Menettely : 2017/2067(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0036/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0036/2018

Keskustelut :

PV 12/03/2018 - 19
CRE 12/03/2018 - 19

Äänestykset :

PV 13/03/2018 - 7.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0063

MIETINTÖ     
PDF 489kWORD 81k
23.2.2018
PE 610.712v02-00 A8-0036/2018

eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten

(2017/2067(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: István Ujhelyi

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA
 LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten

(2017/2067(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista” (COM(2016)0766),

–  ottaa huomioon tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/40/EU(1) ja delegoitujen säädösten antamista koskevan määräajan pidentämisen,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun Euroopan alueiden komitean lausunnon vuorovaikutteisista älykkäistä liikennejärjestelmistä(2),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista(3),

–  ottaa huomioon vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS) käyttöönottoa käsittelevän ryhmän selvitykset erityisesti näiden liikennejärjestelmien varmenne- ja turvallisuuspolitiikasta,

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ihmishenkien säästämisestä EU:ssa autojen turvallisuutta parantamalla(4),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 annetun Amsterdamin julistuksen verkottuneita ja automatisoituja ajoneuvoja koskevasta yhteistyöstä,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman internetyhteyksistä kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0036/2018),

A.  ottaa huomioon, että eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten (jäljempänä ”strategia”) liittyy läheisesti komission poliittisiin painopisteisiin, etenkin työllisyyttä, kasvua ja investointeja edistävään sisämarkkinaohjelmaan, yhtenäisen Euroopan liikennealueen luomiseen, digitaalisiin sisämarkkinoihin, ilmastonsuojeluun ja energiaunionistrategiaan;

B.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden viranomaisten ja elinkeinoelämän on pyrittävä tekemään liikenteestä entistä turvallisempaa, puhtaampaa, tehokkaampaa, kestävämpää, multimodaalisempaa ja esteettömämpää kaikille tienkäyttäjille, myös kaikkein suojattomimmille tienkäyttäjille ja liikuntarajoitteisille henkilöille;

C.  ottaa huomioon, että EU:ssa viimeisten kymmenen vuoden ajan vallinnut myönteinen kehityssuunta liikenneturvallisuudessa on alkanut taittua, että 92 prosenttia tieliikenneonnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä ja että C-ITS-tekniikoiden käytöllä on merkitystä tiettyjen kuljettajaa avustavien järjestelmien tehokkaan toiminnan kannalta; ottaa huomioon, että edelleenkin valtaosa kaupunkitilasta on tieliikenteen käytössä ja valtaosa onnettomuuksista ja liikenteen melu-, kasvihuonekaasu- ja ilmansaastepäästöistä aiheutuu tieliikenteestä;

D.  ottaa huomioon, että C-ITS-järjestelmän avulla tienkäyttäjät ja liikenteen hallinnasta vastaavat voivat jakaa ja käyttää tietoja ja sovittaa toimintansa yhteen entistä tehokkaammin;

E.  ottaa huomioon, että C-ITS-järjestelmien kyberturvallisuus on keskeinen tekijä täytäntöönpanossa, että hajanaiset turvallisuusratkaisut vaarantaisivat yhteentoimivuuden sekä loppukäyttäjien turvallisuuden ja että siksi tarvitaan selkeästi EU-tason toimintaa;

F.  toteaa, että algoritmeja koskeva vastuuvelvollisuus ja avoimuus tarkoittaa sellaisten teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys automatisoidussa päätöksenteossa sekä yksilöiden käyttäytymisen todennäköisyyksien laskennassa; katsoo, että avoimuuden olisi tarjottava ihmisille merkityksellistä tietoa sovelletusta logiikasta sekä prosessin merkityksestä ja sen seurauksista; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä tietoa analyysikoulutukseen käytetystä datasta ja että ihmisten olisi sen avulla voitava ymmärtää ja valvoa heihin vaikuttavia päätöksiä;

G.  katsoo, että EU:n olisi edistettävä ja kehitettävä edelleen digitaalitekniikoita, jotta inhimilliset virheet ja muunlainen tehottomuus vähenevät ja saadaan myös vähennettyä kustannuksia ja optimoitua infrastruktuurin käyttöä vähentämällä liikenteen ruuhkautumista, mikä puolestaan vähentää hiilidioksidipäästöjä;

H.  katsoo, että tällainen vuorovaikutteisuus – joka on mahdollista digitaalisten ja mobiiliyhteyksien ansiosta – parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta sekä liikenteen tehokkuutta, kestävyyttä ja multimodaalisuutta; toteaa, että se synnyttää samanaikaisesti valtavia taloudellisia mahdollisuuksia ja vähentää tieliikenneonnettomuuksia ja energiankulutusta; ottaa huomioon, että C-ITS-järjestelmät ovat olennainen osa autonomisten ajoneuvojen ja ajojärjestelmien kehittämistä;

I.  ottaa huomioon, että verkottunut ja automatisoitu ajaminen edustaa merkittävää digitaalista kehitystä alalla ja että kaikkien alalla käytössä olevien uusien tekniikoiden, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien, Galileon ja EGNOSin, välinen koordinointi on nyt saavuttanut korkeatasoiset tekniset valmiudet;

J.  ottaa huomioon, että EU:n on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklaa, jotka koskevat oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaa;

K.  ottaa huomioon, että useat maat eri puolilla maailmaa (esimerkiksi Yhdysvallat, Australia, Japani, Etelä-Korea ja Kiina) ovat siirtymässä nopeasti uusien digitaalitekniikoiden käyttöönottoon ja että C-ITS-ajoneuvoja ja -palveluja on jo saatavilla markkinoilla;

Yleiset puitteet

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten ja tiiviiseen työhön, jota komissio on tehnyt sekä julkisen että yksityisen sektorin asiantuntijoiden kanssa ja joka on toiminut kyseisen tiedonannon pohjana; antaa tukensa tuloksille ja vaatii sen vuoksi ottamaan viipymättä käyttöön yhteentoimivat C-ITS-palvelut koko Euroopassa;

2.  korostaa, että vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton tukemiseen tarvitaan selkeää oikeudellista kehystä, ja pitää myönteisenä tulevaa ITS‑direktiivin (2010/40/EU) nojalla annettavaa delegoitua säädöstä, jolla varmistetaan palvelujen jatkuvuus, huolehditaan yhteentoimivuudesta ja tuetaan yhteensopivuutta aiempien järjestelmien kanssa;

3.  panee merkille C-ITS:n potentiaalin polttoainetehokkuuden parantamisessa, henkilöliikenteen kustannusten alentamisessa ja liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten vähentämisessä;

4.  korostaa digitaalitekniikoiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien tarjoamia mahdollisuuksia tieliikenteessä ja toteaa, että strategia on tärkeä etappi C-ITS:n ja viime kädessä täysin verkottuneen ja automatisoidun liikkumisen kehittämisessä; panee merkille, että vuorovaikutteiset, verkottuneet ja automatisoidut ajoneuvot voivat parantaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, sujuvoittaa liikennettä ja lisätä sen turvallisuutta, vähentää ruuhkautumista, energiankulutusta ja päästöjä sekä parantaa eri liikennemuotojen yhteenliitettävyyttä; toteaa, että tätä varten on vahvistettava infrastruktuurivaatimukset, joilla varmistetaan, että nämä järjestelmät voivat toimia turvallisesti ja tehokkaasti;

5.  toteaa, että unionin teollisuudenalojen olisi hyödynnettävä maailmanlaajuista etulyöntiasemaansa C-ITS-tekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa; korostaa, että on tarpeen laatia kiireellisesti kunnianhimoinen EU:n strategia, jolla koordinoidaan kansallisia ja alueellisia toimia, ehkäistään hajanaisuutta, vauhditetaan sellaisen C‑ITS‑tekniikan käyttöönottoa, jolla on toteen näytettyjä turvallisuushyötyjä, ja maksimoidaan eri alojen, kuten liikenne-, energia- ja televiestintäalan, välinen yhteistyö; kehottaa komissiota esittämään erityisen aikataulun sekä selkeät tavoitteet asioista, jotka EU:n on saavutettava vuosina 2019–2029, asettamaan etusijalle sellaisten C-ITS-palvelujen käyttöönoton vuoteen 2019 mennessä, joilla on suurin turvallisuuspotentiaali C-ITS-ryhmän toisen vaiheen raportissa laaditun palveluluettelon mukaisesti, ja varmistamaan, että nämä palvelut ovat saatavilla kaikissa uusissa ajoneuvoissa koko Euroopassa;

6.  korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön yhtenäinen sosiaalisten ja ympäristöä ja turvallisuutta koskevien sääntöjen kehys, jotta työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet voidaan panna täytäntöön ja jotta voidaan taata reilu kilpailu alalla;

7.  panee tyytyväisenä merkille C-ITS-ryhmän toisen vaiheen tulokset ja korostaa tulosten merkitystä(6);

8.  korostaa, että vaikka tiedonanto on tärkeä etappi laadittaessa vuorovaikutteisia, verkottuneita ja automatisoituja ajoneuvoja koskevaa EU:n strategiaa, C‑ITS‑järjestelmien ja näiden eri käsitteiden välillä ei saisi olla epäselvyyttä;

9.  kannustaa varmistamaan, että verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen sekä C‑ITS:n kehittämisessä ja käyttöönotossa noudatetaan täysimääräisesti siirtymistä vähähiiliseen liikennejärjestelmään sekä tieliikenneturvallisuuteen liittyvää nollatoleranssia koskevia tavoitteita ja tuetaan niitä;

10.  muistuttaa, että C-ITS:t ovat järjestelmiä, joiden avulla eri ITS-asemat (ajoneuvot, tienvarsilaitteet, liikenteenohjauskeskukset ja mukana kulkevat laitteet) voivat viestiä ja jakaa tietoja käyttämällä vakiomuotoista viestintäarkkitehtuuria, ja että yksittäisten järjestelmien yhteentoimivuus on sen vuoksi välttämätöntä;

11.  muistuttaa, että verkottuneet ajoneuvot ovat ajoneuvoja, jotka käyttävät C‑ITS‑tekniikoita, joiden avulla kaikki maantieajoneuvot voivat olla yhteydessä toisiin ajoneuvoihin, liikennevaloihin, pysyvään ja horisontaaliseen tienvarsi-infrastruktuuriin – jota olisi vahvistettava ja mukautettava mutta jonka avulla voidaan myös tarjota innovatiivisia matkalatausjärjestelmiä ja olla turvallisesti yhteydessä ajoneuvoihin – sekä muihin tienkäyttäjiin; muistuttaa, että 92 prosenttia tieliikenneonnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä ja että C-ITS-tekniikoiden käytöllä on merkitystä tiettyjen kuljettajaa avustavien järjestelmien tehokkaan toiminnan kannalta;

12.  muistuttaa, että automatisoidut ajoneuvot ovat ajoneuvoja, jotka pystyvät ohjaamaan ja hallitsemaan itseään itsenäisesti todellisissa liikennetilanteissa ja joissa yksi tai useampi ensisijainen ajonhallintalaite (ohjaus, kiihdytys, jarrutus) on yhtäjaksoisesti automatisoitu pidemmän aikaa;

13.  korostaa, että siirtymävaiheessa, kun käytössä on yhtä aikaa verkottuneita ja automatisoituja ajoneuvoja sekä perinteisiä verkottumattomia ajoneuvoja, on otettava mukaan turvajärjestelmiä, jotta liikenneturvallisuus ei vaarannu; huomauttaa, että tiettyjä kuljettajaa avustavia järjestelmiä olisi kehitettävä edelleen ja että niiden asentamisen olisi oltava pakollista;

14.  kehottaa komissiota pohtimaan, kuinka vuorovaikutteisten, verkottuneiden ja automatisoitujen ajoneuvojen ja verkottumattomien ajoneuvojen ja kuljettajien rinnakkaiseloa koskeva ongelma voidaan ratkaista, kun otetaan huomioon, että on varauduttava siihen, että järjestelmän ulkopuolisten ajoneuvojen määrä pysyy pitkään suurena ajoneuvokannan vanhuuden ja verkon ulkopuolella edelleen toimivien henkilöiden osuuden vuoksi;

15.  pitää valitettavana, että puolentoista päivän ja sen jälkeen käyttöön otettavista suositelluista palveluista ei ole selkeää aikataulua ja että C-ITS-palvelujen ja potentiaalisten palvelunlaajennusten käyttöönottoa koskevista aloitteista ei ole kattavaa vaikutustenarviointia ja täsmällisiä tietoja;

16.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle C-ITS-palvelut, joihin liittyy suurin turvallisuuspotentiaali, sekä tarvittavien määritelmien ja vaatimusten laatimisen ja päivittämään viipymättä ajoneuvoihin asennettavien tieto- ja viestintäjärjestelmien käyttöliittymiä koskevat eurooppalaiset periaatteet, koska ihmiskuljettajan ja koneen välinen vuorovaikutus on tärkeää(7)

;

17.  muistuttaa, että verkottuneilla ja automatisoiduilla ajoneuvoilla, C-ITS:llä ja uusilla tekniikoilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja että on varmistettava, että niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa noudatetaan täysimääräisesti liikennejärjestelmän vähähiilisyyden tavoitetta ja tuetaan sitä; suhtautuu myönteisesti C‑ITS:n käyttöön keinona parantaa liikenteen tehokkuutta, vähentää polttoaineenkulutusta ja tieliikenteen ympäristövaikutusta (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta) ja optimoida kaupunki-infrastruktuurin käyttöä;

18.  korostaa automatisoidun ajamisen ja saattueajon (erilaisten ajoneuvojen ryhmittäminen) kaltaisten innovatiivisten teknologioiden potentiaalia maanteiden tavaraliikenteessä, koska niissä on mahdollista hyödyntää paremmin imussa ajamisen etuja, mikä vähentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä; kehottaa tukemaan edelleen kyseisen alan tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti tarvittavaan digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä;

19.  korostaa, että tienkäyttäjille on tarjottava enemmän vaihtoehtoja, käyttäjäystävällisempiä, edullisempia ja räätälöidympiä tuotteita sekä enemmän tietoa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota helpottamaan sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihtoa, joilla pyritään muun muassa varmistamaan taloudellinen tehokkuus; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita liittymään C-Roads-alustaan, koska sen on määrä olla merkittävässä asemassa koordinoitaessa strategian täytäntöönpanoa, edellyttäen, että siinä noudatetaan teknologianeutraaliutta, jota tarvitaan innovoinnin edistämiseksi; korostaa tarvetta varmistaa, että kehittyneet digitaaliset välineet otetaan käyttöön laajasti ja koordinoidusti jäsenvaltioissa, myös julkisen liikenteen alalla; kehottaa autonvalmistajia aloittamaan C-ITS:n käyttöönoton strategian täytäntöönpanemiseksi;

20.  kehottaa komissiota laatimaan nykyisiä tilastoja täydentäviä tilastoja, jotta voidaan arvioida paremmin digitalisaation edistymistä tieliikennealan eri osa-alueilla; tähdentää, että on tärkeää lisätä investointeja anturijärjestelmien tutkimukseen, ja korostaa, että C‑ITS-järjestelmää kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkiajoon, joka on hyvin erilaista kuin ajo kaupungin ulkopuolella; toteaa, että kaupunkiajossa ollaan erityisesti enemmän tekemisissä moottoripyöräilijöiden, pyöräilijöiden, jalankulkijoiden ja muiden suojattomien tienkäyttäjien, kuten vammaisten henkilöiden, kanssa;

21.  kehottaa jäsenvaltioita pyrkimään kaikin keinoin varmistamaan, että ammatillinen koulutus ja korkea-asteen koulutus pystyvät vastaamaan sen alan osaamistarpeisiin, jonka tehtävänä on kehittää ITS-strategiaa; kehottaa tekemään tulevaisuuteen suuntautuvia analyyseja tähän uuteen liikkuvuusmalliin liittyvistä uusista ammateista ja työpaikoista ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä kehitettäessä malleja yritysten ja koulutusjärjestelmän väliselle yhteistyölle, jolla tähdätään yhdennettyjen koulutus-, innovointi- ja tuotantoalueiden luomiseen;

22.  katsoo, että C-ITS-palvelut olisi integroitava Euroopan avaruusstrategiaan, koska C‑ITS:n käyttöönoton on määrä perustua geopaikannustekniikkaan, kuten satelliittipaikannukseen;

23.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon C-ITS-palvelujen käyttöönotto osana laajempaa näkökulmaa, jossa liikkuminen nähdään palvelukonseptina (MaaS) ja palvelut integroidaan muihin liikennemuotoihin, erityisesti sen vuoksi, että vältettäisiin mahdolliset heijastusvaikutukset, kuten tieliikenteen osuuden kasvaminen liikennemuotojakaumassa;

Yksityisyyden suoja ja tietosuoja

24.  kiinnittää huomiota siihen, että yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä on tärkeää soveltaa C-ITS-tietoihin ja verkottuneen ekosysteemin tietoihin, ja toteaa, että tämän vuoksi näitä tietoja olisi ensisijaisesti käytettävä vain C‑ITS-järjestelmään liittyviin tarkoituksiin eikä niitä pitäisi säilyttää tai käyttää muihin tarkoituksiin; tähdentää, että älyautojen olisi oltava kaikilta osin yleisen tietosuoja-asetuksen ja siihen liittyvien sääntöjen mukaisia ja että C-ITS-palveluntarjoajien on tarjottava kuljettajille helposti saatavilla olevaa tietoa ja selkeät ehdot, jotka mahdollistavat sen, että he voivat antaa tietoon perustuvan vapaaehtoisesti annetun suostumuksen yleisessä tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen säännösten ja rajoitusten mukaisesti;

25.  korostaa tarvetta lisätä huomattavasti yritysten harjoittaman tietojen käsittelyn ja analysoinnin avoimuutta ja algoritmeja koskevaa vastuuvelvollisuutta; muistuttaa, että yleinen tietosuoja-asetus kattaa jo nyt oikeuden saada tietoja tietojenkäsittelyyn liittyvästä logiikasta; painottaa lisäksi, että on tarpeen estää sellaisten ajonestojen käyttäminen, jotka tarkoittaisivat, etteivät käyttäjät voi ajaa omia älyautojaan, jos he kieltäytyvät antamasta suostumustaan; vaatii älyautoihin offline-vaihtoehtoa, jolloin käyttäjä voisi kytkeä pois päältä henkilötietojen siirrot muihin laitteisiin sen haittaamatta hänen mahdollisuuttaan ajaa kyseistä autoa;

26.  korostaa, että tietosuoja ja luottamuksellisuus on huomioitava koko tietojen käsittelyn ajan; painottaa, että sisäänrakennetun ja oletusarvoisen yksityisyydensuojan ja tietosuojan periaatteiden täytäntöönpanon olisi oltava lähtökohtana ITS-sovellusten ja ‑järjestelmien suunnittelussa; muistuttaa, että anonymisointitekniikat voivat lisätä käyttäjien luottamusta palveluihin, joita he käyttävät;

Kyberturvallisuus

27.  korostaa, että hakkeroinnin ja kyberhyökkäysten estämiseksi kaikissa jäsenvaltioissa on tärkeää soveltaa tiukkoja kyberturvallisuusstandardeja, erityisesti C-ITS-viestinnän turvallisuuden ratkaisevan merkityksen vuoksi; toteaa, että kyberturvallisuus on olennaisen tärkeä haaste, johon on puututtava, koska liikennejärjestelmän digitaalisuus ja verkottuneisuus lisääntyvät; korostaa, että automatisoidut ja verkottuneet ajoneuvot sekä tietokannat, joissa tietoja käsitellään ja/tai säilytetään, ovat alttiita kyberhyökkäyksille, minkä vuoksi olisi suljettava pois kaikki havaittavissa olevat ja kehitystason perusteella mahdolliset haavoittuvuustekijät ja riskit laatimalla yhteiset turvallisuusperiaatteet, mukaan lukien tiukat turvallisuusstandardit, ja varmenneperiaatteet C-ITS:n käyttöönottoa varten;

28.  painottaa, että EU:ssa ja kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa mahdollisissa yhteistyöjärjestelyissä kolmansien maiden kanssa olisi sovellettava yhtä tiukkoja ja yhdenmukaistettuja turvallisuusstandardeja; katsoo, että nämä standardit eivät saisi kuitenkaan estää ulkopuolisten korjaamojen pääsyä asennettuihin järjestelmiin, jotta varmistetaan, että ajoneuvojen omistajien ei tarvitse tukeutua autonvalmistajiin voidakseen tehdä välttämättömiä tarkastuksia ja/tai korjauksia asennettuihin ohjelmiin;

Viestintätekniikat ja taajuudet

29.  katsoo, että teknologianeutraali hybridiviestintä, jossa varmistetaan yhteentoimivuus ja yhteensopivuus aiempien järjestelmien kanssa sekä yhdistetään toisiaan täydentäviä viestintätekniikoita, on oikea lähestymistapa ja että lupaavin hybridiviestintäkokonaisuus näyttää olevan langattoman lyhyen kantaman tiedonsiirron sekä matkaviestintä- ja satelliittitekniikan yhdistelmä, jolla varmistetaan paras mahdollinen tuki C-ITS-peruspalvelujen käyttöönotolle;

30.  panee merkille maininnan verkottuneiden autojen ja eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien, EGNOSin ja Galileon, välisestä yhteydestä; ehdottaa näin ollen, että strategiat, joissa keskitytään verkottuneisiin autoihin, sisällytettäisiin avaruusteknologiaan; pitää yhteentoimivuutta olennaisena sekä turvallisuuden että kuluttajien valinnanmahdollisuuksien kannalta ja korostaa, että ajoneuvojen kyky olla yhteydessä 5G- ja satelliittinavigointijärjestelmiin on tulevaisuudessa yhdistettävä hybridiviestintäkokonaisuuteen, kuten komission 5G-toimintasuunnitelmassa todettiin;

31.  kannustaa autonvalmistajia ja C-ITS-palveluja tukevia teleoperaattoreita tekemään yhteistyötä muun muassa C-ITS-viestintätekniikoiden, tiemaksujärjestelmien ja digitaalisia ajopiirtureita koskevien älypalvelujen ottamiseksi käyttöön sujuvasti ilman, että näiden palvelujen välillä esiintyy häiriöitä;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen rahoittamaan tutkimusta ja innovointia (Horisontti 2020), jotta luodaan erityisesti edellytykset sellaisen infrastruktuurin kehittämiselle pitkällä aikavälillä, joka soveltuu C-ITS:n käyttöönottoa varten;

33.  korostaa anturijärjestelmien merkitystä esimerkiksi ajoneuvodynamiikkaa, ruuhkia ja ilmanlaatua koskevien tietojen tuottamisessa; kehottaa lisäämään ja koordinoimaan asianmukaisesti jäsenvaltioissa tehtäviä investointeja, joilla varmistetaan käytettävien anturien täysi yhteentoimivuus sekä niiden mahdollinen käyttö muissa kuin turvallisuutta koskevissa sovelluksissa, esimerkiksi päästöjen etätunnistuksessa;

34.  kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia, joilla varmistetaan, että ajoneuvoihin asennettujen anturien avulla saatavat tiedot epäpuhtauspäästöistä kerätään ja asetetaan toimivaltaisten viranomaisten saataville;

Yhteinen eurooppalainen lähestymistapa

35.  kannustaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia, ajoneuvovalmistajia, tienpitäjiä ja ITS-alaa panemaan C-ITS:n täytäntöön vuoteen 2019 mennessä ja suosittelee, että komissio, paikallisviranomaiset ja jäsenvaltiot osoittavat tulevan tieinfrastruktuurin parantamiseen ja ylläpitoon asianmukaisen rahoituksen Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edelleen rahoittamaan tutkimusta ja innovointia (Horisontti 2020) noudattaen täysimääräisesti avoimuuden periaatetta ja antaen säännöllisesti tietoa EU:n yhteisrahoituksesta;

36.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan aloitteita ja toimia C-ITS-järjestelmien kehitystä ja vaikutuksia unionin liikennepolitiikkaan koskevan tutkimuksen ja tiedonhankinnan edistämiseksi; katsoo, että jos vuoteen 2022 mennessä ei saavuteta merkittävää edistystä, saattaa olla tarpeen toteuttaa lainsäädäntötoimia, joilla otetaan käyttöön vähimmäissäännöt ja huolehditaan yhdentymisestä tällä alalla;

37.  pitää tärkeänä fyysisen tieinfrastruktuurin laatua ja katsoo, että sitä olisi vähitellen täydennettävä digitaalisella infrastruktuurilla; kehottaa parantamaan ja ylläpitämään tulevaa tieinfrastruktuuria;

38.  korostaa, että olisi luotava aidosti multimodaalinen liikennejärjestelmä, jolla liikennemuodot yhdennetään yhdeksi liikennepalveluksi, jossa käytetään reaaliaikaista tietoa ja otetaan huomioon yhdennetyt matkalippupalvelut ja yhteiskäyttöön perustuvat liikkumispalvelut sekä jalankulku ja pyöräily ja joka mahdollistaa ihmisten ja rahdin liikkumisen saumattomasti ovelta ovelle ja edistää yleistä liikenteen tehokkuutta, kestävyyttä ja pysyvyyttä; kehottaa komissiota tässä yhteydessä varmistamaan EU-tason yhteistyön ja investoinnit liikennealan digitalisaatioon sekä edistämään niitä nykyisten ja uusien varojen avulla, jotta älykkäät liikennejärjestelmät voidaan integroida eri liikennemuotoihin (C-ITS, ERTMS, SESAR, RIS(8)); pitää tärkeänä, että tiedotus-, varaus- ja matkalippujärjestelmiin sovelletaan yhdennettyä lähestymistapaa, jotta saadaan aikaan houkuttelevia ovelta ovelle -liikenneketjuja;

39.  kehottaa hyödyntämään tässä suunnitteluprosessissa perustiedonlähteenä käyttäjien näkemyksiä matkustaja- ja tavaraliikenteestä, jotta voidaan laajentaa C‑ITS‑järjestelmien käyttömahdollisuuksia ja luoda liiketoimintamalleja, jotka liittyvät tähän uuteen yhdennettyyn kestävään liikkuvuuteen;

40.  kannustaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä tulevan direktiivin tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista, jotta C-ITS on esteettömästi kaikkien kansalaisten käytettävissä;

41.  suosittelee, että komissio laatii nopeasti asianmukaisen oikeudellisen kehyksen EU:n laajuisen rajatylittävän yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi sekä kehyksen, jossa vahvistetaan verkottuneen liikenteen eri muotojen käyttöön liittyvää vastuuta koskevat säännöt; kehottaa komissiota julkaisemaan vuoden loppuun mennessä säädösehdotuksen pääsystä ajoneuvoissa oleviin tietoihin ja resursseihin; suosittelee, että ehdotuksen olisi mahdollistettava se, että koko autoteollisuuden arvoketju ja loppukäyttäjät hyötyvät digitalisaatiosta, ja että siinä taataan tasapuoliset toimintaedellytykset ja paras mahdollinen turvallisuustaso, kun on kyse ajoneuvoissa olevien tietojen säilyttämisestä ja kolmansien osapuolten pääsystä niihin, jonka olisi oltava reilua, oikea-aikaista ja rajoittamatonta, jotta suojellaan kuluttajien oikeuksia, edistetään innovointia ja varmistetaan oikeudenmukainen, syrjimätön kilpailu näillä markkinoilla teknologianeutraaliuden periaatetta noudattaen; korostaa, että on tarpeen edistää kaiken julkisen liikenteen palveluihin liittyvän kaupunki- ja maaseutualueiden infrastruktuurin nykyaikaistamista; kehottaa komissiota takaamaan, että se kaikissa tapauksissa varmistaa yleisen tietosuoja-asetuksen täysimääräisen noudattamisen, ja raportoimaan vuosittain tästä seurannasta parlamentille;

42.  kehottaa komissiota omaksumaan globaalin lähestymistavan tietojen tekniseen yhdenmukaistamiseen ja standardointiin, jotta voidaan varmistaa C-ITS:n yhteensopivuus, mittakaavaedut valmistajien kannalta sekä kuluttajien käyttömukavuuden parantaminen;

43.  tähdentää, että on tärkeää käynnistää varhaisessa vaiheessa vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja kuluttajien edustajien kanssa, jotta voidaan luoda avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri ja saavuttaa asianmukainen tasapaino sosiaalisiin olosuhteisiin ja työehtoihin sekä kuluttajien oikeuksiin kohdistuvien myönteisten ja kielteisten vaikutusten välillä; toteaa, että eSafety-foorumin on laadittava C-ITS:n käyttöönottoa koskeva toimintasuunnitelma vastaavasti kuin se on laatinut eCall‑järjestelmää koskevan toimintasuunnitelman;

44.  korostaa, että kansainvälisten ilmastositoumusten täyttäminen ja EU:n sisäisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät kokonaisvaltaista siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta; korostaa tämän vuoksi tarvetta uudistaa EU:n eri varojen jakoperusteita vähähiilisyyteen siirtymistä tukevien toimenpiteiden ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseksi myös C-ITS:ssä; katsoo, että unionin rahoitusta ei saisi missään olosuhteissa osoittaa hankkeisiin, jotka eivät ole hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden ja toimintapolitiikan mukaisia;

45.  kehottaa autonvalmistajia antamaan kuluttajille riittävät ja selkeät tiedot heidän oikeuksistaan sekä uusiin C-ITS-tekniikoihin liittyvistä hyödyistä ja rajoituksista turvallisuuden kannalta; kannustaa toteuttamaan tiedotuskampanjoita, joiden tarkoituksena on kertoa nykyisille kuljettajille C-ITS-tekniikoista, luoda tarvittava luottamus loppukäyttäjien parissa ja saavuttaa yleinen hyväksyntä; katsoo, että C‑ITS‑tekniikoiden käyttö voi parantaa liikennejärjestelmän turvallisuutta ja tehokkuutta, mutta samalla on varmistettava tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa kokevien sääntöjen noudattaminen;

°

°  °

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.

(2)

COTER-VI/028.

(3)

EUVL C 288, 31.8.2017, s. 85.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0423.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0234.

(6)

C-ITS-ryhmän toisen vaiheen loppuraportti: https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2017-09-c-its-platform-final-report.pdf

(7)

1 Komission suositus 26. toukokuuta 2008 turvallisista ja tehokkaista ajoneuvoihin asennettavista tieto- ja viestintäjärjestelmistä: ajantasaistetut käyttöliittymiä koskevat eurooppalaiset periaatteet; EUVL L 216, 12.8.2008, s. 1.Saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32008H0653

(8)

Eurooppalainen rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS); Uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmä (SESAR); Jokiliikenteen tietopalvelu (RIS).


PERUSTELUT

Johdanto

Maailma on äärimmäisen nopean teollisen ja digitaalisen vallankumouksen edessä, ja myös EU on tietyllä tavalla mukana siinä, vaikkakaan Euroopan taloudessa ja yhteiskunnassa ei ole valmistauduttu siihen riittävästi. Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja kehitysasteessa ja valmiudessa mutta digitalisaation ja teknologian kehityksen ei saa antaa kasvattaa tätä epätasapainoa. Uuden teollisen vallankumouksen ja sen etujen olisi oltava kaikkien Euroopan kansalaisten saatavilla. Myös liikenneala on kokemassa mullistavia muutoksia, joihin Euroopan unionin on tarjottava omia merkityksellisiä ja pitkäaikaisia ratkaisuja. Meidän on vastattava samanaikaisesti turvallisuuden, tehokkuuden ja kestävyyden vaatimuksiin. Digitaaliteknologian kehittyminen liikennealalla mahdollistaa reaaliaikaisen datanvaihdon liikennevälineiden kesken, mikä vähentää esimerkiksi onnettomuuksien määrää, järkeistää liikennejärjestelmiä ja vähentää haitallisien aineiden päästöjä. Uudet teknologiat, kuten tässä mietinnössä käsitellyt vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät (C-ITS), merkitsevät sekä huomattavaa edistystä että todellista tehtävää eurooppalaisille päättäjille muun muassa lainsäädännön yhdenmukaistamisen osalta, sillä se on tähän asti ollut sekavaa ja tuottanut yhä uusia ongelmia. Selvää on, että komissio ja unionin toimielimet ovat tässä asiassa jäljessä eivätkä pysy nopeasti etenevän teknologian vallankumouksen tahdissa. Tilanteen ratkaiseminen on todellinen ja kiireellinen tehtävä. Samalla on tunnustettava se, että Euroopan unionin on liikennealaan vaikuttavan digitaalisen kehityksen alalla tehtävä rinnakkaista yhteistyötä sen sijaan, että vain kilpailtaisiin erillään, koska vain näin unioni pystyy vastaamaan globaalin kehityksen haasteisiin, joita unioniin kohdistuu esimerkiksi Yhdysvalloista ja Kiinasta, joissa C-ITS-tekniikan kehitys on jo huomattavasti pidemmällä. Uusi teollinen vallankumous tarkoittaa siis suuria mahdollisuuksia liikennejärjestelmien kehittämiseksi ja niiden turvallisuuden takaamiseksi, mutta se vaatii myös jatkuvaa vastuullista sääntelytyötä.

Taustaa

Komissio ja Euroopan parlamentti ovat jo lähes kymmenen vuoden ajan työskennelleet älykkäisiin liikennejärjestelmiin ja ajoneuvoihin liittyvien kysymysten parissa. Älyautojen ja eCall-järjestelmän käyttöönotto on tärkeä osa tätä jatkumoa. Esittelijä pitää myönteisenä lainsäädäntöprosessia, jonka johdosta parlamentti antaa lausunnon autojen turvallisuuden parantamisesta, ajokorteista ja kuljettajien koulutuksesta sekä unionin vähäpäästöisen liikenteen strategiasta. Erityisen tärkeää on direktiivin 2010/40/EU muuttaminen ja delegoitujen säädösten soveltamisen jatkaminen. Nämä säädökset täydentävät strategiaa, joka on esitelty älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa koskevassa komission tiedonannossa (COM(2016)0766).

Esittelijä pitää tärkeänä, että erinäisiä EU:n tutkimus- ja kehitysohjelmia sekä yhteisöaloitteita, muun muassa C-Roads- ja GEAR 2030 -ohjelmia, toteutetaan samanaikaisesti. ITS-ryhmän vuosien 2016–2017 ohjelman tulokset ovat erityisen merkittäviä, ja komissio on äskettäin julkaissut kahdeksan työryhmän työn tulokset osana tätä ohjelmaa.

On ratkaisevan tärkeää, että eri alat – televiestintäala, autoteollisuus, energia-ala ja liikenneala – yhdistävät voimansa, jotta digitaalisen kehityksen tulokset pystytään ottamaan asianmukaisesti käyttöön ja niitä pystytään soveltamaan. Myös EU:n toimielinten yhteistyö ja jäsenvaltioiden panos on tärkeää. Esittelijä suhtautuu myönteisesti alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoon. EU:n alueella käytetyt ajoneuvot ovat suurimmaksi osaksi vanhoja, ja ne on valmistettu teknologialla, joka estää yhdistämästä niitä uusimpaan teknologiaan ja digitaaliseen vuoropuheluun. Tämä koskee myös tiejärjestelmiä, jotka eivät ole moottoriteitä eivätkä osa Euroopan laajuisia verkkoja. On aiheellista kysyä, miten olisi varmistettava näiden ajoneuvojen verkottuneisuus ja kuka maksaa kulut.

Kuka maksaa kulut?

”Ensimmäisen päivän” C-palvelujen käyttöönottoa varten tarvitaan vuositasolla lähes kolme miljardia euroa, jotta olisi mahdollista tehdä noin 30 miljoonasta autosta verkottuneita. Verkkojen Eurooppa -välineestä, ERI-rahastoista ja ESIR-rahastosta on saatavilla rahoitusta laajakaistaverkkojen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tämän lisäksi tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa. Esittelijä on vakuuttunut, että kehitys menee eteenpäin paljon strategisessa suunnitelmassa esitettyä tavoiteaikataulua nopeammin. Sen vuoksi on tarpeen ottaa jäsenvaltiot mukaan ja päättää rahoituksesta. Tärkein kysymys onkin, miten rahoitussuunnittelun seuraavassa vaiheessa otetaan huomioon digitaalisen teknologian rooli.

Turvallisuus

Esittelijä yhtyy komission ehdotukseen, jossa esitetään ensimmäisen ja puolentoista päivän käytäntöjen käyttöönottoa sekä ensimmäisen paketin käyttöönottoa jo vuonna 2019, ja pitää myönteisenä kunnianhimoisia tavoitteita. Samalla hän kaipaa tarkkaa aikataulua ja toteutettavuustutkimusta tämän päämäärän saavuttamiseksi. Esittelijä tukee myös C‑ITS‑ryhmän työn toisessa vaiheessa annettua turvallisuutta käsittelevän asiantuntijatyöryhmän päätelmää, että kaikkien ajoneuvojen on täytettävä vähimmäisvaatimusjärjestelmän vaatimukset(1). Esittelijä on vakuuttunut siitä, että teknologia ja automaatio ovat mielekkäitä vain, jos jokainen ajoneuvo on verkotettu liikennejärjestelmään. Asiassa on edettävä askel kerrallaan. Siihen saakka, kunnes koko C‑ITS-järjestelmä tulee saataville, on ensiarvoisen tärkeää määrittää turvallisuusprotokolla, jossa otetaan huomioon inhimilliset tekijät ja annetaan riittävästi aikaa ihmisen ja koneen väliselle(2) vuorovaikutukselle.

Tietoturva

Tietojen laajamittainen, nopea ja reaaliaikainen vaihto etenee pitkin harppauksin, ja siitä on tulossa normi, mikä herättää kysymyksen asianmukaisen teknologian käytöstä ja tietoturvasta. On erityisen tärkeää, että laajennamme nykyistä EU:n lainsäädäntöä kattamaan myös automaation. Komissio on äskettäin tehnyt myös kyberturvallisuutta koskevan ehdotuksen, johon sisältyy uuden eurooppalaisen sertifiointijärjestelmän luominen digitaalisten tuotteiden ja palveluiden turvallisen käytön varmistamiseksi. Lisäksi esittelijä katsoo, että yksi tärkeimmistä tehtävistä on liikkuvien ajoneuvojen tuottamiin tietoihin pääsyn täsmällinen määrittäminen ja kysymys pääsystä ”kolmannen osapuolen” tietoihin. On varmistettava, että kaikkien asian osapuolten mielipiteitä ja ehdotuksia kuunnellaan ja että löydetään parhaat yhteiset ratkaisut.

Viestintäteknologiaan ja taajuuksiin liittyvät seikat

Jos tarkastellaan koko Euroopan unionia ja viime kuukausina käynnistettyjä ohjelmia, on huomattavissa suuria eroja niiden täytäntöönpanon suhteen. Aihealueen toisessa päässä on 0‑asteen internetkattavuus (ei langatonta verkkoa ja enintään 2G:n yhteys) ja toisessa päässä rekkojen ja kuorma-autojen saattueajo. Meidän on huolehdittava tarkasti siitä, ettei digitaalinen kuilu syvene. Teknologian osalta ollaan yhtä mieltä siitä, että mikään teknologia ei ole poissuljettu, vaan ratkaisu voi olla jo olemassa olevien teknologioiden soveltaminen rinnakkain. Tätä asiaa koordinoidaan jatkuvasti ammatillisten organisaatioiden ja komission välillä.

Muut tärkeät aiheet ja huomiot

Kaupunkiliikenteen tulevaisuus on yksi tärkeä osa automaatiota, ja kaupunkiliikenteen kehittämisen on myös oltava keskeinen asia. Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden järjestäminen älykkääksi liikenneverkoksi on ensiarvoisen tärkeää aluekehityksessä. Puhumme jatkuvasti ainoastaan ajoneuvojen ja infrastruktuurin verkottamisesta, mutta entä niin sanotut ”vaaralle alttiina olevat toimijat” eli jalankulkijat, pyöräilijät ja moottoripyöräilijät? Miten nämä toimijat voidaan integroida älykkäisiin vuorovaikutteisiin järjestelmiin? Siirryttäessä kohti täydellistä automaatiota emme saa unohtaa myöskään sitä, miten ajokorttien myöntämistä koskevat määräykset muuttuvat ja millaisia taitoja olisi välitettävä. Miten kuljettajien koulutusta olisi täydennettävä?

(1)

C-ITS-ryhmän lopullinen toinen vaihe: https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/2017-09-c-its-platform-final-report.pdf

(2)

Euroopan komissio (2008), Käyttöliittymiä koskevat eurooppalaiset periaatteet. https://goo.gl/zXSXHe


YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.2.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten

(2017/2067(INI))

Valmistelija: Christel Schaldemose

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  palauttaa mieliin heinäkuussa 2016 hyväksytyn vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian, jossa korostetaan vuorovaikutteisten, verkkoyhteyksillä varustettujen ja automatisoitujen ajoneuvojen tarjoamia mahdollisuuksia liikkuvuuden ekosysteemin luomisessa ja sitä kautta energiankulutuksen ja tieliikenteen päästöjen vähentämisessä, ja toteaa, että tieliikenne on edelleen syypää suurimpaan osaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä;

2.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon ajoneuvojen koko elinkaaren aikaisten päästöjen kasvavan merkityksen, mukaan lukien energianhankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat ja elinkaaren loppuvaiheissa muodostuvat päästöt, antamalla kokonaisvaltaisia ehdotuksia, joilla ohjataan valmistajia optimaalisiin ratkaisuihin sen varmistamiseksi, että alku- ja loppupään päästöt eivät murenna verkkoyhteyksillä varustettujen ja automatisoitujen ajoneuvojen operatiivisen käytön parantumisesta saatavia hyötyjä;

3.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen strategiaan vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä (C-ITS) varten ja toteaa, että se muodostaa yhteisen toimintakehyksen; tukee voimakkaasti C-ITS:n käyttöönottoa koskevan asianmukaisen EU:n oikeudellisen kehyksen kehittämistä myös niitä EU:n alueita varten, jotka eivät ole yhteydessä Euroopan mantereeseen, ja välttämättömään infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseksi; kehottaa komissiota tarkastelemaan tämän osalta ITS‑direktiivin 2010/40/EU mahdollisuuksia;

4.  kehottaa komissiota sisällyttämään C-ITS-strategiaan kaupunkialueiden lento- ja vesiliikenteen ja keskittymään multimodaalisuuteen ja eri liikennemuotojen yhdistämiseen, joka voi tehdä liikenteestä entistä tehokkaampaa ja kestävämpää;

5.  painottaa, että julkinen tuki on suunnattava ensisijaisesti C-ITS:n mahdollisuuksiin, jotta voidaan tehostaa joukkoliikenteen eri muotoja ja ajoneuvojen yhteiskäyttöä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tässä suhteessa tiivistä yhteistyötä julkisia liikennepalveluja tarjoavien alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja tarkastelemaan C-ITS:n mahdollisuuksia julkisen liikenteen ja intermodaaliliikenteen kannalta, jotta voidaan saavuttaa yksityisen ja julkisen liikenteen yhdistämisen korkea taso liikkuvuuden kestävyyden parantamiseksi;

6.  uskoo vakaasti, että C-ITS:n käyttöönotossa olisi keskityttävä käyttäjään ja että kansalaisten olisi voitava olla yhteydessä C-ITS-järjestelmiin yksityisautojensa kautta;

7.  pitää myönteisenä C-ITS:n potentiaalia parantaa tieliikenneturvallisuuden ja liikennesääntöjen noudattamisen valvontaa; suhtautuu myönteisesti myös C‑ITS‑viestinnän hyötyihin, kuten ajoturvallisuuden parantumiseen, kun kuljettajille ilmoitetaan nopeasti ja tarkasti liikennetilanteesta, vaarallisista alueista ja muista kuljettajien ympärillä ilmenevistä ongelmista, ja siihen, että liikenteen hallinta- ja liikennetietokeskukset voivat saada täsmällistä ja kattavaa tietoa vallitsevasta liikennetilanteesta suoraan ajoneuvoista, jolloin ne pystyvät nopeasti ja tehokkaasti hallitsemaan liikennevirtoja ja vaikuttamaan niihin sekä parantamaan turvallisuutta;

8.  huomauttaa, että sellaisen C-ITS:n luominen, joka perustuu viestintään (tiedonvaihtoon) sekä yksittäisten ajoneuvojen että ajoneuvojen ja infrastruktuurin välillä, on merkittävä uusi haaste autojen sähköisten järjestelmien ja ITS:n alalla; toteaa, että C-ITS:n avulla ajoneuvot voivat viestiä suoraan keskenään ja ajoneuvot ja ITS-yksiköt voivat lähettää tietoja liikenneinfrastruktuuriin, joka välittää tiedot eteenpäin liikenteen hallinta- ja liikennetietokeskuksiin, mikä auttaa vähentämään liikenteen ympäristövaikutuksia;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti C-ITS:n mahdollisuuksia, jotta voidaan ehkäistä savusumua ja korkeita otsonipitoisuuksia ja vähentää melua ja pienhiukkaspäästöjä, typen oksidien päästöjä ja hiilidioksidipäästöjä;

10.  muistuttaa, että vaihtoehtoisten polttoaineiden hyväksyntä kuluttajien keskuudessa riippuu vahvasti tankkaus- tai latausinfrastruktuurin saatavuudesta, ja korostaa, että tällaista infrastruktuuria (esimerkiksi lähellä olevia vapaita latauspisteitä) koskevien tietojen saataville asettaminen voisi lisätä kysyntää; kehottaa komissiota antamaan enemmän painoarvoa sille, että nämä palvelut voidaan toteuttaa;

11.  panee merkille C-ITS:n suuren potentiaalin polttoainetehokkuuden parantamiseksi, henkilöliikenteen kustannusten alentamiseksi ja liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi;

12.  muistuttaa, että verkkoyhteyksillä varustetuilla ja automatisoiduilla ajoneuvoilla, C‑ITS:llä ja uusilla tekniikoilla on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja että on varmistettava, että niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa noudatetaan täysimääräisesti liikennejärjestelmän vähähiilisyyden tavoitetta ja tuetaan sitä; suhtautuu myönteisesti C-ITS:n käyttöön keinona parantaa liikenteen tehokkuutta, vähentää polttoaineenkulutusta ja tieliikenteen ympäristövaikutusta (esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen osalta) ja optimoida kaupunki-infrastruktuurin käyttöä;

13.  korostaa automatisoidun ajamisen ja saattueajon (erilaisten ajoneuvojen ryhmittäminen) kaltaisten innovatiivisten teknologioiden potentiaalia maanteiden tavaraliikenteessä, koska ne lisäävät imussa ajamisen etuja, mikä vähentää polttoaineenkulutusta ja päästöjä; kehottaa tukemaan edelleen kyseisen alan tutkimusta ja kehittämistä, erityisesti tarvittavaan digitaaliseen infrastruktuuriin liittyvää tutkimusta ja kehittämistä;

14.  korostaa yhteentoimivuuden merkitystä ja katsoo, että komission olisi edistettävä yhteentoimivia järjestelmiä teknologianeutraalisti;

15.  korostaa anturijärjestelmien merkitystä tietojen tarjoamiseksi esimerkiksi ajoneuvodynamiikasta, ruuhkista ja ilman laadusta; kehottaa lisäämään ja koordinoimaan asianmukaisesti investointeja jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan käytettävien anturien täysi yhteentoimivuus sekä niiden mahdollinen käyttö muissa kuin turvallisuutta koskevissa sovelluksissa, esimerkiksi päästöjen etätunnistuksessa;

16.  kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia, joilla varmistetaan, että ajoneuvoihin asennettujen anturien avulla saatavat tiedot epäpuhtauspäästöistä kerätään ja toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille;

17.  korostaa C-ITS:n potentiaalia autonomisten ajoneuvojen yhdistämisen edistämiseksi, jotta voitaisiin ratkaista viimeisen osuuden ongelma, joka liittyy matkaan liikenteen solmukohdasta lopulliseen määränpäähän;

18.  painottaa, että C-ITS voi parantaa tieturvallisuutta merkittävästi vähentämällä inhimillisiä virheitä, jotka ovat edelleen liikenneonnettomuuksien yleisin syy;

19.  kehottaa komissiota parantamaan liikennetietojen saatavuutta julkisille ja yksityisille toimijoille, kuten digitaalisten kartta- ja navigointipalvelujen tarjoajille, sillä tällaiset palvelut ovat keskeinen intermodaalisen liikenteen, entistä tehokkaamman reitityksen ja automatisoidun ajamisen mahdollistava tekijä; korostaa kuitenkin, että loppukäyttäjien luottamus henkilötietojen suojaan ja yksityisyyden suojaan on välttämätöntä, jotta saadaan hyväksyntä yksittäisten tietojen jakamiselle; tukee siksi komission C-ITS-strategiassa esittämää sisäänrakennettuun ja oletusarvoiseen tietosuojaan perustuvaa lähestymistapaa;

20.  korostaa, että paikallis- ja aluetason yhteistyö yhteentoimivan ja tarvittaessa yhdenmukaistetun C-ITS:n kehittämisessä ja täytäntöönpanossa on ratkaisevan tärkeää kaikkialla EU:ssa myös alueilla, jotka eivät ole yhteydessä Euroopan mantereeseen;

21.  painottaa, että rajat ylittävän C-ITS:n perustaminen on yksi EU:n tavoitteista ja että tämän tavoitteen eteen tehdyt toimet luovat perustan C-ITS:n Euroopan laajuiselle käytölle; ottaa huomioon, että vuorovaikutteisia järjestelmiä koskevaa teknologiaa on kehitetty osana eurooppalaisia tiede- ja tutkimushankkeita ja sitä on testattu pilottihankkeissa eri puolilla Eurooppaa; korostaa, että Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI) ja Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (ISO) ovat jo standardoineet suurimman osan vuorovaikutteisiin järjestelmiin tarvittavista ja soveltuvista teknologioista;

22.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon Verkkojen Eurooppa -välineen yhteydessä toteutettujen pilottihankkeiden tulokset ja niistä saadun palautteen;

23.  huomauttaa, että sellaisen älykkään liikennejärjestelmän järjestelmällinen rakentaminen, jolla luodaan edellytykset henkilöiden ja tavaroiden turvalliselle, sujuvalle, taloudelliselle ja ympäristöystävälliselle liikkumiselle, on tärkeä haaste tämän päivän yhteiskunnalle; katsoo, että yksi tapa vastata haasteeseen olisi luoda EU:n ja kansallisten elinten sekä tutkimuslaitosten välinen vakaa pitkän aikavälin kumppanuus, jonka avulla teknologian ja liikennejärjestelmien kehitys saataisiin sille tasolle, että niiden päivittäinen käyttö voisi edistää EU:n toimintapolitiikkojen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamista;

24.  toteaa, että merkittävää rahoitusta vuorovaikutteisia, verkkoyhteydellä varustettuja ja automatisoituja ajoneuvoja varten on jo asetettu saataville EU:n tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tarvittavan rahoituksen C-ITS:n käyttöönottoa varten pitkällä aikavälillä sekä varmistamaan samalla eri järjestelmien yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden kansainvälisellä tasolla;

25.  korostaa, että kansainvälisten ilmastositoumusten täyttäminen ja EU:n sisäisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät merkittävää siirtymistä kohti vähähiilistä taloutta; korostaa tämän vuoksi tarvetta uudistaa EU:n eri varojen jakoperusteita hiilestä vapautumisen ja energiatehokkuustoimenpiteiden edistämiseksi myös C-ITS:ssä; katsoo, että unionin rahoitusta ei saisi missään olosuhteissa osoittaa hankkeisiin, jotka eivät ole hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden ja toimien mukaisia;

26.  kehottaa komissiota ottamaan C-ITS:ää kehitettäessä asianmukaisesti huomioon tietosuojan, vastuusäännöt ja terrorismin torjunnan.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marco Affronte, Pilar Ayuso, Ivo Belet, Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Birgit Collin-Langen, Seb Dance, Mark Demesmaeker, Stefan Eck, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Arne Gericke, Julie Girling, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jytte Guteland, Anneli Jäätteenmäki, Karin Kadenbach, Urszula Krupa, Giovanni La Via, Jo Leinen, Peter Liese, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Piernicola Pedicini, Bolesław G. Piecha, John Procter, Julia Reid, Frédérique Ries, Daciana Octavia Sârbu, Annie Schreijer-Pierik, Renate Sommer, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean, Jadwiga Wiśniewska, Damiano Zoffoli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elena Gentile, Martin Häusling, Norbert Lins, Nuno Melo, Ulrike Müller, Christel Schaldemose, Bart Staes, Keith Taylor, Carlos Zorrinho

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jiří Maštálka

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ LAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

50

+

ALDE

Gerben-Jan Gerbrandy, Anneli Jäätteenmäki, Ulrike Müller, Frédérique Ries

ECR

Mark Demesmaeker, Arne Gericke, Julie Girling, Urszula Krupa, Bolesław G. Piecha, John Procter, Jadwiga Wiśniewska

EFDD

Piernicola Pedicini

GUE/NGL

Stefan Eck, Jiří Maštálka

EPP

Pilar Ayuso, Ivo Belet, Birgit Collin-Langen, José Inácio Faria, Francesc Gambús, Elisabetta Gardini, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Giovanni La Via, Peter Liese, Norbert Lins, Nuno Melo, Annie Schreijer-Pierik, Ivica Tolić, Adina-Ioana Vălean

S&D

Simona Bonafè, Biljana Borzan, Paul Brannen, Soledad Cabezón Ruiz, Nessa Childers, Seb Dance, Elena Gentile, Jytte Guteland, Karin Kadenbach, Jo Leinen, Susanne Melior, Gilles Pargneaux, Christel Schaldemose, Daciana Octavia Sârbu, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Damiano Zoffoli, Carlos Zorrinho

Verts/ALE

Marco Affronte, Martin Häusling, Bart Staes, Keith Taylor

1

-

EFDD

Julia Reid

1

0

PPE

Renate Sommer

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (5.12.2017)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten

(2017/2067(INI))

Valmistelija: Matthijs van Miltenburg

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti komission strategiaan vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä (C-ITS) varten; panee merkille, että se tarjoaa potentiaalia tietojen järkevämpään käyttöön liikennealalla sekä käyttäjien, mukaan luettuina vammaisten erityistarpeet, että yritysten kannalta; katsoo, että C-ITS on arvokas osatekijä, jonka avulla liikenteestä tehdään turvallisempaa, tehokkaampaa, käyttäjä- ja ympäristöystävällisempää sekä kestävämpää paremman energiatehokkuuden, pienempien päästöjen ja vähäisemmän onnettomuusriskin avulla;

2.  kehottaa unionia jäsenvaltioiden talouskasvun ja kilpailukyvyn nimissä edistämään tiukempien normien avulla maailmanlaajuista johtoasemaansa C-ITS:n alalla; kannustaa kaikkia sidosryhmiä nopeuttamaan C-ITS-teknologian käyttöönottoa; painottaa tältä osin, että kaikkialla unionissa tarvitaan laadukkaita, turvallisia, kilpailukykyisiä, saavutettavia, jatkuvia ja luotettavia palveluja;

3.  pitää olennaisena varmistaa lähtökohtaisesti, että kuluttajien oikeuksia yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan noudatetaan täysipainoisesti EU:n tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen mukaisesti; kehottaa komissiota siksi varmistamaan yleisen tietosuoja-asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon; kehottaa autojen valmistajia tiedottamaan kuluttajille asianmukaisesti ja selkeästi heidän oikeuksistaan sekä uuden C-ITS-teknologian eduista ja haitoista turvallisuuden kannalta; vaatii lisäksi, että autojen valmistajat eivät myy, säilytä tai käytä autossa kerättyjä tietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen ilman nimenomaista ennakkosuostumusta;

4.  toteaa, että C-ITS-järjestelmien onnistunut kehittäminen ja käyttöönotto edellyttävät, että kyberturvallisuuteen suhtaudutaan mitä vakavimmin; korostaa tarvetta kehittää C-ITS:n tietoliikenneturvallisuutta koskevia yhteisiä toimintalinjoja, mukaan luettuina tiukat turvallisuusnormit, jotta liikennejärjestelmä voidaan suojata hakkeroinnilta ja kyberhyökkäyksiltä;

5.  pitää tärkeänä C-ITS:n teknologianeutraliteettia, yhteensopivuutta aikaisempien järjestelmien kanssa, teknistä yhdenmukaistamista sekä sitä koskevien tietojen ja määritelmien standardointia myös avointen markkinoiden varmistamiseksi; pitää lisäksi yhteentoimivuutta olennaisena sekä turvallisuuden että kuluttajien valinnanmahdollisuuksien kannalta; pyytää komissiota yhdessä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa varmistamaan onnistuneen käyttöönoton ja yhteentoimivuuden kaikilla tasoilla;

6.  kehottaa komissiota omaksumaan tarvittaessa globaalin lähestymistavan tietojen tekniseen yhdenmukaistamiseen ja standardointiin, jotta voidaan varmistaa C-ITS:n yhteensopivuus, suurtuotannon edut valmistajien kannalta sekä kuluttajien käyttömukavuuden parantaminen;

7.  pitää myönteisenä, että strategiassa keskitytään käyttäjien osallistumiseen; kehottaa komissiota helpottamaan parhaiden käytäntöjen vaihtoa; korostaa, että tarvitaan asiaa koskevia rajatylittäviä C-ITS-pilottihankkeita, joita on tuettava riittävällä rahoituksella; kannustaa jäsenvaltioita pikaisesti liittymään C-Roads-alustaan ja työskentelemään yhdessä yhteentoimivuuden alalla;

8.  pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa pidennystä ITS-direktiivin 2010/40/EU nojalla annettavia delegoituja säädöksiä koskevan toimivallan siirron kestoon;

9.  pitää myönteisenä, että hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän tyyppihyväksyntävaatimuksia koskeva asetus tulee voimaan vuonna 2018(1); muistuttaa komissiota tässä yhteydessä sen velvollisuudesta arvioida yhteentoimivan, turvallisen ja standardoidun avoimesti saatavilla olevan alustan tarve;

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

4.12.2017

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pascal Arimont, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Daniel Dalton, Nicola Danti, Pascal Durand, Evelyne Gebhardt, Robert Jarosław Iwaszkiewicz, Liisa Jaakonsaari, Nosheena Mobarik, Jiří Pospíšil, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Jasenko Selimovic, Igor Šoltes, Ivan Štefanec, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Mylène Troszczynski, Anneleen Van Bossuyt, Marco Zullo

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lucy Anderson, Biljana Borzan, Birgit Collin-Langen, Kaja Kallas, Roberta Metsola, Matthijs van Miltenburg, Lambert van Nistelrooij, Sabine Verheyen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Jonathan Bullock, Rupert Matthews, Bogdan Brunon Wenta, Flavio Zanonato

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

32

+

ALDE

Kaja Kallas, Jasenko Selimovic, Matthijs van Miltenburg

ECR

Daniel Dalton, Nosheena Mobarik, Rupert Matthews, Anneleen Van Bossuyt

EFDD

Marco Zullo

PPE

Pascal Arimont, Birgit Collin-Langen, Lara Comi, Roberta Metsola, Jiří Pospíšil, Andreas Schwab, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Sabine Verheyen, Bogdan Brunon Wenta, Lambert van Nistelrooij, Ivan Štefanec

S&D

Lucy Anderson, Biljana Borzan, Sergio Gaetano Cofferati, Nicola Danti, Evelyne Gebhardt, Liisa Jaakonsaari, Virginie Rozière, Christel Schaldemose, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Flavio Zanonato

Verts/ALE

Pascal Durand, Igor Šoltes

1

-

EFDD

Jonathan Bullock

2

0

EFDD

Robert Jarosław Iwaszkiewicz

ENF

Mylène Troszczynski

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu 29. huhtikuuta 2015, (EU) 2015/758 hätänumeroon 112 perustuvan ajoneuvoon asennettavan eCall-järjestelmän käyttöönottoa koskevista tyyppihyväksyntävaatimuksista ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 77.).


KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (29.1.2018)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten

(2017/2067(INI))

Valmistelija: Maria Grapini

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että EU:n on noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja erityisesti sen 7 ja 8 artiklaa, jotka koskevat oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaa;

B.  ottaa huomioon, että vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien (C-ITS) lähettämät tiedot ovat tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön liittyviä henkilötietoja ja että C-ITS-viestejä lähetetään monille palveluille ja useiden toimijoiden välillä;

C.  ottaa huomioon, että C-ITS-järjestelmät perustuvat monien erilaisten julkisista ja yksityisistä lähteistä, ajoneuvoista, käyttäjiltä ja infrastruktuurista peräisin olevien tietojen keräämiseen, käsittelyyn ja vaihtamiseen ja että on tärkeää valita paras mahdollinen C-ITS-palveluiden luettelo käsiteltäväksi varhaisissa kuulemisissa jäsenvaltioiden, paikallisten viranomaisten, ajoneuvojen valmistajien ja tienpitäjien kanssa;

D.  ottaa huomioon, että järjestelmien täytäntöönpano perustuu geopaikannusteknologiaan, kuten satelliittipaikannukseen, ja kosketuksettomaan teknologiaan, joilla edistetään monien julkisten ja/tai kaupallisten palveluiden tarjoamista, ja toteaa, että järjestelmien on oltava EU:n yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevan säännöstön mukaisia, että niillä on tarkat luottamuksellisuutta koskevat säännöt ja että ne toimivat myös Euroopan avaruusstrategian tavoitteiden ja käytäntöjen mukaisesti;

E.  ottaa huomioon, että C-ITS-järjestelmien kyberturvallisuus on keskeinen tekijä täytäntöönpanossa, että hajanaiset turvallisuusratkaisut vaarantaisivat yhteentoimivuuden sekä loppukäyttäjien turvallisuuden ja että siksi tarvitaan selkeästi EU-tason toimintaa;

F.  toteaa, että algoritmeja koskeva vastuuvelvollisuus ja avoimuus tarkoittaa sellaisten teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys automatisoidussa päätöksenteossa sekä yksilöiden käyttäytymisen todennäköisyyksien laskennassa; katsoo, että avoimuuden olisi tarjottava ihmisille merkityksellistä tietoa sovelletusta logiikasta, prosessin merkityksestä ja sen seurauksista; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä tietoa analyysikoulutukseen käytetystä datasta ja että ihmisten olisi sen avulla voitava ymmärtää ja valvoa heihin vaikuttavia päätöksiä;

1.  korostaa, että unionin tietosuojalainsäädäntöä, erityisesti yleistä tietosuoja-asetusta, jota aletaan soveltaa 25. toukokuuta 2018, ja sähköisen viestinnän tietosuojadirektiiviä (2002/58/EY) sovelletaan täysimääräisesti kaikessa henkilötietojen käsittelyssä C-ITS-järjestelmiä varten, erityisesti käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteiden, tietojen minimoinnin ja rekisteröityjen oikeuksien osalta, koska C-ITS-viestit voivat epäsuorasti johtaa käyttäjien tunnistamiseen;

2.  painottaa, että älyautojen tapauksessa tietoja on oletusarvoisesti käsiteltävä ainoastaan kyseisissä autoissa ja vain, jos se on teknisesti ehdottoman välttämätöntä C-ITS-järjestelmän toiminnan kannalta, ja tiedot on tuhottava välittömästi tämän jälkeen; korostaa, että tietojen edelleenkäsittely tai toimittaminen muille rekisterinpitäjille voi olla mahdollista ainoastaan siten, että se perustuu käyttäjien ja matkustajien tietoisesti ja vapaasti antamaan selvään ja aktiiviseen suostumukseen antaa kerätä ja käsitellä heitä koskevia tietoja; painottaa lisäksi, että autossa ei saa olla ajonestoa, joka tarkoittaisi, etteivät käyttäjät voi ajaa omia älyautojaan, jos he kieltäytyvät antamasta suostumustaan; vaatii älyautoihin järjestelmästä erillään olevaa vaihtoehtoa, jolloin käyttäjät voisivat estää henkilötietojen siirrot muihin laitteisiin sen haittaamatta heidän mahdollisuuttaan ajaa kyseistä autoa;

3.  painottaa, että yksityisyyden ja henkilötietojen suoja on olennaisen tärkeää, jotta varmistetaan, että loppukäyttäjät hyväksyvät uudet palvelut; huomauttaa, että jos tarjottu palvelu perustuu paikannustietoon, sen täytyy tarjota käyttäjälle merkityksellistä tietoa ja käyttäjän täytyy pystyä peruuttamaan suostumuksensa;

4.  korostaa tarvetta lisätä huomattavasti yritysten harjoittaman tietojen käsittelyn ja analysoinnin avoimuutta ja algoritmeja koskevaa vastuuvelvollisuutta; muistuttaa, että yleinen tietosuoja-asetus kattaa jo nyt oikeuden saada tietoja tietojenkäsittelyyn liittyvästä logiikasta;

5.  painottaa, että tietoturvakysymykset olisi otettava huomioon paitsi itse C-ITS-laitteiden toiminnassa myös tietokannoissa, joissa tiedot käsitellään ja/tai säilytetään; tähdentää lisäksi, että kaikkia käsittelyn vaiheita varten on määriteltävä asianmukaiset tekniset, hallinnolliset ja toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset, myös pakollinen päästä päähän -salaus, riittävän suojaustason varmistamiseksi;

6.  toteaa, että C-ITS-järjestelmien osalta valmistajat ovat keskeinen lähtökohta sellaisten vastuujärjestelyjen tiukentamisessa, jotka johtavat tuotteiden parempaan laatuun ja suojatumpaan ympäristöön, kun kyse on ulkoisesta käytöstä ja mahdollisuudesta päivityksiin;

7.  korostaa, että tietosuoja ja luottamuksellisuus on huomioitava koko käsittelyn ajan; painottaa, että sisäänrakennetun ja oletusarvoisen yksityisyydensuojan ja tietosuojan periaatteiden täytäntöönpanon tulisi olla lähtökohtana älykkäiden liikennejärjestelmien ja niiden sovellusten suunnittelussa; muistuttaa, että anonymisointitekniikka voi lisätä käyttäjien luottamusta palveluihin, joita he käyttävät;

8.  toteaa, että komissio aikoo perustaa tietosuojaa koskevan oikeudellisen kehyksen hyväksymällä delegoituja säädöksiä ITS-direktiivin (2010/40/EU) nojalla; pyytää sen vuoksi komissiota varmistamaan suojan korkeimman tason noudattaen täysimääräisesti EU:n perusoikeuskirjaa ja säännöstöä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

25.1.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

50

3

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Jan Philipp Albrecht, Michał Boni, Caterina Chinnici, Daniel Dalton, Rachida Dati, Frank Engel, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Kinga Gál, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Sophia in ‘t Veld, Dietmar Köster, Barbara Kudrycka, Cécile Kashetu Kyenge, Juan Fernando López Aguilar, Monica Macovei, Roberta Metsola, Péter Niedermüller, Ivari Padar, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Sergei Stanishev, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Marie-Christine Vergiat, Udo Voigt, Josef Weidenholzer, Cecilia Wikström, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ignazio Corrao, Pál Csáky, Dennis de Jong, Maria Grapini, Anna Hedh, Lívia Járóka, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Ska Keller, Gilles Lebreton, Jeroen Lenaers, Sander Loones, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, John Procter, Emil Radev, Barbara Spinelli, Jaromír Štětina, Axel Voss

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Anna Záborská

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

50

+

ALDE

Nathalie Griesbeck, Sophia in ‘t Veld, Angelika Mlinar, Maite Pagazaurtundúa Ruiz, Cecilia Wikström

ECR

Daniel Dalton, Jussi Halla-aho, Sander Loones, Monica Macovei, John Procter

EFDD

Ignazio Corrao

ENF

Gilles Lebreton

GUE/NGL

Dennis de Jong, Cornelia Ernst, Barbara Spinelli, Marie-Christine Vergiat

NI

Udo Voigt

PPE

Asim Ademov, Michał Boni, Pál Csáky, Rachida Dati, Kinga Gál, Lívia Járóka, Barbara Kudrycka, Jeroen Lenaers, Roberta Metsola, Emil Radev, Csaba Sógor, Jaromír Štětina, Traian Ungureanu, Anna Záborská, Tomáš Zdechovský

S&D

Caterina Chinnici, Tanja Fajon, Ana Gomes, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Dietmar Köster, Cécile Kashetu Kyenge, Juan Fernando López Aguilar, Péter Niedermüller, Ivari Padar, Birgit Sippel, Sergei Stanishev, Josef Weidenholzer

VERTS/ALE

Jan Philipp Albrecht, Ska Keller, Bodil Valero

3

-

ENF

Auke Zijlstra

PPE

Frank Engel, Axel Voss

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää


TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

20.2.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Daniela Aiuto, Lucy Anderson, Marie-Christine Arnautu, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Deirdre Clune, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Andor Deli, Isabella De Monte, Ismail Ertug, Jacqueline Foster, Dieter-Lebrecht Koch, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Gabriele Preuß, Christine Revault d’Allonnes Bonnefoy, Dominique Riquet, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Jill Seymour, Keith Taylor, Pavel Telička, István Ujhelyi, Wim van de Camp, Marie-Pierre Vieu, Janusz Zemke, Roberts Zīle, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jakop Dalunde, Michael Detjen, Markus Ferber, Rolandas Paksas, Jozo Radoš, Evžen Tošenovský, Henna Virkkunen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Olle Ludvigsson


LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

39

+

ALDE

Izaskun Bilbao Barandica, Jozo Radoš, Dominique Riquet, Pavel Telička

ECR

Jacqueline Foster, Tomasz Piotr Poręba, Evžen Tošenovský, Roberts Zīle

EFDD

Daniela Aiuto, Rolandas Paksas

ENF

Marie-Christine Arnautu

PPE

Georges Bach, Deirdre Clune, Andor Deli, Markus Ferber, Dieter-Lebrecht Koch, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska, Marian-Jean Marinescu, Renaud Muselier, Markus Pieper, Massimiliano Salini, Claudia Schmidt, Henna Virkkunen, Luis de Grandes Pascual, Wim van de Camp

S&D

Lucy Anderson, Isabella De Monte, Michael Detjen, Ismail Ertug, Miltiadis Kyrkos, Bogusław Liberadzki, Olle Ludvigsson, Gabriele Preuß, Christine Revault d'Allonnes Bonnefoy, István Ujhelyi, Janusz Zemke

Verts/ALE

Michael Cramer, Jakop Dalunde, Keith Taylor

1

-

EFDD

Jill Seymour

1

0

GUE/NGL

Marie-Pierre Vieu

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 8. maaliskuuta 2018Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö