemmän varoja; tähdentää, että etupainottaminen ei muuta ohjelmien kokonaisrahoituspuitteita, joten monivuotisen rahoituskehyksen toisella puoliskolla käytettävissä on vähemmän määrärahoja; pyytää budjettivallan käyttäjiä ja komissiota varmistamaan maksumäärärahojen riittävän tason tulevina vuosina ja tekemään kaikkensa uuden maksukriisin estämiseksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisinä vuosina;

8.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Horisontti 2020 -ohjelmassa saavutetaan ilmastoa ja kestävyyttä koskevan EU:n rahoitusosuuden tavoiteosuudet;

9.  pitää valitettavana Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoihin tehtyä 2,2 miljardin euron leikkausta Euroopan strategisten investointien rahastoon osoitetun rahoituksen vuoksi; korostaa sitoutuneensa lieventämään tällaisten leikkausten kielteistä vaikutusta vuotuisessa talousarviomenettelyssä; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan uudet ohjelmat olisi rahoitettava talousarvioon otettavin uusin määrärahoin; kehottaa harkitsemaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä yhdeksännen puiteohjelman varojen lisäämistä ESIR-rahastoon siirretyillä varoilla, jotta nämä ongelmat voidaan ratkaista osittain;

10.  toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa ja seuraavassa puiteohjelmassa on otettava huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero EU:sta sekä se, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulee EU:n ulkopuolinen maa ja sen osallistumisen jatkoon liittyy ehtoja; toivoo, että ratkaisut löytyvät nopeasti ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan johtava asema tutkimuksen ja kehittämisen alalla ja sen merkittävä rooli tiedeyhteistyössä koko EU:ssa;

11.  pyytää kiinnittämään huomiota Euroopan tutkimus- ja innovointialan valtavaan käyttämättömään potentiaaliin ja tarpeeseen varmistaa tieteellisten lahjakkuuksien pysyminen Euroopassa; korostaa tarvetta lisätä perustutkimuksen rahoitusta huipputason tieteen ja teollisuuden johtoaseman aloilla; pitää valitettavana, että nykyiset ohjelmat, kuten tulevia ja kehitteillä olevia tekniikoita koskeva ohjelma, Marie Skłodowska-Curie ‑toimet ja Innovointi pk-yrityksissä, ovat pahasti ylikuormitettuja; kehottaa perustamaan korkeakouluihin yrityshautomoita, jotta voidaan kehittää startup-yrityksiä ja mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen; kannustaa unionia jatkamaan erittäin kunnianhimoisten rahoitusohjelmien hyväksi tekemäänsä työtään tulevaisuudessa; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään rahoitusta kaikille ohjelmille, jotka ovat pahasti ylikuormitettuja;

12.  on tyytyväinen Euroopan innovaationeuvoston perustamiseen ja pyytää komissiota esittämään analyysin siitä, kuinka innovaationeuvosto täydentää muita olemassa olevia tutkimusohjelmia heikentämättä niitä;

13.  korostaa, että EU:n talousarvion olisi kuvastettava Horisontti 2020 -ohjelman kunnianhimoista tavoitetta tehdä EU:sta maailman johtava tieteeseen ja innovointiin perustuva talous ja yhteiskunta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.4.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lefteris Christoforou, Gérard Deprez, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazabal Rubial, Ingeborg Gräßle, Bernd Kölmel, Zbigniew Kuźmiuk, Clare Moody, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Jordi Solé, Patricija Šulin, Monika Vana, Daniele Viotti, Tiemo Wölken Marco Zanni, Stanisław Żółtek

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicola Caputo, Ivana Maletić, Pier Antonio Panzeri, Nils Torvalds, Marco Valli, Derek Vaughan, Rainer Wieland, Tomáš Zdechovský

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Karin Kadenbach, Ramón Luis Valcárcel Siso

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

27

+

ALDE

Gérard Deprez, Nils Torvalds

ECR

Zbigniew Kuźmiuk, Bernd Kölmel

EFDD

Marco Valli

PPE

Lefteris Christoforou, José Manuel Fernandes, Ingeborg Gräßle, Ivana Maletić, Siegfried Mureşan, Jan Olbrycht, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Ramón Luis Valcárcel Siso, Rainer Wieland, Tomáš Zdechovský, Patricija Šulin

S&D

Nicola Caputo, Eider Gardiazabal Rubial, Karin Kadenbach, Clare Moody, Pier Antonio Panzeri, Derek Vaughan, Daniele Viotti, Tiemo Wölken

VERTS/ALE

Jordi Solé, Monika Vana

2

-

ENF

Marco Zanni, Stanisław Żółtek

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan komissio, 2015, Commitment and Coherence – Ex‐Post Evaluation of the 7th EU Framework Programme, s. 5.

(2)

Euroopan komissio, 2016, Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskeva seurantakertomus vuodelta 2015, s. 11.


ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (30.3.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella

(2016/2147(INI))

Valmistelija: Matthijs Van Miltenburg

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että tutkimuksen huippuosaamista ja kilpailukykyä on edelleen pidettävä unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman lähtökohtina, kun taas ERI-rahastoilla olisi pyrittävä edistämään alueellista kasvua ja yhteenkuuluvuutta; torjuukin uuteen puiteohjelmaan mahdollisesti sisällytettävät kriteerit tai kiintiöt, joilla on tarkoitus vaikuttaa maantieteelliseen jakaumaan tai yhteenkuuluvuuteen; kehottaa komissiota arvioimaan Horisontti 2020 -ohjelman tukivälinettä ”Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen”, ja jos se osoittautuu menestyksekkääksi, säilyttämään tämän välineen myös yhdeksännessä puiteohjelmassa, jotta voidaan saavuttaa tutkimustoiminnan kehittäminen tasapuolisesti kaikkialla unionissa;

2.  toteaa, että puiteohjelman ja ERI-rahastojen tavoitteissa ja painopisteissä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä; toteaa, että tutkimustulosten hyödyntäminen lisääntyi voimakkaasti, kun yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa otettiin käyttöön temaattinen tavoite 1 tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistamisesta; katsoo, että ohjelma- ja hanketasolla on pyrittävä hyödyntämään synergiaedut mahdollisimman laajasti; kannustaa komissiota edelleen analysoimaan Horisontti 2020 -ohjelman ja ERI-rahastojen varainkäytön alueellisia malleja, jotta voidaan havaita alueet, joilla rahoituksen kohdentamisen synergioita olisi lisättävä, sekä laatimaan parhaiden käytäntöjen tietokannan hankkeita varten sekä osoittamaan mahdollisiin tuleviin synergioihin johtavia polkuja;

3.  muistuttaa unionin talousarvion pilottihankkeesta ”Huippuosaamisen portaikko” (S2E), jolla tuetaan edelleen 13 jäsenvaltion alueita kehittämään ja hyödyntämään ERI-rahastojen, Horisontti 2020 -ohjelman sekä muiden unionin rahoitusohjelmien välisiä synergioita;

4.  pitää älykästä erikoistumista koskevaa tutkimus- ja innovointistrategiaa (RIS3) tarkoituksenmukaisena välineenä alueellisten innovointiekosysteemien kehittämiseksi, uudistamiseksi ja lujittamiseksi; toteaa, että RIS3:ssa yksilöityjen painopisteiden pohjalta olisi kehitettävä alueiden välistä yhteistyötä, koska tämä mahdollistaa arvoketjujen luomisen kaikkialla unionissa; kehottaa komissiota vahvistamaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tieto- ja innovaatioyhteisöjen (EIT KIC) jatkokehitystä RIS3-keskusten kanssa; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita tehostamaan pyrkimyksiään parantaa älykkäiden erikoistumisstrategioiden laatua ja strategioidensa tehokasta täytäntöönpanoa;

5.  katsoo, että ERI-rahastoja voidaan käyttää rakentamaan ja parantamaan tutkimuksen ja innovoinnin infrastruktuuria ja valmiuksia ja siten antamaan jäsenvaltioille mahdollisuus tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamiseen; toteaa, että ERI-rahastoja voidaan käyttää innovaatioiden siirtämiseen, tutkimukseen ja innovointiin tehtävien julkisten ja yksityisten investointien edistämiseen sekä yritysten, tutkimus- ja kehityskeskusten ja korkeakoulujen välisten yhteyksien ja synergioiden kehittämiseen; toivoo, että ERI-rahastoja käytettäisiin erityisesti unionin edun mukaisten osaamis- ja innovointikeskusten edistämiseen;

6.  katsoo, että ERI-rahastoista voidaan tehdä tehokkaita investointeja tutkimukseen ja innovointiin vain, jos jäsenvaltioiden toimintaedellytykset ovat kunnossa; pitää tärkeänä, että täytetään asiaan liittyvät koheesiopolitiikan ennakkoehdot, jotka koskevat esimerkiksi älykästä erikoistumista, jotta varmistetaan, että ERI-rahastoilla on merkittävä vaikutus innovointiin; kehottaa siksi luomaan vahvan ja tasapainoisen yhteyden tutkimukseen ja innovointiin liittyviä rakennemuutoksia koskevien maakohtaisten suositusten ja alalle suunnattujen investointien välille;

7.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan innovoinnin, tutkimuksen ja kehityksen edellytyksiä erityisesti pyrkimällä nostamaan julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) yhteensä 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä ja vauhdittamaan tutkimus- ja innovointitoimintaa erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla; toteaa, että kansalliset T&K-investoinnit ovat selkeästi yhteydessä puiteohjelmissa hyväksyttyjen hankehakemusten määrään;

8.  katsoo, että on otettava käyttöön voimakkaampia kannustimia ERI-rahastoista myönnettävien varojen ohjaamiseksi tutkimukseen ja innovointiin suunnattaviin investointeihin, mikäli ne perustuvat maakohtaisiin suosituksiin tai jos todetaan heikkouksia; toteaa, että tutkimus- ja innovointi-investointeihin tarkoitetut ERI-rahastot asettavat käyttöön 65 miljardia euroa jaksolla 2014–2020; ehdottaa siksi, että jäsenvaltioissa käyttöön otettu ERI-suoritusvaraus käytetään siten, että merkittävä osa rakennerahastoilta saaduista varoista investoidaan tutkimukseen ja innovointiin;

9.  pitää myönteisenä huippuosaamismerkin periaatetta ja mahdollisuuksia, koska se muodostaa laatumerkinnän ERI-rahastojen ja Horisontti 2020 -ohjelman välisistä synergioista, mutta toteaa, että jäsenvaltioiden rahoituksen puutteen vuoksi sitä hyödynnetään käytännössä riittämättömästi; uskoo, että hankkeita, joita on esitetty rahoitettavaksi Horisontti 2020 -ohjelmasta ja jotka ovat läpäisseet ankaran valinta- ja hyväksymismenettelyn positiivisin tuloksin mutta joita ei ole voitu rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi, olisi rahoitettava ERI-rahastojen varoista, jos niitä on käytettävissä tähän tarkoitukseen; toteaa, että samanlainen mekanismi olisi määriteltävä myös yhteisesti toteutettavia tutkimushankkeita varten;

10.  pitää valitettavana, että Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta on leikattu 2,2 miljardilla eurolla ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi; katsoo, että unionin on säilytettävä kansainvälinen kilpailukykynsä eikä se saisi menettää tutkimus- ja innovointipotentiaaliaan; korostaa, että yhdeksäs puiteohjelma ja ERI-rahastot tarvitsevat asianmukaisen budjetoinnin vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä voidakseen tukea tutkimusta sopivalla tavalla; ehdottaa siksi yhdeksännen puiteohjelman budjetin kasvattamista yhteensä 100 miljardiin euroon, mukaan luettuna pk-yrityksiä koskevan välineen suurempi oma budjetti, joka olisi turvattava ohjelman koko keston ajan;

11.  kehottaa komissiota yhdeksättä puiteohjelmaa ja ERI-rahastoja koskevia tulevia asetuksia laatiessaan huolehtimaan siitä, että parempien ja yksinkertaistettujen toimintaedellytysten myötä alakohtaisten tutkimus- ja innovointipolitiikkojen, rakennerahastojen sekä tutkimus- ja innovointirahastojen ja -ohjelmien välinen synergia ja keskinäinen täydentävyys lisääntyvät; toteaa, että yhdeksännessä puiteohjelmassa olisi edelleen keskityttävä ensisijaisesti matalan ja keskitason teknologian valmiustasoihin (TLR), kun taas korkean TRL:n hankkeiden olisi säilyttävä ensisijaisesti ERI-rahastojen alueena;

12.  toteaa, että valtiontukisäännöt koskevat ERI-rahastoja mutta eivät Horisontti 2020 -ohjelmaa, vaikka molemmista voidaan rahoittaa samanlaisia hankkeita, joilla on samanlaisia tavoitteita; korostaa, että tämä aiheuttaa tarpeettomia ongelmia näiden rahastojen synergian kannalta; korostaa, että menettelyissä olisi otettava johtavaksi periaatteeksi ”yhdenvertainen kohtelu”, joka koskee esimerkiksi valtiontukia ja hyväksyttäviä kustannuksia ERI-rahastoissa ja puiteohjelmassa; kehottaa komissiota esittämään nykyisten asiaa koskevien valtiontukisääntöjen uudelleentarkastelua erityisesti huippuosaamismerkkiin liittyvien hankkeiden osalta sekä määrittelemään, mitkä hankkeet eivät enää kuulu valtiontukisääntöjen piiriin.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA. VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.3.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Constanze Krehl, Andrew Lewer, Louis-Joseph Manscour, Martina Michels, Iskra Mihaylova, Jens Nilsson, Andrey Novakov, Mirosław Piotrowski, Stanislav Polčák, Liliana Rodrigues, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andor Deli, Josu Juaristi Abaunz, Ivana Maletić, Demetris Papadakis, Tomasz Piotr Poręba, Julia Reid, Davor Škrlec, Damiano Zoffoli, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Luigi Morgano

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg

ECR

Andrew Lewer, Mirosław Piotrowski, Tomasz Piotr Poręba, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D'Amato

PPE

Pascal Arimont, Franc Bogovič, Andor Deli, Krzysztof Hetman, Marc Joulaud, Ivana Maletić, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Ramón Luis Valcárcel Siso, Milan Zver, Lambert van Nistelrooij

S&D

Andrea Cozzolino, Constanze Krehl, Louis-Joseph Manscour, Luigi Morgano, Jens Nilsson, Demetris Papadakis, Liliana Rodrigues, Monika Smolková, Derek Vaughan, Damiano Zoffoli

 

Davor Škrlec

1

-

EFDD Group

Julia Reid

2

0

GUE/NGL Group

Josu Juaristi Abaunz, Martina Michels

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.5.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella

(2016/2147(INI))

Valmistelija: Vilija Blinkevičiūtė

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(1) 14 artiklan 1 kohdan ja 16 artiklan,

A.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevan asetuksen 16 artiklan vaatimusten mukaisesti ohjelmassa valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvo ja sukupuoliulottuvuus tutkimuksessa ja innovoinnissa monialaisena kysymyksenä työohjelman kussakin eri osassa;

B.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelmassa on kolme valtavirtaistettavaa tavoitetta, jotka ovat yhtäläisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasapainoisen edustuksen edistäminen hankeryhmissä, sukupuolten tasapainoisen edustuksen varmistaminen päätöksenteossa jasukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, minkä olisi oltava laadullista;

C.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan; ottaa huomioon, että tutkimus ja innovointi ovat Euroopan talouskasvun keskeisiä vetureita ja naisten suurempi edustus tutkimuksessa edistää osaltaan innovaatioiden leviämistä; ottaa huomioon, että naisten taitojen, tietojen ja pätevyyden potentiaalin kokonaisvaltainen hyödyntäminen edistää osaltaan kasvua, työllisyyttä ja Euroopan kilpailukykyä;

D.  ottaa huomioon, että naisten osuus neuvoa-antavissa elimissä oli 51,9 prosenttia ajanjaksolla 2014–2015(2); ottaa huomioon, että ainoastaan tämän indikaattorin kohdalla saavutettiin naisten osallistumista koskeva tavoite, joka oli 50 prosenttia; ottaa huomioon, että asiantuntijatietokantoihin rekisteröityjen naisasiantuntijoiden osuus oli 31,1 prosenttia ja arviointilautakuntiin osallistuneiden naisten osuus 36,7 prosenttia(3); toteaa, että kumpikaan näistä luvuista ei saavuttanut niille asetettua 40 prosentin tavoitetta;

E.  ottaa huomioon, että sukupuoliulottuvuus tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä oli nähtävissä 36,2 prosentissa avustetuista hankkeista(4); ottaa huomioon, että ajanjaksolla 2014–2015 naisosallistujien osuus Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa oli 35,8 prosenttia kokonaistyövoimasta, muut kuin tutkijat mukaan luettuina(5);

F.  ottaa huomioon, että Horisontti 2020 -ohjelmalla, kuten kaikilla EU:n ohjelmilla, pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja muut kansainväliset sitoumukset, kuten Pariisin ilmastokokouksen (COP21) ja kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteet, sukupuolten tasa-arvoa koskeva kestävän kehityksen tavoite (tavoite 5) mukaan luettuna; ottaa huomioon, että näitä tavoitteita ei saavuteta ilman uutta innovointia, tutkimusta ja kehitystä; korostaa kuitenkin, että ohjelma täydentää jäsenvaltioiden omia tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja;

1.  panee merkille viime vuosina saavutetut myönteiset muutokset naisten ja miesten tasa-arvossa tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa mutta kiinnittää huomiota naisiin tiedeyhteisössä vaikuttavaan voimakkaaseen vertikaaliseen ja horisontaaliseen jakautumiseen sekä kulttuuristen ja institutionaalisten esteiden olemassaoloon;

2.  pitää myönteisenä, että Horisontti 2020 -ohjelma tarjoaa tutkimuselimille tukea tasa‑arvosuunnitelmien toteuttamiseen; pitää myönteisenä myös komission ja Euroopan tasa‑arvoinstituutin yhteistä hanketta sellaisen tasa-arvosuunnitelmia koskevan verkkotyökalun luomiseksi, jolla voidaan tunnistaa ja jakaa parhaita käytäntöjä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa;

3.  korostaa, että on tärkeää säilyttää mahdollisimman tiiviit suhteet Yhdistyneen kuningaskunnan tutkijoiden kanssa, jotta vältetään mahdolliset keskeytykset ja tietohävikit lääketieteellisen tutkimuksen alalla;

4.  pitää myönteisenä, että Horisontti 2020 -ohjelmassa sovelletaan henkilöstön sukupuolijakauman tasapainottamista yhtenä arviointiperusteena, mutta naisten osuuden ollessa ainoastaan 35,8 prosenttia työvoimasta kehottaa komissiota ottamaan käyttöön aliedustettuna olevan sukupuolen 40 prosentin vähimmäisosallistumisvaatimuksen seuraavassa puiteohjelmassa; pitää lisäksi myönteisenä, että hakijat voivat sisällyttää sukupuolta koskevan koulutuksen ja erityistutkimukset ehdotuksiinsa tukikelpoisina kustannuksina;

5.  pitää myönteisinä erityisindikaattoreita, joilla seurataan sukupuolinäkökulman täytäntöönpanoa Horisontti 2020 -ohjelmassa, mutta pitää valitettavana, että samalla ajanjaksolla ainoastaan 36,2 prosentissa allekirjoitetuista avustuksista otettiin huomioon sukupuoliulottuvuus tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä(6); kehottaa tästä syystä komissiota sisällyttämään sukupuolivaikutusten arvioinnin ennakkoehtona kaikkiin yhdeksännestä puiteohjelmasta anottaviin avustuksiin;

6.  panee merkille, että tällä hetkellä ei ole olemassa indikaattoreita, joilla voitaisiin arvioida sellaisten hankkeiden prosenttiosuutta, joissa puututaan erityisesti sukupuolten tasa-arvoa koskeviin asioihin ja sukupuolten tasa-arvoon läheisesti liittyviin aiheisiin, kuten terveys (erityisesti äitiysterveys ja vastasyntyneiden terveys), suhteettomassa määrin naisiin ja lapsiin kohdistuvat köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet, ravinto ja ravitsemus, vesi ja sanitaatio sekä resurssien saatavuus; panee tässä yhteydessä merkille sellaisten indikaattoreiden puutteen, joilla voitaisiin mitata tällaisiin hankkeisiin tähtäävien ehdotuspyyntöjen osuutta; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkia näitä aiheita koskevat indikaattorit tuleviin Horisontti 2020 -ohjelman vuosittaisiin seurantakertomuksiin ja uuteen puiteohjelmaan;

7.  pitää myönteisenä Horisontti 2020 -ohjelman neuvoa-antavissa elimissä saavutettua sukupuolten tasapainoista edustusta ja toteaa, että niissä naisten osuus oli 52 prosenttia vuosina 2014 ja 2015; pitää kuitenkin valitettavana, että asiantuntijatietokantoihin rekisteröityjen naisasiantuntijoiden osuus ja naisten osuus arviointilautakunnissa ei saavuttanut aliedustettuna olevan sukupuolen osallistumiselle asetettua 40 prosentin tavoitetta; kehottaa komissiota ehdottamaan uusia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi;

8.  pitää myönteisenä, että yksi ”Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten” ‑erityisohjelman tavoitteista on sukupuolten tasa-arvon varmistaminen sekä tutkimusprosessissa että tutkimuksen sisällössä; pitää lisäksi myönteisinä avustuksia, joilla tuetaan tutkimusorganisaatioita tasa-arvosuunnitelmien toteuttamisessa ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja eurooppalaisella tutkimusalueella; pitää kuitenkin valitettavana, ettei talousarviossa ole erillisiä budjettikohtia Horisontti 2020 -ohjelmassa esitettyjä tavoitteita varten;

9.  katsoo, että jatkotarkastelu on tarpeen, jotta voidaan arvioida Horisontti 2020 -ohjelman tuloksia käyttäen luotettavia ja vertailukelpoisia indikaattoreita, kuten naispuolisten osallistujien ja naispuolisten hankekoordinaattoreiden osuus ohjelmassa, ja jotta erityistoimiin voidaan tarpeen mukaan ehdottaa muutoksia parempien tulosten varmistamiseksi;

10.  pyytää komissiota lisäämään Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja, jotta edistetään osallistuvien yliopistojen ja tutkimuslaitosten lukumäärää, ja kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan naistutkijoiden erityisten avustusten saantia, jotta edistetään tasa-arvoa tiedeurilla ja tehostetaan EU:n kilpailukykyä;

11.  kehottaa jäsenvaltioita lujittamaan edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista Horisontti 2020 -ohjelmassa ja tulevassa yhdeksännessä puiteohjelmassa ja tukemaan ja tehostamaan tutkimuslaitosten, yritysten ja asiaan liittyvien työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua; kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevia tavoitteita strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin tutkimussyklin kaikissa vaiheissa;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan, jotta voidaan puuttua tutkijoiden keskuudessa edelleen vallitsevaan sukupuolten rakenteelliseen eriarvoisuuteen etenkin työolosuhteissa, kuten palkkaerot ja syrjivät sopimusjärjestelyt, ja naisten edustuksessa tutkimuslaitosten ja yliopistojen johtokunnissa(7);

13.  korostaa, että on edistettävä naisyrittäjyyttä pk-yrityksiä koskevan välineen avulla, jotta kannustetaan naisia harkitsemaan yrittäjyyttä merkityksellisenä uramahdollisuutena helpottamalla lainansaantia, vähentämällä byrokratiaa ja muita naisten startup-yritysten esteitä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi; korostaa lisäksi naisyrittäjien ja tiede- ja yliopistoyhteisöjen naisten tukiohjelmien merkitystä ja kehottaa EU:ta tukemaan näitä ohjelmia konkreettisemmin myös myönteisillä toimilla, kuten verkostoitumisella ja mentorointiohjelmilla, sekä luomalla asianmukaiset olosuhteet ja varmistamalla miesten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet kaikissa ikävaiheissa koulutuksen, urakehityksen, taitojen ajan tasalle saattamisen ja uudelleenkouluttautumisen yhteydessä;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään Horisontti 2020 -ohjelmaan liittyvien valistus- ja tiedotuskampanjoiden määrää ja vaikutusta, jotta houkutellaan enemmän tyttöjä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloille (STEM‑alat) ja edistetään naisten osallistumista tutkimushankkeisiin; kehottaa komissiota arvioimaan tiedotuskampanjoiden kohdentamista ja onnistumista siinä, millä tavoin naisten osallistumista tutkimushankkeisiin on voitu lisätä;

15.  kannustaa jäsenvaltioita lisäämään toimia, joilla edistetään naisten johtajuuspotentiaalia ja heidän osallistumistaan päätöksentekoon, käyttämällä erityisiä välineitä, kuten mentorointia, verkostointia ja naisten urakehityksen roolimalleja;

16.  kehottaa komissiota omaksumaan laadullisen lähestymistavan Horisontti 2020 ‑ohjelman väliarviointia koskevassa kertomuksessa ja hyödyntämään sitä, jotta voidaan kehittää erityisiä indikaattoreita sukupuolten osallistumisen ja osallisuuden mittaamiseksi ja hyödyntää niitä Horisontti 2020 -ohjelman jälkiarvioinnissa;

17.  kehottaa säilyttämään oman budjettikohdan sukupuolikohtaisille rakennemuutoshankkeille (kuten GERI vuosina 2014–2016) sekä muille sukupuolten tasa-arvoa koskeville aiheille tutkimuksessa ja innovoinnissa;

18.  kehottaa sisällyttämään yhdeksättä puiteohjelmaa koskevaan ehdotukseen vakaan sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian ja mitattavissa olevat tavoitteet ja kehottaa sisällyttämään uutta puiteohjelmaa varten ehdotettavaan perusasetukseen kehittyneemmät ja konkreettisemmat sukupuolten osallisuutta koskevat vaatimukset; pitää tärkeänä, että sukupuolten tasa-arvo nähdään edelleen monialaisena tavoitteena ja erityisenä alueena, jolle voidaan myöntää rahoitusta työohjelman kussakin eri osassa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.4.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

22

0

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Arena, Beatriz Becerra Basterrechea, Viorica Dăncilă, Arne Gericke, Anna Hedh, Mary Honeyball, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Elisabeth Köstinger, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Kostadinka Kuneva, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Terry Reintke, Liliana Rodrigues, Michaela Šojdrová, Ernest Urtasun, Elissavet Vozemberg-Vrionidi, Jadwiga Wiśniewska, Anna Záborská, Jana Žitňanská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Eck, Rosa Estaràs Ferragut, Mariya Gabriel, Ildikó Gáll-Pelcz, Kostadinka Kuneva, Marc Tarabella, Monika Vana

(1)

EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.

(2)

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskeva seurantakertomus vuodelta 2015, http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/h2020_monitoring_reports/second_h2020_annual_monitoring_report.pdf.

(3)

Ks. edellinen alaviite.

(4)

Horisontti 2020, EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma, Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimus, helmikuu 2017.

(5)

Ks. edellinen alaviite.

(6)

Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskeva seurantakertomus vuodelta 2015, s. 53–217. http://ec.europa.eu/research/evaluations/pdf/archive/h2020_monitoring_reports/second_h2020_annual_monitoring_report.pdf

(7)

She Figures 2015. https://ec.europa.eu/research/swafs/pdf/pub_gender_equality/she_figures_2015-final.pdf#view=fit&pagemode=none


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

30.5.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

2

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Neoklis Sylikiotis, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Soledad Cabezón Ruiz, Jude Kirton-Darling, Constanze Krehl, Barbara Kudrycka, Olle Ludvigsson, Florent Marcellesi, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Markus Pieper, Sofia Sakorafa, Anne Sander, Pavel Telička, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Fabio Massimo Castaldo, Nicola Danti, Gabriele Preuß


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASA VALIOKUNNASSA

50

+

ALDE

Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Pavel Telicka, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Evžen Tošenovský, Anneleen Van Bossuyt

GUE

Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlícek, Marisa Matias, Sofia Sakorafa

PPE

Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Christian Ehler, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Barbara Kudrycka, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Angelika Niebler, Markus Pieper, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera

S&D

José Blanco López, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Danti, Adam Gierek, Theresa Griffin, Jude Kirton-Darling, Peter Kouroumbashev, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Dan Nica, Miroslav Poche, Gabriele Preuβ, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

2

-

ENF

Angelo Ciocca, Jean-Luc Schaffhauser

5

0

Verts/ALE

Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Florent Marcellesi, Michel Reimon, Claude Turmes

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö