Mietintö - A8-0161/2018Mietintö
A8-0161/2018
Euroopan parlamentti

MIETINTÖ EU: n oikeusalan tulostaulusta 2017

3.5.2018 - (2018/2009(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Jytte Guteland
Valmistelija (*): Sylvie Guillaume
(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

Menettely : 2018/2009(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A8-0161/2018
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A8-0161/2018
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n oikeusalan tulostaulusta 2017

(2018/2009(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2, 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 70, 85, 86, 258, 259 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon asiaankuuluvat päätöslauselmansa oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeuslaitoksesta,

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n oikeusalan tulostaulu 2017” (COM(2017)0167),

–  ottaa huomioon Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen ”The judicial system and economic development across EU Member States”[1],

–  ottaa huomioon Institute for Legal Reform -instituutin vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen nimeltä ”The Growth of Collective Redress in the EU”[2],

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) sukupuolen perusteella eriytetyn tilastotietokannan[3],

–  ottaa huomioon Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) raportit, erityisesti sen luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista[4],

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman oikeudenkäytön arvioinnista rikosoikeuden ja oikeusvaltion yhteydessä[5],

–  ottaa huomioon vertailevan tutkimuksen ”Comparative study on access to justice in gender equality and anti-discrimination law”, Milieu Ltd 2011[6],

–  ottaa huomioon tuomareiden riippumattomuutta, tehokkuutta ja vastuualueita koskevan Euroopan neuvoston suosituksen (CM/Rec(2010)12)[7],

–  ottaa huomioon vuonna 2017 julkaistun Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön tutkimuksen ”Mapping the Representation of Women and Men in Legal Professions Across the EU”[8],

–  ottaa huomioon oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) vuosittain tekemät arviointiraportit Euroopan oikeusjärjestelmistä[9],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0161/2018),

A.  ottaa huomioon, että riippumattomat, tehokkaat ja laadukkaat oikeusjärjestelmät ovat keskeisessä asemassa oikeusvaltioperiaatteen, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden sekä kansalaisten ja yritysten oikeuslaitosta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi, ja niiden avulla varmistetaan, että yksittäiset henkilöt ja yritykset voivat nauttia täysimääräisesti oikeuksistaan; toteaa, että tehokasta oikeusjärjestelmää ei voida erottaa oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, ja se tukee taloudellista kasvua, puolustaa perusoikeuksia ja muodostaa perustan EU:n lainsäädännön asianmukaiselle soveltamiselle; katsoo, että oikeuslaitos on itsessään arvokas asia, erityisesti kun on kyse kansalaisten mahdollisuuksista saada oikeutta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sääntöjen noudattamisesta;

B.  ottaa huomioon, että komissio on julkaissut vuoden 2017 EU:n oikeusalan tulostaulun, joka on ei-velvoittava tieto- ja vertailuväline pääasiassa kansallisten oikeusjärjestelmien tehokkuuden, riippumattomuuden ja laadun arvioimiseksi ja jonka avulla selvitetään mahdollisia puutteita ja toteutetaan hyviä käytäntöjä ja parannuksia sekä pyritään määrittämään jäsenvaltioiden oikeusalan politiikkaa entistä paremmin; toteaa, että tämän vuoksi siinä keskitytään sellaisiin oikeusjärjestelmien parametreihin, jotka auttavat parantamaan liiketoiminta-, investointi- ja kuluttajailmapiiriä unionissa;

C.  katsoo, että EU:n oikeusalan viidennessä tulostaulussa analysoidaan erityisesti kuluttajien pääsyä tuomioistuinmenettelyihin, oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia asioita kansalaisten ja yritysten näkökulmasta, tieto- ja viestintätekniikan tämänhetkistä käyttöä oikeuslaitoksissa, kansallisten oikeuslaitosten toimintaa tietyillä aloilla, joilla on merkitystä sisämarkkinoille ja liiketoimintaympäristölle, ja esitetään samalla ensimmäinen yleiskatsaus kansallisten oikeuslaitosten toimintatapoihin niiden soveltaessa EU:n rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä rikosoikeudessa;

D.  ottaa huomioon, että EU:n oikeusalan tulostaulussa ei esitetä kansallisia oikeusjärjestelmiä paremmuusjärjestyksessä eikä pyritä asettamaan yhtä järjestelmää muiden edelle;

E.  ottaa huomioon myös sen, että oikeusalan tulostaulun olisi oltava hyödyllinen käsikirja, joka tarjoaa katsauksen parhaisiin käytäntöihin, joita jäsenvaltioiden olisi käytettävä siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuden alalla;

F.  toteaa, että edelleen on olemassa paljon saavuttamatonta tietoa sekä eroja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen määrässä ja yksityiskohtaisuudessa;

G.  ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2017 oikeusalan tulostaulussa keskitytään pääasiassa siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuteen, mutta että siinä esitetään myös alustava katsaus kansallisten järjestelmien toimintaan sovellettaessa EU:n rahanpesun vastaista lainsäädäntöä rikosoikeudessa;

H.  ottaa huomioon, että tämän ei-sitovan toimenpiteen ansiona on, että voidaan yksilöidä sekä myönteiset että kielteiset suuntaukset ja tarjota foorumi vertaisoppimiselle ja parhaiden käytäntöjen vaihdolle koko unionissa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen edistämiseksi ja takaamiseksi;

I.  katsoo, että tietojen antaminen oikeusjärjestelmästä käyttäjäystävällisellä tavalla on oikeussuojan toteutumisen ennakkoedellytys;

J.  katsoo, että oikeusjärjestelmiä on mukautettava niin, että ne pystyvät vastaamaan unionin uusiin haasteisiin;

Yleisiä huomautuksia

1.   korostaa, että oikeuslaitos vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen yhteiskunnassa ja varmistaa, että jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa oikeuslaitoksen uudistuksissa noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia vaatimuksia; kehottaa komissiota jatkamaan tässä yhteydessä kansallisten oikeuslaitosuudistusten seurantaa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, joka perustuu myös EU:n oikeusalan tulostaulun tietoihin; kehottaa lisäksi komissiota kehittämään uusia kriteereitä, joilla pyritään arvioimaan entistä paremmin, ovatko oikeusjärjestelmät oikeusvaltioperiaatteen mukaisia, ja perustamaan ne erityisesti Venetsian komission laatimaan luetteloon oikeusvaltion arviointiperusteista;

2.  kehottaa komissiota keräämään entistä tarkempia tietoja tavoista, joilla käsitellään oikeusvaltioperiaatteen loukkaamista ja perusoikeuksiin kohdistuvia uhkia, kuten korruptiota ja syrjintää sekä yksityisyyden, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden, ilmaisunvapauden sekä kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden loukkaamista;

3.  palauttaa mieliin 25. lokakuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta esittämänsä pyynnön ja pyytää jälleen komissiota tekemään ehdotuksen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevaksi unionin sopimukseksi; kehottaa komissiota yhdistämään nykyiset raportit, myös oikeusalan tulostaulun, siihen saakka, kunnes demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva sopimus on saatu aikaiseksi;

4.  panee mielenkiinnolla merkille EU:n vuoden 2017 oikeusalan tulostaulun ja kehottaa komissiota edistämään edelleen tätä perussopimusten määräysten mukaisesti ja jäsenvaltioita kuullen;

5.   korostaa, että rikosasioita koskevan erillisen oikeusalan tulostaulun perustaminen edistää merkittävästi tuomareiden ja syyttäjien keskeistä yhteisymmärrystä unionin lainsäädännöstä rikosoikeuden alalla, mikä parantaa keskinäistä luottamusta;

6.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon korruption torjunnan ja pitää tämän aiheen sisällyttämistä oikeusalan tulostauluun ensisijaisen tärkeänä;

7.   tukee tämän toimen päämäärää ja korostaa, että riippumaton, toimiva ja korkealaatuinen oikeusjärjestelmä voisi tarjota liiketoimintakannustimia, joiden avulla voidaan kehittää ja investoida sekä jäsenvaltioiden sisällä että rajojen yli samalla, kun suojellaan kansalaisten perusoikeuksia ja lujitetaan kuluttajien ja työntekijöiden oikeuksia ja edistetään näin heidän taloudellista osallistumistaan;

8.  panee merkille, että oikeudellinen vertailuanalyysi on tärkeää rajatylittävän keskinäisen luottamuksen, oikeudellisten instituutioiden toimivan yhteistyön sekä yhteisen oikeudellisen alueen ja eurooppalaisen oikeudellisen kulttuurin luomisen kannalta; kannustaa tästä syystä komissiota jatkamaan konkreettisten indikaattoreiden kehittämistä, jotta voidaan käytännössä arvioida EU:n arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, noudattamista;

9.  katsoo, että tällaisen vertailun on perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja tarkasti kerättyyn, vertailtuun ja analysoituun näyttöön samalla, kun otetaan huomioon erilaiset perustuslailliset ja oikeudelliset puitteet; korostaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden yhtäläinen kohtelu, kun arvioidaan puolueettomasti niiden oikeusjärjestelmiä;

10.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin, joilla ensimmäistä kertaa arvioidaan rahanpesun torjuntaa koskevan rikosoikeuden tiettyjä näkökohtia, ja suosittelee, että komissio toteuttaisi tarvittavat toimet, joilla kannustetaan jäsenvaltioita toimittamaan tietoja tämän alan oikeudenkäyntien kestosta, kun otetaan huomioon neljännen ja myöhemmin viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin voimaantulo;

11.   pitää myönteisinä komission ponnisteluja esittää mitattavissa olevaa tietoa ja tehdä konkreettisia johtopäätöksiä siitä, millä tavoin jäsenvaltiot ovat parantaneet tai voivat vielä parantaa oikeusjärjestelmiensä laatua ja tehokkuutta erityisesti tuomareiden aseman ja nimittämisen sekä heidän riippumattomuutensa ja sukupuolten tasa-arvon osalta; toteaa, että tiedoissa on yhä vähemmän puutteita erityisesti oikeuslaitosten toimivuutta koskevista indikaattoreista; pitää kuitenkin valitettavana, että joissakin tapauksissa eräät jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet tietoja, vaikka ne ovat käytettävissä tai saatavilla; vaatii tästä syystä jäsenvaltioita vahvistamaan ponnistelujaan tietojen saamiseksi vertailukelpoisiksi ja tekemään kattavaa yhteistyötä komission kanssa jakamalla pyydettyä tietoa; korostaa, että jäsenvaltioiden on jatkettava työtään tietojen puutteellisuuden vähentämiseksi, jotta ne voivat saavuttaa tehokkaita oikeusjärjestelmiä koskevat painopisteensä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) ja Euroopan komission kanssa erityisesti ministeriöiden ja oikeusjärjestelmien kansallisten asiantuntijoiden epävirallisen ryhmän kautta oikeusalan tulostaulun joidenkin luokkien vielä puutteellisten tietojen täydentämiseksi;

12.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti vuoden 2017 oikeusalan tulostaulua, määrittämään, mistä on syytä ottaa oppia, sekä arvioimaan, tarvitaanko kansallisia toimia kansallisen oikeusjärjestelmän laatuun, tehokkuuteen ja riippumattomuuteen liittyvien sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi;

13.  panee merkille, että useat jäsenvaltiot jatkoivat toimiaan oikeuslaitostensa tehostamiseksi uudistusten avulla; pitää myönteisenä, että julkistettuja uusia uudistuksia, jotka koskevat oikeusapua, vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä, tuomioistuinten erikoistumista ja tuomioistuinverkostoa, on runsaasti;

Tehokkuus

14.   korostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisten tehokkaiden ja oikea-aikaisten menettelyjen tärkeyttä; korostaa lisäksi nopeiden ja tehokkaiden menettelyjen merkitystä kuluttajansuojan vahvistamisessa ja teollis- ja tekijänoikeuksien sekä tietosuojaoikeuksien suojelemisessa; panee huolestuneena merkille, että tällaiset menettelyt kestävät joissakin jäsenvaltioissa edelleen liian pitkään; korostaa, että myös käsiteltävänä olevien tapausten suuri määrä voi heikentää kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeusjärjestelmään ja heikentää oikeusvarmuutta, koska luottamus on oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kulmakivi;

15.   rohkaisee jäsenvaltioita investoimaan tieto- ja viestintäteknisten työkalujen käyttöön ja kehittämiseen oikeusjärjestelmissään, jotta kaikkien unionin kansalaisten ja erityisesti eri tavoin vammaisten ja haavoittuvassa tilanteessa olevien ryhmien, myös kansallisten vähemmistöjen ja/tai muuttajien, on helpompi käyttää niitä; korostaa tieto- ja viestintäjärjestelmien etuja jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten välisessä rajat ylittävässä yhteistyössä ja kansallisella tasolla kaikkien sidosryhmien kustannusten alentamisessa ja myös oikeusjärjestelmien yleisen tehokkuuden ja laadun parantamisessa esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuus toimittaa vaateita sähköisesti, seurata menettelyjä ja viedä niitä eteenpäin verkossa sekä mahdollistamalla sähköinen viestintä tuomioistuinten ja asianajajien välillä; pitää valitettavana, että tieto- ja viestintäjärjestelmien täyttä potentiaalia ei ole saatu valjastettua käyttöön kaikkialla EU:ssa; panee tyytyväisenä merkille useimpien jäsenvaltioiden avoimuuden tuomioistuinten päätösten julkaisussa; korostaa, että sähköisten tietojen saatavuus käyttäjäystävällisellä tavalla edistää merkittävästi kansalaisten ja yritysten oikeussuojan saatavuutta; kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan verkossa kaikki tuomioistuinten päätökset, koska tämä auttaa kansalaisia ja yrityksiä tutustumaan paremmin oikeusjärjestelmään ja tekemään siitä avoimemman; toteaa lisäksi, että tämä saattaisi edistää oikeuskäytännön johdonmukaisuutta;

16.   painottaa tarvetta tehostaa ja monipuolistaa tuomareille tarjottua koulutusta, koska tämä on myös tehokkaan, riippumattoman ja puolueettoman oikeusjärjestelmän perusta; korostaa erityisesti tarvetta koulutukseen sukupuoliroolien, -normien ja -stereotypioiden, oikeusalan etiikan, tieto- ja viestintätekniikan taitojen, oikeusjärjestelmän hallinnoinnin, sovittelun sekä eri osapuolten ja lehdistön kanssa tapahtuvan viestinnän aloilla; painottaa lisäksi EU:n lainsäädännöstä ja erilaisista EU:n yhteistyörakenteista, kuten Eurojustista, annettavan riittävän koulutuksen merkitystä; toteaa, että tietyt unionin lainsäädännön erityisalat, kuten tekijänoikeuksia ja yksityisyyden suojaa koskeva lainsäädäntö, voivat edellyttää sekä lainsäädännön että teknologian kehityksen ymmärtämistä; panee merkille, että tuomareiden ja tuomioistuinten erikoistumisella vaikuttaa olevan myönteinen vaikutus oikeusjärjestelmien tehokkuuteen ja laatuun; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä asiaa tarkemmin seuraavan vuoden tulostaulun yhteydessä; painottaa, että tuomareita ja muita oikeudellisia asiantuntijoita on koulutettava jatkuvasti ja järjestelmällisesti sen varmistamiseksi, että lainsäädäntöä sovelletaan ja sen täytäntöönpanoa valvotaan johdonmukaisella ja laadukkaalla tavalla; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan enemmän oikeusalan koulutukseen ja oikeusalan ammattilaisten, kuten tuomareiden, jatkuvaan koulutukseen, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä;

17.  kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä tukemaan välitysmenettelyjen kehittämistä edelleen EU:n tasolla; kehottaa komissiota arvioimaan järjestelmällisesti välitysmenettelyn vaikutuksia EU:n oikeusjärjestelmiin;

Laatu

18.   vaatii komissiota lisäämään kollektiiviset oikeussuojamenettelyt seuraavan vuoden oikeusjärjestelmien esteettömyystekijöitä koskevaan vertailuun, sillä oikeussuojan ja tehokkaiden riidanratkaisumenettelyjen saatavuus on erittäin tärkeää; pitää näitä menettelyjä tärkeinä työkaluina kuluttajansuojan sekä ympäristön ja terveyden suojelun vahvistamiseksi koko EU:ssa aloilla, joilla on suoraa vaikutusta suureen määrään kantajia; katsoo, että kollektiiviset oikeussuojakeinot helpottavat kansalaisten oikeussuojan saatavuutta ja tehokasta riitojenratkaisua sekä poistavat kohtuuttomat esteet erityisesti köyhyysrajan alapuolella elävien tai rajatylittäviä ulottuvuuksia sisältävien tapausten osapuolten osalta;

19.  toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa asianosaisten on maksettava oikeudenkäyntimaksu oikeudenkäynnin vireillepanosta; korostaa, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen suuruudella on merkittävä vaikutus erityisesti vähävaraisten kansalaisten oikeussuojan saatavuuteen, joka on perusoikeus EU:ssa, ja korostaa oikeusavun merkitystä oikeussuojan yhtäläisen saatavuuden takaamisessa; korostaa, että köyhyysrajan alapuolella elävien kuluttajien saama oikeusapu on edelleen olennainen tasapainottava tekijä; kiinnittää huomiota siihen, että oikeusavun saamisen vaikeus voi johtaa oikeudenkäynnistä luopumiseen erityisesti silloin, kun oikeudenkäyntimaksujen / oikeudellisten kulujen osuus vaatimuksen arvosta on merkittävä; katsoo, että oikeusapu olisi sidottava jäsenvaltioiden köyhyysrajaan; korostaa yleisesti ottaen, että oikeudenkäyntikustannuksia on yhä alennettava esimerkiksi käyttämällä kansallisia sähköisen oikeuden portaaleja; pyytää jäsenvaltioita parantamaan verkossa tarjottavien tietojen käyttäjäystävällisyyttä, sillä niiden avulla kansalaiset saavat tietoa siitä, ovatko he oikeutettuja oikeusapuun, mukaan luettuina esteettömät verkossa tarjottavat tiedot näkövammaisille;

20.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön ennen ensi vuotta koskevan tulostaulun laatimista uuden indikaattorin, joka koskee mahdollisesti heikommassa tai syrjityssä asemassa olevien ryhmien oikeusavun saantia, jotta voidaan havaita mahdolliset esteet;

21.  korostaa tarvetta puuttua edelleen vallitseviin sukupuolten välisiin eroihin ja huomattaviin eroihin suhteellisessa osuudessa etenkin ylemmän oikeusasteen tuomioistuimissa / korkeimmassa oikeudessa sekä kansallisella että EU:n tasolla; pitää valitettavana, että naispuolisten ammattituomareiden suhteellinen osuus on joissakin jäsenvaltioissa kehittynyt viime aikoina kielteiseen suuntaan;

22.  painottaa, että sukupuolten tasa-arvon alalla on oikeusalan ammateissa koko Euroopassa vielä paljon tehtävää erityisesti tuomarinvirkoihin pääsyn sukupuolistereotypioiden, nimitysten avoimuuden, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen sekä mentorin antamaa ohjausta koskevien käytäntöjen saralla; painottaa, että naisten suhteellinen osuus oikeuslaitosten alempien tasojen työntekijöistä (myös muut kuin oikeusvirkamiehet) poikkeaa selvästi heidän osuudestaan ylemmissä oikeusasteissa sekä syyttäjätasolla; kannustaa jäsenvaltioita vahvistamaan erityisesti oikeusalan ammatteihin liittyvää naisten korkeakoulutusta sekä edistämään myönteistä suhtautumistapaa naistuomareihin;

23.  muistuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2015 antamasta yhteisestä julkilausumasta, jossa todetaan, että naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiseksi, mikä on Euroopan unionin tavoite Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava mahdollisimman laajasti naisten ja miesten tasapuolinen edustus asettaessaan ehdolle henkilöitä Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomareiksi; kehottaa jäsenvaltioita näyttämään tässä hyvää esimerkkiä;

24.  korostaa, että samaan aikaan, kun yli puolet jäsenvaltioista lisäsi oikeusjärjestelmää koskevia menojaan asukasta kohden vuonna 2015, taloudelliset resurssit määräytyvät edelleen useimmiten historiallisten kustannusten eivätkä todellisen työtaakan tai käsiteltävien tapausten määrän pyyntöjen perusteella;

25.  pitää myönteisenä vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien käytön lisääntymistä useimmissa jäsenvaltioissa, etenkin kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tarkoitetun verkkovälitteisen riidanratkaisun eurooppalaisen foorumin lisääntyvää käyttöä;

26.  panee merkille, että tietoja ei ole saatavilla avioliittoasioiden ja vanhempainvastuun osalta; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä tiedot EU:n oikeusalan tulostauluun, kun jäsenvaltiot asettavat ne saataville, mahdollisesti välivaiheen tavoitteena toteutettavaksi sen jälkeen kun neuvoston asetusta (EY) N:o 2201/2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa on tarkistettu;

Riippumattomuus

27.   painottaa, että riippumattomuus, laatu ja toimivuus vaikuttavat keskeisesti tehokkaaseen oikeuslaitokseen, joka puolestaan on keskeinen oikeusvaltioperiaatteen, oikeudenkäyntien oikeudenmukaisuuden sekä kansalaisten ja yritysten oikeuslaitosta kohtaan tunteman luottamuksen ylläpitämiseksi; painottaa lisäksi, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on erottamaton osa demokratiaa; katsoo, että riippumaton oikeusjärjestelmä riippuu toisaalta siitä, ettei siihen puututa tai sitä painosteta hallitusten ja poliitikkojen toimesta tai osapuolten erityisten taloudellisten etujen vuoksi, ja toisaalta tuomareiden aseman sekä heidän taloudellisen tilanteensa antamista tehokkaista takuista; korostaa, että on varmistettava riittävä riippumattomuus syyttäjäviranomaisten suojelemiseksi asiattomalta poliittiselta vaikutusvallalta; kehottaa tämän vuoksi komissiota sisällyttämään tulostauluun alaotsikon, joka koskee syyttäjien asemaa ja heidän riippumattomuuttaan; kehottaa lisäksi komissiota jatkamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta turvaavien oikeudellisten takeiden tutkimista myös yhteistyössä korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston ja tuomarineuvostojen verkoston kanssa;

28.  huomauttaa, että on tärkeää nimittää, arvioida, siirtää tai erottaa tuomarit puolueettomasti eli käyttämättä mielivaltaista täytäntöönpanovaltaa ja kattaviin mekanismeihin turvautuen;

º

º  º

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö on vastaus komission vuoden 2017 oikeusalan tulostauluun.

Unionissa lakien täytäntöönpano tuomioistuimissa kuuluu pääasiallisesti kansallisten menettelysääntöjen ja -käytäntöjen piiriin. Kansalliset tuomioistuimet ovat myös unionin tuomioistuimia. Tuomioistuinten menettelyillä pyritään näin ollen varmistamaan unionin oikeuden tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja tehokkuus sekä sen tehokas soveltaminen.

Perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa vahvistettu oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on yksi oikeusvaltion ja demokratian kunnioittamisen perustavanlaatuisista takeista.

Vaikka jäsenvaltiot ovat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan Euroopan yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) osapuolia, kokemus on osoittanut, että tämä ei sinänsä aina merkitse riittävää luottamusta muiden jäsenvaltioiden oikeudellisiin järjestelmiin. Keskinäisen luottamuksen laajuus on vahvasti riippuvainen erinäisistä näkökohdista, joihin kuuluvat muun muassa järjestelyt, joilla turvataan kantajan tai vastaajan oikeudet ja samalla taataan oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsittelyyn ja oikeussuojakeinojen saatavuus.

Tärkeä ja ajankohtainen esimerkki näistä näkökohdista ovat hlbti-henkilöiden syrjintätapaukset. Samalla tavoin kuin usein muissakin syrjintätapauksissa (sukupuoleen, uskontoon jne. perustuva syrjintä) unionin lainsäädäntökehyksen tehokkuus (myös syrjintäkieltoa koskevan EU:n perusoikeuskirjan 21 artikla) riippuu uhrin mahdollisuuksista oikeuskeinojen käyttöön. Näihin mahdollisuuksiin sisältyvät muiden tekijöiden ohessa tehokkaat ja oikea-aikaiset menettelyt, oikeudellisen edustuksen kohtuulliset kustannukset ja tuomareiden tietoisuus siitä, miten tällaisissa tapauksissa toimitaan (esimerkiksi käänteisen todistustaakan kaltaisten toimenpiteiden käytännön täytäntöönpano). Kuten asiaa koskevasta kirjallisuudesta käy ilmi, nämä tekijät eivät ole vielä täysin toteutuneet. Näin ollen olisi hyödyllistä, että jäsenvaltiot toimittaisivat käytännön tietoa uusista edellä mainittujen esteiden korjaamiseen pyrkivistä toimenpiteistä ja menettelyistä, joita joko suunnitellaan tai jotka ovat jo käytössä. Ne voisivat esimerkiksi toimittaa tietoa siitä, sisältyykö niiden kansallisiin lakeihin määräaikoja (ja millaisia) oikeuden päätöksen tekemiseen, ja jos sisältyy, vaihtelevatko nämä määräajat kyseessä olevan tapauksen mukaan ja noudatetaanko niitä vai ei esimerkiksi liiallisen työmäärän tai niukkojen resurssien vuoksi.[1]

Esittelijä pitää tästä syystä myönteisenä sitä, että tavoitteena on jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien tehokkuus, riippumattomuus ja korkea laatu. Tämä edistäisi lisäksi talouskasvua ja parantaisi kuluttajansuojaa. Kattavamman arvioinnin tekemiseksi esittelijä on kuitenkin halunnut hyödyntää myös muita tietolähteitä kuin itse tulostaulua, kuten Institute for Legal Reform -instituutilta, Euroopan tasa-arvoinstituutilta (EIGE), Euroopan neuvostolta ja yhdeltä Euroopan parlamentin omista politiikkayksiköistä saatuja tietoja.

Tuomioistuintemme tehokkuus voi todellakin johtaa suurempaan talouskasvuun, ja se, että yritykset pitävät oikeuslaitosta riippumattomana, voi johtaa tuottavuuden kasvuun. Kun oikeuslaitos takaa oikeuksien toteutumisen, luotonantajat ovat halukkaampia antamaan lainaa, yritysten ei tarvitse toimia opportunistisesti, liiketoimintakustannukset vähenevät ja innovatiiviset yritykset tekevät todennäköisemmin investointeja.[2]

Näin ollen olisi korostettava, että kansallisia oikeusjärjestelmiä koskevaa tiedonsaantia verkossa on parannettava edelleen muun muassa verkkosivuilla, joita myös näkövammaiset voivat käyttää tai jotka tarjoavat interaktiivisia välineitä, joiden avulla kansalaiset voivat selvittää, onko heillä mahdollisuus saada oikeusapua. Siviili- ja kauppaoikeudellisissa sekä hallinto-oikeudellisissa asioissa annettuja tuomioita koskevien tietojen saatavuutta verkossa voitaisiin myös parantaa kaikissa oikeusasteissa.

Lisäksi on pantava merkille, että joissakin jäsenvaltioissa tällä hetkellä näkyvillä oleva negatiivinen suuntaus, joka liittyy sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ylemmän oikeusasteen tuomioistuimissa / korkeimmassa oikeudessa, ei ole ainoastaan kansallinen ongelma. Euroopan tasa-arvoinstituutin viimeisimpien tietojen mukaan unionin tuomioistuinten, etenkin Euroopan unionin tuomioistuimen, naispuolisten presidenttien ja jäsenten osuus on 19,2 prosenttia verrattuna miesten 80,8 prosenttiin. Sukupuolten välinen epätasapaino on havaittavissa myös muissa oikeudellisissa ammateissa kuin tuomarin tehtävissä. Voidaan siis todeta, että tuomioistuimissa on kaikkiaan suhteessa vähemmän naispuolisia työntekijöitä. Tämä seikka ja se, että naisten suhteellinen osuus oikeuslaitosten alempien tasojen työntekijöistä (myös muut kuin oikeusvirkamiehet) poikkeaa selvästi heidän osuudestaan ylemmissä oikeusasteissa ja syyttäjätasolla, voidaan selittää muun muassa mentorointikäytäntöjen, avointen nimitysmenettelyjen, tukiverkostojen sekä korkealla tasolla oikeuslaitoksissa työskentelevien naispuolisten roolimallien puutteella.[3]

Esittelijä pitää oikeuslaitoksen riippumattomuuden yhteydessä myönteisenä viidettä Maailman talousfoorumin tutkimusta, joka osoittaa, että yritysten käsitys riippumattomuudesta on parantunut tai säilynyt vakaana yli kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita. Hän katsoo kuitenkin, että pelkästään ylimääräisten suojatoimien avulla ei voida varmistaa oikeuslaitoksen tehokkuutta ja että myös täytäntöönpanomenettelyt ja -käytännöt, joilla edistetään koskemattomuutta ja ehkäistään oikeuslaitosten korruptiota, ovat erittäin tärkeitä oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaamiseksi. Tällaisten toimintalinjojen ja käytäntöjen tarve on käynyt erittäin hyvin esiin joidenkin jäsenvaltioiden huolestuttavista viimeaikaisista tapahtumista ja on siten erittäin kiireisesti ratkaistava asia.

Näin ollen oikealta keinolta edetä vaikuttaa se, että luodaan tuomareille kattava ja puolueeton palvelukseenottojärjestelmä aina tutkinnosta nimitykseen asti, jolloin vältetään mahdollisimman hyvin mielivaltainen päätöksenteko ja lopulliset päätökset voidaan perustaa konkreettisiin ja objektiivisiin tekijöihin. Lisäksi jos ehdokasta ei nimitetä, tärkeänä takeena on velvollisuus esittää päätöksen syyt sekä tarvittaessa mahdollisuus päätöksen oikeudelliseen uudelleentarkasteluun tuomioistuimessa. Samasta syystä olisi tärkeää luoda objektiivisiin kriteereihin perustuva tuomareiden arviointijärjestelmä sekä riippumaton päätöksentekopaneeli, joka tarkistaisi tuomareiden siirtoa tai erottamista koskevat päätökset.[4]

Myös tuomareille tarjottavan koulutuksen monipuolisuutta on edelleen kehitettävä, vaikka huomattavaa edistystä onkin jo tapahtunut. Oikeudellista osaamista, tietoteknisiä taitoja, tuomioistuimen hallintoa ja oikeusetiikkaa koskevaa täydennyskoulutusta ei anneta kaikissa jäsenvaltioissa. Eräissä jäsenvaltioissa ei myöskään tarjota koulutusta viestinnästä osapuolten ja lehdistön kanssa. Lisäkoulutusta olisi tarjottava sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta ammattiympäristössä sekä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevien tapausten käsittelystä.

Lopuksi olisi erittäin tärkeää puuttua tietovajeasiaan, jotta varmistetaan tilanteen kattava ja tarkka arviointi. Vaikka puuttuvia tietoja koskeva ongelma on pitkälti ratkaistu jäsenvaltioiden, oikeuslaitosten ja muiden sidosryhmien hyvän yhteistyön ansiosta sekä uusien indikaattoreiden, kuten loppukäyttäjän näkökulma, kehittämisen myötä, edelleen on olemassa paljon saavuttamatonta tietoa sekä eroja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen määrässä ja yksityiskohtaisuudessa.

  • [1]  ”Joint Contribution on the Commission’s Monitoring of the implementation of the Gender Goods and Services Directive and the Gender ‘Recast’ Directive in EU Member States” (ILGA, 2011) ja ”Comparative Study on access to justice in gender equality and anti-discrimination law” (2011, Milieu).
  • [2]  ”The judicial system and economic development across EU Member States” (Euroopan komissio, 2017)
  • [3]  EIGE: n tasa-arvotilastotietokanta ja ”Mapping the Representation of Women and Men in Legal Professions Across the EU” (EP, 2017).
  • [4]  CM/Rec(2010)12.

KANSALAISVAPAUKSIEN SEKÄ OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.4.2018)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

EU:n vuoden 2017 oikeusalan tulostaulusta
(2018/2009(INI))

Valmistelija (*): Sylvie Guillaume

(*)  Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 54 artikla

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2, 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 70, 85, 86, 258, 259 ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Demokratiaa oikeusteitse -komission (Venetsian komissio) toiminnan ja raportit, erityisesti sen luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista (CDL-AD(2016)007-e),

–  ottaa huomioon asiaankuuluvat päätöslauselmansa oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeuslaitoksesta,

A.  katsoo, että oikeuslaitos on itsessään arvokas asia ja oikeusvaltioperiaatteen olennainen osa, erityisesti kun on kyse kansalaisten mahdollisuuksista saada oikeutta sekä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sääntöjen noudattamisesta;

B.  toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen takaaminen ja perusoikeuksien ja tehokkaiden ja riippumattomien oikeusjärjestelmien puolustaminen ovat keskeisessä asemassa luotaessa myönteinen poliittinen ympäristö, palautettaessa kansalaisten luottamus toimielimiin, kannustettaessa EU:n lainsäädännön asianmukaista soveltamista, tuettaessa kestävää talouskasvua sekä parannettaessa oikeudellista ja sääntelyyn liittyvää ennustettavuutta;

C.  toteaa, että nykyinen tilanne asettaa Euroopan oikeusjärjestelmille uusia haasteita, joihin niiden on vastattava;

1.  kannustaa komissiota jatkamaan tulostaulun kehittämistä, jotta siitä tulisi asiaankuuluvien sidosryhmien hyödyllinen väline, jolla vahvistetaan eurooppalaisten oikeusjärjestelmien tehokkuutta ja laatua perussopimusten mukaisesti ja jäsenvaltioita kuullen;

2.  kehottaa komissiota laatimaan tulostaulun, joka koskee rikosoikeuden alaa mutta myös syyttömyysolettamaa ja muita näkökohtia, jotka liittyvät puolueetonta oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen ja kytkeytyvät kiinteästi oikeusvaltion periaatteen kunnioittamiseen, ja joka siten auttaa osaltaan saavuttamaan yleiskuvan Euroopan unionin erilaisista oikeusjärjestelmistä ja vahvistamaan eurooppalaista oikeudenkäyttöaluetta; kehottaa komissiota sisällyttämään tulostauluun maakohtaiset suosituksensa kansallisten oikeusjärjestelmien parantamisesta;

3.  korostaa, että kollektiiviset oikeussuojamenettelyt ovat yhä tärkeämpiä oikeussuojan saatavuuden ja tehokkaan riidanratkaisun kannalta; kehottaa komissiota tarkastelemaan näitä menettelyjä tulevissa vertailuissa, jotka koskevat oikeussuojan saatavuuteen liittyviä tekijöitä oikeusjärjestelmissä;

4.  suhtautuu myönteisesti komission toimiin, joilla ensimmäistä kertaa arvioidaan rahanpesun torjuntaa koskevan rikosoikeuden tiettyjä näkökohtia, ja suosittelee, että komissio toteuttaisi tarvittavat toimet, joilla kannustetaan jäsenvaltioita toimittamaan tietoja tämän alan oikeudenkäyntien kestosta, kun otetaan huomioon neljännen ja myöhemmin viidennen rahanpesun vastaisen direktiivin voimaantulo;

5.  kehottaa komissiota harkitsemaan seuraavaa oikeusalan tulostaulua valmistellessaan, että siihen sisällytettäisiin mahdollisten esteiden tunnistamista varten tiedot oikeussuojan saatavuudesta ryhmille, jotka voivat mahdollisesti olla heikommassa asemassa esimerkiksi vammaisuuden, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi;

6.  korostaa, että köyhyysrajan alapuolella elävien kuluttajien saama oikeusapu on edelleen olennainen tasapainottava tekijä; panee merkille oikeusavun suuren merkityksen sen takaamisessa, että myös heikommilla osapuolilla on mahdollisuus saada oikeussuojaa;

7.  korostaa tieto- ja viestintäjärjestelmien tuomia etuja kaikille sidosryhmille, jotka osallistuvat oikeusjärjestelmien yleisen tehokkuuden ja laadun parantamiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä kannustamaan tällaisten välineiden kehittämistä edelleen; pyytää komissiota tarjoamaan lisätietoja näiden uusien tekniikoiden hyödyntämisestä jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä ja saattamaan ne entistä paremmin kaikkien unionin kansalaisten saataville, vammaiset henkilöt ja muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät mukaan lukien;

8.  kehottaa komissiota keräämään entistä tarkempia tietoja tavoista, joilla käsitellään oikeusvaltioperiaatteen loukkaamista ja perusoikeuksiin kohdistuvia uhkia, kuten korruptiota ja syrjintää sekä yksityisyyden, ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden, ilmaisunvapauden sekä kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden loukkaamista;

9.  kehottaa komissiota kehittämään menetelmiään entisestään esimerkiksi tekemällä enemmän kvalitatiivisia analyysejä ja hyödyntämään kansalaisyhteiskuntaa, yksityistä sektoria, akateemisia asiantuntijoita ja kansainvälisiä järjestöjä lisätiedonlähteinä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään aktiivisesti yhteistyötä tiedonpuutteen korjaamiseksi ja tarkkojen, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen keräämiseksi tulostaulun laatimisen edellyttämällä tavalla;

10.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan tehokkaat ja oikea-aikaiset menettelyt kaikkien henkilöiden oikeussuojan vahvistamiseksi heidän pyrkiessään turvaamaan oikeutensa;

11.  kehottaa komissiota laatimaan uusia kriteereitä, joilla pyritään arvioimaan entistä paremmin, ovatko oikeusjärjestelmät oikeusvaltioperiaatteen mukaisia, ja perustamaan ne erityisesti Venetsian komission laatimaan luetteloon oikeusvaltion arviointiperusteista;

12.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä vahvistamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta EU:ssa erityisesti tuomarien ja syyttäjien asemaan liittyvien tehokkaiden takuiden osalta ja rohkaisee komissiota sisällyttämään aikaisempaa enemmän tietoja näistä asioista oikeusalan tulostauluun;

13.  kehottaa komissiota sisällyttämään oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevaan tulostaulun osaan alaotsikon, joka koskee syyttäjien asemaa ja heidän riippumattomuuttaan;

14.  palauttaa mieliin 25. lokakuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta[1] esittämänsä pyynnön ja pyytää komissiota toistamiseen tekemään ehdotuksen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevaksi unionin sopimukseksi; kehottaa komissiota yhdistämään nykyiset raportit, myös oikeusalan tulostaulun, siihen saakka, kunnes demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva sopimus on saatu aikaiseksi;

15.  korostaa tarvetta puuttua sukupuolten edustuksen epätasapainoon ja oikeuslaitosten henkilöstön suhteellisten osuuksien välisiin eroihin erityisesti tuomarien osalta; painottaa, että tulevien tulostaulujen olisi sisällettävä tietoja alan henkilöstöstä sekä heidän koulutuksestaan ja sukupuolijakaumastaan;

16.  kehottaa komissiota ottamaan korruption torjunnan huomioon oikeusalan tulostaulussa ja pitää tämän aiheen sisällyttämistä ensisijaisen tärkeänä.

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

12.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

7

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Asim Ademov, Daniel Dalton, Rachida Dati, Tanja Fajon, Laura Ferrara, Ana Gomes, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Jussi Halla-aho, Monika Hohlmeier, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Dietmar Köster, Monica Macovei, Roberta Metsola, Péter Niedermüller, Ivari Padar, Helga Stevens, Traian Ungureanu, Bodil Valero, Kristina Winberg, Tomáš Zdechovský, Auke Zijlstra

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gérard Deprez, Iratxe García Pérez, Maria Grapini, Anna Hedh, Marek Jurek, Jean Lambert, Gilles Lebreton, Andrejs Mamikins, Angelika Mlinar, Emilian Pavel, Alyn Smith, Barbara Spinelli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (200 art. 2 kohta)

Pervenche Berès, Lynn Boylan, Matt Carthy, Kostadinka Kuneva, Marijana Petir, Julia Pitera, Evelyn Regner, Monika Smolková, Julie Ward

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄLAUSUNNON ANTAVASSA VALIOKUNNASSA

37

+

ALDE

Gérard Deprez, Nathalie Griesbeck, Filiz Hyusmenova, Sophia in ‘t Veld, Angelika Mlinar

ECR

Helga Stevens

EFDD

Laura Ferrara

GUE/NGL

Lynn Boylan, Matt Carthy, Kostadinka Kuneva, Barbara Spinelli

PPE

Asim Ademov, Rachida Dati, Monika Hohlmeier, Roberta Metsola, Marijana Petir, Julia Pitera, Traian Ungureanu, Tomáš Zdechovský

S&D

Pervenche Berès, Tanja Fajon, Iratxe García Pérez, Ana Gomes, Maria Grapini, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Dietmar Köster, Andrejs Mamikins, Péter Niedermüller, Ivari Padar, Emilian Pavel, Evelyn Regner, Monika Smolková, Julie Ward

VERTS/ALE

Jean Lambert, Alyn Smith, Bodil Valero

7

-

ECR

Daniel Dalton, Jussi Halla-aho, Marek Jurek, Monica Macovei

EFDD

Kristina Winberg

ENF

Gilles Lebreton, Auke Zijlstra

0

0

 

 

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

TIEDOT HYVÄKSYMISESTÄASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

Hyväksytty (pvä)

24.4.2018

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Max Andersson, Joëlle Bergeron, Marie-Christine Boutonnet, Jean-Marie Cavada, Kostas Chrysogonos, Mady Delvaux, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Heidi Hautala, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Gilles Lebreton, António Marinho e Pinto, Emil Radev, Evelyn Regner, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Luis de Grandes Pascual, Angel Dzhambazki, Jytte Guteland, Kosma Złotowski

LOPULLINEN ÄÄNESTYS NIMENHUUTOÄÄNESTYKSENÄ ASIASTA VASTAAVASSA VALIOKUNNASSA

19

+

ALDE

Jean-Marie Cavada, António Marinho e Pinto

EFDD

Joëlle Bergeron

GUE/NGL

Kostas Chrysogonos

PPE

Luis de Grandes Pascual, Emil Radev, Pavel Svoboda, József Szájer, Axel Voss, Francis Zammit Dimech, Tadeusz Zwiefka

S&D

Mady Delvaux, Enrico Gasbarra, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Jytte Guteland, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Evelyn Regner

VERTS/ALE

Max Andersson, Heidi Hautala

0

-

 

 

4

0

ECR

Angel Dzhambazki, Kosma Złotowski

ENF

Marie-Christine Boutonnet, Gilles Lebreton

Symbolien selitys:

+  :  puolesta

-  :  vastaan

0  :  tyhjää

Päivitetty viimeksi: 17. toukokuuta 2018
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö