MIETINTÖ akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa

    11.7.2017 - (2016/2142(INI))

    Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
    Esittelijä: Milan Zver

    Menettely : 2016/2142(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A8-0252/2017
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A8-0252/2017
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa

    (2016/2142(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

      ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 165 ja 166 artiklan,

      ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

      ottaa huomioon 30. marraskuuta 2002 annetun Kööpenhaminan julistuksen ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa,

      ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)[1],

      ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2012 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa”[2],

      ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

      ottaa huomioon neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – ”Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet”[3],

      ottaa huomioon 20. joulukuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta[4],

      ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669)[5],

      ottaa huomioon 17. helmikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutukseen investoimisesta – vastaus komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013[6],

      ottaa huomioon elinikäisen oppimisen toimintaohjelman perustamisesta 15. marraskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1720/2006/EY[7],

      ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka EU ratifioi vuonna 2010,

      ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY[8],

      ottaa huomioon 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta[9],

      ottaa huomioon epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen[10],

      ottaa huomioon eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen[11],

      ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta[12],

      ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”[13],

      ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seurannasta[14],

      ottaa huomioon alueiden komitean 31. tammikuuta 2014 antaman lausunnon aiheesta ”Avoin koulutus”[15],

    –  ottaa huomioon komission tutkimuksen ”Education and Training 2020: Improving Policy and Provision for Adult Learning in Europe[16],

      ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luomisesta 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä[17],

      ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta kaudelle 2011–2020[18],

      ottaa huomioon 20. helmikuuta 2017 annetun ehdotuksen neuvoston päätelmiksi naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla[19],

    –  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta,

    –  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

    –  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan tarkistuksina esitetyn kannan (A8-0252/2017),

    A.  ottaa huomioon, että koulutusjärjestelmillä on edessään huomattavia haasteita, jotka ovat seurausta opetus- ja oppimisprosesseihin vaikuttavasta digitalisaatiokehityksestä ja tarpeesta vahvistaa valmiuksia sosiaaliseen osallisuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen sekä henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lujittaa Euroopan demokraattisia arvoja ja suvaitsevaisuutta, jotta voidaan edistää avarakatseisuutta ja torjua kaikenlaista suvaitsemattomuutta; katsoo, että digitaalisten valmiuksien ja itseluottamuksen vahvistaminen on olennainen ennakkoedellytys vahvojen yhteiskuntien rakentamiselle ja yhtenäisyys- ja yhdentymisprosessien edistämiselle EU:ssa;

    B.  ottaa huomioon, että unionin elinikäisen oppimisen strategiaa olisi vahvistettava; ottaa huomioon, että jokaisella henkilöllä olisi oltava kaikissa elämän vaiheissa mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen, jotta he voivat hankkia tietoja ja taitoja, joita he tarvitsevat sekä henkilökohtaisessa kehityksessä että ammatillisessa edistymisessä; ottaa huomioon, että virallisessa ja epävirallisessa yhteydessä sekä arjessa tapahtuva elinikäinen oppiminen, joka tukee aktiivista kansalaisuutta ja työllistettävyyttä, on keskeinen tekijä koulutuksessa, johon nämä muutokset vaikuttavat;

    C.  katsoo, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan parantaa koulutuksen ja työelämän välistä synergiaa sekä helpottamalla pääsyä työmarkkinoille että antamalla yksilöille mahdollisuus päivittää jatkuvasti osaamistaan tai oppia uusia taitoja koko työuransa ajan; katsoo, että jäsenvaltioiden on löydettävä keinoja suojella tai edistää pitkän aikavälin investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin;

    D.  ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu edistävät merkittävästi yksilön henkilökohtaista kehitystä ja inhimillisen pääoman muodostumista, ja niistä olisi tehtävä olennainen osa Euroopan elinikäisen oppimisen strategiaa;

    E.  ottaa huomioon, että akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelulla on yhä tärkeämpi rooli helpotettaessa työntekijöiden sopeutumista taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin koko työuran ajan; ottaa huomioon, että vuoteen 2025 mennessä 49 prosenttia EU:n kaikista avoimista työpaikoista (sisältää uudet ja korvaavat työpaikat) edellyttää korkea-asteen tutkintoa, 40 prosenttia keskiasteen tutkintoa ja vain 11 prosenttia alempaa tutkintoa tai ei lainkaan tutkintoa;

    F.  ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu ovat tärkeitä välineitä tarjottaessa joustavia ja yksilöllisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille ilman syrjintää[20]; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa koulutukseen pääsyn laajentamista koskevat strategiat;

    G.  toteaa, että jatkokoulutus ja etäopiskelu sekä uusien tekniikoiden käyttö voivat lisätä tyttöjen ja naisten tietoisuutta uusista uravaihtoehdoista erityisesti aloilla, joilla he ovat aliedustettuja; toteaa, että vaikka yhä useammilla naisilla on ylemmän keskiasteen tutkinto tai korkea-asteen tutkinto, naisten määrää on tarpeen lisätä sekä ammattikoulutuksessa että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) alalla;

    H.  ottaa huomioon, että etäopiskelu on yksi mahdollinen lähestymistapa akateemisessa jatkokoulutuksessa, koska juuri sen joustavuuden ansiosta voidaan varmistaa tasapaino opiskelun ja työelämän välillä;

    I.  toteaa, että etäopiskelulla[21] tarkoitetaan opetuksen organisointitapaa, joka tarjoaa runsaasti joustoa oppimiseen uuden teknologian käytön avulla, ja että sillä ei korvata oppilaitoksissa annettavaa opetusta vaan se tarjoaa vaihtoehdon niille oppijoille, jotka eivät voi osallistua siihen;

    J.  toteaa, että etäopiskelulla tarkoitetaan opetusmenetelmää, joka tarjoaa joustoa oppimiseen uuden teknologian käytön avulla, ja että sillä ei korvata oppilaitoksissa annettavaa opetusta vaan se tarjoaa vaihtoehdon niille oppijoille, jotka eivät voi osallistua siihen, ja työssäkäyville, jotka haluavat yhdistää työnteon ja opiskelun; toteaa, että digitalisointia voitaisiinkin käyttää välineenä, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia päästä korkea-asteen koulutukseen;

    K.  toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja tehtävistä; katsoo, että tasa-arvo koulutuksessa tarjoaa naisille parempia mahdollisuuksia ja tukee yhteiskunnan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä; toteaa, että koulutus on perusväline sukupuolistereotypioiden torjumisessa;

    L.  ottaa huomioon, että naisten keskimääräinen työllisyysaste on suoraan yhteydessä heidän koulutustasoonsa niin, että korkea-asteen koulutuksen loppuun saattaneiden 25–49-vuotiaiden naisten työllisyysaste on yli 20 prosenttia korkeampi kuin naisten, joilla on vain alle perusasteen tai perusasteen taikka alemman keskiasteen koulutus;

    M.  katsoo, että etäopiskelulla voi olla myönteisiä vaikutuksia naisten tieto- ja viestintäteknisiin taitoihin; toteaa, että naisten määrän kasvu tieto- ja viestintätekniikan alalla vauhdittaisi näitä markkinoita, joille on ennustettu työvoimapulaa, ja naisten tasavertainen osallistuminen auttaisi tuottamaan EU:n BKT:hen vuosittain noin yhdeksän miljardia euroa; toteaa, että naiset ovat edelleen suuresti aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto-ohjelmissa, joissa naisten osuus valmistuneista on noin 20 prosenttia, ja vain kolmella prosentilla kaikista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisista on tieto- ja viestintätekniikan alan loppututkinto;

    N.  katsoo, että etäohjelmat saavuttavat huomattavan määrän naisia yhteiskunnissa, joissa naisilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua tavanomaiseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, koska naiset käyttävät yhä miehiä enemmän aikaa palkattomaan kotityöhön ja perheenjäsenten hoitoon; katsoo, että tällaiset kurssit tarjoavat heille joustavuutta työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamisessa ja että etäopiskelu on erityisesti tarkoitettu muille kuin perinteisiin opiskelijoihin kuuluville ryhmille;

    O.  toteaa, että akateeminen jatkokoulutus on yksi korkeakoulutuksen julkisen palvelun tehtävistä, ja sillä tarkoitetaan akateemisessa laitoksessa annettavaa opetusta, jota seurataan usein kokopäivätyön ohessa ja joka edellyttää yleensä työkokemusta ja yliopistotutkintoa;

    P.  katsoo, että sopeutuminen kiihtyvään taloudelliseen ja teknologiseen muutokseen on suuri haaste ikääntyville työntekijöille ja tähän haasteeseen vastaaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä EU:n talouden kilpailukyvyn varmistamisessa;

    Q.  katsoo, että elinikäistä oppimista ja urakehitystä koskevia politiikkatoimia voitaisiin tehostaa aiemman oppimisen tunnustamisella;

    R.  ottaa huomioon, että kun ihmisten annetaan ottaa vapaata itsensä kehittämiseen ja koulutukseen elinikäisen oppimisen yhteydessä, heidän hyvinvointinsa ja heidän panoksensa yhteiskunnalle paranee, sillä he hankkivat parempia henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja; katsoo, että akateeminen etäopiskelu tarjoaa joustavia opintomuotoja, joiden avulla työ- ja yksityiselämä ovat paremmin tasapainossa; ottaa huomioon, että korkeakoulujen elinikäisen oppimisen (ULLL) olisi oltava osa eurooppalaista digitalisaatiostrategiaa;

    S.  katsoo, että digitalisaatio mahdollistaa koulutusprosessin joustavuuden ja vuorovaikutteisuuden ja on keskeinen tekijä akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun kehittämisessä edelleen;

    T.  katsoo, että teknologinen muutos edellyttää tiiviimpiä ja jatkuvampia yhteyksiä koulutuksen ja työelämän välillä;

    U.  ottaa huomioon, että korkeakoulujen taipumus staattisuuteen tekee opetussuunnitelmien, kursseja ja kokeita koskevien sääntöjen ja pääsyvaatimusten uudistamisesta haastavaa;

    V.  ottaa huomioon, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu ovat nopeasti kasvavia aloja, joilla on merkittäviä mahdollisuuksia talouskasvun ja työllistämisen näkökulmasta;

    W.  toteaa, että akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelukursseilla on vielä useita esteitä[22];

    Jatkokoulutus ja etäopiskelu yhteiskunnallisen ja taloudellisen muutoksen tukena

    1.  panee merkille, että verkko-oppiminen ja avoin oppiminen muuttavat koulutuksen resursointia, tarjoamista ja hyödyntämistä; korostaa tässä yhteydessä avointen oppimisresurssien merkitystä, koska niillä varmistetaan kaikkien oikeus koulutukseen ja parannetaan työllistyvyyttä tukemalla elinikäistä oppimisprosessia;

    2.  panee merkille, että monilla perus- ja ammattikoulutuslaitoksilla on vaikeuksia reagoida asianmukaisesti yhteiskuntiemme ja talouksiemme perinpohjaisiin ja monimutkaisiin muutoksiin ja tarpeeseen muuttaa hallintoa, organisaatiorakenteita ja toimintatapoja; korostaa, että uusilla, joustavilla ja helposti saatavilla olevilla sekä kaikenikäisille sopivilla elinikäisen oppimisen muodoilla voidaan vastata menestyksellisesti joihinkin näistä haasteista, esimerkiksi sosiaaliseen syrjäytymiseen, koulunkäynnin keskeyttämiseen ja osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen;

    3.  toteaa, että digitalisaatio ja yhteisten koulutusalustojen perustaminen yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista varten ovat keskeisen tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisessa;

    4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta voidaan kuroa umpeen hyvin varustettujen oppilaitosten ja niiden, jotka eivät sitä ole, välistä teknologista kuilua osana kansallisia digitaalitaitojen strategioita;

    5.  korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeä keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työllisyyttään, tulojaan ja työolojaan; korostaa, että on edelleen panostettava naisten määrän lisäämiseen ja parannettava heidän mahdollisuuksiaan päästä korkeampiin akateemisiin virkoihin;

    6.   korostaa koulutuksen merkitystä sukupuolistereotypioiden torjumisessa; kehottaa siksi komissiota edistämään aloitteita, joilla tuetaan etäopetuksena toteutettavien naisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien täytäntöönpanoa, mukaan lukien tieteen, teknologian ja tietotekniikan alan korkea-asteen koulutus, kehitetään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäistään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä;

    7.  korostaa, että akateemisten laitosten on valmennettava kansalaisia osaamisyhteiskuntaa ja jatkuvasti muuttuvia kansantalouksia varten ja tarjottava heille taitotietoa itsenäistä oppimista varten sekä yrittäjähenkinen ajattelutapa ja laaja-alaisia taitoja, kuten ongelmanratkaisu- ja sopeutumiskyky, jotta he voivat löytää oman polkunsa ja hyödyntää koko potentiaalinsa;

    8.   korostaa myös, että korkeakouluilla on merkittävä asema aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä, ja niiden on annettava opiskelijoille monialaisia taitoja, kuten yhteiskunnallisia ja sosiaalisia sekä kansalaisuuteen liittyviä taitoja;

    9.  toteaa, että koulutuksen opiskelijakeskeinen lähestymistapa alentaa koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää koko potentiaalinsa[23]; painottaa tässä suhteessa kaikille tarjottavan elinikäisen uraohjauksen merkitystä;

    10.  toteaa, että tiedon jakamisen avulla voidaan lisätä kansalaisten aktiivista osallistumista sekä kansainvälistä ymmärrystä jatkuvasti muuttuvissa yhteiskunnissa;

    11.  toteaa, että on tehostettava tiivistä yhteistyötä koulutuslaitosten, paikallisyhteisöjen ja talouselämän välillä; korostaa lisäksi tarvetta parantaa synergiaa virallista, epävirallista oppimista ja arkioppimista tarjoavien koulutusalan toimijoiden välillä, jotta edistetään kaikkien mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen;

    12.  katsoo, että kaikilla on oltava oikeus oppimis- ja koulutustilaisuuksiin kaikissa elämänvaiheissa, jotta voidaan hankkia monialaisia taitoja, kuten laskutaito, digitaaliset taidot ja medialukutaito, kriittinen ajattelu, sosiaaliset taidot ja muut asiaan liittyvät taidot, jotta voidaan sopeutua paremmin tulevaisuudessa;

    13.  korostaa, että on pantava täytäntöön räätälöity tuki työpaikalla oppijoille, oppisopimuskoulutuksessa oleville ja työntekijöille, jotta voidaan varmistaa kaikkien osallistuminen työmarkkinoille; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää sisällyttää uutta teknologiaa opetus- ja oppimisprosesseihin, jotta ihmisille voidaan antaa tarvittavat taidot, pätevyydet ja tiedot, joiden avulla he pystyvät käyttämään digitaalitekniikkaa innovatiivisella ja luovalla tavalla;

    14.  vaatii, että henkilöiden on päästävä paremmin työmarkkinoille ja voitava pysyä siellä, ja katsoo, että tätä on tuettava parantamalla heidän taitojaan akateemisella jatkokoulutuksella ja etäopiskelulla sekä ammatillisella koulutuksella; korostaa, että on lisättävä ammatillisen koulutuksen tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelevuutta ja niitä koskevaa tietoa nuorille ja heidän perheilleen; muistuttaa tämän osalta, että Erasmus+-ohjelman oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tavoitetta ei ole läheskään tavoitettu ammatillisen koulutuksen alalla, ja siihen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota;

    15.  korostaa ohjelmien Erasmus+ ja Horisontti 2020 merkitystä elinikäisen oppimisen edistämisessä; kehottaa siksi jäsenvaltioita tutkimaan perusteellisesti näiden ohjelmien potentiaalia, ja korostaa, että tarvittaisiin akateemiseen jatkokoulutukseen räätälöityjä ohjelmia, joissa keskitytään työllisyyteen;

    16.  toteaa, että osallistavan laadukkaan koulutuksen saatavuus on olennaisen tärkeää, ja siksi tarvitaan toimia, joilla tuetaan avointa opetusta ja etäopetusta niiden henkilöiden erityistarpeisiin vastaamiseksi, joita ei voida tavoittaa perinteisillä järjestelmillä – erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien; kehottaa jäsenvaltioita kanavoimaan investointeja tähän tarkoitukseen;

    Koulutuksen laadun ja joustavuuden merkitys

    17.  katsoo, että sekä virallisen että epävirallisen koulutuksen laadun jatkuva parantaminen on olennaisen tärkeää unionin pyrkimyksille varmistaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus, kilpailukyky ja kestävä kasvu;

    18.  korostaa, että kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parhaiden menestymismahdollisuuksien tarjoamiseksi sekä matalan että korkean osaamistason työntekijöille yritysten on tarjottava yhdessä perus- ja ammattikoulutuslaitosten kanssa opetusta ja urakeskeistä koulutusta ihmisten koko työelämän ajan;

    19.  korostaa, että laadukkaat menetelmät tietojen ja taitojen sekä osaamisen välittämiseksi ovat erityisen tärkeitä koulutustulosten kannalta; korostaa tarvetta investoida ja tukea ammatillista kehittymistä ja opetushenkilöstön ammattitaidon jatkuvaa parantamista; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa etäopiskelun korkea taso ja että on tärkeää kehittää uusia opetuksen ja oppimisen malleja osana innovaatioprosessia ja koulutuksen asteittaista digitalisointia; toteaa tässä yhteydessä, että asianmukainen infrastruktuuri ja resurssit ovat elintärkeitä tekijöitä opetuksen laadun parantamisessa;

    20.  toteaa, että tämä edellyttää opettajien huomioon ottamista ja arvostamista, houkuttelevia palkkoja ja työoloja, parempaa pääsyä jatkokoulutukseen työaikana, erityisesti digitaalisessa didaktiikassa;

    21.  kehottaa yliopistoja keskittymään etäopetukseen entistä laajemmin ja ulottamaan sen koskemaan myös lyhytaikaisia ammatillisia kursseja;

    22.  korostaa, että etäopetuskursseja seuraaville opiskelijoille olisi varmistettava mahdollisuuksia olla yhteydessä opettajiin ja saada heiltä palautetta, jotta varmistetaan, että opiskelijoilla on asianmukainen tuki, ohjaus ja kannustus koko heidän opintojensa ajan;

    23.  toteaa, että joustavat oppimisen muodot kuten etä- ja yhdistelmäopetus mahdollistavat työssäkäyville ihmisille työn ja/tai koulutuksen ja perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamisen;

    24.  toteaa, että etäopiskelulla on keskeinen rooli henkilöille, joiden fyysiset edellytykset estävät heitä osallistumasta oppilaitoksissa annettavaan opetukseen;

    25.  kannattaa ajatusta räätälöidystä oppimisesta ja täydennyskursseista niille korkea-asteen koulutukseen haluaville, jotka tarvitsevat lisäkoulutusta täyttääkseen opiskelijaksi hyväksymistä koskevat vaatimukset;

    26.  tähdentää, että on omaksuttava joustavampi ja yksilöllisempi lähestymistapa työntekijän urakehitykseen ja elinikäiseen oppimiseen läpi työuran; toteaa, että etenkin julkisen mutta myös yksityisen sektorin osapuolilla voi olla rooli tämän mahdollistamisessa ja että opastus- ja neuvontapalveluiden, joilla vastataan yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin ja joissa keskitytään yksilöllisten taitojen arviointiin ja laajentamiseen, on oltava koulutusta ja taitoja koskevan toiminnan keskiössä koulutuksen alkuvaiheista lähtien;

    27.  pitää vuorovaikutteisuutta tärkeänä, kun etäopetuksen laatua pyritään parantamaan käyttämällä nykyaikaisia viestintämenetelmiä, jotka mahdollistavat käytännön harjoitukset, oppijoiden osallistumisen opetusprosessiin ja opettajien ammattitaidon kehittämisen;

    28.  kannattaa ajatusta elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmistamisesta erityisesti työvoimaan palaamisen helpottamiseksi myös naisille ja hoivatyön tekijöille;

    29.  korostaa tarvetta etäopetuksen jatkuvaan seurantaan osana parhaillaan tehtävää opetusmenetelmien ja välineiden nykyaikaistamista;

    30.  korostaa, että nuorten on kehitettävä itsenäisen oppimisen taitoja (mukaan lukien työn järjestäminen, tietojen käsittely, kriittinen ajattelu ja motivaatio) niin, että he voivat käyttää tulevaisuudessa huipputeknologiaa tehokkaasti taitojensa kehittämiseksi etäopiskelun avulla;

    Jatkokoulutus ja etäopiskelu yliopistojen kehityksen välineinä

    31.  toteaa, että akateeminen jatkokoulutus ja etäopiskelu tarjoavat korkea-asteen oppilaitoksille mahdollisuuksia kehittyä ja laajentaa toimialaansa sekä monipuolistaa tarjoamiaan ohjelmia, jotta ne voivat saada uusia kohderyhmiä ja monipuolistaa tulonhankintaansa, kun otetaan huomioon, että etäopetuksen kustannukset ovat alhaisemmat kuin oppilaitoksissa annettava opetus;

    32.  toteaa, että etäopetus kannustaa kehittämään monitieteisiä aloja ja kansainvälisiä opintoja;

    33.  kehottaa yliopistoja laajentamaan etäopetuksen tarjontaa;

    34.  pitää älykkääseen erikoistumiseen tähtääviä tutkimus- ja innovointistrategioita (RIS3) tärkeinä keskeisen alueellisen potentiaalin kehittämisessä työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta;

    Teknologiset haasteet

    35.  toteaa, että on pysyttävä nopean teknologisen muutoksen vauhdissa erityisesti etäopiskelun alalla ja että tieto- ja viestintätekniikan merkitystä ja riippuvuutta siitä ei voida kylliksi korostaa; katsoo, että tieto- ja viestintätekniikka on merkittävä väline, jonka avulla koulutukseen ja kehitykseen liittyviä haasteita voitaisiin käsitellä parhaalla mahdollisella ja kustannustehokkaalla tavalla; katsoo, että toimia olisi myös tuettava merkittävillä investoinneilla koulutukseen esimerkiksi käyttämällä Euroopan sosiaalirahastoa, jotta voidaan kehittää digitaalisia taitoja ja medialukutaitoa kaikilla tasoilla;

    36.  panee pahoitellen merkille, että tieto- ja viestintäteknisten taitojen puute on tällä hetkellä merkittävä ongelma opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa; muistuttaa teknisen pätevyyden merkityksestä, jotta voidaan hyödyntää etäopiskelun mahdollisuuksia ja helpottaa uusien opetus- ja oppimismenetelmien käyttöönottoa;

    37.  nostaa esiin tarpeen puuttua digitaaliseen kahtiajakoon sekä varmistaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalista teknologiaa sekä valmiudet, asenteet ja motivaatio, joita tarvitaan merkitykselliseen digitaaliseen osallistumiseen;

    38.  huomauttaa, että ainoastaan yksi neljäsosa koululaisista Euroopassa saa opetusta tietotekniset taidot hallitsevilta opettajilta, mikä on suuri este uusien opetusmenetelmien leviämiselle; kehottaa näin ollen jäsenvaltioita tarjoamaan enemmän tukea kouluille ja mahdollisuuksia ammattitaidon parantamiselle esimerkiksi tietotekniikan ja medialukutaidon opetuksella sekä elinikäisiä uramahdollisuuksia opettajille;

    39.  korostaa, että on investoitava opettajien ammatilliseen kehittämiseen ja tuettava sitä kaikilla koulutussektoreilla ja että on perustettava neuvontapalveluja elinikäistä oppimista varten;

    40.  toteaa uusien digitaalisten koulutusalustojen olevan tärkeitä mutta nostaa esille myös turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset, jotka koskevat sekä akateemisia laitoksia että opiskelijoita;

    41.  korostaa STEM-taitojen merkitystä ja pitää jälleen valitettavana sukupuolten epätasapainoa tällä alalla;

    Taloudelliset haasteet

    42.  toteaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta laadukkaaseen koulutukseen ja räätälöityyn opetukseen; korostaa, että etäopetus voi tarjota oppijakeskeistä laadukasta koulutusta alhaisemmilla kustannuksilla; painottaa, että teollisuuden ja yritysten merkittävämpi taloudellinen ja käytännön osallistuminen ammatilliseen koulutukseen on tärkeää;

    43.  tähdentää, että koulutuskustannuksia on pidettävä pitkän aikavälin investointina, joka tuo pitkäaikaisia hyötyjä;

    44.  katsoo, että kustannukset eivät saa olla opiskelijaksi ilmoittautumisen ja koulutukseen osallistumisen esteenä, ja panee samalla merkille taustalla olevat ongelmat, jotka johtavat korkeisiin kustannuksiin ja siihen, että joissakin jäsenvaltioissa kansalaiset eivät pysty maksamaan ilmoittautumismaksuja; kannustaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään paremmin etäopiskelua laadukkaana, kohtuuhintaisena, joustavana ja yksilöllisenä koulutusvaihtoehtona;

    Sääntelypuitteita koskevat haasteet

    45.  toteaa, että perinteisen ammattikoulutuksen, akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun sääntelypuitteissa on eroavaisuuksia; korostaa, että etäopiskelu olisi hyväksyttävä samojen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti kuin oppilaitoksissa annettava opetus siten, että asiaankuuluvia indikaattoreita ja kriteerejä mukautetaan vastaavasti;

    46.  toteaa aktiivisen hallinnoinnin ja sidosryhmien osallistumisen merkityksen;

    47.  myöntää laadunvarmistamisen merkityksen etäoppimisessa ja sen tulosten hyväksymisessä;

    48.  muistuttaa, että monia olemassa olevia eurooppalaisia avoimuutta lisääviä välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF) ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET) on kehitetty erillään; toteaa, että jotta ihmiset pystyvät paremmin mittaamaan edistystään ja mahdollisuuksiaan sekä hyödyntämään eri yhteyksissä saavuttamiaan oppimistuloksia, näitä välineitä on koordinoitava paremmin ja tuettava laadunvarmistusjärjestelmin ja ne on sisällytettävä kansallisten tutkintojen viitekehykseen luottamuksen kasvattamiseksi eri alojen ja toimijoiden, myös työnantajien, keskuudessa;

    49.  panee merkille sekä sulautuvan oppimisen että verkko-oppimisen jatkuvan merkityksen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa; painottaa, että korkealaatuisten digitaalisten teknologioiden ja henkilökohtaisten oppimismahdollisuuksien yhdistelmä parantaa opiskelijoiden suorituksia, ja kannustaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään sulautuvaa oppimista entistä paremmin;

    50.  kehottaa komissiota vahvistamaan unionin elinikäisen oppimisen strategiaa ja tekemään akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta sen erottamattoman osan, jotta voidaan edistää ikääntyvien työntekijöiden sopeutumista taloudellisiin ja teknologisiin muutoksiin; kehottaa lisäksi komissiota tutkimaan mahdollisuutta lisätä akateemisen jatkokoulutuksen ja etäopiskelun rahoitusta nykyisillä ja tulevilla ohjelmilla; 

    51.  toteaa, että tarvitaan kattavaa monialaista ja monitieteellistä lähestymistapaa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen, mukaan lukien elinikäinen oppiminen, ja sektorienvälistä yhteistyötä koulutuspolitiikan kehittämisessä ja täytäntöönpanossa;

    Suositukset Euroopan tasolla

    52.  korostaa, että on edistettävä yhteistyötä ja hyvien käytänteiden vaihtoa koulutusjärjestelmien välillä; kannustaa myös vaihtamaan kansallisten laadunvarmistuselinten hyviä käytäntöjä uusien opetuksen ja oppimisen mallien tunnustamista koskevien kriteerien kehittämisessä;

    53.  vaatii tarkistamaan eurooppalaista tutkintojen viitekehystä, jotta voidaan parantaa tutkintojen vertailtavuutta EQF:n piiriin kuuluvien maiden ja muiden maiden (erityisesti naapuruusmaiden ja muiden maiden, joilla on kehittyneet tutkintojärjestelmät) välillä, mikä auttaisi ymmärtämään paremmin ulkomailla hankittuja tutkintoja ja saattamaan maahanmuuttajataustaiset henkilöt elinikäisen oppimisen pariin ja työelämään;

    54.  kehottaa komissiota tehostamaan huomattavasti tukea akateemiselle jatkokoulutukselle ja etäopiskelulle Erasmus+-ohjelman kautta edistämällä eurooppalaisten verkostojen kehittämistä ja helpottamalla hyvien käytäntöjen vaihtoa, perustamalla hankkeita, joihin osallistuu useiden jäsenvaltioiden instituutioita, sekä lisäämällä muiden Euroopan ja kolmansien maiden opiskelijoiden pääsymahdollisuuksia;

    55.  kannattaa käyttäjäystävällisen verkkoalustan perustamista keskitetyksi asiointipisteeksi, jossa koulutuksen ammattilaiset ja oppijat voivat helpottaa hyvien käytänteiden vaihtoa;

    56.  kehottaa komissiota kehittämään turvallisen ja yhdentyneen oppimisfoorumin, joka on suunniteltu eurooppalaisille koulutuslaitoksille ja jota tarjotaan niille maksutta, ja kannustamaan samalla verkko-oppimisen käyttämistä eri puolilla EU:ta;

    57.  toteaa, että on tarpeen kehittää edelleen eTwinning- ja School Education Gateway ‑hankkeita, joilla tuetaan rakentavia yhteyksiä opettajien ja muiden opetusalan ammattilaisten välillä;

    58.  kannustaa vahvistamaan yhteyksiä jatkuvan akateemisen jatkokoulutuksen (joka ei ole pelkästään tutkimussuuntautunutta) ja taitojen hankkimiseen tarkoitetun ammatillisen koulutuksen välillä, sekä ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että molemmat voidaan suorittaa ja niihin voidaan hakea milloin tahansa;

    59.  kehottaa vahvistamaan elinikäisen oppimisen toimia eurooppalaisella digitalisaatiostrategialla ja laatimaan arvioinnin ehdotettujen toimien vaikutuksista eri sukupuoliin;

    60.  panee tyytyväisenä merkille kunnianhimoisen suunnitelman tarjota ultranopeat internetyhteydet perus- ja keskiasteen kouluille ja kirjastoille vuoteen 2025 mennessä, koska nopeammat ja paremmat yhteydet tarjoavat valtavia mahdollisuuksia parantaa opetusmenetelmiä, edistää tutkimusta ja kehittää korkealaatuisia koulutuspalveluja verkossa; korostaa, että näiden teknologioiden käyttöönotto luo aiempaa paremmat mahdollisuudet etäoppimiseen erityisesti maaseudulla ja kaikkein syrjäisimmillä alueilla; korostaa, että tällaiset mahdollisuudet edistävät lasten ja opiskelijoiden digitaalisia taitoja ja medialukutaitoa;

    61.  korostaa, että on olennaisen tärkeää mukauttaa koulutusjärjestelmiä, jotta voidaan vastata EU:ssa jatkuvasti kasvavaan digitaalisesti pätevien ammattilaisten kysyntään; korostaa, että todellisten digitaalisten sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi Euroopassa on ryhdyttävä lisätoimiin, joilla parannetaan kansalaisten ja etenkin lasten medialukutaitoa;

    62.  korostaa, että on tärkeää vauhdittaa EU:n pyrkimyksiä tehdä elinikäisen oppimisen strategiasta todellisuutta kaikille siten, että tavoitteena on myös tarjota mahdollisuuksia opiskeluun henkilökohtaista kehitystä ja itsensä toteuttamista varten; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään elinikäistä oppimista ja investoimaan siihen erityisesti maissa, joissa osallistumisaste jää 15 prosentin alapuolelle;

    63.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä ja lujittamaan synergiaetuja virallista ja epävirallista oppimista sekä arkioppimista tarjoavien koulutusalan toimijoiden välillä, jotta saavutetaan laajempi ryhmä ihmisiä ja voidaan ottaa heidän erityistarpeensa paremmin huomioon;

    64.  suosittelee, että etäopiskeluna suoritettavien kurssien opettajilla olisi oltava hyväksytty erityiskoulutus;

    Suositukset jäsenvaltioiden tasolla

    65.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kokonaisvaltaisen toimintamallin koulutuksen alalla ja tarjoamaan opiskelijoille aitoja, monipuolisia ja tasapuolisia oppimismahdollisuuksia, jotka kehittävät heidän pyrkimyksiään sekä taitoja, joita tarvitaan menestymiseen koko ajan muuttuvassa globaalissa taloudessa ja demokraattisessa yhteiskunnassa;

    66.  kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään olemassa olevia validointijärjestelyjä taitojen parantamisen väylien kautta hankittujen taitojen arvioimiseksi ja todistamiseksi ja varmistamaan niiden tunnustamisen tutkintoa varten kansallisten tutkintokehysten ja järjestelmien mukaisesti;

    67.  korostaa, että ottamalla digitaalista infrastruktuuria käyttöön entistä laajemmin erityisesti harvaan asutuilla alueilla edistetään sosiaalista ja kulttuurista yhteenkuuluvuutta, nykyaikaisia koulutus- ja tiedotusprosesseja sekä alueellista kulttuuritaloutta;

    68.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan saataville mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen ja digitaalisten taitojen ja medialukutaidon kehittämiseen kaikilla koulutustasoilla;

    69.  muistuttaa, että korkeakoulujen ja oppilaitosten on vastattava nopeasti yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksiin ja mukautettava työskentelytapojaan niiden mukaisesti ja annettava opiskelijoille mahdollisuudet kehittää taitojaan; korostaa, että koulutus on elinikäinen oppimisprosessi, jonka olisi autettava kansalaisia saavuttamaan henkilökohtaista kehitystä, luovuutta ja hyvinvointia;

    70.  kehottaa korkeakouluja ennakoimaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksia ja sopeuttamaan työskentelytapojaan niiden mukaisesti; panee merkille, että tulevaisuuteen suuntautuneiden alojen, erityisesti vihreän talouden ja kiertotalouden, kehitys pitkälti ratkaisee, minkä tyyppistä osaamista tarvitaan;

    71.  kehottaa korkeakouluja tarjoamaan monikielisiä kursseja, jotka on kohdistettu maahanmuuttajien taitoihin ja helpottamaan heidän pääsyään koulutusohjelmiin;

    72.  korostaa, että jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien olisi oltava joustavampia, jotta mahdollistetaan avointen ja digitaalisten opetusmenetelmien tehokkaampi käyttö;

    73.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan helpommin saataville tiedot, jotka koskevat loppututkinnon suorittaneiden työllisyyttä ja sosiaalista tilannetta (”uraseuranta”), mukaan luettuna ammatillisen koulutuksen alaa koskevat tiedot;

    74.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön ”koulutuskäytäviä” edistämällä sopimuksia eurooppalaisten yliopistojen kanssa, kuten Välimeren alueen yliopistojen liitto (UNIMED) ja konfliktialueilta tulevia pakolaisopiskelijoita vastaanottavien etäyliopistojen verkostot, mukaan lukien akateemista etäopiskelua koskevat ohjelmat;

    75.  painottaa akateemiseen jatkokoulutukseen ja etäopiskeluun erikoistuneen koulujen ja yliopistojen opettajainkoulutuksen merkitystä, jotta opettajat voivat vastata opiskelijoidensa tarpeisiin;

    76.  painottaa tarvetta tunnustaa virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitut pätevyydet ja taidot laadunvarmistuksen ja hyväksyntöjen avulla erityisesti haavoittuvassa tai muita heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi alhaisen osaamistason aikuisten tai pakolaisten, vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi; pitää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoimista tärkeänä oppijoiden tavoittamiseksi ja voimaannuttamiseksi;

    77.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

    PERUSTELUT

    Koulutus heijastaa yhteiskuntaa. Se on keskeinen tekijä inhimillisen pääoman muodostumisessa. Euroopassa on perinteisissä koulutusjärjestelmissä vuosikymmenten aikana kehitetty erilaista opetusta elinikäisen oppimisen puitteissa sen ajatuksen pohjalta, että sekä virallinen, epävirallinen että satunnainen elinikäinen oppiminen on keskeisen tärkeää nykypäivän dynaamisessa, monimutkaisessa ja riskialttiissa yhteiskunnassa, joka on teknologisesti yhä haastavampi.

    Tietojen, kokemusten ja taitojen kartuttaminen on siten välttämätöntä työelämän lisäksi myös yksityistä ja julkista elämää varten.

    Koulutusjärjestelmissä on tämän vuoksi kiinnitettävä huomiota nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja mukauduttava niihin. Vaihtoehtoisena koulutuspolkuna on tarjottava korkeamman asteen jatkuvaa ammattikoulutusta, jonka avulla siihen osallistuvat voivat hankkia lisävalmiuksia. Sen lisäksi, että koulutusjärjestelmissä mahdollistetaan jatko-opiskelu, niissä on myös tunnustettava oppimisen tulokset eikä pelkästään kansallisella tasolla vaan myös laajemmalti.

    Heikot koulutusmahdollisuudet voivat vähentää kilpailukykyä työmarkkinoilla ja aiheuttaa vaikeuksia yksityiselämässä ja myös pysyvää passiivisuutta, syrjäytymistä ja – kuten viime vuosina olemme nähneet – jopa jyrkkää radikalisoitumista etenkin riskialttiissa olosuhteissa erityisen haavoittuvien nuorten kohdalla.

    Hyvien koulutusmahdollisuuksien tulisi näin ollen olla yleinen peruslähtökohta. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole. Monelle ne ovat vaikeasti saavutettavissa: esimerkiksi nuorten äitien on vaikea sovittaa yhteen perhe-elämä tai jopa työvelvoitteet koulutuksen kanssa. Vähävaraisten voi olla vaikeaa selvitä koulutusten kustannuksista, etenkin jos kurssi on kallis tai kaukana. Syrjäisiltä alueilta kotoisin olevilla ei ehkä ole varaa opintoihin haluamassaan yliopistossa, koska se sijaitsee kaukana. Henkilöiden, joilla on erityistarpeita, voi myös olla vaikeaa osallistua perinteiseen (paikan päällä tapahtuvaan) opetukseen. Tämän vuoksi etäopiskelu on niin tärkeää parempien opiskelumahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille sekä opintojen kustannusten laskemiseksi. Verkko-opinnot eli etäopiskelu voi olla soveltuvampi ja helpommin saatavilla oleva opiskelun muoto, koska siinä vältetään oppilaitosten normaalit käyttökulut. Etäopiskelu voi parantaa kaikkien opiskelumahdollisuuksia ilman kansalaisuuteen, alueeseen, yhteiskunnalliseen asemaan, ikään tai sukupuoleen liittyvää syrjintää.

    Esittelijä on vakuuttunut, että elinikäisen oppimisen uusien muotojen avulla voimme onnistuneesti vastata modernin yhteiskunnan haasteisiin, kuten vähentää edelleen liian korkeaa työttömyyttä erityisesti nuorten keskuudessa. Joissakin maissa nuorisotyöttömyys on dramaattisella tasolla (yli 40 prosenttia). Kaikkiin näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää koulutusjärjestelmiltä huomattavaa joustavuutta. Kymmenen vuoden sisällä melkein puolet kaikista työpaikoista on uusia. Ne vaativat myös uusia taitoja. Yli puoleen näistä työpaikoista vaaditaan korkea-asteen koulutus. Lyhyesti sanottuna jatkokoulutus ja etäopiskelu voivat auttaa osaltaan huomattavasti modernin yhteiskunnan haasteisiin vastaamisessa.

    Esittelijä korostaa, että jatkokoulutuksessa ja etäopiskelussa on painotettava yksilöllistämistä eli sitä, että koulutus räätälöidään opiskelijan tarpeita ja potentiaalia vastaavaksi. Tällaisen joustavuuden avulla tehostetaan oppimista ja parannetaan sen laatua sekä vähennetään opintojen keskeyttämistä, joka on edelleen suuri ongelma Euroopassa.

    Digitalisaatio ei ole pysäytettävissä myöskään koulutuksen alalla. Tänä päivänä ainoastaan yksi neljäsosa koululaisista Euroopassa saa opetusta tietotekniset taidot hallitsevilta opettajilta. Kaikille koulutukseen osallistuville on näin ollen pikaisesti hankittava tarvittavat taidot kaikilla koulutusprosessin tasoilla. EU:n tuki on myös hyvin tärkeää tässä yhteydessä, jotta voidaan kehittää yhteinen digitaalinen alusta tai digitaalinen luokkahuone, jonka avulla EU voi vastata tehokkaasti ja nopeasti digitalisaation haasteisiin, hälventää pelkoja ja varmistaa niiden oppilaitosten laadun, jotka haluavat laajentaa koulutuspalvelujaan tarjoamalla etäopiskelumahdollisuuksia.

    Esittelijä korostaa erityisesti, että kaikkia jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä varten on laadittava sääntelypuitteet, joiden avulla jatkokoulutus ja etäopiskelu voivat toimia moitteettomasti ja joihin kuuluvat sekä virallisen että epävirallisen oppimisen tunnustaminen ja hyväksyminen.

    Esittelijä suosittaa lopuksi yhteistyön vahvistamista jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien välillä ja käyttäjäystävällisen verkkoalustan kehittämistä hyvien käytänteiden vaihdon helpottamiseksi. Lisäksi hän suosittaa yhteistyön lisäämistä liike-elämän kanssa, erityisesti opinnoissa, joissa käytännön soveltamisella on paljon arvoa. Tulevaisuudessa olisi myös hyödynnettävä paremmin jatkokoulutuksen ja etäopiskelun potentiaalia Erasmus+-ohjelmissa, erityisesti mitä tulee parhaiden käytänteiden vaihtoon, asiantuntemuksen kehittämiseen etäopiskelussa ja innovatiivisten opetusmenetelmien tutkimukseen. Esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden olisi omaksuttava kokonaisvaltainen toimintamalli koulutuksen alalla, jotta oppilaitokset voisivat paremmin mukautua yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksiin. Lisäksi on hyvin tärkeää, että ne kiinnittävät enemmän huomiota opettajien jatkuvaan koulutukseen.

    \

    NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN KANTA TARKISTUKSINA (2.5.2017)

    kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

    akateemisesta jatkokoulutuksesta ja etäopiskelusta osana elinikäisen oppimisen eurooppalaista strategiaa

    (2016/2142(INI))

    Valmistelija: Vilija Blinkevičiūtė

    EHDOTUKSET

    Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

    Tarkistus  1

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan 1 viite

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

      ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklan,

      ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 165 ja 166 artiklan,

    Tarkistus  2

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan B kappale

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    B. ottaa huomioon, että elinikäinen oppiminen, joka tukee sekä aktiivista kansalaisuutta että työllistettävyyttä, on keskeinen tekijä koulutuksessa, johon nämä muutokset vaikuttavat;

    B. ottaa huomioon, että virallisessa ja epävirallisessa yhteydessä sekä arjessa tapahtuva elinikäinen oppiminen, joka tukee sukupuolten tasa-arvoa, aktiivista kansalaisuutta ja työllistettävyyttä, on keskeinen tekijä koulutuksessa, johon nämä muutokset vaikuttavat;

    Tarkistus  3

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan B a kappale (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    B a. ottaa huomioon, että tavoite vuodeksi 2020 on, että keskimäärin vähintään 15 prosenttia 25–64-vuotiaista osallistuu elinikäiseen oppimiseen, ja että tavoitteen saavuttamiseksi osallistumisen esteitä on vähennettävä aktiivisesti, muun muassa erityisesti naisiin kohdistetuilla perhevelvoitteiden tasaamista koskevilla toimilla;

    Tarkistus  4

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan D a kappale (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    D a. toteaa, että jatkokoulutus ja etäopiskelu sekä uusien tekniikoiden käyttö voivat lisätä tyttöjen ja naisten tietoisuutta uusista uravaihtoehdoista eritoten aloilla, joilla he ovat aliedustettuja; toteaa, että vaikka naisilla on miehiä useammin ylemmän keskiasteen tutkinto tai korkea-asteen tutkinto, naisten määrää on tarpeen lisätä sekä ammattikoulutuksessa että luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) alalla;

    Tarkistus  5

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan D a kappale (uusi)

     

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    D a. ottaa huomioon, että naisten keskimääräinen työllisyysaste on suoraan yhteydessä heidän koulutustasoonsa, niin että korkea-asteen koulutuksen loppuun saattaneiden 25–49-vuotiaiden naisten työllisyysaste on yli 20 prosenttia korkeampi kuin naisten, joilla on vain esiasteen tai perusasteen taikka alemman keskiasteen koulutus;

    Tarkistus  6

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan D b kappale (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    D b. katsoo, että etäopiskelulla voi olla myönteisiä vaikutuksia naisten tieto- ja viestintäteknisiin taitoihin; toteaa, että naisten määrän kasvu tieto- ja viestintätekniikan alalla vauhdittaisi näitä markkinoita, joille on ennustettu työvoimapulaa, ja naisten tasavertainen osallistuminen niille kasvattaisi EU:n bkt:tä vuosittain noin yhdeksällä miljardilla eurolla; toteaa, että naiset ovat edelleen selvästi aliedustettuina tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinto-ohjelmissa, joissa naisten osuus valmistuneista on vain noin 20 prosenttia, ja vain kolmella prosentilla kaikista naispuolisista korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on tieto- ja viestintätekniikan alan loppututkinto;

    Tarkistus  7

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan J kappale

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    J. panee merkille, että naiset ovat enemmistönä etäopiskelukursseihin osallistuvista, sillä ne tarjoavat heille enemmän joustoa työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi;

    J. panee merkille, että naiset ovat enemmistönä etäopiskelukursseihin osallistuvista, sillä naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa palkattomiin kotitöihin ja perheestä huolehtimiseen kuin miehet ja tällaiset kurssit tarjoavat heille enemmän joustoa työ- ja yksityiselämän tasapainon saavuttamiseksi;

    Tarkistus  8

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan J a kappale (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    J a. ottaa huomioon, että vuonna 2010 jäsenvaltioiden akateemisten laitosten henkilöstöstä 60 prosenttia oli miehiä;

    Tarkistus  9

    Mietintöluonnos

    Johdanto-osan K kappale

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    K. toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja tehtävistä; katsoo, että tasa-arvo koulutuksessa tarjoaa naisille parempia mahdollisuuksia ja tukee yhteiskunnan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä;

    K. toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate sekä yksi unionin tavoitteista ja tehtävistä; katsoo, että tasa-arvo koulutuksessa tarjoaa naisille parempia mahdollisuuksia ja tukee yhteiskunnan sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä; toteaa, että koulutus on perusväline sukupuolistereotypioiden torjumisessa;

    Tarkistus  10

    Mietintöluonnos

    3 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    3. toteaa, että digitalisaatio ja yhteisten koulutusalustojen perustaminen ovat keskeisen tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisessa;

    3. toteaa, että digitalisaatio ja yhteisten koulutusalustojen perustaminen ovat keskeisen tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisessa; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota sen varmistamiseen, että digitaalisissa alustoissa tarjotaan laadukasta koulutusta naisille, jotta parannetaan heidän asemaansa työmarkkinoilla ja päivitetään heidän taitojaan, niin että ne soveltuvat digitaalisen talouden tarpeisiin;

    Tarkistus  11

    Mietintöluonnos

    3 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    3 a. korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat keskeinen keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työllistymistään, tulojaan ja työolojaan; kehottaa komissiota edistämään aloitteita, joilla tuetaan etäopetuksena toteutettavien naisten ammatillisen koulutuksen ohjelmien täytäntöönpanoa, mukaan lukien luonnontieteiden, teknologian ja tietotekniikan alan korkea-asteen koulutus, kehitetään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäistään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä;

    Tarkistus  12

    Mietintöluonnos

    3 b kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    3 b. korostaa koulutuksen merkitystä sukupuolistereotypioiden torjumisessa; kehottaa näin ollen komissiota edistämään aloitteita, joilla pyritään kehittämään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäisemään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä;

    Tarkistus  13

    Mietintöluonnos

    4 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    4. korostaa, että akateemisten laitosten on valmennettava opiskelijoitaan epävarmuuteen ja annettava heille muun muassa yrittäjyyteen ja sopeutumiseen tarvittavia valmiuksia, jotta he voivat löytää oman tiensä;

    4. korostaa, että akateemisten laitosten on valmennettava opiskelijoitaan, myös naisia, epävarmuuteen ja annettava heille muun muassa yrittäjyyteen ja sopeutumiseen tarvittavia valmiuksia, jotta he voivat löytää oman tiensä;

    Tarkistus  14

    Mietintöluonnos

    5 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    5 a. korostaa, että on edelleen panostettava naisten määrän lisäämiseen ja heidän mahdollisuuksiensa parantamiseen korkeammissa akateemisissa viroissa ja siten korjattava erityisesti heidän jatkuvaa aliedustustaan akateemisissa johtoviroissa;

    Tarkistus  15

    Mietintöluonnos

    8 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    8. vaatii, että henkilöiden on päästävä paremmin työmarkkinoille ja voitava pysyä siellä, ja katsoo, että tätä on tuettava parantamalla heidän taitojaan ammatillisella koulutuksella;

    8. vaatii, että henkilöiden, naiset mukaan lukien, on päästävä paremmin työmarkkinoille ja voitava pysyä siellä, ja katsoo, että tätä on tuettava parantamalla heidän taitojaan ammatillisella koulutuksella;

    Tarkistus  16

    Mietintöluonnos

    10 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    10. katsoo, että koulutuksen saatavuus on keskeinen huolenaihe erityisesti kun kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja ne, joilla on heikommat lähtökohdat tai joilla on erityistarpeita;

    10. katsoo, että koulutuksen saatavuus on keskeinen huolenaihe erityisesti kun kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset ja ne, joilla on heikommat lähtökohdat, maahanmuuttajat tai ihmiset, joilla on erityistarpeita;

    Tarkistus  17

    Mietintöluonnos

    13 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    13. toteaa, että joustavat oppimisen muodot antavat työssäkäyville mahdollisuuden parempaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon;

    13. toteaa, että joustavat oppimisen muodot antavat työssäkäyville mahdollisuuden parempaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon; kehottaa tarjoamaan saatavilla olevia ja kohtuuhintaisia hoitopalveluja, jotta hoivatyötä tekevillä, jotka ovat usein naisia, on mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen; korostaa, että joustavien oppimisen muotojen on oltava myös vammaisten henkilöiden ja erityisesti naisten ja tyttöjen saatavilla;

    Tarkistus  18

    Mietintöluonnos

    13 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    13 a. painottaa, että joustavien oppimisen muotojen avulla voidaan tarjota koulutusmahdollisuuksia haavoittuvassa asemassa oleviin tai marginalisoituneihin yhteisöihin kuuluville naisille ja tytöille, kuten pakolais- ja maahanmuuttajanaisille, romaninaisille, yksinhuoltajaäideille, HLBTI-naisille, köyhille ja syrjäytyneille naisille, sekä maaseudun naisille ja poistaa heidän tieltään tähän liittyvät esteet;

    Tarkistus  19

    Mietintöluonnos

    14 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    14 a. kannattaa ajatusta elinikäisen oppimisen mahdollisuuden varmistamisesta, erityisesti naisten ja hoivatyön tekijöiden työvoimaan palaamisen helpottamiseksi;

    Tarkistus  20

    Mietintöluonnos

    18 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    18 a. korostaa, että naiset ja tytöt kohtaavat usein digitaaliteknologiaan liittyviä sukupuolistereotypioita; huomauttaa, että kunnollinen digitaalinen lukutaito on keskeistä myös naisille tasa-arvoisten etäoppimismahdollisuuksien varmistamiseksi;

    Tarkistus  21

    Mietintöluonnos

    31 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    31. suosittaa vahvistamaan elinikäisen oppimisen toimia eurooppalaisella digitalisaatiostrategialla;

    31. suosittaa vahvistamaan elinikäisen oppimisen toimia eurooppalaisella digitalisaatiostrategialla ja laatimaan arvioinnin ehdotettujen toimien vaikutuksista eri sukupuoliin;

    Tarkistus  22

    Mietintöluonnos

    31 a kohta (uusi)

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

     

    31 a. korostaa, että tarvitaan aktiivisia toimia sukupuoleen perustuvien stereotypioiden murtamiseksi ja koulutuksen eriytymiseen puuttumiseksi, muun muassa varmistamalla sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat opetussuunnitelmat, tarjoamalla uraneuvontaa sekä järjestämällä tiedotuskampanjoita, joilla kannustetaan poikia ja tyttöjä ja naisia ja miehiä taitojensa ja kykyjensä mukaisille urapoluille;

    Tarkistus  23

    Mietintöluonnos

    32 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    32. korostaa, että on lisättävä unionin toimia elinikäisen oppimisen strategian tuomiseksi kaikkien ulottuville;

    32. korostaa, että on lisättävä unionin toimia elinikäisen oppimisen strategian tuomiseksi kaikkien ulottuville, ja kehottaa ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon elinikäisen oppimisen strategioissa;

    Tarkistus  24

    Mietintöluonnos

    33 kohta

    Mietintöluonnos

    Tarkistus

    33. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kokonaisvaltaisen toimintamallin koulutuksen alalla ja tarjoamaan opiskelijoille aitoja oppimismahdollisuuksia, jotka kehittävät heidän pyrkimyksiään ja globaalissa taloudessa selviämiseen tarvittavia taitoja;

    33. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan ja kokonaisvaltaisen toimintamallin koulutuksen alalla ja tarjoamaan opiskelijoille aitoja oppimismahdollisuuksia, jotka kehittävät heidän pyrkimyksiään ja globaalissa taloudessa selviämiseen tarvittavia taitoja; suosittelee jäsenvaltioille, että ne kehittävät sukupuolinäkökohdat huomioon ottavia opetussuunnitelmia ja opetusmateriaalia, jossa ei esiinny opiskelijoiden koulutukseen ja urapolkuun myöhemmin mahdollisesti vaikuttavaa syrjintää;

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    25.4.2017

     

     

     

    TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    Hyväksytty (pvä)

    21.6.2017

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    24

    1

    5

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Silvia Costa, Angel Dzhambazki, Jill Evans, María Teresa Giménez Barbat, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Stefano Maullu, Morten Messerschmidt, Luigi Morgano, Momchil Nekov, John Procter, Michaela Šojdrová, Martin Sonneborn, Yana Toom, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Krystyna Łybacka

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Dietmar Köster, Emma McClarkin, Martina Michels

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

    David Borrelli

    LOPULLLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

    24

    +

    ALDE

    María Teresa Giménez Barbat, Yana Toom

    EFDD

    David Borrelli

    GUE/NGL

    Curzio Maltese, Martina Michels

    PPE

    Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Stefano Maullu, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Milan Zver, Michaela Šojdrová

    S&D

    Silvia Costa, Giorgos Grammatikakis, Petra Kammerevert, Dietmar Köster, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward, Krystyna Łybacka

    Verts/ALE

    Jill Evans, Helga Trüpel

    1

    -

    NI

    Martin Sonneborn

    5

    0

    ECR

    Angel Dzhambazki, Emma McClarkin, Morten Messerschmidt, John Procter

    ENF

    Dominique Bilde

    Symbolien selitys:

    +  :  puolesta

    -  :  vastaan

    0  :  tyhjää