MIETINTÖ puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta

23.1.2018 - (2017/2084(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Jerzy Buzek

Menettely : 2017/2084(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0005/2018
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0005/2018
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta

(2017/2084(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” (COM(2016)0763),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jonka Euroopan unioni ratifioi 4. lokakuuta 2016,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Towards an Integrated Strategic Energy Technology (SET) Plan: Accelerating the European Energy System Transformation” (Integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET): Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttaminen) (C(2015)6317),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015)0080) ja 15. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kohti Euroopan energiaunionia”[1],

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885) ja 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050 – energian tulevaisuus[2],

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen asetukseksi energiaunionin hallinnosta (COM(2016)0759) ja varsinkin siihen sisältyvän energiaunionin tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuden, erityisesti 22 artiklan ”Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskeva yhdennetty raportointi”,

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013[3],

–  ottaa huomioon 18. heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” (COM(2017)0376),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite” (COM(2016)0733),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0005/2018),

A.  ottaa huomioon, että tutkimus, kehittäminen ja innovointi muodostavat EU:n energiaunionissa oman kokonaisuutensa ja että energia-alan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoiminta edistää ratkaisevalla tavalla EU:n teollista johtoasemaa, globaalia kilpailukykyä, kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista sekä jäsenvaltioiden ja EU:n yleistä energiaturvallisuutta, sillä se vähentää riippuvuutta energian tuonnista ja tukee kaikkien energialähteiden tehokasta ja kestävää käyttöä;

B.  ottaa huomioon, että EU on edelleen maailmanlaajuinen edelläkävijä korkean lisäarvon tarjoavaan ja vähäpäästöiseen energiaan liittyvän innovoinnin, myös energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja uusien puhtaiden teknologioiden, alalla; katsoo, että tämä antaa EU:lle vankan perustan edetä jatkossa nopeasti puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla, mihin kuuluu myös akkujen kehittäminen sähköistä liikkuvuutta ja energian varastointia varten; ottaa huomioon, että vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa ilmenevät kunnianhimoiset ja oikein kohdennetut ilmasto- ja energiapolitiikat ovat olleet ratkaisevia tämän johtoaseman kannalta; toteaa tähän liittyen, että Pariisin sopimuksella nostettiin merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitetasoa maailmanlaajuisesti ja lisättiin sopimuksen allekirjoittajien konkreettisia sitoumuksia; katsoo, että EU:n politiikkatoimien ja välineiden on jatkossakin oltava kunnianhimoisia, jotta se lähettäisi oikeita investointisignaaleja ja jotta se ei menettäisi johtavaa markkina-asemaansa puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin alalla;

C.  ottaa huomioon, että energiatehokkuuden ja uusiutuviin lähteisiin perustuvien innovaatioiden sekä tutkimuksen ja kehittämisen edistyminen on ratkaisevan tärkeää EU:n ja sen teollisuuden tulevalle kilpailukyvylle; ottaa huomioon, että EU:sta voi tulla maailman johtava uusiutuvan energian käyttäjä vain, jos käyttöön otetaan kustannustehokkaita innovaatioita ja tutkimusta ja kehittämistä tehostetaan tällä alalla; ottaa huomioon, että energiatehokkuus etusijalle -periaatteen täytäntöönpanoa on tuettava vankalla EU:n tason innovointipolitiikalla, joka koskee erityisesti järjestelmien yhteensovittamista;

D.  ottaa huomioon, että täysin toimivat ja kilpailulle avoimet energian sisämarkkinat, joilla on asianmukainen sääntelykehys ja infrastruktuuri, ovat olennaisen tärkeät, jotta voidaan edelleen edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaa ja maksimoida uusien puhtaiden teknologioiden markkinoille pääsy kaikilla EU:n alueilla, sillä näin saadaan mittakaavaetuja ja sääntely- ja investointivarmuutta ja annetaan EU:lle mahdollisuus hyödyntää kaikin tavoin sellaisen teknologianeutraalin energia-alan innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia, joka lisää tehokkuutta, energialähteiden vähäpäästöistä ja kestävää käyttöä, tuotannon hajauttamista sekä varastointi- ja kuljetusratkaisuja ja -tekniikkoja;

E.  katsoo, että puhtaan energian innovoinnin olisi myös edistettävä kohtuuhintaisen energian tarjontaa eurooppalaisille kuluttajille, koska se mahdollistaa energian matalammat hinnat, parantaa mahdollisuuksia hallita omaa energiankulutusta ja -tuotantoa sekä tarjoaa vähemmän energiaa kuluttavia tuotteita ja palveluja;

F.  katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden energiapolitiikka ja rahoitusvälineet, myös julkiset investoinnit, olisi suunniteltava siten, että niissä hyödynnetään kaikin tavoin nopeutuvaa teknistä kehitystä, ja että niissä olisi ensisijaisesti keskityttävä asteittaiseen siirtymiseen puhtaisiin, erittäin tehokkaisiin ja vähäpäästöisiin energiajärjestelmiin; ottaa huomioon, että markkinoiden epävarmuudesta tai teknologisesta tai tieteellisestä epävarmuudesta johtuen yksityisen sektorin rahoitus ei usein ole riittävää tai sitä ei ole saatavilla; ottaa huomioon, että EU:n on lähetettävä vahvoja ja johdonmukaisia viestejä ja luotava kannustimia investointivarmuuden tarjoamiseksi ja puhtaan energian innovointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä käyttöönottoon tehtävien yksityisten investointien vauhdittamiseksi;

G.  toteaa, että innovointi lähtee ennen kaikkea innovoijista ja markkinakysynnästä; kehottaa komissiota tämän vuoksi keskittämään toimensa ensisijaisesti kannustavien puitteiden luomiseen innovoijille alkaen tutkimusrahoituksen saatavuuden yksinkertaistamisesta aina tiedon ja osaamisen muuttamiseen kaupallisesti kannattaviksi tuotteiksi; katsoo, että tutkijoiden ja näiden alojen teollisten kumppanien väliset kumppanuudet voisivat olla tässä hyödyksi;

H.  toteaa, että energiatuet vaikuttavat markkinahintoihin, niin että eri lähteistä saatavan energian ja energiateknologian todelliset kustannukset jäävät piiloon, mikä vaikuttaa kielteisesti puhtaan energian alan tutkimusedellytyksiin ja innovointiin tehtäviin investointeihin sekä innovaatioiden mahdolliseen käyttöönottoon; katsoo, että tuet olisi vähittäin lopetettava ja sitä odotettaessa niitä olisi myönnettävä vain väliaikaisille välineille, joilla pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka helpottavat uusien puhtaiden teknologioiden käyttöönottoa erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian aloilla;

I.  ottaa huomioon, että energialähteiden, jakeluverkkojen ja teknologioiden kasvihuonekaasupäästöjen elinkaariarviointia (LCA) olisi käytettävä viitearvona käsiteltäessä EU:n tason konkreettisia politiikkatoimia ja kannustimia, joilla pyritään edistämään puhtaita, vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja teknologioita, myös raaka-aineiden ja mineraalien kestävää hankintaa; katsoo, että olisi keskityttävä niihin puhtaan energian innovaatioihin, joilla on välitön merkitys kansalaisille ja tuottajakuluttajille ja jotka antavat näille mahdollisuuden osallistua energiakäänteeseen ja tekevät sen edullisemmaksi;

J.  ottaa huomioon, että energiaan liittyvä tutkimus ja innovointi mainittiin ensisijaisena alana seitsemännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa ja sen olisi myös pysyttävä tällaisena yhdeksännessä puiteohjelmassa, kun otetaan huomioon unionin energiaunionin yhteydessä ja Pariisin sopimuksessa antamat sitoumukset; katsoo, että näin voidaan houkutella tehokkaammin julkista ja yksityistä rahoitusta tutkimukselle ja kehittämiselle ja vähentää useimpien tuleviin innovaatioihin tehtävien investointien riskejä puhtaan energian ja erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla;

K.  toteaa, että liikennealan osuus EU:n energiankulutuksesta on kolmannes ja sillä on valtavat mahdollisuudet energiatehokkuuden lisäämiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen; katsoo, että sen olisi siksi oltava keskeisellä sijalla siirryttäessä uusiin energiaratkaisuihin ja vähähiiliseen yhteiskuntaan;

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa vahvistetaan puitteet puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiselle EU:ssa; painottaa tarvetta sellaisiin energiainnovoinnin sääntely- ja rahoituskehyksiin, jotka ovat johdonmukaiset vuoteen 2050 ulottuvan EU:n energiastrategian ja EU:n Pariisin sopimuksessa tekemien sitoumusten kanssa ja jotka kannustavat kaikkien energialähteiden tehokkaaseen ja kestävään käyttöön, mistä syntyy energiansäästöä ja laajempia hyötyjä muun muassa terveyden ja turvallisuuden sekä ilman ja veden laadun aloilla; toteaa, että samalla voidaan varmistaa EU:n teollisuuden kilpailukyky, sen energiatoimitukset sekä EU:n perussopimusten noudattaminen ja löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja ympäristöongelmiin; toteaa, että EU:n puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisen kehys on erottamaton osa ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -paketissa esitettyä laajempaa joukkoa lainsäädäntöehdotuksia ja sen olisi näin ollen vahvistettava paketin eri elementtejä, unionin Pariisin sopimuksessa antamia sitoumuksia ja energiaunioniin laajemmalti liittyvää lainsäädäntöä ja sen periaatteita, erityisesti vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa esitettyjä periaatteita; toteaa, että tämä olisi tehtävä noudattaen SEUT-sopimuksen 191 ja 194 artiklaa;

2.  toteaa, että energia-alan innovaatioiden onnistunut käyttöönotto on moniulotteinen haaste, joka kattaa sekä tarjonta- että kysyntäpuolen arvoketjuun, inhimilliseen pääomaan, markkinadynamiikkaan, sääntelyyn, innovointiin ja teollisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä; korostaa, että tämän haasteen ratkaisemiseen on otettava mukaan kansalaiset – kuluttajat ja tuottajakuluttajat – sekä laaja eri sidosryhmien ekosysteemi, johon kuuluvat tiedeyhteisö, tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot, pk-yritykset, start-up-yritykset, energia- ja rakennusalan yritykset, liikkuvuuspalvelujen tarjoajat, palvelutoimittajat, laitevalmistajat, tietotekniikka- ja televiestintäyritykset, rahoituslaitokset, unionin ja kansalliset viranomaiset, alue- ja paikallisviranomaiset, uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt, kansalaisjärjestöt, kouluttajat ja mielipidejohtajat; painottaa sellaisten uusien liiketoimintamallien arvoa, joissa hyödynnetään innovatiivista digitaaliteknologiaa muun muassa paikalla tapahtuvan puhtaan energian oman tuotannon, varastoinnin, vaihdon ja oman kulutuksen optimointiin ja joilla parannetaan uusiutuvan energian saatavuutta, erityisesti energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille;

3.  katsoo, että kustannustehokas energiakäänne, jossa siirrytään kohti ympäristöystävällisiä, kuluttajakeskeisiä, digitalisoidumpia ja hajautetumpia järjestelmiä ja pyritään aktivoimaan tuottajakuluttajia ja näiden yhteisöjä, edellyttää tutkimusta ja innovaatioiden käyttöönottoa kaikilla energiajärjestelmien sektoreilla ja myös järjestelmäratkaisuja, jotka eivät ole teknologiakohtaisia ja joilla muun muassa pyritään energiantuotannon tehokkuuteen ja hajauttamiseen; toteaa, että energiakäänne edistää uusia organisaatiomalleja etenkin energian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja varastoinnissa sekä sähköisessä liikkuvuudessa, liikkeenjohdossa ja tarpeiden hallinnassa sekä palvelujen tarjonnassa; toteaa, että tarvitaan yhteisiä standardeja verkkoon kytkettyjen ja digitalisoitujen energiajärjestelmien edistämiseksi; korostaa pitkäkestoisten ja laajamittaisten, myös yhteisöpohjaisten, pilottihankkeiden mahdollista roolia energia-alan järjestelmäinnovaatioiden käyttöönotossa;

4.  muistuttaa, että energiatehokkuuden olisi oltava EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikan moni- ja laaja-alainen ensisijainen tavoite, jota sovelletaan kaikkiin aloihin eikä pelkästään energiaan liittyviin hankkeisiin ja jolla edistetään järjestelmällisesti entistä energiatehokkaampien prosessien, palvelujen ja tuotteiden tuotantoa ja kannustetaan siihen; katsoo, että samalla on sovellettava energiatehokkuus etusijalle -periaatetta koko energiaketjussa, energiantuotanto, -siirto, -jakelu ja loppukäyttö mukaan lukien;

5.  toteaa, että on tärkeää vapauttaa entisestään EU:n energiamarkkinoita erityisesti poistamalla vapaan hinnanmuodostuksen esteitä ja luopumalla vaiheittain energiatuista; katsoo, että näin helpotetaan innovoinnin jatkumista ja uuden teknologian käyttöönottoa, jotka johtavat kestävämpään energian käyttöön ja edistävät uusiutuvan energian uutta tarjontaa, sekä luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja kilpailulle avoimet markkinat, jotka ovat edullisemmat energian kuluttajien, tuottajakuluttajien, yhteisöjen ja yritysten kannalta;

EU:n toimien johdonmukaisuus

6.  toteaa, että puhdasta energiaa koskeva tutkimus, kehittäminen ja innovointi ovat ehdottoman riippuvaisia markkinoiden vakaudesta ja sääntelykehyksen ennustettavuudesta ja varmuudesta, jotka edellyttävät kunnianhimoista ja toteutettavissa olevaa pitkän aikavälin politiikkavisiota; katsoo, että tähän on kuuluttava energiaan ja ilmastoon liittyviä tavoitteita ja sitoumuksia, pysyviä kohdennettuja kannustimia ja pitkäjänteistä omaa pääomaa, jotta voidaan luoda teknologioille tasapuoliset toimintaedellytykset uusien innovaatioiden ja energiatoimitusten helpottamiseksi ja markkinoille pääsyn esteiden madaltamiseksi sekä tehdä puhtaan energian innovaatioille helpommaksi saavuttaa markkinoille tuloon tarvittava kriittinen massa; panee tyytyväisenä merkille keskittymisen avainteknologioihin, joka on vahvistettu strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SET-suunnitelma) ja komission tiedonannossa, ja kannustaa keskittymään niihin; palauttaa mieleen SEUT-sopimuksen 194 artiklan määräykset ja huomauttaa, että ne on otettava huomioon puhtaan energian innovointia tukevassa politiikassa ja rahoitusvälineissä; korostaa kuitenkin, että painopiste on asetettava aiempaa selvemmin laajaan monialaiseen järjestelmiä koskevaan energia-alan innovointiin sekä koulutuksen ja yrittäjyyden edistämiseen, sillä innovointi ei ole pelkästään teknologialähtöistä; korostaa, että tämän järjestelmäpohjaisen lähestymistavan avulla on voitava aidosti sovittaa yhteen erilaiset saatavilla tai kehitteillä olevat, erityisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden integrointia koskevat ratkaisut; kehottaa hyödyntämään eurooppalaisia teknologia- ja innovointiyhteisöjä sellaisten tulevaisuuden puhtaan energian innovaatioiden määrittämisessä, jotka ansaitsevat kohdennettua tukea;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä soveltuvissa tapauksissa alueviranomaisia ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla koordinoidaan EU:n ja jäsenvaltioiden sekä alueiden tutkimus- ja energiainnovointiohjelmia, jotta voidaan edistää synergiaa ja välttää päällekkäisyyksiä ja näin varmistaa, että olemassa olevia resursseja ja infrastruktuureja sekä jäsenvaltioissa saatavilla olevia energialähteitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti; katsoo, että näin maksimoidaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden markkinoille pääsy ja edistetään uusia liiketoimintamalleja kaikkialla EU:ssa; katsoo, että asiaa koskevien tietojen sisällyttäminen yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin voisi edistää tämän tavoitteen saavuttamista; korostaa tältä osin, että on tärkeää edistää parhaiden käytänteiden ja tietojen vaihtoa sekä yksinkertaistaa energiainnovointiohjelmiin osallistumisen ehtoja kaikille sekä EU:n että kolmansien maiden organisaatioille, yrityksille, korkeakouluille ja laitoksille;

8.  on tyytyväinen komission sitoumukseen jatkaa perustutkimuksen rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelman ja Euroopan tutkimusneuvoston avulla; painottaa tarvetta vahvistaa edelleen Horisontti 2020 -ohjelmassa yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi myönnettyä rahoitusta yhteistyönä toteutettavalle tutkimukselle energia-alalla, mutta myös tarvetta yhdenmukaistaa energiainnovointia muiden yhteiskunnallisten haasteiden kanssa; panee merkille komission ehdotuksen vahvistaa markkinoita luovaa innovointia perustamalla start-up- ja scale-up -yrityksiä koskevan aloitteen lisäksi Euroopan innovointineuvosto ja edistää näin sellaisten innovaatioiden syntymistä, joilla voidaan vallata ja luoda uusia markkinoita; katsoo, että lainojen ja pääomarahoituksen kaltaisten markkinapohjaisten rahoitusvälineiden perustamisen ei pitäisi tapahtua avustuksina annetun rahoituksen kustannuksella, koska se mahdollistaa voittoa tavoittelemattomien ja julkisten toimijoiden, kuten tiedeyhteisön, korkeakoulujen ja kansalaisyhteiskunnan, osallistumisen rajatylittäviin eurooppalaisiin suuren lisäarvon hankkeisiin;

9.  on huolestunut nykyisten rahoitusvälineiden suuresta lukumäärästä ja monimutkaisuudesta ja korostaa tarvetta lisätä johdonmukaisuutta puhtaan energian hankkeiden tukemiseen tarkoitettujen rahastojen, myös rakennerahastojen, välillä sekä tehdä nykyisistä EU:n ja jäsenvaltioiden tason rahoitusvälineistä helpommin ymmärrettäviä; kehottaa komissiota toteuttamaan eri rahoitustapojen ja -välineiden kartoituksen koko arvoketjun mitalta ja katsoo, että olisi arvioitava mahdollisuutta yhdistää eri välineet, kuitenkin niin että ei heikennetä niiden täydentävyyttä; katsoo myös, että joiltakin jäsenvaltioilta puuttuu valmiuksia kehittää tukitoimia energiaan liittyvälle innovoinnille, erityisesti kansallisten rahoitustukijärjestelmien avulla, ja kehottaa tätä varten komissiota vahvistamaan näitä valmiuksia ja varmistamaan johdonmukaisen ja yksinkertaistetun EU:n rahoituskehyksen puhtaan energian innovoinnille;

10.  kehottaa komissiota arvioimaan energiaan liittyvien rahoitusvälineiden ja rahastojen tuloksia ja tarjoamaan pikaisen ratkaisun välineiden parantamiseksi, jos erityisiä pattitilanteita, epäjohdonmukaisuuksia tai parantamisen varaa todetaan, sekä mukauttamaan nämä välineet ja rahastot EU:n uusien energiatavoitteiden mukaisiksi;

11.  kehottaa komissiota ehdottamaan osana unionin teollisuuspolitiikkaa kohdennettua, teknologianeutraalia pitkän aikavälin energiaulottuvuutta, joka perustuu korkeaan energiatehokkuuteen, markkinoiden vapauttamisen jatkamiseen ja avoimuuden lisäämiseen, jotta voidaan välttää hukkainvestointeja; korostaa, että tämän ulottuvuuden olisi oltava erottamaton osa unionin teollisuuspoliittista strategiaa ja toimintasuunnitelmaa; korostaa innovaatioprosessien ja innovatiivisen teknologian merkitystä energiavaltaisen teollisuuden päästötehokkuuden parantamisessa; kehottaa komissiota asettamaan energia- ja resurssitehokkuuden etusijalle tutkimuksessa ja innovoinnissa ja kannustaa jäsenvaltioita tekemään päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista vastuullisia investointeja energiatehokkuuteen ja kestäviin ja vähäpäästöisiin teknologioihin; korostaa innovointirahaston perustamisen merkitystä, sillä sillä tuetaan innovointia vähähiilisen teknologian ja prosessien alalla päästökauppajärjestelmän neljännessä vaiheessa; katsoo, että on edistettävä sellaista avoimen innovoinnin järjestelmää, jossa teollisuus ja yritykset yhdistävät erilaiset kokemuksensa ja kehittävät yhdessä korkealaatuisia ja kestäviä ratkaisuja; antaa tunnustusta puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin roolille energia-alan avaininnovaatioiden käyttöönotossa muun muassa aurinko- ja tuulivoiman alalla mutta mahdollisesti myös esimerkiksi varastointiratkaisujen, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä energiaa tuottavien bioprosessien aloilla; pitää komission sitoumusta myönteisenä ja kannattaa teollisuuden johtamia aloitteita EU:n maailmanlaajuisen johtoaseman tukemiseksi puhtaan energian ja vähäpäästöisten teknologisten ratkaisujen alalla;

12.  muistuttaa, että aurinkosähköalan on oltava EU:n teollisuuspolitiikan ytimessä, jotta voidaan vastata kasvavien maailmanmarkkinoiden kysyntään, sillä suurin osa aurinkosähkökennoista ja -moduuleista valmistetaan nykyään EU:n ulkopuolella, lähinnä Kiinassa; painottaa, että EU:n on oltava tiiviisti mukana uudella investointikierroksella säilyttääkseen johtoasemansa aurinkosähköalan valmistusteollisuuden sekä eräiden muiden osa-alueiden, kuten inverttereiden, raaka-aineiden, rakennuksiin integroitujen aurinkosähköjärjestelmien, asennusten ja toiminnan sekä balance of system (BoS) -osien, tutkimuksessa ja kehittämisessä; painottaa lisäksi tarvetta ylläpitää asiantuntemusta järjestelmien integroinnissa esimerkiksi kehitysmaiden pienimuotoisten aurinkosähköratkaisujen osalta;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita energia-alalla ja siihen liittyvillä aloilla lisäämään tukeaan raaka-aineiden kestävää hankintaa, tuotteiden parempaa suunnittelua, olemassa olevien metallien ja materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja kaskadikäyttöä kiertotalouden yhteydessä sekä energiansäästöä koskevalle innovoinnille;

14.  on tietoinen digitalisoinnin, tietotekniikan ja energia-alan tutkimuksen ja innovoinnin välisistä yhteyksistä erityisesti paremman tiedonkeruun, yhteentoimivuuden, siihen liittyvän tietoturvan ja yksityisyyden suojaa koskevien takuiden aloilla; katsoo, että hajautetun tilikirjan tekniikoilla, kuten lohkoketjujärjestelmällä, voidaan parantaa energiaan liittyvien prosessien tehokkuutta ja kansalaisten sitoutumista energiajärjestelmän muutokseen muun muassa energian vertaiskaupan kautta; kehottaa komissiota näin ollen tukemaan tätä aloitetta, parantamaan sääntelykehystään ja varmistamaan johdonmukaisuuden energiaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden ja kyberturvallisuusstrategioiden sekä Euroopan tietosuojakehyksen asiaan liittyvien näkökohtien välillä, jotta unionilla on entistä paremmat valmiudet olla tämän uuden suuntauksen edelläkävijöitä;

15.  kehottaa komissiota perustamaan asiaa käsittelevän yksiköiden välisen ryhmän, joka muun muassa

a)  mahdollistaa uuden yhteisen tutkimus- ja innovointipolitiikan suunnittelun, niin että varmistetaan yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus ja vältetään painopistealojen muuttuminen nopeassa tahdissa;

b)  määrittää asiaankuuluvat sidosryhmät EU:n laajemmissa energia-alan innovointiekosysteemeissä kaikilla tasoilla ja kaikilla aloilla, myös merituulivoimaa ja muuta uusiutuvaa energiaa koskevien teknologioiden aloilla;

c)  vahvistaa olemassa olevia energiatutkimuksen ja -innovoinnin alan sidosryhmäfoorumeita erityisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aloilla; edistää klusterien muodostamista, integroitumista kansainvälisiin arvoa tuottaviin verkostoihin, investointeja ja innovointia; tarjoaa välineitä monialaiseen, monitieteelliseen ja alueiden väliseen vaihtoon muun muassa energia-alan innovaatiohankkeista, kansallisista ja paikallisista pitkän aikavälin energiainnovointipolitiikoista, yhteisistä investointimahdollisuuksista, ruohonjuuritason aloitteista sekä siitä, missä määrin kansalaiset kokevat energiakäänteen omakseen;

d)  kannustaa viranomaisia kaikilla tasoilla laatimaan pääomankeruusuunnitelmia ja tarjoamaan kannustimia puhtaan energian innovointiin investoijien luottamuksen lisäämiseksi ja yksityisen pääoman houkuttelemiseksi;

e)  laatii koosteen parhaista käytänteistä, energia-alan politiikka- ja rahoitusvälineistä, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista, julkisista hankinnoista ja verokannustimista, tiedonvaihto- ja tiedotusmekanismeista, viestintävälineistä ja -kampanjoista, sekä toimintaohjeista ja teknisestä tuesta, joilla vauhditetaan puhtaan energian innovointia, käyttöönottoa ja tuottajakuluttajien osallistumista, jotta varmistetaan, että EU voi tukea riittävällä tavalla kaikkia innovointisyklin vaiheita ja viime kädessä tarjota käytännön välineistöä jäsenvaltioita, paikallisviranomaisia ja sidosryhmiä varten;

f)  tutkii tapoja laatia innovointiin kannustavia, yksinkertaistettuja ja joustavia sääntöjä, jotka koskevat osallistumista yhdeksänteen puiteohjelmaan ja ERI-rahastoihin ja joilla pyritään suurempaan vaikutukseen pitkällä aikavälillä, tarkoituksena sovittaa nämä paremmin yhteen ja välttää hakijoiden resurssien tuhlaamista sekä edistää innovoinnin huippuosaamista kaikkialla Euroopassa;

g)  perustaa mekanismin, jolla pyritään tukemaan rajatylittävää energia-alan startup-yritysten ekosysteemiä, myös eurooppalaista yrityshautomojärjestelmää, jotta varmistetaan, että energiainnovaatioiden ja liiketoimintamallien markkinoille pääsy ylittää innovointisyklin ’kuoleman laakson’;

h)  lisää synergioita Horisontti 2020 -ohjelman ja muiden rahoitusaloitteiden välillä tutkimuksen ja innovoinnin valmiuksien kehittämiseksi EU:n heikommin suoriutuvilla alueilla;

i)  antaa unionin toimielimille neuvoja johdonmukaisista hankintakäytännöistä, joilla edistetään energiainnovaatioiden laajempaa käyttöönottoa; auttaa määrittelemään konkreettisia tavoitteita innovatiivisia ratkaisuja sisältäville julkisille hankinnoille Euroopan tasolla;

j)  laatii konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan luoda tehokas ja keskitetty neuvoa-antava rakenne, jonka avulla innovoijat saavat tietoa energia-alan innovoinnin rahoittamisesta EU:n, jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin tasolla käytettävissä olevien rahastojen ja välineiden ja muiden mahdollisten yksityisten lähteiden kautta; tehostaa teknistä apua keräämällä tietoa yksityisistä ja julkisista rahoitusmahdollisuuksista ja ohjaa hakijoita sopivimman rahoitusmekanismin valinnassa, erityisesti energiatehokkuuden alalla, jossa pienten hankkeiden kerääminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi on välttämätöntä;

k)  määrittää keinoja sisällyttää EU:n julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön kannustimia innovatiivisten energiaratkaisujen edistämiseksi julkisella sektorilla;

16.  painottaa, että julkisilla hankinnoilla voidaan edistää innovointia sekä kestävämpää kasvua, kuten todetaan myös kestävän kehityksen tavoitteissa; huomauttaa, että kestävien tuotteiden, palvelujen ja julkisten hankintojen valitseminen on olennaisen tärkeää ja voi tarjota innovatiivisille tuotteille johtoaseman tai uusia markkinoita; on tyytyväinen komission start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa ehdottamiin EU:n julkisia hankintoja koskeviin toimenpiteisiin, joilla muun muassa kannustetaan jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia innovatiivisia hankintoja koskevia tavoitteita; painottaa lisäksi roolia, joka paikallis- ja alueviranomaisilla voi olla niiden toimiessa hyvänä esimerkkinä sekä sitoutuessa vaihtamaan hyviä käytänteitä esimerkiksi kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisilla foorumeilla;

17.  kehottaa komissiota vahvistamaan kilpailukykyarviointien innovointivalmiusosiota vaikutustenarvioinneissa ja soveltamaan tutkimus- ja innovointivälinettä kaikkiin uusiin energiapoliittisiin ehdotuksiin sekä nykyisen lainsäädännön tarkistamiseen, ilman että heikennetään lainsäädännön vaikuttavuutta;

18.  kehottaa komissiota varmistamaan, että sekä sen innovointia että standardeja ja yhteentoimivuutta koskevat toimet ovat kaikilta osin yhtenäiset, jotta EU saavuttaa globaalin johtoaseman puhtaan energian esineiden internetiin liittyvien alojen laatuvaatimusten asettajana; pitää tässä yhteydessä hyvänä esimerkkinä uuden eurooppalaisen älylaitteita koskevan standardin (Saref) kehittämistä, koska sillä luodaan mahdollisesti uusi EU:ssa laadittu viitekieli energiaa koskeville tiedoille, mikä mahdollistaa kotilaitteiden tiedonvaihdon energianhallintajärjestelmien kanssa;

19.  muistuttaa, että energiainnovointipolitiikkojen on oltava yhdenmukaisia hiilinielujen säilyttämistä ja vahvistamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa ja suojeltava luonnon monimuotoisuutta erityisesti metsissä, maalla ja merissä;

20.  kannustaa asianomaisia jäsenvaltioita antamaan riittävän panoksen, jotta saavutetaan tavoite, jonka mukaan kolme prosenttia EU:n BKT:stä käytetään tutkimukseen ja kehittämiseen; toteaa, että yleinen lisäys kolmeen prosenttiin toisi tutkimukseen ja innovointiin Euroopassa yli 100 miljardia euroa lisärahoitusta vuosittain; muistuttaa, että tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksesta kahden kolmasosan odotetaan tulevan yksityiseltä sektorilta;

Rahoituksen varmuus pitkällä aikavälillä

21.  kehottaa jälleen kasvattamaan yhdeksännen puiteohjelman kokonaistalousarviota ainakin 120 miljardiin euroon ja kehottaa komissiota korottamaan yhdeksännessä puiteohjelmassa kestävään vähäpäästöiseen energiaan liittyvien hankkeiden rahoituksen osuutta ainakin 50 prosentilla Horisontti 2020 -puiteohjelman vastaavista määristä, jotta varmistetaan riittävä rahoitus EU:n energiakäänteen ja energiaunionin tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi; kehottaa eritoten vahvistamaan yhdeksännen puiteohjelman taloudellisia resursseja, jotta etenkin pk-yritykset ja startup-yritykset voivat saada aikaan läpimurtoja ja uusia markkinoita luovia innovaatioita; korostaa vankkojen huippuosaamisen kriteerien merkitystä, jotta EU:sta tulee innovoinnin, tutkimuksen ja huipputeknologian, myös ns. uteliaisuustutkimuksen, globaali keskus; toteaa, että Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnin tulosten mukaan ohjelma ei ollut 1. tammikuuta 2017 päässyt tavoitteeseensa ilmastoa ja kestävyyttä koskevien menojen osalta; pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarviossa Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta energia-alan yhteiskunnallisiin haasteisiin lisättiin, mutta on kuitenkin erittäin huolissaan Verkkojen Eurooppa -välineen energiahankkeisiin tehdyistä leikkauksista, joiden se katsoo olevan ristiriidassa energiaunionin tavoitteiden kanssa;

22.  toteaa jälleen, että Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) rahoitettujen investointien laatua on parannettava ja on keskityttävä erityisesti kannustimiin maantieteellisen kohdentamisen parantamiseksi ottaen huomioon nykyinen epätasapaino ESIR-rahaston maantieteellisessä kattavuudessa ja vähemmän kehittyneiden ja siirtymävaiheessa olevien alueiden erityistarpeet; katsoo, että on tehtävä yhteistyötä kansallisten kehitys- ja investointipankkien, investointifoorumeiden ja hyväksyttyjen rahoituspalvelujen välittäjien kanssa mahdollisesti delegoimalla niille EU:n takuun käyttö; kehottaa vahvistamaan merkittävästi Euroopan investointineuvontakeskuksen asemaa ja valmiuksia erityisesti lisäämällä sen paikallista läsnäoloa ja antamalla sille ennakoiva tehtävä hankkeiden valmistelussa;

23.  katsoo, että yhdeksännestä puiteohjelmasta olisi tuettava ”sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa käyttävien kaupunkien” kaltaisia aloitteita, joihin osallistuvat kaupungit ja paikallishallinnot pyrkivät lisäämään innovointihankkeilla merkittävästi uusiutuvan energian kapasiteettia kaupunkien sähkön, liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen osalta; katsoo, että näihin aloitteisiin voisi mahdollisesti sisältyä älykkäitä verkkoja, energiajärjestelmien hallinnointia, toimia eri alojen yhteenliittämiseksi ja sähköajoneuvojen käytön edistämiseksi jne.;

24.  panee merkille SET-suunnitelman, InnoEnergy-osaamis- ja innovaatioyhteisön ja alan yhteisten teknologia-aloitteiden merkityksen energia-alan innovoinnin edistämisessä; korostaa tarvetta yhdistää nämä eri kehykset paremmin toisiinsa ja yhdistää niihin muun muassa InnovFin-aloite, ESIR-rahasto ja ehdotettu yleiseurooppalaista rahasto-osuusrahastoa tai useampia tällaisia rahastoja koskeva ohjelma osana puhtaan energian innovointiin liittyvää koordinoitua ja kohdennettua investointistrategiaa, jolla autettaisiin alkuvaiheen hankkeita, startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä ylittämään ”kuolemanlaakso” ja saavuttamaan globaalin kasvun edellyttämä markkinakypsyys; katsoo, että tehokkailla kannustimilla, joilla edistetään kansallisten sijoitusrahastojen ja eläkerahastojen investointeja energia-alan innovaatioihin, voisi olla erittäin tärkeä rooli tarvittavan oman pääoman liikkeelle saamisessa;

25.  muistuttaa, että lajissaan ensimmäiset hankkeet ovat hyvin riskialttiita ja niiden rahoitukseen on tarjolla paljon vähemmän omaa ja vierasta pääomaa kuin testattujen vähähiilisten teknologioiden rahoitukseen; kehottaa tämän vuoksi komissiota poistamaan jäljellä olevat sääntelyesteet ja ehdottamaan SET-suunnitelman ja lajissaan ensimmäisten hankkeiden pääomarahaston perustamista;

26.  toteaa, että Euroopan innovaationeuvosto voisi auttaa varhaisessa vaiheessa olevia yrityksiä löytämään rahoitusta ja että se voisi koordinoida puhtaan energian innovointia koskevan yhtenäisen investointistrategian eri osioita; pyytää lisätietoja Euroopan innovaationeuvoston rakenteesta ja yhdenmukaisuudesta innovointia tukevien nykyisten välineiden kanssa;

27.  katsoo, että kansalaislähtöinen energia-alan innovointi edellyttää markkinoille pääsyn esteiden vähentämistä ja sen myötä avautuu vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia innovoinnin rahoittamiseen; kehottaa komissiota tutkimaan tehokkaita tapoja edistää energia-alan innovointia muun muassa joukkorahoituksen avulla ja harkitsemaan rahaston perustamista energiainnovoinnin pääomapohjaista joukkorahoitusta varten; katsoo, että nykyisiä rahoitustapoja olisi täydennettävä uusilla ja erilaisilla rahoitustavoilla;

28.  korostaa älykkään verkkoteknologian sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvan hajautetun tuotannon integroinnin ja edistämisen merkitystä, klusterit ja yhteistyöjärjestelyt mukaan lukien; kehottaa komissiota tukemaan näitä puhtaan energian innovoinnin aloja rahoitusmekanismeilla, myös sellaisilla, joilla vähennetään yksityisten investointien riskejä ja julkisten investointien rasitetta energiajärjestelmien nykyaikaistamisessa; pitää myönteisenä myös komission aikomusta lisätä kannustuspalkintojen käyttöä, sillä ne ovat arvokas väline ruohonjuuritason läpimurtoinnovaatioiden tukemiseksi;

29.  painottaa, että alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan tukemiseksi innovoinnissa olisi edistettävä pienimuotoisten sovellusten (kuten negawattien, paikalla tapahtuvan tuotannon ja paikallisen varastoinnin) käyttöönottoa ja niiden klusterointia ja yhteenliittymiä lisäinvestointien houkuttelemiseksi sekä kannattavuuden parantamiseksi ja tässä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota matalatuloisiin kotitalouksiin ja rivi- ja kerrostaloihin;

EU:n globaali johtoasema

30.  palauttaa mieliin Pariisin sopimuksen tavoitteet edistää maailmanlaajuisia pyrkimyksiä puhtaan energian innovoinnin nopeuttamiseen; painottaa tarvetta jatkaa ilmastonmuutoksen tutkimisen ja sitä koskevien tietojen keräämisen rahoitusta; kehottaa komissiota kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tutkimaan, millä eri tavoin voidaan auttaa kehitysmaita ja nousevia talouksia niiden energiakäänteessä esimerkiksi valmiuksien kehittämistoimien avulla, vähentää uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden pääomakustannuksia, edistää mahdollista teknologiansiirtoa ja tarjota ratkaisuja älykkäiden kaupunkien sekä syrjäisten ja maaseutualueiden kehittämiselle ja näin vahvistaa energia-alan innovointiekosysteemejä kehitysmaissa sekä auttaa kehitysmaita saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumuksensa; on tältä osin tyytyväinen hiljattain perustettuun Euroopan kestävän kehityksen rahastoon;

31.  kehottaa komissiota hyödyntämään kaikilta osin Mission Innovation -aloitteen tarjoamia mahdollisuuksia, niin että siihen osallistuvat maat voivat pysyä sitoumuksessaan kaksinkertaistaa puhtaan energian tutkimukseen ja kehittämiseen tarkoitetut vuotuiset määrärahat vuosina 2015–2020; korostaa, että on pyrittävä löytämään synergioita muiden maailmanlaajuisten aloitteiden, kuten Breakthrough Energy Coalition -ryhmän, ja kansainvälisten osake- ja sijoitusrahastojen kanssa; on tämän osalta tyytyväinen siihen, että EU johtaa ponnisteluja auringonvalon muuntamista koskevassa innovaatiohaasteessa sekä kohtuuhintaiseen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvässä innovaatiohaasteessa; kehottaa tässä yhteydessä tutkimaan mahdollisuutta turvautua maailmanlaajuisesti koordinoituun työnjakoon energia-alan innovoinnissa;

32.  kehottaa komissiota laatimaan laaja-alaisen vientistrategian kestävän puhtaan energian teknologiaa ja järjestelmäratkaisuja varten, johon kuuluu muun muassa erityinen tukiväline ja EU:n kolmansien maiden edustustojen antama kohdennettu apu; korostaa merkitystä, joka pitkälle menevillä ja laaja-alaisilla vapaakauppa-alueilla voi olla strategian täytäntöönpanossa;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan perusteellisesti patenttien rekisteröintimenettelyjä ja vaatii tarpeettoman hallinnollisen rasitteen poistamista, koska se hidastaa innovatiivisten tuotteiden markkinoille pääsyä ja heikentää EU:n asemaa puhtaan energiakäänteen johtajana;

Kansalaislähtöinen energia-alan innovointi

34.  katsoo, että puhtaan energian innovoinnin nopeuttaminen edellyttää eurooppalaisilta ajattelutavan muutosta, jossa ei riitä pelkkä tietoisuus energiakysymyksistä vaan joka edellyttää syvempää ymmärrystä tarvittavista käyttäytymistapojen muutoksista, etenkin energiansäästöstä ja uusista tuotanto- ja kulutusmalleista, joiden avulla voidaan vastata kestävään kasvuun liittyviin kiireellisiin haasteisiin ja näin hyödyntää digitaalisen vallankumouksen ja innovoinnin mukanaan tuomia etuja kaikilla aloilla sekä loppujen lopuksi toteuttaa onnistunut energiakäänne; toteaa, että innovointi voi tarjota kansalaisille mahdollisuuden toimia aktiivisemmin energiantuotannossa muun muassa syöttämällä itsetuotettua energiaa verkkoon sekä edistää energian tehokkaampaa käyttöä vähentämällä kotitalouksien energiankulutusta ja siten pienentää sekä päästöjä että laskuja;

35.  painottaa tarvetta vahvistaa tietopohjaa Euroopassa ja vähentää pirstoutumista edistämällä huippuosaamista tieteessä ja koulutuksessa tavoitteena perustaa kansainvälisen huipputason tutkimuskeskuksia; painottaa tarvetta kehittää strategia, jolla varmistetaan, että Eurooppa houkuttelee ulkomaisia lahjakkuuksia, ja samalla säilyttää yhteydet ulkomailla oleskeleviin eurooppalaisiin huippulahjakkuuksiin; katsoo, että ammattitaitoinen työvoima on suuri etu Euroopalle ja keskeinen tekijä tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin tehtävien sijoitusten lisäämisessä;

36.  toteaa, että EU:n kansalaisten ja yhteisöjen kattava demokraattinen osallistuminen on tärkeä ja olennainen väline energiakäänteen onnistumiselle; korostaa kuitenkin, että tämän muutoksen tosiasiallinen toteutuminen edellyttää avoimuutta, selkeyttä ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja että sen on perustuttava oikeudenmukaiseen kilpailuun;

37.  katsoo, että puhtaan energian ja energiatehokkuuden innovointi tarjoaa mahdollisuuksia luoda uusia ja parempia työpaikkoja; katsoo, että jotta kestävään ja hiilestä vapaaseen talouteen siirtyminen onnistuu, on varmistettava, että työmarkkinat kykenevät vastaamaan asianmukaisesti innovatiivisten puhtaan energian järjestelmien uusiin tarpeisiin;

38.  kehottaa komissiota kiinnittämään tutkimuksen ja kehittämisen aloitteissaan enemmän huomiota energiajärjestelmiä koskevan innovoinnin ja uusien ammattiprofiilien, koulutustarpeiden, työpaikkojen ja koulutusvaatimusten väliseen yhteyteen;

39.  toteaa, että tarvitaan kokonaisvaltaisia koulutus- ja sitouttamisohjelmia, jotka mahdollistavat yhteiskunnan täysipainoisen sitoutumisen energiajärjestelmän muutokseen ja antavat kaikenikäisille eurooppalaisille mahdollisuuden edetä asteittain tietoisuudesta ja ymmärryksestä aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen toimintaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä yksityistä sektoria edistämään kuluttajien tietoisia valintoja ja kansalaisten sitoutumista energia-asioihin muun muassa toteuttamalla valistuskampanjoita, tiedottamalla kattavasti ja esteettömästi energialaskuista ja hintavertailuvälineistä, edistämällä omaa energiantuotantoa, kysyntäjoustoa ja yhteistyöhön perustuvia jakamisjärjestelmiä, käyttämällä osallistavia talousarvioita ja joukkorahoitusta energiaan liittyvissä investoinneissa sekä vero- ja investointikannustimia ja ohjaamalla teknologiaratkaisuja ja -innovaatioita; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asianomaisia viranomaisia määrittämään parhaita käytänteitä energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien auttamiseksi;

40.  katsoo, että alueilla ja kaupungeilla on ratkaiseva asema kestävien energiamallien kehittämisessä; toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä sekä ilmastoon ja energiaan liittyvän innovoinnin edistämisessä ruohonjuuritasolla; toteaa, että alueet ja kaupunkiseudut soveltuvat parhaiten integroitujen ratkaisujen testaukseen ja toteuttamiseen, niin että kansalaiset osallistuvat niihin suoraan; painottaa tämän osalta kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kaltaisten foorumien merkitystä, koska niillä tähdätään maailmanlaajuisen parhaiden käytänteiden vaihdon edistämiseen sekä resurssien ja investointien mahdolliseen yhdistämiseen; toteaa, että myös maaseutualueet tarjoavat tilaa innovoinnille erilaisiin haasteisiin, kuten syrjäiseen sijaintiin tai väestönmuutokseen, vastaamiseksi sekä uusien palvelujen kehittämiseksi;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita avustamaan alue- ja paikallisviranomaisia koordinoiduilla toimilla, joilla kannustetaan energia-alan innovointiin paikallisella ja alueiden rajat ylittävällä tasolla ja pyritään kehittämään johdonmukaisia strategioita; korostaa, että energiakäänne vaikuttaa tulevaisuudessa radikaalisti työllisyyteen joillakin Euroopan unionin alueilla; tähdentää tältä osin, että olisi erityisesti keskityttävä alueisiin, jotka kohtaavat haasteita luovuttaessa asteittain ruskohiilen, kivihiilen ja muiden kiinteiden fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvasta energiantuotannosta, sekä kaivosteollisuuteen, johtuipa tämä sitten jäsenvaltion, paikallisviranomaisten ja teollisuuden tekemästä päätöksestä tai muista olosuhteista; painottaa tarvetta tukea näitä alueita osallistavien ja oikeudenmukaisten paikallisten siirtymästrategioiden kehittämisessä sekä yhteiskunnallisten, sosioekonomisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tarkastelussa kaivosalueiden muuntamisen yhteydessä; painottaa rahoitusvaihtoehtoja, joilla tällaista tukea tarjotaan käyttämällä siihen osa päästöhuutokaupalla saaduista tuloista tai ajanjaksoa 2010–2030 varten perustettavan nykyaikaistamisrahaston avulla; katsoo, että olisi määritettävä kattavien sidosryhmäprosessien avulla, miten parhaiten houkutellaan vaihtoehtoisia innovatiivisia yrityksiä, startup-yrityksiä ja teollisuutta tavoitteena kestävän alueellisen talouden kehittäminen ja ihmisten itsekunnioituksen lisääminen sekä sähköntuotantokapasiteetin korvaaminen uusiutuvalla energialla tai energiatehokkuusratkaisuilla; kehottaa keskittymään tutkimus- ja innovointipolitiikassa siihen, miten kyseisiä alueita voidaan elvyttää kestävän työllisyyden ja kasvunäkymien kannalta, erityisesti silloin, kun ruskohiileen, kivihiileen ja muuhun kiinteään fossiiliseen polttoaineeseen perustuvasta energiantuotantokapasiteetista luopuminen on yhteydessä kaivostoimintaan;

42.  kehottaa komissiota avustamaan paikallis- ja alueviranomaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä puhtaan energian innovoinnin käyttöönotossa, johon kuuluvat muun muassa älykkäät kaupungit, sähköinen liikkuvuus ja älykkäät verkot sekä mikroverkot, ja uusiutuvien energialähteiden markkinoille pääsyssä ottaen kuitenkin huomioon niiden kypsyystason; kehottaa komissiota myös auttamaan viranomaisia vastaamaan haasteisiin, jotka liittyvät energiakäänteen eteenpäin viemiseen, kuten kansalaisten sitoutumiseen asiaan; kannustaa vaihtamaan parhaita käytänteitä, yhdistämään investointeja ja arvioimaan paremmin hankkeiden luottokelpoisuutta sekä kehittämään rahoitusstrategioita, liiketoimintamalleja ja julkisten hankintojen ja lainojen käyttöä;

43.  katsoo, että liikennealaan liittyy valtavasti potentiaalia ja että sen olisi oltava keskeisessä asemassa energiakäänteessä; rohkaisee komissiota tukemaan nykyistä sähköajoneuvojen infrastruktuurin käyttöönoton rahoitusta; kehottaa komissiota tukemaan jatkossakin ja kehittämään lisää Euroopan laajuisen sähköisen liikkuvuuden aloitteen ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaltaisia aloitteita;

44.  kannustaa komissiota tunnustamaan vetyyn perustuvan liikkuvuuden ja liikenne- ja sähköalan yhteenliittämisen hyödyt ja luomaan samankaltaisilla aloilla kannustimia uusia liiketoimintamalleja varten, kuten älykäs lataus ja kaksisuuntaiset latauspisteet, jotka mahdollistaisivat sen, että sähköajoneuvojen omistajat voivat myydä joustavasti sähköä järjestelmään; kehottaa komissiota varmistamaan rahoituksen innovoinnille, jolla pyritään kehittämään ratkaisuja vedyn varastointiin ja edistyneitä pitkäaikaisia varastointiratkaisuja sähköajoneuvoille, vedyn latausinfrastruktuureja sekä infrastruktuuri- ja latausratkaisuja, myös sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuria; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia kehittämään uusia aloitteita, kuten verokannustimia sähkö- ja vetyajoneuvojen markkinoille pääsyn edistämiseksi, verovähennyksiä ja -vapautuksia sähkö- ja vetyajoneuvojen omistajille sekä erilaisia muita aloitteita, joilla edistetään sähköisten ajoneuvojen käyttöä, kuten hinnanalennuksia, bonusmaksuja ja palkkioita sähköajoneuvojen ostajille, sekä perustamaan ilmaisia pysäköintialueita sähköisille ajoneuvoille;

45.  panee merkille EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmaan kuuluvat merkittävät toimet, joilla pyritään vuoteen 2050 mennessä vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna[4]; muistuttaa, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat avainasemassa energia-alan ja tieto- ja viestintätekniikan innovaatioiden sekä älykkäiden liikennejärjestelmien markkinoille pääsyn mahdollistamisessa; kehottaa komissiota tulevaisuudessa keskittämään entistä selvemmin käytettävissä olevan rahoituksen toisiinsa liittyviin strategisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, kuten vähäpäästöiseen liikkuvuuteen, vaihtoehtoisten polttoaineiden latausinfrastruktuuriin sekä integroituun kaupunkiliikenteeseen, ja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti kaikkiin saastuttaviin päästöihin, melun vähentämiseen, liikenneturvallisuuteen, ruuhkiin ja pullonkauloihin ja noudattamaan tässä teknologianeutraaliuden periaatetta; pitää myös tärkeänä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämistä sekä raideliikenteen ja pyöräilyn osuuden lisäämistä;

46.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo tukea innovoivien ja puhtaiden energiaratkaisujen markkinoille pääsyä julkisten hankintojen avulla ja tarkistamalla puhtaita ajoneuvoja koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon edut, joita tästä saattaa koitua julkisesta liikenteestä vastaaville viranomaisille ja toimijoille, linja-autojen valmistajille, teollisuuden toimittajille, energiantoimittajille, kansallisille ja kansainvälisille yhdistyksille ja tutkimuskeskuksille; kehottaa komissiota antamaan ripeästi tätä koskevia ehdotuksia;

47.  kehottaa perustamaan liikennealan tutkimuksen ja innovoinnin strategisen ohjelman, johon kuuluu jäsenvaltioita ja komissiota sekä lisäksi alue- ja paikallisviranomaisia ja alan toimijoita kuullen laadittuja etenemissuunnitelmia ja vastaava ohjausmekanismi, jotta voidaan tukea ja nopeuttaa kipeästi kaivattua tutkimusta, innovointia sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa liikennealalla ja kannustaa niin ikään kipeästi kaivattuun vähäpäästöiseen liikkuvuuteen; edellyttää, että näissä etenemissuunnitelmissa esitetyt päätelmät sisällytetään komission vuotuiseen työohjelmaan;

48.  kehottaa noudattamaan integroitua ja koordinoitua menettelytapaa, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n sekä kansallisen tason politiikkatoimien ja lainsäädännön kaupunkiulottuvuus, sekä kehittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, jotta voidaan tukea, mahdollistaa ja edistää jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan kansalaisten terveyttä ja elämänlaatua sekä ympäristön tilaa kaupunkialueilla; pyytää kehittämään vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä ja itseohjautuvia ajoneuvoja sekä ottamaan käyttöön viestintäinfrastruktuuria, jonka avulla voidaan taata 5G-verkon suuri kapasiteetti ja viiveen minimointi; kehottaa aktiivisiin toimiin kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kehittyneempien alueiden ja kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden erojen vähentämiseksi ja niiden välisen yhteistyön lisäämiseksi infrastruktuurin laadun suhteen;

49.  pitää merkittävänä kesäkuussa 2017 allekirjoitettua kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, jossa määritellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen visio ja toimintakehys kehitysyhteistyön alalla; toteaa, että ensimmäistä kertaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavia 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin liittyviä alatavoitteita voidaan soveltaa yleisesti kaikissa maissa EU:n sitouduttua ottamaan johtoaseman niiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että konsensus saattaa unionin kehityspolitiikan vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman linjoille ja että se sisältää kestävän energian ja ilmastonmuutoksen aloilla toteutettavia merkittäviä toimia;

50.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklassa säädetään, että ”ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys” ja että siinä on otettava huomioon myös ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista koskeva EU:n tavoite ja sen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset;

51.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitetuilla kumppanuussopimuksilla ja ohjelmilla pyritään edistämään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista sekä kumppanuutta, monitasohallintoa, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia monialaisia periaatteita;

52.  katsoo, että EU:n politiikanalojen välisiä synergioita olisi vahvistettava EU:n yhtenäisellä ja johdonmukaisella kannalla polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että valmistusteollisuus voi hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin energiakäännettä;

53.  toteaa, että alueilla ja kaupungeilla on keskeinen asema energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä maailmanlaajuisesti sekä ilmastoon ja energiaan liittyvään ruohonjuuritason innovointiin kannustamisessa; kehottaa soveltamaan samoja ympäristönlaatunormeja kaikkeen EU:n markkinoille tulevaan energiateknologiaan; toteaa olevansa huolissaan kaupunkien viheralueiden suojelemisesta;

o

o    o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

  • [1]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0444.
  • [2]  EUVL C 36, 29.1.2016, s. 62.
  • [3]  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104.
  • [4]    Ks. 28. maaliskuuta 2011 annettu komission valkoinen kirja ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

PERUSTELUT

I. Johdanto

Nykyajan taloudet käyvät parhaillaan läpi syvällekäyvää muutosta tavassa, jolla ne tuottavat, siirtävät, varastoivat ja käyttävät energiaa. Tämä muutos perustuu kolmeen tekijään: kaikkein perustavanlaatuisin niistä on tarve saada kohtuuhintaista, luotettavaa ja turvallista energiaa talouskasvun käyttövoimaksi; pitkällä aikavälillä jatkuva talouskasvu edellyttää käytettävissä olevien resurssien aina vain kestävämpää käyttöä; lisäksi uudet tekniikat – kuten viime aikoina digitaalisen vallankumouksen mukanaan tuomat tekniikat – tarjoavat valtavia uusia mahdollisuuksia kokonaisten energiajärjestelmien uudelleensuunnitteluun.

Euroopan unioni on ollut globaali johtaja tässä energiakäänteessä, joka on edelleen avainasemassa, jotta EU voi parantaa suhteellista globaalia etulyöntiasemaansa. Vuodesta 2005 lähtien tämä on näkynyt erilaisissa strategisissa asiakirjoissa ja myöhemmin Eurooppa-neuvoston päätelmissä ja komission toimissa, jotka johtivat vuoteen 2020 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin hyväksymiseen. EU:n energiakäänteen laajemmat sosioekonomiset vaikutukset otettiin huomioon Eurooppa 2020 -strategiassa ja vuoteen 2030 ulottuvissa ilmasto- ja energiapolitiikan puitteissa sekä vuoteen 2050 ulottuvassa EU:n energiastrategiassa. Kattavalla ehdotuksella energiaunionia koskeviksi puitteiksi ja sitä seuranneilla vuosina 2016 ja 2017 annetuilla säädöksillä, joiden täytäntöönpano tai hyväksyminen on parhaillaan käynnissä, EU on ottanut käyttöön tarvittavat osatekijät, joiden avulla se onnistuu luovimaan tämän syvällekäyvän energiakäänteen yli.

Tässä yhteydessä, kun yhä useammat taloudet ovat toteuttamassa energiakäännettä ja pyrkivät hyödyntämään sen mukanaan tuomia etuja, EU:n kyky nopeampaan puhtaan energian innovointiin on äärimmäisen tärkeä. Tämä on selviö, kun unioni pyrkii varmistamaan teollisuutensa globaalin kilpailukyvyn, kestävän kasvun ja laadukkaat työpaikat kansalaisille ja samalla siirtymään tehokkaaseen, vähäpäästöiseen talouteen ja parantamaan yleistä energiaturvallisuutta sekä vähentämään tuontiriippuvuutta.

Se voi rakentaa vankalle perustalle. Vuoden 2017 puhtaan teknologian innovoinnin indeksissä (Global Cleantech Innovation Index) uusien puhtaiden teknologioiden innovoinneissa kymmenen parhaan maan joukossa on viisi EU:n jäsenvaltiota. Tämä suhdeluku säilyy suurin piirtein samana kautta koko indeksin: 20 parhaan joukossa on 11 EU:n jäsenvaltiota ja maailmanlaajuisesti analysoidussa 40 maan ryhmässä on 20 EU:n jäsenvaltiota. EU:n globaali johtoasema ilmastonmuutoksen hillitsemisteknologioihin liittyvissä korkean lisäarvon tarjoavissa keksinnöissä ilmenee myös Euroopan patenttiviraston julkaisemista tiedoista. Toisaalta saatavilla olevat tilastot myös osoittavat, että noin 80 prosenttia alan patentoiduista innovaatioista on peräisin vain viidestä EU:n jäsenvaltiosta. Mitä tulee uusiutuvaan energiaan, Kansainvälisen uusiutuvan energian viraston julkaisemien vuoden 2016 tietojen mukaan EU tuottaa lähes 21 prosenttia maailman uusiutuvan energian kapasiteetista eli se on globaali johtaja asukasta kohden mitattuna ja vain Kiina ohittaa sen absoluuttisesti mitattuna. Etenkin Aasian nousevat taloudet ovat kuitenkin kuromassa välimatkaa nopeasti umpeen, ja jo nyt EU on jäljessä monista tärkeimmistä kilpailijoistaan ja sen uusiutuvien energialähteiden käyttökerroin on maailmanlaajuisen keskiarvon alapuolella. Tämä antaa jonkinlaisen kuvan koko EU:ssa olevasta vielä hyödyntämättömästä potentiaalista, jonka avulla se voisi parantaa merkittävästi johtoasemaansa puhtaan energian innovoinnissa.

Pitäen mielessä nämä horisontaaliset vaikutukset ja muuttuvan energiaympäristön esittelijä suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin”, joka julkaistiin osana ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -pakettia. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että merkittävä edistysaskel energia-alan tutkimuksessa ja innovaatioiden onnistuneessa käyttöönotossa edellyttää EU:lta toimintapolitiikkoja ja välineitä, jotka ovat kevyitä ja joustavia – siten, että ne mukautuvat nopeasti muuttuvaan ympäristöön ja etenkin uusiin teknologioihin – mutta samalla luovat ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin varmuutta, joita tarvittavien investointien liikkeelle saaminen edellyttää. Esittelijä haluaisi korostaa, että täysin toimintakykyiset energian sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät energiaan liittyvän tutkimuksen edistämiselle edelleen ja innovaatioiden onnistuneelle käyttöönotolle.

II. Esittelijän nimeämät pääkohdat

II.1. EU:n toimien johdonmukaisuus

Esittelijä katsoo, että energialähteiden ja teknologioiden elinkaariarviointi (LCA), joka kattaa tuotannon, siirron, jakelun, varastoinnin, käytön sekä jätteiden kierrätyksen tai muun hyödyntämisen, on tarpeen, kun käsitellään konkreettisia toimintapolitiikkoja ja kannustimia, joilla pyritään vähäpäästöisten ratkaisujen löytämiseen EU:n tasolla. Esittelijä on tietoinen energiatehokkuutta koskevien kohdennettujen toimien sekä kaikkien EU:ssa käytettävissä olevien kotoperäisten lähteiden – uusiutuvista energialähteistä puhtaan hiilen teknologioihin – kestävän ja teknologianeutraalin käytön laajoista myönteisistä vaikutuksista ja katsoo, että olisi priorisoitava aiempaa enemmän horisontaalista, systeemistä energia-alan innovointia, joka kattaa kaikki energiajärjestelmän sektorit. Tämä on tarpeen, jotta EU voisi saavuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklaan kirjatut kestävän kehityksen tavoitteet ja tosiasiallisesti varmistaa, että jäsenvaltioilla on oikeus päättää omasta energialähteiden valikoimastaan, kuten todetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 194 artiklassa. Tämä lähestymistapa on otettu mietinnössä kautta linjan huomioon.

Esittelijä on sitä mieltä, että poikkialaisen sääntelykehyksen yleisen johdonmukaisuuden varmistaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä pyrittäessä edistämään energia-alan innovointia. Kyse on vakaasta pitkän aikavälin politiikkavisiosta, joka kokoaa yhteen sen eri osiot – rakennerahastot mukaan lukien – ja yksityiset järjestelmät. Innovoijille suunnattujen rahoitukseen liittyvien konsultti- ja neuvontapalvelujen parantaminen on myös olennaisen tärkeää. Esittelijä on myös vakuuttunut siitä, että EU:n ja kansallisen tason ohjelmia on koordinoitava tehokkaasti, jotta vältetään päällekkäisyydet ja varmistetaan olemassa olevien tutkimusinfrastruktuurien ja -resurssien mahdollisimman tehokas käyttö.

II.2. Rahoituksen varmuus pitkällä aikavälillä

Esittelijä on tietoinen seuraavan puiteohjelman (2021–2027) ratkaisevasta roolista teknologianeutraalin puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisessa. Tässä yhteydessä esittelijä toistaa parlamentin pyynnön, että yhdeksännen puiteohjelman 120 miljardin euron kokonaistalousarviota olisi kasvatettava, ja ehdottaa vielä energiaan liittyvän rahoituksen kasvattamista 50 prosentilla Horisontti 2020 -puiteohjelmaan verrattuna. Tämän pitäisi käytännössä yli kaksinkertaistaa puiteohjelmaan sisältyvät EU:n investoinnit energia-alan tutkimukseen ja innovointiin. Tätä ehdotusta on täydennettävä yhteensovittamalla ja yhdistämällä entistä paremmin EU:n nykyiset investointivälineet sekä yksityinen pääomarahoitus, mihin liittyen olisi tutkittava mahdollisuutta kansalaisten suoraan osallistumiseen.

II.3. EU:n globaali johtajuus

Koordinointitoimet kansainvälisten kumppanien kanssa Mission Innovation -aloitteen sekä Pariisin sopimuksen tueksi käyttöön otettujen erilaisten yhteenliittymien ja aloitteiden kautta ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä hyödyntämään maailmanlaajuisesti EU:n johtavaa asemaa energia-alan innovoinnissa. Esittelijä on vakuuttunut tarpeesta moninkertaistaa investoinnit energia-alan innovointiin myös tutkimalla mahdollisuuksia työnjakoon alan johtavien maiden kesken sekä edistämällä EU:n puhtaan energian teknologioiden vientiä.

II.4. Kansalaislähtöinen energia-alan innovointi

Esittelijä yhtyy täysin näkemykseen, että kansalaisten on oltava keskeisessä asemassa energiakäänteessä ja innovoinnin edistämisessä. Energiajärjestelmien hajautuminen ja keskittyminen yhä enemmän tuottajakuluttajiin tekee energiaympäristöstä yleisesti aiempaa demokraattisemman. Tämä pätee paitsi tuotantoon ja kulutukseen myös uusiin palveluihin ja ratkaisuihin sekä energiainnovaatioiden suunnitteluun ja soveltamiseen. Esittelijä katsoo, että EU:n pyrkimykset nopeampaan puhtaan energian innovointiin kantavat hedelmää vain, jos se on täysin tietoinen eurooppalaisilta edellytettävästä ajattelutavan muutoksesta. Kyse ei ole enää siitä, että pitäisi olla tietoisempi toimintapolitiikoista ja prosesseista ja ymmärtää niitä paremmin. Nyt kun tietotekniikka ja digitalisointi edistävät järjestelmien hajauttamista ja tarjoavat jatkuvasti uusia tapoja kansalaisten mukaan saamiseksi, kaikenikäiset eurooppalaiset osallistuvat vähitellen yhä aktiivisemmin energia-alan innovoinnin ohjaamiseen. Kaikkien yhteiskunnallisten prosessien tapaan kyseessä on pitkä prosessi, jonka asianmukainen läpikäyminen edellyttää kokonaisvaltaisia koulutus- ja sitouttamisohjelmia. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa toimiva osaamis- ja innovaatioyhteisö InnoEnergy on jo aloittanut energiakysymysten yhteiskunnalliseen omaksumiseen liittyvän työn, ja esittelijä on vakuuttunut siitä, että tästä prosessista tulee yhä tärkeämpi tulevina vuosina ja näin ollen siihen olisi mentävä mukaan ja sitä olisi tuettava täysimääräisesti.

Energiajärjestelmä toimii mitä suurimmassa määrin ihmisen toiminnan käyttövoimana. Sen muutoksen vaikutukset ulottuvat paljon taloutta kauemmas. EU:lla on ainutlaatuinen potentiaali innovointiin kaikilla energiasektoreilla ja ehkä erityisesti järjestelmäratkaisujen alalla, ja tämän potentiaalin käyttöönotto tarjoaa parhaat mahdollisuudet muuttaa syvällekäyvän energiakäänteen mukanaan tuomat suuret haasteet ponnahduslaudaksi kohti turvallista ja kestävää kasvua ja EU:n globaalia teollista johtoasemaa sekä huomisen sitoutuneen osaamisyhteiskunnan keskeiseksi osatekijäksi. Ja jos mennään pintaa syvemmälle, tämä voi EU:n energiakäänteen tavoitteet huomioon ottaen olla Euroopan panos sellaisen ”huomisen” aikaansaamiseen, jossa haluamme eurooppalaisten seuraavien sukupolvien elävän.

YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (25.10.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta
(2017/2084(INI))

Valmistelija: Stefan Eck

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että maailmanlaajuisesti Euroopan unioni on yksi puhtaan energian johtavia toimijoita ja suurimpia julkisia rahoittajia; toteaa, että tutkimus ja innovointi, joille on myönnetty yli 10 miljardia euroa rahoitusta tällä alalla, ovat avainasemassa tukemassa Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä ja johtajuutta kehittyneiden energiateknologioiden ja energiatehokkuusratkaisujen alalla;

2.  katsoo, että kansalaisten rooli kuluttajina, tuottajina ja toimittajina on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä sellaisten vähähiilisten innovaatioratkaisujen käyttöönotossa, joilla on huomattava vaikutus ympäristöystävällisen energian kulutukseen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita keskittämään entistä enemmän voimavaroja siihen, että kyseiset ratkaisut olisivat entistä helpommin ja tehokkaammin kansalaisten saatavilla niin kotimaassa kuin erityisesti unionin tasolla; tukee tässä mielessä komission pyrkimystä hiilivapaaseen rakennuskantaan EU:ssa vuoteen 2050 mennessä, sillä rakennusten osuus unionin kokonaisenergiankulutuksesta on yksinään yli 40 prosenttia; ilmaisee huolensa tämän komission tiedonantoon sisältyvän suuren haasteen saavuttamiseen saatavilla olevista välineistä ja rahoitustuesta;

3.  pitää myönteisenä, että komissio vahvistaa pyrkivänsä nopeammin kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen esittämällä kattavan strategian, johon sisältyy kannustimia yksityisille investoinneille, yksilöityjä rahoitusvälineitä ja rahoitusta tutkimukseen ja innovointiin; pitää tältä osin myönteisenä komission päätöstä investoida yli 2 miljardia euroa vuosien 2018–2020 Horisontti-työohjelman rahoituksesta puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin, sähköiseen liikkuvuuteen, rakennuskannan vähähiilisyyteen ja uusiutuvien energiamuotojen integroimiseen;

4.  huomauttaa, että tutkimus ja innovointi auttavat tekemään Euroopasta paremman paikan asua ja tehdä töitä, mikä parantaa kilpailukykyä, nopeuttaa kasvua ja luo työpaikkoja; panee merkille, että puhtaan energian innovoinnin nopeuttamista olisi kannustettava voimakkaasti edistämällä julkisia ja yksityisiä investointeja ja EU:n teollista kilpailukykyä samalla, kun puhtaaseen energiaan siirtymisen sosiaalisia vaikutuksia lievitetään;

5.  korostaa, että ilmastoa ja puhdasta energiaa koskevilla toimilla on keskeinen rooli reaalitalouden innovaatioiden vauhdittajina; muistuttaa, että sitovat normit ja tavoitteet ovat edistäneet EU:n johtoasemaa ympäristöinnovaatioiden alalla; on huolestunut, että ilman nykyisen ilmastoa ja puhdasta energiaa koskevan politiikan tiukentamista EU on jo häviämässä johtavan markkina-asemansa uusien teknologioiden ja käsitteellisten innovaatioiden aloilla;

6.  toteaa, että tutkimushankkeiden rahoituksen lisääminen johtaa kustannussäästöihin ja Euroopan energianvarastointialan kilpailukyvyn paranemiseen; kannustaa jäsenvaltioita yhdistämään resurssinsa laajamittaisten hankkeiden toteuttamiseksi vähähiilisen innovoinnin alalla, jotta keskeiset eurooppalaiset tutkimusalan sidosryhmät voivat parantaa yhteistyötään; katsoo, että tällä tavoin nopeutetaan näiden sidosryhmien välistä koordinointia, mikä parantaa niiden kilpailukykyä;

7.  painottaa, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on innovatiivinen ratkaisu, jolla todellakin vähennetään fossiilisen energian käytöstä aiheutuvia teollisuuden prosessien päästöjä;

8.  muistuttaa, että sääntelyn laatu ja julkisen sektorin integriteetti ovat kaksi julkisen hallinnon ulottuvuutta, jotka ovat erittäin tärkeitä puhtaan energian innovoinnin ja infrastruktuurin kannalta; tukee eri rahoitusvälineiden tehokkaampaa täytäntöönpanoa puhtaan energian innovatiivisten ratkaisujen osalta niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa; toteaa, että innovatiivisten teknologioiden yksityisessä rahoituksessa on aukkoja, ja kannustaa tehostamaan julkisten resurssien käyttöä kotimaisten yksityisten investointien parantamiseksi;

9.  korostaa EU:n kaupunkeja koskevan toimintaohjelman merkitystä ja pitää myönteisenä poliittista siirtymää kohti kunnallisille ja alueellisille viranomaisille myönnettäviä valtuuksia vihreiden investointien tekemiseen, mikä helpottaisi yhteistyötä tällä alalla; pitää tärkeänä maailmanlaajuista kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta, koska paikalliset ja alueelliset viranomaiset ovat olennaisina toimijoina mukana siirtymässä vähähiiliseen talouteen;

10.  toteaa, että meret ja valtameret ovat valtava uusiutuvan energian lähde erityisesti Atlantin rannikolla ja ne voisivat olla myös merkittäviä puhtaan energian lähteitä; panee merkille, että merten uusiutuva energia, joka pitää sisällään sekä merituulet että itse valtameren, tarjoaa EU:lle mahdollisuuden luoda talouskasvua ja työllisyyttä, parantaa energian toimitusvarmuutta ja tehostaa kilpailukykyä teknologisilla innovaatioilla;

11.  korostaa, että julkiset vesi- ja viemärijärjestelmät ovat energiaintensiivisiä ja vaikuttavat osaltaan käsittelemättömän viemärijätteen kasvihuonekaasupäästöihin; toteaa, että erityisesti energian ja veden merkittävän roolin vuoksi tarvitaan johdonmukaista kiertotalouspolitiikkaa, jossa vettä käytetään tehokkaammin, vähennetään energiankulutusta ja kannustetaan asettamaan saataville materiaaleja, joilla on markkina-arvoa, ottamaan käyttöön uusia automatisoituja järjestelmiä sekä tehokkaita ja helppokäyttöisiä tietojärjestelmiä sekä kannustetaan innovointia ja uusia teknologioita;

12.  korostaa, että on tärkeää taata, että tulevaisuudessa Euroopan siirtyminen vähähiiliseen kulutukseen toteutetaan kaikkien etujen mukaan siten, että siinä keskitytään ensisijaisesti kuluttajien, pk-yritysten ja julkisten palvelujen tarpeisiin; kannustaa innovatiivisten vähähiilisten ratkaisujen julkisia hankintoja;

13.  suosittelee tehostamaan tutkimukseen ja innovointiin sijoittamista koskevia toimia teknologiaan ja terveydenhuoltoon liittyvässä koulu- ja korkeakouluopetuksessa sekä yhteistyötä osaamiskolmion (koulutus, tiede ja liike-elämä) sisällä esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutusten aloilla;

14.  toteaa, että unionin vesi- ja energiapolitiikat olisi kytkettävä toisiinsa, sillä se kannustaisi yhteistyöhön ja lähempään yhdentymiseen muiden teollisuudenalojen kanssa sekä edistäisi kaupunkien vesikierrossa innovatiivisia rahoitusmalleja ja uusiutuvan energian käyttöä fossiilisten polttoaineiden sijaan ilman, että luotettavuus ja tehokkuus vaarantuisivat;

15.  korostaa, että ympäristön pilaantumisen, ilman saastumisen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien terveysongelmien taakan on oltava kaikkien sidosryhmien harteilla; katsoo, että huomattavana esteenä puhtaan energian innovoinnille ovat fossiilisten polttoaineiden tuet, ja painottaa kyseisten resurssien ohjaamista puhtaan energian innovoinnin rahoittamiseen ja käytön lisäämiseen; kehottaa komissiota sekä jäsenvaltioita kehittämään yhdessä tiukkoja aikatauluja ja maakohtaisia sekä mitattavia tuloksia sisältävän suunnitelman fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiseksi vuoteen 2020 mennessä ja vastaavien tukien myöntämiseksi kotimaisille ja unionin tasolla toteutettaville puhtaan energian hankkeille;

16.  panee merkille komission 30. marraskuuta 2016 julkistaman puhtaan energian paketin, jossa esiteltiin uusiutuvia energiamuotoja ja energian sisämarkkinoita koskeva sääntelykehys, jolla varmistetaan energian toimitusvarmuus ja energiatehokkuus Euroopan unionissa vuoden 2020 jälkeen; pitää kuitenkin valitettavana, että tässä paketissa ei puututa fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tukiin eikä oteta käyttöön sääntöjä niiden ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin;

17.  pitää energiansäästöä ja energiatehokkuutta tärkeänä puhdasta energiaa koskevan innovoinnin kannalta; korostaa, että energiatehokkuutta on käsiteltävä sekä polttoaineen/energian tuottamisen että käyttämisen kannalta;

18.  muistuttaa osapuolten sitoumuksesta säilyttää osana Pariisin sopimusta metsien hiilinielut ja lisätä niitä ja panee merkille bioenergian rajalliset mahdollisuudet, sillä sen käytöllä voi olla kielteisiä vaikutuksia ilmastoon, ekosysteemeihin tai muuhun ympäristöön;

19.  pitää merkittävänä kesäkuussa 2017 allekirjoitettua kehityspolitiikkaa koskevaa eurooppalaista konsensusta, jossa määritellään EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen visio ja toimintakehys kehitysyhteistyön alalla; toteaa, että ensimmäistä kertaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavia 17:ää kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin liittyviä alatavoitteita voidaan soveltaa yleisesti kaikissa maissa EU:n sitouduttua ottamaan johtoaseman niiden täytäntöönpanossa; panee merkille, että konsensus saattaa unionin kehityspolitiikan vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman linjoille ja että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen aloilla toteutetaan merkittäviä toimia;

20.  pitää unionin ja jäsenvaltioiden viljelytalouden ja energiasiirtymän kannalta tärkeänä lannan prosessointia, biofermentaatiota ja ravinteiden tehostamista esimerkiksi vihreän kaasun, sähkön ja lämmön tuotannon muodossa; pitää tärkeänä myös näistä johtuvaa energiansäästöä, ilman ja maaperän laadun parantumista ja päästöjen vähenemistä;

21.  huomauttaa, että energiaköyhyys vaikuttaa noin 54 miljoonaan unionin kansalaiseen (10,8 prosenttia EU:n väestöstä), jotka eivät kyenneet lämmittämään asuntojaan riittävästi vuonna 2012; kehottaa komissiota edistämään rakennusten energiatehokkuutta koskevaa määrätietoista politiikkaa ottaen huomioon, että rakennukset edustavat suurinta osaa (40 prosenttia) EU:n energiankulutuksesta, kannustamalla korjausrakentamista ja pyrkimällä pitkällä tähtäimellä hiilivapaaseen rakennuskantaan EU:ssa, sillä sen energiatehokkuudessa on tällä hetkellä paljonkin toivomisen varaa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.10.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Zoltán Balczó, Catherine Bearder, Ivo Belet, Biljana Borzan, Lynn Boylan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Miriam Dalli, Seb Dance, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Jens Gieseke, Julie Girling, Sylvie Goddyn, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Jean-François Jalkh, Benedek Jávor, Karin Kadenbach, Kateřina Konečná, Urszula Krupa, Jo Leinen, Peter Liese, Norbert Lins, Rupert Matthews, Valentinas Mazuronis, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Julia Reid, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Ivica Tolić, Nils Torvalds, Adina-Ioana Vălean, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Herbert Dorfmann, Luke Ming Flanagan, Elena Gentile, Merja Kyllönen, Ulrike Müller, Christel Schaldemose, Bart Staes, Keith Taylor

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

John Howarth, Răzvan Popa, Sven Schulze

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

55

+

ALDE

Catherine Bearder, Gerben-Jan Gerbrandy, Valentinas Mazuronis, Ulrike Müller, Nils Torvalds

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, Rupert Matthews

EFDD

Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Lynn Boylan, Stefan Eck, Luke Ming Flanagan, Kateřina Konečná, Merja Kyllönen

PPE

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, Herbert Dorfmann, José Inácio Faria, Karl-Heinz Florenz, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Peter Liese, Norbert Lins, Annie Schreijer-Pierik, Sven Schulze, Renate Sommer, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Miriam Dalli, Seb Dance, Elena Gentile, Jytte Guteland, John Howarth, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Răzvan Popa, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Damiano Zoffoli

VERTS/ALE

Marco Affronte, Benedek Jávor, Bart Staes, Keith Taylor

1

-

EFDD

Julia Reid

3

0

ENF

Sylvie Goddyn, Jean-François Jalkh

NI

Zoltán Balczó

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.11.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta
(2017/2084(INI))

Valmistelija: Isabella De Monte

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että liikennealan osuus EU:n energiankulutuksesta on kolmannes, sillä on valtavat mahdollisuudet energiatehokkuuteen ja hiilipäästöjen vähentämiseen ja sen olisi siksi oltava keskeisellä sijalla siirryttäessä uusiin energiaratkaisuihin ja vähähiiliseen yhteiskuntaan; katsoo, että tämä edellyttää kehittyneitä ja innovoivia varastointiratkaisuja sekä infrastruktuuria, joka perustuu vaihtoehtoisiin energialähteisiin sekä digitaaliseen innovointiin ja jota tarvitaan matkailuyritysten ja älykkäiden liikkuvuuden palveluiden tukemiseksi ja etenkin pk-yritysten, uusiyritysten ja uusien liiketoimintamallien tukemiseksi liikennealalla;

B.  toteaa, että liikenneala on keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön Pariisin ilmastosopimusta ja toteutettaessa sen tavoitetta maapallon ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta selvästi alle kahden celsiusasteen; toteaa, että liikennealan hiilestä irtautuminen perustuu uusiutuvien energialähteiden edelleen kehittämiseen ja siksi tarvitaan vahvoja energian ja liikenteen yhteyksiä sekä unionin teollisuuden rakenteiden ja tieteellisen tutkimuksen tehokasta integroimista, jotta saadaan aikaan alakohtaista yhdentymistä ottaen samalla täysin huomioon teknologianeutraaliuden periaate;

C.  toteaa, että energiatehokkuuden, uusiutuvia energialähteitä koskevan teknologian, sähköön perustuvan liikkuvuuden sekä energiantuotannon optimoivan digitalisoinnin, älykkäiden energiajärjestelmien ja älykkään infrastruktuurin edistäminen ja tukeminen yhä suuremmassa määrin nopeuttaa siirtymistä kilpailukykyiseen ja vähähiiliseen talouteen, jolla tuetaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja elvytetään Euroopan talouksia;

1.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa[1] ja siinä ehdotettuja toimia ja myös komission ja Euroopan investointipankin aikomusta perustaa Cleaner Transport Facility -aloite, johon liittyy tämänhetkinen Green Shipping Facility -aloite, jotta voidaan tukea uusien, vaihtoehtoisiin energialähteisiin perustuvien liikenneratkaisujen käyttöönottoa ja kehittämistä; pitää samoin myönteisenä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) asemaa yksityisten investointien saamisessa alalle; korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja yhteisyritykset tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla (kuten polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyritys) voisivat pienentää riskiä ja luoda näin oikeanlaisia kannustimia ja ehtoja puhdasta energiaa koskevien investointien houkuttelemiseksi;

2.  kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön infrastruktuuritarpeita, jotta kaikkiin erityisiin energiahaasteisiin voidaan paneutua liikenteen eri alojen mukaisesti, mukaan lukien rautatiet, kevyet ja raskaat hyötyajoneuvot ja ilmailu, merenkulku ja sisävesiliikenne;

3.  on painokkaasti sitä mieltä, että EU:n asettamien uusiutuvien energialähteiden käyttöön ottamista koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sitä, että poliittiset päättäjät tiukentavat pikaisesti investoinnin ehtoja paitsi itse investointipolitiikassa myös kilpailu-, kauppa- ja rahoitusmarkkinapolitiikassa; muistuttaa, että investointiolosuhteet ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka jarruttavat uusiutuvia energialähteitä koskevia investointeja ja innovointia, eikä laajempi investointiympäristö saa olla ristiriidassa uusiutuvia energialähteitä koskevien investointien ja innovoinnin kanssa;

4.  korostaa, että on tärkeää tukea lupaavimpia innovaatioita ja uusinta teknologiaa Euroopassa ja kannustaa niiden käyttöön ja soveltaa siinä alhaalta ylös suuntautuvaa, käyttäjäkeskeistä, teknologianeutraalia ja monialaista lähestymistapaa, joka kattaa energian, liikenteen ja digitaalitekniikan, ja koskee etenkin teknologiaa, jonka avulla saadaan aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä elinkaarinäkökulmasta (vety- ja sähköajoneuvot mukaan lukien); pitää myönteisenä Euroopan tutkimusneuvoston työtä perustutkimuksen alalla sekä komission aloitetta Euroopan innovointineuvoston perustamisesta; katsoo, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi tuettava tuntuvammin Euroopan laajuisten liikenneverkkojen, televiestintäverkkojen ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien verkostojen välistä synergiaa;

5.  panee merkille EU:n Horisontti 2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmaan kuuluvat merkittävät toimet, joilla pyritään vuoteen 2050 mennessä vähentämään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 60 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna[2]; muistuttaa, että EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmat ovat avainasemassa mahdollistettaessa energia-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan innovaatioiden markkinoille saattamista sekä älykkäitä liikennejärjestelmiä; kehottaa komissiota tulevaisuudessa keskittämään entistä selvemmin käytettävissä olevan rahoituksen toisiinsa liittyviin strategisiin ensisijaisiin tavoitteisiin, kuten vähäpäästöiseen liikkuvuuteen, vaihtoehtoiseen polttoaineen latausinfrastruktuuriin, sekä integroituun kaupunkiliikenteeseen, ja kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti saastuttaviin päästöihin, melun vähentämiseen, liikenneturvallisuuteen, ruuhkiin ja pullonkauloihin noudattaen samalla teknologianeutraaliuden periaatetta; pitää myös tärkeänä kehittyneiden biopolttoaineiden kehittämistä sekä raideliikenteen ja pyöräilyn osuuden lisäämistä;

6.  pitää myönteisenä, että komissio tukee innovoivien ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen markkinoille pääsyä julkisten hankintojen avulla ja tarkistamalla ympäristöystävällisiä ajoneuvoja koskevaa direktiiviä; ottaa huomioon edut, joita tästä saattaa koitua julkisen liikenteen viranomaisille ja toimijoille, linja-autojen valmistajille, teollisuuden toimittajille, energiantoimittajille, kansallisille ja kansainvälisille liitoille ja tutkimuskeskuksille; kehottaa komissiota antamaan ripeästi tätä koskevia ehdotuksia;

7.  kehottaa perustamaan liikennealan tutkimuksen ja innovoinnin strategisen ohjelman, johon kuuluu jäsenvaltioita ja komissiota mutta myös alue- ja paikallisviranomaisia ja alan toimijoita kuullen laadittuja etenemissuunnitelmia ja vastaava ohjausmekanismi, jotta voidaan tukea ja nopeuttaa kipeästi kaivattua tutkimusta, innovointia sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa liikennealalla ja kannustaa niin ikään kipeästi kaivattuun vähäpäästöiseen liikkuvuuteen; edellyttää, että etenemissuunnitelmissa esitetyt päätelmät sisällytetään komission vuotuiseen työohjelmaan;

8.  korostaa tarvetta jakaa ja laajentaa parhaita käytäntöjä sekä vaihtaa tietoja jäsenvaltioiden välillä älykkäistä, kestävistä ja osallistavista kaupunkihankkeista; korostaa myös etuja, joita EU:n hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen mukaisista ja vuosien 2020 ja 2021 jälkeen sovellettavista tiukemmista hiilidioksidinormeista koituu innovoinnin ja tehokkuuden moottoreina; kehottaa noudattamaan integroitua ja koordinoitua menettelyä, jotta voidaan ottaa huomioon EU:n sekä kansallisen tason politiikkatoimien ja lainsäädännön kaupunkiulottuvuus sekä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittäminen, jotta voidaan tukea, mahdollistaa ja kannustaa jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan kansalaisten terveyttä ja elämänlaatua sekä ympäristön tilaa kaupunkialueilla; kehottaa kehittämään vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä ja itseohjautuvia ajoneuvoja ja kehottaa ottamaan käyttämään viestintäinfrastruktuuria, jonka avulla voidaan taata 5G-verkon suureen kapasiteettiin ja pieneen viipeeseen liittyvät tarpeet; kehottaa aktiivisiin toimiin kaupunki- ja maaseutualueiden sekä kehittyneempien alueiden ja jälkeenjääneiden alueiden erojen vähentämiseksi ja alueiden välisen yhteistyön lisäämiseksi infrastruktuurin laadun suhteen;

9.  ottaa huomioon, että liikenne aiheuttaa lähes neljänneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja on tärkein ilmansaasteiden aiheuttaja kaupunkialueilla; toteaa, että linja-autot ovat aina merkittävä osa julkista liikennettä ja että ne ovat monissa EU:n kaupungeissa ainoa julkisen liikenteen muoto; katsoo, että sähkökäyttöiset linja-autot ja lukuisat muut kestävät vaihtoehtoiset polttoaineratkaisut tarjoavat lupaavan mahdollisuuden EU:n julkisen liikenteen palvelujen hiilijalanjäljen pienentämiseen;

10.  korostaa, että jos pyrimme ympäristöystävälliseen liikenteeseen, meidän on myös kyettävä tuottamaan ympäristöystävällistä energiaa; toteaa, että hiilivoimaloiden tuottamalla sähköllä kulkevat ajoneuvot eivät sovi hiilettömän talouden käsitteeseen;

11.  korostaa, että ympäristöystävällisen ja hiilestä vapaan liikkuvuuden edellyttämään tulevaan teknologiaan tehtäviä investointeja on aina täydennettävä perusvaatimuksella energiapanosten muuttamisesta;

12.  tukee komission asettamia yleistavoitteita, mikä koskee etenkin tarvetta asettaa energiatehokkuus etusijalle esimerkiksi EU:n yhtenäisen ja älykkään sähköverkon avulla ja lisätä rahallista tukea etenkin pk-yrityksille ja matkailualalle ja kehotusta toteuttaa puhtaaseen energiaan liittyviä politiikkatoimia ja verotusmalleja ja näin nopeuttaa siirtymää vähäpäästöisiin vaihtoehtoisiin energialähteisiin; kannustaa jäsenvaltioita liittymään Mission Innovation -aloitteeseen ja lisäämään ympäristöystävällistä energiaa koskevia tutkimusvarojaan tulevina vuosina; kehottaa komissiota investoimaan myös kohdennettuihin viestintäkampanjoihin, joilla pyritään valistamaan energiatuotannon syklistä, alan tutkimuksen haasteista sekä kestämättömään kulutusmalliin liittyvistä riskeistä;

13.  toteaa, että liikenteen kannalta on selvää, että uusiutuvista lähteistä ja muista vaihtoehtoisista ja kestävistä energialähteistä saatu sähkö tarjoaa lupaavan vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille; korostaa kuitenkin, että tarvitaan merkittäviä investointeja vaadittavan infrastruktuurin kehittämiseksi; muistuttaa, että on tärkeää ottaa huomioon, että eräiden alojen on vaikeampi vaihtaa tai edes siirtyä vähitellen puhtaampiin energiavaihtoehtoihin; korostaa, että on lisättävä tutkimusta, joka koskee innovatiivisia puhtaaseen energiaan perustuvia liikenteen energiajärjestelmiä, ja on esimerkiksi käytettävä aurinko- ja tuulienergiaa laivoissa ja yhdistettävä uusituvia energialähteitä sähköisiin raideverkkoihin; toteaa, että vaikka lentoliikenne on todennäköisesti lähitulevaisuudessa edelleenkin riippuvainen nestemäisistä hiilivetypolttoaineista, on myös tutkittava ratkaisuja, jotka kattavat lentoliikenteen koko arvoketjun ja joiden avulla voitaisiin minimoida valmistuksen ja innovoinnin ympäristövaikutukset.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

23.11.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

2

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Merja Kyllönen, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Peter Lundgren, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Jill Seymour, Pavel Telička, Wim van de Camp, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Kosma Złotowski, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Mark Demesmaeker, Jill Evans, Maria Grapini, Peter Kouroumbashev, Jozo Radoš, Olga Sehnalová

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Juan Fernando López Aguilar

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

33

+

ALDE

GUE/NGL

 

PPE

 

S&D

 

Verts/ALE

Gesine Meissner, Jozo Radoš, Dominique Riquet, Pavel Telička

Merja Kyllönen

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Cláudia Monteiro de Aguiar, Renaud Muselier, Markus Pieper, Salvatore Domenico Pogliese, Massimiliano Salini, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp,

Lucy Anderson, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Maria Grapini, Peter Kouroumbashev, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Juan Fernando López Aguilar, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Olga Sehnalová, Janusz Zemke

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Jill Evans

2

-

EFDD

Peter Lundgren, Jill Seymour

5

0

ECR

ENF

Mark Demesmaeker, Jacqueline Foster, Roberts Zīle, Kosma Złotowski

Marie-Christine Arnautu

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.12.2017)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta
(2017/2084(INI))

Valmistelija: Monika Smolková

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklassa säädetään, että ”ERI-rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa otetaan huomioon kestävä kehitys” sekä unionin ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista koskeva tavoite ja sen Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset; painottaa tämän osalta, että tarvitaan lisää johdonmukaisuutta EU:n alakohtaisen politiikan ja rahoituspolitiikan välille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan kaupungit, alueet ja kansalaisyhteiskunnan mukaan ja antamaan niille aktiivisen roolin erityistoimenpiteiden laatimisessa ja toteuttamisessa;

2.  muistuttaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitetuilla kumppanuussopimuksilla ja ohjelmilla pyritään edistämään resurssitehokkuutta, ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä ja niihin sopeutumista sekä kumppanuutta, monitasohallintoa, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia monialaisia periaatteita;

3.  muistuttaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia energiainnovaatioihin ja niiden markkinoille saattamiseen ja tällä tavoin niillä voi olla merkittävä asema Euroopan energiakäänteessä; on tyytyväinen komission aikeeseen ottaa käyttöön kohdennettuja rahoitusvälineitä asianmukaisen tasapainon saavuttamiseksi avustusten ja rahoitusvälineiden välillä ja painottaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja yhteisyritykset tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla voivat kannustaa yksityistä sektoria investoimaan puhtaaseen energiaan; korostaa, että ERI-rahastojen tukea alueille ja kaupungeille on vahvistettava energiankäänteen alalla; huomauttaa erityisesti, että olisi lisättävä taloudellista tukea ja resursseja, joita annetaan energiasaneerausta koskevien paikallisten ohjelmien täytäntöönpanoa varten; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lopettamaan vääristävien tai ympäristön kannalta haitallisten tukien suoran tai epäsuoran tukemisen, jotta rahoitusvirrat voidaan ohjata puhtaan energian tutkimukseen; palauttaa mieliin, että EU on Eurooppa 2020 -strategiassa sitoutunut asettamaan energiatehokkuuden ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvat aloitteet etusijalle;

4.  panee merkille yleisen edistymisen Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden savuttamisessa uusiutuvaan energiaan siirtymisen alalla; painottaa kuitenkin, että tulokset vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden kesken; huomauttaa, että suuremmat investoinnit puhtaaseen energiaan liittyviin tiedehankkeisiin voisivat auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet ja aikaansaamaan konkreettisia tuloksia; muistuttaa, että sitovilla normeilla ja tavoitteilla voidaan puuttua ilmastonmuutokseen ja ympäristöongelmiin, varmistaa kestävä toimitusvarmuus ja säilyttää EU:n kilpailuetu ilmastoystävällisen energiateknologian alalla; painottaa, että pääosa nykyisin käytössä olevasta puhtaan energian teknologiasta (esim. tuuli- ja aurinkovoima), on suuresti riippuvainen muuttuvista luonnonoloista, mikä voi vaarantaa energian toimitusvarmuuden erillisillä alueilla tai jopa jäsenvaltioissa, ja kehottaa tämän vuoksi kiinnittämään asianmukaista huomiota sähköverkkojen yhteenliitettävyyteen, tasapainon varmistavan tehoreservin ylläpitämiseen, varastointiin ja muihin tarvittaviin toimenpiteisiin täysin toimivien energian sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi; kehottaa keskittymään niin tutkimukseen kuin innovatiivisiin hankkeisiin tehtävissä investoinneissa erityisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin energiaosuuskuntiin, uusiutuvan energian tuotannon hajauttamiseen ja omatuotantoa koskeviin aloitteisiin sekä pk-yritysten innovatiivisiin toimiin; huomauttaa lisäksi, että on tärkeää säilyttää alueellinen tasapaino Euroopan unionissa ja tukea vahvemmin alueita ja kaupunkeja, jotka ovat tässä mielessä vähemmän kehittyneitä;

5.  katsoo, että älykkääseen erikoistumiseen tähtäävää toimintamallia (yli 120 tutkimus- ja innovaatiostrategiaa älykästä erikoistumista varten), sellaisena kuin se on otettu käyttöön uudistetulla koheesiopolitiikalla vuosiksi 2014–2020, olisi kehitettävä edelleen; kannustaa tässä yhteydessä myös alueiden välisten kumppanuuksien perustamiseen, muun muassa energia-alalla, ja kiinnittämään niitä perustettaessa erityistä huomiota rajatylittävää yhteistyötä koskeviin hankkeisiin; korostaa, että edunsaajille suunnattavaa tiedotusta on parannettava paikallisella ja alueellisella tasolla, jotta varmistetaan, että alalla toimivat pienet ja keskisuuret yritykset sekä nuoret yrittäjät osallistuvat mahdollisimman aktiivisesti ja että korkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi; painottaa, että EU:n puhdasta energiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle tarvitaan jatkuvaa ja vahvistettua koheesiopolitiikkaa;

6.  painottaa joidenkin alueiden, kuten syrjäisimpien alueiden, erityispiirteitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia puhtaan energian alalla tapahtuvassa innovoinnissa; korostaa tässä yhteydessä, että vähemmän kehittyneet, syrjäiset ja maaseutualueet tarvitsevat lisätukea, jotta varmistetaan kaikkien EU:n alueiden lähentyminen energia-alalla;

7.  korostaa, että on tärkeää soveltaa alhaalta ylöspäin suuntautuvaa, monialaista ja teknologianeutraalia lähestymistapaa, jossa ovat mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät – paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset, korkeakoulut ja pk-yritykset – , jotta voidaan edistää tutkimusta, kehittämistä ja innovointia sekä teknologian että kumppanuuksien osalta Euroopan innovaationeuvoston alaisuudessa, joka voi osallistua innovatiivisilla tuotteilla, erityisesti pk-yrityksille suunnatuilla start-up- ja scale-up -toimenpiteillä; korostaa, että energiakäänteen onnistumisen varmistamiseksi alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien, myös pienempien, olisi voitava osallistua päätöksentekoprosessiin varhaisessa vaiheessa;

8.  on huolissaan nykyisten rahoitusvälineiden runsaudesta ja monimutkaisuudesta (Horisontti 2020, ERI-rahastot, Euroopan kestävän kehityksen rahasto, Euroopan strategisten investointien rahasto jne.); katsoo, että niitä voitaisiin käyttää lisävälineenä vain niillä aloilla, joilla ne ovat osoittautuneet avustuksia tarkoituksenmukaisemmiksi koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa, ja vaatii, että ryhdytään toimiin näiden välineiden yksinkertaistamiseksi ja yhteensovittamiseksi, jotta alue- ja paikallisviranomaiset ja pienten hankkeiden toteuttajat voivat helpommin hyödyntää eri rahoituslähteitä ja siten edistää yleistä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta; korostaa, että välineet olisi mukautettava eri alueiden erityistarpeisiin; huomauttaa, että synergioiden lisäämiseksi ja EU:n varojen täydentävyyden lieventämiseksi olisi kehitettävä edelleen keskitettyä neuvontapistettä ja Euroopan investointihankeportaalia, jotta potentiaaliset investoijat ohjataan kohti sopivia rahoitusvälineitä; korostaa, että EU:n rahoitusvälineiden yksinkertaistaminen ja vipuvaikutuksen lisääminen pelkästään yksityisiä investointeja lisäämällä ei ole riittävää ja että EU:n julkista rahoitusta tarvitaan kattamaan välttämättömiä ja kunnianhimoisia infrastruktuurihankkeita, kun otetaan huomioon rahoitusvälineiden saatavuuteen ja menettelyjen monimutkaisuuteen liittyvät vaikeudet, jotka edunsaajat ovat maininneet keskeisinä esteinä; katsoo, ettei rahoitusvälineiden käytölle vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa pidä asettaa pakollista tavoitetta; kannattaa ajatusta, että vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa lisätään ilmastoon liittyviä menoja;

9.  korostaa, että innovatiivisten hankkeiden kehittäminen edellyttää vakaata, kestävää, avointa ja ennustettavaa sääntely-ympäristöä, jossa varat jaetaan alakohtaisesti ja maantieteellisesti ja innovaatioita levitetään mutkattomammin kansalaisille; katsoo, että jäsenvaltioilla on huomattava rooli energiakäänteessä, ja korostaa tarvetta koordinoida energiakäänteeseen suunnattuja EU:n tason tutkimus- ja innovaatiotoimia EU:n energiatavoitteiden saavuttamiseksi; painottaa, että on tärkeää tehdä entistä tarmokkaammin työtä vähemmän kehittyneiden alueiden siirtymän edistämiseksi, jotta ne voivat hyödyntää puhtaan energian tarjoamia mahdollisuuksia ja kiertotaloutta ja jotta varmistetaan yhteenkuuluvuuden nopeampi vahvistuminen; kannustaa jäsenvaltioita liittymään Mission Innovation -aloitteeseen ja lisäämään tutkimusmenojaan; katsoo, että ERI-rahastojen suunnittelu olisi liitettävä paremmin vuoteen 2030 ulottuviin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin;

10.  katsoo, että EU:n kaupunkiagenda on tärkeä väline kaupunkien ottamiseksi mukaan ja myös energiakäänteen edistämiseksi EU:ssa; korostaa, että kannustimet ovat tärkeitä rakennusten energiatehokkuuteen liittyvän innovoinnin kehittämisessä energiankulutuksen vähentämiseksi minimiin vuoteen 2050 mennessä; kehottaa kehittämään joustavaa, räätälöityä lähestymistapaa kaupunkiagendan täytäntöönpanossa tarjoamalla kannustimia ja ohjausta kaupunkien koko potentiaalin hyödyntämiseksi; toteaa, että alueet ja kaupunkialueet soveltuvat parhaiten integroitujen energiaratkaisujen testaukseen ja toteuttamiseen suorassa yhteydessä kansalaisiin; katsoo, että EU:n politiikanalojen välisiä synergioita olisi vahvistettava EU:n yhtenäisellä ja johdonmukaisella kannalla polkumyynnin vastaisiin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan, että valmistusteollisuus hyödyntää täysimääräisesti energiakäännettä;

11.  pitää myönteisenä rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin tulevaa tarkistusta; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita käynnistämään lisäaloitteita energiaköyhien kotitalouksien olosuhteiden parantamiseksi; pitää energiatehokkuuden parantamista mahdollisuutena luoda uusia työpaikkoja, erityisesti rakennusalalla; suosittelee siksi biotalouden edistämistä erityisesti alan nuorten yrittäjien keskuudessa;

12.  painottaa tarvetta laajentaa Euroopan investointiohjelmaa mahdollisimman paljon pk-yritysten rahoitukseen ja mukauttaa sitä niiden tarpeisiin;

13.  katsoo, että kansalaisten olisi oltava keskeisessä asemassa energiakäänteessä ja että hajautetumpi alhaalta ylöspäin suuntautuva ja käyttäjäkeskeinen energiajärjestelmä, johon kuluttajat, paikalliset energiayhteisöt, kaupungit ja pienet toimintaansa käynnistävät yritykset voivat osallistua ja jossa ne voivat ajaa tulevaisuuden kehityssuuntia ja innovaatioita, toimii innovoinnin edistäjänä; kannattaa siksi pyrkimyksiä tukea ja yhdenmukaistaa lasten ja nuorten teknologiakoulutusta EU:ssa; pitää tärkeinä hallintovalmiuksia ja kansalaisten tietoisuutta lopullisista tavoitteista ja mahdollisuuksista osallistua puhtaaseen energiaan siirtymiseen;

14.  korostaa, että on tärkeää tunnistaa ja torjua liiallista byrokratiaa ja vilpillisiä markkinakäytäntöjä, kun otetaan huomioon niiden kielteinen vaikutus mullistavien uusien teknologioiden varhaisessa vaiheessa;

15.  tunnustaa alueiden ja kaupunkien tärkeän aseman energiakäänteen omistajuuden edistämisessä maailmanlaajuisesti ja ilmastoon ja energiaan liittyvän alhaalta ylöspäin suuntautuvan innovoinnin ajamisessa; kehottaa soveltamaan samoja ympäristönlaatunormeja kaikkeen EU:n markkinoille tulevaan energiateknologiaan; ilmaisee kaupunkien viheralueiden suojaamista koskevan huolensa.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

7.12.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Victor Boştinaru, Andrea Cozzolino, Rosa D’Amato, John Flack, Michela Giuffrida, Krzysztof Hetman, Ivan Jakovčić, Constanze Krehl, Iskra Mihaylova, Andrey Novakov, Konstantinos Papadakis, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Monika Smolková, Ruža Tomašić, Ramón Luis Valcárcel Siso, Ángela Vallina, Monika Vana, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Derek Vaughan, Kerstin Westphal, Joachim Zeller

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Viorica Dăncilă, Andor Deli, Tunne Kelam, Norica Nicolai, Bronis Ropė, Claudia Schmidt, Milan Zver

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

30

+

ALDE

Ivan Jakovčić, Iskra Mihaylova, Matthijs van Miltenburg, Norica Nicolai

ECR

John Flack, Ruža Tomašić

EFDD

Rosa D’Amato

GUE/NGL

Ángela Vallina

PPE

Pascal Arimont, Andor Deli, Krzysztof Hetman, Tunne Kelam, Lambert van Nistelrooij, Andrey Novakov, Stanislav Polčák, Fernando Ruas, Claudia Schmidt, Ramón Luis Valcárcel Siso, Joachim Zeller, Milan Zver

S&D

Victor Boştinaru, Andrea Cozzolino, Viorica Dăncilă, Michela Giuffrida, Constanze Krehl, Monika Smolková, Derek Vaughan, Kerstin Westphal

VERTS/ALE

Bronis Ropė, Monika Vana

1

-

NI

Konstantinos Papadakis

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

11.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

55

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Bendt Bendtsen, Xabier Benito Ziluaga, José Blanco López, David Borrelli, Jonathan Bullock, Reinhard Bütikofer, Jerzy Buzek, Edward Czesak, Fredrick Federley, Ashley Fox, Theresa Griffin, Hans-Olaf Henkel, Eva Kaili, Kaja Kallas, Barbara Kappel, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Zdzisław Krasnodębski, Miapetra Kumpula-Natri, Christelle Lechevalier, Janusz Lewandowski, Edouard Martin, Csaba Molnár, Nadine Morano, Aldo Patriciello, Miroslav Poche, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Patrizia Toia, Claude Turmes, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Henna Virkkunen, Martina Werner, Lieve Wierinck, Hermann Winkler, Anna Záborská, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Michał Boni, Mario Borghezio, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Werner Langen, Morten Løkkegaard, Florent Marcellesi, Marian-Jean Marinescu, Rupert Matthews, Clare Moody, Răzvan Popa, Dennis Radtke, Michèle Rivasi, Sofia Sakorafa, Anneleen Van Bossuyt

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Max Andersson, Mihai Ţurcanu

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

55

+

ALDE

Fredrick Federley, Gerben-Jan Gerbrandy, Kaja Kallas, Morten Løkkegaard, Lieve Wierinck

ECR

Edward Czesak, Ashley Fox, Hans-Olaf Henkel, Zdzisław Krasnodębski, Rupert Matthews, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

David Borrelli

ENF

Barbara Kappel

PPE

Bendt Bendtsen, Michał Boni, Jerzy Buzek, Krišjānis Kariņš, Seán Kelly, Werner Langen, Janusz Lewandowski, Marian-Jean Marinescu, Nadine Morano, Aldo Patriciello, Dennis Radtke, Paul Rübig, Massimiliano Salini, Algirdas Saudargas, Sven Schulze, Vladimir Urutchev, Henna Virkkunen, Hermann Winkler, Anna Záborská, Mihai Ţurcanu

S&D

José Blanco López, Jens Geier, Theresa Griffin, Eva Kaili, Jeppe Kofod, Peter Kouroumbashev, Miapetra Kumpula-Natri, Edouard Martin, Csaba Molnár, Clare Moody, Miroslav Poche, Răzvan Popa, Patrizia Toia, Kathleen Van Brempt, Martina Werner, Flavio Zanonato, Carlos Zorrinho

VERTS/ALE

Max Andersson, Reinhard Bütikofer, Florent Marcellesi, Michèle Rivasi, Claude Turmes

3

-

EFDD

Jonathan Bullock

GUE/NGL

Xabier Benito Ziluaga, Sofia Sakorafa

2

0

ENF

Mario Borghezio, Christelle Lechevalier

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 2. helmikuuta 2018
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö