MIETINTÖ johon sisältyy päätöslauselmaesitys, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen irtisanomisesta

5.3.2018 - (14423/2017 – C8-0447/2017 – 2017/0241(NLE) – 2017/2266(INI))

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: João Ferreira

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS, JOKA EI LIITY LAINSÄÄDÄNTÖÖN

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen irtisanomisesta

(14423/2017 – C8-0447/2017 – 2017/0241(NLE) – 2017/2266(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (14423/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen[1],

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0447/2017),

–  ottaa huomioon [...] antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä päätökseksi[2],

–  ottaa huomioon laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta 29. syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008[3] (LIS-asetus) ja erityisesti sen 8 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8‑0055/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan yhteisön ja Komorien liiton (jäljempänä ”Komorit”) välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrätään, että kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen vakavista syistä, jotka voivat liittyä muun muassa laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastus) torjumista koskevien sitoumusten noudattamatta jättämiseen;

B.  toteaa, että laiton kalastus on suuri uhka meren luonnonvaroille maailmanlaajuisesti, koska se köyhdyttää kalakantoja, tuhoaa meren elinympäristöä, asettaa rehelliset kalastajat epäsuotuisaan asemaan ja tuhoaa rannikkoyhteisöjen elinkeinot erityisesti kehitysmaissa;

C.  katsoo, että EU:n olisi toteutettava kaikkia mahdollisia toimia sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden kanssa tehdyt kestävää kalastusta koskevat sopimukset tuovat etua sekä EU:lle että asianomaisille kolmansille maille niiden paikallisväestö ja kalastusala mukaan lukien;

D.  toteaa, että Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välistä kalastuskumppanuussopimusta koskevan pöytäkirjan yleisenä tavoitteena oli lisätä kalastusalan yhteistyötä EU:n ja Komorien välillä molempien osapuolten hyväksi luomalla kumppanuuspuitteet, joilla pyritään kestävään kalastuspolitiikkaan samalla kun hyödynnetään kalavaroja kestävästi Komorien talousvyöhykkeellä ja varmistetaan saatavilla olevista kalavarojen ylijäämistä asianmukainen osuus, joka vastaa EU:n laivastojen intressejä;

E.  toteaa, että ETY:n ja Komorien väliset ensimmäiset kalastussopimukset saivat alkunsa vuonna 1988 ja että ETY:n ja EU:n jäsenvaltioiden laivastoilla on siitä lähtien ollut mahdollisuus kalastaa useiden täytäntöönpanopöytäkirjojen mukaisesti;

F.  toteaa, että kalastusalaa käsittelevän UNCTAD:n raportin ”Fishery Exports and the Economic Development of Least Developed Countries” mukaisesti alakohtainen yhteistyö ei ole edistynyt alkuvaihetta pidemmälle eikä sillä ole ollut juurikaan vaikutusta kalastusalaan, saaliiden purkamista koskeviin edellytyksiin, seuranta- ja valvontavalmiuksiin, tieteelliseen kehitykseen tai kalastajien ja tarkkailijoiden tekniseen koulutukseen; toteaa, että hinta, joka EU maksaa Komoreille tonnista kalaa (tonnikala), on suunnilleen 15 prosenttia arvioidusta tukkuhinnasta tonnia kohden;

G.  toteaa, että Komoreille ilmoitettiin 1. lokakuuta 2015, että on mahdollista, että se todetaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, koska se ei ollut valvonut asianmukaisesti Komorien lipun alle rekisteröityjä aluksia; toteaa, että vaikka EU totesi Komorit yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi toukokuussa 2017, luetteloi sen sellaiseksi heinäkuussa 2017 ja antoi ”punaisen kortin”, maa ei siitä huolimatta ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä havaittujen ongelmien korjaamiseksi ja LIS-kalastuksen torjumiseksi;

H.  toteaa, että Komorien kanssa tehtyyn kalastussopimukseen liittyvän aikaisemman pöytäkirjan voimassaolo päättyi 30. joulukuuta 2016 ja sitä ei uudistettu, koska Komorit ei ole toteuttanut minkäänlaisia toimia LIS-kalastuksen torjumiseksi; toteaa, että kokonaismäärärahat pöytäkirjassa olivat vuodessa 600 000 euroa, joista 300 000 euroa oli varattu Komorien kalastuspolitiikan tukemiseen kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon edistämiseksi sen vesillä;

I.  toteaa, että EU on vakaasti sitoutunut torjumaan laitonta kalastusta ja kaikenlaista siihen liittyvää liiketoimintaa ja että sitoumus on vahvistettu LIS-asetuksessa;

J.  ottaa huomioon, että EU ja sen jäsenvaltiot jatkavat yhteistyötä Komorien kanssa useilla aloilla; toteaa, että EU voi peruuttaa kalastuskumppanuussopimuksen irtisanomisen (jos tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan) ja että tämän sopimuksen irtisanominen ei sulje pois sitä, että tulevaisuudessa neuvotellaan toisesta sopimuksesta tai muunlaisesta kalastusalan kumppanuudesta;

K.  katsoo, että LIS-kalastuksen torjunta ei riipu yksistään kolmansien maiden määrittämisestä yhteistyöhön osallistumattomaksi vaan päinvastoin edellyttää, että löydetään tapoja esiin tulleen tilanteen korjaamiseksi; katsoo, että jos Komorit ei saa ulkopuolista tukea, se ei pysty parantamaan kalavarojen hoitoon liittyviä hallintotoimenpiteitä myöskään saaliiden purkamista koskevien edellytysten, seurantaan ja valvontaan liittyvien valmiuksien, tieteellisen kehittämisen sekä kalastajien ja tarkkailijoiden teknisen koulutuksen osalta;

L.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy ensimmäistä kertaa merten ja meriluonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvä tavoite (tavoite 14);

1.  pitää valitettavana, että Komorit ei ole toteuttanut tarvittavia korjaavia toimenpiteitä havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ja LIS-kalastuksen torjumiseksi EU:n varoituksista huolimatta;

2.  muistuttaa, että tehokas lippuvaltiovalvonta on tärkeää, koska sen puuttuminen on LIS-kalastuksen perimmäinen syy; katsoo, että Komorien olisi täytettävä sen lipun alla purjehtivien alusten valvontaa ja tarkkailua koskevat kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa; uskoo vahvasti, että valvonnan ja kalastuslupien puuttuminen antaa tällaisille aluksille mahdollisuuden harjoittaa LIS-kalastusta rankaisematta;

3.  katsoo, että Komorien olisi tehtävä edelleen yhteistyötä EU:n kanssa ja tartuttava tähän tilaisuuteen toteuttaakseen tarvittavat toimenpiteet laittomaan kalastukseen puuttumista koskevien valmiuksiensa parantamiseksi;

4.  pitää valitettavana, että vaikka EU:n ja Komorien välillä on melkein 30 vuoden ajan ollut kalastuskumppanuussopimuksia, joiden yhtenä osana on ollut yhteistyö ja Komorien kalastusalan kehittäminen, alan kehityksessä ei ole saavutettu tuntuvampia tuloksia myöskään sellaisilla osa-alueilla kuin seurantaa ja valvontaa koskevat valmiudet, tieteellinen kehittäminen sekä kalastajien ja tarkkailijoiden tekninen koulutus;

5.  katsoo, että käytettävissä olevat kehitysyhteistyövälineet, erityisesti Euroopan kehitysrahasto (EKR), on liitettävä entistä tehokkaammin yhteen kalastusalan valmiuksien kehittämistä koskevan yleisen tuen kanssa;

6.  muistuttaa, että Komoreilla on EU:n kanssa allekirjoitetun kalastuskumppanuussopimuksen ja muiden kansainvälisten säädösten mukaisesti sekä Agenda 2030:n tavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi velvollisuus noudattaa kalastuksessa hyvän hallintotavan ja vastuullisen kalastuksen periaatteita, ylläpitää kalakantoja ja suojella meren ekosysteemiä sen talousvyöhykkeellä;

7.  korostaa, että LIS-kalastusta on torjuttava maailmanlaajuisesti ja että valtioita on kannustettava suhtautumaan velvollisuuksiinsa vakavasti ja toteuttamaan kalastusalaansa koskevat tarvittavat uudistukset;

8.  korostaa, että LIS-kalastuksen torjunta ei saa olla kokonaan riippuvainen yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden määrittelemisestä ja että kaikenlaisen laittoman kalastuksen torjumiseksi on löydettävä tapoja auttaa maita, erityisesti pieniä kehittyviä saarivaltioita, joista Komorit on yksi, jotta niiden on mahdollista muuttaa merialueiden hallinnointiin liittyviä toimintapolitiikkojaan;

9.  on komission ja neuvoston kanssa samaa mieltä siitä, että on sovellettava LIS-asetuksen 38 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka koskevat Komorien kanssa tehtyjen mahdollisten voimassa olevien kahdenvälisten kalastussopimusten irtisanomista, jos niissä määrätään sopimuksen päättämisestä siinä tapauksessa, että Komorit jättää noudattamatta antamiaan sitoumuksia LIS-kalastuksen torjunnan osalta;

10.  panee merkille LIS-asetuksen 38 artiklan 8 kohdan mukaiset muut seuraukset, jotka liittyvät muun muassa rahtauksen, lippuvaltion vaihdon ja yksityisten sopimusten kieltämiseen;

11.  katsoo kuitenkin, että irtisanominen ei saa merkitä EU:n ja Komorien välisen yhteistyön päättymistä kalastusalalla; kehottaa komissiota pyrkimään varmistamaan, että suhteet voidaan muodostaa mahdollisimman pian uudelleen lähtien siitä, että kalastusyhteisöjä ja pienimuotoista kalastusta olisi pidettävä maan kehityksen kannalta keskeisinä, minkä vuoksi olisi edistettävä investointeja ja teknistä tukea seuraavilla aloilla:

  kalastushallintoa ja kalastuksen hallintaa koskeva järjestelmä, lainsäädäntö, institutionaaliset mekanismit, henkilöstöresursseja (kalastajat, tutkijat, tarkastajat ja muut) koskevien valmiuksien ja Komorien perinteisiin pyydyksiin ja kaloihin liittyvien kaupallisten ja kulttuuristen arvojen kehittäminen

  seuranta ja tieteelliset valmiudet, rannikoiden suojeluvalmius sekä tarkkailua, valvontaa ja laadunvalvontaa koskevat valmiudet

  kalan jäähdytykseen, jakeluun ja jalostukseen liittyvien laitosten perustaminen

  purkamiseen ja turvallisuuteen liittyvän infrastruktuurin rakentaminen ja ajan tasalle saattaminen satamissa

  pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston uudistaminen turvallisuuden, merellä olemiseen liittyvien valmiuksien ja kalastuskapasiteetin parantamiseksi;

12.  kehottaa sisällyttämään sopimukseen lausekkeen, jonka nojalla menettely keskeytettäisiin ja punainen kortti peruutettaisiin, jos Komorit korjaa puutteensa, minä mahdollistaisi näin olleen EU:n laivaston paluun;

13.  kehottaa komissiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin normaalin tilanteen palauttamiseksi siten, että LIS-kalastuksen tehokkuutta parannetaan ja EU:n laivasto pääsee takaisin kalastusalueelle heti, kun uuden pöytäkirjan ehdoista on neuvoteltu uudelleen;

14.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tiedottamaan toimivaltansa mukaisesti parlamentille välittömästi kaikista tähän prosessiin liittyvistä tapahtumista;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Komorien liiton hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  EUVL L 290, 20.10.2006, s. 7.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P8_TA (0000)0000.
• [3]  EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1.

PERUSTELUT

Komorien liitto (Komorit) on kolmen pääsaaren ryhmittymä, joka sijaitsee läntisellä Intian valtamerellä Itä-Afrikan rannikon edustalla. Saariryhmään, joka on ollut itsenäinen vuodesta 1975, kuuluu myös Ranskan suvereniteetin alainen neljäs saari Mayotte.

Vuoden 2013 tietojen mukaan Komorien asukasluku on noin 734 000. Historiallisen taustan, poliittisen epävakauden ja luonnonvarojen käytön vaikeuden vuoksi Komorit kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin, ja sen talous on suuresti riippuvainen ulkomaisista avustuksista ja teknisestä tuesta.

Kalatalousala on maan toiseksi suurin toimiala maatalouden jälkeen, ja sitä pidetään strategisena prioriteettina. Sen osuus työpaikoista on 10 prosenttia ja BKT:stä 8 prosenttia (vuoden 2013 tiedot). Prosenttiosuuksista käy kuitenkin ilmi, että alan merkitys talouden ja työllisyyden kannalta on vähentynyt, mikä johtuu sen alttiudesta ulkoisille tekijöille – kaikki kotimainen toiminta (8 000 kalastajaa) on pienimuotoista kalastusta, jossa käytetään joko pieniä 6–7 metrin pituisia lasikuituveneitä, joiden moottoriteho on korkeintaan 25 hevosvoimaa ja joiden tekniset välineet ovat äärimmäisen alkeellisia, tai moottorittomia kanootteja.

Komorien talousvyöhykkeellä voidaan hyödyntää lähinnä suurten pelagisten kalojen (tonnikala ja miekkakala) kantoja arviolta 33 000 tonnia vuodessa, mutta paikallisten kalastajien vuotuiset saaliit ovat noin 16 000 tonnia. Loput kaloista jäävät ulkomaisten laivastojen saaliiksi, ja ne puretaan muualla. Kalat jalostetaan myös Komorien ulkopuolella, paikallisen laivaston pyydystämät kalat mukaan luettuina.

Euroopan unionin (ja sen edeltäjien) ja Komorien kahdenväliset kalastussuhteet saivat alkunsa vuonna 1988. Vuodesta 2006 alkaen suhteiden perustana on kuitenkin ollut kalastuskumppanuussopimus, joka mukaisesti taloudellinen korvaus muodostuu kahdesta erillisestä osasta: kalavarojen hyödyntämismahdollisuus ja paikallisten valmiuksien kehittämisen alakohtainen tuki.

Tässä mietinnössä tarkasteltavan sopimuksen taloudellisen korvauksen kokonaismäärä oli 1 845 750 euroa, josta noin 49 prosenttia oli varattu alakohtaiseen tukeen. Sopimuksessa myönnettiin (Espanjan, Ranskan ja Portugalin kesken jaettavaksi) 45 kalastuslupaa nuottaa käyttäville tonnikala-aluksille ja 25 lupaa pintasiima-aluksille. Tässä sopimuksessa edellytettiin myös sen nojalla toimivia EU:n aluksia palkkaamaan aluksille vähimmäismäärä komorilaista miehistöä, ja siihen sisältyi kalastettavia lajeja koskeva yksinoikeuslauseke.

Sopimuksessa ja siihen liittyvässä pöytäkirjassa määrätyistä ehdoista huolimatta sopimuksen täytäntöönpanoon kohdistui erityisesti merirosvousta koskevia erilaisia rajoituksia, minkä vuoksi näitä kalastuslupia ei käytetty. Kun Komorit osallistui samaan aikaan laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (LIS-kalastus) koskevan asetuksen vastaisiin toimiin erityisesti sallimalla LIS-kalastukseen osallistuneiden alusten lippuvaltion vaihdon, sen seurauksena EU ilmoitti lokakuussa 2015 Komoreille, että se luokitellaan mahdollisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi – mikä todella tapahtuikin touko- ja kesäkuussa 2017 (kun se sai ”punaisen kortin”).

Koska Komorien viranomaiset eivät ole reagoineet tähän mitenkään koko prosessin aikana, komissio ja neuvosto ehdottavat, että sopimus irtisanotaan.

Yleisesti ottaen esittelijällä ei ole mitään syytä olla eri mieltä sopimuksen irtisanomisesta, mutta olisi kiinnitettävä huomiota kahteen seuraavaan seikkaan: Komorien yhteiskunnallinen tilanne on hyvin epävarma, ja YK:n elimet ovat tehneet useita arvioita, joissa arvostellaan EU:n vahvaa asemaa, joka liittyy sopimusten tekemiseen ja kalan hinnan asettamiseen (tonnikalasta maksetaan arvioitua tukkuhintaa vähemmän), ja korostetaan, että kalastuskumppanuussopimuksilla ei ole onnistuttu tukemaan paikallisen toimialan kehittämistä.

Esittelijä haluaisi korostaa sitä, että vaikka EU:n ja Komorien välillä on ollut melkein 30 vuoden ajan kalastuskumppanuussopimuksia, joiden yhtenä osana on ollut yhteistyö ja Komorien kalastusalan kehittäminen koskeva osuus, alan kehityksessä ei ole saavutettu tuntuvampia tuloksia myöskään sellaisilla osa-alueilla kuin seurantaa ja valvontaa koskevat valmiudet, tieteellinen kehittäminen sekä kalastajien ja tarkkailijoiden tekninen koulutus.

Tämä arvio edellyttää, että tämän päätöksen yhteydessä tehdään ehdotuksia, joilla pyritään edistämään kehittämisen tukemisen jatkuvuutta ja saamaan aikaan parannuksia Komorien kalastusolosuhteissa, oheistoiminnoissa sekä kalastajien ja kalastusyhteisöjen elämänlaadussa.

Tässä yhteydessä, kun EU:n ja Komorien välistä yhteistyötä jatketaan erityisesti kehityspolitiikan alalla, on tärkeää, että tätä maata koskevassa EU:n ja sen jäsenvaltioiden toimintapolitiikassa keskitytään strategisiin prioriteetteihin, joista kalastusala on keskeisellä sijalla. EU:n olisi näin ollen edistettävä edelleen varojen siirtoja, joiden avulla Komorit voi muun muassa

  parantaa kalastushallintoa ja kalastuksen hallintaa koskevaa järjestelmäänsä oikeudelliselta kannalta ja institutionaalisen rakenteen, henkilöstöresursseja (kalastajat, tutkijat, tarkastajat jne.) koskevien valmiuksien sekä Komorien perinteisiin pyydyksiin ja kaloihin liittyvien kaupallisten ja kulttuuristen arvojen osalta

  kehittää seurantaa ja tieteellistä arviointia, rannikoiden suojelua, tarkkailua, valvontaa ja laadunvalvontaa koskevia valmiuksiaan

  perustaa tai uudistaa kalan jäähdytykseen, jakeluun ja jalostukseen liittyviä laitoksia

  rakentaa ja saattaa ajan tasalle purkamiseen ja turvallisuuteen liittyvää infrastruktuuria satamissa

  edistää pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston uudistamista turvallisuuden, merellä olemiseen liittyvien valmiuksien ja kalastuskapasiteetin parantamiseksi.

Esittelijä katsoo, että kestävää kalastusta koskevien sopimusten, joita EU allekirjoittaa kolmansien maiden kanssa, on oltava molempia osapuolia hyödyttäviä ja niissä on asetettava etusijalle toiminta, jolla vahvistetaan kolmansien maiden oikeutta määrätä itse kalastusalastaan, taloudellisten oheistoimintojen kehittämisestä sekä meren luonnonvarojen, kalastusyhteisöjen ja kalastusalan työntekijöiden suojelusta. Tällainen kehittäminen luonnonvarojen köyhdyttämisen sijaan on tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa torjua LIS-kalastusta.

Esittelijä pyytää lisäksi, että Euroopan parlamentille ilmoitetaan välittömästi kaikesta tähän prosessiin liittyvästä tulevasta kehityksestä.

KEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (21.2.2018)

kalatalousvaliokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Komorien liiton välisen kalastuskumppanuussopimuksen irtisanomisesta
(2017/2266(INI))

Valmistelija: Norbert Neuser

EHDOTUKSET

Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  toteaa, että kokonaismäärärahat kalastuskumppanuussopimuksen viimeisimmässä pöytäkirjassa, jonka voimassaolo päättyi 31. joulukuuta 2016, olivat vuodessa 600 000 euroa, joista 300 000 euroa oli varattu Komorien kalastuspolitiikan tukemiseen kalavarojen kestävyyden ja moitteettoman hoidon edistämiseksi sen vesillä;

B.  toteaa, että Komorien rannikkoalueisiin vaikuttavalla laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä kalastuksella (LIS-kalastus) on haitallisia vaikutuksia paikalliseen kalastusalaan ja biologiseen monimuotoisuuteen ja se uhkaa pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien tuloja ja elinkeinoja, Komorien elintarviketurvaa ja kestävää kehitystä ja viime kädessä pahentaa köyhyyttä;

C.  ottaa huomioon, että merten luonnonvarat eivät ole rajattomia; toteaa, että Afrikan manner menettää vuosittain miljardeja dollareja LIS-kalastuksen vuoksi;

D.  panee merkille, että Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan laittomassa kalastuksessa pyydetään vuodessa noin 26 miljoonaa tonnia kaloja eli yli 15 prosenttia maailmanlaajuisesta kokonaissaaliista; toteaa, että laiton liikakalastus vaarantaa kalakantojen uusiutumisen sekä uhkaa biologista monimuotoisuutta ja meren ekosysteemiä sekä elintarviketurvaa ja aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä;

E.  toteaa, että merten ekosysteemien kestävä hallinta on erittäin tärkeää, jotta voidaan rajoittaa ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia; toteaa, että Pariisin ilmastokokouksessa korostettiin, että ylituotantoa koskeva suuntaus on saatava kääntymään kiireellisesti;

F.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy ensimmäistä kertaa merten ja meriluonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvä tavoite (tavoite 14);

1.  toteaa, että LIS-kalastus on niin meri- kuin makeavesikalastuksessa maailmanlaajuisesti merkittävä taloudellinen ja ympäristöön liittyvä ongelma, joka uhkaa kalakantojen kestävyyttä ja elintarviketurvaa sekä maapallon valtamerten biologista monimuotoisuutta; korostaa, että LIS-kalastus myös vaikeuttaa kalastuksenhoitotoimia ja aiheuttaa erityisesti pienimuotoista kalastusta harjoittavien laivastojen kalastajille ja muille lainmukaisesti toimiville vilpillistä kilpailua, josta aiheutuu vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia; panee merkille, että laajamittainen LIS-kalastus on tavanomaisesti yleisempää maissa, joissa hallinto on heikko;

2.  korostaa, että kehitysmaat ovat erityisen alttiita LIS-kalastukselle, mikä johtuu niiden rajallisista valvonta- ja tarkkailuvalmiuksista omilla vesillään ja heikentää entisestään niiden kalastuksenhoidon vakautta; korostaa, että LIS-kalastus riistää kehitysmailta tuloja ja ruokaa varsinkin silloin, kun tätä toimintaa harjoitetaan samoilla kalastusalueilla kuin pienimuotoista kalastusta;

3.  pitää myönteisenä EU:n nollatoleranssia laittomaan kalastukseen maailmanlaajuisella tasolla;

4.  pitää valitettavana, että kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan vastaisesti Komorien viranomaiset eivät ole toteuttaneet asianmukaisia toimia kansallisen alusrekisterin perustamista ja Komorien lipun alla purjehtivien alusten harjoittamaa LIS-kalastuksen torjuntaa Komorien vesillä koskevan perusteellisen kansallisen toimintasuunnitelman ja oikeuskehyksen laatimista ja täytäntöönpanoa varten, mikä on johtanut siihen, että LIS-asetuksen mukaisesti Komorit on todettu yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi;

5.  pitää valitettavana, että sen lisäksi, että Komorien hallinnolla ei ole ollut valmiuksia torjua LIS-kalastusta, komissio on raportoinut Komorien kansallisten viranomaisten yhteistyön puutteesta hallinnollisten valmiuksien ja poliittisen tahdon osalta;

6.  pyytää vahvistamaan kehitysmaiden hallinnollisia valmiuksia sekä resurssien kartoitusta ja arviointia koskevia valmiuksia; pyytää lisäksi auttamaan niitä laatimaan luotettavia ja objektiivisia tilastoja, jotka edistävät laillisen kalastuksen valvontaa ja suojelua koskevien talousalan toimintapolitiikkojen ja strategioiden laatimista;

7.  muistuttaa, että Komoreilla on EU:n kanssa allekirjoitetun kalastuskumppanuussopimuksen ja muiden kansainvälisten säädösten mukaisesti sekä Agenda 2030:n tavoitteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi velvollisuus noudattaa kalastuksessa hyvän hallintotavan ja vastuullisen kalastuksen periaatteita, ylläpitää kalakantoja ja suojella meren ekosysteemiä sen talousvyöhykkeellä;

8.  palauttaa erityisesti mieliin kestävän kehityksen tavoitteen 14 osatavoitteen 4, jonka mukaisesti pyritään sääntelemään tehokkaasti pyyntiä ja tekemään loppu liikakalastuksesta, LIS-kalastuksesta sekä tuhoisista kalastuskäytännöistä ja panemaan täytäntöön tieteeseen perustuvia hoitosuunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi mahdollisimman nopeasti vähintään sellaisille tasoille, joilla voidaan saavuttaa näiden kantojen biologisten ominaisuuksien mukainen kestävä enimmäistuotto;

9.  kehottaa komissiota jatkamaan Komorien viranomaisten kanssa poliittista ja kalastukseen liittyvää alakohtaista vuoropuhelua, ja katsoo, että vuoropuhelun olisi johdettava siihen että Komorit noudattaa LIS-asetuksen säännöksiä ja maa poistetaan lopulta yhteistyöhön osallistumattomien maiden luettelosta; kehottaa tällä välin suuntaamaan Komorien muista EU:n rahoitusvälineistä saamaa taloudellista tukea uudelleen, jotta väestö ei joudu maksamaan tästä asiantilasta aiheutuvia kustannuksia;

10.  korostaa, että kalastuksenvalvontaviranomaisille olisi annettava riittävät henkilöresurssit sekä taloudelliset ja teknologiset resurssit, jotta ne voivat panna kalastusta koskevat lait ja säädökset täysimääräisesti täytäntöön;

11.  on vakuuttunut, että LIS-kalastuksen torjunta edellyttää monenvälistä lähestymistapaa ja on suuresti riippuvainen johdonmukaisista kansainvälisen tason toimista, lippuvaltioiden, rannikkovaltioiden, satamavaltioiden ja markkinavaltioiden toimet mukaan luettuina; katsoo, että näiden toimien olisi perustuttava LIS-kalastusta koskevien kansainvälisen lainsäädännön ja säädösten soveltamiseen sekä laajamittaiseen ja tarkkaan tietojenvaihtoon; kehottaa kansainvälistä yhteisöä toteuttamaan vastaavia toimia, joita EU on toteuttanut markkinoiden sulkemiseksi LIS-kalastuksesta peräisin olevilta kaloilta.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	20.2.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano, Nirj Deva, Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Maria Heubuch, György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Arne Lietz, Norbert Neuser, Vincent Peillon, Cristian Dan Preda, Lola Sánchez Caldentey, Eleftherios Synadinos, Eleni Theocharous, Paavo Väyrynen, Bogdan Brunon Wenta, Anna Záborská, Željana Zovko
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thierry Cornillet, Paul Rübig, Rainer Wieland

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

21	+
ALDE	Thierry Cornillet, Paavo Väyrynen
ECR	Nirj Deva, Eleni Theocharous
EFDD	Ignazio Corrao, Mireille D’Ornano
GUE/NGL	Lola Sánchez Caldentey
PPE	György Hölvényi, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Cristian Dan Preda, Paul Rübig, Bogdan Brunon Wenta, Rainer Wieland, Željana Zovko, Anna Záborská
S&D	Doru-Claudian Frunzulică, Enrique Guerrero Salom, Arne Lietz, Norbert Neuser, Vincent Peillon
Verts/ALE	Maria Heubuch

1	-
NI	Eleftherios Synadinos

0	0

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)	27.2.2018
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Clara Eugenia Aguilera García, Alain Cadec, David Coburn, Linnéa Engström, João Ferreira, Sylvie Goddyn, Mike Hookem, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, António Marinho e Pinto, Gabriel Mato, Norica Nicolai, Liadh Ní Riada, Ulrike Rodust, Annie Schreijer-Pierik, Remo Sernagiotto, Isabelle Thomas, Ruža Tomašić, Peter van Dalen, Jarosław Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Izaskun Bilbao Barandica, José Blanco López, Nicola Caputo, Ole Christensen, Rosa D’Amato, Norbert Erdős, John Flack, Elisabetta Gardini, Jens Gieseke, Anja Hazekamp, Maria Heubuch, Czesław Hoc, Yannick Jadot, France Jamet, Seán Kelly, Verónica Lope Fontagné, Linda McAvan, Francisco José Millán Mon, Nosheena Mobarik, Cláudia Monteiro de Aguiar, Rolandas Paksas, Daciana Octavia Sârbu, David-Maria Sassoli, Maria Lidia Senra Rodríguez, Nils Torvalds
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)	Liliana Rodrigues

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

20	+
ALDE	António Marinho e Pinto, Norica Nicolai
ECR	Peter van Dalen, Remo Sernagiotto, Ruža Tomašić
ENF	Sylvie Goddyn
GUE/NGL	João Ferreira, Liadh Ní Riada
PPE	Alain Cadec, Norbert Erdős, Carlos Iturgaiz, Werner Kuhn, Gabriel Mato, Annie Schreijer-Pierik, Jarosław Wałęsa
S&D	Clara Eugenia Aguilera García, Liliana Rodrigues, Ulrike Rodust, Isabelle Thomas
VERTS/ALE	Linnéa Engström

0	-

2	0
EFDD	David Coburn, Mike Hookem

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää