SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä

30.11.2017 - (13076/2017 – C8-0415/2017 – 2017/0193(NLE)) - ***

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta
Esittelijä: Christofer Fjellner

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskevan Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen tekemisestä

(13076/2017 – C8-0415/2017 – 2017/0193(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13076/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välisestä yhteydestä (13073/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0415/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen (A8-0386//2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan kulmakivi. Se on ollut olemassa vuodesta 2005 ja se on maailman suurin päästöjen rajoittamis- ja kauppajärjestelmä. Se kattaa teolliset valmistajat, sähköntuottajat ja lentoliikenteen ja se on tärkein EU:n käytettävissä oleva väline, jolla kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää noudattaen Eurooppa-neuvoston vuoden 2014 tavoitetta. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoden 1990 tasosta ainakin 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään 43 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna, ja päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten alojen on vähennettävä päästöjään 30 prosenttia. EU:n päästökauppajärjestelmän markkinamekanismi mahdollistaa joustavuuden sekä päästövähennykset kustannustehokkaasti ja tuloksellisesti, ja samalla voidaan turvata EU:n energiaintensiivisten alojen kansainvälinen kilpailukyky sovituilla pitkäaikaisilla säännöillä.

Nyt EU:n päästökauppajärjestelmää ollaan yhdistämällä Sveitsin päästökauppajärjestelmään. Kun näiden kahden päästökauppajärjestelmän välille luodaan yhteys, yhden järjestelmän osallistujat voivat käyttää vaatimusten täyttämiseen toisen, siihen kytketyn järjestelmän yksiköitä. Näin markkinat laajenevat, ja vähennysmahdollisuuksien saatavuus paranee, mikä puolestaan parantaa päästökauppajärjestelmän tehokkuutta ja vähentää kustannuksia.

EU:n osuus koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä on vain 10 prosenttia, ja se ei siksi pysty yksin pysäyttämään maapallon lämpenemistä. Maapallon lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää meiltä ilmastopolitiikkaa, jota muutkin alkavat seurata. Siksi ilmastopolitiikkamme on oltava kustannustehokasta ja tuettava työpaikkoja, kasvua sekä teknistä kehitystä. On äärimmäisen tärkeää tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa ympäri maailman ja yhdistää muita päästökauppajärjestelmiä EU:n järjestelmään, mikä on yksi tehokkaimmista keinoista torjua ilmastonmuutosta. Siksi EU:n päästökauppajärjestelmän yhdistäminen Sveitsin järjestelmään on ensimmäinen tärkeä askel kohti tilannetta, jossa muutkin päästöjen aiheuttajat kantavat vastuunsa ja saavuttavat EU:n politiikan pitkän aikavälin tavoitteen. Sen mukaan yhä useampia päästökauppajärjestelmiä on yhdistettävä EU:n järjestelmään, ja meidän on saavutettava ilmastotavoitteemme käytännössä.

Sveitsin päästökauppajärjestelmä täyttää vaatimukset, jotka on asetettu sen yhdistämiselle EU:n järjestelmään ja jotka vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän perustamisesta annetun direktiivin 25 artiklaa. Sveitsin päästökauppajärjestelmä on yhteensopiva ja rakenteeltaan samanlainen EU:n järjestelmän kanssa. Järjestelmien piiriin kuuluvat samat kaasut ja toimialat, ja molemmissa sovelletaan samoja järjestelmään sisällyttämisen kynnyksiä. Myös Sveitsin päästökauppajärjestelmässä rajoitetaan kasvihuonekaasujen päästöjä, ja se on vuodesta 2013 asti ollut pakollinen suurille ja energiaintensiivisille toimialoille.

Lisäksi päästöoikeuksien määrän vuosittainen väheneminen Sveitsin päästökauppajärjestelmässä vastaa vuosittaista vähennystä EU:n järjestelmässä. Myös näiden kahden järjestelmän jakomenetelmät ovat keskenään yhteensopivia. Nykyinen menettely perustuu huutokauppaan, ja kynnysarvoja käytetään, kun toimialat saavat siirtymävaiheessa maksuttomia päästöoikeuksia. Kuluva kaupan kausi kattaa samat vuodet 2013–2020, ja järjestelmissä sovelletaan samanlaisia seuraamuksia, mikäli päästöoikeuksia ei palauteta riittävästi.

Ainoa merkittävä ero on, ettei Sveitsin päästökauppajärjestelmä kata lentoliikennettä ainakaan vielä tässä vaiheessa. Kuitenkin Sveitsi valmistelee lentoliikenteen sisällyttämistä päästökauppajärjestelmäänsä EU:n järjestelmän sääntöjä vastaavalla tavalla. Tämä on olennainen osa yhteenliittämissopimusta samoin kuin sellaisten määräysten sisällyttäminen sopimukseen, joiden avulla varmistetaan näiden kahden järjestelmän yhteensopivuus vuoteen 2030 asti myös sen jälkeen, kun järjestelmien käynnissä oleva uudelleentarkastelu saadaan päätökseen vuonna 2021.

Ilmasto on rajat ylittävä kysymys, jota on paras käsitellä EU:n tasolla sekä globaalisti. Jotta maapallon muihin toimijoihin voitaisiin vaikuttaa ja jotta ne voitaisiin saada mukaan toimiin, EU:n on johdettava esimerkin avulla ja yhdistettävä kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen kilpailukyvyn säilyttämiseen. Tämä voidaan toteuttaa ehdotetulla EU:n päästökaupan yhdistämisellä Sveitsin päästökauppajärjestelmään. Yhteyden luomisen avulla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja turvata samalla EU:n energiaintensiivisten alojen kansainvälinen kilpailukyky siirryttäessä vähitellen vähähiiliseen talouteen ja pidettäessä yllä kannustimia pitkäaikaisille investoinneille vähähiiliseen tekniikkaan.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskeva Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus
Viiteasiakirjat	13076/2017 – C8-0415/2017 – COM(2017)0427 – 2017/0193(NLE)
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)	24.11.2017
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ENVI 29.11.2017
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 29.11.2017	ITRE 29.11.2017
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	AFET 14.9.2017	ITRE 11.10.2017
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Christofer Fjellner 13.9.2017
Valiokuntakäsittely	27.11.2017
Hyväksytty (pvä)	28.11.2017
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	59 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marco Affronte, Margrete Auken, Pilar Ayuso, Catherine Bearder, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, Bas Eickhout, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Anneli Jäätteenmäki, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Susanne Melior, Rory Palmer, Bolesław G. Piecha, Pavel Poc, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Nicola Caputo, Herbert Dorfmann, Christofer Fjellner, Eleonora Forenza, Martin Häusling, Anja Hazekamp, Jan Huitema, Peter Jahr, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Younous Omarjee, Christel Schaldemose, Bart Staes, Keith Taylor, Tiemo Wölken
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Richard Ashworth, Pál Csáky, Marco Valli, Tomáš Zdechovský
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	30.11.2017

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

59	+
ALDE	Catherine Bearder, Jan Huitema, Anneli Jäätteenmäki, Gesine Meissner, Ulrike Müller, Frédérique Ries
ECR	Richard Ashworth, Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Julie Girling, Bolesław G. Piecha, John Procter
GUE/NGL	Stefan Eck, Eleonora Forenza, Kateřina Konečná, Younous Omarjee, Anja Hazekamp
PPE	Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Pál Csáky, Angélique Delahaye, Herbert Dorfmann, Christofer Fjellner, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Peter Jahr, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean, Tomáš Zdechovský
S&D	Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nicola Caputo, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Rory Palmer, Pavel Poc, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Tiemo Wölken
VERTS/ALE	Marco Affronte, Margrete Auken, Bas Eickhout, Martin Häusling, Bart Staes, Keith Taylor

3	-
EFDD	Julia Reid, Marco Valli
ENF	Sylvie Goddyn

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää