Menettely : 2017/2069(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0385/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0385/2017

Keskustelut :

PV 11/12/2017 - 19
CRE 11/12/2017 - 19

Äänestykset :

PV 12/12/2017 - 5.14
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0487

MIETINTÖ     
PDF 603kWORD 118k
30.11.2017
PE 606.039v03-00 A8-0385/2017

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Vetoomusvaliokunta

Esittelijä: Beatriz Becerra Basterrechea

Valmistelija (*):

Csaba Sógor, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 25 artiklan mukaisesti laaditun kertomuksen unionin kansalaisuuden edistymisestä 2013–2016,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2015 teettämän, unionin kansalaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset sekä vuonna 2015 tehtyjen, vaalioikeuksia ja kansalaisuutta koskeneiden Eurobarometri-tutkimusten tulokset,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 6 ja 9–12 artiklan, SEUT:n 18–25 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 21, ja 39–46 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU:n 2 artiklassa vahvistetun oikeusvaltion kunnioittamisen,

–  ottaa huomioon SEU:n 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun henkilöiden vapaan liikkuvuuden,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa vahvistetun oikeuden esittää vetoomus,

–  ottaa huomioon SEU:n 165 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT:n 227 artiklassa vahvistetun oikeuden esittää vetoomus,

–  ottaa huomioon SEUT:iin liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon SEUT:iin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 29. helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät palvelujen ja tavaroiden sisämarkkinastrategiasta(1) ja erityisesti asiakirjan, joka koskee Lissabonissa 18. syyskuuta 2015 pidetyn SOLVIT-keskusten epävirallisen kokouksen tuloksia(2),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 EU-kansalaisia: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi(3),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(4),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Unionin lainsäädännön soveltamisen valvonta – Vuosikertomus 2014”(5),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle adoptioihin liittyvistä rajatylittävistä näkökohdista(6),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Kansalaisten Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanosta(7),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (COM(2016)0411),

–  ottaa huomioon mietintönsä lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsittelevän työryhmän toiminnasta ja erityisesti siinä esitetyt päätelmät(8),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015(9),

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan 23. helmikuuta 2017 antaman lausunnon(10) ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan 1. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon(11) komission kertomuksesta EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonnasta 2015,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 ja 2017 järjestämät kuulemistilaisuudet ja erityisesti sen yhdessä LIBE-, PETI- ja EMPL-valiokuntien kanssa 11. toukokuuta 2017 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen, joka koski unionin kansalaisten tilannetta ja oikeuksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sen 11. lokakuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski esteitä, joita unionin kansalaisilla on heidän käyttäessään vapauttaan liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla, sen 4. toukokuuta 2017 järjestämän kuulemisen, joka koski syrjinnän torjuntaa ja alaikäisten suojelemista, komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja parlamentin LIBE-, PETI-, AFCO- ja JURI-valiokuntien yhdessä 15. maaliskuuta 2016 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen, joka koski unionin kansalaisuutta käytännössä, ja LIBE- ja PETI-valiokunnan yhdessä 29. kesäkuuta 2017 järjestämän yhteisen kuulemisen, joka koski valtiottomuutta,

–  ottaa huomioon PETI-valiokunnan 22. helmikuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalan mahdollista laajentamista (51 artikla), 21. kesäkuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski avoimuutta ja tiedonvälityksen vapautta EU:n toimielimissä, 22. kesäkuuta 2017 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski kansalaisten luottamuksen ja uskon palauttamista Euroopan yhdentymiseen sekä aiemmin tällä toimikaudella järjestetyt kuulemiset, jotka koskivat vetoomusoikeutta (23. kesäkuuta 2015) ja eurooppalaista kansalaisaloitetta (26. helmikuuta 2015),

–  ottaa huomioon selvitykset, jotka parlamentin politiikkayksikkö C teki vetoomusvaliokunnan pyynnöstä vuosina 2016 ja 2017 ja jotka koskivat unionin kansalaisilla ja heidän perheillään olevia vapaan liikkuvuuden ja oleskeluoikeuden esteitä, vastaanotetuissa vetoomuksissa ilmenneitä syrjintätapauksia, brexitin vaikutuksia vetoomusoikeuteen ja vetoomusvaliokunnan toimivaltaan, tehtäviin ja toimintaan sekä vetoomusvaliokunnan suojelijan roolia pantaessa täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0385/2017),

A.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet otettiin alun perin käyttöön Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 ja että niitä tehostettiin sittemmin joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa;

B.  toteaa, että kansalaisuuden toteutuminen edellyttää etukäteen annettavia takeita kaikista ihmisoikeuksista, etenkin taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista, ja näiden oikeuksien toteutumista;

C.  toteaa, että on välttämätöntä pyrkiä saavuttamaan kaikki EU:n perussopimuksissa asetetut tavoitteet, kuten täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys, jotta voidaan mahdollistaa unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien ja vapauksien aito toteutuminen;

D.  toteaa, että unionin kansalaisuus saadaan jäsenvaltion kansalaisuuden kautta ja että viimeksi mainittua säännellään kansallisella lainsäädännöllä; toteaa, että samalla tästä käsitteestä aiheutuu oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vahvistetaan unionin oikeudessa ja jotka eivät ole riippuvaisia jäsenvaltioista; toteaa, että edellä mainitusta syystä seuraa myös, että jäsenvaltiot ja niiden valtiontasoa alemman tason viranomaiset eivät voi rajoittaa näitä oikeuksia ja velvollisuuksia perusteettomasti; toteaa, että maan kansalaisuuden myöntämisestä päätettäessä jäsenvaltioiden olisi sovellettava unionin oikeuden periaatteita, kuten oikeasuhteisuus- ja syrjimättömyysperiaatetta, joita kumpaakin on käsitelty laajalti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä; ottaa huomioon, että perussopimusten nojalla toimielinten on kohdeltava kaikkia unionin kansalaisia yhdenvertaisesti;

E.  katsoo unionin kansalaisten luottavan siihen, että jäsenvaltiot ja niiden valtiontasoa alemmat viranomaiset noudattavat sekä yhteisön oikeutta että kansallista lainsäädäntöä, koska heille kuuluvasta unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää sitä;

F.  toteaa, että unionin kansalaisuutta edistävät toimet nivoutuvat demokratian laadun parantamiseen unionissa, perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumiseen käytännössä sekä jokaiselle kansalaiselle kuuluvaan mahdollisuuteen osallistua demokraattiseen toimintaan unionissa;

G.  toteaa, että jäsenvaltioiden rajojen yksipuolinen muuttaminen on ainakin vastoin SEU:n 2 artiklaa, 3 artiklan 2 kohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa, ja lisäksi se vaarantaa kaikkien unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien toteutumisen;

H.  toteaa, että Lissabonin sopimuksessa vakiinnutettiin unionin kansalaisuutta koskevat luovuttamattomat oikeudet ja takeet, kuten vapaus matkustaa, työskennellä ja opiskella toisessa unionin jäsenvaltiossa, osallistua Euroopan tason poliittiseen toimintaan, edistää yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuuden kunnioittamista sekä saada suojelua syrjinnältä, etenkin kansallisuuteen perustuvalta syrjinnältä; toteaa, että viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt vapaa liikkuvuus unionissa on johtanut eri kansallisuuksia edustavien uusperheiden, myös lapsiperheiden, muodostumiseen; toteaa tämän olevan sinällään myönteinen suuntaus, joka vakiinnuttaa unionin kansalaisuuden asemaa, mutta siitä aiheutuu myös erilaisia tarpeita ja haasteita eri aloilla, mukaan lukien oikeudelliset näkökohdat;

I.  toteaa, että kaavailtu Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista (brexit) on korostanut unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien merkitystä ja niiden olennaista roolia miljoonien unionin kansalaisten arjessa ja että unionissa on havahduttu siihen, että brexit saattaa vähentää kummankin osapuolen oikeuksia, mikä koskee erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia kolmea miljoonaa unionin kansalaista, ja unionissa asuvia 1,2:ta miljoonaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista;

J.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumista, pakolaisten humanitaarisesta kriisistä, säästöpolitiikan tuhoisista sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista, korkeasta työttömyysasteesta ja köyhyydestä sekä muukalaisvihan ja rasismin voimistumisesta unionissa on seurannut se, että luottamus unionin järjestelmään ja koko eurooppalaisuuden hankkeeseen on heikentynyt;

K.  toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja tämän oikeuden käyttö ovat unionin kansalaisuudelle keskeisiä ja että tämä vapaus täydentää unionin sisämarkkinoiden muita vapauksia; toteaa, että etenkin Euroopan nuoret ovat erityisen kiintyneitä vapaaseen liikkuvuuteen, jota pidetään tunnettuuden ja suosion perusteella unionin myönteisimpänä saavutuksena rauhan varmistamisen jälkeen;

L.  toteaa, että kuten lukuisat vetoomukset osoittavat, eri jäsenvaltiot ovat loukanneet vapaan liikkuvuuden oikeutta ja sen toteutumista karkottaessaan tai uhatessaan karkottaa unionin kansalaisia alueeltaan;

M.  toteaa, että kuten komissiolle ja SOLVITille osoitetut vetoomukset ja valitukset osoittavat, unionin kansalaisilla on merkittäviä hankaluuksia heidän käyttäessään perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan; toteaa tämän johtuvan vakavista talous- ja työllisyysongelmista, joita unionin ja jäsenvaltioiden tasolla hyväksytyt säästötoimenpiteet pahentavat entisestään, ja jäsenvaltioiden hallinnollisista rasitteista ja byrokratiasta, virheellisistä tiedoista ja/tai jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyön puutteellisuuksista;

N.  toteaa, että unionin kansalaisuutta ilmentää osuvimmin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan kirjattu periaate, jossa kielletään sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä; toteaa, että syrjintäkielto on myös ratkaiseva osatekijä vapaan liikkuvuuden oikeutta käytettäessä, kuten vetoomukset osoittavat;

O.  toteaa, että vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien kunnioittaminen on yksi perussopimuksiin kirjatuista unionin perusarvoista; ottaa huomioon, että noin 8 prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin 10 prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; katsoo, että vähemmistöjen tehokasta suojelua on vahvistettava;

P.  ottaa huomioon, että kansalaisten oikeuksien ja demokraattisten instituutioiden lujittamiseen sisältyy syrjinnän ja sukupuolten eriarvoisuuden torjuminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

Q.  ottaa huomioon, että naisten aliedustus päätöksentekotehtävissä, erityisesti politiikassa ja yritysten johtokunnissa, estää valmiuksien kehittämistä ja heikentää naisten osallistumista unionin demokraattiseen toimintaan;

R.  ottaa huomioon, että naisten osallistumiseen poliittiseen päätöksentekoon ja poliittiseen johtamiseen vaikuttavat edelleen monenlaiset esteet, kuten sukupuoleen perustuvien stereotypioiden sitkeys sekä äskettäisen talouskriisin seuraukset ja sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon;

S.  ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelussa on koko unionissa edelleen merkittäviä aukkoja, kun kyse on rajatylittävistä perhekiistoista;

T.  ottaa huomioon, että naisten kohtaama syrjintä eri puolilla unionia on tasa-arvon este; ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina äänestäjinä sekä johtavissa asemissa niin vaaleilla valituissa viroissa, julkishallinnossa, tiedeyhteisössä ja tiedotusvälineissä kuin yksityisellä sektorillakin; ottaa huomioon, että naisten kohtaama moninainen syrjintä ja köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien naisten suhteeton määrä estävät heitä käyttämästä täysimääräisesti kansalaisoikeuksiaan;

U.  toteaa, että oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille on kirjattu SEUT:n 20 ja 227 artiklaan, ja perusoikeuskirjan 44 artiklaan ja se on yksi unionin kansalaisuuden pilareista ja toiseksi tunnetuin unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja että kyseessä on kanava, jonka kautta kansalaiset ja unionin toimielimet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa prosessissa, jonka on oltava avoin ja demokraattinen;

V.  toteaa, että unionin kansalaisten perusoikeudet voitaisiin taata soveltamalla uutta lähestymistapaa perusoikeuskirjan 51 artiklaan;

W.  toteaa, että Euroopan kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa ja että heillä on demokraattinen oikeus asettua ehdokkaaksi ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa myös siinä tapauksessa, että he asuvat toisessa jäsenvaltiossa; painottaa, että vapaan liikkuvuuden oikeuttaan käyttäneiden unionin kansalaisten oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa ei ole helpotettu eikä edistetty yhdenvertaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa eri vetoomusten osoittaneen, että byrokraattiset esteet ja hallinnolliset tai muun luonteiset puutteet heikentävät toisessa jäsenvaltiossa asuvien mahdollisuuksia käyttää äänioikeuttaan kotijäsenvaltionsa kansallisissa tai alueellisissa vaaleissa; toteaa, että eräät kansalaiset, kuten vammaiset henkilöt, eivät ole voineet käyttää tätä demokraattista oikeuttaan jäsenvaltioissa, jotka ovat ratifioineet vammaisia henkilöitä koskevan YK:n yleissopimuksen mutta laiminlyöneet velvollisuutensa uudistaa vaalilainsäädäntöään siten, että vammaiset henkilöt voivat käyttää äänioikeuttaan;

X.  ottaa huomioon, että kansalaisilla on yhdessä kaikista jäsenvaltioista peräisin olevien unionin muiden kansalaisten kanssa oikeus käynnistää eurooppalainen kansalaisaloite tai kannattaa sitä, jolloin he voivat olla mukana määrittämässä unionin lainsäädäntöohjelmaa; pitää eurooppalaista kansalaisaloitetta (jäljempänä ”kansalaisaloite”) tärkeänä suoran ja osallistuvan demokratian välineenä, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti unionin politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun; toteaa, että sen olisi oltava avoin ja vaikuttava; toteaa, että tämän oikeuden käyttö on toistaiseksi ollut epätyydyttävää;

Y.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU:n puitekehykseen ovat parantaneet huomattavasti vapaata liikkuvuutta unionissa ja että ne ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto vahvisti 19. kesäkuussa 2011 antamissaan päätelmissä N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11 Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen liittymisen arviointiprosessin menestyksekkään päätökseen saattamisen ja niiden teknisen valmiuden siihen;

Z.  katsoo, että turvallisuus on yksi EU:n suurimmista huolenaiheista; katsoo, että EU:n olisi saatava kansalaisensa kokemaan, että heidän vapauttaan suojellaan ja heidän turvallisuutensa taataan koko EU:n alueella, ja että samalla sen olisi taattava, että myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan kunnioitetaan ja suojellaan; katsoo, että terrorismi on maailmanlaajuinen uhka, johon on puututtava tehokkaasti paikallisin, kansallisin ja unionin laajuisin toimin, jotta voidaan taata unionin kansalaisten turvallisuus;

AA.  ottaa huomioon, että yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta 20. huhtikuuta 2015 annettua neuvoston direktiiviä (EU) 2015/637(12) koskevassa komission vaikutustenarvioinnissa todetaan, että lähes seitsemän miljoonaa unionin kansalaista matkustaa unionin ulkopuolelle paikkoihin tai asuu unionin ulkopuolisissa paikoissa, joilla niiden kotijäsenvaltiolla ei ole suurlähetystöä eikä konsulaattia; toteaa, että edustusta vailla olevien unionin kansalaisten määrän odotetaan kasvavan vähintään kymmeneen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että unionin kansalaisella on oikeus saada kolmannen maan alueella, jossa kansalaisen kotijäsenvaltiolla ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla;

1.  panee merkille unionin kansalaisuutta vuonna 2017 käsittelevän komission katsauksen, jossa luetellaan lähivuosien painopisteitä toiminta-aloittain; muistuttaa, että unionin oikeuden asianmukainen soveltaminen on sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielinten vastuulla; korostaa tässä yhteydessä komission olennaista roolia sen valvoessa SEUT:n 258–260 artiklan täytäntöönpanoa; toteaa, että painopisteillä on reagoitava tehokkaasti kansalaisten huolenaiheisiin ja että kolmelle seuraavalle vuodelle tarvitaan hyvin määriteltyjä ja konkreettisia sitoumuksia ja toimia; kehottaa komissiota nopeuttamaan unionin oikeuden voimaan saattamista hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja mekanismeja;

2.  toteaa, että oikeus esittää vetoomuksia, oikeus saattaa tapauksia Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ja oikeus tutustua asiakirjoihin ja rekistereihin ovat unionin kansalaisuuden olennaisia ja konkreettisia osatekijöitä, jotka lisäävät päätöksenteon avoimuutta; toivoo siksi, että näitä oikeuksia edistetään ja korostetaan unionin kansalaisuutta koskevassa komission katsauksessa olennaisina osatekijöinä ja että niitä käsitellään siinä huolellisesti;

3.  korostaa, että vetoomusoikeuden tehokas käyttö helpottui vuoden 2014 loppupuolella, kun Euroopan parlamentti paransi vetoomusten käsittelyä ja vetoomusvaliokunta otti käyttöön portaalin, jonka avulla vetoomukset voidaan esittää yksinkertaisella tavalla ja niitä voidaan hallinnoida tehokkaammin, kuten vetoomusvaliokunnan vuosikertomuksista käy ilmi; edellyttää, että hankkeen seuraavat vaiheet saatetaan suunnitelmien mukaisesti viipymättä päätökseen, koska näin mahdollistetaan se, että vetoomuksen esittäjät ja kannattajat voivat seurata vetoomusprosessin jatkotoimia paljon interaktiivisemmin;

4.  korostaa kansalaisuutta koskevien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että jäsenvaltiot vaalivat kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia; tähdentää, että demokraattisen ja osallistavan hallinnon hyväksyminen, mahdollisimman suuri avoimuus ja kaikkien kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoprosesseihin lujittavat viime kädessä unionin kansalaisuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään unionin kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämään sitä, että nämä oikeudet toteutuvat ja niitä kunnioitetaan yhtäläisesti sekä alkuperämaassa että muissa jäsenvaltioissa; korostaa, että eräät jäsenvaltiot ovat jättäytyneet unionin perussopimusten tiettyjen osien ulkopuolelle, mikä johtaa tosiasiallisesti kansalaisten oikeuksien välisiin eroihin;

5.  pitää erittäin valitettavana, että koko unionissa sovellettavan syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisessä ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä liki vuosikymmeneen; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita käynnistämään asiaa koskevat uudelleen erittäin kiireellisenä asiana; panee merkille komission pyrkimykset tukea aktiivisesti neuvottelujen päätökseen saattamista;

6.  pitää valitettavana, että uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta vuonna 2008 annettu ehdotus direktiiviksi ei ole edennyt; kehottaa jälleen kerran neuvostoa hyväksymään ehdotuksen mahdollisimman pikaisesti;

7.  katsoo, että syrjinnän torjumista koskevien unionin politiikkojen vaikuttavuutta olisi parannettava ja jäljelle jääneet esteet olisi poistettava; suosittaa, että komissio päivittää kaksi ensimmäistä syrjinnänvastaista direktiiviä (neuvoston direktiivi 2000/43/EY ja neuvoston direktiivi 2000/78/EY) tehdäkseen niistä yhdenmukaisia perussopimusten nykyversioiden ja perusoikeuskirjan kanssa;

8.  edellyttää, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla hyväksytään vaikuttava oikeudellinen järjestelmä ja koordinointitoimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa sosiaaliturvan korkea taso sekä pysyvät työpaikat, joista maksetaan riittävästi palkkaa; pitää tätä elintärkeänä, jotta voidaan vahvistaa unionin kansalaisuudesta juontuvia perusvapauksia ja ‑oikeuksia;

9.  korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla hyväksytyt säästötoimenpiteet ovat voimistaneet taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, mikä on rajoittanut tuntuvasti unionin kansalaisuudesta juontuvien perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumista;

10.  muistuttaa päätöslauselmastaan ja komission ehdotuksesta kattavaksi direktiiviksi, joka koskee tuotteiden ja palvelujen, mukaan lukien eri liikennemuodot, esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä; suosittelee, että lainsäädäntövallan käyttäjät nopeuttavat eurooppalaisen esteettömyyssäännöksen hyväksymistä; pitää tervetulleena toimielinten sopimusta, joka on saatu aikaan Marrakeshin sopimuksen sisällyttämisestä unionin tekijänoikeuslainsäädäntöön, ja jota vetoomusvaliokunta on kannattanut vuodesta 2011 lähtien, ja pyytää jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan kyseisen sopimuksen nopeasti; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (jäljempänä ”vammaisyleissopimus”) sekä allekirjoittamaan sen pöytäkirjan; kannattaa sitä, että vastavuoroisesti tunnustetun EU:n vammaiskortin käyttö laajennetaan mahdollisimman moneen jäsenvaltioon; kannustaa jäsenvaltioita helpottamaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuutta unionissa; painottaa, että on tarpeen parantaa unionin verkkosivustojen esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

11.  kehottaa komissiota toteuttamaan aktiivisempia toimenpiteitä hlbti-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän ja homofobian torjumiseksi määrittelemällä konkreettisia toimia, jotka on toteutettava kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla; kehottaa samalla unionin toimielimiä valvomaan hlbti-henkilöiden oikeuksia tiiviimmin ja edistämään unionissa hlbti-henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksien tunnustamista rajojen yli;

12.  muistuttaa, että naisten ja miesten tasa-arvon periaate voi toteutua ainoastaan sisällyttämällä sukupuolinäkökulma strategisesti kaikkeen unionin politiikkaan, mukaan lukien strateginen toimintaohjelma 2016–2019 sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; kehottaa komissiota edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen täysipainoista saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä syrjinnän lakkauttamiseksi ja unionissa oleviin naisiin kohdistuvien syrjivien ja stereotypioita ylläpitävien lausuntojen torjumiseksi; toteaa jälleen kerran, että kaikkialla Euroopassa on panostettava kansalaisuuteen ja kansalaiskasvatukseen sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevaan koulutukseen; kiinnittää huomiota unionissa ilmeneviin sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, jotka heikentävät miljoonien naisten mahdollisuuksia todelliseen taloudelliseen riippumattomuuteen; korostaa, miten tärkeää on, että nuoret, etenkin naiset ja tytöt, osallistuvat politiikkaan, ja edellyttää komissiolta ja jäsenvaltioilta lisätoimia, joilla kannustetaan tällaiseen osallistumiseen;

13.  pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa, että unioni allekirjoittaa Istanbulin yleissopimuksen ja saattaa yleissopimukseen liittymisen päätökseen; pitää kuitenkin valitettavana, että rajoittuminen kahteen alueeseen – asioihin, jotka koskevat oikeusyhteistyötä rikosasioissa sekä turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa – synnyttää oikeudellista epävarmuutta EU:n liittymisen soveltamisalasta; kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan Istanbulin yleissopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa koskevia neuvotteluja; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet kyseistä yleissopimusta, tekemään niin pikaisesti, ja kehottaa komissiota ehdottamaan direktiiviä, jolla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; suhtautuu myönteisesti työn ja yksityiselämän yhdistämistä koskevaan komission pakettiin ja kehottaa kaikkia toimielimiä toteuttamaan nämä toimenpiteet mahdollisimman pian; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten pääsemistä johtoasemiin ja naisedustusta johtoasemissa ja toteuttamaan erityisiä toimia, joilla reagoidaan heikossa asemassa olevien kansalaisten moniperusteiseen syrjintään, jotta kansalaiset voivat käyttää kansalaisuudesta juontuvia oikeuksiaan esimerkiksi tarkoituksenmukaisten strategioiden avulla; kehottaa neuvostoa tehostamaan toimia naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn jatkamiseksi; pyytää jälleen kerran komissiota hyväksymään sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman 2016–2019 tiedonantona;

14.  muistuttaa, että perinteiset vähemmistöt ovat eläneet Euroopan mantereella jo vuosisatojen ajan rinnatusten enemmistökulttuurien kanssa; korostaa, että unionin toimielinten on omaksuttava aktiivisempi rooli vähemmistöjen suojelussa, esimerkiksi edistämällä aihetta käsitteleviä kokouksia, seminaareja ja päätöslauselmia ja toteuttamalla konkreettisia hallinnollisia toimia unionin toimielimissä; katsoo, että EU:n olisi asetettava korkeat vähemmistönsuojelunormit kansainvälisissä oikeudellisissa välineissä, kuten Euroopan neuvoston oikeudellisissa välineissä, kodifioiduista normeista alkaen ja että nämä normit olisi juurrutettava demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet kaikkialla unionissa takaavaan oikeudelliseen kehykseen; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan täysimääräisesti ja viipymättä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan sekä panemaan perussopimukset täytäntöön vilpittömässä mielessä; muistuttaa myös tarpeesta panna täytäntöön Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puitteissa kehitetyt periaatteet; pitää valitettavana kaikkea retoriikkaa, jolla lietsotaan syrjintää kansallisuuteen vedoten; kannustaa kansallisia hallituksia löytämään pysyviä ratkaisuja ja edistämään unionin virallisten kielten ohella kielellistä monimuotoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa, sillä niin perussopimuksissa kuin perusoikeuskirjassa viitataan kansallisten vähemmistöjen suojelemiseen sekä syrjimiseen kielellisin perustein;

15.  on hyvin huolissaan siitä, että niin monet romanit Euroopassa ovat syrjivän syntymärekisteröinnin uhreja, minkä vuoksi heillä ei ole henkilötodistusta, ja että heiltä evätään olennaiset peruspalvelut oleskelumaissaan, mikä tarkoittaa käytännössä heidän kaikkien oikeuksiensa epäämistä unionissa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi tämän tilanteen korjaavia toimenpiteitä, jotta romaneille voidaan turvata ihmisen perusoikeudet ja kaikki unionin kansalaisuuteen perustuvat oikeudet; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan tilannetta jäsenvaltioissa ja esittämään oikeudellisesti sitovaa lainsäädäntöä sellaisten henkilöiden tunnistamisesta ja suojelusta, joiden kansalaisuutta ei ole tunnustettu ja joilla ei ole henkilötodistusta;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla poistetaan vapaan liikkuvuuden esteitä, kuten parlamentti esitti 15. maaliskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(13) ja 28. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa lapsen edun turvaamisesta EU:ssa Euroopan parlamentille esitettyjen vetoomusten perusteella(14);

17.  kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti direktiivin 2004/38/EY soveltamista jäsenvaltioissa ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten esteiden poistamiseksi vapaan liikkuvuuden tieltä; suhtautuu myönteisesti unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden oikeutta koskevaan sähköisen oppimisen työkaluun, koska se auttaa paikallisviranomaisia ymmärtämään paremmin vapaan liikkuvuuden mukanaan tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia;

18.  arvostaa komission toimia erilaisten unionia ja sen kansalaisilleen suomia oikeuksia koskevien tietolähteiden ja neuvontapisteiden, kuten Europe Direct -verkoston, Sinun Eurooppasi -portaalin ja Euroopan oikeusportaalin, käytettävyyden ja esteettömyyden parantamiseksi, jotta yksityishenkilöt voivat saada paremmin tietoa oikeuksiensa käyttämisestä unionin kansalaisina; panee merkille komission ehdotuksen, joka koskee yhteistä digitaalista palveluväylää, jonka avulla kansalaiset saavat helposti ja reaaliaikaisesti tietoja ja tukipalveluja ja ongelmanratkaisuneuvoja, jotka koskevat oikeuksien käyttämistä sisämarkkinoilla;

19.  kehottaa komissiota lujittamaan SOLVIT-verkostoa parantamalla yksiköidensä ja kansallisten keskusten vuorovaikutusta pyrkien varmistamaan, että ratkaisemattomia ja toistuvia tapauksia seurataan paremmin ja että unionin lainvalvontavälineiden, kuten EU pilot -menettelyn ja valitusten käsittelyä koskevan CHAP-menettelyn, välinen yhteydenpito on tiiviimpää; kehottaa samalla jäsenvaltioita edistämään SOLVIT-verkostoa ja sen palveluja ja muita muutoksenhakua ja kansalaisten osallistumista koskevia mekanismeja unionin kansalaisten keskuudessa niin unionin tasolla (esimerkiksi parlamentin vetoomusvaliokunnan, Euroopan oikeusasiamiehen tai eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla) kuin alueellisella tasolla (esimerkiksi alueelliset tai paikalliset oikeusasiamiehet, vetoomusvaliokunnat tai kansalaisten käynnistämät lainsäädäntöaloitteet);

20.  kannattaa sitä, että komissio sitoutui unionin kansalaisuutta vuotta 2017 koskevassa katsauksessaan järjestämään koko unionissa unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia koskevan tiedotus- ja valistuskampanjan, jotta kansalaisia voitaisiin auttaa olemaan paremmin perillä oikeuksistaan; korostaa, että kansalaisten olisi saatava kaikki tarvittavat tiedot, joilla lujitetaan aidosti unionin kansalaisuutta, ja että kyseiset tiedot olisi esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä perussopimusten mukaisten oikeuksiensa ja perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien käyttämisestä; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että erilaisista sopimuksista, kuten transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) ja laaja-alaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA) käytävien neuvottelujen vaikeaselkoisuus ja avoimuuden puute vaikuttavat kansalaisuuden toteutumiseen liittyviin perusnäkökohtiin; suosittelee avoimuuden edistämistä ja ennakoivaa konsuliapua tähän parhaiten soveltuvimpina välineinä sekä asianmukaisten tietojen julkaisemista, joka on välttämätöntä tulokkaiden asettautumisen helpottamiseksi;

21.  muistuttaa, että terveydenhuoltopalvelujen saatavuus, sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi ja ammattitutkintojen tunnustaminen muissa jäsenvaltioissa ovat niitä aloja, joilla unionin kansalaisilla on usein hankaluuksia, ja edellyttää komissiolta tarmokkaita toimenpiteitä tällaisten tilanteiden korjaamiseksi;

22.  on huolissaan siitä, että kansalaisten poliittinen tyytymättömyys on voimistunut säästöpolitiikan sekä oikeuksien ja vapauksien rajoittamisen myötä; korostaa, että etusijalle on asetettava muukalaisvihan, rasismin, syrjinnän ja vihapuheen torjuminen, sillä näiden ilmiöiden voimistuminen johtuu muun muassa juuri säästöpolitiikasta sekä oikeuksien ja vapauksien rajoittamisesta;

23.  toteaa, että vastuu toimista, joilla kasvatetaan Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosenttia, kuuluu sekä unionille että jäsenvaltioille; kannustaa jäsenvaltioita edistämään demokraattiseen toimintaan osallistumista tiedottamalla kansalaisille paremmin, eri kanavia hyödyntäen ja puhuttelevin ilmaisuin näiden oikeudesta asettua ehdokkaaksi ja äänestää paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa ja poistamalla mahdolliset osallistumisen esteet, kuten taloudellisen, sosiaalisen tai kielellisen syrjinnän, vilpilliset käytänteet tai korruption; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan vammaisia henkilöitä koskevan esteettömyyden esteet ja helpottamaan muualla kuin tavanomaisella äänestyspaikkakunnallaan asuvien, työskentelevien tai opiskelevien kansalaisten äänestämistä kaikissa vaaleissa esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköistä tunnistautumista ja äänestämistä koskevia ratkaisuja;

24.  katsoo, että vaalisäädöksen uudistaminen saattaa tarjota ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä unionista demokraattisempi; korostaa, että tuhannet eurooppalaiset ovat samaa mieltä; muistuttaa, että on tarpeen edistää osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin lisäämällä Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä ja että unioni ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen vahvistamisesta; kannustaa neuvostoa sisällyttämään edellä mainitun vaalisäädöksen tarkistamiseen sukupuolinäkökulman huomioon ottavat ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoiset luettelot; pyytää komissiota reagoimaan valituksiin, jotka koskevat äänioikeuden käyttämistä Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa, laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman sähköisen äänestämisen käyttöön ottamiseksi Euroopan parlamentin vaaleissa mahdollisimman pian ja huolehtimaan siitä, että järjestelmä on laajemmin kaikkien unionin kansalaisten käytettävissä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta unionin jäsenvaltiossa pysyvästi oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, voidaan kannustaa hyväksymään vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisuus, jotta nämä voivat käyttää kaikkia unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia; katsoo, että toiseen jäsenvaltioon muuttavilla unionin kansalaisten olisi voitava käyttää äänioikeuttaan lähtömaansa kansallisissa vaaleissa; kehottaa jäsenvaltioita, jotka epäävät äänioikeuden kansalaisilta, jotka haluavat asua toisessa jäsenvaltiossa pitkään, helpottamaan heidän tilannettaan, jotta heillä säilyisi oikeus äänestää kansallisissa vaaleissa; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää äänioikeuttaan ilman minkäänlaista syrjintää; kannattaa mahdollisuutta ottaa henkilöllisyyden osoittavien kansallisten asiakirjojen ohella käyttöön eurooppalainen henkilötodistus;

25.  kehottaa Euroopan tason poliittisia puolueita paneutumaan tehokkaasti hiipuvan äänestysprosentin ja kansalaisten ja EU:n toimielinten välisen juovan levenemisen ongelmaan; ehdottaa, että osa Euroopan parlamentin paikoista täytettäisiin ylikansallisten listojen perusteella, millä edistettäisiin unionin kansalaisuuden käsitettä; kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman sähköisen äänestämisen käyttöön ottamiseksi vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja varten; pitää eurooppalaisen julkisen tilan kehittämisen kannalta merkittävänä edistyksenä sitä, että Euroopan tason poliittiset puolueet asettavat Euroopan laajuisia komission puheenjohtajaehdokkaita, mutta on vakuuttunut siitä, että vaalikampanjan eurooppalaistamisen tavoite voidaan saavuttaa paremmin paikallisten ja kansallisten tiedotusvälineiden verkostojen ja niiden yleiseurooppalaisen toiminnan välityksellä sekä erityisesti julkisten tiedotusvälineiden, kuten radion, television, seminaarien ja internetin, välityksellä;

26.  panee merkille uusimman eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan komission tiedonannon (COM(2017)0482), johon sisältyy ehdotus 16. helmikuuta 2011 annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 muuttamisesta sen toimivuuden parantamiseksi; toivoo, että asetuksen muuttaminen johtaa avoimempaan, tehokkaampaan ja käyttäjäystävällisempään eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaan välineeseen, samalla kun varmistetaan kansalaisten demokraattinen ja laajempi osallistuminen eurooppalaiseen keskusteluun ja ohjelmien määrittämiseen; korostaa parlamentin merkittävää lainsäädäntöroolia sekä komission kanssa tehtävän hyvän yhteistyön merkitystä asetusta muutettaessa; kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen säännöksiä, joilla muutetaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käsiteltäväksi ottamisen ehtoja, rekisteröintivaatimuksia sekä tarkastelumenettelyjä;

27.  pitää unionin kansalaisuutta koskevien etujen mukaisena, että komissio toteuttaa toimia, joita tarvitaan Euroopan kulttuurisen ulottuvuuden lujittamiseen; kannustaa rahoittamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta innovoivampia hankkeita, joilla saattaa olla järjestelmävaikutuksia; ehdottaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman rinnalle kehitetään sitä täydentävä Eurooppaan tutustumisen ohjelma;

28.  ehdottaa unionin kansalaisuuden ja sen toteutumisen lujittamiseksi, että komission olisi kannustettava paikallisviranomaisia nimeämään Eurooppa-asioihin perehtyneitä neuvonantajia, koska kyseinen taso on kansalaisille läheisin;

29.  suosittelee, että komissio ottaa päätoimipaikoillaan, mukaan lukien jäsenvaltioissa olevat toimistot, käyttöön saapumisrekisterin, jotta kansalaiset voivat asianmukaisin takein kääntyä minkä tahansa unionin toimielimen puoleen kirjallisesti tai henkilökohtaisesti;

30.  suosittelee, että komissio ottaa yhteistyössä postin yleispalvelun tarjoajien kanssa käyttöön viestintäjärjestelmän, jossa varmennetaan sisältö, ajankohta ja lähettäjä, jotta kansalaiset voivat asianmukaisin takein kääntyä unionin toimielinten puoleen kirjallisesti ja etäviestintänä;

31.  katsoo, että perusoikeuskirjan 11 artiklaan kirjattu sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, vapaat tiedotusvälineet sekä moniarvoisten puheenvuorojen julkaiseminen yhteiskunnassa ja tiedotusvälineissä ovat erottamaton osa tervettä demokratiaa ja siten SEU:n 2 ja 6 artiklan nojalla perussopimusten mukainen EU-jäsenyyden perusta; korostaa, että on määriteltävä selkeästi unionin politiikka, jolla reagoidaan unionin vastaiseen propagandaan ja virheellisiin tietoihin ja jolla vaalitaan julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuutta hallituksista; ehdottaa, että kaikissa jäsenvaltiossa varataan tietty vähimmäisaika julkisen yleisradiotoiminnan lähetyksistä sisällölle, jossa käsitellään EU-asioita; ehdottaa, että unionin toimielimet alkavat kehittää eurooppalaisia televisiokanavia, jotka harjoittavat lähetystoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja että kansalaisille opetetaan medialukutaitoa jo pienestä pitäen; kannattaa lehtikirjoitusten ja multimediatuotannon levittämistä kaikilla unionin virallisilla kielillä; korostaa tässä yhteydessä, että on jatkettava eurooppalaisten toimittajien valistamista;

32.  toteaa, että kielellinen monimuotoisuus ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja saada kansalaiset lähentymään unioniin ja osallistumaan sen toimintaan; panee merkille, että 30 prosenttia Euroopan oikeusasiamiehen päätökseen saattamista tutkimuksista koskee asiakirjojen saatavuutta, ja kehottaa siksi edistämään asiakirjojen saatavuutta koskevaa oikeutta ja käännättämään mahdollisimman monet asiakirjat kaikille unionin virallisille kielille; kannattaa kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamista ja kannustaa julkisiin keskusteluihin, jotta voidaan parantaa kansalaisten ymmärrystä siitä, miten unioni vaikuttaa heidän arkeensa, ja jotta he voivat osallistua keskusteluihin siten, että televisio-ohjelmiin varataan aikoja kohdeyleisöille; edellyttää väärinkäytösten paljastamista koskevaa monialaista direktiiviä, jolla tarjotaan asianmukaiset väylät ja menettelyt tällaisista tapauksista ilmoittamista varten;

33.  kannattaa julkisen palvelun kulttuurin edistämistä unionin toimielimissä ja kansallisissa instituutioissa ja katsoo, että unionin olisi näytettävä esimerkkiä soveltamalla korkeatasoisimpia hallinnollisia ja avoimuutta koskevia vaatimuksia perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaisesti; ehdottaa, että jäsenvaltioissa olevat unionin paikallistoimistot muutetaan keskitetyiksi asiointipisteiksi, jotka tarjoavat unionin kansalaisille kattavia palveluja, jotta voidaan vähentää byrokratiaa ja sen luomia esteitä unionin kansalaisten oikeuksien toteutumiselle; korostaa ”vain yhden kerran” -hankkeen merkitystä ja toteaa, että sillä poistetaan tarpeetonta rasitusta eurooppalaisilta yrityksiltä, joita pyydetään esittämään samat tiedot ja asiakirjat uudelleen, kun ne toimivat rajojen yli;

34.  korostaa, että kaikkien saatavilla oleva opetus on ratkaisevassa asemassa, kun tuleville unionin kansalaisille tiedotetaan heidän oikeuksistaan; painottaa, että Erasmus+-ohjelman avulla on tärkeää edistää sellaisten monialaisten taitojen kehittymistä, jotka lisäävät kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja aktiivista osallistumista monimuotoisissa yhteiskunnissa; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään koulujen opetussuunnitelmissa kansalaiskasvatusta, jossa keskitytään erityisesti unionin kansalaisuuteen, ja mukauttamaan vastaavasti myös opettajankoulutusta; muistuttaa, että opettajia ja koulutusalan ammattilaisia on tuettava heidän sisällyttäessään opetukseensa tietoa unionin oikeuksista ja kansalaisuudesta; painottaa tässä yhteydessä, että on edistettävä ja kehitettävä verkkoalustoja, jotta kasvatusalan ammattilaiset voivat saada innovoivaa monikielistä opetusmateriaalia, jolla innostetaan ja motivoidaan oppilaita perehtymään unioniin; kehottaa komissiota käynnistämään unionin kansalaisuutta koskevan opetusstrategian, johon sisällytetään ehdotetut suuntaviivat sellaisen opetussuunnitelman kehittämiseksi, johon voisivat kuulua koulujen vierailut unionin toimielimissä;

35.  muistuttaa, että unionin nykyisen oikeuden mukaan jäsenvaltion eroaminen unionista merkitsee kyseisen jäsenvaltion kansalaisille unionin kansalaisuuden menettämistä; pitää valitettavana, että erotessaan unionista Yhdistynyt kuningaskunta antaa kaikkien aikojen ensimmäisen esimerkin kansalaisista, jotka joutuvat luopumaan heille unionin perussopimuksissa myönnetyistä oikeuksista; korostaa, että tämän oikeuksien menettämisen odotetaan vaikuttavan tuntuvasti heidän arkeensa; korostaa, että mahdollisen sopimuksen olisi perustuttava kohtuuden, symmetrian, oikeudenmukaisen kohtelun, vastavuoroisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin sekä unionin oikeuden jakamattomuuden kunnioittamiseen kaikilta osin, mukaan lukien perusoikeuskirja ja sen voimaan saattamista koskeva järjestelmä; kehottaa kumpaakin neuvotteluosapuolta asettamaan etusijalle kaikki kansalaiset, joihin asia vaikuttaa, ja turvaamaan heidän oikeutensa; kehottaa neuvotteluosapuolia säilyttämään mahdollisemman laajalti kaikki johdetut sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja perheoikeudet ja erityisesti terveydenhuoltoa koskevat oikeudet sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista;

36.  ehdottaa, että toukokuun 9. päivästä tehdään yleinen vapaapäivä, jotta voidaan voimistaa eurooppalaista tunnetta eurooppalaiseen perheeseen kuulumisesta;

37.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että niiden kansallinen lainsäädäntö on riittävän selkeää ja yksityiskohtaista, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisten ja heidän perheidensä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen kunnioitetaan, järjestämään toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asianmukaista koulutusta asiasta ja levittämään kohdennetusti asiasta kiinnostuneille osapuolille tarkkoja tietoja; kehottaa edistämään hyvää yhteistyötä ja nopeaa tietojenvaihtoa muiden kansallisten hallintojen kanssa, erityisesti kun on kyse rajatylittävistä vakuutus- ja eläkeasioista; edellyttää, että vastaanottavien jäsenvaltioiden ja asianomaisten konsulaattien yhteistyötä parannetaan, millä varmistetaan asianmukainen tukiverkosto ja rajatylittävien tapausten oikeudenmukainen käsittely, etenkin kun on kyse lasten huoltajuudesta; kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen adoptiopäätösten tunnustamisesta rajojen yli;

38.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sallimaan kaikkien tarvittavat tekniset kriteerit täyttävien maiden liittyä Schengen-alueeseen, jotta kaikki unionin kansalaiset voivat hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ilman rajatarkastusten luomia esteitä;

39.  muistuttaa, että turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön olisi oltava ajan tasalla ja tuloksellinen ja tehokas turvallisuusuhkien syntymisen ehkäisemisessä ja havaitsemisessa sekä niihin vastaamisessa; pyytää panemaan viipymättä täytäntöön Euroopan turvallisuusagendan sekä tehostamaan tätä alaa koskevien olemassa olevien unionin oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa samoin kuin tietojenvaihtoa ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja unionin virastojen kanssa; on tyytyväinen komission aloitteisiin jäsenvaltioiden välisen turvallisuusyhteistyön tiivistämiseksi; korostaa, että terrorismin torjunnassa on tärkeää kunnioittaa täysimääräisesti perusoikeuksia; korostaa, että unionin sisäisten ja ulkoisten turvallisuuden alan toimien yhdenmukaistaminen on olennaisen tärkeää unionin kansalaisten tehokkaan suojelun kannalta;

40.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sellaisen toimivan ja aidon turvallisuusunionin kehittämiseksi, joka pyrkii torjumaan kaikenlaiset terroriuhat;

41.  katsoo, että radikalismista luopuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ovat unionin ehdottomia painopistealueita, ja kannattaa erityisten alakohtaisten koulutukseen, vapaaehtoistyöhön kulttuuritoimintoihin ja nuorisotyöhön keskittyvien ohjelmien ja radikalismista luopumista edistävien ohjelmien tehostamista instituutioissa, paikallisyhteisöissä, kansalaisyhteiskunnassa, uskonnollisissa yhteisöissä ja aluehallinnoissa; katsoo, että tätä alaa koskevaan kokonaisvaltaiseen toimintalinjaan olisi liitettävä pitkän aikavälin ennakoivia radikalismista luopumista koskevia lainkäyttöalan menettelyjä; painottaa, että on tarpeen kehittää sosiaalista osallistamista koskevia strategioita ja syrjinnän vastaisia toimia; kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään radikalisoitumista kokonaisvaltaisesti ja hyödyntämään komission aloitteesta perustetun radikalisoitumisen torjuntaverkoston asiantuntemusta; korostaa, että radikalisoitumisen ehkäisyä voidaan tukea myös rahoittamalla toimia unionin ohjelmilla, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla, Horisontti 2020 -puiteohjelmalla ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla;

42.  kehottaa panemaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön direktiivin (EU) 2015/637, jotta varmistetaan unionin kansalaisille konsuliviranomaisten suojelu niissä kolmansissa maissa, joissa heidän jäsenvaltiollaan ei ole edustusta;

43.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudesta ja turvallisemmasta mallista unionin tilapäiselle matkustusasiakirjalle unionin ulkopuolella oleskeleville vailla edustusta oleville unionin kansalaisille, joiden passi on varastettu, kadonnut, tuhoutunut tai tilapäisesti pois käytöstä, jotta taataan, että he voivat palata kotiin turvallisesti;

44.  korostaa, että rikollisuuden ja terrorismin uhreille on taattava asianmukaisen tason oikeudet ilman syrjintää koko unionissa, että heitä olisi kohdeltava kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti ja että heidän olisi saatava yksilöllisten tarpeidensa ja perheidensä tarpeiden mukaista tukea; korostaa, että yhä suurempi määrä unionin kansalaisia on kärsinyt terrori-iskuista maassa, joka ei ole heidän kotimaansa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti pöytäkirjoja, joiden avulla voidaan auttaa Euroopassa oleskelevia muita kuin unionin kansalaisia terrori-iskun tapauksessa terrorismin torjunnasta annetun direktiiviehdotuksen COM(2015) 0625 mukaisesti; painottaa, että on tarpeen antaa terrorismin uhrien suojelemista koskeva erillinen direktiivi;

45.  pitää valitettavina yksityisoikeudellisiin tai sosiaalisiin seikkoihin, kuten perheoikeuteen ja eläkkeisiin, liittyviä rajat ylittäviä esteitä, joiden vuoksi monet kansalaiset eivät voi nauttia kaikilta osin unionin kansalaisuudesta;

46.  pitää valitettavana, että vanhempien ja lasten muutoksenhakukeinot asumus- ja avioerojen tapauksissa eivät ole yhtäläiset jokaisessa jäsenvaltiossa, minkä vuoksi sadat vanhemmat Euroopassa ovat ottaneet yhteyttä vetoomusvaliokuntaan ja kehottaneet valiokuntaa toimimaan aktiivisemmin, vaikka sen toimivalta on tällä alalla hyvin rajallinen;

47.  kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien suojelu ja jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon rajatylittävissä perhekiistoissa;

48.  pitää myönteisenä, että Euroopan nuoria varten on perustettu Euroopan solidaarisuusjoukot, ja edellyttää riittävää rahoitusta tälle aloitteelle, jotta laadukkaita työpaikkoja ei korvattaisi palkattomalla vapaaehtoistoiminnalla;

49.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteistyö- ja koordinointitoimenpiteisiin, jotta voidaan tehokkaasti poistaa kaksinkertaisen verotuksen ja verosyrjinnän ongelmat rajat ylittävissä tapauksissa ja ottaa paremmin huomioon työntekijöiden rajatylittävän liikkuvuuden todellinen tilanne; katsoo, että kaksinkertaisen verotuksen kysymyksiin ei ole toistaiseksi paneuduttu riittävästi, vaan niitä käsitellään kahdenvälisten verosopimusten tai jäsenvaltion yksipuolisen toiminnan avulla, vaikka nämä kysymykset edellyttävät yhteensovitettuja ja oikein ajoitettuja toimia unionin tasolla;

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

  Neuvoston asiakirja 6622/16.

(2)

  Neuvoston asiakirja 14268/15.

(3)

  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0233.

(4)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0106.

(5)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0385.

(6)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0013.

(7)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0063.

(8)

  PE 601.177v04-00.

(9)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0512.

(10)

  PE 597.698v03-00.

(11)

  PE 603.107v02-00.

(12)

  EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1.

(13)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0083.

(14)

  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0142.


PERUSTELUT

Kolmas unionin kansalaisuutta käsittelevä komission katsaus julkaistiin muutaman kuukauden viipeellä, samana vuonna kuin on kulunut 25 vuotta siitä, kun unionin kansalaisuuden käsite kirjattiin Maastrichtin sopimukseen vuonna 1992. Katsaukseen kytkeytyy myös ennennäkemätön haaste: Yhdistyneen kuningaskunnan 23. kesäkuuta 2016 järjestämän kansanäänestyksen vuoksi jäsenvaltion eroaminen unionista vaikuttaa unionin kansalaisten oikeuksiin. Nämä kaksi virstanpylvästä muistuttavat unionia siitä, että on aika tarkastella perusteellisesti tärkeimpiä saavutuksia ja jäljellä olevia haasteita. On aika selvittää, millä aloilla toimintaa on vielä tehostettava, ja sopia unionin kansalaisuuden jokapäiväisestä, todellisesta ja tosiasioihin nojaavasta merkityksestä, jotta kansalaiset voivat käyttää sen myötä saamiaan oikeuksia ja erioikeuksia, jotka täydentävät jäsenvaltion kansalaisuutta ja menevät toisinaan päälletysten kansallisissa laeissa turvattujen oikeuksien kanssa.

Unionin kansalaisuutta vuonna 2017 käsittelevä katsaus(1) on tulevaisuuspainotteinen asiakirja, jossa asetetaan komission painopisteet vuosiksi 2017–2019. Parlamentin vetoomusvaliokunta on antanut aiemmin vuosia 2010 ja 2013 koskevat mietinnöt, jotka pohjautuvat komission vastaaviin katsauksiin. Komissio on katsaustaan valmistellessaan kuullut kansalaisyhteiskuntaa järjestämällä asiaa koskevan kuulemisen ja teettämällä kaksi tutkimusta unionin kansalaisuudesta sekä useita tapahtumia merkittävien sidosryhmien kanssa, kuten 15. maaliskuuta 2016 järjestetyn yhteisen julkisen kuulemisen parlamentin PETI-, AFCO- ja JURI-valiokuntien kanssa.

Unionin kansalaisuutta koskevan politiikan lopullisena tavoitteena on, että kaikki unionin kansalaiset voivat unionissa ollessaan tuntea olevansa kotonaan ja hyödyntää asemaansa unionin kansalaisina myös silloin, kun he ovat omassa maassaan (ECASin selvityksen mukaan vain noin 20 prosenttia eurooppalaisista matkustaa rajojen yli unionin alueella ja käyttää tällaisia oikeuksia). Tämä merkitsee unionin kansalaisten oikeuksien tehostamista ja sen varmistamista, että unionin kansalaiset voivat käyttää kyseisiä oikeuksia tehokkaasti omassa arjessaan. Se merkitsee myös, että vaalitaan unionin yhteisiä arvoja: yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä ja kansalaisten osallistumista unionin demokraattiseen elämään sekä eurooppalaista turvallisuuden, rauhan ja kestävän vaurauden aluetta, jolla kansalaiset voivat tuoda esille unionin kehittämistä koskevia huolenaiheitaan ja ajatuksiaan.

Tässä mietintöluonnoksessa tarkastellaan komission ehdottamia toimia vetoomusvaliokunnan viiteajanjakson 2014–2016 aikana saamien vetoomusten näkökulmasta. Vetoomuksissa kansalaisilta saadaan ensikäden palautetta eri politiikkojen täytäntöönpanosta. Ne ovat luotettava väline tyytyväisyyden asteen mittaamiseen unionissa, ja siksi komissio käyttää niitä valvoessaan unionin oikeuden soveltamista jäsenvaltioissa.

Komission havaintojen mukaan unionin kansalaiset ovat viime vuosina tulleet tietoisemmiksi heille kansalaisuuden myötä kuuluvista oikeuksista. Yksi näistä oikeuksista on vetoomusoikeus, joka on kirjattu Lissabonin sopimukseen ja perusoikeuskirjaan ja joka asiasta tehtyjen tutkimusten perusteella vaikuttaa olevan yksi tunnetuimmista oikeuksista henkilöiden vapaan liikkuvuuden ohella.

–   Vetoomuksissa on toistuvasti otettu esille kaikenlaisia syrjintätapauksia, joissa syrjintä on perustunut sukupuoleen, kansallisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, kieleen ja etniseen alkuperään. Muista aiheista on syytä korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemista (kansalaisuuden menettäminen, koulutus, kieli, vaalioikeuksien käyttäminen). Esille ovat nousseet myös jäsenvaltiosta toiseen matkustavien hlbti-parien ongelmat, sillä jäsenvaltiot voivat edelleen päättää, tunnustavatko ne oikeudellisesti samaa sukupuolta olevien suhteet alueellaan (ja etenkin sen, sallitaanko avioliitto tai parisuhteen rekisteröiminen samaa sukupuolta oleville). Ongelmana on myös määrittää tällaisista suhteista aiheutuvat (taloudelliset ja muut) seuraukset, etenkin vanhemmuuden yhteydessä. Vetoomusvaliokunta on vastaanottanut lukuisia vetoomuksia, joissa käsitellään vammaisten henkilöiden arjessa ja työpaikalla kohtaamaa syrjintää ja ongelmia: liikkuvuuskysymykset (muun muassa kulkuvälineiden ja rakennusten esteettömyys, matkustajien oikeudet), terveydenhuolto, koulutuksen saatavuus, laitoshoidosta luopuminen, aseman tunnustaminen, eläkkeet, pysäköintiluvat, (toistaiseksi vasta pilottivaiheessa oleva) EU:n vammaiskortti, sosiaalietuudet, vaalioikeudet, työllistyminen sekä Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanoon unionissa liittyvät ongelmat. Pysähdyksiin jäänyttä syrjinnänvastaista monialaista direktiiviä peräänkuulutetaan painokkaasti kaikkialla unionissa. Vastaavasti perusoikeuskirjan 51 artiklaa on tarkistettava, jotta voidaan taata perusoikeuksia koskevien vetoomusten asianmukainen käsittely valiokunnassa.

–   Unionin on tehtävä paljon enemmän erityisesti vähemmistöjen suhteen voidakseen varmistaa, että näitä arvoja suojellaan tehokkaasti myös vähemmistöjä koskevissa tapauksissa. Unioni ei ole esimerkiksi kyennyt kansallisten alkuperäisvähemmistöjen saralla ehkäisemään syrjiviä käytänteitä, jotka vaikuttavat kielteisesti näihin ryhmiin kuuluvien kieleen ja kulttuuriin, eikä langettamaan niistä seuraamuksia. Vaikka ensisijaisesti juuri jäsenvaltioiden olisi taattava tällaisten vähemmistöjen oikeudet, unionin kansalaiset odottavat enemmän Euroopan tason toimilta, kuten useat Euroopan parlamentille asiasta esitetyt vetoomukset osoittavat.

–   Koska unionista eroaminen merkitsee unionin nykyisen oikeuden nojalla unionin kansalaisuuden menettämistä eivätkä Yhdistyneen kuningaskunnan osat voi neuvotella erikseen unionissa pysymisestään, sillä eroamisneuvottelut koskevat jäsenvaltiota kokonaisuudessaan, käy yhä ilmeisemmäksi, että brexit merkitsee valtaisaa haastetta kansalaisten oikeuksille. Unionin toimielinten on paneuduttava tähän haasteeseen brexit-neuvotteluissa tavalla, josta on eniten hyötyä unionin kansalaisille. Vetoomusvaliokunta on saanut brexitistä paljon vetoomuksia (tammikuusta 2016 kesäkuuhun 2017 esitettiin 147 vetoomusta), joissa käsitellään unionin kansalaisten asemaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten asemaa unionissa ja niiden maassaan pysyvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten asemaa, jotka haluaisivat säilyttää perussopimuksiin perustuvat oikeutensa. Selvästi useimmissa näistä vetoomuksista viitataan unionin kansalaisuuteen: niissä valitellaan mahdollisesti tahatonta oikeuksien menettämistä, kerrotaan huolenaiheista, jotka koskevat sitä, millaisia käytännön seurauksia brexitistä aiheutuu Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai unionissa asuville perheille tai eläkeläisille, ja ehdotetaan jopa unionin kansalaisuuden ja siihen liittyvien oikeuksien palauttamista Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille maan erottua unionista tai unionin erityisjärjestelyä näille kansalaisille.

–   Vetoomuksissa on käsitelty toistuvasti osallistumista unionin demokraattiseen toimintaan ja toisessa jäsenvaltiossa asuvien unionin kansalaisten vaalioikeuksien käyttämistä. Vähäisin syy ei liene se, että näiden oikeuksien toteutuminen edellyttää unionin ja paikallisten viranomaisten yhteisiä toimia. Vetoomuksissa on raportoitu myös kansallisuuteen perustuvasta syrjinnästä, kansalaisten ulkomailla äänestämiseen liittyvistä hankaluuksista, joita sovellettava menettely aiheuttaa jäsenvaltioille, ja vastaanottavien jäsenvaltioiden lainsäädännön monimutkaisuudesta, kun ne asettavat uusia muodollisuuksia tai ehtoja, jotka unionin kansalaisen on täytettävä voidakseen äänestää paikallisvaaleissa. Vetoomusvaliokunnan kokouksissa on toistuvasti keskusteltu siitä, että useissa jäsenvaltioissa pidätetään äänioikeus osalta kansalaisia, ja kysymys on otettu esille myös muissa valiokunnissa, jotka pyrkivät siihen, että jäsenvaltioiden vaalilakia muutettaisiin Euroopan parlamentin vaalien osalta. Eurooppalaista kansalaisaloitetta eli keskeistä välinettä, jonka avulla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti unionin poliittiseen toimintaan, on käsitelty toistuvasti väärin, ja kyseinen väline on komission tarkasteltavana, kun asiasta on annettu erinäisiä unionin tuomioistuimen ratkaisuja.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on painotettu yhä enemmän unionin kansalaisuutta ja asetettu vapaa liikkuvuus etusijalle perusoikeutena, joka mahdollistaa useita muita olennaisia oikeuksia. Vapaa liikkuvuus on yksi unionin arvostetuimmista saavutuksista ja yksi sen suosituimmista ja tunnetuimmista oikeuksista, sillä sen ansiosta unionin kansalaiset voivat matkustaa, opiskella, harjoittaa liiketoimintaa, työskennellä ja asua muissa unionin jäsenvaltioissa. Viime vuosina on rekisteröity yhä useampia vetoomuksia, jotka koskevat unionin kansalaisten kohtaamia ongelmia heidän käyttäessään oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen. Tilastot osoittavat, että vapaata liikkuvuutta koskevia kysymyksiä käsitellään noin 25 prosentissa kaikista vastaanotetuista vetoomuksista. Suurimmat vetoomuksissa esitetyt huolenaiheet koskevat sosiaalisia oikeuksia ja työntekijöiden vastuun laajentamista unionissa, kuluttajien oikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla, joilla eurooppalaisten kuluttajien on edelleen vaikea tehdä verkko-ostoksia rajojen yli ja joilla ongelmat liittyvät toimituksiin, petoksiin ja takuukysymyksiin, ammattipätevyyden tunnustamista, työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien siirrettävyyttä unionissa niin teoriassa kuin käytännössä ja sosiaalietuuksien saamiseen unionin kansalaisena liittyviä esteitä (tuet, kertyneet oikeudet, oikeus rajatylittävään terveydenhuoltoon). Eurooppalaisten mielestä on edelleen hankalaa muuttaa toiseen jäsenvaltioon tai asua siellä, mikä johtuu enimmäkseen pitkällisistä tai epäselvistä hallinnollisista menettelyistä, tiedon puutteesta ja vaikeuksista yksityisten palvelujen saamisessa. Kansalaisten on myös vaikea suunnitella rajojen yli suuntautuvia matkoja, joissa käytetään useampaa kuin yhtä liikennemuotoa (multimodaalinen matkustaminen), ottaa yhteyttä viranomaisiin ja saada rajatylittävää terveydenhuoltoa.

–   Edellä mainitun perusteella ei voida korostaa liikaa, että näihin ongelmiin on löydettävä ratkaisuja mahdollisimman pian, koska kyse ei ole pelkästään unionin perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien käyttämisestä, vaan asia kytkeytyy välittömästi myös unionin imagoon, suosioon ja hyväksyttävyyteen kansalaisten keskuudessa, sillä se on heidän omien etujensa ja erittäin usein myös heidän arkensa ytimessä. Viime kädessä on kyse keinosta palauttaa luottamus ja usko Euroopan yhdentymishankkeeseen. Tämä tunne tuntuu hiipuneen viime vuosina, mikä näkyy koko mantereen vaalituloksissa.

Tämän vuoksi komission katsauksessa on pitkä luettelo käsitellyistä kysymyksistä, joita varten ei ole kuitenkaan ehdotettu realistisia ratkaisuja, asetettu konkreettisia ja tasapainoisia tavoitteita eikä annettu hyvin määriteltyjä sitoumuksia kolmelle seuraavalle vuodelle. Vaikka saavutuksia voidaan arvostaa ja tuleviin toimiin voidaan suhteutua toiveikkaasti, on syytä todeta, että katsauksen teksti henkii halukkuutta toimia unionin kansalaisten tahdosta piittaamatta luettelemalla aiempia, nykyisiä ja tulevia hankkeita ja poliittisia painopisteitä. Haluttujen tulosten saavuttamista voitaisiin kenties edistää paremmin korvaamalla luettelointi tehokkailla, vaikuttavilla ja konkreettisilla toimilla.

(1)

  Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017 – Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa, COM(2017)0030/2.


LIITE: LUETTELO YHTEISÖISTÄ JA HENKILÖISTÄ, JOILTA ESITTELIJÄ ON SAANUT TIETOJA

Yhteisö ja/tai henkilö

Eurokansalaisen toimintapalvelukeskus (ECAS)

 

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu

 

 


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (9.11.2017)

vetoomusvaliokunnalle

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Valmistelija (*): Csaba Sógor

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta koskevan peruskirjan,

–  ottaa huomioon komission vuonna 2015 järjestämän, unionin kansalaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset sekä vuonna 2015 tehtyjen, vaalioikeuksia ja kansalaisuutta koskeneiden Eurobarometri-tutkimusten tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’,

–  ottaa huomioon perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1381/2013,

  ottaa huomioon Kööpenhaminan kriteerit sekä EU:n säännöt, jotka ehdokasvaltion on täytettävä, mikäli se haluaa liittyä EU:hun (EU:n säännöstö),

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan vuosina 2016 ja 2017 järjestämät kuulemiset eli sen yhdessä LIBE-, PETI- ja EMPL-valiokuntien kanssa 11. toukokuuta 2017 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten tilanteesta ja oikeuksista Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sen 11. lokakuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski esteitä, joita unionin kansalaiset kohtaavat käyttäessään vapauttaan liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla, sen 4. toukokuuta 2017 järjestämän julkisen kuulemisen vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta ja vähemmistöjen suojelusta sekä sen yhdessä komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja parlamentin LIBE-, PETI-, AFCO- ja JURI-valiokuntien kanssa 15. maaliskuuta 2016 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen aiheesta ”unionin kansalaisuus käytännössä – yhteiset arvot, oikeudet ja demokraattinen osallistuminen”,

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella,

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikkö C:n LIBE- ja PETI-valiokunnan pyynnöstä vuosina 2016 ja 2017 teettämät selvitykset unionin kansalaisten ja heidän perheidensä vapaan liikkuvuuden ja oleskeluoikeuden esteistä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston 9. kesäkuuta 2011 antamat päätelmät N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11 Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen liittymisen arviointiprosessin saattamisesta päätökseen ja niiden teknisestä valmiudesta liittyä Schengen-alueeseen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin 29. maaliskuuta 2017 SEU‑sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostolle antaman ilmoituksen,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta(1),

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikön LIBE-valiokunnan pyynnöstä vuonna 2016 teettämän selvityksen ”Towards a Comprehensive EU Protection System for Minorities”,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 New Yorkissa tehdyn vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka EU ratifioi 23. joulukuuta 2010,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: Uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” (COM(2010)0636),

–  ottaa huomioon romanien integroinnista annetut komission tiedonannot (COM(2010)0133, COM(2012)0226, COM(2013)0454, COM(2015)0299 ja COM(2016)0424) sekä tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan turvallisuusagendan valjastaminen terrorismin torjuntaan ja toimivan ja todellisen turvallisuusunionin perustamisen valmisteluun” (COM(2016)0230),

–  ottaa huomioon direktiivin (EU) 2015/637 yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY kumoamisesta,

A.  toteaa, että Lissabonin sopimus on tuonut suuria etuja unionin kansalaisille vakiinnuttamalla Euroopan kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja takeet, osoittamalla perusoikeuskirjalle oikeudellinen arvo ja sisällyttämällä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue unionin lainsäädäntöön;

B.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaan unionin olisi tarjottava kansalaisilleen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaan kaikenlainen syrjintä, kuten sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautuneisuuteen perustuva syrjintä, on kiellettyä;

D.  toteaa, että Euroopan unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaikkea sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää; toteaa, että unionin kansalaisuutta ilmentää ensisijaisesti syrjimättömyyden periaate;

E.  toteaa, että oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on Euroopan unionin perusperiaatteita ja kaikkien ihmisten perusoikeus; toteaa, että unionin kansalaisuuden perustavassa SEU‑sopimuksen 9 artiklassa nimenomaan mainitaan, että unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti; ottaa huomioon, että noin 8 prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin 10 prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; toteaa, ettei ole olemassa mitään EU:n oikeuskehystä, jolla taattaisiin vähemmistöihin kuuluvien oikeudet ja heitä saatetaan kohdella eri tavoin sen mukaan, missä jäsenvaltiossa he asuvat; katsoo, että vähemmistöjen suojelemisen ja syrjinnän vastaisten toimien välillä vallitsee ero; katsoo, että yhdenvertainen kohtelu on kaikkien kansalaisten perusoikeus, ei etuoikeus;

F.  toteaa, että komission katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017 käy ilmi, että vuodesta 2012 lähtien yhä useammat ihmiset ovat raportoineet kokeneensa jonkinlaista syrjintää;

G.  toteaa, että tasa-arvoelimet ovat avainasemassa syrjinnän torjunnassa ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa; toteaa, että kansallisilta tasa-arvoelimiltä puuttuvat unionin normit, jotka takaisivat niille riittävän laajan mandaatin ja taloudellisen ja organisatorisen riippumattomuuden, joita ne tarvitsevat tehtäviensä hoitamiseksi;

H.  toteaa, että unionin kansalaisuus täydentää mutta ei korvaa jäsenvaltion kansalaisuutta; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 20 artiklan mukaisesti unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus ja unionin kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu perussopimuksiin ja perusoikeuskirjaan;

I.  toteaa, että liikkumisen vapaus on yksi neljästä EU:n perussopimuksiin kirjatusta perusvapaudesta ja sitä pidetään Euroopan yhdentymiskehityksen kulmakivenä sekä yhtenä EU:n kansalaisten arvostetuimmista oikeuksista;

J.  toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja tämän oikeuden käyttö ovat unionin kansalaisuudelle keskeisiä asioita; toteaa, että EU:n kansalaiset saattavat edelleen kohdata erilaisia pysyviä tai uusia haasteita, jotka estävät heitä käyttämästä vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevaa oikeuttaan, kuten liian tiukat asiakirjavaatimukset, raskaat menettelyt oleskeluoikeuden saamiseksi, vaikeudet päästä terveydenhuoltopalvelujen piiriin tai pitkälliset menettelyt työmarkkinoille pääsemiseksi tai ammatillisten pätevyyksien tunnustamiseksi; ottaa huomioon, että joitakin unionin kansalaisia on karkotettu tai heitä koskevia karkotusmääräyksiä on annettu EU:n sisällä;

K.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU:n puitekehykseen parantavat huomattavasti vapaata liikkuvuutta EU:ssa ja ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto vahvisti 19. kesäkuussa 2011 antamissaan päätelmissä N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11 Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen liittymisen arviointiprosessin menestyksekkään päätökseen saattamisen ja niiden teknisen valmiuden siihen;

L.  katsoo, että turvallisuus on yksi EU:n suurimmista huolenaiheista; katsoo, että EU:n olisi saatava kansalaisensa kokemaan, että heidän vapauttaan suojellaan ja heidän turvallisuutensa taataan koko EU:n alueella, ja että samalla sen olisi taattava, että myös heidän vapauksiaan, oikeuksiaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan ja suojellaan; katsoo, että terrorismi on maailmanlaajuinen uhka, johon on puututtava tehokkaasti paikallisin, kansallisin ja EU:n laajuisin toimin, jotta voidaan taata unionin kansalaisten turvallisuus;

M.  ottaa huomioon, että direktiiviä (EU) 2015/637 täydentävän komission vaikutustenarvioinnin mukaan lähes seitsemän miljoonaa EU:n kansalaista matkustaa EU:n ulkopuolelle paikkoihin tai elää EU:n ulkopuolella paikoissa, joissa ei ole heidän oman maansa suurlähetystöä tai konsulaattia; toteaa, että edustusta vailla olevien unionin kansalaisten määrän odotetaan kasvavan vähintään kymmeneen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että unionin kansalaisella on oikeus saada kolmannen maan alueella, jossa kansalaisen kotijäsenvaltiolla ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla;

N.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus paransi unionin kansalaisuutta muun muassa siten, että otettiin käyttöön eurooppalainen kansalaisaloite, jonka avulla kansalaisilla on mahdollisuus pyytää EU:ta ryhtymään toimiin; katsoo, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttö on tähän mennessä tuonut esiin järjestelyistä vastaavien kohtaamia käytännön ja oikeudellisia haasteita, mutta se ei ole vastannut oikeudelliseen vaikutukseen liittyviin odotuksiin;

O.  toteaa, että kokemuksen perusteella liittymistä valmistelevat maat ovat hyvin halukkaita noudattamaan Kööpenhaminan kriteereitä, jotka koskevat demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, ja edistämään vähemmistöjen tilannetta; toteaa, ettei ole asianmukaista kehystä, jolla taattaisiin näiden kriteerien noudattaminen liittymisen jälkeen ja suojattaisiin siten unionin kansalaisia Kööpenhaminan kriteerien noudattamatta jättämisen vaikutuksilta;

P.  toteaa, että EU:lla on rikkomismenettelyjä lukuun ottamatta nykyään vain vähän vaikuttavia välineitä puuttua vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän, rasismin ja muukalaisvastaisuuden järjestelmälliseen ja institutionaaliseen ilmenemiseen jäsenvaltioissa; katsoo, että rikkomismenettelyt eivät kata EU:n johdetun oikeuden soveltamisalan ulkopuolelle jääviä uhkia;

Q.  toteaa, että romanikansalaiset ovat suurin ja haavoittuvin vähemmistöryhmä EU:ssa; toteaa, että romanit kärsivät monikerroksisesta syrjinnästä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä unionissa; katsoo, että pehmeillä oikeudellisilla välineillä, kuten EU:n puitekehyksellä romanien kansallisille integrointistrategioille (NRIS), on ollut vain rajallinen merkitys sen varmistamisessa, että jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa noudattaa vähemmistöjen suojeluun liittyviä perustavanlaatuisia ihmisoikeusnormeja ja puuttua syrjinnän institutionaalisiin ilmenemismuotoihin;

R.  toteaa, että Euroopan vammaiset kansalaiset kohtaavat edelleen monia esteitä niin työmarkkinoille kuin opetukseen ja koulutukseen pääsyssä, että heihin kohdistuu suurempi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski kuin kanssaihmisiin, jotka eivät ole vammaisia, ja että heillä on vaikeuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaelämään ja käyttää oikeuksiaan;

S.  toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä EU:ssa; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin kaikkien naisten oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi;

T.  toteaa, että perusoikeuskirjan 25 artiklan mukaan ”unioni tunnustaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään ja kunnioittaa näitä oikeuksia”;

U.  toteaa, että toiseen EU:n jäsenvaltioon muuttavien unionin kansalaisten jääminen vaille äänioikeutta lähtömaissaan saattaa estää heitä käyttämästä oikeuttaan muuttaa toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä;

V.  toteaa, että jokaisella valtiolla on kansainvälisen oikeuden rajoissa suvereeni valta päättää, keitä sen kansalaiset ovat; toteaa, että valtiottomat henkilöt ovat usein vaarassa joutua vangituiksi tai ajautua köyhyyteen; katsoo, että unionin kansalaisuuden ja valtiottomuuden välillä on voimakas yhteys siksi, että jäsenvaltioissa oleskelevat valtiottomat henkilöt, joille on myönnetty jäsenvaltion kansalaisuus tai jonka jäsenvaltion kansalaisuus on otettu pois, voivat joko saada tai menettää unionin kansalaisuuden;

W.  toteaa, että jotkut Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen merkittävimmistä seurauksista liittyvät Euroopan unionissa oleskelevien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelevien EU:n kansalaisten oikeudelliseen asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin sen jälkeen, kun eroaminen toteutuu;

X.  katsoo, että miljoonat kansalaiset, jotka ovat käyttäneet oikeuttaan oleskella, perustaa perhe, työskennellä, opiskella ja jäädä eläkkeelle Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 27 jäsenvaltion EU:ssa ja tehneet tärkeitä elämänvalintoja näiden oikeuksien perusteella, joutuvat nyt kokemaan suurta epävarmuutta ja huolta tulevaisuudestaan;

1.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sallimaan kaikille maille, jotka täyttävät tarvittavat tekniset kriteerit, liittyä Schengen-alueeseen, jotta kaikki unionin kansalaiset voivat hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ilman rajatarkastusten luomia esteitä;

2.  kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti direktiivin 2004/38/EY soveltamista jäsenvaltioissa ja ryhtymään tarvittaviin toimiin mahdollisten esteiden poistamiseksi vapaan liikkuvuuden tieltä; suhtautuu myönteisesti unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden oikeutta koskevaan sähköisen oppimisen työkaluun, koska se auttaa paikallisviranomaisia ymmärtämään paremmin vapaan liikkuvuuden mukanaan tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia;

3.  muistuttaa, että turvallisuutta koskevan EU:n lainsäädännön olisi oltava ajan tasalla sekä vaikuttava ja tehokas turvallisuusuhkien syntymisen ehkäisemisessä ja havaitsemisessa sekä niihin vastaamisessa; pyytää panemaan viipymättä täytäntöön Euroopan turvallisuusagendan sekä tehostamaan tätä alaa koskevien olemassa olevien EU:n oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa samoin kuin tietojenvaihtoa ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja EU:n virastojen kanssa; on tyytyväinen komission aloitteisiin jäsenvaltioiden välisen turvallisuusyhteistyön tiivistämisestä ja tukee kaikin puolin jäsenvaltioiden ja EU:n virastojen välisen tiedonvaihdon tehostamista; korostaa, että terrorismin torjunnassa on tärkeää kunnioittaa täysimääräisesti perusoikeuksia; korostaa, että EU:n sisäisten ja ulkoisten turvallisuuden alan toimien yhdenmukaistaminen on olennaisen tärkeää EU:n kansalaisten tehokkaan suojelun kannalta;

4.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sellaisen toimivan ja aidon turvallisuusunionin kehittämiseksi, joka pyrkii torjumaan kaikenlaiset terroriuhat;

5.  katsoo, että radikalismista luopuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ovat ehdottomia EU:n painopistealueita, ja kannattaa erityisten alakohtaisten koulutukseen, vapaaehtoistyöhön kulttuuritoimintoihin ja nuorisotyöhön keskittyvien ohjelmien ja radikalismista luopumista edistävien ohjelmien tehostamista instituutioissa, paikallisyhteisöissä, kansalaisyhteiskunnassa, uskonnollisissa yhteisöissä ja aluehallinnoissa; katsoo, että tätä alaa koskevaan kokonaisvaltaiseen toimintalinjaan olisi liitettävä pitkän aikavälin ennakoivia radikalismista luopumista koskevia lainkäyttöalan menettelyjä; painottaa, että on tarpeen kehittää sosiaalista osallistamista koskevia strategioita ja syrjinnän vastaisia toimia; kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään radikalisoitumista kokonaisvaltaisesti ja hyödyntämään komission aloitteesta perustetun radikalisoitumisen torjuntaverkoston asiantuntemusta; korostaa, että radikalisoitumisen ehkäisyä voidaan tukea myös EU:n ohjelmilla rahoitettujen toimien kautta, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 -puiteohjelma ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma;

6.  painottaa, että perusoikeuksien suojelu on perusedellytys sille, että EU:n kansalaiset voivat osallistua täysimääräisesti unionin demokraattiseen elämään; muistuttaa, että sen 25. lokakuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa suositettiin demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan kattavan unionin mekanismin perustamista(2) lisävälineenä, jolla voidaan tehostaa ihmisoikeuksien, mukaan luettuina kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien, suojelua ja edistämistä, ja lisätä kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiä kohtaan;

7.  panee merkille, että EU:n kansalaisilla on oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen, mikä on yksi tärkeimmistä unionin kansalaisuuteen perustuvista oikeuksista;

8.  palauttaa mieliin, että valtaosa Euroopan oikeusasiamiehen 1. tammikuuta 2013–30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana vastaanottamista valituksista koski väitettyä avoimuuden puutetta, kuten korostetaan 24. tammikuuta 2017 annetussa komission kertomuksessa ”Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2013–2016” (COM(2017)0032); on vakuuttunut, että EU:n toimielinten avoimuus ja lahjomattomuus ovat olennainen edellytys unionin kansalaisten luottamuksen rakentamiselle sekä sille, että saadaan kansalaiset lähentymään unionia ja osallistumaan sen toimintaan ja että he voivat nauttia täysimääräisesti kansalaisoikeuksistaan ja käyttää niitä; huomauttaa, että kansalaisilla olisi oltava pääsy tätä alaa koskeviin kaikkiin tarvittaviin tietoihin ja että ne olisi esitettävä mahdollisimman selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa; pyytää kaikkia EU:n toimielimiä ja elimiä käsittelemään edelleen ilmeneviä puutteita, muun muassa SEU-sopimuksen 9 ja 10 artiklan 3 kohdan, SEUT-sopimuksen 15 artiklan sekä perusoikeuskirjan 41–42 artiklan mukaisesti;

9.  katsoo, että kansalaiskasvatuksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla lisätään kansalaisten ymmärrystä sosiaalisen ja poliittisen osallistumisen merkityksestä ja että ihmisoikeuskasvatuksella lisätään heidän tietoisuuttaan heidän oikeuksistaan ja opetetaan heitä kunnioittamaan muiden oikeuksia; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen koulujen opetussuunnitelmiin tiedon, ymmärryksen ja taitojen tarjoamiseksi oppijoille sekä sellaisten valmiuksien antamiseksi heille, joiden avulla he ovat valmiita toimimaan yhteiskunnassa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamisen ja edistämisen hyväksi;

10.  kehottaa panemaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön direktiivin (EU) 2015/637, jotta varmistetaan unionin kansalaisille konsuliviranomaisten suojelu niissä kolmansissa maissa, joissa heidän jäsenvaltiollaan ei ole edustusta;

11.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudesta ja turvallisemmasta mallista EU:n tilapäiselle matkustusasiakirjalle EU:n ulkopuolella oleskeleville vailla edustusta oleville unionin kansalaisille, joiden passi on varastettu, kadonnut, tuhoutunut tai tilapäisesti pois käytöstä, jotta taataan, että he voivat matkustaa takaisin kotiin;

12.  korostaa, että eurooppalainen kansalaisaloite on osallistavan demokratian innovatiivinen väline Euroopan unionissa ja että sen kautta unionin kansalaisilla on mahdollisuus ilmaista pyrkimyksiään ja muokata EU:n politiikkojen kehitystä; korostaa kuitenkin, että eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaan liittyy merkittäviä puutteita, jotka on ratkaistava, jotta se olisi tehokkaampi; ilmaisee huolensa menestyksekkäitä aloitteita koskevista komission jatkotoimista;

13.  korostaa, että rikollisuuden ja terrorismin uhreille on taattava asianmukaisen tason oikeudet ilman syrjintää koko EU:ssa, että heitä olisi kohdeltava kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti ja että heidän olisi saatava yksilöllisten tarpeidensa ja perheidensä tarpeiden mukaista tukea; korostaa, että yhä suurempi määrä unionin kansalaisia on kärsinyt terrori-iskuista maassa, joka ei ole heidän kotimaansa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti pöytäkirjoja, joiden avulla voidaan auttaa Euroopassa oleskelevia muita kuin unionin kansalaisia terrori-iskun tapauksessa terrorismin torjunnasta annetun direktiivin 2015/0281/EU mukaisesti; painottaa, että on tarpeen antaa erityisestiterrorismin uhrien suojelemista koskeva direktiivi;

14.  katsoo, että jotta SEU-sopimuksen 2 artiklan viittaus vähemmistöihin ja SEU-sopimuksen 9 artiklan viittaus kaikkien unionin kansalaisten yhdenvertaisuuteen saisi konkreettisen merkityksen ja jotta voitaisiin paremmin hyödyntää unionin kansalaisuuden potentiaali, EU:n on tehostettava toimiaan, joilla taataan EU:n perustana olevien arvojen vaaliminen ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen;

15.  korostaa, että kansalliset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ja kielivähemmistöt ovat eläneet Euroopassa vuosisatoja yhdessä enemmistökulttuurien kanssa tai niiden rinnalla; katsoo, että jos EU noudattaa sille SEU-sopimuksessa asetettua EU:n kulttuurien ja kielten rikkauden kunnioittamisen, vaalimisen ja kehittämisen vaatimusta sekä jäsenvaltioiden kesken että niiden sisällä, kansalaisten ja Euroopan yhdentymishankkeen välisiä yhteyksiä voidaan huomattavasti vahvistaa; katsoo, että EU:n olisi asetettava korkeat vähemmistönsuojelunormit kansainvälisissä oikeudellisissa välineissä, kuten Euroopan neuvoston oikeudellisissa välineissä, kodifioiduista normeista alkaen ja että nämä normit olisi juurrutettava demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet kaikkialla EU:ssa takaavaan oikeudelliseen kehykseen; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan täysimääräisesti ja viipymättä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan sekä panemaan sopimukset täytäntöön vilpittömässä mielessä; muistuttaa myös tarpeesta panna täytäntöön Etyjin puitteissa kehitetyt periaatteet;

16.  pitää valitettavana, että uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta vuonna 2008 annettu ehdotus direktiiviksi ei ole edennyt; toistaa neuvostolle kehotuksensa hyväksyä ehdotus mahdollisimman pikaisesti;

17.  panee merkille, että asetuksessa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 todetaan, että SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa on edistettävä ja suojeltava lasten oikeuksia;

18.  katsoo, että romanikansalaisten järjestelmällinen syrjintä heidän kotimaissaan sekä heidän häätönsä ja karkottamisensa silloin, kun he käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja oleskeluun toisessa jäsenvaltiossa, on vastoin etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoon liittyvää perusoikeutta ja vastoin oikeutta muuttaa toiseen jäsenvaltioon ja oleskella siellä ja panee unionin kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien perustan koetukselle; kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan syrjimätöntä syntymän rekisteröintiä ja toteuttamaan välittömiä korjaavia toimia kaikkien kansalaistensa henkilöyden todentamisen varmistamiseksi, jotta vältetään se, että romaneilta evätään kaikki keskeiset peruspalvelut; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan paikallisviranomaisten avulla aktiivisia toimia sen varmistamiseksi, että jokainen lapsi rekisteröidään; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan tilannetta jäsenvaltioissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä sellaisten henkilöiden tunnistamisesta ja suojelusta, joiden kansalaisuutta ei ole tunnustettu ja joilla ei ole mahdollisuutta saada henkilötodistusta; kehottaa panemaan alulle kampanjoita, joilla parannetaan tietämystä syntymän rekisteröinnin tärkeydestä;

19.  pitää myönteisenä, että komission katsauksessa Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017 korostetaan kansalaisten osallistumisen lisäämistä ja tehostamista ensisijaisena tavoitteena; pitää kuitenkin valitettavana, että katsauksessa ei viitata oikeuteen esittää vetoomus, oikeuteen kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen eikä asiakirjojen saatavuutta koskevaan oikeuteen eikä myöskään siihen, kuinka vahvistaa näitä oikeuksia;

20.  tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän ja väkivallan lesboja, homoja, transihmisiä, biseksuaaleja ja intersukupuolisia (HLBTI-henkilöitä) kohtaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöä ja hyväksymään toimintalinjoja, joilla torjutaan homofobiaa ja transfobiaa; kehottaa komissiota laatimaan ohjelman, jolla taataan sukupuoliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet, kunnioittaen samalla jäsenvaltioiden toimivaltaa;

21.  toteaa, että vapaat tiedotusvälineet ja vapaa pääsy avoimeen internetiin ovat keskeinen osa demokratiaa;

22.  on tyytyväinen siihen, että EU:n on allekirjoittanut 13. kesäkuuta 2017 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimukseen liittymisen; pitää kuitenkin valitettavana, että rajoittuminen kahteen alueeseen – asioihin, jotka koskevat oikeusyhteistyötä rikosasioissa sekä turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa – synnyttää oikeudellista epävarmuutta EU:n liittymisen soveltamisalasta; kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan Istanbulin sopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa koskevia neuvotteluja; painottaa, että jotta toimenpiteet naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi olisivat tehokkaampia, niihin olisi liitettävä toimia, jotka edistävät naisten taloudellista riippumattomuutta; kehottaa komissiota jatkamaan sukupuoleen perustuvan taloudellisen eriarvoisuuden ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevan kysymyksen käsittelyä;

23.  toteaa, että yhtäläistä kohtelua koskeva unionin lainsäädäntö edellyttää kansallisten tasa-arvoelinten perustamista; kehottaa komissiota ehdottamaan jäsenvaltioille suuntaviivoja siitä, miten kyseisten elinten olisi toimittava ja miten varmistetaan niiden – mukaan lukien Equinet-verkon – riippumattomuus, vaikuttavuus, valtuudet ja resurssit, joita ne tarvitsevat voidakseen puuttua syrjintään ja edistää yhdenvertaista kohtelua; kehottaa kansallisia tasa-arvoelimiä ja Equinet-verkkoa hoitamaan tehtävänsä ja tiivistämään yhteistyötään syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisen kohtelun edistämisessä; palauttaa mieliin kaudelle 2014–2020 perustetun perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman merkityksen, jotta syrjinnän vastaiselle toiminnalle voidaan tarjota lisää käytännön tukea ruohonjuuritasolla; kehottaa komissiota antamaan strategisen toimintaohjelmansa 2016–2019 sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi tiedonannon muodossa; muistuttaa, että EU perustuu naisten ja miesten tasa-arvon periaatteeseen ja että tämä periaate toteutuu ainoastaan sisällyttämällä se kaikkeen EU:n politiikkaan; panee merkille moninkertaisen syrjinnän suhteettomat vaikutukset naisiin; kehottaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten, lainvalvontaelinten, kansallisten tasa-arvoelinten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa lisätäkseen eri perusteisiin perustuvan syrjinnän yhtymäkohtien seurantaa;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen allekirjoittajina sisällyttämään saavutettavuuteen, osallistumiseen, syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon liittyvät asiat EU:n lainsäädäntöön, jotta Euroopan vammaiset kansalaiset voivat nauttia perusoikeuksistaan yhdenvertaisista lähtökohdista kanssaihmistensä kanssa;

25.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia käytettävissä olevia taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja tukivälineitä edistääkseen muun muassa ikäystävällistä yhteiskuntaa ja terveellistä ikääntymistä Euroopan kansalaisille osallistavien työmarkkinoiden, innovatiivisten ja joustavien työjärjestelyjen, koulutuksen saatavuuden, laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden sekä sähköisten terveystuotteiden ja -palvelujen käytön kautta;

26.  panee merkille Euroopan solidaarisuusjoukot -aloitteen, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä tai työskennellä erilaisissa hankkeissa kotimaassa tai ulkomailla; suhtautuu myönteisesti EU:n vapaaehtoisapua koskevaan aloitteeseen, jonka ansiosta eurooppalaiset voivat osallistua humanitaarisiin avustusohjelmiin kaikkialla maailmassa;

27.  katsoo, että toiseen jäsenvaltioon muuttavilla kansalaisilla olisi oltava mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan lähtömaansa kansallisissa vaaleissa; kehottaa jäsenvaltioita, jotka epäävät äänioikeuden kansalaisilta, jotka haluavat asua toisessa jäsenvaltiossa pitkään, helpottamaan heidän tilannettaan, jotta heillä säilyisi oikeus äänestää kansallisissa vaaleissa;

28.  toistaa kantansa siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelevien tai oleskelleiden 27 jäsenvaltion EU:n kansalaisten ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten, jotka oleskelevat tai ovat oleskelleet 27 jäsenvaltion EU:ssa, oikeuksia olisi käsiteltävä ehdottomana painopisteenä eroamissopimusta koskevissa neuvotteluissa; katsoo lisäksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n näitä asioita koskevien neuvottelujen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen, yhdenvertaisuuteen, sopusuhtaisuuteen, syrjimättömyyteen, oikeudenmukaiseen kohteluun sekä EU:n lainsäädännön ja perusoikeuskirjan ja sen täytäntöönpanojärjestelmän loukkaamattomuuteen.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

6.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

6

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ahmedov Ademov, Gerard Batten, Monika Beňová, Malin Björk, Michał Boni, Daniel Dalton, Rachida Dati, Raymond Finch, Kinga Gál, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Monika Hohlmeier, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Dietmar Köster, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Roberta Metsola, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Kristina Winberg, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Pál Csáky, Miriam Dalli, Gérard Deprez, Marek Jurek, Jeroen Lenaers, Elly Schlein, Barbara Spinelli, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Max Andersson, André Elissen, György Hölvényi, Karin Kadenbach, Peter Kouroumbashev, Julia Reda, Sofia Ribeiro, Bart Staes, Julie Ward, Wim van de Camp

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Gérard Deprez, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Cecilia Wikström

ECR

Helga Stevens

GUE/NGL

Malin Björk, Barbara Spinelli, Marie-Christine Vergiat

PPE

Asim Ahmedov Ademov, Michał Boni, Carlos Coelho, Anna Maria Corazza Bildt, Pál Csáky, Rachida Dati, Kinga Gál, Monika Hohlmeier, György Hölvényi, Barbara Kudrycka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Sofia Ribeiro, Csaba Sógor, Traian Ungureanu, Wim van de Camp, Axel Voss

S&D

Monika Beňová, Miriam Dalli, Ana Gomes, Sylvie Guillaume, Karin Kadenbach, Dietmar Köster, Peter Kouroumbashev, Cécile Kashetu Kyenge, Juan Fernando López Aguilar, Claude Moraes, Péter Niedermüller, Elly Schlein, Birgit Sippel, Julie Ward, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Max Andersson, Julia Reda, Judith Sargentini, Bart Staes

6

-

EFDD

Gerard Batten, Raymond Finch, Kristina Winberg

ENF

André Elissen, Auke Zijlstra

NI

Udo Voigt

3

0

ECR

Daniel Dalton, Marek Jurek, Monica Macovei

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0102.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0409.


PERUSSOPIMUS-, TYÖJÄRJESTYS- JA TOIMIELINASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.11.2017)

vetoomusvaliokunnalle

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Valmistelija: Cristian Dan Preda

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisinä komission jatkuvia ponnisteluja sen varmistamiseksi, että unionin kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan, ja kehottaa suojelemaan unionin kansalaisten oikeuksia vielä tehokkaammin panemalla täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräykset sekä asiaa koskevat perussopimusten määräykset; palauttaa mieliin, että SEU:n 9 artiklan ja SEUT:n 20 artiklan mukaan unionin kansalainen on jokainen, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus; pitää selvänä, että EU:n kansalaiset pystyvät käyttämään täysimääräisesti oikeuksiaan vain, jos he ovat niistä tietoisia ja jos jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet sitoutuvat päättäväisesti suojelemaan niitä; kehottaa komissiota edistämään politiikkoja sekä toteuttamaan sellaisia kampanjoja ja toimintaa, joilla pyritään edistämään tietoisuutta kansalaisten oikeuksista ja niiden käyttämiseksi tarjolla olevista välineistä;

2.  on sitoutunut vahvistamaan Euroopan parlamentin vaalien demokraattista ulottuvuutta uudistamalla nykyistä Euroopan vaalilakia, jotta voidaan lisätä kansalaisten osallistumista ja luottamusta EU:n demokraattiseen järjestelmään; katsoo, että suurempi avoimuus ja tietoisuus, tehokas ja syrjimätön tiedonsaanti ja demokraattisten käytäntöjen uudistaminen, uudet äänestysjärjestelmät, myös sähköisen demokratian välineet, sekä jäsenvaltioiden välillä digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvissä asioissa vallitsevan kuilun kaventaminen edistävät aidon eurooppalaisen julkisen tilan luomista; on vakuuttunut siitä, että parempi ja kohdennetumpi tiedottaminen EU:n toimintapolitiikoista ja EU:n lainsäädännön vaikutuksesta kansalaisten jokapäiväiseen elämään auttaisi nostamaan äänestysprosenttia Euroopan parlamentin vaaleissa; muistuttaa, että on tarpeen edistää osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin lisäämällä poliittisten puolueiden näkyvyyttä Euroopan tasolla ja että EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen vahvistamisesta;

3.  varoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisesta mahdollisesti aiheutuvasta oikeusvarmuuden puutteesta Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien EU:n kansalaisten sekä EU:ssa asuvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeuksien osalta; katsoo, että kaikki jakamattomat oikeudet olisi turvattava painopistealueena Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksessa sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välistä tulevaa suhdetta koskevassa sopimuksessa ja että näistä oikeuksista ja muista seikoista, kuten terveydenhuoltopalvelujen saannista, olisi päästävä pian sopimukseen; painottaa, että sopimuksen olisi perustuttava vastavuoroisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin; palauttaa mieliin 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta(1);

4.  palauttaa mieliin, että valtaosa Euroopan oikeusasiamiehen 1. tammikuuta 2013‑30. kesäkuuta 2016 välisenä aikana vastaanottamista valituksista koski väitettyä avoimuuden puutetta, kuten komissio korosti 24. tammikuuta 2017 antamassaan kertomuksessa ”Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2013‑2016”(2); on ehdottomasti sitä mieltä, että EU:n toimielinten täysi avoimuus ja lahjomattomuus ovat olennainen edellytys unionin kansalaisten luottamuksen rakentamiselle sekä sille, että he voivat nauttia täysimääräisesti kansalaisoikeuksistaan ja käyttää niitä; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja elimiä korjaamaan yhä ilmenevät puutteet muiden muassa SEU:n 9 artiklan ja 10 artiklan 3 kohdan, SEUT:n 15 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 42 artiklan määräysten mukaisesti;

5.  panee merkille komission ehdotuksen eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta annetun asetuksen tarkistamisesta sen toimivuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota välttämättömien teknisten muutosten lisäksi ottamaan käyttöön säännöksiä, joilla pyritään tarkistamaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen oikeudellisen hyväksyttävyyden edellytyksiä ja rekisteröintivaatimuksia sekä kansalaisaloitteiden käsittelymenettelyjä pitäen lähtökohtanaan yleisen tuomioistuimen asioissa ”Minority SafePack” (T-646/13) ja ”Stop TTIP” (T-754/14) antamia tuomioita; tukee voimakkaasti tätä asetusta ja katsoo sen olevan tärkeä osallistuvan demokratian väline, joka voisi täysimääräisesti hyödynnettynä lisätä kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiä kohtaan sekä myötävaikuttaa osallistavamman Euroopan unionin rakentamiseen;

6.  katsoo, että koska digitaalisella ympäristöllä ja sosiaalisella medialla on yhä suurempi vaikutus kansalaisten elämään, EU:n toimielinten olisi jatkettava sellaisten uusien mekanismien ja toimintapolitiikkojen kehittämistä, jotka on laadittu yksilöiden perusoikeuksien suojelemiseksi digitaalisessa ympäristössä, keskittyen heidän ilmaisunvapauteensa, oikeuteensa yksityisyyteen sekä heidän hyvän maineensa, henkilötietojensa ja henkilökohtaisen imagonsa suojeluun, varsinkin alaikäisten tapauksessa;

7.  katsoo, että EU:n kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisen ja terrorismin torjunnan olisi oltava EU:n ensisijaisia painopisteitä; pitää myönteisinä EU:n toteuttamia toimia turvallisuusunionin vahvistamiseksi; kehottaa saattamaan turvallisuutta, muuttoliikettä ja rajavalvontaa koskevat EU:n tietojärjestelmät nopeasti yhteentoimiviksi, ja katsoo, että niiden kaikkien olisi oltava tietosuojaa koskevien EU:n periaatteiden mukaisia; muistuttaa, että turvallisuuden ja perusoikeuksien suojelun välille on löydettävä sopiva tasapaino; korostaa, että EU:n sisäisten ja ulkoisten turvallisuuden alan toimien koordinointi on olennaisen tärkeää unionin kansalaisten tehokkaan suojelun kannalta sekä sen luottamuksen kannalta, jota unionin kansalaiset tuntevat EU:ta kohtaan turvallisuuden tarjoajana; muistuttaa, että konsuliviranomaisten suojelu on keskeisessä asemassa tällaisen suojelun varmistamisessa ulkomailla, ja katsoo, että komission suositusten mukaisesti olisi edettävä kohti tilapäisiä matkustusasiakirjoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista ja uudenaikaistamista;

8.  kehottaa jälleen komissiota käynnistämään uudelleen EU:n liittymistä Euroopan ihmisoikeussopimukseen koskevan prosessin SEU:n 6 artiklasta johtuvien velvoitteiden mukaisesti tutkimalla ratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimen 18. joulukuuta 2014 antamassa lausunnossa ilmaistujen vastalauseiden käsittelemiseksi; katsoo, että EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen merkitsisi huomattavaa parannusta unionin kansalaisten perusoikeuksien suojeluun ja että se auttaisi saamaan aikaan johdonmukaisen järjestelmän ihmisoikeuksien suojelemiseksi Euroopassa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

28.9.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michał Boni, Mercedes Bresso, Elmar Brok, Pascal Durand, Danuta Maria Hübner, Diane James, Ramón Jáuregui Atondo, Alain Lamassoure, Morten Messerschmidt, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Markus Pieper, György Schöpflin, Pedro Silva Pereira, Barbara Spinelli, Claudia Țapardel

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gerolf Annemans, Pervenche Berès, Jérôme Lavrilleux, Cristian Dan Preda, Jasenko Selimovic, Rainer Wieland

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

14

+

ALDE

Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Jasenko Selimovic

PPE

Michał Boni, Elmar Brok, Danuta Maria Hübner, Alain Lamassoure, Jérôme Lavrilleux, Markus Pieper, Cristian Dan Preda, György Schöpflin

S&D

Mercedes Bresso, Ramón Jáuregui Atondo, Pedro Silva Pereira, Claudia Țapardel

5

-

ECR

Morten Messerschmidt

ENF

Gerolf Annemans

GUE/NGL

Barbara Spinelli

NI

Diane James

VERTS/ALE

Pascal Durand

0

0

 

 

Huomautus: Pervenche Berès (S&D) ilmoitti myös äänestäneensä lausuntoluonnoksen puolesta

Merkkien selitykset:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0102.

(2)

COM(2017)0032.


KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.10.2017  )

vetoomusvaliokunnalle

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Valmistelija: Krystyna Łybacka

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  painottaa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun roolia EU:n kansalaisoikeuksien, aktiivisen kansalaisuuden ja solidaarisuuden edistämisessä sekä yhteisten eurooppalaisten arvojen vahvistamisessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 artiklan perusteella; panee merkille, että edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista edistetään kansalliset rajat ylittävällä ja kulttuurienvälisellä yhteistyöllä ja vaihtotoiminnalla, kuten EU:n Erasmus+-ohjelmalla, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmalla sekä Kansalaisten Eurooppa- ja Luova Eurooppa -ohjelmilla;

2.  korostaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla edistetään kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtämistä EU:ssa; suosittelee näin ollen, että ohjelman seuraava sukupolvi tulisi hyväksyä niin, että sen oikeusperusta mahdollistaisi parlamentin osallistumisen neuvoston kanssa yhdenvertaisena lainsäädäntövallan käyttäjänä ja että ohjelmalle tulisi osoittaa enemmän henkilöresursseja ja määrärahoja tukea saavien hankkeiden määrän lisäämiseksi;

3.  painottaa, että Erasmus+-ohjelman avulla on tärkeää edistää sellaisten monialaisten taitojen kehittymistä, jotka lisäävät kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja aktiivista osallistumista monimuotoisissa yhteiskunnissa;

4.  muistuttaa, että tarvitaan jatkuvia toimia, jotta saadaan lisättyä EU:n kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja varmistetaan, että näitä oikeuksia sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa korostaen EU:hun kuulumisen luomia mahdollisuuksia; korostaa oppilaitosten asemaa nuorten EU-oikeuksia koskevan tietoisuuden lisäämisessä ja aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tarjoamaan yhteiset puitteet EU-asioiden opetukselle kouluissa ja kannustaa jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaisilla toimenpiteillä, että kyseiset puitteet sisällytetään tehokkaasti koulujen opetusohjelmiin; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:n kansalaisten oikeuksia koskevan tietoisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä Euroopan tasolla sekä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; korostaa tämän vuoksi, että asianmukaista ja erityistä koulutusta tulisi tarjota kullakin tasolla ja erityisesti alueellisella ja paikallisella tasolla;

5.  katsoo, että yhtäläisten oikeuksien takaamiseksi tehokkaasti kaikille EU:n kansalaisille koulutusjärjestelmien tulisi olla kohtuuhintaisia ja osallistavia erityisesti kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvaisimmassa asemassa olevien osalta, ja niiden tulisi tarjota aktiiviseen kansalaisuuteen ja elinikäiseen oppimiseen kannustavaa korkealaatuista koulutusta, joka vastaa sekä taloudellisiin että yhteiskunnallisiin vaatimuksiin;

6.  muistuttaa, että opettajia ja koulutusalan ammattilaisia on tuettava heidän tehdessään EU:n oikeuksia ja kansalaisuutta koskevasta tietämyksestä olennaisen osan opetustaan; painottaa tässä yhteydessä, että on tarpeen edelleen edistää ja kehittää School Education Gateway-, Teacher Academy- ja Open Educational Europe -portaalien kaltaisia verkkofoorumeja, jotta koulutusalan ammattilaiset voivat käyttää innovatiivisia monikielisiä opetusmateriaaleja, mukaan lukien erityistarpeisille opiskelijoille mukautetut materiaalit, joiden avulla opiskelijoita voidaan innostaa ja motivoida EU-asioiden opetuksessa;

7.  korostaa nuorten henkilökohtaisessa kehityksessä liikkuvuuden merkitystä ja koulutus- ja kulttuurivaihdon parantamista, millä edistetään aktiivisen kansalaisuuden ja sen käytännön ymmärtämistä; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan liikkuvuutta edistäviä EU:n ohjelmia;

8.  pitää arvossa kulttuurin, taiteen ja tieteen merkitystä aktiivisen EU-kansalaisuuden kiinteänä osana; painottaa edellä mainittujen seikkojen asemaa vahvistettaessa kansalaisten yhteistä tunnetta siitä, että he kuuluvat unioniin, sekä edistettäessä keskinäistä yhteisymmärrystä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

9.  kannustaa lisäämään kaikenikäisten oppijoiden tietoisuutta eurooppalaisista arvoista ja kansalaisten oikeuksista EU:ssa virallisen ja epävirallisen koulutuksen sekä arkioppimisen kautta, jotta edistetään kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja solidaarisuutta Euroopassa;

10.  katsoo, että muuttajille on tärkeää levittää tietoa eurooppalaisesta kulttuurista ja arvomaailmasta heidän kotoutumisensa helpottamiseksi ja että on tärkeää edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua korostamalla muuttajien lähtökulttuurien merkitystä ja vahvistamalla heidän keskeisiä kansalaistaitojaan;

11.  pitää myönteisenä komission aikomusta edistää kansalaisten poliittista sitoutuneisuutta EU:n demokraattiseen toimintaan; kannustaa edistämään demokraattista osallistumista lisäämällä kansalaisten vuoropuhelua, parantamalla kansalaisten ymmärrystä EU:n lainsäädännön merkityksestä heidän arjessaan sekä korostamalla heidän aktiivista ja passiivista oikeuttaan äänestää paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa riippumatta siitä, missä päin unionia he asuvat; kehottaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään sosiaalista mediaa ja digitaalisia välineitä erityisesti nuorten ja vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi; vaatii, että verkkofoorumeiden kaltaisia sähköisen demokratian välineitä on kehitettävä ja otettava käyttöön, jotta kansalaiset voisivat osallistua suoremmin unionin demokraattiseen toimintaan edistäen siten heidän sitoutuneisuuttaan;

12.  muistuttaa, että on tärkeää laajentaa ja syventää kansalaisten kanssa käytävää jäsenneltyä vuoropuhelua heidän oikeuksistaan, jotta tunnistetaan esteet, joita kansalaiset kohtaavat harjoittaessaan näitä oikeuksiaan ja jotta parannetaan tätä alaa koskevien EU:n ohjelmien ja aloitteiden seurantaa ja vaikuttavuutta;

13.  painottaa tiedostusvälineiden ja tietoyhteiskunnan palvelujen merkitystä ja kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita luomaan oikeudellisen kehyksen, joka edistää tiedotusvälineiden moninaisuutta ja riippumattomuutta sekä kansalaisten mahdollisuuksia saada puolueetonta tietoa;

14.  kehottaa komissiota kehittämään erityiset kriteerit, joilla voidaan arvioida aktiivista kansalaisuutta edistäviä eurooppalaisia ohjelmia ja niiden täytäntöönpanoa kiinnittäen erityistä huomiota koulutusnäkökohtiin;

15.  painottaa tarvetta varmistaa, että sekä vammaiset että haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset voivat täysin nauttia EU:n jäsenyyden tarjoamista oikeuksista ja mahdollisuuksista; kannustaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön EU:n vammaiskortin, jotta voidaan edistää vammaisten henkilöiden liikkuvuutta unionissa; painottaa, että on tarpeen parantaa EU:n verkkosivustojen esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

16.  kannattaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen tarkistamista, jotta sen esteettömyyttä ja helppokäyttöisyyttä voidaan parantaa; korostaa, että on tarpeen parantaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen toimintaa ja lisätä yleistä tietoisuutta siitä, jotta voidaan maksimoida sen mahdollisuudet edistää kansalaisosallistumista ja demokraattista keskustelua;

17.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön EU:n nuorisoalan työsuunnitelman 2016–2018 keskittymällä edistämään aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja nuorten osallistumista demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan unionissa;

18.  korostaa, että korkea nuorisotyöttömyysaste ja epävarmat tulevaisuuden näkymät ovat edelleen merkittävä huolenaihe Euroopan nuorisolle; muistuttaa tässä yhteydessä, että Bratislavan julkilausumassa ja etenemissuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi ”rakentaa lupaava taloudellinen tulevaisuus kaikille, turvata elämäntapamme ja luoda parempia mahdollisuuksia nuorille”; kehottaa komissiota jatkamaan toimiaan nuorten tukemiseksi tarjoamalla heille uusia mahdollisuuksia koulutuksen ja työllisyyden alalla;

19.  painottaa harjoittelupaikkojen ja oppisopimuskoulutuksen merkitystä opiskelijoille ja korkeakoulututkinnon suorittaneille heidän hankkiessaan käytännön osaamista ja työkokemusta; kannattaa tässä yhteydessä yhden keskitetyn foorumin luomista rajat ylittävälle harjoittelulle ja oppisopimuskoulutukselle, kuten julkisessa kuulemisessa ehdotettiin;

20.  korostaa vapaaehtoistyön merkitystä olennaisena osana ohjelmia, jotka edistävät aktiivista kansalaisuutta; kannustaa kehittämään opetussuunnitelmia, joihin sisältyy opettavaista ja kansalaistoimintaan liittyvää sisältöä, ja tunnustamaan vapaaehtoistyön opintosuorituksiin sisällytettäväksi toiminnaksi;

21.  tähdentää, ettei vapaaehtoistyö voi korvata ansiotyötä, ja painottaa perusajatusta siitä, että ansiotyö takaa yhteisöön kuulumisen tunteen ja osallistumisen julkiseen elämään sekä kansalaistoimintaan;

22.  korostaa urheilun merkitystä erityisesti ruohonjuuritasolla aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä, sillä urheilu lisää keskinäistä yhteisymmärrystä ja kunnioitusta ja edistää samalla EU:n arvoja sekä periaatteita; kannustaa komissiota jatkamaan sellaisten urheilualoitteiden tukemista, jotka pitävät yllä aktiivisen kansalaisuuden käytäntöä sekä kansalaisarvoja ja kehittävät siten yleistä yhteenkuuluvuuden tunnetta;

23.  kannustaa komissiota jatkamaan tuen antamista toimille ja aloitteille, jotka edistävät kansalaisten oikeuksia ja aktiivista kansalaisuutta; korostaa, että tätä alaa koskevien uusien aloitteiden olisi täydennettävä olemassa olevia aloitteita eikä niiden tulisi vaikuttaa nykyisten ohjelmien budjetteihin;

24.  pitää myönteisenä komission aloitetta ottaa käyttöön verkko-opetusväline paikallisia ja alueellisia viranomaisia varten, jotta voidaan edistää vapaata liikkuvuutta koskevien sääntöjen parempaa ymmärtämistä ja asianmukaista täytäntöönpanoa sekä luoda "yhteinen digitaalinen palveluväylä” verkkopohjaisen tiedon tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille EU:n sisämarkkinoilla; toteaa, että näiden välineiden tulisi tarjota johdonmukaista ja käyttäjäystävällistä tietoa kuluttajien oikeuksista EU:ssa ja niiden toteuttamisesta käytännössä; huomauttaa, että nämä välineet olisi yhdistettävä olemassa oleviin tämän alan välineisiin, kuten Europe Direct -palveluun ja Sinun Eurooppasi -sivustoon;

25.  korostaa parhaiden käytäntöjen vaihdon ja levityksen merkitystä, jotta voidaan edistää EU:n kansalaisten oikeuksien ymmärtämistä sekä kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan kaikkialla unionissa;

26.  tähdentää Euroopan parlamentin jäsenten ja muiden merkittävien EU:n edustajien asemaa unionin kansalaisten oikeuksia koskevan tietoisuuden lisäämisessä erityisesti nuorten keskuudessa;

27.  kannattaa sitä, että kaikilla EU:n virallisilla kielillä tuotetaan ja levitetään lehdistö- ja multimediamateriaalia, joka keskittyy lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja vahvistamaan heidän valmiuksiaan harjoittaa näitä oikeuksia tehokkaasti;

28.  on samaa mieltä siitä, että EU:n kansalaisuus edistää yhtenäisemmän eurooppalaisen yhteiskunnan luomista ja siten myös keskinäistä yhteisymmärrystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

10.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

24

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Isabella Adinolfi, Dominique Bilde, Andrea Bocskor, Nikolaos Chountis, Silvia Costa, Mircea Diaconu, Damian Drăghici, Angel Dzhambazki, María Teresa Giménez Barbat, Svetoslav Hristov Malinov, Curzio Maltese, Rupert Matthews, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Michaela Šojdrová, Helga Trüpel, Sabine Verheyen, Julie Ward, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski, Krystyna Łybacka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michel Reimon, Remo Sernagiotto

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Miltiadis Kyrkos, Jarosław Wałęsa, Patricija Šulin

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

24

+

ALDE

Mircea Diaconu, María Teresa Giménez Barbat

ECR

Angel Dzhambazki, Remo Sernagiotto

EFDD

Isabella Adinolfi

GUE/NGL

Nikolaos Chountis, Curzio Maltese

PPE

Andrea Bocskor, Svetoslav Hristov Malinov, Michaela Šojdrová, Patricija Šulin, Sabine Verheyen, Jarosław Wałęsa, Theodoros Zagorakis, Bogdan Andrzej Zdrojewski

S&D

Silvia Costa, Damian Drăghici, Miltiadis Kyrkos, Krystyna Łybacka, Luigi Morgano, Momchil Nekov, Julie Ward

Verts/ALE

Michel Reimon, Helga Trüpel

2

-

ECR

Rupert Matthews

ENF

Dominique Bilde

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (26.9.2017)

vetoomusvaliokunnalle

katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa

(2017/2069(INI))

Valmistelija: Ángela Vallina

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan 6 a viite (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (COM(2016)0411),

Tarkistus    2

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan A a kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

A a. ottaa huomioon, että kansalaisten oikeuksien ja demokraattisten instituutioiden lujittamiseen sisältyy syrjinnän ja sukupuolten eriarvoisuuden torjuminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

Tarkistus    3

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan H a kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

H a. ottaa huomioon, että naisten aliedustus päätöksentekotehtävissä, erityisesti politiikassa ja yritysten johtokunnissa, estää valmiuksien kehittämistä ja heikentää naisten osallistumista EU:n demokraattiseen toimintaan;

Tarkistus    4

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan H b kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

H b. ottaa huomioon, että naisten osallistumiseen poliittiseen päätöksentekoon ja poliittiseen johtamiseen vaikuttavat edelleen monenlaiset esteet, kuten sukupuoleen perustuvien stereotypioiden sitkeys sekä äskettäisen talouskriisin seuraukset ja sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon;

Tarkistus    5

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan H d kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

H d. ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelussa on koko EU:ssa edelleen merkittäviä aukkoja, kun kyse on rajatylittävistä perhekiistoista;

Tarkistus    6

Päätöslauselmaesitys

Johdanto-osan J a kappale (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

J a. ottaa huomioon, että naisten kohtaama syrjintä eri puolilla EU:ta on tasa-arvon este; ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina äänestäjinä sekä johtavissa asemissa niin vaaleilla valituissa viroissa, julkishallinnossa, tiedeyhteisössä ja tiedotusvälineissä kuin yksityisellä sektorillakin; ottaa huomioon, että naisten kohtaama moninainen syrjintä ja köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien naisten suhteeton määrä estävät heitä käyttämästä täysimääräisesti kansalaisoikeuksiaan;

Tarkistus    7

Päätöslauselmaesitys

1 kohta

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

1. panee merkille unionin kansalaisuutta vuonna 2017 käsittelevän komission katsauksen, jossa luetellaan painopisteitä toiminta-aloittain; epäilee sitä, kyetäänkö kansalaisten huolenaiheisiin vastaamaan tehokkaasti näillä painopisteillä; pitää valitettavana, että kolmen seuraavan vuoden ajalle ei ole annettu hyvin määriteltyjä ja konkreettisia sitoumuksia;

1. panee merkille unionin kansalaisuutta vuonna 2017 käsittelevän komission katsauksen, jossa luetellaan painopisteitä toiminta-aloittain; epäilee sitä, kyetäänkö kansalaisten huolenaiheisiin vastaamaan tehokkaasti näillä painopisteillä; pitää valitettavana, että kolmen seuraavan vuoden ajalle ei ole annettu hyvin määriteltyjä ja konkreettisia sitoumuksia; katsoo, että asianmukaista huomiota ei ole kiinnitetty sukupuolten tasa-arvon tarkastelemiseen ensisijaisena painopisteenä, sillä se esiintyy vasta toissijaisena asiakohtana aihealueen ”Turvallisuuden vahvistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen” alla;

Tarkistus    8

Päätöslauselmaesitys

4 kohta

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

4. pitää valitettavana, että koko unionissa sovellettavan syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisessä ei ole tapahtunut juurikaan edistymistä liki vuosikymmeneen; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä saattamaan asiaa koskevat neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian;

4. pitää valitettavana, että koko unionissa sovellettavan syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisessä ei ole tapahtunut juurikaan edistymistä liki vuosikymmeneen; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä saattamaan asiaa koskevat neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolinäkökohtien sisällyttämiseen;

Tarkistus    9

Päätöslauselmaesitys

6 b kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 b. pitää myönteisenä komission ehdotusta allekirjoittaa Istanbulin sopimus ja saattaa päätökseen EU:n liittyminen siihen ja vahvistaa tukensa EU:n liittymiselle Istanbulin sopimukseen laaja-alaisesti ja varauksetta; kehottaa parantamaan eriteltyjen tietojen keräämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvista väkivallan kaikista muodoista yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kanssa, jotta voidaan laatia yhteinen menetelmä tietokantojen ja analyysien vertailemiseksi; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, ratifioimaan nopeasti Istanbulin sopimuksen; kehottaa komissiota ehdottamaan direktiiviä naisiin kohdistuvasta väkivallasta;

Tarkistus    10

Päätöslauselmaesitys

6 c kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 c. kehottaa neuvostoa tehostamaan toimia naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn jatkamiseksi;

Tarkistus    11

Päätöslauselmaesitys

6 d kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 d. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään erityistoimiin, joilla puututaan muita heikommassa asemassa olevien kansalaisten moniperusteiseen syrjintään, joka estää heitä käyttämästä oikeuksiaan tai osallistumasta täysimittaisesti yhteiskunnan toimintaan; toteaa, että tällaisia ovat muun muassa vammaiset naiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset tai naiset, joita uhkaavat köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen;

Tarkistus    12

Päätöslauselmaesitys

6 e kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 e. muistuttaa, että sen varmistaminen, että moniperusteisesta syrjinnästä kärsivät henkilöt, kuten vammaiset naiset ja tytöt, voivat harjoittaa kansalaisoikeuksiaan, edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon sisältyy kohdennettua politiikkaa alkaen moniperusteisesta tiedonkeruusta aina koulutusohjelmiin ja sosiaalista osallisuutta edistäviin toimenpiteisiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ja julkaisemaan strategioita moniperusteisen syrjinnän torjumiseksi;

Tarkistus    13

Päätöslauselmaesitys

6 f kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 f. korostaa tarvetta puuttua politiikassa ja laajemmalti julkisella alalla naisiin ja tyttöihin sekä HLBTI-ihmisiin kohdistuvaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, mukaan lukien verkossa tapahtuva häirintä ja pelottelu;

Tarkistus    14

Päätöslauselmaesitys

6 g kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 g. vahvistaa komissiolle esittämänsä pyynnön hyväksyä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva strateginen toimintaohjelma 2016–2019 tiedonantona; muistuttaa, että EU perustuu naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaatteeseen ja että tällainen periaate voi toteutua ainoastaan hyödyntämällä strategista valtavirtaistamista kaikessa EU:n politiikassa;

Tarkistus    15

Päätöslauselmaesitys

6 h kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 h. suhtautuu myönteisesti työn ja yksityiselämän yhdistämistä koskevaan komission pakettiin ja kehottaa kaikkia toimielimiä toteuttamaan nämä toimenpiteet mahdollisimman pian;

Tarkistus    16

Päätöslauselmaesitys

6 j kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 j. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä tilanteissa, joissa työntekijät saavat etuuksia ja suorittavat maksuja EU:n eri jäsenvaltioissa, tehostamalla rajatylittävää tiedonvaihtoa eri sosiaaliturvaviranomaisten välillä siten, että kaikki maksut voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon eläkeoikeuksia laskettaessa; kiinnittää huomiota edelleen jatkuviin sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin EU:ssa, jotka yhdistettyinä säästötoimiin ja julkisen sektorin leikkauksiin heikentävät miljoonien naisten mahdollisuuksia todelliseen taloudelliseen riippumattomuuteen;

Tarkistus    17

Päätöslauselmaesitys

6 k kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 k. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään aktiivisesti EU:n rahastoja välineinä edistää sukupuolten tasa-arvoa; vaatii erityisesti soveltamaan tasa-arvon valtavirtaistamista YMP:ssä ja maaseudun koheesiopolitiikassa;

Tarkistus    18

Päätöslauselmaesitys

6 l kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

6 l. kehottaa komissiota jatkamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa EU:n politiikassa kiinnittäen erityistä huomiota lainsäädännön ja toimintalinjojen vaikutustenarviointeihin sekä etukäteis- ja jälkikäteisarviointeihin;

Tarkistus    19

Päätöslauselmaesitys

9 a kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

9 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkuvasti edistämään naisten edustusta johtotehtävissä, erityisesti poliittisessa päätöksenteossa ja yritysten johtokunnissa, ja helpottamaan naisten pääsyä johtotehtäviin poistamalla sukupuolistereotypioita ja kannustamalla naisten osallistumista työpaikkakoulutukseen yhdessä muiden poliittisten välineiden, kuten työ- ja yksityiselämän tasapainon, avulla, jotta he voivat harjoittaa täysimääräisesti EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan;

Tarkistus    20

Päätöslauselmaesitys

9 b kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

9 b. korostaa, että kaikille ikäryhmille suunnattu laadukas kansalaiskasvatus, joka voi olla virallista, vapaamuotoista tai epävirallista, on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset voivat harjoittaa demokraattisia oikeuksiaan ja jotta demokraattinen yhteiskunta voi toimia ja jotta voidaan poistaa syrjintä, ennakkoluulot ja sukupuolten epätasa-arvo; toteaa jälleen kerran, että on panostettava kansalaisuuteen ja kansalaiskasvatukseen sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevaan koulutukseen kaikkialla Euroopassa;

Tarkistus    21

Päätöslauselmaesitys

9 c kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

9 c. korostaa, että lasten ja nuorten sekä erityisesti naisten ja tyttöjen poliittinen osallistuminen on tärkeää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin lasten oikeuksien takaamiseksi ja heidän osallistumisensa lisäämiseksi;

Tarkistus    22

Päätöslauselmaesitys

10 a kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

10 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään lisätoimia, joiden avulla voidaan varmistaa naisten oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen pääsy kaikkeen poliittiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen toimintaan, sillä se on ehdoton edellytys kansalaisoikeuksien todelliselle toteutumiselle EU:ssa;

Tarkistus    23

Päätöslauselmaesitys

11 kohta

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

11. katsoo, että vaalilain uudistaminen parlamentin lainsäädäntöaloitteen perusteella tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden parantaa unionin demokraattisuutta; korostaa, että tuhannet eurooppalaiset ovat samaa mieltä, mistä on osoituksena eurooppalainen kansalaisaloite ”Let Me Vote”, jolla pyritään siihen, että kansalaiset saisivat äänestää asuinpaikassaan; kiittää komissiota siitä, että se on tarkastellut vapaan liikkuvuuden oikeuttaan käyttäneiden, toisen maan kansalaisia olevien unionin kansalaisten mahdollisuuksia äänestää asuinmaansa kansallisissa vaaleissa; kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman sähköisen äänestämisen käyttöön ottamiseksi vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja varten;

11. katsoo, että vaalilain uudistaminen parlamentin lainsäädäntöaloitteen perusteella tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden parantaa unionin demokraattisuutta; korostaa, että tuhannet eurooppalaiset ovat samaa mieltä, mistä on osoituksena eurooppalainen kansalaisaloite ”Let Me Vote”, jolla pyritään siihen, että kansalaiset saisivat äänestää asuinpaikassaan; kiittää komissiota siitä, että se on tarkastellut vapaan liikkuvuuden oikeuttaan käyttäneiden, toisen maan kansalaisia olevien unionin kansalaisten mahdollisuuksia äänestää asuinmaansa kansallisissa vaaleissa; kehottaa neuvostoa sisällyttämään seuraavaan EU:n vaalilainsäädännön tarkistukseen ehdokasluettelot, joissa on tasapainoinen sukupuolijakauma; kehottaa komissiota laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman sähköisen äänestämisen käyttöön ottamiseksi vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleja varten;

Tarkistus    24

Päätöslauselmaesitys

12 kohta

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

12. katsoo, että vapaat tiedotusvälineet ja yhteiskunnan ja tiedotusvälineiden moniäänisyys ovat erottamaton osa tervettä demokratiaa; korostaa, että on määriteltävä unionin politiikka, jolla reagoidaan Euroopan vastaiseen propagandaan ja virheellisiin tietoihin; ehdottaa, että unionin toimielimet jatkavat toimia perustaakseen eurooppalaisen televisiokanavan, jolla on lähetystoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa;

12. katsoo, että vapaat tiedotusvälineet ja yhteiskunnan ja tiedotusvälineiden moniäänisyys ovat erottamaton osa tervettä demokratiaa ja että medialukutaito on erittäin tärkeää ja sitä olisi kehitettävä jo varhaisessa iässä; korostaa, että on määriteltävä unionin politiikka, jolla reagoidaan Euroopan vastaiseen propagandaan ja virheellisiin tietoihin; ehdottaa, että unionin toimielimet jatkavat toimia perustaakseen eurooppalaisen televisiokanavan, jolla on lähetystoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa;

Tarkistus    25

Päätöslauselmaesitys

12 a kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

12 a.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimenpiteitä, joilla torjutaan naisiin kohdistuvia syrjiviä lausuntoja sekä sukupuolistereotypioita;

Tarkistus    26

Päätöslauselmaesitys

15 a kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 a. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään asianmukaisia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineitä ja tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten ja yhteisöjen kanssa, jotta voidaan ehkäistä ja tutkia rikoksia ja antaa tarvittavaa hoitoa ja apua seksuaalisesti hyväksikäytetyille, syrjityille ja työmarkkinoilla väheksytyille naisille;

Tarkistus    27

Päätöslauselmaesitys

15 b kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 b. kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien suojelu ja jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon rajatylittävissä perhekiistoissa;

Tarkistus    28

Päätöslauselmaesitys

15 c kohta (uusi)

 

Päätöslauselmaesitys

Tarkistus

 

15 c. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, joilla lisätään naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia osallistua opiskelijoina, opettajina ja tutkijoina EU:n ohjelmiin, joihin liittyy rajat ylittävää liikkuvuutta;

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.9.2017

 

 

 


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marina Albiol Guzmán, Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Eleonora Evi, Peter Jahr, Rikke Karlsson, Jude Kirton-Darling, Svetoslav Hristov Malinov, Notis Marias, Marlene Mizzi, Cristian Dan Preda, Gabriele Preuß, Laurenţiu Rebega, Virginie Rozière, Yana Toom, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michela Giuffrida, Demetris Papadakis, Julia Pitera, Sven Schulze, Igor Šoltes, Ángela Vallina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Martina Anderson, Inés Ayala Sender


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

23

+

ALDE

ECR

PPE

 

S&D

 

VERTS/ALE

Beatriz Becerra Basterrechea, Yana Toom, Cecilia Wikström

Rikke Karlsson

Heinz K. Becker, Pál Csáky, Peter Jahr, Svetoslav Hristov Malinov, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Sven Schulze, Jarosław Wałęsa

Inés Ayala Sender, Andrea Cozzolino, Michela Giuffrida, Jude Kirton-Darling, Marlene Mizzi, Demetris Papadakis, Gabriele Preuß, Virginie Rozière

Margrete Auken, Igor Šoltes, Tatjana Ždanoka

2

-

ECR

ENF

Notis Marias

Laurenţiu Rebega

4

0

EFDD

GUE/NGL

Eleonora Evi

Marina Albiol Guzmán, Martina Anderson, Ángela Vallina

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö