Menettely : 2017/2086(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0403/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0403/2017

Keskustelut :

PV 15/01/2018 - 18
CRE 15/01/2018 - 18

Äänestykset :

PV 16/01/2018 - 5.5
CRE 16/01/2018 - 5.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0005

MIETINTÖ     
PDF 373kWORD 77k
18.12.2017
PE 610.804v02-00 A8-0403/2017

naisista, sukupuolten tasa-arvosta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta

(2017/2086(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Linnéa Engström

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

naisista, sukupuolten tasa-arvosta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta

(2017/2086(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n ihmisoikeusyleissopimukset ja niihin liitetyt valinnaiset pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon vuonna 1995 neljännessä maailmankonferenssissa hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman, erityisesti sen keskeisen ongelma-alueen K (naiset ja ympäristö),

  ottaa huomioon YK:n väestörahaston (UNFPA) kehittämän Demographic Exploration for Climate Adaptation -välineen (DECA), jolla yhdistetään väestötietoja ilmastoriskien sijaintitietoihin ja pyritään vähentämään katastrofiriskejä,

  ottaa huomioon YK:n aavikoitumisen estämistä koskevan yleissopimuksen (UNCCD), joka tuli voimaan joulukuussa 1996, ja erityisesti sen yleisten määräysten 5 artiklan,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 18. kokouksen (COP 18) Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta – 8. joulukuuta 2012 (päätös 23/CP.18),

–  ottaa huomioon UNFCCC:n osapuolten 20. kokouksen (COP 20) Limassa Perussa 1.–12. joulukuuta 2014 sekä erityisesti Liman toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvosta (päätös 18/CP.20),

–  ottaa huomioon UNFCCC:n osapuolten 21. kokouksen (COP 21) Pariisissa Ranskassa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015,

  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen 8 artiklan,

–  ottaa huomioon UNFCCC:n osapuolten 22. kokouksen (COP 22) Marrakechissa Marokossa 7.–18. marraskuuta 2016 sekä sen sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta koskevan päätöksen, jolla jatketaan Liman toimintaohjelmaa sukupuolten tasa-arvosta (päätös 21/CP.22),

–  ottaa huomioon syyskuussa 2015 hyväksytyn vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2016, ja erityisesti sen kestävän kehityksen tavoitteet 1, 4, 5 ja 13,

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2017 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 35/20 ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan, 3 artiklan 2 kohdan ja 3 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 kokoontuneen neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta ja ympäristöstä: päätöksenteon, pätevöitymisen ja kilpailukyvyn tehostaminen ilmastonmuutoksen hillitsemispolitiikan alalla EU:ssa,

–  ottaa huomioon neuvoston 26. lokakuuta 2015 hyväksymän EU:n toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi 2016–2020,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman aiheesta ”YK:n ilmastonmuutoskonferenssi 2014 – COP 20 Lima, Peru”(1),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti uutta Pariisissa tehtävää kansainvälistä ilmastosopimusta”(2),

  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisista ja ilmastonmuutoksesta (2011/2197)(3),

–  ottaa huomioon Women and Gender Constituency -järjestön 1. kesäkuuta 2015 julkaistun kannanoton vuoden 2015 uudesta ilmastosopimuksesta(4),

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) 26. tammikuuta 2017 julkaistun tutkimuksen ”Gender in environment and climate change”(5),

–  ottaa huomioon Genevessä tehdyn ihmisoikeuksia ilmastotoimissa koskevan sitoumuksen (Geneva Pledge for Human Rights in Climate Action),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0403/2017),

A.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos tapahtuu maailmanlaajuisesti mutta sen vaikutukset ovat tuhoisimmat maissa ja yhteisöissä, jotka ovat vähiten vastuussa ilmaston lämpenemisestä; toteaa, että vaikutukset kohdistuvat voimakkaampina sellaisiin väestöihin, joiden elanto on eniten riippuvaista luonnonvaroista ja/tai joilla on vähiten valmiuksia vastata luonnononnettomuuksiin, kuten kuivuuteen, maanvyöryihin, tulviin ja hirmumyrskyihin; toteaa, että ilmastonmuutoksen joutuvat pahiten kokemaan ja sen vaikutuksista eniten kärsimään ne, joilla on vähiten taloudellisia resursseja sopeutumiseen;

B.  ottaa huomioon, että naiset ja miehet kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset eri tavoin; toteaa, että naiset ovat haavoittuvampia ja kohtaavat suurempia riskejä eri syistä, joita ovat muun muassa resurssien ja koulutuksen epätasa-arvoinen saatavuus, epätasa-arvoiset työllistymismahdollisuudet ja maanomistusoikeudet sekä sosiaaliset ja kulttuuriset normit ja erilaiset intersektionaaliset kokemukset;

C.  toteaa, että naiset ovat erityisen alttiita ilmastonmuutokselle ja kokevat sen vaikutukset suhteettoman voimakkaina sosiaalisten rooliensa vuoksi, joita ovat esimerkiksi veden, elintarvikkeiden ja polttoaineen hankkiminen perheelle ja muista huolehtiminen; toteaa, että naiset vastaavat yli 70 prosentista vedenhausta ja vesihuollosta maailmassa; toteaa, että alueilla, jotka ovat eniten alttiita ilmastonmuutokselle, 70 prosenttia kaikista naisista työskentelee maataloudessa mutta osallistuu harvoin ilmastopolitiikan kehittämiseen;

D.  toteaa, että YK:n arvioiden mukaan 781 miljoonaa ihmistä, jotka ovat 15-vuotiaita ja sitä vanhempia ja joista lähes kaksi kolmasosaa on naisia, on lukutaidottomia(6) samalla kun mahdollisuus saada tietoa ja koulutusta asianmukaisten viestintäkanavien kautta on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan naisten itsenäisyys erityisesti katastrofien aikana;

E.  toteaa, että Afrikan maataloussektorilla naiset tuottavat yli 90 prosenttia peruselintarvikkeista mutta omistavat vain noin yhden prosentin viljelymaasta;

F.  ottaa huomioon, että katastrofeilla on suuri vaikutus koulutukseen, terveyteen, rakenteelliseen köyhyyteen ja väestön siirtymisiin;

G.  toteaa, että YK:n arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti 70 prosenttia köyhyydessä elävistä 1,3 miljardista ihmisestä on naisia; huomauttaa, että köyhät asuvat useammin syrjäseuduilla, jotka ovat alttiita tulville, merenpinnan nousulle ja myrskyille; toteaa, että naiset ja lapset kuolevat luonnonkatastrofeissa 14 kertaa todennäköisemmin kuin miehet;

H.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset pahentavat sukupuolten eriarvoisuutta, joka liittyy syrjintään, terveysuhkiin, elannon menetykseen, kotiseudulta siirtymään joutumiseen, muuttoliikkeeseen, köyhyyteen, ihmiskauppaan, väkivaltaan, seksuaaliseen hyväksikäyttöön, puutteelliseen elintarviketurvaan, infrastruktuurin saatavuuteen ja välttämättömiin palveluihin; toteaa, että tarvitaan sukupuolten tasa-arvon huomioon ottavaa lähestymistapaa, jossa liitetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskeva analyysi kriittiseen pohdintaan, joka koskee kulutustottumuksia sekä niiden vaikutusta ilmastonmuutokseen;

I.  toteaa, että naisten epätasa-arvoinen osallistuminen päätöksentekoprosesseihin ja työmarkkinoille lisää eriarvoisuutta ja usein estää naisten täysipainoisen osallistumisen ilmastonmuutosta koskevaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; toteaa, että naiset eivät ole vain uhreja vaan tosiasiallisia muutoksentekijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien strategioiden kehittämisessä yhteisöissään ja päätöksentekoasemissa, ja heille on annettava mahdollisuuksia tehdä niin;

J.  ottaa huomioon, että vuoden 1995 Pekingin toimintaohjelmassa määriteltiin selvästi sukupuolen, ympäristön ja kestävän kehityksen välinen yhteys ja korostettiin naisten strategista roolia kestävien ja ekologisesti perusteltujen kulutus- ja tuotantomallien kehittämisessä, mukaan luettuna se, että naisten on tärkeää osallistua tasavertaisesti ympäristöä koskevaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla;

K.  katsoo, että UNCCD:n yleisten määräysten 5 artiklassa tunnustetaan naisten rooli maaseutuyhteisöissä ja aavikoitumisesta ja kuivuudesta eniten kärsivillä alueilla ja kannustetaan sekä miehiä että naisia osallistumaan tasapuolisesti aavikoitumisen ja kuivuuden vaikutusten torjuntaan;

L.  katsoo, että sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttaminen ja naisten merkityksellinen osallistuminen eri prosesseihin riippuu viime kädessä sukupuoliperusteisen eriarvoisuuden rakenteellisen perustan korjaamisesta;

M.  toteaa, että UNFCCC:n osapuolet päättivät COP 18 -kokouksessa (päätös 23/CP.18) hyväksyä tavoitteen, joka koskee sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamista yleissopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisesti perustetuissa elimissä, jotta lisätään naisten osallistumista ja varmistetaan tehokkaampi ilmastopolitiikka, jossa tarkastellaan oikeudenmukaisesti naisten ja miesten tarpeita, ja seurata edistystä kohti sukupuolten tasapuolisen edustuksen tavoitteen saavuttamista edistettäessä sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa ilmastopolitiikkaa;

N.  ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuja ilmastonmuutosasioista päättävissä kansallisissa elimissä EU:n jäsenvaltioissa mutta eivät asianomaisissa komission pääosastoissa, kuten ilmastotoimien pääosastossa ja energian pääosastossa, joissa molemmissa 40 prosenttia työntekijöistä on naisia;

O.  toteaa, että COP 20 -kokouksessa hyväksytyssä Liman toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvosta (päätös 18/CP.20) kehotetaan sopimuspuolia edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta ja sukupuolinäkökulman huomioon ottamista ilmastonmuutostoimien kehittämisessä ja toteuttamisessa; toteaa, että sopimuspuolia kannustetaan tukemaan nais- ja miespuolisille delegaateille tarkoitettuja koulutus- ja tiedotustoimia sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä;

P.  toteaa, että Pariisin sopimuksessa (COP 21) todetaan, että osapuolten olisi tarkasteltava omia velvoitteitaan, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, kun ne sopimusta täytäntöön pannessaan toteuttavat toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

Q.  katsoo, että niiden sopeutumis- ja hillintätoimien rahoitusmekanismit, joilla korvataan menetyksiä ja vahinkoja tai ilmastomuutoksen aiheuttamia väestön siirtymisiä, ovat tehokkaampia, jos niissä otetaan huomioon naisten täysimääräinen osallistuminen suunnitteluun, päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon myös ruohonjuuritasolla; toteaa, että naisten tietämyksen – myös paikallisen tason ja alkuperäiskansojen naisten tietämyksen – huomioon ottaminen voi edistää katastrofien hallintaa, luonnon monimuotoisuutta, parempaa vesihuoltoa, tehokkaampaa elintarviketurvaa, aavikoitumisen estämistä ja metsien suojelua sekä varmistaa nopean siirtymisen kohti uusiutuviin energialähteisiin perustuvia teknologioita ja tukea kansanterveyttä;

R.  toteaa, että Pariisin sopimuksen osapuolet ovat tietoisia siitä, että ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan yhteinen huolenaihe; katsoo, että osapuolten olisi ilmastonmuutostoimissaan kunnioitettava ja edistettävä ihmisoikeusvelvoitteitaan, oikeutta terveyteen, alkuperäiskansojen, paikallisyhteisöjen, siirtolaisten, lasten, vammaisten henkilöiden ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksia, oikeutta kehitykseen, sukupuolten tasa-arvoa, naisten voimaannuttamista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta;

S.  toteaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuus yhdistää toisiinsa ihmisoikeudet ja kehityksen, turvaa kaikkein haavoittuvimpien oikeudet ja jakaa ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten taakan ja hyödyt oikeudenmukaisesti;

T.  toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa tunnustetaan yhteys sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen ja kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen välillä, mukaan luettuna ilmastonmuutosta koskeva tavoite 13, joka koskee mahdollisuutta puuttua naisten heikomman sosioekonomisen aseman perimmäisiin syihin ja siten lisätä heidän kykyään selviytyä ilmastonmuutoksesta;

U.  toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset sellaisilla alueilla kuin Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Etelä-Aasia voisivat viedä yli 100 miljoonaa ihmistä äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä, mikä ruokkisi konflikteja ja johtaisi väestön siirtymisiin; toteaa, että UNCDD:ssa arvioidaan, että 135 miljoonaa ihmistä voi joutua siirtymään vuoteen 2045 mennessä aavikoitumisen vuoksi; panee merkille, että YK:n kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö toteaa arviossaan, että vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden määrä voisi vaihdella 25 miljoonasta miljardiin mutta 200 miljoonaa on yleisimmin mainittu arvio;

V.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja oikeus kehitykseen sisältyvät olennaisena osana ilmasto-oikeudenmukaisuuden käsitteeseen; ottaa huomioon, että vaikka ilmastonmuutos on raskas taakka koko yhteiskunnalle, erityisesti naiset kärsivät eniten ilmastonmuutoksesta johtuvasta siirtymään joutumisesta;

W.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien laajuutta ja esiintymistiheyttä, mikä voi johtaa omaisuuden, tulolähteiden ja elintärkeiden terveydenhuoltopalvelujen menetykseen ja lisääntyneeseen riskiin joutua sukupuoliperusteisen väkivallan uhriksi; katsoo, että naisten kyky selviytyä luonnonkatastrofien vaikutuksista on usein heikentynyt vallitsevan eriarvoisuuden takia; toteaa, että ilmastonmuutos todennäköisesti pahentaa tällaista eriarvoisuutta ja johtaa vielä suurempaan haavoittuvuuteen ja lisää väestön siirtymisiä;

X.  toteaa, että monet näistä vaikutuksista voidaan yhä estää panemalla täytäntöön nopea, osallistava ja sukupuolinäkökulman huomioon ottava kehitysohjelma, jossa keskitytään muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sopeutumiseen ja niiden lieventämiseen;

Y.  toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioidaan johtavan väestön siirtymisten lisääntymiseen, mikä ei sovi yhteen nykyisten kansainvälisten kehysten parametrien kanssa; katsoo, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin väestön siirtymisiin puuttuminen on äärimmäisen tärkeä haaste, joka edellyttää monitahoista ja kattavaa maailmanlaajuista strategiaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen;

Z.  toteaa, että se, että YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi vuonna 2017 asiakirjan Key Messages on Human Rights and Climate Change, on merkittävä askel eteenpäin puututtaessa haitallisiin vaikutuksiin, joita ilmastonmuutoksella on ihmisoikeuksien täyteen ja tosiasialliseen toteutumiseen; toteaa, että vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelmassa ja Pariisin sopimuksessa annetaan maailman johtajille monialainen normatiivinen perusta sellaisen kehyksen luomiseen, jolla voidaan puuttua ilmastonmuutoksen aiheuttamien väestön siirtymisten vaikutuksiin tehokkaasti YK:n nykyisiä välineitä hyödyntäen;

AA.  toteaa, että EU:lla on selkeä oikeudellinen kehys, joka edellyttää, että se kunnioittaa ja edistää ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissaan; toteaa, että EU:n ilmastopolitiikalla voi olla merkittävä vaikutus ihmisoikeuksien suojeluun ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavien ilmastotoimien edistämiseen maailmanlaajuisesti;

AB.  toteaa, että EU voi sille perussopimuksissa annetun toimivallan nojalla parantaa tehokkaasti oikeudellisia ja toimintapoliittisia puitteita, joilla tuetaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja osallistutaan aktiivisesti ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuvien henkilöiden ihmisoikeudet turvaavan kansainvälisen kehyksen kehittämiseen; toteaa, että EU ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen tulevassa turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevassa Global Compact -aloitteessa;

AC.  ottaa huomioon, että pakolaisten asemaa koskevaan vuoden 1951 yleissopimukseen ei sisälly ilmastopakolaisten kategoriaa;

1.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on välttämätön edellytys kestävälle kehitykselle ja ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden tehokkaalle hallinnalle; painottaa, että naiset eivät ole vain uhreja vaan myös voimakkaita muutoksen aikaansaajia, jotka voivat täyden osallistumisen pohjalta laatia ja toteuttaa tehokkaita ilmastostrategioita ja/tai ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen ja voivat kehittää kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, koska heillä on kokemusta ja käytännön osaamista eri aloilta, jotka vaihtelevat maa- ja metsätaloudesta ja kalastuksesta energian infrastruktuureihin ja kestäviin kaupunkeihin;

2.  toteaa, että naisten osallistuminen maaseudun työmarkkinoille käsittää monenlaisia töitä, jotka ulottuvat perinteistä maataloutta laajemmalle, ja korostaa tähän liittyen, että maaseudun naiset voivat edistää siirtymistä kestävään ja ekologiseen maatalouteen ja naisilla voi olla merkittävä asema vihreiden työpaikkojen luomisessa;

3.  kehottaa komissiota toteuttamaan ohjelmia, joiden kautta modernin teknologian ja taitotiedon siirrolla voidaan auttaa kehitysmaiden yhteisöjä ja alueita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja ottaa naiset mukaan tähän työhön – naisten osuus maatalouden työvoimasta katastrofiherkissä maissa on 70 prosenttia;

4.  on vakuuttunut siitä, että naisten vaikutusvallan lisääminen maaseudulla maan, lainojen ja kestävien viljelymenetelmien saatavuuteen liittyvissä asioissa on ratkaisevan tärkeää, jotta parannetaan kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, mukaan luettuina ekosysteemien, vesivarojen ja maaperän viljavuuden suojelu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan kehityspolitiikassaan nämä näkökohdat myös julkisten investointisuunnitelmien avulla ja tukemalla vastuullisia yksityisiä investointeja käyttämällä sellaisia kehyksiä kuin yritystoimintaa sekä ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja UNCTADin toimintasuunnitelma, joka koskee kestävän kehityksen tavoitteisiin investoimista;

5.  toteaa, että naiset ja tytöt ovat omien olojensa ja tarpeidensa parhaita tietolähteitä ja sen vuoksi heitä olisi kuultava kaikissa niihin liittyvissä kysymyksissä; toteaa, että EIGE:n mukaan naiset ovat tilastollisesti huolestuneempia ilmastonmuutoksesta; toteaa, että vuosisatojen ajan naiset ovat innovoijina, johtajina, organisoijina, kasvattajina ja hoivaajina löytäneet vaikeissa tilanteissa keinot elättää perheensä ja täyttää perheidensä tarpeet ja heillä on valtava potentiaali toimia innovoijina myös tulevaisuudessa;

6.  kehottaa komissiota pohtimaan kauppa- ja kehityspolitiikkojensa sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, mukaan luettuna sen toimien vaikutus naisiin; pyytää lisäksi, että komissio vaatii sitovia sosiaalisia ja ympäristönormeja neuvottelemiensa kauppasopimusten kestävää kehitystä koskeviin lukuihin ja määrää seuraamuksia, jos määräyksiä ei noudateta;

7.  toteaa, että terveyden, koulutuksen ja vaikutusvallan lisäämisen alojen kehityspolitiikka on ympäristöpolitiikan lisäksi olennaisen tärkeää kestävän kehityksen ja viime kädessä ilmastonmuutoksen ratkaisemisen kannalta; toteaa, että tavat, joilla nämä politiikat sisällytetään kasvavien suuntausten kuten kaupungistumisen käsittelyyn, vaikuttavat huomattavasti ilmastonmuutokseen;

8.  huomauttaa, että kestävän kehityksen tavoitteessa 13 (”toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan”) käsitellään naisten osallistumista ilmastotoimiin tavoitteen 13 b kautta, jossa todetaan seuraavaa: ”edistää mekanismeja, joilla lisätään valmiuksia tehokkaaseen ilmastonmuutokseen liittyvään suunnitteluun ja hallintaan vähiten kehittyneissä maissa, painopisteinä erityisesti naiset, nuoret ja paikalliset sekä marginalisoituneet yhteisöt”;

9.  pitää valitettavana, että UNFCCC:n osapuolten osallistuminen sukupuolten tasa-arvoa koskevaan työhön on vapaaehtoista; kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa edelleen tukemaan UNFCCC:n sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman kehittämistä, rahoittamista ja käyttöönottoa sekä täydentämään sitä kattavalla monivuotisella työohjelmalla, johon kuuluvat rahoitus, ensisijaiset toiminta-alat, aikataulut, keskeiset tulosindikaattorit ja vastuutahojen määrittäminen sekä seuranta- ja tarkistusmekanismit;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ja asettamaan tavoitteet ja määräajat, jotta saavutetaan tavoite sukupuolten välisestä tasapainosta UNFCCC:n valtuuskunnissa;

11.  korostaa tarvetta toteuttaa väliaikaisia erityistoimenpiteitä, jotta edistetään sukupuolten tasa-arvon tavoitetta virallisissa ja epävirallisissa elimissä, jotka on perustettu UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan nojalla, ja panna täytäntöön mekanismi seuraamusten määräämiseksi sellaisille alueellisille ryhmille ja piireille, jotka eivät noudata yhdenvertaisuuden periaatetta nimityksissään;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskevien EU:n sitoumusten mukaisesti, että niitä seuraaviin EU:n kansallisesti määriteltyihin panoksiin sisältyy johdonmukainen raportointi sukupuolten tasa-arvosta ja ihmisoikeusasioista;

13.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan sukupuolten tasa-arvoa ja ilmastonmuutosta koskevaa päätöstä 21/CP.22, jossa kehotetaan osapuolia nimittämään kansallinen tasa-arvoasioiden yhteyshenkilö ja tukemaan häntä ilmastopolitiikkaa koskevissa neuvotteluissa sekä sen täytäntöönpanossa ja seurannassa, ja tukemaan sukupuolikysymyksistä vastaavia yhteyspisteitä kolmansissa maissa ja/tai kumppanuusmaissa;

14.  toteaa, että naiset tekevät valtaosan palkattomasta koti- ja hoivatyöstä ja lisäksi he tekevät suurimman osan päivittäisistä kulutuspäätöksistä, ja näin ollen, jos heille annetaan paikkansapitäviä tietoja ja vaihtoehtoja, he voivat vaikuttaa kestävään kehitykseen valintojensa kautta; toteaa, että tutkimukset ovat osoittaneet esimerkiksi, että valitsemalla paikallisia elintarvikkeita kuluttajat voisivat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään jopa viidellä prosentilla;

15.  palauttaa mieliin 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Durbanin ilmastonmuutoskonferenssista (COP 17)(7) ja siinä annetun sitoumuksen pyrkiä siihen, että ilmastorahoituksessa ”naisten osuus kaikissa asianomaisissa elimissä on vähintään 40 prosenttia”;

16.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulman huomioon ottavan ja ihmisoikeuksiin perustuvan lähestymistavan UNFCCC:n (COP 22) valtuuttaman, väestön siirtymistä käsittelevän Varsovan työryhmän työskentelyssä, kun se laatii suosituksia yhdennetyiksi toimintatavoiksi, joilla vältetään tai minimoidaan ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista johtuvaa väestön siirtymistä ja puututaan siihen ja joissa todetaan, että naiset ja tytöt kuuluvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin, joita ilmastonmuutoksesta johtuvat siirtymiset koskevat, ja ovat siksi erityisen alttiita ihmiskaupan ja sukupuoliperusteisen väkivallan kohteeksi joutumiselle;

17.  kehottaa komissiota sisällyttämään ilmastonmuutoksen kaikkiin kehitysohjelmiin kaikilla tasoilla; kehottaa myös lisäämään edelleen maaseudun naisten ja alkuperäiskansoihin kuuluvien naisten osallistumista päätöksenteko-, suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosesseihin sekä ilmastonmuutosta koskevien toimintatapojen ja ohjelmien kehittämiseen;

18.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa varmistamaan sukupuolinäkökulman huomioon ottavan lähestymistavan työssään katastrofien vuoksi siirtymään joutumista käsittelevällä foorumilla (Nansenin aloite) sekä toimintaohjelmassa, joka koskee rajojen yli siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelua katastrofien ja ilmastonmuutoksen yhteydessä;

19.  kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita edistämään uusia rahoitusratkaisuja, joita on tarkistettu ylöspäin, ja lisärahoitusta, jotka koskevat erityisesti sopeutumistoimia, jotka hyödyttäisivät suoraan naisia, jotka ovat alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään indikaattoreita ja keräämään sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa, kun suunnitellaan, pannaan täytäntöön, seurataan ja arvioidaan ilmastonmuutostoimia, -ohjelmia ja -hankkeita, käyttäen sellaisia välineitä kuin tasa-arvoanalyysi, sukupuolivaikutusten arviointi, sukupuolitietoinen budjetointi sekä ympäristö- ja tasa-arvoindeksi, muun muassa vahvistamalla EIGE:ä;

21.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta, jotta turvataan ilmasto-oikeudenmukaisuus tunnustamalla ilmastonmuutoksen muuttoliikettä lisäävä vaikutus sekä soveltamalla ihmisoikeuksiin perustuvaa työskentelytapaa ja valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvo koko Global Compact -aloitteessa johdonmukaisesti ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden ihmisten tarpeiden kanssa;

22.  muistuttaa EU:n maailman humanitaarisen avun huippukokouksessa antamasta neljännestä keskeisestä sitoumuksesta eli sen varmistamisesta, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon humanitaarisessa ohjelmasuunnittelussa; kehottaa komissiota varmistamaan, että tämä sitoumus näkyy ECHOn kriisivalmiusohjelman (DIPECHO) ja kriisialttiiden maiden selviytymiskykyä koskevan toimintasuunnitelman (2013–2020) ja Resilience Marker -välineen täytäntöönpanossa;

23.  tuomitsee jyrkästi siirtymään joutuneisiin naisiin ja maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maahanmuuttajanaisiin ja -tyttöihin, jotka ovat joutuneet väkivallan uhreiksi matkan aikana, ja varmistettava, että heillä on mahdollisuus saada psykologisia ja sairaanhoitopalveluja;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdentamaan asiaa koskevat ohjelmat katastrofialueille, tehostamaan toimiaan avun toimittamiseksi kyseisille alueille ja pyrkimään ratkaisemaan katastrofien aiheuttamat ongelmat siellä kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja lasten tilanteeseen, sillä he kärsivät luonnonkatastrofien seurauksista eniten;

25.  kehottaa kaikkia sidosryhmiä edistämään naisten vaikutusvallan ja tietoisuuden lisäämistä parantamalla heidän tietämystään suojelusta ennen ilmastokatastrofeja, niiden aikana ja niiden jälkeen sekä mahdollistamalla naisten aktiivinen osallistuminen katastrofeihin varautumiseen, varhaisvaroitusjärjestelmiin ja riskien ehkäisyyn, koska tämä on merkittävä osa heidän rooliaan selviytymiskyvyn vahvistamisessa katastrofitilanteessa;

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa tukemaan, vahvistamaan ja panemaan täytäntöön seurantamekanismeja siirtymään joutuneille henkilöille ja maahanmuuttajille tarkoitetuissa vastaanottokeskuksissa, jotka eivät täytä tarvittavia vähimmäisvaatimuksia sukupuoliperusteisen väkivallan torjumiseksi, jotta voidaan estää kaikentyyppinen naisiin ja tyttöihin kohdistuva häirintä;

27.  kehottaa komissiota työskentelemään ulkopolitiikassaan yhdessä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöjen kanssa sen varmistamiseksi, että vastaanottokeskuksissa kunnioitetaan pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia;

28.  toteaa, että on mahdollista yhdistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä naisten taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevat tavoitteet erityisesti kehitysmaissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tutkimaan asianomaisissa hankkeissa ja mekanismeissa, kuten metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen kehitysmaissa aiheuttamia päästöjä koskevassa YK:n yhteistyöohjelmassa (UN-REDD), miten naisille voitaisiin tarjota mahdollisuuksia hoitaa palkallisena työnä nyt vapaaehtoiselta pohjalta hoitamiaan ympäristöpalveluja, kuten metsittäminen, raivatun maa-alan uudelleen metsittäminen ja luonnonvarojen säilyttäminen;

29.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita rahoittamaan naisdelegaattien koulutusta ja osallistumista, jotta edistetään entisestään naisten edustusta UNFCCC:n neuvotteluissa; kehottaa komissiota helpottamaan ja tukemaan naisjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan verkostoitumista toiminnassa, joka liittyy ilmastonmuutostoimien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota varmistamaan, että naiset ovat tasa-arvoisia osallistujia ja edunsaajia kaikissa ilmastonmuutosta koskevissa neuvotteluissa, ohjelmissa ja rahoituksessa, jotka järjestetään EU:n tuella kansallisella ja paikallisella tasolla;

30.  kehottaa komissiota ja sukupuolten tasa-arvosta, kehityksestä, energiasta ja ilmastosta vastaavia pääosastoja sisällyttämään sukupuolten tasa-arvon jäsennellyllä ja järjestelmällisellä tavalla ilmastonmuutosta ja energiaa koskeviin EU:n toimintapolitiikkoihin ja olemaan keskittymättä yksinomaan ulkoiseen ulottuvuuteen; vaatii erityisesti oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosastoa ja kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosastoa lisäämään tietämystään ja työskentelyään sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisen suhteen, koska se liittyy ilmasto-oikeudenmukaisuuteen; painottaa, että ilmastotoimien pääosaston on myönnettävä määrärahat tasa-arvoasioiden yhteyspisteessä olevan toimen täyttämiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita kehittämään ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteen; painottaa, että ilmastonmuutoksen tehokkaassa torjunnassa epäonnistumisen suurin vääryys ovat haitalliset vaikutukset köyhiin maihin ja väestönosiin ja erityisesti naisiin;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan sukupuoli- ja ihmisoikeusvaikutuksista ja ilmastotoimista yleisessä määräaikaisarvioinnissaan YK:n ihmisoikeusneuvostolle;

32.  panee merkille, että sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseen liittyvät EU:n rahoitussitoumukset ovat kasvaneet toisin kuin tämän lisääntyvän työmäärän edellyttämät henkilöstövoimavarat; painottaa, että EU:n on osoitettava vahvaa institutionaalista sitoutumista naisten vaikutusvallan lisäämiseen ilmastonmuutosasioissa, erityisesti sellaisena kuin se on esitetty kehitysyhteistyön yleisissä toimintaperiaatteissa eli kestävän kehityksen tavoitteissa ja EU:n toimintasuunnitelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (GAP);

33.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvo ja ilmastonmuutos eivät ole painopistealoja EU:n toisessa toimintasuunnitelmassa (GAP II), joka koskee sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämistä; toteaa, että sukupuolisensitiivisiä indikaattoreita ei ole riittävästi kehitetty tai sisällytetty tulosten raportointiin ja että sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä koskeva sisäinen vastuuvelvollisuus ja rahoitus ovat edelleen vähäisiä; toteaa, että vähiten edistystä on saavutettu EU:n GAP II -toimintasuunnitelman tavoitteen 20 suhteen (naisten yhtäläiset oikeudet osallistua ja vaikuttaa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä koskeviin päätöksentekoprosesseihin), ja kehottaa komissiota lisäämään ponnisteluja tämän tavoitteen toteuttamiseksi; muistuttaa, että EU:n GAP II -toimintasuunnitelmassa on esitetty EU:n ulkopoliittinen asialista, johon sisältyy neljä aihekohtaista pilaria, joista yksi on horisontaalinen pilari komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon institutionaalisen kulttuurin muuttamiseksi niin, että EU:n sitoumukset voidaan toteuttaa entistä tehokkaammin ja noudattaen täysimääräisesti miesten ja naisten tasa-arvon periaatetta;

34.  toteaa, että parannukset teknisiin ohjeisiin eivät yksin riitä parantamaan EU:n tehokkuutta sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämisessä;

35.  kehottaa ottamaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden paremmin huomioon maailmanlaajuisissa hiilidioksidipäästökiintiöissä, jotka on jaettu henkilöä kohden ja joita valvotaan sellaisen suunnitelman ja mekanismin avulla, joilla kompensoidaan kiintiönsä ylikäyttävien osuuksia kiintiönsä alikäyttävien osuuksilla;

36.  kehottaa komissiota tekemään aloitteen sellaisen kattavan tiedonannon laatimiseksi, jonka otsikko on ”Sukupuolten tasa-arvo ja ilmastonmuutos – selviytymiskyvyn vahvistaminen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden edistäminen ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen strategioissa”, jotta voidaan tarkastella sen vankkaa institutionaalista sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseen sekä nykyisiä heikkouksia toimielinten koordinoinnissa;

37.  kehottaa valiokuntiaan tehostamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, kun ne käsittelevät omilla toimivalta-aloillaan laaja-alaisia kysymyksiä kuten ilmastonmuutosta, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia;

38.  painottaa, että sukupuolinäkökohdat on otettava huomioon sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen vaikutusten lieventämisen rahoituksessa; pitää myönteisenä, että monenvälisten rahoitusmekanismien alalla on viime aikoina edistytty sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintaperiaatteiden suhteen; pitää lisäksi myönteisinä yksityisen sektorin aloitteita, joiden tarkoitus on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta ottamalla käyttöön bonuksia hankkeista, jotka täyttävät kestävyyttä koskevat vaatimukset, muun muassa naisten toimeentulon ja koulutusmahdollisuuksien edistämisen yhteydessä; panee kuitenkin merkille, että YK:n kehitysohjelman (UNDP) mukaan ainoastaan 0,01 prosentilla kaikesta maailmanlaajuisesta rahoituksesta tuetaan hankkeita, jotka koskevat sekä ilmastonmuutosta että naisten oikeuksia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden ilmastonmuutosohjelmissa noudatetaan ihmisoikeuksia koskevia tiukimpia kansainvälisiä normeja ja että näillä ohjelmilla ei heikennetä sukupuolten tasa-arvoa;

39.  katsoo, että UNFCCC:n kolmesta rahoitusmekanismista – vihreästä ilmastorahastosta, maailman ympäristörahastosta (GEF) ja sopeutumisrahastosta (AF) – olisi vapautettava lisärahoitusta sukupuolinäkökohdat paremmin huomioon ottavalle ilmastoinvestointipolitiikalle;

40.  kehottaa EU:ta erityisesti asettamaan kehitysavun ehdoksi sen, että apuun sisällytetään ihmisoikeuksiin perustuvia kriteerejä, ja ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ilmastonmuutospolitiikan kriteerejä;

41.  edellyttää sukupuolinäkökulman huomioon ottavia toimia, joilla varmistetaan, että naisia ei pidetä ainoastaan ilmastotoimien edunsaajina vaan myös puhtaan energian teknologioiden alan yrittäjinä; suhtautuu myönteisesti naisia ja kestävää energiaa koskevaan komission ehdotuspyyntöön, jonka yhteydessä osoitetaan 20 miljoonaa euroa naisten yrittäjyyttä kestävän energian alalla kehitysmaissa edistävien toimien toteuttamiseen, ja kannustaa komissiota kasvattamaan tätä määrää tulevaisuudessa;

42.  kehottaa kehittämään sukupuolten tasa-arvoon keskittyvää koulutusta EU:n virkamiehille, erityisesti niille, jotka toimivat kehitys- ja ilmastopolitiikkojen parissa;

43.  kehottaa suhtautumaan vakavasti ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan väestön siirtymiseen; on valmis käymään vuoropuhelua ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevien järjestelyjen käyttöön ottamisesta; edellyttää, että perustetaan asiantuntijapaneeli tarkastelemaan asiaa kansainvälisellä tasolla, ja kehottaa ottamaan ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevan kysymyksen esiin kansainvälisissä yhteyksissä; kehottaa tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa kyky selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista;

44.  panee tyytyväisenä merkille YK:n naisia koskevat lippulaivahankkeet ja maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman hankkeet ja ohjelmat, joilla luodaan monialaisia yhteyksiä sukupuolen ja ilmastonmuutoksen välillä;

45.  pitää myönteisenä ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja YK:n ihmisoikeusneuvoston työtä tällä alalla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan näitä toimia myös rahoitustuen avulla;

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 289, 9.8.2016, s. 27.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0359.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0145.

(4)

http://womengenderclimate.org/wp-content/uploads/2015/06/WGC_FINAL_1June.pdf

(5)

http://eige.europa.eu/rdc/eige-publications/gender-environment-and-climate-change

(6)

Yhdistyneet kansakunnat, ’The World's Women 2015’, https://unstats.un.org/unsd/gender/chapter3/chapter3.html.

(7)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0504.


ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2017)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

naisista, sukupuolten tasa-arvosta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta

(2017/2086(INI))

Valmistelija: Pier Antonio Panzeri

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) sekä Pekingin toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia koskevat YK:n vuoden 1998 ohjaavat periaatteet sekä Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston maan sisäisten pakolaisten ihmisoikeustilanteesta vastaavan erityisraportoijan nimittämisen marraskuussa 2016,

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2017 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 35/20 ihmisoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta,

–  ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 1972 Tukholmassa järjestetyn YK:n ympäristökonferenssin julistuksen sekä YK:n vuonna 1992 antaman ympäristöä ja kehitystä koskevan Rion julistuksen,

–  ottaa huomioon Genevessä tehdyn ihmisoikeuksia ilmastotoimissa koskevan sitoumuksen (Geneva Pledge for Human Rights in Climate Action),

–  ottaa huomioon yhteisen Afrikka–EU-strategian,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2015 hyväksytyn EU:n sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman 2016–2020,

–  ottaa huomioon YK:n suojeluvastuun periaatteen,

A.  toteaa, että ilmastonmuutoksen haittavaikutukset saattavat johtaa muuttoliikkeeseen; toteaa, että ympäristösyistä kotimaansa sisällä siirtyneiden henkilöiden suojeluun ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota; ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat selvemmin vähiten kehittyneissä maissa, heikoimmassa asemassa olevissa yhteisöissä ja herkillä saarialueilla, joilla elannon hankkiminen riippuu suurimmassa määrin luonnonvaroista tai joilla on kehnoimmat valmiudet eikä tarpeeksi välineitä mukautua ilmastonmuutokseen, vaikka maailman rikkaimmat maat kantavat historiallisen vastuun ilmastonmuutoksesta;

B.  toteaa, että naiset ovat alttiimpia ilmastonmuutokselle, sillä 70 prosenttia niistä 1,2 miljardista henkilöstä, joiden päivittäiset tulot ovat alle dollarin päivässä, on naisia; ottaa huomioon, että ilmastonmuutos kärjistää sukupuolten eriarvoisuutta muun muassa ihmiskaupan kannalta; toteaa, että naisten rajoitettu mahdollisuus saada käyttöönsä tuotantoresursseja ja hallinta niitä sekä rajoitetut oikeudet antavat vähäisemmät mahdollisuudet muotoilla päätöksiä ja vaikuttaa politiikkaan, kuten virallisesti tunnustettiin kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa Balilla vuonna 2007 pidetyn 13. konferenssin (COP 13) jälkeen;

C.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen ja siitä ympäristön pilaantumiseen, elintarviketurvaan, vesiturvallisuuteen, luonnonvarojen saatavuuteen, ihmisten terveyteen ja muuttoliikkeeseen kohdistuvien vaikutusten välillä on suora yhteys ja että nämä ilmiöt uhkaavat suoraan tai välillisesti ihmisoikeuksien täysimääräistä toteuttamista, mukaan lukien oikeus elämään, vesi- ja jätevesihuoltoon, elintarvikkeisiin, terveydenhuoltoon ja asumiseen; toteaa, että ilmastonmuutos voi johtaa taloudelliseen katastrofiin ja poliittiseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen, jotka voivat aiheuttaa konflikteja ja ilmastosyistä johtuvaa asuinsijoilta siirtymistä ja pakolaisuutta; ottaa huomioon, että kaivostoiminta luonnonarvon kannalta tärkeiksi luokitelluilla alueilla saattaa vaarantaa paikallisyhteisöt ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, myös naiset, ja pahentaa ilmastonmuutosta;

D.  toteaa, että ilmastonmuutoksen kielteiset seuraukset heikentävät maan kehitysnäkymiä ja pahentavat entisestään jo ilmenevää sukupuolten eriarvoisuutta (joka johtuu lukuisista sosiaalis-taloudellisista, institutionaalisista, kulttuurisista ja poliittisista tekijöistä); toteaa, että ilmastonmuutosta voidaan pitää ympäristöongelmien ja humanitaaristen ongelmien katalysaattorina, koska sen haittavaikutukset kytkeytyvät suoraan ympäristön tilan heikkenemiseen;

E.  toteaa, että naisten ja miesten välinen tasa-arvo kuuluu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden perusperiaatteisiin ja sen edistäminen unionin tärkeimpiin tavoitteisiin; toteaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeä painopistealue ja että päätöksentekijöillä ei ole varaa sivuuttaa naisten älyllistä ja aktiivista panosta; katsoo, että ilmastopolitiikka vaikuttaa suoraan sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja että naiset ovat keskeisessä asemassa haettaessa ratkaisuja ilmastohaasteiden hillitsemiseen ja niihin sopeutumiseen;

F.  ottaa huomioon, että YK:n Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan 200 miljoonaa ihmistä voi joutua siirtymään vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen vuoksi; ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan Afrikka ja sen väestö ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille;

G.  ottaa huomioon, että pakolaisten asemaa koskevaan vuoden 1951 yleissopimukseen ei sisälly ilmastopakolaisten kategoriaa;

1.  tähdentää, että ilmastonmuutos voimistaa eriarvoisuutta ja vaikuttaa tuntuvimmin juuri naisiin ja tyttöihin; korostaa, että kehitysmaissa maaseudulla asuvat, etenkin naiset, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he ovat usein riippuvaisia luonnonvaroista, tekevät suuren osan erityisesti perheen ruoantuotantoon sekä veden ja polttoaineen perheelle keräämiseen liittyvistä maataloustöistä ja kantavat hyvin usein vastuun suurimmasta osasta kotitalouksissa ja yhteisöissä tehtävästä palkattomasta työstä; korostaa, että maatalous kytkeytyy suoraan ympäristöoloihin; tähdentää, että näin etulinjassa ollessaan naiset joutuvat kokemaan ensimmäisinä epäoikeudenmukaisuutta ja köyhyyttä;

2.  katsoo, että maatalouden alan innovointi voi edistää ilmastonmuutoksesta paremmin selviytyvien viljelykasvien viljelyä, jolloin saadaan parempi ja ennustettavampi sato ja korkeampi tulotaso viljelijöille, kotitalouksille ja paikallisyhteisöille;

3.  korostaa, että ilmastonmuutos vaatii sukupuolinäkökulman huomioon ottavan ja ihmisoikeuksiin perustuvan ratkaisun; edellyttää, että naiset osallistuvat tehokkaasti päätöksentekoprosesseihin kaikilla tasoilla, mukaan lukien kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, jotta voidaan kehittää sukupuolinäkökulman huomioon ottavia vastauksia taustalla olevan eriarvoisuuden käsittelemiseksi; korostaa, miten tärkeää on kouluttaa tyttöjä ja naisia eri oppiaineissa, jotta voidaan luoda taloudellisia mahdollisuuksia, ja järjestää rahoitusta, jonka turvin naiset voivat osallistua kansainväliseen päätöksentekoon;

4.  korostaa, että kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on yksiselitteinen tavoite, joka on saavutettava kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden yhteydessä; kehottaa tältä osin komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään aktiivisesti naisten roolia tällaisissa neuvotteluissa; kehottaa kansainvälistä yhteisöä ottamaan aloitteiden rahoituksessa ja ilmastonmuutoksen torjumista koskevien uusien teknologioiden tuessa huomioon sukupuolinäkökulman ja naisia koskevat erityiset painopisteet; antaa tässä yhteydessä täyden tukensa jo käynnistetyille yrittäjyysohjelmille, joissa pyritään naisten täysipainoiseen osallistumiseen;

5.  korostaa, että naisten on oltava mukana ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa ja toteuttamisessa kansallisella ja paikallisella tasolla, kun otetaan huomioon, että paikallisten naisten tietoja ja kokemuksia voidaan käyttää politiikan vaikuttavuuden varmistamiseen;

6.  panee huolestuneena merkille ilmastonmuutoksesta johtuvat väestöryhmien siirtymiset, joissa naiset, joilla on lapsia, ja nuoret tytöt ovat kaikkien haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä ja alttiina perusoikeuksien loukkauksille; edellyttää, että ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan väestön siirtymiseen suhtaudutaan vakavasti; on valmis käymään vuoropuhelua ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevien järjestelyjen käyttöön ottamisesta; edellyttää, että perustetaan asiantuntijapaneeli tarkastelemaan asiaa kansainvälisellä tasolla, ja kehottaa ottamaan ilmastoperäistä muuttoliikettä koskevan kysymyksen esiin kansainvälisissä yhteyksissä; kehottaa tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia;

7.  vaatii komissiota varmistamaan tasa-arvonäkökohdat huomioon ottavan lähestymistavan, jolla taataan, että naisten oikeudet, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja ilmasto-oikeudenmukaisuus valtavirtaistetaan sen maakohtaisten ja alueellisten strategiaohjelmien, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman sekä kolmansien maiden kanssa käytävien ihmisoikeusvuoropuhelujen avulla; edellyttää, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon yleisenä ja monialaisena tavoitteena kaikessa ilmastonmuutospolitiikassa;

8.  panee tyytyväisenä merkille YK:n naisia koskevat lippulaivahankkeet ja maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman hankkeet ja ohjelmat, joilla luodaan monialaisia yhteyksiä sukupuolen ja ilmastonmuutoksen välillä;

9.  pitää myönteisenä ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita käsittelevän YK:n erityisraportoijan ja YK:n ihmisoikeusneuvoston työtä tällä alalla ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan näitä toimia myös rahoitustuen avulla.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

44

5

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Michèle Alliot-Marie, Francisco Assis, Petras Auštrevičius, Bas Belder, Mario Borghezio, Victor Boştinaru, Elmar Brok, Klaus Buchner, James Carver, Lorenzo Cesa, Javier Couso Permuy, Georgios Epitideios, Anna Elżbieta Fotyga, Eugen Freund, Michael Gahler, Sandra Kalniete, Manolis Kefalogiannis, Tunne Kelam, Janusz Korwin-Mikke, Eduard Kukan, Ryszard Antoni Legutko, Barbara Lochbihler, Andrejs Mamikins, Ramona Nicole Mănescu, Alex Mayer, David McAllister, Tamás Meszerics, Francisco José Millán Mon, Pier Antonio Panzeri, Demetris Papadakis, Ioan Mircea Paşcu, Tonino Picula, Julia Pitera, Cristian Dan Preda, Michel Reimon, Jean-Luc Schaffhauser, Alyn Smith, Jordi Solé, Jaromír Štětina, Dubravka Šuica, Charles Tannock, László Tőkés, Ivo Vajgl, Geoffrey Van Orden, Hilde Vautmans

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Asim Ademov, Laima Liucija Andrikienė, Jo Leinen, Urmas Paet, Miroslav Poche, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Marietje Schaake, Janusz Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Ivica Tolić

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

44

+

ALDE

Hilde Vautmans, Ivo Vajgl, Marietje Schaake, Petras Auštrevičius, Urmas Paet

GUE/NGL

Javier Couso Permuy

PPE

Asim Ahmedov Ademov, Cristian Dan Preda, Dubravka Šuica, David McAllister, Eduard Kukan, Elmar Brok, Francisco José Millán Mon, Ivica Tolić, Jaromír Štětina, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Julia Pitera, Laima Liucija Andrikienė, Lorenzo Cesa, László Tőkés, Manolis Kefalogiannis, Michael Gahler, Michèle Alliot-Marie, Ramona Nicole Mănescu, Sandra Kalniete, Tunne Kelam

S&D

Alex Mayer, Andrejs Mamikins, Demetris Papadakis, Eugen Freund, Francisco Assis, Ioan Mircea Paşcu, Janusz Zemke, Jo Leinen, Miroslav Poche, Pier Antonio Panzeri, Tonino Picula, Victor Boştinaru

VERTS/ALE

Alyn Smith, Barbara Lochbihler, Jordi Solé, Klaus Buchner, Michel Reimon, Tamás Meszerics

5

-

EFDD

James Carver

ENF

Jean-Luc Schaffhauser, Mario Borghezio

NI

Georgios Epitideios, Janusz Korwin-Mikke

5

0

ECR

Anna Elżbieta Fotyga, Bas Belder, Charles Tannock, Geoffrey Van Orden, Ryszard Antoni Legutko

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.11.2017)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

naisista, sukupuolten tasa-arvosta ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta

(2017/2086(INI))

Valmistelija: Florent Marcellesi

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 pidetyssä YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa (COP 21) tehdyn Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia, etenkin sukupuolten tasa-arvoa ja naisten voimaannuttamista, toteuttaessaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

1.  muistuttaa, että naiset ovat haavoittuvampia sosiokulttuurisista ja taloudellisista esteistä aiheutuville ilmastoriskien haittavaikutuksille (esimerkiksi maan, luototuksen, julkisten palvelujen ja teknologian saatavuus) ja köyhyydelle ja heidän elantonsa riippuu yleensä suuremmassa määrin luonnonvaroista; panee huolestuneena merkille esimerkiksi sen, että ilmastonmuutoksesta vesi- ja metsävaroille aiheutuvat paineet vaikuttavat usein kohtuuttomasti naisten arkeen ja rajoittavat siten heidän talousnäkymiään; toteaa jälleen kerran, että on olennaista lisätä naisten itsenäisyyttä ja vähentää syrjiviä käytäntöjä, jotta voidaan vastata ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin ja tehostaa selviytymiskykyä; toteaa, että sen vuoksi sukupuolinäkökohtien ja ilmastonmuutosta koskevien ohjelmien on oltava keskeisessä asemassa kehitysmaiden politiikoissa ja ohjelmissa;

2.  pitää valitettavana sitä, että YK:n tutkimuksen mukaan naisilla on toistaiseksi ollut vain vaatimaton asema muutoksen tuojina, jotka ajavat ilmastopäätöksiä ja -investointeja ja hyötyvät niistä vastaavasti(1); pitää valitettavana etenkin sitä, että naiset ovat aliedustettuina ilmastonmuutokseen liittyvillä tärkeimmillä tieteenaloilla– kuten energia-, koneenrakennus-, liikenne-, tietotekniikka- ja atk-alalla – niin ammattitaitoisina työntekijöinä, ammattilaisina kuin päätöksentekijöinä; pitää tarpeellisena sellaista ajattelutavan muutosta, joka asettaa sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ilmaston hallinnan pyrkimysten ja investointien keskiöön; katsoo, että siksi ilmastopäätöksiin ja -investointeihin olisi otettava mukaan kaikki yhteiskuntaryhmät ja etenkin naiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät;

3.  painottaa, että sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen että sen vaikutusten hillitsemisen rahoituksessa on otettava huomioon sukupuolinäkökohdat; pitää myönteisenä, että monenvälisten rahoitusmekanismien alalla on viime aikoina edistytty sukupuolten tasa-arvoa koskevien toimintaperiaatteiden suhteen; pitää lisäksi myönteisinä yksityisen sektorin aloitteita, joiden tarkoitus on edistää yritysten yhteiskuntavastuuta ottamalla käyttöön bonuksia hankkeista, jotka täyttävät kestävyyttä koskevat vaatimukset, muun muassa naisten toimeentulon ja koulutusmahdollisuuksien edistämisen yhteydessä; panee kuitenkin merkille, että YK:n kehitysohjelman (UNDP) mukaan ainoastaan 0,01 prosentilla kaikesta maailmanlaajuisesta rahoituksesta tuetaan hankkeita, jotka koskevat sekä ilmastonmuutosta että naisten oikeuksia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden ilmastonmuutosohjelmissa noudatetaan ihmisoikeuksia koskevia tiukimpia kansainvälisiä normeja ja että näillä ohjelmilla ei heikennetä sukupuolten tasa-arvoa;

4.  kehottaa jäsenvaltioita integroimaan sukupuolinäkökulmat kansallisten ilmastopolitiikkojen kehittämiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin ja niistä raportointiin sekä varmistamaan naisten täysimääräisen ja tasa-arvoisen osallistumisen kaiken tasoiseen päätöksentekoon erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä strategioissa; vaatii lisäksi, että naiset osallistuvat hallinnointiin ja päätöksentekoon, kun on kyse varojen kohdentamisesta luonnonkatastrofien ehkäisemiseen;

5.  katsoo, että ilmastosopimuksen (UNFCC) kolmesta rahoitusmekanismista– vihreästä ilmastorahastosta, maailman ympäristörahastosta (GEF) ja sopeutumisrahastosta (AF)– olisi vapautettava lisävaroja sukupuolinäkökohdat paremmin huomioon ottavaan ilmastoinvestointipolitiikkaan;

6.  korostaa, että on määritettävä ja edistettävä ohjelmakeskeisiä lähestymistapoja, jotka ovat osoittautuneet myönteisiksi sukupuolinäkökohtien huomioon ottamisen osalta, kuten väestö-, terveys- ja ympäristöohjelmia, joissa tarjotaan yhdennetty ratkaisu terveys-, sukupuoli- ja ympäristöhaasteisiin, ilmastonmuutokseen vastaaminen mukaan luettuna, ja jotka edistävät vastaavien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista;

7.  muistuttaa, että naisten voimaannuttaminen on keskeistä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta; panee huolestuneena merkille, että ilmastonmuutosta koskevassa kansainvälisessä ja kansallisessa päätöksenteossa on sukupuoleen perustuvia esteitä; tähdentää, että on taattava naisten osallistuminen päätöksenteko-, suunnittelu- ja täytäntöönpanoprosesseihin; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltiota tehostamaan toimiaan sukupuolinäkökulman integroimiseksi ilmastopolitiikkaansa ja kehitysyhteistyöhönsä, mukaan luettuna kaikki kauppa- ja investointijärjestelyt; kehottaa EU:ta erityisesti asettamaan kehitysavun ehdoksi sen, että apuun sisällytetään ihmisoikeuksiin perustuvia kriteerejä, ja ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulman huomioon ottavia ilmastonmuutospolitiikan kriteerejä;

8.  muistuttaa, että sukupuolen mukaan luokitellut tiedot ja sukupuoleen liittyvät tilastot ovat ensiaskel kohti ilmastonmuutosta koskevaa asianmukaista tasa-arvoanalyysia; huomauttaa kuitenkin, että monissa maissa ei ole ympäristöä koskevia sukupuoleen liittyviä tilastoja; kehottaa EU:ta parantamaan kehitysmaiden kansallisten tilastojärjestelmien valmiuksien kehittämistä, jotta voidaan kerätä ympäristöä koskevia sukupuoleen liittyviä tilastoja ilmastonmuutoksen erilaisten seurausten arvioinnin parantamiseksi sekä niitä koskevien ratkaisujen löytämiseksi; kehottaa erityisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) parantamaan tiedon (esimerkiksi katastrofien jälkeistä selviytymiskykyä ja haavoittuvuutta koskevan tiedon) keräämistä ja edistämään Kioton pöytäkirjan mekanismien ja sen vaikutusten tasa-arvoanalyysia;

9.  kehottaa luomaan ympäristöindikaattorin, jonka avulla voidaan analysoida kasvumalleja, kulutustottumuksia ja elämäntapoja sekä niiden vaikutusta ilmastonmuutokseen;

10.  muistuttaa, että naisten taloudellinen riippumattomuus edellyttää sosiaaliturvan saatavuutta, oikeutta hankkia maata sekä perussosiaalipalvelujen ja julkisten palvelujen saatavuutta; panee huolestuneena merkille, että vaikka naisia on UNDP:n mukaan maailman elintarviketuotannossa huomattava määrä (50–80 prosenttia), he omistavat alle 20 prosenttia maasta; panee merkille, että maan kaupallisen kysynnän lisääntyminen vaikeuttaa köyhien naisten mahdollisuuksia hankkia tai pitää itsellään maata turvallisesti ja oikeudenmukaisesti;

11.  korostaa naisten haavoittuvuutta maaseudulla, johon ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen tuntuvasti; painottaa tarvetta puuttua kestävän maatalouden sukupuolikohtaisiin sijoitusriskeihin; kehottaa EU:ta auttamaan kehitysmaita uudistamaan lakeja ja poistamaan syrjiviä käytäntöjä, jotka rajoittavat naisten mahdollisuutta omistaa ja hankkia tuotantoresursseja ja -välineitä, mukaan lukien neuvonta- ja rahoituspalvelut;

12.  muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden hyväksyminen asettaa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ytimeen; kehottaa EU:ta laatimaan energiapolitiikkansa näiden periaatteiden mukaisesti; panee huolestuneena merkille, että EU:n toimenpiteet, joiden tarkoitus on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja liikenteen päästöjä EU:ssa, ovat johtaneet biopolttoaineiden kysynnän kasvuun, ja että tähän kysyntään voidaan vastata vain tuomalla näitä polttoaineita kehitysmaista; korostaa, että tämä on johtanut maankäytön muutoksiin, jotka vaikuttavat haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, erityisesti naisiin; kehottaa EU:ta käsittelemään näitä ongelmia uusiutuvista energialähteistä annetun direktiivin 2009/28/EY meneillään olevan tarkistamisen yhteydessä;

13.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Pariisin sopimuksessa viitataan sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, ja katsoo, että maiden tukeminen sopimuksen ilmastoon liittyvien tavoitteiden tai COP 21:n puitteissa kansallisella tasolla sovittujen panosten täytäntöönpanossa on mahdollista vain, jos hyödynnämme yhteiskuntamme kaikkien ryhmien ja erityisesti naisten osaamisen, arviointikyvyn, osallistumisen ja toiminnan;

14.  muistuttaa, että metsät tukevat 1,6 miljardin ihmisen toimeentuloa ja 80:tä prosenttia kaikesta maaperän biologisesta monimuotoisuudesta ja auttavat imeyttämään 30 prosenttia hiilipäästöistä;

15.  muistuttaa metsien ratkaisevan tärkeästä asemasta biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ekosysteemipalvelujen tuottamisessa ja toimeentulon turvaamisessa; toteaa kuitenkin, että vaikka naiset metsistä riippuvaisissa yhteisöissä osallistuvat merkittävästi metsien kestävään hoitoon, he eivät usein hyödy metsiin liittyvistä investoinneista ja heidät jätetään olennaisen päätöksenteon ulkopuolelle; vaatii alkuperäiskansojen ja erityisesti alkuperäiskansojen naisten oikeuksien vahvistamista; korostaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen ratkaisevaa roolia REDD+-mekanismin menestymisessä pitkällä aikavälillä; katsoo, että REDD+-toimissa on puututtava rakenteelliseen eriarvoisuuteen maan- ja metsänomistuksessa; korostaa erityisesti, että on korjattava kehitysmaiden maanomistusoikeuksia koskevan selvyyden ja varmuuden puutteellisuus etenkin naisten kannalta, sillä heillä on usein vain käyttöoikeudet maahan, mikä vaikuttaa heidän päätöksentekovaltaansa, kun on kyse hallinnoinnista tai REDD+-prosessin hyödyntämisestä;

16.  toteaa, että aavikoitumisella ja vesivarojen häviämisellä on merkittävä vaikutus naisten ja erityisesti maatilaa pitävien naisten jokapäiväiseen elämään; vaatii takaamaan naisten maanomistus- ja maankäyttöoikeudet erityisesti maatalouden uudistusohjelmilla;

17.  muistuttaa, että hajautetuista, kestävistä energiateknologioista on tulossa köyhille kustannustehokkaimpia energiavaihtoehtoja; kehottaa tukemaan naisten yrittäjyyttä energia-alalla, jotta voidaan vähentää heidän palkatonta kodinhoito- ja hoivatyötään;

18.  korostaa tarvetta suojella pientilallisia, erityisesti naisia, ja tunnustaa heidän asemansa keskeisinä talouden toimijoina, joiden maankäyttö- ja omistusoikeuksia on suojeltava maananastuksen vastaisilla sitovilla oikeudellisilla mekanismeilla;

19.  muistuttaa, että vaikka naiset huolehtivat ensisijaisesti kotitalouksien energiasta kehitysmaissa, he elävät usein energiaköyhyydessä ja käyttävät esimerkiksi kehnosti palavia ja terveydelle vaarallisia materiaaleja päivittäin, mikä haittaa heidän mahdollisuuksiaan terveydenhuoltoon, juomaveden saantiin, maatalouden harjoittamiseen, työllistymiseen jne.; painottaa edellä mainitun vuoksi tarvetta tarttua sukupuolikohtaisiin sijoitusriskeihin energia-alalla, jotta energian yleistä saatavuutta voidaan vauhdittaa; muistuttaa, että ilmastosopimuksilla voidaan edistää köyhyyden vähentämistä, jos niissä tarjotaan kannustimia kehitysmaiden sähköistämiseen uusiutuvien energialähteiden avulla; katsoo tässä yhteydessä, että naiset voivat olla merkittäviä muutoksen tuojia siirryttäessä kestävään energiaan; kehottaa yleisluontoisemmin kehitysmaita hyväksymään politiikkaa, joka mahdollistaa kohtuuhintaisten, luotettavien ja nykyaikaisten energialähteiden saannin kestävän kehityksen tavoitteen nro 7 mukaisesti, ja korostaa, että sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen on integroitava energiapolitiikkoihin ja -ohjelmiin sen vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi;

20.  edellyttää sukupuolinäkökulman huomioon ottavia toimia, joilla varmistetaan, että naisia ei pidetä ainoastaan ilmaston puolesta tehtävien toimien edunsaajina vaan myös puhdasta energiaa koskevien teknologioiden alan yrittäjinä; suhtautuu myönteisesti naisia ja kestävää energiaa koskevaan komission ehdotuspyyntöön, jonka yhteydessä osoitetaan 20 miljoonaa euroa naisten yrittäjyyttä kestävän energian alalla kehitysmaissa edistävien toimien toteuttamiseen, ja kannustaa komissiota kasvattamaan tätä määrää seuraavilla kierroksilla;

21.  muistuttaa, että ilmastoon liittyvät katastrofit vaikuttavat yleensä enemmän naisiin kuin miehiin ja että tällaiset katastrofit voimistavat sukupuolten välisiä eroja, myös suojapaikkoja kohdennettaessa; tähdentää, että on vastattava asianmukaisesti naisten taloudellisiin, lääkinnällisiin ja psykologisiin tarpeisiin kriisitilanteissa ja katastrofien jälkeisissä tilanteissa; muistuttaa yleisemmin, että valtioilla on kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaisia velvoitteita ryhtyä konkreettisiin toimiin muuttuvassa ilmastossa tapahtuvien katastrofien sukupuoleen liittyviin ulottuvuuksiin puuttumiseksi erityisesti hyväksymällä kohdennettuja ja maakohtaisia politiikkoja, strategioita, säädöksiä ja budjettikohtia;

22.  painottaa tarvetta hyödyntää nykyisiä ilmastorahoituskehyksiä kaikilla tasoilla, jotta sukupuolinäkökohtien integroiminen katastrofiriskien vähentämiseen ja sopeuttamistoimiin voidaan varmistaa;

23.  kehottaa määrittämään ja vahvistamaan erityisiä sukupuolinäkökulman huomioon ottavia strategioita, jotka tukevat maailmanlaajuisen ilmastoviranomaisen, hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC), sukupuoliulottuvuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyviä suosituksia, mukaan luettuna vapaaehtoinen ja oikeuksiin perustuva perhesuunnittelu mahdollisena mukautumisstrategiana;

24.  painottaa ympäristöystävällisen teknologian siirtämisen tärkeyttä sekä tarvetta kunnioittaa erityisesti COP 21:ssä ja vihreän ilmastorahaston yhteydessä tehtyjä taloudellisia sitoumuksia, jotta kehitysmaat voivat siirtyä hiilettömään kasvupolitiikkaan;

25.  kehottaa kehittämään sukupuolten tasa-arvoon keskittyvää koulutusta EU:n virkamiehille, erityisesti niille, jotka toimivat kehitys- ja ilmastopolitiikkojen parissa;

26.  kehottaa komissiota edistämään ilmasto-oikeudenmukaisuuden hengessä sukupuolten tasa-arvoa alueellista tukea koskevissa ohjelmissa, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa sekä kolmansien maiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

21.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, Arne Lietz, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Maurice Ponga, Lola Sánchez Caldentey, Elly Schlein, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thierry Cornillet, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Frank Engel, Brian Hayes, Florent Marcellesi, Paul Rübig

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

18

+

ALDE

Paavo Väyrynen, Thierry Cornillet

EFDD

Ignazio Corrao

GUE/NGL

Lola Sánchez Caldentey

PPE

Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Anna Záborská, Bogdan Brunon Wenta, Brian Hayes, Frank Engel, Maurice Ponga

S&D

Arne Lietz, Elly Schlein, Enrique Guerrero Salom, Linda McAvan, Norbert Neuser, Vincent Peillon

VERTS/ALE

Florent Marcellesi, Maria Heubuch

1

-

EFDD

Mireille D’Ornano

3

0

ECR

Eleni Theocharous

NI

Eleftherios Synadinos

PPE

Paul Rübig

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

YK Naiset -järjestön opas ”Leveraging co-benefits between gender equality and climate action for sustainable development. Mainstreaming Gender Considerations in Climate Change Projects”.


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.12.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Mary Honeyball, Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Florent Marcellesi, Angelika Mlinar, Maria Noichl, Marijana Petir, Ángela Vallina, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Stefan Eck, Sirpa Pietikäinen, Evelyn Regner, Marc Tarabella, Mylène Troszczynski, Julie Ward

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Max Andersson, Jakop Dalunde, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Lambert van Nistelrooij


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

21

+

ALDE

Angelika Mlinar

EFDD

Daniela Aiuto

GUE/NGL

Stefan Eck, Ángela Vallina

PPE

Agnieszka Kozłowska-Rajewicz, Marijana Petir, Sirpa Pietikäinen, Lambert van Nistelrooij, Anna Záborská

S&D

Maria Arena, Vilija Blinkevičiūtė, Anna Hedh, Mary Honeyball, Maria Noichl, Evelyn Regner, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Marc Tarabella, Julie Ward

VERTS/ALE

Max Andersson, Jakop Dalunde, Florent Marcellesi

1

-

ENF

Mylène Troszczynski

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö