Menettely : 2016/0404(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0395/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0395/2017

Keskustelut :

PV 13/06/2018 - 16
CRE 13/06/2018 - 16

Äänestykset :

PV 14/06/2018 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0263

MIETINTÖ     ***I
PDF 698kWORD 113k
8.12.2017
PE 601.007v02-00 A8-0395/2017

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista

(COM(2016)0822 – C8–0012/2017 – 2016/0404(COD))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Andreas Schwab

OIKAISUT/LISÄYKSET
TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista

(COM(2016)0822 – C8–0012/2017 – 2016/0404(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0822),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 46 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0012/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Saksan liittopäivien, Saksan liittoneuvoston, Ranskan kansalliskokouksen, Ranskan senaatin ja Itävallan liittoneuvoston toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0395/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5)  Keskinäisen arvioinnin tuloksista kävi ilmi, että perusteet, joita kansalliset toimivaltaiset viranomaiset käyttivät arvioidessaan säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien vaatimusten oikeasuhteisuutta, eivät olleet selkeitä ja että tällaisia toimenpiteitä tarkastellaan epätasaisesti kaikilla sääntelyn tasoilla. Jotta vältettäisiin sisämarkkinoiden hajautuminen ja poistettaisiin esteet tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittamiselta ja harjoittamiselta, unionin tasolla on tarpeen vahvistaa yhteinen lähestymistapa kohtuuttomien toimenpiteiden toteuttamisen estämiseksi.

(5)  Keskinäisen arvioinnin tuloksista kävi ilmi, että perusteet, joita jäsenvaltiot käyttivät arvioidessaan säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien vaatimusten oikeasuhteisuutta, eivät olleet selkeitä ja että tällaisia toimenpiteitä tarkastellaan epätasaisesti kaikilla sääntelyn tasoilla. Jotta vältettäisiin sisämarkkinoiden hajautuminen ja poistettaisiin esteet tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittamiselta ja harjoittamiselta, unionin tasolla olisi oltava yhteinen lähestymistapa kohtuuttomien toimenpiteiden toteuttamisen estämiseksi.

Perustelu

Jotta vältetään ristiriita direktiivissä 2005/36/EY olevan termin ’toimivaltainen viranomainen’ kanssa, on syytä antaa jäsenvaltioiden määritellä itse toimivaltaiset viranomaiset.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a)  Tämän direktiivin tarkoituksena on vahvistaa säännöt suhteellisuusarviointien tekemiseksi ennen ammatteja koskevan sääntelyn käyttöönottoa, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja samalla taata avoimuus, tarjottavien ammatillisten palvelujen korkea laatu ja kuluttajansuojan korkea taso. Tämä direktiivi ei saisi yhdenmukaistamisen puuttuessa vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan säännellä ammatteja syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimintojen olisi koskettava direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluvia säänneltyjä ammatteja. Tätä direktiiviä olisi sovellettava direktiivin 2005/36/EY lisäksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiettyyn säänneltyyn ammattiin pääsyä ja sen harjoittamista koskevassa erillisessä unionin säädöksessä annettujen muiden säännösten soveltamista.

(7)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimintojen olisi koskettava direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluvia säänneltyjä ammatteja. Direktiiviä olisi sovellettava nykyisiin vaatimuksiin, jotka koskevat pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai ammatteihin, joita jäsenvaltiot harkitsevat sääntelevänsä, tai niiden harjoittamista. Tätä direktiiviä olisi sovellettava direktiivin 2005/36/EY lisäksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiettyyn säänneltyyn ammattiin pääsyä ja sen harjoittamista koskevassa erillisessä unionin säädöksessä annettujen muiden säännösten soveltamista. Erityisesti aloilla, joilla tiettyyn ammattiin pääsyä tai sen harjoittamista koskevat vaatimukset on yhdenmukaistettu unionin tasolla, jäsenvaltioiden olisi vältettävä unionin säädösten soveltamisalan tarpeetonta laajentamista tai sellaisten ylimääräisten normien, hallintomenettelyjen, maksujen tai seuraamusten käyttöön ottamista, erityisesti kun niitä sovelletaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, jotka ylittävät asetetun tavoitteen saavuttamiseksi vaaditun sääntelyn.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan määrittää koulutus- ja ammattikoulutusjärjestelmiensä järjestäminen ja sisältö, eikä varsinkaan säännöksiin, joilla ne voivat siirtää ammattialajärjestöille vallan järjestää tai valvoa ammatillista koulutusta. Jos ammatillisen koulutuksen jakso koostuu palkallisista toiminnoista, olisi kuitenkin taattava sijoittautumisvapaus ja palvelujen tarjoamisen vapaus.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8)  Jäsenvaltioilla olisi oltava käytössään yhteiset sääntelypuitteet, joissa on selkeästi määritellyt oikeudelliset käsitteet unionissa käytössä oleville erilaisille ammattien sääntelytavoille. Ammatteja voidaan säännellä monin eri tavoin, kuten varaamalla johonkin toimintaan pääsy tai sen harjoittaminen vain tietyn ammattipätevyyden haltijoille. Kansallisissa säännöksissä voidaan myös säännellä jotakin ammatin harjoittamismuotoa asettamalla edellytyksiä ammattinimikkeiden käytölle.

(8)  Jäsenvaltioilla olisi oltava käytössään yhteiset sääntelypuitteet, joissa on selkeästi määritellyt oikeudelliset käsitteet unionissa käytössä oleville erilaisille ammattien sääntelytavoille. Ammatteja voidaan säännellä monin eri tavoin, kuten varaamalla johonkin toimintaan pääsy tai sen harjoittaminen vain tietyn ammattipätevyyden haltijoille. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava asettaa kansallisia vaatimuksia, joilla säännellään jotakin ammatin harjoittamismuotoa asettamalla edellytyksiä ammattinimikkeiden käytölle tai asettamalla pätevyysvaatimuksia vain itsenäisille ammatinharjoittajille tai yritysten palkatuille ammattihenkilöille, johtajille tai laillisille edustajille, erityisesti kun toimintaa harjoittavat oikeushenkilöt, jotka toimivat ammattimaisina yrityksinä.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a)  Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, jäsenvaltioiden olisi arvioitava tällaisten säännösten syrjimättömyys ja oikeasuhteisuus. Arvioinnin laajuuden olisi vastattava annettavan säännöksen luonnetta, sisältöä ja vaikutusta, ja siinä olisi otettava huomioon tiettyä säänneltyä ammattia koskeva sääntelykehys. Säännöksistä, jotka eivät rajoita säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista, kuten toimituksellisista muutoksista, ei pitäisi tehdä arviointia.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Oikeutuksen ja oikeasuhteisuuden todistustaakka on jäsenvaltioilla. Näin ollen olisi jäsenvaltioiden käyttämien sääntelyn oikeuttamisperusteiden tukena oltava analyysi kyseisen valtion toteuttaman toimenpiteen soveltuvuudesta ja oikeasuhteisuudesta sekä erityistä näyttöä sen väitteiden tueksi.

(9)  Oikeutuksen, syrjimättömyyden ja oikeasuhteisuuden todistustaakka on jäsenvaltioilla. Näin ollen olisi jäsenvaltioiden käyttämien sääntelyn oikeuttamisperusteiden tukena oltava analyysi kyseisen jäsenvaltion antaman säännöksen syrjimättömyydestä ja oikeasuhteisuudesta sekä erityistä näyttöä sen väitteiden tueksi. Vaikka jäsenvaltion ei välttämättä tarvitse tuottaa erityistä tutkimusta tai erityisiä näyttöä tai aineistoa, jolla kyseisen säännöksen oikeasuhteisuus osoitetaan ennen sen hyväksymistä, jäsenvaltion olisi tehtävä objektiivinen ja yksityiskohtainen analyysi ja osoitettava kyseisen jäsenvaltion erityiset olosuhteet huomioon ottaen ja yhtenäisen näytön perusteella, että yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on aidosti uhattuna.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10)  Säänneltyyn ammattiin pääsyä tai sen harjoittamista rajoittavien säännösten oikeasuhteisuutta on aiheellista seurata säännöllisesti ja asianomaisen sääntelyn kannalta riittävän usein. Säänneltyjä ammatteja koskevan rajoittavan kansallisen lainsäädännön oikeasuhteisuuden uudelleentarkastelun olisi perustuttava sekä siihen, mikä oli kyseisen lainsäädännön tavoite sen antamishetkellä, että siihen, mitkä olivat kyseisen lainsäädännön vaikutukset sen antamisen jälkeen. Kansallisen lainsäädännön suhteellisuusarvioinnin olisi perustuttava siihen, millaista kehitystä on todettu tapahtuneen kyseisellä alalla lainsäädännön antamisen jälkeen.

(10)  Säänneltyyn ammattiin pääsyä tai sen harjoittamista rajoittavien vaatimusten oikeasuhteisuutta on niiden hyväksymisen jälkeen aiheellista seurata asianomaisen sääntelyn kannalta riittävän usein. Säänneltyjä ammatteja koskevan rajoittavan kansallisen lainsäädännön oikeasuhteisuuden uudelleentarkastelun olisi perustuttava sekä siihen, mikä oli kyseisen lainsäädännön tavoite sen antamishetkellä, että siihen, mitkä olivat kyseisen lainsäädännön vaikutukset sen antamisen jälkeen. Kansallisen lainsäädännön suhteellisuusarvioinnin olisi perustuttava siihen, millaista kehitystä on todettu tapahtuneen säänneltyjen ammattien alalla lainsäädännön antamisen jälkeen.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11)  Jäsenvaltioiden olisi tehtävä suhteellisuusarviointeja objektiivisella ja riippumattomalla tavalla, myös silloin, kun ammattia säännellään välillisesti valtuuttamalla tietty ammatillinen elin tähän tehtävään. Vaikka paikallisviranomaiset, sääntelyelimet ja ammatilliset järjestöt ovat lähempänä paikallisia olosuhteita ja niiden erityinen tietämys voi tietyissä tapauksissa auttaa niitä tunnistamaan paremmin parhaan tavan saavuttaa julkisen edun mukaiset tavoitteet, huoleen on syytä erityisesti tapauksissa, joissa kyseisten viranomaisten tai elinten tekemät poliittiset valinnat hyödyttävät vakiintuneita toimijoita markkinatulokkaiden kustannuksella.

(11)  Jäsenvaltioiden olisi tehtävä suhteellisuusarviointeja objektiivisella ja riippumattomalla tavalla, myös silloin, kun ammattia säännellään välillisesti valtuuttamalla tietty ammatillinen elin tähän tehtävään. Arviointiin voi sisältyä sellaisen riippumattoman elimen antama lausunto, jonka tehtäväksi asianomaiset jäsenvaltiot ovat antaneet tällaisen lausunnon laatimisen.

Vaikka paikallisviranomaiset, sääntelyelimet ja ammatilliset järjestöt ovat lähempänä paikallisia olosuhteita ja niiden erityinen tietämys voi tietyissä tapauksissa auttaa niitä tunnistamaan paremmin parhaan tavan saavuttaa julkisen edun mukaiset tavoitteet, huoleen on syytä erityisesti tapauksissa, joissa kyseisten viranomaisten tai elinten tekemät poliittiset valinnat hyödyttävät vakiintuneita toimijoita markkinatulokkaiden kustannuksella.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a)  Kuten vakiintunut oikeuskäytäntö osoittaa, kansallisesta lainsäädännöstä johtuva kansallisuuteen tai asuinpaikkaan perustuva syrjintä, joka rajoittaa sijoittautumisvapautta, on kielletty. Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden olisi varmistettava, että kyseiset säännökset perustuvat syrjimättömiin ja objektiivisiin perusteisiin, jotka tiedetään etukäteen.

Perustelu

Myös syrjimättömyys olisi otettava huomioon, kuten jo vaaditaan vakiintuneessa oikeuskäytännössä ja direktiivin 2005/36/EY 59 artiklassa.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Kun tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittaminen ja harjoittaminen edellyttävät jäsenvaltion joko suoraan tai välillisesti antamien tiettyä ammattipätevyyttä koskevien erityisten säännösten noudattamista, on tarpeen varmistaa, että tällaisia säännöksiä voidaan perustella julkisen edun mukaisilla tavoitteilla, kuten perussopimuksessa tarkoitetuilla tavoitteilla, joita ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, tai unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetuilla yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. On tärkeää varmistaa, että julkisen edun mukaiset tavoitteet yksilöidään asianmukaisella tavalla sääntelyn tehokkuuden määrittämiseksi. Jotta kansanterveyden suojelun korkea taso voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioilla olisi esimerkiksi oltava harkintavaltaa niiden päättäessä haluamastaan kansanterveyden suojan tasosta ja tavasta, jolla suoja saavutetaan. On myös tarpeen selkeyttää, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä ovat muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen; kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu; hyvän oikeudenkäytön suojaaminen; liiketoimien rehellisyys; petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen; tieliikenneturvallisuus; ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu; eläinten terveys; henkisen omaisuuden suojelu; kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puhtaasti taloudelliset perusteet, joiden tarkoitus on ensisijaisesti protektionistinen, ja puhtaasti hallinnolliset perusteet, kuten tarkastusten tekeminen tai tilastojen kerääminen, eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä.

(12)  Kun tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittaminen ja harjoittaminen edellyttävät jäsenvaltion joko suoraan tai välillisesti antamien tiettyä ammattipätevyyttä koskevien erityisten vaatimusten noudattamista, on tarpeen varmistaa, että tällaisia vaatimuksia voidaan perustella julkisen edun mukaisilla tavoitteilla, kuten perussopimuksessa tarkoitetuilla tavoitteilla, joita ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, tai unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetuilla yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. On myös tarpeen selkeyttää, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä ovat muun muassa seuraavat: sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen; kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu; hyvän oikeudenkäytön suojaaminen; liiketoimien rehellisyyden varmistaminen; petostentorjunta, veron kiertämisen ja verovilpin estäminen sekä verovalvonnan tehokkuus; liikenneturvallisuus; käsiteollisuustöiden laadun takaaminen; tutkimuksen ja kehityksen edistäminen; ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu; eläinten terveys; henkisen omaisuuden suojelu; kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puhtaasti taloudelliset perusteet, kuten kotimaan talouden edistäminen perusvapauksien kustannuksella, ja puhtaasti hallinnolliset perusteet, kuten tarkastusten tekeminen tai tilastojen kerääminen, eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä.

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  On tärkeää varmistaa, että yhdenmukaistamisen puuttuessa yleisen edun mukaiset tavoitteet yksilöidään asianmukaisella tavalla, jotta voidaan määritellä asianmukainen sääntelyn taso suhteellisuusperiaatetta noudattaen. Esimerkiksi yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin kohdistuvien riskien kasvaessa jäsenvaltioilla olisi oltava kohtuullinen harkintavalta, jonka puitteissa ne voivat määrittää haluamansa suojelun tason ja tarvittaessa vahvistaa sääntelyä. Vaikka yksi jäsenvaltio vahvistaa lievempiä sääntöjä kuin jokin toinen jäsenvaltio, se ei tarkoita, että jälkimmäisen jäsenvaltion säännöt olisivat kohtuuttomia ja siten unionin oikeuden vastaisia. Ammattien sääntely on erittäin tärkeä tekijä yleistä etua koskevien tavoitteiden suojelussa, ja korkealaatuisten tuotteiden ja palvelujen takaamisessa, mutta sillä olisi muun muassa edistettävä korkeaa työllisyys- ja koulutustasoa.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b)  Kansanterveyden suojelun osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tämä merkitsee sitä, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava silloinkin, kun unioni hyväksyy säädöksiä perussopimuksen muiden määräysten nojalla, erityisesti kun ne koskevat terveydenhuollon ammattien sääntelyä, kun otetaan huomioon terveydenhoitopalvelujen erityisluonne ja se, että potilaat ovat hyvin erilaisia kuin muut palvelujen vastaanottajat.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13)  Kun jäsenvaltio aikoo säännellä ammattia tai muuttaa voimassa olevia sääntöjä, olisi otettava huomioon haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin kuluttajille, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvat riskit. Olisi myös pidettävä mielessä, että ammattipalvelujen alalla kuluttajien ja ammattihenkilöiden tietämys eivät tavallisesti ole samalla tasolla. Ammattihenkilöiden tekninen tietämys on mittavaa, kun taas kuluttajilla ei välttämättä ole tällaista tietämystä, minkä vuoksi niiden on vaikea arvioida niille annettujen palvelujen laatua.

(13)  Varmistaakseen antamiensa säännösten ja nykyisiin säännöksiin tekemiensä muutosten oikeasuhteisuuden jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon perusteet, jotka ovat merkityksellisiä analysoitavan säännellyn ammatin osalta. Kun jäsenvaltio aikoo säännellä ammattia tai muuttaa voimassa olevia sääntöjä, olisi otettava huomioon haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin palvelujen vastaanottajille, muun muassa kuluttajille, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvat riskit. Olisi myös pidettävä mielessä, että ammattipalvelujen alalla kuluttajien ja ammattihenkilöiden tietämys eivät tavallisesti ole samalla tasolla, kun otetaan huomioon, että ammattihenkilöiden tekninen tietämys on mittavaa, kun taas kuluttajilla ei välttämättä ole tällaista tietämystä.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14)  Suhteellisuusvaatimuksen täyttämiseksi toimenpiteen olisi sovelluttava halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen. Toimenpidettä olisi pidettävä soveltuvana halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen, jos se tosiasiallisesti vastaa tavoitteeseen johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla, kuten silloin, kun tiettyihin toimintoihin liittyviin samanlaisiin riskeihin puututaan vertailukelpoisella tavalla ja kun asianomaisiin rajoituksiin myönnettäviä poikkeuksia sovelletaan asianmukaisesti aiotun tavoitteen kannalta. Kansallisen toimenpiteen olisi lisäksi edistettävä halutun tavoitteen saavuttamista, minkä vuoksi sitä ei tulisi pitää soveltuvana silloin, kun sillä ei ole vaikutusta oikeuttamisperusteeseen.

(14)  Suhteellisuusvaatimuksen täyttämiseksi toimenpiteen olisi sovelluttava halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen. Toimenpidettä olisi pidettävä soveltuvana halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen ainoastaan, jos se tosiasiallisesti vastaa tavoitteeseen johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla, kuten silloin, kun tiettyihin toimintoihin liittyviin samanlaisiin riskeihin puututaan vertailukelpoisella tavalla ja kun asianomaisiin rajoituksiin myönnettäviä poikkeuksia sovelletaan asianmukaisesti aiotun tavoitteen kannalta. Kansallisen toimenpiteen olisi lisäksi tosiasiallisesti edistettävä halutun tavoitteen saavuttamista, minkä vuoksi sitä ei tulisi pitää soveltuvana silloin, kun sillä ei ole vaikutusta oikeuttamisperusteeseen.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15)  Ammattipätevyyteen liittyviä vaatimuksia olisi pidettävä tarpeellisina ainoastaan, jos voimassa olevia toimenpiteitä, kuten kuluttajansuojalakia, ei voida pitää soveltuvana eikä tosiasiallisesti tehokkaana tapana saavuttaa haluttu tavoite.

(15)  Ammattipätevyyteen liittyviä vaatimuksia olisi pidettävä tarpeellisina ainoastaan, jos voimassa olevia toimenpiteitä, kuten tuoteturvallisuus- tai kuluttajansuojalakia, ei voida pitää soveltuvana eikä tosiasiallisesti tehokkaana tapana saavuttaa haluttu tavoite.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16)  Kaikkein tärkeimpiä tekijöitä, jotka kansallisten viranomaisten on otettava huomioon, ovat esimerkiksi seuraavat: tiettyyn ammattiin kuuluvien ammattitoimintojen soveltamisalan ja vaadittavan ammattipätevyyden välinen yhteys; tehtävien monimutkaisuus erityisesti vaadittavan koulutuksen tai kokemuksen tason, luonteen ja keston osalta; erilaiset vaihtoehdot ammattipätevyyden hankkimiseksi; tietyn ammattipätevyyden haltijoille varattujen ammattitoimintojen soveltamisala erityisesti siihen liittyen, voidaanko tietyille ammattihenkilöille varatut toiminnot jakaa muiden ammattihenkilöiden kanssa; säännellyn ammatin harjoittamiseen liittyvän autonomian aste varsinkin silloin, kun säänneltyyn ammattiin liittyviä toimintoja harjoitetaan asianmukaisesti pätevöityneen ammattihenkilön valvonnassa ja vastuussa.

(16)  Jäsenvaltioiden olisi myös otettava huomioon seuraavat tekijät: tiettyyn ammattiin kuuluvien ammattitoimintojen soveltamisalan ja vaadittavan ammattipätevyyden välinen yhteys; tehtävien monimutkaisuus erityisesti vaadittavan koulutuksen tai kokemuksen tason, luonteen ja keston osalta; erilaiset vaihtoehdot ammattipätevyyden hankkimiseksi; voidaanko tietyille ammattihenkilöille varatut toiminnot jakaa muiden ammattihenkilöiden kanssa; säännellyn ammatin harjoittamiseen liittyvän autonomian aste varsinkin silloin, kun säänneltyyn ammattiin liittyviä toimintoja harjoitetaan asianmukaisesti pätevöityneen ammattihenkilön valvonnassa ja vastuussa.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17)  Kun jäsenvaltio sääntelee ammattia, huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että teknologian kehitys saattaa vähentää eroja kuluttajien ja ammattihenkilöiden tietämyksen tasossa. Teknologisten muutosten ja tieteellisen kehityksen nopeuden vuoksi ammattiin pääsyä koskevien vaatimusten päivittäminen saattaa olla erityisen tärkeää useiden ammattien kohdalla.

(17)  Tämä direktiivi tukee tieteellistä ja teknologista edistystä, joka on otettava asianmukaisesti huomioon, esimerkiksi jos palvelua tarjotaan sähköisessä muodossa. Kun jäsenvaltio sääntelee ammattia, huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että tieteen ja teknologian kehitys saattaa vähentää tai kasvattaa eroja kuluttajien ja ammattihenkilöiden tietämyksen tasossa. Teknologisten muutosten ja tieteellisen kehityksen nopeuden vuoksi ammattiin pääsyä koskevien vaatimusten päivittäminen saattaa olla erityisen tärkeää useiden ammattien kohdalla. Jos tieteen ja teknologian kehitys aiheuttaa suuren riskin yleisen edun mukaisille tavoitteille, jäsenvaltioiden on tarvittaessa kannustettava ammattihenkilöitä pysymään tällaisen kehityksen tasalla.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon sekä toimenpiteen taloudellinen vaikutus, mukaan lukien kustannushyötyanalyysi, jossa on huomioitu erityisesti markkinoiden kilpailuaste ja tarjotun palvelun laatu, että vaikutus oikeuteen tehdä työtä sekä henkiöiden ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen unionissa. Tämän analyysin perusteella jäsenvaltioiden olisi varmistettava erityisesti, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevien rajoitusten laajuus on unionissa oikeassa suhteessa haluttujen tavoitteiden ja odotettujen hyötyjen tärkeyteen.

(18)  Jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon toimenpiteen vaikutus henkilöiden ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen unionissa, kuluttajan valinnanmahdollisuuksiin sekä tarjotun palvelun laatuun. Tältä pohjalta jäsenvaltioiden olisi varmistettava erityisesti, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevien rajoitusten laajuus on unionissa oikeassa suhteessa haluttujen tavoitteiden ja odotettujen hyötyjen tärkeyteen.

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a)  Jos jäsenvaltiot katsovat, että tietty arviointiperuste ei ole merkityksellinen tässä arvioinnissa, niiden olisi perusteltava asianmukaisesti päätöksensä tehdessään komissiolle ilmoitusta tämän direktiivin mukaisesti.

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19)  Jäsenvaltioiden olisi verrattava kyseessä olevaa kansallista toimenpidettä eri vaihtoehtoihin ja vähemmän rajoittaviin ratkaisuihin, joilla sama tavoite saavutettaisiin vähemmin rajoituksin. Kun toimenpiteet ovat perusteltuja kuluttajasuojaan liittyvistä syistä ja kun havaitut riskit koskevat vain ammattihenkilön ja kuluttajan välistä suhdetta ilman kielteistä vaikutusta kolmansiin osapuoliin, tavoite voidaan saavuttaa ratkaisuilla, jotka ovat vähemmän rajoittavia kuin toimintojen varaaminen ammattihenkilöille ja joita voisivat olla esimerkiksi ammattinimikkeen suojaaminen tai ammattirekisteriin kirjaaminen. Toimintoja varaamalla tapahtuvaa sääntelyä olisi käytettävä ainoastaan silloin, kun toimenpiteillä pyritään estämään vakavan haitan vaaran aiheutuminen julkisen edun mukaisille tavoitteille.

(19)  Jäsenvaltioiden olisi verrattava kyseessä olevaa kansallista toimenpidettä eri vaihtoehtoihin ja vähemmän rajoittaviin ratkaisuihin, joilla sama tavoite saavutettaisiin vähemmin rajoituksin. Kun toimenpiteet ovat perusteltuja kuluttajasuojaan liittyvistä syistä ja kun havaitut riskit koskevat vain ammattihenkilön ja kuluttajan välistä suhdetta ilman kielteistä vaikutusta kolmansiin osapuoliin, tavoite olisi saavutettava ratkaisuilla, jotka ovat vähemmän rajoittavia kuin toimintojen varaaminen ammattihenkilöille. Esimerkiksi tapauksissa, joissa kuluttajat voivat kohtuudella valita käyttävätkö pätevien ammattihenkilöiden palveluja vai eivät, olisi käytettävä vähemmän rajoittavia keinoja, kuten ammattinimikkeen suojaaminen tai ammattirekisteriin kirjaaminen. Toimintoja varaamalla ja suojattua ammattinimikettä käyttämällä tapahtuvaa sääntelyä olisi harkittava silloin, kun toimenpiteillä pyritään estämään vakavan haitan vaaran aiheutuminen julkisen edun mukaisille tavoitteille, kuten kansanterveydelle.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(20)  Kansallisten viranomaisten olisi tehtävä yleinen arviointi olosuhteista, joissa rajoittava toimenpide toteutetaan ja pannaan täytäntöön, ja tutkittava erityisesti millainen kumulatiivinen vaikutus on sillä, että tiettyä ammattipätevyyttä koskevien vaatimusten lisäksi asetetaan useita muita vaatimuksia. Tiettyjen toimintojen aloittaminen ja harjoittaminen saattavat edellyttää tiettyjen säännösten noudattamista, joita voivat olla esimerkiksi ammattikunnan järjestäytymistä, pakollista ammatillisen elimen jäsenyyttä, ammattietiikkaa sekä ammatillista valvontaa ja vastuuta koskevat säännöt. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi toimenpiteiden kumulatiivisen vaikutusten arvioinnin yhteydessä otettava huomioon myös muut voimassa olevat vaatimukset, kuten ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa, pakollista liiton jäsenyyttä, rekisteröinti- tai hyväksyntäjärjestelmiä, määrällisiä rajoituksia, erityistä oikeudellista muotoa, osakkeenomistusta, alueellisia rajoituksia, monialatoimintaa koskevia rajoituksia, esteettömyyssääntöjä, vakuutusturvaa ja kielitaitoa koskevat vaatimukset, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen ammatin harjoittamiseksi. Jäsenvaltion käyttöön ottamaa toimenpidettä ei voida pitää tarpeellisena halutun tavoitteen saavuttamiseksi, jos siinä käytännössä vain toistetaan vaatimukset, jotka oli jo otettu käyttöön muiden sääntöjen tai menettelyjen yhteydessä.

(20)  Jäsenvaltioiden olisi tehtävä kattava arviointi olosuhteista, joissa toimenpide toteutetaan ja pannaan täytäntöön, ja tutkittava erityisesti, millainen uusien tai muutettujen säännösten vaikutus on, kun ne yhdistetään muihin ammattiin pääsyä tai sen harjoittamista rajoittaviin vaatimuksiin. Tiettyjen toimintojen aloittaminen ja harjoittaminen saattavat edellyttää useiden vaatimusten noudattamista, joita voivat olla esimerkiksi ammattikunnan järjestäytymistä, pakollista ammatillisen elimen jäsenyyttä, ammattietiikkaa sekä ammatillista valvontaa ja vastuuta koskevat säännöt. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä otettava huomioon voimassa olevat vaatimukset, muun muassa ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa, pakollista liiton jäsenyyttä, rekisteröinti- tai hyväksyntäjärjestelmiä, määrällisiä rajoituksia, erityistä oikeudellista muotoa, osakkeenomistusta, alueellisia rajoituksia, monialatoimintaa koskevia rajoituksia, esteettömyyssääntöjä, vakuutusturvaa, kiinteää vähimmäis- ja/tai enimmäishintaa koskevat vaatimukset, mainostamista ja kielitaitoa koskevat vaatimukset, siinä määrin kuin ne ovat tarpeen ammatin harjoittamiseksi.

Tarkistus    23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)  Lisävaatimusten käyttöön ottaminen voi olla asianmukaista yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se tosiasia, että niiden yksittäistä tai yhteisvaikutusta on arvioitava, ei tarkoita, että kyseiset vaikutukset olisivat suoralta kädeltä kohtuuttomia. Esimerkiksi velvollisuus, joka koskee ammattitaidon jatkuvaa ylläpitoa, voi olla asianmukainen sen varmistamiseksi, että ammattihenkilöt pysyvät oman alansa kehityksen mukana, kunhan siihen ei liity syrjiviä ja kohtuuttomia ehtoja uusien tulokkaiden vahingoksi. Myös pakollista ammattialajärjestön jäsenyyttä voidaan pitää asianmukaisena tapauksissa, joissa valtio on antanut ammattialajärjestöjen tehtäväksi yleisen edun mukaisten tavoitteiden turvaamisen, esimerkiksi laillisen ammatinharjoittamisen valvonnan tai jatkuvan ammatillisen koulutuksen järjestämisen tai valvonnan. Tapauksissa, joissa ammatin riippumattomuutta ei voida taata riittävällä tavalla muilla keinoin, jäsenvaltiot voisivat harkintansa mukaan käyttää suojakeinoja, joita ovat esimerkiksi ammatin ulkopuolisten henkilöiden osakkeenomistuksen rajoittaminen tai säännös, jonka mukaan äänioikeuksien enemmistön on oltava ammattia harjoittavilla henkilöillä, kunhan suojakeinot eivät ylitä sitä, mitä yleisen edun mukaisen tavoitteen suojelu edellyttää. Yleisen edun mukaisten tavoitteiden turvaamiseksi ja tarjottavan palvelun laadun takaamiseksi jäsenvaltiot voisivat harkita kiinteää vähimmäis- ja/tai enimmäishintaa koskevien vaatimusten asettamista, joita palveluntarjoajien on noudatettava, etenkin sellaisten palvelujen osalta, joiden kohdalla tämä on tarpeen, jotta kulujen korvaamisen periaatetta voidaan soveltaa tehokkaasti, niin kauan kuin tällainen rajoitus on oikeasuhteinen ja kun tarvittaessa on säädetty vähimmäis- ja/tai enimmäishinnoista tehtävistä poikkeuksista. Jos lisävaatimuksilla toistetaan vaatimukset, jotka jäsenvaltio on jo ottanut käyttöön muiden sääntöjen tai menettelyjen yhteydessä, vaatimuksia ei voida pitää oikeasuhteisina asetettuun tavoitteeseen nähden.

Tarkistus    24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b)  Kuten vakiintunut oikeuskäytäntö osoittaa, ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on perustamissopimuksessa suojelluista intresseistä tärkein. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon tavoite varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu arvioitaessa terveydenhoitoalan ammatteja koskevia vaatimuksia, kuten varatut toiminnot, suojattu ammattinimike, jatkuva ammatillinen kehittyminen tai maantieteellistä jakautumista tai ammattikunnan järjestäytymistä, ammattietiikkaa ja ammatillista valvontaa koskevat säännöt, samalla kun kunnioitetaan direktiivissä 2005/36/EY säädettyjä koulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että sellaisten terveydenhoitoalan ammattien sääntely joilla on vaikutuksia kansanterveyteen ja potilaiden turvallisuuteen, on oikeasuhtaista ja edistää terveydenhuollon saatavuuden turvaamista, joka on tunnustettu perusoikeudeksi Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, sekä turvallista, korkealaatuista ja tehokasta terveydenhuoltoa kansalaisille kyseisen jäsenvaltion alueella. Laadittaessa terveydenhoitopalveluja koskevaa politiikkaa olisi otettava huomioon väestötiheys, maantieteelliset erityispiirteet ja väestön jakautuminen palvelun saatavuuden ja korkean laadun sekä lääkkeiden riittävän ja turvatun toimittamisen varmistamiseksi kansanterveyteen liittyvien tarpeiden mukaisesti kyseisen jäsenvaltion alueella. Olisi myös otettava huomioon, että terveydenhoidon ammattilaisten ammatillinen riippumattomuus on varmistettava. Lisäksi, kuten direktiivissä 2005/36/EY säädetään, jäsenvaltioiden olisi voitava evätä sellaisten terveydenhuollon ammattien osittainen harjoittamisoikeus, joilla on vaikutuksia kansanterveyteen tai potilasturvallisuuteen, jos tällainen epääminen on perusteltavissa tavoitteella taata ihmisten terveyden suojelun korkea taso ja se on omiaan takaamaan asetetun tavoitteen saavuttamisen. Kun sovelletaan ennalta varautumisen periaatetta, jäsenvaltioita ei voida velvoittaa esittämään erityistä näyttöä sääntelyn tarpeen perustelemiseksi.

Tarkistus    25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 c)  Direktiivin 2005/36/EY II osaston mukaan jäsenvaltiot eivät voi asettaa toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille palveluntarjoajille, jotka tarjoavat ammatillisia palveluja väliaikaisesti ja satunnaisesti, vaatimuksia tai rajoituksia, jotka on kielletty kyseisessä direktiivissä, kuten ammatillisen järjestön tai elimen myöntämä lupa taikka ammatillisen järjestön tai elimen rekisteriin merkitseminen tai sen jäsenyys tai edustajien läsnäolo vastaanottavan jäsenvaltion alueella. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vaatia palveluntarjoajia, jotka haluavat tarjota palveluja väliaikaisesti, antamaan määrätyt tiedot kirjallisella ennakkoilmoituksella ennen ensimmäistä palvelun tarjoamista ja uusimaan ilmoituksen vuosittain. Sen vuoksi on ammatillisten palvelujen tarjoamisen helpottamiseksi tarpeen vahvistaa, ottaen huomioon väliaikaisen tai satunnaisen palvelun luonteen, että sellaisten vaatimusten kuten automaattisen väliaikaisen rekisteröinnin tai muodollisen ammatillisen järjestön jäsenyyden, ammattikorttien, ennakkoilmoitusten ja asiakirjavaatimusten, kaikentyyppisten yritystilojen, toimistot mukaan lukien, sekä maksujen ja veloitusten maksamisen, on oltava oikeasuhteisia. Nämä vaatimukset eivät saisi aiheuttaa suhteetonta rasitetta palvelujen tarjoajille eivätkä estää palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämistä tai tehdä siitä vähemmän houkuttelevaa. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava erityisesti, ovatko vaatimus tiettyjen tietojen ja asiakirjojen toimittamisesta direktiivin 2005/36/EY mukaisesti ja mahdollisuus saada lisätietoja jäsenvaltioiden välisellä hallinnollisella yhteistyöllä IMI‑järjestelmässä oikeasuhteisia ja riittäviä estämään vakavan riskin, että palveluntarjoajat kiertävät sovellettavia sääntöjä. Tätä direktiiviä ei kuitenkaan saisi soveltaa toimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan sovellettavien työehtojen ja -olojen noudattaminen.

Tarkistus    26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ilmoittavat kansalaisille, edustaville järjestöille tai muille asiaankuuluville sidosryhmille ennen kuin ne toteuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia toimenpiteitä ja että jäsenvaltiot antavat niille tilaisuuden esittää näkemyksensä.

(21)  Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa, että jäsenvaltiot ilmoittavat kansalaisille, edustaville järjestöille tai muille asiaankuuluville sidosryhmille ennen kuin ne ottavat käyttöön säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia vaatimuksia tai muuttavat niitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava laajempi julkinen kuuleminen, jossa ovat mukana kaikki osapuolet ja jossa niille annetaan tilaisuus esittää näkemyksensä, jotta voidaan kerätä riittävästi näyttöä ammattipalvelujen uudistusten suunnittelua varten, erityisesti voimakkaasti vaikuttavien uudistusten tapauksessa.

Tarkistus    27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(21 a)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi syrjimättömyyttä, oikeutusta ja oikeasuhteisuutta koskevia arviointeja tehdessään otettava täysimääräisesti huomioon kansalaisten oikeudet oikeussuojan saatavuuteen sellaisena kuin se taataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklassa. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava tehokkaat oikeussuojakeinot unionin lainsäädännön kattamilla aloilla. Tästä seuraa, että kansallisten tuomioistuinten on voitava arvioida tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien säännösten oikeasuhteisuutta, jotta ne voivat varmistaa kunkin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ammatilliseen vapauteen, sijoittautumisvapauteen ja palvelujen tarjoamisen vapauteen kohdistuvia rajoituksia vastaan. Kansallisten tuomioistuinten on määritettävä ylittävätkö rajoitukset sen, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, ottaen huomioon kaikki säännökset ja jäsenvaltion esittämät syyt sääntelyyn.

Perustelu

Laillisuuden valvonta on olennainen osa suhteellisuusarviointia, ja sen avulla kansalaiset ja yritykset saavat kaiken hyödyn oikeuksistaan, erityisesti kun otetaan huomioon rikkomusmenettelyjen liiallinen kesto.

Tarkistus    28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) Parhaiden käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi kannustettava asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia jakamaan riittävät ja säännöllisesti päivitetyt ammattien sääntelyä koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden kanssa.

(22)  Parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet edistääkseen riittävien ja säännöllisesti päivitettyjen ammattien sääntelyä sekä tällaisen sääntelyn vaikutuksia koskevien tietojen jakamista muiden jäsenvaltioiden kanssa. Komission olisi helpotettava tätä jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Tarkistus    29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23)  Avoimuuden lisäämiseksi ja vastaaviin arviointiperusteisiin pohjautuvien suhteellisuusarviointien edistämiseksi on tärkeää, että jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat helposti saatavilla säänneltyjä ammatteja koskevassa tietokannassa, jotta kaikki asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia.

(23)  Avoimuuden lisäämiseksi ja vastaaviin arviointiperusteisiin pohjautuvien suhteellisuusarviointien edistämiseksi syiden, jotka jäsenvaltiot esittivät sille, että säännökset ovat syrjimättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia, olisi oltava helposti saatavilla säänneltyjä ammatteja koskevassa tietokannassa, jotta muut jäsenvaltiot voivat esittää huomautuksensa komissiolle. Komission olisi otettava kyseiset huomautukset asianmukaisesti huomioon direktiivin 2005/36/EY mukaisessa yhteenvedossaan.

Tarkistus    30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli poistaa säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevia kohtuuttomia rajoituksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli poistaa säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevia kohtuuttomia rajoituksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun syrjimättömyysperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi,

Tarkistus    31

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla

Komission teksti

Tarkistus

1 artikla

1 artikla

Kohde

Kohde

Tässä direktiivissä säädetään sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi yhteinen kehys suhteellisuusarvioinneille, jotka tehdään ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan.

Tässä direktiivissä säädetään sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi yhteinen kehys suhteellisuusarvioinneille, jotka tehdään ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan, ja samalla taataan tarjottavien ammatillisten palvelujen korkea laatu ja kuluttajansuojan korkea taso.

Tarkistus    32

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

2 artikla

2 artikla

Soveltamisala

Soveltamisala

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä vahvistettuihin vaatimuksiin, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista taikka jotakin ammatin harjoittamisen muotoa, mukaan lukien ammattinimikkeiden käyttö ja tällaisten nimikkeiden nojalla sallittu direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluva ammattitoiminta.

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä vahvistettuihin vaatimuksiin, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista taikka jotakin ammatin harjoittamisen muotoa, mukaan lukien ammattinimikkeiden käyttö ja tällaisten nimikkeiden nojalla sallittu direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluva ammattitoiminta.

2.  Kun tietyn ammatin sääntelyä koskevat erityisjärjestelyt vahvistetaan erillisessä unionin säädöksessä, tämän direktiivin vastaavia säännöksiä ei sovelleta.

2.  Kun tietyn ammatin sääntelyä koskevat erityisvaatimukset vahvistetaan erillisessä unionin säädöksessä, tämän direktiivin vastaavia säännöksiä ei sovelleta.

Tarkistus    33

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla

Komission teksti

Tarkistus

3 artikla

3 artikla

Määritelmät

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2005/36/EY määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

Tässä asetuksessa sovelletaan direktiivin 2005/36/EY määritelmiä. Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)  ’suojatulla ammattinimikkeellä’ ammatin sääntelyn muotoa, jossa nimikkeen käyttö ammattitoiminnassa tai ammattitoimintojen ryhmässä edellyttää suoraan tai välillisesti tiettyä ammattipätevyyttä lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla ja jossa tällaisen nimikkeen sopimattomaan käyttöön sovelletaan seuraamuksia tai muita toimenpiteitä;

a)  ’suojatulla ammattinimikkeellä’ ammatin sääntelyn muotoa, jossa nimikkeen käyttö ammattitoiminnassa tai ammattitoimintojen ryhmässä edellyttää suoraan tai välillisesti tiettyä ammattipätevyyttä lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla ja jossa tällaisen nimikkeen sopimattomaan käyttöön sovelletaan seuraamuksia tai muita toimenpiteitä;

b)  ’varatuilla toiminnoilla’ ammatin sääntelyn muotoa, jossa pääsy ammattitoimintaan tai ammattitoimintojen ryhmään on suoraan tai välillisesti varattu lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla säännellyn ammatin harjoittajille, mukaan lukien tapaukset, joissa toiminta on jaettu muiden säänneltyjen ammattien kanssa.

b)  ’varatuilla toiminnoilla’ ammatin sääntelyn muotoa, jossa pääsy ammattitoimintaan tai ammattitoimintojen ryhmään on suoraan tai välillisesti varattu lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla tietyn ammattipätevyyden omaaville säännellyn ammatin harjoittajille, mukaan lukien tapaukset, joissa toiminta on jaettu muiden säänneltyjen ammattien kanssa.

Tarkistus    34

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla

Komission teksti

Tarkistus

4 artikla

4 artikla

Uusien toimenpiteiden ennakkoarviointi

Uusien toimenpiteiden ennakkoarviointi ja seuranta

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvioinnin niiden oikeasuhteisuudesta tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

1.  Jäsenvaltioiden on tehtävä arviointi tässä direktiivissä annettujen säännösten mukaisesti ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan.

 

1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin laajuuden on vastattava tiettyä säänneltyä ammattia koskevan uuden annettavan säännöksen luonnetta, sisältöä ja vaikutusta kyseistä ammattia koskevien erityissäännösten taustaa vasten.

2.  Kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukana on oltava yksityiskohtainen lausunto, josta suhteellisuusperiaatteen noudattaminen voidaan arvioida.

2.  Kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen säännösten mukana on oltava yksityiskohtainen lausunto, josta syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteen noudattaminen voidaan arvioida.

3.  Syyt siihen, että säännös katsotaan perustelluksi, tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi, on perusteltava laadullisella ja mahdollisuuksien mukaan myös määrällisellä näytöllä.

3.  Syyt siihen, että säännös katsotaan syrjimättömäksi, perustelluksi ja oikeasuhteiseksi, on perusteltava laadullisella ja mahdollisuuksien mukaan myös määrällisellä näytöllä.

 

3 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että 1 kohdassa tarkoitettu arviointi tehdään objektiivisella ja riippumattomalla tavalla.

4.  Jäsenvaltioiden on seurattava säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten oikeasuhteisuutta säännöllisesti ja asianomaisen sääntelyn kannalta riittävän usein ottaen asianmukaisella tavalla huomioon asianomaisen toimenpiteen toteuttamisen jälkeen mahdollisesti tapahtunut kehitys.

4.  Jäsenvaltioiden on seurattava asianomaisen sääntelyn kannalta riittävän tiheään säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien olennaisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten yhdenmukaisuutta syrjimättömyys- ja oikeasuhteisuusperiaatteiden kanssa ottaen asianmukaisella tavalla huomioon asianomaisten säännösten hyväksymisen jälkeen mahdollisesti tapahtuneen kehityksen.

5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen esimerkiksi riippumattomien sääntelyntarkasteluelinten osallisuuden kautta, että 1 kohdassa tarkoitettu suhteellisuusarviointi tehdään objektiivisella ja riippumattomalla tavalla.

5.  Sellaisten terveydenhoitoalan ammattien sääntelyn osalta, joilla on vaikutuksia kansanterveyteen ja potilaiden turvallisuuteen, jäsenvaltioille olisi myönnettävä harkintavaltaa riittävässä määrin, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden suojelun korkea taso. Tätä varten jäsenvaltioiden on otettava huomioon yhteisön säännöstö, erityisesti terveydenhoitopalveluja tarjoavien ammattien erityisluonteen osalta, sellaisena kuin unionin lainsäätäjä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on sen tunnustanut.

Tarkistus    35

Ehdotus direktiiviksi

4 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

4 a artikla

 

Syrjimättömyys

 

Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden on varmistettava, että kyseiset säännökset eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä kansallisuuden tai asuinpaikan perusteella.

Perustelu

Asian C-55/94 Gebhard mukaisesti kansallisen toimenpiteen arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan, että se on syrjimätön. Velvollisuus näkyy myös direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 3 kohdassa.

Tarkistus    36

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla

Komission teksti

Tarkistus

5 artikla

5 artikla

Yleisen edun mukaisten tavoitteiden oikeuttamisperusteet

Yleisen edun mukaisten tavoitteiden oikeuttamisperusteet

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joita ne aikovat ottaa käyttöön tai muuttaa, voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joita ne aikovat ottaa käyttöön, ja muutoksia, joita ne tekevät nykyisiin lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin, voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla.

2.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on harkittava erityisesti, voidaanko kyseisiä säännöksiä perustella objektiivisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä taikka yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, joita voivat olla esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen, kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, potilaat mukaan luettuna, ja työntekijöiden suojelu, hyvän oikeudenkäytön suojaaminen, liiketoimien rehellisyys, petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen, tieliikenneturvallisuus, ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu, eläinten terveys, henkisen omaisuuden suojelu, kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet.

2.  Jäsenvaltioiden on harkittava erityisesti, voidaanko kyseisiä säännöksiä perustella objektiivisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä taikka yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, joita ovat esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen: kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu; hyvän oikeudenkäytön suojaaminen; liiketoimien rehellisyyden varmistaminen; petostentorjunta, veron kiertämisen ja verovilpin estäminen sekä verovalvonnan tehokkuuden turvaaminen; liikenneturvallisuus; käsiteollisuustöiden laadun takaaminen; tutkimuksen ja kehityksen edistäminen; ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu; eläinten terveys; henkisen omaisuuden suojelu; ja kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet.

3.  Luonteeltaan puhtaasti taloudelliset perusteet, joiden tarkoitus on ensisijaisesti protektionistinen, ja puhtaasti hallinnolliset perusteet eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä, jotka oikeuttavat rajoittamaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista.

3.  Luonteeltaan puhtaasti taloudelliset perusteet ja puhtaasti hallinnolliset perusteet eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä, jotka oikeuttavat rajoittamaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista.

 

3 a.  Jäsenvaltioilla on oltava kohtuullinen harkintavalta sen määrittämisessä, minkä tasoisen suojelun ne haluavat tarjota yleisen edun mukaisille tavoitteille, kuitenkin suhteellisuusperiaatetta noudattaen.

Tarkistus    37

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaate

1.  Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden on arvioitava, ovatko kyseiset säännökset tarpeen, soveltuvatko ne halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen ja ylittäväkö ne sen, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavat lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset, joita ne ottavat käyttöön, sekä niiden näihin tekemät muutokset soveltuvat halutun tavoitteen saavuttamisen takaamiseen eivätkä ylitä sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi.

 

1 a.  Erityisesti arvioidessaan sellaisten terveydenhoitoalan ammattien sääntelyä, joilla on vaikutuksia terveyteen ja potilaiden turvallisuuteen, jäsenvaltioiden on otettava huomioon yhteisön säännöstö, varsinkin terveydenhoitopalveluja tarjoavien ammattien erityisluonteen osalta, sellaisena kuin unionin lainsäätäjä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö on sen tunnustanut. Tällaisten ammattien sääntelyn osalta jäsenvaltioilla on oltava harkintavaltaa riittävässä määrin, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

2.  Kun asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kyseisten säännösten tarpeellisuutta ja suhteellisuutta, niiden on erityisesti otettava huomioon seuraavat tekijät:

2.  Ennen kuin jäsenvaltiot hyväksyvät 1 ja 1 a kohdassa tarkoitetut säännökset, niiden on tarvittaessa otettava huomioon seuraavat tekijät:

a)  haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin kuluttajille, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvien riskien luonne;

a)  haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin palvelujen vastaanottajille, kuluttajat mukaan luettuina, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvien riskien luonne;

b)  säännöksen soveltuvuus varsinkin sen kannalta, miten asianmukainen se on halutun tavoitteen saavuttamiseksi sekä ilmentääkö se aidosti kyseistä tavoitetta johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla ja puututaanko sillä havaittuihin riskeihin samalla tavalla kuin vastaavanlaisissa toiminnoissa;

b)  säännöksen soveltuvuus sen kannalta, miten asianmukainen se on halutun tavoitteen saavuttamiseksi sekä ilmentääkö se aidosti kyseistä tavoitetta johdonmukaisella ja järjestelmällisellä tavalla ja puututaanko sillä havaittuihin riskeihin samalla tavalla kuin vastaavanlaisissa toiminnoissa;

c)  säännöksen tarpeellisuus varsinkin sen kannalta, ovatko voimassa olevat erityiset tai luonteeltaan yleisemmät säännöt, kuten tuoteturvallisuus- tai kuluttajansuojalansäädäntö, riittämättömiä saavuttamaan haluttu tavoite;

c)  se, ovatko voimassa olevat erityiset tai luonteeltaan yleisemmät säännöt, kuten tuoteturvallisuus- tai kuluttajansuojalansäädäntöön sisältyvät säännöt, riittämättömiä halutun tavoitteen saavuttamiseksi;

d)  tiettyyn ammattiin kuuluvien tai tietylle ammatille varattujen toimintojen soveltamisalan ja vaadittavan ammattipätevyyden välinen yhteys;

d)  tiettyyn ammattiin kuuluvien tai tietylle ammatille varattujen toimintojen soveltamisalan ja vaadittavan ammattipätevyyden välinen yhteys;

e)  tehtävien monimutkaisuuden ja tietyn vaadittavan ammattipätevyyden välinen yhteys, erityisesti vaadittavan koulutuksen tai kokemuksen tasoon, luonteeseen ja kestoon liittyen, sekä mahdolliset muut tavat hankkia ammattipätevyys;

e)  kyseisten tehtävien monimutkaisuuden ja sen tarpeen välinen yhteys, että niitä suorittavilla henkilöillä on tietty ammattipätevyys, erityisesti vaadittavan koulutuksen tai kokemuksen tason, luonteen ja keston osalta, sekä mahdolliset muut tavat hankkia ammattipätevyys;

f)  tietyn ammattipätevyyden haltijoille varattujen ammattitoimintojen soveltamisala erityisesti siihen liittyen, voidaanko tietyille ammateille varatut toiminnot jakaa muiden ammattien kanssa vai ei ja tämän syyt;

f)  se, voidaanko tietyille ammateille varatut toiminnot jakaa muiden ammattien kanssa vai ei ja tämän syyt;

g)  säännellyn ammatin harjoittamiseen liittyvän autonomian aste sekä järjestäytymiseen ja valvontaan liittyvien järjestelyjen vaikutus halutun tavoitteen saavuttamiseen varsinkin silloin, kun säänneltyyn ammattiin liittyviä toimintoja harjoitetaan asianmukaisesti pätevöityneen ammattihenkilön valvonnassa ja vastuussa;

g)  säännellyn ammatin harjoittamiseen liittyvän autonomian aste sekä järjestäytymiseen ja valvontaan liittyvien järjestelyjen vaikutus halutun tavoitteen saavuttamiseen varsinkin silloin, kun säänneltyyn ammattiin liittyviä toimintoja harjoitetaan asianmukaisesti pätevöityneen ammattihenkilön valvonnassa ja vastuussa;

h)  tieteellinen ja teknologinen kehitys, joka voi vähentää eroja ammattihenkilöiden ja kuluttajien tietämyksen välillä.

h)  tieteellinen ja teknologinen kehitys, joka voi vähentää tai lisätä eroja ammattihenkilöiden ja kuluttajien tietämyksen välillä;

i)  toimenpiteen taloudellinen vaikutus varsinkin markkinoiden kilpailuaste ja tarjotun palvelun laatu huomioon ottaen sekä vaikutus henkilöiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen unionissa;

i)  vaikutus henkilöiden ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen unionissa, kuluttajan valinnanmahdollisuuksiin sekä tarjotun palvelun laatuun;

j)  mahdollisuus käyttää vähemmän rajoittavia tapoja yleisen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi;

j)  mahdollisuus käyttää vähemmän rajoittavia tapoja yleisen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi;

k)  rajoitusten kumulatiivinen vaikutus sekä ammattiin pääsyyn että ammatin harjoittamiseen ja erityisesti se, kuinka nämä molemmat vaatimukset edistävät saman yleiseen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamista, ja se, ovatko ne tarpeen samaan yleiseen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi.

k)  uusien tai muutettujen säännösten vaikutus, kun ne yhdistetään muihin säännöksiin, jotka rajoittavat ammattiin pääsyä tai ammatin harjoittamista, ja erityisesti se, kuinka nämä molemmat vaatimukset edistävät saman yleiseen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamista, ja se, ovatko ne tarpeen samaan yleiseen etuun liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi.

 

Jos jäsenvaltiot katsovat tiettyä säänneltyä ammattia koskevat vaatimukset huomioon ottaen, että tietty arviointiperuste ei ole merkityksellinen tässä arvioinnissa, niiden olisi perusteltava asianmukaisesti päätöksensä tehdessään komissiolle ilmoitusta 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.  Kun 2 kohdan j alakohtaa sovellettaessa toimenpiteet ovat perusteltuja kuluttajasuojaan liittyvistä syistä ja kun havaitut riskit koskevat vain ammattihenkilön ja kuluttajan välistä suhdetta ilman kielteistä vaikutusta kolmansiin osapuoliin, asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava erityisesti, voidaanko tavoite saavuttaa suojatulla ammattinimikkeellä toimintoja varaamatta.

3.  Kun 2 kohdan j alakohtaa sovellettaessa toimenpiteet ovat perusteltuja ainoastaan kuluttajasuojaan liittyvistä syistä ja kun havaitut riskit koskevat vain ammattihenkilön ja kuluttajan välistä suhdetta eikä niillä näin ollen ole kielteistä vaikutusta kolmansiin osapuoliin, jäsenvaltioiden on arvioitava erityisesti, voidaanko tavoite saavuttaa vähemmän rajoittavilla keinoilla kuin toimintojen varaamisella.

4.  Kun 2 kohdan k alakohtaa sovelletaan, asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti arvioitava kaikkien seuraavien vaatimusten asettamisen kumulatiivista vaikutusta:

4.  Kun 2 kohdan k alakohtaa sovelletaan, jäsenvaltioiden on arvioitava uusien tai muutettujen säännösten todennäköisiä vaikutuksia, kun ne yhdistetään johonkin seuraavista säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavista vaatimuksista, ottaen huomioon, että vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä:

a)  varatut toiminnot suojattujen ammattinimikkeiden ohella;

a)  varatut toiminnot, suojattu ammattinimike tai direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu muunlainen sääntely;

b)  jatkuvaa ammatillista kehittämistä koskevat vaatimukset;

b)  jatkuvaa ammatillista kehittämistä koskevat pakolliset vaatimukset;

c)   ammattikunnan järjestäytymiseen, ammattietiikkaan ja ammatilliseen valvontaan liittyvät säännöt;

c)   ammattikunnan järjestäytymiseen, ammattietiikkaan ja ammatilliseen valvontaan liittyvät säännöt;

d)  pakollinen liiton jäsenyys ja rekisteröinti- tai hyväksyntäjärjestelmät erityisesti silloin, kun nämä vaatimukset edellyttävät tiettyä ammattipätevyyttä;

d)  pakollinen liiton jäsenyys ja rekisteröinti- tai hyväksyntäjärjestelmät erityisesti silloin, kun nämä vaatimukset edellyttävät tiettyä ammattipätevyyttä;

e)  määrälliset rajoitukset, etenkin vaatimukset, joilla rajoitetaan ammatinharjoittamislupien lukumäärää tai vahvistetaan vähimmäis- tai enimmäismäärä tietyn ammattipätevyyden omaaville työntekijöille, johtajille tai edustajille;

e)  määrälliset rajoitukset, etenkin vaatimukset, joilla rajoitetaan ammatinharjoittamislupien lukumäärää tai vahvistetaan vähimmäis- tai enimmäismäärä tietyn ammattipätevyyden omaaville työntekijöille, johtajille tai edustajille;

f)  erityiset oikeudelliset muotovaatimukset tai yrityksen osakkeenomistukseen tai johtamiseen liittyvät vaatimukset, siinä määrin kuin kyseiset vaatimukset liittyvät suoraan säännellyn ammatin harjoittamiseen;

f)  erityiset oikeudelliset muotovaatimukset tai yrityksen osakkeenomistukseen tai johtamiseen liittyvät vaatimukset, siinä määrin kuin kyseiset vaatimukset liittyvät suoraan säännellyn ammatin harjoittamiseen;

g)  alueelliset rajoitukset erityisesti silloin, kun ammattia säännellään eri tavalla jäsenvaltion eri osissa;

g)  alueelliset rajoitukset myös silloin, kun ammattia säännellään joissakin jäsenvaltion osissa eri tavalla kuin sen muissa osissa;

h)  vaatimukset, joilla rajoitetaan säännellyn ammatin harjoittamista yhdessä tai yhteistyöhankkeen osana, sekä esteettömyyssäännöt;

h)  vaatimukset, joilla rajoitetaan säännellyn ammatin harjoittamista yhdessä tai yhteistyöhankkeen osana, sekä esteettömyyssäännöt;

i)  vakuutusturvaa tai muuta henkilökohtaisen tai kollektiivisen ammatillisen vastuun suojaa koskevat vaatimukset;

i)  vakuutusturvaa tai muuta henkilökohtaisen tai kollektiivisen ammatillisen vastuun suojaa koskevat vaatimukset;

j)  kielitaitovaatimukset siinä määrin kuin ne ovat tarpeen jonkin ammatin harjoittamiseksi.

j)  kielitaitovaatimukset siinä määrin kuin ne ovat tarpeen jonkin ammatin harjoittamiseksi;

 

j a)  kiinteää vähimmäis- ja/tai enimmäishintaa koskevat vaatimukset;

 

j b)   mainostamista koskevat vaatimukset.

 

4 a.  Kun 4 kohdassa tarkoitetut säännökset koskevat terveydenhoitoalan ammattien sääntelyä ja vaikuttavat potilaiden turvallisuuteen, jäsenvaltioiden on otettava huomioon ihmisten terveyden suojelun korkean tason takaamista koskeva tavoite.

 

4 b.  Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että direktiivin 2005/36/EY II osastossa tarkoitetut rajat ylittävää palvelujen tarjoamista koskevat erityisvaatimukset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia, mukaan luettuina seuraavat:

 

a)  direktiivin 2005/36/EY 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu väliaikainen automaattinen rekisteröinti ammatilliseen järjestöön tai elimeen tai tällaisen järjestön tai elimen muodollinen jäsenyys, ammattikortti tai muu vastaava vaatimus;

 

b)  direktiivin 2005/36/EY 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ennakkoilmoitus, direktiivin 2005/36/EY 7 artiklan 2 kohdan nojalla vaaditut asiakirjat tai muu vastaava vaatimus;

 

c)  vaatimus maksun tai korvauksen suorittamisesta palveluntarjoajan aiheuttamista hallinnollisista kustannuksista.

Tarkistus    38

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Ilmoittaminen ja sidosryhmien osallistuminen

Ilmoittaminen ja sidosryhmien osallistuminen

Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden on asianmukaisella tavalla ilmoitettava tästä kansalaisille, palvelujen vastaanottajille, edustaville järjestöille ja asiaankuuluville sidosryhmille, lukuun ottamatta asianomaisen ammatin harjoittajia, sekä annettava niille tilaisuus esittää näkemyksensä.

1.   Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön uusia tai muuttavat nykyisiä säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden on asianmukaisella tavalla ilmoitettava tästä kansalaisille, palvelujen vastaanottajille, edustaville järjestöille, työmarkkinaosapuolille ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, mukaan luettuina asianomaisen ammatin harjoittajat.

 

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava julkisia kuulemisia ottaakseen kaikki osapuolet asianmukaisesti mukaan ja antaakseen niille tilaisuuden esittää näkemyksensä.

Tarkistus    39

Ehdotus direktiiviksi

7 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

7 a artikla

 

Laillisuuden valvonta

 

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten laillisuuden valvonnasta.

Perustelu

Jotta voidaan varmistaa, että kansalaiset ja yritykset hyötyvät täysin asianmukaisista ja oikeasuhteisista säännöistä, on aiheellista varmistaa, että uusien sääntöjen laillisuutta valvotaan samalla kun suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta vastaavalla kansallisella tuomarilla on käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot uusien säännösten hyväksymisen syistä.

Tarkistus    40

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Tietojenvaihto toimivaltaisten viranomaisten välillä

Tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

1.  Tämän direktiivin tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on ennen säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien lakien, asetusten tai hallinnollisen määräysten käyttöönottoa tai muuttamista kannustettava säännöllisesti tai tarvittaessa tapauskohtaisesti suoritettavaa tietojenvaihtoa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvissä kysymyksissä, kuten siitä, miten ne sääntelevät ammatteja, tai sääntelyn havaituista vaikutuksista samanlaisilla toiminta-aloilla.

1.  Tämän direktiivin tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden on ennen uusien säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten käyttöönottoa tai nykyisten muuttamista toteutettava tarvittavat toimenpiteet kannustaakseen säännöllisesti tai tarvittaessa tapauskohtaisesti suoritettavaan tietojenvaihtoon jäsenvaltioiden välillä tämän direktiivin soveltamisalaan liittyvissä kysymyksissä, kuten siitä, miten ne sääntelevät ammatteja, tai sääntelyn havaituista vaikutuksista samanlaisilla toiminta-aloilla.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat 1 kohdan mukaisesta tietojen toimittamisesta ja vastaanottamisesta.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ne asiaankuuluvat viranomaiset, jotka vastaavat 1 kohdan mukaisesta tietojen toimittamisesta ja vastaanottamisesta.

Tarkistus    41

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla

Komission teksti

Tarkistus

9 artikla

9 artikla

Avoimuus

Avoimuus

1.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun säänneltyjen ammattien tietokantaan komissiolle direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla tiedoksi annetut perusteet sille, että tämän direktiivin mukaisesti arvioitujen säännösten katsotaan olevan perusteltuja, tarpeellisia ja oikeasuhteisia, ja tämän jälkeen komissio saattaa nämä perusteet yleisön saataville.

1.  Jäsenvaltioiden on tallennettava direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun säänneltyjen ammattien tietokantaan komissiolle direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 5 kohdan nojalla tiedoksi annettavat perusteet sille, että tämän direktiivin mukaisesti arvioitujen säännösten katsotaan olevan syrjimättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia, ja komissio saattaa nämä perusteet yleisön saataville.

2.  Jäsenvaltiot ja muut asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia komissiolle tai säännökset ilmoittaneelle jäsenvaltiolle.

2.  Jäsenvaltiot ja muut asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia komissiolle säännöksistä ja syistä sille, että niiden katsotaan olevan syrjimättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia. Komissio ottaa kyseiset huomautukset asianmukaisesti huomioon direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 8 kohdan mukaisesti laatimassaan yhteenvetokertomuksessa.

Tarkistus    42

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään päivänä kuuta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

(1)

EUVL C 288, 31.8.2017, s. 43.


PERUSTELUT

I. Johdanto

Suhteellisuusperiaate tunnustetaan EU:n lainsäädännön perusperiaatteeksi perustamissopimuksissa, ja samoin on tehnyt unionin tuomioistuin, joka on määritellyt sen konkreettiset soveltamisperusteet. Näin ollen on selvää, että ammattien sääntelyn olisi oltava oikeasuhteista ja tarkoituksenmukaista.

Vuonna 2013 tämä periaate vahvistettiin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä vaatimalla kansallisia viranomaisia arvioimaan nykyisten säännösten oikeasuhteisuutta ja toimittamaan asiaankuuluvat tiedot komissiolle. Komission ehdotusta ja esittelijän siihen esittämiä muutoksia on tarkasteltava tässä yhteydessä. Komissio aikoo luoda suhteellisuusarvioinneille yhteiset puitteet, kun se antaa uusia ammatteja koskevia säännöksiä, varmistaakseen, että kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset arvioivat sääntelynsä oikeasuhteisuutta yhtä tehokkaalla tavalla.

Esittelijä on tyytyväinen näihin toimiin palvelujen sisämarkkinoiden syventämiseksi ja katsoo, ettei ehdotuksen pitäisi olla pelkkä sääntelyn purkamisen väline. Ammattien sääntelyn lisäarvo on tunnustettava, ja on korostettava sitä, että järkevällä sääntelyllä voidaan edistää talouskasvua jäsenvaltioissa ja koko unionissa.

Esittelijä katsoo siksi, että komission ehdotukseen on tehtävä useita parannuksia sen varmistamiseksi, että siitä tulee järkevän sääntelyn väline palvelujen sisämarkkinoilla.

II. Esittelijän kanta

1. Terveydenhoitopalvelujen erityisaseman tunnustaminen ja ihmisten terveyden suojelun korkean tason takaaminen ammattien sääntelyssä

Esittelijä katsoo, että on tärkeää suojella terveysalaa ja terveydenhoitopalvelujen korkeaa laatua EU:n kansalaisten etujen mukaisesti mutta haittaamatta sisämarkkinoiden toimintaa. Siksi esittelijä ehdottaa, että terveydenhoitoalan ammateille luodaan erityinen asema, jolla varmistetaan niiden ”suojelu” suhteellisuusperiaatteen rajoissa.

2. Ylisääntelyn torjuminen

Vaikka monia ammatteja on jo yhdenmukaistettu EU:ssa, jäsenvaltiot asettavat usein tarpeettomia vaatimuksia, joista ei säädetä asiaa koskevassa EU:n lainsäädännössä. Esittelijä kehottaa torjumaan tällaisen ylisääntelyn, jossa säänneltyjä ammatteja koskevia EU:n säännöksiä käytetään verukkeena kansalaisten ja yritysten perusteettomille rasitteille.

3. Jäsenvaltioiden kohtuullisen harkintavallan määrittely institutionaalisen ja menettelyllisen autonomian osalta

Vaikka ammattien sääntelyyn sovelletaan jaettua toimivaltaa SEUT-sopimuksen 4 artiklan, 46 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan mukaisesti, on tärkeää antaa jäsenvaltioille kohtuullisesti harkintavaltaa, kun ne tekevät sääntelyä koskevia päätöksiä. Esittelijä ehdottaa siksi, että poistetaan velvollisuus kuulla riippumatonta sääntelyntarkasteluelintä, mikä voi aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia tapauksissa, joissa on perustettava uusi elin. Sen sijaan selvennetään, että jäsenvaltiot saavat päättää pyytävätkö ne lausuntoa riippumattomalta elimeltä.

Menettelyllistä autonomiaa koskevassa kysymyksessä esittelijä ehdottaa, että jäsenvaltioille annetaan kohtuullisesti harkintavaltaa niin, ettei erityisiä tutkimuksia tai aineistoa vaadita. Päätöksentekijöiden olisi voitava kerätä näyttö millä tahansa keinoilla (esimerkiksi kuulemisilla). Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jäsenvaltioiden olisi kuitenkin esitettävä yksityiskohtainen näyttö (asia C-148/15).

4. Syrjimättömyys

Vaikka kansalaisuutta tai asuinpaikkaa koskevan syrjimättömyyden periaatteen noudattamista vaaditaan vakiintuneessa oikeuskäytännössä ja direktiivin 2005/36/EY 59 artiklassa, komission alkuperäisessä ehdotuksessa ei viitata siihen. Näin ollen esittelijä ehdottaa, että se sisällytetään ehdotukseen arvioinnin lisävaiheena, josta huolehtivat kansalliset viranomaiset.

5. Pakottavien syiden luettelon täydentäminen

Yleiseen etuun liittyvien pakottavien syiden luetteloon ehdotetut muutokset perustuvat vain unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Esittelijä ehdottaa luettelon täydentämistä kahdella uudella, unionin tuomioistuimen vahvistamalla syyllä, jotka ovat käsiteollisuustuotteiden laadun takaaminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta, sillä perusteella, että ammattihenkilöt, kuten käsityöläiset, tutkijat ja opettajat, tuottavat paljon lisäarvoa yhteiskunnalle ja taloudelle koko EU:ssa. Esittelijä katsoo myös, että suojeltavasta yleisestä edusta ja siihen liittyvistä riskeistä riippuen on tärkeää selventää, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ja vahvistaa sääntelyään riskin kasvaessa.

6. Suhteellisuusarvioinnin perusteiden selventäminen

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jäsenvaltiot voivat antaa tiettyihin ammatteihin pääsyä koskevia vaatimuksia, kuten ammattialajärjestöjen jäsenyys tai jatkuva koulutus, jotka voivat olla merkittäviä yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi ja jotka on hyväksyttävä, jos ne eivät ole kohtuuttomia. Esittelijä ehdottaa siksi useita selvennyksiä, joissa esitetään milloin tällaiset vaatimukset vaikuttavat asianmukaisilta. Esittelijä katsoo myös, että vaikka teknistä ja tieteellistä kehitystä olisi edistettävä ja monissa tapauksissa murrokselliseen teknologiaan liittyy säänneltyjen ammattien nykyaikaistamista kuluttajille aiheutuvan riskin vähentämiseksi, on tapauksia, joissa tällainen kehitys voi edellyttää lisäkoulutusta uuden teknologian hallitsemiseksi. Esittelijä katsoo myös, että sen sijaan, että keskitytään taloudelliseen vaikutukseen toimenpiteiden suhteellisuusarvioinnin perusteena, olisi pyrittävä perusvapauden rajoittamisen ja yleisen edun mukaisen tavoitteen väliseen tasapainoon. Esittelijä katsoo myös, että säänneltyjen ammattien palveluntarjoajilla on jo velvollisuus täyttää ammatillisen riippumattomuuden laatua ja elinikäistä oppimista koskevat tiukat vaatimukset. Kyseisten ammattihenkilöiden olisi voitava luottaa täysin oikeasuhteisiin toimenpiteisiin jäsenvaltioissa, joissa he tarjoavat palvelujaan.

7. Kansalaisten ja yritysten mahdollisuus puolustaa oikeuksistaan laillisuuden valvonnan avulla

Komission aloitteen asianmukainen täytäntöönpano herättää kysymyksiä, ja on epäselvää tarvitaanko erityistoimia, jos asianomainen osapuoli haastaa tietyn säännöksen tai arvioinnin. Näin ollen esittelijä ehdottaa laillisuuden valvontaa vaatimuksista, jotka koskevat ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista kansallisten menettelyjen mukaan.

8. Laajat julkiset kuulemiset

Esittelijä katsoo, että alkuperäisessä ehdotuksessa annettu tiedotusvelvollisuus ei riitä eikä siinä oteta yhdenvertaisesti huomioon kaikkia sidosryhmiä eli ammattikunnan jäseniä. Näin ollen ehdotetaan, että kaikille asianomaisille osapuolille tiedotetaan tasapuolisesti ja lisäksi otetaan käyttöön laajan julkisen kuulemisen mahdollisuus. Julkiset kuulemiset ovat olennainen osa avointa hallintoa ja näyttöön perustuvaa poliittista päätöksentekoa.

9. Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon tarkoituksen selventäminen

Esittelijä ehdottaa sen selventämistä, että sääntelytapoja koskevalla jäsenvaltioiden välisellä tietojenvaihdolla pyritään vain tietoon perustuviin päätöksiin, mikä ei tarkoita sitä, että tietty kansallinen sääntelytapa voidaan tai pitäisi siirtää automaattisesti toiseen jäsenvaltioon. Päinvastoin jäsenvaltioiden on päätettävä sääntelystä itse omien sääntelypuitteidensa perusteella.

10. Avoimuus ja komission merkittävä asema tiedotuksen keskittämisessä

Esittelijä on tyytyväinen avoimuuden lisäämiseen alkuperäisessä ehdotuksessa, mutta ehdottaa komissiolle keskeistä asemaa kansallisten viranomaisten huomautusten vastaanottamisessa, jotta vältetään tarpeettomat kahdenväliset konfliktit jäsenvaltioiden välillä.


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.10.2017)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävästä suhteellisuusarvioinnista

(COM(2016)0822 – C8-0012/2017 – 2016/0404(COD))

Valmistelija: Françoise Grossetête

LYHYET PERUSTELUT

Komissio haluaa toteuttaa jäsennellyn menettelyn sellaisen suhteellisuustestin osalta, joka koskee jäsenvaltioiden hyväksymiä uusia toimenpiteitä säänneltyjen ammattien arvioimiseksi.

Terveydenhuollon ammattilaisille on annettu julkisen palvelun tehtävä, jonka erityisyys on valmistelijan mukaan otettu kyseessä olevassa direktiiviehdotuksessa huonosti huomioon. Näin ollen lausuntoluonnoksessa ehdotetaan terveydenhuollon ammattien jättämistä kyseisen tekstin soveltamisalan ulkopuolelle.

Lausunnossa esitetään komission tavoite ja todetaan, että ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY 59 artiklaa sovelletaan myös terveydenhuollon ammattilaisia koskeviin toimiin. Siinä kuitenkin katsotaan, että edellä mainitun direktiivin säännökset ovat riittävät ja että ei ole syytä monimutkaistaa niitä ottamalla käyttöön järjestelmällinen, ennakolta tehtävä suhteellisuustesti.

Valmistelija on tietoinen tiettyjen jäsenvaltioiden vaikeuksista suhteellisuusperiaatteen täytäntöönpanossa ja ymmärtää komission haluavan selventää sääntöjä. Tässä tapauksessa kuitenkin valmistelija katsoo, että mitä terveydenhuollon ammattilaisiin ja kansanterveyden suojelun tärkeyteen tulee, komission ehdotukset ovat liian mutkikkaita panna täytäntöön sekä liian byrokraattisia. Erityisongelmien ratkaisemiseksi ei ole syytä hyväksyä näin sitovaa horisontaalista lainsäädäntöä.

TARKISTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset:

Tarkistus    1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

(7 a)  Olisi taattava, että jäsenvaltiot noudattavat tarkasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan mukaisia velvollisuuksiaan, mitä tulee niiden terveyspolitiikan määrittelyyn samoin kuin terveydenhuoltopalvelujen ja lääketieteellisten hoitojen järjestämiseen ja tarjoamiseen tätä varten nimettyjen, säänneltyjen ammattien harjoittajien toimesta. Tähän pääsemiseksi kyseiset säännellyt ammatit olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarkistus    2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9)  Oikeutuksen ja oikeasuhteisuuden todistustaakka on jäsenvaltioilla. Näin ollen olisi jäsenvaltioiden käyttämien sääntelyn oikeuttamisperusteiden tukena oltava analyysi kyseisen valtion toteuttaman toimenpiteen soveltuvuudesta ja oikeasuhteisuudesta sekä erityistä näyttöä sen väitteiden tueksi.

(9)  Oikeutuksen ja oikeasuhteisuuden todistustaakka on jäsenvaltioilla. Näin ollen olisi jäsenvaltioiden käyttämien sääntelyn oikeuttamisperusteiden tukena oltava analyysi kyseisen valtion toteuttaman toimenpiteen soveltuvuudesta ja oikeasuhteisuudesta sekä erityistä näyttöä sen väitteiden tueksi. Sen ei pitäisi estää jäsenvaltioita ryhtymästä sellaisiin välittömiin toimenpiteisiin terveydenhoidon alalla, joita ne pitävät välttämättöminä kansanterveyden suojelemiseksi.

Tarkistus    3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 kappale

 

Komission teksti

Tarkistus

(12)  Kun tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittaminen ja harjoittaminen edellyttävät jäsenvaltion joko suoraan tai välillisesti antamien tiettyä ammattipätevyyttä koskevien erityisten säännösten noudattamista, on tarpeen varmistaa, että tällaisia säännöksiä voidaan perustella julkisen edun mukaisilla tavoitteilla, kuten perussopimuksessa tarkoitetuilla tavoitteilla, joita ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, tai unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetuilla yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. On tärkeää varmistaa, että julkisen edun mukaiset tavoitteet yksilöidään asianmukaisella tavalla sääntelyn tehokkuuden määrittämiseksi. Jotta kansanterveyden suojelun korkea taso voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioilla olisi esimerkiksi oltava harkintavaltaa niiden päättäessä haluamastaan kansanterveyden suojan tasosta ja tavasta, jolla suoja saavutetaan. On myös tarpeen selkeyttää, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä ovat muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen; kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu; hyvän oikeudenkäytön suojaaminen; liiketoimien rehellisyys; petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen; tieliikenneturvallisuus; ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu; eläinten terveys; henkisen omaisuuden suojelu; kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puhtaasti taloudelliset perusteet, joiden tarkoitus on ensisijaisesti protektionistinen, ja puhtaasti hallinnolliset perusteet, kuten tarkastusten tekeminen tai tilastojen kerääminen, eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä.

(12)  Kun tiettyjen palkattujen toimintojen tai itsenäisten ammattien aloittaminen ja harjoittaminen edellyttävät jäsenvaltion joko suoraan tai välillisesti antamien tiettyä ammattipätevyyttä koskevien erityisten säännösten noudattamista, on tarpeen varmistaa, että tällaisia säännöksiä voidaan perustella julkisen edun mukaisilla tavoitteilla, kuten SEUT-sopimuksessa tarkoitetuilla tavoitteilla, joita ovat yleinen järjestys, yleinen turvallisuus ja kansanterveys, tai unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustetuilla yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä. Näihin tavoitteisiin pyrittäessä olisi ammattien sääntelyä pidettävä välttämättömänä yleisen edun turvaamiseksi sen sijaan, että se nähdään kilpailun ja vapaan liikkuvuuden esteenä. On tärkeää varmistaa, että julkisen edun mukaiset tavoitteet yksilöidään asianmukaisella tavalla sääntelyn tehokkuuden määrittämiseksi. Esimerkiksi olisi otettava huomioon, että ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on SEUT-sopimuksessa suojelluista oikeushyvistä ja intresseistä tärkein. Jotta kansanterveyden suojelun korkea taso voitaisiin varmistaa, jäsenvaltioille olisi myönnettävä harkintavaltaa niiden päättäessä haluamastaan kansanterveyden suojan tasosta ja tavasta, jolla suoja saavutetaan. On myös tarpeen selkeyttää, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tunnustettuja yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä ovat muun muassa sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen; kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, myös potilaiden, ja työntekijöiden suojelu; hyvän oikeudenkäytön suojaaminen; liiketoimien rehellisyys; petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen; tieliikenneturvallisuus; ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu; eläinten terveys; henkisen omaisuuden suojelu; kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan puhtaasti taloudelliset perusteet, joiden tarkoitus on ensisijaisesti protektionistinen, ja puhtaasti hallinnolliset perusteet, kuten tarkastusten tekeminen tai tilastojen kerääminen, eivät ole yleiseen etuun liittyviä pakottavia syitä.

Tarkistus    4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a)  Jos ammatin säänteleminen on perusteltua kansanterveyden suojelun perusteella, on pidettävä mielessä terveydenhuoltopalvelujen erityispiirteet. Terveydenhuoltopalvelut eroavat suuresti muista palveluista ja potilaat ovat hyvin erilaisia kuin muut palvelujen vastaanottajat. Tämän vuoksi olisi oletettava, että ammattien sääntely koskee tyypillisesti terveydenhuoltoalan ammatteja.

Tarkistus    5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 b)  Tällä direktiivillä pyritään varmistamaan, että toisaalta yleisen edun mukaisten tavoitteiden ja palvelujen laadun varmistaminen ja toisaalta säänneltyihin ammatteihin pääsyn ja niiden harjoittamisen parantaminen, mikä on ammattihenkilöiden omien etujen mukaista, ovat kaikki keskenään tasapainossa. Jäsenvaltioiden asiana on päättää haluamastaan yleisen edun mukaisten tavoitteiden suojelun tasosta ja oikeasuhteisesta tavasta saavuttaa kyseinen taso. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella on selvää, että yhden jäsenvaltion toista jäsenvaltiota vähemmän tiukat säännöt eivät välttämättä tarkoita, että tiukemmat säännöt ovat suhteettomia.

Tarkistus    6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(18)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon sekä toimenpiteen taloudellinen vaikutus, mukaan lukien kustannushyötyanalyysi, jossa on huomioitu erityisesti markkinoiden kilpailuaste ja tarjotun palvelun laatu, että vaikutus oikeuteen tehdä työtä sekä henkilöiden ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen unionissa. Tämän analyysin perusteella jäsenvaltioiden olisi varmistettava erityisesti, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevien rajoitusten laajuus on unionissa oikeassa suhteessa haluttujen tavoitteiden ja odotettujen hyötyjen tärkeyteen.

(18)  Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava asianmukaisesti huomioon sekä toimenpiteen taloudellinen vaikutus, mukaan lukien kustannushyötyanalyysi, jossa on huomioitu erityisesti markkinoiden kilpailuaste ja tarjotun palvelun laatu, että vaikutus oikeuteen tehdä työtä sekä henkilöiden ja palvelujen vapaaseen liikkumiseen unionissa. Yksikään näistä eduista ei saa kuitenkaan mennä yleisen turvallisuuden edelle, ja se on edelleen ensisijaisen tärkeää. Tämän analyysin perusteella jäsenvaltioiden olisi varmistettava erityisesti, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevien rajoitusten laajuus on unionissa oikeassa suhteessa haluttujen tavoitteiden ja odotettujen hyötyjen tärkeyteen.

Tarkistus    7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 a)  SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu olisi varmistettava kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa. Tämä merkitsee myös, että on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, kun unioni hyväksyy SEUT-sopimuksen määräysten mukaisesti säädöksiä.

Tarkistus    8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 b)  Lisävaatimusten käyttöönotto voisi lisätä yleisen edun mukaisen tavoitteen arvoa, eikä kyseisten vaatimusten yhteisvaikutuksen arvioinnin tarve tarkoita sitä, että ne olisivat kohtuuttomia. Esimerkiksi jatkuvaa ammatillista kehittämistä koskevat vaatimukset saattaisivat soveltua sen varmistamiseen, että ammattihenkilöt pysyvät mukana alansa kehityksessä. Niillä voidaan myös edistää turvallisia käytäntöjä ammateissa, joihin liittyy erityisiä riskejä. Lisäksi jatkuvaa ammatillista kehittämistä koskevat vaatimukset saattaisivat soveltua silloin, kun ne kattavat tekniikan, tieteen, sääntelyn ja etiikan kehityksen ja kun ne kannustavat ammattihenkilöitä elinikäiseen oppimiseen omassa ammatissaan. Yleisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi voisi olla tarpeen ja soveltuvaa vaatia liiton jäsenyyttä asianmukaisen valvonnan varmistamiseksi erityisesti, jos liitoilla on julkinen tehtävä.

Tarkistus    9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 c)  Tässä direktiivissä olisi kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa säännellä terveydenhoitoalan ammatteja SEUT-sopimuksen 168 artiklan 7 kohdan perusteella sekä jäsenvaltioiden aikeita tarjota ja taata korkean tason terveydenhoito ja potilaiden turvallisuus. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi voitava päättää taloudellisten seikkojen merkityksen aste suhteessa muihin asiaankuuluviin suhteellisuusperusteisiin.

Tarkistus    10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 20 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(20 d)  Tässä direktiivissä säädettyjä oikeasuhteisuutta koskevia perusteita voisi soveltaa asianmukaisessa määrin ja sellaisella tehokkuudella kuin on aiheellista suhteellisuusarvioinnissa, joka tehdään ennen uusien säännösten käyttöönottoa tai nykyisten muuttamista. Arvioinnissa sovellettavan laajuuden ja intensiteetin tulisi olla oikeasuhteisia käyttöönotettavan säännöksen sisältöön ja vaikutukseen nähden.

Tarkistus    11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli poistaa säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevia kohtuuttomia rajoituksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(24)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli poistaa säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista koskevia kohtuuttomia rajoituksia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun syrjimättömyysperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

Tarkistus    12

Ehdotus direktiiviksi

1 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Tässä direktiivissä säädetään sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi yhteinen kehys suhteellisuusarvioinneille, jotka tehdään ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan.

Tässä direktiivissä säädetään sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi yhteinen kehys suhteellisuusarvioinneille, jotka tehdään ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia uusia olennaisia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan, samalla kun varmistetaan, että kansalaisten suojelu kaikkien kyseisten säänneltyjen ammattien ja ammattihenkilöiden tarkistettujen vaatimusten ja pätevyyksien yhteydessä säilyy ensisijaisen tärkeänä. Se ei vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen ja harkintavaltaan päättää, sääntelevätkö ne ammatteja ja miten ne tämän tekevät syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteiden rajoissa.

Perustelu

Toissijaisuusperiaatteen noudattamiseksi, liiallisen byrokratian välttämiseksi ja ”suhteellisuuden” varmistamiseksi on suhteellisuusarvioinneissa keskityttävä vain tärkeimpiin muutoksiin.

Tarkistus    13

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä vahvistettuihin vaatimuksiin, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista taikka jotakin ammatin harjoittamisen muotoa, mukaan lukien ammattinimikkeiden käyttö ja tällaisten nimikkeiden nojalla sallittu direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluva ammattitoiminta.

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä vahvistettuihin vaatimuksiin, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin ammatteihin tai niiden harjoittamista taikka jotakin ammatin harjoittamisen muotoa, mukaan lukien ammattinimikkeiden käyttö ja tällaisten nimikkeiden nojalla sallittu direktiivin 2005/36/EY soveltamisalaan kuuluva ammattitoiminta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 1 a kohdan soveltamista.

Tarkistus    14

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a.  Tätä direktiiviä ei sovelleta vaatimuksiin, joilla rajoitetaan pääsyä säänneltyihin terveydenhoitoalan ammatteihin tai niiden harjoittamista terveydenhoitopalvelujen tarjoamisen yhteydessä, apteekkipalvelut sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden määrääminen, toimittaminen ja tarjoaminen mukaan luettuina, riippumatta siitä, tuotetaanko palvelut terveydenhoidon toimintayksiköissä, miten ne on organisoitu tai rahoitettu kansallisesti ja ovatko ne julkisia vai yksityisiä.

Tarkistus    15

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvioinnin niiden oikeasuhteisuudesta tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen mukaisesti.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä otetaan käyttöön tai muutetaan, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvioinnin niiden oikeasuhteisuudesta tässä direktiivissä säädettyjen sääntöjen mukaisesti ottaen täysimääräisesti huomioon kunkin ammatin erityisluonteen.

Tarkistus    16

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3.  Syyt siihen, että säännös katsotaan perustelluksi, tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi, on perusteltava laadullisella ja mahdollisuuksien mukaan myös määrällisellä näytöllä.

3.  Syyt siihen, että säännös katsotaan perustelluksi, tarpeelliseksi ja oikeasuhteiseksi, on perusteltava laadullisella ja mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan myös määrällisellä näytöllä.

Tarkistus    17

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joita ne aikovat ottaa käyttöön tai muuttaa, voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla.

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, joita ne aikovat ottaa käyttöön tai muuttaa, voidaan perustella yleisen edun mukaisilla tavoitteilla, kansanterveyden ja turvallisuuden tavoite mukaan luettuina.

Tarkistus    18

Ehdotus direktiiviksi

5 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on harkittava erityisesti, voidaanko kyseisiä säännöksiä perustella objektiivisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä taikka yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, joita voivat olla esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen, kuluttajien, palvelujen vastaanottajien ja työntekijöiden suojelu, hyvän oikeudenkäytön suojaaminen, liiketoimien rehellisyys, petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen, tieliikenneturvallisuus, ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu, eläinten terveys, henkisen omaisuuden suojelu, kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet.

2.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on harkittava erityisesti, voidaanko kyseisiä säännöksiä perustella objektiivisesti yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvillä syillä taikka yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, joita voivat olla esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän rahoituksen tasapainon turvaaminen, kuluttajien, palvelujen vastaanottajien, potilaat mukaan luettuina, ja työntekijöiden suojelu, hyvän oikeudenkäytön suojaaminen, liiketoimien rehellisyys, petostentorjunta sekä veron kiertämisen ja verovilpin estäminen, tieliikenneturvallisuus, ympäristön ja kaupunkiympäristön suojelu, eläinten terveys, henkisen omaisuuden suojelu, kansallisen historiallisen ja taideperinnön säilyttäminen sekä sosiaali- ja kulttuuripolitiikan tavoitteet.

Tarkistus    19

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

2.  Kun asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kyseisten säännösten tarpeellisuutta ja suhteellisuutta, niiden on erityisesti otettava huomioon seuraavat tekijät:

2.  Kun asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset arvioivat kyseisten säännösten tarpeellisuutta ja suhteellisuutta, niiden on sovellettava tässä kohdassa lueteltuja perusteita ottaen huomioon kyseisen ammatin erityisolosuhteet, sen harjoittamisen luonne sekä pyrkimys yleisen edun tavoitteeseen. Kunkin yksittäisen perusteen asiaankuuluvuus riippuu sen vuoksi yleisen edun tavoitteiden merkityksestä. Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti otettava huomioon seuraavat tekijät:

Tarkistus    20

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla – 2 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a)  haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin kuluttajille, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvien riskien luonne;

a)  haluttuihin yleisen edun mukaisiin tavoitteisiin liittyvien riskien luonne ja varsinkin kuluttajille, palveluiden vastaanottajille, potilaat mukaan luettuina, ammattihenkilöille tai kolmansille osapuolille aiheutuvien riskien luonne;

Tarkistus    21

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Ennen kuin jäsenvaltiot ottavat käyttöön tai muuttavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä, niiden on asianmukaisella tavalla ilmoitettava tästä kansalaisille, palvelujen vastaanottajille, edustaville järjestöille ja asiaankuuluville sidosryhmille, lukuun ottamatta asianomaisen ammatin harjoittajia, sekä annettava niille tilaisuus esittää näkemyksensä.

Ennen kuin jäsenvaltiot ehdottavat säänneltyihin ammatteihin pääsyä tai niiden harjoittamista rajoittavia lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä tai muuttavat niitä, niiden on asianmukaisella tavalla ilmoitettava tästä ammattikunnan jäsenten lisäksi kaikille asiaankuuluville sidosryhmille, kuten kansalaisille, palvelujen vastaanottajille ja edustaville järjestöille, antaen niille tilaisuus esittää näkemyksensä, joka on otettava sitten asianmukaisesti huomioon. Tämä menettely voidaan toteuttaa esimerkiksi julkisen kuulemisen kautta, jossa kerrotaan hyväksyttyjen säännösten sisällöstä.

Tarkistus    22

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun säänneltyjen ammattien tietokantaan komissiolle direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla tiedoksi annetut perusteet sille, että tämän direktiivin mukaisesti arvioitujen säännösten katsotaan olevan perusteltuja, tarpeellisia ja oikeasuhteisia, ja tämän jälkeen komissio saattaa nämä perusteet yleisön saataville.

1.  Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on tallennettava nopeasti direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun säänneltyjen ammattien tietokantaan komissiolle direktiivin 2005/36/EY 59 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla tiedoksi annetut perusteet sille, että tämän direktiivin mukaisesti arvioitujen säännösten katsotaan olevan perusteltuja, tarpeellisia ja oikeasuhteisia, ja tämän jälkeen komissio saattaa nämä perusteet mahdollisimman pian yleisön saataville.

ASIAN KÄSITTELYLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävä suhteellisuusarviointi

Viiteasiakirjat

COM(2016)0822 – C8-0012/2017 – 2016/0404(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

1.2.2017

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ENVI

1.2.2017

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Françoise Grossetête

5.4.2017

Valiokuntakäsittely

29.6.2017

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

57

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Angélique Delahaye, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Rupert Matthews, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Miroslav Mikolášik, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, Julia Reid, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Elena Gentile, Ulrike Müller, Christel Schaldemose, Bart Staes, Keith Taylor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth, Răzvan Popa, Sven Schulze

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

57

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Ulrike Müller, Nils Torvalds

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, Rupert Matthews, Bolesław G. Piecha, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Piernicola Pedicini

ENF

Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh

GUE/NGL

Lynn Boylan, Stefan Eck, Luke Ming Flanagan

NI

Zoltán Balczó

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Angélique Delahaye, Herbert Dorfmann, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Peter Liese, Norbert Lins, Miroslav Mikolášik, Sven Schulze, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Jytte Guteland, John Howarth, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Răzvan Popa, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Marco Affronte, Benedek Jávor, Bart Staes, Keith Taylor

1

-

EFDD

Julia Reid

2

0

PPE

Annie Schreijer-Pierik

S&D

Elena Gentile

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko

Uuden ammatteja koskevan sääntelyn hyväksymistä edeltävä suhteellisuusarviointi

Viiteasiakirjat

COM(2016)0822 – C8-0012/2017 – 2016/0404(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

12.1.2017

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

IMCO

1.2.2017

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

EMPL

1.2.2017

ENVI

1.2.2017

CULT

1.2.2017

JURI

1.2.2017

 

PETI

1.2.2017

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

EMPL

21.11.2017

CULT

27.2.2017

JURI

20.6.2017

PETI

28.2.2017

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Andreas Schwab

25.1.2017

 

 

 

Valiokuntakäsittely

12.7.2017

21.11.2017

 

 

Hyväksytty (pvä)

4.12.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Kaja Kallas, Roberta Metsola, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Andrey Kovatchev, Rupert Matthews, Bogdan Brunon Wenta, Flavio Zanonato

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

8.12.2017


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

ECR

EFDD

PPE

 

S&D

 

Verts/ALE

Kaja Kallas, Jasenko Selimovic, Matthijs van Miltenburg

Daniel Dalton, Rupert Matthews, Nosheena Mobarik, Anneleen Van Bossuyt

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

Pascal Arimont, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Andrey Kovatchev, Roberta Metsola, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Ivan Štefanec, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Lambert van Nistelrooij

Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Sergio Gutiérrez Prieto, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Flavio Zanonato

Pascal Durand, Igor Šoltes

3

-

EFDD

ENF

Jonathan Bullock, Marco Zullo

Mylène Troszczynski

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö