MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää Eva Lindström tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

12.1.2018 - (C8‑0401/2017 – 2017/0819(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Indrek Tarand

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

ehdotuksesta nimittää Eva Lindström tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C8‑0401/2017 – 2017/0819(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0401/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0003/2018),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 11. tammikuuta 2018 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Eva Lindström tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: EVA LINDSTRÖMIN ANSIOLUETTELO

Koulutustausta

1983   Taloustieteen, liiketalouden, tilastotieteen ja taloushistorian kandidaatin tutkinto, Tukholman yliopisto

Virat ja tehtävät

2014–   Valtiosihteeri, elinkeino- ja innovointiministerin Mikael Dambergin avustaja

2013–2014   Tutkintajohtaja, hyvinvointialan yritysten omistajuusvaatimuksien tutkinta

2003–2010   Kansallisen tarkastuselimen pääjohtaja

1997–2003   Budjettijohtaja, valtiovarainministeriö

1994–1997   Johtaja, budjettiosasto, valtiovarainministeriö

Tehtävät

2013–2014   Hallintoneuvoston varapuheenjohtaja, Ruotsin liikennehallinto

2012–2014   Valvontakomitean puheenjohtaja, Pohjoismaiden investointipankki

2011–2014   Hallintoneuvoston jäsen, Finansinspektionen (Ruotsin rahoitusvalvontaviranomainen)

2011–2014   Hallintoneuvoston puheenjohtaja, Ruotsin terveydenhoito- ja hoivapalveluja analysoiva virasto

2011–2014   Neuvoa-antavan toimikunnan jäsen, Nationalmuseum (Kansallismuseo)

2011–2014   Varapuheenjohtaja, Ruotsin finanssipoliittinen neuvosto

2011–2012   Neuvoa-antavan neuvoston jäsen, Försäkringskassan (Ruotsin vakuutuskassa)

2010–2014   Toimitusjohtaja, Eva Lindström Consulting AB

1998–2003 Hallintoneuvoston jäsen, Svenska Spel AB

LIITE 2: Eva Lindströmin VASTAUKSET KYSYMYSLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Luetelkaa julkisen talouden alan ammattikokemuksenne. Kyse voi olla esimerkiksi talousarvion suunnittelusta, talousarvion toteuttamisesta tai varainhoidosta taikka talousarvion valvonnasta tai tilintarkastuksesta.

Minulla on yli 25 vuotta kokemusta yhä enemmän ja enemmän vastuuta vaativista julkisen varainhoidon ja tarkastuksen alan tehtävistä sekä valvonta- ja hallintotehtävistä. Olen työskennellyt Ruotsin kansallisessa tarkastuselimessä, Ruotsin valtiovarainministeriön budjettiosastossa, Ruotsin elinkeino- ja innovointiministeriön valtiosihteerinä ja useissa ruotsalaisten virastojen neuvostoissa ja saanut sitä kautta laajaa ja vankkaa tietämystä julkisesta varainhoidosta ja tarkastuksesta sekä merkittäviä johtamistaitoja.

2014 – Valtiosihteeri elinkeino- ja innovointiministeriössä. Valtiosihteeri on ministerin jälkeen seuraava korkea poliittinen virkamies. Valtiosihteerinä olen vastannut teollisuusasioiden hallinnoinnista ja valtionyrityksistä. Olen myös hallinnollisesti vastuussa ministeriön päivittäisestä koordinoinnista ja hallinnoinnista.

Valtiosihteerinä olen vastannut Ruotsin valtionyritysten hallinnointi- ja ohjausmallin parantamisesta. Olen muun muassa toiminut aktiivisesti kestävien yritysten kanssa sekä sisällyttänyt toimintaohjelman 2030 osaksi valtionyritysten hallinnointia. Hallituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä valtionyritysten salkun arvoa. Tavoite saavutettiin toimiessani valtiosihteerinä.

Valtiosihteerinä olen myös ollut ministerin alaisuudessa vastuussa älykästä teollisuutta koskevasta Ruotsin hallituksen teollisuusaloitteesta. Teollisuusalalla on erittäin tärkeä asema Ruotsin taloudessa mutta sitä on uudenaikaistettava, jotta pysyttäisiin innovatiivisena toimijana maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi johdollani on luotu Ruotsin teollisuudelle strategiaa, joka kohdistuu digitalisaatioon, kestävyyteen, henkilöpääomaan ja tutkimukseen.

2003–2010 Pääjohtaja, Ruotsin kansallinen tarkastuselin. Pääjohtajana olin eri aikoina vastuussa useimmista tarkastuselimen toiminta-aloista, joihin lukeutuvat sekä tilintarkastus että tuloksellisuuden tarkastus. Pääjohtajuuteni kahtena viimeisenä vuotena olin tarkastuselimen hallinnollinen johtaja. Kun minut nimitettiin pääjohtajaksi, tarkastuselin oli juuri perustettu uudeksi hallituksesta riippumattomaksi ja suoraan Ruotsin valtiopäiville tilivelvolliseksi organisaatioksi. Tässä vaiheessa osallistuin uuden tarkastuselimen perustamiseen ja vakiokäytäntöjen, prosessien ja tarkastusjärjestelmien käyttöönottoon sekä yhteistyösuhteen virallistamiseen Ruotsin valtiopäivien ja sen valiokuntien kanssa.

Ruotsin kansallista tarkastuselintä johtaa kolme Ruotsin valtiopäivien nimittämää pääjohtajaa. Pääjohtajat päättävät keskinäisestä tarkastusalojen jaosta yhdessä, mutta kukin pääjohtaja päättää omalla vastuualallaan toimitettavista tarkastuksista, tarkastustavoista ja johtopäätöksistä. Kaikkien kolmen pääjohtajan riippumattomuus on turvattu perustuslailla, ja tarkastuselin muodostaa osan Ruotsin valtiopäivien keskitettyä valvontavaltaa. Tarkastuselin varmistaa, että valtiopäivät saa koordinoidun ja riippumattoman tarkastuksen valtiontaloudesta. Tehtävä on ainutlaatuinen, sillä Ruotsin kansallinen tarkastuselin on ainoa elin, joka voi tarkastaa valtiontalouden kaikilta osin. Tarkastuselin tarkastaa koko toimeenpanovaltaketjun ja toimii valtiopäivien alaisuudessa riippumattomana organisaationa. Se toimittaa sekä tuloksellisuuden tarkastuksia että tilintarkastuksia. Lisäksi tarkastuselin kehittää osaltaan parlamentaarista valvontavaltaa ja demokratiaa muissa maissa kansainvälisen toimeksiantonsa ansiosta.

Minun aikanani tarkastuselin toimi myös aktiivisesti ylimpien tarkastuselinten kansainvälisessä järjestössä (INTOSAI) ja sillä oli olennainen rooli ylimpien tarkastuselinten kansainvälisten standardien (ISSAI) kehittämisessä. Erityisen merkittävä rooli sillä oli INTOSAIn hyväksymien tilintarkastusstandardien kehittämisessä. Tarkastuselin toimi INTOSAIn ammatillisten standardien komitean puheenjohtajana vuoteen 2007 saakka ja myös tilintarkastusalan alakomitean puheenjohtajana.

1997–2003 Ruotsin valtionvarainministeriön budjettijohtaja ja budjettiosaston päällikkö. Tässä asemassa vastasin kansallisen budjettiprosessin laadun varmennuksesta ja budjettineuvottelujen hoitamisesta vastuuministeriöiden kanssa. Tämän lisäksi vastuullani oli osaston henkilöstö, johon tuolloin kuului noin 80 henkilöä. Tehtäviini kuului myös kansallisen talousarvion ja EU:n talousarvion tarkastamiseen liittyvien kysymysten käsittely. Budjettijohtajana vastuullani oli panna täytäntöön uusi budjettiprosessi, joka otettiin käyttöön, jotta voitaisiin varmistaa rahoitusvakaus Ruotsin rahoituskriisin jälkimainingeissa 1990-luvun alussa.

Budjettiosasto vastaa keskushallinnon talousarviota koskevan hallituksen työn johtamisesta ja koordinoinnista sekä budjettipolitiikasta ja budjetin sääntelystä ja seurannasta. Budjettiosastoa johtaa budjettijohtaja, ja siinä on tällä hetkellä seitsemän eri yksikköä. Osaston ydinosan muodostavat yksiköt, jotka tekevät yhteistyötä vastuuministeriöiden kanssa kaikissa kysymyksissä, joilla on budjettiin tai talouteen liittyviä seurauksia. Yksiköt myös seuraavat, miten vastuuministeriöt laativat ehdotuksiaan. Jotta ne voisivat määrittää, toteutetaanko julkista toimintaa tehokkaasti, ne analysoivat toiminnan päämääriä ja tuloksia. Budjettiosastossa on erityisyksikkö, joka vastaa keskushallinnon tulojen yleisestä keruusta ja menoista sekä mallien kehittämisestä. Yksikön toiminnanalaan kuuluvat myös menoennusteet, ja se vastaa myös varainhoitokysymyksistä. Toinen merkittävä budjettiosaston yksikkö on EU:n talousarviosta vastaava yksikkö, joka hoitaa kaikkia EU:n talousarvioon liittyviä kysymyksiä, joita ovat muun muassa tarkastaminen ja vastuuvapausmenettely.

1994–1997 Ruotsin valtionvarainministeriön budjettiosaston johtaja ja yksikönpäällikkö. Olin koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja hyvinvointialasta vastaava osastonpäällikkö. Näiden alojen osuus on yhteensä puolet kansallisesta talousarviosta. Tänä aikana sain osaltani aikaiseksi suuria säästöjä ja rakenteellisia uudistuksia Ruotsin rahoituskriisin jälkimainingeissa 1990-luvun alussa.

Näiden tehtävien lisäksi olen toiminut useissa Ruotsin virastojen hallintoneuvostoissa:

Ruotsin finanssipoliittisen neuvoston jäsen ja myöhemmin varapuheenjohtaja (2011–2014). Ruotsin finanssipolitiikasta vastaava neuvosto on 1. elokuuta 2007 perustettu valtion virasto. Neuvostossa on kuusi jäsentä, ja sitä avustaa sihteeristö, jossa on viisi työntekijää. Neuvoston tehtävänä on arvioida riippumattomasti hallituksen finanssipolitiikkaa. Neuvosto tarkistaa ja arvioi, missä määrin hallituksen ehdottamat ja valtiopäivien (Ruotsin parlamentin) vahvistamat finanssi- ja talouspoliittiset tavoitteet on saavutettu.

Ruotsin terveydenhoito- ja hoivapalveluja analysoivan viraston hallintoneuvoston puheenjohtaja (2011–2014). Minusta tuli hallintoneuvoston puheenjohtaja, kun virasto aloitti toimintansa, ja vastasin myös prosessien ja käytäntöjen perustamisesta. Puheenjohtajakaudellani virasto julkaisi noin 25 kertomusta, joissa analysoidaan Ruotsin terveydenhuoltoalaa ja esitetään toimintapoliittisia suosituksia. Viraston tehtävänä on vahvistaa potilaiden ja käyttäjien asemaa analysoimalla terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja potilaiden ja kansalaisten näkökulmasta. Tässä yhteydessä analysoidaan, miten terveys- ja hoitopalvelut toimivat, sekä tarkastellaan, miten vaikuttavia hallituksen sitoumukset ja toiminnot ovat tällä alalla. Ruotsin terveys- ja hoitoalan palveluja analysoida virasto avustaa myös Ruotsin viranomaisia antamalla neuvoja ja suosituksia valtion laitosten toimintojen ja hallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Kehitysapuselvityksiä koskevan asiantuntijaryhmän (EBA) varapuheenjohtaja (2013–2014). Olin EBAn hallintoneuvostossa sen käynnistymisen aikaan eli osallistuin viraston perustamiseen ja olin mukana kehittämässä sen menettelyjä. EBA on hallituksen komitea, jonka tehtävänä on arvioida ja analysoida Ruotsin kansainvälistä kehitysapua. EBA:n tehtävänä on teettää selvityksiä ja järjestää seminaareja kysymyksistä, jotka ovat merkityksellisiä Ruotsin kehitysalalle. Asiantuntijaryhmä kokoaa yhteen joukon komitean jäseniä, jotka kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja teettävät selvityksiä kehitysavusta. Toinen EBAn tavoitteista on hyödyntää olemassa olevaa tietämystä ja tutkimustietoa kansainvälisestä kehitysavusta ja edistää sen hyödyntämistä kehityspolitiikassa. EBAn arvioinneissa ja analyyseissa keskitytään ensisijaisesti Ruotsin kehitysavun yleisiin kysymyksiin eikä niinkään yksittäisiin tukihankkeisiin.

Ruotsin rahoitusvalvontaviranomaisen (Finansinspektionen) hallintoneuvoston jäsen (2011–2014). Viranomaisen tehtävänä on edistää rahoitusjärjestelmien vakautta ja tehokkuutta sekä varmistaa toimiva kuluttajansuoja. Finansinspektionen antaa luvat kaikille Ruotsin rahoitusmarkkinoilla toimiville yrityksille ja valvoo ja seuraa niitä. Kaiken kaikkiaan se valvoo melkein kahtatuhatta yritystä, joihin lukeutuu pankkeja ja muita luottolaitoksia, arvopaperiyhtiöitä ja sijoitusrahastoja, pörssejä, säänneltyä arvopaperikauppaa ja selvitysyhtiöitä sekä vakuutusyhtiöitä, vakuutusmeklareita ja keskinäisiä yhtiöitä. Viranomaista johtaa sen toiminnasta vastaava hallintoneuvosto. Hallintoneuvosto päättää periaatteellisista kysymyksistä ja tärkeämmistä asioista, kuten uusista säännöksistä, seuraamuksista ja toimintojen suunnittelusta.

Ruotsin julkistaloutta koskevan asiantuntijaryhmän (ESO) hallintoneuvoston jäsen (1997–2002) ja puheenjohtaja (2002–2003). ESOn vastuulla on laajentaa ja syventää tietämysperustaa tulevia talous- ja finanssipoliittisia päätöksiä varten. Tehtävä toteutetaan pääasiassa siten, että selvitykset teetetään tutkijoilla ja eri organisaatioilla ja julkaistaan ESOn julkaisusarjassa ja verkkosivustolla. ESOn työlle ominaista on sen riippumattomuus eli se, että kaikki toiminnot toteutetaan poliittisesti riippumattomana. ESOn toimeksianto on yleensä rajattu niin, että hallintoneuvostolla on laaja liikkumavara päättää autonomisesti, mihin asiaan keskitytään. Laatijat ovat kuitenkin yksin vastuussa ESOn kertomuksissa esitetyistä johtopäätöksistä.

2.  Mitkä ovat olleet tärkeimmät saavutuksenne työuranne aikana?

Ruotsin uuden kansallisen tarkastuselimen perustaminen. Yhtenä ensimmäisistä pääjohtajista olin vuonna 2003 mukana perustamassa Ruotsin uutta kansallista tarkastuselintä, täysin uutta rakennetta Ruotsin valtiopäivien vallan alaisuuteen. Ruotsin valtiopäivät oli keskustellut eri yhteyksissä 1980-luvulta saakka valtion tarkastuselintä koskevan vastuun siirtämisestä hallitukselta valtiopäiville. Valtiopäivät oli kuitenkin vuonna 1998 perustanut komitean, jonka pääasiallisena tehtävänä oli määrittää, miten tarkastusvirastolle voitaisiin taata mahdollisimman suuri riippumattomuus sen toiminnoissa. Komitea ehdotti kertomuksessaan, että tulevaisuudessa valtion tarkastustoiminto raportoisi suoraan valtiopäiville. Joulukuussa 2000 valtiopäivät hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen, jonka mukaan perustetaan Ruotsin uusi kansallinen tarkastuselin, Riksrevisionen, jota johtaa kolme pääjohtajaa. Ruotsin kansallinen tarkastuselin perustettiin 1. heinäkuuta 2003 sulauttamalla valtiopäivien ja kansallisen tarkastusviraston tarkastajat Ruotsin valtiopäivien valvonnan alaiseksi riippumattomaksi viranomaiseksi.

Vuonna 2003 Ruotsissa toteutettu ulkoisen tarkastuksen uudistus oli tärkeä askel, jonka avulla varmistettiin valtion varojen riippumaton tarkastus Liman julistuksen mukaisesti. Tärkeimmän ulkoisen tarkastuselimen aiempaa asemaa eli sen kuulumista hallituksen alaisuuteen voidaan osittain selittää sillä, että Ruotsin hallintoperinteen mukaan Ruotsin valtion virastot ovat suhteellisen autonomisia hallitukseen nähden. Järjestelmän heikkoudet olivat kuitenkin tulleet ajan mittaan näkyviin, ja valtiopäivät puolsi uudistusta yksimielisesti. Kansallisen tarkastuselimen uusi rooli Ruotsin valtiopäivien valvonnan alaisuuteen kuuluvana riippumattomana viranomaisena, jolla oli toimivaltuudet tarkastaa valtion virastojen lisäksi myös hallitus, oli kuitenkin selvästi uusi elementti Ruotsin perustuslaillisessa rakenteessa eikä alkuvaiheessa säästytty haasteilta. Tarkastusviraston ensimmäisinä toimintavuosina olin kollegojeni kanssa panostanut huomattavasti siihen, että merkityksellisten sidosryhmien kanssa käytäisiin aktiivista vuoropuhelua ja myös siihen, että määriteltäisiin uudelleen, mitä tuloksellisuuden tarkastuksella Ruotsissa tarkoitetaan. Tässä prosessissa oli kaksi keskeistä tekijää - enemmän painoarvoa tilivelvollisuudelle ja tiukempi laadunvarmistusjärjestelmä. Tämä edellytti viraston henkilöstön valtavan kokemuksen hyödyntämistä, ja lisäksi oli muutettava tapaa toimittaa tarkastus etenkin tuloksellisuuden tarkastuksen alalla. Olen osaltani vaikuttanut siihen, että tämä historiallinen siirtymä riippumattomuuden ja tilivelvollisuuden kansainvälisiin normeihin onnistui, mikä on antanut minulle harvinaista käytännön kokemusta uuden perustuslaillisen pilarin kehittämisestä. Olen sitä mieltä, että se on yksi merkittävimmistä ammatillisista saavutuksistani. Nykyään kansallinen tarkastuselin on välttämätön kulmakivi Ruotsin julkisessa hallintojärjestelmässä ja toimii riippumattomasti ja tehokkaasti ja tuottaa laadukkaita tarkastuskertomuksia.

Talousarvion vakauttaminen 1990-luvulla. Valtiovarainministeriön koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja hyvinvointialasta vastaavana budjettiosaston yksikönpäällikkönä minulla oli merkittävä rooli tarvittavien säästöjen aikaansaamisessa kansallisen talousarvion tasapainottamiseksi rahoituskriisin jälkeen 1990-luvun alussa.

Taantuman jälkeen 1990-luvun alussa keskushallinnon velka kaksinkertaistui vain muutamassa vuodessa ja viranomaiset laativat vuonna 1994 julkisen talouden vakauttamisohjelman. Siinä asetettiin selkeästi tavoitteet, joiden mukaan velka olisi saatava vakautetuksi tietyksi BKT:n prosenttiosuudeksi viimeistään vuonna 1998. Vakautusohjelman määrä oli noin viisi miljardia euroa ensimmäisenä vuonna ja yhteensä 12 miljardia euroa kaudella 1995–1998, ja se perustui huomattaviin leikkauksiin ja merkittäviin verokorotuksiin. Ohjelma oli tarkoituksella etupainotteinen eli suurin osa toimenpiteistä oli keskitetty kauden alkuun. Näin oli tarkoitus osoittaa Ruotsin hallituksen päättäväisyyttä ja palauttaa rahoitusmarkkinoiden luottamus sen kykyyn ratkaista ongelmia. Vakautusohjelma onnistui, ja tavoitteet saavutettiin. Ohjelman ansiosta julkisen talouden nettomääräinen parannus oli yli 12 prosenttia BKT:sta kaudella 1995–2000. Ruotsin budjettialijäämä oli ollut 11 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 1993, mutta vuonna 1998 ylijäämä oli kaksi prosenttia suhteessa BKT:hen.

Minulla oli suuri rooli talousarvion vakautusprosessissa tänä vaikeana aikana Ruotsin taloudessa, ja pidän sitä merkittävänä urasaavutuksena. Tänä päivänä Ruotsilla on vankka julkinen talous, talous on elpynyt täysin ja luvut osoittavat nykyään voimakasta kasvua.

Uuden talousarviomenettelyn täytäntöönpano. Ruotsi päätti taantuman ja kovien säästöpäätösten jälkeen muuttaa talousarviomenettelyä kaikilta osin. Jotta vastaavanlaiset tilanteet vältettäisiin tulevaisuudessa, Ruotsissa otettiin käyttöön useita prosesseja, joiden avulla oli tarkoitus lujittaa menettelyä ja välttää alhaalta ylöspäin suuntautuva budjetointi. Perustavana ajatuksena oli, että talousarvioprosessilla olisi selkeä ylhäältä alaspäin suuntautuva rakenne. Menojen kokonaismäärää ei voitu määrittää laskemalla prioriteetit yhteen; perustana on oltava kattava talousarviointi. Tämän vuoksi otettiin käyttöön joukko määrällisiä tavoitearvoja ja rajoituksia. Uuden prosessin pääasialliset osa-alueet olivat nettoluotonannon ylijäämätavoite, menojen enimmäismäärät ja tasapainotettua talousarviota koskeva vaatimus paikallishallinnon alalle. Suurin osa näistä päätöksistä oli tehty ennen minun aikaani budjettijohtajana. Budjettijohtajana toimiessani minun oli kuitenkin varmistettava, että uusia sääntöjä noudatettiin asianmukaisesti ja että toiminnassa keskityttiin pitämään tavoitteena vankan prosessin käyttöönottoa tulevaisuudessa. Tuolloin käyttöön otettu prosessi on osittain muutettuna yhä käytössä, ja se on toiminut hyvin. Ruotsia pidetään kansainvälisesti usein hyvänä esimerkkinä tiukkojen sääntöjensä ansiosta, ja Ruotsin julkinen talous on jatkuvasti parantunut kyseisten sääntöjen käyttöönoton jälkeen. Osallistuminen näiden uusien menettelyjen täytäntöönpanoon on merkittävä ammatillinen saavutus.

3.  Minkälaista ammattikokemusta Teillä on kansainvälisistä monikulttuurisista ja monikielisistä järjestöistä tai laitoksista, joiden päätoimipaikka on oman maanne ulkopuolella?

Merkittävä osa työstäni Ruotsin kansallisen tarkastuselimen pääjohtajana oli osallistua Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteyskomiteaan. Komitean kokous järjestettiin Ruotsissa vuonna 2005, ja minä vastasin järjestelyistä. Arvostin kovasti komitean tarjoamia kokous- ja yhteydenpitomahdollisuuksia. Jatkossa pidän tärkeänä, että komitean työtä jatketaan, jotta varmistetaan sujuva yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuslaitosten johtajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen välillä.

Ruotsin elinkeino- ja innovointiministeriön valtiosihteerinä edustin silloin tällöin Ruotsin hallitusta ministerin puolesta kilpailukykyneuvoston kokouksissa. Poliittisena päättäjänä neuvosto pyrkii edistämään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Tässä roolissaan se käsittelee niinkin vaihtelevia politiikka-aloja kuin sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja innovointi sekä avaruus.

Ennen sitä, vuosina 1986 ja 1987, hoidin Pohjoismaiden ministerineuvostoon liittyviä tehtäviä Oslossa ja Kööpenhaminassa. Tehtävänäni oli analysoida Pohjoismaiden kauppapolitiikan kuluja ja vaikutuksia vaatetus- ja tekstiilialan markkinoilla.

Toinen merkittävä kansainvälinen kokemukseni oli se, että osallistuin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) budjettialan ylempien virkamiesten työryhmään ollessani valtionvarainministeriön budjettiosaston päällikkönä. Työryhmä kokoontuu vuosittain käsitelläkseen keskeisiä talousarvioasioita ja merkityksellisiä toimintavaihtoehtoja ja analysoi ja tutkii kaikenlaisia talousarvioon liittyviä kysymyksiä, kuten talousarviojärjestelmien arviointeja, tiettyjen talousarviojärjestelmien näkökohtien vertailevaa analyysia ja kattavan tietokannan ylläpitoa.

Lisäksi olen toiminut Pohjoismaiden investointipankin valvontakomitean varapuheenjohtajana ja myöhemmin puheenjohtajana. Valvontakomitean pääasiallisena tehtävänä on varmistaa, että pankin toiminta on perussäännön mukaista, ja tarkastaa pankin tilinpäätös. Pohjoismaiden investointipankki on pohjoismaiden ja Baltian maiden kansainvälinen rahoituslaitos. Se rahoittaa hankkeita, joilla parannetaan pohjoismaiden ja Baltian maiden kilpailukykyä ja ympäristöä.

4.  Onko Teille myönnetty vastuuvapaus aiemmissa johtotehtävissänne, mikäli vastuuvapausmenettelyä on sovellettu?

En ole ikinä ollut siinä asemassa, että minuun olisi sovellettu vastuuvapausmenettelyä.

5.  Mihin aiemmista työtehtävistänne teidät on nimitetty poliittisin perustein?

Nimitykseni Ruotsin valtionvarainministeriön johtotehtäviin sekä julkisten virastojen neuvostoihin edellyttivät Ruotsin hallituksen päätöstä. Nämä ovat kuitenkin virkamiestason tehtäviä.

Lisäksi toimin nykyään Ruotsin elinkeino- ja innovointiministeriössä valtionsihteerinä. Ruotsin hallintojärjestelmässä valtiosihteeri on ylempi poliittinen virkanimitys. Valtiosihteeri toimii ministerin alaisuudessa ja on arvojärjestyksessä hänestä seuraava ministeriöstä vastaava henkilö. Valtiosihteerit eivät ole ministerien tavoin hallituksen jäseniä. Toisin kuin ministerillä valtiosihteerillä on lähinnä ministeriön päivittäisen työn hoitamiseen ja johtamiseen liittyvä sisäinen tehtävä. Lisäksi valtiosihteerin tehtävänä on varmistaa, että hallituksen politiikka pannaan tehokkaasti täytäntöön.

6.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joita olette ollut tekemässä uranne aikana?

Ensinnäkin minulla oli merkittävä rooli päätettäessä, miten vastaperustetun Ruotsin kansallisen tarkastuselimen työ järjestetään, ja päätettäessä tuloksellisuutta koskevan tarkastusprosessin uudesta rakenteesta. Yhtenä ensimmäisistä pääjohtajista olin vuonna 2003 mukana perustamassa Ruotsin uutta kansallista tarkastuselintä täysin uutena rakenteena Ruotsin valtiopäivien alaisuuteen. Ruotsin kansallinen tarkastuselin perustettiin 1. heinäkuuta 2003 sulauttamalla valtiopäivien ja kansallisen tarkastusviraston tarkastajat Ruotsin valtiopäivien valvonnan alaiseksi riippumattomaksi viranomaiseksi. Tarkastuselimen perustamisen yhteydessä huolehdittiin työn organisoinnista, rekrytoitiin henkilöstöä, otettiin käyttöön uusia raportointimalleja ja luotiin uusi hallintokulttuuri. Tuloksellisuuden tarkastuksen uuden rakenteen osalta voin todeta, että olin aktiivisesti mukana kehittämässä uutta prosessia, laadunvarmistusjärjestelmää, tarkastuskohteiden kanssa käytävän vuoropuhelun käytäntöjä, viestintästrategiaa ja uusia suhteita parlamentin eri komiteoihin. Minulla oli tässä prosessissa suuri rooli päätettäessä, miten suunnitellaan tärkeä tarkastusmekanismi, jonka avulla valvotaan, että valtion varat käytetään vaikuttavasti ja siten, että varainkäyttö viime kädessä edistää demokraattista tilivelvollisuutta ja luottamusta julkiseen sektoriin.

Toiseksi haluaisin korostaa, että uusi talousarvioprosessi pantiin täytäntöön ollessani budjettijohtaja, mistä jo mainitsinkin aiemmin. Kuten missä tahansa poliittisessa organisaatiossa hallitus ja parlamentti tekevät lopulliset päätökset poliittisella tasolla. Organisaatiollani ja minulla oli kuitenkin tärkeä rooli sen varmistamisessa, että poliittiset päätökset toteutuivat. Tällä on ollut suuri merkitys Ruotsin talouteen ja julkistalouteen.

Kolmanneksi nykyisessä tehtävässäni yritys- ja innovointiministeriön valtiosihteerinä minulla on merkittävä rooli, kun päätetään Ruotsin valtion yritysten hallinnointi- ja ohjausmallin jatkokehittämisestä. Tämä käsittää joukon toimintapoliittisia muutoksia, joita ovat muun muassa seuraavat: i) lisätään verotuksen avoimuutta; ii) selvitetään hallintoneuvostojen vaatiman sukupuolten tasa-arvon taso; iii) sisällytetään kestävä liiketoimintapolitiikka ja toimintasuunnitelma 2030 hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään; iv) selvitetään hallintoneuvostojen vastuu sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja säännönmukaisuuden osalta. Nämä muutokset yhdessä vaikuttavat valtion yritysten työn kehittämiseen, ja valtiosihteerinä oloni aikana valtion yritysten salkku on kasvanut huomattavasti.

Riippumattomuus

7.  Perustamissopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä ”täysin riippumattomina”. Miten noudattaisitte tätä vaatimusta tulevien tehtävienne hoidossa?

Riippumattomuus, vilpittömyys, puolueettomuus ja ammattimaisuus ovat tarkastajien perusperiaatteita ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uskottavuuden tae.

Riippumattomuuden periaate on ilmaistu erittäin selkeästi perussopimuksessa (286 artikla), jonka mukaan ”Tilintarkastustuomioistuimen jäsenet valitaan henkilöistä, jotka kotivaltiossaan kuuluvat tai ovat kuuluneet ulkopuolisiin tilintarkastuselimiin [...]. Heidän riippumattomuutensa on oltava kiistaton. [...] Tehtäväänsä hoitaessaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet eivät pyydä eivätkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta”.

Jos minut nimitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, noudatan EU:n lainsäädännössä ja tilintarkastustuomioistuimen eettisissä säännöissä ja menettelysäännöissä vahvistettuja periaatteita ja sääntöjä. Lisäksi varmistan, että muutkin noudattavat niitä. Tämä tarkoittaa, että en aio pyytää enkä ota ohjeita miltään hallitukselta tai muultakaan taholta ja pidättäydyn toimista, jotka eivät sovi yhteen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävieni kanssa tai jotka voisivat johtaa tai joiden voitaisiin tulkita johtavan riippumattomuuden menettämiseen.

Pyrin säilyttämään riippumattomuuteni paitsi tietojen osalta myös antamani vaikutelman puolesta, mikä tarkoittaa, että vaikka tietty toimeksianto olisi säännöksen mukainen, en ottaisi sitä vastaan, jos se joka tapauksessa voisi asettaa riippumattomuuteni kyseenalaiseksi.

8.  Onko Teillä tai lähiomaisillanne (vanhemmillanne, sisaruksillanne, puolisollanne tai lapsillanne) yritys- tai rahoitusosakkuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien työtehtävienne kanssa?

Minulla itselläni tai lähiomaisillani ei ole liiketoiminnallisia tai taloudellisia sidonnaisuuksia tai muunlaisia sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tilintarkastustuomioistuimessa hoitamieni tehtävieni kanssa.

9.  Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista sidonnaisuuksistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne?

Kyllä, ilmoitan kaikki taloudelliset sidonnaisuudet ja muut sitoumukset tilintarkastustuomioistuimen jäsenten menettelysääntöjen mukaisesti, jotta nämä tiedot voidaan julkaista.

10.  Oletteko osallisena jossakin vireillä olevassa oikeuskäsittelyssä? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

En ole osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

11.  Oletteko aktiivisesti mukana tai vastuullisissa tehtävissä politiikassa? Jos olette, millä tasolla? Oletteko ollut poliittisessa tehtävässä viimeisten 18 kuukauden aikana? Jos olette, kertokaa siitä tarkemmin.

Olen tällä hetkellä ja olen ollut viimeiset kolme vuotta Ruotsin elinkeino- ja innovointiministeriön valtiosihteeri. Ruotsin hallintojärjestelmässä valtiosihteeri on ylempi poliittinen virkanimitys. Valtiosihteeri toimii ministerin alaisuudessa ja on arvojärjestyksessä hänestä seuraava ministeriöstä vastaava henkilö. Valtiosihteerit eivät ole ministerien tavoin hallituksen jäseniä. Toisin kuin ministerillä valtiosihteerillä on lähinnä ministeriön päivittäisen työn hoitamiseen ja johtamiseen liittyvä sisäinen tehtävä. Lisäksi valtiosihteerin tehtävänä on varmistaa, että hallituksen politiikka pannaan tehokkaasti täytäntöön.

12.  Eroatteko kaikista tehtävistä, joihin Teidät on valittu vaaleilla, ja luovutteko kaikista poliittisen puolueen vastuutehtävistä, jos Teidät nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

En toimi tehtävissä, joihin minut olisi valittu vaaleilla, eikä minulla ole tehtäviä missään poliittisessa puolueessa. Jos minut valitaan, irtisanoudun tai luovun nykyisistä tehtävistäni varmistaakseni täydellisen riippumattomuuteni. En ota toimikaudellani vastaan minkäänlaisia toimia tai vaalien kautta saatuja tehtäviä, jotka voisivat johtaa ristiriitatilanteeseen tai tilanteeseen, jota voitaisiin pitää ristiriitatilanteena.

13.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena henkilöitä kotijäsenvaltiostanne?

Käsittelisin huomattavaa säännönvastaisuutta tai petosta Ruotsissa samalla tavalla kuin vastaavaa säännönvastaisuutta tai petosta missä tahansa muussa jäsenvaltiossa. Samat talousarvion kurinalaisuuden ja varainhoidon periaatteet koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Petosepäilytapauksessa seuraisin tilintarkastustuomioistuimen vakiintuneita menettelyjä ja ilmoittaisin asiasta OLAFille.

Tehtävien hoitaminen

14.  Mitä olisi pidettävä moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimpinä ominaisuuksina julkishallinnossa? Miten Euroopan tilintarkastustuomioistuin voisi auttaa tällaisen kulttuurin luomisessa?

Moitteettoman varainhoidon kulttuuri on osa hyvää hallintoa, ja sille on ominaista taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukainen budjettimäärärahojen käyttö. Haluaisin lisätä vielä laillisuuden, avoimuuden ja vilpittömyyden periaatteet ja selkeän kirjausketjun yhtä tärkeinä tekijöinä kuin julkisten varojen moitteeton varainhoito.

Sisäisen valvonnan järjestelmien laatu on olennainen osa hyvää hallintoa ja välttämätöntä kaikissa organisaatioissa. Tässä tapauksessa COSO-periaatteissa kuvataan erittäin hyvin, miten kaikki vaikuttavan sisäisen valvonnan järjestelmän osatekijät tukevat organisaation tehtävien suorittamista. Kyse on seuraavista osatekijöistä: 1. Valvontaympäristö 2. Riskinarvioinnit 3. Valvontatoimet 4. Tiedottaminen ja viestintä 5. Seuranta.

Tässä yhteydessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on Euroopan unionin ulkoisena tarkastajana olennainen rooli vaikuttavan tilivelvollisuuden varmistamisessa EU:n tasolla. Sillä on ainutlaatuinen asema ja mahdollisuus tarjota Euroopan parlamentille puolueetonta tietoa ja varmuus näistä seikoista.

Ymmärtääkseni tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus on EU:n kirjanpitoketjun perustavaa laatua oleva osa-alue. Olen kuullut, että sitä on parannettu monilta osin, jotta siitä tulisi merkityksellisempi ja hyödyllisempi, ja tämä on ollut välttämätöntä, jotta EU:n talousarviohallinto komissiossa paranisi asteittain.

Toisena merkittävänä seikkana haluaisin mainita, että tilintarkastustuomioistuimen tilastotieteellisiä tarkastuksia voitaisiin täydentää soveltamalla riskiperusteista tarkastamista, mikä tarkoittaa, että tarkastuskohteet valitaan analysoimalla ongelmien tai sääntöjenvastaisuuksien todennäköistä esiintymistä. Tällainen lähestymistapa voisi auttaa tilintarkastustuomioistuinta valvomaan, että moitteettomaan varainhoitoon perustuva kulttuuri toteutuu käyttämällä tilintarkastustuomioistuimen resurssit tehokkaasti, ja varmistamaan, että tietyillä aloilla kohdatut ongelmat saavat riittävästi huomiota.

15.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuimen tehtävänä on avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvassa talousarvion toteutumisen valvontaa koskevassa tehtävässä. Miten parantaisitte entisestään tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin (erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnan) välistä yhteistyötä, jotta se edistäisi yleisen varainkäytön julkista valvontaa ja rahalle saataisiin paras mahdollinen vastine?

Tämä on erittäin tärkeä näkökohta, kun tarkoituksena on varmistaa EU:n talousarvion täytäntöönpanon demokraattinen valvonta. Tilintarkastustuomioistuimen kertomusten vaikutus riippuu siitä, mihin jatkotoimiin Euroopan parlamentti ryhtyy niiden perusteella.

Pidän tärkeänä, että tilintarkastustuomioistuin säilyttää riippumattomuutensa ja että sen tarkastajat kuuntelevat aktiivisesti Euroopan parlamentin tarpeita ja varmistavat, että tilintarkastustuomioistuin laatii hyödyllisiä kertomuksia parlamentaarikkojen kysynnän mukaan. Jotta tähän päästäisiin, on erittäin tärkeää, että tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan parlamentti käyvät tiivistä vuoropuhelua ja ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa. Yksi osa tätä prosessia on säännöllinen näkemystenvaihto ja Euroopan parlamentin varhainen osallistuminen tilintarkastustuomioistuimen työsuunnitteluun. Kuulemani mukaan tilintarkastustuomioistuin on selkeästi tunnustanut pitävänsä hyvää yhteistyötä merkittävänä nimittämällä interinstitutionaalisista suhteista vastaavan jäsenen.

16.  Mitä lisäarvoa tuloksellisuuden tarkastukset mielestänne tuovat ja miten niiden tulokset olisi otettava huomioon hallintomenettelyissä?

Yleensä tuloksellisuuden tarkastukset eivät ainoastaan tuota lisäarvoa vaan ovat tarpeen tilintarkastuksia täydentävinä tarkastuksina. Tilintarkastustuomioistuimen tuloksellisuudentarkastuksina tekemällä työllä on tärkeä rooli, joka voi tuottaa arvoa kaikenlaisille sidosryhmille ja erityisesti Euroopan parlamentille ja Euroopan komissiolle ja tietenkin viime kädessä unionin kansalaisille.

Minusta tärkein tuloksellisuuden tarkastamisesta saatava lisäarvo on se, että se takaa, että EU:n talousarvion toteuttamista ja sen EU:lle tuomaa arvoa valvotaan riippumattomasti, puolueettomasti ja luotettavasti. Viime kädessä EU:n varojen käyttö tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla on keskeistä tilivelvollisuuden varmistamisessa ja EU:n kansalaisten luottamuksen saavuttamisessa.

Tämän vuoksi tilintarkastustuomioistuimen kertomusten olisi oltava merkityksellisiä, oikea-aikaisia ja parasta mahdollista laatua. Suositusten olisi oltava konkreettisia, mutta ei liian yksityiskohtaisia, sekä rakentavia ja tulevaisuuteen suuntautuvia lainsäätäjien ja toimeenpanovirastojen auttamiseksi. Jäsennelty ja järjestelmällinen tarkastussuositusten seuranta on myös ensiarvoisen tärkeää, jotta varmistetaan, että EU:n rahoittamat ohjelmat paranevat kaiken aikaa.

17.  Miten voitaisiin parantaa tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä Euroopan unionin talousarvion tarkastamisessa?

Tiedostan, että kansalliset tarkastuselimet ovat tilintarkastustuomioistuimen työkumppaneita. Erinäisistä syistä kansallisten tarkastuselinten ja tilintarkastustuomioistuimen on kuitenkin edelleen työskenneltävä enemmän tai vähemmän erillään. Tämän vuoksi tiiviimpää yhteistyötä koskevat aloitteet asettavat haasteita, mutta katson, että työtämme on myös mahdollista parantaa oppimalla toinen toisiltamme. Kuten aiemmin mainitsin, olin tilintarkastustuomioistuimen yhteyskomitean jäsen toimiessani Ruotsin kansallisen tarkastuselimen pääjohtajana. Vaikutelmani tästä kokemuksesta on, että yhteistyötä todellakin olisi mahdollista tiivistää.

18.  Miten kehittäisitte Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportointia edelleen niin, että Euroopan parlamentti saa kaikki tarvittavat tiedot jäsenvaltioiden Euroopan komissiolle toimittamien tietojen paikkansapitävyydestä?

Hyödyllisen kertomuksen olisi oltava uskottava, relevantti, oikea-aikainen, luotettava ja selkeä. Lisäksi on tärkeää hyödyntää taulukoita, kaavioita ja kuva-aineistoa, jotta lukija saisi selvemmän käsityksen.

Yksi tärkeä tilintarkastustuomioistuimen vuosiksi 2018–2020 laatiman strategian tavoite on saada henkilöstö ottamaan paremmin huomioon erilaiset tuotteet. Käsittääkseni tarkastajia olisi tältä osin autettava löytämään oikea sävy, kieli ja viestit, jotta tuotettaisiin selkeämpiä ja paremmin ymmärrettävissä olevia asiakirjoja. Uskon, että selkeämmät käsikirjat ja koulutus- ja laadunvalvontatoimet ovat tärkeitä näkökohtia kehitettäessä tilintarkastustuomioistuimen raportointia. Toisena tavoitteena on kehittää edelleen kertomussarjaa, jotta tilintarkastustuomioistuimella on oikea tuote oikeaan aiheeseen.

Tilintarkastustuomioistuin voi tarkastaa jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen tarkkuuden oikeellisuutta sekä perusteellisilla että monialaisilla tarkastuksilla asiayhteydestä riippuen. Esimerkiksi yleiskatsauksissa tilintarkastustuomioistuin voi tehdä erityyppistä vertailevaa tutkimusta ja esittää vertailevia tietoja näistä kysymyksistä. Säännönmukaisuuden ja tuloksellisuuden tarkastusten lisäksi tilintarkastustuomioistuimella on välineitä, joiden avulla se voi laajentaa raportointiaan maantieteellisistä suuntauksista ja käsityksistä ja siten tuottaa todellista lisäarvoa Euroopan parlamentille.

Yleisemmin ajateltuna tilintarkastustuomioistuin ei voi pyytää jäsenvaltioita suoraan parantamaan komissiolle raportoimiaan tietoja. Sen sijaan komissio on vastuussa jäsenvaltioiden kanssa käytävästä vuoropuhelusta, jonka tarkoituksena on parantaa tietojen laatua. Tilintarkastustuomioistuin voi valvoa, että komission jäsenvaltioiden tietojen parantamiseksi tekemä työ on standardien mukaista ja vaikuttavaa.

Muita kysymyksiä

19.  Vetäydyttekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on kielteinen?

Kyllä. Uskon, että Euroopan parlamentin ja erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan luottamus ja kunnioitus ovat ensiarvoisen tärkeitä tehdessäni työtä tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.

ASIAN KÄSITTELYASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Otsikko	Tilintarkastustuomioistuimen jäsenten osittainen vaihtuminen – Ruotsin ehdokas
Viiteasiakirjat	14085/2017 – C8-0401/2017 – 2017/0819(NLE)
Kuuleminen / hyväksyntäpyyntö (pvä)	15.11.2017
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CONT 16.11.2017
Esittelijät:        Nimitetty (pvä)	Indrek Tarand 30.11.2017
Valiokuntakäsittely	11.1.2018
Hyväksytty (pvä)	11.1.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	15 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Martina Dlabajová, Ingeborg Gräßle, Arndt Kohn, Bogusław Liberadzki, Bart Staes, Indrek Tarand, Tomáš Zdechovský, Joachim Zeller
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Brian Hayes, Marian-Jean Marinescu
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Norbert Erdős, Wolf Klinz, Sven Schulze, Lieve Wierinck
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	12.1.2018