Menettely : 2017/2222(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0387/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0387/2017

Keskustelut :

PV 14/12/2017 - 3
CRE 14/12/2017 - 3

Äänestykset :

PV 14/12/2017 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0502

MIETINTÖ     
PDF 657kWORD 145k
30.11.2017
PE 610.643v03-00 A8-0387/2017

vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 käsittelemistä asioista (työjärjestyksen 216 artiklan 7 kohdan mukaisesti

(2017/2222(INI))

Vetoomusvaliokunta

Esittelijä: Notis Marias

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 käsittelemistä asioista (työjärjestyksen 216 artiklan 7 kohdan mukaisesti)

(2017/2222(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa vetoomusvaliokunnan työn tuloksista,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 10 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 ja 227 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 228 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklan, joka koskee oikeutta vedota Euroopan parlamenttiin,

–  ottaa huomioon rikkomusmenettelyä koskevat SEUT-sopimuksen määräykset ja erityisesti sen 258 ja 260 artiklan,

  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 216 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A8-0387/2017),

A.  toteaa, että vuonna 2016 vastaanotettiin 1 569 vetoomusta – vuonna 2015 luku oli 1 431 – ja että niistä 1 110 (70,8 prosenttia) hyväksyttiin käsiteltäväksi;

B.  toteaa, että parlamentin vetoomusportaalin käyttäjistä 6 132 tuki yhtä tai useampaa vetoomusta vuonna 2016, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 902, ja että tuenilmausten määrä vetoomusta ja käyttäjää kohden oli 18 810 vuonna 2016, kun se vuonna 2015 oli 1 329;

C.  ottaa huomioon, että vastaanotettujen vetoomusten määrä on vaatimaton verrattuna unionin kokonaisväkilukuun; toteaa määrän kuitenkin osoittavan, että osa unionin kansalaisista on tietoisia vetoomusoikeudesta ja käyttää sitä sekä haluaa kiinnittää unionin toimielinten huomiota heitä huolestuttaviin ja unionin toimivaltaan kuuluviin asioihin vetoomusmenettelyn avulla; toteaa, että toimia on kuitenkin tehostettava toimia, joilla lisätään tietoisuutta oikeudesta esittää vetoomuksia Euroopan parlamentille ja edistetään kyseisen oikeuden käyttöä;

D.  ottaa huomioon, että oikeus vedota Euroopan parlamenttiin tarjoaa unionin kansalaisille ja asukkaille keinon esittää virallinen pyyntö suoraan heidän edustajilleen, ja katsoo, että tätä oikeutta olisi siksi asianmukaisesti suojeltava ja sen käyttöä edistettävä; pitää tätä oikeutta välttämättömänä sen varmistamiseksi, että unionin kansalaiset ja asukkaat voivat aktiivisesti vaikuttaa aloihin, joilla Euroopan unioni toimii;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on jo kauan ollut johtava toimija vetoomusmenettelyn kansainvälisessä kehittämisessä ja sillä on edelleen Euroopan avoimin ja läpinäkyvin järjestelmä, joka mahdollistaa muun muassa vetoomusten esittäjien täysipainoisen osallistumisen sen toimintaan;

F.  ottaa huomioon, että valiokunnalla on keskeinen rooli unionin kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä, sillä se myötävaikuttaa parlamentin imagon ja auktoriteetin vahvistamista valitsijakunnan silmissä, koska näin parlamentti voi paremmin seurata ja valvoa, miten jäsenvaltiot ja muut EU:n toimielimet panevat täytäntöön EU:n lainsäädäntöä;

G.  toteaa, että aktiivinen vaikuttaminen on mahdollista ainoastaan siksi, että on olemassa kaikkien EU:n toimielinten demokraattinen ja avoin prosessi, joka tarjoaa parlamentille ja vetoomusvaliokunnalle mahdollisuuden työskennellä kansalaislähtöisesti ja tarkoituksenmukaisesti;

H.  ottaa huomioon, että vetoomuksia esittävät ja niitä tukevat kansalaiset haluavat vaikuttaa ja odottavat puolestaan EU:n toimielinten tuovan lisäarvoa heidän huolenaiheitaan koskevissa ratkaisuissa; toteaa, että jos vetoomuksiin ei reagoida asianmukaisesti, se aiheuttaa todennäköisesti turhautumista ja tyytymättömyyttä unionia kohtaan;

I.  toteaa, että on huomattu, että kansalaiset kääntyvät usein vetoomusvaliokunnan puoleen viimeisenä keinona, kun muut alueelliset tai kansalliset elimet tai toimielimet eivät pysty ratkaisemaan heidän huolenaiheitaan;

J.  katsoo, että vetoomusten välityksellä parlamentti voi kuulla kansalaisia ja auttaa ratkaisemaan heidän ongelmiaan sekä arvioida unionin lainsäädännön vaikutuksia kansalaisten arkipäivään;

K.  katsoo, että vetoomuksista saadaan hyödyllistä tietoa muun muassa havaituista EU:n lainsäädännön rikkomisista sekä sen puutteista ja epäjohdonmukaisuuksista, kun on kyse sen tavoitteesta varmistaa, että kaikkien kansalaisten perusoikeuksia suojellaan täysimääräisesti;

L.  ottaa huomioon, että vetoomukset tarjoavat eri aloja koskevia monenlaisia tärkeitä tietoja, joista on hyötyä muille parlamentin valiokunnille myös niiden lainsäädäntötoimien kannalta; katsoo, että koko parlamentti on velvollinen varmistamaan, että vetoomusoikeutta koskevaa perusoikeutta noudatetaan huolehtimalla siitä, että vetoomukset käsitellään asianmukaisesti;

M.  katsoo, että kukin vetoomus olisi arvioitava ja käsiteltävä huolellisesti ja että kullakin vetoomuksen esittäjällä on oikeus saada vastaus vetoomusvaliokunnalta, joka vastaa esitettyihin kysymyksiin kaikilta osin noudattaen täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettua oikeutta hyvään hallintoon;

N.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 227 artiklan ja parlamentin työjärjestyksen 215 artiklan mukaisissa vetoomusten käsiteltäväksi hyväksymistä koskevissa perusteissa edellytetään, että vetoomukset täyttävät muodolliset vaatimukset eli että ne käsittelevät aihetta, joka kuuluu unionin toiminnan alaan ja koskee välittömästi vetoomuksen esittäjää, jonka on oltava unionin kansalainen tai asukas; toteaa, että 459:ää vetoomusta ei hyväksytty käsiteltäväksi, koska ne eivät täyttäneet muodollisia vaatimuksia;

O.  katsoo, että vetoomusvaliokunnan työn tuloksellisuuden varmistamiseksi, perusteettomien vetoomusten ja vetoomusten, joita ei voida ottaa käsiteltäviksi, käsittely olisi päätettävä nopeasti ja esitettävä siitä perustelu vetoomuksen esittäjälle, jotta valiokuntaa ei kuormitettaisi liikaa; katsoo, että vetoomuksen käsittelyyn liittyvän hallinnollisen menettelyn olisi aina oltava vetoomuksen esittäjän edun mukainen;

P.  katsoo, että vetoomusmenettelylle ominainen vuorovaikutteisuus ja kansalaisten keskeinen rooli siinä tekee kunkin tapauksen ainutlaatuiseksi ja sulkee pois ennalta määrätyn aikataulun; katsoo, että tällaiset menettelyt edellyttävät hallinnolta erityistä joustavuutta ja suhdetoimintataitoja;

Q.  toteaa, että vetoomusvaliokunnan kokouksissa keskustellaan julkisesti huomattavasta määrästä vetoomuksia; toteaa, että vetoomuksen esittäjillä on oikeus esitellä vetoomuksensa ja että he ottavat usein täysipainoisesti osaa keskusteluun ja siten osallistuvat aktiivisesti valiokunnan työhön; toteaa, että 61 vetoomuksen esittäjää osallistui vuonna 2016 aktiivisesti valiokunnassa käytyihin keskusteluihin käyttämällä puheenvuoroja;

R.  toteaa, että kansalaisten vetoomuksissa ja valiokunnan kokouksissa antamat tiedot – sekä niitä täydentävä komission, jäsenvaltioiden ja muiden elinten tarjoama asiantuntemus – ovat ratkaisevan tärkeitä valiokunnan työlle;

S.  toteaa, että vuonna 2016 esitettyjen vetoomusten huolenaiheet koskivat pääasiassa sisämarkkinoita (erityisesti palvelujen tarjontaa ja ihmisten vapaata liikkuvuutta), perusoikeuksia (erityisesti lapsen oikeuksia ja vammaisten henkilöiden oikeuksia), sosiaaliasioita (työoloja) ja ympäristöasioita (jätehuoltoa, saastumista ja ympäristönsuojelua) ja erityisesti brexitiä (saavutettujen oikeuksien menettämistä ja kansanäänestyksen mandaattia);

T.  toteaa, että parlamentin vetoomusportaali on ollut toiminnassa vuoden 2014 lopusta alkaen; toteaa, että 1 067 vetoomusta (68 prosenttia vastaanotetuista vetoomuksista) toimitettiin verkkoportaalin kautta vuonna 2016, kun vastaava lukumäärä vuonna 2015 oli 992; toteaa, että portaaliin on tehty sekä käyttäjiä että portaalin ylläpitäjiä hyödyttäviä teknisiä parannuksia, esimerkiksi parannuksia hakutoimintoon; toteaa, että vetoomusten yhteenvedot ladataan sivustolle pian hyväksymisen jälkeen; toteaa, että luottamuksellisuutta koskevia asetuksia ja tietosuojaselosteita on tarkistettu ja että sivustolle on lisätty ”Usein kysyttyä” -osio; toteaa, että vetoomusten yhteenvedot vuosilta 2015 ja 2016 ladattiin sivustolle uuden migraatiotyökalun avulla; toteaa, että on toteutettu myös hakukoneoptimointiprosessi; toteaa, että suuri määrä käyttäjien esittämiä tukipyyntöjä on käsitelty onnistuneesti; ottaa huomioon, että hankkeen myöhemmät vaiheet ovat käynnissä, ja käytössä ovat sellaiset ominaisuudet kuin automaattinen sähköinen ilmoitus kunkin asianomaisen vetoomuksen sisällyttämisestä valiokunnan esityslistalle yhdessä sen tulevan suoratoistolinkin kanssa sekä myöhemmästä asiaan liittyvien pöytäkirjojen ja tärkeiden keskustelujen videointien tallentamisesta, mikä hyödyttää asianomaisia vetoomuksen esittäjiä ja tukijoita;

U.  katsoo, että eurooppalainen kansalaisaloite on tärkeä väline, kun parannetaan kansalaisten osallistumista EU:n poliittiseen päätöksentekoprosessiin, ja että sitä olisi hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta EU:n toimielimiin ja edistää aidon ja osallistavan Euroopan unionin rakentamista; toteaa, että komission 13. syyskuuta 2017 esittämä lainsäädäntöehdotus nykyisen eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan asetuksen (EY) N:o 211/2011 (COM(2017)0482) tarkistamisesta käynnistää erittäin tarpeellisen tarkistamisprosessin, jolla pyritään tekemään eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta helpommin käytettävä ja hyödyllinen väline EU:n kansalaisille;

V.  ottaa huomioon, että suunnitteilla oli neljä parlamentin työjärjestyksen 216 a artiklan mukaista tiedonhankintamatkaa; toteaa, että tiedonhankintamatkat ovat vetoomusvaliokunnan keskeisiä välineitä, koska ne tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden kerätä tietoja eri sidosryhmiltä monimutkaisista kysymyksistä ja niiden avulla voidaan antaa konkreettisesta näkyvyyttä parlamentin työlle kansalaisten keskuudessa eri puolilla unionia; toteaa, että kaksi tiedonhankintamatkaa toteutui ja yksi niistä tehtiin Espanjaan, kun unionin kansalaisilta oli saatu useita vetoomuksia mahdollisista vesipuitedirektiivin rikkomisista, ja toinen Slovakiaan, missä tarkastelun kohteena oli unionin rakennerahastovarojen käyttö vammaisille tarkoitetuissa pitkäaikaislaitoksissa; toteaa, että kaksi muuta suunnitteilla ollutta tiedonhankintamatkaa, yksi Irlantiin ja toinen Italiaan, peruuntui;

W.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunnalla on Euroopan oikeusasiamieheen ylläpidettäviä suhteita koskevia tehtäviä, ja toteaa, että oikeusasiamies tutkii unionin kansalaisten tekemät kantelut unionin toimielimissä ja elimissä ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista;

X.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuosikertomuksensa 2015 vetoomusvaliokunnalle sen kokouksessa 20. kesäkuuta 2016, ja toteaa, että vetoomusvaliokunnan vuotuinen mietintö perustuu osittain oikeusasiamiehen vuosikertomukseen;

Y.  ottaa huomioon, että vetoomusvaliokunta on Euroopan oikeusasiamiehen lailla Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsen ja että siihen kuuluu myös kansallisia ja alueellisia oikeusasiamiehiä ja vastaavia elimiä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja muissa Euroopan talousalueen maissa, ja toteaa, että verkoston tavoitteena on edistää tiedonvaihtoa unionin oikeudesta ja politiikasta sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä;

Z.  toteaa, että vastaanotetuista vetoomuksista 147 (niistä 120 vuonna 2016) liittyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan unionista eroamisesta järjestetyn kansanäänestyksen seurauksena virinneisiin kysymyksiin – pääasiassa kansalaisten oikeuksien suojeluun;

AA.  toteaa, että tammikuussa 2016 hyväksytyt ja siitä asti sovelletut vetoomusvaliokunnan suuntaviivat ovat selkiyttäneet ja jäsentäneet valiokunnan työtä ja vetoomusten käsittelyä;

AB.  toteaa, että parlamentin työjärjestykseen tehdyt muutokset (jotka hyväksyttiin täysistunnossa joulukuussa 2016) toivat muutoksia myös vetoomusmenettelyyn ja selkiyttivät sitä;

AC.  ottaa huomioon, että puhtaasti muodollinen suhtautuminen ympäristöarviointeihin liittyvien vetoomusten käsittelyyn vaarantaa EU:n ympäristölainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon jäsenvaltioissa ja komission uskottavuuden, sillä komission olisi valvottava tehokkaasti, että kansalaisten perusoikeuksia suojellaan täysimääräisesti;

1.  tähdentää, että vetoomusvaliokunnalla on tärkeä rooli yhteyspisteenä, jonne unionin kansalaiset ja asukkaat voivat toimittaa kanteluitaan EU:n oikeuden soveltamiseen liittyvistä rikkomuksista ja virheistä jäsenvaltioissa sekä mahdollisista EU:n lainsäädännön puutteista ja epäjohdonmukaisuuksista; korostaa, että on tarpeen varmistaa kaikilta osin, että toimielimet käsittelevät esiin tuodut asiat ripeästi, perusteellisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti;

2.  toteaa, että vetoomusten avulla saadaan merkittävästi ensikäden tietoa EU:n oikeuden soveltamiseen liittyvistä rikkomuksista ja puutteista jäsenvaltioissa ja myös mahdollisista EU:n lainsäädännön porsaanrei’istä sekä kansalaisten ehdotuksista uudeksi lainsäädännöksi tai voimassa oleviin säädösteksteihin tehtävistä mahdollisista parannuksista;

3.  toteaa, että vetoomusten tehokas käsittely asettaa haasteen komission ja parlamentin kyvylle reagoida ongelmiin ja ratkaista ongelmia, jotka liittyvät unionin lainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen virheelliseen soveltamiseen, mutta viime kädessä se myös parantaa tätä kykyä; panee merkille, että komissio asettaa EU:n oikeuden täytäntöönpanon etusijalle niin, että kansalaiset voivat hyötyä siitä jokapäiväisessä elämässään;

4.  kehottaa erottamaan selkeästi toisistaan vetoomusten esittäjien ja heidän tukijoiden aseman ja oikeudet avoimuusperiaatteiden mukaisesti;

5.  pitää edelleen erityisenä velvoitteena varmistaa, että kun on kyse vetoomuksista, joita ei oteta käsiteltäviksi tai jotka ovat perusteettomia, vältetään suhteetonta viivettä ennen ilmoituksen antamista siitä, että niitä ei oteta käsiteltäviksi, tai siitä, että niiden käsittely on päättynyt; vaatii tässä yhteydessä painokkaasti, että syyt, miksi vetoomusta ei oteta käsiteltäväksi tai miksi sen käsittely päätetään perusteettomuuden vuoksi, on perusteltava yksityiskohtaisesti suoraan vetoomuksen esittäjälle;

6.  panee merkille unionin lainsäädännön tehokkaan soveltamisen vaikutuksen unionin toimielinten uskottavuuden lisääntymiseen; muistuttaa, että Lissabonin sopimuksessa vahvistettu vetoomusoikeus on unionin kansalaisuuden tärkeä elementti ja koetinkivi, jonka avulla voidaan aidosti seurata unionin lainsäädännön soveltamista ja tunnistaa mahdolliset puutteet; kehottaa vetoomusvaliokuntaa järjestämään säännöllisiä kokouksia kansallisten vetoomusvaliokuntien kanssa tärkeistä vetoomuksista, jotta voidaan lisätä tietoisuutta unionin kansalaisten huolenaiheista EU:ssa ja jäsenvaltioissa ja entisestään vahvistaa kansalaisten oikeuksia paremman eurooppalaisen lainsäädännön ja täytäntöönpanon avulla; kehottaa siksi kaikkia asianomaisia kansallisia ja EU:n viranomaisia sitoutumaan vahvasti vetoomusten käsittelyyn ja ratkaisemiseen ensisijaisena asiana;

7.  muistuttaa komissiota, että vetoomukset tarjoavat ainutlaatuisen keinon viitata tilanteisiin, joissa EU:n lainsäädäntöä ei noudateta, ja tutkia niitä Euroopan parlamentin poliittisen valvonnan avulla; muistuttaa komissiota siitä, että vetoomusvaliokunnan esittämiin apua koskeviin pyyntöihin olisi vastattava asianmukaisesti, ja pyytää jälleen komissiota parantamaan vastaustensa laatua myös valiokunnan kokouksissa sekä sisällön että perusteellisuuden puolesta, jotta varmistetaan, että unionin kansalaisten huolenaiheita käsitellään asiaankuuluvalla ja avoimella tavalla; huomauttaa, että tavalla, jolla vetoomuksissa esille tuotuja ongelmia käsitellään, on ratkaiseva vaikutus kansalaisiin ja siihen, noudatetaanko heidän EU:n lainsäädäntöön kirjattua oikeuttaan esittää vetoomuksia tosiasiallisesti, ja heidän mielipiteisiinsä EU:n toimielimistä; vaatii komissiota määrittämään keinot, joilla yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa voidaan tiivistää asioissa, jotka liittyvät siihen, miten unionin oikeuden soveltamista ja noudattamista koskeviin tiedusteluihin vastataan;

8.  katsoo, että kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu sen varmistamisesta, että EU-lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, eikä sen saisi millään tavoin estää komissio aktiivisempaa roolia perussopimusten valvojana, kun on kyse yhdenmukaisuuden varmistamisesta EU:n lainsäädännön kanssa, erityisesti tapauksissa, jotka liittyvät ympäristön ja ihmisten terveyden suojeluun ja joissa ennalta varautumisen periaatetta olisi noudatettava;

9.  korostaa, että neuvoston ja komission on osallistuttava valiokunnan kokouksiin ja kuulemisiin mahdollisimman korkeatasoisella edustuksella, jos käsiteltävät aiheet edellyttävät edellä mainittujen toimielinten osallistumista;

10.  kehottaa vetoomusvaliokunnan kokouksissa läsnä olevia komission virkamiehiä olemaan valmiita osallistumaan asianmukaiseen vuoropuheluun vetoomusten esittäjien kanssa eikä pelkästään lukemaan valiokunnalle ennen kokousta toimitettuja ennalta laadittuja vastauksia;

11.  kehottaa selvittämään mahdollisuutta käyttää videoneuvottelupalveluita; kannustaa käyttämään uutta audiovisuaalista tekniikkaa, jonka avulla vetoomuksen esittäjä voi ottaa merkittävämmän roolin valiokunnan työskentelyssä osallistumalla reaaliaikaisesti vetoomuksensa käsittelyyn;

12.  ei hyväksy tulkintaa, jonka komissio antaa parlamentin 27. vuosikertomukselle Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta (2009) ja jonka mukaan komissiolla olisi oikeus päättää sellaisen asian käsittely, jossa ei vielä ole toteutettu muodollisia toimia rikkomusmenettelyn käynnistämiseksi, tai keskeyttää aktiiviset rikkomusmenettelyt tapauksissa, joissa asia on käsiteltävänä kansallisessa tuomioistuimessa; muistuttaa, että 15. joulukuuta 2016(1) antamansa vuotuisen vetoomusvaliokunnan toimintaa käsittelevän päätöslauselman 11 kohdassa parlamentti toisti olevansa eri mieltä komission alkuperäisestä lähestymistavasta edellä mainitussa kertomuksessa, kuten se mainitsi jo 14. syyskuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa(2), jossa erityisesti 1, 23 ja 32 kohdassa komissiota pyydettiin toimivaltansa puitteissa tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että unionin lainsäädäntö pannaan johdonmukaisesti täytäntöön, ja käyttämään rikkomusmenettelyjä riippumatta mahdollisesta kansallisen tason oikeuskäsittelystä;

13.  panee huolestuneena merkille, että Euroopan unionin oikeuden soveltamisen valvonnasta vuonna 2016 (COM(2017)0370) 6. heinäkuuta 2017 annetun komission vuosikertomuksen mukaan vireillä olevien rikkomustapausten määrä oli lisääntynyt huomattavasti – 21 prosentilla – edelliseen vuoteen verrattuna; kehottaa komissiota noudattamaan parlamentin kehotuksia jakaa tietoa käynnissä olevien rikkomusmenettelyjen edistymisestä; painottaa vetoomusten merkitystä EU:n lainsäädännön puutteellisen täytäntöönpanon tai sen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä viivästymisen tunnistamisessa; muistuttaa komissiota, että vetoomusvaliokunta on sitoutunut vastaamaan kansalaisten odotuksiin oikea-aikaisesti ja vastuullisesti, samalla kun varmistetaan demokraattinen valvonta ja EU:n lainsäädännön asianmukainen soveltaminen;

14.  pyytää komissiolta tarkkoja tilastotietoja sellaisten vetoomusten lukumäärästä, jotka ovat johtaneet EU Pilot -menettelyn tai rikkomusmenettelyn aloittamiseen; pyytää lisäksi saada kertomuksia tapauksista, jotka liittyvät vireillä oleviin oikeuskäsittelyihin ja/tai menettelyihin sekä EU Pilot- ja rikkomusmenettelyjen kuluessa vaihdettuihin asiakirjoihin, kun kyseiset menettelyt on saatettu päätökseen Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, jotta voidaan helpottaa rakenteellista vuoropuhelua ja nopeuttaa kiistojen ratkaisemista; kehottaa komissiota keskustelemaan näistä kertomuksista vetoomusvaliokunnan kanssa ja ottamaan lainsäädännön soveltamisesta ja yksinkertaistamisesta vastaavan varapuhemiehen ennakoivasti mukaan;

15.  kehottaa komissiota käyttämään tehtävästään perussopimusten valvojana johtuvaa toimivaltaansa asianmukaisesti, koska tällainen asema on erittäin tärkeä EU:n toiminnalle kansalaisten ja unionin lainsäätäjien kannalta; kehottaa rikkomusmenettelyjen oikea-aikaiseen käsittelyyn, jotta päästään viipymättä tilanteista, joissa EU:n lainsäädäntöä ei noudateta;

16.  pitää tärkeänä yhteistyötä muiden parlamentin valiokuntien kanssa; viittaa tässä yhteydessä vetoomusvaliokunnan hyväksyttyihin suuntaviivoihin, joihin on kirjattu periaate vetoomusverkoston perustamisesta muiden valiokuntien kanssa; panee tyytyväisenä merkille, että tällaista verkostoa koskevat suuntaviivat on hyväksytty; kiinnittää huomiota kaikille valiokunnille lähetettyyn kyselyyn, jonka avulla pyritään saamaan selkoa menettelyistä, joita ne soveltavat lausuntoa varten tai tiedoksi toimitettujen vetoomusten käsittelyyn; panee tyytyväisenä merkille, että verkoston ensimmäinen henkilöstötason kokous pidettiin vuonna 2016 ja parlamentin jäsenten kokous kahdesti vuonna 2017; panee tyytyväisenä merkille vetoomusvaliokunnan ja muiden valiokuntien välisen koordinoinnin edistymisen ja kussakin asianomaisessa valiokunnassa politiikan alojen alakohtaisen jakautumisen, joka mahdollistaa muihin valiokuntiin lähetettyjen vetoomusten paremman seurannan; kehottaa vahvistamaan vetoomusvaliokunnan verkostoa tavoitteena yksinkertaistaa vetoomusten käsittelyä käynnissä olevan lainsäädäntötyön yhteydessä; suosittaa, että Euroopan parlamentin jäsenille annetaan erityisiä ohjeita vetoomusoikeudesta, jotta he voivat paremmin auttaa vetoomusmenettelyn käynnistämisestä kiinnostuneita äänestäjiään;

17.  pitää valitettavana, että perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioita ainoastaan niiden soveltaessa unionin oikeutta; palauttaa mieliin, että sen soveltaminen on monien kansalaisten mielestä epäselvää ja epätyydyttävää; pitää valitettavana, että Euroopan unionin tuomioistuimen tulkinta perusoikeuskirjan 51 artiklasta on ollut varovainen mutta sallinut kuitenkin perusoikeuskirjan soveltamisalan ulottamisen kansallisiin säännöksiin, joilla unionin lainsäädäntöä pannaan täytäntöön, sekä säännöksiin, joilla varmistetaan unionin säännösten tehokas soveltaminen; katsoo, että useimpien EU:n kansalaisten perusoikeuskirjasta johtuviin oikeuksiin liittyvät odotukset ylittävät niiden nykyisen soveltamisalan; korostaa, että 51 artiklan liian kapea tai epäyhtenäinen tulkinta etäännyttää kansalaisia unionista; kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että 51 artiklan soveltamisalan tulkinta on mahdollisimman yhtenäinen ja laaja; panee tyytyväisenä merkille, että perusoikeusvirasto on ottanut käyttöön interaktiivisen välineen, jonka avulla saa helposti tietoa siitä, mille viranomaiselle kussakin jäsenvaltiossa voi esittää perusoikeuksia koskevia tiedusteluja;

18.  panee merkille, että vetoomusten esittäjät ovat olleet huolestuneita tulevista oikeuksistaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa unionista eroamisesta järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen, mikä kävi ilmi useista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä vetoomuksista; palauttaa mieliin 5. huhtikuuta 2017(3) antamansa päätöslauselman, jossa korostetaan, että erosopimus voidaan tehdä ainoastaan parlamentin suostumuksella, ja vaaditaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien tai asuneiden EU:n 27 jäsenvaltion kansalaisten sekä EU:n 27 jäsenvaltiossa asuvien tai asuneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, ja on sitä mieltä, että heidän oikeutensa ja etunsa on asetettava neuvotteluissa täysimääräisesti etusijalle; panee merkille ratkaisemattomat huolenaiheet äänioikeudesta ja toisessa EU:n jäsenvaltiossa yli 15 vuoden asuneiden Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten jäämisestä vaille äänioikeutta; muistuttaa, että vetoomusvaliokunnalla on ollut aktiivinen rooli unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten oikeuksien puolustamisessa siten, että se on myötävaikuttanut Euroopan parlamentin 5. huhtikuuta 2017 ja 3. lokakuuta 2017(4) antamiin päätöslauselmiin, jotka koskivat neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen ilmoitettua EU:sta eroamisestaan, ja teettänyt tutkimuksen brexitin vaikutuksesta vetoomusoikeuteen ja vetoomusvaliokunnan toimivaltuuksiin, vastuualueisiin ja toimintaan sekä tarkastellut brexitiä koskevia vetoomuksia ja kansalaisten oikeuksia 21. kesäkuuta 2017 pitämässään kokouksessa; tukee komission sitoumusta taata täysin Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten oikeudet brexit-neuvottelujen aikana ja Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen jälkeen ja kehottaa komissiota takaamaan kaikki saavutetut oikeudet muualla Euroopan unionissa asuville Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille sen varmistamiseksi, että kansalaisia ei käytetä pelinappuloina eikä heidän oikeuksiaan heikennetä neuvottelujen tuloksena;

19.  painottaa, että vetoomusvaliokunta on tehnyt jatkuvasti tärkeää työtä vammaisasioita koskevien vetoomusten yhteydessä, ja korostaa valiokunnan valmiutta tukea edelleen toimia, joilla pyritään vahvistamaan vammaisten henkilöiden oikeuksia; kehottaa EU:n toimielimiä näyttämään esimerkkiä tässä asiassa ja varmistamaan, että kansallisten viranomaisten täytäntöönpanotoimissa noudatetaan täysimääräisesti ja johdonmukaisesti EU:n lainsäädäntöä ja vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta; korostaa, että tiedonhankintamatka Slovakiaan toteutui 22. – 23. syyskuuta 2016, että matkalla kerättiin tietoa vammaisille henkilöille tarkoitettuihin laitoksiin tehtyjen investointien käytöstä ja että siinä yhteydessä suositeltiin, että komissio tarkastelee nykyistä tilannetta;

20.  palauttaa mieliin, että valiokunta on tehnyt työtä tukeakseen julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi vuonna 2013 tehdyn Marrakeshin sopimuksen ratifiointia ja ripeää täytäntöönpanoa; pitää tässä yhteydessä tärkeänä Marrakeshin sopimuksen(5) ratifioinnista 3. helmikuuta 2016 antamaansa lyhyttä päätöslauselmaa, jossa kehotettiin kaikkia asianomaisia osapuolia reagoimaan nopeasti pitkäaikaisen lukkiutuneen tilanteen purkamiseksi ja siten ratifioinnin helpottamiseksi EU:n tasolla; panee merkille, että parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevista komission lainsäädäntöehdotuksista, joista on tullut sitovia(6);

21.  kiinnittää huomiota kahteen vuotuiseen mietintöön eli mietintöön vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015(7) ja mietintöön Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2015(8) sekä useisiin valiokunnan lausuntoihin, kuten lausuntoon rajatylittävästä adoptioiden tunnustamisesta(9), lausuntoon EU:n vaihtoehdoista lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi(10), lausuntoon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(11), lausuntoon unionin lainsäädännön soveltamisen valvonnasta: vuosikertomus 2014(12) ja perusoikeuksien tilanne 2014 Euroopan unionissa vuonna 2015(13);

22.  toteaa valiokunnan tukevan eurooppalaista kansalaisaloitetta; panee merkille komission ehdotuksen asetuksen tarkistamisesta siten, että sen avulla pyritään lisäämään aloitteen merkitystä demokraattisen osallistumisen välineenä; pitää valitettavana, että komissio ei ottanut asianmukaisesti huomioon viimeaikaista työtä, joka koski eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaa päätöslauselmaa, joka ei liity lainsäädäntöön, nimenomaisesti vetoomusvaliokunnan lausuntoa, eikä siten täysin noudattanut toimielinten välistä sopimusta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon kyseisen vetoomusvaliokunnan lausunnon tulevassa lainsäädäntömenettelyssä, jotta EU:n kansalaiset voivat osallistua täysimääräisesti ja tehokkaasti EU:n päätöksentekoprosessiin eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla;

23.  korostaa, että parlamentti tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja osallistuu Euroopan oikeusasiamiesten verkoston toimintaan; korostaa, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan väliset toimielinsuhteet ovat erinomaiset; arvostaa erityisesti oikeusasiamiehen säännöllistä panosta valiokunnan työhön koko vuoden ajan; korostaa, että oikeusasiamiehellä on ratkaiseva panos EU:n päätöksenteko- ja hallintoprosessien parantamisessa, josta olisi mahdollisimman pian tultava täysin avointa, puolueetonta ja joiden avulla kansalaisten oikeuksia voidaan suojella tehokkaasti ja vaikuttavasti; kannattaa nykyisen oikeusasiamiehen työtä hänen toimivaltansa eri aloilla, mukaan lukien oma-aloitteiset ja strategiset tutkimukset, joiden avulla edistetään paitsi hyvää hallintoa myös unionin demokraattista toimintaa; pitää myönteisinä Euroopan oikeusasiamiehen aloitteita, joiden tarkoituksena on hyödyntää paremmin verkoston tarjoamia mahdollisuuksia ja lisätä sen näkyvyyttä;

24.  panee tyytyväisenä merkille hyvän hallinnon palkinnon, jonka Euroopan oikeusasiamies otti käyttöön vuonna 2016 antaakseen tunnustusta unionin toimielinten henkilöstön jäsenille, virastoille ja elimille, jotka edistävät hyvää hallintoa päivittäisiä tehtäviä hoitaessaan; kehottaa saattamaan nykyisen hyvän hallintotavan säännöstön sitovaksi asetukseksi ja sisällyttämään siihen muun muassa konkreettisia säännöksiä, joilla estetään eturistiriidat kaikilla tasoilla EU:n toimielimissä, virastoissa ja elimissä;

25.  painottaa, että kansalaisten vetoomuksissa käsitellään hyvin monenlaisia aiheita, kuten sisämarkkinoita, oikeudenkäyttöä, energia- ja liikennealaa, perusoikeuksia, terveyttä, ympäristölainsäädäntöä sekä brexitin eri vaikutuksia kansalaisiin; painottaa, että vuonna 2016 vastaanotettujen vetoomusten määrä (1 569) on noussut 10 prosentilla, ja kehottaa unionin toimielimiä huolehtimaan siitä, että vetoomusten käsittelystä vastaavissa yksiköissä ja varsinkin vetoomusvaliokunnan sihteeristössä on riittävästi henkilöstöä;

26.  kehottaa komissiota varmistamaan, että toteutetaan kattavat arvioinnit siitä, ovatko jäsenvaltioiden toteuttamat ympäristöarvioinnit niitä koskevan EU:n lainsäädännön mukaisia, kun kyse on lupien myöntämisestä infrastruktuurihankkeille, joita koskevissa kansalaisten vetoomuksissa on tuotu esiin vakavia riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

27.  pyytää kiinnittämään huomiota lukuisiin vetoomuksiin, joissa käsitellään lastensuojeluviranomaisten käytäntöjä ja lasten oikeuksien suojelua ja erityisesti seikkoja, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia; panee merkille lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsittelevän vetoomusvaliokunnan työryhmän työn; pyytää kiinnittämään huomiota maaliskuussa 2016 annettuun lyhyeen päätöslauselmaesitykseen lapsen edun ottamisesta parhaiten huomioon rajojen yli Euroopassa; panee merkille ehdotuksen tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun Bryssel II a -asetuksen uudelleen laatimisesta ja toteaa, että monia vetoomuksissa esille tuotuja asioita, kuten asioita, jotka liittyvät jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten erityisesti seuraamiin menettelyihin ja käytäntöihin lapsiin liittyvissä päätöksissä, joilla on valtioiden rajat ylittäviä vaikutuksia, ja palauttamismenettelyjen tehokkuuteen vanhempien tekemien kansainvälisten lapsikaappausten jälkeen, on tutkittava perusteellisesti, jotta voidaan ratkaista olemassa olevat ongelmat;

28.  korostaa, että eläinten hyvinvointia koskevien vetoomusten määrä on edelleen korkea, ja toistaa pahoittelunsa viiveestä eläinten suojelua ja hyvinvointia koskevan Euroopan unionin strategian vuosille 2012–2015 täytäntöönpanossa; pitää välttämättömänä, että käynnistetään uusi EU:n tason strategia, jonka avulla korjataan kaikki nykyiset puutteet ja varmistetaan eläinten hyvinvoinnin kattava ja tehokas suojelu siten, että annetaan selkeä ja kattava lainsäädäntökehys, joka täyttää kaikki SEUT-sopimuksen 13 artiklan vaatimukset;

29.  pitää valitettavana, ettei merkittävää edistystä ole tapahtunut Virossa ja Latviassa ei-kansalaisten äänioikeutta koskevassa asiassa vetoomuksen nro 0747/2016 johdosta; korostaa, että tarpeettomat viivästykset voivat aiheuttaa epäluottamusta Euroopan unionin toimielimiin;

30.  korostaa sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkon (SOLVIT) tärkeää tehtävää, sillä se tarjoaa kansalaisille ja yrityksille keinon ilmaista huolensa tilanteista, joissa viranomaiset muissa jäsenvaltioissa ovat mahdollisesti rikkoneet unionin oikeutta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään SOLVIT-verkon toimintaa, jotta siitä olisi enemmän apua kansalaisille ja sen toiminta olisi näkyvämpää; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission toukokuussa 2017 julkaiseman toimintaohjelman SOLVITin lujittamiseksi; kehottaa komissiota varmistamaan tämän toimintaohjelman pikaisen täytäntöönpanon ja raportoimaan parlamentille sen tuloksista;

31.  toteaa, että vetoomusportaaliin on tehty parannuksia; korostaa, että verkkoportaaliin on tehtävä vielä lisää teknisiä parannuksia, jotta varmistetaan, että vetoomusvaliokunnalla on täydet valmiudet selvitä odottamattomista tilanteista, kuten tilanteista, joissa esitettyjen vetoomusten määrä kasvaa äkillisesti; katsoo, että portaalin jatkuva tekninen kehittäminen ja sen teknisten valmiuksien tehostaminen on välttämätöntä vetoomusten sujuvan käsittelyn kannalta; korostaa, että portaalilla on tärkeä merkitys kansalaisille ja vetoomusten esittäjille tarjolla olevana helppokäyttöisenä viestintäväylänä, jonka käyttö on helppoa myös mobiililaitteiden käyttäjille ja vammaisille henkilöille; odottaa, että hankkeen jäljellä olevat vaiheet pannaan nopeasti täytäntöön, jolloin vetoomuksen esittäjien ja niiden tukijoiden on mahdollista toimia vuorovaikutteisesti ja saada reaaliaikaista tietoa;

32.  kehottaa luomaan entistä kohdennetumman ja aktiivisemman lehdistö- ja viestintäpalvelun ja aktiivisemman läsnäolon sosiaalisessa mediassa siten, että valiokunnan työ vastaa paremmin kansalaisten huolenaiheisiin;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, niiden vetoomusvaliokunnille jakansallisille oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0512.

(2)

EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 66.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0102.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0361.

(5)

Hyväksyt tekstit, P8_TA(2016)0037.

(6)

EUVL L 242, 20.9.2017, s. 1 ja s. 6.

(7)

Lausunto annettu 30. marraskuuta 2016.

(8)

Lausunto annettu 11. marraskuuta 2016.

(9)

Lausunto annettu 21. huhtikuuta 2016.

(10)

Lausunto annettu 15. marraskuuta 2016.

(11)

Lausunto annettu 27. huhtikuuta 2016.

(12)

Lausunto annettu 22. huhtikuuta 2016.

(13)

Lausunto annettu 12. lokakuuta 2016.


PERUSTELUT

Euroopan parlamentin työjärjestyksen 216 artiklan 7 kohdan mukaisesti vetoomusvaliokunta tekee parlamentille vuosittain selkoa työnsä tuloksista. Mietinnön tarkoituksena on esittää yhteenveto valiokunnan työstä vuonna 2016.

Vetoomusvaliokunnan työ juontaa juurensa kansalaisten oikeudesta vedota parlamenttiin eikä liity suoraan komission lainsäädäntöohjelmaan.

Tilastojen mukaan Euroopan parlamentille esitettiin 1 569 vetoomusta vuonna 2016, mikä merkitsee 9,6 prosentin lisäystä vuoteen 2015 verrattuna, jolloin vastaanotettiin 1 431 vetoomusta. Vetoomusportaalin käyttäjillä on mahdollisuus tukea vetoomuksia. Vuonna 2015 yhtä tai useampaa vetoomusta tuki 902 käyttäjää, kun taas vuonna 2016 tuenilmaisijoita oli seitsenkertainen määrä (6 132).

Tilastollinen analyysi vuonna 2016 ja vuonna 2015 vastaanotetuista vetoomuksista

Vetoomusten esittämistapa

Esitetyistä kahdesta taulukosta käy ilmi, että vetoomusten esittämistapa pysyi prosentuaalisesti tarkasteltuna entisellään. Tilastojen mukaan sekä vuonna 2015 että vuonna 2016 noin kaksi kolmasosaa vetoomuksista esitettiin sähköpostitse käyttäen vetoomusportaalia ja lähes kolmasosa vetoomuksista vastaanotettiin perinteisinä postilähetyksinä.

2016

Vetoomuksen esittämistapa

Vetoomusten määrä

%

Sähköposti

1 067

68,0

Kirje

501

32,0

2015

Vetoomuksen esittämistapa

Vetoomusten määrä

%

Sähköposti

992

69,3

Kirje

439

30,7

Vetoomusten tila kalenterivuosittain

Vetoomusten tila

Vuosi

Vetoomusten määrä

Käsittely kesken

Käsittely päätetty

2016

1 569

625

39,8 %

944

60,2 %

2015

1 431

239

16,7 %

1 192

83,3 %

2014

2 715

289

10,6 %

2 426

89,4 %

2013

2 891

367

12,7 %

2 524

87,3 %

2012

1 986

162

8,2 %

1 824

91,8 %

2011

1 414

81

5,7 %

1 333

94,3 %

2010

1 656

51

3,1 %

1 605

96,9 %

2009

1 924

18

0,9 %

1 906

99,1 %

2008

1 886

32

1,7 %

1 854

98,3 %

2007

1 506

29

1,9 %

1 477

98,1 %

2006

1 021

7

0,7 %

1 014

99,3 %

2005

1 016

3

0,3 %

1 013

99,7 %

2004

1 002

4

0,4 %

998

99,6 %

2003

1 315

0

0 %

1 315

100 %

2002

1 601

0

0 %

1 601

100 %

2001

1 132

0

0 %

1 132

100 %

2000

908

0

0 %

908

100 %

Taulukossa on esitetty vetoomusten tila vuodesta 2000 vuoteen 2016. Siitä käy ilmi, että vetoomusten käsittely saadaan valtaosassa tapauksista päätökseen vuoden sisällä käsittelyn aloittamisesta. Alle kymmenesosassa tapauksista vetoomuksen käsittely kestää enemmän kuin neljä vuotta ja joissakin harvoissa tapauksissa käsittely on kestänyt yli kymmenen vuotta (neljä vetoomusta vuodelta 2004, kolme vuodelta 2005 ja seitsemän vuodelta 2006). Useimmat näistä vetoomuksista, joiden käsittely on kesken, liittyvät unionin tuomioistuimessa meneillään oleviin rikkomusmenettelyihin tai kysymyksiin, joita parlamentin jäsenet haluavat seurata tarkasti.

Vetoomusten käsittely

2016

Vetoomuksen käsittelypäätös

Vetoomusten määrä

%

Hyväksyttiin käsiteltäväksi

1 110

70,8

Ei hyväksytty käsiteltäväksi

450

28,6

Peruutettiin ennen päätöstä

10

0,6

2015

Vetoomuksen käsittelypäätös

Vetoomusten määrä

%

Hyväksyttiin käsiteltäväksi

943

65,9

Ei hyväksytty käsiteltäväksi

483

33,8

Peruutettiin ennen päätöstä

5

0,3

Taulukosta on nähtävissä, että käsiteltäväksi hyväksyttyjen vetoomusten määrä lisääntyi 4,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Samanaikaisesti niiden vetoomusten määrä, joita ei hyväksytty käsiteltäväksi, väheni 5,2 prosenttiyksikköä. Vastaava suuntaus havaittiin jo vuosina 2014–2015.

Vetoomusten määrä maittain

Seuraavissa taulukoissa on esitetty sekä lukumääräisesti että prosentuaalisesti muutokset vetoomusten määrässä maittain vuodesta 2015 vuoteen 2016. Ne kahdeksan maata, joista suurin osa vetoomuksista oli peräisin, säilyivät samoina mutta niiden järjestys vaihtui. Italiasta peräisin olevien vetoomusten määrä lisääntyi 4,8 prosenttiyksikköä. Myös Yhdistyneestä kuningaskunnasta peräisin olevien vetoomusten määrä kasvoi merkittävästi: Yhdistyneestä kuningaskunnasta vastaanotettujen vetoomusten osuus oli 3,0 prosenttia vuonna 2015 ja 7,4 prosenttia vuonna 2016 (lisäystä 4,4 prosenttiyksikköä).

Myös luettelon loppupäässä tapahtui joitakin muutoksia. Vuonna 2015 vähiten vetoomuksia vastaanotettiin kolmesta Baltian maasta ja vuonna 2016 puolestaan Luxemburgista, Sloveniasta ja Latviasta.

Muista kuin EU-maista vastaanotettujen vetoomusten osuus säilyi entisellään.

2016

Maa

Vetoomusten määrä

%

Italia

329

17,1

Saksa

209

10,9

Espanja

157

8,2

Yhdistynyt kuningaskunta

142

7,4

Romania

91

4,7

Puola

66

3,4

Ranska

60

3,1

Kreikka

54

2,8

Muut EU-maat

236

12,4

Muut maat

82

4,3

2015

Maa

Vetoomusten määrä

%

Espanja

213

12,9

Italia

203

12,3

Saksa

153

9,3

Romania

104

6,3

Puola

57

3,5

Yhdistynyt kuningaskunta

49

3,0

Ranska

47

2,8

Kreikka

40

2,4

Muut EU-maat

228

13,7

Muut maat

66

4,0

Vetoomusten määrä maittain vuonna 2016

 

Vetoomusten kieli

Vuonna 2016 vetoomuksia vastaanotettiin 22:lla Euroopan unionin virallisella kielellä. Taulukosta käyvät ilmi muutokset vetoomusten esittäjien käyttämissä kielissä vuodesta 2015 vuoteen 2016. Vuonna 2015 eniten käytetty kieli oli saksa. Vuonna 2016 se taas oli kolmannella sijalla. Ensimmäiselle sijalle nousi englanti (osuus kasvoi 18,8 prosentista 23,6 prosenttiin) ja toiselle sijalle Italia (osuus kasvoi 18,2 prosentista 22,9 prosenttiin). Näiden kolmen kielen ja espanjan osuus vastaanotetuista vetoomuksista oli yli kolme neljännestä (76,4 prosenttia). Baltian maiden kielet olivat kolme vähiten käytettyä kieltä (kaksi viron- ja kaksi liettuankielistä vetoomusta sekä yksi latviankielinen).

2016

Vetoomuksen kieli

Vetoomusten määrä

%

englanti

371

23,6

italia

360

22,9

saksa

296

18,9

espanja

172

11,0

ranska

87

5,5

romania

71

4,5

puola

62

4,0

kreikka

39

2,5

muu

111

7,1

2015

Vetoomuksen kieli

Vetoomusten määrä

%

saksa

306

21,4

englanti

269

18,8

italia

260

18,2

espanja

230

16,1

ranska

71

5,0

romania

71

5,0

puola

66

4,6

muu

158

11,0

Vetoomusten määrä vuonna 2016 kielittäin

 

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Kun tarkastellaan kansalaisuuksia, eniten vuodesta 2015 vuoteen 2016 lisääntyi Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten (lisäystä 3,7 prosenttiyksikköä) samoin kuin Italian kansalaisten (lisäystä 4,8 prosenttiyksikköä) esittämien vetoomusten määrä, ja italialaiset siirtyivät täten luettelon kärkeen.

2016

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Vetoomusten määrä

%

Italia

376

23,9

Saksa

298

18,9

Espanja

180

11,4

Yhdistynyt kuningaskunta

138

8,8

Romania

97

6,2

Puola

77

4,9

Ranska

71

4,5

Kreikka

66

4,2

Muut

270

17,2

2015

Vetoomuksen esittäjän kansalaisuus

Vetoomusten määrä

%

Saksa

294

20,5

Italia

275

19,1

Espanja

225

15,7

Romania

104

7,2

Puola

91

6,3

Yhdistynyt kuningaskunta

74

5,1

Ranska

63

4,4

Kreikka

40

2,8

Muu

270

18,8

Vetoomusten määrä vuonna 2016 kansalaisuuksittain

 

Kuten esitetyistä tiedoista on käynyt ilmi, tarkasteltaessa vetoomusten määrää maittain, vetoomusten esittäjien kieltä ja vetoomusten esittäjien kansalaisuuksia suurimmat lisäykset koskevat Italiaa/italian kieltä ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa/englantia. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2016 kaksi vetoomusten pääaihetta kumpusi Italiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Vetoomusten pääaiheet

Toisin kuin viime vuosina vetoomusten esittäjiä huolettivat vuonna 2016 eniten sisämarkkina-asiat. Tämä johtuu siitä, että valtion omistaman meriomaisuuden käyttöoikeuden haltijoiden perusoikeuksien loukkaamisesta ja direktiivin 123/2006/EY (palveludirektiivi) asianmukaisesta soveltamisesta Italiassa esitettiin huomattava määrä vetoomuksia.

2016

Vetoomusten aiheet

Vetoomusten määrä

%

Sisämarkkinat

266

10,5

Oikeudenkäyttö

179

7,1

Perusoikeudet

178

7,0

Ympäristö

158

6,2

Omistusoikeudet ja niiden palauttaminen

115

4,5

Terveys

111

4,4

Sosiaaliasiat

93

3,7

Työllisyys

72

2,8

Liikenne

52

2,0

Koulutus ja kulttuuri

47

1,9

2015

Vetoomusten aiheet

Vetoomusten määrä

%

Ympäristö

174

9,2

Oikeudenkäyttö

142

7,5

Sisämarkkinat

140

7,4

Perusoikeudet

84

4,4

Liikenne

84

4,4

Terveys

78

4,1

Työllisyys

75

4,0

Sosiaaliasiat

60

3,2

Koulutus ja kulttuuri

57

3,0

Omistusoikeudet ja niiden palauttaminen

32

1,7

Vetoomusten pääaiheet vuonna 2016

 

Vetoomusportaali

Vetoomusportaali otettiin käyttöön vuoden 2014 lopussa, ja se on parantanut merkittävästi vetoomusten käsittelyä. Portaalissa vetoomuksen esittäjät voivat luoda käyttäjätilin, esittää vetoomuksen, ladata asiaa koskevia liiteasiakirjoja ja tukea käsiteltäväksi hyväksyttyjä vetoomuksia tai yhtyä niihin. Portaalissa on myös tietoa vetoomusvaliokunnan työskentelystä sekä muista unionin tai jäsenvaltioiden tasolla tarjolla olevista muutoksenhakukeinoista, kuten SOLVIT, Euroopan oikeusasiamies, kansalliset oikeusasiamiehet tai kansallisten parlamenttien vetoomusvaliokunnat. Sekä valiokunnan sihteeristö että asianomaiset parlamentin tekniset yksiköt pitivät ripeää toimintaa tarpeellisena, kun rantojen käyttöoikeussopimuksia Italiassa koskevia vetoomuksia samoin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksestä seuranneita vetoomuksia alkoi saapua runsain määrin. Portaalin mahdollisuudet osoittautuivat rajallisiksi nykymuodossaan. Portaalia on kehitettävä teknisesti edelleen sujuvan vetoomusmenettelyn varmistamiseksi.

Suhteet komissioon

Komissio on vetoomusvaliokunnan ensimmäinen vastapuoli vetoomusten käsittelyssä, koska komissio on unionin oikeuden soveltamisen ja noudattamisen varmistamisesta vastuussa oleva EU-toimielin. Molempien toimielinten asianomaiset yksiköt ovat viime vuosina luoneet hyvät keskinäiset suhteet työtään varten. Vaikka komissio on nopeuttanut vetoomuksiin vastaamista (vastaus annetaan keskimäärin kolmessa tai neljässä kuukaudessa), valiokunnan mielestä komission on tarpeen tehostaa vastaamistaan edelleen. Valiokunta toistaa jälleen pyyntönsä saada säännöllisesti tietoja meneillään olevien rikkomusmenettelyjen etenemisestä ja saada oikea-aikaisesti käyttöönsä aiheelliset komission asiakirjat käsiteltävänä oleviin vetoomuksiin liittyvistä rikkomusmenettelyistä ja EU Pilot -menettelyistä.

Komission varapuheenjohtaja Timmermans, jonka vastuualueeseen kuuluvat toimielinten väliset suhteet, oikeusvaltion periaatteet, perusoikeuskirja ja sääntelyn parantaminen, osallistui osana jäsennellyn vuoropuhelun vuosittaista ohjelmaa valiokunnassa 19. huhtikuuta 2016 järjestettyyn yksityiskohtaiseen keskusteluun. Varapuheenjohtaja sitoutui kokouksessa tarkastelemaan, miten vetoomusvaliokuntaa olisi mahdollista auttaa yhteyksissä jäsenvaltioiden kansallisiin viranomaisiin. Valiokunta vaatii komissiota määrittämään keinoja, joilla yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa voidaan tiivistää.

Suhteet neuvostoon

Vetoomusvaliokunta on tyytyväinen siihen, että neuvoston edustajia osallistuu valiokunnan kokouksiin, mutta pitää valitettavana, ettei yhteistoiminta ole tästä osallistumisesta huolimatta aktiivisempaa. Yhteistoiminnan avulla voitaisiin ratkaista sellaisia vetoomuksia, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että useat jäsenvaltiot ovat antaneet aktiivisen panoksensa keskusteluun asianomaisista vetoomuksista valiokunnan kokouksissa.

Suhteet Euroopan oikeusasiamieheen

Vetoomusvaliokunnan toimielinsuhteet Euroopan oikeusasiamieheen ovat hyvät. Oikeusasiamies oli edustettuna useissa vetoomusvaliokunnan tilaisuuksissa, kuten avoimuutta ja tiedonvälityksen vapautta EU:n toimielimissä käsitelleessä kuulemistilaisuudessa 21. kesäkuuta 2016 ja vetoomuksissa kuvattuja vammaisten henkilöiden oikeuksia käsitelleessä seminaarissa 9. marraskuuta 2016. Oikeusasiamies Emily O’Reilly esitteli vuoden 2015 vuosikertomuksensa valiokunnan kokouksessa 20. kesäkuuta 2016.

Vetoomusvaliokunta on tyytyväinen useisiin Euroopan oikeusasiamiehen tekemiin aloitteisiin, joiden tarkoituksena on hyödyntää paremmin Euroopan oikeusasiamiesten verkoston, jonka jäseniin vetoomusvaliokunta kuuluu, tarjoamia mahdollisuuksia. Vuonna 2016 otettiin käyttöön esimerkiksi oikeusasiamiehen hyvän hallinnon palkinto, joka jaettiin ensimmäisen kerran 30. maaliskuuta 2017. Palkintokategorioita oli useita, muun muassa kansalaislähtöinen palvelutoiminta. Palkinto auttaa parantamaan unionin hallinnon laatua yleisen edun mukaisesti.

Tiedonhankintamatkat

•  Vetoomusvaliokunta teki 8.–10. helmikuuta 2016 tiedonhankintamatkan Espanjaan vastaanotettuaan useita vetoomuksia, jotka liittyivät mahdolliseen vesipuitedirektiivin (direktiivi 2000/60/EY) rikkomiseen Ebro- ja Tajo-jokien vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Espanjassa. Matkaraportissa, joka annettiin 13. heinäkuuta 2016, korostettiin, että jokaisen yksittäisen ympäristövaikutusten arvioinnin, joka joen eri osista tehdään, on oltava johdonmukainen kutakin jokea koskevasta vesienhoitosuunnitelmasta tehtävän strategisen ympäristöarvioinnin kanssa.

•  Valiokunta teki 22.–23. syyskuuta 2016 tiedonhankintamatkan Slovakiaan saadakseen vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät Euroopan unionin vaikutukseen laitoksissa ja siten yhteiskunnan ulkopuolella elävien vammaisten elämänlaatuun. Tarkemman tarkastelun kohteeksi valittiin Slovakian tasavalta, jotta säilytettäisiin maantieteellinen tasapaino vetoomusvaliokunnan aiempiin tiedonhankintamatkoihin nähden. Tiedonhankintamatkan näkökulmana oli perusoikeuksien toteutuminen käytettäessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) vammaisille tarkoitettujen pitkäaikaislaitosten ylläpitämiseen (kunnostaminen, laajentaminen tai uudisrakentaminen) Slovakiassa. Matkaraportissa, joka annettiin 29. marraskuuta 2016, kehotettiin komissiota tarkastelemaan lähemmin vammaisille tarkoitettuihin laitoksiin tehtyjen investointien tilannetta Slovakiassa sekä tukemaan järjestelmällistä arviointia sen määrittämiseksi, eteneekö siirtyminen laitoshoidosta yhteisölähtöisiin hoitomalleihin ja onko prosessi tehokas, sekä kannustettiin parlamentin budjettivaliokuntaa tutkimaan asiaa tarkemmin.

•  Suunnitteilla oli myös kaksi muuta tiedonhankintamatkaa: Irlantiin 17.–19. toukokuuta 2016 ja Tarantoon (Italiaan) 2.–4. marraskuuta 2016. Molemmat peruuntuivat.

Julkiset kuulemiset

•  Valiokunta järjesti 23. helmikuuta 2016 kuulemisen kansalaisten huolenaiheiden huomioon ottamisesta ja EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalan mahdollisesta laajentamisesta (51 artikla). Yhä useammissa vetoomuksissa, jotka on esitetty parlamentille sen jälkeen, kun unionin perusoikeuskirja tuli voimaan joulukuussa 2009, on vedottu perusoikeuskirjaan henkilöiden perusoikeuksien loukkaamista koskevien väitteiden oikeusperustana. Kuulemisessa tarkasteltiin kansalaisille perusoikeuksien nykyisen suojelujärjestelmän puitteissa unionissa ja jäsenvaltioissa tarjottavan suojan tehokkuutta. Kuulemisessa esitettiin politiikkayksikkö C:n teettämä tutkimus unionin perusoikeuskirjan 51 artiklan tulkinnasta ”The interpretation of Article 51 of the EU Charter of Fundamental Rights:the dilemma of stricter of broader application of the Charter to national measures”.

•  Valiokunta järjesti 15. maaliskuuta 2016 yhdessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan kanssa kuulemisen aiheesta ”Unionin kansalaisuus käytännössä – yhteiset arvot, oikeudet ja demokraattinen osallistuminen”.

•  Valiokunta järjesti 21. kesäkuuta 2016 kolmannen kuulemisen aiheesta ”Avoimuus ja tiedonvälityksen vapaus EU:n toimielimissä”. Kuuleminen perustui useisiin vetoomuksiin, joissa kansalaiset olivat valittaneet tietynlaisesta avoimuuden puutteesta kansallisella ja unionin tasolla, erityisesti ympäristöasioissa, ja sen tarkoituksena oli tarkastella, missä asioissa unionin oikeudellinen kehys ja käytäntö oli onnistunut ja mitä puutteita siinä oli tällä alalla. Tilaisuudessa keskusteltiin mahdollisista parannuksista sekä tarpeesta löytää tasapaino avoimuuden ja luottamuksellisuuden välillä EU-tason neuvotteluissa sekä unionin toimielinten ja kansalaisyhteiskunnan käytännöissä.

•  Valiokunnan neljäs kuuleminen järjestettiin 11. lokakuuta 2016, ja siinä käsiteltiin tekijöitä, jotka rajoittavat unionin kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla.

•  On myös syytä mainita, että vetoomusvaliokunnan koordinaattoreiden enemmistö teki kolmantena vuonna peräkkäin päätöksen olla järjestämättä julkista kuulemista vetoomuksessa 2214/2014 esille otetuista Saksan sotakorvauksia koskevista asioista.

Pääaiheet

Brexit

Vetoomusvaliokunta on saanut brexitistä paljon vetoomuksia (tammikuusta 2016 kesäkuuhun 2017 esitettiin 147 vetoomusta, vuonna 2016 yhteensä 120 vetoomusta), joissa käsitellään unionin kansalaisten asemaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten asemaa unionissa ja maassaan pysyvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten asemaa. Valtaosassa näistä vetoomuksista kannettiin huolta unionin kansalaisten oikeuksien täytäntöönpanosta. Vetoomusvaliokunta antaa tukensa komission lupaukselle taata asianomaisten unionin kansalaisten oikeudet kaikilta osin brexit-neuvottelujen aikana ja sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyys unionissa on päättynyt.

Vammaisasiat

Lukuisissa Euroopan parlamentille esitetyissä vetoomuksissa on kuvattu esteitä, joita vammaiset joutuvat kohtaamaan eri aloilla, esimerkiksi julkisen liikenteen käyttöön, viittomakielen käyttöön, rahoitukseen tai koulutukseen pääsyyn liittyvissä asioissa. Vetoomusvaliokunta teetti ja politiikkayksikkö C toteutti neljä tutkimusta erilaisista vammaisuuteen liittyvistä aiheista:

•  European Structural and Investment Funds and People with Disabilities: Focus on the Situation in Slovakia (syyskuu 2016); tutkimuksella valmisteltiin tiedonhankintamatkaa Slovakiaan

•  The protection role of the Committee on Petitions in the context of the implementation of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities – 2016 Update (marraskuu 2016)

•  The European Structural and Investment Funds and People with Disabilities in the European Union (marraskuu 2016)

•  The Marrakesh Treaty (marraskuu 2016)

Euroopan parlamentti antoi 3. helmikuuta 2016 päätöslauselman Marrakeshin sopimuksen ratifioinnista vastaanotettujen vetoomusten perusteella ja pyysi siinä neuvostoa ja jäsenvaltioita nopeuttamaan ratifiointiprosessia. Vetoomusvaliokunta on erittäin tyytyväinen, että parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopimukseen Marrakeshin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevasta komission lainsäädäntöehdotuksesta.

Politiikkayksikkö C järjesti 9. marraskuuta 2016 seminaarin vetoomuksissa kuvatuista vammaisten henkilöiden oikeuksista. Seminaari kuului osana vuotuisiin tapahtumiin, joita vetoomusvaliokunta aikoo järjestää liittyen suojelijan rooliin, joka sillä on pantaessa täytäntöön YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

22.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

2

9

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marina Albiol Guzmán, Margrete Auken, Beatriz Becerra Basterrechea, Heinz K. Becker, Andrea Cozzolino, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Eleonora Evi, Peter Jahr, Rikke Karlsson, Jude Kirton-Darling, Notis Marias, Roberta Metsola, Marlene Mizzi, Cristian Dan Preda, Gabriele Preuß, Laurenţiu Rebega, Virginie Rozière, Yana Toom, Jarosław Wałęsa, Cecilia Wikström, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Demetris Papadakis, Julia Pitera, Sven Schulze, Igor Šoltes, Ángela Vallina

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Martina Anderson, Inés Ayala Sender


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ALDE Group

ECR Group

EFDD Group

GUE/NGL Group

S&D Group

Verts/ALE Group

Beatriz Becerra Basterrechea, Yana Toom, Cecilia Wikström

Rikke Karlsson

Eleonora Evi

Marina Albiol Guzmán, Martina Anderson, Ángela Vallina

Inés Ayala Sender, Andrea Cozzolino, Jude Kirton-Darling, Marlene Mizzi, Demetris Papadakis, Gabriele Preuß, Virginie Rozière

Margrete Auken, Igor Šoltes, Tatjana Ždanoka

2

-

ECR Group

ENF Group

Notis Marias

Laurenţiu Rebega

 

9

0

PPE Group

Heinz K. Becker, Pál Csáky, Rosa Estaràs Ferragut, Peter Jahr, Roberta Metsola, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Sven Schulze, Jarosław Wałęsa

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö