MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi
14.7.2017 - (COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD)) - ***I
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Julie Girling
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi
(COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0054),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0028/2017),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon[1],
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,
– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0258/2017),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(2 a) Ympäristönsuojelu on yksi unionin merkittävimmistä haasteista. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(3 a) Hyvin toimiva ja uudistettu EU:n päästökauppajärjestelmä, johon liittyy tehostettu väline markkinoiden vakauttamiseksi, on tärkein eurooppalainen väline, jolla saavutetaan 40 prosentin vähennystä koskeva tavoite lineaarisen vähennyskertoimen avulla ja käyttäen ilmaisjakoa vuoden 2020 jälkeen. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena säädöksessä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta, minimoidaan hiilivuodot ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää. Näiden säännösten olisi noudatettava unionin ilmastotavoitteita ja sen Pariisin sopimuksen sitoumuksia sekä oltava yhdenmukaisia vuoden 2018 taustoittavan vuoropuhelun, vuonna 2023 tehtävän ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ja sitä seuraavien joka viides vuosi tehtävien maailmanlaajuisten tilannekatsauksien kanssa, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kansallisesti määriteltyjä panoksia varten. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. |
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Unionin tuomioistuin päätti 21 päivänä joulukuuta 2011 antamassaan tuomiossa1 a, että ETA:n ja kolmansien maiden välisten lentojen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään ei ole kansainvälisen oikeuden vastaista. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. | ||||||||||||||||||
|
_________________ | ||||||||||||||||||
|
1 a Unionin tuomioistuimen tuomio, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, asiassa Air Transport Association of America ynnä muut vs. Secretary of State for Energy and Climate Change, C-366/10, ECLI:EU:C:2011:864. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. Vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta, kunnes ICAOn järjestelmän täytäntöönpanoa on tarkasteltu uudelleen. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen. |
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAOn 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava vuoteen 2021 kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen.
| ||||||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(5 a) Päästöoikeuksista 50 prosenttia olisi huutokaupattava 1 päivästä tammikuuta 2021 lähtien ja jaettavien oikeuksien kokonaismäärään olisi sovellettava lineaarista vähennyskerrointa direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan mukaisesti. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 b kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(5 b) Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, myös ilmailun, lentoliikenteen ja kestävien vaihtoehtoisten lentopolttoaineiden aloilla, päästöjen vähentämiseen vähäpäästöisen liikenteen avulla sekä EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioihin, jotka käyttävät kyseisiä tuloja tutkimus- ja innovointiohjelmien tai -aloitteiden yhteisrahoitukseen yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Tämän direktiivin mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttöä koskeva avoimuus on olennaista unionin sitoumusten tukemisessa. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 c kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(5 c) Maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen päästöjen hyvitykset käsittävät yhden ICAOn toimenpidekokonaisuuteen sisältyvän tekijän hiilineutraalia kasvua vuodesta 2020 alkaen (CNG 2020) koskevan ei-sitovan tavoitteen saavuttamiseksi, ja niitä olisi täydennettävä edistysaskelilla ilma-alusten runko- ja käyttövoimateknologiassa. Tutkimusstrategioiden sekä yhteisten Clean Sky -teknologia-aloitteiden, Galileon, SESARin ja Horisontti 2020:n kaltaisten ohjelmien jatkuva rahoitus on ratkaisevan tärkeää teknologisten innovaatioiden ja toiminnallisten parannusten aikaansaamiseksi, jotta voidaan ylittää CNG 2020 -tavoite ja saada aikaan koko alan kattavia absoluuttisia päästövähennyksiä. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön unionin lainsäädännön, kuten yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön, jonka tarkoituksena on estää Euroopan ilmatilan pirstoutuneisuutta ja siten ilmailun hiilidioksidipäästöjen kasvua. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(6) Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on aiheellista, että uudelleentarkastelu tehdään heti, kun on saatu selvyyttä oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, kuitenkin ennen kuin kyseistä toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan. Lisäksi on aiheellista toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskeva kertomus. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmää olisi tarkistettava, jotta nämä välineet voidaan panna täytäntöön unionin lainsäädännössä. Lisäksi siinä olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä. |
(6) Koska maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu osallistuvien valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, komission olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ICAO-neuvottelujen edistymisestä ja etenkin ICAOn hyväksymistä välineistä, kolmansien maiden toteuttamista toimista, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide ajanjaksolla 2021–2035, ponnisteluista, joilla luodaan kunnianhimoisia ja sitovia toimenpiteitä, jotta saavutetaan ilmailuteollisuuden pitkän aikavälin tavoite hiilidioksidipäästöjen puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja muusta merkityksellisestä kansainvälisestä kehityksestä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kun on saatu selvyys ICAOn välineiden luonteesta ja sisällöstä ja ennen kuin ICAOn maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan, komission olisi esitettävä kertomus, jossa sen olisi pohdittava, miten nämä välineet voidaan panna täytäntöön ja saattaa ne unionin lainsäädännön mukaisiksi tarkistamalla EU:n päästökauppajärjestelmää. Lisäksi kertomuksessa olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(6 a) Nykyisten ja tulevien unionin omien ilmastonormien noudattamisen varmistamiseksi ja tämän vaikuttamatta direktiivin 2003/87/EY 28 b artiklassa tarkoitettuun uudelleentarkasteluun CORSIA olisi pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä EU:n päästökauppajärjestelmän avulla ja sen olisi oltava sen kanssa johdonmukainen. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(6 b) Vaikka ICAOn neuvosto ei ole vielä hyväksynyt ICAOn maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen teknisiä sääntöjä, on tärkeää, että sääntelyviranomaisilla ja ilma-alusten käyttäjillä on tietoja mittaus‑, raportointi- ja todentamisvaatimuksista (MVR) sekä ICAOn järjestelmän mukaisista päästöyksiköistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan edistää ICAOn järjestelmän täytäntöönpanon valmisteluja ja hiilidioksidipäästöjen tarkkailua 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Näiden MRV-vaatimusten tiukkuustason olisi oltava yhdenmukainen komission asetuksessa (EU) N:o 601/2012 vahvistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimusten kanssa ja niissä olisi varmistettava, että annetut päästöraportit on todennettu komission asetuksen (EU) N:o 600/2012 mukaisesti. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 c kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(6 c) Vaikka ICAOn tekninen työ onkin luottamuksellista, on myös tärkeää, että ICAOn jäsenvaltiot, ilma-alusten käyttäjät ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat jatkossakin maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen täytäntöönpanoa koskevaan ICAOn työhön ja että ICAO tiedottaa sidosryhmille edistymisestä ja päätöksistä varhaisessa vaiheessa. Tämän saavuttamiseksi voi olla tarpeen tarkistaa ilmailua ja ympäristönsuojelua käsittelevän ICAOn komitean jäsenten ja tarkkailijoiden salassapitosääntöjä. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(7) Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(7) Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, varsinkin asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä, minkä tarkoituksena on lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta ja tehokkuutta. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(7 a) Pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava yhteisen maailmanlaajuisen ilmailun hiilipäästöjen vähentämisjärjestelmän aikaansaaminen ICAOn järjestelmän toisen vaiheen alkaessa vuonna 2024, mutta mikäli ICAOn maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide ei ole riittävä unionin ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopimuksen sitoumusten saavuttamiseksi, olisi tutkittava muita hiilipäästöjen vähentämistoimia. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(7 b) Ilmailu vaikuttaa ilmastoon myös päästämällä ilmakehään typen oksideja, vesihöyryä sekä sulfaatti- ja nokihiukkasia korkealla ilmatilassa. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on arvioinut, että ilmailun kokonaisvaikutukset ilmastoon ovat nykyisin kahdesta neljään kertaa suuremmat kuin pelkästään sen aikaisempien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset. Tieteen kehittymistä odottaessa kaikki ilmailun vaikutukset olisi otettava huomioon mahdollisimman laajalti. Olisi myös edistettävä tutkimusta, joka kohdistuu tiivistymisjuovien eli tiivistymisvanojen muodostumiseen ja niiden muuttumiseen cirruspilviksi sekä sulfaattiaerosolien, noen, vesihöyryn tiivistymisjuovien ja cirruspilvien vähäisempään suoraan vaikutukseen ja tehokkaisiin hillitsemistoimenpiteisiin, mukaan lukien operatiiviset ja tekniset toimenpiteet. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(9 a) On kiistatonta, että ilmailutoiminnan ilmastolle haitalliset päästöt käsittävät muutakin kuin hiilidioksidivaikutukset. Komissio on sitoutunut jo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/101/EY1 a esittämään vastaavan ehdotuksen typpioksideista vuonna 2008. Alalla esiintyvistä teknisistä ja poliittisista vaikeuksista huolimatta komission olisi vauhditettava asiaan liittyvää työtään. | ||||||||||||||||||
|
__________________ | ||||||||||||||||||
|
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/101/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3). | ||||||||||||||||||
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 c artikla – 3 a kohta (uusi) | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 2 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 b alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 3 kohta – 1 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 c alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 3 kohta – 2 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 d alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 4 kohta – 1 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 e alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 12 artikla – 3 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 f alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 21 artikla – 2 a kohta (uusi) | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – a alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – b alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – i alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – ii alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28a artikla – 2 kohta – 3 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 4 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 28a artikla – 8 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 4 c artikla – 1 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 2 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 2 a kohta (uusi) | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 3 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 c artikla – 1 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 30 artikla – 4 a kohta (uusi) | |||||||||||||||||||
|
- [1] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
PERUSTELUT
Noin 1,3 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä aiheutuu kansainvälisestä ilmailusta. Lentoliikenteen odotetaan kasvavan seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana, ja maailmanlaajuiset päästöt voivat nousta vielä 300–700 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ellei ryhdytä toimiin nousun hillitsemiseksi.
Maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen kehittäminen osana toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on hillitä ilma-alusten päästöjen aiheuttamia ilmastonmuutosvaikutuksia, on ollut Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tavoitteena jo pitkään. ICAOn yleiskokouksen 37. istunnossa vuonna 2010 sovittiin maailmanlaajuiseksi ei-sitovaksi tavoitteeksi hiilineutraali kasvu vuoteen 2020 mennessä. Kolme vuotta myöhemmin järjestö perusti työryhmän kehittämään maailmanlaajuisen markkinaperusteisen mekanismin tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Yleiskokouksensa 39. istunnossa 6. lokakuuta 2016 ICAO hyväksyi päätöslauselman 39-3, jossa vahvistettiin hiilidioksidipäästöjen hyvitystä ja vähentämistä koskeva kansainvälisen ilmailualan järjestelmä (CORSIA), jonka mukaan niiden ilma-alusten käyttäjien, jotka ylittävät vertailutason päästöt, on ostettava hyvityksiä saavuttaakseen kansainväliseltä siviili-ilmailulta edellytettävän hiilineutraalisuuden vuodesta 2021 lähtien. Tämä vertailutaso lasketaan vuosien 2019–2020 keskimääräisistä päästöistä. Kyseisen järjestelmän tarkoituksena on täydentää uusia teknologioita, toiminnallisia parannuksia ja infrastruktuuritoimenpiteitä, ja päämääränä on saada ilmailualalle kestävää kasvua sekä saavuttaa alan ei-sitova pitkän aikavälin tavoite hiilidioksidipäästöjen puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Kaikki EU:n jäsenvaltiot liittyvät järjestelmään alusta lähtien.
Jotta CORSIA voisi tulla voimaan vuonna 2021, ICAOn on vielä kehitettävä yksityiskohtaiset säännöt, menettelyt ja täytäntöönpanovälineet, joihin sisältyy tarkkailu, raportointi ja päästöjen todentaminen, hyvityskriteerit ja -kelpoisuus ja vertailutason päästöt sekä sääntelykehys osallistuville maille, jotta ne voivat panna järjestelmän täytäntöön kansallisella tasolla. Järjestelmä pannaan sen jälkeen täytäntöön kolmessa vaiheessa. Pilottivaiheessa (2021–2023) ja ensimmäisessä vaiheessa (2024–2026) 65 maata osallistuu siihen vapaaehtoiselta pohjalta. Toisessa vaiheessa (2027–2035) osallistumisesta tulee pakollista. Poikkeuksena ovat maat, joilla on vain hyvin vähän ilmailutoimintaa. Mikäli järjestelmä saavuttaa tavoitteensa, noin 80 prosenttia vuoden 2020 tason ylittävistä ilmailun päästöistä hyvitetään CORSIAn avulla vuosina 2021–2035. Mikä tärkeintä, sopimuksessa määrätään sen tarkistamisesta joka kolmas vuosi, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) ja vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksen pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden kanssa.
Euroopan unioni on jo pitkään ollut tietoinen ilma-alusten päästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Kannustaakseen lentoyhtiöitä liikennöimään tehokkaampia laivastoja EU hyväksyi vuonna 2008 lainsäädäntöä, jolla laajennettiin päästökauppajärjestelmää koskemaan Euroopan talousalueelle (ETA) saapuvien, sieltä lähtevien ja alueen sisäisten lentojen päästöjä. Euroopan unionin tuomioistuin päätti, että tämä lähestymistapa on kansainvälisen oikeuden mukainen. Jotkut kolmannet maat ja lentoyhtiöt kuitenkin vastustivat voimakkaasti tätä lainsäädäntöä ja katsoivat, että alueellinen järjestelmä aiheuttaisi kaupan heikentymistä ja taloudellisia vääristymiä. Näin ollen ja tukeakseen ICAOn sitoumusta kehittää maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide EU suostui rajoittamaan väliaikaisesti päästökauppajärjestelmän koskemaan ETA:n sisäisiä lentoja vuoteen 2016 saakka. Ellei EU:n päästökauppajärjestelmää koskevaa direktiiviä muuteta, tämän poikkeuksen voimassaolo lakkaisi ja palattaisiin alkuperäiseen, vuoden 2008 kattavuuteen.
Komissio reagoi ICAOn CORSIA-sopimukseen helmikuussa 2017 ja ehdotti nykyisen poikkeuksen voimassa pitämistä vuoden 2016 jälkeenkin. Silloin aloitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän uudelleentarkastelu, ja sen teksti laaditaan komission kertomuksessa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana, kun ICAOlta on saatu selvityksiä CORSIAn täytäntöönpanoon tarvittavien mekanismien luonteesta ja sisällöstä ja voidaan määritellä tarkasti kolmansien maiden osallistumisen laajuus. Ehdotuksessa pidetään myös erittäin tärkeänä sen varmistamista, että lainsäätäjät, Euroopan parlamentti ja neuvosto, pääsevät sopimukseen pikaisesti, mieluummin jo ennen vuoden 2017 loppua, jotta varmistetaan oikeusvarmuus päästökauppajärjestelmän noudattamisessa.
Esittelijä on mietintöluonnoksessaan laajasti samaa mieltä komission ehdotuksen kanssa. Hän katsoo, että on viisasta odottaa yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelyjen edistymistä sekä ICAOn jäsenvaltioiden edistymistä CORSIAn täytäntöönpanossa ennen kuin arvioidaan kaikilta osin vuoden 2020 jälkeistä jaksoa koskevaa päästökauppajärjestelmää. Esittelijä katsoo kuitenkin, että on erittäin tärkeää määritellä keskeiset määräajat lainsäädännössä, jotta tämä tarkistus edistäisi CORSIAn sisällyttämistä EU:n ilmastopolitiikkaan. Ensinnäkin tämän viimeisimmän poikkeuksen olisi oltava voimassa rajoitetun ajan ja rauettava ennen kuin CORSIA tulee voimaan 1. tammikuuta 2021, jotta se olisi nykyisen asetuksen mukainen. Toiseksi komission täytäntöönpanokertomuksen julkaisupäiväksi on vahvistettava 1. tammikuuta 2019, jotta ICAOn neuvoston suositusten arvioinnille jää riittävästi aikaa. Kolmanneksi esittelijä ehdottaa määräajaksi 30. kesäkuuta 2019, jotta varmistetaan, että komissio antaa ajoissa ehdotuksia täytäntöönpanokertomuksensa johdosta.
Koska täytäntöönpanokertomuksessa vahvistetaan tulevan EU:n päästökauppalainsäädännön vaatimukset, esittelijä pitää tärkeänä, että säädetään keskeisistä teknisistä seikoista, menettelyistä ja arvioitavista ympäristövaikutuksista. Kertomuksessa olisi tutkittava CORSIAn yleistä kunnianhimoa Pariisin sopimukseen sisältyvien EU:n sitoumusten saavuttamiseksi. Sen tehokkuuden arvioimiseksi kertomuksessa olisi erityisesti tutkittava myös kolmansien maiden osallistumisastetta, seuraamuksia noudattamatta jättämisestä, yleisöpalautetta koskevia menettelyjä, tarkkailu-, raportointi- ja todentamisstandardeja (MRV) ja biopolttoaineiden käyttöä koskevia sääntöjä sekä arvioitava hyvityssäännöksiä objektiivisten kriteerien perusteella. Puuttumalla näihin kohtiin täytäntöönpanokertomus mahdollistaa sen, että komissio ja lainsäätäjät voivat varmistaa päästökauppajärjestelmän ympäristönormien voimassapidon.
Esittelijä katsoo, että suurempi avoimuus on olennaisen tärkeää täytäntöönpanon edistymistä koskevalle ICAOn työlle seuraavien kahden vuoden aikana. Ilmailua ja ympäristönsuojelua käsittelevä ICAOn komitea, joka yhdessä ICAOn neuvoston kanssa vahvistaa MRV:tä ja hyvitysyksikköjä koskevat puitteet ja hallinnointisäännökset, soveltaa tiukkoja salassapitosääntöjä jäseniinsä ja tarkkailijoihinsa. Yleisöllä ei ole pääsyä sen kokouksiin. Esittelijä on huolissaan siitä, että prosessin näin rajoitettu avoimuus saattaisi heikentää niiden tietojen laatua, joita EU tarvitsee vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevien keskustelujensa tueksi, sekä toimielinten luottamusta. Näin ollen on olennaisen tärkeää, että ilmailua ja ympäristönsuojelua käsittelevä ICAOn komitea sallii komission antavan säännöllisiä tilannekatsauksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Koska samaan aikaan on meneillään Euroopan parlamentin ja neuvoston välisiä neuvotteluja EU:n päästökauppajärjestelmän laajemmasta uudistuksesta vuosina 2021–2030, ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi tämän ehdotuksen kanssa esittelijä pitää tarpeellisena lisätä ilmailualaa koskevia tarkistuksia, jotka parlamentti hyväksyi 15. helmikuuta 2017. Kyseisten tarkistusten mukaan ilmailuala saisi kymmenen prosenttia vähemmän päästöoikeuksia kuin vuosina 2014–2016 keskimäärin (muiden alojen tavoin), huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää nostettaisiin 15:stä 50 prosenttiin ja näistä päästöoikeuksista saadut tulot korvamerkittäisiin ilmastorahoitukseen. Lopuksi esittelijä katsoo, että olisi harkittava erityisrahoituksen antamista jäsenvaltioille yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti, jotta kannustetaan huutokaupatuista päästöoikeuksista saatujen tulojen käyttöön ja lisätään yhteisrahoitusmenoja uusien ilmastoteknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja kaupallistamiseen.
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.6.2017)
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi
(COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD))
Valmistelija: Werner Langen
LYHYET PERUSTELUT
Lentoliikenteen aiheuttamat maailmanlaajuiset hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet merkittävästi. Huolimatta siitä, että lentokoneissa käytetään maailmanlaajuisesti uudenaikaisia, polttoaineitta säästäviä ja näin entistä vähemmän päästöjä aiheuttavia moottoreita, hiilidioksidipäästöt matkustajaa ja kilometriä kohden ovat suuremmat kuin muilla liikennemuodoilla. Siksi on ollut ja on edelleen tarpeen hyväksyä ja ajantasaistaa myös lentoliikenteen osalta säännöksiä hiilidioksidipäästöjen asteittaisesta vähentämisestä. Uusien tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä päätettiin jo noin kymmenen vuotta aiemmin, ja EU sisällytti lentoliikenteen unionin nykyiseen päästökauppajärjestelmään 1. tammikuuta 2012 alkaen. Näin järjestelmä koski vuodesta 2012 alkaen Euroopan talousalueen sisäisiä lentoja ja kaikkia lentoja Euroopan talousalueen lentoasemien ja kolmansien maiden lentoasemien välillä.
Yksipuolinen päätös EU:n (ETA:n) lentojen ottamisesta mukaan päästökauppajärjestelmään aiheutti paljon vastalauseita. Lisäksi vaarana oli huomattava kilpailun vääristyminen kansainvälisessä lentoliikenteessä eurooppalaisten lentoliikenteen harjoittajien vahingoksi. EU:n toimet ja niiden kohdistama paine avasivat kuitenkin Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle (ICAO) mahdollisuuden ja toivat esiin tarpeen kehittää kansainväliselle lentoliikenteelle maailmanlaajuinen ja markkinaperusteinen järjestelmä, vaikkakin sen siirtymäajat olivat pitkiä.
Odotettaessa ICAOn hyväksyntää ja tukeakseen tällaisen maailmanlaajuisen järjestelmän käyttöönottoa ICAOn puitteissa EU rajoitti (30. huhtikuuta 2014 alkaen) EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa ETA:n sisäisiin lentoihin vuoden 2016 loppuun saakka (asetus N:o 421/2014).
Ilman sääntelyn muuttamista vuodesta 2017 alkaen voimassa on kuitenkin jälleen automaattisesti direktiivin 2003/87/EY koko soveltamisala (ETA:n sisäiset lennot ja kaikki lennot ETA:n lentoasemien ja kolmansien maiden lentoasemien välillä). Asetuksessa N:o 421/2014 säädetyn poikkeuksen voimassaolo päättyi jo 31. joulukuuta 2016. Nyt tarvitaan nopeasti jatkojärjestelyä.
ICAOn 39. yleiskokouksessa 6. lokakuuta 2016 ICAOn jäsenet asettivat tavoitteeksi kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamien nettohiilidioksidipäästöjen vakiinnuttamisen vuoden 2020 tasolle sekä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen käyttöönoton vuodesta 2021.
ICAO päätti ottaa käyttöön CORSIA-laskentamenetelmän (Carbon Offsetting and Reduction Scheme for International Aviation). Siinä lentoliikenteen kasvun aiheuttamat suorat hiilidioksidipäästöt kompensoidaan vuodesta 2020 alkaen muiden alojen hiilidioksidipäästöjen vähennyksillä. Samalla tuetaan ilmastonsuojeluhankkeita, ja riippumattomat laitokset tutkivat ja sertifioivat sen, missä määrin hankkeet auttavat kasvihuonekaasupäästöjen kestävässä vähentämisessä. Lentoyhtiöiden, jotka eivät noudata päästöjen vakiinnuttamistavoitteita, on hankittava hyvitystodistuksia joko suoraan tai julkisilta alustoilta. Näin ilmastonsuojeluhankkeet saavat uuden rahoituslähteen ja lentoyhtiöiden hiilidioksidipäätökset kompensoidaan.
Jotta ICAOn alaisuudessa toteutettavia kansainvälisiä toimia voitaisiin vauhdittaa edelleen, komissio ehdottaa, että unionin päästökauppajärjestelmän soveltaminen rajoitettaisiin vuoden 2016 jälkeenkin ETA:n sisäisiin lentoihin. Komissio haluaa ehdotuksensa avulla säilyttää ICAOn työn dynamiikan.
Komissio haluaa samalla lisäselvyyttä ilmastonsuojelutoimenpiteen laadusta ja sisällöstä sekä toimenpiteen soveltamista koskevista kansainvälisten kumppaneiden aikeista. Tarkoituksena on näin arvioida uudelleen unionin päästökauppajärjestelmää ja tarvittaessa muokata sitä vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Näin saavutettaisiin maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen tarvittava yhdenmukaisuus Parisiin sopimuksen samoin kuin EU:n vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden kanssa.
Jotta lentoliikenteen harjoittajille saataisiin oikeusvarmuus ja selvyys, komissio katsoo, että ehdotetun asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian, koska muutoin lentoliikenteen harjoittajien olisi ennen huhtikuun 2018 loppua esitettävä päästöoikeutensa. Jos soveltamisalan nykyistä rajoitusta ETA:n sisäisin lentoihin ei jatkettaisi, lentoliikenteen harjoittajien olisi ennen huhtikuun 30. päivää 2018 esitettävä päästöoikeudet myös kolmansista maista ja kolmansiin maihin suoritettavien lentojen osalta (direktiivi 2003/87/EY).
Valmistelija kannattaa tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka komissio on esittänyt asetusehdotuksessa 2017/0017(COD):
Soveltamisala pysyy jatkossakin rajoitettuna. Vuoden 2017 jälkeen unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat edelleenkin vain ETA:n sisäiset lennot.
Poikkeusta, joka koskee muita kuin kaupallisia ilma-alusten käyttäjiä, joiden vuotuiset kokonaispäästöt ovat alle 1 000 hiilidioksiditonnia (0,2 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä), jatketaan vuoden 2020 sijaan vuoteen 2030.
Komission on esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen soveltamisen kannalta merkityksellisestä kansainvälisestä kehityksestä sekä kolmansien maiden toteuttamista toimista toimenpiteen täytäntöön panemiseksi.
Toimenpiteen täytäntöönpanon valmistelemiseksi komissiolle myös siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan ilma-alusten käyttäjiin sovellettavat asianmukaiset päästöjen tarkkailu-, raportointi- ja todentamissäännökset ICAOssa laadittavana olevan maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöön panemiseksi.
Valmistelija ehdottaa tämän lisäksi sekä komission ehdotusta koskevissa perusteluissa että joissakin yksityiskohdissa muutoksia täytäntöönpanon helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sekä sen käytännön soveltamisen helpottamiseksi lentoliikenteen harjoittajien kannalta. Tämä ei muuta valmistelijan ehdotukselle periaatteessa antamaa hyväksyntää, mutta se auttaisi kuitenkin tekemään mukautuksia, tarkistuksia ja täytäntöönpanoa koskevia ehdotuksia SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.
Olisi etenkin tutkittava, miten tämä ICAOn toimenpide voidaan yhdistää unionin päästökauppajärjestelmään ja miten molempien järjestelmien rinnakkainen olemassaolo vuodesta 2021 voidaan toteuttaa. Lisäksi olisi tutkittava vaikutusta lentoliikennealaan sekä hiilidioksidipäästöihin.
TARKISTUKSET
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa, joka pidettiin Pariisissa 30 päivän marraskuuta ja 12 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, hyväksyttiin kansainvälinen sopimus (Pariisin sopimus), jolla lujitetaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyseisessä Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Pariisin sopimus hyväksyttiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841. Se tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi sen osapuolet valmistelevat, ilmoittavat ja pitävät voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. |
(1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa, joka pidettiin Pariisissa 30 päivän marraskuuta ja 12 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, hyväksyttiin kansainvälinen sopimus (Pariisin sopimus), jolla lujitetaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyseisessä Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Pariisin sopimus hyväksyttiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841. Se tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi sen osapuolet valmistelevat, ilmoittavat ja pitävät voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Vaikka kansainvälinen ilmailuala jätettiinkin Pariisin sopimuksen ulkopuolelle, sen olisi myös annettava panoksensa päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen esimerkiksi Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön käyttöön ottaman maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen avulla. | |||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(2) Perussopimuksen (SEUT) 191 artiklan mukaan unionin ympäristöpolitiikan tavoitteina on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen. |
(2) Perussopimuksen (SEUT) 191 artiklan mukaan unionin ympäristöpolitiikan tavoitteina on ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden suojelu sekä sellaisten toimenpiteiden edistäminen kansainvälisellä tasolla, joilla puututaan alueellisiin tai maailmanlaajuisiin ympäristöongelmiin, ja ensisijaisesti ilmastonmuutoksen torjuminen. | |||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
|
(2 a) Ympäristönsuojelu on yksi unionin merkittävimmistä haasteista. | |||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. |
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Unionin tuomioistuin päätti 21 päivänä joulukuuta 2011 antamassaan tuomiossa1a, että ETA:n ja kolmansien maiden välisten lentojen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään ei ole kansainvälisen oikeuden vastaista. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. | |||||||||||||||
|
______________ | |||||||||||||||
|
1 a Unionin tuomioistuimen tuomio, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, asiassa Air Transport Association of America ynnä muut vs. Secretary of State for Energy and Climate Change, C-366/10, ECLI:EU:C:2011:864. | |||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
|
(4 a) Jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksessa asetetut tavoitteet ja vähentää kasvihuonekaasuja 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, on tarpeen toteuttaa täysimääräisesti yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan liittyvät toimenpiteet. Näin voitaisiin välttää ilmatilan pirstoutuminen ja optimoida liikennevirtoja ja samalla vähentää päästöjä. | |||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. Vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta, kunnes ICAOn järjestelmän täytäntöönpanoa on tarkasteltu uudelleen. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen. |
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. ICAO hyväksyy vuoteen 2018 mennessä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja maailmanlaajuisen järjestelmän soveltamiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016. | |||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(6) Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on aiheellista, että uudelleentarkastelu tehdään heti, kun on saatu selvyyttä oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, kuitenkin ennen kuin kyseistä toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan. Lisäksi on aiheellista toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskeva kertomus. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmää olisi tarkistettava, jotta nämä välineet voidaan panna täytäntöön unionin lainsäädännössä. Lisäksi siinä olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä. |
(6) Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä toimintapuitteita ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on välttämätöntä tarkastella ICAOn toimenpidettä heti, kun on saatu selvyys oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, ja Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava asiaa koskeva kertomus. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten nämä välineet voidaan yhdistää EU:n päästökauppajärjestelmään. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti ja taloudellisesti mahdollisimman toteuttamiskelpoisella tavalla vuoteen 2030 mennessä. | |||||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
|
(6 a) Hiilen kompensoimista ja vähentämistä koskevan kansainvälisen ilmailualan järjestelmän (CORSIA-järjestelmä) menestys on suurelta osin riippuvainen laajasta maantieteellisestä soveltamisalasta sekä paikallisten järjestelmien päällekkäisyyksien välttämisestä. Näiden olosuhteiden pohjalta ilmailualalle voidaan luoda todelliset tasapuoliset toimintaedellytykset. | |||||||||||||||
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
|
(6 b) Tulevasta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot olisi osoitettava ohjelmiin, joilla pyritään vähentämään ilmailualan päästöjä, ja erityisesti tutkimus- ja kehittämisohjelmiin, ja niitä olisi kanavoitava tulevan yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelman kautta. | |||||||||||||||
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale | ||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||
(7) Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(7) Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, varsinkin asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä, minkä tarkoituksena on lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta ja tehokkuutta. | |||||||||||||||
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 4 kohta – 1 alakohta | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
(http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32008L0101&from=EN) | ||||||||||||||||
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – a alakohta | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – ii alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – c alakohta | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||
| ||||||||||||||||
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 3 kohta | ||||||||||||||||
|
ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen |
||||
Viiteasiakirjat |
COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD) |
||||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ENVI 13.2.2017 |
|
|
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ITRE 13.2.2017 |
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Werner Langen 16.3.2017 |
||||
Valiokuntakäsittely |
29.5.2017 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
21.6.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
51 5 0 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Cristian-Silviu Buşoi, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Christian Ehler, Fredrick Federley, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, András Gyürk, Rebecca Harms, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Csaba Molnár, Dan Nica, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Algirdas Saudargas, Dario Tamburrano, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pilar Ayuso, Francesc Gambús, Françoise Grossetête, Constanze Krehl, Werner Langen, Olle Ludvigsson, Florent Marcellesi, Anne Sander, Davor Škrlec |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
51 |
+ |
|
ALDE |
Fredrick Federley, Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Lieve Wierinck |
|
ECR |
Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Evžen Tošenovský |
|
EFDD |
David Borrelli, Dario Tamburrano |
|
PPE |
Pilar Ayuso, Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Cristian-Silviu Buşoi, Christian Ehler, Francesc Gambús, Françoise Grossetête, András Gyürk, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Angelika Niebler, Aldo Patriciello, Herbert Reul, Paul Rübig, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen |
|
S&D |
José Blanco López, Adam Gierek, Theresa Griffin, Eva Kaili, Peter Kouroumbashev, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Csaba Molnár, Dan Nica, Miroslav Poche, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho |
|
VERTS/ALE |
Jakop Dalunde, Rebecca Harms, Florent Marcellesi, Michel Reimon, Davor Škrlec |
|
5 |
- |
|
ECR |
Edward Czesak, Zdzisław Krasnodębski |
|
GUE/NGL |
Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlíček, Paloma López Bermejo |
|
0 |
0 |
|
Symbolien selitys
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (20.6.2017)
ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi
(COM(2017)0054 – C8‑0028/2017 – 2017/0017(COD))
Valmistelija: Jacqueline Foster
LYHYET PERUSTELUT
Tausta
EU hyväksyi vuonna 2003 ensimmäisen merkittävän alueellisen kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmän (ETS) maailmassa. Se käynnistettiin vuonna 2005. Vuonna 2008 EU hyväksyi muutosdirektiivin, jolla pyrittiin laajentamaan järjestelmän soveltamisalaa siten, että unionin ilmailualan päästöt ovat siinä mukana vuodesta 2012 alkaen.
Soveltamisalan laajentaminen oli erittäin kiistanalainen asia ja johti merkittäviin kauppaongelmiin EU:n strategisten kumppanien kuten Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian kanssa. Lisäksi se johti oikeustoimiin. Tämä yritys laajentaa EU:n ETS-järjestelmää ilmailualaan aiheutti valitettavasti merkittävää vahinkoa Euroopan ilmailualalle ja etenkin avaruusalalle sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden maineelle.
Komissiolla ei lopulta ollut muuta vaihtoehtoa vuonna 2012 kuin hyväksyä ns. keskeytyspäätös (”stop-the-clock”), jota jatkettiin vuonna 2014. Tämä päätös oli keskeisessä asemassa helpotettaessa prosessia maailmanlaajuisen ratkaisun löytymiseksi kansainvälisellä tasolla. Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön[1] (ICAO) 38. yleiskokouksessa hyväksyttiinkin lokakuussa 2013 suunnitelma kehittää maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide (GMBM) perustaksi maailmanlaajuiselle sopimukselle, jotta voitaisiin saavuttaa ns. hiilineutraali kasvu vuodesta 2020 (ICAOn päätöslauselma A38-18).
GMBM-järjestelmä
TRAN-valiokunnan valtuuskunta (valmistelija mukaan lukien) tapasi toukokuussa 2016 ennen ICAOn 39. yleiskokousta ICAOn neuvoston johtajan Olumuyiwa Benard Aliun sekä ICAOn pääsihteerin Fang Liun Montrealissa keskustellakseen GMBM:stä. Myös Kanadan ilmailuministerien ja muiden keskeisten virkamiesten kanssa käytiin rakentavaa vuoropuhelua Ottawassa. Valmistelija tapasi myös Yhdysvaltojen ilmailuhallinnon (FAA) sekä Kanadan hallituksen korkeita edustajia tätä varten.
Lokakuussa tilapäinen TRAN/ENVI-valtuuskunta osallistui ICAOn 39. yleiskokoukseen ja seurasi GMBM-neuvotteluja tarkasti. Liikenteestä vastaava komission jäsen ja tämän tiimi solmivat erittäin hyvät suhteet neuvoston puheenjohtajavaltioon. Kyseisen yleiskokouksen erityisen rakentava ilmapiiri myötävaikutti siihen, että pitkän taistelun jälkeen saatiin aikaan kaivattu maailmanlaajuinen yhteisymmärrys.
ICAOn yleiskokous laatikin lokakuussa 2016 GMBM-päätöslauselman (A39-3), jossa GMBM-järjestelmä pannaan täytäntöön ns. CORSIAn[2] muodossa. CORSIAn keskeisiä osia ovat seuraavat:
• Kansainvälisestä siviili-ilmailusta aiheutuva hiilidioksidikokonaispäästöjen mahdollinen vuosittainen nousu yli vuoden 2020 tasojen otetaan käsiteltäväksi.
• Pilottivaihe toteutetaan vuosina 2021–2023.
• Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina 2024–2026. Tämä koskee valtioita, jotka ovat ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi järjestelmään.
• Toiseen vaiheeseen (2027–2035) osallistuvat kaikki valtiot, paitsi poikkeuksen saaneet.
• Kuusikymmentäseitsemän valtiota, mikä tarkoittaa yli 87,5:tä prosenttia kansainvälisestä ilmailutoiminnasta, ilmoittautui vapaaehtoiseksi osallistumaan 21. huhtikuuta 2017 alkaen GMBM-suunnitelmaan heti sen alusta asti. On syytä huomata, että kun maa on ilmoittanut osallistuvansa järjestelmään, sen on noudatettava kaikkia tulevia päätöksiä.
• Sopimukseen sisältyy kolmen vuoden välein tehtävä uudelleentarkastelu, jonka ansiosta CORSIAan voidaan tehdä lisämuutoksia.
Komission ja EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijat työskentelevät nyt yhdessä ICAOn ilmailua ja ympäristönsuojelua käsittelevän komitean (CAEP) kanssa laatiakseen järjestelmälle yksityiskohtaiset tekniset säännöt, jotta varmistetaan sen vaikuttava ja tehokas toiminta.
Valmistelijan kanta
Valmistelija kannattaa komission ehdotusta kaikin puolin ja on aina tukenut maailmanlaajuista markkinaperusteista ratkaisua. Valmistelija on myös vakuuttunut siitä, että ainoastaan maailmanlaajuisella käytännönläheisellä lähestymistavalla on mahdollista saada aikaan konkreettisia tuloksia. On kuitenkin otettava huomioon, että jos Eurooppa haluaa lisätä osuuttaan kansainvälisesti, ei ole hyödyllistä ylisäännellä ilmailualaamme, koska se selvästikin vahingoittaisi lentoyhtiöidemme ja Euroopan avaruusalan etuja ja asettaisi meidät kilpailullisesti huonompaan asemaan muuhun maailmaan verrattuna.
EU:n yksipuolinen toiminta on jo vienyt meitä väärään suuntaan. Valitettavasti ei ajateltu eikä ymmärretty Euroopan avaruusalan saavuttamaa teknistä kehitystä eikä jäsenvaltioiden tekemiä operationaalisia parannuksia.
Valmistelija haluaa myös korostaa, että Euroopan ilmatilan ruuhkan ratkaisemista ja ilmaliikenteen sujuvuuden lisäämistä koskevaa EU-tason lainsäädäntöä ei tunnustettu. TRAN-valiokunta tuki kaikilta osin vuonna 2012 hyväksyttyä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta annettua Fosterin mietintöä, jossa vaaditaan eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa kaikilta osin, koska sillä edistetään suoria reittejä ja tätä kautta vähennetään polttoainekulutusta, päästöjä ja viime kädessä kuluttajan maksamien lippujen hintoja.
Lisäksi Galileon käyttö satelliittinavigointiin (GNSS[3] ja Copernicus) on myös osaltaan alentanut päästöjä samoin kuin yhteiset teknologia-aloitteet Clean Sky I (budjetti 1,6 miljardia euroa) ja Clean Sky II (budjetti yli 4 miljardia euroa). Näissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa kehitetään lentoalusten ja moottorien seuraavaa sukupolvea. Ne ovat olleet niin menestyksekkäitä, että Clean Sky III -aloitetta koskevat keskustelut ovat jo pitkällä.
On myös syytä todeta, että jäsenvaltiot, lentoyhtiöt ja avaruusteollisuus ovat investoineet miljardeja kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja ovat sitoutuneita jatkamaan tätä jatkossakin. Tämän johdosta ilma-alusten polttoainetehokkuus henkilökilometriä kohti on ICAOn mukaan noin 80 prosenttia parempi kuin 1960-luvulla.
Johtopäätös
Valmistelija uskoo vakaasti, että on tarpeen korostaa alan teknistä kehitystä, mutta painottaa, että komission ehdotus keskittyy ensisijaiseen tarpeeseen mahdollistaa nyt keskeytyksen jatkaminen. Valmistelija katsookin, että parlamentin olisi tuettava komission jäsentä Bulcia ja hänen tiimiään ja annettava aikaa sellaisen toimintakelpoisen ja rakentavan GMBM:n kehittämiseksi, jonka kaikki mukaan ilmoittautuneet maat ja tulevaisuudessa toivottavasti mukaan ilmoittautuvat maat voivat hyväksyä. Jos emme toimi näin, voisi käydä niin, ettei lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä mitään kansainvälistä ratkaisua. Näin ollen on oman etumme mukaista, että parlamentti tukee komission ehdotusta keskeytyspäätöksestä.
TARKISTUKSET
Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa, joka pidettiin Pariisissa 30 päivän marraskuuta ja 12 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, hyväksyttiin kansainvälinen sopimus (Pariisin sopimus), jolla lujitetaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyseisessä Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Pariisin sopimus hyväksyttiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841. Se tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi sen osapuolet valmistelevat, ilmoittavat ja pitävät voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. |
(1) Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. konferenssissa, joka pidettiin Pariisissa 30 päivän marraskuuta ja 12 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana, hyväksyttiin kansainvälinen sopimus (Pariisin sopimus), jolla lujitetaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kyseisessä Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Pariisin sopimus hyväksyttiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä (EU) 2016/1841. Se tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi sen osapuolet valmistelevat, ilmoittavat ja pitävät voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa, minkä lisäksi tarvitaan päätöksentekoon liittyvää jatkuvaa poliittista tahtoa sopimuksen mukaisesti, jotta varmistetaan sen tavoitteiden saavuttaminen. Olisi kuitenkin muistettava, että Pariisin COP 21 -sopimus ei sisällä kansainvälistä ilmailu- tai merenkulkualaa ja että siinä todettiin, että ilmailualalla Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) olisi sopivin elin esittämään toimivan järjestelmän maailmanlaajuiseksi markkinaperusteiseksi toimenpiteeksi. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(3) Eurooppa-neuvosto asetti 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 pitämässään kokouksessa sitovaksi tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Neuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2015 pitämässä kokouksessa hyväksyttiin virallisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden panos niiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena Parisiin sopimukseen. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin yhteistoimin siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja sen ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla. Kaikkien toimialojen olisi edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista. |
(3) Eurooppa-neuvosto asetti 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 pitämässään kokouksessa sitovaksi tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Neuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2015 pitämässä kokouksessa hyväksyttiin virallisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden panos niiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena Parisiin sopimukseen. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin yhteistoimin siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja sen ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla. Kaikkien toimialojen olisi edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista, minkä vuoksi komission olisi otettava käyttöön alusta, jolla vaihdetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden alan parhaita käytäntöjä ja siitä saatuja kokemuksia jäsenvaltioiden kesken. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. |
(4) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Tämän lisäksi jäsenvaltiot ovat vuodesta 2004 ja uudestaan vuodesta 2008 sitoutuneet toteuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan, jossa otetaan huomioon tulevina vuosina kasvava lentoliikenne. Ilmaliikenteen hallinnan edistämiseksi on nopeutettava SESAR-hankkeen (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistaminen) täytäntöönpanoa ja edistettävä innovatiivisia teknologioita Clean Sky ‑aloitteen puitteissa. Lentoliikenteen päästövähennysten lisäämiseksi olisi otettava käyttöön Kansainvälisen ilmailujärjestön (ICAO) maailmanlaajuinen markkinaperusteinen mekanismi. Sen vuoksi on sovittu poikkeuksista, jotka koskevat noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. Vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta, kunnes ICAOn järjestelmän täytäntöönpanoa on tarkasteltu uudelleen. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen. |
(5) Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. Vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi viimeistään vuonna 2021. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta, kunnes ICAOn järjestelmän täytäntöönpanoa on tarkasteltu uudelleen. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle, helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa ja välttää päällekkäisyyksiä päästökauppaan liittyvien unionin velvoitteiden kanssa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen. Ilmailualan hiilidioksidipäästöjen käsittelemiseksi unionin olisi jatkettava työtä jäsenvaltioiden tukemiseksi niin, että päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot voidaan käyttää sellaisiin hankkeisiin kuin SESAR ja Clean Sky ja muihin innovoiviin hankkeisiin. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(6) Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on aiheellista, että uudelleentarkastelu tehdään heti, kun on saatu selvyyttä oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, kuitenkin ennen kuin kyseistä toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan. Lisäksi on aiheellista toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskeva kertomus. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmää olisi tarkistettava, jotta nämä välineet voidaan panna täytäntöön unionin lainsäädännössä. Lisäksi siinä olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä. |
(6) Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on aiheellista, että uudelleentarkastelu tehdään heti, kun on saatu selvyyttä oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, kuitenkin ennen kuin kyseistä toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan. Lisäksi on aiheellista toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskeva kertomus. Järjestelmän menestyminen edellyttää, että unionin on jatkettava jäsenvaltioiden tukemista ja tiivistä yhteistyötä ICAOn kanssa tarkkailijana niin, että edistetään tietojen avoimuutta ja ICAOn sopimuksen etenemistä. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten nämä välineet voidaan panna täytäntöön unionin lainsäädännössä ja ETA:n sisäisiin lentoihin sovellettavissa säännöissä. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Kertomuksessa olisi tarkasteltava myös maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen tavoitteellisuutta ja yleistä ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta, mukaan lukien Pariisin sopimuksen tavoitteet ja vaatimukset. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(6 a) Olisi myös otettava huomioon, että ICAOssa hyväksyttäväksi tulevan hiilen kompensoimista ja vähentämistä koskevan kansainvälisen ilmailualan järjestelmän (CORSIA) menestys on riippuvainen siitä, että pystytään välttämään ristiriitaiset tai päällekkäiset maakohtaiset ja alueelliset järjestelmät, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä eikä kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan täysimääräinen toteutus, jolla pyritään vähentämään eurooppalaisen ilmatilan pirstoutuneisuutta ja näin vähentämään ilmailun ympäristöjalanjälkeä, edistää myös sen onnistumista. CORSIA-järjestelmän täytäntöönpanossa unionissa olisi lisäksi otettava huomioon kolmen vuoden välein tehtävä uudelleentarkastelu, joka mahdollistaa järjestelmän lisäparannukset. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi) | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
|
(6 b) Unionin tasolla on hyväksytty useita säädöksiä, joiden tarkoituksena on estää Euroopan ilmatilan pirstoutuminen, jotta voidaan lisätä ilmaliikenteen sujuvuutta ja ilmatilan käytön valvontaa ja näin vähentää päästöjä. CORSIA-järjestelmä olisi unionissa katsottava osaksi ICAOn toimenpidekokonaisuutta yhdessä sen kanssa, että jäsenvaltiot panevat kaikilta osin täytäntöön yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön, SESAR-hankkeen, GNSS-järjestelmän käytön satelliittinavigointiin ja yhteiset teknologia-aloitteet, kuten Clean Sky I ja Clean Sky II. Kaikki päästöoikeuksien tulevasta huutokaupasta saadut tulot olisi varattava edellä mainittujen tutkimus- ja kehittämisohjelmien edistämiseen sekä yhteisiin hankkeisiin, joilla pyritään kehittämään joukko yhteentoimivia perusvalmiuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä koskee erityisesti sellaisia perusvalmiuksia, joilla parannetaan lentosuunnistusinfrastruktuuria, lentosuunnistuspalvelujen tarjoamista ja ilmatilan käyttöä, mitä eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman täytäntöönpano edellyttää. Komission olisi myös esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus jäsenvaltioiden toimista, joita ne ovat toteuttaneet maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöön panemiseksi, jotta vähennetään ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 17 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot tulojen käytöstä. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |||||||||||||||||||
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||||||||
(8) Yksinkertaistamissyistä ja pienimpien ilma-alusten käyttäjien hallinnollisen taakan keventämiseksi muiden kuin kaupallisten ilma-alusten käyttäjien, joiden päästöt ovat alle 1000 hiilidioksiditonnia vuodessa, olisi katsottava täyttävän direktiivissä 2003/87/EY asetetut vaatimukset uudella kymmenvuotiskaudella. Kyseisten kymmenen vuoden aikana olisi kehitettävä asiaa koskevia toimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa kaikki ilma-alusten käyttäjät antavat panoksensa päästöjen vähentämiseksi. |
(8) Yksinkertaistamissyistä ja pienimpien ilma-alusten käyttäjien ja kaikkein syrjäisimpien alueiden hallinnollisen taakan keventämiseksi muiden kuin kaupallisten ilma-alusten käyttäjien, joiden päästöt ovat alle 1000 hiilidioksiditonnia vuodessa, ja kaikkein syrjäisimpien alueiden olisi katsottava täyttävän direktiivissä 2003/87/EY asetetut vaatimukset. Olisi myös tuotava uudelleen esiin, että direktiivin 2003/87/EY liitteessä I olevassa a–k alakohdassa tarkoitettu ilmailutoiminta muodostaa poikkeuksen toimintojen luokkiin, joihin tätä direktiiviä sovelletaan. Näiden lentojen rajaaminen edelleen soveltamisalan ulkopuolelle olisi vahvistettava uudelleen osana 28 b artiklassa ehdotettua uudelleentarkastelua. | ||||||||||||||||||
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 3 d artikla – 4 kohta – 1 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – i alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 2 kohta – 1 alakohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi) Direktiivi 2003/87/EY 28 a artikla – 8 kohta | |||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta Direktiivi 2003/87/EY 28 b artikla – 1 kohta | |||||||||||||||||||
|
ASIAN KÄSITTELY LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen |
||||
Viiteasiakirjat |
COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD) |
||||
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ENVI 13.2.2017 |
|
|
|
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
TRAN 13.2.2017 |
||||
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Jacqueline Foster 14.3.2017 |
||||
Valiokuntakäsittely |
30.5.2017 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
20.6.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
33 5 1 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Georg Mayer, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Jens Nilsson, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Claudia Țapardel, Pavel Telička, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Jakop Dalunde, Bas Eickhout, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Franck Proust, Evžen Tošenovský |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Susanne Melior, Roberta Metsola |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
33 |
+ |
|
ALDE |
Izaskun Bilbao Barandica, Gesine Meissner, Dominique Riquet, Pavel Telička |
|
ECR |
Jacqueline Foster, Tomasz Piotr Poręba, Evžen Tošenovský, Roberts Zīle, Kosma Złotowski |
|
EFDD |
Daniela Aiuto, Peter Lundgren |
|
PPE |
Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Marian-Jean Marinescu, Roberta Metsola, Cláudia Monteiro de Aguiar, Markus Pieper, Franck Proust, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Wim van de Camp |
|
S&D |
Lucy Anderson, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Karoline Graswander-Hainz, Miltiadis Kyrkos, Susanne Melior, Jens Nilsson, Claudia Țapardel, Janusz Zemke |
|
5 |
- |
|
EFDD |
Seymour Jill |
|
GUE/NGL |
Merja Kyllönen |
|
Verts/ALE |
Michael Cramer, Jakop Dalunde, Bas Eickhout |
|
1 |
0 |
|
ENF |
Georg Mayer |
|
Symbolien selitys:
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää
- [1] ICAO on YK:n elin, johon kuuluu 191 maata ja joka hoitaa kansainvälisen siviili-ilmailun hallintoa.
- [2] CORSIA: hiilen kompensoimista ja vähentämistä koskeva kansainvälisen ilmailualan järjestelmä.
- [3] Valmistelija oli vuonna 2012 myös TRAN-valiokunnan valmistelija lausunnossa, joka koski Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annettua asetusta (EU) 1285/2013.
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
Otsikko |
Voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen |
||||
Viiteasiakirjat |
COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD) |
||||
Annettu EP:lle (pvä) |
3.2.2017 |
|
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ENVI 13.2.2017 |
|
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ITRE 13.2.2017 |
TRAN 13.2.2017 |
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Julie Girling 16.3.2017 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
11.7.2017 |
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
57 3 6 |
|||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Rupert Matthews, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Luke Ming Flanagan, Elena Gentile, Krzysztof Hetman, Ulrike Müller, James Nicholson, Christel Schaldemose, Bart Staes, Tiemo Wölken |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta) |
Siôn Simon, Derek Vaughan |
||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
17.7.2017 |
||||
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
57 |
+ |
|
ALDE |
Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Valentinas Mazuronis, Ulrike Müller, Frédérique Ries |
|
ECR |
Arne Gericke, Julie Girling, Rupert Matthews, James Nicholson |
|
EFDD |
Piernicola Pedicini |
|
GUE/NGL |
Lynn Boylan, Stefan Eck, Luke Ming Flanagan, Kateřina Konečná, Estefanía Torres Martínez |
|
NI |
Zoltán Balczó |
|
PPE |
Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Andrzej Grzyb, Krzysztof Hetman, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean |
|
S&D |
Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Elena Gentile, Jytte Guteland, Jo Leinen, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Siôn Simon, Daciana Octavia Sârbu, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Derek Vaughan, Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli |
|
VERTS/ALE |
Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Michèle Rivasi, Davor Škrlec, Bart Staes |
|
3 |
- |
|
EFDD |
Julia Reid |
|
ENF |
Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh |
|
6 |
0 |
|
ECR |
Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska |
|
PPE |
Angélique Delahaye, Jens Gieseke, Françoise Grossetête |
|
Symbolien selitys
+ : puolesta
- : vastaan
0 : tyhjää