SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

27.11.2017 - (13419/3/2016 – C8-0100/2017 – 2006/0151A(NLE)) - ***

Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Theresa Griffin

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

(13419/3/2016 – C8-0100/2017 – 2006/0151A(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13419/2016),

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoittamisesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta,

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0100/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0376/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Sopimuksen tausta ja sisältö

Euroopan yhteisölle ja sen jäsenvaltioille annettiin kesäkuussa 2003 valtuudet neuvotella Amerikan yhdysvaltojen kanssa lentoliikennesopimuksen tekemiseksi.

Neuvottelujen tavoitteena oli perustaa sopimuspuolten välinen avoin lentoliikennealue (”Open Aviation Area”). Ajatuksena oli luoda avoimet lentoliikenteen sisämarkkinat, joilla Euroopan ja Yhdysvaltojen lentoyhtiöt voisivat rajoituksetta tarjota lentoliikennepalveluja ja joihin kummankin sopimuspuolen kotimaiset markkinat kuuluisivat.

Tämän tavoitteen täysimääräinen saavuttaminen olisi edellyttänyt merkittäviä muutoksia Yhdysvaltojen lainsäädännössä erityisesti nykyisten oikeudellisten rajoitusten poistamiseksi Yhdysvaltojen lentoyhtiöiden ulkomaiselta omistukselta ja valvonnalta ja kabotaasiliikenteeltä. Nämä kysymykset ovat Yhdysvalloissa vielä nytkin poliittisesti erittäin herkkiä. Tämän vuoksi neuvotteluvaltuutuksessa mainittiin mahdollisuus panna sopimus täytäntöön vaiheittain.

Yhdysvaltojen liikenneministeriö yritti marraskuussa 2005 muuttaa ulkomaista omistusta koskevia sääntöjä antamalla asiakirjan ”Notice of Proposed Rulemaking” (NPRM) sääntöjen joustavoittamiseksi. Joulukuussa 2006 liikenneministeriö päätti kuitenkin perua NPRM-asiakirjan tarkasteltuaan asiasta saamiaan lukuisia julkisia kommentteja, joita saatiin muun muassa Yhdysvaltain kongressilta.

Sopimusluonnoksesta oli tämän vuoksi käytävä uusi neuvottelukierros, jotta EU:n olisi helpompi hyväksyä se.

Tuloksena oli 2. maaliskuuta 2007 tehty uusi ensimmäisen vaiheen sopimusluonnos, joka allekirjoitettiin EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa 30. huhtikuuta 2007. Neuvosto hyväksyi sopimusluonnoksen ja päätti soveltaa sitä väliaikaisesti 30. maaliskuuta 2008 lähtien[1].

Euroopan parlamentti vastasi uuteen sopimusluonnokseen antamalla 14. maaliskuuta 2007 päätöslauselman Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä (T6-0071/2007). Se katsoi, että ensimmäisen vaiheen sopimus on tärkeä edistysaskel kohti kuluttajien hyödyksi koituvia integroituja transatlanttisia ilmailumarkkinoita, ja hyväksyi sopimuksen 11. lokakuuta 2007[2].

Toukokuussa 2008 käynnistyivät toisen vaiheen neuvottelut, jotka johtivat toisen vaiheen sopimuksen tekemiseen. Sopimus oli muodoltaan pöytäkirja, jolla muutettiin alkuperäistä eli ensimmäisen vaiheen sopimusta. Pöytäkirja allekirjoitettiin 24. kesäkuuta 2010, ja sitä oli määrä soveltaa väliaikaisesti kyseistä päivämäärästä alkaen[3] (pöytäkirjan hyväksymis- ja ratifiointimenettely on vielä kesken).

Pöytäkirjan ansiosta tarjolla on huomattavia lisäetuja, kuten lisäinvestointeja ja tilaisuuksia päästä markkinoille, ja sen avulla vahvistetaan yhteistyöpuitteita esimerkiksi turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvillä sääntelyalueilla. Lisäksi siihen sisältyi (21 artikla) molemminpuolinen vastuu siitä, että pyritään ”mahdollisuuksien laajentamiseen edelleen”, mikä tarkoittaa muun muassa ulkomaista omistusta koskevien sääntöjen kehittämistä tulevaisuudessa.

Tulokset

EU ja Yhdysvallat juhlivat heinäkuussa 2017 Washingtonissa EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimuksen kymmenvuotispäivää. Sitä pidetään laajalti suurena saavutuksena. Transatlanttisilla markkinoilla on matkustajia tätä nykyä 55 miljoonaa. Matkustajia on 6,4 miljoonaa ja kaupunkipareja, joiden välillä liikennöidään, 52 enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

On kuitenkin huomattava, että EU:n ja Yhdysvaltojen lentokenttien välillä kuljetettujen matkustajien osuus kaikista maailman matkustajista on laskenut 61 prosentista 38 prosenttiin vuosien 2000 ja 2015 välisenä aikana. Tämä kuvastaa ilmailumarkkinoiden muuttuvaa luonnetta ja sitä, että kansainvälisessä lentoliikenteessä tarvitaan yhä tiiviimpää yhteistyötä.

Yhdysvallat ja EU ovat vielä tänäkin päivänä kaikkein kehittyneimmät ilmailumarkkinat.

Menettely

Lentoliikennesopimus (ensimmäisen vaiheen sopimus) allekirjoitettiin 25. ja 30. huhtikuuta 2007, ja sitä on sovellettu väliaikaisesti 30. päivästä maaliskuuta 2008.

Parlamentti antoi 11. lokakuuta 2007 hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle.

Pöytäkirja lentoliikennesopimuksen muuttamisesta allekirjoitettiin 24. kesäkuuta 2010 ja sitä on sovellettu väliaikaisesti siitä lähtien.

Bulgariaa, Romaniaa ja Kroatiaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot saattoivat ratifiointiprosessin päätökseen marraskuussa 2014[4].

Komissio esitti lokakuussa 2015[5] muutetun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä, jotta otettaisiin huomioon tällä välin tapahtuneet Lissabonin sopimuksen voimaantulo sekä Bulgarian, Romanian ja Kroatian liittyminen EU:n jäseniksi.

Tähän päätösluonnokseen, jonka neuvoston lingvistijuristit ovat tarkastaneet ja joka nyt toimitetaan parlamentin hyväksyttäväksi, sisältyy myös oikeudellisia muutoksia, jotka oli tehtävä 28. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti[6].

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemiseksi neuvoston on saatava Euroopan parlamentin suostumus, kuten SEUT-sopimuksen 218 artiklassa edellytetään.

Parlamentin työjärjestyksen 99 artiklan ja 108 artiklan 7 kohdan mukaisesti asiasta vastaava valiokunta antaa suosituksen ehdotetun säädöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Parlamentti ilmaisee kantansa yhdessä äänestyksessä; tarkistuksia itse sopimukseen ei voida jättää käsiteltäväksi. Valiokunnassa esitetyt tarkistukset voidaan ottaa käsiteltäväksi vain, jos niissä esitetään päinvastaista kantaa kuin esittelijän ehdottamassa suosituksessa.

• [1]  Neuvoston päätökset 13., 16. ja 20.4.2007.
• [2]  T6-0428/2007 ja TRAN-valiokunnan mietintö TRAN A6-0320/2007.
• [3]  Sopimusteksti, EUVL L 134, 25.5.2007, s.4. Pöytäkirjan teksti, EUVL L 223, 25.8.2010, s.1.
• [4]    Näistä valtioista tuli sopimuksen osapuolia niiden liittyessä EU:hun.
• [5]    COM(2015)0491, 13.10.2015.
• [6]   Asia C-28/12 komissio v. neuvosto, tuomio (suuri jaosto) 28.4.2015, EUVL C 213/3, 29.6.2015.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	EY:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus
Viiteasiakirjat	13419/2016 – C8-0100/2017 – COM(2006)0169 – C6-0210/2007 – 2006/0058(NLE)
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)	7.6.2007
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	TRAN 13.3.2017
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Theresa Griffin 7.12.2015
Hyväksytty (pvä)	23.11.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Pavel Telička, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jakop Dalunde, Mark Demesmaeker, Jill Evans, Maria Grapini, Peter Kouroumbashev, Jozo Radoš, Olga Sehnalová
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Juan Fernando López Aguilar
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	27.11.2017

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

38	+
ALDE	Gesine Meissner, Jozo Radoš, Dominique Riquet, Pavel Telička
ECR	Mark Demesmaeker, Jacqueline Foster, Roberts Zīle, Kosma Złotowski
EFDD	Daniela Aiuto, Peter Lundgren
GUE/NGL	Merja Kyllönen
PPE	Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Massimiliano Salini, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp
S&D	Lucy Anderson, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Peter Kouroumbashev, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Juan Fernando López Aguilar, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, Olga Sehnalová, Janusz Zemke
Verts/ALE	Michael Cramer, Jakop Dalunde, Jill Evans

0	-

3	0
EFDD	Jill Seymour
ENF	Marie-Christine Arnautu
PPE	Dieter-Lebrecht Koch

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää