Menettely : 2017/2192(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0311/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0311/2017

Keskustelut :

PV 25/10/2017 - 15
CRE 25/10/2017 - 15

Äänestykset :

PV 26/10/2017 - 10.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0419

MIETINTÖ     
PDF 328kWORD 63k
19.10.2017
PE 606.256v02-00 A8-0311/2017

suosituksesta neuvostolle neuvotteluvaltuutuksesta Australian kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin

(2017/2192(INI))

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Esittelijä: Daniel Caspary

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

suosituksesta neuvostolle neuvotteluvaltuutuksesta Australian kanssa käytäviin kauppaneuvotteluihin

(2017/2192(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2015 annetun komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Australian pääministerin Malcolm Turnbullin yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon 29. lokakuuta 2008 hyväksytyt EU:n ja Australian kumppanuuspuitteet sekä 5. maaliskuuta 2015 tehdyn EU:n ja Australian puitesopimuksen,

–  ottaa huomioon muut EU:n ja Australian kahdenväliset sopimukset, erityisesti vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, todistusten ja merkintöjen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen ja viinikauppaa koskevan sopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta julkistetun komission kauppapaketin, jossa komissio sitoutui tekemään kaikista tulevista kauppasopimusneuvotteluja koskevista valtuutuksista julkisia,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja erityisesti 25. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittamisesta Australian ja Uuden-Seelannin kanssa(1) ja 12. syyskuuta 2012 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Australian välisen sopimuksen tekemisestä(2),

–  ottaa huomioon Brisbanessa 15.–16. marraskuuta 2014 pidetyn valtionpäämiesten tai pääministerien G20-huippukokouksen antaman tiedonannon,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Australian ulkoministerin 22. huhtikuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman tiiviimmästä kumppanuudesta EU:n ja Australian välillä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15 unionin toimivallasta allekirjoittaa ja tehdä vapaakauppasopimus Singaporen kanssa(3),

–  ottaa huomioon komission 15. marraskuuta 2016 päivätyn tutkimuksen tulevien kauppasopimusten kumulatiivisista vaikutuksista unionin maatalouteen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0311/2017),

A.  ottaa huomioon, että EU ja Australia työskentelevät yhdessä monenlaisiin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi ja tekevät yhteistyötä erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla ja käsittelevät myös kauppapoliittisia asioita monenvälisellä areenalla;

B.  ottaa huomioon, että EU on Australian kolmanneksi suurin kauppakumppani, että kahdenvälisen kaupan vuotuinen arvo oli vuonna 2015 yli 45,5 miljardia euroa ja että EU:n positiivinen kauppatase oli yli 19 miljardin euron suuruinen;

C.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 EU:n suorat ulkomaiset investoinnit Australiaan olivat yhteensä 145,8 miljardia euroa;

D.  ottaa huomioon, että Australia on liittymässä julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen;

E.  ottaa huomioon, että unioni sai EU:n ja Australian puitesopimusta koskevat neuvottelut päätökseen 22. huhtikuuta 2015;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan maatalousala ja tietyt maataloustuotteet, kuten naudan- ja karitsanliha, maitotuotteet, vilja, sokeri – erityissokerit mukaan luettuina – ovat erityisen arkaluonteisia näiden neuvottelujen yhteydessä;

G.  ottaa huomioon, että Australia on maailman kolmanneksi suurin naudanlihanviejä ja kolmanneksi suurin sokerinviejä ja että sillä on myös merkittävä asema maailmanmarkkinoilla maito- ja viljatuotteiden viejänä;

H.  ottaa huomioon, että EU ja Australia osallistuvat monenkeskisiin neuvotteluihin, joilla pyritään vapauttamaan entisestään ympäristöystävällisten hyödykkeiden kauppaa (ympäristöhyödykkeitä koskeva sopimus) ja palvelukauppaa (palvelukauppasopimus);

I.  ottaa huomioon, että Australia on osapuolena päättyneissä neuvotteluissa Tyynenmeren kumppanuudesta (TPP), jonka tulevaisuus on epävarma, sekä meneillään olevissa neuvotteluissa, jotka koskevat alueellista laaja-alaista talouskumppanuussopimusta (RCEP) Aasian ja Tyynenmeren alueella ja joihin osallistuvat Australian tärkeimmät kauppakumppanit; ottaa huomioon, että Australialla on vuodesta 2015 lähtien ollut vapaakauppasopimus Kiinan kanssa;

J.  ottaa huomioon, että Australia on TPP:n yhteydessä antanut merkittäviä sitoumuksia edistääkseen joidenkin lajien pitkän aikavälin suojelua ja torjuakseen laitonta luonnonvaraisilla käytävää kauppaa tehokkaammilla luonnonsuojelutoimenpiteillä ja esittänyt myös vaatimuksia, jotka koskevat ympäristönsuojelun tehokasta täytäntöönpanoa ja osallistumista vahvistettuun alueelliseen yhteistyöhön; katsoo, että näiden sitoumusten olisi oltava mallina unionin ja Australian vapaakauppasopimuksen määräyksille;

K.  ottaa huomioon, että Australia kuuluu EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin, sillä on EU:n kanssa yhteiset arvot ja se on sitoutunut edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta maailmanlaajuisiin sääntöihin perustuvassa järjestelmässä;

L.  ottaa huomioon, että Australia on ratifioinut ja pannut täytäntöön tärkeimmät kansainväliset yleissopimukset ihmisoikeuksista ja sosiaalisista ja työhön liittyvistä oikeuksista ja ympäristönsuojelusta ja kunnioittaa täysin oikeusvaltioperiaatetta;

M.  ottaa huomioon, että Australia on yksi niistä kuudesta WTO:n jäsenestä, joille ei ole vielä annettu etuuskohteluun perustuvaa pääsyä EU:n markkinoille tai joiden kanssa ei ole vielä käydä neuvotteluita siitä;

N.  ottaa huomioon, että 15. marraskuuta 2015 annetun yhteisen lausuman jälkeen käynnistettiin selvitystyö, jonka tavoitteena oli kartoittaa EU:n ja Australian välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen toteutettavuus ja molemminpuolinen kiinnostus niitä kohtaan; toteaa, että selvitystyö on nyt tehty;

O.  ottaa huomioon, että parlamentin on päätettävä hyväksynnän antamisesta mahdolliselle EU:n ja Australian vapaakauppasopimukselle;

Strateginen, poliittinen ja taloudellinen konteksti

1.  korostaa EU:n sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen välisten suhteiden syventämisen merkitystä muun muassa Euroopan talouskasvun edistämiselle ja painottaa, että tämä näkyy unionin kauppapolitiikassa; tiedostaa, että Australia on keskeinen osa tätä strategiaa ja että kauppasuhteiden laajentaminen ja syventäminen voi edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista;

2.  antaa tunnustusta Australialle sen vahvasta ja johdonmukaisesta sitoutumisesta monenvälistä kauppaa koskevaan asialistaan;

3.  katsoo, että unionin kahdenvälisten ja alueellisten yhteistyöstrategioiden koko potentiaalia voidaan hyödyntää vain käymällä sääntöihin ja arvoihin perustuvaa kauppaa ja että näihin strategioihin kuuluu ratkaisevana osana, että tehdään laadukas, kunnianhimoinen, tasapainoinen ja oikeudenmukainen vapaakauppasopimus Australian kanssa vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen hyödyn hengessä huolehtimalla samalla siitä, että ei missään olosuhteissa tingitä pyrkimyksistä saavuttaa edistystä monenvälisesti tai panna täytäntöön jo tehtyjä monen- ja kahdenvälisiä sopimuksia; uskoo, että syvempi kahdenvälinen yhteistyö voi olla askeleena kohti laajempaa monenvälistä ja -keskistä yhteistyötä;

4.  uskoo, että nykyaikaisen, syvän, tavoitteellisen, tasapainoisen, oikeudenmukaisen ja kattavan vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen on sopiva tapa syventää kahdenvälistä kumppanuutta ja edelleen vahvistaa olemassa olevia kehittyneitä kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita; katsoo, että näitä neuvotteluja voitaisiin pitää mallina vapaakauppasopimusten uudelle sukupolvelle, ja korostaa, että tavoitetason jatkuva nostaminen ja vapauttamisen syventäminen sekä nykyaikaisen vapaakauppasopimuksen rajojen laajentaminen on tärkeää, kun otetaan huomioon Australian pitkälle kehittynyt talous ja sääntely-ympäristö;

Selvitystyö

5.  panee merkille, että EU:n ja Australian selvitystyö saatiin päätökseen 6. huhtikuuta 2017 komissiota ja Australian hallitusta tyydyttävällä tavalla;

6.  pitää myönteisenä, että komissio on saattanut nopeasti päätökseen kauppasopimuksen mahdollisia vaikutuksia koskevan arvioinnin ja julkistanut sen voidakseen arvioida perinpohjaisesti EU:n ja Australian kauppa- ja investointisuhteiden tiivistämisestä koituvia mahdollisia hyötyjä ja haittoja molempien osapuolten ja myös niiden syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden väestölle ja yrityksille, sekä kiinnittää erityistä huomiota ympäristöllisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, mukaan luettuna unionin työmarkkinat, ja ottaa ennakolta huomioon vaikutukset, joita brexitillä voi olla Australiasta unioniin suuntautuvan viennin lisääntymisen kannalta erityisesti tarjousten vaihdon valmistelussa ja kiintiöiden laskemisessa;

Neuvotteluvaltuutus

7.  kehottaa neuvostoa valtuuttamaan komission aloittamaan Australian kanssa neuvottelut kauppa- ja investointisopimuksesta selvitystyön tulosten, tässä päätöslauselmassa asetettujen ehtojen ja vaikutustenarvioinnin sekä selkeiden tavoitteiden pohjalta;

8.  pitää myönteisenä komission päätöstä korostaa, että vihreän laatikon maksut eivät ole kauppaa vääristäviä eikä niihin pitäisi kohdistaa polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä;

9.  kehottaa neuvostoa kunnioittamaan neuvotteluohjeiden hyväksymistä koskevassa päätöksessään täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa niin kuin voidaan päätellä unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antamasta lausunnosta 2/15;

10.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään mahdollisimman pian kauppasopimusten yleistä tulevaa rakennetta koskevan ehdotuksen, jossa otetaan huomioon unionin tuomioistuimen lausunto 2/15 EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta ja kehottaa erottamaan selkeästi toisistaan kauppaa ja suorien ulkomaisten investointien vapauttamista koskevan sopimuksen, joka sisältää vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, sekä mahdollisen toisen sopimuksen, joka kattaa kysymykset, joiden osalta toimivalta jaetaan jäsenvaltioiden kanssa; korostaa, että tällaisen eron tekemisellä olisi vaikutusta parlamentaariseen ratifiointiprosessiin ja että sen tarkoituksena ei ole kiertää kansallisia demokraattisia prosesseja vaan jakaa demokraattisesti EU:n perussopimusten mukaisia vastuita; kehottaa Euroopan parlamenttia osallistumaan tiiviisti kaikkiin meneillään oleviin ja tuleviin vapaakauppasopimusneuvotteluihin kaikissa prosessin vaiheissa;

11.  vaatii kunnioittamaan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimivallan jakoa täysin siinä yhteydessä, kun komissio esittää valmiit sopimukset allekirjoitettaviksi ja tehtäviksi ja kun neuvosto päättää allekirjoittamisesta ja tekemisestä;

12.  kehottaa komissiota käymään neuvottelut mahdollisimman avoimesti unionin neuvotteluasemaa heikentämättä ja takaamaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun avulla vähintään saman avoimuuden ja julkisten kuulemisten tason kuin Yhdysvaltain kanssa käydyissä transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevissa neuvotteluissa ja kehottaa kunnioittamaan täysin muiden neuvottelujen yhteydessä vahvistettuja parhaita käytäntöjä; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen julkaista kaikki sen suositukset kauppasopimuksia koskeviksi neuvotteluohjeiksi ja pitää tätä positiivisena ennakkotapauksena; kehottaa neuvostoa toimimaan samoin ja julkaisemaan neuvotteluohjeet heti, kun ne on hyväksytty;

13.  korostaa, että vapaakauppasopimuksen tulee johtaa markkinoille pääsyn parantumiseen, kaupan helpottamiseen käytännössä, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, sukupuolten tasa-arvon takaamiseen kummankin osapuolen kansalaisten hyväksi, kestävän kehityksen edistämiseen, unionin normien säilyttämiseen, yleisen edun mukaisten palvelujen turvaamiseen ja demokraattisten menettelyjen kunnioittamiseen siten, että samalla parannetaan unionin vientimahdollisuuksia;

14.  korostaa, että kunnianhimoisella sopimuksella on ratkaistava järkevällä tavalla kysymyksiä, jotka koskevat sijoituksia, tavaroiden ja palveluiden kauppaa (poliittista liikkumavaraa ja alakohtaista kattavuutta koskeviin varauksiin liittyviä Euroopan parlamentin tuoreita suosituksia noudattaen), tulleja ja kaupan helpottamista, digitalisaatiota, sähköistä kauppaa ja tietosuojaa, teknologista tutkimusta ja innovoinnin tukemista, julkisia hankintoja, energiaa, valtion omistamia yrityksiä, kilpailua, kestävää kehitystä, sääntelykysymyksiä, kuten tiukkoja terveys- ja kasvinsuojelunormeja ja muita maatalous- ja elintarviketuotteiden normeja ilman, että heikennetään EU:n tiukkoja normeja, työvoima- ja ympäristönormeja koskevia vankkoja ja toteuttamiskelpoisia sitoumuksia, verojen välttelyn ja korruption torjuntaa niin, että samalla pysytään unionin yksinomaisen toimivallan puitteissa ja otetaan erityisesti huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet;

15.  kehottaa neuvostoa tunnustamaan neuvotteluohjeissa nimenomaisesti vastapuolen velvoitteet alkuperäiskansoja kohtaan ja mahdollistamaan varaukset tähän liittyviä suosituimmuusjärjestelyjä varten; korostaa, että sopimuksen olisi heijasteltava molempien osapuolten sitoutumista alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan ILOn yleissopimukseen nro 169;

16.  korostaa, että riittämätön kalastuksen valvonta ja laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön (IUU) kalastus voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla kielteisesti kauppaan, kehitykseen ja ympäristöön ja että osapuolten on annettava merkittäviä sitoumuksia suojellakseen haita, rauskuja, merikilpikonnia ja merinisäkkäitä sekä torjuakseen ylikalastusta, ylikapasiteettia ja IUU-kalastusta;

17.  korostaa, että tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten osalta 3R-periaate (korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen) on vahvasti ankkuroitu unionin lainsäädäntöön; pitää erittäin tärkeänä, että eläinkokeita ja tutkimusta koskevia nykyisiä unionin toimenpiteitä ei pureta tai heikennetä ja että eläinten käyttöä koskevaa tulevaa sääntelyä ei rajoiteta eikä unionin tutkimuslaitoksia aseteta kilpailullisesti epäedulliseen asemaan; katsoo, että osapuolten on pyrittävä noudattamaan sääntelyssä parhaita 3R-käytäntöjä lisätäkseen testauksen tehokkuutta, vähentääkseen kustannuksia ja vähentääkseen eläinten käytön tarvetta;

18.  korostaa, että on tarpeen sisällyttää sopimukseen toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan maatalouselintarvikkeiden väärentäminen loppumaan;

19.  korostaa, että neuvotteluohjeisiin olisi sisällytettävä seuraavat näkökohdat, jotta vapaakauppasopimuksesta on todellista etua unionin talouden kannalta:

a)  tavaroiden ja palveluiden kaupan vapauttaminen ja todelliset markkinoille pääsyn mahdollisuudet molempien osapuolten tavaroiden ja palveluiden markkinoilla niin, että poistetaan tarpeettomia sääntelyesteitä ja varmistetaan samalla, etteivät sopimukset estä miltään osin kumpaakaan osapuolta harjoittamasta sääntelyä suhteellisella tavalla politiikan legitiimien tavoitteiden saavuttamiseksi; tämä sopimus i) ei saa estää osapuolia määrittämästä, sääntelemästä, tarjoamasta ja tukemasta yleiseen etuun liittyviä palveluita, ja sen tulee sisältää asiaa koskevia nimenomaisia säännöksiä, ii) se ei saa edellyttää, että hallitukset yksityistävät mitään palveluja eikä se estä hallituksia laajentamasta kansalaisille tarjoamiensa palvelujen valikoimaa; se ei saa estää hallituksia palauttamasta julkisen valvonnan piiriin palveluita, jotka hallitukset ovat aiemmin päättäneet yksityistää, kuten vesihuoltoa, koulutusta sekä terveys- ja sosiaalipalveluja, eikä se saa heikentää EU:n korkeita terveys-, elintarvike-, kuluttaja-, ympäristö-, työmarkkina- ja turvallisuusnormeja eikä rajoittaa taiteen ja kulttuurin, koulutuksen tai terveys- ja sosiaalipalvelujen julkista rahoitusta aiempien kauppasopimusten tavoin, olisi tehtävä sitoumuksia palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) pohjalta ja olisi korostettava tältä osin, että eurooppalaisilta tuottajilta vaadittavat normit on säilytettävä;

b)  jos sopimus voi sisältää kotimaista sääntelyä koskevan luvun, neuvottelijat eivät saa sisällyttää tarpeellisuutta koskevia testejä;

c)  polkumyyntiä ja tasoitustulleja koskevia määräyksiä, jotka menevät WTO:n sääntöjä pidemmälle tällä alalla, ei mahdollisesti sovelleta, jos käytössä ovat riittävät yhteiset kilpailunormit ja yhteistyö;

d)  poistetaan tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä ja vahvistetaan ja laajennetaan sääntely-yhteistyötä koskevaa vuoropuhelua vapaaehtoisesti, kun se on toteutettavissa ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää, rajoittamatta samalla osapuolten mahdollisuuksia toteuttaa sääntely-, lainsäädäntö- ja politiikkatoimiaan, kun muistetaan, että sääntely-yhteistyöllä on pyrittävä hyödyttämään globaalia talouden ohjausta tehostamalla kansainvälisiin standardeihin ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen liittyvää lähentymistä ja yhteistyötä esimerkiksi niin, että hyväksytään YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) säännöt ja pannaan ne täytäntöön, samalla kun taataan mahdollisimman hyvä kuluttajien (esim. elintarvikkeiden turvallisuus) ja ympäristön (esim. eläinten terveys ja hyvinvointi, kasvien terveys) suojelu sekä sosiaalinen suojelu ja työsuojelu;

e)  kaikilla hallinnon tasoilla, valtio-omisteisissa yrityksissä sekä erityis- tai yksinoikeuksia nauttivissa yrityksissä tehtävät julkisia hankintoja koskevat merkittävät myönnytykset, jotka takaavat eurooppalaisille yrityksille pääsyn strategisten alojen markkinoille, sekä vastaava avoimuus kuin unionin julkisten hankintojen markkinoilla, koska yksinkertaistetut menettelyt ja avoimuus tarjoajien osalta, mukaan luettuina muista maista tulevat tarjoajat, voivat myös olla tehokkaita välineitä lahjonnan torjumiseksi ja julkishallinnon luotettavuuden edistämiseksi, samalla kun tarjotaan vastinetta veronmaksajien rahoille suorituksen laadun, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja vastuuvelvollisuuden muodossa; taataan, että julkisia hankintasopimuksia tehtäessä sovelletaan ekologisia ja sosiaalisia perusteita;

f)  erillinen luku, jossa otetaan huomioon mikroyritysten ja pk-yritysten tarpeet ja edut markkinoille pääsyn helpottamista koskevissa kysymyksissä, jotta voidaan luoda käytännön liiketoimintamahdollisuuksia, mukaan luettuina mutta ei niihin rajoittuen teknisten normien yhteensopivuuden parantaminen ja tullimenettelyjen virtaviivaistaminen, jotta voidaan luoda käytännön liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää niiden kansainvälistymistä;

g)  EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta tuomioistuin totesi lausunnossaan 2/15, että kauppa ja kestävä kehitys kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan ja että kehitys muodostaa EU:n yhteisen kauppapolitiikan kiinteän osan, ja siten kaikkien mahdollisten kauppasopimusten kiinteänä osana on oltava vankka ja kunnianhimoinen kestävää kehitystä koskeva luku; katsoo, että siihen tulee sisältyä tehokkaita vuoropuhelun, valvonnan ja yhteistyön välineitä sekä sitovia ja täytäntöön pantavissa olevia määräyksiä, jotka ovat asianmukaisten ja tehokkaiden riitojenratkaisumekanismien alaisia ja joihin kuuluu useiden täytäntöönpanokeinojen joukossa seuraamuksiin perustuva mekanismi, ja sen tulee mahdollistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukaisen osallistumisen sekä tiivis yhteistyö asianomaisten monenvälisten organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa; määräykset luvussa, joka käsittelee kaupan työvoimaa ja ympäristöä koskevia näkökohtia sekä kestävän kehityksen merkitystä kaupan ja investointien yhteydessä ja kattaa määräykset, joilla edistetään asiaankuuluvien kansainvälisesti sovittujen periaatteiden ja sääntöjen noudattamista ja tehokasta täytäntöönpanoa, mukaan luettuina keskeiset työnormit, ILOn neljä keskeistä yleissopimusta sekä monenväliset ympäristöä ja myös ilmastonmuutosta koskevat sopimukset;

h)   osapuolten velvollisuus edistää yritysten yhteiskuntavastuuta (CSR) sitovien normien avulla, myös kansainvälisesti tunnustettujen välineiden osalta, ja ottamaan käyttöön alakohtaiset OECD:n toimintaohjeet ja yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat;

i)   kattavat säännökset investointien vapauttamisesta unionin toimivallan puitteissa ottaen huomioon politiikan uusin kehitys ja esimerkiksi tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antama lausunto 2/15 EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta;

j)  tehokkaat ja täytäntöönpantavissa olevat toimenpiteet, jotka kattavat teollis- ja tekijänoikeuksien tunnustamisen ja suojelun, mukaan luettuina viinien ja väkevien alkoholijuomien ja muiden maatalous- ja elintarviketuotteiden maantieteelliset merkinnät, pitäen vertailukohtana EU:n ja Australian väliseen sopimukseen sisältyviä määräyksiä, jotka koskevat viinialaa siten, että pyritään saavuttamaan tavoite parantaa nykyisiä oikeudellisia puitteita ja saada aikaan kaikkien maantieteellisten merkintöjen suojan korkea taso; yksinkertaistetut tullimenettelyt ja yksinkertaiset ja joustavat alkuperäsäännöt, jotka soveltuvat maailmanlaajuisten arvoketjujen monimutkaiseen maailmaan, sekä niiden avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantaminen, ja mahdollisuuksien mukaan monenvälisten alkuperäsääntöjen soveltaminen ja muissa tapauksissa kevyet alkuperäsäännöt, kuten ”tullialanimikkeen muutos”;

k)  maataloutta ja kalastusta koskevissa luvuissa tasapainoinen ja kunnianhimoinen tulos, joka voi edistää kilpailukykyä ja hyödyttää sekä tuottajia että kuluttajia vain, jos siinä otetaan aiheellisella tavalla huomioon kaikkien eurooppalaisten tuottajien ja kuluttajien edut, kunnioitetaan sitä, että on olemassa herkkiä maataloustuotteita, joita olisi kohdeltava asianmukaisesti esimerkiksi tariffikiintiöillä tai kohdennetuilla riittävillä siirtymäajoilla siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon kauppasopimusten vaikutus maatalouteen ja mahdollisesti jätetään herkimmät alat neuvottelujen ulkopuolelle; sisällytetään sopimukseen käyttökelpoinen, tehokas, sopiva ja nopea kahdenvälinen suojalauseke, joka mahdollistaa etuuskohtelun tilapäisen keskeyttämisen, jos kauppasopimuksen voimaantulon aiheuttama tuonnin kasvu aikaansaa tai uhkaa aikaansaada vakavaa vahinkoa herkillä aloilla;

l)  kunnianhimoisen säännökset, jotka mahdollistavat digitaalisen ekosysteemin täyden toiminnan, ja rajat ylittävien tietovirtojen edistäminen sekä reilun kilpailun periaate ja rajat ylittäviä tietovirtoja koskevat kunnianhimoiset säännöt niin, että noudatetaan täysin eikä heikennetä EU:n nykyisiä ja tulevia tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia sääntöjä ottaen huomioon, että tietovirrat ovat palvelutalouden keskeisiä edistäjiä ja ne ovat keskeinen osa perinteisen valmistusteollisuuden yritysten globaaleja arvoketjuja, minkä vuoksi perusteettomia tietojen säilyttämispaikkaa koskevia vaatimuksia olisi torjuttava mahdollisimman tehokkaasti; tietosuoja ja yksityisyys eivät ole kaupan esteitä vaan perusoikeuksia, jotka on vahvistettu SEU:n 39 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa;

m)  tarkat ja täsmälliset säännökset merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) ja kaikkein syrjäisimpien alueiden kohtelusta, jotta voidaan ottaa huomioon niiden erityiset edut näissä neuvotteluissa;

Parlamentin rooli

20.  korostaa, että unionin ja Singaporen vapaakauppasopimusta koskevan tuomioistuimen lausunnon 2/15 mukaan parlamentin roolia olisi vahvistettava kaikissa unionin vapaakauppaneuvottelujen vaiheissa valtuutuksen hyväksymisestä sopimuksen tekemiseen asti; odottaa neuvottelujen käynnistämistä Australian kanssa, aikoo seurata niitä tarkasti ja haluaa antaa panoksensa niiden onnistumiselle; muistuttaa komissiota sen velvollisuudesta antaa parlamentille tietoja nopeasti ja kattavasti neuvottelujen kaikissa vaiheissa (ennen neuvottelukierroksia ja niiden jälkeen); lupaa tarkastella lainsäädäntö- ja sääntelykysymyksiä, joita saattaa nousta esiin neuvottelujen yhteydessä tai tulevassa sopimuksessa sanotun rajoittamatta sillä yhtenä lainsäätäjistä olevia valtaoikeuksia; korostaa olevansa perusvastuussa unionin kansalaisten edustamisesta ja odottaa innolla mahdollisuutta edistää osallisuutta ja avointa vuoropuhelua neuvotteluprosessin aikana;

21.  muistuttaa, että parlamentilta pyydetään hyväksyntää tulevalle sopimukselle SEUT-sopimuksessa vahvistetulla tavalla ja että sen kannat olisi siksi otettava aiheellisella tavalla huomioon kaikissa vaiheissa; kehottaa komissiota ja neuvostoa pyytämään parlamentin hyväksyntää sopimukselle ennen sen väliaikaista soveltamista ja kehottaa myös sisällyttämään tämän käytännön toimielinten väliseen sopimukseen;

22.  muistuttaa, että parlamentti seuraa tulevan sopimuksen täytäntöönpanoa;

°

°  °

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja tiedoksi komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Australian hallitukselle ja parlamentille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0064.

(2)

EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 210.

(3)

ECLI:EU:C:2016:992.


MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.10.2017)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

suosituksesta neuvostolle ehdotetusta neuvotteluvaltuutuksesta EU:n Australian kanssa käymiin kauppaneuvotteluihin

(2017/2192(INI))

Valmistelija: Eric Andrieu

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon, että Australia on yksi tärkeimmistä maailmanlaajuisista toimijoista maataloustuotteiden kaupassa ja että sen vientialat ovat kehittyneet voimakkaasti (70 prosenttia tuotteista viedään);

2.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 Australia oli maailman kolmanneksi suurin naudan- ja vasikanlihan viejä, maailman kahdeksanneksi suurin maitotuotteiden viejä, maailman viidenneksi suurin peltokasvituotteiden viejä ja maailman kolmanneksi suurin sokerin viejä;

3.  korostaa, että suurtuotantotiloista peräisin olevan kustannuksiltaan alhaisen maataloustuotannon vuoksi Australialla on hyvin kilpailukykyinen vientiin keskittynyt maatalousala, joka pyrkii jatkuvasti etsimään uusia myyntikanavia kansainvälisillä markkinoilla; korostaa näin ollen, että entistä paremman EU:n laajoille markkinoille pääsyn varmistaminen poistamalla tai vähentämällä tulleja ja tullien ulkopuolisia kaupan esteitä alalla on Australian tuottajien ja viejien kannalta epäilemättä etusijalla neuvotteluissa, ja katsoo, että tasapainoinen ja kattava vapaakauppasopimus, jossa kunnioitetaan Euroopan maatalouden haavoittuvimpia aloja, voisi hyödyttää molempia osapuolia;

4.  korostaa, että Euroopan maataloudella on erityinen rooli maaseutuyhteisöjen rakenteiden säilyttämisessä ja Euroopan väestön ruokkimisessa; korostaa, että viljelijöitä ja heidän elantoaan ei saisi käyttää kauppaneuvotteluissa pelinappuloina;

5.  katsoo, että korkeatasoisia vaatimuksia ja vastavuoroisuutta koskevien kannustimien luominen sekä EU:n tuottajien asettamien kestävää maataloutta koskevien korkeatasoisten sosiaali-, tuotanto- ja ympäristönormien sekä eläinten hyvinvointia koskevien normien ja periaatteiden täysimääräinen säilyttäminen ovat tärkeitä tasapainoiselle vapaakauppasopimukselle, joka voi tarjota joitakin mahdollisuuksia eurooppalaisille tuottajille ja edistää EU:n asemaa keskeisenä globaalina toimijana; katsoo, että tuonti tai vienti ei saa heikentää tällaisia vaatimuksia sisämarkkinoilla, ja korostaa, että kestävän tuotannon huomioon ottaminen sekä elintarviketurvallisuutta, ihmisten terveyttä, kuluttajansuojaa sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien normien tiukka suojelu EU:n lainsäädännössä määritetyllä tavalla ovat eurooppalaisen maatalouden kannalta tärkeitä neuvotteluperiaatteita, joista ei tingitä;

6.  tähdentää, että eläintensuojelun säilyttämis- ja kehittämismahdollisuudet on varmistettava kansalaisten terveydellisiä ja eettisiä seikkoja koskevan näkemyksen mukaisesti;

7.  edellyttää, että terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien sääntöjen vastavuoroinen tunnustaminen ei saa aiheuttaa vaaraa ympäristölle, ihmisille ja eläimille esimerkiksi elintarvikkeiden ja rehujen tuontitarkastusten poistamisen seurauksena;

8.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on julkaissut EU:n ja Australian vapaakauppasopimusta koskevan ensimmäisen vaikutustenarviointiraporttinsa, mutta toteaa, että eurooppalaiset maataloustuotteiden tuottajat ja viejät eivät ehkä pysty täysin arvioimaan heihin kohdistuvia hyötyjä ja haittoja erityisesti liha-alan alakategorioita koskevien vähäisten tuontitietojen vuoksi, ja pitää valitettavana jäsenvaltiokohtaisen ja alakohtaisen arvioinnin puuttumista ja sitä, että syrjäisimpiä alueita koskevasta mahdollisesta vaikutuksesta ja brexitin vaikutuksesta nykyisiin kiintiöihin ei ole tietoja; panee lisäksi huolestuneena merkille, että tutkimuksen mukaan on odotettavissa, että EU:n toimialakohtaisen tuotannon suurin vähennys koskee märehtijöiden lihaa, ja odottaa lisäksi, että näiden tietoaukkojen täyttämiseksi laaditaan täydentävä yksityiskohtainen analyysi;

9.  korostaa, että eurooppalaisille maataloustuotteiden viejille Australia edustaa 23 miljoonasta kuluttajasta muodostuvaa uutta markkina-aluetta, joka on 20 kertaa pienempi kuin Euroopan markkinat ja että eurooppalaiset offensiiviset intressit maataloudessa rajoittuvat alkuperämerkintöihin ja erikoistuotteisiin ja edellyttävät tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistamista; kehottaa sen vuoksi komissiota ottamaan tämän asianmukaisesti huomioon;

10.  on huolissaan riskistä, että sopimuksen määräyksistä saattaa tulla maatalousalalla hyvin epätasapuolisia unionin maataloustuottajien vahingoksi, ja korostaa, että maataloutta ei saisi käyttää pelinappulana sen varmistamiseksi, että Australian markkinat avataan laajemmin muille kuin maataloustuotteille ja palveluille;

11.  toteaa, että Australian maatalousyritykset eivät vastaa lampaiden sähköisen tunnistamisen, nitraattiherkkien alueiden tai kuolleiden eläinten hävittämisen kustannuksista, ja edellyttää, että tämä osoitetaan selvästi merkinnöissä;

12.  korostaa, että neuvotteluissa olisi sovellettava edelleen ennalta varautumisen periaatetta, johon elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat unionin säännökset perustuvat, sekä unionin tiukempiin sääntöihin tukeutuvaa ”pellolta pöytään”-mallia ja terveyttä ja kasvinsuojelua koskevia normeja ja menettelyjä;

13.  haluaa kiinnittää huomiota siihen, että tietyt Euroopan maatalouden alat, kuten naudan- ja vasikanliha-ala, vuohen- ja lampaanliha-ala, sokeriala, hunaja-ala, vilja-ala ja maitoala, ovat herkkiä ja että monet niistä ovat viime aikoina kokeneet huomattavia kriisejä, joiden vuoksi on täytynyt toteuttaa erityisiä tukijärjestelyjä, ja katsoo, että markkinoiden edelleen avaamisesta näillä aloilla voisi aiheutua lisää kielteisiä ja haitallisia seurauksia eurooppalaisille tuottajille; kehottaa sen vuoksi komissiota varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kohtelemaan herkkinä sellaisia tuotteita, joiden osalta suora kilpailu aiheuttaisi liiallista tai kestämätöntä painetta unionin maataloustuottajille, ja kehottaa sisällyttämään sopimukseen merkityksellisiä ja tehokkaita kahdenvälisiä suojatoimenpiteitä, siirtymäaikoja ja pienentämään asiaa koskevia kiintiöitä Australian maatalousalan kilpailukyky huomioon ottaen, jotta estetään tuonnin äkillinen kasvu, joka aiheuttaisi tai uhkaisi aiheuttaa eurooppalaisille tuottajille vakavaa haittaa herkillä aloilla tai pk-yrityksistä koostuvilla aloilla;

14.  katsoo, että unionin ei pidä antaa minkäänlaisia sitoumuksia, jotka koskevat haavoittuvimpia maataloustuotteita, kuten esimerkiksi maitotuotteet, naudan-, vasikan- ja lampaanliha ja erityissokerit, ja sen olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset jätettävä kyseiset tuotteet neuvottelujen ulkopuolelle;

15.  korostaa, että kaikki kauppasopimukset voivat perustua vain vastavuoroiseen hyötyyn, ja kehottaa komissiota tarjoamaan pysyvää suojaa vapautetusta tuonnista aiheutuvia uhkia vastaan myös sisällyttämällä sopimukseen määräyksiä suojalausekkeista, jotka otettaisiin käyttöön yksinkertaisten ja joustavien mekanismien avulla, kun tuonti Australiasta ylittää vahvistetut rajat ja saa aikaan liiallisen epätasapainon Euroopan markkinoilla sekä ottamalla mukaan maatalousalaa koskevan kestoltaan rajoittamattoman kahdenvälisen suojalausekkeen;

16.  toivoo, että maitoalan kriisin yhteydessä toteutettuja EU:n toimenpiteitä ei nähdä Australiassa valtiontukena (kuten aiemmin tapahtui tomaattialalla) eikä sen vuoksi käytetä eurooppalaisten tuotteiden Australian markkinoille pääsyn estämisen verukkeena;

17.  kehottaa komissiota ratkaisemaan ennen mahdollisten maatalousneuvottelujen aloittamista kaikki nykyiset EU:n ja Australian väliset kauppariidat, kuten muun muassa kiistan, joka liittyy eurooppalaisiin tomaatinjalostusyrityksiin kohdistuviin Australian viranomaisten toteuttamiin polkumyynnin torjuntatoimiin;

18.  korostaa, että on tärkeää määritellä laatu- ja turvallisuusnormeja koskevat yhteiset kriteerit maataloustuotteiden kauppaa varten;

19.  muistuttaa erityisesti, että Euroopan unionissa karitsoja voidaan pitää kaupan vain, kun ne ovat kuuden tai yhdeksän kuukauden ikäisiä, kun taas Australiassa korkeampi ikä – 12 kuukautta – on sallittu; korostaa, että tulevassa sopimuksessa on asetettava unionin ulkopuolelta peräisin olevalle EU:n sisämarkkinoilla laillisesti kaupan pidettävälle karitsalle kuuden tai yhdeksän kuukauden ikäraja;

20.  tähdentää, että sopimuksen mikään kohta ei saisi estää kumpaakaan osapuolta harjoittamasta itsenäistä sääntelyä, jotta voidaan asettaa ja saavuttaa perusteltuja poliittisia tavoitteita, mukaan lukien sosiaalisia seikkoja ja ympäristöä ja kansanterveyttä koskevat tavoitteet ja takeet;

21.  korostaa EU:n maatalousalalla sekä monenvälisissä että kahdenvälisissä puitteissa tekemien kaupallisten myönnytysten kumulatiivista vaikutusta; vaatii sen vuoksi, että EU:n kaikkia suunniteltujen neuvottelujen yhteydessä tehtyjä maatalousmyönnytyksiä arvioidaan ottaen täysimääräisesti huomioon jo hyväksytyt WTO:n myönnytykset (esimerkiksi hormoninaudanlihaa koskeva korvaus) ja Kanadan myönnytykset (laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA)) sekä myönnytykset, joista voitaisiin sopia piakkoin Mercosurin, Meksikon, Uuden-Seelannin ja Yhdysvaltojen kanssa (siinä tapauksessa, että keskustelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP)) aloitetaan uudelleen; toteaa lisäksi, että naudan- ja vasikanlihan tapauksessa CETA:n kiintiöiden lisääminen on siirtänyt hyväksyttyjen kiintiöiden kumulatiivisen määrän 2000-luvulla hyväksytyn 300 000 tonnin kynnysarvoon, mikä tarkoittaa sitä, että yhdistettynä kotimaisen kulutuksen laskuun EU:n markkinat ovat saavuttamassa kyllästymispisteensä; korostaa lopuksi, että tulevien sopimusten kumulatiivisesta vaikutuksesta tehdyssä komission tutkimuksessa osoitetaan, että Euroopan kaupan alijäämä mahdollisesti kaksinkertaistuu naudan- ja vasikanlihan osalta lähes 0,9 miljardiin euroon vapauttamishypoteesin mukaisesti;

22.  kehottaa komissiota soveltamaan edelleen neuvotteluihin yhdenmukaistettua lähestymistapaa, joka linjautetaan Uuden-Seelannin kanssa käytäviin neuvotteluihin, samalla kun otetaan huomioon näiden kahden markkinoiden eriävät piirteet;

23.  muistuttaa, että kaikkia Australialle mahdollisesti myönnettäviä tariffikiintiöitä sovelletaan unionin markkinoilla, jotka kutistuvat brexitin jälkeen; kehottaa komissiota ottamaan Australian kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa huomioon käynnissä olevien brexit-neuvottelujen ja itse brexitin vaikutukset unionin maatalouteen ja elintarvikealaan erityisesti aloilla, joilla Yhdistynyt kuningaskunta edustaa merkittävää volyymia kulutuksesta ja/tai tuonnista; korostaa, että tästä eteenpäin EU:n on otettava brexit tarkasti huomioon, kun se päättää, mitä mahdollisia myönnytyksiä se voi tehdä uusissa kauppasopimuksissa, ja tarvittaessa tarkistettava neuvotteluvaltuutuksia;

24.  kehottaa komissiota varmistamaan, että unionin alkuperämerkinnöillä ja laadukkailla maataloustuotteilla on riittävä oikeudellinen suoja Australian markkinoilla ja että toteutetaan toimenpiteitä, joilla reagoidaan näiden merkintöjen epäasianmukaiseen käyttöön sekä harhaanjohtaviin tietoihin ja käytänteisiin; kehottaa komissiota myös varmistamaan maataloustuotteiden merkintöjen, jäljitettävyyden ja todellisen alkuperän suojelemisen olennaisena osana tasapainoista sopimusta;

25.  korostaa, että on tarpeen sisällyttää sopimukseen toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan maatalouselintarvikkeiden väärentämistä;

26.  toteaa, että on tärkeää, että EU tekee Australian kanssa sopimuksen, jolla voidaan vähentää joidenkin jalostettujen maataloustuotteiden tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, lieventää kaikkia tarpeettoman tiukkoja terveystarkastuksia sekä tunnustaa maantieteelliset merkinnät ja suojella niitä tehokkaasti; katsoo, että kaikkien sopimusten ennakkoedellytyksenä olisi oltava selkeät määräykset, joilla turvataan mahdollisimman suuri määrä maantieteellisiä merkintöjä muun muassa viinien osalta, mukaan lukien EU:n ja Australian kahdenvälisen sopimuksen jo kattamat alkuperämerkinnät, sekä väkevien alkoholijuomien ja muiden elintarvikkeiden osalta, ja herkkien alojen suojelu; muistuttaa komissiota kuitenkin siitä, että olisi mahdotonta hyväksyä Euroopan maatalouden etujen uhraamista sopimuksen varmistamiseksi ja että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle on tiedotettava kaikkiin maatalousnäkökohtiin liittyvästä edistymisestä neuvotteluissa, ja painottaa, että komission on syytä ottaa kaikki maatalouden sidosryhmät täysin avoimesti, ajoissa ja kattavasti mukaan kaikkien neuvotteluja koskevien seikkojen yhteydessä ja julkistettava neuvotteluvaltuutus.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

2.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

12

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Stuart Agnew, Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Richard Ashworth, José Bové, Daniel Buda, Nicola Caputo, Matt Carthy, Viorica Dăncilă, Michel Dantin, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Albert Deß, Diane Dodds, Jørn Dohrmann, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Edouard Ferrand, Luke Ming Flanagan, Beata Gosiewska, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Esther Herranz García, Jan Huitema, Peter Jahr, Ivan Jakovčić, Jarosław Kalinowski, Zbigniew Kuźmiuk, Philippe Loiseau, Nuno Melo, Giulia Moi, Ulrike Müller, James Nicholson, Maria Noichl, Marijana Petir, Bronis Ropė, Maria Lidia Senra Rodríguez, Ricardo Serrão Santos, Czesław Adam Siekierski, Tibor Szanyi, Marc Tarabella, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Franc Bogovič, Angélique Delahaye, Karin Kadenbach, Norbert Lins, Hannu Takkula, Tom Vandenkendelaere

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

31

+

PPE

Franc Bogovič, Daniel Buda, Michel Dantin, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Norbert Erdős, Esther Herranz García, Peter Jahr, Jarosław Kalinowski, Nuno Melo, Marijana Petir, Czesław Adam Siekierski, Tom Vandenkendelaere

S&D

Clara Eugenia Aguilera García, Eric Andrieu, Nicola Caputo, Paolo De Castro, Jean-Paul Denanot, Viorica Dăncilă, Maria Noichl, Ricardo Serrão Santos, Tibor Szanyi, Marc Tarabella

ECR

Beata Gosiewska, Zbigniew Kuźmiuk

Verts/ALE

Martin Häusling, Bronis Ropė

EFDD

Giulia Moi, Marco Zullo

ENF

Edouard Ferrand, Philippe Loiseau

12

-

ECR

Richard Ashworth, Jørn Dohrmann, James Nicholson

ALDE

Jan Huitema, Ivan Jakovčić, Ulrike Müller, Hannu Takkula

GUE/NGL

Luke Ming Flanagan, Anja Hazekamp, Maria Lidia Senra Rodríguez

Verts/ALE

José Bové

EFDD

John Stuart Agnew

2

0

GUE/NGL

Matt Carthy

NI

Diane Dodds

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

5

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Tiziana Beghin, David Borrelli, David Campbell Bannerman, Salvatore Cicu, Karoline Graswander-Hainz, France Jamet, Jude Kirton-Darling, Patricia Lalonde, Bernd Lange, David Martin, Emmanuel Maurel, Emma McClarkin, Anne-Marie Mineur, Alessia Maria Mosca, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Viviane Reding, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Tokia Saïfi, Matteo Salvini, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Joachim Schuster, Joachim Starbatty, Adam Szejnfeld, Hannu Takkula, Iuliu Winkler, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Klaus Buchner, Nicola Danti, Edouard Ferrand, Seán Kelly, Frédérique Ries, Fernando Ruas, Paul Rübig, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Pedro Silva Pereira, Jarosław Wałęsa


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Frédérique Ries, Hannu Takkula, Marietje Schaake, Patricia Lalonde

ECR

David Campbell Bannerman, Emma McClarkin, Jan Zahradil, Joachim Starbatty

EFDD

David Borrelli, Tiziana Beghin

PPE

Adam Szejnfeld, Fernando Ruas, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Iuliu Winkler, Jarosław Wałęsa, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Paul Rübig, Salvatore Cicu, Seán Kelly, Tokia Saïfi, Viviane Reding

S&D

Alessia Maria Mosca, Bernd Lange, Inmaculada Rodríguez-Piñero Fernández, Joachim Schuster, Jude Kirton-Darling, Karoline Graswander-Hainz, Nicola Danti, Pedro Silva Pereira

5

-

ENF

Edouard Ferrand, France Jamet, Matteo Salvini

GUE/NGL

Anne-Marie Mineur, Helmut Scholz

3

0

S&D

David Martin, Emmanuel Maurel

Verts/ALE

Klaus Buchner

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö