MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

17.7.2017 - (COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)) - ***I

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Norbert Lins

Menettely : 2016/0230(COD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A8-0262/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0262/2017

Keskustelut :

PV 11/09/2017 - 21
CRE 11/09/2017 - 21
PV 16/04/2018 - 20
CRE 16/04/2018 - 20

Äänestykset :

PV 13/09/2017 - 9.8
CRE 13/09/2017 - 9.8
Äänestysselitykset
PV 17/04/2018 - 6.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0339
P8_TA(2018)0096

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
PERUSTELUT
KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta

(COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0479),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0330/2016),

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon[1],

– ottaa huomioon alueiden komitean 22. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon[2],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

– ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0262/2017),

1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1) Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa olisi otettava huomioon.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(-1a) Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta olisi otettava huomioon.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰	(3) Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 unionin puolesta Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Tällä asetuksella pannaan osaltaan täytäntöön unionin sitoumus, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, sellaisena kuin se esitettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (’UNFCCC’) sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰Unionin on jatkettava esimerkin näyttämistä ja lisättävä ilmastotoimiaan Pariisin sopimuksen tavoitetta vastaavalle tasolle.
__________________	__________________
¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx	¹⁰ http://www4.unfccc.int/ndcregistry/pages/Party.aspx?party=EUU
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.	(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, mikä merkitsee, että maailman on siirryttävä negatiivisten päästötasojen aikakaudelle, jolla metsät, maatalousmaa ja kosteikot, turvemaat mukaan lukien, ovat keskeisessä asemassa. Pariisin sopimuksessa pyritään myös vahvistamaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä, muun muassa parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa. Pariisin sopimuksessa osapuolet toteavat lisäksi, että ensisijaisen tärkeää varmistaa ruokaturva ja lopettaa nälänhätä ja että ruoantuotannon järjestelmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Pariisin sopimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi osapuolten olisi lisättävä kollektiivisia ponnistelujaan ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Pariisin sopimuksessa osapuolet myös tiedostavat, että sopeutumistoimissa olisi noudatettava kaikilta osin avointa menettelyä, ottaen huomioon ekosysteemit, ja että sopeutumistoimien perustana ja ohjeena olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) On erittäin tärkeää, että metsiä hoidetaan kestävästi noudattaen Forest Europe -prosessissa kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Kyseisessä prosessissa metsän kestävällä hoidolla tarkoitetaan metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille. Tällainen hoito edellyttää myös metsityksen merkityksen tunnustamista.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) Jotta päästään negatiivisiin päästötasoihin, joita Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvän tilinpitojärjestelmän on oltava toimiva. Koska LULUCF-sektorin poistumat voivat hävitä, niitä olisi kohdeltava unionin ilmastopolitiikan puitteissa erillisenä pilarina.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.	(5) Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Lisäksi maa- ja metsätalousalan teknisten ratkaisujen toteuttamisella lisätään tuotantoa ja pienennetään ympäristöjalanjälkeä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.	(6) LULUCF-sektori on erittäin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Samalla tämä sektori voi tuottaa huomattavia ilmastohyötyjä pitkällä aikavälillä ja edistää merkittävästi unionin ja kansainvälisten pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista. LULUCF-sektori myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Se tarjoaa myös biomateriaaleja, joilla voidaan jossain määrin korvata fossiili- tai hiili-intensiivisiä materiaaleja uusiutuvalla vähähiilisellä metsien biomassalla. Kun materiaaleja korvataan, olisi otettava huomioon niiden koko elinkaari raaka-aineen tuotannosta jalostus- ja valmistusvaiheisiin. Biotalous, johon luetaan materiaalien korvaaminen esimerkiksi rakennusalalla sekä bioenergia, on tärkeässä asemassa siirryttäessä fossiilittomaan talouteen. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita ja Pariisin sopimuksen mukaisia, on oleellista, että metsän ja luonnonvarojen hoito on kestävää ja hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä. Koska LULUCF-sektorin toiminta on pitkäjännitteistä, tarvitaan pitkän aikavälin strategioita kestävien ja kauaskantoisten investointien mahdollistamiseksi.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Unionin olisi otettava johtoasema LULUCF-sektorin kestäviä, edistyneitä ja innovatiivisia käytäntöjä, tekniikoita ja ideoita koskevien investointien ja tutkimuksen edistäjänä ja viejänä sekä vihreän teknologian levittäjänä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja säilyttää samalla elintarviketuotanto, sillä näin unioni voi näyttää esimerkkiä kansainvälisille kumppaneilleen, muun muassa kehitysmaille. Tässä yhteydessä olisi lisättävä ja tehostettava yhteistyötä ja kumppanuutta yksityisen sektorin toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kanssa.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 b) Ilmastonmuutostutkimuksen rahoituksen priorisointi vahvistaisi LULUCF-sektorin roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Varsinkin vuosiksi 2021–2028 kaavaillun unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman lujittaminen LULUCF-sektorilla auttaisi syventämään ja levittämään tiedeyhteisön ja paikallisyhteisöjen tietämystä sektorin suorituskyvystä, nopeuttamaan kestäviä innovaatioita, edistämään siirtymistä digitaaliaikaan, nykyaikaistamaan koulutusta, parantamaan sektorin kykyä sietää ilmastonmuutosta sekä tarkkailemaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen toimintaa.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 c) Olisi lisättävä tutkimusta kuolleen puuaineksen, erityisesti maanpäällisen ja maahan hautautuneen lahopuun, roolista hoitamattomissa ja hoidetuissa metsissä, jotta voidaan parantaa metsän hiilitilinpidon tarkkuutta ja ekosysteemien nettohiilitaseen laskentaa. Näyttöä on saatavilla rajoitetusti, mutta tämän näytön mukaan kuollut puuaines voi muodostaa suuren hiilivaraston ja kuolleen puun paikalleen jättämisellä voisi muun muassa olla luonnon monimuotoisuuden kannalta suuri merkitys, ja se voitaisiin tunnustaa tärkeäksi osaksi kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisstrategiaa. Tämä on merkittävä tieto, kun otetaan huomioon, että metsänhoidolla voidaan edistää kuolleen puuaineksen poistamista esimerkiksi energiatarkoituksiin ja että kaikkien asianmukaisia hillitsemis- ja sopeutumistoimia koskevien päätösten pitäisi perustua tietoon ja tieteeseen. Asiaa koskevalle tutkimukselle olisi osoitettava varoja kaudella 2017–2020.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 d) Unioni on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan asianmukaisella metsänhoidolla ja sitoutumalla pysäyttämään metsän hävittäminen, kääntämään suunta päinvastaiseksi ja edistämään uudelleen metsittämistä.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 e) Olisi varmistettava, että trooppisten metsien hävitykseen sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki metsänhävitystä lisäävät tekijät sekä komission YK:n ilmastonmuutossopimusta (UNFCCC) koskevissa neuvotteluissa antamaan julistukseen sisältyvä tavoite, jonka mukaan globaali metsäkato olisi pysäytettävä viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja trooppisten metsien bruttokatoa olisi vähennettävä ainakin 50 prosenttia suhteessa nykytasoon vuoteen 2020 mennessä.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 f kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 f) Metsätalouden ja metsänhoidon olisi oltava vastuullista, niillä olisi oltava todellista merkitystä maan talouskehityksessä ja niiden olisi tarjottava viljelijöille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia edellyttäen, että herkkien ekosysteemien metsiä ei hävitetä, viljelmiä ei perusteta turvesoille, viljelmiä hoidetaan nykyaikaisin agroekologisin menetelmin kielteisten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten välttämiseksi ja että maaoikeuksia, alkuperäisyhteisöjen oikeuksia, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 g kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 g) Edistyksellisillä ja kestävillä hoitokäytännöillä voidaan myötävaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen LULUCF-sektorilla. Olisi edistettävä innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja kannustettava maanomistajia hyödyntämään edistyksellisiä hoitokäytäntöjä, kuten täsmäviljelyä, täsmämetsätaloutta ja maatalouden digitalisaatiota. Geoinformaatioon ja maahavainnointiin perustuva seuranta sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen voivat olla keinoja auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa, ja niihin olisi siksi kannustettava.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 h kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 h) Agroekologia helpottaa siirtymistä lineaarisista ruokajärjestelmistä kiertojärjestelmiin, jotka jäljittelevät luonnollisia kiertokulkuja ja pienentävät elintarvikkeiden ja maatalouden hiilijalanjälkeä ja ekologista jalanjälkeä. On tärkeää edistää agroekologiaa ja agrometsätaloutta, koska ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EY¹¹ vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.	(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EY¹¹ vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi kaikissa olosuhteissa vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten, kuten maanviljelijöiden ja metsänomistajien, tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista, ja jäsenvaltioiden olisi vältettävä tällaisten velvollisuuksien asettamista tätä asetusta täytäntöön pannessaan.
__________________	__________________
¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).	¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 a) Maatalous ja maankäyttö ovat aloja, joilla on välitön ja merkittävä vaikutus unionin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Siksi näihin aloihin vaikuttavien politiikkatoimien tärkeänä tavoitteena on varmistaa johdonmukaisuus unionin biodiversiteettistrategian tavoitteiden kanssa. Lisäksi on muita unionin politiikkoja, joilla voidaan kannustaa käytäntöihin, jotka menevät lakisääteisiä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle, ylittävät hyvät vakiokäytännöt sekä vaikuttavat osaltaan siihen, että mukaudumme ilmastonmuutokseen ja hillitsemme sitä todella ja että hiilinieluja ylläpidetään julkishyödykkeinä. Olisi toteutettava toimenpiteitä hillitsemis- ja sopeutumislähtöisiin toimintamalleihin liittyvien toimien täytäntöön panemiseksi ja tukemiseksi osana metsien ja maatalousmaan kokonaisvaltaista ja kestävää hoitoa. Vaikka tiedetään, että maatalouden mahdollisuudet vähentää muita kuin hiilidioksidipäästöjään ovat rajalliset, sen on tehtävä oma kohtuullinen osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen. Tähän voidaan päästä kannustamalla muun muassa parantamaan viljelykäytäntöjä, jotta voidaan lisätä orgaanisen hiilen määrää maaperässä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että yhteinen maatalouspolitiikka ja tämä asetus ovat keskenään johdonmukaisia.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(7 b) Kosteikot ovat tehokkaimpia ekosysteemejä hiilidioksidin varastoinnissa. Siksi kosteikkojen tilan heikkeneminen unionissa on ongelma paitsi luonnon monimuotoisuuden myös ilmaston kannalta. Sen sijaan kosteikkojen suojelulla ja kunnostamisella voitaisiin sekä tehostaa suojelutoimia että vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä LULUCF-sektorilla. Tämä olisi otettava huomioon myös, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2006 ohjeita päivitetään vuonna 2019.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan.	(8) Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n ohjeissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan. Koska unioni on ilmastoasioissa edelläkävijä, jäsenvaltiot voisivat IPCC:n ohjeiden mukaisesti poiketa tästä oletusarvosta vain metsitetyn maan osalta ja vain tarkoin rajatuissa tilanteissa. Poikkeamisen salliminen perustuu jäsenvaltioiden erilaisiin luonnonolosuhteisiin ja ekologisiin olosuhteisiin, joiden vuoksi myös niiden metsämaiden ominaispiirteet ovat erilaisia.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.	(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä, joissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten huomioimiseksi, kuten Kroatian tapauksessa, jossa metsiä ei pystytty hoitamaan maan alueen miehityksestä, Kroatian itsenäisyyssodasta sekä sodanaikaisista ja sodan jälkeisistä olosuhteista johtuen. Asiaa koskevissa tilinpitosäännöissä olisi myös pyrittävä johdonmukaisuuteen, ja niissä olisi velvoitettava noudattamaan Forest Europe -prosessissa (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi) kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä jäsenvaltioissa sovellettavasta avoimesta menettelystä tarkastettavuuden ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) LULUCF-sektorin puutuotteiden päästöillä voidaan kompensoida päästökauppajärjestelmän ja taakanjaon piiriin kuuluvia päästöjä, ja tällä asetuksella voidaan korostaa asiaa ja huolehtia siitä.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.	(10) Metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamista varten olisi asetettava asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti. Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja jäsenvaltioista olisi valittava riittävä määrä asiantuntijoita. Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi kuultava neuvoston päätöksellä 89/367/ETY perustettua pysyvää metsäkomiteaa sekä sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamisesta.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.	(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti, koska puutuotteilla korvataan muita materiaaleja (muiden alojen energia- ja hiilidioksidi-intensiteetin osalta esimerkiksi sementin tuotanto vastaa noin kahdeksaa prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä) ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, tehdäkseen näkyväksi ja kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari, sen sijaan, että kannustettaisiin puutuotteiden käyttöä energianlähteenä. Edistääkseen edelleen myönteisiä korvaavia vaikutuksia ja ottaakseen ne lukuun komission olisi delegoidulla säädöksellä sisällytettävä puutuotteita koskeviin laskelmiin enemmän tuotteita. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.	(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava investoimaan ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten kestäviin hoitokäytäntöihin, jotta voidaan vähentää luonnontuhoihin liittyviä riskejä ja välttää metsien hiilinieluun kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla.	(14) Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet huomioon ottaen voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla alentamatta unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden yleistä tavoitetasoa. Jotta jäsenvaltiot voivat varmistaa, että ne noudattavat sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen (EU) [2017/... ] mukaisia sitoumuksiaan, niiden olisi voitava käyttää enintään 280 miljoonan tonnin edestä kokonaisnettopoistumia, jotka ovat peräisin yhteenlasketuista tilinpitoluokista, jotka koskevat maata, jolta metsä on hävitetty, metsitettyä maata, hoidettua viljelymaata, hoidettuja niittyjä, soveltuvin osin hoidettuja kosteikkoja ja, jollei sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen (EU) [2017/... ] 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä delegoidusta säädöksestä muuta johdu, hoidettua metsämaata.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset, joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä.	(15) Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon komission 30 päivänä marraskuuta 2016 esittämään, energiaunionin hallintoa koskevaan asetusehdotukseen mahdollisesti tehtävät muutokset.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n nojalla velvolliset laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista käyttäen osapuolten konferenssissa sovittuja vertailukelpoisia menetelmiä. Kasvihuonekaasuinventaariot ovat keskeisessä asemassa seurattaessa hiilestä irtautumista koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa ja arvioitaessa ilmastolainsäädännön noudattamista. Jäsenvaltioiden velvollisuus laatia ja hallinnoida kansallisia inventaarioita sisältyy komission ehdotukseen asetukseksi energiaunionin hallinnosta.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö on olisi luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.	(17) Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö olisi nimenomaisesti luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus), Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus ja erityisesti Sentinel-2-satelliitti sekä eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät Galileo ja EGNOS, joita voidaan käyttää apuna maankäytön kartoituksessa. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.	(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmän tarkistamista uusimpien hyväksyttyjen IPCC:n ohjeiden, mukaan lukien IPCC:n vuonna 2013 hyväksymät kosteikkoja koskevat täydentävät ohjeet kasvihuonekaasuinventaarioita varten, ja UNFCCC:n ohjeiden perusteella ja tiedonantoa koskevia vaatimuksia. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen (EU) .../… ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.	(19) Komission olisi julkaistava kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonanto, jossa arvioidaan, ovatko unionin ilmasto- ja energia-alan säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tässä asetuksessa ei säädetä yksityisten osapuolten, kuten maanviljelijöiden tai metsänomistajien, tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämä asetus auttaa osaltaan unionia saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) hoidettu kosteikko vuodesta 2026 alkaen: maa, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, ja maa, joka on ilmoitettu asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi kosteikoksi, ja kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio voi päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon, joka määritellään maaksi, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, maaksi, joka on muutettu asutusalueesta tai muusta maasta kosteikoksi ja kosteikoksi, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.	2. Jäsenvaltio voi vuosina 2021–2025 päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	f a) ’metsäalan vertailutasolla’ arviota hoidetusta metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella vuosina 2021–2025 ja 2026–2030;
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Vuoden 2030 jälkeen jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään poistumiaan niin, että ne ylittävät niiden päästöt. Komissio ehdottaa vuoden 2030 jälkeisille tavoitteille kehystä, joka sisältää mainitut lisätyt poistumat ja vastaa unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ja Pariisin sopimuksen sitoumuksia.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).	1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista niiden raportointiohjeiden mukaisesti, joita UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elimet ovat hyväksyneet vuosiksi 2021–2030. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa ja puutuotteita.	4. Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa, kuollutta puuainesta (maanpäällistä ja maahan hautautunutta lahopuuta) ja puutuotteita.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä.	2. Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä, jos se on IPCC:n ohjeiden nojalla perusteltua.
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Metsittämistoimia, jotka toteutetaan vuosina 2017–2030 ja jotka koskevat kosteikkoja, myös turvemaata, Natura 2000 -verkostoa ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä, erityisesti luontaisia ja puoliluontaisia niittyjä, erityyppisiä soita ja muita kosteikkoja, myös turvemaata, ei sovellettavien brutto-netto-tilinpitosääntöjen mukaisesti sisällytetä kansalliseen tilinpitoon. Kyseiset alueet sisällytetään tilinpitoon soveltuvin osin vain poistumina tai päästöinä metsitetyn maan luokassa sen jälkeen, kun se on siirretty hoidetun metsämaan luokkaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Perustelu
Niittyjen ja kosteikkojen metsittäminen voi edistää maaperän orgaanisen aineen hajoamista eikä suinkaan hiilen sitomista enemmän maaperään. Kiistanalainen päätelmä, jonka mukaan metsittäminen olisi aina ilmaston kannalta järkevää, voisi aiheuttaa lisäuhan arvokkaille ekosysteemeille.
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, sen on ilmoitettava valinnastaan komissiolle vuosien 2021–2025 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja vuosien 2026–2030 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.	3. Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot vuosina 2021–2025, sen on ilmoitettava valinnastaan komissiolle vuosien viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.	4. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä vuosien 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot vuosina 2021–2025, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä vuosien 2021–2025 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet olla sisällyttämättä hoidettuja kosteikkoja 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa, on siitä huolimatta vuosina 2021–2025 raportoitava hoidetuista kosteikoista aiheutuvat päästöt ja poistumat komissiolle.
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsämaan vertailutaso viidellä. Metsämaan vertailutaso on arvio metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella kausilla 2021–2025 ja 2026–2030.	1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsäalan vertailutaso viidellä.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailutasoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, viidellä kerrottuna.	2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailujaksoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä, viidellä kerrottuna. Jäsenvaltiot voivat ottaa kyseisen hoidetun metsämaan tilien 3,5 prosentin nettopoistumaluvun lisäksi huomioon puulevyistä, sahatavarasta ja lahopuusta aiheutuvien nettopoistumien määrän toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa säädetyin edellytyksin.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän asetuksen 9 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista puulevyistä ja kyseisen artiklan c alakohdassa tarkoitetusta sahatavarasta peräisin olevista nettopoistumista voidaan pitää tiliä erikseen niin, että niitä ei sisällytetä hoidetun metsämaan tilien nettopoistumalukuun vaan ne otetaan huomioon sen lisäksi enintään 3 prosentin osuuteen jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Lahopuun muodostaman hiilivarastoluokan nettopoistumista voidaan pitää tiliä erikseen niin, että niitä ei sisällytetä hoidetun metsämaan tilien nettopoistumalukuun vaan ne otetaan huomioon sen lisäksi enintään 3 prosentin osuuteen jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu 3,5 prosentin kokonaisnettopoistumaluku sekä puulevyistä, sahatavarasta ja lahopuusta peräisin olevat hoidetun metsämaan tilien nettopoistumat eivät yhdessä saa ylittää 7:ää prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.	Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 2000–2012 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Komissio voi myöntää poikkeuksen peruskaudesta 2000–2012 jäsenvaltion toimitettua perustellun pyynnön, jossa osoitetaan, että poikkeus on ehdottoman välttämätön syistä, jotka liittyvät tietojen saatavuuteen, kuten metsäinventaarioiden ajoitukseen.
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Toisesta alakohdasta poiketen Kroatian metsäalan vertailutaso voidaan laskea siten, että otetaan huomioon maan tiettyjen alueiden miehitys vuosina 1991‑1998 sekä sodan ja sen jälkiseurausten vaikutukset metsänhoitokäytäntöihin Kroatian alueella mutta jätetään pois laskuista politiikkatoimien vaikutus metsänielujen kehittämiseen.
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.	Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, myös verkossa, ja siitä on järjestettävä julkinen kuuleminen.
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.	4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Tässä yhteydessä on käytettävä uusimpia varmennettuja tietoja maankäytöstä ja metsäolosuhteista. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi, sekä raportoitava vertailutason määrittämisajankohtana voimassa olleen kestävän metsänhoidon politiikan tuottamista myönteisistä vaikutuksista.
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.	5. Asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä, joka on perustettu komission päätöksen (C(2016)3301) nojalla ja johon kuuluu komission ja jäsenvaltioiden edustajia, tarkastelee pysyvää metsäkomiteaa sekä metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevää kansalaisvuoropuheluryhmää kuullen kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin jäsenvaltioiden asettamat uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen vain, jos tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita ja vaatimuksia ei ole noudatettu. Komissio laatii yhteenvetokertomuksen ja asettaa sen julkisesti saataville.
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joita on pyydetty ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkastelua ja arviointia varten.
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.	6. Komissio hyväksyy asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän 5 kohdan nojalla tekemän tarkastelun ja arvioinnin seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella.
	Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 kunnes delegoidut säädökset tulevat voimaan.
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta sisällyttämällä puutuotteiden luokkiin lisää hiiltä sitovia tuotteita IPCC:n ohjeiden pohjalta ja ympäristötavoitteista tinkimättä sekä päivittämällä liitteessä V määritettyjä puoliintumisajan oletusarvoja niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltio voi kausien 2021–2025 ja 2026–2030 lopussa jättää metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan tilien ulkopuolelle luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnontuhojen jaksolla 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti laskettuja tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä ’taustataso’.	1. Jäsenvaltio voi kausien 2021–2025 ja 2026–2030 lopussa jättää hoidetun metsämaan tilien ulkopuolelle luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnontuhojen jaksolla 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti laskettuja tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä ’taustataso’.
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Tämän artiklan mukaisen joustomekanismin vaikutusten arviointi on sisällytettävä 15 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 12 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	12 a artikla
	Komissio raportoi vuosina 2027 ja 2032 unionin hoidetusta metsämaasta aiheutuvien päästöjen ja poistumien kumulatiivisesta taseesta verrattuna keskimääräisiin päästöihin ja poistumiin vuosina 1990–2009. Jos kumulatiivinen tase on negatiivinen, komissio tekee ehdotuksen vastaavan määrän kompensoimiseksi ja poistamiseksi jäsenvaltioiden päästöoikeuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...^{1 a} mukaisesti.
	__________________
	^{1 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ..., sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL ..., ..., s. ...).
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].	2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – -1 kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio julkaisee kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonannon, jossa arvioidaan, ovatko unionin ilmasto- ja energia-alan säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista.

Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.	Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita. Kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

[1] EUVL C 75, 10.3.2017, s. 103.
[2] Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Tausta

Pariisissa saatiin joulukuussa 2015 aikaan historiallinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus. Sopimus koskee maailmanlaajuisesti 195:tä valtiota, ja sen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen ja pyrkiä rajoittamaan se alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna.

Ilmastonmuutoksen torjunnan merkityksestä kansainvälisesti kertoo myös ilmastonmuutokseen liittyvien toimien hallitsevuus 17:ssä kestävän kehityksen tavoitteessa, jotka sisältyvät 1. tammikuuta 2016 virallisesti voimaan tulleeseen kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030. Näitä uusia tavoitteita sovelletaan yleisesti kaikkiin, ja niillä pyritään torjumaan köyhyyttä, eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta seuraavien viidentoista vuoden aikana.

Näiden kansainvälisten sitoumusten valossa Eurooppa-neuvosto asetti lokakuussa 2014 EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2030 ulottuvalle ajanjaksolle. Niihin sisältyi erityisesti tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä ainakin 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tämä tavoite toimii myös Pariisin ilmastosopimuksen mukaisena EU:n kansainvälisenä sitoumuksena. Se on tarkoitus saavuttaa vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla 43 prosenttia vuoden 2005 tasojen alapuolelle ja päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla aloilla 30 prosenttia vuoden 2005 tasojen alapuolelle.

LULUCF

Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) on UNFCCC:n kasvihuonekaasupäästöjä koskevan tilinpitokehyksen luokka. Siihen sisältyvät elävän biomassan (maanpäällisen ja maahan hautautuneen), kuolleen orgaanisen aineksen (lahopuu ja karike) ja maaperän orgaanisen hiilen muodostamat hiilivarastot. Päästöt ovat peräisin maankäytön muutoksesta (kuten pysyvän laitumen muuttaminen viljelymaaksi) ja metsänhävityksestä. Poistumat ovat enimmäkseen hiilidioksidia, jota metsät sitovat nyt ja tulevaisuudessa. Vuonna 2012 LULUCF-sektorin nettopoistuma oli noin 303 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia[1] koko EU:ssa, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia muiden alojen päästöistä.

Nykytilanne

LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan Kioton pöytäkirjan mukaisia kansainvälisiä velvoitteita ja vain vuoteen 2020 asti.

Asetusehdotuksella luotaisiin oikeudellinen kehys LULUCF-sektorin kasvihuonekaasupäästöille ja -poistumille vuodesta 2021 eteenpäin, ja se myös sisällytettäisiin EU:n ilmastopolitiikan puitteisiin. LULUCF-sektori säilyisi erillisenä pilarina, mutta sillä olisi tietty yhteys taakanjakojärjestelmään (ns. joustolauseke). Metsänomistajien ja maanviljelijöiden toimilla metsiin ja maaperään varastoituneen hiilen suojaamiseksi myötävaikutettaisiin näin EU:n ilmastositoumusten täyttämiseen.

Haaste EU:n maa- ja metsätaloudelle

Maa- ja metsätalouden suhde ilmastonmuutokseen on esittelijän näkemyksen mukaan monitasoinen. Metsät kattavat tällä hetkellä yli 42 prosenttia EU:n maa-alasta, ja niissä on valtava potentiaali hillitä ilmastonmuutosta hiilidioksidin sitoutumisen ja varastoinnin kautta. Toisaalta metsätalousalalla puutavaran kysyntä kasvaa jatkuvasti. Sitä käytetään usein biotalouden raaka-aineena. Maataloudessa elintarvikkeiden ja rehun kysyntä lisääntyy, ja sen mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta ovat rajalliset. Molemmat alat ovat erittäin alttiita ilmastonmuutokselle, koska niiden toiminta riippuu suoraan ilmasto-olosuhteista, kuten keskimääräisistä lämpötiloista, sademääristä ja ilmaston ääri-ilmiöistä, ja niitä koskevat myös tuhoeläinten ja tautien vaihtelut. Pariisin sopimuksessa todetaan erityisesti, että on ”ensisijaisen tärkeää varmistaa ruokaturva ja lopettaa nälänhätä ja että ruoantuotannon järjestelmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille”, ja pyritään edistämään ”kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa”. Myös 23. ja 24. lokakuuta 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään, että on huolehdittava ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden johdonmukaisuudesta.

Tällainen monitahoinen suhde synnyttää LULUCF-sektorille haasteita, odotuksia ja mahdollisuuksia toimia avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Esittelijä pyrkii mietinnössään korostamaan näitä eri osatekijöitä.

Poistumat ovat tulosta kasvien ja maaperän kyvystä sitoa kasvihuonekaasuja ilmakehästä yhteyttämällä. Esimerkiksi EU:n metsät sitovat lähes 10:tä prosenttia vastaavan määrän kaikista EU:n kasvihuonekaasupäästöistä vuosittain ja ovat siis merkittävä hiilivaranto. Lisäksi puutuotteilla voi olla hyvin myönteisiä substituutiovaikutuksia, kun niitä käytetään rakennusmateriaalina (korvaamassa energiaintensiivisiä tuotteita ja varastoimassa hiiltä) tai poltettavana biomassana energiantuotannossa (korvaamassa fossiilisia polttoaineita mutta aiheuttaen kasvihuonekaasupäästöjä).

Unionin monentyyppiset metsät ilmentävät sen maantieteen ja ilmaston moninaisuutta (arktiset metsät, Alppien havumetsät jne.). Metsien levinneisyys riippuu etenkin ilmastosta, maaperästä, korkeudesta merenpinnasta ja pinnanmuodostuksesta. Toisin kuin monilla muilla maailman alueilla, joilla metsäkato on suuri ongelma, unionissa metsäpinta-ala on kasvussa. Se laajeni noin 11 miljoonaa hehtaaria vuosien 1990 ja 2010 välillä metsänistutusten ja luonnollisen kasvun tuloksena ja kestävän metsänhoidon myönteisen vaikutuksen johdosta. Sosioekonomisesta näkökulmasta metsien hyödyntäminen tuottaa luonnonvaroja, pääasiassa puuta. Puutavaraa käytetään eniten energiantuotantoon, 42 prosenttia kuutiotilavuudesta. Sahatavaraksi siitä menee 24 prosenttia, paperiteollisuuteen 17 prosenttia ja puulevyteollisuuteen 12 prosenttia. Noin puolet unionin uusiutuvan energian kulutuksesta perustuu puuhun.

Esittelijän kanta

Alan potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on kieltämättä valtava. Se voidaan kuitenkin hyödyntää vain EU:n tason toimivalla ja uskottavalla tilinpidolla vuosina 2021‑2030 ja siinä tapauksessa, että ”ei debetsaldoa” koskeva tavoite ja mahdolliset hyvitykset saavutetaan vertailukelpoisella ja tinkimättömällä tavalla. Pitkän aikavälin tavoitteemme riippuvat myös LULUCF-sektorin nettopoistumista, mutta se ei saisi johtaa korkean tavoitetason alenemiseen muilla aloilla. Olisi myös tehtävä ero LULUCF-sektorin ”vihreiden” hiilidioksidipäästöjen ja fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvien päästöjen välillä. Tältä osin unionin eri alojen politiikan on tärkeää olla erityisen johdonmukaista. Lisäksi toissijaisuusperiaatetta ei saisi kyseenalaistaa missään oloissa.

Jousto

Ehdotettu jousto LULUCF-asetuksen ja taakanjakoasetuksen välillä on hyödyllinen väline maa- ja metsätalousalojen ilmastotietoisten toimien arvioimiseksi, niistä palkitsemiseksi ja niihin kannustamiseksi. Tämän vuoksi esittelijä katsoo, että komission ehdottamaa 280 miljoonan tonnin nettopoistumien määrää ei pitäisi vähentää.

Metsitys

Metsien kasvu ja kattavuus vaihtelee EU:ssa suuresti, minkä vuoksi metsitykseen ja metsänhoitoon suhtaudutaan monella tavoin. Olisi kannustettava kestävään metsitykseen, mutta sen päästövähennyspotentiaalia ei saisi yliarvioida muiden maankäyttöluokkien huomattavan potentiaalin perusteella. Tämän vuoksi esittelijä tukee metsitysajanjaksoksi 20 vuoden oletusarvoa ja mahdollisuutta poikkeukseen 30 vuoteen asti. Kuitenkin tätä poikkeusta haluavien valtioiden olisi perusteltava pyyntönsä ja noudatettava vähintäänkin kansainvälisiä menettelyjä ja suuntaviivoja. Ajanjaksoa ei pitäisi voida enää pidentää, koska se johtaisi EU:n korkean tavoitetason alenemiseen.

Metsäalan vertailutaso

Jotta toissijaisuusperiaatetta noudatettaisiin täysimääräisesti, komission ei pitäisi voida päättää yksin metsäalan vertailutasoista. Esittelijä kannattaa Kioton sääntöjen kehittämistä ja ehdottaa kolmivaiheista prosessia:

1. Jäsenvaltiot laskevat uuden metsäalan vertailutason ajantasaistamalla nykyiset arvot Kioton pöytäkirjan mukaisella toisella velvoitekaudella (liite II). Noudatettavat kriteerit ovat liitteessä IV.

2. Komission päätöksen (C(2016)3301) nojalla perustetaan asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä, johon kuuluu komission edustajia ja merkittävä määrä kansallisia asiantuntijoita. Asiantuntijoiden tarkistustehtävässä olisi otettava mallia nykyisistä Kioton säännöistä, ja siinä olisi mahdollistettava vertaisarvioinnin kaltainen prosessi jäsenvaltioiden välillä.

3. Komissio voi laskea uudet metsäalan vertailutasot uudelleen vain, jos liitteen IV kriteerejä ei noudateta.

Tämä prosessi – mukaan luettuna nykyisiä Kioton vertailutasoja päivittävien delegoitujen säädösten hyväksyminen – olisi saatava päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä eli ennen tämän asetuksen mukaisen ensimmäisen tilinpitokauden alkamista. Näiden säädösten hyväksymisen jälkeen jäsenvaltiolla olisi mahdollisuus sisällyttää hoidetusta metsämaasta saadut hyvitykset taakanjakoasetuksessa myönnettyjen 280 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin joustoon.

Lisäksi esittelijä ehdottaa vertailukauden mukautusta siten, että kauden 1990–2009 asemesta käytetään kautta 2000–2012. Näin otettaisiin paremmin huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät kykene toimittamaan luotettavaa tietoa metsistään (inventaariot) 1990-luvulta. Lisäksi ulottamalla jakso vuoteen 2012 mukaan voitaisiin ottaa kokonaisuudessaan Kioton pöytäkirjan viimeisin velvoitekausi.

Metsänhoitohyvitysten yläraja

Esittelijä ehdottaa, että metsänhoitohyvitysten ylärajaa korotetaan 3,5 prosentista jäsenvaltioiden päästöistä 7 prosenttiin. Koska komission LULUCF-ehdotuksessa, sellaisena kuin esittelijä on sitä muuttanut, säädetään toimivasta ja uskottavasta tilinpidosta hoidettua metsämaata koskevassa tilinpitoluokassa, korotettukin yläraja takaa edelleen ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden samalla, kun se sallii jäsenvaltioille enemmän joustoa.

[1] CO₂-ekvivalentti (CO₂-ekv.) – kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka vaikuttaa samalla tavoin maapallon lämpötilan nousuun sadan vuoden ajanjaksolla kuin yhden tonnin päästöt hiilidioksidia (CO₂).

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.5.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

Valmistelija: Florent Marcellesi

LYHYET PERUSTELUT

Kehityksen kannalta on erittäin tärkeää, että tämä asetus on mahdollisimman kunnianhimoinen. Komission ehdotuksessa mainittu 1,5 celsiusasteen tavoite perustuu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) havaintoihin, joiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksille alttiisiin alueisiin, kuten pieniin kehittyviin saarivaltioihin, Etelä-Aasian rannikkoon ja Afrikan kuivuudelle alttiisiin alueisiin, kohdistuu vaarallisia vaikutuksia, jos globaali lämpötilannousu ylittää tämän tason. IPCC:n selvitysten mukaan 1,5 celsiusasteen tavoitteen saavuttaminen ja maailman köyhimpien suojeleminen edellyttää ”negatiivisten päästöjen” tuottamista maankäytön avulla, ei ainoastaan niiden käyttöä hyvittämään päästöjä.

Jos maailman on tuotettava metsistä negatiivisia päästöjä, globaalit tasapuolisuusseikat edellyttävät, että EU ottaa tässä johtavan roolin. Köyhempien maiden ”oikeuden kehittyä” kunnioittamiseksi EU:n olisi kannettava mahdollisimman suuri vastuu metsien suojelusta, joka on toteutettava globaalisti etenkin, jos tämä asetus on maailman ensiyritys määritellä se, millä tavoin maankäytöstä aiheutuvat päästöt ja poistumat sisällytetään globaaliin hiilikirjanpitoon. Kyseessä on merkittävä ennakkotapaus muulle maailmalle, ja sitä käytetään lähes varmasti mallina kansainvälisissä neuvotteluissa. Kuten komission ehdotuksessa todetaan, maankäytöllä on ”lukuisia tavoitteita”, kuten elintarvikkeiden tuotanto, ja sen tavoitteita on punnittava siihen nähden, voitaisiinko maa-alueita käyttää hiilinieluina. Tämä on vieläkin tärkeämpää kehitysmaissa, joiden maaseudulla asuvan väestön määrä on suuri ja ihmisten eloonjäänti on riippuvainen maasta. Samasta syystä asetukseen olisi sisällytettävä myös kansainväliset omistusoikeusnormit, jotta varmistetaan, että tämä suojelu sisältyy kansainvälisiin maankäytön tilinpitoa koskeviin sääntöihin. Nämä normit ovat vieläkin tärkeämpiä maissa, joiden lainsäädännöissä ei selvästi tunnusteta vakiintuneita maanomistusoikeuksia ja joissa maaseudun alkuperäisväestöä on siirretty muualle suojeluhankkeiden yhteydessä. Asetuksella olisi edistettävä olemassa olevien maisemien kunnostamista sen sijaan, että metsitetään uusia maa-alueita. Tämä minimoi riskin, että ilmastotoimet maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alalla (LULUCF) vähentävät maata tärkeistä käyttötarkoituksista, kuten elintarvikkeiden tuotannosta, joka on erityisen tärkeää kehitysmaissa.

Näistä syistä valmistelija ehdottaa seuraavia tarkistuksia komission ehdotukseen:

• Tehdään ehdotuksen ilmastotoimista kunnianhimoisempia seuraavien toimenpiteiden avulla:

– LULUCF-alan sisäisen tavoitteen nostaminen

– tilinpitosääntöjen tiukentaminen

– kannustaminen kosteikkojen kunnostukseen

– asetuksen tavoitteiden tarkistaminen.

• Asetuksen olisi mahdollisuuksien mukaan kannustettava toimintaan, joka edistää olemassa olevan maankäytön hiilinielutoimintoa (agroekologian tai kunnostettujen hoidettujen viljelymaiden ja laiduntamismaiden avulla) sen sijaan, että metsitetään uusia maa-alueita.

• Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimien olisi oltava kansainvälisten maanomistusoikeuksien suojelua koskevien normien mukaisia.

• Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavien toimien olisi oltava myös EU:n omien biologista monimuotoisuutta koskevien normien mukaisia, sillä biologisella monimuotoisuudella on tärkeitä kehitysvaikutuksia johtuen siitä, että maapallon miljardien ihmisten eloonjäänti riippuu ekosysteemien monimuotoisuudesta.

TARKISTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰

(3) Euroopan unioni ratifioi Pariisin sopimuksen virallisesti 5 päivänä lokakuuta 2016 ja mahdollisti siten sen voimaantulon 4 päivänä marraskuuta 2016. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat unionin tavoitteet vastaavat myös unionin ja sen jäsenvaltioiden tekemää sitoumusta saavuttaa kansainvälisesti sovitut kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, erityisesti tavoitteen 13 osalta, joka koskee toimimista kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan maailmanlaajuisena haasteena, mukaan luettuna päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten sietokyvyn kehittäminen.

_________________

¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx

Tarkistus 2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(3 a) Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) alalla on valtavat mahdollisuudet myötävaikuttaa unionin kansainvälisiin ilmastositoumuksiin. Maankäytön olisi vastattava politiikkojen johdonmukaisuuden ja kestävän kehityksen tarvetta erityisesti sen osalta, miten maankäyttö vaikuttaa paikallisyhteisöihin ja elintarviketurvallisuuteen. Nämä seikat huomioon ottaen unionin LULUCF-alan politiikan olisi kuljettava käsi kädessä kehityspolitiikan johdonmukaisuuden kanssa erityisesti sen ympäristöä koskevien ja taloudellisten ulottuvuuksien osalta, jotta vahvistetaan synergioita ja taataan sisäisten ilmastopolitiikkojen myönteinen vaikutus kolmansiin maihin.

Tarkistus 3

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 kappale


Komission teksti	Tarkistus
(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.	(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, mikä merkitsee, että maailman on astuttava negatiivisten päästötasojen aikakaudelle, jolla metsillä on keskeinen tehtävä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.

Perustelu

Jotta lämpeneminen pysyy alle 1,5 celsiusasteessa ja ellei päästöpoluissa saavuteta radikaaleja muutoksia yli kansallisesti ilmoitettujen pyrkimysten pysyä myös alle 2 celsiusasteessa, on löydettävä keinoja poistaa hiilidioksidi ilmakehästä, mihin viitataan käsitteellä ”negatiiviset päästöt”. Yksinkertaisin tapa tehdä tämä EU:ssa on lisätä poistumia LULUCF-alalta. Tämä asetus on tästä syystä erittäin tärkeä pilari, joka EU:n on pantava täytäntöön Pariisin sopimuksen sitoumuksensa mukaisesti.

Tarkistus 4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(4 a) Jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiset negatiiviset päästöt, olisi hiilidioksidipoistumia ilmakehästä LULUCF-alan avulla käsiteltävä unionin ilmastopolitiikan erillisenä pilarina.

Tarkistus 5

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	(4 b) Tällä asetuksella luodaan tärkeä maailmanlaajuinen ennakkotapaus maahan liittyvien päästöjen ja poistumien integroimiseksi Pariisin sopimuksen mukaisiin kansallisesti määriteltyihin panoksiin. Tästä syystä on tärkeää, että pidetään kiinni tasapuolisuuden ja kestävän kehityksen periaatteista sekä ponnisteluista köyhyyden torjumiseksi ja että noudatetaan ja edistetään kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia ja alkuperäiskansojen oikeuksia, kuten Pariisin sopimuksessa edellytetään.

Perustelu

Tämä asetus on ensimmäinen yritys maailmassa luoda maankäyttöalalle tilinpitosäännöt ja integroida ne kansallisesti määriteltyihin panoksiin. Sitä käytetään todennäköisesti lähtökohtana myös EU:n ulkopuolelle luotaville maankäyttöä koskeville tilinpitosäännöille. Tästä syystä on tärkeää, että se sisältää periaatteita, kuten maanomistusoikeuksien kunnioittamisen ja maankäyttöön liittyvien päästöjen käsittelemisen erillisenä pilarina, sillä nämä tulevat olemaan vieläkin tärkeämpiä globaalin etelän maissa, joissa köyhät yhteisöt ovat erityisen haavoittuvaisia, jos ne joutuvat siirtymään hiilinieluhankkeiden tieltä.

Tarkistus 6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(6 a) Unionista olisi tultava johtava toimija LULUCF-alan kestäviä, pitkälle edistyneitä ja innovatiivisia käytäntöjä, tekniikkoja ja ideoita koskevan tutkimuksen ja investointien edistämisessä ja viennissä sekä vihreän teknologian levittämisessä, jotta vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla säilytetään elintarviketuotanto ja siten näytetään esimerkkiä unionin kansainvälisille kumppaneille, muun muassa kehitysmaille. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava tehokasta yhteistyötä ja kumppanuutta yksityisen sektorin toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kanssa.

Tarkistus 7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 a) Tämä asetus olisi pantava täytäntöön Pariisin sopimuksen soveltamisalan puitteissa, ja erityisesti olisi pidettävä tärkeänä taata kaikkien ekosysteemien eheyden säilyminen sekä metsäalueilla elävien yhteisöjen toimeentulon ja kestokyvyn suojelu.

Tarkistus 8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 b) Ilmastonmuutoksella on syvällekäyvä vaikutus yhteisöjen kehitykseen ympäri maailmaa. Unioni on tehnyt Pariisin sopimuksen nojalla sitoumuksia, joiden mukaisesti se toteuttaessaan ilmastonmuutoksen vastaisia toimia kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia, oikeutta terveyteen ja alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, siirtolaisten, lasten, vammaisten henkilöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksia koskevia velvoitteitaan ja ottaa ne huomioon. Lisäksi se kunnioittaa ja edistää oikeutta kehitykseen sekä sukupuolten tasa-arvoa, naisten voimaannuttamista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta koskevia velvoitteitaan ja ottaa ne huomioon.

Tarkistus 9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 c) Olisi varmistettava, että trooppisten metsien katoon sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki metsäkatoa edistävät tekijät, sekä komission YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta koskevissa neuvotteluissa antamaan julistukseen sisältyvä tavoite pysäyttää globaali metsäkato viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja vähentää trooppisten metsien bruttokatoa ainakin 50 prosenttia suhteessa nykytasoon vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus 10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 d) Unioni on tehnyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka voidaan täyttää ainoastaan asianmukaisella metsänhoidolla ja sitoutumalla pysäyttämään metsäkato sekä kääntämään suunta päinvastaiseksi ja edistämään uudelleenmetsittämistä.

Tarkistus 11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 e) Tässä asetuksessa olisi noudatettava YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen mukaisesti maalähtöistä, sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa, osallistavaa ja kaikilta osin avointa menettelyä ja otettava huomioon haavoittuvat ryhmät, yhteisöt ja ekosysteemit. Lisäksi sen perustana ja ohjeena olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa sekä tilanteen mukaan perimätietoa, alkuperäiskansojen tietoa ja paikallisia tietojärjestelmiä, jotta sopeutuminen saataisiin sisällytetyksi asianomaisiin sosioekonomisiin sekä ympäristöä koskeviin politiikkoihin ja toimiin.

Tarkistus 12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 20 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(20 f) Metsätaloutta ja metsiä olisi hallinnoitava vastuullisesti, niillä olisi oltava todellista merkitystä maan talouskehityksessä ja niiden olisi tarjottava viljelijöille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia edellyttäen, että herkissä ekosysteemeissä ei tapahdu metsäkatoa, viljelmiä ei perusteta turvesoille, viljelmiä hoidetaan nykyaikaisella agroekologisella tekniikalla kielteisten ympäristövaikutusten ja sosiaalisten seurauksien välttämiseksi ja että maaoikeuksia, alkuperäisyhteisöjen oikeuksia sekä ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.

Tarkistus 13

Ehdotus asetukseksi

1 artikla– 1 a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Tämä asetus edistää osaltaan sitä, että unioni noudattaa Pariisin sopimuksessa asetettuja sitoumuksia ja tavoitteita.

Perustelu

LULUCF-asetus on yksi pilareista, joiden avulla unionin Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset pannaan täytäntöön. Unioni on sitoutunut rajoittamaan maapallon lämpötilannousun reilusti alle kahteen celsiusasteeseen sekä jatkamaan toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen. Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttäminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan välttää vaaralliset vaikutukset alueille, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle, kuten pieniin kehittyviin saarivaltioihin, Etelä-Aasian rannikkoalueisiin ja Afrikan kuivuudelle alttiisiin alueisiin.

Tarkistus 14

Ehdotus asetukseksi

2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	e a) hoidettu kosteikko: maa, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, ja maa, joka on ilmoitettu asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi kosteikoksi, ja kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi;

Perustelu

Turvesuot ja kosteikot ovat suojeluarvoltaan merkittäviä elinympäristöjä, joilla sijaitsee joitakin EU:n ja maailman kaikkein tärkeimpiä hiilivarastoja. Jos ne kuitenkin menevät huonoon kuntoon, niiden kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavat. Jotta varmistetaan, että asetus tarjoaa oikeat kannustimet tällaisten hiilivarastojen säilyttämiseen ja kunnostamiseen, kosteikkoja ja turvesoita koskevasta tilinpidosta olisi tehtävä pakollista.

Tarkistus 15

Ehdotus asetukseksi

3 artikla – 2 kohta


Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.	2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, ja niihin vuonna 2013 tehdyssä, kosteikkoja koskevassa lisäyksessä, esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.

Perustelu

Olisi otettava huomioon kaikki viimeisimmät IPCC:n maankäyttöä koskevat tilinpitomenetelmät.

Tarkistus 16

Ehdotus asetukseksi

4 artikla – 1 a kohta (uusi)


Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltiot pyrkivät lisäämään poistumiaan ajanjaksoilla 2021–2025 ja 2026–2030. Seuraavilla ajanjaksoilla kunkin jäsenvaltion kokonaispoistumat, sellaisina kuin ne on laskettu tämän asetuksen mukaisesti, lisääntyvät unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopimuksen sitoumusten mukaisesti.

Perustelu

Jotta lämpeneminen voidaan pitää alle 1,5 celsiusasteessa ja myös reilusti alle 2 celsiusasteessa, meidän on tieteellisten tulosten perusteella pantava täytäntöön keinoja, joilla hiilidioksidia voidaan poistaa ilmakehästä, eli niin sanotut negatiiviset päästöt. Negatiivisiin päästöihin pääsemiseksi ei riitä, että LULUCF-poistumat ovat pelkästään samalla tasolla päästöjen kanssa, vaan niiden on ylitettävä päästötaso.

Tarkistus 17

Ehdotus asetukseksi

6 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsitetystä maasta ja maasta, jolta metsä on hävitetty, aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on ilmoitettava ajanjaksoilla 2021–2025 ja 2026–2030 kunkin vuoden päästöjen ja poistumien kokonaismääränä.

1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä metsäkadosta aiheutuvista päästöistä ja maan metsittämisestä aiheutuvista poistumista, ja ne on ilmoitettava ajanjaksoilla 2021–2025 ja 2026–2030 kunkin vuoden päästöjen ja poistumien kokonaismääränä.

Tarkistus 18

Ehdotus asetukseksi

8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta


Komission teksti	Tarkistus
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.	Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailujakso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa, sekä varmistettava, että säilytetään sama suhde energiatarkoituksiin käytetyn biomassan ja kiinteän biomassan käyttötarkoitusten välillä.

Perustelu

Biomassan käyttö kiinteisiin käyttötarkoituksiin (pitkäikäiset tuotteet) on ilmaston kannalta parempaa resurssien käyttöä kuin biomassan käyttö suoraan metsästä energiatarkoituksiin (välitön hajoaminen). Jos säilytetään sadonkorjuuintensiteetti, mutta energiaan käytetyn puun määrä kasvaa, tämä tarkoittaa, että hiilidioksidia vapautuu enemmän ja se olisi laskettava vertailutasoon suhteutettuna.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 12.9.2016
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 12.9.2016
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Florent Marcellesi 30.11.2016
Valiokuntakäsittely	28.2.2017
Hyväksytty (pvä)	25.4.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Heidi Hautala, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Cristian Dan Preda, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Paul Rübig, Judith Sargentini
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Xabier Benito Ziluaga, Dariusz Rosati

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

20	+
ALDE	Paavo Väyrynen
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga
NI	Eleftherios Synadinos
PPE	György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Cristian Dan Preda, Dariusz Rosati, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Željana Zovko, Anna Záborská
S&D	Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Elly Schlein
VERTS/ALE	Heidi Hautala, Judith Sargentini

0	-

2	0
ECR	Nirj Deva, Eleni Theocharous

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.6.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

Valmistelija: Marisa Matias

LYHYET PERUSTELUT

Pariisin sopimus hyväksyttiin joulukuussa 2015 pidetyssä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen, jäljempänä ’UNFCCC’, osapuolten 21. konferenssissa. Tämä sopimus on globaali virstanpylväs yhteisen toiminnan edistämisessä ja vähähiiliseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen siirtymisen nopeuttamisessa ja sillä korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa. On toteutettava sellaista politiikkaa, jolla saavutetaan EU:n asettama sitova vähennystavoite, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Sopimukseen sisältyy myös pitkän aikavälin tavoite, ja sen mukaan maankäytön ja metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvien pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisessa on ratkaisevan tärkeä.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on määritellä, miten maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) sisällytetään EU:n ilmastopolitiikan puitteisiin vuodesta 2021. Siihen asti EU:n on noudatettava Kioton pöytäkirjan (päättyy vuoden 2020 lopussa) rajoituksia, koska EU:n kaikkien jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei LULUCF-sektori tuota lisäpäästöjä. Sen vuoksi EU:ssa on kehitettävä LULUCF-sektorin hallintoa edelleen.

Valmistelija suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen. Hän uskoo, että kyseessä on kunnianhimoinen ehdotus, joka tukee tarvetta luoda tiukempi tilinpitojärjestelmä, jonka avulla pyritään edistämään kasvihuonekaasujen 40 prosentin vähentämistavoitteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä.

Valmistelija on huolissaan komissiolle myönnetyistä valtuuksista hyväksyä 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi. Valmistelija haluaisi suositella, että aika lyhennetään viiteen vuoteen raportointijaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 mukaisesti.

Maankäyttö ja metsätalous voivat ainutlaatuisella tavalla vaikuttaa osaltaan tehokkaaseen ilmastopolitiikkaan. Tämä johtuu siitä, että ala ei ainoastaan päästä kasvihuonekaasuja, vaan myös poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Metsäalan osallistuminen ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat erittäin tärkeitä kiertotalouden täytäntöönpanon kannalta.

Valmistelija käsittelee tässä ehdotuksessa pääkohtia, jotka liittyvät ITRE-valiokunnan toimivaltaan, kuten

a) metsänhoidon tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisääminen ottamalla huomioon maantieteellinen monimuotoisuus

b) EU:n avaruusohjelmien, kuten maankäytön satelliittitutkimusohjelma Copernicuksen, käyttö tukemaan merkittävällä tavalla LULUCF-alan toiminnan seurantaa

c) ruokaturva ja biologinen monimuotoisuus

d) kansainväliset sopimukset ja unionin oikeuden noudattaminen

e) vaikutus jäsenvaltioihin ja unionin tilinpitojärjestelmiin

f) joustavuus

g) puutuotteet ja muut kuin puutuotteet, joilla on pitkä elinkaari

h) metsäalan vertailutasot.

TARKISTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a viite (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 b viite (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰	(3) Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5. lokakuuta 2016 Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4. lokakuuta 2016, ja sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰
__________________	__________________
¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx	¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.	(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ja tutkijoiden näkemyksen mukaan tämä merkitsee, että maailman on astuttava päästöjen vähentämisen ja negatiivisten päästöjen aikakaudelle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten on lisättävä kollektiivisia ponnistelujaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja maapallon lämpötilan nousun rajoittamiseksi. Unionin on jatkettava esimerkin näyttämistä ja lisättävä ilmastotoimia Pariisin sopimuksen tavoitetta vastaavalle tasolle. Osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Pariisin sopimuksessa painotetaan kestävän metsänhoidon merkitystä päästöjen ja poistumien tasapainottamista ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehostamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Tällä asetuksella olisi myötävaikutettava vähähiiliseen talouteen siirtymiseen ja Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen samalla kun varmistetaan unionin biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu myös sopeutustoimien avulla. Tässä mielessä olisi noudatettava EU:n päästökauppajärjestelmää, taakanjakopäätöstä, biodiversiteetti- ja metsästrategioita, lintudirektiiviä ja luontotyyppidirektiiviä.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.	(6) LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja sekä tarjoamalla pitkäkestoisia biomateriaaleja, jotka voivat toimia tilapäisinä hiilivarastoina ja hiilen korvikkeina. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä. Pitkällä aikavälillä metsien kestävän hoidon strategia, jonka avulla pyritään ylläpitämään tai kasvattamaan metsien hiilivarantoja ja samalla saamaan metsistä vuosittain tasainen sato materiaaleja, lieventää kaikkein merkittävimmällä pitkäkestoisella tavalla ilmaston lämpenemistä.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Ilmastonmuutostieteen rahoituksen asettaminen painopisteeksi korostaisi LULUCF-alan roolia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä ja niihin sopeutumisessa. Erityisesti unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (2021–2028) tehostaminen LULUCF-alalla vaikuttaisi osaltaan esimerkiksi taloudellisen ja tieteellisen tiedon sekä paikallisyhteisöjen alan toimintaa koskevan tiedon syventämiseen ja levittämiseen nopeuttamalla kestäviä innovaatioita, edistämällä siirtymistä digitaaliaikaan, nykyaikaistamalla koulutusta, vahvistamalla LULUCF-alan kestävyyttä ja seuraamalla luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen toimintaa.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EY¹¹ vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.	(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EY¹¹ vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi kaikissa olosuhteissa vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista, ja jäsenvaltioiden olisi vältettävä tällaisten velvollisuuksien asettamista tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä.
_________________	_________________
¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).	¹¹ Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).
Perustelu
Tämä on ensimmäinen kerta, kun LULUCF-sääntöjä on sisällytetty oikeudellisiin velvoitteisiin EU:n ilmastopolitiikan puitteissa. On tärkeää vakuuttaa yksityiset osapuolet siitä, ettei ehdotus aiheuta niihin kohdistuvia haitallisia hallinnollisia vaikutuksia. Näin ollen on myös tärkeää, että jäsenvaltiot tekevät kaiken voitavansa välttääkseen asettamasta lisärasitteita yksityisille osapuolille.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(8) Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan.	(8) Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset luonnolliset ja ekologiset olot, jotka johtuvat erityisesti vaihtelevista maantieteellisistä oloista ja ilmasto-oloista, jotka vaikuttavat hiilivaraston muutosten siirtymäkausien tosiasiallisiin pituuksiin, poikkeamat tästä oletusarvosta pitäisi sallia, koska ne ovat IPCC:n ohjeiden mukaan perusteltuna.
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.	(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä, ja nämä jäsenvaltioiden väliset erot olisi otettava huomioon. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.	(10) Jos ja sikäli kun komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Kansainvälisesti sovittujen IPCC:n ohjeiden mukaan biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt voidaan lukea energia-alalla nollaksi sillä edellytyksellä, että kyseiset päästöt luetaan LULUCF-sektoriin kuuluviksi. EU:ssa biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt luetaan nollaksi asetuksen (EU) N:o 601/2012 38 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännösten nojalla, joten johdonmukaisuus IPCC:n ohjeiden kanssa voidaan varmistaa ainoastaan, jos kyseiset päästöt tulevat tarkasti katetuiksi tällä asetuksella.	(11) Kansainvälisesti sovittujen IPCC:n ohjeiden mukaan biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt voidaan lukea energia-alalla nollaksi sillä edellytyksellä, että kyseiset päästöt luetaan LULUCF-sektoriin kuuluviksi. EU:n kehyksessä biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt luetaan nollaksi asetuksen (EU) N:o 601/2012 38 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännösten nojalla, joten johdonmukaisuus IPCC:n ohjeiden kanssa voidaan varmistaa ainoastaan, jos kyseiset päästöt tulevat tarkasti katetuiksi tällä asetuksella. Tässä asetuksessa säädettyjen tilinpitosääntöjen ei pitäisi estää kestävän biomassan käyttöä energia-alalla tuottamalla päästöjä LULUCF-sektorilla.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.	(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Edistääkseen myönteisiä korvaavia vaikutuksia edelleen ja ottaakseen ne lukuun komission olisi sisällytettävä puutuotteita koskeviin laskelmiin enemmän tuotteita delegoidun säädöksen avulla. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.	(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Kun otetaan huomioon, että poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi, eikä se saisi vähentää jäsenvaltioiden intoa toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia kuten investointeja, joilla pyritään vähentämään luonnontuhojen esiintymisen riskiä.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset, joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä.	(15) Jotta varmistettaisiin ja taattaisiin, että kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen on tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset, joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(15 a) Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n mukaan velvolliset laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot kaikkien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnan aiheuttamista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista käyttäen osapuolten konferenssissa sovittuja vertailukelpoisia menetelmiä. Kasvihuonekaasujen inventaariot ovat keskeisiä hiilestä irtautumista koskevan ulottuvuuden täytäntöönpanon seuraamisessa ja arvioitaessa ilmastolainsäädännön noudattamista. Kansallisten inventaarioiden perustamista ja hallinnointia koskevista jäsenvaltioiden velvoitteista on säädetty energiaunionin hallinnosta annetussa asetuksessa (COM(2016)0759).
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(16) Euroopan ympäristökeskuksen olisi tapauksen mukaan avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti siltä osin kuin kyse on kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevasta vuosittaisen raportoinnin järjestelmästä, politiikkoja, toimia ja kansallisia ennusteita koskevien tietojen arvioinnista, suunniteltujen lisäpolitiikkojen ja -toimien arvioinnista sekä komission tämän asetuksen nojalla tekemistä vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista.	(16) Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) pitäisi tapauksen mukaan avustaa komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti siltä osin kuin kyse on kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevasta vuosittaisen raportoinnin järjestelmästä, politiikkoja, toimia ja kansallisia ennusteita koskevien tietojen arvioinnista, suunniteltujen lisäpolitiikkojen ja -toimien arvioinnista sekä komission tämän asetuksen nojalla tekemistä vaatimustenmukaisuuden tarkastuksista.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö on olisi luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.	(17) Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö olisi nimenomaisesti luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus), Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus, erityisesti Sentinel-2:n avulla, ja eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät Galileo ja EGNOS, joita voidaan käyttää apuna maankäytön tutkimisessa. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.	(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tämän asetuksen perimmäinen tavoite on edistää sen maailmanlaajuisen sitoumuksen täyttämistä, että lämpötilojen nousu rajoitetaan alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, sekä jatkaa toimia lämpenemisen pitämiseksi alle 1,5 celsiusasteen.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) hoidettu kosteikko: maa, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, ja maa, joka on ilmoitettu asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi kosteikoksi, ja kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi;
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio voi päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon, joka määritellään maaksi, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, maaksi, joka on muutettu asutusalueesta tai muusta maasta kosteikoksi ja kosteikoksi, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.	2. Ne jäsenvaltiot, joilla ei ole erillistä tilinpitoluokkaa hoidetuille kosteikoille [voimaantulon päivämäärä] mennessä, voivat saada [voimaantulon päivämäärä] alkavan viiden vuoden siirtymäkauden hoidettuja kosteikkoja koskevien luotettavien ja avoimien tietojen keräämisestä ja tämän asetuksen mukaisen ilmoitusjärjestelmän käyttöönotosta. Tietojen ja ilmoitusjärjestelmän asianmukaisuutta arvioidaan osana 12 artiklassa tarkoitettua vaatimustenmukaisuutta koskevaa tarkastusta.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Suorittaessaan metsitettyä maata, maata, jolta metsä on hävitetty ja hoidettua metsämaata koskevaa tilinpitoa, jäsenvaltioiden on otettava mukaan 9 artiklan mukainen tilinpitoluokka puutuotteille.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä 'IPCC:n ohjeet', esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.	2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa ja kaikissa asiaan liittyvissä IPCC:n täydentävissä ohjeissa, jäljempänä 'IPCC:n ohjeet', esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 osalta varmistettava 11 artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen, että päästöt eivät ylitä poistumia, laskettuina niiden kokonaispäästöjen ja -poistumien summana, joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti ja jotka aiheutuvat sen alueen 2 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.	Jäsenvaltioiden on vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 osalta varmistettava vähimmäisvaatimuksena , että päästöt eivät ylitä poistumia, laskettuina niiden kokonaispäästöjen ja -poistumien summana, joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti ja jotka aiheutuvat sen alueen 2 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Täyttääkseen Pariisin sopimuksen mukaiset unionin pitkän aikavälin tavoitteet jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksessa [energiaunionin hallinnosta annettu asetus, COM(2016)0759] tarkoitettu toimintasuunnitelma, jossa asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita poistumien, hiilivarantojen ja kestävien metsänhoitokäytäntöjen lisäämiseksi.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Valmistellessaan kansallisia tilinpitojaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että maankäyttötoimet ovat unionin biodiversiteetti- ja metsästrategioiden mukaisia.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä.	2. Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä. Kaikkien poikkeuksen myöntämistä koskevien päätösten on perustuttava IPCC:n suuntaviivoihin ja ne on hyväksytettävä 8 artiklan 5 kohdan mukaisella tarkistusryhmällä.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.	4. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on määritettävä uusi metsämaan vertailutaso liitteessä IV olevassa A jaksossa esitettyjen kriteerien perusteella. Niiden on toimitettava komissiolle metsämaan uuden vertailutason sisältävät kansalliset metsätalouden tilinpitosuunnitelmat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 vuosien 2021–2025 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 vuosien 2026–2030 osalta.	Jäsenvaltioiden on määritettävä uusi metsämaan vertailutaso liitteessä IV olevassa A jaksossa esitettyjen kriteerien perusteella. Niiden on toimitettava komissiolle metsämaan uuden vertailutason sisältävät kansalliset metsätalouden tilinpitosuunnitelmat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 vuosien 2021–2025 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 vuosien 2026–2030 osalta. Komissio antaa jäsenvaltioiden pyynnöstä neuvoja ja teknistä apua.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.	Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin, sellaisina kuin ne on raportoitu vuoteen 2017 asti kaudelle 2021–2025 ja vuoteen 2022 asti kaudelle 2026–2030 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.	Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava myös verkossa, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.	4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Käytettyjen tietojen on oltava uusimpia varmennettuja tietoja maankäyttöä ja metsäalaa koskevista oloista. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi, sekä ilmoitettava määrittämisajankohtana sovelletusta kestävän metsänhoidon politiikasta aiheutuvista myönteisistä tekijöistä.
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.	5. Komission ja jäsenvaltioiden kokoama asiantuntijaryhmä tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava tarkistusryhmälle kaikki tiedot, joita on pyydetty tarkastelua ja arviointia varten. Asianomainen jäsenvaltio laskee ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Avoimuuden parantamiseksi komissio kokoaa yhteenvedon, jossa on suosituksia, ja julkaisee sen lisäksi myös internetissä.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026-2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.	6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Ensimmäinen näistä delegoiduista säädöksistä, jotka perustuvat jäsenvaltioiden tämän asetuksen 3 kohdan mukaisesti toimittamiin tietoihin, on hyväksyttävä 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026-2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on merkittävä puutuotteita koskeviin 6 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisiin tileihinsä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä V määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää, menetelmiä ja puoliintumisajan oletusarvoja:	Jäsenvaltioiden on otettava huomioon päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä V määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää, menetelmiä ja puoliintumisajan oletusarvoja:
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä 14 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla puutuotteiden määrää koskevat luokat voidaan saattaa ajan tasalle lisätuotteilla, joilla on myönteinen korvausvaikutus, ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden panoksen maakohtaisiin alaluokkiin. Ajan tasalle saattaminen tehdään IPCC:n ohjeiden perusteella ja sen yhteydessä varmistetaan unionin LULUCF-sektorin tilinpidon ympäristötavoitteiden tinkimättömyys.
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 5 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a. Tämän artiklan mukaisen joustomekanismin vaikutusten arviointi on sisällytettävä 15 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Komissio tarkastelee vaatimustenmukaisuuskertomuksia perusteellisesti arvioidakseen 4 artiklan noudattamisen.	2. Komissio tarkastelee vaatimustenmukaisuuskertomuksia perusteellisesti arvioidakseen 4 artiklan noudattamisen ja esittääkseen perustelut kaikista eroavaisuuksista.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio kirjaa päästöjen ja poistumien määrän kussakin jäsenvaltiossa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin ja varmistaa tilien täsmällisyyden 11 artiklan mukaisia joustomahdollisuuksia käytettäessä. Keskusvalvoja tarkistaa automaattisesti jokaisen tämän asetuksen mukaisen tapahtuman ja tarvittaessa estää tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Yleisöllä on oltava pääsy näihin tietoihin.	1. Komissio kirjaa päästöjen ja poistumien määrän kussakin jäsenvaltiossa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta asetuksen (EU) N:o 525/2013 10 artiklan nojalla perustettuun unionin rekisteriin ja varmistaa tilien täsmällisyyden 11 artiklan mukaisia joustomahdollisuuksia käytettäessä. Keskusvalvoja tarkistaa automaattisesti ja kattavasti jokaisen tämän asetuksen mukaisen tapahtuman ja tarvittaessa estää tapahtumia varmistaakseen, ettei sääntöjenvastaisuuksia esiinny. Jäsenvaltiolle annetaan palautetta ja siihen sisältyy vastausoikeus. Kaikki jäsenvaltion esittämät korjauspyynnöt toimitetaan kohtuullisessa ajassa. Komissio rekisteröi näiden tapahtumien jäljitettävyyden ja saattaa tiedot yleisön saataville internetissä.
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].	2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.	4. Ennen delegoidun säädöksen antamista komissio kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita ja muodostaa heidän kanssaan yhteisen kannan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.	Kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta, vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita, ja tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen ja sen tavoitteen päivittämiseksi UNFCCC:n taustoittavaan vuoropuheluun pohjautuvan kehityksen sekä IPCC:n uusimpien tieteellisten havaintojen mukaisesti.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(a a) Vertailutasoilla on edistettävä metsien hiilivarantojen säilyttämistä tai lisäämistä, samalla kun metsästä saadaan vuosittain tuotettua kestävästi puuta, kuitua tai energiaa.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) Vertailutasoissa on varmistettava toimiva ja uskottava tilinpito sen varmistamiseksi, että biomassan käytöstä johtuvat päästöt ja poistumat kirjataan tileihin asianmukaisesti.	(c) Vertailutasoissa on varmistettava toimiva ja uskottava hoidetun metsämaan tilinpito sen varmistamiseksi, että biomassan käytöstä johtuvat päästöt ja poistumat kirjataan tileihin asianmukaisesti.
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) Vertailutasoissa on otettava huomioon puutuotteiden hiilivarasto, jotta voidaan vertailla välitöntä hajoamista koskevaa olettamusta ja ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisaikoja.	Poistetaan.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) Vertailutasoissa on otettava huomioon tavoite, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, kuten EU:n metsästrategiassa, jäsenvaltioiden kansallisissa metsäpolitiikoissa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetään.	(e) Vertailutasoissa on otettava huomioon tavoite, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, kuten EU:n metsästrategiassa, jäsenvaltioiden kansallisissa metsäohjelmissa, unionin biodiversiteettistrategiassa ja unionin biotalouden strategiassa esitetään.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(g a) Vertailutasoissa on vahvistettava, että niiden rakenteessa ei ole hyödynnetty suoraan jäsenvaltioiden tai unionin politiikkaa koskevia oletuksia tai arvioita taikka oletuksia tai arvioita, jotka perustuvat jäsenvaltioiden tai unionin politiikan oletettuihin tulevaisuuden muutoksiin.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 12.9.2016
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 12.9.2016
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Marisa Matias 5.10.2016
Valiokuntakäsittely	28.11.2016	22.3.2017
Hyväksytty (pvä)	30.5.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	44 13 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Angelo Ciocca, Edward Czesak, Jakop Dalunde, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Ashley Fox, Adam Gierek, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Kaja Kallas, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jaromír Kohlíček, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Janusz Lewandowski, Paloma López Bermejo, Edouard Martin, Angelika Mlinar, Nadine Morano, Dan Nica, Angelika Niebler, Morten Helveg Petersen, Miroslav Poche, Michel Reimon, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Jean-Luc Schaffhauser, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Lieve Wierinck, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Soledad Cabezón Ruiz, Jude Kirton-Darling, Constanze Krehl, Barbara Kudrycka, Olle Ludvigsson, Florent Marcellesi, Marian-Jean Marinescu, Marisa Matias, Markus Pieper, Anne Sander, Pavel Telička, Anneleen Van Bossuyt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Fabio Massimo Castaldo, Nicola Danti, Gabriele Preuß

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

44	+
ALDE	Kaja Kallas, Angelika Mlinar, Morten Helveg Petersen, Pavel Telicka, Lieve Wierinck
ECR	Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Evžen Tošenovský, Anneleen van Bossuyt
PPE	Bendt Bendtsen, Jerzy Buzek, Christian Ehler, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Barbara Kudrycka, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Angelika Niebler, Markus Pieper, Herbert Reul, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Anne Sander, Algirdas Saudargas, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Anna Záborská, Pilar del Castillo Vera
S&D	José Blanco López, Soledad Cabezón Ruiz, Adam Gierek, Theresa Griffin, Jude Kirton-Darling, Peter Kouroumbashev, Constanze Krehl, Miapetra Kumpula-Natri, Olle Ludvigsson, Edouard Martin, Dan Nica, Miroslav Poche, Gabriele Preuβ, Flavio Zanonato

13	-
EFDD	Fabio Massimo Castaldo
ENF	Angelo Ciocca, Jean-Luc Schaffhauser
GUE/NGL	Xabier Benito Ziluaga, Jaromír Kohlícek, Paloma López Bermejo, Marisa Matias
S&D	Carlos Zorrinho
Verts/ALE	Reinhard Bütikofer, Jakop Dalunde, Florent Marcellesi, Michel Reimon, Claude Turmes

1	0
S&D	Kathleen Van Brempt

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.6.2017)

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle

Valmistelija: Elisabeth Köstinger

LYHYET PERUSTELUT

Menestyksekäs siirtyminen vähähiiliseen talouteen edellyttää vakaita ilmastopolitiikan puitteita. Kaikkien alojen on kannettava kortensa kekoon, jotta hiilestä irtautuminen voidaan käynnistää ja toteuttaa kestävällä tavalla. LULUCF-sektorin ottaminen mukaan unionin ilmastonsuojelupolitiikkaan vuodesta 2021 lähtien kuuluu siten merkittävänä osatekijänä tulevaisuuspainotteiseen ilmastopolitiikkaan.

Maa- ja metsätaloudella on yhteiskunnassamme ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen tehtävä. Euroopan ilmastopolitiikassa on syytä tunnustaa tämä kestävän maatalouden ja metsänhoidon monitoiminnallinen rooli. Kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevat kannustimet on siksi sovitettava yhteen huoltovarmuuden takaamisen kanssa, samalla kun tunnustetaan Euroopan asema kestävien elintarvikkeiden ja biomassan tuotantoalueena. Maatalous ja biomassan kestävä käyttö eivät ole ristiriidassa ilmastoa koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa, vaan ne olisi miellettävä osaksi ratkaisua.

Oikeudenmukaisten lähtökohtien luominen edellyttää joka tapauksessa, että alan tähänastiset saavutukset otetaan huomioon. Euroopan maatalous on jo vähentänyt päästöjään 24 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna.

Samalla on olennaista, että fossiiliset ja biogeeniset kasvihuonekaasut erotetaan selkeästi toisistaan. Maa- ja metsätalouden arvoa ei pidä rapauttaa katsomalla, että ne ovat vain muiden päästölähteiden hiilinieluja. On tunnustettava myös bioenergian ja biotalouden sekä puutuotteiden käytön korvaavat vaikutukset. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseen kuuluu hyvin tärkeänä osana ”vihreän talouden” vauhdittaminen.

Siksi on syytä korostaa seuraavia muutoksia komission ehdotukseen:

1) Kestävän maatalouden edelläkävijöitä ei pidä rangaista.

Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä viime vuosina toteuttaneiden jäsenvaltioiden on voitava ottaa kyseiset toimenpiteet huomioon maatalouden perusvuotta koskevissa laskelmissa.

2) Jäsenvaltioiden metsäpinta-aloissa ja kestävässä metsänhoidossa on merkittäviä eroja.

Siksi on panostettava paitsi metsitystoimenpiteiden myönteisiin ilmastonsuojeluvaikutuksiin myös erityisesti kestävän metsänhoidon ja biomassan käytön tarjoamiin ilmastonsuojelumahdollisuuksiin.

3) Metsien viitearvon vahvistamista varten on kehitettävä järjestelmä, jossa otetaan huomioon toissijaisuusperiaate.

Biomassan kestävä käyttö, unionin biotalousstrategian täytäntöönpano ja energian toimitusvarmuuden turvaaminen kuuluvat niihin kriteereihin, jotka on otettava huomioon jäsenvaltioiden metsän viitearvoa vahvistettaessa. Kuten Euroopan parlamentin hyväksymässä Euroopan uutta metsästrategiaa koskevassa mietinnössä[1] todetaan, on pysyvän metsäkomitean valtuuksia vahvistettava, ja komission on kuultava sitä teknistä tukea varten.

4) Delegoituja säädöksiä on käytettävä pelkästään perussäädöksen muiden kuin keskeisten osien muuttamiseen.

TARKISTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰	(3) Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016, ja sen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa eikä elintarviketurvaa. Sopimuksessa myös painotetaan kestävän metsänhoidon merkitystä päästöjen ja poistumien tasapainottamista koskevan tavoitteen saavuttamisessa. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.¹⁰
__________________	__________________
¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx	¹⁰ http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx
Perustelu
Teksti on saatettava ajan tasalle Pariisin sopimuksen ratifioinnin vuoksi. Johdanto-osan 3 kappaletta on myös täydennettävä viittauksella Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, joka koskee ruoantuotantoa, ja 5 artiklaan, joka koskee kestävän metsänhoidon merkitystä päästöjen ja poistumien tasapainottamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.	(4) Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Lisäksi sillä pyritään parantamaan kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin ja kykyä sietää ilmastonmuutosta sekä edistämään kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasupäästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa. Pariisin sopimuksen tarkoituksen täyttämiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Osapuolet tiedostavat, että hillitsemis- ja sopeutumistoimissa olisi noudatettava kaikilta osin avointa toimintatapaa ekosysteemit huomioon ottaen ja että sopeutumistoimien perustana ja ohjeena olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa.
Perustelu
Täydennetään Pariisin sopimuksen johdanto-osan kappaletta viitaten sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan b alakohtaan sen korostamiseksi, että alalla on monia tavoitteita ja haasteita, sekä sen 7 artiklaan.
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(4 a) Jotta voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaiset negatiiviset päästöt, on kasvihuonekaasupoistumien ilmakehästä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) avulla oltava merkittäviä eikä niitä saisi käyttää ainoastaan päästövähennysten kompensoimiseen muista lähteistä. Koska LULUCF-sektorin avulla toteutettavat poistumat voivat peruuntua, niitä ei pitäisi käyttää päästöjen kompensoimiseen ja niitä olisi kohdeltava unionin ilmastopolitiikan erillisenä pilarina.
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.	(5) Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Lisäksi maa- ja metsätalousalan teknisten ratkaisujen täytäntöönpanolla lisätään tuotantoa ja vähennetään ympäristöjalanjälkeä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.	(6) Ilmastonmuutoksen torjunnassa haasteena on ilmakehän nykyisten hiilidioksidipitoisuuksien pienentäminen ja päästöjen vähentäminen. LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja, korvaamalla fossiiliset energialähteet metsäbiomassasta saatavalla uusiutuvalla energialla ja hyödyntämällä kestävästä metsänhoidosta muodostuvien biomateriaalien poistumapotentiaalia sekä niiden mahdollisuuksia korvata fossiiliset polttoaineet ottaen huomioon kyseisten materiaalien koko elinkaaren raaka-aineen tuotannosta jalostus- ja valmistusvaiheisiin. Biotalous ja bioenergia ovat välttämättömiä siirryttäessä fossiilisista raaka-aineista riippumattomaan ja vihreään talouteen. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(6 a) Edistyksellisillä hoitokäytännöillä voidaan myötävaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen LULUCF-sektorilla. Mahdollisia keinoja auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa ovat innovatiivisten käytäntöjen kehittämisen edistäminen ja maanomistajien kannustaminen hyödyntämään edistyksellisiä hoitokäytäntöjä, kuten täsmäviljelyä, täsmämetsätaloutta ja älykästä maanviljelyä.
Perustelu
Täsmäviljelyllä ja -metsätaloudella voidaan vähentää päästöjä optimoimalla esimerkiksi polttoaineiden, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Tällaisesta älykkäästä maanviljelystä on hyötyä viljelijöille, metsänhoitajille ja ympäristölle.
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(8 a) Yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet ja kansalliset politiikkatoimet vaikuttavat viljelymaan, niittyjen ja kosteikkojen päästöprofiiliin. Tässä asetuksessa säädetyn maankäytön tilinpitoluokkien peruskauden kohdalla laskennassa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella toteuttamat maatalouden ympäristötoimenpiteet.
Perustelu
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden huomioon ottaminen on tärkeää, jotta edelläkävijöitä ei rangaistaisi.
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.	(9) Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä, joissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten tarkastelemiseksi, kuten Kroatian tapauksessa, jossa metsiä ei pystytty hoitamaan maan alueen miehityksestä, Kroatian itsenäisyyssodasta sekä sodanaikaisista ja sodan jälkeisistä olosuhteista johtuen. Asiaa koskevilla tilinpitosäännöillä olisi myös pyrittävä yhdenmukaisuuteen ja niissä olisi esitettävä Euroopan metsien kestävää hoitoa koskevia vaatimuksia (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi). Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, jäsenvaltioita varten olisi säädettävä avoimesta menettelystä tarkastettavuuden ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.	(10) Metsäalan vertailutason asettamiseen jäsenvaltioissa käytettävän menettelyn olisi oltava avoin ja Forest Europen (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi)^{1 a} kestävän metsänhoidon vaatimusten mukainen. Komission olisi avustettava jäsenvaltioita perustamalla työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin. Tässä yhteydessä olisi asianmukaista, että komissio tarjoaisi teknistä tukea liitteessä IV esitettyjen kriteerien täyttämisen tarkistamiseen kuultuaan neuvoston päätöksellä 89/367/ETY^{1 b} perustettua pysyvää metsäkomiteaa.
	__________________
	^{1 a} Forest Europe – Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi, hallitustenvälinen neuvottelukomitea, joka on perustettu oikeudellisesti sitovan sopimuksen tekemiseksi Euroopan metsistä: http://www.foresteurope.org/.
	^{1 b} Neuvoston päätös 89/367/ETY, tehty 29 päivänä toukokuuta 1989, pysyvän metsäkomitean perustamisesta (EYVL L 165, 15.6.1989, s. 14).
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(11) Kansainvälisesti sovittujen IPCC:n ohjeiden mukaan biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt voidaan lukea energia-alalla nollaksi sillä edellytyksellä, että kyseiset päästöt luetaan LULUCF-sektoriin kuuluviksi. EU:ssa biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt luetaan nollaksi asetuksen (EU) N:o 601/2012 38 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännösten nojalla, joten johdonmukaisuus IPCC:n ohjeiden kanssa voidaan varmistaa ainoastaan, jos kyseiset päästöt tulevat tarkasti katetuiksi tällä asetuksella.	(11) Kansainvälisesti sovittujen IPCC:n ohjeiden mukaan biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt voidaan lukea energia-alalla nollaksi sillä edellytyksellä, että kyseiset päästöt luetaan LULUCF-sektoriin kuuluviksi. Unionissa biomassan polttamisesta aiheutuvat päästöt luetaan nollaksi asetuksen (EU) N:o 601/2012 38 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännösten nojalla, joten johdonmukaisuus IPCC:n ohjeiden kanssa voidaan varmistaa ainoastaan, jos kyseiset päästöt tulevat tarkasti katetuiksi tällä asetuksella. Tässä asetuksessa säädettyjen bioenergiaa koskevien tilinpitosääntöjen ei pitäisi estää kestävän biomassan käyttöä energia-alalla tuottamalla päästöjä LULUCF-sektorilla.
Perustelu
Mahdollisuutta korvata fossiiliset polttoaineet bioenergialla on harkittava asianmukaisesti.
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.	(12) Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti korvausvaikutuksen myötä (ottaen huomioon muiden alojen energia- ja hiilidioksidi-intensiteetin, esimerkiksi sementin tuotannon osuus maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä on noin kahdeksan prosenttia) ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, jotta tunnustuksen antaminen, myönteinen suhtautuminen ja kannustaminen kohdistuvat sellaisten puutuotteiden tehokkaaseen käyttöön, joilla on pitkä elinkaari, millä vähennetään muovin kaltaisten muiden hajoamattomien aineiden käyttöä. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.	(13) Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi, eikä se saisi estää jäsenvaltioita toteuttamasta ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla pienennetään luonnontuhoriskiä.
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla.	(14) Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) .../... nojalla, ja samalla takaa selkeän eron fossiilisten ja biopohjaisten kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien välillä. Tämän vuoksi maasta, jolta metsä on hävitetty, metsitetystä maasta, hoidetusta metsämaasta, hoidetusta viljelymaasta ja hoidetuista niityistä aiheutuvia vuotuisia nettopoistumia olisi sovellettava ainoastaan maatalouteen. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tästä asetuksesta aiheutuvista nettopoistumista ainakin 425 miljoonaa tonnia noudattaakseen taakanjakoa koskevan asetuksen mukaisia sitoumuksiaan.
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.	(18) Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, puutuotteiden luokkien päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista sellaisina kuin UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elimet ovat ne hyväksyneet. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät 13 päivänä lokakuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY^{1 a}, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen (EU) .../... ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa^{1 b} vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
	________________
	^{1 a} Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).
	^{1 b} EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.	(19) Vuonna 2018 käytävä taustoittavan vuoropuhelun jälkeen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 päivään helmikuuta 2019 mennessä kertomuksen, jossa tarkastellaan tämän asetuksen tavoitteiden riittävyyttä. Tätä asetusta olisi sen yleisen toimivuuden arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2023 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan nojalla, päästöihin ja poistumiin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla vuosina 2012–2030 millä tahansa seuraavista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista:	1. Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I olevassa A jaksossa lueteltujen kasvihuonekaasujen, sellaisina kuin ne on ilmoitettu asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklan nojalla, päästöihin ja poistumiin, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden alueilla vuosina 2021–2030 millä tahansa seuraavista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista ja muista tilinpitoluokista:
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	e a) puutuotteet.
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	g a) Metsämaan vertailutaso on arvio metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella kausilla 2021–2025 ja 2026–2030.
Perustelu
8 artiklan 1 kohdan mukaisen metsämaan vertailutason olisi sisällytettävä 3 artiklaan yhdessä muiden määritelmien kanssa.
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen ja sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä 'IPCC:n ohjeet', esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.	2. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdassa esitettyjen määritelmien mukauttamiseksi sen varmistamiseksi, että kyseiset määritelmät ja kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevissa vuoden 2006 IPCC:n ohjeissa, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, sellaisina kuin UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaiset elimet ovat ne hyväksyneet, esitettyihin määritelmiin tehdyt muutokset ovat keskenään johdonmukaiset.
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Kunkin jäsenvaltion on vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 osalta varmistettava 11 artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen, että päästöt eivät ylitä poistumia, laskettuina niiden kokonaispäästöjen ja -poistumien summana, joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti ja jotka aiheutuvat sen alueen 2 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa.	Kunkin jäsenvaltion on vuosien 2021–2025 ja 2026–2030 osalta varmistettava 11 artiklassa säädetyt joustomahdollisuudet huomioon ottaen, että päästöt eivät ylitä poistumia, laskettuina niiden kokonaispäästöjen ja -poistumien summana, joista on pidetty tiliä tämän asetuksen mukaisesti ja jotka aiheutuvat sen alueen 2 kohdassa tarkoitetuissa maankäyttöön liittyvissä tilinpitoluokissa ja muissa luokissa.
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).	1. Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista ja muista luokista, niiden raportointiohjeiden mukaisesti, joita UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaiset elimet ovat hyväksyneet vuosiksi 2021–2030. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on vältettävä päästöjen ja poistumien kaksinkertaista laskentaa varmistamalla erityisesti, että useammasta kuin yhdestä maankäyttöön liittyvästä tilinpitoluokasta peräisin olevat päästöt ja poistumat luetaan vain yhteen luokkaan.	2. Jäsenvaltioiden on vältettävä päästöjen ja poistumien kaksinkertaista laskentaa varmistamalla erityisesti, että useammasta kuin yhdestä tilinpitoluokasta peräisin olevat päästöt ja poistumat luetaan vain yhteen luokkaan.
Perustelu
Tässä ehdotetaan, että puutuotteet sisällytettäisiin erillisenä inventaario- ja tilinpitoluokkana. Tämä olisi vuonna 2006 annettujen IPCC:n ohjeiden ja UNFCCC:n raportointikäytäntöjen mukaista. Tästä seuraisi muutoksia 5 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaan.
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa ja puutuotteita.	4. Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa ja puutuotteita.
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi IPCC:n ohjeiden muutosten huomioon ottamiseksi.	6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi IPCC:n ohjeiden, sellaisina kuin UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaiset elimet ovat ne hyväksyneet, muutosten huomioon ottamiseksi.
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetusta viljelymaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetusta viljelymaasta peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.	1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetusta viljelymaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetusta viljelymaasta peruskaudella tai sen UNFCCC:n kehyksessä määriteltynä perusvuotena aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä. Tilinpidon viitejaksoa koskevasta valinnasta on ilmoitettava Euroopan komissiolle 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä. Jäsenvaltiot voivat korvata peruskaudella toteutettuja maatalouden ympäristötoimenpiteitä.
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista niityistä aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista niityistä peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.	2. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista niityistä aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista niityistä peruskaudella tai sen UNFCCC:n kehyksessä määriteltynä perusvuotena aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä. Tilinpidon viitejaksoa koskevasta valinnasta on ilmoitettava Euroopan komissiolle 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä. Jäsenvaltiot voivat korvata peruskaudella toteutettuja maatalouden ympäristötoimenpiteitä.
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Kun maatalouden ympäristötoimenpiteet sisältyvät 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun peruskauteen, jäsenvaltiot voivat sisällyttää seuraavanlaisia toimenpiteitä:
	– ilmastonmuutokseen liittyvät toimet ja ilmaston suojelu
	– biologisen ja geneettisen monimuotoisuuden edistäminen
	– maaperän hedelmällisyyden edistäminen ja
	– vedensuojelutoimet.
Perustelu
Asetuksella ei saisi rangaista jäsenvaltioita, jotka ovat jo toteuttaneet useita maatalouden ympäristötoimenpiteitä yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmien mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava hyötyä hyvistä tuloksistaan kyseisellä kaudella. Peruskauden päästöjä ja poistumia laskettaessa olisi otettava huomioon jo toteutetut maatalouden ympäristötoimenpiteet.
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.	4. Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella tai UNFCCC:n kehyksessä määriteltynä perusvuotena aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä. Tilinpidon viitejaksoa koskevasta valinnasta on ilmoitettava Euroopan komissiolle 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsämaan vertailutaso viidellä. Metsämaan vertailutaso on arvio metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella kausilla 2021–2025 ja 2026–2030.	1. Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsämaan vertailutaso viidellä.
Perustelu
8 artiklan 1 kohdan mukaisen metsämaan vertailutason olisi sisällytettävä 3 artiklaan yhdessä muiden määritelmien kanssa.
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailutasoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, viidellä kerrottuna.	Poistetaan.
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on määritettävä uusi metsämaan vertailutaso liitteessä IV olevassa A jaksossa esitettyjen kriteerien perusteella. Niiden on toimitettava komissiolle metsämaan uuden vertailutason sisältävät kansalliset metsätalouden tilinpitosuunnitelmat viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 vuosien 2021–2025 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 vuosien 2026–2030 osalta.	Jäsenvaltioiden on määritettävä uusi metsämaan vertailutaso liitteessä IV olevassa A jaksossa esitettyjen kriteerien perusteella. Niiden on toimitettava komissiolle metsämaan uuden vertailutason sisältävät kansalliset metsätalouden tilinpitokertomukset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 vuosien 2021–2025 osalta ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2023 vuosien 2026–2030 osalta.
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.	Kansallisessa metsätalouden tilinpitokertomuksessa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu aktiivisen kestävän metsänhoidon käytäntöjen jatkumiseen parhaaseen saatavilla olevan tiedon ja hyväksyttyjen kansallisten metsäohjelmien ja toimintapolitiikkojen mukaisesti, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa, ja jäsenvaltion tällä hetkellä voimassa oleviin kestävää metsänhoitoa koskeviin toimintapolitiikkoihin ja toimenpiteisiin. Kansallisen metsätalouden tilinpitosuunnitelman on myös perustuttava kestävän metsänhoidon periaatteisiin ja jäsenvaltioiden tällä alalla julkaisemiin kansallisiin strategioihin siihen saakka, kunnes metsäalan vertailutaso annetaan, ja sen pohjana on oltava pitkän aikavälin analyysit, joiden avulla pyritään saavuttamaan Pariisin sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määritetty tavoite, jonka mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä olisi tasapaino kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.	Kansallinen metsätalouden tilinpitokertomus on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.	4. Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitokertomuksessa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta
Komission teksti	Tarkistus
5. Komissio tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.	5. Komissio helpottaa liitteessä IV vahvistetuin edellytyksin jäsenvaltion toimittaman kansallisen metsätalouden tilinpitokertomuksen teknistä arviointia ja teknisten oikaisujen tai mukautusten arviointia arvioidakseen, missä määrin uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio antaa jäsenvaltioille teknisiä suosituksia ja laatii yhteenvetokertomuksen.
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 6 kohta
Komission teksti	Tarkistus
6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026-2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.	6. Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn teknisen arvioinnin seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitokertomusten tai tiedoksi annettujenteknisten korjausten perusteella sekä jäsenvaltioiden tekemien uudelleenlaskentojen perusteella teknisen arvioinnin yhteydessä. Jos jäsenvaltio ei ole päivittänyt metsäalan vertailutasoaan, liitteessä II esitettyä arvoa sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026–2030.
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on merkittävä puutuotteita koskeviin 6 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisiin tileihinsä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä V määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää, menetelmiä ja puoliintumisajan oletusarvoja:	Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat muutoksista seuraaviin luokkiin kuuluvien puutuotteiden määrässä, käyttäen liitteessä V määritettyjä ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää, menetelmiä ja puoliintumisajan oletusarvoja:
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä päästöistä ja poistumista, jotka aiheutuvat puutuotteiden määrän muutoksista, ja ne on ilmoitettava ajanjaksoilla 2021–2025 ja 2026–2030 kunkin vuoden päästöjen ja poistumien kokonaismääränä.
Perustelu
Puutuotteet ovat tosiasiallisesti ihmisen aiheuttaman eli antropogeenisen toiminnan tulos, minkä vuoksi niistä olisi pidettävä tiliä samoin perustein kuin metsitetystä maasta. Tämä tarkoittaa, että puutuotteisiin liittyvät hiilivarantojen todelliset muutokset sisällytettäisiin tilinpitoon.
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä delegoidun säädöksen 14 artiklan mukaisesti puutuotteiden varastojen luokkien päivittämiseksi lisätuotteilla, kuten kestävät, innovoivat biopohjaiset tuotteet, joilla on positiivinen korvausvaikutus ja liitteessä V täsmennetyt oletusarvoiset puoliintumisajat.
Perustelu
Komission olisi ehdotettava lisäluokkien käyttöönottoa puutuotteiden varastoa varten, jotta voidaan paremmin ottaa huomioon tulevien kestävien innovoivien biopohjaisten tuotteiden hiilen talteenotto LULUCF-sektorin tilinpidossa.
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä VI esitettyjen menetelmien ja tietovaatimusten tarkistamiseksi IPCC:n ohjeiden muutosten huomioon ottamiseksi.	4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteessä VI esitettyjen menetelmien ja tietovaatimusten tarkistamiseksi IPCC:n ohjeiden muutosten huomioon ottamiseksi sellaisina kuin UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaiset elimet ovat ne hyväksyneet.
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jos kokonaispäästöt ylittävät poistumat jäsenvaltiossa, joka on poistanut vuosittaiset päästökiintiöt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla, kyseinen määrä on otettava huomioon siinä, miten jäsenvaltio noudattaa 4 artiklan mukaista velvoitettaan.	1. Jos kokonaispäästöt ylittävät poistumat jäsenvaltiossa, joka on päättänyt poistaa vuosittaiset päästökiintiöt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen (EU) .../... nojalla yhtenä joustomahdollisuutena, kyseinen määrä on otettava huomioon siinä, miten jäsenvaltio noudattaa 4 artiklan mukaista velvoitettaan.
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 14 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].	2. Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Perustelu
Artiklan mukauttamiseksi 9 artiklaa koskevaan tarkistukseen.
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 15 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.	Vuonna 2018 käytävä taustoittavan vuoropuhelun jälkeen komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 päivään helmikuuta 2019 mennessä kertomuksen, jossa tarkastellaan tämän asetuksen tavoitteiden riittävyyttä. Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, jotta varmistetaan, että tämä asetus on edelleen UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaisten elimien tekemien asiaankuuluvien päätöksien mukainen, sekä tekee ehdotuksia.
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Liite I – B kohta – f alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(f) metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan osalta: puutuotteet.	(f) sekä metsitetystä maasta että hoidetusta metsämaasta saadut puutuotteet.
Perustelu
Tässä ehdotetaan puutuotteiden sisällyttämistä erillisenä luokkana, niiden sulkemista metsäalan vertailutasojen ulkopuolelle ja siten vastaavasti tarpeellista muutosta tekstiin.
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 taulukko – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltion metsäalan vertailutasot puutuotteet mukaan lukien	Jäsenvaltion metsäalan vertailutasot
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(c) Vertailutasoissa on varmistettava toimiva ja uskottava tilinpito sen varmistamiseksi, että biomassan käytöstä johtuvat päästöt ja poistumat kirjataan tileihin asianmukaisesti.	(c) Vertailutasoissa on varmistettava toimiva ja uskottava tilinpito sen varmistamiseksi, että hoidetusta metsämaasta johtuvat päästöt ja poistumat kirjataan tileihin asianmukaisesti ja että päästöt ovat poistumien kanssa tasapainossa.
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(d) Vertailutasoissa on otettava huomioon puutuotteiden hiilivarasto, jotta voidaan vertailla välitöntä hajoamista koskevaa olettamusta ja ensimmäisen kertaluvun hajoamismenetelmää ja puoliintumisaikoja.	Poistetaan.
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(e) Vertailutasoissa on otettava huomioon tavoite, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön, kuten EU:n metsästrategiassa, jäsenvaltioiden kansallisissa metsäpolitiikoissa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa esitetään.	(e) Vertailutasoissa on otettava huomioon tavoite, joka liittyy luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä energian tuotantoon että muihin fossiilipohjaisten materiaalien korvaamistarkoituksiin, kuten unionin metsästrategiassa, jäsenvaltioiden kansallisissa metsäohjelmissa ja -toimintalinjoissa ja unionin biotalous- ja biodiversiteettistrategioissa esitetään. Jäsenvaltiota, joka on äskettäin ottanut käyttöön tai joka haluaa ottaa käyttöön uuden metsänhoitoa ja luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan toimintalinjan, johon sisältyy lisääntynyttä puunkorjuuta, ei saisi rangaista päästöillä tämän asetuksen nojalla, kunhan kyseinen politiikka on ennakoivaa ja kestävää eikä se johda jäsenvaltion metsien poistumakapasiteetin pienenemiseen pitkällä aikavälillä.
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Liite IV – A osa – 1 kohta – g alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(g) Vertailutasojen on oltava johdonmukaisia kasvihuonekaasuinventaarioiden ja asiaankuuluvien historiallisten tietojen kanssa, ja niiden on perustuttava avoimiin, täydellisiin, johdonmukaisiin, vertailukelpoisiin ja täsmällisiin tietoihin. Vertailutasojen laadinnassa käytettävällä mallilla on erityisesti pystyttävä hakemaan historialliset tiedot kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta.	(g) Vertailutasojen on oltava johdonmukaisia kasvihuonekaasuinventaarioiden ja asiaankuuluvien historiallisten tietojen kanssa, ja niiden on perustuttava avoimiin, täydellisiin, johdonmukaisiin, vertailukelpoisiin ja täsmällisiin tietoihin. Kasvihuonekaasuinventaarioita on mukautettava UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen mukaisten elimien tekemiin asiaankuuluviin päätöksiin. Vertailutasojen laadinnassa käytettävällä mallilla on erityisesti pystyttävä hakemaan historialliset tiedot kansallisesta kasvihuonekaasuinventaariosta.
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Liite IV – B osa – otsikko
Komission teksti	Tarkistus
B. Kansallisen metsätalouden tilinpitosuunnitelman tiedot	B. Kansallisen metsätalouden tilinpitokertomuksen tiedot
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Liite IV – B osa – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Tämän asetuksen 8 artiklan nojalla toimitettavan kansallisen metsätalouden tilinpitosuunnitelman on sisällettävä seuraavat tiedot:	Tämän asetuksen 8 artiklan nojalla toimitettavan kansallisen metsätalouden tilinpitokertomuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi Liite IV – B osa – 1 kohta – f alakohta – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(2) metsiin ja puutuotteisiin liittyvät päästöt ja poistumat sellaisina kuin ne esitetään kasvihuonekaasuinventaarioissa ja asiaankuuluvissa historiallisissa tiedoissa;	(2) metsiin liittyvät päästöt ja poistumat sellaisina kuin ne esitetään kasvihuonekaasuinventaarioissa ja asiaankuuluvissa historiallisissa tiedoissa;
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi Liite IV – B osa – 1 kohta – f alakohta – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
(3) metsien ominaisuudet, mukaan lukien ikärakenne, kasvu, kiertoaika ja muut normaaliin metsänhoitotoimiin liittyvät tiedot;	(3) metsien ominaisuudet, mukaan lukien ikärakenne, kasvu, kiertoaika ja muut metsänhoitotoimiin liittyvät merkitykselliset tiedot;

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 12.9.2016
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 12.9.2016
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Elisabeth Köstinger 30.8.2016
Valiokuntakäsittely	5.12.2016
Hyväksytty (pvä)	30.5.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 13 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Daniel Buda, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Ulrike Müller, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Bas Belder, Franc Bogovič, Hannu Takkula
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Christofer Fjellner

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20	+
PPE	Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Christofer Fjellner, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Marijana Petir
ECR	Bas Belder, Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk
ALDE	Jan Huitema, Ulrike Müller, Hannu Takkula
ENF	Edouard Ferrand, Philippe Loiseau

13	-
S&D	Eric Andrieu, Viorica Dăncilă, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella
ALDE	Ivan Jakovčić
GUE/NGL	Luke Ming Flanagan, Maria Lidia Senra Rodríguez
Verts/ALE	Martin Häusling, Bronis Ropė
EFDD	John Stuart Agnew, Marco Zullo

3	0
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Paolo De Castro
GUE/NGL	Matt Carthy

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

[1] Mietintö uudesta EU:n metsästrategiasta: metsien ja metsäalan puolesta (2014/2223(INI)), 7. huhtikuuta 2015.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttaminen
Viiteasiakirjat	COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	20.7.2016
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 12.9.2016
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 12.9.2016	ITRE 12.9.2016	TRAN 12.9.2016	AGRI 12.9.2016
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä)	TRAN 1.9.2016
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä)	Norbert Lins 28.9.2016
Valiokuntakäsittely	20.3.2017	25.4.2017
Hyväksytty (pvä)	11.7.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	53 9 6
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Nessa Childers, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, Mireille D’Ornano, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Stefan Eck, Bas Eickhout, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Rupert Matthews, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, Julia Reid, Frédérique Ries, Michèle Rivasi, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Davor Škrlec, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Estefanía Torres Martínez, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Luke Ming Flanagan, Elena Gentile, Krzysztof Hetman, Ulrike Müller, James Nicholson, Christel Schaldemose, Bart Staes, Tiemo Wölken
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Siôn Simon, Derek Vaughan
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	17.7.2017

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

53	+
ALDE	Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Frédérique Ries
ECR	Arne Gericke, Julie Girling, Rupert Matthews, James Nicholson
EFDD	Piernicola Pedicini
GUE/NGL	Lynn Boylan, Stefan Eck, Luke Ming Flanagan, Kateřina Konečná, Estefanía Torres Martínez
NI:	Zoltán Balczó
PPE	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Alberto Cirio, Birgit Collin-Langen, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Jens Gieseke, Krzysztof Hetman, Peter Liese, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean
S&D	Biljana Borzan, Paul Brannen, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Elena Gentile, Jo Leinen, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Peter Simon, Daciana Octavia Sârbu, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Derek Vaughan,Tiemo Wölken, Damiano Zoffoli
VERTS/ALE	Margrete Auken, Bas Eickhout, Benedek Jávor, Michèle Rivasi, Davor Škrlec, Bart Staes

9	-
ALDE	Anneli Jäätteenmäki, Ulrike Müller
EFDD	Julia Reid
ENF	Mireille D'Ornano, Jean-François Jalkh
PPE	Angélique Delahaye, Elisabetta Gardini, Françoise Grossetête, Giovanni La Via

6	0
ECR	Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska
PPE	Karl-Heinz Florenz, Andrzej Grzyb
S&D	Jytte Guteland

Symbolien selitys:

+ : puolesta

- : vastaan

0 : tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö